25.10.2014 Views

Yrittajasanomat7_2014

Yrittajasanomat7_2014

Yrittajasanomat7_2014

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi<br />

Pääkirjoitus: Kotimainen kulutus avainasemasssa | 3<br />

07/<strong>2014</strong><br />

ELOKUU<br />

MEERI UTTI<br />

4-5<br />

Paraatipaikalle<br />

Liiketiloja kaupunkien keskustoista<br />

irtoaa nyt halvalla. Tiina Mäkelän<br />

kampaamo sijaitsee Riihimäen<br />

keskustassa.<br />

uutiset:<br />

Pakotteet päälle,<br />

näin se vaikuttaa | 6–7<br />

uutiset:<br />

Lomasaikuttelun loppulasku:<br />

30 000 yritystä kärsijöinä | 7<br />

uutiset:<br />

Ajolupa menee<br />

kohta tuhansilta | 8<br />

arjessa:<br />

Elomaan perhe<br />

tuntee kiven | 20–21<br />

arjessa:<br />

Tunnista stressi ja<br />

tee sille jotain | 22–23<br />

rahoitus:<br />

Rahasta kasvu<br />

ei jää kiinni | 26–31


2<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

AINA SOPIVASTI AIKAA<br />

KULTTUURILLE.<br />

Kun kulttuurinälkä iskee, kuusi päivittäistä lähtöä auttavat. Lähde<br />

reissuun kun sinulle sopii ja katsasta Tallinnan Kansallisoopperan<br />

tai Taidehallin herkut. Katso lisää kulttuurivinkkejä ja matkusta<br />

mukavasti vain kahdessa tunnissa hotellilomalle Tallinnaan,<br />

Tallink City Hotel**** alk. 69 €/hlö: tallink.fi/tallinna<br />

Operoiva yhtiö AS Tallink Group. Oikeudet muutoksiin pidätetään.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

3<br />

Aiheita:<br />

Kuluttajien luottamus<br />

ratkaisee paljon<br />

Kuluttajat ja pk-yrittäjät tarvitsevat uskoa tulevasta.<br />

Omalla aktiivisuudella iso merkitys.<br />

Kesä muutti paljon.<br />

Ja ikävä kyllä signaalit ovat olleet enimmäkseen<br />

mollivoittoisia.<br />

Teollisuuden tilaukset kääntyivät laskuun,<br />

kotimarkkinoiden kysynnästä elävä kauppa<br />

julkaisi omat madonlukunsa ja Suomen tärkeimmillä<br />

vientikumppaneilla menee heikommin. Oman<br />

mausteensa ovat tuoneet Venäjän vastapakotteet,<br />

joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia lähes kaikkiin<br />

yrityksiin.<br />

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö<br />

julkaisevat syyskuussa pk-barometrin.<br />

Maailmanpolitiikan analysointi<br />

kannattaa jättää muiden harteille.<br />

Barometri antaa osviittaa siitä, minkälaiset ovat<br />

pk-yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden<br />

aikana.<br />

Helmikuussa julkaistussa edellisessä barometrissa<br />

tunnelmat olivat yllättävän positiiviset. Jopa investointiodotukset<br />

kääntyivät puolentoista vuoden<br />

laskun jälkeen parempaan suuntaan. Odotettavissa<br />

on, että tunnelmat kääntyvät pessimistisemmiksi.<br />

Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta oleellisin<br />

kysymys kuuluu, miten kuluttajien luottamusta<br />

tulevaan pystytään vahvistamaan.<br />

Tämä on hyvä pitää mielessä myös elokuun<br />

lopun budjettiriihessä.<br />

Kotitalouksien ostovoima ei kasva, sillä toisella<br />

kädellä otetaan se, mitä toisella annetaan. Se taas<br />

vaikuttaa suoraan kulutukseen ja kotimarkkinoiden<br />

kasvulla on suora vaikutus pk-yrityksiin.<br />

Vallalla tuntuu olevan käsitys, että valtio loisi<br />

jollain tavalla kasvua ja työpaikkoja. Näinhän ei ole.<br />

Valtion tehtävä on luoda olosuhteet, jotta yritykset<br />

uskaltavat palkata työntekijöitä ja investoida. Nyt<br />

valtio ei tehtäväänsä täytä.<br />

Paljon puhutaan lisäelvytyksestä, vaikka valtio on<br />

elvyttänyt viime vuosina miljardikaupalla ottamalla<br />

velkaa. Tulokset ovat kuitenkin huonoja. Rahat<br />

suunnataan hankkeisiin, jotka eivät korjaa rakenteita.<br />

Ongelmat ovat nimenomaan rakenteissa, eivät<br />

suhdanteissa. Ikävä kyllä vanhakantaisiin rakenteisiin<br />

ei kukaan uskalla tosissaan puuttua.<br />

Mitä yksittäisen yrittäjän pitäisi sitten ajatella<br />

maailman menosta? Ja mitä hän voi tehdä?<br />

Liialliseen synkkyyteen ei ainakaan kannata vajota.<br />

Yrittäjä ei myöskään pysty vaikuttamaan maailman<br />

menoon, joten maailmanpolitiikan analysointi<br />

kannattaa jättää muiden harteille.<br />

Ohje onkin yksinkertainen: keskity omaan tekemiseen.<br />

Myy, markkinoi ja palvele sekä kuuntele<br />

asiakkaitasi. Myös ulkopuolista tukea on tarjolla<br />

miljoonakaupalla, kuten tämän lehden jutuista voi<br />

lukea (sivut 26–31).<br />

Heikkoina aikoina oman aktiivisuuden merkitystä<br />

ei voi ylikorostaa. Siinä on vielä yrittäjilläkin<br />

opettelemista.<br />

UUTISET:<br />

6 |<br />

Lomasaikuttelu ei jäänyt<br />

vain puheen tasolle<br />

10 | Miten venäläinen eroaa suomalaisesta<br />

12 | Rakennusyritykset valuvat etelään<br />

debatti:<br />

18 |<br />

Mika Väyrynen vs.<br />

Matti AhO<br />

18 | Onnea Suomi! Miljoonan pykälän maa<br />

arjessa:<br />

20 |<br />

Kiven tuntija löytyy<br />

Pirkanmaalta<br />

22 | Ohjeet stressin välttämiseksi<br />

24 | Puskaradio jauhaa tilauksia maalarille<br />

RAHOITUS:<br />

26 |<br />

Finnvera voi luotottaa<br />

kovemmalla riskillä<br />

28 | Miljoonia jaossa yrityksille joka vuosi<br />

30 | Saako pankista lainaa? Pankit vastaavat<br />

vapaalla:<br />

32 |<br />

Kukaan ei selviä<br />

ilman taulukkokirjaa<br />

Resumé:<br />

35 |<br />

Nyheter på svenska<br />

yrittAJAt.fi:<br />

Minkälainen kokemus sinulla<br />

on lomalla sairastamisesta?<br />

Ota kantaa verkossa!<br />

Anssi Kujala:<br />

Yrittäjyyttä tuetaan yli rajojen – ainakin puheissa<br />

Kolumni<br />

ANSSI KUJALA<br />

anssi.kujala@yrittajat.fi<br />

Aloitteiden ja<br />

puheiden perusteella<br />

yrittäjyys on päättäjien<br />

erityisessä suosiossa.<br />

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien<br />

varatoimitusjohtaja.<br />

Minulle tarjoutui tilaisuus osallistua<br />

Sdp:n ja kokoomuksen<br />

puoluekokouksiin kesän aikana.<br />

Muiden puolueiden kokouksia seurasin<br />

mediasta ja lukemalla läpi puoluekokousaloitteet.<br />

Miksikö? Siksi, että aloitteet<br />

kuvaavat hyvin sitä, mitä puolueitten väki<br />

ajattelee.<br />

Johtopäätös kokonaisuudesta on<br />

yrittäjyyden kannalta hämmästyttävä.<br />

Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys<br />

on päättäjien erityisessä suosiossa ja<br />

useat Suomen Yrittäjien esitykset saavat<br />

kannatusta.<br />

Kaikilla puolueilla oli kokouksissa<br />

joukko hyviä esityksiä ja linjauksia, kuten<br />

perhevapaiden kustannusten tasaamisesta,<br />

työnantajavelvoitteiden keventämisestä,<br />

työllistämisen riskin madaltamisesta.<br />

Yhden puolueen kanta arvonlisäveron<br />

muuttamisesta maksuperusteiseksi on<br />

kelpo. Yrittäjä tilittäisi arvonlisäveron<br />

verottajalle vasta sitten, kun rahat ovat<br />

yrityksen tilillä. Tämä parantaisi monen<br />

yrityksen maksuvalmiutta.<br />

Syistä joita en voi ymmärtää, joissakin<br />

aloitteissa vaadittiin palvelualoitteen<br />

kieltämistä ja yksityisten terveyspalveluyritysten<br />

sääntelyn lisäämistä.<br />

Kesällä päivitetty hallitusohjelmakin<br />

lupaa, että ensi vaalikaudella kootaan<br />

yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä<br />

sekä eri yritysmuotojen kohtelua<br />

kartoittava ehdotus. Hallitusvastuussa<br />

olevista puolueista riippumatta osa näistä<br />

nyt valmisteltavista esityksistä johtanee<br />

myös päätöksiin.<br />

Muutama vinkki valmistelijoille:<br />

1) Tunnistakaa ja tunnustakaa elinkeinorakenteen<br />

muutos. Tilastot kertovat mihin<br />

ja millaisiin yrityksiin uudet työpaikat<br />

syntyvät.<br />

2) Tunnistakaa työn ja sen tekemisen<br />

luonteen muutos. Työelämää ei voi enää<br />

enempää jäykistää. Sallikaa ahkeruus.<br />

3) Karsikaa turhaa sääntelyä, älkää<br />

säädelkö suomalaisia hengiltä.<br />

4) Huomioikaa kannustavuus päätöksenteossa<br />

yritystoiminnan kannustavuus<br />

ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Se<br />

ei ole keneltäkään pois.<br />

Paljon on nyt puhuttu ja luvattu.<br />

Tämän hallituskauden päätökset lienee<br />

taputeltu, mutta uskallan odottaa myönteisiä<br />

päätöksiä ensi vuoden hallitusneuvotteluissa.


4<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Uutiset<br />

Päätoimittaja Kimmo Koivikko<br />

puh. 09 2292 2932<br />

sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi<br />

Liiketilat<br />

KUVAT Meeri Utti<br />

Riihimäellä pian täyttä<br />

Mm. nämä yritykset ovat lähiaikoina aloittaneet Riihi<br />

alennusmyynnissä<br />

Helsingissä<br />

Malmilla<br />

on vielä<br />

halvempaa.<br />

Tiina Mäkelä, Entraamo<br />

Kenkä-<br />

Cafe Laurell<br />

Liiketiloja saa halvalla<br />

monilla paikkakunnilla.<br />

Nyt kannattaa olla hereillä.<br />

Teppo Kuittinen<br />

teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />

Liiketiloja on runsaasti tyhjillään<br />

ja vuokratasoissa on<br />

selkeitä laskupaineita ainakin<br />

osassa Suomea. Tätä<br />

mieltä ovat alan ammattilaiset.<br />

Alamäki alkoi jo keväällä<br />

kun Rakli-kti-toimitilabarometri osoitti<br />

vuokrien olevan laskusuunnassa koko<br />

maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Uusi<br />

barometri saadaan syksyllä, mutta<br />

vuokrat tuskin ainakaan kääntyvät nousuun.<br />

– Liiketilamarkkina on sidoksissa yleiseen<br />

taloustilanteeseen. Uutiset eivät<br />

kesän aikana ole muuttuneet ainakaan<br />

positiivisemmiksi. Vuokralaisilla voi hyvinkin<br />

olla nyt vahva neuvotteluasema,<br />

KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna<br />

Kaleva arvioi.<br />

Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila<br />

muistuttaa, että vuokramarkkinat<br />

seuraavat reaalitaloutta 18 kuukauden<br />

viiveellä. Sopimukset ovat pitkiä. Moni<br />

yrittäjä suunnittelee nyt muuttoa sopimuksen<br />

päätyttyä varsinkin uusista<br />

kauppakeskuksista.<br />

– Kauppakeskuksissa liikkeiden keskimyynnit<br />

ja kävijämäärät osoittavat alaspäin,<br />

mikä vaikuttaa vuokranmaksukykyyn,<br />

Laurila toteaa.<br />

JLL-yhtiön kaupallisen konsultin Kaisu<br />

Pienimäen mukaan vuokramarkkinoissa<br />

on merkittäviä alueellisia eroja.<br />

– Turun keskustassa liiketiloja on helpommin<br />

saatavilla ja siellä on siten vuokralaisen<br />

markkinat. Oulussa taas tilanne<br />

on aivan erilainen, Pienimäki huomauttaa.<br />

Edullista liiketilaa hyvällä sijainnilla on<br />

tarjolla erityisesti niissä kaupungeissa,<br />

joihin on rakennettu uusi kauppakeskus.<br />

Riihimäellä kauppakeskus ensin tyhjensi<br />

keskustan, mutta nyt parhaat kivijalkaliiketilat<br />

on pian jaettu. Syynä<br />

tähän on romahtanut hintataso. Keskustan<br />

liiketilojen neliövuokrat olivat<br />

15 – 20 eurossa. Vuokrat painuivat kauppakeskuksen<br />

rakentamisen jälkeen<br />

kymmenen euron pintaan. Edullisten<br />

vuokrien ja kaupungin elinkeinojohtajan<br />

poikkeuksellisen kovan markkinointityön<br />

seurauksena yritysten kiinnostus<br />

alkoi lopulta herätä.<br />

– Tärkeä hetki oli viime vuonna, kun<br />

Cafe Laurell aloitti keskustan ykköspaikalla<br />

entisissä apteekin tiloissa. Se nosti<br />

koko keskustan imagoa, elinkeinojohtaja<br />

Mika Herpiö muistelee.<br />

– Olin yhteydessä yli 20 kahvilaketjuun.<br />

Puolenkymmentä tuli paikalle ja<br />

Laurell päätti ottaa liiketilan.<br />

Hintatasokin on noussut jo hieman<br />

pohjalukemistaan.<br />

Liiketilan sai<br />

ostettua hyvällä<br />

hinnalla<br />

Anne Pärnänen, Laroona<br />

Ekokampaamo<br />

Entraamo<br />

Laroonan<br />

salaattilähettien<br />

myymälä<br />

Musiikkibaari<br />

Red Hot<br />

10 9<br />

7<br />

%<br />

80<br />

60<br />

40<br />

20<br />

0<br />

-20<br />

-40<br />

Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät heikkenevät<br />

Liiketilavuokrien ennuste, seuraavat 6 kk<br />

Helsinki keskusta<br />

Helsinki muu<br />

Espoo<br />

Vantaa<br />

Turku<br />

Tampere<br />

Oulu<br />

Jyväskylä<br />

Muut kaupungit<br />

Meeri Utti<br />

-60<br />

-80<br />

2007<br />

2008<br />

2009<br />

2010<br />

2011<br />

2012<br />

2013<br />

<strong>2014</strong><br />

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri<br />

Yrittäjähenkinen virkamies. Riihimäen yrittäjät kehuvat elinkeinojohtaja<br />

Mika Herpiön aktiivisuutta.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Faktaa vai fiktiota: Olen tästä tosi ärtynyt. Jos ajurina<br />

on vain löytää järjestelmä, jossa valtio ja kunnat eivät näytä<br />

velkaantuvan, mikä ihmeen järki tässä on.<br />

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Remontti Oy:n mielekkyydestä.<br />

Ota kantaa!<br />

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä,<br />

voit kommentoida juttua verkossa:<br />

www.yrittajat.fi<br />

5<br />

mäen keskustassa<br />

Oscar<br />

6<br />

8<br />

5<br />

Hämeenkatu<br />

4<br />

Kukkakauppa<br />

Hortensia<br />

3<br />

Keskuskatu<br />

Sain mielestäni<br />

hyvän vuokrasopimuksen.<br />

Maija Natunen, Hortensia<br />

Kommentti<br />

Teppo Kuittinen<br />

teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />

11<br />

2<br />

Videovuokraamo<br />

Makuuni<br />

1<br />

Eurokangas ja<br />

lankakauppa<br />

Kuulanka<br />

Hotelli<br />

Seurahuone<br />

Kuntosali<br />

Locomotion ja<br />

kiinteistövälitysyhtiö<br />

Hyvät Kaupat<br />

Prometeus<br />

Kävimme<br />

vuokranantajan<br />

kanssa pitkän<br />

henkien taiston.<br />

Petri Mäntyniemi, Prometeus<br />

Riihimäestä mallia koko Suomelle<br />

Muualla<br />

Suomessa<br />

liiketiloja<br />

tyhjillään<br />

Kemi<br />

Uudehko<br />

kävelykeskusta<br />

houkutellut keskustan<br />

liikkeitä,<br />

minkä vuoksi<br />

jonkin verran tyhjiä<br />

liiketiloja tarjolla.<br />

Polkuhintaan liiketiloja<br />

ei ole<br />

ollut tarjolla,<br />

vaikka osa<br />

liiketiloista<br />

pitkään<br />

tyhjinä.<br />

Imatra<br />

Venäläisturistien ansiosta<br />

keskustan liiketilat varsin täynnä<br />

ainakin toistaiseksi. Vanhoja<br />

kivijalkamyymälöitä on tarjolla.<br />

Uuden ison Prisman yhteydessä<br />

oleva ostoskeskus vaikuttaa<br />

myös markkinaan.<br />

Jämsä<br />

Liiketiloja tyhjillään. Uuden<br />

kerrostalon liiketilat houkuttelivat<br />

yrittäjiä vanhoista tiloista.<br />

Pitkään tyhjillään olleissa tiloissa<br />

ollut ns. pop up -myymälöitä.<br />

Osa vuokranantajista laskenut<br />

vuokriaan, osa haluaa edelleen<br />

korkeampaa hintaa.<br />

Järvenpää<br />

Kemi<br />

•<br />

Jämsä<br />

Imatra<br />

•<br />

•<br />

Järvenpää<br />

•<br />

Kysyntä todella heikkoa. Osa<br />

yrittäjistä etsii halvempia tiloja.<br />

Moni jo muuttanut isommista<br />

pienempiin tiloihin. Hintataso<br />

laskenut noin 20 prosenttia.<br />

Osa vuokranantajista pitää silti<br />

mielummin liiketilaansa tyhjänä<br />

kuin laskee hintaa.<br />

Riihimäen elinkeinojohtaja Mika Herpiö on paikallisten<br />

yrittäjien kertoman mukaan poikkeuksellinen<br />

kaveri.<br />

– Avasimme ketjumme toimipisteen vain ja ainoastaan<br />

Mika Herpiön aktiivisuuden vuoksi, yrittäjä Petri<br />

Mäntyniemi toteaa.<br />

Herpiö on vuosikausia soittanut valtavat määrät<br />

yrityksiä läpi ja houkutellut niitä tulemaan Riihimäen<br />

keskustan tyhjiin liiketiloihin.<br />

– Joskus yrityksistä on sanottu, että olen ensimmäinen<br />

kaupungin edustaja, joka tällä tavalla markkinoi<br />

liiketiloja, Herpiö kertoo.<br />

Herpiön johtama Riihimäen elinkeinoyhtiö saa<br />

korvauksen liiketilojen vuokraajilta vuokralaisen<br />

löydyttyä.<br />

– Ison osan palkastani tienaan nykyään vuokralaisia<br />

hankkimalla. Siinä yhdistyy kaupungin hyöty,<br />

tilanomistajien hyöty ja vuokralaisten hyöty.<br />

Jos todella pitää paikkansa, että muissa kaupungeissa<br />

liiketiloja ei myydä kuten Riihimäellä, niin<br />

nyt muun Suomen on korkea aika ottaa mallia Riihimäestä.<br />

Juuri nyt:<br />

Miten kävi uskolle?<br />

Yrittäjien usko lähitulevaisuuden näkymistä on koetuksella<br />

nykyisessä taloustilanteessa, eikä kaksi viikkoa sitten julkistetut<br />

Venäjän tuontipakotteet tilannetta helpota.<br />

Moni odottaakin jännityksellä, minkälaisia lukuja on luvassa<br />

10. syyskuuta, kun uusi pk-barometri julkaistaan.<br />

Kevään ensimmäisessä barometrissa tunnelmat olivat jopa<br />

käännettä ennustavat. Liikevaihtoa, kannattavuutta ja vakavaraisuutta<br />

kuvaavat saldoluvut nousivat.<br />

Samoin investointeja kuvaava saldoluku liikahti parempaan<br />

suuntaan ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Samalla<br />

vientiyritysten odotukset ottivat jättimäisen loikan.<br />

Eniten investointi-intoa oli Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla.<br />

Pk-barometrin julkaisevat Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä<br />

työ- ja elinkeinoministeriö.<br />

LÄHDE: PK-BAROMETRI 1/<strong>2014</strong><br />

50<br />

40<br />

30<br />

30<br />

20<br />

Liikevaihto<br />

20<br />

1/11 1/12 1/13 1/14<br />

Vakavaraisuus<br />

10<br />

1/11 1/12 1/13 1/14<br />

?<br />

2/14<br />

?<br />

2/14<br />

40<br />

20<br />

0<br />

1/11 1/12 1/13 1/14<br />

10<br />

0<br />

Kannattavuus<br />

Investoinnit<br />

Kolmen kauppa – Vai<br />

tuleeko joku ”puskista”<br />

–10<br />

1/11 1/12 1/13 1/13<br />

?<br />

2/14<br />

?<br />

2/14<br />

Yrittäjien<br />

Twitter-tili @suomenyrittajat<br />

on<br />

10000+Suomen<br />

ylittänyt maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt<br />

yli 10000 seuraajaa.<br />

Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa<br />

seuraajia oli yli puolet vähemmän. Twitteriin päivittyvät<br />

muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset.<br />

Myös Facebookissa ylittyi elokuun alussa 13000 tykkääjän<br />

raja.<br />

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu lokakuussa. Nykyinen<br />

puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti keväällä, ettei<br />

hän tavoittele paikkaa.<br />

Mukaan puheenjohtajakilpailuun on ilmoittautunut tähän<br />

mennessä kolme ehdokasta: Paula Aikio–Tallgren, Jari Koponen<br />

ja Jyrki Mäkynen.<br />

Aikio-Tallgren on Lapin Yrittäjien puheenjohtaja, Koponen<br />

puolestaan Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Mäkynen<br />

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.<br />

Uusi puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudelle Valtakunnallisilla<br />

yrittäjäpäivillä Tampereella.


6 Uutiset<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Tuplatyrmäys: Pakotteet ja ru<br />

Kauppasota ajoi osan yrityksistä pahoihin vaikeuksiin. Toiset saattavat hyötyä merkittävästi.<br />

Teppo Kuittinen<br />

teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />

Meeri Utti<br />

JUHA HARJU<br />

Kuljetusyrittäjä<br />

Eero Niinivirta<br />

”Tämä on yrittäjän<br />

painajainen”<br />

Kotkalainen Team Niinivirta<br />

-kuljetusyritys on kärsinyt ehkä<br />

eniten koko Suomessa Venäjän<br />

vastapakotteista. Yrityksen 12 rekasta<br />

kymmenen kuljetti Valion<br />

tuotteita Venäjälle.<br />

Tämä on varmasti yrittäjän<br />

pahin painajainen?<br />

– Kyllä tämä vähän sellainen<br />

on. Tässä minä ulkona istun ja<br />

katselen. Kolme autoa on tullut<br />

kotiin ja kaksi tulee kohta. Ei<br />

kuin kättelemään miehet ja että<br />

soitellaan, Eero Niinivirta totesi<br />

päivä pakotteiden alkamisen<br />

jälkeen.<br />

Team Niinivirran 12 rekka-autoa<br />

ovat työllistäneet 18 kuljettajaa.<br />

Lisäksi yhtiö on työllistänyt<br />

välillisesti 2 – 4 autoa. Nyt kaikkien<br />

työpaikat ovat vaakalaudalla.<br />

– Kaikki, joilla kesälomat pitämättä,<br />

niin nyt sitten ryhdytään<br />

pitämään. Vielä ei uskalla<br />

irtisanomisia heittää ilmaan.<br />

Puhutaan kuitenkin Venäjästä.<br />

Ne on pikkuisen hermoheikkoja<br />

tekemään näitä päätöksiä. Jos<br />

vaikka asia ratkeaisi parin viikon<br />

päästä, Niinivirta arvioi Yrittäjäsanomille.<br />

johannes wiehn<br />

Margaretha Aittokoski, Della Marga<br />

ARI-PEKKA KERÄNEN<br />

Timo Keski-Kasari, Juustoportti<br />

Tahkon keskusvaraamon<br />

Jari Kukkonen<br />

”Tulevatko venäläiset<br />

ja käyttävätkö<br />

palveluja?”<br />

Tahkolla ruplan heikkeneminen<br />

sekä EU:n ja Venäjän välinen<br />

kauppasota aiheuttavat huolta.<br />

Venäläisten osuus matkailukeskuksen<br />

liikevaihdosta on noin 20<br />

prosenttia.<br />

– Aika varovaisesti suhtaudutaan<br />

ensi talveen. Ruplan<br />

alhainen arvo vaikuttaa venäläisen<br />

keskiluokan ostovoimaan,<br />

Tahkon keskusvaraamo TAHKOcom-yhtiön<br />

toimitusjohtaja Jari<br />

Kukkonen pohtii.<br />

Kukkosen mukaan on vielä<br />

arvoitus, vaikuttaako heikko<br />

rupla majoitusvarauksien määrään<br />

vai siihen, että asiakkaat<br />

kyllä tekevät varauksia entiseen<br />

malliin, mutta käyttävät suhteessa<br />

vähemmän rahaa varauksen<br />

aikana.<br />

– Kun viime talvi oli aika<br />

vähäluminen, niin venäläisten<br />

rahankäytön väheneminen voi<br />

kyllä aiheuttaa hankaluuksia<br />

ravintoloille ja ohjelmapalveluyrittäjille.<br />

Huolestunein mielin<br />

olemme viime viikkoina seuranneet<br />

Venäjän tilannetta.<br />

Toisaalta Tahkolla uskotaan<br />

suomalaisten asiakkaiden tuovan<br />

lisää liikevaihtoa. Todennäköisesti<br />

ensi talvi ei voi olla lumitilanteeltaan<br />

yhtä huono kuin viime<br />

talvi.<br />

JOUNI PORSANGER<br />

Eero Niinivirta, Team Niinivirta<br />

Jyrki Niva, Lapin Safarit<br />

Jari Kukkonen, Tahkon keskusvaraamo<br />

johannes wiehn<br />

Lapin Safarien Jyrki Niva<br />

”Venäläisturistien<br />

osuus varsin pieni”<br />

Lapin Safarien toimitusjohtaja<br />

Jyrki Niva ei ole ripotellut tuhkaa<br />

päällensä heikon ruplan ja kauppasodan<br />

vuoksi. Venäläisturisten<br />

osuus yrityksen liikevaihdosta on<br />

alle viisi prosenttia.<br />

– Tosin venäläiset ovat prosenttiosuuttaan<br />

merkittävämpi<br />

ryhmä, Niva painottaa.<br />

Safariyrityksellä on jouluna ja<br />

uutena vuotena huippusesonki.<br />

– Joulukuussa henkilöstöresurssit<br />

ja kaikki muut resurssit<br />

nostetaan ihan tappiin. Loppiaisviikon<br />

venäläiset tuovat lisäkäyttöä<br />

näihin resursseihin, mitkä on<br />

kertaalleen hankittu.<br />

– Venäjä on meille tärkeä markkina,<br />

mutta me emme ole niin<br />

riippuvaisia siitä, että tästä olisi<br />

aivan katastrofiksi asti.<br />

Lapin Safarit ovat lisäksi<br />

saaneet hyviä uutisia Iso-Britannian<br />

matkanjärjestäjiltä. Lapin<br />

joulumyynti on käynyt selkeästi<br />

edellisvuosia paremmin. Lisäksi<br />

Suomen verottajan päätös palauttaa<br />

edustuskuluvähennys tuonee<br />

lisää myyntiä.<br />

Reijo Tervo, Citymarket<br />

Chanel-kauppias<br />

Margaretha Aittokoski<br />

”Varakkailla<br />

venäläisillä<br />

edelleen varaa”<br />

Helsingin keskustassa 33 vuotta<br />

laadukkaita naistenvaatteita myynyt<br />

Margaretha Aittokoski uskoo<br />

Venäjän tapahtumien vaikuttajan


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Uutiset<br />

7<br />

pla<br />

jonkin verran myyntiin hänen<br />

Della Marga -liikkeessään.<br />

– Onneksi minulla on turvana<br />

tämä Chanel. Luksusmerkit<br />

myyvät myös huonoina aikoina.<br />

Varakkailla venäläisillä on edelleen<br />

varaa, Aittokoski muistuttaa.<br />

Aittokoski on panostanut varakkaiden<br />

asiakkaiden hyvään palveluun.<br />

Monet asiakkuussuhteet<br />

ovat yli vuosikymmenen pituisia.<br />

– Venäläisasiakkaat tulevat<br />

liikkeeseeni, koska tietävät minun<br />

olevan yhä täällä. Moni on kutsunut<br />

minut vieraakseen Venäjälle,<br />

mutta eihän minulla ole aikaa,<br />

Aittokoski hymähtää.<br />

Myös Della Margan henkilökunta<br />

puhuu venäjää. Tämä on<br />

ymmärrettävää, sillä kaupan<br />

liikevaihdosta lähes puolet tulee<br />

venäläisiltä asiakkailta.<br />

Juustoportin<br />

Timo Keski-Kasari<br />

”Maitomarkkinat<br />

nollasummapeliä”<br />

Juustoportin toimitusjohtaja Timo<br />

Keski-Kasari suhtautuu rauhallisesti<br />

Venäjän pakotteisiin. Juustoportti<br />

ei vie tuotteitaan Venäjälle.<br />

Pakotteiden on kuitenkin pelätty<br />

sekoittavan maitotuotteiden<br />

markkinat Suomessa.<br />

– Tietyllä tavalla kyse on<br />

nollasummapelistä, Keski-Kasari<br />

toteaa.<br />

Venäjä on ilmoittanut ottavansa<br />

nyt maitotuotteita EU:n sijasta<br />

Uudesta-Seelannista. Uusi-Seelanti<br />

vie voita, maitojauhetta ja juustoa<br />

muun muassa Kiinaan.<br />

– Maitojauheen kysyntä on<br />

suorastaan räjähtänyt Kiinassa.<br />

Jos Uudesta-Seelannista ostetaan<br />

lisää juustoa, niin silloin Kiinaan<br />

menee vähemmän maitojauhetta.<br />

Keski-Kasari uskookin, että Suomessa<br />

maidosta tehdään vähemmän<br />

juustoa ja maitojauhemyllyjen<br />

kapasiteetteja kasvatetaan.<br />

Lappeenrannan Citymarketin<br />

Reijo Tervo<br />

”Lähiviikot näyttävät,<br />

tulevatko venäläiset<br />

ostoksille”<br />

Lappeenrannan Citymarketissa<br />

ruplan alhainen kurssi on näkynyt<br />

viime keväästä alkaen. Nyt sinällään<br />

ikävän kauppasodan toivotaan<br />

tuovan lisää myyntiä.<br />

– Varmasti ihan lähiviikot<br />

näyttävät, miten käy. Sitten kun<br />

venäläisten kauppojen varastot<br />

suomalaisten elintarvikkeiden<br />

osalta ovat loppu, kauppias Reijo<br />

Tervo toteaa.<br />

Ruplan kurssi lähti laskuun<br />

jo kauan ennen Ukrainan kriisiä<br />

viime syksynä. Lappeenrannan<br />

Citymarketissa joulun myynti<br />

venäläisille asiakkaille oli vielä<br />

kohtuullinen, mutta tänä vuonna<br />

erityisesti keväästä alkaen on<br />

menty vahvasti miinukselle.<br />

Keskustele<br />

aiheesta<br />

verkossa:<br />

www.yrittajat.fi<br />

Lomaa siirettiin yli<br />

30 000 yrityksessä<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Useammassa kuin joka kolmannessa<br />

yrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaansa<br />

sairastapauksessa ensimmäisestä<br />

päivästä lähtien, ilmenee Yrittäjäsanomien<br />

tuoreesta kyselystä.<br />

Verkkokyselyyn vastasi elokuun alussa<br />

1 016 yritystä, joissa sairauslomaoikeutta<br />

oli käytetty 350 yrityksessä.<br />

Suomen Yrittäjistä lainsäädäntöasioiden<br />

päällikkö Janne Makkula pitää sairauslomaa<br />

siirtäneiden määrää merkittävänä.<br />

– Kyselyn perusteella vuosilomaa on<br />

sairauden perusteella siirretty yli 30 000<br />

Näpit irti tuotekehityksestä<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi<br />

Järventaus toivoo valtion talousarviota<br />

3<br />

työnantajayrityksessä. Tämä merkitsee<br />

näille yrityksille kaksinkertaista kustannusrasitusta,<br />

kun ensin on maksettava<br />

sairausajan palkka ja myöhemmin lomapalkka,<br />

Makkula sanoo.<br />

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön<br />

SAK:n päälakimies Timo Koskinen ei<br />

pidä ilmiötä suurena, koska sairauslomaa<br />

siirrettiin vain 350 yrityksessä. Koskisen<br />

mielestä otanta (1 016) ei ole tilastollisesti<br />

edustava. Hän muistuttaa, että Suomessa<br />

on 250 000 yritystä ja yli kaksi miljoonaa<br />

työntekijää.<br />

– Varmasti yhdessäkään tilanteessa<br />

ei ole kyse väärinkäytöksestä, koska sairastumisesta<br />

on toimitettu lääkärintodistus.<br />

Yrittäjät raivoissaan lomasiirrosta<br />

”<br />

Uskomattoman ajattelematon<br />

laki jo muutenkin vaikeassa<br />

taloustilanteessa.”<br />

”<br />

Miksi työnantajan täytyy<br />

olla vastuussa jopa työntekijän<br />

loma-ajasta?”<br />

”<br />

Lääkärit jakelevat lepsusti<br />

pitkiä sairauslomia ties<br />

mistä pienistä nyrjähdyksistä.”<br />

Lähde: Suomen Yrittäjien kyseLY<br />

”<br />

Ystäväpiirissä on ihmisiä,<br />

jotka ovat hakeneet<br />

ylimääräisen loman<br />

juuri tuota sääntöä hyväksi<br />

käyttäen. Ja vielä kehuvat<br />

sillä!”<br />

”<br />

Kukaan ei ajatellut<br />

yrittäjän jaksamista.<br />

Työntekijän poissaolothan<br />

pienyrityksissä tekee<br />

usein yrittäjä itse.”<br />

parhaillaan valmistelevalta Alexander<br />

Stubbin (kok.) hallitukselta velkaantumisen<br />

pysäyttämistä, verokannustinta<br />

pienyrittäjille ja innovaatiorahoituksen<br />

leikkausaikeiden perumista.<br />

Velkaantumisen pysäyttäminen vaalikauden loppuun<br />

1 mennessä. Ellei velkaantumista saada kuriin, verot uhkaavat<br />

nousta, eikä Suomeen kannata investoida. Stubbin hallitus on<br />

ilmoittanut olevansa toimeenpanohallitus, joten odotamme aiempien<br />

rakennepäätösten täytäntöönpanoa. Esimerkiksi kuntien tehtävien<br />

ja velvoitteiden karsimisen varaan on laskettu yli miljardi euroa,<br />

mutta karsimista on tehty alle kolmannes, ehkei sitäkään. Kuntien<br />

velvoitteet ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä.<br />

Yrittäjien kannustaminen yrittäjävähennyksellä, jossa<br />

2 yrityksen tulosta verotettaisiin 95 prosenttia sadan<br />

prosentin sijaan. Vähennys koskisi 120000 toiminimeä<br />

ja henkilöyhtiötä (ay:t ja ky:t), jotka jäivät yhteisöverotuksen<br />

alennuksen ulkopuolelle. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä, mutta<br />

niiden verotus on usein samantasoista kuin palkansaajan, eikä<br />

se kannusta yrittämiseen.<br />

Budjetissa täytyy huolehtia kansainvälistymis- ja<br />

innovaatiorahoituksesta, jotka edesauttavat talouskasvua.<br />

Innovaatiorahoituksessa on uhkana, että sitä leikataan.<br />

Ajassa:<br />

Iso muutos raksoilla –<br />

Viimeinen hetki herätä<br />

Rakentamisen uudet velvollisuudet<br />

astuivat voimaan<br />

heinäkuun alussa.<br />

Siitä lähtien niin<br />

yritysten kuin<br />

kotitalouksienkin<br />

on ilmoitettava<br />

Verohallinnolle<br />

tietoja rakennustöistä.<br />

Tiedonantovelvollisuus kattaa koko urakkaketjun.<br />

Tuhannet yritykset ovat heränneet muutokseen<br />

myöhässä. Nyt onkin viimeinen hetki kouluttautua<br />

29. elokuuta järjestettävässä webinaarissa.<br />

Luvassa tuhti paketti muun muassa oikeista menettelyistä<br />

ja vastuista.<br />

Ilmoittautumiset 25. elokuuta mennessä:<br />

www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />

Osaatko myydä? Olisi syytä osata<br />

Myynnin merkitystä oman liiketoiminnan kehitykseen<br />

ei voi koskaan korostaa liikaa.<br />

Minä – hyvä myyjä -koulutustilaisuudessa yrittäjille<br />

opetetaankin kriittisiä myynnin aakkosia. Minkälaisen<br />

ensivaikutelman annan? Miksi juuri minulta<br />

kannattaa ostaa? Ja miksi juuri meidän tuotteet<br />

ovat hyviä? Näihin kysymyksiin saa vastauksen<br />

11. syyskuuta.<br />

Koulutus pidetään Suomen Yrittäjien tiloissa osoitteessa<br />

Mannerheimintie 76 A, Helsinki.<br />

Ilmoittautumiset 2. syyskuuta mennessä:<br />

www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />

Lippu salkoon!<br />

Syyskuun viidentenä yrittäjä voi taas nostaa maljan<br />

itselleen ja kollegoilleen. Yrittäjän päivää on vietetty<br />

kyseisenä päivänä vuodesta 1997 alkaen. Päivän<br />

taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö.<br />

– Laittakaa liput salkoon, avatkaa yrityksenne ovet,<br />

kutsukaa asiakkaita ja kumppaneita kylään, verkottukaa<br />

ja tehkää yritystänne ja yrittäjyyttänne tunnetuksi,<br />

kannustaa Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen<br />

puheenjohtaja Riitta Antinmäki.<br />

Yrittäjän päivän tapahtumia järjestetään ympäri<br />

maata. Lisätietoja http://www.yrittajanpaiva.fi<br />

Talousluvut päähän<br />

Yrittäjän on välillä vaikea hahmottaa talouslukuja ja<br />

ymmärtää niiden vaikutus omassa liiketoiminnassa.<br />

Kysymyksiä herää muun muassa tuloslaskelman ja<br />

taseen lukemisesta sekä kassavirtalaskelmien hyödyntämisessä<br />

arjessa.<br />

Pienyrityksen talousjohtaminen auttaa. Koulutusta<br />

saa 23. syyskuuta Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio<br />

1 C, Helsinki.<br />

Ilmoittautumiset 15. syyskuuta mennessä:<br />

www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri<br />

8/<strong>2014</strong><br />

Seuraava Numero<br />

ILMESTYY 25.9.


8 Uutiset<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Sakot uhkaavat tuhansia<br />

Raskaiden pakettiautojen<br />

ja kuormaautojen<br />

kuljettajien<br />

pitää suorittaa<br />

EU-direktiivin<br />

määräämä koulutus.<br />

Yrittäjät<br />

arvostelevat vaatimusta<br />

kohtuuttomaksi.<br />

PEKKA SIPOLA<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Tuhannet raskaiden<br />

ajoneuvojen kuljettavat<br />

uhkaavat menettää<br />

ajolupansa,<br />

kun Euroopan unionin<br />

vaatima kuljettajien<br />

täydennyskoulutuspakko astuu<br />

voimaan 10. syyskuuta, arvioi<br />

liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.<br />

Kevytkuorma-autoa tai kuormaautoa<br />

ajavilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä<br />

vaaditaan 35 tunnin täydennyskoulutusta<br />

viiden viime vuoden<br />

ajalta.<br />

Asiantuntija Pasi Parviainen<br />

Trafista kertoo, että tähän saakka<br />

ammattipätevyyden on hankkinut<br />

noin 65 000 kuljettajaa. Trafin<br />

arvion mukaan ammattimaisesti<br />

raskaita ajoneuvoja kuljettaa Suomessa<br />

80 000 – 100 000 henkeä.<br />

Välitön stop. Johtaja Sakari Kaikkonen<br />

Suomen Ammattiliikenneakatemia<br />

Oy:sta sanoo, että ajaminen<br />

voi loppua poliisiratsiaan, ellei<br />

koulutusta ole suoritettu.<br />

– Ajoneuvon luovuttanut yrittäjä<br />

ja kuljettaja saavat sakot. Ja aina<br />

puhutaan päiväsakoista, arvioi<br />

Kaikkonen, joka on valmistellut lakimuutosta<br />

aiemmalla työurallaan<br />

Trafin virkamiehenä.<br />

Koulutuspakko ei koske pelkästään<br />

kuljetusliikkeitä, vaan sen piirissä<br />

ovat kaikki yritykset.<br />

– Moni ravintola ja kukkakauppa,<br />

joissa ajetaan sprintereillä<br />

ja ducatoilla, ei ole kuullutkaan<br />

KULU. Toimitusjohtaja Seppo Toivosen mukaan EU-direktiivi aiheuttaa Mahro Oy:lle 20 000 euron lisälaskun, kun mukaan luetaan kurssimaksut ja työntekijöiden palkat.<br />

Porvoolaisen teollisuuden huolintayrityksen käytössä on yksi kuorma-auto, jota ajaa kymmenen eri työntekijää.<br />

Vaatimus tuntuu<br />

kohtuuttomalta, kun<br />

ajot ovat satunnaisia.<br />

Seppo Toivonen<br />

asiasta. Kuljetusliikkeissä määräykset<br />

tiedetään hyvin, Kaikkonen<br />

sanoo.<br />

Ylimääräinen kulu. Porvoolaisella<br />

teollisuuden huolintayrityksellä<br />

Mahro Oy:llä on käytössä yksi<br />

kuorma-auto, jota ajamaan täytyy<br />

kouluttaa kymmenen työntekijää.<br />

Koulutuslasku on lähes 20 000 euroa.<br />

– Vaatimus tuntuu kohtuuttomalta,<br />

kun ajot ovat satunnaisia.<br />

Yksi ajaa kerran viikossa, toinen<br />

kerran kuussa, toimitusjohtaja<br />

Seppo Toivonen sanoo.<br />

Juha Pelkonen oululaisesta Kuljetusliike<br />

O. Pelkonen Oy:sta pitää<br />

kokeneille kuljettajille suunnattua<br />

koulutusta ”höpöhommana” lukuun<br />

ottamatta ensiapukurssia.<br />

– Ihan pöljiä kursseja, itsestäänselvyyksiä<br />

täynnä. Kaikki tieturvat,<br />

työturvat ja ennakoivan ajon kurssi.<br />

Jos sanotaan että jarruta hyvissä<br />

ajoin ennen kuin vaara tulee, niin<br />

sanooko se ammattimiehelle jotain,<br />

Pelkonen kysyy.<br />

Kuljetusliike Pelkonen Oy:ssä<br />

koulutuksessa on käynyt noin 20<br />

kuljettajaa.<br />

– Kurssimaksu 70 – 120 euroa<br />

plus päivän palkka, Pelkonen laskee<br />

kustannuksia.<br />

Kilpailuta. Trafin Parviainen<br />

muistuttaa, ettei yhdenkään yri-<br />

tyksen tarvitse ostaa huonoa<br />

koulutusta, koska koulutusta on<br />

saatavilla yli 600 paikassa ympäri<br />

Suomen.<br />

Kaksi viikkoa aikaa<br />

– Ennakoivan ajon koulutuksestakaan<br />

ei ole kenellekään haittaa,<br />

kun sitä antaa ammattitaitoinen<br />

kouluttaja.<br />

• Euroopan unionin direktiivi kuljettajien ammattipätevyydestä astuu<br />

voimaan 10. syyskuuta.<br />

• Määräykset koskevat yrittäjiä tai työntekijöitä, jotka ajavat kevytkuorma-autoa<br />

tai kuorma-autoa, johon tarvitaan C1-, C-, D- tai D1-<br />

luokan ajokortti.<br />

• Määräykset koskevat kaikkia toimialoja, eivät pelkästään kuljetusliikkeitä.<br />

Esimerkiksi rauta- ja kukkakauppojen, vaateliikkeiden,<br />

teollisuuslaitosten on koulutettava kuljettajat, myös sivutoimiset.<br />

Poikkeuksia on hyvin vähän.<br />

• Koulutusta ei tarvitse käydä, mikäli ajoneuvolla kuljetetaan työssä<br />

tarvittavia materiaaleja tai työkaluja. Ilman lisäkoulutusta voi myös<br />

kuljettaa vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy<br />

tietyssä paikassa. Poikkeuksen piirissä ovat esimerkiksi sähkömiehet<br />

ja maanviljelijät.<br />

• Koulutuksen tulee olla suunnattu kuorma- tai linja-autonkuljettajille.<br />

Ensiapu- ja työturvallisuuskoulutus hyväksytään vaatimuksissa.<br />

Rakennusalan raporointirumbasta ei paniikkia<br />

Lotta Tammelin<br />

lotta.tammelin@yrittäjät.fi<br />

Rakennusalan verovalvonta<br />

uudistui heinäkuun<br />

ensimmäisenä päivänä.<br />

Nyt verottajalle raportoidaan<br />

kuukausittain työmailla liikkuvista<br />

rahoista ja työntekijöistä.<br />

Muutos koskettaa jokaista, joka<br />

tilaa rakennuspalveluja.<br />

Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajan<br />

Tapio Karin mukaan<br />

uudistus ei ole aiheuttanut<br />

huolestuneiden puhelinsoittojen<br />

tulvaa alan järjestölle, vaikka vielä<br />

kesäkuussa kymmenettuhannet<br />

yritykset olivat Yrittäjäsanomien<br />

tietojen mukaan uudistuksessa alkutekijöissään.<br />

– Yllättävän hiljaista on ollut.<br />

Koko ketju raportoi<br />

Työntekijätiedot:<br />

• Tilaajat ilmoittavat<br />

työmaakohtaisesti.<br />

Työmaalle nimetty<br />

päätoteuttaja kerää<br />

ja lähettää kaikkien<br />

yhdellä työmaalla<br />

työskentelevien työntekijöiden<br />

tiedot verottajalle.<br />

Urakkatiedot:<br />

Verohallinto<br />

• Toinen raporttilinja koostuu urakoista.<br />

Niistä jokainen urakoinnin tilaaja<br />

raportoi kuukausittain verottajalle.<br />

Raporttiin kirjataan sopimusosapuolet,<br />

summa, urakan kesto ym.<br />

Pääurakoitsija<br />

Päätoteuttaja<br />

Aliurakoitsija<br />

Pääurakoitsija<br />

Aliurakoitsija<br />

Aliurakoitsija<br />

Ali-aliurakoitsija<br />

Valtti-korttien tilaaminen on sen<br />

sijaan kasvanut huomattavasti ja<br />

niitä on tietojeni mukaan käytössä<br />

nyt jo 100 000 kappaletta. Valttikortista<br />

tulee meille selkeästi vallitseva<br />

järjestelmä hoitaa kulunseurantaa<br />

ja valvontaa.<br />

Valtti-kortti on Suomen Tilaajavastuu<br />

Oy:n työturvallisuuslain<br />

mukainen kuvallinen henkilötunnistekortti<br />

rakennustyömaalle.<br />

Myös muitakin raportointimahdollisuuksia<br />

on. Tapio Kari kuitenkin<br />

muistuttaa, ettei pelkkä kortin<br />

hankkiminen tee rakennusalan<br />

yrittäjää vielä autuaaksi.<br />

– Henkilötiedot pitää myös tallentaa<br />

tiedostoon ja muutoksia on<br />

myös pidettävä yllä. Myös työmaarekisterin<br />

puolella on pidettävä kirja<br />

siitä, että millä työmaalla kukin<br />

työntekijä kulloinkin on.<br />

Tiedotustyötä muutoksesta on<br />

tehty kovasti.<br />

– Järjestimme talvella 13 paikkakunnan<br />

kiertueen omille jäsenillemme<br />

ja lisäksi asiaan oli<br />

mahdollista perehtyä viidessä messutapahtumassa.<br />

Lisäksi verottaja<br />

järjesti huhti-toukokuussa laajan<br />

infokierroksen. Silti meillä tietenkin<br />

on pelko siitä, etteivät pienimmät<br />

yritykset ole vieläkään perillä<br />

muutoksesta. Uskon kuitenkin,<br />

että tilanne realisoituu heillekin<br />

isojen yritysten urakkavaatimusten<br />

kautta.<br />

Ensimmäisten raporttien viimeinen<br />

jättöpäivä on 5. syyskuuta.<br />

Verottaja on luvannut joustaa ja<br />

alkuvaiheessa hyväksytään myös<br />

puutteellisia raportteja.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Uutiset<br />

Kaksi uutta<br />

toimittajaa<br />

Tero Karjalainen Teppo Kuittinen<br />

Yrittäjämedioissa aloitti<br />

elokuun alussa kaksi uutta<br />

toimittajaa, Tero Karjalainen,<br />

38, ja Teppo Kuittinen,<br />

39.<br />

Karjalainen on työskennellyt<br />

vuodesta 2005<br />

Keskisuomalaisessa uutistoimittajana,<br />

kulttuuritoimittajana<br />

ja toimitussihteerinä<br />

sekä toimittajana<br />

Väli-Suomen Media Oy:n<br />

Sunnuntaisuomalaisessa.<br />

Kuittinen on puolestaan<br />

työskennellyt vapaana<br />

taloudesta kirjoittavana toimittajana<br />

lähes 20 vuotta.<br />

Voit lähettää meille<br />

uutisvinkkisi osoitteeseen:<br />

toimitus@yrittajat.fi.<br />

Varmista<br />

sähkötöiden<br />

laatu<br />

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto<br />

Tukesin ylläpitämästä<br />

urakoitsijarekisteristä löytyvät<br />

kaikki yritykset ja henkilöt,<br />

joilla on oikeus tehdä<br />

sähkötöitä Suomessa, muistuttaa<br />

Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton<br />

toimitusjohtaja<br />

Olli-Heikki Kyllönen.<br />

Aihe nousi julkisuuteen,<br />

kun Tukes havaitsi vuoden<br />

2013 tarkastuksissa vakavia<br />

sähköasennusvirheitä<br />

viidenneksessä tarkastetuista<br />

kohteista. Vuonna 2011<br />

virheitä löytyi joka kymmenennestä<br />

Tukesin tarkastamista<br />

kohteista.<br />

Kyllösen mielestä ongelman<br />

suurin syy on, että<br />

etenkin pienkohteissa asennuksia<br />

annetaan tehtäväksi<br />

sellaisille tahoille, joilla ei<br />

ole urakointioikeuksia.<br />

Kaupparekisterissä<br />

pitkä jono<br />

Kaupparekisteri-ilmoitusten<br />

käsittelyajat ovat kesän<br />

aikana räjähtäneet. Normaalista<br />

noin kahdeksan<br />

työpäivän käsittelyajasta<br />

venyttiin kesällä pahimmillaan<br />

24 työpäivään. Nyt<br />

Patentti- ja rekisterihallituksen<br />

käsittelyaikaennuste<br />

kaupparekisteri-ilmoituksille<br />

on 18 työpäivää. Yrityskiinnitysasiat<br />

käsitellään<br />

arviolta 17 työpäivässä.<br />

Ruuhkat johtuvat toukokuun<br />

alussa käyttöön otetusta<br />

uudesta ilmoitusten<br />

käsittelyjärjestelmästä.<br />

– Uuden järjestelmän<br />

käyttöönoton yhteydessä<br />

meillä oli viikon verran<br />

tilanne, jolloin me rekisteröitiin<br />

vain hyvin vähän<br />

ilmoituksia, jaostopäällikkö<br />

Jouko Koitto kertoo.<br />

Täyden kympin porukka<br />

Yrittajat.fi-verkkosivustolla ilmestyvä<br />

Yrittäjän ytimessä -blogi saa kaksi<br />

uutta kirjoittajaa.<br />

Uusina kirjoittajina aloittavat<br />

sarjayrittäjä Heidi Ekholm-Talas ja<br />

rekrytointiyritys Heebon omistaja<br />

Susanna Rantanen.<br />

Lisäksi bloggaajina jatkavat siivousalan<br />

yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul,<br />

Hallituspartnerit Helsinki<br />

ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko<br />

Eskola, Venäjä-asiantuntija Pirjo<br />

Karhu, lakitoimisto Legistumin<br />

osakas Teppo Laine, sarjayrittäjä<br />

Ilkka O. Lavas, kuljetinratkaisuihin<br />

erikoistuneen Ferroplanin osakas<br />

Minna Patosalmi, tilitoimisto Talenomin<br />

toimitusjohtaja Harri Tahkola<br />

ja tiedonhävitykseen erikoistuneen<br />

Blanccon toimitusjohtaja Kim<br />

Väisänen.<br />

Yrittäjät kirjoittavat blogeissa<br />

yrittäjyydestä ja omasta arjestaan.<br />

Lue blogit: www.yrittajat.fi<br />

. Heidi Ekholm-Talas<br />

Näinä aikoina<br />

tarvitaan<br />

merkkejä<br />

paremmasta.<br />

. Susanna Rantanen<br />

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen<br />

arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin.<br />

Käy nyt osoitteessa<br />

www.merkkipaiva.fi<br />

ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa.<br />

Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä.<br />

Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten<br />

kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa!<br />

9<br />

– 4,6<br />

Teollisuuden uusien<br />

tilausten arvo oli kesäkuussa<br />

4,6 prosenttia<br />

pienempi kuin vuotta<br />

aiemmin. Ennen käännettä<br />

tilaukset ehtivät<br />

kasvaa yhtämittaisesti<br />

neljä kuukautta.


10 Uutiset<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

JOHANNES WIEHN<br />

Venäjällä ei sovi<br />

olla vietävissä<br />

Heikki Nurminen auttaa kansainvälistymään itään, ohjaa<br />

venäläiseen elämänmenoon ja avaa tapakulttuuria.<br />

Naapurimaan bisneskulttuuri on hyvä tuntea, ettei tule<br />

turhia töppäyksiä.<br />

Hia Sjöblom<br />

hiasjoblom@gmail.com<br />

Miten<br />

venäläinen bisneksentekijä<br />

eroaa suomalaisesta?<br />

Venäläinen on yleensä erittäin<br />

hyvä neuvottelemaan. Hän on<br />

aloitteellinen, eikä odota puheenvuoroa<br />

kokouksissa. Tuppisuuna ei<br />

pidä istua. Venäläiset ihmettelevät<br />

palavereissa hiljaisina istuvia<br />

suomalaisia. Eikö heillä olekaan<br />

mitään asiaa?<br />

juttutuulella<br />

Mitä pitää tietää,<br />

että voi menestyä Venäjän<br />

bisneksessä?<br />

Pitää tuntea maan tavat ja varata paljon<br />

aikaa asioiden hoitamiseen. Venäjälle ei voi<br />

lähteä rakentamaan liikesuhteita niin, että<br />

matkustaa paikalle aamujunalla ja palaa takaisin<br />

iltapäivällä. Ei kannata ruveta kylmiltään<br />

puhumaan politiikkaa, eikä ottaa railakkaasti<br />

kantaa. Täytyy muistaa, että tiedotusvälineet<br />

kertovat asioista eri kulmilla naapurimaissa.<br />

Ympäristöpuheet ja kierrätyskeskustelut<br />

eivät myöskään yleensä ole kovin<br />

suosittuja venäläisessä bisnesmaailmassa.<br />

Suurimmat<br />

mokat, joita Venäjällä<br />

voi tehdä?<br />

Tavat pitää osata. Miehet<br />

kättelevät aina tavatessaan toisiaan,<br />

mutta miehet eivät kättele<br />

naisia. Nainen voi kätellä<br />

miestä. Vain oikein hyviä<br />

ystäviä halataan.<br />

Kuka: Heikki Nurminen<br />

Ikä: 35<br />

Perhe: Vaimo ja kaksi pientä tytärtä,<br />

Taina, 2, ja Terhi 6 kuukautta. Taina<br />

on venäjää ja tarkoittaa salaisuutta.<br />

Työ: Kansainvälistymisvalmennusta<br />

Flamo-verkostossa yrittäjänä.<br />

Venäjän asiantuntija.<br />

Koulutus: Venäjän kääntäjä ja tulkki.<br />

Motto: Pää kestää, vaikka sitä<br />

joutuisi lyömään tiiliseinään.<br />

Millaista on<br />

venäläinen small talk?<br />

Perheestä on hyvä puhua. Se on<br />

turvallinen aihe. Myös jalkapallo on<br />

mainio keskustelun aihe. Pietariin<br />

neuvottelumatkalle lähtijän kannattaa<br />

tarkistaa Zenitin pelitilanne.<br />

Kun tullaan tutummaksi puheenaiheetkin<br />

monipuolistuvat.<br />

Saunasta voidaan puhua.<br />

Se yhdistää.<br />

Onko neuvottelukulttuureissa<br />

eroja?<br />

Kaikki perustuu Venäjällä henkilösuhteisiin.<br />

Ihmiset neuvottelevat ja sopivat asioista<br />

keskenään. Ihmisten väliset suulliset sopimukset<br />

merkitsevät. Paperilla ja sähköpostilla tehdyt<br />

sopimukset ovat toissijaisia. Niillä vain vahvistetaan<br />

puhuttu. Luottamuksen rakentamiseen pitää varata<br />

aikaa. Se kannattaa. Tarvitaan tiettyä joustoa ja<br />

ymmärrystä venäläistä entropiaa (epäjärjestystä)<br />

kohtaan. Venyviä aikatauluja joutuu sietämään,<br />

mutta ei saa olla venäläisten vietävissä. Neuvottelussa<br />

pitää osata venäjää tai turvautua<br />

hyvään tulkkiin. Vaikka nuori polvi jo osaa<br />

englantia, on venäjä valttia. Kaiken<br />

painetun materiaalin pitää<br />

olla venäjäksi.<br />

Mikä sinua vetää<br />

uudelleen ja uudelleen<br />

Venäjälle?<br />

Minua viehättää venäläinen epäjärjestys.<br />

Solahdan pikkukaoottiseen<br />

kulttuuriin mielelläni, vaikka en pidä<br />

siitä täällä kotimaassa. Juttelen innokkaasti<br />

ja opettelen koko ajan uusia<br />

sanoja. Viimeisin uutuus on keskoskaappi,<br />

joka on venäjäksi<br />

”inkubator”.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

11


12 Uutiset<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Leipä löytyy etelästä<br />

Oulun seudun itteollisuuden<br />

romahdus<br />

pakottaa<br />

rakennusliikkeet<br />

hakemaan urakoita<br />

pääkaupunkiseudulta<br />

saakka.<br />

PEKKA SIPOLA<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Nokian romahdus<br />

pakottaa Oulun<br />

seudun urakoitsijoita<br />

hakemaan<br />

kohteita Etelä-Suomesta<br />

saakka, kun<br />

kaupan ala ja Oulun kaupunki jäädyttävät<br />

tulevia investointeja.<br />

– Ei ole varaa rakentaa uusia<br />

päiväkoteja ja kouluja, eikä korjata<br />

vanhoja, kun verotulot uhkaavat<br />

romahtaa kymmeniä miljoonia euroja,<br />

sanoo rakennusalaa edustavan<br />

Rakennusteollisuus RT:n Pohjois-Suomen<br />

ja Lapin aluepäällikkö<br />

Ensio Pynninen.<br />

Taantuma kurittaa kotimaista<br />

rakennusalaa pahasti. Rakennusteollisuuden<br />

tuoreimman, keväällä<br />

julkistaman suhdannekatsauksen<br />

mukaan rakentamisessa on pudottu<br />

1990-luvun laman jälkeiselle<br />

tasolle.<br />

Tontti laajenee. Pynnisen mukaan<br />

rakennusliikkeiden toimialue<br />

laajenee aina taantuman aikana,<br />

kun kysyntä hiljenee omalla lähialueella.<br />

– Toiset antavat toiminnan supistua,<br />

mutta varsinkin isot, kasvuhakuiset<br />

yritykset laajentavat<br />

aktiivisesti omaa markkinointialuettaan.<br />

Ne pyrkivät pitämään liikevaihdon<br />

ennallaan ja väen töissä,<br />

Pynninen sanoo.<br />

Pynnisen mukaan rakennusalalla<br />

lähdetään urakoiden perässä<br />

kotikaupunkia loitommalle myös<br />

muualla Suomessa.<br />

– Kainuulaiset lähtevät Kuopioon.<br />

Torniosta voidaan lähteä<br />

Stadissa. Oululainen rakennusfirma Temotek Oy vaihtaa liukuportaat Helsingin keskustassa sijaitsevaan tavarataloon. Yhtiön hallinto, kuten laskutus ja palkanmaksu<br />

hoidetaan pohjoisesta. Työntekijät pääkaupunkiseudulla ovat työnjohtaja Taneli Ilmakarin tapaan etelästä.<br />

Pääkaupunkiseudulla<br />

kilpailu ei<br />

ole vielä kiristynyt<br />

sille tasolle, mitä<br />

Oulussa.<br />

Mikko Raappana, Temotek Oy<br />

Ivaloon, Kittilään saakka. Toimialue<br />

kolminkertaistetaan, jopa nelinkertaistetaan,<br />

Pynninen kertoo.<br />

Oulun seudulla on kampanjoitu<br />

pohjoisen Skandinavian liiketoimintamahdollisuuksien<br />

edistämiseksi.<br />

Esimerkiksi Kiirunassa ja Jällivaarassa<br />

Ruotsissa on suunnitteilla<br />

950 asunnon rakennusurakat kaivoksen<br />

laajetessa asutusalueelle.<br />

Haarakonttori. Oulusta Helsinkiin<br />

on 607 kilometriä. Vertailun<br />

vuoksi: Helsingistä Venäjän Novgorodiin<br />

on 407 kilometriä.<br />

Oululainen Temotek Oy laajensi<br />

toimintaansa etelään kolme vuotta<br />

sitten, kertoo toimitusjohtaja Mikko<br />

Raappana.<br />

– Nykyisestä tilanteesta johtuen<br />

Oulun seudulla ei ole kasvua, joten<br />

meidän oli pakko etabloitua pääkaupunkiseudulle.<br />

Meidän pitää<br />

toimia isojen kiinteistösijoittajien<br />

pääpaikoilla, hän sanoo.<br />

Etelässä helpompaa. Tällä hetkellä<br />

Temotek kerää liki kolmanneksen<br />

liikevaihdosta pääkaupunkiseudulta.<br />

Raappana ennakoi, että<br />

ensi tai seuraavana vuonna oululaisyrityksen<br />

liikevaihdosta tulee<br />

etelästä jo puolet. Työntekijät ovat<br />

kohteissa paikallisia.<br />

Raappana sanoo olevansa tyytyväinen<br />

toimialan laajentamiseen.<br />

– Pääkaupunkiseudulla kilpailu<br />

ei ole vielä kiristynyt sille tasolle,<br />

mitä Oulussa, Raappana sanoo.<br />

Jatka<br />

keskustelua<br />

verkossa:<br />

www.yrittajat.fi<br />

Ehdotus: Tarkastuspakko isoille halleille<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Isojen hallien rakenteiden turvallisuus<br />

pitää tarkastuttaa<br />

jatkossa asiantuntijalla, mikäli<br />

valmisteilla oleva lakiehdotus<br />

menee läpi.<br />

Mahdollisesti tarkastettavia halleja<br />

on Suomessa lähes 20 000, arvioi<br />

rakennusneuvos Teppo Lehtinen<br />

ympäristöministeriöstä.<br />

Rakenteet voi arvioida esimerkiksi<br />

insinööritoimisto, jolla on<br />

pätevyys vastaavan rakennukseen<br />

suunnitteluun. Lehtisen mukaan<br />

tarkastus maksaa vähintään tuhansia<br />

euroja. Kustannukset maksaa<br />

hallin omistaja.<br />

Ellei rakennusta tarkasteta<br />

asianmukaisesti, viranomaiset voi-<br />

vat jopa sulkea hallin kunnes tarkastus<br />

on tehty.<br />

– Vastuu rakennuksen turvallisuudesta<br />

on aina omistajalla, Lehtinen<br />

sanoo.<br />

Ympäristöministeriön mukaan<br />

Suomessa on kymmeniätuhansia,<br />

rakenteeltaan ja iältään erilaisia<br />

laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia,<br />

joissa kattorakenteiden<br />

jänneväli on pitkä.<br />

Tuhat neliömetriä. Mahdollinen<br />

tarkastusvelvollisuus koskee rakennuksia,<br />

joiden kerrosala on vähintään<br />

tuhat neliömetriä, ja<br />

joiden tehdasvalmisteinen jänneväli<br />

on vähintään 18 metriä ja paikalla<br />

valmistettujen kattokannattajien<br />

osalta vähintään 15 metriä.<br />

Arviointivelvollisuus ei koske<br />

niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmat<br />

ja kantavat rakenteet<br />

on arvioitu ”riittävällä tavalla”<br />

rakennuslupa- tai rakentamisvaiheessa.<br />

Käytännössä poikkeus koskee<br />

Hevosyrittäjä: ”Turvallisuus tärkeää”<br />

>Ympäristöministeriön<br />

valmistelema lakiehdotus<br />

isojen hallien tarkastusvelvoitteesta<br />

tuli yllätyksenä<br />

ratsastusmaneesin omistajalle<br />

Leena Saukolle.<br />

– En tiennyt asiasta, tuusulalaisen<br />

Sakun talli Oy:n omistaja<br />

Saukko kommentoi.<br />

Sakun tallin käytössä oleva<br />

1 200 neliömetrin ratsastus-<br />

Lehtisen mukaan vuonna 2006 tai<br />

sitä uudempia rakennuksia.<br />

Lehtinen kehottaa hallien omistajia<br />

kysymään tarvittaessa neuvoa<br />

kunnan rakennusvalvonnasta.<br />

Lakiehdotuksen tavoitteena on<br />

parantaa hallien turvallisuutta ja<br />

kunnossapitoa. Laki pyritään saattaman<br />

voimaan ensi kevääseen<br />

mennessä.<br />

Lain sisällöstä päättää lopullisesti<br />

eduskunta.<br />

maneesi on mahdollisesti tarkastusvelvollisuuden<br />

piirissä.<br />

Saukko pitää tarkastuksesta<br />

mahdollisesti koituvaa tuhansien<br />

eurojen kustannusta suurena<br />

kahdesta kolmeen henkeä työllistävälle<br />

pienyritykselle.<br />

– Turvallisuus on tärkeää,<br />

mutta valtio voisi tulla kustannuksissa<br />

vastaan, hän toteaa.<br />

Laukaan viimevuotisen maneesiturman<br />

kaltaisen vakavat<br />

rakennusonnettomuudet ovat<br />

sattuneet kevättalvisin, jolloin<br />

kattojen lumikuorma on painavimmillaan.<br />

Saukon mukaan Sakun tallissa<br />

lumet pudotetaan katolta hyvissä<br />

ajoin.<br />

– Se, ketä ei huimaa, pistää<br />

itsensä köydellä savupiippuun<br />

kiinni, Saukko kertoo.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Uutiset<br />

Puutu<br />

kiusaamiseen<br />

ajoissa<br />

Yli 100 000 palkansaajaa<br />

kokee joka päivä olevansa<br />

kiusaamisen kohteena<br />

työpaikallaan. Sopuisa<br />

työyhteisö -hankkeessa<br />

koottiin Työterveyslaitoksen<br />

verkkosivuille helposti<br />

omaksuttava tieto- ja<br />

vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen<br />

vähentämiseksi<br />

ja kiusaamiskokemuksiin<br />

puuttumisen edistämiseksi.<br />

Työantajan tulee<br />

yhteistyössä henkilöstön<br />

edustajien kanssa laatia yhteiset<br />

pelisäännöt ja ohjeet<br />

kiusaamisen ehkäisyyn ja<br />

tilanteiden selvittämiseen<br />

sekä kouluttaa esimiehet<br />

puuttumaan kiusaamiseen.<br />

Vastuu kiusaamiskokemuksen<br />

selvittämisestä on aina<br />

työnantajalla.<br />

Yksi sairauspoissaolopäivä<br />

maksaa 350 euroa.<br />

Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus<br />

ja sen selvittely voi<br />

maksaa organisaatiolle yli<br />

30 000 euroa.<br />

Sivuston osoite on www.<br />

ttl.fi/sopuisa.<br />

Voidefirma<br />

saa vauhtia<br />

Suomalaisen suksivoideyhtiö<br />

Vauhti Speed Oy:n omistus<br />

on järjestetty uudelleen<br />

liiketoimintakaupalla. Vauhti<br />

Speed on Pohjoismaiden<br />

vanhin suksivoideyhtiö.<br />

Yhtiön suurimmat kasvun<br />

odotukset kohdistuvat kansainväliseen<br />

kauppaan.<br />

Liiketoimintakaupan<br />

myötä yhtiön uudeksi<br />

enemmistöomistajaksi on<br />

tullut Halti Oy:n entinen<br />

toimitusjohtaja Martti<br />

Uusitalo.<br />

Vauhdin toimipaikka ja<br />

tuotanto säilyy nykyisissä<br />

tiloissa Joensuussa ja<br />

kaikki työntekijät jatkavat<br />

uuden yhtiön palveluksessa<br />

vanhoina työntekijöinä.<br />

Uudessa yhtiössä jatkavat<br />

myös aikaisemmat omistajat<br />

Aki ja Vuokko Karvonen,<br />

sekä Mika Matikainen.<br />

Koiran<br />

stressille<br />

pissamittari<br />

Kuopiolainen Anitest Oy on<br />

tuonut markkinoille koiran<br />

stressitasoa mittaavan Evice-testin<br />

sekä testinäytteen<br />

analysoivan puhelimeen<br />

ladattavan sovelluksen.<br />

Sovelluksen ohjelmoinnin<br />

on kokonaisuudessaan<br />

toteuttanut tamperelainen<br />

ohjelmistotalo Vincit Oy.<br />

Eläimen stressitaso<br />

voidaan mitata virtsan<br />

mukana kehosta poistuvan<br />

stressihormoni kortisolin<br />

määrästä. Evice-testissä<br />

analyysi tehdään virtsanäytteestä,<br />

joka siirretään<br />

testitikun analyysikalvolle.<br />

15 minuutin kuluttua testin<br />

näyttö skannataan mobiilisovelluksella<br />

ja analyysi ilmestyy<br />

puhelimen näytölle.<br />

Merkillinen kriisisattuma Kasvu Openissa<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Valtakunnallisen Kasvu Open -yrityskilpailun<br />

palkintomatkasuunnitelmat<br />

ovat ennakoineet maailman<br />

kriisipesäkkeitä Ukrainan kriisistä<br />

Gazan sotaan.<br />

Yrityskilpailun voittajat palkitaan<br />

3 000 euron matkastipendillä.<br />

– Ensin piti mennä Skolkovoon,<br />

Putinin Piilaaksoon, mutta sitten<br />

tuli Krimin kriisi. Sen jälkeen päätimme<br />

mennä Tel Aviviin Israeliin,<br />

jossa on erittäin kehittynyt startupjuttu.<br />

Kesän aikana sekin suunnitelma<br />

muuttui. Minne haluat seuraavan<br />

kriisin, niin kerro, minne me<br />

menemme, Kasvu Openin johtaja<br />

Uljas Valkeinen sanoo.<br />

Valkeisen mukaan tuleva palkintomatka<br />

suuntautuu todennäköisesti<br />

Lontooseen tai Berliiniin.<br />

Kasvu Openiin osallistui tänä<br />

vuonna noin 350 yritystä. Niistä<br />

finaaliin valittiin 41.<br />

Kilpailun ennakkosuosikeista<br />

Valkeinen mainitsee jyväskyläläisen<br />

Sleipner Finland Oy:n, joka sai Keski-<br />

Suomen kansainvälistymispalkinnon<br />

tänä vuonna. Sleipner valmistaa<br />

suurten kaivosten telatraktorien<br />

siirtoalustoja, joihin yrityksellä on<br />

13<br />

maailmanlaajuinen menetelmäpatentti.<br />

– Yhtiö oli heilahtamalla finaalissa.<br />

Sillä on mahdollisuus satojen<br />

miljoonien eurojen bisnekseen<br />

onnistuessaan. Mutta joka alueelta<br />

löytyy potentiaalisia voittajia. Kilpailun<br />

taso oli kova, Valkeinen sanoo.<br />

Yrityskilpailun voittaja julistetaan<br />

23.–24. lokakuuta järjestettävässä<br />

finaaliseminaarissa Jyväskylässä.<br />

”KAIKKI MENI<br />

PÄIN SEINIÄ.”<br />

Seinäkiipeilyä, uintia, pilatesta, pyöräilyä ja vaikka mitä.<br />

Kaikki innostuivat mukaan, kun yhdessä porukalla kokeiltiin<br />

10 erilaista työhyvinvointia tukevaa lajia. Samalla työntekijät<br />

tutustuivat toisiinsa ja sairauspoissaolotkin vähenivät selvästi.<br />

Johtamiseen on saatu eväitä valmennuksella ja fiiliskyselyillä.<br />

Sieltä se lähtee, meidän joukkueesta ja arvoista. Esimiestyö on<br />

henkilönsä näköistä, mutta pelisäännöt pitää olla. Meillä on<br />

oman toimintatavan takia muutenkin uudenlainen ote työhyvinvointiin.<br />

Näin syntyy omannäköistä ja toimivaa tiimipeliä.<br />

Mika Pulkkinen, hallintojohtaja, Farenta.<br />

Työelämän pitää tuntua elämältä.<br />

Me olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja.<br />

Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen<br />

palveluita ja rakennamme toimivaa työhyvinvointia<br />

yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme<br />

joukkoon. Katso lisää elo.fi. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme<br />

Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta.<br />

www.elo.fi


14 Uutiset<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Mitä jos lähtisitkin länteen<br />

Simo Lahtinen haluaa auttaa suomalaisyrityksiä Amerikan markkinoille.<br />

Kimmo Koivikko<br />

kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />

EMIL BOBYREV<br />

Kiristynyt maailmanpoliittinen<br />

tilanne<br />

on pakottanut suomalaiset<br />

yritykset<br />

miettimään itämarkkinoiden<br />

sijaan<br />

myös muita vaihtoehtoja.<br />

Katseet kääntyvät Aasian lisäksi<br />

länteen.<br />

Tänä vuonna perustetun Capteeni<br />

Oy:n toimitusjohtaja Simo Lahtinen<br />

nostaa esille mahdollisuudet<br />

USA:ssa. Yhdysvallat on tälläkin<br />

hetkellä Suomen viidenneksi tärkein<br />

kauppakumppani viennissä.<br />

Capteeni auttaa nimenomaan<br />

pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä<br />

pääsemään Yhdysvaltain markkinoille.<br />

Muitakin toimijoita on, kuten<br />

Team Finlandin verkostot.<br />

– Suomessa on paljon yrityksiä,<br />

jotka haluaisivat lähteä rapakon<br />

taakse. Tarvitaan vain luotettava<br />

yhteyshenkilö. Osalta tosin puuttuu<br />

uskallusta, sillä kilpailu on<br />

kovaa ja markkinat isot, Lahtinen<br />

sanoo.<br />

Hänen tarinansa on tavallisuudesta<br />

poikkeava, sillä Lahtinen on<br />

opiskellut USA:ssa kauppatieteitä.<br />

Hän päätti kesken opiskelujensa<br />

kerätä asiantuntijaporukan ympärilleen<br />

ja perustaa yrityksen.<br />

Mitään ei saa allekirjoittaa<br />

ilman<br />

juristia.<br />

Simo Lahtinen<br />

– Mukana on yliopistoprofessoreita,<br />

joilla on asiantuntemusta<br />

taloudesta, markkinoinnista,<br />

markkinointitutkimuksesta, rahoituksesta,<br />

lisensioinnista ja lakipalveluista,<br />

Lahtinen luettelee.<br />

Kontaktit kunnossa. Simo Lahtinen sanoo, että professorit olivat otettuja, kun hän pyysi heitä mukaan yrityksensä<br />

asiantuntijoiksi.<br />

Kieli etuna. USA:ssa yrityksellä<br />

on ainakin yksi etu esimerkiksi Eurooppaan<br />

verrattuna, kieli. Lisäksi<br />

Yhdysvallat on aidosti yksi markkina-alue.<br />

Lahtisen mukaan markkinoita<br />

löytyy lähes mille tahansa yritykselle,<br />

jolla on tuote valmiina ja uskallusta<br />

viedä tuote maailmalle.<br />

– Markkinointistrategia, tulevaisuuden<br />

näkymät ja paikallinen<br />

rahoitus ovat tärkeitä. Ja onko<br />

kyse puhtaasta viennistä, lisensioinnista<br />

vai mistä? Myös kuukausibudjetoinnissa<br />

pitää olla mukana<br />

juristikulut. Mitään ei saa allekirjoittaa<br />

ilman juristia, Lahtinen täsmentää.<br />

Hyvien juristien merkityksen on<br />

oppinut kantapään kautta myös<br />

Simo Lahtisen isä, Timo Lahtinen,<br />

joka on Capteenissa hallituksen<br />

puheenjohtaja. Timo Lahtisen osin<br />

omistama Uretek Worldwide on<br />

puolustanut patenttejaan USA:ssa<br />

monet kerrat. Uretek on rakennusten<br />

vajoamisen estämiseen erikoistunut<br />

yritys.<br />

Suomi eksoottinen. Simo Lahtinen<br />

sanoo, että suomalaisyritykset<br />

lähtevät pinttyneesti aina ensin<br />

New Yorkiin. Hänen mukaansa se<br />

voi olla virhe. Kilpailu on armotonta,<br />

vuokrahinnat pilvissä ja työntekijöiden<br />

sitouttaminen on vaikeaa.<br />

– Pitää punnita tarkkaan, mistä<br />

osavaltiosta on paras aloittaa. Kaikkiin<br />

ei voi mennä kerralla.<br />

Joka tapauksessa suomalaisuus<br />

on Lahtisen mukaan valttikortti,<br />

josta on hyötyä.<br />

– Kaikkea mitä tulee Suomesta<br />

pidetään siellä eksoottisena ja<br />

erityisen laadukkaana, Lahtinen<br />

sanoo.<br />

Kiinnostaako työhyvinvoinnin<br />

kehittäminen liikunnan avulla?<br />

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista<br />

tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun<br />

kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja<br />

toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja<br />

terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa<br />

työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin<br />

sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja<br />

työterveyshuollon kanssa.<br />

Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät<br />

KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta:<br />

www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki<br />

Hanketukihaku alkaa 1.9.<strong>2014</strong> ja päättyy 30.9.<strong>2014</strong>.<br />

KKI-HANKETUKI<br />

Tiedustelut:<br />

Hankevalmistelija Anna Jämsén<br />

puh. 050 441 4025, anna.jamsen@likes.fi<br />

www.kkiohjelma.fi


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Uutiset<br />

15<br />

KATI LAUKKANEN<br />

Heikki Rönni:<br />

Jännitän tuleeko saalista vai ei!<br />

henkireikä<br />

Sarjassa yrittäjät<br />

kertovat intohimoisesta<br />

harrastuksestaan.<br />

Lotta Tammelin<br />

lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />

Innostuin ravustamisesta jo<br />

pikkupoikana. Se oli 1970-luvulla<br />

kylän poikien yhteinen<br />

harrastus. Siitä lähtien olen harrastanut<br />

ravustusta enemmän<br />

ja vähemmän säännöllisesti.<br />

Ainostaan Helsingissä asuminen<br />

toi pienen katkon ravustusharrastukseen.<br />

Ravustimme lapsina tikkujen<br />

avulla. Se on yhä mielestäni<br />

paras tapa ravustaa. Tässä ravustuksen<br />

muodossa laitetaan<br />

järven pohjaan pystyyn tikku,<br />

jossa on kalapala syöttinä. Sitten<br />

odotellaan, että rapu tulee<br />

syömään syöttiä, ja napataan<br />

rapu talteen. Rapua siepatessa<br />

pitää olla nopea. Samalta<br />

tikulta voi hyvällä tuurilla saada<br />

useampiakin rapuja kiinni.<br />

Nykyään tämä tapa ravustaa<br />

ei toimi enää niin hyvin,<br />

kun matalassa vedessä elävät<br />

jokiravut ovat vähentyneet.<br />

Täplärapu elelee paljon syvemmässä<br />

vedessä, ja niitä ravustan<br />

merroilla.<br />

Nyt myös omat lapseni ovat<br />

siinä iässä, että ovat itsekin<br />

innostuneet ravustamisesta.<br />

Niinpä ravustaminen on meidän<br />

perheen yhteistä tekemistä.<br />

Ravustamisessa parasta on<br />

tietenkin se jännitys, tuleeko<br />

saalista vai ei. Kyllä siinä yleensä<br />

rapumertaa tarkastaessa<br />

miettii jo sitä ruokaakin. Pidän<br />

ravuista kovasti ja syön niitä<br />

todella mielelläni. Meillä onkin<br />

perheen ja ystävien kesken<br />

takana jo 21 vuotta kestänyt<br />

katkeamaton rapujuhlaperinne.<br />

Käytän ravustaessa syötteinä<br />

yleensä särkikaloja, mutta niiden<br />

puutteessa toimivat myös<br />

makkara ja jopa koiranruokanappulat.<br />

Ravustan pääasiallisesti<br />

Laitikkalassa Pintele-järvellä ja<br />

Hauhon Pyhäjärvellä. Pintelejärvi<br />

näkyy myös pyörittämämme<br />

kokous ja virkistyshuvila<br />

Villa Hepolahden ikkunoista.<br />

Tarjoilemmekin pyytämiäni<br />

rapuja myös kokousvieraiden<br />

nautittavaksi. Se on todellista<br />

lähiruokaa, kun pyyntipaikka<br />

siintää ikkunoiden takana.<br />

Ravustus on luvanvaraista<br />

toimintaa, johon tarvitsee<br />

vesialueen omistajan luvan ja<br />

kalastusluvan. Ravustuskausi<br />

alkoi tänä vuonna 21. heinäkuuta<br />

ja päättyy lokakuun lopussa.<br />

Paras sesonki on kuitenkin<br />

heinä-elokuussa. Tuskin monikaan<br />

ravustaa enää lokakuun<br />

lopussa.<br />

Tunnelmallisia juhlia ja<br />

rentouttavaa lomaa<br />

• Yrittäjä Heikki Rönnin pyörittämä Villa Hepolahti on kokouspaikka<br />

sekä loma- ja juhlahuvila Hämeessä Pälkäneellä. Loma-aikoina ja<br />

viikonloppuisin Hepolahtea vuokrataan yksityisille vuokraajille<br />

korkeatasoiseksi lomahuvilaksi ja tunnelmalliseksi juhlapaikaksi.<br />

Tänään on hyvä päivä<br />

perustaa verkkokauppa<br />

Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme<br />

ilmaiseksi sivuiltamme<br />

osoitteessa www.mycashflow.fi.<br />

Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin<br />

ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin.<br />

Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman<br />

vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien!<br />

Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan<br />

perustamisesta saat myynnistämme<br />

020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.<br />

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma<br />

Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.


16<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

16<br />

UUTISET<br />

Laki pistää yrittäjän pol<br />

Omalla toimielimellä mahdollisuus päästä eroon EU-lakien valuviasta.<br />

Bryssel<br />

Heli Satuli<br />

toimitus@yrittajat.fi<br />

EU-instituutioihin suunnitellaan<br />

aloitteesta omaa<br />

rakennetta, joka pakottaisi<br />

huomioimaan yrittäjän<br />

näkökulman.<br />

Euroopan yrittäjäjärjestö Ueapme<br />

vaatii kaikkiin kolmeen EU-instituutioon<br />

yrittäjyysasioille omaa<br />

toimielintä.<br />

– EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen<br />

muutoksen, toteaa<br />

idean isä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja<br />

ja pitkään paikan<br />

päällä Brysselissä EU-asioista vastannut<br />

Antti Neimala.<br />

Lainsäädäntöprosessi kärsii Neimalan<br />

mukaan valuviasta. Asenteen<br />

tasolla tukea yrittäjyydelle<br />

kyllä löytyy EU-päätöksentekijöiden<br />

piiristä yli maa- ja puoluerajojen.<br />

Myös pienet ensin -periaate ja lukuisat<br />

yrittäjyysohjelmat ovat kehittyneet<br />

hyvin.<br />

– Mutta kesken lakikäsittelyn<br />

punainen lanka katkeaa. Prosessi<br />

ei tuota laadukasta lopputulosta<br />

vaan putkesta ulos tuleva EU-laki<br />

saa yrittäjän polvilleen.<br />

Neimala ei osoita sormella mi-<br />

tään yksittäistä lakia. Jokaisella on<br />

oma oikeutettu tavoite. Ongelma<br />

on niiden yhteisvaikutus ja toimeenpano<br />

jäsenmaissa.<br />

Nimet vaihtoon. Ueapme ajaa<br />

yrittäjyyttä näkyvästi esiin EU-instituutioiden<br />

kilpailukykyasioiden<br />

yhteyteen.<br />

Näin ollen EU-komission nykyinen<br />

teollisuus- ja yrityspääosasto<br />

muutettaisiin yrittäjyys- ja kilpailukykypääosastoksi.<br />

Jäsenmaista<br />

koostuvan neuvoston puolella<br />

puolestaan kilpailukykyneuvostosta<br />

tulisi yrittäjyys- ja kilpailukykyneuvosto.<br />

Saman nimen saisi<br />

europarlamentin sisämarkkina- ja<br />

kuluttajansuojavaliokunta.<br />

Neimalan mukaan europarlamentti<br />

on instituutioista vaikein.<br />

Kukin 751 mepistä haluaa jättää lei-<br />

EU-instituutiot<br />

tarvitsevat rakenteellisen<br />

muutoksen.<br />

Antti Neimala<br />

mansa EU-lakiin ja prosessin vahtiminen<br />

on vaikeaa. Byrokratian<br />

vähentäminen unohtuu helposti,<br />

vaikka mepeistä valtaosa puheiden<br />

tasolla tunnustaa pk-yritysten merkityksen<br />

kasvulle ja työllisyydelle.<br />

Neimala huomauttaa, että EUinstituutiot<br />

päättävät toki rakenteestaan<br />

itse.<br />

– Mutta nykyisin lähes kaikki<br />

pk-yrityksiä koskettava säätely on<br />

lähtöisin EU:sta. Säätely vaikuttaa<br />

voimakkaimmin juuri pieniin toimijoihin.<br />

Putkinäköpelko. Hanke herättänyt<br />

kuitenkin vastustusta myös<br />

Ueapmen piirissä.<br />

Pelkona on, että kaikki yrittäjyysasiat<br />

ohjataan jatkossa erityistoimielimen<br />

puoleen ja yrittäjien<br />

mahdollisuudet vaikuttaa säätelyyn<br />

itse asiassa supistuvat.<br />

Esimerkiksi europarlamentin<br />

yrittäjyys- ja kilpailukykyvaliokunta<br />

voisi toimia ani harvassa lakiesityksessä<br />

vastuuvaliokuntana.<br />

Neimala ei tähän usko.<br />

– Nyt EU:n lainsäädäntöprosessissa<br />

ei ole mitään sisäänrakennettua<br />

järjestelmää, joka varmistaisi,<br />

että yrittäjän näkökulma pysyy<br />

mukana koko ajan.<br />

Painavimmat valiokunnat<br />

yrittäjän silmin<br />

• Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta ITRE (suomalaisjäsenet:<br />

Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, varaj. Sampo Terho)<br />

• Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (Olli Rehn)<br />

• Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (varaj. Miapetra<br />

Kumpula-Natri)<br />

• Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO (Liisa Jaakonsaari,<br />

varaj. Jussi Halla-aho)<br />

• Ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja kansanterveysvaliokunta<br />

ENVI (Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, varaj. Merja Kyllönen ja Sirpa<br />

Pietikäinen)<br />

• Maatalousvaliokunta AGRI (varaj. Olli Rehn)<br />

• Liikennevaliokunta TRAN (Merja Kyllönen, varaj. Henna Virkkunen)<br />

PIXMAC<br />

TESLA-SÄHKÖAUTOT<br />

SUORAAN VARASTOSTA!<br />

Lainaa<br />

yrityksesi<br />

tarpeisiin<br />

5.000-30.000€,<br />

1-6 kk maksuajalla.<br />

Heti saatavilla,<br />

vaivaton hakea.<br />

LAMBORGHINI GALLARDON KIIHTYVYYS<br />

KULUTUS 1,5€ / 100 KM<br />

3 X ENEMMÄN TAVARATILAA KUIN BMW 5-SARJAN SEDANISSA<br />

LEASING-SOPIMUKSELLA MAHDOLLISUUS VALTION ENERGIATUKEEN<br />

HUOMIO!<br />

Yritykset saavat valtion energiatukea Teslaan jopa<br />

20.000€! TOIMI NOPEASTI, sillä tuen hakuaika<br />

loppuu 15.9.<strong>2014</strong><br />

HELSINKI<br />

Viihdekeskus Flamingo<br />

Tasetie 8, Vantaa<br />

Puhelin: 010 292 2886<br />

www.auto-outlet.fi TAMPERE<br />

Lokomonkulma<br />

Lahdenperänkatu 3, Tampere<br />

Puhelin: 010 292 2753<br />

378-140701-YritysluottoIlmo_125x180.indd 2 2.7.<strong>2014</strong> 15:53:20


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

UUTISET<br />

17<br />

villeen<br />

Tällä vaalikaudella sanoista tekoihin<br />

>Suomen Yrittäjien kyselyn<br />

mukaan lähes kaikkien<br />

europarlamenttiin valittujen<br />

suomalaisedustajien mielestä<br />

pk-yrittäjiä rasitetaan turhalla<br />

byrokratialla.<br />

– On välttämätöntä, että pkyrittäjät<br />

otetaan nykyistä paremmin<br />

huomioon. EU-päätöksenteossa<br />

painopiste on tällä kaudella<br />

talouden vakauttamisen sijaan<br />

yrittäjyydessä ja kilpailukyvyssä,<br />

toteaa talouskomissaarista europarlamentin<br />

varapuhemieheksi<br />

siirtynyt keskustan europarlamentaarikko<br />

Olli Rehn.<br />

EU:n paikka ei ole Rehnin<br />

mukaan säädellä kampaajien<br />

korkokenkien korkeutta, mutta se<br />

on välttämätön vakauden, rauhan<br />

ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten<br />

luomisessa. Hän vaatii, että<br />

paremman säätelyn ajattelumalli<br />

on saatava sisäänkirjoitetuksi EUkomission<br />

uuteen työohjelmaan<br />

ja pk-ohjelmat on vietävä läpi<br />

tinkimättömästi.<br />

– Olennaista on, mitä tehdään<br />

ja jätetään tekemättä. Jokaisen<br />

direktiiviesityksen kohdalla on<br />

jatkossa testattava, tarvitaanko<br />

sitä todella.<br />

Ei täystyrmäystä. Rehnin mielestä<br />

Ueapmen aloite yrittäjyyteen<br />

keskittyvistä EU-toimielimistä on<br />

järkevä. Etenkin europarlamentissa<br />

on syytä olla valiokunta, jossa<br />

yrittäjyys on selkeästi esillä.<br />

Rehn toteaa, että kilpailukykyneuvoston<br />

alkuperäinen tarkoitus<br />

oli juuri yrittäjyyden huomioonottaminen,<br />

mutta tavoite<br />

ei ole toteutunut. Jäsenmaiden<br />

hallintorakenteita kun ei voi EUpäätöksillä<br />

muuttaa.<br />

– Kokemuksesta voin sanoa, että<br />

vähintään yhtä tärkeää on saada<br />

komission puheenjohtaja sitoutumaan<br />

asian taakse. Tässä lupaan<br />

laittaa peliin kaiken vaikutusvaltani.<br />

Sen sijaan esimerkiksi Sdp:n<br />

europarlamentaarikko Miapetra<br />

Kumpula-Natri ei lämpene idealle<br />

yrittäjyysvaliokunnasta.<br />

Hän huomauttaa, että yrittäjyys<br />

on osa eduskunnan talousvaliokunnan<br />

nimeä, mutta seikalla<br />

ei ole ollut mitään käytännön vaikutusta.<br />

Kumpula-Natrin mukaan<br />

tiukka säätely ei ole aina kilpailukykyhaitta<br />

pk-yritykselle.<br />

– Esimerkiksi turvallisuusasioissa<br />

se on eurooppalaisen tuotteen<br />

laadun tae.<br />

Olli Rehn<br />

Miapetra Kumpula-Natri<br />

Enzo Zucchi<br />

Anna Autio<br />

Kysyntää sadoille yrittäjille<br />

Ruuhkaa Talousapuun<br />

Franchising-alan yritykset uskovat<br />

vahvasti kasvuun, vaikka<br />

Suomen talous kärvisteleekin<br />

taantumassa.<br />

Esimerkiksi franchisingin<br />

konsultointiin erikoistuneen<br />

Franconin omistamalla Ketju.<br />

fi-sivustolla peräti 100 ketjua<br />

hakee yrittäjiä eri puolille<br />

Suomea. Toimitusjohtaja<br />

Henri Laakson mukaan kasvu<br />

on ollut kovaa, sillä viime<br />

vuonna vastaavaan aikaan<br />

yrittäjiä etsivien ketjujen määrä<br />

oli 80.<br />

– Yleisvire on positiivinen,<br />

jopa positiivisempi kuin viime<br />

vuonna. Erityisesti vähittäiskaupassa<br />

on positiiviset<br />

fiilikset. Sen sijaan rakennusja<br />

remonttipuolella on hiljaisempaa,<br />

Laakso sanoo.<br />

Francon on teettänyt<br />

joka vuotisen kyselyn, jossa<br />

franchising-alan yritykset ovat<br />

arvioineet kasvunäkymiä.<br />

Kyselyn tulokset valmistuvat<br />

elokuun lopussa.<br />

– Matalasuhdanne on kestänyt<br />

pitkään. Silloin on hyvät<br />

ajat yrittäjien rekrytointiin, sillä<br />

ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia.<br />

Huonoina aikoina<br />

ketjut eivät myöskään perusta<br />

omia yksiköitä, vaan karttavat<br />

riskejä, Laakso kertoo.<br />

Pienyrittäjille suunnattuun<br />

Talousapu-puhelinpalveluun<br />

ottavat nyt yhteyttä etenkin<br />

kauppa- ja palveluyrittäjät,<br />

kertoo kehityspäällikkö Jari<br />

Leskinen.<br />

– Näissä yrityksissä ollaan<br />

todella suurissa vaikeuksissa<br />

siinä vaiheessa, kun apua lähdetään<br />

etsimään, Leskinen<br />

sanoo.<br />

Talousapuun soitti viime<br />

vuonna reilut 2 000 yrittäjää,<br />

ja Leskisen arvion mukaan<br />

tänä vuonna yhteydenottoja on<br />

tullut samaa, aiempia vuosia<br />

tiuhempaa tahtia. Palvelu on<br />

suunnattu etenkin 1–10 työntekijän<br />

yrityksille, joilla ei usein<br />

ole resursseja käyttää konsulttipalveluita.<br />

Palvelun kautta<br />

vaikeuksiin joutunut yrittäjä<br />

saa neuvoja yrityksen taloustilanteen<br />

tervehdyttämiseen.<br />

– Valitettavasti vaikeudet<br />

päästetään vakaviksi ja pitkällisiksi,<br />

ennen kuin lähdetään<br />

hakemaan apua. Monessa tapauksessa<br />

voidaan vain neuvoa<br />

ajamaan liiketoiminta nopeasti<br />

alas lisätappioiden välttämiseksi,<br />

Leskinen toteaa.<br />

Talousapu-puhelinneuvonta<br />

päivystää maanantaista perjantaihin<br />

klo 9–16 numerossa 029<br />

007 4990.<br />

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.<br />

Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään 116 000 jäsenen valmiin<br />

verkoston, josta löytyy niin kumppaneita kuin asiakkaitakin.<br />

Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi<br />

ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa<br />

A-sarjan Mercedes-Benzin!<br />

Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia<br />

voittaa. Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele.<br />

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!


18<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

debatti<br />

Lähetä mielipiteesi<br />

toimitus@yrittajat.fi<br />

Muut lehdet<br />

Kaksintaistelu: Suomen Leipuriliittoa huolestuttaa leivän lisääntynyt<br />

tuonti, joka kaventaa kotimaisen leipomoalan toimintamahdollisuuksia.<br />

Liiton mukaan elintarvikelain byrokraattiset vaatimukset kuten Oiva-valvonnan<br />

julkaisutapa vain edistävät tuontituotteiden kasvua. Miksi näin, kysyy Leipuriliiton<br />

toimitusjohtaja Mika Väyrynen Eviran pääjohtaja Matti Aholta.<br />

”Monessa pk-yrityksessä<br />

arki on kiireistä<br />

ja tekemätöntä työtä on<br />

paljon, mutta rekrytointiprosessiin<br />

ei välttämättä ole<br />

irrottaa aikaa.”<br />

Puheenjohtaja Lauri Mikkonen<br />

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät<br />

Oulu-lehdessä.<br />

Oiva-valvonnassa huonoin yksittäinen<br />

arvosana on otettava julkistettavan Oiva-arviointituloksen<br />

yleisarvosanaksi. Huonoimman arvosanan<br />

mukaan määräytyvää tarkastuksen tulosta voidaan<br />

kuitenkin verrata tilanteeseen, jossa viiden laudaturin ja<br />

yhden lubenterin ylioppilas saisi tällä tavalla ylioppilaskirjoituksen<br />

yleisarvosanaksi B:n. Miksi tällainen julkaisemistapa<br />

on oikeudenmukaista?<br />

”Yleensä jos<br />

kauppa pitää saada<br />

aikaiseksi ilman harkintaaikaa,<br />

omien hälytyskellojen<br />

pitäisi soida.<br />

Kauppakamarin lakimies Minna<br />

Aalto-Setälä Kauppalehdessä.<br />

”Kaupan alalla<br />

on ongelmia, mutta<br />

Kaupan liiton synkkä arvio<br />

työpaikkakadosta tuntuu<br />

ylimitoitetulta.”<br />

PAM:n viestintäjohtaja Timo<br />

Piirainen Yle.fissä.<br />

”Minä en kerkiä<br />

enää maailmaa täyteen<br />

leipoa eli enköhän ole oman<br />

osuuteni tehnyt. Jos yritykset<br />

eivät mene kaupaksi, myyn<br />

laitteet ja tavarat eniten<br />

tarjoavalle.”<br />

Kuopiolainen leipomo- ja<br />

kahvilayrittäjä Seppo Hiltunen<br />

Yle.fissä.<br />

Tuontituotteet kilpailevat samoilla<br />

päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoilla<br />

Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kanssa.<br />

Tuontituotteet eivät kuitenkaan kohtaa samaa<br />

Oivan arviointitulokseen liittyvää imagoriskiä kuin<br />

Suomessa valmistetut tuotteet. Haluaako Evira<br />

Oiva-valvonnan julkaisemistavalla edistää tuontituotteiden<br />

tuontia Suomeen?<br />

Suhteellisuusperiaate edellyttää,<br />

että viranomainen mitoittaa toimintansa<br />

alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saadaan<br />

aikaan tarvittava vaikutus. Elintarviketurvallisuuden<br />

tason tiedetään olevan Suomessa erittäin korkealla<br />

tasolla. Miten Evira huomioi suhteellisuusperiaatteen<br />

päättäessään, miten Oiva-valvonnan<br />

tulos tulee julkistaa?<br />

ALEKSI POUTANEN<br />

Mika Väyrynen, Leipuriliiton toimitusjohtaja<br />

Kolumni<br />

Janne Makkula<br />

janne.makkula@yrittajat.fi<br />

Jos joku keksii<br />

yhdenkin asian,<br />

jota ei jollain<br />

tavalla säädellä,<br />

niin ilmoittakoon<br />

ihmeessä.<br />

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien<br />

lainsäädäntöasioiden päällikkö<br />

Janne Makkula:<br />

Miljoonan pykälän maa!<br />

Kävin viikonloppuna kaverin<br />

kanssa oluella. Terassi oli täynnä<br />

eikä vapaata pöytää ollut. Tarjoilija<br />

tosin ystävällisesti totesi, että heillä<br />

on ylimääräisiä tuoleja, jotka voi viedä<br />

ulos.<br />

Vähän ajan kuluttua tarjoilija tuli<br />

anteeksipyydellen sanomaan, että tuolimme<br />

ovat parikymmentä senttiä anniskelualueen<br />

ulkopuolella. Tarjoilijan mukaan<br />

valvonta on ”näissä asioissa erittäin<br />

tarkkaa”.<br />

Meille tuli ongelma: miten siirtää<br />

tuolit alueelle, johon ne eivät mahdu?<br />

Juristina toki ymmärrän, että yhteiskunnassa<br />

tarvitaan sääntöjä. Onko kuitenkin<br />

käynyt niin, että nupit ovat kääntyneet<br />

aivan liikaa kaakkoon?<br />

Katsotaanpa. Helmikuussa <strong>2014</strong> EUrekisteristä<br />

kaivettu lukumäärä voimassa<br />

olevasta EU-lainsäädännöstä oli 17 684.<br />

Siis säädöstä, jotka sisältävät lukuisia<br />

artikloja tai pykäliä. Samaan aikaan<br />

Suomessa voimassa olevien lakien määrä<br />

oli noin 1 700 kappaletta. Luvussa ei ole<br />

mukana asetuksia, päätöksiä, ohjeita tai<br />

muita normeja, joita on tolkuton määrä.<br />

Niin tolkuton, ettei kukaan osaa sanoa<br />

niiden lukumäärää.<br />

Suomessa julkaistiin vuonna 2013<br />

Suomen säädöskokoelmassa kaikkiaan<br />

1 331 säädöstä. Näistä oli eduskunnan<br />

käsittelemiä lakeja tai lainmuutoksia<br />

kaikkiaan 635. Uusia lakeja säädettiin<br />

84 kappaletta. Onko siis niin, että yhteiskunnan<br />

ylläpitämiseksi ja ihmisten yhteiselon<br />

sujumisen varmistamiseksi tarvittiin<br />

vuonna 2013 lähes sata uutta<br />

lakia?<br />

Silloin, kun kukaan ei tiedä, voi väittää.<br />

Minä väitän, että Suomessa on voimassa<br />

ja sovellettavana EU-lainsäädäntö ja<br />

kansallinen lainsäädäntö yhteenlaskettuna<br />

ainakin miljoona pykälää. Jos joku keksii<br />

yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla<br />

säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Tai<br />

ehkä ei kuitenkaan – muuten nimittäin<br />

sitäkin aletaan säädellä, kun huomataan<br />

tällainen aukkopaikka.<br />

Ehdotan kuitenkin vielä yhtä säädöstä<br />

lisää: lakia maalaisjärjen käyttämisestä.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

19<br />

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti<br />

Tästä kantaa poliittisen vastuun Esko Ahon hallitus. Se Suomen myi<br />

halvalla Brysseliin. Eli kepunkin petokset alkavat nyt kansalle toden teolla<br />

paljastua. Tulee kalliiksi, kun rekkoja aletaan seisottaa.<br />

Ahti Lähteenmäki Venäjä-pakotteista.<br />

Facebookkommentit<br />

Elintarviketurvallisuutta ei voi<br />

toteuttaa keskimääräisesti. Se, että toimija tekee yhden<br />

asian oikein, ei poista toisessa asiassa tehdyn epäkohdan aiheuttamaa<br />

vaaraa kuluttajalle. Karu muistutus asiasta tulee Tanskasta: 20<br />

sairastui ja 12 kuoli listerioosiin, kun bakteeri pääsi huonon tuotantohygienian<br />

seurauksena lisääntymään lammasrullassa. Mikään muu hyvä<br />

toiminta ei korvannut tätä epäkohtaa. Väitetystä poiketen Oiva-raportti<br />

EI koostu vain yhdestä hymiöstä. Oiva-raportti kertoo jokaisen tarkastetun<br />

asiakokonaisuuden tuloksen sekä hymiöin että sanoin. Näin<br />

nimenomaan oikein tehdyt asiat korostuvat kuluttajille. Kauppojen<br />

ja ravitsemusliikkeiden Oiva-raportit ovat olleet käytössä<br />

1.5.<strong>2014</strong> alkaen.<br />

Maataloudelle ollaan puuhamassa<br />

korvauksia pakotteiden johdosta,<br />

mutta entäs kuljetusliikkeet?<br />

Vastaus on ei, mutta muistaa valtionvarainministeri<br />

heitä sentään<br />

polttoaineen veronkorotuksella!<br />

Jenni Mäntynen Venäjä-pakotteista<br />

Itsellä ei kokemusta, mutta viesti<br />

lienee mennyt työntekijöille perille.<br />

Kesällä, kun joku on ilmoittanut<br />

sairastuneensa, on joku pian ollut<br />

muistuttamassa lomansiirrosta.<br />

Marko T Liuksiala lomasaikuttelusta<br />

Kuluttaja haluaa tietää, että tuote<br />

on valmistettu asianmukaisesti. Oiva-raportilla<br />

on mielestäni tärkeä rooli Suomessa valmistettujen<br />

tuotteiden myynnin edistäjänä. Oiva-raportti on tae siitä,<br />

että elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat osataan tehdä<br />

oikein juuri tässä yrityksessä. Oivaa vastaavia järjestelmiä<br />

on käytössä monessa maassa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa<br />

myöten. Ja kiinnostus on kasvanut. Pisin kokemus<br />

on Tanskassa, jonka järjestelmä toimi esimerkkinä<br />

Oivaa luotaessa.<br />

Parhaan hymyn saamiseen riittää voimassa<br />

olevan lainsäädännön asettamien vaatimusten<br />

noudattaminen. Moni yritys tekee enemmän. Epäkohdan<br />

vakavuus määrää hymyn asteen ja tehtävien toimenpiteiden<br />

kiireellisyyden. Näin pienet epäkohdat eivät saa liian suurta<br />

painoarvoa ja Oiva-raportti hymyilee. Elintarvikelaki säätää<br />

yksiselitteisesti, että valvontatiedot ovat julkisia. Nyt valvonta<br />

tehdään yhdenmukaisella tavalla koko maassa ja tulokset<br />

ovat vähitellen vertailukelpoisia. Minusta tämä on hyvä ja<br />

suorastaan välttämätön edistysaskel.<br />

Matti Aho, Eviran pääjohtaja<br />

ALEKSI POUTANEN<br />

Kustantaja<br />

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy<br />

11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien<br />

jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl.<br />

ISSN 2341-7722 (painettu)<br />

ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu)<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsen<br />

Toimitus<br />

Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja<br />

Kimmo Koivikko, päätoimittaja<br />

Tero Karjalainen, toimittaja<br />

Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiysvapaalla)<br />

Teppo Kuittinen, toimittaja<br />

Lotta Tammelin, toimittaja<br />

Raija Lehtonen, taitto<br />

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi<br />

p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999<br />

Ulkoasu Marko Myllyaho<br />

Ilmoitusmyynti<br />

Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki<br />

p. 010 665 2555<br />

myynti@alma360.fi, www.alma360.fi<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki<br />

p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi<br />

Paino I-print Oy, Seinäjoki<br />

Lehti ei vastaa<br />

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle<br />

toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä<br />

käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta<br />

tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden<br />

toimesta ilman eri maksua.<br />

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta,<br />

mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta,<br />

mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.<br />

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta,<br />

jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta,<br />

tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.<br />

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.<br />

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.<br />

Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle<br />

annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta<br />

loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien,<br />

asetusten ja hyvien tapojen mukainen.<br />

Webinaari tulee luoksesi!<br />

Pinterest ja<br />

Instagram 22.8.<br />

yrittajat.fi/web/hitit<br />

Etämyyntisäännösten<br />

muutokset 28.8.<br />

yrittajat.fi/web/<br />

etamyynti<br />

Rakentamispalveluiden uusi<br />

ilmoitusmenettely 29.8.<br />

yrittajat.fi/web/<br />

ilmoitusmenettely<br />

Venäläinen liiketoimintakulttuuri<br />

4.9.<br />

yrittajat.fi/web/venaja<br />

Katelaskennalla parempi<br />

tuloksentekokyky 5.9.<br />

yrittajat.fi/web/katelaskenta<br />

Asiakasrekisteri<br />

Excelillä 12.9.<br />

yrittajat.fi/web/<br />

asiakasrekisteri<br />

Google<br />

My Business 19.9.<br />

yrittajat.fi/web/googlemyb<br />

Yrityksen investointilaskelmat<br />

26.9.<br />

yrittajat.fi/web/<br />

investointilaskelmat<br />

Tarjouslaskelma Excelillä 10.10.<br />

yrittajat.fi/web/tarjouslaskelma<br />

Yrityksen verotus 31.10.<br />

yrittajat.fi/web/verotus<br />

Yrityksen arvonmääritys 14.11.<br />

yrittajat.fi/web/arvonmaaritys<br />

Koulutus omalla koneellasi. Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella yrityskohtaisen ratkaisusi!<br />

Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus<br />

Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294


20<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

arjessa<br />

Kova kuin kivi<br />

Elomaan perheen yrittäjämiehet tuntevat kiven.<br />

Perheen 100 vuotta täyttävällä yrityksellä on takanaan<br />

ankaraa kituutusta ja upeita onnistumisia.<br />

havinaa<br />

Sarjassa selvitämme<br />

poikkeuksellisen<br />

pitkäikäisten yritysten<br />

salaisuudet.<br />

1914<br />

Suomen Graniitti Oy<br />

perustetaan Tampereelle.<br />

Perustajina ovat Adolf<br />

Aarno, Toivo Kaipio ja<br />

Juho Sohlman.<br />

1917<br />

Ilmari Elomaa<br />

ostaa yrityksen.<br />

Työstettyä. Graniittia<br />

käsitellään Tampereen Kovakivi<br />

Oy:ssä monin tavoin: sahataan,<br />

hiotaan, jyrsitään ja poltetaan.<br />

Sahaaminen on hidasta, joten<br />

sahat pyörivät automaatiolla<br />

läpi vuorokauden.<br />

1930<br />

Aloitetaan<br />

tarvekiven louhinta<br />

Kurussa.<br />

YLÖJÄRVI<br />

Lotta Tammelin<br />

lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />

Ylöjärvellä Niemikylässä<br />

sijaitseva<br />

rosoreunainen kivilouhos<br />

on jylhä<br />

näky. Kymmenien<br />

metrien korkuiset<br />

kallioseinämät ovat täynnä railoja<br />

ja kaikkialla lojuu jättimäisiä kivilohkareita.<br />

Pystypäin poratut railot<br />

kertovat siitä, että täällä on jo 40<br />

vuoden ajan louhittu graniittia –<br />

niin sanottua Kurun harmaata.<br />

– Louhimme sieltä vuodessa<br />

noin 2000 kuutiota myytäväksi<br />

kelpaavaa kiveä, Tampereen Kovakivi<br />

Oy:n hallituksen puheenjohtaja<br />

Tapani Elomaa sanoo.<br />

Tampereen Kovakivi Oy louhii ja<br />

jalostaa kuuluisaa suomalaista Kurun<br />

graniittia. Väreinä löytyy harmaa,<br />

punaruskea ja musta. Lisäksi<br />

yritys toimittaa ja jalostaa useimpia<br />

kotimaisia luonnonkivilaatuja.<br />

Tärkeimmät myyntiartikkelit ovat<br />

ympäristökivet esimerkiksi katujen,<br />

puistojen ja torien rakentamiseen.<br />

Suurimmat asiakkaat löytyvät<br />

siis luonnollisestikin julkiselta<br />

puolelta.<br />

Vaikka Niemikylän louhos on<br />

palvellut yritystä jo 40 vuotta, on<br />

se melko lyhyt aika koko yhtiön<br />

historiassa.<br />

– Satavuotisjuhlia vietetään nyt<br />

syyskuussa. Perustamiskirja on<br />

päivätty muistaakseni lokakuulle<br />

1914. Silloin elettiin vielä tsaarin<br />

aikaa, Elomaa muistelee.<br />

Vientikauppaa. Tampereen Kovakivi<br />

Oy aloitti toimintansa nimellä<br />

Suomen Graniitti Oy. Elomaan<br />

suvulle yritys päätyi vuonna 1917,<br />

kun Tapani Elomaan isoisä Ilmari<br />

Elomaa osti yrityksen.<br />

– Isoisä oli aikanaan toiminut<br />

kauppiaana ja oli muutenkin touhukas<br />

heppu. Hän ajatteli, että tästä<br />

yrityksestä voisi saada itselleen<br />

leivän, Tapani Elomaa kertoo.<br />

Suomalainen graniitti<br />

kestää hyvin pakkasta<br />

ja aikaa.<br />

Antti Elomaa<br />

Ilmari Elomaa sai kiviyrityksensä<br />

nousuun, kun Iso-Britanniaan<br />

vietiin puolivalmiita hautakiviä.<br />

– Englannissa ei ole graniittia<br />

laisinkaan, joten se oli luonteva<br />

vientikohde. Suomalaisella kiviteollisuudella<br />

on ollut jo varsin<br />

aikaisessa vaiheessa hyvät tiedot<br />

vientikaupasta Eurooppaan ja Venäjälle.<br />

Nyt Tampereen Kovakiveä luotsaa<br />

jo neljäs Elomaa – Tapanin poika<br />

Antti Elomaa.<br />

– Ei minulle ollut koskaan täysin<br />

selvää, että jatkaisin jonakin päivänä<br />

perheyrityksemme vetämistä,<br />

mutta toki koen positiivista velvoitetta<br />

jatkosta. Yritys on kuitenkin<br />

ollut suvussamme niin pitkään,<br />

Antti Elomaa sanoo.<br />

Sisulla eteenpäin. Antti Elomaan<br />

puhelin soi tiuhaan tahtiin. Kiveä<br />

kaivataan Suomessa, Ruotsissa,<br />

Saksassa, Tanskassa ja enenevässä<br />

määrin myös Puolassa.<br />

– Aiemmin veimme kiveä paljon<br />

hautakiviksi myös Japaniin. Nykyään<br />

japanilaiset ostavat kuitenkin<br />

kivensä hintasyistä Kiinasta,<br />

Antti Elomaa kertoo.<br />

Kotimaassa suomalainen kivi on<br />

kuitenkin arvossaan.<br />

– Suomalainen graniitti kestää<br />

hyvin pakkasta ja aikaa. Se ei rapaudu.<br />

Lisäksi olemme esimerkiksi<br />

Tampereelle tehneet viime vuosina<br />

useita isoja kohteita, koska päättäjillä<br />

on ollut halu ostaa suomalaista<br />

kiveä ja työtä, Antti Elomaa<br />

summaa.<br />

Ihan aina Tampereen Kovakivi<br />

Oy ei ole porskuttanut tällä vauhdilla<br />

eteenpäin.<br />

– 1950-luvun alussa koko suomalainen<br />

kiviteollisuus oli vallan<br />

alavireistä. Yrityksillä ei ollut pääomia<br />

investoida uuteen kalustoon.<br />

Myös menekki pieneni, ulkomaanvienti<br />

tyrehtyi ja sodan jälkeen<br />

rakennettiin volyymillä eikä luonnonkiveä<br />

käytetty, Elomaat kertovat.<br />

– 1970-luvulla aloitettiin Suomessa<br />

tarvekivilouhinta isommassa<br />

mittakaavassa vientiin. Sitä<br />

kautta päästiin myös jalostetun<br />

kiven viennissä alkuun ja markkinat<br />

piristyivät, Tapani Elomaa selvittää.<br />

Alamäkeä kesti myös Elomaiden<br />

yrityksessä lähes 20 vuotta. Sitkeys<br />

kuitenkin palkittiin.<br />

– Yritys pysyi pystyssä jääräpäisellä<br />

yrittämisellä ja kitkuttelemisella.<br />

Kun saimme viennin<br />

vetämään Ruotsiin, alkoi elämä<br />

taas hymyillä, myhäilee Tapani<br />

Elomaa.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

24%<br />

21<br />

24 prosenttia Kauppakamarin<br />

kyselyyn vastanneista yrityksistä<br />

ei hyväksy Venäjälle langetettuja<br />

pakotteita.<br />

KUVAT: EMIL BOBYREV<br />

1951<br />

Tapanin isä Antti Elomaa<br />

aloittaa yhtiön toimitusjohtajana.<br />

Kommentti<br />

LOTTA TAMMELIN<br />

lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />

1952<br />

Yrityksen kivenjalostustoiminta<br />

muuttaa<br />

Tampereelta Kuruun.<br />

1970<br />

Suomen Graniitin rinnalle<br />

perustetaan Tampereen<br />

Kovakivi Oy aluksi pelkästään<br />

louhintayritykseksi.<br />

1986<br />

Tampereen Kovakivi Oy<br />

yhdistetään Suomen graniittiin.<br />

Tapani Elomaa aloittaa<br />

toimitusjohtajana.<br />

maineikas. Niemikylän louhos on<br />

palvellut Elomaan perheen kiviyritystä jo<br />

40 vuoden ajan. – Täältä louhitaan Kurun<br />

harmaata graniittia. Se on maailmallakin<br />

tunnettua. Arkkitehditkin tunnistavat<br />

Kuru Greyn nimeltä, Tampereen Kovakivi<br />

Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaa kertoo.<br />

Isä Tapani myhäilee vieressä.<br />

2013<br />

Yritys ostaa Peipohjan kiviveistämön<br />

harmaan graniitin<br />

louhintaoikeudet Teiskosta ja<br />

mustan graniitin louhintaoikeudet<br />

Kurusta.<br />

Jätetään bulkki Kiinaan!<br />

Vaikka Suomi onkin tuhansien järvien maa, on myös<br />

kivessä jotakin perisuomalaista. Suomalainen ei<br />

helvillä anna periksi, kuten ei kivikään. Joskus jääräpäisyys<br />

kannattaa. Kuten Tampereen Kovakivi Oy:ssä<br />

1950–1970-luvuilla. Kuinka moni jaksaisi 20 vuoden<br />

alamäkeä? Itse en jaksaisi.<br />

Elomaat kuitenkin sinnittelivät, ja nyt yrityksen<br />

liikevaihto pyörii kahden miljoonan euron hujakoilla.<br />

Se on mallikelpoinen suoritus, kun ottaa huomioon,<br />

että luonnonkiven kulta-aika alkaa olla Suomessa<br />

ohi. Talot rakennetaan elementeistä, hautakivet ovat<br />

muuttuneet isoista sukuhaudoista pieniksi matkalaukkukoon<br />

kiviksi ja lasirakentaminen on yhä muodikkaampaa.<br />

Ajatuksen tasolla on myös mielenkiintoista se, että<br />

vaikka aiemmin kiveä työstettiin pääasiassa käsin,<br />

tehtiin siitä huomattavasti hienompia ja haasteellisempia<br />

kokonaisuuksia. Nyt olemme siirtyneet yksilöllisyydestä<br />

volyymiin.<br />

Ihan Kiinan tasolla emme sentään vielä kuitenkaan<br />

ole, vaikka sieltä rahdataan halpaa bulkkia tännekin.<br />

Suomalaisella kiviteollisuudessa on pitkä historia ja<br />

alan osaaminen on huippuluokkaa.<br />

On suomalaisen hankintapolitiikan tehtävä on<br />

pitää huolta siitä, että taivallamme täällä jatkossakin<br />

Kurun harmaalla päällystetyillä kävelykaduilla –<br />

emmekä kivenmurikoilla, joilla on kiinalainen sarjanumero.<br />

1986–1996<br />

Yritys investoi ahkerasti<br />

koneisiin ja rakennushankkeisiin.<br />

2013<br />

Tapanin poika Antti<br />

aloittaa toimitusjohtajana.


22 Arjessa<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Tiesithän,<br />

että...<br />

Pidä pääkoppasi<br />

Veroeurot<br />

eivät kilahda<br />

Ennakkoverojen määrä on laskenut<br />

heinäkuussa, samoin on<br />

käynyt arvonlisäverolle.<br />

Vaikka yrittäjät eivät perinteisesti<br />

veroja rakastakaan,<br />

verottajan luvut ovat kuitenkin<br />

huono uutinen.<br />

Luvut kielivät siitä, että<br />

kauppa ei käy viime vuoden<br />

malliin. Verohallinnon mukaan<br />

yhteisöveron tuloveroa kertyi<br />

heinäkuussa 296 miljoonaa euroa<br />

eli 29 prosenttia vähemmän<br />

kuin vuotta aiemmin. Laskusta<br />

suurin osa selittyy ennakkoverokertymän<br />

laskulla.<br />

Myös arvonlisäveroa kertyi<br />

heinäkuussa vähemmän kuin<br />

vuosi sitten. Miinusta tuli 2,9<br />

prosenttia.<br />

Huijareita<br />

liikkeellä<br />

– PRH varoittaa<br />

Patentti- ja rekisterihallituksen<br />

asiakaspalveluun on tullut useita<br />

yhteydenottoja Muistutusnimellä<br />

otsikoiduista kirjeistä.<br />

PRH muistuttaa, että sillä ei<br />

ole mitään tekemistä näiden<br />

muistutuskirjeiden kanssa.<br />

Kaikissa PRH:n lähettämissä<br />

ilmoituksissa ja kirjeissä lukee<br />

selvästi PATENTTI- JA REKISTERI-<br />

HALLITUS.<br />

Muistutuskirjeitä lähettäneet<br />

yritykset ovat käyttäneet<br />

sellaisia nimiä ja sellaista<br />

kirjeen muotoilua, että ainakin<br />

osa asiakkaista on erehtynyt<br />

luulemaan muistutuksen olevan<br />

peräisin PRH:sta.<br />

Lisätietoja: www.prh.fi/fi/<br />

tavaramerkit.html<br />

Löydät tärkeät<br />

luvut verkosta<br />

Alennuslaskuri<br />

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />

arkisto/mobiili/alennuslaskuri/<br />

Palkkalaskuri<br />

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />

arkisto/mobiili/palkkalaskuri/<br />

Verotuksen määräpäivät<br />

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />

arkisto/mobiili/maarapaivat/<br />

Jatkuvasti<br />

kuormittava stressi<br />

vie voimavarat<br />

Liisa Mayow<br />

toimitus@yrittajat.fi<br />

Yrittäjä ei lomaa pidä,<br />

ja stressi on ikuinen<br />

vieras. Väärin. Vanha<br />

mantra ei enää pidä<br />

paikkaansa, sanoo<br />

yrittäjien hyvinvointia<br />

tutkinut Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija<br />

Susanna Visuri.<br />

Valtaosa eli 80 prosenttia suomalaisista<br />

yrittäjistä kokee voivansa hyvin<br />

ja jaksavansa töissä.<br />

Noin viidennes yrittäjien hyvinvointitutkimusten<br />

vastaajista sen<br />

sijaan koki melko paljon tai erittäin<br />

paljon stressiä. Stressin aiheet liittyvät<br />

useimmiten yrityksen talouteen<br />

ja tulevaisuuteen: jos liikevaihto heikkenee,<br />

stressi saattaa kalvaa yrittäjän<br />

mieltä.<br />

Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin<br />

vain haitalliseksi koettua stressiä,<br />

muistuttaa Visuri.<br />

– Tietyn tason hyvälaatuinen stressi<br />

aktivoi meitä toimintaan. Jatkuva,<br />

kuormittavaksi koettu stressi taas vie<br />

voimavarat.<br />

Muutaman työntekijän yrityksissä<br />

yrittäjä saattaa stressata myös työntekijöiden<br />

puolesta. Jos yrityksen tulevaisuus<br />

on vaakalaudalla, yrittäjä<br />

miettii, miten työntekijät pärjäävät,<br />

jos firma menee nurin.<br />

Palautuminen tärkeää. Ne yrittäjät,<br />

jotka kokivat pitävänsä riittävästi<br />

vapaa- ja lomapäiviä ja pystyivät säätelemään<br />

työtuntejaan, kokivat selvästi<br />

vähemmän stressiä.<br />

– Se osoittaa palautumisen merkityksen.<br />

Pitkän päivän tekeminen ei<br />

välttämättä ole tehokasta, Susanna<br />

Visuri sanoo.<br />

Yrittäjissä on tunnetusti väkeä, jotka<br />

eivät pidä lainkaan vapaapäiviä tai<br />

lomaa. Puolet yrittäjistä pitää lomaa<br />

1 – 4 viikkoa vuodessa, ja yleisin loman<br />

määrä on Visurin arvion mukaan<br />

2 – 4 viikkoa vuodessa.<br />

– Toimiala tietysti vaikuttaa siihen<br />

minkä verran voi pitää lomaa ja milloin:<br />

sesonkiyrittäjiä on sekä kesällä<br />

että talvella. Hiljaisina aikoina kannattaa<br />

uskaltaa pitää vapaata, Visuri<br />

neuvoo.<br />

Lomassa olennaista on henkinen<br />

irrottautuminen työstä, ei niinkään<br />

päivien lukumäärä. Tutkimukset<br />

osoittavat, että tämä vaatii kahden tai<br />

kolmen viikon yhtäjaksoisen vapaan.<br />

– Jotkut olivat tyytyväisiä pitämiensä<br />

vapaapäivien lukumäärään, vaikka<br />

niitä oli nolla. Silloin kannattaa kyllä<br />

miettiä, onko tämä ihan järkevää pidemmän<br />

päälle, Visuri sanoo.<br />

Arki haltuun. Yrittäjien asenteet<br />

vapaa–aikaan ovat vuosien saatossa<br />

muuttuneet: yhä harvempi ei pidä<br />

lainkaan lomaa.<br />

– Toki jos talous näyttää huonolta,<br />

on paha mennä sanomaan että ota<br />

lomaa, mutta jos kaikki on tasapainossa,<br />

kannattaa muistaa vapaa–ajan<br />

tärkeys.<br />

Näin vältät stressin<br />

1<br />

Suunnittele omat<br />

työt järkevästi ja<br />

rytmitä päiväsi. Pidä<br />

työpäivä kohtuullisen<br />

mittaisena.<br />

Arttu Muukkonen<br />

valokuvaaja, Ulko Oy,<br />

Tampere:<br />

1) Pidin vajaan viikon<br />

kesälomaa. Heinäkuussa<br />

tein kyllä useamman viikon<br />

niin, että olin puoliksi töissä<br />

ja puoliksi vapaalla. Se<br />

on itselleni ihan hyvä tapa<br />

rentoutua, mutta teki myös<br />

hyvää olla vähän aikaa<br />

täysin lomalla. Menin Kilpisjärvelle<br />

maastopyöräilemään.<br />

Oli todella jees, kun<br />

pystyin hyvällä omallatunnolla<br />

olemaan vastaamatta<br />

puhelimeen.<br />

Yleensä olen ajoittanut<br />

lomat siihen vuodenaikaan<br />

kun ei ole töitä. Kesä on kiireinen,<br />

mutta marraskuun<br />

lopulla lähden viikoksi surffaamaan<br />

tiukan työputken<br />

päätteeksi.<br />

2) Stressi poistuu tekemällä,<br />

teen aina paljon<br />

töitä. Stressin voi välttää<br />

huolellisella ennakkosuunnittelulla<br />

ja aikatauluissa<br />

pysymisellä.<br />

2<br />

Ota arjessa aikaa<br />

itselle ja läheisille.<br />

Työ ei saa olla elämän<br />

ainoa sisältö.<br />

3<br />

Huolehdi, että<br />

voit puhua jollekin<br />

yrittämisestä ja työstäsi.<br />

Tämä on erityisen tärkeää<br />

yksinyrittäjille.<br />

Keinoja on useita<br />

1 ) Kuinka pitkän loman vietit?<br />

2 ) Miten vältät stressin parhaiten?<br />

Ville Vähälä<br />

toimitusjohtaja, logistiikkayritys<br />

Vähälä-yhtiöt,<br />

Oulu:<br />

1) Juhannuksen jälkeen<br />

pidin pari viikkoa, ja tarkoitus<br />

on pitää kohta vähän<br />

lisää. Meillä on henkilökuntaa<br />

sen verran paljon, etteivät<br />

asiat ole aina yhdestä<br />

ihmisestä kiinni. Yhden<br />

lomareissun olen tehnyt<br />

niin, ettei kännykkä kuulunut,<br />

mutta muuten vastaan<br />

puhelimeen ja luen välillä<br />

sähköpostia. En lomalla<br />

aseta liikaa tavoitteita mitä<br />

pitää ehtiä tehdä, vaan<br />

rentoudun ja nautin.<br />

2) Osa työasioista tietysti<br />

stressaa aina, osa hoituu<br />

helpommin. En silti menetä<br />

yöuniani stressin takia koskaan.<br />

Paras lääke stressiin<br />

on se, että vaikka työnteko<br />

on isossa roolissa, täytyy<br />

muistaa perhe, lapset ja<br />

omat harrastukset. Osaan<br />

heittäytyä lasten kanssa<br />

lattialle leikkimään ja<br />

keskittyä siihen. Joskus työasiat<br />

pyörivät takaraivossa,<br />

mutta en anna niiden<br />

hallita.<br />

Hanna Keskinen,<br />

vaatekauppayrittäjä,<br />

Urban Soul, Helsinki:<br />

1) En ehtinyt tänä kesänä<br />

pitämään lomia lukuun<br />

ottamatta muutamaa irtopäivää<br />

siellä täällä. Juuri<br />

nyt ei ole moiseen varaa,<br />

kun myyntiä on saatava,<br />

eikä ole varaa palkata<br />

apuvoimia. En ole oikeastaan<br />

pitänyt kunnon lomaa<br />

kuuteen vuoteen. Kaipaisin<br />

pidempää lomaa, jolloin<br />

voisin lähteä ulkomaille tai<br />

mökille.<br />

2) Stressiä vältän harrastamalla<br />

liikuntaa ja liikkumalla<br />

luonnossa, mutta onhan<br />

sitä stressiä silti aina.<br />

Sen vain joutuu kestämään.<br />

Osaan onneksi aika hyvin<br />

laittaa pään off-asentoon<br />

vapaa-ajalla, jos haluan.<br />

Vapaapäivinä lähden luontoon<br />

tai jonnekin missä<br />

en muuten ikinä ehdi<br />

käymään, kuten vaikka<br />

rannalle.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Arjessa<br />

23<br />

kunnossa<br />

Ajankohtaisveropäivä<br />

Keskiviikko 22.10.<br />

Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa<br />

4<br />

Lomaa pitävät yrittäjät<br />

stressaavat vähemmän.<br />

Älä myöskään ahda<br />

loman jälkeisiä päiviä<br />

täyteen töitä.<br />

6<br />

Jos et saa stressiltä<br />

unta, kirjoita lista<br />

hoidettavista asioista.<br />

Voit tarttua siihen<br />

levänneenä aamulla.<br />

5<br />

Riittävä uni,<br />

terveellinen ruokavalio<br />

ja liikunta auttavat<br />

välttämään stressiä.<br />

7<br />

Huolehdi, että<br />

perustalousosaamisesi<br />

on ajan tasalla. Jos työn<br />

hinnoittelu, myynti ja<br />

markkinointi ovat kunnossa,<br />

stressin aihetta on<br />

vähemmän.<br />

9.00 Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi<br />

9.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta<br />

• katsaus tuoreeseen arvonlisäverotuksen oikeuskäytäntöön<br />

• uusimmat Verohallinnon alv-ohjeet<br />

• vuoden 2015 alussa voimaan tulevia alv-lainsäädännön muutoksia<br />

Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte<br />

11.00 Tilinpäätös <strong>2014</strong><br />

• kirjanpitolautakunnan uusimpia lausuntoja<br />

• kirjanpitolaki uudistuu, mikä muuttuu<br />

KHT, KILAn jäsen Jouko Karttunen, Tiliaktiiva<br />

12.00 Lounas, Ravintola Einstein<br />

13.00 Verolainsäädännön muutokset<br />

• uudet veroperusteet vuonna 2015<br />

• tuloveroasteikot ja vähennykset<br />

14.15 Kahvi<br />

Ennakkoperintä 2015<br />

• verokorttien ulkoasu, voimaantulo ja alkuvuoden menettely<br />

• suorasiirtojen merkitys ja paperiset verokortit<br />

Työnantajamenettely ja sen muutokset<br />

• työnantajamenettelyn muutokset<br />

• työnantajan ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015<br />

• vuosi-ilmoitukset vuodelta <strong>2014</strong><br />

Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö<br />

Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto<br />

14.45 Muuttunut ja muuttuva yritysten ja niiden omistajien verotus<br />

• osinkoverotus <strong>2014</strong> ja 2015<br />

• sijoitetun vapaan oman pääoman jaon muuttunut verotus<br />

• osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttuva verotus<br />

• uusi koulutusvähennys<br />

• kiristyvä perintö- ja lahjaverotus<br />

• muut budjetin verolait 2015<br />

Pia Lemmetty<br />

omistaja, hoitovapaalla<br />

olevia asiantuntijoita<br />

lyhyisiin projekteihin<br />

välittävä yritys Mamwork,<br />

Helsinki:<br />

1) Pidin heinäkuun lomaa,<br />

kuten moni asiakkaistammekin.<br />

Lähes joka päivä<br />

tuli kuitenkin tehtyä ainakin<br />

vähän töitä, esimerkiksi<br />

vastattua sähköpostiin.<br />

Voin tehdä työtäni missä<br />

vain tietokoneen välityksellä,<br />

joten loman ja työn<br />

raja hämärtyy helposti.<br />

Syyskuussa lähdemme<br />

vielä koko perheen kanssa<br />

etelään viikoksi ja silloin<br />

ajattelin jättää tietokoneen<br />

kotiin.<br />

2) Saatan stressata työstäni,<br />

sillä hommat eivät<br />

ole aina ennakoitavissa.<br />

Minulla on kolme pientä<br />

lasta ja heidän seurassaan<br />

työt on helppo nollata.<br />

Nautin esimerkiksi siitä,<br />

että voin lähteä lasten<br />

kanssa leikkipuistoon,<br />

eikä silloin tarvitse ajatella<br />

töitä. Paras tapa irtautua<br />

työstä on tehdä jotain<br />

sellaista, missä ei töitä ei<br />

ehdi ajatella.<br />

Petri Laakso<br />

markkinointiviestintätoimisto<br />

Avalon, Oulu ja<br />

Helsinki:<br />

1) Pidin viisi viikkoa. Lomaa<br />

on ihan pakko pitää.<br />

Silloin pääsee oikeasti pois<br />

työvilinästä ja voi olla perheen<br />

kanssa, harrastaa kesäaktiviteetteja<br />

ja reissata.<br />

Puhelin on lomallakin auki<br />

ja katson sähköposteja,<br />

mutta vain muutama työjuttu<br />

tuli hoidettua. Pidän<br />

talvilomaakin viikon. Olen<br />

aina ollut sitä mieltä, että<br />

jos ei pysty lomailemaan,<br />

niin asiat ovat huonosti.<br />

Kalenteri on kyllä lomalta<br />

palatessa heti ihan täynnä,<br />

mutta yritän ulkoilla riittävästi<br />

ja pitää viikonloput<br />

vapaana loman jälkeenkin.<br />

2) En nykyään juuri stressaa.<br />

Olen ajan myötä oppinut,<br />

ettei se edistä mitään.<br />

Asiat täytyy hoitaa, niin<br />

voi elää taas stressittömämmin.<br />

Stressiin auttaa,<br />

kun pitää kunnosta huolta<br />

ja käy kesällä pöllimetsässä<br />

sekä viettää aikaa<br />

perheen kanssa. Työasioita<br />

tulee myös purettua yrittäjäveljeni<br />

kanssa, ja lisäksi<br />

meillä on paljon yrittäjäystäviä,<br />

joiden kanssa tulee<br />

soiteltua ja avauduttua.<br />

Sami Nurmisto<br />

toimitusjohtaja, it-alan<br />

yritys Crafthouse Helsingissä,<br />

lemmikkieläinliike<br />

Fast’n’Furry Espoossa:<br />

1) Olen viime syksystä lähtien<br />

pyörittänyt kahta yritystä,<br />

ja pidin lomaa vain<br />

viikon. Tässä elämäntilanteessa<br />

se oli riittävästi,<br />

mutta en usko, että jaksan<br />

samaa tahtia loputtomiin.<br />

Aiemmin olen voinut pitää<br />

lomaa neljäkin viikkoa. Nyt<br />

viikko terassin rakentamista<br />

kotona auttoi mainosti<br />

irtautumaan töistä.<br />

2) Minua ei niinkään stressaa<br />

työn määrä vaan se,<br />

jos kaikki ei mene putkeen.<br />

Olin joitain vuosia<br />

sitten burn outin partaalla,<br />

mutta selvisin siitä<br />

hyvin työhyvinvointikurssin<br />

avulla. Tärkein sieltä<br />

saamani oppi oli töiden<br />

delegointi muille – hengitysharjoitukset<br />

olen jättänyt<br />

tekemättä. Töiden<br />

kasaantuessa on tärkeää<br />

priorisoida: tärkeitäkin<br />

asioita voi siirtää huomiselle,<br />

mikäli aika ei yksinkertaisesti<br />

riitä niihin.<br />

Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö<br />

• yritysjärjestelyt<br />

• luovutusvoittojen verotus<br />

• vähennyskelvottomat korkomenot<br />

• verotuksen kiertäminen<br />

• alihintaiset tai vastikkeettomat osakeluovutukset<br />

Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila<br />

16.20 Seminaari päättyy<br />

ILMOITTAUDU<br />

13.10. MENNESSÄ<br />

Kouluttajat:<br />

• Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila<br />

!Ilmoittautuminen viimeistään 13.10.<br />

www.yrittajat.fi/ajankohtaisveropv tai<br />

koulutus@yrittajat.fi tai puh. 09 2292 2994<br />

Jäsenhinta 309 € (+ alv). Normaalihinta 459 € (+ alv).<br />

Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan<br />

• Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto<br />

• Arvonlisäveroasiantuntija<br />

Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy<br />

• KHT, KILAn jäsen<br />

Jouko Karttunen, Tiliaktiiva<br />

Harri Huikuri<br />

Pauli K. Mattila<br />

Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus<br />

Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294<br />

Sari Wulff


24 Arjessa<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Myynti hoituu puskaradiolla<br />

Maalari Paula Rautiainen ryhtyi yrittäjäksi<br />

reilu vuosi sitten. Vaikka keikkaa on<br />

joutunut paiskimaan välillä viikonloppuisin,<br />

työ ei ole tuntunut raskaalta.<br />

MEERI UTTI<br />

Maria Ruuska<br />

toimitus@yrittajat.fi<br />

Kaksi kakluunia kurkkivat<br />

toisiaan muovipeitteiden<br />

alta kivitalossa<br />

Helsingin Punavuoressa.<br />

Huoneen keskellä<br />

olevasta tavararöykkiöstä huomaa,<br />

että maalari Paula Rautiainen, 28, on<br />

asettunut taloksi pidemmäksi aikaa.<br />

250 neliön arvoasuntoon tehtävä pintaremontti<br />

vienee pitkälle syksyyn.<br />

– Asukkaat asuvat täällä samaan<br />

aikaan, joten he arvostavat sitä, että<br />

hommat etenevät aikataulussa. Olen<br />

ajoissa freesinä paikalla ja siivoan jälkeni,<br />

reilun vuoden Maalausliike Paula<br />

Rautiaista pyörittänyt nainen sanoo.<br />

Rautiainen nauttii erityisesti työskentelystä<br />

käynnissä olevan kohteen<br />

kaltaisten vanhojen kivitalojen parissa.<br />

Niissä hän pääsee hyödyntämään<br />

myös entisöintitaitojaan. Ennen yrittäjyyttä<br />

hän kouluttautui maalariksi<br />

oppisopimuksella ja työskenteli tovin<br />

freelancerina remppafirmassa. Sitä ennen<br />

hän teki lavastuksia.<br />

Rautiainen päätti pistää pystyyn<br />

oman toiminimen, kun ”omia keikkoja”<br />

alkoi ilmestyä puskaradiolla kalenteriin<br />

tuon tuosta.<br />

Sukupuoli hyödyksi. Rautiainen<br />

myöntää, että sukupuolesta on maalausalalla<br />

ollut hyötyä. Monilla yksityisillä<br />

asiakkailla on karvaita kokemuksia<br />

viinaan taipuvista maalareista.<br />

Maalaavia naisia näkyy Rautiaisen<br />

mukaan työmailla yhä useammin.<br />

Alan kouluissa jo yli puolet opiskelijoista<br />

on hänen mukaansa naisia. Rautiainen<br />

ei ole törmännyt pahemmin<br />

ennakkoluuloihin.<br />

– Mitä nyt joskus joku kysyy, jaksanko<br />

kantaa jonkun maalipytyn.<br />

Tällä hetkellä Rautiainen on yrityksensä<br />

ainut työntekijä, mutta hän<br />

haluaisi tulevaisuudessa kasvattaa yritystään<br />

ja tarjota työtä myös muille.<br />

– En ole varsinaisesti vielä etsinyt<br />

ketään. Luotan, että joku helmi tyyppi<br />

sattuu kohdalle.<br />

Työ ei ole tuntunut<br />

yhtään raskaalta. Pidän<br />

siitä, että työn tulokset<br />

näkee heti.<br />

Paula Rautiainen<br />

Keikkaa on riittänyt niin hyvin, että<br />

töitä on ollut pakko paiskia välillä<br />

myös viikonloppuisin.<br />

Punavuorelaisasunnon kaltaisten<br />

maalausurakoiden lisäksi Rautiainen<br />

tekee paljon myös erilaisia tapetointikeikkoja.<br />

Haastavinta yrittäjyydessä on ollut<br />

sanoa ei töille ja aikataulujen sumpliminen.<br />

Maalari on vuorossa usein sähköja<br />

kirvesmiesten jälkeen, ja näin ollen<br />

Rautiaisen täytyy sopeutua muiden<br />

aikatauluvenähdyksiin. Tähän asti<br />

asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä,<br />

kun muutoksista on viestinyt hyvissä<br />

ajoin.<br />

– Olen tykännyt yrittäjänä olosta<br />

tosi paljon. Työ ei ole tuntunut yhtään<br />

raskaalta. Pidän siitä, että työn tulokset<br />

näkee heti, Rautiainen summaa.<br />

Yrittäjyys on tuonut myös vapautta.<br />

Kun on ollut hiljaisempi hetki, Rautiainen<br />

on esimerkiksi lentänyt Meksikoon<br />

sukeltamaan.<br />

Naapuri innostui hyvästä jäljestä<br />

>Paula Rautiainen tekee tällä<br />

hetkellä urakoita sekä yksityisille<br />

että julkisen puolen<br />

toimijoille.<br />

Suurin osa yksityisen puolen<br />

asiakkaista tulee puskaradiolla.<br />

Julkisen puolen urakoissa<br />

Rautiaista taas buukkaavat<br />

erityisesti sisustussuunnittelijat<br />

ja isommat rakennusfirmat.<br />

Kohteessa. Paula Rautiainen, 28, tekee parhaillaan pintaremonttia 250 neliömetrin arvoasuntoon Helsingin<br />

Punavuoressa. Rautianen alkoi yrittäjäksi, kun työtilaisuuksia alkoi ilmaantua kalenteriin ”puskaradion” kautta.<br />

– Remontoin keväällä tässä<br />

samassa kerroksessa olevan<br />

asunnon ja sitten naapuritkin<br />

halusivat minut, Rautiainen<br />

avaa työmaansa taustoja.<br />

Suosionsa salaisuutena Rautiainen<br />

pitää hyvää hinta–laatusuhdetta.<br />

Heikko suhdanne ei<br />

pahemmin näy hänen kalenterissaan.<br />

Helsingin keskustan<br />

kivitaloissa asuu paljon ihmisiä,<br />

jotka haluavat teettää remonttinsa<br />

ammattilaisella.<br />

Rautiaista rohkaisi lähteä<br />

yrittäjäksi se, että hänellä oli valmiit<br />

verkostot yhteistyökumppaneihin,<br />

joilta saada toimeksiantoja.<br />

Samanlaisen verkoston<br />

keräämistä hän suosittelee myös<br />

muille aloittelijoille.<br />

Rautiainen on ollut niin<br />

kiireinen, että hän ei ole vielä<br />

ehtinyt pystyttää kunnon<br />

nettisivuja. Ne ovat kuitenkin<br />

tulossa. Rautiainen otaksuu<br />

kuitenkin, että remonttien<br />

buukkauksessa nettiläsnäoloa<br />

tärkeämpää ovat juuri tyytyväiset<br />

asiakkaat ja heidän suosituksensa.<br />

SYYSkuu<br />

5<br />

SYYSkuu<br />

8<br />

Tärkeät<br />

päivät<br />

sinulle<br />

SYYSkuu<br />

12<br />

SYYSkuu<br />

22<br />

SYYSkuu<br />

23<br />

5.9.<br />

• Heinäkuun rakentamisilmoitukset<br />

oltava<br />

perillä Verohallinnossa.<br />

8.9.<br />

• Heinäkuun <strong>2014</strong> arvonlisävero, merityönantajasuoritukset<br />

ja arpajaisvero:<br />

paperisen kausiveroilmoituksen oltava<br />

perillä Verohallinnossa.<br />

• Elokuun <strong>2014</strong> työnantajasuoritukset, muut<br />

ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä<br />

vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen<br />

oltava perillä Verohallinnossa.<br />

12.9.<br />

• Heinäkuun <strong>2014</strong> arvonlisävero, merityönantajasuoritukset<br />

ja arpajaisvero:<br />

sähköisen kausiveroilmoituksen sekä<br />

verojen maksun eräpäivä<br />

• Elokuun <strong>2014</strong> työnantajasuoritukset, muut<br />

ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä<br />

vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen<br />

sekä verojen maksun eräpäivä.<br />

22.9.<br />

• Elokuun arvonlisäveron<br />

yhteenvetoilmoitus<br />

tavaroiden ja<br />

palvelujen EU-myynnin<br />

osalta.<br />

• Verotilin tiliote<br />

Verotili-palvelussa.<br />

23.9.<br />

• Ennakkoveron<br />

eräpäivä.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Arjessa<br />

25<br />

Onko sinulla mobiili,<br />

johon sopii natiivi?<br />

UUTTA!<br />

UUTTA!<br />

Jos älypuhelimesi on iPhone, Android tai Lumia,<br />

ota käyttöön uusi Kauppalehti-sovellus.<br />

Kauppalehti-sovellus sisältää reaaliaikaisen uutisvirran, päivän lehden uutiset,<br />

Helsingin pörssin ja muiden keskeisten markkinoiden tiedot.<br />

Sovelluksella voi käyttää markkinatilanteen seurantaan myös Oma lista -palvelua.<br />

Lataa suoraan sovelluskaupastasi.


26<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

rahoitus<br />

MEERI UTTI<br />

70 prosenttia<br />

rahoituksesta<br />

perustuu<br />

uskoon.<br />

Pauli Heikkilä<br />

Venäjävakuutukset<br />

kiinnostavat<br />

>Finnvera on rahoittanut tai ollut<br />

takaamassa Venäjän-kauppaan liittyviä<br />

kohteita 800 miljoonan euron edestä.<br />

Venäjän viime aikaiset tapahtumat eivät<br />

ole vielä lisänneet luottotappioiden määriä,<br />

mutta pk-yrityksille suunnattuihin luottoriskivakuutuksiin<br />

kohdistuva kiinnostus<br />

on kasvussa.<br />

Vakuutus korvaa pk-yritykselle Venäjänsaamiset,<br />

jos venäläinen ostaja ei maksakaan<br />

tai on pahimmassa tapauksessa<br />

hävinnyt.<br />

Pk-yritys lähettää korvausvaatimuksen<br />

Finnveralle, joka korvaa, jos suomalainen<br />

osapuoli on toiminut sopimusten mukaisesti.<br />

Tämän jälkeen Finnvera ryhtyy perimään<br />

saatavia venäläisissa oikeusasteissa jopa yli<br />

vuosikymmeniä kestävissä oikeusprosesseissa.<br />

Finnveran on noudatettava EU:n määräämiä<br />

sanktioita ja Venäjän vientiä harjoittavan<br />

yrityksen on itse tarkastettava, ettei<br />

sen tuote tai asiakasyritys ole talouspakotteiden<br />

piirissä.<br />

Nyt on rahaa tarjolla<br />

Valtio nosti kesällä<br />

Finnveran riskinottokykyä.<br />

Lainaa<br />

ja takuita on tarjolla<br />

jopa ilman<br />

vakuuksia.<br />

Teppo Kuittinen<br />

teppo.kuittinen@yrittajat.fi<br />

Suomalaisille pk-yrityksille<br />

on tarjolla<br />

rahaa entistä riskipitoisempiin<br />

tai vähäisten<br />

vakuuksien rahoitustarpeisiin.<br />

Tämän<br />

mahdollistaa valtioneuvoston<br />

kesäkuinen päätös nostaa valtion<br />

Finnveralle maksamia luottotappioiden<br />

korvaustasoja.<br />

Nyt valtio maksaa kaikista luottotappioista<br />

vähintään 55 prosenttia.<br />

Aikaisemmin luottotappioiden<br />

korvaus oli vahvasti porrastettu<br />

yrityksen sijainnin mukaan. Esimerkiksi<br />

pääkaupunkiseudun yritysten<br />

Finnveralle aiheuttamista<br />

luottotappioista valtio maksoi vain<br />

40 prosenttia.<br />

Nykyinen hallitus päätti jo kaksi<br />

vuotta sitten maksaa Finnveran<br />

tappioista 75 prosenttia silloin, kun<br />

on kyseessä on uusi tai kansainvälistyvä<br />

ja kasvava yritys. Tämänkesäisen<br />

päätöksen jälkeen valtio<br />

maksaa hieman yli puolet Finnveran<br />

kaikista tappioista.<br />

Finnveran toimitusjohtajan<br />

Pauli Heikkilän mukaan rahoituslaitoksella<br />

on nyt mahdollisuudet<br />

tehdä vuosittain enintään noin neljä<br />

prosenttia tappiota. Finnvera on<br />

rahoittanut yrityksiä noin kolmella<br />

miljardilla eurolla. Luottotappioita<br />

kertyy vuosittain siis noin 100 miljoonaa<br />

euroa, joista valtio maksaa<br />

reilut puolet ja Finnvera katttaa<br />

loput omalla toiminnallaan. Finnveran<br />

tavoite on tehdä pitkällä aikavälillä<br />

nollatulosta.<br />

– Olemme tehneet kansainvälisiä<br />

vertailuja ja Suomi on ihan<br />

huipputasolla. Tämän ylemmäksi<br />

riskitasoa ei oikeastaan voi hilata,<br />

Heikkilä toteaa.<br />

– Se mitä voidaan tehdä edelleen,<br />

on hakea keinoja tarjota rahoitusta<br />

kokonaan ilman vakuuksia.<br />

Heikkilä muistuttaa, että Finnveran<br />

rahoituksesta vain 30 prosenttia<br />

on katettu vakuuksilla.<br />

– Loput 70 prosenttia rahoituksesta<br />

perustuu uskoon yrityksen<br />

liiketoimintaan.<br />

Vakuudet muuhun käyttöön.<br />

Finnvera on antanut kokonaan vakuudetonta<br />

rahoitusta Team Finland<br />

LetsGrow -rahoitusohjelmassa.<br />

Ohjelmassa on tiettyjä rajoituksia<br />

liittyen yrityksen kokoon ja<br />

omavaraisuusasteeseen.<br />

Heikkilän mukaan yritys voi<br />

käyttää vakuuksiaan muuhun rahoitukseen,<br />

kun Finnvera ei sitä<br />

vaadi. Lisäksi esimerkiksi palveluyrityksillä<br />

ei usein ole juuri vakuuksia<br />

lainkaan.<br />

– Tosin semmoinen pitkäaikainen<br />

oppi kaikilla rahoittajilla on,<br />

että on oltava joku vakuus. Jos ei<br />

ole yhtään mitään vakuuksia, niin<br />

sitten jos rahat loppuu, niin vakuudeton<br />

velkoja jätetään kokonaan<br />

hoitamatta ja kaikki rahat menevät<br />

muille velkojille.<br />

Finnvera voikin vaatia rajatun<br />

henkilökohtaisen vakuuden yrittäjältä.<br />

– Vakuussumma voi olla joitain<br />

kymmeniä tuhansia, vaikka itse<br />

laina on satoja tuhansia tai miljoonia,<br />

Heikkilä toteaa.<br />

Pankit pyytävät yhä liikaa<br />

Milj. euroa<br />

12 000<br />

10 000<br />

8 000<br />

6 000<br />

4 000<br />

2 000<br />

0<br />

Vastuiden kehitys, vientitakuut<br />

2010 2011 2012 2013 06/<strong>2014</strong><br />

>Yrittäjät ovat kritisoineet<br />

pankkien pyytämiä marginaaleja<br />

lainoissa, joissa<br />

Finnvera on ollut takaamassa<br />

ison osan luotosta.<br />

– Joudumme käymään koko<br />

ajan keskusteluja, että pankki ei<br />

ottaisi liian korkeaa hintaa meidän<br />

takaamasta rahoituksesta,<br />

Finnveran Pauli Heikkilä toteaa.<br />

Heikkilä muistuttaa, että jos<br />

Finnvera takaa maksimimäärän<br />

eli 80 prosenttia pankin lainasta,<br />

niin pankki ei ota riskiä kuin<br />

20 prosenttia.<br />

– Meidän takauksen alla<br />

olevan lainan pitäisi olla halpaa,<br />

sillä sehän on pankille riskitöntä.<br />

Toki pankille syntyy myös<br />

kustannuksia itse rahoituksen<br />

järjestämisestä.<br />

Muun muassa Saksassa ja<br />

Itävallassa paikalliset Finnveraa<br />

vastaavat rahoituslaitokset<br />

ilmoittavat maksimihinnan,<br />

mitä pankki saa periä niiden<br />

LÄHDE: Finnvera<br />

takaamasta osuudesta.<br />

Esimerkiksi jos saksalainen<br />

Finnvera arvioi yrityksen riskin<br />

sellaiseksi, että se veloittaa kolmen<br />

prosentin marginaalin 80<br />

prosentin takauksesta, niin saksalaispankki<br />

saa periä korkeintaan<br />

0,75 prosenttia takauksen<br />

alaisesta lainaosuudesta.<br />

– Suomessa vastaava pankin<br />

marginaali voi pahimmassa<br />

tapauksessa olla jopa useita prosentteja,<br />

Heikkilä toteaa.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

27<br />

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike,<br />

kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo,<br />

koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...<br />

LÖYDÄ OMA<br />

UNELMASI<br />

Yrityspörssi<br />

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle<br />

yritysporssi.fi


MILJOONIEN po<br />

Yrittäjien syytä huomioida eri rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä.<br />

28 RAHOITUS<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Näin rahat jakautuvat<br />

Milj. eur<br />

250<br />

Tekesin rahoitus startupeille ja kasvuyrityksille<br />

200<br />

150<br />

100<br />

Asiantuntijapalvelut<br />

Nuori innovatiivinen yritys<br />

Kansainvälisen kasvun<br />

suunnittelu<br />

Tutkimus ja kehitys<br />

Työorganisaatioiden<br />

kehittäminen<br />

Tekesin rahoitus startupeille<br />

1.1. – 31.12.2013<br />

Yhteensä<br />

0 100<br />

Milj. eur<br />

Kpl yhteensä<br />

6<br />

80<br />

326<br />

215<br />

2<br />

50<br />

0<br />

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 <strong>2014</strong> *<br />

Tekesin rahoitus kasvuyrityksille<br />

1.1. – 31.12.2013<br />

Kpl yhteensä<br />

Asiantuntijapalvelut<br />

1<br />

Kpl yhteensä 1339 1323 1198 1034 1123 1161 1257 1339 635 *<br />

* 1.1.– 34.4.<strong>2014</strong><br />

Tärkeimmän rahoituslähteet<br />

• Joka viides yritys aikoo ottaa rahoitusta seuraavan vuoden aikana.<br />

• Ulkoisista rahoituslähteistä suosituin on edelleen pankki (75%) tai<br />

pankkien rahoitusyhtiöt.<br />

• Toiseksi suosituin ulkoinen rahoituslähde on Finnvera (27%), sen<br />

jälkeen tulevat Ely (16%), Tekes (15%), pääomasijoittajat (15%) ja<br />

vakuutusyhtiöt (4%).<br />

Lähde: Pk-barometri 1/<strong>2014</strong><br />

Nuori innovatiivinen yritys<br />

PK-deminimis<br />

Tutkimus ja kehitys<br />

Työorganisaatioiden<br />

kehittäminen<br />

Yhteensä<br />

0 50 100<br />

Milj. eur<br />

2<br />

169<br />

342<br />

34<br />

Kimmo Koivikko<br />

kimmo.koivikko@yrittajat.fi<br />

Yrittäjien kannattaa<br />

mennä merta<br />

edemmäs kalaan,<br />

jos tavoitteena on<br />

kehittää yrityksen<br />

liiketoimintaa, kansainvälistyä<br />

tai investoida.<br />

Perinteisesti ensimmäisenä<br />

juostaan vuodesta toiseen pankkien<br />

ja Finnveran tiskeille, mutta<br />

todellisuudessa muuallakin liikkuu<br />

rahaa satoja miljoonia euroja<br />

vuodessa.<br />

Rahoituskanavia ovat muun<br />

muassa Tekes, Ely-keskukset, Euroopan<br />

unioni ja vakuutusyhtiöt.<br />

Myös kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat<br />

sijoittivat yrityksiin<br />

lähes 800 miljoonaa euroa.<br />

Yritysten kasvu ei ole siis rahasta<br />

kiinni.<br />

Esimerkiksi Tekes myönsi rahoitusta<br />

viime vuonna startupeille ja<br />

kasvuyrityksille yli 230 miljoonaa<br />

euroa. Tänä vuonna tahti on vain<br />

kiihtynyt. Ensimmäisen kuuden<br />

kuukauden aikana potti on ollut<br />

lähes 150 miljoonaa euroa. Tekesin<br />

myöntämä rahoitus voi olla joko<br />

avustusta tai lainaa.<br />

– Lainapuoli on kasvanut ja<br />

avustusten määrä pienenemässä,<br />

vahvistaa toimialajohtaja Risto<br />

Setälä.<br />

Erityisesti startupit ovat hakeneet<br />

tänä vuonna rahaa erittäin<br />

aktiivisesti, mutta pk-yritykset<br />

arastelevat omien kasvuprojektiensa<br />

kanssa.<br />

Laina on niin sanottua riskirahaa.<br />

Vakuuksia ei vaadita.<br />

Tekesin määritelmän mukaan<br />

startupiksi lasketaan yritys, joka<br />

on toiminut 0–5 vuotta. Kun ikää<br />

kertyy yli viisi vuotta, muuttuu yritys<br />

kasvuyritykseksi.<br />

– Yritykset tuntevat meidät jo<br />

aika hyvin. Viesti kulkee verkostojen<br />

kautta. Ehkä kaikki vanhemmat<br />

yritykset eivät vielä tunnista<br />

Tekesin roolia, sanoo toimialajohtaja<br />

Risto Setälä.<br />

Hän toivookin, että yrittäjät ottaisivat<br />

rohkeasti yhteyttä ennen<br />

hakemusten lähettämistä. Näin<br />

kokonaistilanne on helpompi käydä<br />

läpi.<br />

. Risto Setälä<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

ALEKSI POUTANEN<br />

Kriittinen omarahoitus. Tekesin<br />

osuus avustuksissa on 35–75<br />

prosenttia ja lainoissa noin 50–70<br />

prosenttia hankkeen kokonaiskuluista.<br />

Yrityksen omarahoitus kuuluu<br />

aina kuvioon mukaan.<br />

Suosituimpia rahoitustuotteita<br />

ovat nuorten innovatiivisten yritysten<br />

(NIY), kansainvälisen kasvun<br />

sekä tuotekehityksen rahoitus.<br />

– NIY-raha on tarkoitettu liiketoiminnan<br />

kehittämiseen ja kaupallisen<br />

puolen sisältöihin, Setälä<br />

kertoo.<br />

Hänen mukaansa Tekes etsii<br />

yrityksiä, joiden tuotteilla on mahdollisuus<br />

skaalautua. Halu kasvaa<br />

ja kansainvälistyä ovat niin ikään<br />

olennaiset kriteerit.<br />

>Nyrkkisääntö on, että investointiin<br />

pitäisi olla omaa<br />

rahaa noin viidesosa, sanoo<br />

teollisuusneuvos Heikki Vesa työja<br />

elinkeinoministeriöstä.<br />

Ely-keskukset myöntävät<br />

yrityksille tukea investointeihin,<br />

kuten koneisiin, laitteisiin ja<br />

rakennuksiin. Tukea saa myös<br />

pk-yritysten kehittämiseen, kuten<br />

tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen<br />

ja liikkeenjohdon<br />

kehittämiseen.<br />

Vesa kehottaa tukianomusta<br />

pohtivaa yrittäjää olemaan<br />

hyvissä ajoin yhteydessä oman<br />

alueen Elinkeino-, liikenne- ja<br />

ympäristökeskukseen (Ely) ennen<br />

hakemuksen tekemistä. Ely:n<br />

asiantuntija käy suunnitelman<br />

tarkoituksenmukaisuuden läpi<br />

yhdessä yrittäjän kanssa.<br />

– Jos lähettää suoraan planketin,<br />

että olen tekemässä tällaista,<br />

prosessi ei lähde hyvin liikkeelle.<br />

Silloin puhutaan yleensä it- ja<br />

cleantech-alan yrityksistä.<br />

Leikataanko? Valtiovarainministeriön<br />

ensi vuoden talousarvioehdotus<br />

heittää märän rätin myös<br />

Tekesin silmille. Rahoitusvaltuuksia<br />

on ehdotuksessa leikattu 70<br />

miljoonalla eurolla.<br />

– Olemme huolissamme. Ehdotus<br />

tuli yllätyksenä. Ei tällaista keskustelua<br />

käyty ennen lomia. Leikkauksia<br />

ei ole korvamerkitty, joten<br />

en osaa sanoa, mistä leikataan.<br />

Ely-tuet: Omaa pääomaa viidesosa<br />

Yrittäjän arjessa voi olla niin paljon<br />

asioita, ettei kaikkia asioita ei<br />

ole välttämättä mietitty loppuun<br />

saakka, Vesa sanoo.<br />

Ely-keskukset myönsivät viime<br />

vuonna yritysten kehittämisavustuksia<br />

1 550 yritykselle yhteensä<br />

144 miljoonaa euroa. Keskimääräinen<br />

tukisumma oli siten noin<br />

93 000 euroa.<br />

Ely-keskusten kanavoimien<br />

tukien lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta<br />

voi hakea starttirahaa<br />

yrityksen alkutaipaleelle.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

RAHOITUS<br />

Nuori innovatiivinen yritys<br />

Kansainvälisen kasvun<br />

suunnittelu<br />

Tutkimus (TUTL)<br />

Tutkimus ja kehitys<br />

Työorganisaatioiden<br />

kehittäminen<br />

Yhteensä<br />

Tekesin rahoitus startupeille<br />

1.1. – 30.4.<strong>2014</strong><br />

0 20 40 50<br />

Milj. eur<br />

Kpl yhteensä<br />

37<br />

144<br />

14<br />

73<br />

1<br />

RAKENNETAAN YHDESSÄ<br />

UUSI LASTENSAIRAALA!<br />

JUSTUS VOIMAHALI,<br />

Talkoiden töpinätirehtööri<br />

Suomen Yrittäjien digilippaan<br />

löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy<br />

Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.<br />

29<br />

POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry<br />

Asiantuntijapalvelut<br />

PK-deminimis<br />

Tekesin rahoitus kasvuyrityksille<br />

1.1. – 30.4.<strong>2014</strong><br />

Kpl yhteensä<br />

1<br />

49<br />

€<br />

Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67<br />

Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry,<br />

nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927.<br />

Jos haluat nimesi julkaistavaksi<br />

sekä Uuden lastensairaalan että<br />

Suomen Yrittäjien sivuilla,<br />

lahjoita viitenumerolla 2985.<br />

Tutkimus ja kehitys<br />

Työorganisaatioiden<br />

kehittäminen<br />

Yhteensä<br />

0 10 20 30 40<br />

Milj. eur<br />

95<br />

10<br />

Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu.<br />

Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona!<br />

Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 €<br />

www.yrittajat.fi/uusilastensairaala<br />

tti<br />

Yrityspörssi<br />

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle<br />

EU jakaa eurolottoa<br />

isomman jättipotin<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

><br />

Euroopan unioni jakaa<br />

hirmuiset 80 miljardia euroa<br />

tutkimukseen ja tuotekehitykseen<br />

yrityksille alkaneella<br />

kuusivuotiskaudella.<br />

– Tukea voivat hakea kaikki<br />

organisaatiot, mutta Euroopan<br />

komissio hakee erityisesti pieniä<br />

ja keskisuuria yrityksiä, joista<br />

löytyy kasvupotentiaali. Suuryritykset<br />

eivät enää työllistä<br />

siihen tahtiin kuin ennen, Elina<br />

Holmberg teknologian ja innovaatioiden<br />

kehittämiskeskuksesta<br />

Tekesistä kertoo.<br />

Holmbergin mukaan Horisontti<br />

2020 -hankkeen ensimmäiset<br />

hakemukset on jo jätetty ja rahoituspäätökset<br />

tehty, mutta hakuja<br />

on tulossa lisää. Pk-yritysten osalta<br />

haku on avoinna jatkuvasti.<br />

Suomalaisyritysten saama<br />

raha riippuu hakemusten määrästä<br />

ja laadusta.<br />

– Olisi harmillista, jos suoma-<br />

laiset eivät EU-rahaa hae, koska<br />

silloin rahaa ei myöskään tänne<br />

tule.<br />

Holmbergin mukaan yrittäjät<br />

pelkäävät byrokratiaa osin syystä.<br />

Hän sanoo, että julkisen rahan<br />

hakemiseen kuuluu kontrolli. Hakemuksesta<br />

pitää selvitä, kenelle<br />

ja mihin tarkoitukseen rahaa<br />

maksetaan.<br />

– Meitä harmittaisi, jos vaikkapa<br />

kreikkalaiset saisivat veronmaksajien<br />

rahaa liian helposti ja<br />

köykäisin kriteerein. Mitään ydinfysiikkaa<br />

hakemuksen tekeminen<br />

ei ole, mutta perusteellinen sen<br />

pitää olla.<br />

Holmberg kehottaa hakua<br />

suunnittelevia yrityksiä ottamaan<br />

yhteyttä Tekesin EUTIyksikköön.<br />

Hän lupaa, että<br />

Tekesissä kartoitetaan eri vaihtoehtoja<br />

sopivimman rahoituksen<br />

löytämiseksi.<br />

– Uutta tuotetta tekeville innovatiivisille<br />

yritykselle voi hyvinkin<br />

löytyä rahoitusmahdollisuuksia.<br />

Kauppa<br />

Merkkivaatteiden - ja kenkien<br />

palvelevat myymälät Hyvinkään<br />

kauppakeskus Willassa.<br />

Kts. www.mywayfashion.fi ja www.<br />

mywayshoes.fi. Yhdessä tai erikseen.<br />

1671<br />

Kokkolan ydinkeskustassa sijaitseva<br />

Mäntysaaren Kirjakauppa<br />

Oy, joka kuuluu myös INFO -kirjakauppaketjuun.<br />

Yrityksellä on laaja<br />

asiakaskunta sekä luotettavat tavarantoimittajat<br />

sekä laajat asiakasrekisterit.<br />

1574<br />

Myydään 50 % osuus rakennuspinnoitteiden<br />

maahantuonti- ja<br />

myyntiyrityksestä. + omaisuudesta<br />

50 %. Tuotemerkit Noxyde, Dakfill,<br />

Murfill, Fillcoat ym.<br />

1542<br />

Teollisuus<br />

Vakavarainen suunnittelutoimisto<br />

Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa.<br />

Toimisto tarjoaa palveluita<br />

kotimaisille- ja ulkomaisille teollisuus-<br />

ja tuotantoyrityksille.<br />

1730<br />

Myydään eläkkeellä jäämisen vuoksi<br />

mittatilauskeittiöitä ja kodin<br />

kiintokalusteita valmistavan<br />

yrityksen liiketoiminta. Yritys sijaitsee<br />

Pohjois-Karjalassa, mutta on<br />

myös muualle siirrettävissä.<br />

1639<br />

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ<br />

Majoitus, ravintola,<br />

elintarvike<br />

Myydään tai vuokrataan Vuokatin<br />

matkailu- ja lomapalveluiden läheisyydessä<br />

Sotkamon keskustan<br />

tuntumassa ravintola-, sauna- ja<br />

kokoustilat. Tässä on osaavalle<br />

yrittäjälle loistava mahdollisuus.<br />

1711<br />

Kiinteistö sekä 36-vuotta toiminut<br />

Kahvila-Ravintola liiketoiminta<br />

Toivakan keskustassa. Kirkonkylän<br />

ainoa ravintola A-oikeuksin, jossa<br />

asiakaspaikkoja on 100 + 20 terassi.<br />

Vuotuinen liikevaihto 200000 €.<br />

1618<br />

Pikaruokaravintola Oulun alueella.<br />

Liikevaihto yli 520000 €. Arkkitehdin<br />

suunnittelemat omat 300 m 2<br />

toimitilat vilkkaan päätien varressa.<br />

AAA-luokitus. Myydään yhtiön koko<br />

osakekanta. Yhtiö myydään velattomana.<br />

1492<br />

Kiinteistöala<br />

Historiallinen Järppilän kartano<br />

Taivassalossa. Mahdollisuus järjestää<br />

upeassa miljöössä juhlatilaisuuksia<br />

tai hyödyntää myytävä määräala,<br />

noin 31 ha, muuhun yritystarkoitukseen.<br />

Lisätietoja: www.hellehouse.fi<br />

1546<br />

Seuraava Yrityspörssi<br />

ilmestyy 25.9.<strong>2014</strong><br />

Yritysvälittäjät<br />

Myytäviä kohteitamme:<br />

Metallituotteiden alihankintaa ......350 000<br />

Kannattava liikekiinteistöjen<br />

vuokrausliiketoiminta ..................2 500 000<br />

Keskiraskas tilauskonepaja ......... 3 100 000<br />

Ravintola Joutsassa .......................... 56 000<br />

Kemissä toimiva vähittäismyyntialan<br />

erikoisliike .................... 127 700<br />

Kannattava Hampurilaisgrilli<br />

Etelä-Suomessa ............................... 120 000<br />

Autogrilli ............................................ 75 000<br />

Parturikampaamo Espoossa ............38 000<br />

Ruokaravintola<br />

Helsingin keskustassa................... 400 000<br />

Pito- ja juhlapalveluyritys<br />

Porin talousalueella ........................300 000<br />

Yökerho, toimitilat ja<br />

4 vuokra-asuntoa ........................... 250 000<br />

Puolustustarviketeollisuusyritys ...750 000<br />

Uusi hotelli Etelä-Virossa ..............1 739 000<br />

Käy sivuillamme<br />

www.yrityskaupat.net<br />

tai soita 010 2864000<br />

Yrityspörssin ilmoitusehdot<br />

ja ilmoituksiin vastaaminen<br />

osoitteessa<br />

www.yritysporssi.fi<br />

Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan<br />

sähköisesti Yrityspörssin<br />

vastauslomakkeella, joka löytyy<br />

ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset<br />

välittyvät ilmoituksen<br />

jättäjälle, joka päättää mahdollisesta<br />

yhteydenotosta vastaajaan.


30<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

RAHOITUS<br />

Vippaisitko viitosen?<br />

Lotta Tammelin<br />

lotta.tammelin@yrittajat.fi<br />

Pk-yritykset ovat olleet<br />

viime aikoina ongelmissa<br />

rahoituksen saatavuuden<br />

kanssa. Lainaneuvotteluja<br />

on mahdollista helpottaa<br />

tekemällä hiukan pohjatyötä<br />

ennen pankin kynnyksen<br />

yli astumista.<br />

Mitä tunnuslukuja pankki<br />

katsoo? Mitkä kelpaavat<br />

vakuudeksi, ja mihin hintaan<br />

lainaa nyt irtoaisi?<br />

Yrittäjäsanomat kysyi kolmelta<br />

suurimmalta pankilta<br />

mielipidettä esimerkkiyrityksen<br />

lainatoiveiden realistisuudesta.<br />

1. Yrityksen taloudellinen tilanne<br />

vaikuttaa sangen hyvältä. Velaton<br />

yritys ja kannattavuus oikein hyvällä<br />

tasolla. Annettujen taloudellisten<br />

lukujen perusteella tämä on<br />

ilman muuta luototuskelpoinen<br />

300 000 euroon saakka.<br />

Nordeassa kyseisen asiakkaan<br />

rahoituksen marginaali liikkuisi<br />

1,50 – 2,00 prosentin haarukassa<br />

kokonaisuudesta ja vakuuksista<br />

riippuen.<br />

2. Vakuuksiin vaikuttaa, mistä<br />

investoinnista on kyse. Jos olisivat<br />

koneita ja laitteita, niin ne voisi<br />

hoitaa rahoitusyhtiötuottein,<br />

jolloin rahoitettavat kohteet toimivat<br />

vakuutena. Jos kiinteistöinvestointi,<br />

niin kohde voi toimia<br />

vakuutena. Jos tulee puhe omarahoitusosuudesta,<br />

niin näillä<br />

meriiteillä olisimme suhteellisen<br />

joustavia.<br />

Yritys X hakee<br />

300 000 euron<br />

lainaa teollista<br />

investointia<br />

varten. Lainan<br />

takaisinmaksuaika<br />

on 3 – 5<br />

vuotta.<br />

Yrityksen liikevaihto<br />

on 1,7 miljoonaa<br />

euroa, nettotulos<br />

5 –10 prosenttia,<br />

yrityksellä ei ole<br />

korollista velkaa,<br />

eikä maksuhäiriömerkintöjä.<br />

Yrityksen<br />

liikevaihdon<br />

kasvuennuste<br />

seuraavalle<br />

kolmelle vuodelle<br />

on viisi<br />

prosenttia<br />

vuosittain.<br />

Tasetietoja<br />

ei ole toimitettu<br />

asiantuntijoille<br />

nähtäväksi.<br />

1. Saako yritys lainaa 2. Mitä vakuuksia 3. Kuinka paljon<br />

– ja minkälaisella<br />

marginaalilla?<br />

vaaditaan?<br />

lainan saantiin ja<br />

hintaan vaikuttaa<br />

yrityksen luottokelpoisuus?<br />

PIXHILL<br />

1. Käytettävissä olevien tietojen<br />

perusteella esimerkkiyritys<br />

täyttää hyvinkin luottokelpoisen<br />

asiakkaan tunnusmerkit ja on<br />

siten rahoituskelpoinen.<br />

Luoton hinnoitteluun vaikuttavat<br />

luottokelpoisuuden,<br />

vakuuden ja laina-ajan ohella<br />

kokonaisasiakkuus ja kilpailutilanne.<br />

Esimerkkitapauksessa<br />

luoton marginaalihaarukka voisi<br />

vakuudesta riippuen olla 1,5 – 2,5<br />

prosenttia.<br />

2. Ensisijaisena pyrkimyksenä<br />

on hakea vakuudet yrityksestä<br />

ja tällöin kyseeseen tulevat yrityskiinnitykset<br />

ja kiinteistökiinnitykset<br />

yrityksen kiinteistöihin.<br />

Esimerkkitapauksessa en näe<br />

tarvetta omistajan takaukselle,<br />

ellei yritys sitten olisi esimerkiksi<br />

juuri perustettu.<br />

Teollisen investoinnin<br />

rahoitusta suunniteltaessa on<br />

suositeltavaa kartoittaa mahdollisuus<br />

käyttää kohdevakuudellista<br />

rahoitusta, ts. osamaksu- tai<br />

leasingrahoitusta. Tällöin rahoitettava<br />

kohde toimii vakuutena,<br />

eikä muuntyyppistä vakuutta<br />

edellytetä.<br />

3. Luottokelpoisuusarvion<br />

perusteella vahvistetaan yrityksen<br />

reittaus, mikä puolestaan<br />

vaikuttaa keskeisesti lainan<br />

saatavuuteen ja hinnoitteluun.<br />

Luottokelpoisuuden arvioinnissa<br />

on kaksi osaa: liiketoiminnan<br />

arviointi ja taloudellisen<br />

aseman arviointi. Molempien<br />

osioiden painoarvo on noin 50<br />

prosenttia.<br />

Leena Vainiomäki, yritysasiakkaista<br />

vastaava johtaja, Danske Bank<br />

3. Yrityksen luottokelpoisuus<br />

vaikuttaa sekä lainan saantiin<br />

että hinnoitteluun. Annettujen<br />

tietojen valossa vaikuttaa<br />

siltä, että tämän yrityksen rating<br />

tulisi olemaan vahva (taselukujen<br />

puuttuessa tässä on tietty<br />

epävarmuutta), todennäköisesti<br />

”investment grade -tasoa”.<br />

Sampsa Laine, vähittäispankin<br />

johtaja, Nordea.<br />

1. Nettotulosmielessä yritys<br />

näyttää hyvinkin rahoituskelpoiselta<br />

– ei vanhoja lainoja, vahva<br />

kassavirta. Nettotulos riittää<br />

hyvin lainan lyhennyksiin ja<br />

korkoihin myös lyhyellä kolmen<br />

vuoden lyhennysohjelmalla,<br />

mikäli nettotuloksen ennustetaan<br />

olevan tuolla 10 prosenttia<br />

tietämissä.<br />

Marginaali voi vaihdella<br />

esimerkkitapauksessa 1,25 – 3,0<br />

prosenttiyksikön välillä riippuen<br />

taseen vahvuudesta, käytettävissä<br />

olevasta vakuudesta ja<br />

pankkiasioinnin muusta laajuudesta<br />

kuten maksuliikkeen<br />

keskittämisestä.<br />

2. Perinteisesti vakuutena käytetään<br />

yrityksen taseessa olevaa<br />

omaisuusmassaa. Myös omista-<br />

jien henkilökohtaista omaisuutta<br />

voidaan tarvittaessa hyödyntää<br />

vakuutena, mikäli yrityksen<br />

oma omaisuusmassa ei muodosta<br />

riittävää vakuutta pankille.<br />

Mikäli esimerkkitapauksen<br />

teollinen investointi kohdistuu<br />

tuotannollisiin koneisiin ja laitteisiin,<br />

itse investointikohdetta<br />

voidaan käyttää siinä tapauksessa<br />

kohdevakuutena investointi-<br />

ja leasingrahoituksissa.<br />

3. Luottokelpoisuus voi estää<br />

joissain tapauksissa jopa luoton<br />

saamisen tarjottavasta vakuudesta<br />

huolimatta. Yritys varmistaakin<br />

parhaiten lainansaannin<br />

pitämällä hyvää huolta omasta<br />

taloudestaan.<br />

Jari Tirkkonen, asiantuntijajohtaja,<br />

OP Pohjola<br />

Yrittäjät vähentäneet YEL-maksujaan entisestään<br />

Yrittäjät ovat laskeneet<br />

YEL-maksujaan työeläkeyhtiöille.<br />

Yrittäjien YELmaksut<br />

ovat keskimäärin<br />

niin pieniä että Suomeen pelätään<br />

muodostuvan yrittäjistä tulevaisuuden<br />

eläkeköyhälistö.<br />

Ilmarisen eläkevakuutusjohtaja<br />

Sini Kivihuhdan mukaan YEL-työtuloja<br />

on muutettu tänä vuonna<br />

jonkin verran enemmän kuin normaalisti<br />

ja muutoksista aikaisempaa<br />

suurempi osa on koskenut työtulon<br />

laskemista.<br />

– Viittaisi siihen, että yritysten<br />

liiketoiminta supistuu. Eihän työtuloa<br />

voi siksi vain muuttaa, että<br />

on maksuvaikeuksia, Kivihuhta<br />

toteaa.<br />

Tosin Kivihuhtaa myöntää epävirallisen<br />

totuuden, että moni<br />

yrittäjä ilmoittaa työtulonsa alakanttiin<br />

maksaakseen pienempiä<br />

YEL-maksuja.<br />

– Käytännössä varmaan näin<br />

on, mutta muutokselle tarvitaan<br />

kuitenkin perustelut. Eli muutoksen<br />

täytyy liittyä siihen, että yrittäjän<br />

työpanos on pienempi.<br />

Kivihuhdan mukaan vaikeat ajat<br />

näkyvät myös Ilmarisen perinnässä.<br />

Maksuvaikeuksien määrät ovat<br />

olleet kasvussa kaikissa maksuluokissa.<br />

Ilmarisella on asiakkainaan<br />

noin 60 000 yrittäjää.<br />

Varman toimitusjohtaja Risto<br />

Murto on huolissaan liian pieniä<br />

YEL-maksuja maksavien yrittäjien<br />

eläkepäivistä.<br />

– Suomi tarvitsee yrittäjyyttä<br />

ja kasvua. Tänä päivänä suurin<br />

osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä.<br />

Olemme huolissamme heidän ja<br />

yleisesti pienyrittäjien eläketurvasta.<br />

Moni yrittäjä arvioi usein YELtyötulonsa<br />

hyvin alhaiseksi, minkä<br />

vuoksi heistä uhkaa muodostua<br />

tulevaisuuden eläkeköyhälistö,<br />

Murto totesi yhtiön osavuosiraportin<br />

julkistamisen yhteydessä.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

Suorat<br />

Verovähennys<br />

ei kiinnosta<br />

yrityksiä<br />

1<br />

Saneeraukset roimassa laskussa<br />

Yrityssaneerauksien määrä on reippaassa<br />

laskussa.<br />

Tilastokeskuksen tietojen mukaan<br />

tammi-kesäkuussa pantiin<br />

vireille 265 yrityssaneerausta. Se<br />

on 7,3 prosenttia vähemmän kuin<br />

vastaavana aikana viime vuonna.<br />

Työntekijöitä saneerattavissa<br />

yrityksissä on yli 1 800.<br />

Vireille pantujen yrityssanee-rauksien<br />

määrä kasvoi rakentamisen,<br />

kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan<br />

toimialoilla.<br />

Kaupan alalla<br />

pantiin vireille 61<br />

yrityssaneerausta,<br />

mikä on 8,9 prosenttia enemmän<br />

kuin vastaavana ajankohtana vuotta<br />

aiemmin.<br />

– 7,3 %<br />

Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa<br />

pantiin samaan aikaan vireille<br />

24 yrityssaneerausta.<br />

Se on 26,3 prosenttia<br />

enemmän kuin vuotta<br />

aiemmin. Yrityssaneerausten<br />

määrä väheni<br />

maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden<br />

ja kaivostoiminnan, kuljetuksen<br />

ja varastoinnin sekä muiden<br />

RAHOITUS<br />

31<br />

palveluiden päätoimialoilla.<br />

Muiden palveluiden päätoimiala<br />

käsittää muun muassa informaatio-<br />

ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja<br />

vakuutustoiminnan, kiinteistöalan<br />

toiminnan, ammatillisen, tieteellisen<br />

ja teknisen toiminnan, hallintoja<br />

tukipalvelut, koulutuspalvelut,<br />

terveys- ja sosiaalipalvelut sekä<br />

taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.<br />

Kysymys: Jyrki Kataisen<br />

(kok.) hallitus myönsi<br />

kaksi vuotta sitten osakeyhtiöille<br />

ja osuuskunnille<br />

oikeuden vähentää<br />

verotuksessa täydet sata<br />

prosenttia tutkimus- ja<br />

kehittämistoimintaan<br />

kohdistuvista palkoista.<br />

Kuinka moni yritys haki<br />

vähennystä viime vuonna,<br />

Verohallinon erityisasiantuntija<br />

Sirpa-Liisa<br />

Venejärvi?<br />

Vastaus: Viime vuoden<br />

osalta vähennystä haki alle<br />

600 yritystä. Eli ei sitä hirveän<br />

paljon olla käytetty,<br />

enkä osaa arvioida syytä<br />

siihen. Sitä pitää kysyä yrityspuolelta.<br />

Pyrkimyksenä<br />

on ollut tukea ja lisätä<br />

tutkimus- ja kehittämistoimintaa<br />

osakeyhtiöissä ja<br />

osuuskunnissa.<br />

2<br />

Kysymys: Hallituksen<br />

odotukset olivat korkealla,<br />

kun vähennyksen arvioitiin<br />

supistavan valtion<br />

verotuloja 190 miljoonaa<br />

euroa. Kävikö näin?<br />

Vastaus: Euromääräiset<br />

luvut selviävät lokakuussa.<br />

Mutta vähennystä hakeneiden<br />

yritysten lukumäärää<br />

(alle 600 noin 250<br />

000:sta) ajatellen voisi<br />

epäillä, ettei summa nouse<br />

190 miljoonaan euroon<br />

ainakaan viime vuoden<br />

osalta.<br />

3<br />

Kysymys: Vieläkö<br />

yritys voi hakea t&kvähennystä?<br />

Teboil on huoltanut autoja<br />

ja ihmisiä jo 80 vuotta.<br />

Jäsenetua jäsenkortilla 2,2 snt/l polttoaineesta*<br />

Jäsenetua yrityskortilla 2,7 snt/l polttoaineesta*<br />

Vastaus: Kyllä voi.<br />

T&k-vähennys on voimassa<br />

näillä näkymin vielä<br />

kuluvan verovuoden.<br />

Vähennyksen jatkosta ei<br />

ole tietoa.<br />

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta<br />

ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta<br />

Teboil Express -automaattiasemia.<br />

Lisätietoja:<br />

www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi


32<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

vapaalla<br />

Tuomio<br />

kuluneen kuukauden<br />

plussat ja miinukset<br />

Tommi Anttonen<br />

Paha mieli. Raksamiesten<br />

lakko osoittaa karusti,<br />

että pikkulapset eivät enää<br />

pärjää raavaille suomalaisille<br />

miehille mielensä<br />

pahoittamisessa.<br />

Johtopäätös. Valtiovarainministeri<br />

Antti Rinne sanoo,<br />

että Suomessa on liikaa<br />

virkamiehiä. Hän lupaakin<br />

valtiolta lisärahaa virkamiehistä<br />

koostuvalle työryhmälle<br />

tilanteen selvittämiseksi.<br />

Tosielämän Pinokkio.<br />

Miksi Vladimir Putinin nenä<br />

kasvaa, vaikka presidentti<br />

puhuu kauniisti ystävyydestä<br />

ja rauhasta Ukrainassa?<br />

Lähtölaskenta. Katastrofi<br />

lähenee, sillä jättiasteroidi uhkaa<br />

Maapalloa vuonna 2880.<br />

Onneksi Tommi Läntinen on<br />

luvannut tehdä uuden, akustisen<br />

version Via Dolor -osasta<br />

ennen tuomion päivää.<br />

Ruokakulttuuria. Suomalaisen<br />

kulinaristin taivas<br />

löytyy Prismasta, kun juustohyllylle<br />

ilmestyy puoleen<br />

hintaan ”venäläistä”<br />

Oltermannia.<br />

Kuin kaksi marjaa.<br />

Loppukesä on vaikeaa aikaa<br />

ampiaisille ja poliitikoille.<br />

Piikki on herkässä ja päämäärä<br />

on hukassa.<br />

6<br />

kysymystä<br />

Anne Maaninka:<br />

Jamera elää koulujen syklissä<br />

1Minkälaisia käytettyjä kirjoja<br />

Jamera Oy myy?<br />

Jamera myy pääsääntöisesti toisen asteen<br />

oppikirjoja eli lukioon ja ammattikouluun.<br />

Valikoimasta löytyy kirjoja myös korkeakouluopintoihin<br />

ja kansalaisopistoihin.<br />

2Ostetaanko lukiokirjoja nykyään jo<br />

enemmän vanhoina kuin uusina?<br />

Myymistämme kirjoista käytettyjä on<br />

kappalemääräisesti hieman enemmän kuin<br />

uusia.<br />

3Minkälainen bisnes käytettyjen<br />

koulukirjojen myynti on? Mikä on<br />

liikevaihtonne?<br />

Jamera-nimen alla on kuusi myymälää, joista<br />

kaksi sijaitsee Helsingissä ja muut Lahdessa,<br />

Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Sen<br />

lisäksi koko Suomen opiskelijoita palvelee<br />

verkkokauppa osoitteessa www.jamera.net.<br />

Työntekijöitä Jameralla työskentelee yhteensä<br />

noin 70, joista reilut 10 on kokopäiväisiä.<br />

Suurin osa työntekijöistä on osa-aikaisia ja he<br />

työskentelevät opintojensa ohessa. Liikevaihto<br />

Jamera-myymälöillä oli vuonna 2013 yhteensä<br />

10,5 miljoonaa.<br />

4Mikä on käytetyn lukiokirjan keskihinta?<br />

Entä mitkä kirjat myyvät<br />

parhaiten?<br />

Käytetyn kirjan hinta vaihtelee paljon ja riippuu<br />

kirjan kunnosta, uuden myyntihinnasta<br />

sekä kirjan suosiosta. Kaikki käytetyt hyväkuntoiset<br />

kirjamme myyvät hyvin. Suosituin<br />

yksittäinen kirja on Maolin taulukkokirja,<br />

jonka lähes jokainen lukiolainen tarvitsee, ja<br />

myös ammattipuolella sille on kysyntää.<br />

5Onko toiminnassanne nähtävissä<br />

selvää sesonkia vai sijoittuvatko<br />

ostot tasaisesti lukuvuoden varrelle?<br />

Jameralla vilkkainta aikaa on loppukesä ja<br />

koulujen alku. Vuosi Jameralla rytmittyy<br />

kouluvuoden mukaan. Alkukesällä valmistelemme<br />

myymälät ja verkkokaupan loppukesän<br />

sesonkia varten. Lukuvuoden aikana ruuhkahuiput<br />

ajoittuvat koulujen jaksojen vaihteisiin.<br />

Ostamme ja myymme kirjoja kuitenkin läpi<br />

vuoden ja asiakkaita riittää jokaiselle päivälle.<br />

6Mitä nuori saa myydessään kirjansa<br />

teille?<br />

Myydessään koko lukioajan kirjansa<br />

nuori saa kunnosta ja kirjavalikoimasta riippuen<br />

keskimäärin noin 250 – 450 euroa. Mikäli<br />

kirjat ovat todella hyväkuntoisia ja kaikki<br />

uusinta painosta voi summa olla vielä suurempikin.<br />

Harva kuitenkaan myy kerralla kaikkia<br />

kirjojaan ja parhaan hinnan saadakseen kirjat<br />

kannattaakin myydä sitä mukaa, kun niitä ei<br />

enää tarvitse.<br />

Suosituin yksittäinen kirja<br />

on Maolin taulukkokirja,<br />

jonka lähes jokainen<br />

lukiolainen tarvitsee.<br />

Kuka? Anne Maaninka<br />

Perhe: Mies ja kolme lasta.<br />

Aiemmat työt: Menin opiskeluaikanani<br />

töihin Jamera Networks -nimiseen<br />

yritykseen Jyväskylän piiripäälliköksi<br />

ja siitä sitten muutaman<br />

vuoden kuluttua ostimme kyseisen<br />

yrityksen yhdessä mieheni Janne<br />

Maaningan ja silloisen työkaverini<br />

Tuomas Lappalaisen kanssa. Aiempi<br />

työkokemukseni koostuu siten erinäisistä<br />

kesätöistä.<br />

Motto: ”Yritä, etsi ja löydä – äläkä<br />

anna periksi!” Alfred Tennyson.


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

33<br />

Mitä ihmettä? Itella Oyj vaihtaa<br />

toiminimensä Posti Group Oyj:ksi ensi vuoden<br />

alussa. Posti palvelee jatkossa yhdellä brändillä<br />

niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita.<br />

522<br />

Budjettiesityksen mukaan<br />

perustienpitoon käytettävät<br />

rahat vähenevät 562<br />

miljoonasta eurosta 522<br />

miljoonaan euroon.<br />

Baanalla<br />

Vuoden kovimmat<br />

yrittäjäkinkerit Mansessa!<br />

Yrittäjävuoden kunkuimmat kekkerit, Valtakunnalliset<br />

yrittäjäpäivät, järjestetään tänä vuonna<br />

Tampereella 24.–26. lokakuuta. Tätä iloittelua<br />

ei kannata jättää väliin, joten naputtele ilmoittautumisesi<br />

pikapuoliin osoitteessa http://www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen<br />

Tänä vuonna tapahtuman teema on Virtaa!<br />

Tarjolla on teeman mukaisesti uusien ajatusten,<br />

ideoiden ja verkostojen virtaa.<br />

Luvassa on ainakin vuoden jännittävin vaaliaamu,<br />

Mikä: Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät<br />

Missä ja milloin: Mansessa lokakuun 24.–26.<br />

Mukana myös: Iki-ihana Simo Frangen<br />

Lisätietoa: http://www.yrittajapaivat.fi/<br />

Muuallakin tapahtuu<br />

sillä yrittäjäjärjestö saa perjantain liittokokouksessa<br />

peräsimeensä upouuden luotsin. Kuka mahtaa saa<br />

suurimman äänisaaliin?<br />

Oletko oman elämäsi Kimi Räikkönen? Tulethan<br />

siis kuulemaan F1-lääkäri Aki Hintsalta, mitä yrittäjä<br />

voi oppia F1-kuljettajalta ja mitä yhteistä on huippuurheilulla<br />

ja yritysmaailmalla. Televisiotuottaja ja<br />

yrittäjä Arman Alizad puolestaan kertoo, miten<br />

yrittäjänä voi rakentaa luottamusta kiperissäkin<br />

tilanteissa.<br />

Jännittääkö<br />

esiintyminen?<br />

Elokuun 28.–29. päivä järjestetään<br />

Helsingin Messukeskuksessa<br />

Bisnespäivät. Ne kokoavat<br />

liikelahjoista, kokouksista ja<br />

henkilöstöasioista päättävät<br />

tutustumaan alan uutuuksiin.<br />

Johtamisessa tarvittavasta<br />

innovatiivisuudesta puhuu<br />

Bisnespäivillä Åbo Akademin<br />

professori Alf Rehn. Esiintymispelon<br />

hallintaan antaa puolestaan<br />

työkaluja yritysvalmentaja<br />

Henkka Hyppönen.<br />

Yrittäjille ja sitä harkitseville<br />

on Bisnespäivillä tarjolla tuhti<br />

tietopaketti. Helsingin Yrittäjien<br />

seminaarissa kerrotaan, miten<br />

oman yrityksen voi aloittaa yritysoston<br />

kautta sekä paneudutaan<br />

yrittäjän lakiasioihin.<br />

Treffaa<br />

Schwarzenegger<br />

Pohjolan vuoden tärkeimmäksi<br />

bisnestapahtumaksi itseään tituleeraava<br />

Nordic Business Forum<br />

järjestetään tänä vuonna 9.– 10.<br />

lokakuuta Messukeskuksessa.<br />

Tilaisuudessa on paikalla<br />

ulkomaisia huippunimiä aina<br />

Kalifornian ex-kuvernööri Arnold<br />

Schwarzeneggeristä nyt jo eläköityneeseen<br />

Manchester Unitedin<br />

manageri Sir Alex Fergusoniin<br />

asti. Suomalaista bisnesnäkemystä<br />

jakaa hissiyhtiö Koneesta tuttu<br />

Matti Alahuhta.<br />

Koko tilaisuus on englanninkielinen.<br />

Jos Nordic Business<br />

Forumin lippu ei vielä polttele<br />

taskussasi, voi tilaisuutta seurata<br />

myös tapahtuman nettisivuilta<br />

live streamin välityksellä.<br />

Etelä-Karjala<br />

Taipalsaaren messut<br />

31.8.<strong>2014</strong> klo 11.00 – 16.00, Taipalsaaren<br />

yhtenäiskoulu<br />

Messujen tarkoitus on edistää paikallisten<br />

yrittäjien näkyvyyttä sekä esitellä<br />

paikallisten yhdistyksien toimintaa.<br />

Maakunnalliset<br />

yrittäjäjuhlat<br />

5.9.<strong>2014</strong> klo 19.00, Kulttuuritalo Virta,<br />

Karelia-sali, Imatra<br />

Maakunnalliset yrittäjäjuhlat<br />

www.yrittajat.fi/etelakarjala<br />

Yrittäjien kirkkopyhä<br />

7.9.<strong>2014</strong> Lappeenrannan kirkko<br />

Risteily Puumalaan<br />

13.9.<strong>2014</strong> klo 11 – 21<br />

Joutsenon Yrittäjät 50 vuotta<br />

Kainuu<br />

Hankintakoulutus<br />

3.9.<strong>2014</strong> klo 8 – 12, TIETO 2/TI-106, Ketunpolku<br />

1, Kajaani<br />

”Hankintapolitiikan kehittäminen<br />

Kajaanin kaupungissa – Miten paikalliset<br />

yrityksetkin voivat menestyksekkäästi<br />

tarjota” -työpaja<br />

www.yrittajat.fi/kainuu<br />

Kyberuhat – miten ne<br />

vaikuttavat minuun ja<br />

yritykseeni?<br />

17.9.<strong>2014</strong> klo 8 – 11, Sokos Hotelli Valjus,<br />

Kauppakatu 20, Kajaani<br />

Tule kuulemaan, mitä kyberturvallisuus<br />

tarkoittaa yritysten, yhteiskunnan ja<br />

ihmisten kannalta ja mitä sinun organisaatiosi<br />

voi tehdä huolehtiakseen toimintansa<br />

tietoturvallisuudesta?<br />

www.yrittajat.fi/kainuu<br />

Yrittäjän päivä<br />

Suomussalmella<br />

5.9. klo 17 – 19 Retikka-teatterissa<br />

Kirsi Törmin luento yrittäjän työhyvinvoinnista<br />

klo 19 – 22 yrittäjäristeily Kianta-laivalla<br />

Tuomas Pyykkönen, p. 040 551 0449<br />

Pitkä Lounas<br />

19.9. klo 13.00 Ravintola Sirius<br />

Kajaanin Yrittäjien jo perinteinen Pitkä<br />

Lounas on jälleen Siriuksessa. Lounasesitelmän<br />

pitää Kajaanin Kaupungin<br />

talousjohtaja Juha Huotari.<br />

Ilmoittaudu mukaan omakustanteiselle<br />

lounaalle Pj. Miariikka Tervonen<br />

m.tervonen@kajaani.net<br />

Keski-Pohjanmaa<br />

Yritystä kaupan<br />

3.9.<strong>2014</strong>, klo 15, Villa Elba, Kokkola<br />

Jotta yritys eläisi yli sata vuotta, on se<br />

välillä myytävä. Seminaari yrityskaupoista.<br />

www.nextia.fi tai marjo.lindholm@kosek.fi<br />

Octoberfest <strong>2014</strong><br />

19. – 21.9.<strong>2014</strong>, Kalajoen keskustassa ja<br />

Särkillä<br />

Iloinen elonkorjuun juhla. Kulttuuria,<br />

kauppaa, musiikkia, hyvää ruokaa ja<br />

tietysti olutta. 20.9 syystori yrityksille.<br />

eija.honkonen@visitkalajoki.fi p.<br />

040 751 8907<br />

Yritystreffit – teemana<br />

kansainvälistyminen<br />

5.9.<strong>2014</strong>, klo 14 – 18, Campus Allegro,<br />

Pietarsaari<br />

Kortinvaihtotapahtuma kansainvälistymisteemalla.<br />

Samalla juhlitaan Yrittäjän<br />

päivää.<br />

heidi.huhtala@yrittajat.fi<br />

p. 050 328 1769<br />

Kymi<br />

Valmiusharjoitus<br />

9.9. Kouvolan Upseerikerholla Kasarminmäellä.<br />

Tilaisuuden tarkoituksena on kehittää<br />

Puolustusvoimien ja yrittäjien välistä<br />

yhteistoimintaa ja hankintayhteistyötä.<br />

Päivä kerryttää kertausharjoitusvuorokausia.<br />

toimisto@kymen.yrittajat.fi, p.<br />

05 544 3030<br />

Lappi<br />

Jäsenmatkan Saksaan<br />

Müncheniin<br />

29.8. – 2.9.<br />

Matkan aikana tutustutaan Baijerin<br />

elinkeinoelämään ja käydään<br />

vierailulla mm. BMW:n tehtaalla.<br />

Pirkanmaa<br />

Ratagolfmestaruuskisat<br />

21.8. klo 17 alkaen Koulukadun minigolfkentällä<br />

Pyynikillä.<br />

Luvassa on jälleen hauskaa pallottelua,<br />

sopivaa purtavaa ja juotavaa.<br />

simo.makinen@lenio.fi tai p. 010 292 7771<br />

Verkostoidu vesillä<br />

Tammerkosken Yrittäjien verkostoitumisristeily<br />

m/s Tammerkoskella to 21.8.<br />

Laiva lähtee Laukontorilta kello 18, paluu<br />

Laukontorille noin kello 21. Osallistumismaksu<br />

30 euroa/hlö.<br />

info@tammerkoskenyrittajat.fi.<br />

Metsäkirkko<br />

Metsäkirkko Pikku-Ahveniston laavulla<br />

su 31.8. klo 14 alkaen. Mukana pastori<br />

Jyrki Koivisto.<br />

yrittajat.fi/ylojarvi.<br />

Kontaktikisan varaslähtö<br />

Kontaktikisan Varaslähtö klo 18 – 19,<br />

Tampere. Oletko harkinnut kansainvälistä<br />

kauppaa? Tule kuulemaan lisää<br />

Pirkanmaan Yrittäjien Kontaktikisasta.<br />

Sirja Paavolainen, p. 050 434 1445<br />

sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi.<br />

Tietoisku- ja virkistysilta<br />

Hoikan Helmessä 4.9. klo 17.30 – 22.<br />

Vammalan Yrittäjien tietoisku- ja virkistysilta.<br />

Lisätietoja yrittajat.fi/vammala.<br />

Hankintojen ajankohtaiset<br />

-aamukahvitilaisuus<br />

5.9. klo 9 – 11.30, Tampereen yliopiston<br />

Paavo Koli -salissa.<br />

Pirkanmaan Yrittäjien Hankinta-asiamieshanke<br />

järjestää yhdessä Tampereen<br />

yliopiston kanssa Hankintojen ajankohtaiset<br />

-aamukahvitilaisuuden.<br />

Tutustuminen juustojen<br />

makumaailmaan<br />

5.9. klo 19 – 21, Kehäkukassa.<br />

Hämeenkyrön Yrittäjien tutustuminen<br />

juustojen makumaailmaan. Herkkujuustolan<br />

Peter Dörig kertoo tarinaa juustosta<br />

ja maistattaa juustoja. Herkkumaksu<br />

10 euroa/hlö. Maksu paikanpäällä.<br />

hameenkyron.yrittajat@gmail.com.<br />

Satakunta<br />

Vaihtoehtoisten<br />

polttoaineiden seminaari<br />

17.9. ravintola Liisanpuisto, Pori<br />

satakunta@yrittajat.fi<br />

Suunnitellusti muutokseen<br />

19.9.<strong>2014</strong> teknologiakeskus Pripoli, Pori<br />

satakunta@yrittajat.fi ja lisätietoja olli.<br />

annala@yrittajat.fi<br />

Savo<br />

Yrittäjäviikko Apajassa<br />

1. – 5.9. klo 10 – 18 Kuopion torin alla.<br />

Asiantuntijat valmiita vastaamaan<br />

kysymyksiisi yrittäjien Pop-Up toimistolla<br />

Pannu kuumana koko päivän! Lisätietoja<br />

www.savonyrittajat.fi.<br />

Uusimaa<br />

Yrittäjien<br />

Petankkimestaruuskisa<br />

28.8.<strong>2014</strong> klo 17.30 Hietaniemen Kyykkäkenttä,<br />

Töölö<br />

Töölö ry kutsuu kaikki yrittäjät mukaan<br />

Petankkimestaruuskisaan.<br />

Tiimiyrittäjyydellä kasvua,<br />

tulosta ja iloa! – Technopolis<br />

Business Breakfast<br />

3.9.<strong>2014</strong> klo 8.00, Technopolis Ruoholahti,<br />

Marx, Hiilikatu 3, Helsinki<br />

Interaktiivisella aamiaisella keskustellaan<br />

tiimiyrittäjyyden mahdollisuuksista<br />

yhteisomistuksen ja verkostoyhteistyön<br />

näkökulmista.<br />

Koko perheen<br />

Korkeasaaripäivä<br />

14.9.<strong>2014</strong> 11.00 – 15.00<br />

Korkeasaari, Helsinki<br />

Uudenmaan Yrittäjien golfmestaruuskisat<br />

29.8. klo 8.30 – 18.00, Vihti Golf Center,<br />

Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala<br />

Osallistumismaksu on 55 euroa.<br />

Yrittäjän päivän<br />

aamiaistilaisuudet:<br />

Loviisa, Järvenpää ja Lohja<br />

Yhteistyössä LähiTapiola<br />

Syystreffit<br />

22.9.<strong>2014</strong> 15.00 – 19.00<br />

Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5,<br />

02100 Espoo<br />

Espoon kaupunki, Espoon Yrittäjät ja<br />

Helsingin seudun kauppakamari kutsuvat<br />

yrityksiä ja yrittäjiä, yhteisöjä<br />

ja yhteisön rakentajia,<br />

kehittäjiä ja<br />

kasvattajia<br />

Syystreffeille.<br />

Teemana on<br />

kukoistava<br />

liiketoiminta,<br />

inspiroiva yhteisö<br />

ja vuorovaikutuksen voima.<br />

Katso lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet<br />

www.espoonyrittajat.fi/tapahtumakalenteri<br />

Varsinais-Suomi<br />

Yksinyrittäjien teemapäivä<br />

21.9.<strong>2014</strong>.<br />

Sosiaalisen median juridiikka<br />

-koulutus<br />

25.9.<strong>2014</strong>.<br />

Etelä-Pohjanmaa<br />

Hyvän Mielen Aamiainen<br />

29.8.<strong>2014</strong> klo 7.15 – 9.00 Hotelli-Ravintola<br />

Alma<br />

Hyvän Mielen Aamiainen tarjoaa Elämänravintoa<br />

sanoin ja sävelin, tilaisuudessa<br />

esiintyy Outi ja Lee Müller.<br />

Eeva-Liisa Vainio p. 06 4205 000 tai<br />

epy@yrittajat.fi<br />

Työsuhdekysymykset<br />

Omistajanvaihdoksissa<br />

-koulutus<br />

10.9.<strong>2014</strong> klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli,<br />

Puskantie 38, 60100 Seinäjoki<br />

Mitä työsuhteisiin liittyviä erityispiirteitä<br />

tulee ottaa huomioon omistajanvaihdoksissa.<br />

Kouluttajana Atte Rytkönen,<br />

Suomen Yrittäjät.<br />

www.epy.fi/tyokoulutus. Tommi Ylimäki<br />

p. 050 3967 692<br />

PK-yrittäjien talouskoulu<br />

24.9.<strong>2014</strong> klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli,<br />

Puskantie 38, 60100 Seinäjoki<br />

Taloushallintoa pk-yrittäjän<br />

näkökulmasta<br />

www.epy.fi/talouskoulutus. Tommi Ylimäki<br />

p. 050 3967 692<br />

Lisätietoja ja lisää tapahtumia<br />

löytyy aluejärjestöjen<br />

nettisivuilta.


34<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

PARHAAT PALVELUT<br />

KÄÄNNÖSTYÖT,<br />

TULKKAUS<br />

Palveleva käännöstoimisto<br />

YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE<br />

– kaikki käännökset, kaikki kielet<br />

– auktorisoidut/viralliset käännökset<br />

Kielipalvelu FILIAL<br />

Puh. 0400 876 492<br />

filial@filialappeenranta.fi<br />

www.filialappeenranta.fi<br />

YRITYSPALVELUT<br />

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!<br />

Hanki yrityksellesi asiakkaita<br />

Etelä-Afrikasta !<br />

OTA YHTEYTTÄ<br />

Arno Lappalainen<br />

+358 40 480 6693<br />

www.vientitoimisto.fi<br />

TULOSTINTARVIKKEITA<br />

TILITOIMISTOT<br />

Kaikki taloushallinnon<br />

palvelut Uudeltamaalta<br />

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset,<br />

veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.<br />

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!<br />

Raasepori 045-110 7674 Vantaa 029-193 9999<br />

Lohja 019-321 070 Kerava 045-340 2370<br />

Helsinki 09-6225 715<br />

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –<br />

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!<br />

YRITYSSOVELLUKSET<br />

PARHAAT PALVELUT<br />

ILMOITUSMYYNTI,<br />

KYSY TARJOUS!<br />

TIEDUSTELUT:<br />

KARI SALKO<br />

0400-604133<br />

kari.salko@alma360.fi<br />

TUOTANTO- JA LIIKETILAT<br />

PALKANLASKENTA<br />

YRITYSSOVELLUKSET<br />

Laskutusohjelma<br />

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut<br />

Kirjanpito-ohjelma<br />

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös<br />

Palkanlaskentaohjelma<br />

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan<br />

Ostoreskontraohjelma<br />

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja<br />

ostolaskujen maksamiseen<br />

TIETOSUUNTA<br />

PALKAT<br />

KIRJANPITO<br />

TIETOSUUNTA<br />

OHJELMISTOT<br />

TIETOSUUNTA<br />

Taloushallinnon ohjelmat<br />

TIETOSUUNTA<br />

KIRJANPITO<br />

OSTORESKONTRA<br />

TIETOSUUNTA<br />

OHJELMISTOT<br />

• Hinta-laatuvertailun voittaja<br />

• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu<br />

TIETOSUUNTA<br />

OSTORESKONTRA<br />

LASKUTUS<br />

TIETOSUUNTA<br />

OHJELMISTOT<br />

TIETOSUUNTA<br />

LASKUTUS<br />

TIETOSUUNTA<br />

OHJELMISTOT<br />

Tilaa nettisivulta:<br />

www.tietosuunta.com<br />

ROUTE-TRACKER<br />

AJONEUVOPAIKANNUS<br />

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja<br />

koneiden töitä reaaliaikaisena.<br />

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan<br />

• Kuljetukset ja työt hallintaan<br />

• Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä<br />

• Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia<br />

• Automaattinen seuranta<br />

ja tietojen tallennus 24/7<br />

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.<br />

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:<br />

www.route-tracker.com<br />

Soita: puh. 040 966 2067<br />

Tilaa koekäyttö<br />

3 kk 19,90 €/kk


07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

resumé<br />

35<br />

Fakta eller fiktion: Det här gör mig riktigt irriterad.<br />

Om det som drivrutin bara gäller att hitta ett system där<br />

det verkar som att staten och kommunerna inte skuldsätter<br />

sig, vad i hela världen är det för mening med det?<br />

Heikki Niemeläinen, verkställande direktör för Kommunernas garanticentral,<br />

om meningen med Remontti Oy.<br />

Tusentals hotas av böter<br />

Förare av tunga paketbilar och lastbilar<br />

måste genomgå en utbildning som fastställs<br />

i ett EU-direktiv. Företagarna anser<br />

att kravet är orimligt.<br />

PEKKA SIPOLA<br />

Tero Karjalainen<br />

tero.karjalainen@yrittajat.fi<br />

Tusentals förare av tunga<br />

fordon riskerar att förlora<br />

sitt körtillstånd när Europeiska<br />

unionens krav på<br />

fortbildning av förare träder i kraft<br />

den 10 september, uppskattar trafiksäkerhetsverket<br />

Trafi.<br />

Kravet är att företagare och arbetstagare<br />

som kör lätta lastbilar<br />

eller lastbilar genomgår en fortbildning<br />

på 35 timmar för en period om<br />

fem år.<br />

Sakkunnig Pasi Parviainen från<br />

Trafi berättar att 65 000 förare<br />

hittills har ansökt om behörigheten.<br />

Enligt Trafis uppskattning kör<br />

80 000 – 100 000 personer tunga<br />

fordon som yrke i Finland.<br />

Omedelbart stopp. Direktör Sakari<br />

Kaikkonen från Suomen Ammattiliikenneakatemia<br />

Oy säger att<br />

körningen kan sluta i en polisrazzia<br />

om utbildningen inte har genomförts.<br />

– Föraren och företagaren som<br />

har överlåtit fordonet får böter.<br />

Man pratar alltid om dagsböter,<br />

Många restauranger<br />

och blombutiker som<br />

kör med Sprinters och<br />

Ducatos har aldrig<br />

hört talas om saken.<br />

Sakari Kaikkonen<br />

säger Kaikkonen som har arbetat<br />

med utformningen av lagändringen<br />

på sitt tidigare arbete som tjänsteman<br />

på Trafi.<br />

Utbildningskravet gäller inte<br />

endast transportföretag, utan alla<br />

företag omfattas av det.<br />

– Många restauranger och blombutiker<br />

som kör med Sprinters och<br />

Ducatos har aldrig hört talas om<br />

saken. Man kan träffa på de mest<br />

varierande kundkretsarna. Transportfirmorna<br />

känner dock väl till<br />

bestämmelserna, säger Kaikkonen.<br />

Extra kostnad. Mahro Oy, en speditionsfirma<br />

inom industrin från<br />

FORTBILDNING. Kravet känns orimligt eftersom vi endast kör sporadiskt. En kör en gång i veckan, en annan en gång i månaden,<br />

säger Seppo Toivonen.<br />

Borgå, har en lastbil till förfogande<br />

och är nu tvunget att utbilda tio arbetstagare<br />

för att köra den. Utbildningsräkningen<br />

går på ca 500 euro<br />

per arbetstagare.<br />

– Kravet känns orimligt eftersom<br />

vi endast kör sporadiskt. En<br />

kör en gång i veckan, en annan en<br />

gång i månaden, säger verkställande<br />

direktör Seppo Toivonen.<br />

Juha Pelkonen från Uleåborgsföretaget<br />

Kuljetusliike O. Pelkonen<br />

Oy anser att utbildningen som riktar<br />

sig till erfarna förare är ”strunt”,<br />

med undantag av kursen i första<br />

hjälpen.<br />

– Alldeles korkade kurser, fulla<br />

av självklarheter. Alla handlar om<br />

vägsäkerhet, arbetsskydd och förebyggande<br />

körning. Om man säger<br />

att man ska bromsa i god tid innan<br />

faran är ett faktum, säger det en<br />

yrkesman något, frågar Pelkonen.<br />

På Kuljetusliike Pelkonen Oy har<br />

ungefär 20 förare genomgått utbildningen.<br />

– Kursavgiften är 70 – 120 euro<br />

plus en dagslön, räknar Pelkonen.<br />

Konkurrensutsätt. Parviainen<br />

från Trafi påminner om att inget<br />

företag behöver köpa en dålig utbildning,<br />

eftersom utbildningen är<br />

tillgänglig på över 600 platser runt<br />

om i Finland.<br />

– En utbildning i förebyggande<br />

körning skadar inte någon, när det<br />

är en yrkeskunnig lärare som håller<br />

kursen.<br />

PARHAAT PALVELUT<br />

”<br />

Toimitusjohtaja<br />

Helena Ahlbäck<br />

Hioma-aine Oy,<br />

Porvoo<br />

YRITYSSOVELLUKSET<br />

”<br />

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta<br />

järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin<br />

vain yhden päivän intensiivikoulutus.<br />

Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä,<br />

ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita<br />

ohjelmistoja.<br />

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan<br />

yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi<br />

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU<br />

Två veckor tid<br />

• Europeiska unionens direktiv om förares<br />

yrkeskompetens träder i kraft den 10<br />

september.<br />

• Bestämmelserna gäller företagare eller<br />

arbetstagare som kör en lätt lastbil eller<br />

en lastbil som man behöver ha körkortsklass<br />

C1, C, D eller D1 för att köra.<br />

TOIMITILAT<br />

Vuokrataan 1500 m 2 liikekiinteistö Luumäeltä Valtatie 6 varrelta.<br />

Soveltuu liikenne myymäläksi kauppakeskukseksi ja ravintolaksi.<br />

Mittarikenttä on myös vuokrattavissa. Alueella on hyvät<br />

paikoitustilat. Vuokrapyyntö on 5,50 €/m 2 (alv 0 %) sisältäen<br />

peruslämmön, joka tuotetaan pellettikattilalla.<br />

Kiinteistön osto on myös mahdollista.<br />

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Urpo Huuskonen<br />

puh. 040 7033813.<br />

TYÖPAIKAT<br />

Etsimme myyntiedustajia<br />

Yrityksemme myy herkullisia joulun elintarvikeliikelahjoja yrityksille.<br />

Laajennamme liiketoimintaamme ja etsimme myynti edustajia<br />

seuraaville talousalueille: Oulu–Rovaniemi, Kuopio, Tampere,<br />

Jyväskylä, Mikkeli–Joensuu, Turku ja Helsinki.<br />

Vuoden <strong>2014</strong> kuvasto löytyy kotisivuiltamme www.eurogross.fi<br />

Lisätietoja antaa tj Jan-Erik Bång 0400-614827, jan-erik@eurogross.fi<br />

• Bestämmelserna gäller alla branscher och<br />

inte enbart transportfirmor. Till exempel<br />

järn- och blombutiker, klädaffärer och<br />

industrianläggningar måste utbilda sina<br />

förare, även deltidsanställda. Det finns<br />

mycket få undantag.<br />

• Utbildningen ska vara riktad till lastbilseller<br />

bussförare. Utbildning i första hjälpen<br />

och arbetssäkerhet godkänns i kraven.<br />

Ett sällskap om<br />

tre – eller kommer<br />

någon att ”hoppa<br />

fram ur busken”?<br />

Företagarna i Finland får<br />

en ny ordförande i oktober.<br />

Den nuvarande ordföranden<br />

Mikko Simolinna meddelade<br />

i våras att han inte ställer upp<br />

som kandidat.<br />

Hittills har tre kandidater<br />

gett sig in i ordförandekampen:<br />

Paula Aikio-Tallgren,<br />

Jari Koponen och Jyrki<br />

Mäkynen. Aikio-Tallgren är<br />

ordförande för Företagarna<br />

i Lappland, Koponen för Företagarna<br />

i Mellersta Finland<br />

och Mäkynen för Företagarna<br />

i Södra Österbotten.<br />

Den nya ordföranden väljs<br />

för en tvåårsperiod under de<br />

nationella företagardagarna i<br />

Tammerfors.


36<br />

07/<strong>2014</strong> • YRITTÄJÄSANOMAT<br />

If<br />

OIKEA<br />

TURVA<br />

Jotta yritys ei kaatuisi,<br />

PIDÄMME YRITTÄJÄN<br />

PYSTYSSÄ.<br />

Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa.<br />

Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle.<br />

Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työkykynsä,<br />

on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä<br />

on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa,<br />

että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu.<br />

TEE TOIMEENTULOTESTI if.fi/oikeaturva<br />

if.fi/yritys<br />

010 19 15 00

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!