TOIMINTAKERTOMUS V:LTA 1967

ton väliselle yhteistoiminnalle, jos me keskenämme hyvässä
yhteisymmärrYksessä, poli'ilttiSIten nikkarien siihen puuttumatta,
saamme aSLan järjestää."
Kesti joitakin vuosia ennen kuin mielialat pehmenivät yhteistoiminnan
asteelle. AsåJaJa edisti, joskin väkinäisesti, edessä
olevien vuoden 1940 olymP~akiJsojen valmistelu. Kisojen järjestäminen
edellytti luonnollisesti koko kansan mukana oloa.
Sopimus synty:i, kosklien aJluksi lähinnä iJtse olympiakisoja, jOJt-
1m kuten edellä maWttiin jäivät kuitenkin pitämättä. Talvisodan
päätyttyä, yhteisten kohtaloiden kOuluttam1na, saatiin
aikaan yhteisrtyösop.imukoot kaikilla urheilun aloilla. Mutta
jatkosodan jälkeen, poliittisten olojen vaikutuksesta katkesi
yhteistyö järjestöjen välillä. Sen jälkeen on yhteistoimintaa
harjoitettu V'aihtelevalla menestyksellä, milloin sitä On ollut
enemmän taåkka vähemmän tJailkka ei ollenkaan. Tällä hetkellä
se on kuiten1cin laajemmalla pohjalla kuin koskaan a,ikaisemmiJn.
Tähän ilahduttavaan asiaintilaan on Tsavallan Presidentillä
ollut ratkaiseva vaikutuksensa.
Järkiperäisen liJikunnan harjoittamista on Tasavallan Presidentti
piltänyt ni.i:n tärkeänä, että hän VUOIUlia 1965 käs:iJtteli
asiaa uudevuoden radio- ja televisiopuheessaan. Sen loppuosaSSa
hän lausui: "Tässä ei ole kysymys pelkästään yksilöä
koskeV'asrta asiasta. On miltä suurimmassa määrin koko yhteiskunnan
etu, että sen jäsenet ovat terveitä ja työkykyisiä, ruumiillisesti
ja henkisesti tasapainoisia kansalaisia. Jatkuva ja
määrätietoinen liikunnan harjoitus On tästä näkökulmasta trarkiasteltuna
kansalaishyve."
Herra TasavaUan Presidentti.
Tuntien suurta otollisuUJtrta Teidän mon~puolista ja arvokiasta
työtänne kohtaan maamme urheiluelämän ja liikuntatoiminnan
edisrtäjäJnä ja SUUl1IlJan näyttäjänä sekä koulupojasta
lähtien SVUL : n riveissä kasvaneena ja sen kehitykseen tehokkaasti
varikuttaneena urheilun johtajana pyytää SUOMEN
VALTAKUNNAN URHEILULIITTO saada paljastaa Teidän,
arvois'an kunniajäsenemme, muotokuvaveistoksen.
Olkoon tämä veistos uudessa toimital()SSiamme kunnåapaikalla
kertomassa meille ja meidän jälkeen tuleville sukupolville
miehestä, joka suuren valtJi,omiehen ohella oli suuri urheilun
johtaja.
Talviolympialaiset Grenoblessa
x talviolympiakisat pidettiin helmikuun 6-18 pnä 196~
Ranskassa. Kisojen keskusp~ana oli Gr~bl~ . ~aup~,
. ·t tt·· pika ja taitoluistelun seka JaäkiekkOllun
Jossa suon e . ID1l ' .. - .. . .. G bl ympäkilpailut.
MUIden laJien kilpailut pidettii? reno e~ .
ns,on . ..... ...._, Ikw.VIur . heilukeskuksissa seuraavasti: AutranslSs'a . . . PI-
..
tuus- Ja . ampuma hiihto se k· a 70 m·n . mäenlasku , St. . NltZlenssa .. Al
90 m:n mäenlasku, Chamroussessa ~don ~lppilaJlt, . pe
d'Huezissa keIkkailu ja Villard-de-LanslSSa o.hJ.aske~kaIlu.
Kilpailuihin osallistui 37 maan jo~eet: JO~sa oli. yhteer:-
.. 1355 kilpailijaa. Paras pistemaa 011 Nona, Joka ~1llesten .Ja
sa .sten laJ·eissa sai yhteensä 103 pistettä. Suomi S~I 51.,5 PIS~
naI .. . . . .. ksi Enit ffiltaletta saI
trettä, millä se SlJoirttui seItsemanr:.e..: en.. . ,
N . . _1._ miehet ja naiset keraslVat yhteensa 14 ffil~lia
orJ a, J OHACI 1· t . t 5 ffilta
(6 kultaa, 6 hopeaa ja 2 pronssia) .. Suoma.als~ saI":?: . . mita=
lia (1 kulta, 2 hopeaa ja 2 ?ror:ssla~: Kaikbaan paasl
leille 15 maata kisojen 35 kilpailulaJIssa: . . .. _
Suomen kisajoukkueen ylijohtajana 011 Ali ~osk~aa, .hllh
tojoukkueen johtajana Hannu ~o~~~.v~ori, ?lkalUlstelt~Jouk=
kuoon johtajana Aarno Pajunen Ja JaäkiekkoJoukku.een Johta
jana Pekka Airtero.
SUOMALAISTEN SIJOITUKSET TALVIOLYMPIAKISOISSA
1964 INNSBRUCKISSA JA 1968 GRENOBLESSA
Sijoitukset
1964 Innsbruck 1968 Grenoble
Luku I Pisteitä Luku I Pisteitä
Kultamitaleita 3 21 1 7
Hopeam~leita 4 20 2 10
Pronssimitaleita 3 12 2 8
4. sija 2 6 4 12
5. sija 3 6 6 12
6. sija 3 3 3 2,5
Pisteitä yhteensä 18 I 68 18 I
7-10 sija 12 7
11-20 sija 20 19
21-30 sija 13 13
31-40 sija 3 8
41 50 sija - 3
51 ,5
Yhteensä sijoja I 66 I 68 13
12