Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tottelee 3D-tulostimien tapaan g-koodia.<br />
Tulostusta varten on kehitetty avoin LinuxCNC-jakelu,<br />
jota esimerkiksi Tampereen<br />
leikkuri käyttää. G-koodin generointiin<br />
käytetään Inkscapen lisäosaa, jolla<br />
luotu tiedosto avataan LinuxCNC:ssä<br />
leikkausta varten.<br />
Laserleikkuria hankkiessa kannattaa<br />
varmistaa etukäteen, että sen käyttäminen<br />
on ylipäätään mahdollista halutuilla<br />
ohjelmistoilla. Leikkurin on tuettava haluttuja<br />
tiedostomuotoja tai ohjelmistoja,<br />
sillä laitteiden mukana toimitettavat kiinalaiset<br />
ohjelmat ovat yleensä toimivuudeltaan<br />
ala-arvoisia.<br />
Valmiita laserleikattavia malleja löytyy<br />
esimerkiksi Thingiversestä (www.<br />
thingiverse.com). Halutunkokoisten sormiliitoksin<br />
kasattavien laatikoiden generointiin<br />
löytyy helppokäyttöisiä wwwpohjaisia<br />
palveluja. Kannattaa kuitenkin<br />
muistaa, että materiaalin paksuus vaikuttaa<br />
kolmiulotteisten esineiden muotoon,<br />
mikä rajoittaa jonkin verran valmiiden<br />
mallien käytettävyyttä.<br />
Kenelle laserleikkuri sopii?<br />
Laserleikkuri vaatii vesijäähyineen ja ilmanvaihtoineen<br />
omistajaltaan selvästi<br />
enemmän vaivaa kuin 3D-tulostin, jota<br />
voi käyttää vaikka työpöydällä. Laserin<br />
ja 3D-tulostimen käyttökohteet ovat osittain<br />
samat, mutta laser voittaa selvästi<br />
materiaalivalikoimassa ja nopeudessa.<br />
Lisäksi 3D-tulostimella ei pysty kaivertamaan.<br />
Laserleikkuri sopii parhaimmin hacklabeille<br />
ja tosiharrastajille, joilla on lait-<br />
Kitupiikin laserleikkuu<br />
Risto Mäki-Petäys<br />
teelle käyttöä ja jotka voivat sijoittaa sen<br />
järkevästi. Jos omaa laseria ei pysty hankkimaan,<br />
kannattaa kysellä lähimmästä<br />
Muiden hackerspacejen tavoin myös Helsinki<br />
Hacklabilla ilmeni kiinnostusta laserleikkaukseen.<br />
Jäsenet päättivät kokeilla<br />
edullisempaa ja ennakkoluulottomampaa<br />
ratkaisua ja tilasivat kiinalais-mongolialaisen<br />
laitteen.<br />
Toivottavasti laitteen ohjelmisto ei<br />
edusta mongolialaisen ohjelmistosuunnittelun<br />
kärkeä. Käyttöliittymä on kokeneellekin<br />
käyttäjälle aika vaikeaselkoinen: täynnä<br />
pieniä nappeja, joissa on valmistusmaan<br />
kielellä olevaa tekstiä ja epäselviä pikkukuvia.<br />
Oli tuuria, jos sisältö näkyi edes suurimmassa<br />
osassa painikkeista. Kun kerran<br />
ohjelmistoa kokeillessani jokainen painike<br />
sattui näkymään oikein, se hetki ikuistettiin<br />
henkeä pidätellen kameralla ja kuvakaappauksella<br />
dokumentaatioon.<br />
Kyseinen leikkuri on suunniteltu lähinnä<br />
erinäisten kumileimasinten tuotantoon, ja<br />
sen vuoksi laitteen mukana tuleva ohjelmisto<br />
suostuu käsittelemään vain yksibittisiä,<br />
mustavalkoisia, bmp-formaatin bittikarttakuvia.<br />
Tätä varten vektoroidun materiaalin<br />
siirto vaati useamman manuaalisen työvaiheen<br />
Inkscapesta Gimpin kautta leikkurin<br />
ohjelmistoon. Myöhemmin prosessia nopeutettiin<br />
skriptin avulla.<br />
Laitteen turvallisuus on hieman kyseenalainen.<br />
Kannen ollessa kiinni siihen jää vielä<br />
suurehko oranssilla pleksillä peitetty aukko,<br />
jonka suojaavuudesta ei oltu aivan vakuuttuneita.<br />
Lisäksi heijastavasta materiaalista<br />
koostuvat palaset saattavat peilata sädettä<br />
rungon ulkopuolelle, kun ne tippuvat irti leikattavasta<br />
kappaleesta. Kaiken lisäksi valmistaja<br />
ei ollut nähnyt tarpeelliseksi lisätä<br />
interlock-kytkintä, joka estää laserin käynnistymisen<br />
kannen ollessa auki.<br />
Pleksi päätettiin pinnoittaa kultakalvolla,<br />
joka suodattaa infrapunaa ja ultraviolettia.<br />
Laitteen läheisyydessä työskenteleviä<br />
ohjeistettiin käyttämään suojalaseja. Myös<br />
laitteen muita rakoja hieman tilkittiin ja<br />
mainittu suojakytkin lisättiin laitteeseen.<br />
Suojakalvo ei tainnut olla täysin turha panostus,<br />
sillä se oli jo vähäisen käytön jälkeen<br />
hunnuttunut siksakkikuviolla.<br />
Näiden haasteiden jälkeen leikkuri toimi<br />
jonkin aikaa ilmeisesti kutakuinkin moitteetta,<br />
kunnes ohjelmisto päätti lopullisesti<br />
lakata toimimasta. Tämän johdosta hacklabin<br />
väki totesi, että leikkurin ohjaus lienee<br />
parempi korvata jollain järkevämmällä ratkaisulla.<br />
hacklabista tai turvautua internetistä<br />
löytyvien leikkauspalveluiden apuun.<br />
Hyviä käytännön neuvoja laserleikattavista materiaaleista ja osista löytää Pololu-yhtiön<br />
ohjeesta osoitteesta http://www.pololu.com/docs/pdf/0J24/custom_laser_cutting.pdf.<br />
Kilpailu: Laserleikkuri vs. 3D-tulostin<br />
Teimme vertailun vuoksi samanlaiset esineet<br />
sekä 3D-tulostimella että laserleikkurilla. Samalla<br />
mittasimme eri työvaiheisiin kuluvan<br />
ajan. Tulostimena käytimme noin tuhannen<br />
euron hintaista, yleisesti käytettyä Ultimaker<br />
Originalia ja leikkurina Tampereen isoa<br />
laseria.<br />
Stl-tiedoston lataus Cura-ohjelmaan, asetusten säätö,<br />
tulostimen lämmittäminen ja tulostuksen alun tarkkailu<br />
Tulostus<br />
Kappaleen irrotus tulostusalustasta ja siistiminen<br />
Asetusten säätö ja SVG-mallin muunto g-koodiksi<br />
Inkscapella<br />
G-koodin lataus LinuxCNC:hen ja leikkauksen valmistelu<br />
Tehtävä esine on noin 100×100×6 millimetrin<br />
kokoinen skrollitrolli, jota voi käyttää<br />
vaikkapa joulukuusen koristeena tai<br />
avaimenperänä. Vertailun lähtökohtana oli<br />
valmis svg- ja stl-tiedosto. Laitteet olivat<br />
valmiiksi päällä ja odottivat vain aloituskomentoa.<br />
Testiä ei voi pitää mitenkään tieteellisenä<br />
tai reiluna, mutta se antaa jonkinlaisen<br />
käsityksen laitteiden nopeuseroista yhdessä<br />
esimerkkitapauksessa. Laserleikattu trolli<br />
tehtiin akryylistä ja tulostettava PLA-muovista.<br />
Tulostuksessa käytettiin tavanomaista<br />
30 prosentin täyttöastetta ja 0,1 millimetrin<br />
kerrospaksuutta.<br />
Tulokset eivät yllättäneet. Laserleikattu<br />
esine oli valmiina kädessä vain vähän myöhemmin<br />
kuin 3D-tulostin oli alkanut tekemään<br />
ensimmäistä kerrosta. Kaksi ja puoli<br />
tuntia kestäneen tulostuksen aikana olisi<br />
ehtinyt tekemään laseroimalla yli 30 trollia.<br />
Leikkaus<br />
Skrollitrolli 3D-tulostettuna, akryylisenä ja<br />
vanerisena.<br />
3D-tulostin<br />
Laserleikkuri<br />
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 155<br />
Aika minuuteissa<br />
6 2014.2
Change language