Yrittajasanomat7_2014
Yrittajasanomat7_2014
Yrittajasanomat7_2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi<br />
Pääkirjoitus: Kotimainen kulutus avainasemasssa | 3<br />
07/<strong>2014</strong><br />
ELOKUU<br />
MEERI UTTI<br />
4-5<br />
Paraatipaikalle<br />
Liiketiloja kaupunkien keskustoista<br />
irtoaa nyt halvalla. Tiina Mäkelän<br />
kampaamo sijaitsee Riihimäen<br />
keskustassa.<br />
uutiset:<br />
Pakotteet päälle,<br />
näin se vaikuttaa | 6–7<br />
uutiset:<br />
Lomasaikuttelun loppulasku:<br />
30 000 yritystä kärsijöinä | 7<br />
uutiset:<br />
Ajolupa menee<br />
kohta tuhansilta | 8<br />
arjessa:<br />
Elomaan perhe<br />
tuntee kiven | 20–21<br />
arjessa:<br />
Tunnista stressi ja<br />
tee sille jotain | 22–23<br />
rahoitus:<br />
Rahasta kasvu<br />
ei jää kiinni | 26–31
2<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
AINA SOPIVASTI AIKAA<br />
KULTTUURILLE.<br />
Kun kulttuurinälkä iskee, kuusi päivittäistä lähtöä auttavat. Lähde<br />
reissuun kun sinulle sopii ja katsasta Tallinnan Kansallisoopperan<br />
tai Taidehallin herkut. Katso lisää kulttuurivinkkejä ja matkusta<br />
mukavasti vain kahdessa tunnissa hotellilomalle Tallinnaan,<br />
Tallink City Hotel**** alk. 69 €/hlö: tallink.fi/tallinna<br />
Operoiva yhtiö AS Tallink Group. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
3<br />
Aiheita:<br />
Kuluttajien luottamus<br />
ratkaisee paljon<br />
Kuluttajat ja pk-yrittäjät tarvitsevat uskoa tulevasta.<br />
Omalla aktiivisuudella iso merkitys.<br />
Kesä muutti paljon.<br />
Ja ikävä kyllä signaalit ovat olleet enimmäkseen<br />
mollivoittoisia.<br />
Teollisuuden tilaukset kääntyivät laskuun,<br />
kotimarkkinoiden kysynnästä elävä kauppa<br />
julkaisi omat madonlukunsa ja Suomen tärkeimmillä<br />
vientikumppaneilla menee heikommin. Oman<br />
mausteensa ovat tuoneet Venäjän vastapakotteet,<br />
joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia lähes kaikkiin<br />
yrityksiin.<br />
Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö<br />
julkaisevat syyskuussa pk-barometrin.<br />
Maailmanpolitiikan analysointi<br />
kannattaa jättää muiden harteille.<br />
Barometri antaa osviittaa siitä, minkälaiset ovat<br />
pk-yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden<br />
aikana.<br />
Helmikuussa julkaistussa edellisessä barometrissa<br />
tunnelmat olivat yllättävän positiiviset. Jopa investointiodotukset<br />
kääntyivät puolentoista vuoden<br />
laskun jälkeen parempaan suuntaan. Odotettavissa<br />
on, että tunnelmat kääntyvät pessimistisemmiksi.<br />
Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta oleellisin<br />
kysymys kuuluu, miten kuluttajien luottamusta<br />
tulevaan pystytään vahvistamaan.<br />
Tämä on hyvä pitää mielessä myös elokuun<br />
lopun budjettiriihessä.<br />
Kotitalouksien ostovoima ei kasva, sillä toisella<br />
kädellä otetaan se, mitä toisella annetaan. Se taas<br />
vaikuttaa suoraan kulutukseen ja kotimarkkinoiden<br />
kasvulla on suora vaikutus pk-yrityksiin.<br />
Vallalla tuntuu olevan käsitys, että valtio loisi<br />
jollain tavalla kasvua ja työpaikkoja. Näinhän ei ole.<br />
Valtion tehtävä on luoda olosuhteet, jotta yritykset<br />
uskaltavat palkata työntekijöitä ja investoida. Nyt<br />
valtio ei tehtäväänsä täytä.<br />
Paljon puhutaan lisäelvytyksestä, vaikka valtio on<br />
elvyttänyt viime vuosina miljardikaupalla ottamalla<br />
velkaa. Tulokset ovat kuitenkin huonoja. Rahat<br />
suunnataan hankkeisiin, jotka eivät korjaa rakenteita.<br />
Ongelmat ovat nimenomaan rakenteissa, eivät<br />
suhdanteissa. Ikävä kyllä vanhakantaisiin rakenteisiin<br />
ei kukaan uskalla tosissaan puuttua.<br />
Mitä yksittäisen yrittäjän pitäisi sitten ajatella<br />
maailman menosta? Ja mitä hän voi tehdä?<br />
Liialliseen synkkyyteen ei ainakaan kannata vajota.<br />
Yrittäjä ei myöskään pysty vaikuttamaan maailman<br />
menoon, joten maailmanpolitiikan analysointi<br />
kannattaa jättää muiden harteille.<br />
Ohje onkin yksinkertainen: keskity omaan tekemiseen.<br />
Myy, markkinoi ja palvele sekä kuuntele<br />
asiakkaitasi. Myös ulkopuolista tukea on tarjolla<br />
miljoonakaupalla, kuten tämän lehden jutuista voi<br />
lukea (sivut 26–31).<br />
Heikkoina aikoina oman aktiivisuuden merkitystä<br />
ei voi ylikorostaa. Siinä on vielä yrittäjilläkin<br />
opettelemista.<br />
UUTISET:<br />
6 |<br />
Lomasaikuttelu ei jäänyt<br />
vain puheen tasolle<br />
10 | Miten venäläinen eroaa suomalaisesta<br />
12 | Rakennusyritykset valuvat etelään<br />
debatti:<br />
18 |<br />
Mika Väyrynen vs.<br />
Matti AhO<br />
18 | Onnea Suomi! Miljoonan pykälän maa<br />
arjessa:<br />
20 |<br />
Kiven tuntija löytyy<br />
Pirkanmaalta<br />
22 | Ohjeet stressin välttämiseksi<br />
24 | Puskaradio jauhaa tilauksia maalarille<br />
RAHOITUS:<br />
26 |<br />
Finnvera voi luotottaa<br />
kovemmalla riskillä<br />
28 | Miljoonia jaossa yrityksille joka vuosi<br />
30 | Saako pankista lainaa? Pankit vastaavat<br />
vapaalla:<br />
32 |<br />
Kukaan ei selviä<br />
ilman taulukkokirjaa<br />
Resumé:<br />
35 |<br />
Nyheter på svenska<br />
yrittAJAt.fi:<br />
Minkälainen kokemus sinulla<br />
on lomalla sairastamisesta?<br />
Ota kantaa verkossa!<br />
Anssi Kujala:<br />
Yrittäjyyttä tuetaan yli rajojen – ainakin puheissa<br />
Kolumni<br />
ANSSI KUJALA<br />
anssi.kujala@yrittajat.fi<br />
Aloitteiden ja<br />
puheiden perusteella<br />
yrittäjyys on päättäjien<br />
erityisessä suosiossa.<br />
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien<br />
varatoimitusjohtaja.<br />
Minulle tarjoutui tilaisuus osallistua<br />
Sdp:n ja kokoomuksen<br />
puoluekokouksiin kesän aikana.<br />
Muiden puolueiden kokouksia seurasin<br />
mediasta ja lukemalla läpi puoluekokousaloitteet.<br />
Miksikö? Siksi, että aloitteet<br />
kuvaavat hyvin sitä, mitä puolueitten väki<br />
ajattelee.<br />
Johtopäätös kokonaisuudesta on<br />
yrittäjyyden kannalta hämmästyttävä.<br />
Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys<br />
on päättäjien erityisessä suosiossa ja<br />
useat Suomen Yrittäjien esitykset saavat<br />
kannatusta.<br />
Kaikilla puolueilla oli kokouksissa<br />
joukko hyviä esityksiä ja linjauksia, kuten<br />
perhevapaiden kustannusten tasaamisesta,<br />
työnantajavelvoitteiden keventämisestä,<br />
työllistämisen riskin madaltamisesta.<br />
Yhden puolueen kanta arvonlisäveron<br />
muuttamisesta maksuperusteiseksi on<br />
kelpo. Yrittäjä tilittäisi arvonlisäveron<br />
verottajalle vasta sitten, kun rahat ovat<br />
yrityksen tilillä. Tämä parantaisi monen<br />
yrityksen maksuvalmiutta.<br />
Syistä joita en voi ymmärtää, joissakin<br />
aloitteissa vaadittiin palvelualoitteen<br />
kieltämistä ja yksityisten terveyspalveluyritysten<br />
sääntelyn lisäämistä.<br />
Kesällä päivitetty hallitusohjelmakin<br />
lupaa, että ensi vaalikaudella kootaan<br />
yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä<br />
sekä eri yritysmuotojen kohtelua<br />
kartoittava ehdotus. Hallitusvastuussa<br />
olevista puolueista riippumatta osa näistä<br />
nyt valmisteltavista esityksistä johtanee<br />
myös päätöksiin.<br />
Muutama vinkki valmistelijoille:<br />
1) Tunnistakaa ja tunnustakaa elinkeinorakenteen<br />
muutos. Tilastot kertovat mihin<br />
ja millaisiin yrityksiin uudet työpaikat<br />
syntyvät.<br />
2) Tunnistakaa työn ja sen tekemisen<br />
luonteen muutos. Työelämää ei voi enää<br />
enempää jäykistää. Sallikaa ahkeruus.<br />
3) Karsikaa turhaa sääntelyä, älkää<br />
säädelkö suomalaisia hengiltä.<br />
4) Huomioikaa kannustavuus päätöksenteossa<br />
yritystoiminnan kannustavuus<br />
ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Se<br />
ei ole keneltäkään pois.<br />
Paljon on nyt puhuttu ja luvattu.<br />
Tämän hallituskauden päätökset lienee<br />
taputeltu, mutta uskallan odottaa myönteisiä<br />
päätöksiä ensi vuoden hallitusneuvotteluissa.
4<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Uutiset<br />
Päätoimittaja Kimmo Koivikko<br />
puh. 09 2292 2932<br />
sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />
Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi<br />
Liiketilat<br />
KUVAT Meeri Utti<br />
Riihimäellä pian täyttä<br />
Mm. nämä yritykset ovat lähiaikoina aloittaneet Riihi<br />
alennusmyynnissä<br />
Helsingissä<br />
Malmilla<br />
on vielä<br />
halvempaa.<br />
Tiina Mäkelä, Entraamo<br />
Kenkä-<br />
Cafe Laurell<br />
Liiketiloja saa halvalla<br />
monilla paikkakunnilla.<br />
Nyt kannattaa olla hereillä.<br />
Teppo Kuittinen<br />
teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />
Liiketiloja on runsaasti tyhjillään<br />
ja vuokratasoissa on<br />
selkeitä laskupaineita ainakin<br />
osassa Suomea. Tätä<br />
mieltä ovat alan ammattilaiset.<br />
Alamäki alkoi jo keväällä<br />
kun Rakli-kti-toimitilabarometri osoitti<br />
vuokrien olevan laskusuunnassa koko<br />
maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Uusi<br />
barometri saadaan syksyllä, mutta<br />
vuokrat tuskin ainakaan kääntyvät nousuun.<br />
– Liiketilamarkkina on sidoksissa yleiseen<br />
taloustilanteeseen. Uutiset eivät<br />
kesän aikana ole muuttuneet ainakaan<br />
positiivisemmiksi. Vuokralaisilla voi hyvinkin<br />
olla nyt vahva neuvotteluasema,<br />
KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna<br />
Kaleva arvioi.<br />
Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila<br />
muistuttaa, että vuokramarkkinat<br />
seuraavat reaalitaloutta 18 kuukauden<br />
viiveellä. Sopimukset ovat pitkiä. Moni<br />
yrittäjä suunnittelee nyt muuttoa sopimuksen<br />
päätyttyä varsinkin uusista<br />
kauppakeskuksista.<br />
– Kauppakeskuksissa liikkeiden keskimyynnit<br />
ja kävijämäärät osoittavat alaspäin,<br />
mikä vaikuttaa vuokranmaksukykyyn,<br />
Laurila toteaa.<br />
JLL-yhtiön kaupallisen konsultin Kaisu<br />
Pienimäen mukaan vuokramarkkinoissa<br />
on merkittäviä alueellisia eroja.<br />
– Turun keskustassa liiketiloja on helpommin<br />
saatavilla ja siellä on siten vuokralaisen<br />
markkinat. Oulussa taas tilanne<br />
on aivan erilainen, Pienimäki huomauttaa.<br />
Edullista liiketilaa hyvällä sijainnilla on<br />
tarjolla erityisesti niissä kaupungeissa,<br />
joihin on rakennettu uusi kauppakeskus.<br />
Riihimäellä kauppakeskus ensin tyhjensi<br />
keskustan, mutta nyt parhaat kivijalkaliiketilat<br />
on pian jaettu. Syynä<br />
tähän on romahtanut hintataso. Keskustan<br />
liiketilojen neliövuokrat olivat<br />
15 – 20 eurossa. Vuokrat painuivat kauppakeskuksen<br />
rakentamisen jälkeen<br />
kymmenen euron pintaan. Edullisten<br />
vuokrien ja kaupungin elinkeinojohtajan<br />
poikkeuksellisen kovan markkinointityön<br />
seurauksena yritysten kiinnostus<br />
alkoi lopulta herätä.<br />
– Tärkeä hetki oli viime vuonna, kun<br />
Cafe Laurell aloitti keskustan ykköspaikalla<br />
entisissä apteekin tiloissa. Se nosti<br />
koko keskustan imagoa, elinkeinojohtaja<br />
Mika Herpiö muistelee.<br />
– Olin yhteydessä yli 20 kahvilaketjuun.<br />
Puolenkymmentä tuli paikalle ja<br />
Laurell päätti ottaa liiketilan.<br />
Hintatasokin on noussut jo hieman<br />
pohjalukemistaan.<br />
Liiketilan sai<br />
ostettua hyvällä<br />
hinnalla<br />
Anne Pärnänen, Laroona<br />
Ekokampaamo<br />
Entraamo<br />
Laroonan<br />
salaattilähettien<br />
myymälä<br />
Musiikkibaari<br />
Red Hot<br />
10 9<br />
7<br />
%<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
-20<br />
-40<br />
Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät heikkenevät<br />
Liiketilavuokrien ennuste, seuraavat 6 kk<br />
Helsinki keskusta<br />
Helsinki muu<br />
Espoo<br />
Vantaa<br />
Turku<br />
Tampere<br />
Oulu<br />
Jyväskylä<br />
Muut kaupungit<br />
Meeri Utti<br />
-60<br />
-80<br />
2007<br />
2008<br />
2009<br />
2010<br />
2011<br />
2012<br />
2013<br />
<strong>2014</strong><br />
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri<br />
Yrittäjähenkinen virkamies. Riihimäen yrittäjät kehuvat elinkeinojohtaja<br />
Mika Herpiön aktiivisuutta.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Faktaa vai fiktiota: Olen tästä tosi ärtynyt. Jos ajurina<br />
on vain löytää järjestelmä, jossa valtio ja kunnat eivät näytä<br />
velkaantuvan, mikä ihmeen järki tässä on.<br />
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Remontti Oy:n mielekkyydestä.<br />
Ota kantaa!<br />
Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä,<br />
voit kommentoida juttua verkossa:<br />
www.yrittajat.fi<br />
5<br />
mäen keskustassa<br />
Oscar<br />
6<br />
8<br />
5<br />
Hämeenkatu<br />
4<br />
Kukkakauppa<br />
Hortensia<br />
3<br />
Keskuskatu<br />
Sain mielestäni<br />
hyvän vuokrasopimuksen.<br />
Maija Natunen, Hortensia<br />
Kommentti<br />
Teppo Kuittinen<br />
teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />
11<br />
2<br />
Videovuokraamo<br />
Makuuni<br />
1<br />
Eurokangas ja<br />
lankakauppa<br />
Kuulanka<br />
Hotelli<br />
Seurahuone<br />
Kuntosali<br />
Locomotion ja<br />
kiinteistövälitysyhtiö<br />
Hyvät Kaupat<br />
Prometeus<br />
Kävimme<br />
vuokranantajan<br />
kanssa pitkän<br />
henkien taiston.<br />
Petri Mäntyniemi, Prometeus<br />
Riihimäestä mallia koko Suomelle<br />
Muualla<br />
Suomessa<br />
liiketiloja<br />
tyhjillään<br />
Kemi<br />
Uudehko<br />
kävelykeskusta<br />
houkutellut keskustan<br />
liikkeitä,<br />
minkä vuoksi<br />
jonkin verran tyhjiä<br />
liiketiloja tarjolla.<br />
Polkuhintaan liiketiloja<br />
ei ole<br />
ollut tarjolla,<br />
vaikka osa<br />
liiketiloista<br />
pitkään<br />
tyhjinä.<br />
Imatra<br />
Venäläisturistien ansiosta<br />
keskustan liiketilat varsin täynnä<br />
ainakin toistaiseksi. Vanhoja<br />
kivijalkamyymälöitä on tarjolla.<br />
Uuden ison Prisman yhteydessä<br />
oleva ostoskeskus vaikuttaa<br />
myös markkinaan.<br />
Jämsä<br />
Liiketiloja tyhjillään. Uuden<br />
kerrostalon liiketilat houkuttelivat<br />
yrittäjiä vanhoista tiloista.<br />
Pitkään tyhjillään olleissa tiloissa<br />
ollut ns. pop up -myymälöitä.<br />
Osa vuokranantajista laskenut<br />
vuokriaan, osa haluaa edelleen<br />
korkeampaa hintaa.<br />
Järvenpää<br />
Kemi<br />
•<br />
Jämsä<br />
Imatra<br />
•<br />
•<br />
Järvenpää<br />
•<br />
Kysyntä todella heikkoa. Osa<br />
yrittäjistä etsii halvempia tiloja.<br />
Moni jo muuttanut isommista<br />
pienempiin tiloihin. Hintataso<br />
laskenut noin 20 prosenttia.<br />
Osa vuokranantajista pitää silti<br />
mielummin liiketilaansa tyhjänä<br />
kuin laskee hintaa.<br />
Riihimäen elinkeinojohtaja Mika Herpiö on paikallisten<br />
yrittäjien kertoman mukaan poikkeuksellinen<br />
kaveri.<br />
– Avasimme ketjumme toimipisteen vain ja ainoastaan<br />
Mika Herpiön aktiivisuuden vuoksi, yrittäjä Petri<br />
Mäntyniemi toteaa.<br />
Herpiö on vuosikausia soittanut valtavat määrät<br />
yrityksiä läpi ja houkutellut niitä tulemaan Riihimäen<br />
keskustan tyhjiin liiketiloihin.<br />
– Joskus yrityksistä on sanottu, että olen ensimmäinen<br />
kaupungin edustaja, joka tällä tavalla markkinoi<br />
liiketiloja, Herpiö kertoo.<br />
Herpiön johtama Riihimäen elinkeinoyhtiö saa<br />
korvauksen liiketilojen vuokraajilta vuokralaisen<br />
löydyttyä.<br />
– Ison osan palkastani tienaan nykyään vuokralaisia<br />
hankkimalla. Siinä yhdistyy kaupungin hyöty,<br />
tilanomistajien hyöty ja vuokralaisten hyöty.<br />
Jos todella pitää paikkansa, että muissa kaupungeissa<br />
liiketiloja ei myydä kuten Riihimäellä, niin<br />
nyt muun Suomen on korkea aika ottaa mallia Riihimäestä.<br />
Juuri nyt:<br />
Miten kävi uskolle?<br />
Yrittäjien usko lähitulevaisuuden näkymistä on koetuksella<br />
nykyisessä taloustilanteessa, eikä kaksi viikkoa sitten julkistetut<br />
Venäjän tuontipakotteet tilannetta helpota.<br />
Moni odottaakin jännityksellä, minkälaisia lukuja on luvassa<br />
10. syyskuuta, kun uusi pk-barometri julkaistaan.<br />
Kevään ensimmäisessä barometrissa tunnelmat olivat jopa<br />
käännettä ennustavat. Liikevaihtoa, kannattavuutta ja vakavaraisuutta<br />
kuvaavat saldoluvut nousivat.<br />
Samoin investointeja kuvaava saldoluku liikahti parempaan<br />
suuntaan ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Samalla<br />
vientiyritysten odotukset ottivat jättimäisen loikan.<br />
Eniten investointi-intoa oli Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla.<br />
Pk-barometrin julkaisevat Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä<br />
työ- ja elinkeinoministeriö.<br />
LÄHDE: PK-BAROMETRI 1/<strong>2014</strong><br />
50<br />
40<br />
30<br />
30<br />
20<br />
Liikevaihto<br />
20<br />
1/11 1/12 1/13 1/14<br />
Vakavaraisuus<br />
10<br />
1/11 1/12 1/13 1/14<br />
?<br />
2/14<br />
?<br />
2/14<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1/11 1/12 1/13 1/14<br />
10<br />
0<br />
Kannattavuus<br />
Investoinnit<br />
Kolmen kauppa – Vai<br />
tuleeko joku ”puskista”<br />
–10<br />
1/11 1/12 1/13 1/13<br />
?<br />
2/14<br />
?<br />
2/14<br />
Yrittäjien<br />
Twitter-tili @suomenyrittajat<br />
on<br />
10000+Suomen<br />
ylittänyt maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt<br />
yli 10000 seuraajaa.<br />
Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa<br />
seuraajia oli yli puolet vähemmän. Twitteriin päivittyvät<br />
muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset.<br />
Myös Facebookissa ylittyi elokuun alussa 13000 tykkääjän<br />
raja.<br />
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu lokakuussa. Nykyinen<br />
puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti keväällä, ettei<br />
hän tavoittele paikkaa.<br />
Mukaan puheenjohtajakilpailuun on ilmoittautunut tähän<br />
mennessä kolme ehdokasta: Paula Aikio–Tallgren, Jari Koponen<br />
ja Jyrki Mäkynen.<br />
Aikio-Tallgren on Lapin Yrittäjien puheenjohtaja, Koponen<br />
puolestaan Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Mäkynen<br />
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.<br />
Uusi puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudelle Valtakunnallisilla<br />
yrittäjäpäivillä Tampereella.
6 Uutiset<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Tuplatyrmäys: Pakotteet ja ru<br />
Kauppasota ajoi osan yrityksistä pahoihin vaikeuksiin. Toiset saattavat hyötyä merkittävästi.<br />
Teppo Kuittinen<br />
teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />
Meeri Utti<br />
JUHA HARJU<br />
Kuljetusyrittäjä<br />
Eero Niinivirta<br />
”Tämä on yrittäjän<br />
painajainen”<br />
Kotkalainen Team Niinivirta<br />
-kuljetusyritys on kärsinyt ehkä<br />
eniten koko Suomessa Venäjän<br />
vastapakotteista. Yrityksen 12 rekasta<br />
kymmenen kuljetti Valion<br />
tuotteita Venäjälle.<br />
Tämä on varmasti yrittäjän<br />
pahin painajainen?<br />
– Kyllä tämä vähän sellainen<br />
on. Tässä minä ulkona istun ja<br />
katselen. Kolme autoa on tullut<br />
kotiin ja kaksi tulee kohta. Ei<br />
kuin kättelemään miehet ja että<br />
soitellaan, Eero Niinivirta totesi<br />
päivä pakotteiden alkamisen<br />
jälkeen.<br />
Team Niinivirran 12 rekka-autoa<br />
ovat työllistäneet 18 kuljettajaa.<br />
Lisäksi yhtiö on työllistänyt<br />
välillisesti 2 – 4 autoa. Nyt kaikkien<br />
työpaikat ovat vaakalaudalla.<br />
– Kaikki, joilla kesälomat pitämättä,<br />
niin nyt sitten ryhdytään<br />
pitämään. Vielä ei uskalla<br />
irtisanomisia heittää ilmaan.<br />
Puhutaan kuitenkin Venäjästä.<br />
Ne on pikkuisen hermoheikkoja<br />
tekemään näitä päätöksiä. Jos<br />
vaikka asia ratkeaisi parin viikon<br />
päästä, Niinivirta arvioi Yrittäjäsanomille.<br />
johannes wiehn<br />
Margaretha Aittokoski, Della Marga<br />
ARI-PEKKA KERÄNEN<br />
Timo Keski-Kasari, Juustoportti<br />
Tahkon keskusvaraamon<br />
Jari Kukkonen<br />
”Tulevatko venäläiset<br />
ja käyttävätkö<br />
palveluja?”<br />
Tahkolla ruplan heikkeneminen<br />
sekä EU:n ja Venäjän välinen<br />
kauppasota aiheuttavat huolta.<br />
Venäläisten osuus matkailukeskuksen<br />
liikevaihdosta on noin 20<br />
prosenttia.<br />
– Aika varovaisesti suhtaudutaan<br />
ensi talveen. Ruplan<br />
alhainen arvo vaikuttaa venäläisen<br />
keskiluokan ostovoimaan,<br />
Tahkon keskusvaraamo TAHKOcom-yhtiön<br />
toimitusjohtaja Jari<br />
Kukkonen pohtii.<br />
Kukkosen mukaan on vielä<br />
arvoitus, vaikuttaako heikko<br />
rupla majoitusvarauksien määrään<br />
vai siihen, että asiakkaat<br />
kyllä tekevät varauksia entiseen<br />
malliin, mutta käyttävät suhteessa<br />
vähemmän rahaa varauksen<br />
aikana.<br />
– Kun viime talvi oli aika<br />
vähäluminen, niin venäläisten<br />
rahankäytön väheneminen voi<br />
kyllä aiheuttaa hankaluuksia<br />
ravintoloille ja ohjelmapalveluyrittäjille.<br />
Huolestunein mielin<br />
olemme viime viikkoina seuranneet<br />
Venäjän tilannetta.<br />
Toisaalta Tahkolla uskotaan<br />
suomalaisten asiakkaiden tuovan<br />
lisää liikevaihtoa. Todennäköisesti<br />
ensi talvi ei voi olla lumitilanteeltaan<br />
yhtä huono kuin viime<br />
talvi.<br />
JOUNI PORSANGER<br />
Eero Niinivirta, Team Niinivirta<br />
Jyrki Niva, Lapin Safarit<br />
Jari Kukkonen, Tahkon keskusvaraamo<br />
johannes wiehn<br />
Lapin Safarien Jyrki Niva<br />
”Venäläisturistien<br />
osuus varsin pieni”<br />
Lapin Safarien toimitusjohtaja<br />
Jyrki Niva ei ole ripotellut tuhkaa<br />
päällensä heikon ruplan ja kauppasodan<br />
vuoksi. Venäläisturisten<br />
osuus yrityksen liikevaihdosta on<br />
alle viisi prosenttia.<br />
– Tosin venäläiset ovat prosenttiosuuttaan<br />
merkittävämpi<br />
ryhmä, Niva painottaa.<br />
Safariyrityksellä on jouluna ja<br />
uutena vuotena huippusesonki.<br />
– Joulukuussa henkilöstöresurssit<br />
ja kaikki muut resurssit<br />
nostetaan ihan tappiin. Loppiaisviikon<br />
venäläiset tuovat lisäkäyttöä<br />
näihin resursseihin, mitkä on<br />
kertaalleen hankittu.<br />
– Venäjä on meille tärkeä markkina,<br />
mutta me emme ole niin<br />
riippuvaisia siitä, että tästä olisi<br />
aivan katastrofiksi asti.<br />
Lapin Safarit ovat lisäksi<br />
saaneet hyviä uutisia Iso-Britannian<br />
matkanjärjestäjiltä. Lapin<br />
joulumyynti on käynyt selkeästi<br />
edellisvuosia paremmin. Lisäksi<br />
Suomen verottajan päätös palauttaa<br />
edustuskuluvähennys tuonee<br />
lisää myyntiä.<br />
Reijo Tervo, Citymarket<br />
Chanel-kauppias<br />
Margaretha Aittokoski<br />
”Varakkailla<br />
venäläisillä<br />
edelleen varaa”<br />
Helsingin keskustassa 33 vuotta<br />
laadukkaita naistenvaatteita myynyt<br />
Margaretha Aittokoski uskoo<br />
Venäjän tapahtumien vaikuttajan
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Uutiset<br />
7<br />
pla<br />
jonkin verran myyntiin hänen<br />
Della Marga -liikkeessään.<br />
– Onneksi minulla on turvana<br />
tämä Chanel. Luksusmerkit<br />
myyvät myös huonoina aikoina.<br />
Varakkailla venäläisillä on edelleen<br />
varaa, Aittokoski muistuttaa.<br />
Aittokoski on panostanut varakkaiden<br />
asiakkaiden hyvään palveluun.<br />
Monet asiakkuussuhteet<br />
ovat yli vuosikymmenen pituisia.<br />
– Venäläisasiakkaat tulevat<br />
liikkeeseeni, koska tietävät minun<br />
olevan yhä täällä. Moni on kutsunut<br />
minut vieraakseen Venäjälle,<br />
mutta eihän minulla ole aikaa,<br />
Aittokoski hymähtää.<br />
Myös Della Margan henkilökunta<br />
puhuu venäjää. Tämä on<br />
ymmärrettävää, sillä kaupan<br />
liikevaihdosta lähes puolet tulee<br />
venäläisiltä asiakkailta.<br />
Juustoportin<br />
Timo Keski-Kasari<br />
”Maitomarkkinat<br />
nollasummapeliä”<br />
Juustoportin toimitusjohtaja Timo<br />
Keski-Kasari suhtautuu rauhallisesti<br />
Venäjän pakotteisiin. Juustoportti<br />
ei vie tuotteitaan Venäjälle.<br />
Pakotteiden on kuitenkin pelätty<br />
sekoittavan maitotuotteiden<br />
markkinat Suomessa.<br />
– Tietyllä tavalla kyse on<br />
nollasummapelistä, Keski-Kasari<br />
toteaa.<br />
Venäjä on ilmoittanut ottavansa<br />
nyt maitotuotteita EU:n sijasta<br />
Uudesta-Seelannista. Uusi-Seelanti<br />
vie voita, maitojauhetta ja juustoa<br />
muun muassa Kiinaan.<br />
– Maitojauheen kysyntä on<br />
suorastaan räjähtänyt Kiinassa.<br />
Jos Uudesta-Seelannista ostetaan<br />
lisää juustoa, niin silloin Kiinaan<br />
menee vähemmän maitojauhetta.<br />
Keski-Kasari uskookin, että Suomessa<br />
maidosta tehdään vähemmän<br />
juustoa ja maitojauhemyllyjen<br />
kapasiteetteja kasvatetaan.<br />
Lappeenrannan Citymarketin<br />
Reijo Tervo<br />
”Lähiviikot näyttävät,<br />
tulevatko venäläiset<br />
ostoksille”<br />
Lappeenrannan Citymarketissa<br />
ruplan alhainen kurssi on näkynyt<br />
viime keväästä alkaen. Nyt sinällään<br />
ikävän kauppasodan toivotaan<br />
tuovan lisää myyntiä.<br />
– Varmasti ihan lähiviikot<br />
näyttävät, miten käy. Sitten kun<br />
venäläisten kauppojen varastot<br />
suomalaisten elintarvikkeiden<br />
osalta ovat loppu, kauppias Reijo<br />
Tervo toteaa.<br />
Ruplan kurssi lähti laskuun<br />
jo kauan ennen Ukrainan kriisiä<br />
viime syksynä. Lappeenrannan<br />
Citymarketissa joulun myynti<br />
venäläisille asiakkaille oli vielä<br />
kohtuullinen, mutta tänä vuonna<br />
erityisesti keväästä alkaen on<br />
menty vahvasti miinukselle.<br />
Keskustele<br />
aiheesta<br />
verkossa:<br />
www.yrittajat.fi<br />
Lomaa siirettiin yli<br />
30 000 yrityksessä<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Useammassa kuin joka kolmannessa<br />
yrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaansa<br />
sairastapauksessa ensimmäisestä<br />
päivästä lähtien, ilmenee Yrittäjäsanomien<br />
tuoreesta kyselystä.<br />
Verkkokyselyyn vastasi elokuun alussa<br />
1 016 yritystä, joissa sairauslomaoikeutta<br />
oli käytetty 350 yrityksessä.<br />
Suomen Yrittäjistä lainsäädäntöasioiden<br />
päällikkö Janne Makkula pitää sairauslomaa<br />
siirtäneiden määrää merkittävänä.<br />
– Kyselyn perusteella vuosilomaa on<br />
sairauden perusteella siirretty yli 30 000<br />
Näpit irti tuotekehityksestä<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi<br />
Järventaus toivoo valtion talousarviota<br />
3<br />
työnantajayrityksessä. Tämä merkitsee<br />
näille yrityksille kaksinkertaista kustannusrasitusta,<br />
kun ensin on maksettava<br />
sairausajan palkka ja myöhemmin lomapalkka,<br />
Makkula sanoo.<br />
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön<br />
SAK:n päälakimies Timo Koskinen ei<br />
pidä ilmiötä suurena, koska sairauslomaa<br />
siirrettiin vain 350 yrityksessä. Koskisen<br />
mielestä otanta (1 016) ei ole tilastollisesti<br />
edustava. Hän muistuttaa, että Suomessa<br />
on 250 000 yritystä ja yli kaksi miljoonaa<br />
työntekijää.<br />
– Varmasti yhdessäkään tilanteessa<br />
ei ole kyse väärinkäytöksestä, koska sairastumisesta<br />
on toimitettu lääkärintodistus.<br />
Yrittäjät raivoissaan lomasiirrosta<br />
”<br />
Uskomattoman ajattelematon<br />
laki jo muutenkin vaikeassa<br />
taloustilanteessa.”<br />
”<br />
Miksi työnantajan täytyy<br />
olla vastuussa jopa työntekijän<br />
loma-ajasta?”<br />
”<br />
Lääkärit jakelevat lepsusti<br />
pitkiä sairauslomia ties<br />
mistä pienistä nyrjähdyksistä.”<br />
Lähde: Suomen Yrittäjien kyseLY<br />
”<br />
Ystäväpiirissä on ihmisiä,<br />
jotka ovat hakeneet<br />
ylimääräisen loman<br />
juuri tuota sääntöä hyväksi<br />
käyttäen. Ja vielä kehuvat<br />
sillä!”<br />
”<br />
Kukaan ei ajatellut<br />
yrittäjän jaksamista.<br />
Työntekijän poissaolothan<br />
pienyrityksissä tekee<br />
usein yrittäjä itse.”<br />
parhaillaan valmistelevalta Alexander<br />
Stubbin (kok.) hallitukselta velkaantumisen<br />
pysäyttämistä, verokannustinta<br />
pienyrittäjille ja innovaatiorahoituksen<br />
leikkausaikeiden perumista.<br />
Velkaantumisen pysäyttäminen vaalikauden loppuun<br />
1 mennessä. Ellei velkaantumista saada kuriin, verot uhkaavat<br />
nousta, eikä Suomeen kannata investoida. Stubbin hallitus on<br />
ilmoittanut olevansa toimeenpanohallitus, joten odotamme aiempien<br />
rakennepäätösten täytäntöönpanoa. Esimerkiksi kuntien tehtävien<br />
ja velvoitteiden karsimisen varaan on laskettu yli miljardi euroa,<br />
mutta karsimista on tehty alle kolmannes, ehkei sitäkään. Kuntien<br />
velvoitteet ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä.<br />
Yrittäjien kannustaminen yrittäjävähennyksellä, jossa<br />
2 yrityksen tulosta verotettaisiin 95 prosenttia sadan<br />
prosentin sijaan. Vähennys koskisi 120000 toiminimeä<br />
ja henkilöyhtiötä (ay:t ja ky:t), jotka jäivät yhteisöverotuksen<br />
alennuksen ulkopuolelle. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä, mutta<br />
niiden verotus on usein samantasoista kuin palkansaajan, eikä<br />
se kannusta yrittämiseen.<br />
Budjetissa täytyy huolehtia kansainvälistymis- ja<br />
innovaatiorahoituksesta, jotka edesauttavat talouskasvua.<br />
Innovaatiorahoituksessa on uhkana, että sitä leikataan.<br />
Ajassa:<br />
Iso muutos raksoilla –<br />
Viimeinen hetki herätä<br />
Rakentamisen uudet velvollisuudet<br />
astuivat voimaan<br />
heinäkuun alussa.<br />
Siitä lähtien niin<br />
yritysten kuin<br />
kotitalouksienkin<br />
on ilmoitettava<br />
Verohallinnolle<br />
tietoja rakennustöistä.<br />
Tiedonantovelvollisuus kattaa koko urakkaketjun.<br />
Tuhannet yritykset ovat heränneet muutokseen<br />
myöhässä. Nyt onkin viimeinen hetki kouluttautua<br />
29. elokuuta järjestettävässä webinaarissa.<br />
Luvassa tuhti paketti muun muassa oikeista menettelyistä<br />
ja vastuista.<br />
Ilmoittautumiset 25. elokuuta mennessä:<br />
www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />
Osaatko myydä? Olisi syytä osata<br />
Myynnin merkitystä oman liiketoiminnan kehitykseen<br />
ei voi koskaan korostaa liikaa.<br />
Minä – hyvä myyjä -koulutustilaisuudessa yrittäjille<br />
opetetaankin kriittisiä myynnin aakkosia. Minkälaisen<br />
ensivaikutelman annan? Miksi juuri minulta<br />
kannattaa ostaa? Ja miksi juuri meidän tuotteet<br />
ovat hyviä? Näihin kysymyksiin saa vastauksen<br />
11. syyskuuta.<br />
Koulutus pidetään Suomen Yrittäjien tiloissa osoitteessa<br />
Mannerheimintie 76 A, Helsinki.<br />
Ilmoittautumiset 2. syyskuuta mennessä:<br />
www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />
Lippu salkoon!<br />
Syyskuun viidentenä yrittäjä voi taas nostaa maljan<br />
itselleen ja kollegoilleen. Yrittäjän päivää on vietetty<br />
kyseisenä päivänä vuodesta 1997 alkaen. Päivän<br />
taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö.<br />
– Laittakaa liput salkoon, avatkaa yrityksenne ovet,<br />
kutsukaa asiakkaita ja kumppaneita kylään, verkottukaa<br />
ja tehkää yritystänne ja yrittäjyyttänne tunnetuksi,<br />
kannustaa Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen<br />
puheenjohtaja Riitta Antinmäki.<br />
Yrittäjän päivän tapahtumia järjestetään ympäri<br />
maata. Lisätietoja http://www.yrittajanpaiva.fi<br />
Talousluvut päähän<br />
Yrittäjän on välillä vaikea hahmottaa talouslukuja ja<br />
ymmärtää niiden vaikutus omassa liiketoiminnassa.<br />
Kysymyksiä herää muun muassa tuloslaskelman ja<br />
taseen lukemisesta sekä kassavirtalaskelmien hyödyntämisessä<br />
arjessa.<br />
Pienyrityksen talousjohtaminen auttaa. Koulutusta<br />
saa 23. syyskuuta Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio<br />
1 C, Helsinki.<br />
Ilmoittautumiset 15. syyskuuta mennessä:<br />
www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />
8/<strong>2014</strong><br />
Seuraava Numero<br />
ILMESTYY 25.9.
8 Uutiset<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Sakot uhkaavat tuhansia<br />
Raskaiden pakettiautojen<br />
ja kuormaautojen<br />
kuljettajien<br />
pitää suorittaa<br />
EU-direktiivin<br />
määräämä koulutus.<br />
Yrittäjät<br />
arvostelevat vaatimusta<br />
kohtuuttomaksi.<br />
PEKKA SIPOLA<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Tuhannet raskaiden<br />
ajoneuvojen kuljettavat<br />
uhkaavat menettää<br />
ajolupansa,<br />
kun Euroopan unionin<br />
vaatima kuljettajien<br />
täydennyskoulutuspakko astuu<br />
voimaan 10. syyskuuta, arvioi<br />
liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.<br />
Kevytkuorma-autoa tai kuormaautoa<br />
ajavilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä<br />
vaaditaan 35 tunnin täydennyskoulutusta<br />
viiden viime vuoden<br />
ajalta.<br />
Asiantuntija Pasi Parviainen<br />
Trafista kertoo, että tähän saakka<br />
ammattipätevyyden on hankkinut<br />
noin 65 000 kuljettajaa. Trafin<br />
arvion mukaan ammattimaisesti<br />
raskaita ajoneuvoja kuljettaa Suomessa<br />
80 000 – 100 000 henkeä.<br />
Välitön stop. Johtaja Sakari Kaikkonen<br />
Suomen Ammattiliikenneakatemia<br />
Oy:sta sanoo, että ajaminen<br />
voi loppua poliisiratsiaan, ellei<br />
koulutusta ole suoritettu.<br />
– Ajoneuvon luovuttanut yrittäjä<br />
ja kuljettaja saavat sakot. Ja aina<br />
puhutaan päiväsakoista, arvioi<br />
Kaikkonen, joka on valmistellut lakimuutosta<br />
aiemmalla työurallaan<br />
Trafin virkamiehenä.<br />
Koulutuspakko ei koske pelkästään<br />
kuljetusliikkeitä, vaan sen piirissä<br />
ovat kaikki yritykset.<br />
– Moni ravintola ja kukkakauppa,<br />
joissa ajetaan sprintereillä<br />
ja ducatoilla, ei ole kuullutkaan<br />
KULU. Toimitusjohtaja Seppo Toivosen mukaan EU-direktiivi aiheuttaa Mahro Oy:lle 20 000 euron lisälaskun, kun mukaan luetaan kurssimaksut ja työntekijöiden palkat.<br />
Porvoolaisen teollisuuden huolintayrityksen käytössä on yksi kuorma-auto, jota ajaa kymmenen eri työntekijää.<br />
Vaatimus tuntuu<br />
kohtuuttomalta, kun<br />
ajot ovat satunnaisia.<br />
Seppo Toivonen<br />
asiasta. Kuljetusliikkeissä määräykset<br />
tiedetään hyvin, Kaikkonen<br />
sanoo.<br />
Ylimääräinen kulu. Porvoolaisella<br />
teollisuuden huolintayrityksellä<br />
Mahro Oy:llä on käytössä yksi<br />
kuorma-auto, jota ajamaan täytyy<br />
kouluttaa kymmenen työntekijää.<br />
Koulutuslasku on lähes 20 000 euroa.<br />
– Vaatimus tuntuu kohtuuttomalta,<br />
kun ajot ovat satunnaisia.<br />
Yksi ajaa kerran viikossa, toinen<br />
kerran kuussa, toimitusjohtaja<br />
Seppo Toivonen sanoo.<br />
Juha Pelkonen oululaisesta Kuljetusliike<br />
O. Pelkonen Oy:sta pitää<br />
kokeneille kuljettajille suunnattua<br />
koulutusta ”höpöhommana” lukuun<br />
ottamatta ensiapukurssia.<br />
– Ihan pöljiä kursseja, itsestäänselvyyksiä<br />
täynnä. Kaikki tieturvat,<br />
työturvat ja ennakoivan ajon kurssi.<br />
Jos sanotaan että jarruta hyvissä<br />
ajoin ennen kuin vaara tulee, niin<br />
sanooko se ammattimiehelle jotain,<br />
Pelkonen kysyy.<br />
Kuljetusliike Pelkonen Oy:ssä<br />
koulutuksessa on käynyt noin 20<br />
kuljettajaa.<br />
– Kurssimaksu 70 – 120 euroa<br />
plus päivän palkka, Pelkonen laskee<br />
kustannuksia.<br />
Kilpailuta. Trafin Parviainen<br />
muistuttaa, ettei yhdenkään yri-<br />
tyksen tarvitse ostaa huonoa<br />
koulutusta, koska koulutusta on<br />
saatavilla yli 600 paikassa ympäri<br />
Suomen.<br />
Kaksi viikkoa aikaa<br />
– Ennakoivan ajon koulutuksestakaan<br />
ei ole kenellekään haittaa,<br />
kun sitä antaa ammattitaitoinen<br />
kouluttaja.<br />
• Euroopan unionin direktiivi kuljettajien ammattipätevyydestä astuu<br />
voimaan 10. syyskuuta.<br />
• Määräykset koskevat yrittäjiä tai työntekijöitä, jotka ajavat kevytkuorma-autoa<br />
tai kuorma-autoa, johon tarvitaan C1-, C-, D- tai D1-<br />
luokan ajokortti.<br />
• Määräykset koskevat kaikkia toimialoja, eivät pelkästään kuljetusliikkeitä.<br />
Esimerkiksi rauta- ja kukkakauppojen, vaateliikkeiden,<br />
teollisuuslaitosten on koulutettava kuljettajat, myös sivutoimiset.<br />
Poikkeuksia on hyvin vähän.<br />
• Koulutusta ei tarvitse käydä, mikäli ajoneuvolla kuljetetaan työssä<br />
tarvittavia materiaaleja tai työkaluja. Ilman lisäkoulutusta voi myös<br />
kuljettaa vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy<br />
tietyssä paikassa. Poikkeuksen piirissä ovat esimerkiksi sähkömiehet<br />
ja maanviljelijät.<br />
• Koulutuksen tulee olla suunnattu kuorma- tai linja-autonkuljettajille.<br />
Ensiapu- ja työturvallisuuskoulutus hyväksytään vaatimuksissa.<br />
Rakennusalan raporointirumbasta ei paniikkia<br />
Lotta Tammelin<br />
lotta.tammelin@yrittäjät.fi<br />
Rakennusalan verovalvonta<br />
uudistui heinäkuun<br />
ensimmäisenä päivänä.<br />
Nyt verottajalle raportoidaan<br />
kuukausittain työmailla liikkuvista<br />
rahoista ja työntekijöistä.<br />
Muutos koskettaa jokaista, joka<br />
tilaa rakennuspalveluja.<br />
Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajan<br />
Tapio Karin mukaan<br />
uudistus ei ole aiheuttanut<br />
huolestuneiden puhelinsoittojen<br />
tulvaa alan järjestölle, vaikka vielä<br />
kesäkuussa kymmenettuhannet<br />
yritykset olivat Yrittäjäsanomien<br />
tietojen mukaan uudistuksessa alkutekijöissään.<br />
– Yllättävän hiljaista on ollut.<br />
Koko ketju raportoi<br />
Työntekijätiedot:<br />
• Tilaajat ilmoittavat<br />
työmaakohtaisesti.<br />
Työmaalle nimetty<br />
päätoteuttaja kerää<br />
ja lähettää kaikkien<br />
yhdellä työmaalla<br />
työskentelevien työntekijöiden<br />
tiedot verottajalle.<br />
Urakkatiedot:<br />
Verohallinto<br />
• Toinen raporttilinja koostuu urakoista.<br />
Niistä jokainen urakoinnin tilaaja<br />
raportoi kuukausittain verottajalle.<br />
Raporttiin kirjataan sopimusosapuolet,<br />
summa, urakan kesto ym.<br />
Pääurakoitsija<br />
Päätoteuttaja<br />
Aliurakoitsija<br />
Pääurakoitsija<br />
Aliurakoitsija<br />
Aliurakoitsija<br />
Ali-aliurakoitsija<br />
Valtti-korttien tilaaminen on sen<br />
sijaan kasvanut huomattavasti ja<br />
niitä on tietojeni mukaan käytössä<br />
nyt jo 100 000 kappaletta. Valttikortista<br />
tulee meille selkeästi vallitseva<br />
järjestelmä hoitaa kulunseurantaa<br />
ja valvontaa.<br />
Valtti-kortti on Suomen Tilaajavastuu<br />
Oy:n työturvallisuuslain<br />
mukainen kuvallinen henkilötunnistekortti<br />
rakennustyömaalle.<br />
Myös muitakin raportointimahdollisuuksia<br />
on. Tapio Kari kuitenkin<br />
muistuttaa, ettei pelkkä kortin<br />
hankkiminen tee rakennusalan<br />
yrittäjää vielä autuaaksi.<br />
– Henkilötiedot pitää myös tallentaa<br />
tiedostoon ja muutoksia on<br />
myös pidettävä yllä. Myös työmaarekisterin<br />
puolella on pidettävä kirja<br />
siitä, että millä työmaalla kukin<br />
työntekijä kulloinkin on.<br />
Tiedotustyötä muutoksesta on<br />
tehty kovasti.<br />
– Järjestimme talvella 13 paikkakunnan<br />
kiertueen omille jäsenillemme<br />
ja lisäksi asiaan oli<br />
mahdollista perehtyä viidessä messutapahtumassa.<br />
Lisäksi verottaja<br />
järjesti huhti-toukokuussa laajan<br />
infokierroksen. Silti meillä tietenkin<br />
on pelko siitä, etteivät pienimmät<br />
yritykset ole vieläkään perillä<br />
muutoksesta. Uskon kuitenkin,<br />
että tilanne realisoituu heillekin<br />
isojen yritysten urakkavaatimusten<br />
kautta.<br />
Ensimmäisten raporttien viimeinen<br />
jättöpäivä on 5. syyskuuta.<br />
Verottaja on luvannut joustaa ja<br />
alkuvaiheessa hyväksytään myös<br />
puutteellisia raportteja.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Uutiset<br />
Kaksi uutta<br />
toimittajaa<br />
Tero Karjalainen Teppo Kuittinen<br />
Yrittäjämedioissa aloitti<br />
elokuun alussa kaksi uutta<br />
toimittajaa, Tero Karjalainen,<br />
38, ja Teppo Kuittinen,<br />
39.<br />
Karjalainen on työskennellyt<br />
vuodesta 2005<br />
Keskisuomalaisessa uutistoimittajana,<br />
kulttuuritoimittajana<br />
ja toimitussihteerinä<br />
sekä toimittajana<br />
Väli-Suomen Media Oy:n<br />
Sunnuntaisuomalaisessa.<br />
Kuittinen on puolestaan<br />
työskennellyt vapaana<br />
taloudesta kirjoittavana toimittajana<br />
lähes 20 vuotta.<br />
Voit lähettää meille<br />
uutisvinkkisi osoitteeseen:<br />
toimitus@yrittajat.fi.<br />
Varmista<br />
sähkötöiden<br />
laatu<br />
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto<br />
Tukesin ylläpitämästä<br />
urakoitsijarekisteristä löytyvät<br />
kaikki yritykset ja henkilöt,<br />
joilla on oikeus tehdä<br />
sähkötöitä Suomessa, muistuttaa<br />
Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton<br />
toimitusjohtaja<br />
Olli-Heikki Kyllönen.<br />
Aihe nousi julkisuuteen,<br />
kun Tukes havaitsi vuoden<br />
2013 tarkastuksissa vakavia<br />
sähköasennusvirheitä<br />
viidenneksessä tarkastetuista<br />
kohteista. Vuonna 2011<br />
virheitä löytyi joka kymmenennestä<br />
Tukesin tarkastamista<br />
kohteista.<br />
Kyllösen mielestä ongelman<br />
suurin syy on, että<br />
etenkin pienkohteissa asennuksia<br />
annetaan tehtäväksi<br />
sellaisille tahoille, joilla ei<br />
ole urakointioikeuksia.<br />
Kaupparekisterissä<br />
pitkä jono<br />
Kaupparekisteri-ilmoitusten<br />
käsittelyajat ovat kesän<br />
aikana räjähtäneet. Normaalista<br />
noin kahdeksan<br />
työpäivän käsittelyajasta<br />
venyttiin kesällä pahimmillaan<br />
24 työpäivään. Nyt<br />
Patentti- ja rekisterihallituksen<br />
käsittelyaikaennuste<br />
kaupparekisteri-ilmoituksille<br />
on 18 työpäivää. Yrityskiinnitysasiat<br />
käsitellään<br />
arviolta 17 työpäivässä.<br />
Ruuhkat johtuvat toukokuun<br />
alussa käyttöön otetusta<br />
uudesta ilmoitusten<br />
käsittelyjärjestelmästä.<br />
– Uuden järjestelmän<br />
käyttöönoton yhteydessä<br />
meillä oli viikon verran<br />
tilanne, jolloin me rekisteröitiin<br />
vain hyvin vähän<br />
ilmoituksia, jaostopäällikkö<br />
Jouko Koitto kertoo.<br />
Täyden kympin porukka<br />
Yrittajat.fi-verkkosivustolla ilmestyvä<br />
Yrittäjän ytimessä -blogi saa kaksi<br />
uutta kirjoittajaa.<br />
Uusina kirjoittajina aloittavat<br />
sarjayrittäjä Heidi Ekholm-Talas ja<br />
rekrytointiyritys Heebon omistaja<br />
Susanna Rantanen.<br />
Lisäksi bloggaajina jatkavat siivousalan<br />
yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul,<br />
Hallituspartnerit Helsinki<br />
ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko<br />
Eskola, Venäjä-asiantuntija Pirjo<br />
Karhu, lakitoimisto Legistumin<br />
osakas Teppo Laine, sarjayrittäjä<br />
Ilkka O. Lavas, kuljetinratkaisuihin<br />
erikoistuneen Ferroplanin osakas<br />
Minna Patosalmi, tilitoimisto Talenomin<br />
toimitusjohtaja Harri Tahkola<br />
ja tiedonhävitykseen erikoistuneen<br />
Blanccon toimitusjohtaja Kim<br />
Väisänen.<br />
Yrittäjät kirjoittavat blogeissa<br />
yrittäjyydestä ja omasta arjestaan.<br />
Lue blogit: www.yrittajat.fi<br />
. Heidi Ekholm-Talas<br />
Näinä aikoina<br />
tarvitaan<br />
merkkejä<br />
paremmasta.<br />
. Susanna Rantanen<br />
Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen<br />
arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin.<br />
Käy nyt osoitteessa<br />
www.merkkipaiva.fi<br />
ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa.<br />
Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä.<br />
Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten<br />
kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa!<br />
9<br />
– 4,6<br />
Teollisuuden uusien<br />
tilausten arvo oli kesäkuussa<br />
4,6 prosenttia<br />
pienempi kuin vuotta<br />
aiemmin. Ennen käännettä<br />
tilaukset ehtivät<br />
kasvaa yhtämittaisesti<br />
neljä kuukautta.
10 Uutiset<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
JOHANNES WIEHN<br />
Venäjällä ei sovi<br />
olla vietävissä<br />
Heikki Nurminen auttaa kansainvälistymään itään, ohjaa<br />
venäläiseen elämänmenoon ja avaa tapakulttuuria.<br />
Naapurimaan bisneskulttuuri on hyvä tuntea, ettei tule<br />
turhia töppäyksiä.<br />
Hia Sjöblom<br />
hiasjoblom@gmail.com<br />
Miten<br />
venäläinen bisneksentekijä<br />
eroaa suomalaisesta?<br />
Venäläinen on yleensä erittäin<br />
hyvä neuvottelemaan. Hän on<br />
aloitteellinen, eikä odota puheenvuoroa<br />
kokouksissa. Tuppisuuna ei<br />
pidä istua. Venäläiset ihmettelevät<br />
palavereissa hiljaisina istuvia<br />
suomalaisia. Eikö heillä olekaan<br />
mitään asiaa?<br />
juttutuulella<br />
Mitä pitää tietää,<br />
että voi menestyä Venäjän<br />
bisneksessä?<br />
Pitää tuntea maan tavat ja varata paljon<br />
aikaa asioiden hoitamiseen. Venäjälle ei voi<br />
lähteä rakentamaan liikesuhteita niin, että<br />
matkustaa paikalle aamujunalla ja palaa takaisin<br />
iltapäivällä. Ei kannata ruveta kylmiltään<br />
puhumaan politiikkaa, eikä ottaa railakkaasti<br />
kantaa. Täytyy muistaa, että tiedotusvälineet<br />
kertovat asioista eri kulmilla naapurimaissa.<br />
Ympäristöpuheet ja kierrätyskeskustelut<br />
eivät myöskään yleensä ole kovin<br />
suosittuja venäläisessä bisnesmaailmassa.<br />
Suurimmat<br />
mokat, joita Venäjällä<br />
voi tehdä?<br />
Tavat pitää osata. Miehet<br />
kättelevät aina tavatessaan toisiaan,<br />
mutta miehet eivät kättele<br />
naisia. Nainen voi kätellä<br />
miestä. Vain oikein hyviä<br />
ystäviä halataan.<br />
Kuka: Heikki Nurminen<br />
Ikä: 35<br />
Perhe: Vaimo ja kaksi pientä tytärtä,<br />
Taina, 2, ja Terhi 6 kuukautta. Taina<br />
on venäjää ja tarkoittaa salaisuutta.<br />
Työ: Kansainvälistymisvalmennusta<br />
Flamo-verkostossa yrittäjänä.<br />
Venäjän asiantuntija.<br />
Koulutus: Venäjän kääntäjä ja tulkki.<br />
Motto: Pää kestää, vaikka sitä<br />
joutuisi lyömään tiiliseinään.<br />
Millaista on<br />
venäläinen small talk?<br />
Perheestä on hyvä puhua. Se on<br />
turvallinen aihe. Myös jalkapallo on<br />
mainio keskustelun aihe. Pietariin<br />
neuvottelumatkalle lähtijän kannattaa<br />
tarkistaa Zenitin pelitilanne.<br />
Kun tullaan tutummaksi puheenaiheetkin<br />
monipuolistuvat.<br />
Saunasta voidaan puhua.<br />
Se yhdistää.<br />
Onko neuvottelukulttuureissa<br />
eroja?<br />
Kaikki perustuu Venäjällä henkilösuhteisiin.<br />
Ihmiset neuvottelevat ja sopivat asioista<br />
keskenään. Ihmisten väliset suulliset sopimukset<br />
merkitsevät. Paperilla ja sähköpostilla tehdyt<br />
sopimukset ovat toissijaisia. Niillä vain vahvistetaan<br />
puhuttu. Luottamuksen rakentamiseen pitää varata<br />
aikaa. Se kannattaa. Tarvitaan tiettyä joustoa ja<br />
ymmärrystä venäläistä entropiaa (epäjärjestystä)<br />
kohtaan. Venyviä aikatauluja joutuu sietämään,<br />
mutta ei saa olla venäläisten vietävissä. Neuvottelussa<br />
pitää osata venäjää tai turvautua<br />
hyvään tulkkiin. Vaikka nuori polvi jo osaa<br />
englantia, on venäjä valttia. Kaiken<br />
painetun materiaalin pitää<br />
olla venäjäksi.<br />
Mikä sinua vetää<br />
uudelleen ja uudelleen<br />
Venäjälle?<br />
Minua viehättää venäläinen epäjärjestys.<br />
Solahdan pikkukaoottiseen<br />
kulttuuriin mielelläni, vaikka en pidä<br />
siitä täällä kotimaassa. Juttelen innokkaasti<br />
ja opettelen koko ajan uusia<br />
sanoja. Viimeisin uutuus on keskoskaappi,<br />
joka on venäjäksi<br />
”inkubator”.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
11
12 Uutiset<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Leipä löytyy etelästä<br />
Oulun seudun itteollisuuden<br />
romahdus<br />
pakottaa<br />
rakennusliikkeet<br />
hakemaan urakoita<br />
pääkaupunkiseudulta<br />
saakka.<br />
PEKKA SIPOLA<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Nokian romahdus<br />
pakottaa Oulun<br />
seudun urakoitsijoita<br />
hakemaan<br />
kohteita Etelä-Suomesta<br />
saakka, kun<br />
kaupan ala ja Oulun kaupunki jäädyttävät<br />
tulevia investointeja.<br />
– Ei ole varaa rakentaa uusia<br />
päiväkoteja ja kouluja, eikä korjata<br />
vanhoja, kun verotulot uhkaavat<br />
romahtaa kymmeniä miljoonia euroja,<br />
sanoo rakennusalaa edustavan<br />
Rakennusteollisuus RT:n Pohjois-Suomen<br />
ja Lapin aluepäällikkö<br />
Ensio Pynninen.<br />
Taantuma kurittaa kotimaista<br />
rakennusalaa pahasti. Rakennusteollisuuden<br />
tuoreimman, keväällä<br />
julkistaman suhdannekatsauksen<br />
mukaan rakentamisessa on pudottu<br />
1990-luvun laman jälkeiselle<br />
tasolle.<br />
Tontti laajenee. Pynnisen mukaan<br />
rakennusliikkeiden toimialue<br />
laajenee aina taantuman aikana,<br />
kun kysyntä hiljenee omalla lähialueella.<br />
– Toiset antavat toiminnan supistua,<br />
mutta varsinkin isot, kasvuhakuiset<br />
yritykset laajentavat<br />
aktiivisesti omaa markkinointialuettaan.<br />
Ne pyrkivät pitämään liikevaihdon<br />
ennallaan ja väen töissä,<br />
Pynninen sanoo.<br />
Pynnisen mukaan rakennusalalla<br />
lähdetään urakoiden perässä<br />
kotikaupunkia loitommalle myös<br />
muualla Suomessa.<br />
– Kainuulaiset lähtevät Kuopioon.<br />
Torniosta voidaan lähteä<br />
Stadissa. Oululainen rakennusfirma Temotek Oy vaihtaa liukuportaat Helsingin keskustassa sijaitsevaan tavarataloon. Yhtiön hallinto, kuten laskutus ja palkanmaksu<br />
hoidetaan pohjoisesta. Työntekijät pääkaupunkiseudulla ovat työnjohtaja Taneli Ilmakarin tapaan etelästä.<br />
Pääkaupunkiseudulla<br />
kilpailu ei<br />
ole vielä kiristynyt<br />
sille tasolle, mitä<br />
Oulussa.<br />
Mikko Raappana, Temotek Oy<br />
Ivaloon, Kittilään saakka. Toimialue<br />
kolminkertaistetaan, jopa nelinkertaistetaan,<br />
Pynninen kertoo.<br />
Oulun seudulla on kampanjoitu<br />
pohjoisen Skandinavian liiketoimintamahdollisuuksien<br />
edistämiseksi.<br />
Esimerkiksi Kiirunassa ja Jällivaarassa<br />
Ruotsissa on suunnitteilla<br />
950 asunnon rakennusurakat kaivoksen<br />
laajetessa asutusalueelle.<br />
Haarakonttori. Oulusta Helsinkiin<br />
on 607 kilometriä. Vertailun<br />
vuoksi: Helsingistä Venäjän Novgorodiin<br />
on 407 kilometriä.<br />
Oululainen Temotek Oy laajensi<br />
toimintaansa etelään kolme vuotta<br />
sitten, kertoo toimitusjohtaja Mikko<br />
Raappana.<br />
– Nykyisestä tilanteesta johtuen<br />
Oulun seudulla ei ole kasvua, joten<br />
meidän oli pakko etabloitua pääkaupunkiseudulle.<br />
Meidän pitää<br />
toimia isojen kiinteistösijoittajien<br />
pääpaikoilla, hän sanoo.<br />
Etelässä helpompaa. Tällä hetkellä<br />
Temotek kerää liki kolmanneksen<br />
liikevaihdosta pääkaupunkiseudulta.<br />
Raappana ennakoi, että<br />
ensi tai seuraavana vuonna oululaisyrityksen<br />
liikevaihdosta tulee<br />
etelästä jo puolet. Työntekijät ovat<br />
kohteissa paikallisia.<br />
Raappana sanoo olevansa tyytyväinen<br />
toimialan laajentamiseen.<br />
– Pääkaupunkiseudulla kilpailu<br />
ei ole vielä kiristynyt sille tasolle,<br />
mitä Oulussa, Raappana sanoo.<br />
Jatka<br />
keskustelua<br />
verkossa:<br />
www.yrittajat.fi<br />
Ehdotus: Tarkastuspakko isoille halleille<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Isojen hallien rakenteiden turvallisuus<br />
pitää tarkastuttaa<br />
jatkossa asiantuntijalla, mikäli<br />
valmisteilla oleva lakiehdotus<br />
menee läpi.<br />
Mahdollisesti tarkastettavia halleja<br />
on Suomessa lähes 20 000, arvioi<br />
rakennusneuvos Teppo Lehtinen<br />
ympäristöministeriöstä.<br />
Rakenteet voi arvioida esimerkiksi<br />
insinööritoimisto, jolla on<br />
pätevyys vastaavan rakennukseen<br />
suunnitteluun. Lehtisen mukaan<br />
tarkastus maksaa vähintään tuhansia<br />
euroja. Kustannukset maksaa<br />
hallin omistaja.<br />
Ellei rakennusta tarkasteta<br />
asianmukaisesti, viranomaiset voi-<br />
vat jopa sulkea hallin kunnes tarkastus<br />
on tehty.<br />
– Vastuu rakennuksen turvallisuudesta<br />
on aina omistajalla, Lehtinen<br />
sanoo.<br />
Ympäristöministeriön mukaan<br />
Suomessa on kymmeniätuhansia,<br />
rakenteeltaan ja iältään erilaisia<br />
laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia,<br />
joissa kattorakenteiden<br />
jänneväli on pitkä.<br />
Tuhat neliömetriä. Mahdollinen<br />
tarkastusvelvollisuus koskee rakennuksia,<br />
joiden kerrosala on vähintään<br />
tuhat neliömetriä, ja<br />
joiden tehdasvalmisteinen jänneväli<br />
on vähintään 18 metriä ja paikalla<br />
valmistettujen kattokannattajien<br />
osalta vähintään 15 metriä.<br />
Arviointivelvollisuus ei koske<br />
niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmat<br />
ja kantavat rakenteet<br />
on arvioitu ”riittävällä tavalla”<br />
rakennuslupa- tai rakentamisvaiheessa.<br />
Käytännössä poikkeus koskee<br />
Hevosyrittäjä: ”Turvallisuus tärkeää”<br />
>Ympäristöministeriön<br />
valmistelema lakiehdotus<br />
isojen hallien tarkastusvelvoitteesta<br />
tuli yllätyksenä<br />
ratsastusmaneesin omistajalle<br />
Leena Saukolle.<br />
– En tiennyt asiasta, tuusulalaisen<br />
Sakun talli Oy:n omistaja<br />
Saukko kommentoi.<br />
Sakun tallin käytössä oleva<br />
1 200 neliömetrin ratsastus-<br />
Lehtisen mukaan vuonna 2006 tai<br />
sitä uudempia rakennuksia.<br />
Lehtinen kehottaa hallien omistajia<br />
kysymään tarvittaessa neuvoa<br />
kunnan rakennusvalvonnasta.<br />
Lakiehdotuksen tavoitteena on<br />
parantaa hallien turvallisuutta ja<br />
kunnossapitoa. Laki pyritään saattaman<br />
voimaan ensi kevääseen<br />
mennessä.<br />
Lain sisällöstä päättää lopullisesti<br />
eduskunta.<br />
maneesi on mahdollisesti tarkastusvelvollisuuden<br />
piirissä.<br />
Saukko pitää tarkastuksesta<br />
mahdollisesti koituvaa tuhansien<br />
eurojen kustannusta suurena<br />
kahdesta kolmeen henkeä työllistävälle<br />
pienyritykselle.<br />
– Turvallisuus on tärkeää,<br />
mutta valtio voisi tulla kustannuksissa<br />
vastaan, hän toteaa.<br />
Laukaan viimevuotisen maneesiturman<br />
kaltaisen vakavat<br />
rakennusonnettomuudet ovat<br />
sattuneet kevättalvisin, jolloin<br />
kattojen lumikuorma on painavimmillaan.<br />
Saukon mukaan Sakun tallissa<br />
lumet pudotetaan katolta hyvissä<br />
ajoin.<br />
– Se, ketä ei huimaa, pistää<br />
itsensä köydellä savupiippuun<br />
kiinni, Saukko kertoo.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Uutiset<br />
Puutu<br />
kiusaamiseen<br />
ajoissa<br />
Yli 100 000 palkansaajaa<br />
kokee joka päivä olevansa<br />
kiusaamisen kohteena<br />
työpaikallaan. Sopuisa<br />
työyhteisö -hankkeessa<br />
koottiin Työterveyslaitoksen<br />
verkkosivuille helposti<br />
omaksuttava tieto- ja<br />
vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen<br />
vähentämiseksi<br />
ja kiusaamiskokemuksiin<br />
puuttumisen edistämiseksi.<br />
Työantajan tulee<br />
yhteistyössä henkilöstön<br />
edustajien kanssa laatia yhteiset<br />
pelisäännöt ja ohjeet<br />
kiusaamisen ehkäisyyn ja<br />
tilanteiden selvittämiseen<br />
sekä kouluttaa esimiehet<br />
puuttumaan kiusaamiseen.<br />
Vastuu kiusaamiskokemuksen<br />
selvittämisestä on aina<br />
työnantajalla.<br />
Yksi sairauspoissaolopäivä<br />
maksaa 350 euroa.<br />
Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus<br />
ja sen selvittely voi<br />
maksaa organisaatiolle yli<br />
30 000 euroa.<br />
Sivuston osoite on www.<br />
ttl.fi/sopuisa.<br />
Voidefirma<br />
saa vauhtia<br />
Suomalaisen suksivoideyhtiö<br />
Vauhti Speed Oy:n omistus<br />
on järjestetty uudelleen<br />
liiketoimintakaupalla. Vauhti<br />
Speed on Pohjoismaiden<br />
vanhin suksivoideyhtiö.<br />
Yhtiön suurimmat kasvun<br />
odotukset kohdistuvat kansainväliseen<br />
kauppaan.<br />
Liiketoimintakaupan<br />
myötä yhtiön uudeksi<br />
enemmistöomistajaksi on<br />
tullut Halti Oy:n entinen<br />
toimitusjohtaja Martti<br />
Uusitalo.<br />
Vauhdin toimipaikka ja<br />
tuotanto säilyy nykyisissä<br />
tiloissa Joensuussa ja<br />
kaikki työntekijät jatkavat<br />
uuden yhtiön palveluksessa<br />
vanhoina työntekijöinä.<br />
Uudessa yhtiössä jatkavat<br />
myös aikaisemmat omistajat<br />
Aki ja Vuokko Karvonen,<br />
sekä Mika Matikainen.<br />
Koiran<br />
stressille<br />
pissamittari<br />
Kuopiolainen Anitest Oy on<br />
tuonut markkinoille koiran<br />
stressitasoa mittaavan Evice-testin<br />
sekä testinäytteen<br />
analysoivan puhelimeen<br />
ladattavan sovelluksen.<br />
Sovelluksen ohjelmoinnin<br />
on kokonaisuudessaan<br />
toteuttanut tamperelainen<br />
ohjelmistotalo Vincit Oy.<br />
Eläimen stressitaso<br />
voidaan mitata virtsan<br />
mukana kehosta poistuvan<br />
stressihormoni kortisolin<br />
määrästä. Evice-testissä<br />
analyysi tehdään virtsanäytteestä,<br />
joka siirretään<br />
testitikun analyysikalvolle.<br />
15 minuutin kuluttua testin<br />
näyttö skannataan mobiilisovelluksella<br />
ja analyysi ilmestyy<br />
puhelimen näytölle.<br />
Merkillinen kriisisattuma Kasvu Openissa<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Valtakunnallisen Kasvu Open -yrityskilpailun<br />
palkintomatkasuunnitelmat<br />
ovat ennakoineet maailman<br />
kriisipesäkkeitä Ukrainan kriisistä<br />
Gazan sotaan.<br />
Yrityskilpailun voittajat palkitaan<br />
3 000 euron matkastipendillä.<br />
– Ensin piti mennä Skolkovoon,<br />
Putinin Piilaaksoon, mutta sitten<br />
tuli Krimin kriisi. Sen jälkeen päätimme<br />
mennä Tel Aviviin Israeliin,<br />
jossa on erittäin kehittynyt startupjuttu.<br />
Kesän aikana sekin suunnitelma<br />
muuttui. Minne haluat seuraavan<br />
kriisin, niin kerro, minne me<br />
menemme, Kasvu Openin johtaja<br />
Uljas Valkeinen sanoo.<br />
Valkeisen mukaan tuleva palkintomatka<br />
suuntautuu todennäköisesti<br />
Lontooseen tai Berliiniin.<br />
Kasvu Openiin osallistui tänä<br />
vuonna noin 350 yritystä. Niistä<br />
finaaliin valittiin 41.<br />
Kilpailun ennakkosuosikeista<br />
Valkeinen mainitsee jyväskyläläisen<br />
Sleipner Finland Oy:n, joka sai Keski-<br />
Suomen kansainvälistymispalkinnon<br />
tänä vuonna. Sleipner valmistaa<br />
suurten kaivosten telatraktorien<br />
siirtoalustoja, joihin yrityksellä on<br />
13<br />
maailmanlaajuinen menetelmäpatentti.<br />
– Yhtiö oli heilahtamalla finaalissa.<br />
Sillä on mahdollisuus satojen<br />
miljoonien eurojen bisnekseen<br />
onnistuessaan. Mutta joka alueelta<br />
löytyy potentiaalisia voittajia. Kilpailun<br />
taso oli kova, Valkeinen sanoo.<br />
Yrityskilpailun voittaja julistetaan<br />
23.–24. lokakuuta järjestettävässä<br />
finaaliseminaarissa Jyväskylässä.<br />
”KAIKKI MENI<br />
PÄIN SEINIÄ.”<br />
Seinäkiipeilyä, uintia, pilatesta, pyöräilyä ja vaikka mitä.<br />
Kaikki innostuivat mukaan, kun yhdessä porukalla kokeiltiin<br />
10 erilaista työhyvinvointia tukevaa lajia. Samalla työntekijät<br />
tutustuivat toisiinsa ja sairauspoissaolotkin vähenivät selvästi.<br />
Johtamiseen on saatu eväitä valmennuksella ja fiiliskyselyillä.<br />
Sieltä se lähtee, meidän joukkueesta ja arvoista. Esimiestyö on<br />
henkilönsä näköistä, mutta pelisäännöt pitää olla. Meillä on<br />
oman toimintatavan takia muutenkin uudenlainen ote työhyvinvointiin.<br />
Näin syntyy omannäköistä ja toimivaa tiimipeliä.<br />
Mika Pulkkinen, hallintojohtaja, Farenta.<br />
Työelämän pitää tuntua elämältä.<br />
Me olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja.<br />
Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen<br />
palveluita ja rakennamme toimivaa työhyvinvointia<br />
yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme<br />
joukkoon. Katso lisää elo.fi. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme<br />
Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta.<br />
www.elo.fi
14 Uutiset<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Mitä jos lähtisitkin länteen<br />
Simo Lahtinen haluaa auttaa suomalaisyrityksiä Amerikan markkinoille.<br />
Kimmo Koivikko<br />
kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />
EMIL BOBYREV<br />
Kiristynyt maailmanpoliittinen<br />
tilanne<br />
on pakottanut suomalaiset<br />
yritykset<br />
miettimään itämarkkinoiden<br />
sijaan<br />
myös muita vaihtoehtoja.<br />
Katseet kääntyvät Aasian lisäksi<br />
länteen.<br />
Tänä vuonna perustetun Capteeni<br />
Oy:n toimitusjohtaja Simo Lahtinen<br />
nostaa esille mahdollisuudet<br />
USA:ssa. Yhdysvallat on tälläkin<br />
hetkellä Suomen viidenneksi tärkein<br />
kauppakumppani viennissä.<br />
Capteeni auttaa nimenomaan<br />
pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä<br />
pääsemään Yhdysvaltain markkinoille.<br />
Muitakin toimijoita on, kuten<br />
Team Finlandin verkostot.<br />
– Suomessa on paljon yrityksiä,<br />
jotka haluaisivat lähteä rapakon<br />
taakse. Tarvitaan vain luotettava<br />
yhteyshenkilö. Osalta tosin puuttuu<br />
uskallusta, sillä kilpailu on<br />
kovaa ja markkinat isot, Lahtinen<br />
sanoo.<br />
Hänen tarinansa on tavallisuudesta<br />
poikkeava, sillä Lahtinen on<br />
opiskellut USA:ssa kauppatieteitä.<br />
Hän päätti kesken opiskelujensa<br />
kerätä asiantuntijaporukan ympärilleen<br />
ja perustaa yrityksen.<br />
Mitään ei saa allekirjoittaa<br />
ilman<br />
juristia.<br />
Simo Lahtinen<br />
– Mukana on yliopistoprofessoreita,<br />
joilla on asiantuntemusta<br />
taloudesta, markkinoinnista,<br />
markkinointitutkimuksesta, rahoituksesta,<br />
lisensioinnista ja lakipalveluista,<br />
Lahtinen luettelee.<br />
Kontaktit kunnossa. Simo Lahtinen sanoo, että professorit olivat otettuja, kun hän pyysi heitä mukaan yrityksensä<br />
asiantuntijoiksi.<br />
Kieli etuna. USA:ssa yrityksellä<br />
on ainakin yksi etu esimerkiksi Eurooppaan<br />
verrattuna, kieli. Lisäksi<br />
Yhdysvallat on aidosti yksi markkina-alue.<br />
Lahtisen mukaan markkinoita<br />
löytyy lähes mille tahansa yritykselle,<br />
jolla on tuote valmiina ja uskallusta<br />
viedä tuote maailmalle.<br />
– Markkinointistrategia, tulevaisuuden<br />
näkymät ja paikallinen<br />
rahoitus ovat tärkeitä. Ja onko<br />
kyse puhtaasta viennistä, lisensioinnista<br />
vai mistä? Myös kuukausibudjetoinnissa<br />
pitää olla mukana<br />
juristikulut. Mitään ei saa allekirjoittaa<br />
ilman juristia, Lahtinen täsmentää.<br />
Hyvien juristien merkityksen on<br />
oppinut kantapään kautta myös<br />
Simo Lahtisen isä, Timo Lahtinen,<br />
joka on Capteenissa hallituksen<br />
puheenjohtaja. Timo Lahtisen osin<br />
omistama Uretek Worldwide on<br />
puolustanut patenttejaan USA:ssa<br />
monet kerrat. Uretek on rakennusten<br />
vajoamisen estämiseen erikoistunut<br />
yritys.<br />
Suomi eksoottinen. Simo Lahtinen<br />
sanoo, että suomalaisyritykset<br />
lähtevät pinttyneesti aina ensin<br />
New Yorkiin. Hänen mukaansa se<br />
voi olla virhe. Kilpailu on armotonta,<br />
vuokrahinnat pilvissä ja työntekijöiden<br />
sitouttaminen on vaikeaa.<br />
– Pitää punnita tarkkaan, mistä<br />
osavaltiosta on paras aloittaa. Kaikkiin<br />
ei voi mennä kerralla.<br />
Joka tapauksessa suomalaisuus<br />
on Lahtisen mukaan valttikortti,<br />
josta on hyötyä.<br />
– Kaikkea mitä tulee Suomesta<br />
pidetään siellä eksoottisena ja<br />
erityisen laadukkaana, Lahtinen<br />
sanoo.<br />
Kiinnostaako työhyvinvoinnin<br />
kehittäminen liikunnan avulla?<br />
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista<br />
tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun<br />
kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja<br />
toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja<br />
terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa<br />
työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin<br />
sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja<br />
työterveyshuollon kanssa.<br />
Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät<br />
KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta:<br />
www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki<br />
Hanketukihaku alkaa 1.9.<strong>2014</strong> ja päättyy 30.9.<strong>2014</strong>.<br />
KKI-HANKETUKI<br />
Tiedustelut:<br />
Hankevalmistelija Anna Jämsén<br />
puh. 050 441 4025, anna.jamsen@likes.fi<br />
www.kkiohjelma.fi
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Uutiset<br />
15<br />
KATI LAUKKANEN<br />
Heikki Rönni:<br />
Jännitän tuleeko saalista vai ei!<br />
henkireikä<br />
Sarjassa yrittäjät<br />
kertovat intohimoisesta<br />
harrastuksestaan.<br />
Lotta Tammelin<br />
lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />
Innostuin ravustamisesta jo<br />
pikkupoikana. Se oli 1970-luvulla<br />
kylän poikien yhteinen<br />
harrastus. Siitä lähtien olen harrastanut<br />
ravustusta enemmän<br />
ja vähemmän säännöllisesti.<br />
Ainostaan Helsingissä asuminen<br />
toi pienen katkon ravustusharrastukseen.<br />
Ravustimme lapsina tikkujen<br />
avulla. Se on yhä mielestäni<br />
paras tapa ravustaa. Tässä ravustuksen<br />
muodossa laitetaan<br />
järven pohjaan pystyyn tikku,<br />
jossa on kalapala syöttinä. Sitten<br />
odotellaan, että rapu tulee<br />
syömään syöttiä, ja napataan<br />
rapu talteen. Rapua siepatessa<br />
pitää olla nopea. Samalta<br />
tikulta voi hyvällä tuurilla saada<br />
useampiakin rapuja kiinni.<br />
Nykyään tämä tapa ravustaa<br />
ei toimi enää niin hyvin,<br />
kun matalassa vedessä elävät<br />
jokiravut ovat vähentyneet.<br />
Täplärapu elelee paljon syvemmässä<br />
vedessä, ja niitä ravustan<br />
merroilla.<br />
Nyt myös omat lapseni ovat<br />
siinä iässä, että ovat itsekin<br />
innostuneet ravustamisesta.<br />
Niinpä ravustaminen on meidän<br />
perheen yhteistä tekemistä.<br />
Ravustamisessa parasta on<br />
tietenkin se jännitys, tuleeko<br />
saalista vai ei. Kyllä siinä yleensä<br />
rapumertaa tarkastaessa<br />
miettii jo sitä ruokaakin. Pidän<br />
ravuista kovasti ja syön niitä<br />
todella mielelläni. Meillä onkin<br />
perheen ja ystävien kesken<br />
takana jo 21 vuotta kestänyt<br />
katkeamaton rapujuhlaperinne.<br />
Käytän ravustaessa syötteinä<br />
yleensä särkikaloja, mutta niiden<br />
puutteessa toimivat myös<br />
makkara ja jopa koiranruokanappulat.<br />
Ravustan pääasiallisesti<br />
Laitikkalassa Pintele-järvellä ja<br />
Hauhon Pyhäjärvellä. Pintelejärvi<br />
näkyy myös pyörittämämme<br />
kokous ja virkistyshuvila<br />
Villa Hepolahden ikkunoista.<br />
Tarjoilemmekin pyytämiäni<br />
rapuja myös kokousvieraiden<br />
nautittavaksi. Se on todellista<br />
lähiruokaa, kun pyyntipaikka<br />
siintää ikkunoiden takana.<br />
Ravustus on luvanvaraista<br />
toimintaa, johon tarvitsee<br />
vesialueen omistajan luvan ja<br />
kalastusluvan. Ravustuskausi<br />
alkoi tänä vuonna 21. heinäkuuta<br />
ja päättyy lokakuun lopussa.<br />
Paras sesonki on kuitenkin<br />
heinä-elokuussa. Tuskin monikaan<br />
ravustaa enää lokakuun<br />
lopussa.<br />
Tunnelmallisia juhlia ja<br />
rentouttavaa lomaa<br />
• Yrittäjä Heikki Rönnin pyörittämä Villa Hepolahti on kokouspaikka<br />
sekä loma- ja juhlahuvila Hämeessä Pälkäneellä. Loma-aikoina ja<br />
viikonloppuisin Hepolahtea vuokrataan yksityisille vuokraajille<br />
korkeatasoiseksi lomahuvilaksi ja tunnelmalliseksi juhlapaikaksi.<br />
Tänään on hyvä päivä<br />
perustaa verkkokauppa<br />
Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme<br />
ilmaiseksi sivuiltamme<br />
osoitteessa www.mycashflow.fi.<br />
Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin<br />
ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin.<br />
Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman<br />
vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien!<br />
Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan<br />
perustamisesta saat myynnistämme<br />
020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.<br />
Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma<br />
Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.
16<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
16<br />
UUTISET<br />
Laki pistää yrittäjän pol<br />
Omalla toimielimellä mahdollisuus päästä eroon EU-lakien valuviasta.<br />
Bryssel<br />
Heli Satuli<br />
toimitus@yrittajat.fi<br />
EU-instituutioihin suunnitellaan<br />
aloitteesta omaa<br />
rakennetta, joka pakottaisi<br />
huomioimaan yrittäjän<br />
näkökulman.<br />
Euroopan yrittäjäjärjestö Ueapme<br />
vaatii kaikkiin kolmeen EU-instituutioon<br />
yrittäjyysasioille omaa<br />
toimielintä.<br />
– EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen<br />
muutoksen, toteaa<br />
idean isä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja<br />
ja pitkään paikan<br />
päällä Brysselissä EU-asioista vastannut<br />
Antti Neimala.<br />
Lainsäädäntöprosessi kärsii Neimalan<br />
mukaan valuviasta. Asenteen<br />
tasolla tukea yrittäjyydelle<br />
kyllä löytyy EU-päätöksentekijöiden<br />
piiristä yli maa- ja puoluerajojen.<br />
Myös pienet ensin -periaate ja lukuisat<br />
yrittäjyysohjelmat ovat kehittyneet<br />
hyvin.<br />
– Mutta kesken lakikäsittelyn<br />
punainen lanka katkeaa. Prosessi<br />
ei tuota laadukasta lopputulosta<br />
vaan putkesta ulos tuleva EU-laki<br />
saa yrittäjän polvilleen.<br />
Neimala ei osoita sormella mi-<br />
tään yksittäistä lakia. Jokaisella on<br />
oma oikeutettu tavoite. Ongelma<br />
on niiden yhteisvaikutus ja toimeenpano<br />
jäsenmaissa.<br />
Nimet vaihtoon. Ueapme ajaa<br />
yrittäjyyttä näkyvästi esiin EU-instituutioiden<br />
kilpailukykyasioiden<br />
yhteyteen.<br />
Näin ollen EU-komission nykyinen<br />
teollisuus- ja yrityspääosasto<br />
muutettaisiin yrittäjyys- ja kilpailukykypääosastoksi.<br />
Jäsenmaista<br />
koostuvan neuvoston puolella<br />
puolestaan kilpailukykyneuvostosta<br />
tulisi yrittäjyys- ja kilpailukykyneuvosto.<br />
Saman nimen saisi<br />
europarlamentin sisämarkkina- ja<br />
kuluttajansuojavaliokunta.<br />
Neimalan mukaan europarlamentti<br />
on instituutioista vaikein.<br />
Kukin 751 mepistä haluaa jättää lei-<br />
EU-instituutiot<br />
tarvitsevat rakenteellisen<br />
muutoksen.<br />
Antti Neimala<br />
mansa EU-lakiin ja prosessin vahtiminen<br />
on vaikeaa. Byrokratian<br />
vähentäminen unohtuu helposti,<br />
vaikka mepeistä valtaosa puheiden<br />
tasolla tunnustaa pk-yritysten merkityksen<br />
kasvulle ja työllisyydelle.<br />
Neimala huomauttaa, että EUinstituutiot<br />
päättävät toki rakenteestaan<br />
itse.<br />
– Mutta nykyisin lähes kaikki<br />
pk-yrityksiä koskettava säätely on<br />
lähtöisin EU:sta. Säätely vaikuttaa<br />
voimakkaimmin juuri pieniin toimijoihin.<br />
Putkinäköpelko. Hanke herättänyt<br />
kuitenkin vastustusta myös<br />
Ueapmen piirissä.<br />
Pelkona on, että kaikki yrittäjyysasiat<br />
ohjataan jatkossa erityistoimielimen<br />
puoleen ja yrittäjien<br />
mahdollisuudet vaikuttaa säätelyyn<br />
itse asiassa supistuvat.<br />
Esimerkiksi europarlamentin<br />
yrittäjyys- ja kilpailukykyvaliokunta<br />
voisi toimia ani harvassa lakiesityksessä<br />
vastuuvaliokuntana.<br />
Neimala ei tähän usko.<br />
– Nyt EU:n lainsäädäntöprosessissa<br />
ei ole mitään sisäänrakennettua<br />
järjestelmää, joka varmistaisi,<br />
että yrittäjän näkökulma pysyy<br />
mukana koko ajan.<br />
Painavimmat valiokunnat<br />
yrittäjän silmin<br />
• Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta ITRE (suomalaisjäsenet:<br />
Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, varaj. Sampo Terho)<br />
• Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (Olli Rehn)<br />
• Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (varaj. Miapetra<br />
Kumpula-Natri)<br />
• Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO (Liisa Jaakonsaari,<br />
varaj. Jussi Halla-aho)<br />
• Ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja kansanterveysvaliokunta<br />
ENVI (Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, varaj. Merja Kyllönen ja Sirpa<br />
Pietikäinen)<br />
• Maatalousvaliokunta AGRI (varaj. Olli Rehn)<br />
• Liikennevaliokunta TRAN (Merja Kyllönen, varaj. Henna Virkkunen)<br />
PIXMAC<br />
TESLA-SÄHKÖAUTOT<br />
SUORAAN VARASTOSTA!<br />
Lainaa<br />
yrityksesi<br />
tarpeisiin<br />
5.000-30.000€,<br />
1-6 kk maksuajalla.<br />
Heti saatavilla,<br />
vaivaton hakea.<br />
LAMBORGHINI GALLARDON KIIHTYVYYS<br />
KULUTUS 1,5€ / 100 KM<br />
3 X ENEMMÄN TAVARATILAA KUIN BMW 5-SARJAN SEDANISSA<br />
LEASING-SOPIMUKSELLA MAHDOLLISUUS VALTION ENERGIATUKEEN<br />
HUOMIO!<br />
Yritykset saavat valtion energiatukea Teslaan jopa<br />
20.000€! TOIMI NOPEASTI, sillä tuen hakuaika<br />
loppuu 15.9.<strong>2014</strong><br />
HELSINKI<br />
Viihdekeskus Flamingo<br />
Tasetie 8, Vantaa<br />
Puhelin: 010 292 2886<br />
www.auto-outlet.fi TAMPERE<br />
Lokomonkulma<br />
Lahdenperänkatu 3, Tampere<br />
Puhelin: 010 292 2753<br />
378-140701-YritysluottoIlmo_125x180.indd 2 2.7.<strong>2014</strong> 15:53:20
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
UUTISET<br />
17<br />
villeen<br />
Tällä vaalikaudella sanoista tekoihin<br />
>Suomen Yrittäjien kyselyn<br />
mukaan lähes kaikkien<br />
europarlamenttiin valittujen<br />
suomalaisedustajien mielestä<br />
pk-yrittäjiä rasitetaan turhalla<br />
byrokratialla.<br />
– On välttämätöntä, että pkyrittäjät<br />
otetaan nykyistä paremmin<br />
huomioon. EU-päätöksenteossa<br />
painopiste on tällä kaudella<br />
talouden vakauttamisen sijaan<br />
yrittäjyydessä ja kilpailukyvyssä,<br />
toteaa talouskomissaarista europarlamentin<br />
varapuhemieheksi<br />
siirtynyt keskustan europarlamentaarikko<br />
Olli Rehn.<br />
EU:n paikka ei ole Rehnin<br />
mukaan säädellä kampaajien<br />
korkokenkien korkeutta, mutta se<br />
on välttämätön vakauden, rauhan<br />
ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten<br />
luomisessa. Hän vaatii, että<br />
paremman säätelyn ajattelumalli<br />
on saatava sisäänkirjoitetuksi EUkomission<br />
uuteen työohjelmaan<br />
ja pk-ohjelmat on vietävä läpi<br />
tinkimättömästi.<br />
– Olennaista on, mitä tehdään<br />
ja jätetään tekemättä. Jokaisen<br />
direktiiviesityksen kohdalla on<br />
jatkossa testattava, tarvitaanko<br />
sitä todella.<br />
Ei täystyrmäystä. Rehnin mielestä<br />
Ueapmen aloite yrittäjyyteen<br />
keskittyvistä EU-toimielimistä on<br />
järkevä. Etenkin europarlamentissa<br />
on syytä olla valiokunta, jossa<br />
yrittäjyys on selkeästi esillä.<br />
Rehn toteaa, että kilpailukykyneuvoston<br />
alkuperäinen tarkoitus<br />
oli juuri yrittäjyyden huomioonottaminen,<br />
mutta tavoite<br />
ei ole toteutunut. Jäsenmaiden<br />
hallintorakenteita kun ei voi EUpäätöksillä<br />
muuttaa.<br />
– Kokemuksesta voin sanoa, että<br />
vähintään yhtä tärkeää on saada<br />
komission puheenjohtaja sitoutumaan<br />
asian taakse. Tässä lupaan<br />
laittaa peliin kaiken vaikutusvaltani.<br />
Sen sijaan esimerkiksi Sdp:n<br />
europarlamentaarikko Miapetra<br />
Kumpula-Natri ei lämpene idealle<br />
yrittäjyysvaliokunnasta.<br />
Hän huomauttaa, että yrittäjyys<br />
on osa eduskunnan talousvaliokunnan<br />
nimeä, mutta seikalla<br />
ei ole ollut mitään käytännön vaikutusta.<br />
Kumpula-Natrin mukaan<br />
tiukka säätely ei ole aina kilpailukykyhaitta<br />
pk-yritykselle.<br />
– Esimerkiksi turvallisuusasioissa<br />
se on eurooppalaisen tuotteen<br />
laadun tae.<br />
Olli Rehn<br />
Miapetra Kumpula-Natri<br />
Enzo Zucchi<br />
Anna Autio<br />
Kysyntää sadoille yrittäjille<br />
Ruuhkaa Talousapuun<br />
Franchising-alan yritykset uskovat<br />
vahvasti kasvuun, vaikka<br />
Suomen talous kärvisteleekin<br />
taantumassa.<br />
Esimerkiksi franchisingin<br />
konsultointiin erikoistuneen<br />
Franconin omistamalla Ketju.<br />
fi-sivustolla peräti 100 ketjua<br />
hakee yrittäjiä eri puolille<br />
Suomea. Toimitusjohtaja<br />
Henri Laakson mukaan kasvu<br />
on ollut kovaa, sillä viime<br />
vuonna vastaavaan aikaan<br />
yrittäjiä etsivien ketjujen määrä<br />
oli 80.<br />
– Yleisvire on positiivinen,<br />
jopa positiivisempi kuin viime<br />
vuonna. Erityisesti vähittäiskaupassa<br />
on positiiviset<br />
fiilikset. Sen sijaan rakennusja<br />
remonttipuolella on hiljaisempaa,<br />
Laakso sanoo.<br />
Francon on teettänyt<br />
joka vuotisen kyselyn, jossa<br />
franchising-alan yritykset ovat<br />
arvioineet kasvunäkymiä.<br />
Kyselyn tulokset valmistuvat<br />
elokuun lopussa.<br />
– Matalasuhdanne on kestänyt<br />
pitkään. Silloin on hyvät<br />
ajat yrittäjien rekrytointiin, sillä<br />
ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia.<br />
Huonoina aikoina<br />
ketjut eivät myöskään perusta<br />
omia yksiköitä, vaan karttavat<br />
riskejä, Laakso kertoo.<br />
Pienyrittäjille suunnattuun<br />
Talousapu-puhelinpalveluun<br />
ottavat nyt yhteyttä etenkin<br />
kauppa- ja palveluyrittäjät,<br />
kertoo kehityspäällikkö Jari<br />
Leskinen.<br />
– Näissä yrityksissä ollaan<br />
todella suurissa vaikeuksissa<br />
siinä vaiheessa, kun apua lähdetään<br />
etsimään, Leskinen<br />
sanoo.<br />
Talousapuun soitti viime<br />
vuonna reilut 2 000 yrittäjää,<br />
ja Leskisen arvion mukaan<br />
tänä vuonna yhteydenottoja on<br />
tullut samaa, aiempia vuosia<br />
tiuhempaa tahtia. Palvelu on<br />
suunnattu etenkin 1–10 työntekijän<br />
yrityksille, joilla ei usein<br />
ole resursseja käyttää konsulttipalveluita.<br />
Palvelun kautta<br />
vaikeuksiin joutunut yrittäjä<br />
saa neuvoja yrityksen taloustilanteen<br />
tervehdyttämiseen.<br />
– Valitettavasti vaikeudet<br />
päästetään vakaviksi ja pitkällisiksi,<br />
ennen kuin lähdetään<br />
hakemaan apua. Monessa tapauksessa<br />
voidaan vain neuvoa<br />
ajamaan liiketoiminta nopeasti<br />
alas lisätappioiden välttämiseksi,<br />
Leskinen toteaa.<br />
Talousapu-puhelinneuvonta<br />
päivystää maanantaista perjantaihin<br />
klo 9–16 numerossa 029<br />
007 4990.<br />
Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.<br />
Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään 116 000 jäsenen valmiin<br />
verkoston, josta löytyy niin kumppaneita kuin asiakkaitakin.<br />
Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi<br />
ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa<br />
A-sarjan Mercedes-Benzin!<br />
Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia<br />
voittaa. Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele.<br />
YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!
18<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
debatti<br />
Lähetä mielipiteesi<br />
toimitus@yrittajat.fi<br />
Muut lehdet<br />
Kaksintaistelu: Suomen Leipuriliittoa huolestuttaa leivän lisääntynyt<br />
tuonti, joka kaventaa kotimaisen leipomoalan toimintamahdollisuuksia.<br />
Liiton mukaan elintarvikelain byrokraattiset vaatimukset kuten Oiva-valvonnan<br />
julkaisutapa vain edistävät tuontituotteiden kasvua. Miksi näin, kysyy Leipuriliiton<br />
toimitusjohtaja Mika Väyrynen Eviran pääjohtaja Matti Aholta.<br />
”Monessa pk-yrityksessä<br />
arki on kiireistä<br />
ja tekemätöntä työtä on<br />
paljon, mutta rekrytointiprosessiin<br />
ei välttämättä ole<br />
irrottaa aikaa.”<br />
Puheenjohtaja Lauri Mikkonen<br />
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät<br />
Oulu-lehdessä.<br />
Oiva-valvonnassa huonoin yksittäinen<br />
arvosana on otettava julkistettavan Oiva-arviointituloksen<br />
yleisarvosanaksi. Huonoimman arvosanan<br />
mukaan määräytyvää tarkastuksen tulosta voidaan<br />
kuitenkin verrata tilanteeseen, jossa viiden laudaturin ja<br />
yhden lubenterin ylioppilas saisi tällä tavalla ylioppilaskirjoituksen<br />
yleisarvosanaksi B:n. Miksi tällainen julkaisemistapa<br />
on oikeudenmukaista?<br />
”Yleensä jos<br />
kauppa pitää saada<br />
aikaiseksi ilman harkintaaikaa,<br />
omien hälytyskellojen<br />
pitäisi soida.<br />
Kauppakamarin lakimies Minna<br />
Aalto-Setälä Kauppalehdessä.<br />
”Kaupan alalla<br />
on ongelmia, mutta<br />
Kaupan liiton synkkä arvio<br />
työpaikkakadosta tuntuu<br />
ylimitoitetulta.”<br />
PAM:n viestintäjohtaja Timo<br />
Piirainen Yle.fissä.<br />
”Minä en kerkiä<br />
enää maailmaa täyteen<br />
leipoa eli enköhän ole oman<br />
osuuteni tehnyt. Jos yritykset<br />
eivät mene kaupaksi, myyn<br />
laitteet ja tavarat eniten<br />
tarjoavalle.”<br />
Kuopiolainen leipomo- ja<br />
kahvilayrittäjä Seppo Hiltunen<br />
Yle.fissä.<br />
Tuontituotteet kilpailevat samoilla<br />
päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoilla<br />
Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kanssa.<br />
Tuontituotteet eivät kuitenkaan kohtaa samaa<br />
Oivan arviointitulokseen liittyvää imagoriskiä kuin<br />
Suomessa valmistetut tuotteet. Haluaako Evira<br />
Oiva-valvonnan julkaisemistavalla edistää tuontituotteiden<br />
tuontia Suomeen?<br />
Suhteellisuusperiaate edellyttää,<br />
että viranomainen mitoittaa toimintansa<br />
alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saadaan<br />
aikaan tarvittava vaikutus. Elintarviketurvallisuuden<br />
tason tiedetään olevan Suomessa erittäin korkealla<br />
tasolla. Miten Evira huomioi suhteellisuusperiaatteen<br />
päättäessään, miten Oiva-valvonnan<br />
tulos tulee julkistaa?<br />
ALEKSI POUTANEN<br />
Mika Väyrynen, Leipuriliiton toimitusjohtaja<br />
Kolumni<br />
Janne Makkula<br />
janne.makkula@yrittajat.fi<br />
Jos joku keksii<br />
yhdenkin asian,<br />
jota ei jollain<br />
tavalla säädellä,<br />
niin ilmoittakoon<br />
ihmeessä.<br />
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien<br />
lainsäädäntöasioiden päällikkö<br />
Janne Makkula:<br />
Miljoonan pykälän maa!<br />
Kävin viikonloppuna kaverin<br />
kanssa oluella. Terassi oli täynnä<br />
eikä vapaata pöytää ollut. Tarjoilija<br />
tosin ystävällisesti totesi, että heillä<br />
on ylimääräisiä tuoleja, jotka voi viedä<br />
ulos.<br />
Vähän ajan kuluttua tarjoilija tuli<br />
anteeksipyydellen sanomaan, että tuolimme<br />
ovat parikymmentä senttiä anniskelualueen<br />
ulkopuolella. Tarjoilijan mukaan<br />
valvonta on ”näissä asioissa erittäin<br />
tarkkaa”.<br />
Meille tuli ongelma: miten siirtää<br />
tuolit alueelle, johon ne eivät mahdu?<br />
Juristina toki ymmärrän, että yhteiskunnassa<br />
tarvitaan sääntöjä. Onko kuitenkin<br />
käynyt niin, että nupit ovat kääntyneet<br />
aivan liikaa kaakkoon?<br />
Katsotaanpa. Helmikuussa <strong>2014</strong> EUrekisteristä<br />
kaivettu lukumäärä voimassa<br />
olevasta EU-lainsäädännöstä oli 17 684.<br />
Siis säädöstä, jotka sisältävät lukuisia<br />
artikloja tai pykäliä. Samaan aikaan<br />
Suomessa voimassa olevien lakien määrä<br />
oli noin 1 700 kappaletta. Luvussa ei ole<br />
mukana asetuksia, päätöksiä, ohjeita tai<br />
muita normeja, joita on tolkuton määrä.<br />
Niin tolkuton, ettei kukaan osaa sanoa<br />
niiden lukumäärää.<br />
Suomessa julkaistiin vuonna 2013<br />
Suomen säädöskokoelmassa kaikkiaan<br />
1 331 säädöstä. Näistä oli eduskunnan<br />
käsittelemiä lakeja tai lainmuutoksia<br />
kaikkiaan 635. Uusia lakeja säädettiin<br />
84 kappaletta. Onko siis niin, että yhteiskunnan<br />
ylläpitämiseksi ja ihmisten yhteiselon<br />
sujumisen varmistamiseksi tarvittiin<br />
vuonna 2013 lähes sata uutta<br />
lakia?<br />
Silloin, kun kukaan ei tiedä, voi väittää.<br />
Minä väitän, että Suomessa on voimassa<br />
ja sovellettavana EU-lainsäädäntö ja<br />
kansallinen lainsäädäntö yhteenlaskettuna<br />
ainakin miljoona pykälää. Jos joku keksii<br />
yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla<br />
säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Tai<br />
ehkä ei kuitenkaan – muuten nimittäin<br />
sitäkin aletaan säädellä, kun huomataan<br />
tällainen aukkopaikka.<br />
Ehdotan kuitenkin vielä yhtä säädöstä<br />
lisää: lakia maalaisjärjen käyttämisestä.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
19<br />
Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti<br />
Tästä kantaa poliittisen vastuun Esko Ahon hallitus. Se Suomen myi<br />
halvalla Brysseliin. Eli kepunkin petokset alkavat nyt kansalle toden teolla<br />
paljastua. Tulee kalliiksi, kun rekkoja aletaan seisottaa.<br />
Ahti Lähteenmäki Venäjä-pakotteista.<br />
Facebookkommentit<br />
Elintarviketurvallisuutta ei voi<br />
toteuttaa keskimääräisesti. Se, että toimija tekee yhden<br />
asian oikein, ei poista toisessa asiassa tehdyn epäkohdan aiheuttamaa<br />
vaaraa kuluttajalle. Karu muistutus asiasta tulee Tanskasta: 20<br />
sairastui ja 12 kuoli listerioosiin, kun bakteeri pääsi huonon tuotantohygienian<br />
seurauksena lisääntymään lammasrullassa. Mikään muu hyvä<br />
toiminta ei korvannut tätä epäkohtaa. Väitetystä poiketen Oiva-raportti<br />
EI koostu vain yhdestä hymiöstä. Oiva-raportti kertoo jokaisen tarkastetun<br />
asiakokonaisuuden tuloksen sekä hymiöin että sanoin. Näin<br />
nimenomaan oikein tehdyt asiat korostuvat kuluttajille. Kauppojen<br />
ja ravitsemusliikkeiden Oiva-raportit ovat olleet käytössä<br />
1.5.<strong>2014</strong> alkaen.<br />
Maataloudelle ollaan puuhamassa<br />
korvauksia pakotteiden johdosta,<br />
mutta entäs kuljetusliikkeet?<br />
Vastaus on ei, mutta muistaa valtionvarainministeri<br />
heitä sentään<br />
polttoaineen veronkorotuksella!<br />
Jenni Mäntynen Venäjä-pakotteista<br />
Itsellä ei kokemusta, mutta viesti<br />
lienee mennyt työntekijöille perille.<br />
Kesällä, kun joku on ilmoittanut<br />
sairastuneensa, on joku pian ollut<br />
muistuttamassa lomansiirrosta.<br />
Marko T Liuksiala lomasaikuttelusta<br />
Kuluttaja haluaa tietää, että tuote<br />
on valmistettu asianmukaisesti. Oiva-raportilla<br />
on mielestäni tärkeä rooli Suomessa valmistettujen<br />
tuotteiden myynnin edistäjänä. Oiva-raportti on tae siitä,<br />
että elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat osataan tehdä<br />
oikein juuri tässä yrityksessä. Oivaa vastaavia järjestelmiä<br />
on käytössä monessa maassa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa<br />
myöten. Ja kiinnostus on kasvanut. Pisin kokemus<br />
on Tanskassa, jonka järjestelmä toimi esimerkkinä<br />
Oivaa luotaessa.<br />
Parhaan hymyn saamiseen riittää voimassa<br />
olevan lainsäädännön asettamien vaatimusten<br />
noudattaminen. Moni yritys tekee enemmän. Epäkohdan<br />
vakavuus määrää hymyn asteen ja tehtävien toimenpiteiden<br />
kiireellisyyden. Näin pienet epäkohdat eivät saa liian suurta<br />
painoarvoa ja Oiva-raportti hymyilee. Elintarvikelaki säätää<br />
yksiselitteisesti, että valvontatiedot ovat julkisia. Nyt valvonta<br />
tehdään yhdenmukaisella tavalla koko maassa ja tulokset<br />
ovat vähitellen vertailukelpoisia. Minusta tämä on hyvä ja<br />
suorastaan välttämätön edistysaskel.<br />
Matti Aho, Eviran pääjohtaja<br />
ALEKSI POUTANEN<br />
Kustantaja<br />
Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy<br />
11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien<br />
jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl.<br />
ISSN 2341-7722 (painettu)<br />
ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu)<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsen<br />
Toimitus<br />
Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja<br />
Kimmo Koivikko, päätoimittaja<br />
Tero Karjalainen, toimittaja<br />
Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiysvapaalla)<br />
Teppo Kuittinen, toimittaja<br />
Lotta Tammelin, toimittaja<br />
Raija Lehtonen, taitto<br />
etunimi.sukunimi@yrittajat.fi<br />
p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999<br />
Ulkoasu Marko Myllyaho<br />
Ilmoitusmyynti<br />
Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki<br />
p. 010 665 2555<br />
myynti@alma360.fi, www.alma360.fi<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki<br />
p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi<br />
Paino I-print Oy, Seinäjoki<br />
Lehti ei vastaa<br />
• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle<br />
toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä<br />
käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta<br />
tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden<br />
toimesta ilman eri maksua.<br />
• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta,<br />
mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta,<br />
mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.<br />
• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta,<br />
jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta,<br />
tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.<br />
Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.<br />
• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.<br />
Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle<br />
annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta<br />
loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien,<br />
asetusten ja hyvien tapojen mukainen.<br />
Webinaari tulee luoksesi!<br />
Pinterest ja<br />
Instagram 22.8.<br />
yrittajat.fi/web/hitit<br />
Etämyyntisäännösten<br />
muutokset 28.8.<br />
yrittajat.fi/web/<br />
etamyynti<br />
Rakentamispalveluiden uusi<br />
ilmoitusmenettely 29.8.<br />
yrittajat.fi/web/<br />
ilmoitusmenettely<br />
Venäläinen liiketoimintakulttuuri<br />
4.9.<br />
yrittajat.fi/web/venaja<br />
Katelaskennalla parempi<br />
tuloksentekokyky 5.9.<br />
yrittajat.fi/web/katelaskenta<br />
Asiakasrekisteri<br />
Excelillä 12.9.<br />
yrittajat.fi/web/<br />
asiakasrekisteri<br />
Google<br />
My Business 19.9.<br />
yrittajat.fi/web/googlemyb<br />
Yrityksen investointilaskelmat<br />
26.9.<br />
yrittajat.fi/web/<br />
investointilaskelmat<br />
Tarjouslaskelma Excelillä 10.10.<br />
yrittajat.fi/web/tarjouslaskelma<br />
Yrityksen verotus 31.10.<br />
yrittajat.fi/web/verotus<br />
Yrityksen arvonmääritys 14.11.<br />
yrittajat.fi/web/arvonmaaritys<br />
Koulutus omalla koneellasi. Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella yrityskohtaisen ratkaisusi!<br />
Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus<br />
Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294
20<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
arjessa<br />
Kova kuin kivi<br />
Elomaan perheen yrittäjämiehet tuntevat kiven.<br />
Perheen 100 vuotta täyttävällä yrityksellä on takanaan<br />
ankaraa kituutusta ja upeita onnistumisia.<br />
havinaa<br />
Sarjassa selvitämme<br />
poikkeuksellisen<br />
pitkäikäisten yritysten<br />
salaisuudet.<br />
1914<br />
Suomen Graniitti Oy<br />
perustetaan Tampereelle.<br />
Perustajina ovat Adolf<br />
Aarno, Toivo Kaipio ja<br />
Juho Sohlman.<br />
1917<br />
Ilmari Elomaa<br />
ostaa yrityksen.<br />
Työstettyä. Graniittia<br />
käsitellään Tampereen Kovakivi<br />
Oy:ssä monin tavoin: sahataan,<br />
hiotaan, jyrsitään ja poltetaan.<br />
Sahaaminen on hidasta, joten<br />
sahat pyörivät automaatiolla<br />
läpi vuorokauden.<br />
1930<br />
Aloitetaan<br />
tarvekiven louhinta<br />
Kurussa.<br />
YLÖJÄRVI<br />
Lotta Tammelin<br />
lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />
Ylöjärvellä Niemikylässä<br />
sijaitseva<br />
rosoreunainen kivilouhos<br />
on jylhä<br />
näky. Kymmenien<br />
metrien korkuiset<br />
kallioseinämät ovat täynnä railoja<br />
ja kaikkialla lojuu jättimäisiä kivilohkareita.<br />
Pystypäin poratut railot<br />
kertovat siitä, että täällä on jo 40<br />
vuoden ajan louhittu graniittia –<br />
niin sanottua Kurun harmaata.<br />
– Louhimme sieltä vuodessa<br />
noin 2000 kuutiota myytäväksi<br />
kelpaavaa kiveä, Tampereen Kovakivi<br />
Oy:n hallituksen puheenjohtaja<br />
Tapani Elomaa sanoo.<br />
Tampereen Kovakivi Oy louhii ja<br />
jalostaa kuuluisaa suomalaista Kurun<br />
graniittia. Väreinä löytyy harmaa,<br />
punaruskea ja musta. Lisäksi<br />
yritys toimittaa ja jalostaa useimpia<br />
kotimaisia luonnonkivilaatuja.<br />
Tärkeimmät myyntiartikkelit ovat<br />
ympäristökivet esimerkiksi katujen,<br />
puistojen ja torien rakentamiseen.<br />
Suurimmat asiakkaat löytyvät<br />
siis luonnollisestikin julkiselta<br />
puolelta.<br />
Vaikka Niemikylän louhos on<br />
palvellut yritystä jo 40 vuotta, on<br />
se melko lyhyt aika koko yhtiön<br />
historiassa.<br />
– Satavuotisjuhlia vietetään nyt<br />
syyskuussa. Perustamiskirja on<br />
päivätty muistaakseni lokakuulle<br />
1914. Silloin elettiin vielä tsaarin<br />
aikaa, Elomaa muistelee.<br />
Vientikauppaa. Tampereen Kovakivi<br />
Oy aloitti toimintansa nimellä<br />
Suomen Graniitti Oy. Elomaan<br />
suvulle yritys päätyi vuonna 1917,<br />
kun Tapani Elomaan isoisä Ilmari<br />
Elomaa osti yrityksen.<br />
– Isoisä oli aikanaan toiminut<br />
kauppiaana ja oli muutenkin touhukas<br />
heppu. Hän ajatteli, että tästä<br />
yrityksestä voisi saada itselleen<br />
leivän, Tapani Elomaa kertoo.<br />
Suomalainen graniitti<br />
kestää hyvin pakkasta<br />
ja aikaa.<br />
Antti Elomaa<br />
Ilmari Elomaa sai kiviyrityksensä<br />
nousuun, kun Iso-Britanniaan<br />
vietiin puolivalmiita hautakiviä.<br />
– Englannissa ei ole graniittia<br />
laisinkaan, joten se oli luonteva<br />
vientikohde. Suomalaisella kiviteollisuudella<br />
on ollut jo varsin<br />
aikaisessa vaiheessa hyvät tiedot<br />
vientikaupasta Eurooppaan ja Venäjälle.<br />
Nyt Tampereen Kovakiveä luotsaa<br />
jo neljäs Elomaa – Tapanin poika<br />
Antti Elomaa.<br />
– Ei minulle ollut koskaan täysin<br />
selvää, että jatkaisin jonakin päivänä<br />
perheyrityksemme vetämistä,<br />
mutta toki koen positiivista velvoitetta<br />
jatkosta. Yritys on kuitenkin<br />
ollut suvussamme niin pitkään,<br />
Antti Elomaa sanoo.<br />
Sisulla eteenpäin. Antti Elomaan<br />
puhelin soi tiuhaan tahtiin. Kiveä<br />
kaivataan Suomessa, Ruotsissa,<br />
Saksassa, Tanskassa ja enenevässä<br />
määrin myös Puolassa.<br />
– Aiemmin veimme kiveä paljon<br />
hautakiviksi myös Japaniin. Nykyään<br />
japanilaiset ostavat kuitenkin<br />
kivensä hintasyistä Kiinasta,<br />
Antti Elomaa kertoo.<br />
Kotimaassa suomalainen kivi on<br />
kuitenkin arvossaan.<br />
– Suomalainen graniitti kestää<br />
hyvin pakkasta ja aikaa. Se ei rapaudu.<br />
Lisäksi olemme esimerkiksi<br />
Tampereelle tehneet viime vuosina<br />
useita isoja kohteita, koska päättäjillä<br />
on ollut halu ostaa suomalaista<br />
kiveä ja työtä, Antti Elomaa<br />
summaa.<br />
Ihan aina Tampereen Kovakivi<br />
Oy ei ole porskuttanut tällä vauhdilla<br />
eteenpäin.<br />
– 1950-luvun alussa koko suomalainen<br />
kiviteollisuus oli vallan<br />
alavireistä. Yrityksillä ei ollut pääomia<br />
investoida uuteen kalustoon.<br />
Myös menekki pieneni, ulkomaanvienti<br />
tyrehtyi ja sodan jälkeen<br />
rakennettiin volyymillä eikä luonnonkiveä<br />
käytetty, Elomaat kertovat.<br />
– 1970-luvulla aloitettiin Suomessa<br />
tarvekivilouhinta isommassa<br />
mittakaavassa vientiin. Sitä<br />
kautta päästiin myös jalostetun<br />
kiven viennissä alkuun ja markkinat<br />
piristyivät, Tapani Elomaa selvittää.<br />
Alamäkeä kesti myös Elomaiden<br />
yrityksessä lähes 20 vuotta. Sitkeys<br />
kuitenkin palkittiin.<br />
– Yritys pysyi pystyssä jääräpäisellä<br />
yrittämisellä ja kitkuttelemisella.<br />
Kun saimme viennin<br />
vetämään Ruotsiin, alkoi elämä<br />
taas hymyillä, myhäilee Tapani<br />
Elomaa.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
24%<br />
21<br />
24 prosenttia Kauppakamarin<br />
kyselyyn vastanneista yrityksistä<br />
ei hyväksy Venäjälle langetettuja<br />
pakotteita.<br />
KUVAT: EMIL BOBYREV<br />
1951<br />
Tapanin isä Antti Elomaa<br />
aloittaa yhtiön toimitusjohtajana.<br />
Kommentti<br />
LOTTA TAMMELIN<br />
lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />
1952<br />
Yrityksen kivenjalostustoiminta<br />
muuttaa<br />
Tampereelta Kuruun.<br />
1970<br />
Suomen Graniitin rinnalle<br />
perustetaan Tampereen<br />
Kovakivi Oy aluksi pelkästään<br />
louhintayritykseksi.<br />
1986<br />
Tampereen Kovakivi Oy<br />
yhdistetään Suomen graniittiin.<br />
Tapani Elomaa aloittaa<br />
toimitusjohtajana.<br />
maineikas. Niemikylän louhos on<br />
palvellut Elomaan perheen kiviyritystä jo<br />
40 vuoden ajan. – Täältä louhitaan Kurun<br />
harmaata graniittia. Se on maailmallakin<br />
tunnettua. Arkkitehditkin tunnistavat<br />
Kuru Greyn nimeltä, Tampereen Kovakivi<br />
Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaa kertoo.<br />
Isä Tapani myhäilee vieressä.<br />
2013<br />
Yritys ostaa Peipohjan kiviveistämön<br />
harmaan graniitin<br />
louhintaoikeudet Teiskosta ja<br />
mustan graniitin louhintaoikeudet<br />
Kurusta.<br />
Jätetään bulkki Kiinaan!<br />
Vaikka Suomi onkin tuhansien järvien maa, on myös<br />
kivessä jotakin perisuomalaista. Suomalainen ei<br />
helvillä anna periksi, kuten ei kivikään. Joskus jääräpäisyys<br />
kannattaa. Kuten Tampereen Kovakivi Oy:ssä<br />
1950–1970-luvuilla. Kuinka moni jaksaisi 20 vuoden<br />
alamäkeä? Itse en jaksaisi.<br />
Elomaat kuitenkin sinnittelivät, ja nyt yrityksen<br />
liikevaihto pyörii kahden miljoonan euron hujakoilla.<br />
Se on mallikelpoinen suoritus, kun ottaa huomioon,<br />
että luonnonkiven kulta-aika alkaa olla Suomessa<br />
ohi. Talot rakennetaan elementeistä, hautakivet ovat<br />
muuttuneet isoista sukuhaudoista pieniksi matkalaukkukoon<br />
kiviksi ja lasirakentaminen on yhä muodikkaampaa.<br />
Ajatuksen tasolla on myös mielenkiintoista se, että<br />
vaikka aiemmin kiveä työstettiin pääasiassa käsin,<br />
tehtiin siitä huomattavasti hienompia ja haasteellisempia<br />
kokonaisuuksia. Nyt olemme siirtyneet yksilöllisyydestä<br />
volyymiin.<br />
Ihan Kiinan tasolla emme sentään vielä kuitenkaan<br />
ole, vaikka sieltä rahdataan halpaa bulkkia tännekin.<br />
Suomalaisella kiviteollisuudessa on pitkä historia ja<br />
alan osaaminen on huippuluokkaa.<br />
On suomalaisen hankintapolitiikan tehtävä on<br />
pitää huolta siitä, että taivallamme täällä jatkossakin<br />
Kurun harmaalla päällystetyillä kävelykaduilla –<br />
emmekä kivenmurikoilla, joilla on kiinalainen sarjanumero.<br />
1986–1996<br />
Yritys investoi ahkerasti<br />
koneisiin ja rakennushankkeisiin.<br />
2013<br />
Tapanin poika Antti<br />
aloittaa toimitusjohtajana.
22 Arjessa<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Tiesithän,<br />
että...<br />
Pidä pääkoppasi<br />
Veroeurot<br />
eivät kilahda<br />
Ennakkoverojen määrä on laskenut<br />
heinäkuussa, samoin on<br />
käynyt arvonlisäverolle.<br />
Vaikka yrittäjät eivät perinteisesti<br />
veroja rakastakaan,<br />
verottajan luvut ovat kuitenkin<br />
huono uutinen.<br />
Luvut kielivät siitä, että<br />
kauppa ei käy viime vuoden<br />
malliin. Verohallinnon mukaan<br />
yhteisöveron tuloveroa kertyi<br />
heinäkuussa 296 miljoonaa euroa<br />
eli 29 prosenttia vähemmän<br />
kuin vuotta aiemmin. Laskusta<br />
suurin osa selittyy ennakkoverokertymän<br />
laskulla.<br />
Myös arvonlisäveroa kertyi<br />
heinäkuussa vähemmän kuin<br />
vuosi sitten. Miinusta tuli 2,9<br />
prosenttia.<br />
Huijareita<br />
liikkeellä<br />
– PRH varoittaa<br />
Patentti- ja rekisterihallituksen<br />
asiakaspalveluun on tullut useita<br />
yhteydenottoja Muistutusnimellä<br />
otsikoiduista kirjeistä.<br />
PRH muistuttaa, että sillä ei<br />
ole mitään tekemistä näiden<br />
muistutuskirjeiden kanssa.<br />
Kaikissa PRH:n lähettämissä<br />
ilmoituksissa ja kirjeissä lukee<br />
selvästi PATENTTI- JA REKISTERI-<br />
HALLITUS.<br />
Muistutuskirjeitä lähettäneet<br />
yritykset ovat käyttäneet<br />
sellaisia nimiä ja sellaista<br />
kirjeen muotoilua, että ainakin<br />
osa asiakkaista on erehtynyt<br />
luulemaan muistutuksen olevan<br />
peräisin PRH:sta.<br />
Lisätietoja: www.prh.fi/fi/<br />
tavaramerkit.html<br />
Löydät tärkeät<br />
luvut verkosta<br />
Alennuslaskuri<br />
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />
arkisto/mobiili/alennuslaskuri/<br />
Palkkalaskuri<br />
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />
arkisto/mobiili/palkkalaskuri/<br />
Verotuksen määräpäivät<br />
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />
arkisto/mobiili/maarapaivat/<br />
Jatkuvasti<br />
kuormittava stressi<br />
vie voimavarat<br />
Liisa Mayow<br />
toimitus@yrittajat.fi<br />
Yrittäjä ei lomaa pidä,<br />
ja stressi on ikuinen<br />
vieras. Väärin. Vanha<br />
mantra ei enää pidä<br />
paikkaansa, sanoo<br />
yrittäjien hyvinvointia<br />
tutkinut Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija<br />
Susanna Visuri.<br />
Valtaosa eli 80 prosenttia suomalaisista<br />
yrittäjistä kokee voivansa hyvin<br />
ja jaksavansa töissä.<br />
Noin viidennes yrittäjien hyvinvointitutkimusten<br />
vastaajista sen<br />
sijaan koki melko paljon tai erittäin<br />
paljon stressiä. Stressin aiheet liittyvät<br />
useimmiten yrityksen talouteen<br />
ja tulevaisuuteen: jos liikevaihto heikkenee,<br />
stressi saattaa kalvaa yrittäjän<br />
mieltä.<br />
Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin<br />
vain haitalliseksi koettua stressiä,<br />
muistuttaa Visuri.<br />
– Tietyn tason hyvälaatuinen stressi<br />
aktivoi meitä toimintaan. Jatkuva,<br />
kuormittavaksi koettu stressi taas vie<br />
voimavarat.<br />
Muutaman työntekijän yrityksissä<br />
yrittäjä saattaa stressata myös työntekijöiden<br />
puolesta. Jos yrityksen tulevaisuus<br />
on vaakalaudalla, yrittäjä<br />
miettii, miten työntekijät pärjäävät,<br />
jos firma menee nurin.<br />
Palautuminen tärkeää. Ne yrittäjät,<br />
jotka kokivat pitävänsä riittävästi<br />
vapaa- ja lomapäiviä ja pystyivät säätelemään<br />
työtuntejaan, kokivat selvästi<br />
vähemmän stressiä.<br />
– Se osoittaa palautumisen merkityksen.<br />
Pitkän päivän tekeminen ei<br />
välttämättä ole tehokasta, Susanna<br />
Visuri sanoo.<br />
Yrittäjissä on tunnetusti väkeä, jotka<br />
eivät pidä lainkaan vapaapäiviä tai<br />
lomaa. Puolet yrittäjistä pitää lomaa<br />
1 – 4 viikkoa vuodessa, ja yleisin loman<br />
määrä on Visurin arvion mukaan<br />
2 – 4 viikkoa vuodessa.<br />
– Toimiala tietysti vaikuttaa siihen<br />
minkä verran voi pitää lomaa ja milloin:<br />
sesonkiyrittäjiä on sekä kesällä<br />
että talvella. Hiljaisina aikoina kannattaa<br />
uskaltaa pitää vapaata, Visuri<br />
neuvoo.<br />
Lomassa olennaista on henkinen<br />
irrottautuminen työstä, ei niinkään<br />
päivien lukumäärä. Tutkimukset<br />
osoittavat, että tämä vaatii kahden tai<br />
kolmen viikon yhtäjaksoisen vapaan.<br />
– Jotkut olivat tyytyväisiä pitämiensä<br />
vapaapäivien lukumäärään, vaikka<br />
niitä oli nolla. Silloin kannattaa kyllä<br />
miettiä, onko tämä ihan järkevää pidemmän<br />
päälle, Visuri sanoo.<br />
Arki haltuun. Yrittäjien asenteet<br />
vapaa–aikaan ovat vuosien saatossa<br />
muuttuneet: yhä harvempi ei pidä<br />
lainkaan lomaa.<br />
– Toki jos talous näyttää huonolta,<br />
on paha mennä sanomaan että ota<br />
lomaa, mutta jos kaikki on tasapainossa,<br />
kannattaa muistaa vapaa–ajan<br />
tärkeys.<br />
Näin vältät stressin<br />
1<br />
Suunnittele omat<br />
työt järkevästi ja<br />
rytmitä päiväsi. Pidä<br />
työpäivä kohtuullisen<br />
mittaisena.<br />
Arttu Muukkonen<br />
valokuvaaja, Ulko Oy,<br />
Tampere:<br />
1) Pidin vajaan viikon<br />
kesälomaa. Heinäkuussa<br />
tein kyllä useamman viikon<br />
niin, että olin puoliksi töissä<br />
ja puoliksi vapaalla. Se<br />
on itselleni ihan hyvä tapa<br />
rentoutua, mutta teki myös<br />
hyvää olla vähän aikaa<br />
täysin lomalla. Menin Kilpisjärvelle<br />
maastopyöräilemään.<br />
Oli todella jees, kun<br />
pystyin hyvällä omallatunnolla<br />
olemaan vastaamatta<br />
puhelimeen.<br />
Yleensä olen ajoittanut<br />
lomat siihen vuodenaikaan<br />
kun ei ole töitä. Kesä on kiireinen,<br />
mutta marraskuun<br />
lopulla lähden viikoksi surffaamaan<br />
tiukan työputken<br />
päätteeksi.<br />
2) Stressi poistuu tekemällä,<br />
teen aina paljon<br />
töitä. Stressin voi välttää<br />
huolellisella ennakkosuunnittelulla<br />
ja aikatauluissa<br />
pysymisellä.<br />
2<br />
Ota arjessa aikaa<br />
itselle ja läheisille.<br />
Työ ei saa olla elämän<br />
ainoa sisältö.<br />
3<br />
Huolehdi, että<br />
voit puhua jollekin<br />
yrittämisestä ja työstäsi.<br />
Tämä on erityisen tärkeää<br />
yksinyrittäjille.<br />
Keinoja on useita<br />
1 ) Kuinka pitkän loman vietit?<br />
2 ) Miten vältät stressin parhaiten?<br />
Ville Vähälä<br />
toimitusjohtaja, logistiikkayritys<br />
Vähälä-yhtiöt,<br />
Oulu:<br />
1) Juhannuksen jälkeen<br />
pidin pari viikkoa, ja tarkoitus<br />
on pitää kohta vähän<br />
lisää. Meillä on henkilökuntaa<br />
sen verran paljon, etteivät<br />
asiat ole aina yhdestä<br />
ihmisestä kiinni. Yhden<br />
lomareissun olen tehnyt<br />
niin, ettei kännykkä kuulunut,<br />
mutta muuten vastaan<br />
puhelimeen ja luen välillä<br />
sähköpostia. En lomalla<br />
aseta liikaa tavoitteita mitä<br />
pitää ehtiä tehdä, vaan<br />
rentoudun ja nautin.<br />
2) Osa työasioista tietysti<br />
stressaa aina, osa hoituu<br />
helpommin. En silti menetä<br />
yöuniani stressin takia koskaan.<br />
Paras lääke stressiin<br />
on se, että vaikka työnteko<br />
on isossa roolissa, täytyy<br />
muistaa perhe, lapset ja<br />
omat harrastukset. Osaan<br />
heittäytyä lasten kanssa<br />
lattialle leikkimään ja<br />
keskittyä siihen. Joskus työasiat<br />
pyörivät takaraivossa,<br />
mutta en anna niiden<br />
hallita.<br />
Hanna Keskinen,<br />
vaatekauppayrittäjä,<br />
Urban Soul, Helsinki:<br />
1) En ehtinyt tänä kesänä<br />
pitämään lomia lukuun<br />
ottamatta muutamaa irtopäivää<br />
siellä täällä. Juuri<br />
nyt ei ole moiseen varaa,<br />
kun myyntiä on saatava,<br />
eikä ole varaa palkata<br />
apuvoimia. En ole oikeastaan<br />
pitänyt kunnon lomaa<br />
kuuteen vuoteen. Kaipaisin<br />
pidempää lomaa, jolloin<br />
voisin lähteä ulkomaille tai<br />
mökille.<br />
2) Stressiä vältän harrastamalla<br />
liikuntaa ja liikkumalla<br />
luonnossa, mutta onhan<br />
sitä stressiä silti aina.<br />
Sen vain joutuu kestämään.<br />
Osaan onneksi aika hyvin<br />
laittaa pään off-asentoon<br />
vapaa-ajalla, jos haluan.<br />
Vapaapäivinä lähden luontoon<br />
tai jonnekin missä<br />
en muuten ikinä ehdi<br />
käymään, kuten vaikka<br />
rannalle.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Arjessa<br />
23<br />
kunnossa<br />
Ajankohtaisveropäivä<br />
Keskiviikko 22.10.<br />
Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa<br />
4<br />
Lomaa pitävät yrittäjät<br />
stressaavat vähemmän.<br />
Älä myöskään ahda<br />
loman jälkeisiä päiviä<br />
täyteen töitä.<br />
6<br />
Jos et saa stressiltä<br />
unta, kirjoita lista<br />
hoidettavista asioista.<br />
Voit tarttua siihen<br />
levänneenä aamulla.<br />
5<br />
Riittävä uni,<br />
terveellinen ruokavalio<br />
ja liikunta auttavat<br />
välttämään stressiä.<br />
7<br />
Huolehdi, että<br />
perustalousosaamisesi<br />
on ajan tasalla. Jos työn<br />
hinnoittelu, myynti ja<br />
markkinointi ovat kunnossa,<br />
stressin aihetta on<br />
vähemmän.<br />
9.00 Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi<br />
9.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta<br />
• katsaus tuoreeseen arvonlisäverotuksen oikeuskäytäntöön<br />
• uusimmat Verohallinnon alv-ohjeet<br />
• vuoden 2015 alussa voimaan tulevia alv-lainsäädännön muutoksia<br />
Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte<br />
11.00 Tilinpäätös <strong>2014</strong><br />
• kirjanpitolautakunnan uusimpia lausuntoja<br />
• kirjanpitolaki uudistuu, mikä muuttuu<br />
KHT, KILAn jäsen Jouko Karttunen, Tiliaktiiva<br />
12.00 Lounas, Ravintola Einstein<br />
13.00 Verolainsäädännön muutokset<br />
• uudet veroperusteet vuonna 2015<br />
• tuloveroasteikot ja vähennykset<br />
14.15 Kahvi<br />
Ennakkoperintä 2015<br />
• verokorttien ulkoasu, voimaantulo ja alkuvuoden menettely<br />
• suorasiirtojen merkitys ja paperiset verokortit<br />
Työnantajamenettely ja sen muutokset<br />
• työnantajamenettelyn muutokset<br />
• työnantajan ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015<br />
• vuosi-ilmoitukset vuodelta <strong>2014</strong><br />
Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö<br />
Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto<br />
14.45 Muuttunut ja muuttuva yritysten ja niiden omistajien verotus<br />
• osinkoverotus <strong>2014</strong> ja 2015<br />
• sijoitetun vapaan oman pääoman jaon muuttunut verotus<br />
• osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttuva verotus<br />
• uusi koulutusvähennys<br />
• kiristyvä perintö- ja lahjaverotus<br />
• muut budjetin verolait 2015<br />
Pia Lemmetty<br />
omistaja, hoitovapaalla<br />
olevia asiantuntijoita<br />
lyhyisiin projekteihin<br />
välittävä yritys Mamwork,<br />
Helsinki:<br />
1) Pidin heinäkuun lomaa,<br />
kuten moni asiakkaistammekin.<br />
Lähes joka päivä<br />
tuli kuitenkin tehtyä ainakin<br />
vähän töitä, esimerkiksi<br />
vastattua sähköpostiin.<br />
Voin tehdä työtäni missä<br />
vain tietokoneen välityksellä,<br />
joten loman ja työn<br />
raja hämärtyy helposti.<br />
Syyskuussa lähdemme<br />
vielä koko perheen kanssa<br />
etelään viikoksi ja silloin<br />
ajattelin jättää tietokoneen<br />
kotiin.<br />
2) Saatan stressata työstäni,<br />
sillä hommat eivät<br />
ole aina ennakoitavissa.<br />
Minulla on kolme pientä<br />
lasta ja heidän seurassaan<br />
työt on helppo nollata.<br />
Nautin esimerkiksi siitä,<br />
että voin lähteä lasten<br />
kanssa leikkipuistoon,<br />
eikä silloin tarvitse ajatella<br />
töitä. Paras tapa irtautua<br />
työstä on tehdä jotain<br />
sellaista, missä ei töitä ei<br />
ehdi ajatella.<br />
Petri Laakso<br />
markkinointiviestintätoimisto<br />
Avalon, Oulu ja<br />
Helsinki:<br />
1) Pidin viisi viikkoa. Lomaa<br />
on ihan pakko pitää.<br />
Silloin pääsee oikeasti pois<br />
työvilinästä ja voi olla perheen<br />
kanssa, harrastaa kesäaktiviteetteja<br />
ja reissata.<br />
Puhelin on lomallakin auki<br />
ja katson sähköposteja,<br />
mutta vain muutama työjuttu<br />
tuli hoidettua. Pidän<br />
talvilomaakin viikon. Olen<br />
aina ollut sitä mieltä, että<br />
jos ei pysty lomailemaan,<br />
niin asiat ovat huonosti.<br />
Kalenteri on kyllä lomalta<br />
palatessa heti ihan täynnä,<br />
mutta yritän ulkoilla riittävästi<br />
ja pitää viikonloput<br />
vapaana loman jälkeenkin.<br />
2) En nykyään juuri stressaa.<br />
Olen ajan myötä oppinut,<br />
ettei se edistä mitään.<br />
Asiat täytyy hoitaa, niin<br />
voi elää taas stressittömämmin.<br />
Stressiin auttaa,<br />
kun pitää kunnosta huolta<br />
ja käy kesällä pöllimetsässä<br />
sekä viettää aikaa<br />
perheen kanssa. Työasioita<br />
tulee myös purettua yrittäjäveljeni<br />
kanssa, ja lisäksi<br />
meillä on paljon yrittäjäystäviä,<br />
joiden kanssa tulee<br />
soiteltua ja avauduttua.<br />
Sami Nurmisto<br />
toimitusjohtaja, it-alan<br />
yritys Crafthouse Helsingissä,<br />
lemmikkieläinliike<br />
Fast’n’Furry Espoossa:<br />
1) Olen viime syksystä lähtien<br />
pyörittänyt kahta yritystä,<br />
ja pidin lomaa vain<br />
viikon. Tässä elämäntilanteessa<br />
se oli riittävästi,<br />
mutta en usko, että jaksan<br />
samaa tahtia loputtomiin.<br />
Aiemmin olen voinut pitää<br />
lomaa neljäkin viikkoa. Nyt<br />
viikko terassin rakentamista<br />
kotona auttoi mainosti<br />
irtautumaan töistä.<br />
2) Minua ei niinkään stressaa<br />
työn määrä vaan se,<br />
jos kaikki ei mene putkeen.<br />
Olin joitain vuosia<br />
sitten burn outin partaalla,<br />
mutta selvisin siitä<br />
hyvin työhyvinvointikurssin<br />
avulla. Tärkein sieltä<br />
saamani oppi oli töiden<br />
delegointi muille – hengitysharjoitukset<br />
olen jättänyt<br />
tekemättä. Töiden<br />
kasaantuessa on tärkeää<br />
priorisoida: tärkeitäkin<br />
asioita voi siirtää huomiselle,<br />
mikäli aika ei yksinkertaisesti<br />
riitä niihin.<br />
Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö<br />
• yritysjärjestelyt<br />
• luovutusvoittojen verotus<br />
• vähennyskelvottomat korkomenot<br />
• verotuksen kiertäminen<br />
• alihintaiset tai vastikkeettomat osakeluovutukset<br />
Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila<br />
16.20 Seminaari päättyy<br />
ILMOITTAUDU<br />
13.10. MENNESSÄ<br />
Kouluttajat:<br />
• Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila<br />
!Ilmoittautuminen viimeistään 13.10.<br />
www.yrittajat.fi/ajankohtaisveropv tai<br />
koulutus@yrittajat.fi tai puh. 09 2292 2994<br />
Jäsenhinta 309 € (+ alv). Normaalihinta 459 € (+ alv).<br />
Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan<br />
• Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto<br />
• Arvonlisäveroasiantuntija<br />
Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy<br />
• KHT, KILAn jäsen<br />
Jouko Karttunen, Tiliaktiiva<br />
Harri Huikuri<br />
Pauli K. Mattila<br />
Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus<br />
Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294<br />
Sari Wulff
24 Arjessa<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Myynti hoituu puskaradiolla<br />
Maalari Paula Rautiainen ryhtyi yrittäjäksi<br />
reilu vuosi sitten. Vaikka keikkaa on<br />
joutunut paiskimaan välillä viikonloppuisin,<br />
työ ei ole tuntunut raskaalta.<br />
MEERI UTTI<br />
Maria Ruuska<br />
toimitus@yrittajat.fi<br />
Kaksi kakluunia kurkkivat<br />
toisiaan muovipeitteiden<br />
alta kivitalossa<br />
Helsingin Punavuoressa.<br />
Huoneen keskellä<br />
olevasta tavararöykkiöstä huomaa,<br />
että maalari Paula Rautiainen, 28, on<br />
asettunut taloksi pidemmäksi aikaa.<br />
250 neliön arvoasuntoon tehtävä pintaremontti<br />
vienee pitkälle syksyyn.<br />
– Asukkaat asuvat täällä samaan<br />
aikaan, joten he arvostavat sitä, että<br />
hommat etenevät aikataulussa. Olen<br />
ajoissa freesinä paikalla ja siivoan jälkeni,<br />
reilun vuoden Maalausliike Paula<br />
Rautiaista pyörittänyt nainen sanoo.<br />
Rautiainen nauttii erityisesti työskentelystä<br />
käynnissä olevan kohteen<br />
kaltaisten vanhojen kivitalojen parissa.<br />
Niissä hän pääsee hyödyntämään<br />
myös entisöintitaitojaan. Ennen yrittäjyyttä<br />
hän kouluttautui maalariksi<br />
oppisopimuksella ja työskenteli tovin<br />
freelancerina remppafirmassa. Sitä ennen<br />
hän teki lavastuksia.<br />
Rautiainen päätti pistää pystyyn<br />
oman toiminimen, kun ”omia keikkoja”<br />
alkoi ilmestyä puskaradiolla kalenteriin<br />
tuon tuosta.<br />
Sukupuoli hyödyksi. Rautiainen<br />
myöntää, että sukupuolesta on maalausalalla<br />
ollut hyötyä. Monilla yksityisillä<br />
asiakkailla on karvaita kokemuksia<br />
viinaan taipuvista maalareista.<br />
Maalaavia naisia näkyy Rautiaisen<br />
mukaan työmailla yhä useammin.<br />
Alan kouluissa jo yli puolet opiskelijoista<br />
on hänen mukaansa naisia. Rautiainen<br />
ei ole törmännyt pahemmin<br />
ennakkoluuloihin.<br />
– Mitä nyt joskus joku kysyy, jaksanko<br />
kantaa jonkun maalipytyn.<br />
Tällä hetkellä Rautiainen on yrityksensä<br />
ainut työntekijä, mutta hän<br />
haluaisi tulevaisuudessa kasvattaa yritystään<br />
ja tarjota työtä myös muille.<br />
– En ole varsinaisesti vielä etsinyt<br />
ketään. Luotan, että joku helmi tyyppi<br />
sattuu kohdalle.<br />
Työ ei ole tuntunut<br />
yhtään raskaalta. Pidän<br />
siitä, että työn tulokset<br />
näkee heti.<br />
Paula Rautiainen<br />
Keikkaa on riittänyt niin hyvin, että<br />
töitä on ollut pakko paiskia välillä<br />
myös viikonloppuisin.<br />
Punavuorelaisasunnon kaltaisten<br />
maalausurakoiden lisäksi Rautiainen<br />
tekee paljon myös erilaisia tapetointikeikkoja.<br />
Haastavinta yrittäjyydessä on ollut<br />
sanoa ei töille ja aikataulujen sumpliminen.<br />
Maalari on vuorossa usein sähköja<br />
kirvesmiesten jälkeen, ja näin ollen<br />
Rautiaisen täytyy sopeutua muiden<br />
aikatauluvenähdyksiin. Tähän asti<br />
asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä,<br />
kun muutoksista on viestinyt hyvissä<br />
ajoin.<br />
– Olen tykännyt yrittäjänä olosta<br />
tosi paljon. Työ ei ole tuntunut yhtään<br />
raskaalta. Pidän siitä, että työn tulokset<br />
näkee heti, Rautiainen summaa.<br />
Yrittäjyys on tuonut myös vapautta.<br />
Kun on ollut hiljaisempi hetki, Rautiainen<br />
on esimerkiksi lentänyt Meksikoon<br />
sukeltamaan.<br />
Naapuri innostui hyvästä jäljestä<br />
>Paula Rautiainen tekee tällä<br />
hetkellä urakoita sekä yksityisille<br />
että julkisen puolen<br />
toimijoille.<br />
Suurin osa yksityisen puolen<br />
asiakkaista tulee puskaradiolla.<br />
Julkisen puolen urakoissa<br />
Rautiaista taas buukkaavat<br />
erityisesti sisustussuunnittelijat<br />
ja isommat rakennusfirmat.<br />
Kohteessa. Paula Rautiainen, 28, tekee parhaillaan pintaremonttia 250 neliömetrin arvoasuntoon Helsingin<br />
Punavuoressa. Rautianen alkoi yrittäjäksi, kun työtilaisuuksia alkoi ilmaantua kalenteriin ”puskaradion” kautta.<br />
– Remontoin keväällä tässä<br />
samassa kerroksessa olevan<br />
asunnon ja sitten naapuritkin<br />
halusivat minut, Rautiainen<br />
avaa työmaansa taustoja.<br />
Suosionsa salaisuutena Rautiainen<br />
pitää hyvää hinta–laatusuhdetta.<br />
Heikko suhdanne ei<br />
pahemmin näy hänen kalenterissaan.<br />
Helsingin keskustan<br />
kivitaloissa asuu paljon ihmisiä,<br />
jotka haluavat teettää remonttinsa<br />
ammattilaisella.<br />
Rautiaista rohkaisi lähteä<br />
yrittäjäksi se, että hänellä oli valmiit<br />
verkostot yhteistyökumppaneihin,<br />
joilta saada toimeksiantoja.<br />
Samanlaisen verkoston<br />
keräämistä hän suosittelee myös<br />
muille aloittelijoille.<br />
Rautiainen on ollut niin<br />
kiireinen, että hän ei ole vielä<br />
ehtinyt pystyttää kunnon<br />
nettisivuja. Ne ovat kuitenkin<br />
tulossa. Rautiainen otaksuu<br />
kuitenkin, että remonttien<br />
buukkauksessa nettiläsnäoloa<br />
tärkeämpää ovat juuri tyytyväiset<br />
asiakkaat ja heidän suosituksensa.<br />
SYYSkuu<br />
5<br />
SYYSkuu<br />
8<br />
Tärkeät<br />
päivät<br />
sinulle<br />
SYYSkuu<br />
12<br />
SYYSkuu<br />
22<br />
SYYSkuu<br />
23<br />
5.9.<br />
• Heinäkuun rakentamisilmoitukset<br />
oltava<br />
perillä Verohallinnossa.<br />
8.9.<br />
• Heinäkuun <strong>2014</strong> arvonlisävero, merityönantajasuoritukset<br />
ja arpajaisvero:<br />
paperisen kausiveroilmoituksen oltava<br />
perillä Verohallinnossa.<br />
• Elokuun <strong>2014</strong> työnantajasuoritukset, muut<br />
ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä<br />
vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen<br />
oltava perillä Verohallinnossa.<br />
12.9.<br />
• Heinäkuun <strong>2014</strong> arvonlisävero, merityönantajasuoritukset<br />
ja arpajaisvero:<br />
sähköisen kausiveroilmoituksen sekä<br />
verojen maksun eräpäivä<br />
• Elokuun <strong>2014</strong> työnantajasuoritukset, muut<br />
ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä<br />
vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen<br />
sekä verojen maksun eräpäivä.<br />
22.9.<br />
• Elokuun arvonlisäveron<br />
yhteenvetoilmoitus<br />
tavaroiden ja<br />
palvelujen EU-myynnin<br />
osalta.<br />
• Verotilin tiliote<br />
Verotili-palvelussa.<br />
23.9.<br />
• Ennakkoveron<br />
eräpäivä.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Arjessa<br />
25<br />
Onko sinulla mobiili,<br />
johon sopii natiivi?<br />
UUTTA!<br />
UUTTA!<br />
Jos älypuhelimesi on iPhone, Android tai Lumia,<br />
ota käyttöön uusi Kauppalehti-sovellus.<br />
Kauppalehti-sovellus sisältää reaaliaikaisen uutisvirran, päivän lehden uutiset,<br />
Helsingin pörssin ja muiden keskeisten markkinoiden tiedot.<br />
Sovelluksella voi käyttää markkinatilanteen seurantaan myös Oma lista -palvelua.<br />
Lataa suoraan sovelluskaupastasi.
26<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
rahoitus<br />
MEERI UTTI<br />
70 prosenttia<br />
rahoituksesta<br />
perustuu<br />
uskoon.<br />
Pauli Heikkilä<br />
Venäjävakuutukset<br />
kiinnostavat<br />
>Finnvera on rahoittanut tai ollut<br />
takaamassa Venäjän-kauppaan liittyviä<br />
kohteita 800 miljoonan euron edestä.<br />
Venäjän viime aikaiset tapahtumat eivät<br />
ole vielä lisänneet luottotappioiden määriä,<br />
mutta pk-yrityksille suunnattuihin luottoriskivakuutuksiin<br />
kohdistuva kiinnostus<br />
on kasvussa.<br />
Vakuutus korvaa pk-yritykselle Venäjänsaamiset,<br />
jos venäläinen ostaja ei maksakaan<br />
tai on pahimmassa tapauksessa<br />
hävinnyt.<br />
Pk-yritys lähettää korvausvaatimuksen<br />
Finnveralle, joka korvaa, jos suomalainen<br />
osapuoli on toiminut sopimusten mukaisesti.<br />
Tämän jälkeen Finnvera ryhtyy perimään<br />
saatavia venäläisissa oikeusasteissa jopa yli<br />
vuosikymmeniä kestävissä oikeusprosesseissa.<br />
Finnveran on noudatettava EU:n määräämiä<br />
sanktioita ja Venäjän vientiä harjoittavan<br />
yrityksen on itse tarkastettava, ettei<br />
sen tuote tai asiakasyritys ole talouspakotteiden<br />
piirissä.<br />
Nyt on rahaa tarjolla<br />
Valtio nosti kesällä<br />
Finnveran riskinottokykyä.<br />
Lainaa<br />
ja takuita on tarjolla<br />
jopa ilman<br />
vakuuksia.<br />
Teppo Kuittinen<br />
teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />
Suomalaisille pk-yrityksille<br />
on tarjolla<br />
rahaa entistä riskipitoisempiin<br />
tai vähäisten<br />
vakuuksien rahoitustarpeisiin.<br />
Tämän<br />
mahdollistaa valtioneuvoston<br />
kesäkuinen päätös nostaa valtion<br />
Finnveralle maksamia luottotappioiden<br />
korvaustasoja.<br />
Nyt valtio maksaa kaikista luottotappioista<br />
vähintään 55 prosenttia.<br />
Aikaisemmin luottotappioiden<br />
korvaus oli vahvasti porrastettu<br />
yrityksen sijainnin mukaan. Esimerkiksi<br />
pääkaupunkiseudun yritysten<br />
Finnveralle aiheuttamista<br />
luottotappioista valtio maksoi vain<br />
40 prosenttia.<br />
Nykyinen hallitus päätti jo kaksi<br />
vuotta sitten maksaa Finnveran<br />
tappioista 75 prosenttia silloin, kun<br />
on kyseessä on uusi tai kansainvälistyvä<br />
ja kasvava yritys. Tämänkesäisen<br />
päätöksen jälkeen valtio<br />
maksaa hieman yli puolet Finnveran<br />
kaikista tappioista.<br />
Finnveran toimitusjohtajan<br />
Pauli Heikkilän mukaan rahoituslaitoksella<br />
on nyt mahdollisuudet<br />
tehdä vuosittain enintään noin neljä<br />
prosenttia tappiota. Finnvera on<br />
rahoittanut yrityksiä noin kolmella<br />
miljardilla eurolla. Luottotappioita<br />
kertyy vuosittain siis noin 100 miljoonaa<br />
euroa, joista valtio maksaa<br />
reilut puolet ja Finnvera katttaa<br />
loput omalla toiminnallaan. Finnveran<br />
tavoite on tehdä pitkällä aikavälillä<br />
nollatulosta.<br />
– Olemme tehneet kansainvälisiä<br />
vertailuja ja Suomi on ihan<br />
huipputasolla. Tämän ylemmäksi<br />
riskitasoa ei oikeastaan voi hilata,<br />
Heikkilä toteaa.<br />
– Se mitä voidaan tehdä edelleen,<br />
on hakea keinoja tarjota rahoitusta<br />
kokonaan ilman vakuuksia.<br />
Heikkilä muistuttaa, että Finnveran<br />
rahoituksesta vain 30 prosenttia<br />
on katettu vakuuksilla.<br />
– Loput 70 prosenttia rahoituksesta<br />
perustuu uskoon yrityksen<br />
liiketoimintaan.<br />
Vakuudet muuhun käyttöön.<br />
Finnvera on antanut kokonaan vakuudetonta<br />
rahoitusta Team Finland<br />
LetsGrow -rahoitusohjelmassa.<br />
Ohjelmassa on tiettyjä rajoituksia<br />
liittyen yrityksen kokoon ja<br />
omavaraisuusasteeseen.<br />
Heikkilän mukaan yritys voi<br />
käyttää vakuuksiaan muuhun rahoitukseen,<br />
kun Finnvera ei sitä<br />
vaadi. Lisäksi esimerkiksi palveluyrityksillä<br />
ei usein ole juuri vakuuksia<br />
lainkaan.<br />
– Tosin semmoinen pitkäaikainen<br />
oppi kaikilla rahoittajilla on,<br />
että on oltava joku vakuus. Jos ei<br />
ole yhtään mitään vakuuksia, niin<br />
sitten jos rahat loppuu, niin vakuudeton<br />
velkoja jätetään kokonaan<br />
hoitamatta ja kaikki rahat menevät<br />
muille velkojille.<br />
Finnvera voikin vaatia rajatun<br />
henkilökohtaisen vakuuden yrittäjältä.<br />
– Vakuussumma voi olla joitain<br />
kymmeniä tuhansia, vaikka itse<br />
laina on satoja tuhansia tai miljoonia,<br />
Heikkilä toteaa.<br />
Pankit pyytävät yhä liikaa<br />
Milj. euroa<br />
12 000<br />
10 000<br />
8 000<br />
6 000<br />
4 000<br />
2 000<br />
0<br />
Vastuiden kehitys, vientitakuut<br />
2010 2011 2012 2013 06/<strong>2014</strong><br />
>Yrittäjät ovat kritisoineet<br />
pankkien pyytämiä marginaaleja<br />
lainoissa, joissa<br />
Finnvera on ollut takaamassa<br />
ison osan luotosta.<br />
– Joudumme käymään koko<br />
ajan keskusteluja, että pankki ei<br />
ottaisi liian korkeaa hintaa meidän<br />
takaamasta rahoituksesta,<br />
Finnveran Pauli Heikkilä toteaa.<br />
Heikkilä muistuttaa, että jos<br />
Finnvera takaa maksimimäärän<br />
eli 80 prosenttia pankin lainasta,<br />
niin pankki ei ota riskiä kuin<br />
20 prosenttia.<br />
– Meidän takauksen alla<br />
olevan lainan pitäisi olla halpaa,<br />
sillä sehän on pankille riskitöntä.<br />
Toki pankille syntyy myös<br />
kustannuksia itse rahoituksen<br />
järjestämisestä.<br />
Muun muassa Saksassa ja<br />
Itävallassa paikalliset Finnveraa<br />
vastaavat rahoituslaitokset<br />
ilmoittavat maksimihinnan,<br />
mitä pankki saa periä niiden<br />
LÄHDE: Finnvera<br />
takaamasta osuudesta.<br />
Esimerkiksi jos saksalainen<br />
Finnvera arvioi yrityksen riskin<br />
sellaiseksi, että se veloittaa kolmen<br />
prosentin marginaalin 80<br />
prosentin takauksesta, niin saksalaispankki<br />
saa periä korkeintaan<br />
0,75 prosenttia takauksen<br />
alaisesta lainaosuudesta.<br />
– Suomessa vastaava pankin<br />
marginaali voi pahimmassa<br />
tapauksessa olla jopa useita prosentteja,<br />
Heikkilä toteaa.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
27<br />
...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike,<br />
kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo,<br />
koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...<br />
LÖYDÄ OMA<br />
UNELMASI<br />
Yrityspörssi<br />
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle<br />
yritysporssi.fi
MILJOONIEN po<br />
Yrittäjien syytä huomioida eri rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä.<br />
28 RAHOITUS<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Näin rahat jakautuvat<br />
Milj. eur<br />
250<br />
Tekesin rahoitus startupeille ja kasvuyrityksille<br />
200<br />
150<br />
100<br />
Asiantuntijapalvelut<br />
Nuori innovatiivinen yritys<br />
Kansainvälisen kasvun<br />
suunnittelu<br />
Tutkimus ja kehitys<br />
Työorganisaatioiden<br />
kehittäminen<br />
Tekesin rahoitus startupeille<br />
1.1. – 31.12.2013<br />
Yhteensä<br />
0 100<br />
Milj. eur<br />
Kpl yhteensä<br />
6<br />
80<br />
326<br />
215<br />
2<br />
50<br />
0<br />
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 <strong>2014</strong> *<br />
Tekesin rahoitus kasvuyrityksille<br />
1.1. – 31.12.2013<br />
Kpl yhteensä<br />
Asiantuntijapalvelut<br />
1<br />
Kpl yhteensä 1339 1323 1198 1034 1123 1161 1257 1339 635 *<br />
* 1.1.– 34.4.<strong>2014</strong><br />
Tärkeimmän rahoituslähteet<br />
• Joka viides yritys aikoo ottaa rahoitusta seuraavan vuoden aikana.<br />
• Ulkoisista rahoituslähteistä suosituin on edelleen pankki (75%) tai<br />
pankkien rahoitusyhtiöt.<br />
• Toiseksi suosituin ulkoinen rahoituslähde on Finnvera (27%), sen<br />
jälkeen tulevat Ely (16%), Tekes (15%), pääomasijoittajat (15%) ja<br />
vakuutusyhtiöt (4%).<br />
Lähde: Pk-barometri 1/<strong>2014</strong><br />
Nuori innovatiivinen yritys<br />
PK-deminimis<br />
Tutkimus ja kehitys<br />
Työorganisaatioiden<br />
kehittäminen<br />
Yhteensä<br />
0 50 100<br />
Milj. eur<br />
2<br />
169<br />
342<br />
34<br />
Kimmo Koivikko<br />
kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />
Yrittäjien kannattaa<br />
mennä merta<br />
edemmäs kalaan,<br />
jos tavoitteena on<br />
kehittää yrityksen<br />
liiketoimintaa, kansainvälistyä<br />
tai investoida.<br />
Perinteisesti ensimmäisenä<br />
juostaan vuodesta toiseen pankkien<br />
ja Finnveran tiskeille, mutta<br />
todellisuudessa muuallakin liikkuu<br />
rahaa satoja miljoonia euroja<br />
vuodessa.<br />
Rahoituskanavia ovat muun<br />
muassa Tekes, Ely-keskukset, Euroopan<br />
unioni ja vakuutusyhtiöt.<br />
Myös kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat<br />
sijoittivat yrityksiin<br />
lähes 800 miljoonaa euroa.<br />
Yritysten kasvu ei ole siis rahasta<br />
kiinni.<br />
Esimerkiksi Tekes myönsi rahoitusta<br />
viime vuonna startupeille ja<br />
kasvuyrityksille yli 230 miljoonaa<br />
euroa. Tänä vuonna tahti on vain<br />
kiihtynyt. Ensimmäisen kuuden<br />
kuukauden aikana potti on ollut<br />
lähes 150 miljoonaa euroa. Tekesin<br />
myöntämä rahoitus voi olla joko<br />
avustusta tai lainaa.<br />
– Lainapuoli on kasvanut ja<br />
avustusten määrä pienenemässä,<br />
vahvistaa toimialajohtaja Risto<br />
Setälä.<br />
Erityisesti startupit ovat hakeneet<br />
tänä vuonna rahaa erittäin<br />
aktiivisesti, mutta pk-yritykset<br />
arastelevat omien kasvuprojektiensa<br />
kanssa.<br />
Laina on niin sanottua riskirahaa.<br />
Vakuuksia ei vaadita.<br />
Tekesin määritelmän mukaan<br />
startupiksi lasketaan yritys, joka<br />
on toiminut 0–5 vuotta. Kun ikää<br />
kertyy yli viisi vuotta, muuttuu yritys<br />
kasvuyritykseksi.<br />
– Yritykset tuntevat meidät jo<br />
aika hyvin. Viesti kulkee verkostojen<br />
kautta. Ehkä kaikki vanhemmat<br />
yritykset eivät vielä tunnista<br />
Tekesin roolia, sanoo toimialajohtaja<br />
Risto Setälä.<br />
Hän toivookin, että yrittäjät ottaisivat<br />
rohkeasti yhteyttä ennen<br />
hakemusten lähettämistä. Näin<br />
kokonaistilanne on helpompi käydä<br />
läpi.<br />
. Risto Setälä<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
ALEKSI POUTANEN<br />
Kriittinen omarahoitus. Tekesin<br />
osuus avustuksissa on 35–75<br />
prosenttia ja lainoissa noin 50–70<br />
prosenttia hankkeen kokonaiskuluista.<br />
Yrityksen omarahoitus kuuluu<br />
aina kuvioon mukaan.<br />
Suosituimpia rahoitustuotteita<br />
ovat nuorten innovatiivisten yritysten<br />
(NIY), kansainvälisen kasvun<br />
sekä tuotekehityksen rahoitus.<br />
– NIY-raha on tarkoitettu liiketoiminnan<br />
kehittämiseen ja kaupallisen<br />
puolen sisältöihin, Setälä<br />
kertoo.<br />
Hänen mukaansa Tekes etsii<br />
yrityksiä, joiden tuotteilla on mahdollisuus<br />
skaalautua. Halu kasvaa<br />
ja kansainvälistyä ovat niin ikään<br />
olennaiset kriteerit.<br />
>Nyrkkisääntö on, että investointiin<br />
pitäisi olla omaa<br />
rahaa noin viidesosa, sanoo<br />
teollisuusneuvos Heikki Vesa työja<br />
elinkeinoministeriöstä.<br />
Ely-keskukset myöntävät<br />
yrityksille tukea investointeihin,<br />
kuten koneisiin, laitteisiin ja<br />
rakennuksiin. Tukea saa myös<br />
pk-yritysten kehittämiseen, kuten<br />
tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen<br />
ja liikkeenjohdon<br />
kehittämiseen.<br />
Vesa kehottaa tukianomusta<br />
pohtivaa yrittäjää olemaan<br />
hyvissä ajoin yhteydessä oman<br />
alueen Elinkeino-, liikenne- ja<br />
ympäristökeskukseen (Ely) ennen<br />
hakemuksen tekemistä. Ely:n<br />
asiantuntija käy suunnitelman<br />
tarkoituksenmukaisuuden läpi<br />
yhdessä yrittäjän kanssa.<br />
– Jos lähettää suoraan planketin,<br />
että olen tekemässä tällaista,<br />
prosessi ei lähde hyvin liikkeelle.<br />
Silloin puhutaan yleensä it- ja<br />
cleantech-alan yrityksistä.<br />
Leikataanko? Valtiovarainministeriön<br />
ensi vuoden talousarvioehdotus<br />
heittää märän rätin myös<br />
Tekesin silmille. Rahoitusvaltuuksia<br />
on ehdotuksessa leikattu 70<br />
miljoonalla eurolla.<br />
– Olemme huolissamme. Ehdotus<br />
tuli yllätyksenä. Ei tällaista keskustelua<br />
käyty ennen lomia. Leikkauksia<br />
ei ole korvamerkitty, joten<br />
en osaa sanoa, mistä leikataan.<br />
Ely-tuet: Omaa pääomaa viidesosa<br />
Yrittäjän arjessa voi olla niin paljon<br />
asioita, ettei kaikkia asioita ei<br />
ole välttämättä mietitty loppuun<br />
saakka, Vesa sanoo.<br />
Ely-keskukset myönsivät viime<br />
vuonna yritysten kehittämisavustuksia<br />
1 550 yritykselle yhteensä<br />
144 miljoonaa euroa. Keskimääräinen<br />
tukisumma oli siten noin<br />
93 000 euroa.<br />
Ely-keskusten kanavoimien<br />
tukien lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta<br />
voi hakea starttirahaa<br />
yrityksen alkutaipaleelle.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
RAHOITUS<br />
Nuori innovatiivinen yritys<br />
Kansainvälisen kasvun<br />
suunnittelu<br />
Tutkimus (TUTL)<br />
Tutkimus ja kehitys<br />
Työorganisaatioiden<br />
kehittäminen<br />
Yhteensä<br />
Tekesin rahoitus startupeille<br />
1.1. – 30.4.<strong>2014</strong><br />
0 20 40 50<br />
Milj. eur<br />
Kpl yhteensä<br />
37<br />
144<br />
14<br />
73<br />
1<br />
RAKENNETAAN YHDESSÄ<br />
UUSI LASTENSAIRAALA!<br />
JUSTUS VOIMAHALI,<br />
Talkoiden töpinätirehtööri<br />
Suomen Yrittäjien digilippaan<br />
löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy<br />
Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.<br />
29<br />
POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry<br />
Asiantuntijapalvelut<br />
PK-deminimis<br />
Tekesin rahoitus kasvuyrityksille<br />
1.1. – 30.4.<strong>2014</strong><br />
Kpl yhteensä<br />
1<br />
49<br />
€<br />
Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67<br />
Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry,<br />
nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927.<br />
Jos haluat nimesi julkaistavaksi<br />
sekä Uuden lastensairaalan että<br />
Suomen Yrittäjien sivuilla,<br />
lahjoita viitenumerolla 2985.<br />
Tutkimus ja kehitys<br />
Työorganisaatioiden<br />
kehittäminen<br />
Yhteensä<br />
0 10 20 30 40<br />
Milj. eur<br />
95<br />
10<br />
Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu.<br />
Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona!<br />
Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 €<br />
www.yrittajat.fi/uusilastensairaala<br />
tti<br />
Yrityspörssi<br />
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle<br />
EU jakaa eurolottoa<br />
isomman jättipotin<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
><br />
Euroopan unioni jakaa<br />
hirmuiset 80 miljardia euroa<br />
tutkimukseen ja tuotekehitykseen<br />
yrityksille alkaneella<br />
kuusivuotiskaudella.<br />
– Tukea voivat hakea kaikki<br />
organisaatiot, mutta Euroopan<br />
komissio hakee erityisesti pieniä<br />
ja keskisuuria yrityksiä, joista<br />
löytyy kasvupotentiaali. Suuryritykset<br />
eivät enää työllistä<br />
siihen tahtiin kuin ennen, Elina<br />
Holmberg teknologian ja innovaatioiden<br />
kehittämiskeskuksesta<br />
Tekesistä kertoo.<br />
Holmbergin mukaan Horisontti<br />
2020 -hankkeen ensimmäiset<br />
hakemukset on jo jätetty ja rahoituspäätökset<br />
tehty, mutta hakuja<br />
on tulossa lisää. Pk-yritysten osalta<br />
haku on avoinna jatkuvasti.<br />
Suomalaisyritysten saama<br />
raha riippuu hakemusten määrästä<br />
ja laadusta.<br />
– Olisi harmillista, jos suoma-<br />
laiset eivät EU-rahaa hae, koska<br />
silloin rahaa ei myöskään tänne<br />
tule.<br />
Holmbergin mukaan yrittäjät<br />
pelkäävät byrokratiaa osin syystä.<br />
Hän sanoo, että julkisen rahan<br />
hakemiseen kuuluu kontrolli. Hakemuksesta<br />
pitää selvitä, kenelle<br />
ja mihin tarkoitukseen rahaa<br />
maksetaan.<br />
– Meitä harmittaisi, jos vaikkapa<br />
kreikkalaiset saisivat veronmaksajien<br />
rahaa liian helposti ja<br />
köykäisin kriteerein. Mitään ydinfysiikkaa<br />
hakemuksen tekeminen<br />
ei ole, mutta perusteellinen sen<br />
pitää olla.<br />
Holmberg kehottaa hakua<br />
suunnittelevia yrityksiä ottamaan<br />
yhteyttä Tekesin EUTIyksikköön.<br />
Hän lupaa, että<br />
Tekesissä kartoitetaan eri vaihtoehtoja<br />
sopivimman rahoituksen<br />
löytämiseksi.<br />
– Uutta tuotetta tekeville innovatiivisille<br />
yritykselle voi hyvinkin<br />
löytyä rahoitusmahdollisuuksia.<br />
Kauppa<br />
Merkkivaatteiden - ja kenkien<br />
palvelevat myymälät Hyvinkään<br />
kauppakeskus Willassa.<br />
Kts. www.mywayfashion.fi ja www.<br />
mywayshoes.fi. Yhdessä tai erikseen.<br />
1671<br />
Kokkolan ydinkeskustassa sijaitseva<br />
Mäntysaaren Kirjakauppa<br />
Oy, joka kuuluu myös INFO -kirjakauppaketjuun.<br />
Yrityksellä on laaja<br />
asiakaskunta sekä luotettavat tavarantoimittajat<br />
sekä laajat asiakasrekisterit.<br />
1574<br />
Myydään 50 % osuus rakennuspinnoitteiden<br />
maahantuonti- ja<br />
myyntiyrityksestä. + omaisuudesta<br />
50 %. Tuotemerkit Noxyde, Dakfill,<br />
Murfill, Fillcoat ym.<br />
1542<br />
Teollisuus<br />
Vakavarainen suunnittelutoimisto<br />
Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa.<br />
Toimisto tarjoaa palveluita<br />
kotimaisille- ja ulkomaisille teollisuus-<br />
ja tuotantoyrityksille.<br />
1730<br />
Myydään eläkkeellä jäämisen vuoksi<br />
mittatilauskeittiöitä ja kodin<br />
kiintokalusteita valmistavan<br />
yrityksen liiketoiminta. Yritys sijaitsee<br />
Pohjois-Karjalassa, mutta on<br />
myös muualle siirrettävissä.<br />
1639<br />
MYYDÄÄN YRITYKSIÄ<br />
Majoitus, ravintola,<br />
elintarvike<br />
Myydään tai vuokrataan Vuokatin<br />
matkailu- ja lomapalveluiden läheisyydessä<br />
Sotkamon keskustan<br />
tuntumassa ravintola-, sauna- ja<br />
kokoustilat. Tässä on osaavalle<br />
yrittäjälle loistava mahdollisuus.<br />
1711<br />
Kiinteistö sekä 36-vuotta toiminut<br />
Kahvila-Ravintola liiketoiminta<br />
Toivakan keskustassa. Kirkonkylän<br />
ainoa ravintola A-oikeuksin, jossa<br />
asiakaspaikkoja on 100 + 20 terassi.<br />
Vuotuinen liikevaihto 200000 €.<br />
1618<br />
Pikaruokaravintola Oulun alueella.<br />
Liikevaihto yli 520000 €. Arkkitehdin<br />
suunnittelemat omat 300 m 2<br />
toimitilat vilkkaan päätien varressa.<br />
AAA-luokitus. Myydään yhtiön koko<br />
osakekanta. Yhtiö myydään velattomana.<br />
1492<br />
Kiinteistöala<br />
Historiallinen Järppilän kartano<br />
Taivassalossa. Mahdollisuus järjestää<br />
upeassa miljöössä juhlatilaisuuksia<br />
tai hyödyntää myytävä määräala,<br />
noin 31 ha, muuhun yritystarkoitukseen.<br />
Lisätietoja: www.hellehouse.fi<br />
1546<br />
Seuraava Yrityspörssi<br />
ilmestyy 25.9.<strong>2014</strong><br />
Yritysvälittäjät<br />
Myytäviä kohteitamme:<br />
Metallituotteiden alihankintaa ......350 000<br />
Kannattava liikekiinteistöjen<br />
vuokrausliiketoiminta ..................2 500 000<br />
Keskiraskas tilauskonepaja ......... 3 100 000<br />
Ravintola Joutsassa .......................... 56 000<br />
Kemissä toimiva vähittäismyyntialan<br />
erikoisliike .................... 127 700<br />
Kannattava Hampurilaisgrilli<br />
Etelä-Suomessa ............................... 120 000<br />
Autogrilli ............................................ 75 000<br />
Parturikampaamo Espoossa ............38 000<br />
Ruokaravintola<br />
Helsingin keskustassa................... 400 000<br />
Pito- ja juhlapalveluyritys<br />
Porin talousalueella ........................300 000<br />
Yökerho, toimitilat ja<br />
4 vuokra-asuntoa ........................... 250 000<br />
Puolustustarviketeollisuusyritys ...750 000<br />
Uusi hotelli Etelä-Virossa ..............1 739 000<br />
Käy sivuillamme<br />
www.yrityskaupat.net<br />
tai soita 010 2864000<br />
Yrityspörssin ilmoitusehdot<br />
ja ilmoituksiin vastaaminen<br />
osoitteessa<br />
www.yritysporssi.fi<br />
Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan<br />
sähköisesti Yrityspörssin<br />
vastauslomakkeella, joka löytyy<br />
ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset<br />
välittyvät ilmoituksen<br />
jättäjälle, joka päättää mahdollisesta<br />
yhteydenotosta vastaajaan.
30<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
RAHOITUS<br />
Vippaisitko viitosen?<br />
Lotta Tammelin<br />
lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />
Pk-yritykset ovat olleet<br />
viime aikoina ongelmissa<br />
rahoituksen saatavuuden<br />
kanssa. Lainaneuvotteluja<br />
on mahdollista helpottaa<br />
tekemällä hiukan pohjatyötä<br />
ennen pankin kynnyksen<br />
yli astumista.<br />
Mitä tunnuslukuja pankki<br />
katsoo? Mitkä kelpaavat<br />
vakuudeksi, ja mihin hintaan<br />
lainaa nyt irtoaisi?<br />
Yrittäjäsanomat kysyi kolmelta<br />
suurimmalta pankilta<br />
mielipidettä esimerkkiyrityksen<br />
lainatoiveiden realistisuudesta.<br />
1. Yrityksen taloudellinen tilanne<br />
vaikuttaa sangen hyvältä. Velaton<br />
yritys ja kannattavuus oikein hyvällä<br />
tasolla. Annettujen taloudellisten<br />
lukujen perusteella tämä on<br />
ilman muuta luototuskelpoinen<br />
300 000 euroon saakka.<br />
Nordeassa kyseisen asiakkaan<br />
rahoituksen marginaali liikkuisi<br />
1,50 – 2,00 prosentin haarukassa<br />
kokonaisuudesta ja vakuuksista<br />
riippuen.<br />
2. Vakuuksiin vaikuttaa, mistä<br />
investoinnista on kyse. Jos olisivat<br />
koneita ja laitteita, niin ne voisi<br />
hoitaa rahoitusyhtiötuottein,<br />
jolloin rahoitettavat kohteet toimivat<br />
vakuutena. Jos kiinteistöinvestointi,<br />
niin kohde voi toimia<br />
vakuutena. Jos tulee puhe omarahoitusosuudesta,<br />
niin näillä<br />
meriiteillä olisimme suhteellisen<br />
joustavia.<br />
Yritys X hakee<br />
300 000 euron<br />
lainaa teollista<br />
investointia<br />
varten. Lainan<br />
takaisinmaksuaika<br />
on 3 – 5<br />
vuotta.<br />
Yrityksen liikevaihto<br />
on 1,7 miljoonaa<br />
euroa, nettotulos<br />
5 –10 prosenttia,<br />
yrityksellä ei ole<br />
korollista velkaa,<br />
eikä maksuhäiriömerkintöjä.<br />
Yrityksen<br />
liikevaihdon<br />
kasvuennuste<br />
seuraavalle<br />
kolmelle vuodelle<br />
on viisi<br />
prosenttia<br />
vuosittain.<br />
Tasetietoja<br />
ei ole toimitettu<br />
asiantuntijoille<br />
nähtäväksi.<br />
1. Saako yritys lainaa 2. Mitä vakuuksia 3. Kuinka paljon<br />
– ja minkälaisella<br />
marginaalilla?<br />
vaaditaan?<br />
lainan saantiin ja<br />
hintaan vaikuttaa<br />
yrityksen luottokelpoisuus?<br />
PIXHILL<br />
1. Käytettävissä olevien tietojen<br />
perusteella esimerkkiyritys<br />
täyttää hyvinkin luottokelpoisen<br />
asiakkaan tunnusmerkit ja on<br />
siten rahoituskelpoinen.<br />
Luoton hinnoitteluun vaikuttavat<br />
luottokelpoisuuden,<br />
vakuuden ja laina-ajan ohella<br />
kokonaisasiakkuus ja kilpailutilanne.<br />
Esimerkkitapauksessa<br />
luoton marginaalihaarukka voisi<br />
vakuudesta riippuen olla 1,5 – 2,5<br />
prosenttia.<br />
2. Ensisijaisena pyrkimyksenä<br />
on hakea vakuudet yrityksestä<br />
ja tällöin kyseeseen tulevat yrityskiinnitykset<br />
ja kiinteistökiinnitykset<br />
yrityksen kiinteistöihin.<br />
Esimerkkitapauksessa en näe<br />
tarvetta omistajan takaukselle,<br />
ellei yritys sitten olisi esimerkiksi<br />
juuri perustettu.<br />
Teollisen investoinnin<br />
rahoitusta suunniteltaessa on<br />
suositeltavaa kartoittaa mahdollisuus<br />
käyttää kohdevakuudellista<br />
rahoitusta, ts. osamaksu- tai<br />
leasingrahoitusta. Tällöin rahoitettava<br />
kohde toimii vakuutena,<br />
eikä muuntyyppistä vakuutta<br />
edellytetä.<br />
3. Luottokelpoisuusarvion<br />
perusteella vahvistetaan yrityksen<br />
reittaus, mikä puolestaan<br />
vaikuttaa keskeisesti lainan<br />
saatavuuteen ja hinnoitteluun.<br />
Luottokelpoisuuden arvioinnissa<br />
on kaksi osaa: liiketoiminnan<br />
arviointi ja taloudellisen<br />
aseman arviointi. Molempien<br />
osioiden painoarvo on noin 50<br />
prosenttia.<br />
Leena Vainiomäki, yritysasiakkaista<br />
vastaava johtaja, Danske Bank<br />
3. Yrityksen luottokelpoisuus<br />
vaikuttaa sekä lainan saantiin<br />
että hinnoitteluun. Annettujen<br />
tietojen valossa vaikuttaa<br />
siltä, että tämän yrityksen rating<br />
tulisi olemaan vahva (taselukujen<br />
puuttuessa tässä on tietty<br />
epävarmuutta), todennäköisesti<br />
”investment grade -tasoa”.<br />
Sampsa Laine, vähittäispankin<br />
johtaja, Nordea.<br />
1. Nettotulosmielessä yritys<br />
näyttää hyvinkin rahoituskelpoiselta<br />
– ei vanhoja lainoja, vahva<br />
kassavirta. Nettotulos riittää<br />
hyvin lainan lyhennyksiin ja<br />
korkoihin myös lyhyellä kolmen<br />
vuoden lyhennysohjelmalla,<br />
mikäli nettotuloksen ennustetaan<br />
olevan tuolla 10 prosenttia<br />
tietämissä.<br />
Marginaali voi vaihdella<br />
esimerkkitapauksessa 1,25 – 3,0<br />
prosenttiyksikön välillä riippuen<br />
taseen vahvuudesta, käytettävissä<br />
olevasta vakuudesta ja<br />
pankkiasioinnin muusta laajuudesta<br />
kuten maksuliikkeen<br />
keskittämisestä.<br />
2. Perinteisesti vakuutena käytetään<br />
yrityksen taseessa olevaa<br />
omaisuusmassaa. Myös omista-<br />
jien henkilökohtaista omaisuutta<br />
voidaan tarvittaessa hyödyntää<br />
vakuutena, mikäli yrityksen<br />
oma omaisuusmassa ei muodosta<br />
riittävää vakuutta pankille.<br />
Mikäli esimerkkitapauksen<br />
teollinen investointi kohdistuu<br />
tuotannollisiin koneisiin ja laitteisiin,<br />
itse investointikohdetta<br />
voidaan käyttää siinä tapauksessa<br />
kohdevakuutena investointi-<br />
ja leasingrahoituksissa.<br />
3. Luottokelpoisuus voi estää<br />
joissain tapauksissa jopa luoton<br />
saamisen tarjottavasta vakuudesta<br />
huolimatta. Yritys varmistaakin<br />
parhaiten lainansaannin<br />
pitämällä hyvää huolta omasta<br />
taloudestaan.<br />
Jari Tirkkonen, asiantuntijajohtaja,<br />
OP Pohjola<br />
Yrittäjät vähentäneet YEL-maksujaan entisestään<br />
Yrittäjät ovat laskeneet<br />
YEL-maksujaan työeläkeyhtiöille.<br />
Yrittäjien YELmaksut<br />
ovat keskimäärin<br />
niin pieniä että Suomeen pelätään<br />
muodostuvan yrittäjistä tulevaisuuden<br />
eläkeköyhälistö.<br />
Ilmarisen eläkevakuutusjohtaja<br />
Sini Kivihuhdan mukaan YEL-työtuloja<br />
on muutettu tänä vuonna<br />
jonkin verran enemmän kuin normaalisti<br />
ja muutoksista aikaisempaa<br />
suurempi osa on koskenut työtulon<br />
laskemista.<br />
– Viittaisi siihen, että yritysten<br />
liiketoiminta supistuu. Eihän työtuloa<br />
voi siksi vain muuttaa, että<br />
on maksuvaikeuksia, Kivihuhta<br />
toteaa.<br />
Tosin Kivihuhtaa myöntää epävirallisen<br />
totuuden, että moni<br />
yrittäjä ilmoittaa työtulonsa alakanttiin<br />
maksaakseen pienempiä<br />
YEL-maksuja.<br />
– Käytännössä varmaan näin<br />
on, mutta muutokselle tarvitaan<br />
kuitenkin perustelut. Eli muutoksen<br />
täytyy liittyä siihen, että yrittäjän<br />
työpanos on pienempi.<br />
Kivihuhdan mukaan vaikeat ajat<br />
näkyvät myös Ilmarisen perinnässä.<br />
Maksuvaikeuksien määrät ovat<br />
olleet kasvussa kaikissa maksuluokissa.<br />
Ilmarisella on asiakkainaan<br />
noin 60 000 yrittäjää.<br />
Varman toimitusjohtaja Risto<br />
Murto on huolissaan liian pieniä<br />
YEL-maksuja maksavien yrittäjien<br />
eläkepäivistä.<br />
– Suomi tarvitsee yrittäjyyttä<br />
ja kasvua. Tänä päivänä suurin<br />
osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä.<br />
Olemme huolissamme heidän ja<br />
yleisesti pienyrittäjien eläketurvasta.<br />
Moni yrittäjä arvioi usein YELtyötulonsa<br />
hyvin alhaiseksi, minkä<br />
vuoksi heistä uhkaa muodostua<br />
tulevaisuuden eläkeköyhälistö,<br />
Murto totesi yhtiön osavuosiraportin<br />
julkistamisen yhteydessä.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
Suorat<br />
Verovähennys<br />
ei kiinnosta<br />
yrityksiä<br />
1<br />
Saneeraukset roimassa laskussa<br />
Yrityssaneerauksien määrä on reippaassa<br />
laskussa.<br />
Tilastokeskuksen tietojen mukaan<br />
tammi-kesäkuussa pantiin<br />
vireille 265 yrityssaneerausta. Se<br />
on 7,3 prosenttia vähemmän kuin<br />
vastaavana aikana viime vuonna.<br />
Työntekijöitä saneerattavissa<br />
yrityksissä on yli 1 800.<br />
Vireille pantujen yrityssanee-rauksien<br />
määrä kasvoi rakentamisen,<br />
kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan<br />
toimialoilla.<br />
Kaupan alalla<br />
pantiin vireille 61<br />
yrityssaneerausta,<br />
mikä on 8,9 prosenttia enemmän<br />
kuin vastaavana ajankohtana vuotta<br />
aiemmin.<br />
– 7,3 %<br />
Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa<br />
pantiin samaan aikaan vireille<br />
24 yrityssaneerausta.<br />
Se on 26,3 prosenttia<br />
enemmän kuin vuotta<br />
aiemmin. Yrityssaneerausten<br />
määrä väheni<br />
maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden<br />
ja kaivostoiminnan, kuljetuksen<br />
ja varastoinnin sekä muiden<br />
RAHOITUS<br />
31<br />
palveluiden päätoimialoilla.<br />
Muiden palveluiden päätoimiala<br />
käsittää muun muassa informaatio-<br />
ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja<br />
vakuutustoiminnan, kiinteistöalan<br />
toiminnan, ammatillisen, tieteellisen<br />
ja teknisen toiminnan, hallintoja<br />
tukipalvelut, koulutuspalvelut,<br />
terveys- ja sosiaalipalvelut sekä<br />
taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.<br />
Kysymys: Jyrki Kataisen<br />
(kok.) hallitus myönsi<br />
kaksi vuotta sitten osakeyhtiöille<br />
ja osuuskunnille<br />
oikeuden vähentää<br />
verotuksessa täydet sata<br />
prosenttia tutkimus- ja<br />
kehittämistoimintaan<br />
kohdistuvista palkoista.<br />
Kuinka moni yritys haki<br />
vähennystä viime vuonna,<br />
Verohallinon erityisasiantuntija<br />
Sirpa-Liisa<br />
Venejärvi?<br />
Vastaus: Viime vuoden<br />
osalta vähennystä haki alle<br />
600 yritystä. Eli ei sitä hirveän<br />
paljon olla käytetty,<br />
enkä osaa arvioida syytä<br />
siihen. Sitä pitää kysyä yrityspuolelta.<br />
Pyrkimyksenä<br />
on ollut tukea ja lisätä<br />
tutkimus- ja kehittämistoimintaa<br />
osakeyhtiöissä ja<br />
osuuskunnissa.<br />
2<br />
Kysymys: Hallituksen<br />
odotukset olivat korkealla,<br />
kun vähennyksen arvioitiin<br />
supistavan valtion<br />
verotuloja 190 miljoonaa<br />
euroa. Kävikö näin?<br />
Vastaus: Euromääräiset<br />
luvut selviävät lokakuussa.<br />
Mutta vähennystä hakeneiden<br />
yritysten lukumäärää<br />
(alle 600 noin 250<br />
000:sta) ajatellen voisi<br />
epäillä, ettei summa nouse<br />
190 miljoonaan euroon<br />
ainakaan viime vuoden<br />
osalta.<br />
3<br />
Kysymys: Vieläkö<br />
yritys voi hakea t&kvähennystä?<br />
Teboil on huoltanut autoja<br />
ja ihmisiä jo 80 vuotta.<br />
Jäsenetua jäsenkortilla 2,2 snt/l polttoaineesta*<br />
Jäsenetua yrityskortilla 2,7 snt/l polttoaineesta*<br />
Vastaus: Kyllä voi.<br />
T&k-vähennys on voimassa<br />
näillä näkymin vielä<br />
kuluvan verovuoden.<br />
Vähennyksen jatkosta ei<br />
ole tietoa.<br />
*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta<br />
ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta<br />
Teboil Express -automaattiasemia.<br />
Lisätietoja:<br />
www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi
32<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
vapaalla<br />
Tuomio<br />
kuluneen kuukauden<br />
plussat ja miinukset<br />
Tommi Anttonen<br />
Paha mieli. Raksamiesten<br />
lakko osoittaa karusti,<br />
että pikkulapset eivät enää<br />
pärjää raavaille suomalaisille<br />
miehille mielensä<br />
pahoittamisessa.<br />
Johtopäätös. Valtiovarainministeri<br />
Antti Rinne sanoo,<br />
että Suomessa on liikaa<br />
virkamiehiä. Hän lupaakin<br />
valtiolta lisärahaa virkamiehistä<br />
koostuvalle työryhmälle<br />
tilanteen selvittämiseksi.<br />
Tosielämän Pinokkio.<br />
Miksi Vladimir Putinin nenä<br />
kasvaa, vaikka presidentti<br />
puhuu kauniisti ystävyydestä<br />
ja rauhasta Ukrainassa?<br />
Lähtölaskenta. Katastrofi<br />
lähenee, sillä jättiasteroidi uhkaa<br />
Maapalloa vuonna 2880.<br />
Onneksi Tommi Läntinen on<br />
luvannut tehdä uuden, akustisen<br />
version Via Dolor -osasta<br />
ennen tuomion päivää.<br />
Ruokakulttuuria. Suomalaisen<br />
kulinaristin taivas<br />
löytyy Prismasta, kun juustohyllylle<br />
ilmestyy puoleen<br />
hintaan ”venäläistä”<br />
Oltermannia.<br />
Kuin kaksi marjaa.<br />
Loppukesä on vaikeaa aikaa<br />
ampiaisille ja poliitikoille.<br />
Piikki on herkässä ja päämäärä<br />
on hukassa.<br />
6<br />
kysymystä<br />
Anne Maaninka:<br />
Jamera elää koulujen syklissä<br />
1Minkälaisia käytettyjä kirjoja<br />
Jamera Oy myy?<br />
Jamera myy pääsääntöisesti toisen asteen<br />
oppikirjoja eli lukioon ja ammattikouluun.<br />
Valikoimasta löytyy kirjoja myös korkeakouluopintoihin<br />
ja kansalaisopistoihin.<br />
2Ostetaanko lukiokirjoja nykyään jo<br />
enemmän vanhoina kuin uusina?<br />
Myymistämme kirjoista käytettyjä on<br />
kappalemääräisesti hieman enemmän kuin<br />
uusia.<br />
3Minkälainen bisnes käytettyjen<br />
koulukirjojen myynti on? Mikä on<br />
liikevaihtonne?<br />
Jamera-nimen alla on kuusi myymälää, joista<br />
kaksi sijaitsee Helsingissä ja muut Lahdessa,<br />
Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Sen<br />
lisäksi koko Suomen opiskelijoita palvelee<br />
verkkokauppa osoitteessa www.jamera.net.<br />
Työntekijöitä Jameralla työskentelee yhteensä<br />
noin 70, joista reilut 10 on kokopäiväisiä.<br />
Suurin osa työntekijöistä on osa-aikaisia ja he<br />
työskentelevät opintojensa ohessa. Liikevaihto<br />
Jamera-myymälöillä oli vuonna 2013 yhteensä<br />
10,5 miljoonaa.<br />
4Mikä on käytetyn lukiokirjan keskihinta?<br />
Entä mitkä kirjat myyvät<br />
parhaiten?<br />
Käytetyn kirjan hinta vaihtelee paljon ja riippuu<br />
kirjan kunnosta, uuden myyntihinnasta<br />
sekä kirjan suosiosta. Kaikki käytetyt hyväkuntoiset<br />
kirjamme myyvät hyvin. Suosituin<br />
yksittäinen kirja on Maolin taulukkokirja,<br />
jonka lähes jokainen lukiolainen tarvitsee, ja<br />
myös ammattipuolella sille on kysyntää.<br />
5Onko toiminnassanne nähtävissä<br />
selvää sesonkia vai sijoittuvatko<br />
ostot tasaisesti lukuvuoden varrelle?<br />
Jameralla vilkkainta aikaa on loppukesä ja<br />
koulujen alku. Vuosi Jameralla rytmittyy<br />
kouluvuoden mukaan. Alkukesällä valmistelemme<br />
myymälät ja verkkokaupan loppukesän<br />
sesonkia varten. Lukuvuoden aikana ruuhkahuiput<br />
ajoittuvat koulujen jaksojen vaihteisiin.<br />
Ostamme ja myymme kirjoja kuitenkin läpi<br />
vuoden ja asiakkaita riittää jokaiselle päivälle.<br />
6Mitä nuori saa myydessään kirjansa<br />
teille?<br />
Myydessään koko lukioajan kirjansa<br />
nuori saa kunnosta ja kirjavalikoimasta riippuen<br />
keskimäärin noin 250 – 450 euroa. Mikäli<br />
kirjat ovat todella hyväkuntoisia ja kaikki<br />
uusinta painosta voi summa olla vielä suurempikin.<br />
Harva kuitenkaan myy kerralla kaikkia<br />
kirjojaan ja parhaan hinnan saadakseen kirjat<br />
kannattaakin myydä sitä mukaa, kun niitä ei<br />
enää tarvitse.<br />
Suosituin yksittäinen kirja<br />
on Maolin taulukkokirja,<br />
jonka lähes jokainen<br />
lukiolainen tarvitsee.<br />
Kuka? Anne Maaninka<br />
Perhe: Mies ja kolme lasta.<br />
Aiemmat työt: Menin opiskeluaikanani<br />
töihin Jamera Networks -nimiseen<br />
yritykseen Jyväskylän piiripäälliköksi<br />
ja siitä sitten muutaman<br />
vuoden kuluttua ostimme kyseisen<br />
yrityksen yhdessä mieheni Janne<br />
Maaningan ja silloisen työkaverini<br />
Tuomas Lappalaisen kanssa. Aiempi<br />
työkokemukseni koostuu siten erinäisistä<br />
kesätöistä.<br />
Motto: ”Yritä, etsi ja löydä – äläkä<br />
anna periksi!” Alfred Tennyson.
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
33<br />
Mitä ihmettä? Itella Oyj vaihtaa<br />
toiminimensä Posti Group Oyj:ksi ensi vuoden<br />
alussa. Posti palvelee jatkossa yhdellä brändillä<br />
niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita.<br />
522<br />
Budjettiesityksen mukaan<br />
perustienpitoon käytettävät<br />
rahat vähenevät 562<br />
miljoonasta eurosta 522<br />
miljoonaan euroon.<br />
Baanalla<br />
Vuoden kovimmat<br />
yrittäjäkinkerit Mansessa!<br />
Yrittäjävuoden kunkuimmat kekkerit, Valtakunnalliset<br />
yrittäjäpäivät, järjestetään tänä vuonna<br />
Tampereella 24.–26. lokakuuta. Tätä iloittelua<br />
ei kannata jättää väliin, joten naputtele ilmoittautumisesi<br />
pikapuoliin osoitteessa http://www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen<br />
Tänä vuonna tapahtuman teema on Virtaa!<br />
Tarjolla on teeman mukaisesti uusien ajatusten,<br />
ideoiden ja verkostojen virtaa.<br />
Luvassa on ainakin vuoden jännittävin vaaliaamu,<br />
Mikä: Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät<br />
Missä ja milloin: Mansessa lokakuun 24.–26.<br />
Mukana myös: Iki-ihana Simo Frangen<br />
Lisätietoa: http://www.yrittajapaivat.fi/<br />
Muuallakin tapahtuu<br />
sillä yrittäjäjärjestö saa perjantain liittokokouksessa<br />
peräsimeensä upouuden luotsin. Kuka mahtaa saa<br />
suurimman äänisaaliin?<br />
Oletko oman elämäsi Kimi Räikkönen? Tulethan<br />
siis kuulemaan F1-lääkäri Aki Hintsalta, mitä yrittäjä<br />
voi oppia F1-kuljettajalta ja mitä yhteistä on huippuurheilulla<br />
ja yritysmaailmalla. Televisiotuottaja ja<br />
yrittäjä Arman Alizad puolestaan kertoo, miten<br />
yrittäjänä voi rakentaa luottamusta kiperissäkin<br />
tilanteissa.<br />
Jännittääkö<br />
esiintyminen?<br />
Elokuun 28.–29. päivä järjestetään<br />
Helsingin Messukeskuksessa<br />
Bisnespäivät. Ne kokoavat<br />
liikelahjoista, kokouksista ja<br />
henkilöstöasioista päättävät<br />
tutustumaan alan uutuuksiin.<br />
Johtamisessa tarvittavasta<br />
innovatiivisuudesta puhuu<br />
Bisnespäivillä Åbo Akademin<br />
professori Alf Rehn. Esiintymispelon<br />
hallintaan antaa puolestaan<br />
työkaluja yritysvalmentaja<br />
Henkka Hyppönen.<br />
Yrittäjille ja sitä harkitseville<br />
on Bisnespäivillä tarjolla tuhti<br />
tietopaketti. Helsingin Yrittäjien<br />
seminaarissa kerrotaan, miten<br />
oman yrityksen voi aloittaa yritysoston<br />
kautta sekä paneudutaan<br />
yrittäjän lakiasioihin.<br />
Treffaa<br />
Schwarzenegger<br />
Pohjolan vuoden tärkeimmäksi<br />
bisnestapahtumaksi itseään tituleeraava<br />
Nordic Business Forum<br />
järjestetään tänä vuonna 9.– 10.<br />
lokakuuta Messukeskuksessa.<br />
Tilaisuudessa on paikalla<br />
ulkomaisia huippunimiä aina<br />
Kalifornian ex-kuvernööri Arnold<br />
Schwarzeneggeristä nyt jo eläköityneeseen<br />
Manchester Unitedin<br />
manageri Sir Alex Fergusoniin<br />
asti. Suomalaista bisnesnäkemystä<br />
jakaa hissiyhtiö Koneesta tuttu<br />
Matti Alahuhta.<br />
Koko tilaisuus on englanninkielinen.<br />
Jos Nordic Business<br />
Forumin lippu ei vielä polttele<br />
taskussasi, voi tilaisuutta seurata<br />
myös tapahtuman nettisivuilta<br />
live streamin välityksellä.<br />
Etelä-Karjala<br />
Taipalsaaren messut<br />
31.8.<strong>2014</strong> klo 11.00 – 16.00, Taipalsaaren<br />
yhtenäiskoulu<br />
Messujen tarkoitus on edistää paikallisten<br />
yrittäjien näkyvyyttä sekä esitellä<br />
paikallisten yhdistyksien toimintaa.<br />
Maakunnalliset<br />
yrittäjäjuhlat<br />
5.9.<strong>2014</strong> klo 19.00, Kulttuuritalo Virta,<br />
Karelia-sali, Imatra<br />
Maakunnalliset yrittäjäjuhlat<br />
www.yrittajat.fi/etelakarjala<br />
Yrittäjien kirkkopyhä<br />
7.9.<strong>2014</strong> Lappeenrannan kirkko<br />
Risteily Puumalaan<br />
13.9.<strong>2014</strong> klo 11 – 21<br />
Joutsenon Yrittäjät 50 vuotta<br />
Kainuu<br />
Hankintakoulutus<br />
3.9.<strong>2014</strong> klo 8 – 12, TIETO 2/TI-106, Ketunpolku<br />
1, Kajaani<br />
”Hankintapolitiikan kehittäminen<br />
Kajaanin kaupungissa – Miten paikalliset<br />
yrityksetkin voivat menestyksekkäästi<br />
tarjota” -työpaja<br />
www.yrittajat.fi/kainuu<br />
Kyberuhat – miten ne<br />
vaikuttavat minuun ja<br />
yritykseeni?<br />
17.9.<strong>2014</strong> klo 8 – 11, Sokos Hotelli Valjus,<br />
Kauppakatu 20, Kajaani<br />
Tule kuulemaan, mitä kyberturvallisuus<br />
tarkoittaa yritysten, yhteiskunnan ja<br />
ihmisten kannalta ja mitä sinun organisaatiosi<br />
voi tehdä huolehtiakseen toimintansa<br />
tietoturvallisuudesta?<br />
www.yrittajat.fi/kainuu<br />
Yrittäjän päivä<br />
Suomussalmella<br />
5.9. klo 17 – 19 Retikka-teatterissa<br />
Kirsi Törmin luento yrittäjän työhyvinvoinnista<br />
klo 19 – 22 yrittäjäristeily Kianta-laivalla<br />
Tuomas Pyykkönen, p. 040 551 0449<br />
Pitkä Lounas<br />
19.9. klo 13.00 Ravintola Sirius<br />
Kajaanin Yrittäjien jo perinteinen Pitkä<br />
Lounas on jälleen Siriuksessa. Lounasesitelmän<br />
pitää Kajaanin Kaupungin<br />
talousjohtaja Juha Huotari.<br />
Ilmoittaudu mukaan omakustanteiselle<br />
lounaalle Pj. Miariikka Tervonen<br />
m.tervonen@kajaani.net<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Yritystä kaupan<br />
3.9.<strong>2014</strong>, klo 15, Villa Elba, Kokkola<br />
Jotta yritys eläisi yli sata vuotta, on se<br />
välillä myytävä. Seminaari yrityskaupoista.<br />
www.nextia.fi tai marjo.lindholm@kosek.fi<br />
Octoberfest <strong>2014</strong><br />
19. – 21.9.<strong>2014</strong>, Kalajoen keskustassa ja<br />
Särkillä<br />
Iloinen elonkorjuun juhla. Kulttuuria,<br />
kauppaa, musiikkia, hyvää ruokaa ja<br />
tietysti olutta. 20.9 syystori yrityksille.<br />
eija.honkonen@visitkalajoki.fi p.<br />
040 751 8907<br />
Yritystreffit – teemana<br />
kansainvälistyminen<br />
5.9.<strong>2014</strong>, klo 14 – 18, Campus Allegro,<br />
Pietarsaari<br />
Kortinvaihtotapahtuma kansainvälistymisteemalla.<br />
Samalla juhlitaan Yrittäjän<br />
päivää.<br />
heidi.huhtala@yrittajat.fi<br />
p. 050 328 1769<br />
Kymi<br />
Valmiusharjoitus<br />
9.9. Kouvolan Upseerikerholla Kasarminmäellä.<br />
Tilaisuuden tarkoituksena on kehittää<br />
Puolustusvoimien ja yrittäjien välistä<br />
yhteistoimintaa ja hankintayhteistyötä.<br />
Päivä kerryttää kertausharjoitusvuorokausia.<br />
toimisto@kymen.yrittajat.fi, p.<br />
05 544 3030<br />
Lappi<br />
Jäsenmatkan Saksaan<br />
Müncheniin<br />
29.8. – 2.9.<br />
Matkan aikana tutustutaan Baijerin<br />
elinkeinoelämään ja käydään<br />
vierailulla mm. BMW:n tehtaalla.<br />
Pirkanmaa<br />
Ratagolfmestaruuskisat<br />
21.8. klo 17 alkaen Koulukadun minigolfkentällä<br />
Pyynikillä.<br />
Luvassa on jälleen hauskaa pallottelua,<br />
sopivaa purtavaa ja juotavaa.<br />
simo.makinen@lenio.fi tai p. 010 292 7771<br />
Verkostoidu vesillä<br />
Tammerkosken Yrittäjien verkostoitumisristeily<br />
m/s Tammerkoskella to 21.8.<br />
Laiva lähtee Laukontorilta kello 18, paluu<br />
Laukontorille noin kello 21. Osallistumismaksu<br />
30 euroa/hlö.<br />
info@tammerkoskenyrittajat.fi.<br />
Metsäkirkko<br />
Metsäkirkko Pikku-Ahveniston laavulla<br />
su 31.8. klo 14 alkaen. Mukana pastori<br />
Jyrki Koivisto.<br />
yrittajat.fi/ylojarvi.<br />
Kontaktikisan varaslähtö<br />
Kontaktikisan Varaslähtö klo 18 – 19,<br />
Tampere. Oletko harkinnut kansainvälistä<br />
kauppaa? Tule kuulemaan lisää<br />
Pirkanmaan Yrittäjien Kontaktikisasta.<br />
Sirja Paavolainen, p. 050 434 1445<br />
sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi.<br />
Tietoisku- ja virkistysilta<br />
Hoikan Helmessä 4.9. klo 17.30 – 22.<br />
Vammalan Yrittäjien tietoisku- ja virkistysilta.<br />
Lisätietoja yrittajat.fi/vammala.<br />
Hankintojen ajankohtaiset<br />
-aamukahvitilaisuus<br />
5.9. klo 9 – 11.30, Tampereen yliopiston<br />
Paavo Koli -salissa.<br />
Pirkanmaan Yrittäjien Hankinta-asiamieshanke<br />
järjestää yhdessä Tampereen<br />
yliopiston kanssa Hankintojen ajankohtaiset<br />
-aamukahvitilaisuuden.<br />
Tutustuminen juustojen<br />
makumaailmaan<br />
5.9. klo 19 – 21, Kehäkukassa.<br />
Hämeenkyrön Yrittäjien tutustuminen<br />
juustojen makumaailmaan. Herkkujuustolan<br />
Peter Dörig kertoo tarinaa juustosta<br />
ja maistattaa juustoja. Herkkumaksu<br />
10 euroa/hlö. Maksu paikanpäällä.<br />
hameenkyron.yrittajat@gmail.com.<br />
Satakunta<br />
Vaihtoehtoisten<br />
polttoaineiden seminaari<br />
17.9. ravintola Liisanpuisto, Pori<br />
satakunta@yrittajat.fi<br />
Suunnitellusti muutokseen<br />
19.9.<strong>2014</strong> teknologiakeskus Pripoli, Pori<br />
satakunta@yrittajat.fi ja lisätietoja olli.<br />
annala@yrittajat.fi<br />
Savo<br />
Yrittäjäviikko Apajassa<br />
1. – 5.9. klo 10 – 18 Kuopion torin alla.<br />
Asiantuntijat valmiita vastaamaan<br />
kysymyksiisi yrittäjien Pop-Up toimistolla<br />
Pannu kuumana koko päivän! Lisätietoja<br />
www.savonyrittajat.fi.<br />
Uusimaa<br />
Yrittäjien<br />
Petankkimestaruuskisa<br />
28.8.<strong>2014</strong> klo 17.30 Hietaniemen Kyykkäkenttä,<br />
Töölö<br />
Töölö ry kutsuu kaikki yrittäjät mukaan<br />
Petankkimestaruuskisaan.<br />
Tiimiyrittäjyydellä kasvua,<br />
tulosta ja iloa! – Technopolis<br />
Business Breakfast<br />
3.9.<strong>2014</strong> klo 8.00, Technopolis Ruoholahti,<br />
Marx, Hiilikatu 3, Helsinki<br />
Interaktiivisella aamiaisella keskustellaan<br />
tiimiyrittäjyyden mahdollisuuksista<br />
yhteisomistuksen ja verkostoyhteistyön<br />
näkökulmista.<br />
Koko perheen<br />
Korkeasaaripäivä<br />
14.9.<strong>2014</strong> 11.00 – 15.00<br />
Korkeasaari, Helsinki<br />
Uudenmaan Yrittäjien golfmestaruuskisat<br />
29.8. klo 8.30 – 18.00, Vihti Golf Center,<br />
Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala<br />
Osallistumismaksu on 55 euroa.<br />
Yrittäjän päivän<br />
aamiaistilaisuudet:<br />
Loviisa, Järvenpää ja Lohja<br />
Yhteistyössä LähiTapiola<br />
Syystreffit<br />
22.9.<strong>2014</strong> 15.00 – 19.00<br />
Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5,<br />
02100 Espoo<br />
Espoon kaupunki, Espoon Yrittäjät ja<br />
Helsingin seudun kauppakamari kutsuvat<br />
yrityksiä ja yrittäjiä, yhteisöjä<br />
ja yhteisön rakentajia,<br />
kehittäjiä ja<br />
kasvattajia<br />
Syystreffeille.<br />
Teemana on<br />
kukoistava<br />
liiketoiminta,<br />
inspiroiva yhteisö<br />
ja vuorovaikutuksen voima.<br />
Katso lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet<br />
www.espoonyrittajat.fi/tapahtumakalenteri<br />
Varsinais-Suomi<br />
Yksinyrittäjien teemapäivä<br />
21.9.<strong>2014</strong>.<br />
Sosiaalisen median juridiikka<br />
-koulutus<br />
25.9.<strong>2014</strong>.<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Hyvän Mielen Aamiainen<br />
29.8.<strong>2014</strong> klo 7.15 – 9.00 Hotelli-Ravintola<br />
Alma<br />
Hyvän Mielen Aamiainen tarjoaa Elämänravintoa<br />
sanoin ja sävelin, tilaisuudessa<br />
esiintyy Outi ja Lee Müller.<br />
Eeva-Liisa Vainio p. 06 4205 000 tai<br />
epy@yrittajat.fi<br />
Työsuhdekysymykset<br />
Omistajanvaihdoksissa<br />
-koulutus<br />
10.9.<strong>2014</strong> klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli,<br />
Puskantie 38, 60100 Seinäjoki<br />
Mitä työsuhteisiin liittyviä erityispiirteitä<br />
tulee ottaa huomioon omistajanvaihdoksissa.<br />
Kouluttajana Atte Rytkönen,<br />
Suomen Yrittäjät.<br />
www.epy.fi/tyokoulutus. Tommi Ylimäki<br />
p. 050 3967 692<br />
PK-yrittäjien talouskoulu<br />
24.9.<strong>2014</strong> klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli,<br />
Puskantie 38, 60100 Seinäjoki<br />
Taloushallintoa pk-yrittäjän<br />
näkökulmasta<br />
www.epy.fi/talouskoulutus. Tommi Ylimäki<br />
p. 050 3967 692<br />
Lisätietoja ja lisää tapahtumia<br />
löytyy aluejärjestöjen<br />
nettisivuilta.
34<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
PARHAAT PALVELUT<br />
KÄÄNNÖSTYÖT,<br />
TULKKAUS<br />
Palveleva käännöstoimisto<br />
YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE<br />
– kaikki käännökset, kaikki kielet<br />
– auktorisoidut/viralliset käännökset<br />
Kielipalvelu FILIAL<br />
Puh. 0400 876 492<br />
filial@filialappeenranta.fi<br />
www.filialappeenranta.fi<br />
YRITYSPALVELUT<br />
ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!<br />
Hanki yrityksellesi asiakkaita<br />
Etelä-Afrikasta !<br />
OTA YHTEYTTÄ<br />
Arno Lappalainen<br />
+358 40 480 6693<br />
www.vientitoimisto.fi<br />
TULOSTINTARVIKKEITA<br />
TILITOIMISTOT<br />
Kaikki taloushallinnon<br />
palvelut Uudeltamaalta<br />
Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset,<br />
veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.<br />
Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!<br />
Raasepori 045-110 7674 Vantaa 029-193 9999<br />
Lohja 019-321 070 Kerava 045-340 2370<br />
Helsinki 09-6225 715<br />
– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –<br />
Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!<br />
YRITYSSOVELLUKSET<br />
PARHAAT PALVELUT<br />
ILMOITUSMYYNTI,<br />
KYSY TARJOUS!<br />
TIEDUSTELUT:<br />
KARI SALKO<br />
0400-604133<br />
kari.salko@alma360.fi<br />
TUOTANTO- JA LIIKETILAT<br />
PALKANLASKENTA<br />
YRITYSSOVELLUKSET<br />
Laskutusohjelma<br />
Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut<br />
Kirjanpito-ohjelma<br />
Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös<br />
Palkanlaskentaohjelma<br />
Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan<br />
Ostoreskontraohjelma<br />
Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja<br />
ostolaskujen maksamiseen<br />
TIETOSUUNTA<br />
PALKAT<br />
KIRJANPITO<br />
TIETOSUUNTA<br />
OHJELMISTOT<br />
TIETOSUUNTA<br />
Taloushallinnon ohjelmat<br />
TIETOSUUNTA<br />
KIRJANPITO<br />
OSTORESKONTRA<br />
TIETOSUUNTA<br />
OHJELMISTOT<br />
• Hinta-laatuvertailun voittaja<br />
• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu<br />
TIETOSUUNTA<br />
OSTORESKONTRA<br />
LASKUTUS<br />
TIETOSUUNTA<br />
OHJELMISTOT<br />
TIETOSUUNTA<br />
LASKUTUS<br />
TIETOSUUNTA<br />
OHJELMISTOT<br />
Tilaa nettisivulta:<br />
www.tietosuunta.com<br />
ROUTE-TRACKER<br />
AJONEUVOPAIKANNUS<br />
Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja<br />
koneiden töitä reaaliaikaisena.<br />
Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan<br />
• Kuljetukset ja työt hallintaan<br />
• Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä<br />
• Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia<br />
• Automaattinen seuranta<br />
ja tietojen tallennus 24/7<br />
Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.<br />
Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:<br />
www.route-tracker.com<br />
Soita: puh. 040 966 2067<br />
Tilaa koekäyttö<br />
3 kk 19,90 €/kk
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
resumé<br />
35<br />
Fakta eller fiktion: Det här gör mig riktigt irriterad.<br />
Om det som drivrutin bara gäller att hitta ett system där<br />
det verkar som att staten och kommunerna inte skuldsätter<br />
sig, vad i hela världen är det för mening med det?<br />
Heikki Niemeläinen, verkställande direktör för Kommunernas garanticentral,<br />
om meningen med Remontti Oy.<br />
Tusentals hotas av böter<br />
Förare av tunga paketbilar och lastbilar<br />
måste genomgå en utbildning som fastställs<br />
i ett EU-direktiv. Företagarna anser<br />
att kravet är orimligt.<br />
PEKKA SIPOLA<br />
Tero Karjalainen<br />
tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />
Tusentals förare av tunga<br />
fordon riskerar att förlora<br />
sitt körtillstånd när Europeiska<br />
unionens krav på<br />
fortbildning av förare träder i kraft<br />
den 10 september, uppskattar trafiksäkerhetsverket<br />
Trafi.<br />
Kravet är att företagare och arbetstagare<br />
som kör lätta lastbilar<br />
eller lastbilar genomgår en fortbildning<br />
på 35 timmar för en period om<br />
fem år.<br />
Sakkunnig Pasi Parviainen från<br />
Trafi berättar att 65 000 förare<br />
hittills har ansökt om behörigheten.<br />
Enligt Trafis uppskattning kör<br />
80 000 – 100 000 personer tunga<br />
fordon som yrke i Finland.<br />
Omedelbart stopp. Direktör Sakari<br />
Kaikkonen från Suomen Ammattiliikenneakatemia<br />
Oy säger att<br />
körningen kan sluta i en polisrazzia<br />
om utbildningen inte har genomförts.<br />
– Föraren och företagaren som<br />
har överlåtit fordonet får böter.<br />
Man pratar alltid om dagsböter,<br />
Många restauranger<br />
och blombutiker som<br />
kör med Sprinters och<br />
Ducatos har aldrig<br />
hört talas om saken.<br />
Sakari Kaikkonen<br />
säger Kaikkonen som har arbetat<br />
med utformningen av lagändringen<br />
på sitt tidigare arbete som tjänsteman<br />
på Trafi.<br />
Utbildningskravet gäller inte<br />
endast transportföretag, utan alla<br />
företag omfattas av det.<br />
– Många restauranger och blombutiker<br />
som kör med Sprinters och<br />
Ducatos har aldrig hört talas om<br />
saken. Man kan träffa på de mest<br />
varierande kundkretsarna. Transportfirmorna<br />
känner dock väl till<br />
bestämmelserna, säger Kaikkonen.<br />
Extra kostnad. Mahro Oy, en speditionsfirma<br />
inom industrin från<br />
FORTBILDNING. Kravet känns orimligt eftersom vi endast kör sporadiskt. En kör en gång i veckan, en annan en gång i månaden,<br />
säger Seppo Toivonen.<br />
Borgå, har en lastbil till förfogande<br />
och är nu tvunget att utbilda tio arbetstagare<br />
för att köra den. Utbildningsräkningen<br />
går på ca 500 euro<br />
per arbetstagare.<br />
– Kravet känns orimligt eftersom<br />
vi endast kör sporadiskt. En<br />
kör en gång i veckan, en annan en<br />
gång i månaden, säger verkställande<br />
direktör Seppo Toivonen.<br />
Juha Pelkonen från Uleåborgsföretaget<br />
Kuljetusliike O. Pelkonen<br />
Oy anser att utbildningen som riktar<br />
sig till erfarna förare är ”strunt”,<br />
med undantag av kursen i första<br />
hjälpen.<br />
– Alldeles korkade kurser, fulla<br />
av självklarheter. Alla handlar om<br />
vägsäkerhet, arbetsskydd och förebyggande<br />
körning. Om man säger<br />
att man ska bromsa i god tid innan<br />
faran är ett faktum, säger det en<br />
yrkesman något, frågar Pelkonen.<br />
På Kuljetusliike Pelkonen Oy har<br />
ungefär 20 förare genomgått utbildningen.<br />
– Kursavgiften är 70 – 120 euro<br />
plus en dagslön, räknar Pelkonen.<br />
Konkurrensutsätt. Parviainen<br />
från Trafi påminner om att inget<br />
företag behöver köpa en dålig utbildning,<br />
eftersom utbildningen är<br />
tillgänglig på över 600 platser runt<br />
om i Finland.<br />
– En utbildning i förebyggande<br />
körning skadar inte någon, när det<br />
är en yrkeskunnig lärare som håller<br />
kursen.<br />
PARHAAT PALVELUT<br />
”<br />
Toimitusjohtaja<br />
Helena Ahlbäck<br />
Hioma-aine Oy,<br />
Porvoo<br />
YRITYSSOVELLUKSET<br />
”<br />
Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta<br />
järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin<br />
vain yhden päivän intensiivikoulutus.<br />
Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä,<br />
ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita<br />
ohjelmistoja.<br />
Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan<br />
yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi<br />
010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU<br />
Två veckor tid<br />
• Europeiska unionens direktiv om förares<br />
yrkeskompetens träder i kraft den 10<br />
september.<br />
• Bestämmelserna gäller företagare eller<br />
arbetstagare som kör en lätt lastbil eller<br />
en lastbil som man behöver ha körkortsklass<br />
C1, C, D eller D1 för att köra.<br />
TOIMITILAT<br />
Vuokrataan 1500 m 2 liikekiinteistö Luumäeltä Valtatie 6 varrelta.<br />
Soveltuu liikenne myymäläksi kauppakeskukseksi ja ravintolaksi.<br />
Mittarikenttä on myös vuokrattavissa. Alueella on hyvät<br />
paikoitustilat. Vuokrapyyntö on 5,50 €/m 2 (alv 0 %) sisältäen<br />
peruslämmön, joka tuotetaan pellettikattilalla.<br />
Kiinteistön osto on myös mahdollista.<br />
Lisätietoja antaa projektipäällikkö Urpo Huuskonen<br />
puh. 040 7033813.<br />
TYÖPAIKAT<br />
Etsimme myyntiedustajia<br />
Yrityksemme myy herkullisia joulun elintarvikeliikelahjoja yrityksille.<br />
Laajennamme liiketoimintaamme ja etsimme myynti edustajia<br />
seuraaville talousalueille: Oulu–Rovaniemi, Kuopio, Tampere,<br />
Jyväskylä, Mikkeli–Joensuu, Turku ja Helsinki.<br />
Vuoden <strong>2014</strong> kuvasto löytyy kotisivuiltamme www.eurogross.fi<br />
Lisätietoja antaa tj Jan-Erik Bång 0400-614827, jan-erik@eurogross.fi<br />
• Bestämmelserna gäller alla branscher och<br />
inte enbart transportfirmor. Till exempel<br />
järn- och blombutiker, klädaffärer och<br />
industrianläggningar måste utbilda sina<br />
förare, även deltidsanställda. Det finns<br />
mycket få undantag.<br />
• Utbildningen ska vara riktad till lastbilseller<br />
bussförare. Utbildning i första hjälpen<br />
och arbetssäkerhet godkänns i kraven.<br />
Ett sällskap om<br />
tre – eller kommer<br />
någon att ”hoppa<br />
fram ur busken”?<br />
Företagarna i Finland får<br />
en ny ordförande i oktober.<br />
Den nuvarande ordföranden<br />
Mikko Simolinna meddelade<br />
i våras att han inte ställer upp<br />
som kandidat.<br />
Hittills har tre kandidater<br />
gett sig in i ordförandekampen:<br />
Paula Aikio-Tallgren,<br />
Jari Koponen och Jyrki<br />
Mäkynen. Aikio-Tallgren är<br />
ordförande för Företagarna<br />
i Lappland, Koponen för Företagarna<br />
i Mellersta Finland<br />
och Mäkynen för Företagarna<br />
i Södra Österbotten.<br />
Den nya ordföranden väljs<br />
för en tvåårsperiod under de<br />
nationella företagardagarna i<br />
Tammerfors.
36<br />
07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />
If<br />
OIKEA<br />
TURVA<br />
Jotta yritys ei kaatuisi,<br />
PIDÄMME YRITTÄJÄN<br />
PYSTYSSÄ.<br />
Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa.<br />
Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle.<br />
Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työkykynsä,<br />
on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä<br />
on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa,<br />
että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu.<br />
TEE TOIMEENTULOTESTI if.fi/oikeaturva<br />
if.fi/yritys<br />
010 19 15 00