alkusanat - Suomen Snautserikerho
29.10.2014 • Views
Share Embed Flag

alkusanat - Suomen Snautserikerho

alkusanat - Suomen Snautserikerho

alkusanat - Suomen Snautserikerho

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
ssnk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Snautserien rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma<br />

Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen, <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n (SSnK), vuosikokouksessa<br />

28. helmikuuta 2010.<br />

Hyväksytty rotujärjestön, <strong>Suomen</strong> Snautseri-Pinseri Keskusjärjestön (SSPK), keskusjärjestökokouksessa<br />

27. maaliskuuta 2010.<br />

<strong>Suomen</strong> Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.huhtikuuta.2010<br />

Kansilehden kuvat: Maija Kultamaa, Tiina Lindqvist ja Sini Lindroos<br />

Kansilehden toteutus: Jonna Kuparinen<br />

ii

ALKUSANAT<br />

Arvoisa lukija, käsilläsi on nyt jalostuksen tavoiteohjelma, jonka <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n<br />

jalostustoimikunta on toimittanut ja jonka perimmäisenä tavoitteena on aikaansaada tulevaisuudessa<br />

psyykkisesti ja fyysisesti rotumääritelmän mukaisia terveitä snautsereita. Jotta tämä<br />

toteutuisi, niin toiveena on, että mahdollisimman moni hyödyntäisi tähän ohjelmaan taltioidut<br />

tiedot. Ohjelma on varsin kattava tietopaketti rodusta ja sen kehityksestä ja sisältää paljon<br />

snautseritietoutta ja varmasti hyödyllistä tietoa vaikket olisikaan snautserien kasvattaja.<br />

Pääpiirteittäin opuksen sisältö on seuraavanlainen. Alussa kerrataan hieman snautserien historiaa,<br />

jonka jälkeen on katsaus kerhon organisaatioon. Organisaatioselvityksen jälkeen tulee<br />

katsaus snautserien nykytilanteeseen. Tämä neljäs kappale sisältää erityisen paljon tärkeää<br />

tietoa snautsereissamme esiintyvistä sairauksista ja niiden ehkäisemisestä. Kappaleesta neljä<br />

löytyy myös paljon tietoa snautserien ulkomuodollisista tulkinnoista, jotka varmasti ainakin<br />

näyttelykävijöitä kiinnostavat. Tämän jälkeen tulee koko asian ydin osuus, eli varsinainen jalostuksen<br />

tavoitteet ja strategiat vuosille 2011–2015. Lisäksi esitellään keinot kuinka näihin<br />

tavoitteisiin päästään.<br />

Tavoiteohjelma toivottavasti osaltaan auttaa ja sitouttaa kasvattajia kasvatustyössä ja tuo arvokasta<br />

tietoa rodustamme kaikille snautseriharrastajille. Antoisia lukuhetkiä ja riemukkaita<br />

kokemuksia snautserien kanssa toivottaa <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n jalostustoimikunta ja<br />

hallitus.<br />

iii

SISÄLLYSLUETTELO<br />

Alkusanat ........................................................................................................................................ iii<br />

Sisällysluettelo ............................................................................................................................... iv<br />

1. Yhteenveto .............................................................................................................................. 6<br />

2. Rodun tausta ........................................................................................................................... 8<br />

2.1. Rodun synty ...................................................................................................................... 8<br />

2.2. Nykyinen käyttötarkoitus ................................................................................................... 8<br />

3. Järjestöorganisaatio ja sen historia ....................................................................................... 12<br />

3.1. Rotuyhdistys ................................................................................................................... 12<br />

3.2. Jalostustoimikunnan organisaatio ................................................................................... 13<br />

4. Nykytilanne............................................................................................................................ 14<br />

4.1. Populaation koko ja rakenne ........................................................................................... 14<br />

4.1.1. Kanta ulkomailla .................................................................................................... 14<br />

4.1.2. Kanta Suomessa.................................................................................................... 14<br />

4.1.3. Populaatioon liittyviä käsitteitä ............................................................................... 16<br />

4.1.4. Populaatio P&S ...................................................................................................... 18<br />

4.1.5. Populaatio mustat .................................................................................................. 21<br />

4.1.6. Pentuekoot............................................................................................................. 24<br />

4.2. Luonne- ja käyttöominaisuudet ....................................................................................... 26<br />

4.2.1. Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan ...................................................... 26<br />

4.2.2. Luonnetesti ............................................................................................................ 27<br />

4.2.3. MH-luonnekuvaus .................................................................................................. 29<br />

4.3. Terveys ........................................................................................................................... 30<br />

4.3.1. Lonkkaniveldysplasia ............................................................................................. 30<br />

4.3.2. Kyynärniveldysplasia ............................................................................................. 32<br />

4.3.3. Silmäsairaudet ....................................................................................................... 33<br />

4.3.4. Kivesvika ............................................................................................................... 39<br />

4.3.5. Purentaviat ja hammaspuutokset ........................................................................... 39<br />

4.3.6. Napatyrä ................................................................................................................ 34<br />

4.3.7. Korvatulehdukset ................................................................................................... 34<br />

4.3.8. Kohtutulehdukset ................................................................................................... 35<br />

4.3.9. Nisäkasvaimet ....................................................................................................... 36<br />

4.3.10. Lihasdystrofia ......................................................................................................... 36<br />

4.3.11. Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)............................................................................. 36<br />

4.3.12. Hypotyreoosi .......................................................................................................... 37<br />

4.3.13. Kynsien irtoaminen ................................................................................................ 37<br />

4.3.14. Varvaskasvaimet.................................................................................................... 38<br />

4.3.15. Muut kasvaimet ...................................................................................................... 38<br />

4.3.16. Epilepsia ................................................................................................................ 39<br />

iv

4.3.17. Häntämutkat ja töpöhännät .................................................................................... 39<br />

4.3.18. Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua .............................................................. 40<br />

4.3.19. Kuolleisuus ............................................................................................................ 41<br />

4.3.20. Lisääntyminen ....................................................................................................... 42<br />

4.4. Ulkomuoto ...................................................................................................................... 43<br />

4.4.1. Rotumääritelmä ..................................................................................................... 44<br />

4.4.2. Rotumääritelmän tulkintaohje................................................................................. 45<br />

4.4.3. Snautserin häntä.................................................................................................... 54<br />

5. Yhteenveto aikaisemmasta tavoiteohjelmasta ....................................................................... 55<br />

5.1. Populaatio ...................................................................................................................... 55<br />

5.1.1. Sukusiitosprosentti ................................................................................................. 55<br />

5.1.2. Tehollinen populaatiokoko ..................................................................................... 55<br />

5.2. Luonne ja Terveys .......................................................................................................... 56<br />

5.2.1. Luonnetestit ........................................................................................................... 56<br />

5.2.2. MH-luonnekuvaus .................................................................................................. 56<br />

5.2.3. Lonkkakuvaukset ja silmäpeilaukset ...................................................................... 56<br />

6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat ........................................................................................ 59<br />

6.1. Visiot............................................................................................................................... 59<br />

6.2. Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat ................................................................................ 59<br />

6.2.1. Populaation kokonaistilanne ja rakenne ................................................................. 59<br />

6.2.2. Luonne .................................................................................................................. 60<br />

6.2.3. Terveys .................................................................................................................. 60<br />

6.2.4. Ulkomuoto ............................................................................................................. 62<br />

6.2.5. Tiedon hankinta ja välitys ....................................................................................... 63<br />

6.2.6. Jalostustoimikunnan tehtävät strategian toteuttajana ............................................. 63<br />

6.2.7. Pentuvälitys ........................................................................................................... 64<br />

6.2.8. Koiran kauppa ....................................................................................................... 64<br />

6.3. Uhat ja mahdollisuudet ................................................................................................... 65<br />

6.4. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi .................................. 66<br />

7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta ................................................................................ 68<br />

8. Lähdeluettelo ........................................................................................................................ 69<br />

9. Liitteet ................................................................................................................................... 70<br />

9.1. Liite A ............................................................................................................................. 70<br />

9.2. Liite B ............................................................................................................................. 72<br />

9.3. Liite C ............................................................................................................................. 74<br />

9.4. Liite D ............................................................................................................................. 75<br />

9.5. Liite E ............................................................................................................................. 79<br />

9.6. Liite G: Teveys tietokannan avoimet vastaukset listaus. ................................................. 85<br />

9.7. Liite F: Paperinen terveyskysely lomake ....................................................................... 110<br />

v

1. YHTEENVETO<br />

6<br />

Snautsereita rekisteröidään vuosittain noin 130-200 koiraa, näistä pippurin ja suolan värisiä on<br />

noin 80-130 ja mustia noin 30-70 riippuen vuodesta. Kaiken kaikkiaan kyseessä ei ole mikään<br />

muotirotu missään päin maailmaa. Rodun alkuperäismaassa Saksassa lienee suurimmat vuosittaiset<br />

rekisteröintimäärät Euroopassa. Saksassa rekisteröidään vuosittain noin 300 pippurin ja<br />

suolan väristä ja 250 mustaa pentua. Suomessa snautserikasvatus on ollut pienimuotoista kotikennelien<br />

toimintaa.<br />

Tässä snautserien jalostuksen tavoiteohjelmassa määritellään seuraavaksi viideksi vuodeksi<br />

snautserijalostuksen tavoitteet ja painopisteet. Snautserien kasvattajat ovat pääsääntöisesti hyvin<br />

sitoutuneita <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>on ja yhteisiin jalostustavoitteisiin. Jalostuskoirien terveys<br />

tutkitaan poikkeuksetta lonkkien ja silmien osalta. Snautserien terveystilannetta on seurattu<br />

järjestelmällisesti jo vuodesta 1984 lähtien omistajille ja kasvattajille suunnatuin terveyskyselyin.<br />

Suomessa snautserikasvatuksessa uskotaankin valistuslinjaan enemmän kuin tiukkoihin säädöksiin.<br />

Snautserien jalostuksessa yksi seuraavien vuosien painopisteistä on geenipohjan laajentaminen.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n nettisivuilla julkaistaan ajan tasalla olevaa tietoa snautserien jälkeläismääristä.<br />

Apuna on myös <strong>Suomen</strong> Kennelliiton ylläpitämä KoiraNetjalostustietojärjestelmä.<br />

Tavoitteena on lisätä jalostuskoirien määrää, kuitenkaan lisäämättä<br />

huomattavasti vuosittaista pentueitten määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että jalostukseen olisi käytettävä<br />

yhä enemmän eri uroksia ja narttuja. Uroksille on asetettu enimmäispentumäärä 40 viiden<br />

vuoden ikään saakka laskettuna. Sen jälkeen arvioidaan uroksen edustavuus kannassa<br />

laskettuna toisen sukupolven jälkeläisten määrällä sekä jälkeläisten laatu luonteen, terveyden<br />

ja ulkomuodon suhteen. Koko rodun sukusiitosprosentti pyritään pitämään alle neljän prosentin.<br />

Yksittäisen pentueen kohdalla suosituksena on, että sukusiitosprosentti on enintään 6.25 laskettuna<br />

<strong>Suomen</strong> Kennelliiton Koiranet-ohjelmalla. Jalostustoimikunta järjestää vuosittain jalostustarkastuksia,<br />

joihin pyritään saamaan etenkin koiria, jotka eivät käy näyttelyissä. Suurin osa<br />

snautserista on nk. kotikoiria, joita toivottaisiin jalostustarkastuksiin. Tarkastusten kautta voitaisiin<br />

ehkä ”löytää” uusia koiria jalostukseen.<br />

Snautseri on ollut alun perin rottakoira, joka näkyy edelleen kiinnostuksena pieniin jyrsijöihin.<br />

Snautserin käyttötarkoitus nykyään on monipuolinen harrastus- ja seurakoira, joka omaa kohtuullisesti<br />

vahtiviettiä. Luonteen jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen<br />

ja riittävään kovuuteen, jotka heijastuvat myös toimintakykyyn, Ääni- ja paukkuarkuuden<br />

esiintymistä tutkitaan tarkemmin. Luonnetestiä varten on laadittu snautserin ihanneominaisuudet.<br />

MH-kuvausta varten tullaan laatimaan ihanneprofiili tämän tavoiteohjelman voimassaolon<br />

aikana. Tavoitteena on ensin saada snautsereita MH-kuvattua, jotta voidaan tulosten perusteella<br />

määritellä ihannearvoja. Jalostuksessa kannattaa välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla<br />

vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen ei-toivottu tulos. Tavoitteena on hermorakenteen<br />

ja toimintakyvyn parantaminen. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja,<br />

aggressiivisia tai yliaktiivisia. Kerho tukee luonnetestiin tai MH-kuvaukseen osallistuvia snautsereita<br />

ja pyrkii järjestämään vuosittain luonnetestin ja MH-kuvauksen.<br />

Terveyskyselyjen perusteella snautserien yleisimpiä sairauksia ovat korvatulehdukset (26 %<br />

vastanneista), silmätulehdukset (26%), vesihäntä (11%), kohtutulehdukset (9 %), nisäkasvaimet<br />

(8 %) ja kynsien irtoaminen (6 % vastanneista). Snautserien terveydessä huomio on kiinnitettävä<br />

immuniteetin säilyttämiseen. Lähivuosina tavoitteena on kerätä lisää tietoa snautserien yleisestä<br />

terveydentilasta. . Lisäämällä terveystutkimuksia ja keräämällä tietoa halutaan kartoittaa<br />

tarkemmin tämänhetkinen tilanne lonkkien ja silmien suhteen. Erityisesti pyritään saamaan vanhempia<br />

snautsereita silmäpeilauksiin. <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> tukee snautserien silmäpeilauksia<br />

ja lonkkakuvauksia kymmenellä eurolla koiraa kohti vuonna 2010 ja pyrkii järjestämään silmien<br />

ja lonkkien joukkotarkastuksia. Terveystilanteen ja luonneominaisuuksien kartoittamiseksi<br />

on luotu kerhon verkkosivustolle tietokanta, johon koiran omistaja voi käydä täyttämässä koiransa<br />

terveyteen ja luonteeseen liittyvät tiedot. Tietokanta on jatkuvasti päivittyvä ja tilastotulokset<br />

nähtävissä kerhon verkkosivuilla. Kasvattajat täyttävät pentuetiedustelulomakkeen luovutusikäisistä<br />

(kaavake A) ja 1-vuotiaista (kaavake B). Ulkomuoto suomalaisilla snautsereilla on kokonaisuutena<br />

erittäin hyvä. Tuomareille halutaan jatkossa korostaa snautserin oikeaa luonnetta,<br />

rotumääritelmän mukaista kokoa, karkeaa turkkia ja vahvaa, mutta samalla tyylikästä olemusta.

Jalostuksen painopiste keskittyy ryhtiin, neliömäiseen rakenteeseen, tasapainoisiin kulmauksiin,<br />

sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin.<br />

Tiedon keruu ja välitys on rotujärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla. <strong>Suomen</strong> Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmässä<br />

olevan tiedon lisäksi, <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n jalostustoimikunta<br />

toimittaa vuosittain tulosjulkaisun, johon on koottu snautserien näyttelytulokset kirjallisine<br />

arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Tulosjulkaisusta löytyy myös rekisteröinnit<br />

sukutauluineen, tuontikoirat, keskimääräinen pentuekoko, rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit,<br />

urosten jälkeläismäärät sekä pentuekyselylomakkeiden vuosikoosteet. Tulosjulkaisussa<br />

arvioidaan myös tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden<br />

toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit,<br />

terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset, kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset<br />

sukusiitosprosentit. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Snautseri-Pinseri -lehti ja kerhon omat kotisivut<br />

internetissä toimivat ajankohtaisina tiedotuskanavina. Kerhon verkkosivuilla toimiva luonne-<br />

ja terveystietokanta kerää ja antaa tilastotietoa snautserien luonteeseen ja terveyteen liittyen.<br />

Lisäksi kerhon verkkosivuilta löytyy jälkeläistietoa väreittäin ja sukupuolittain jalostuspäätösten<br />

avuksi.<br />

7

2. RODUN TAUSTA<br />

2.1. Rodun synty<br />

8<br />

Snautseri polveutuu suo- eli turvekoirasta, joka on yksi vanhemmista Euroopassa eläneistä koiraroduista.<br />

Yksi snautserin historian tärkeimmistä todisteista on Stuttgartissa oleva keskiaikainen,<br />

suihkulähdettä koristava koiraveistos. Etelä-Saksaa, lähinnä Baijerin aluetta pidetään rodun<br />

varsinaisena synnyinseutuna. Siellä snautseria pidettiin miltei kansalliskoirana.<br />

Snautsereille jo tuolloin oli olennaista karkea karva, tuuhea parta ja pitkät kulmakarvat. Kansan<br />

keskuudessa noin 1800-luvulla, näitä parrakkaita koiria alettiin kutsua nimellä ”schnauz” tai<br />

”schnauzer” (viikset), ja ”rattler" (rotanpyytäjä). Snautseri oli peloton, alemman keskiluokan koira.<br />

Tallin ja pihan valpas vahti, joka tuli erinomaisesti toimeen hevosten ja karjan kanssa, pitäen<br />

rotat ja muut jyrsijät poissa. Korvia ja häntiä alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemisiksi.<br />

Snautseri eli karkeakarvainen pinseri hyväksyttiin omaksi roduksi vuoden 1850 paikkeilla. Saksalainen<br />

kasvattaja Josef Bertha kiinnostui rodusta 1800-luvun alkupuolella ja hänen aloitteestaan<br />

vuonna 1895 perustettiin saksalainen rotukerho Pinscher-Schauzer -Klubb (PSK).<br />

Jalostukselle ratkaisevia ominaisuuksia oli tuolloin tallikoiran metsästys- ja vartiointiominaisuudet.<br />

Aluksi snautsereille sallittiin useampia värejä, rekisteröitynä oli mm. keltaruskeita, riistanvärisiä<br />

ja mustaruskeita. Josef Bertha oli ensimmäinen, joka alkoi jalostaa puhtaaksi pippuri &<br />

suolan väriä. Alusta pitäen enemmistö snautsereista oli harmaita. Myös mustia oli, mutta määrä<br />

oli vähäisempi. Niiden jalostus pääsi vauhtiin vasta 1930-luvulla.<br />

Ensikerran snautseri kilpaili näyttelyssä Saksan Hannoverissa vuonna 1879, karkeakarvaisen<br />

pinserin nimellä. Ensimmäinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna 1880. Kymmenen vuotta myöhemmin,<br />

1890 järjestettiin Stuttgartissa rodun ensimmäinen erikoisnäyttely. Amerikan Kennelklubin,<br />

snautsereita koskevan historian mukaan paikalla oli tuolloin 93 kilpailevaa koiraa.<br />

Ensimmäisessä maailmansodassa snautsereita työskenteli mm. armeijan palveluksessa, Punaisen<br />

Ristin apuna ja poliisikoirina. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen snautserin suosio<br />

nousi huippuunsa. Varsinkin Saksassa ja Iso-Britanniassa rotua alettiin kasvattaa tosimielessä.<br />

Snautseri ei ole koskaan ollut ns. muotikoira, mutta snautserilla on aina ollut omat, uskolliset<br />

ihailijat. [Gomez-Todra].<br />

2.2. Nykyinen käyttötarkoitus<br />

Snautseri kuuluu FCI:n luokituksen mukaan ryhmään 2. Snautseri rekisteröidään värin mukaan<br />

joko mustaksi tai pippuri & suolan väriseksi. Rekisterinumeron perässä oleva kirjain M tai PS<br />

kertoo, minkä väriseksi koira on rekisteröity. Suomessa snautseri on toiminut lähinnä seura- ja<br />

vahtikoirana. Energisenä ja kestävänä rotuna, snautseri sopii mitä erilaisimpiin harrastuksiin ja<br />

tehtäviin.<br />

Suosituin harrastusmuoto snautsereilla on koiranäyttelyissä käynti. Vuosina 1990–2004 on pippurin<br />

ja suolan värisiä snautsereita käynyt näyttelyissä keskimäärin noin 160 koiraa ja mustia<br />

vastaavasti noin 60 koiraa. Vuosien 1998 ja 1999 jälkeen on pippurin ja suolan väristen snautserien<br />

näyttelykävijöiden määrä ollut laskemaan päin ja mustilla taas lievässä kasvussa. <strong>Suomen</strong><br />

muotovalion saavuttamiseksi tarvitaan kolme sertifikaattia, joista vähintään yksi yli 2-<br />

vuotiaana.<br />

Snautserit ovat kilpailleet menestyksellä TOKO ja Agility -radoilla. Agilityn suosio on ollut kasvussa<br />

molemmissa väreissä vuodesta 1998 lähtien. Noin 25–30 pippurin ja suolan väristä ja<br />

10–15 mustaa koiraa osallistuu vuosittain kilpailuihin. Agilityssä snautseri kilpailee pääasiassa<br />

Maxi-luokassa. Muutamia snautsereita osallistuu myös Midi-luokkiin. Koira saa agilityvalion arvon,<br />

kun sillä on kolme voittoa 0-tuloksella vähintään kahdelta eri tuomarilta agilitykilpailujen<br />

korkeimmassa luokassa. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta. Ensimmäisen ja viimeisen tuloksen<br />

välillä täytyy olla vähintäänyksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä. Lisäksi koiralla tulee olla vähintään<br />

arvosana "hyvä"[Kennelliitto] (ennen 1.1.2003 2. palkinto) laatuarvostelussa näyttelyssä<br />

vähintään 15 kk:n iässä.Tottelevaisuuskokeisiin on osallistunut vuosien 1999–2009 välillä keskimäärin<br />

16 pippurin ja suolan väristä ja 8 mustaa snautseria. Kilpailun suosio näyttäisi olevan<br />

kasvussa mustien snautserien keskuudessa kun taas P&S värisillä pienessä laskussa.

Vuonna 1994, rodulle myönnettiin palveluskoira oikeudet. Snautserilla on oikeus osallistua<br />

luonnetestiin ja palveluskoirakokeisiin. Palveluskoirakokeisiin on osallistunut vuosittain viidestä<br />

kymmeneen snautseria ja Bh:n on suorittanut 2-10 koiraa vuosittain 2000-luvulla. Luvut näyttäisivät<br />

olevan kasvussa.<br />

Seuraavaksi on kaavioina snautserien osallistumisesta eri harrastuksiin eri vuosina 1990–2004<br />

[KoiraNet].<br />

Näyttelyssä käyneiden määrä<br />

140<br />

120<br />

100<br />

80<br />

60<br />

P&S Urokset<br />

P&S Nartut<br />

Mustat Urokset<br />

Mustat Nartut<br />

40<br />

20<br />

0<br />

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004<br />

Keskimääräinen näyttelykertojenmäärä<br />

5<br />

4,5<br />

4<br />

3,5<br />

3<br />

2,5<br />

2<br />

P&S Urokset<br />

P&S Nartut<br />

Mustat Urokset<br />

Mustat Nartut<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

0<br />

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004<br />

9

Palveluskoiralajien lisäksi, snautsereita harrastaa aktiivisesti myös pelastuskoirapuolella <strong>Suomen</strong><br />

Palveluskoiraliiton sekä <strong>Suomen</strong> Pelastuskoiraliiton alaisena. Päästäkseen pelastustehtäviin<br />

koiran on läpäistävä pelastuskoirakoe, johon kuuluvat tottelevaisuus- ja ketteryyskoe sekä<br />

lajivalinnasta riippuen joko haku-, jäljestys- tai rauniokoe. Myös omistajan tulee pelastuspuolella<br />

kouluttautua itse käymällä muun muassa ensiapukurssi. Koirakot kouluttautuvat hälytysryhmäläisiksi,<br />

jotka toimivat yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa etsiessä kadonneita ihmisiä.<br />

Perinteisten lajien lisäksi snautserilla on harrastettu menestyksekkäästi myös koiratanssia.<br />

Vuoden 2007 <strong>Suomen</strong>mestari lajissa on pippuri ja suola snautseri Mihan Syysriite ja Leena Inkilä.<br />

Koiratanssi on vapaavalintaisen musiikin tahtiin tehtävä liikesarja, joka on koottu ohjelmanumeroksi.<br />

Lähtökohtana on koiran ja ohjaajan yhteistyö. Liikkeet pohjautuvat tavallisista tottelevaisuusliikkeistä<br />

ja sen eri variaatioista, joissa vain ohjaajan mielikuvitus on rajana.<br />

RALLY-TOKO on Suomessa suhteellisen uusi laji, mutta suosio on koko ajan kasvussa. Rallytokossa<br />

ohjaaja suorittaa kilpailuradan, jossa on tehtäviä luokasta riippuen 10-20. Suoritettavat<br />

liikeet pohjautuvat virallisen tottelevaisuuskokeen liikkeistä, koiratanssista, näyttelystä sekä agilitystä<br />

ja ne on merkitty radalla kyltein. Toisin kuin virallisissa tottelevaisuuskokeissa, rallytokos-<br />

10

sa on kehuminen ja innostaminen radan aikana sallittua. RALLY-TOKO on hauskaa aktivointia,<br />

jossa tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti ja heiluva häntä.<br />

11

3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA<br />

3.1. Rotuyhdistys<br />

<strong>Suomen</strong> snautseriväen keskuudessa syntyi ajatus oman rotukerhon perustamisesta. Joukko<br />

snautsereiden harrastajia kokoontui 28.10.1954. Tässä kokouksessa sovittiin virallinen perustamiskokous<br />

pidettäväksi 11.11.1954. Puhetta johti G.W. Hagman ja sihteerinä toimi Peggy<br />

Wasenius. Säännöt hyväksyttiin ja yhdistyksen nimeksi päätettiin <strong>Suomen</strong> Snautseri-<br />

Pinserikerho, Schnauzer-Pincherklubben ry. Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin<br />

9.2.1955. Jäseniä oli paikalla 12. Vuoden 1955 lopussa kerhon jäsenmäärä oli 45 jäsentä. Huhtikuussa<br />

1956 ilmestyi kerhon ensimmäinen tiedotuslehti.<br />

Vuoden 1956 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jäsenmäärä oli jo noussut 65:een. Vuoden<br />

1958 alussa päätettiin kerhon nimestä jättää pois pinserit, koska kääpiöpinserien omistajat ja<br />

kasvattajat eivät kiinnostuneet kerhon toiminnasta. Kerhotoiminta kohdistui pelkästään snautsereihin<br />

ja kääpiösnautsereihin. Virallisesti nimenmuutos tehtiin rekisteriin vasta vuonna 1961.<br />

Vuonna 1964 toimintaa laajennettiin koskemaan myös affenpinsereitä sekä kääpiöpinsereitä.<br />

Tällöin kerhon nimi muuttui <strong>Suomen</strong> Snautseri-Pinseri ry:ksi. Kerhon täyttäessä 10 vuotta, jäsenmäärä<br />

oli noin 400, 20-vuotiaana 553 ja noin 1100 jäsentä kerhon täyttäessä 35 vuotta.<br />

Vuonna 1998 Snautseri-Pinserikerhon organisaatiota muutettiin siten, että sen alle muodostettiin<br />

rotuja harrastavat jäsenkerhot. Katto-organisaation nimeksi muutettiin <strong>Suomen</strong> Snautseri-<br />

Pinseri keskusjärjestö ry (SSPK). Snautserien osalta rotua harrastavaksi kerhoksi tuli <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Snautserikerho</strong> ry (SSnK). SSnK:n jäseneksi pääsyn edellytyksenä on kirjallisesti <strong>Snautserikerho</strong>n<br />

jäseneksi liittyminen ja jäsenmaksun suoritus.<br />

Keskusjärjestöön kuuluvat myös alueelliset ala-osastot: Pirkanmaan, Lounais-<strong>Suomen</strong>, Kaakkois-<strong>Suomen</strong>,<br />

Joensuun seudun, Savon, Pohjanmaan, ja Keski- <strong>Suomen</strong> alaosastot. Alaosastoilla<br />

ei ole erillistä jäsenmaksua. Rotua alueellisesti harrastavana yhdistyksenä toimii myös<br />

Pohjois-<strong>Suomen</strong> Snautseri-Pinseri ry, jolla on oma jäsenmaksu. Kuvassa 3.1 on kaavio keskusjärjestön<br />

ja SSnK:n organisaatiosta.<br />

Rotuyhdistyksen organisaatioon on tämän tavoiteohjelman voimassaoloaikana tulossa muutoksia,<br />

kun keskusjärjestön alla olevat rotua harrastavat yhdistykset hakevat rotujärjestön oikeuksia.<br />

Snautserien osalta tämä tapahtunee viimeistään vuoden 2011 aikana.<br />

Kerhon toiminnan tarkoituksena on edistää rodun jalostusta, tunnetuksi tulemista, ja rodun harrastajien<br />

yhteistoimintaa ja tietojen vaihtoa. Kerho järjestää kerhoiltoja, kokeita, kilpailuja ym.<br />

Vuodesta 1956 yhdistys on julkaissut jäsentiedotetta ja vuodesta 1970 lehteä, joka ilmestyy 4<br />

kertaa vuodessa. Lisäksi kerho painaa vuosittain tulosjulkaisun, jossa ilmenevät kunkin vuoden<br />

aikana saavutetut näyttely- ja koetulokset, rekisteröintitiedot sekä terveystutkimus tulokset. Kasvattajien<br />

ja uusien koiranomistajien avuksi on painettu pentuohje, sekä rodun harrastajia ja<br />

tuomareita varten rotumääritelmän tulkintaohje.<br />

Jalostusta ohjaa jalostustoimikunta, joka kokoaa tietoa rodusta ja antaa tietoja jalostusta varten<br />

mm. jalostusyhdistelmien valinnassa, terveys- ja ulkonäkövaatimuksista. <strong>Snautserikerho</strong> hyväksyy<br />

snautserien jalostustoimikunnan säännöt. Ensimmäiset jalostustoimikunnan säännöt hyväksyttiin<br />

vuonna 1970. [Möller]<br />

12

<strong>Suomen</strong> Kennelliitto ry (SKL-FKK)<br />

Helsingin Seudun<br />

Kennelpiiri ry<br />

&<br />

Seura- ja<br />

Kääpiökoirajaos<br />

Jalostusneuvosto<br />

Rotujärjestö:<br />

<strong>Suomen</strong> Snautseri-<br />

Pinserikeskusjärjestö ry<br />

(SSPK)<br />

Rotua harrastavat<br />

yhdistykset<br />

Rotuyhdistykset<br />

Keskusjärjestön<br />

alaosastot<br />

Alaosastot, joilla<br />

oma jäsenmaksu<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry (SSnK)<br />

Savon<br />

alaosasto<br />

Pohjois-<strong>Suomen</strong><br />

Snautseri-Pinseri<br />

ry<br />

Jalostustoimikunta<br />

<strong>Suomen</strong><br />

Kääpiösnautserikerho<br />

ry<br />

Pinserit ry<br />

<strong>Suomen</strong><br />

Kääpiöpinserit ry<br />

Palvelut ja toiminta<br />

Pohjanmaan<br />

alaosasto<br />

Pirkanmaan<br />

alaosasto<br />

Keski-<br />

<strong>Suomen</strong><br />

alaosasto<br />

Joensuun seudun<br />

alaosasto<br />

<strong>Suomen</strong><br />

Affenpinserit ry<br />

Lounais-<br />

<strong>Suomen</strong> alaosasto<br />

Kaakkois-<strong>Suomen</strong><br />

alaosasto<br />

Liittyy ja maksaa<br />

jäsenmaksun<br />

Palvelut ja toiminta<br />

Henkilöjäsen<br />

Palvelut ja toiminta<br />

Kuva 3.1: SSPK:n ja SSnK:n organisaatiokaavio.<br />

3.2. Jalostustoimikunnan organisaatio<br />

Jalostustoimikunnan varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi erovuorojärjestelmän mukaan<br />

syksyisin järjestettävillä kasvattajapäivillä. Kokoonpanon vahvistaa ennen vuoden vaihdetta<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n hallitus, joka myös valvoo toimikunnan työskentelyä. Jalostustoimikunnan<br />

toimikausi on kalenterivuosi.<br />

Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisina jäseninä 4-9 rodun kasvattajaa tai harrastajaa, jotka<br />

kasvatustyöllään ja/tai toiminnallaan sekä osallistumalla <strong>Suomen</strong> Kennelliitto ry:n järjestämille<br />

jalostuspäiville ja/tai kasvattajakursseille ja/tai jalostusneuvojakursseille ovat osoittaneet perehtyneensä<br />

rotuun. Puolet jalostustoimikunnan varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain.<br />

Varsinaisten jäsenten lisäksi jalostustoimikuntaan voi kuulua yksi kuunteluoppilas kerrallaan.<br />

Kuunteluoppilaan toimikausi on korkeintaan kaksi vuotta. Kuunteluoppilaaksi haetaan kirjallisella<br />

anomuksella, joka osoitetaan jalostustoimikunnalle. Kuunteluoppilaan valinnasta päättää jalostustoimikunta.<br />

Jalostustoimikuntaan kuuluu varsinaisten jäsenten lisäksi tarvittaessa myös<br />

toimikunnan ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.<br />

Mikäli joku jalostustoimikunnan jäsen on pitkäaikaisesti estynyt osallistumasta toimikunnan työhön<br />

tai hänen toimintansa on ristiriidassa SKL:n, SSPK:n, <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n toiminnan<br />

tai sääntöjen kanssa, voi <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n hallitus erottaa hänet ja mahdollisesti<br />

valita hänen tilalleen uuden jäsenen kesken toimikauden.<br />

Jalostustoimikunnan kokoukset ovat päätösvaltaisia, kun vähintään puolet varsinaisista jäsenistä<br />

on läsnä. Äänestystapauksissa äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.<br />

Jalostustoimikunnan kokoukset kutsuu koolle jalostustoimikunnan puheenjohtaja tai hänen ollessaan<br />

estyneenä varapuheenjohtaja vähintään viikkoa ennen kokousta. [SSnK 1]<br />

13

4. NYKYTILANNE<br />

4.1. Populaation koko ja rakenne<br />

4.1.1. Kanta ulkomailla<br />

Snautsereita löytyy kaikista maanosista. Snautserien alkuperäismaassa Saksassa rekisteröidään<br />

vuosittain keskimäärin noin 300 P&S ja 250 mustaa snautserin pentua. Pohjoismaissa<br />

snautserin pentuja rekisteröidään yhteensä noin 600, Isossa Britanniassa noin 350 ja Yhdysvalloissa<br />

noin 600 pentua vuodessa. Venäjällä Pietari-Moskovan alueella syntyy vuosittain noin 50<br />

mustaa ja 370 pippurin ja suolan väristä snautseria. [KC, SSCA, Svenska SPK, NSBK, DSPK ja<br />

PSK]<br />

Rotumääritelmissä on eroavaisuuksia eri maiden ja mantereitten kesken. FCI:n rotumääritelmää<br />

noudatetaan useimmissa maissa. Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on snautsereille omat<br />

rotumääritelmänsä. Erovaisuuksia on lähinnä koossa; uroksilla ja nartuilla on omat kokorajat.<br />

Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa mustat ja pippurin ja suolan väriset luetaan samaksi roduksi,<br />

joten niitä voi risteyttää keskenään ja ne kilpailevat samoissa luokissa näyttelyissä ja kokeissa.<br />

Ruotsissa on myös sallittua risteyttää musta ja pippurin ja suolan värinen snautseri,<br />

vaikkakin ne luetaan omiksi roduikseen.<br />

Useissa Euroopan ulkopuolisissa maissa on häntien ja korvien typistäminen edelleenkin sallittu.<br />

Typistäminen on kiellettyä pääosin Euroopan Unionin alueella.<br />

4.1.2. Kanta Suomessa<br />

Snautseri on Suomessa jo vuosikymmenien takaa tuttu rotu. Ensimmäiset yksilöt tuotiin aikoinaan<br />

Saksasta. Kasvatuksen alkuaikoina 1930–50 luvulla näyttelykehiä hallitsivat Kennel Obotritin<br />

(Margarete Heldtin) P&S snautserit, jotka niin ikään pohjautuivat saksalaisiin koiriin. Myös<br />

kennelit Pelasco (Peggy Wasenius), Minaco (Maemi Strömberg), ja mustissa kennel Rivale (Elina<br />

Hietalahti), ovat olleet rodun uranuurtajia Suomessa. Jalostuksellisesti merkittäviä koiria on<br />

tuotu Ruotsista, USA:sta ja myöhemmin Virosta, Venäjältä ja Keski-Euroopasta.<br />

Snautserien rekisteröintiluvut ovat olleet melko vakaat. Typistyskielto häntien kohdalta tuli voimaan<br />

vuonna 1996. Etenkin P&S väristen rekisteröinti määrät ovat pienentyneet, mustien taas<br />

nousseet huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa kasvatetut snautserit<br />

ovat pääsääntöisesti terveitä, pitkäikäisiä ja ulkomuodollisesti laadukkaita.<br />

Tällä hetkellä on 25 enemmän tai vähemmän aktiivista P&S väristen snautsereiden kasvattajaa.<br />

[SSnK 3] Ainoastaan viidellä kasvattajalla on ollut yli 15 pentuetta:Ferdinan, Filmur, Jandumin,<br />

Mihan sekä Pfeffer. Kennel Ferdinan kasvatustyö perustuu Suomessa kasvatettuun narttuun<br />

Mihan Campari. Kenneliin on tuotu uros Tsekeistä sekä narttu ja uros Venäjältä. Kennel Filmurin<br />

kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Argenta´s Galeena Giovannaan sekä Saksan<br />

tuontiurokseen Balthasar v.d. Achterplätzchen. Kenneliin on tuotu jalostumateriaalia myös Espanjasta,<br />

Virosta sekä Yhdysvalloista. Jandumin kennelin kantanarttu oli suomalainen narttu<br />

Akilan Epsy. Kenneliin on tuotu uros ja narttu Trels-kennelistä. Nykyisin kennelin kasvatustyö<br />

perustuukin venäläisiin Trels-koiriin. Kennel Mihan kantanarttu oli Ruotsin tuonti Curbit´s Dafne.<br />

Kennel on tuonut vuosien varrella useita tuontikoiria, joista merkittävimpinä jalostuskoirina voi<br />

mainita. mm. narttu Golden Graffity du Rippelsholz Ranskasta, uros Padre-Ziezo v.d. Vanenblikhoeve<br />

Hollannista sekä uros Skansen´s Faenrik Yhdysvalloista. Pfeffer kennelin kantanarttu<br />

oli suomalainen narttu Antarco Babbits. Kennelin kasvatustyö perustuu Jandumin koiriin ja tuonteina<br />

on uros ja narttu Venäjältä. 1-5 pentuetta on kasvattanut 10 nykyistä tai jo kasvatuksen<br />

lopettanutta kasvattajaa. Loput kasvattajistamme on kasvattanut ainoastaan muutaman pentueen.<br />

Omia linjoja voi olla ainoastaan pidempään kasvattaneilla. Osa pitkän linjan kasvattajista on<br />

määrätietoisesti jatkanut omalla narttulinjallaan ja yhdistäneet siihen välillä vierasta verta käyttäen<br />

ulkomaalaisia /tuontiuroksia. Osa kasvattajista ei ole pitänyt omaa narttulinjaansa, vaan on<br />

hankittu sekä narttuja että uroksia eri linjoista ja yhdistelty niitä.<br />

14

Tuontikoiria on tuotu useista eri maista, yksittäisiä tuonteja mm. Tanskasta, Norjasta, Ruotsista,<br />

Virosta, Latviasta sekä Venäjältä. Eniten koiria on viime vuosina tuotu Tsekeistä ja huomattavaa<br />

on että suurin osa sieltä tuoduista koirista on samasta kennelistä ja niitä on mennyt neljälle eri<br />

kasvattajalle Suomessa: Fearless Fellow, Meitsin, Pijan sekä Seladys. Suurin osa Suomessa<br />

syntyneistä pentueista syntyy yhdistelmistä, jotka ovat usean linjan yhdistelmiä. On tärkeää<br />

saada aina välillä uutta verta jalostukseen ulkomaalaisten jalostuskoirien muodossa. Jalostuskoirien<br />

taustat tulisi olla tutkittu terveyden osalta, varsinkin lonkat ja silmät. On myös tärkeää<br />

muistaa, että kaikkia tuontikoiria ei tarvitse käyttää jalostukseen!<br />

<strong>Suomen</strong> kaikista nykyisistä ja jo kasvatustyönsä lopettaneista kasvattajista (mukana Koiranetissä<br />

näkyvät kasvattajat, joilla korkeintaan 20 vuotta edellisestä pentueesta) ainoastaan 7 kasvattajalla<br />

on vähintään viisi suoraan alenevaa polvea omia kasvattejaan: Epelin, Ferdinan, Filmur,<br />

Jandumin, Mihan Pfeffer sekä Seladys. Suurimmalla osalla kasvattajista niitä on 2-4 polvea tähän<br />

joukkoon kuuluu myös pitkään kasvattaneita kasvattajia. Jos katsotaan kasvattajia, joilla on<br />

vähintään 5 suoraan alenevaa polvea nimenomaan narttulinjaa, näitä kasvattajia on vain kolme:<br />

Ferdinan, Mihan sekä Pfeffer. Suurimmalla osalla kasvattajista ei ole montaa alenevaa sukupolvea<br />

omia kasvatteja, vaan pentueita syntyy esim. erilinjaisille tuontikoirille. Suomessa on hyvin<br />

vältytty ns. matadorijalostukselta. Vuosina 2005-2009 on käytetty 50 eri urosta jalostukseen.<br />

Eniten käytetyllä uroksella Chivas Grand Calveralla on 7 pentuetta, 53 pentua, prosenttiosuus<br />

on 10,23 % tilastointiaikana . Toiseksi eniten käytetyllä uroksella Ferdinan Lorenzolla on neljä<br />

pentuetta, pentuja 21 ja %-osuus 4,05 %. Kaikilla muilla jalostukseen käytetyillä uroksilla on<br />

korkeintaan 3 pentuetta. Vuosina 2005-2009 on käytetty jalostukseen 62 eri narttua. Eniten jalostukseen<br />

käytetyllä nartulla Ferdinan Jazettalla on ollut 3 pentuetta ja 24 pentua yhteensä, %-<br />

osuus 4,63 %. Kaikilla muilla ko. ajanjaksona jalostukseen käytetyillä nartuilla on ollut ainoastaan<br />

1-2 pentuetta.<br />

Suomessa on vuosien 1990-2009 aikana ollut 23 mustien snautserien kasvattajaa, näistä vain<br />

kuudella on ollut vähintään seitsemän rekisteröityä pentuetta. Suurin osa mustien kasvattajista<br />

on siis yhden tai kaksi pentuetta teettäneitä nartun omistajia. Näistä kuudesta Kennel Apgar on<br />

lopettanut kasvatustyönsä vuonna 1996, kennel Zornoille on rekisteröity viimeinen musta snautseripentue<br />

vuonna 2003 ja kennel Of Leijlidenille vuonna 2002. Vuosien 2005-2009 aikana on<br />

toiminut kolme aktiivista kasvattajaa.<br />

Kennel Apgarin kasvatustyö perustui tuonteihin ruotsalaisesta kennel Majbackenista. Zornoi<br />

kennelin kantakoirina olivat israelilaiset Bar Zakan koirat. Of Leijliden kennelin kantakoirana oli<br />

saksalainen Ymca v Napoleonstock, johon perustuva viimeinen Of Lejliden rekisteröity pentue<br />

edusti viidennen polven kasvatteja.<br />

2009 vuoden aktiivisista kasvattajista kennel Jettyspoof´s:in kasvatustyö on pohjautunut Suomessa<br />

kasvatettuun narttuun Black Taigas Jettystick, Puolan tuontinarttuun Rabid Raisin Tapsaga<br />

ja Hollannin tuontiurokseen Hweeko Zakai. Kennelissä on menossa kuudes polvi omia<br />

kasvatteja. Kennel Tacillan kasvatustyö pohjautuu Ruotsin tuontinarttuun Majbackens Twist and<br />

Shake, Ranskan tuontinarttuun Octane at Tacillan de Nador Cleville ja Italian tuontiurokseen<br />

Lucky Del Grande Moro. Tacillan kennelissä on viisi polvea omia kasvatteja. Kennel Wanhan<br />

Purolan kasvatustyö perustuu tsekkiläisiin sisaruksiin Fame ja Future Black Grand Calvera.<br />

Wanhan Purolan kennelillä on kolme polvea omia kasvatteja.<br />

Rekisteröinnit vuosina 1994–2009<br />

Vuosi: P&S: Musta: Yhteensä:<br />

1994 165 49 214<br />

1995 143 25 168<br />

1996 159 44 203<br />

1997 81 23 104<br />

1998 82 33 115<br />

1999 84 60 144<br />

2000 76 47 123<br />

15

2001 77 36 113<br />

2002 98 55 153<br />

2003 82 58 140<br />

2004 88 44 132<br />

2005 109 34 143<br />

2006 105 64 169<br />

2007 96 42 138<br />

2008 122 50 172<br />

2009 72 54 126<br />

Yhteensä: 1639 718 2357<br />

Rekisteröintien vertailu värien kesken<br />

4.1.3. Populaatioon liittyviä käsitteitä<br />

16<br />

Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä.<br />

Sukulaisuussuhde voi olla läheinen, esim. isä-tytär -yhdistelmä tai täyssisarukset, jolloin puhutaan<br />

sisäsiitoksesta tai insestijalostuksesta. Mainituissa yhdistelmissä sukusiitosaste on 25 %,<br />

ja se saadaan jakamalla vanhempien sukulaisuusaste kahdella. Sukusiitosasteella tarkoitetaan<br />

todennäköisyyttä sellaisten geeniparien osuudelle, joissa tietyltä esivanhemmalta peräisin oleva,<br />

sama geeniversio on tullut jälkeläiselle sekä emältä että isältä. Suositus on, että aina oltaisiin<br />

alle sukusiitosasteen 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Usein koiranjalostuksessa<br />

käytetään ns. linjasiitosta, mikä tarkoittaa sukusiitosta tiettyyn esivanhempaan tai sukulaiseen.<br />

Koiranetistä saadut sukusiitosprosentit ovat yleensä aliarvioita todellisista sukusiitosprosenteista.Yksittäisten<br />

yhdistelmien sukusiitosasteella on vähemmän merkitystä rodun kannalta<br />

kuin koko rodun sukusiitosasteella.<br />

Suljetussa kannassa kannan keskimääräinen sukusiitosaste aina nousee, jos kantaan ei tuoda<br />

jalostuseläimiä ulkopuolelta. Ulkomaisten rotujen suomalaisiin kantoihin tuodaan jonkin verran<br />

uusia tuontikoiria, jotka joko näennäisesti tai oikeasti laskevat kannan keskimääräistä sukusiitosastetta.<br />

Tämä suuresti riippuu siitä, onko koira oikeasti meille uutta verta vai suomalaisten<br />

koirien astutuspentuna tänne takaisin tulleita koiria. Tuontikoirissa tulisikin paneutua huolella<br />

sukutauluun ja katsoa antaako koira todella jotakin uutta kotimaiseen kantaamme. Tuontikoiria<br />

tulisi käyttää erittäin harkiten jalostukseen ja katsoa mitä koira jättää. Samalla tulisi huolehtia,<br />

että yhdistelmät olisivat erilinjaisilla koirilla tehtyjä.

Vaikka suljetun kannan sukusiitosaste nousee, se ei välttämättä ole kovin paha asia. Tärkeintä<br />

on sukusiitosasteen kasvunopeus. Jos sukusiitosasteen kasvu on muutaman sukupolven aikana<br />

nopeaa, tarkoittaa tämä ahdasta jalostuspohjaa ja nopeaa alleelien hävikkiä. Sukusiitosaste<br />

ei saisi kasvaa kuin prosentin sukupolvea kohden. Useimmilla roduilla sukupolvien välinen aika<br />

on noin neljä vuotta, joten kasvu saa olla korkeintaan 0,25 % per vuosi. Tätä nopeampi kasvu<br />

vastaa vaarallisen kapeaa jalostuspohjaa ja saa aikaan rodun nopean degeneroitumisen. Sukusiitosasteet<br />

eivät sinänsä ole merkityksellisiä, niiden haitallisuus riippuu siitä, miten sukusiitos<br />

on muodostunut. Uusi sukusiitos eli lähisukulaisten paritus kasvattaa sukusiitosastetta nopeasti<br />

ja aiheuttaa haittoja enemmän kuin hitaasti kertyvä, suljetun populaation aiheuttama väistämätön<br />

sukulaisuuden kasvu.<br />

Sukukatokerroin, jatkossa lyhennetty SKK, on sukusiitosasteen "sisarluku", jolla voidaan arvioida<br />

yksilön perimän vaihtelun määrää. SKK on tuntemattomampi käsite lähes kaikille koirankasvattajille,<br />

vaikka konservaatiogenetiikassa, jota käytetään apuna uhanalaisten lajien säilyttämisessä,<br />

se on yleisesti tunnettu ja käytetty. SKK lasketaan todellisten ja mahdollisten esivanhempien<br />

suhteena. Esimerkiksi 5 polven sukutaulussa on maksimissaan 62 mahdollista esivanhempaa,<br />

jos sukutaulusta kuitenkin löytyy vain 31 eri koiraa, tarkoittaa se sitä, että puolet perimästä<br />

on jo menetetty. Mitä pienempi SKK on, sitä enemmän variaatiota on jo menetetty, siinäkin<br />

tapauksessa, että sukusiitosaste olisi 0. Toisin kuin sukusiitosasteen kannattaa sukukatokertoimen<br />

siis olla mahdollisimman korkea. Sukusiitosasteen ja sukukatokertoimen suhde ei ole<br />

täysin suoraviivainen. Käytännössä, mitä sukusiitetympi koira on, sitä alhaisempi on sen sukukatokerroin.<br />

Kahden sukusiitetyn yksilön jälkeläisen, vaikka vanhemmat eivät olisi toisilleen sukua,<br />

SKK ei voi nousta kovin korkeaksi.<br />

Sukukatokertoimen eli SKK:n hyvä puolihan on, että se kertoo perimän vaihtelun määrästä yhdistelmissä<br />

eri tavalla kuin sukusiitosprosentti. Jos SKK on kovin pieni, on perimän vaihtelua jo<br />

menetetty, vaikka sukusiitosaste olisi alhainen. Vain toiseltakin puolelta tuleva sukusiitos laskee<br />

heti sukukatokerrointa - toisen puolen sukusiitoshan ei näy välttämättä lainkaan sukusiitosasteessa.<br />

SKK:n etu on se, että sen pystyy ihan itsekin laskemaan ilman mitään ohjelmia eli sen voi helposti<br />

ottaa käyttöön sukusiitosasteen rinnalle. Sukusiitosasteenhan saa nykyään KoiraNetistä,<br />

SKK:n laskeminen on yksinkertaista: Otetaan esiin sukutaulu ja merkitään ylös siinä esiintyvät<br />

nimet. 5 polvessa on tosiaan maksimissaankin vain 62 erilaista nimeä, joten ne voi hyvin vaikka<br />

paperille kirjoittaa. Jos nimi esiintyy useamman kerran, sen viereen voi laittaa tukkimiehen kirjanpidolla,<br />

montako kertaa. Kukin nimi kuitenkin huomioidaan sukukatokerrointa laskiessa vain<br />

kerran - jos siis yksi nimi esiintyy useamman kerran, laskee se mahdollisten esi-isien määrää. 2-<br />

3 sukusiitosprosentin pentueissa saattaa sukukatokerroin olla vain noin 80 % eli aika pienelläkin<br />

sukusiitosasteella saattaa kadota viidennes perimän vaihtelusta<br />

On kuitenkin tärkeää muistaa, että sukukatokerroin ei kerro populaation perimän monipuolisuudesta<br />

oikein mitään. Rodun ja yksilön perimän monipuolisuus on syytä pitää visusti erillään, samoin<br />

kuin rodun sukusiitosaste ja yksilön sukusiitosaste. Rodussa, jossa on monipuolinen perimä,<br />

saattaa olla yksilö, jonka perimä on yksipuolinen ja toisinpäin. Samansuuruisen sukusiitosasteen<br />

ja/tai sukukatokertoimen voivat saada täysin erisukuisetkin yksilöt. SKK siis kertoo<br />

nimenomaan yksilön perimän monipuolisuudesta. Lisäksi samalla tavalla kuin sukusiitosaste on<br />

sukukatokerroin laskennallinen arvio siitä miten paljon kaikesta mahdollisesta variaatiosta yksilöllä<br />

on perimässään. Todellisen perimän monipuolisuuden ja sukusiitosasteen voisi saada selville<br />

vain kunkin yksilön DNA:ta tutkimalla. Sukusiitosaste ja sukukatokerroin ovat kuitenkin työkaluja,<br />

joiden avulla yksilön perimän monipuolisuutta voidaan arvioida kahdelta eri kannalta.<br />

[Jackrussell] Sukukatokertoimet löytyy nykyisin myös <strong>Suomen</strong> Kennelliiton Jalostustietojärjestelmästä.<br />

Alla tilastoa vuosittaisesta sukukatokertoimesta sekä P&S ja mustilla snautsereilla.<br />

Vuosi P&S, keskiarvo Mustat,keskiarvo<br />

2005 0,79 0,84<br />

2006 0,78 0,78<br />

2007 0,83 0,89<br />

17

2008 0,82 0,84<br />

2009 0,78 0,84<br />

Tehollinen populaatio kuvaa rodussa jalostuspohjan laajuutta. Se on yhteydessä niiden yksilöiden<br />

lukumäärään, jotka siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Siitoskoirien sukupuolijakauma<br />

vaikuttaa tähän lukuun, joka minimissään tulisi olla n. 200 jalostuskoiraa. Tehollisen<br />

koon ollessa alle 50, populaatio on erittäin haavoittuvaisessa tilassa. Tehollinen koko ei juuri<br />

kasva, jos yhtä ja samaa urosta käytetään kuinka monelle nartulle tahansa. Tehollisen koon<br />

avulla kannattaa tarkastella sukupolvittaisia lukuja (nelivuotisjaksoja), jolloin rodun tehollista kokoa<br />

voidaan verrata suositettuihin lukuihin. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä<br />

sekä useita eri uroksia että useita eri narttuja. Myös Isien ja emien lukumäärää kannattaa<br />

tarkastella sukupolvittain. Sukupolvittaiset luvut löytyvät Koiranetin vuositilastojen alaosasta.<br />

Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa tietenkin myös se, mitä ja minkä<br />

sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään.<br />

Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman<br />

suureksi. Tämä ongelma liittyy yleensä suosittujen siitosurosten liikakäyttöön, ns. matadorijalostukseen.<br />

Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimuksen<br />

täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti, eikä<br />

yhtä koiraa käytettäisiin liikaa. [Mäki et al.] Jalostuksen tavoiteohjelman mallirungon mukainen<br />

5% sukupolvesta perinnöllisen monimuotoisuuden kannalta suositeltu yläraja yksilön jälkeläismäärälle<br />

on vuosien 2006-2009 ajalta laskettuna p&s populaatiossa 21 koiraa ja mustissa 11<br />

koiraa.<br />

4.1.4. Populaatio P&S<br />

Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla on sukusiitosprosentti vaihdellut vuosittain hyvinkin paljon.<br />

Keskimäärin koko rodun sukusiitosprosentti on ollut 3%, joskin vuonna 2006 koko rodun<br />

sukusiitosprosentti ylitti tavoitetason neljä prosenttia olleen 4,5%.. P&S väristen snautserien<br />

kanta on suurempi kuin mustien, vaikkakin 2000-luvulla PS pentujen määrä on vähentynyt vakiintuen<br />

80–130 rekisteröidyn P&S pennun paikkeille. Tehollinen populaatio on vaihdellut 18 yksilöstä<br />

38 yksilöön viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehollinen populaatiokoko on tosin<br />

kaavasta johtuen yliarvio. Kaava olettaa, etteivät jalostuseläimet ole toisilleen sukua ja kaikilla<br />

on saman verran jälkeläisiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jalostukseen käytettyjen urosten<br />

ja narttujen määrä on ollut aika vakio.<br />

Vuosina 1994-2009 rekisteröidyistä snautsereista jalostusuroksissa eniten jälkeläisiä on Ruotsista<br />

tuodulla uroksella Argentas Yeoman Yankee (syntynyt 1995). Sillä on omia jälkeläisiä 54<br />

ja se on isoisänä 104 snautserille. Eniten toisen sukupolven jälkeläisiä on uroksella Mihan Fagotti<br />

(136 ).<br />

Pippuri&suola nartuista eniten jälkeläisiä vuosina 1994-2009 on rekisteröity nartulle Liebgrau<br />

Artic Angel, syntynyt 1996. Nartulla on omia jälkeläisiä 35, isoäitinä se on 29 snautserille.<br />

Vuosiyhteenveto pippurin ja suolan väriset snautserit<br />

-09 -08 -07 -06 -05 -04 -03 -02 -01 -00 -99 -98 -97 -96 -95 -94<br />

18<br />

Pennut 67 122 96 105 102 86 77 91 74 75 83 77 76 158 134 156<br />

Tuonnit 3 8 5 13 7 2 5 7 3 1 1 5 5 1 9 9<br />

Rekist.yht. 70 130 101 118 109 88 82 98 77 76 84 82 81 159 143 165<br />

Pentueet 12 17 11 15 14 12 14 17 11 10 12 10 9 21 19 22<br />

Pentuekoko 5,6 7,2 8,7 7,0 7,3 7.1 5.5 5.3 6.7 7.5 6.9 7.7 8.4 7.5 7.1 7.1<br />

Kasvattajat 12 15 10 13 11 10 12 12 7 10 9 9 8 19 12 16<br />

Urokset<br />

*kaikki 10 17 9 15 12 11 11 14 10 9 10 8 9 17 16 16<br />

*kotimaiset 6 8 6 9 6 5 6 7 4 7 3 5 6 13 13 13<br />

*tuonnit 2 6 3 4 1 3 4 5 3 5 2 2 3 1 2<br />

*ulkomaiset 2 3 0 2 5 3 1 2 4 2 2 1 1 2 1<br />

Nartut<br />

*kaikki 11 17 11 15 14 12 13 17 11 10 12 10 9 21 19 22<br />

*kotimaiset 9 14 10 14 13 9 12 15 11 10 10 6 7 18 13 14

*tuonnit 2 3 1 1 1 3 1 2 2 4 2 3 6 8<br />

Isoisät 18 26 14 22 22 22 22 20 17 16 19 13 14 22 26 17<br />

Isoäidit 20 27 19 28 23 22 23 24 17 19 20 15 17 31 29 21<br />

Tehollinen 21 34 20 30 26 23 24 31 21 19 22 18 18 36 35 38<br />

populaatio<br />

Sukusiitos<br />

prosentti<br />

1,1 2,9 2,5 4,5 2,9 2.1 1.8 3.7 4.3 4.5 2.3 3.1 2.9 4.2 4.0 5.1<br />

Jalostukseen käytetyt P&S urokset vuosina 1994–2009 (vähintään 16 jälkeläistä)<br />

Nimi:<br />

Argentas Yeoman Yankee s.1995<br />

( Cassos Baldur - Argentas Galathea )<br />

Chivas Grand Calvera s.2003 ( Cassos<br />

Jalabert – Mohner’s Outlaw )<br />

Mihan Fagotti s.1995<br />

( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz<br />

)<br />

Mihan Resonaattori s.1996 ( Mihan Öinenukkonen<br />

– Mihan Ondine )<br />

Eppix Ahmatti s.1994<br />

( Playitagainsam di Casa Nezer - Jandumin<br />

Quantanamera )<br />

Padre-Ziazo vd. Vanenblikhoeve s.1997<br />

( Koen Afra vd Vanenblikhoeve - Ziezo<br />

Tanja vd. Vanenblikhoeve )<br />

Grey Tetis Druzhok for Möllerhaus ( Mihan<br />

Fagotti – Gloris Enigma Gredzi )<br />

Radames-Prde Praid-Concorde Konkord<br />

s.1991<br />

( Argentas Greve Gustaf - Bestia-Noel )<br />

Epelin Nasarios s.1998<br />

( Argentas Yeoman-Yankee - Epelin<br />

Leonita )<br />

Mihan Raju s.1990<br />

( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan<br />

)<br />

Filmur Sharif s.1997<br />

( Balthasar v. Achterplätzchen - Argentas<br />

Galeena-Giovanna )<br />

Filmur Hidalgo s. 2002 (Filmur Sharif –<br />

Filmur Baronesa)<br />

Jandumin Xeros s. 1993<br />

( Balthasar v. Achterplätzchen – Jandumin<br />

Primavera )<br />

Stablemasters Gambler s. 1993<br />

( Vortacs Voyager v. Ahrenfeld - Prima-<br />

Frances-<br />

Snel )<br />

Balthasar v. Achterplätzchen s.1990<br />

( Gauner v. Nussgarten - Argentas Elvira<br />

)<br />

Seibrin Jojo<br />

( Liivapohja C - TipTop-Seibrin Della )<br />

Eipä’s Comme ( Filmur Vesuvius – Eipä’s<br />

Bagatelli )<br />

Trels Gendelgelis<br />

( Jandumin Xeros - Gelis Brunghilda<br />

Trels )<br />

Sukusiitos%:<br />

Pentueet:<br />

Pentuja<br />

yht.:<br />

Pentueita<br />

toisessa<br />

polvessa<br />

(5) 1,57% 8 57 17 104<br />

(5) 0,00% 7 53 3 28<br />

(5) 6,84% 5 52 20 136<br />

(5) 6,26% 7 52 20 92<br />

(5)<br />

18,75%<br />

6 44 0 0<br />

(4) 0,00% 9 42 16 122<br />

(5) 0,00% 4 38 1 5<br />

(4) 0,00% 4 36 5 33<br />

(5) 2,24% 6 33 2 18<br />

(4) 0,00% 5 31 22 149<br />

(5) 7,22% 4 28 4 46<br />

(5) 6,64% 2 26 0 0<br />

(5) 0,79% 3 25 12 57<br />

(4) 0,00% 3 24 3 17<br />

(4) 0,00% 3 23 32 170<br />

(4) 0,00% 4 23 0 0<br />

(5) 0,40% 2 22 2 16<br />

(5) 0,00% 3 21 9 68<br />

Pentuja<br />

toisessa.<br />

polvessa<br />

19

Ferdinan Lorenzo (Benamor de Verorich<br />

– Ferdinan Jazetta)<br />

Mihan Remu<br />

( Liivapohja C-TipTop - Mihan Ykssantravaan<br />

)<br />

Filmur Deniro<br />

( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur<br />

Adriana )<br />

Mihan Öinenukkonen<br />

( Carabella Domino - Mihan Riiviö )<br />

Pfeffer Radezky ( Pfeffer Quincy – Pfeffer<br />

Pirta<br />

Jetaime Talhi Raritet (Dinamunde Diplomat<br />

- Jetaime Talhi Instant Victory )<br />

Pfeffer Quincy<br />

( Mihan Fagotti - Pfeffer Liebchen )<br />

Jandumin Alfa ( Jetaime vd Goliathhöhe<br />

– Trels Gertrudagelis )<br />

Filmur Kasper (Stablemaster’s Gambler<br />

– Filmur Catriona)<br />

Asgard Windjammer<br />

( Asgard Halcyon Apollo - Asgard Sally<br />

Ride )<br />

Doctor’s Order Guts’n Gravity (Argenta’s<br />

Emmett – Doctor’s Order Elda Eleganza<br />

Ferdinan Erno<br />

( Prima-Faus-Snel - Ferdinan B- Charming<br />

Girl )<br />

(4) 0,00% 4 21 0 0<br />

(4) 0,00% 2 20 9 52<br />

(5) 3,41% 2 19 1 4<br />

(4) 0,00% 2 18 15 62<br />

(5) 8,48% 2 18 1 1<br />

(4) 0,00% 2 18 1 2<br />

(5) 0,00% 2 17 4 33<br />

(4) 0,20% 2 16 0 0<br />

(5) 0,00% 2 16 3 30<br />

(3) 6,25% 2 16 1 7<br />

(4) 6,25% 2 16 2 17<br />

(5) 0,00% 3 16 1 10<br />

Jalostukseen käytetyt P&S nartut v. 1994–2009 (vähintään 16 jälkeläistä)<br />

20<br />

Nimi:<br />

Liebgrau Arctic Angel<br />

( Mihan Raju - Pfeffer Kiss of Fire )<br />

Ferdinan Jazetta (Padre – Ziezo v.d.<br />

Vanenblikhoeve – Ferdinan Iza Dream<br />

Girl)<br />

Golden Graffity du Rippelsholz<br />

(Carabella Domino - Mihan Ilopilleri-Iita )<br />

Terrun Piika<br />

( Senior - Rai-Ramin Sissi )<br />

Mihan Forte<br />

( Mihan Raju - Golden Graffity du Rippelsholz<br />

)<br />

Manetan Juliette<br />

(Manetan Caesar - Manetan Innocenza )<br />

Epelin Leonita<br />

( Mihan Irwin - Epelin Picoletta )<br />

Selady’s Secret Dream (Selady’s Uncle<br />

Sam – Argenta’s Cornelia Carolina)<br />

Rai-Ramin Sissi<br />

( Mihan Remu – Aila )<br />

Filmur Mimosa<br />

( Ban de Barbaria - Argentas Galeena<br />

Giovanna )<br />

Epelin Picoletta<br />

(Liivaphja C-TipTop - Mihan Zoma-Zita )<br />

Filmur Amalia<br />

( Filmur Kasper - Argentas Pollyanna )<br />

Filmur Julianna ( Filmur Dreifus – Filmur<br />

Amalia)<br />

Sukusiitos<br />

%:<br />

Pentueet:<br />

Pentuja<br />

yht.:<br />

pentueita<br />

toisessa<br />

polvessa<br />

(5) 1,80% 4 35 6 29<br />

(5) 0,00% 4 34 10 76<br />

(5) 0,00% 4 31 21 97<br />

(5) 5,10% 3 27 0 0<br />

(5) 6,84% 4 26 7 43<br />

(5) 2,36% 4 26 2 15<br />

(5) 2,77% 3 26 12 82<br />

(5) 0,00% 3 24 5 37<br />

(5) 9,80% 4 24 3 27<br />

(4) 0,00% 2 22 3 15<br />

(5) 0,00% 2 22 5 41<br />

(5) 3,22% 2 21 2 21<br />

(5) 3,96% 2 21 0 0<br />

Pentuja<br />

toisessa<br />

polvessa

Ferdinan B-Charming Girl<br />

( Jandumin Hasse - Mihan Campari )<br />

Ferdinan Khalinda ( Mihan Fagotti –<br />

Ferdinan Jazetta)<br />

Liebgrau Cover Girl ( Mihan Resonaattori<br />

– Liebgrau Arctic Angel )<br />

Filmur Diandra<br />

( Balthasar v. Achterplätzchen - Filmur<br />

Adriana )<br />

Epelin Neonilla (Argentas Yeoman Yankee<br />

– Epelin Leonita )<br />

Boks-Snas Diana-Diamond<br />

( Pfeffer Henrico - Bodenfrost Jasmina )<br />

Seladys Untouched Pearl<br />

(Stablemasters Good Grief - Gloris<br />

Good Morning )<br />

Merdico Rillamarilla<br />

(Trels Gendelgelis - Boks-Snas Diana-<br />

Diamond )<br />

Filmur Imelda<br />

( Filmur Cleo - Filmur Adriana)<br />

Gloris Good Morning<br />

( Mihan Yrjöhenrikinpoika - Fairy Tale<br />

Gloris )<br />

Pfeffer Tango Desiree (Doctor’s Order<br />

Guts’n Gravity – Pfeffer Ramblin’Rose)<br />

Argenta’s Pollyanna (Argenta’s Griffith –<br />

Grunnert Caprice Geistvoll)<br />

Metallic Avanta Aurora (Sting Fain<br />

Monstr-Konsuella)<br />

Filmur Kaneli (Castello De Verorich –<br />

Filmur Sesam)<br />

(5) 7,59% 2 20 8 51<br />

(5) 0,22% 2 20 0 0<br />

(5) 6,40% 2 19 2 8<br />

(5) 3,41% 3 19 6 36<br />

(5) 2,24% 2 19 2 16<br />

(5) 3 18 2 17<br />

12,27%<br />

(5) 3,67% 2 18 2 17<br />

(5) 2,11% 2 17 3 24<br />

(5) 2 17 3 20<br />

12,89%<br />

(5) 0,00% 3 17 4 41<br />

(5) 0,00% 2 17 0 0<br />

(5) 0,00% 3 16 2 21<br />

(4) 6,25% 2 16 3 16<br />

(5) 0,00% 1 16 0 0<br />

4.1.5. Populaatio mustat<br />

Seuraavissa taulukoissa esitetään populaation kokoon ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja<br />

mustilta snautsereilta. Vuosittainen sukusiitosaste antaa suuntaviittaa geenipohjan laajuudesta.<br />

Sukusiitosaste on vaihdellut vuosittain yhden ja kahden välillä. Koko rodun sukusiitosaste on<br />

kuitenkin pysynyt kaiken aikaa alle kolmen prosentin eli erittäin hyvällä tasolla. Mustissa snautsereissa<br />

on käytetty paljon koiria, joilla on vain yksi pentue, tämä tuo variaatiota rotuun. Pelkät<br />

tilastot eivät kuitenkaan kerro totuutta, vaan on tunnettava koirien sukutauluja. Mustilla eniten<br />

käytetyissä uroksissa on kolme Schwarzkopf Bar Zakanin poikaa ja yksi pojanpoika. Kaksi on<br />

saman nartun Hweeko Rivale Tiffanyn jälkeläistä. Sisarukset Fame ja Future Grand Calvera<br />

ovat myös hyvin edustettuina populaatiossa. Futurella on eniten rekisteröityjä jälkeläisiä nartuissa<br />

vuosina 1994-2009. Famen pojalla Vivaldilla 30 jälkeläistä. Tehollinen populaatio on mustilla<br />

snautsereilla pieni, joka heijastaa osaltaan koko rodun vähäistä määrää. Vuosina 1994-2009 jalostukseen<br />

on käytetty yhteensä 50 eri urosta, näistä 28:llä on vain 1 pentue. Osalla uroksia on<br />

jälkeläisiä aikaisempina vuosina. Jalostukseen on käytetty yhteensä 64 narttua, näistä 45:llä on<br />

vain 1 pentue. Eniten toisen polven jälkeläisiä mustissa nartuissa on Puolan tuontinartulla Rapid<br />

Raisin Tapsagalla. Uroksissa isoisänä useimmiten tarkasteluaikana on Hollannin tuonti Hweeko<br />

Zakai. Tuontikoiria on tuotu vuosien 2005-2009 aikana Venäjältä, Ruotsista, Tsekeistä, Saksasta,<br />

Puolasta ja Argentiinasta.<br />

Vuosiyhteenveto mustat snautserit<br />

-09 -08 -07 -06 -05 -04 -03 -02 -01 -00 -99 -98 -97 -96 -95 -94<br />

Pennut 52 50 42 64 32 40 57 54 35 46 57 31 21 40 23 48<br />

Tuonnit 5 6 5 0 2 4 1 1 1 1 3 2 2 4 2 1<br />

Rekist.yht. 57 56 47 64 34 44 58 55 36 47 60 33 23 44 25 49<br />

Pentueet 8 9 8 10 5 7 9 8 6 7 8 7 4 7 5 9<br />

21

Pentuekoko 6,5 5,6 5,3 6,4 6,4 5.7 6.3 6.7 5.8 6.6 7.1 4.4 5.3 5.7 4.6 5.3<br />

Kasvattajat 6 5 5 6 4 4 6 4 4 5 6 6 4 5 5 7<br />

Urokset:<br />

*kaikki 6 8 8 7 3 5 6 7 5 6 5 7 4 6 5 5<br />

*kotimaiset 3 4 3 2 1 2 3 4 4 2 2 5 2 2 2<br />

*tuonnit 5 0 2 3 1 2 1 1 2 3 2 4 4 3 3<br />

*ulkomaiset 0 4 3 2 1 1 2 3 2<br />

Nartut:<br />

*kaikki 8 9 8 10 5 7 9 8 6 7 8 7 4 7 5 9<br />

*kotimaiset 6 7 6 8 4 6 7 4 5 5 6 5 3 6 2 5<br />

*tuonnit 2 2 2 2 1 1 2 4 1 2 2 2 1 1 3 4<br />

Isoisät 9 18 15 16 11 10 13 13 9 12 7 7 8 9 8 11<br />

Isoäidit 9 14 15 15 12 10 14 12 9 12 10 9 7 11 8 9<br />

Tehollinen<br />

populaatio<br />

Sukusiitos<br />

prosentti<br />

9 17 16 17 8 12 15 15 11 13 13 14 8 13 10 14<br />

1,85 2,23 2,02 1,89 1,3 2.03 2.10 2.26 2.74 1.13 1.66 2.56 0.68 1.17 0.39 0.26<br />

Jalostukseen käytetyt mustat urokset vuosina 1994–2009 (vähintään 10 jälkeläistä)<br />

22<br />

Nimi:<br />

Lucky del Grande Moro<br />

( Bornunderaluckystar – Daisyblack )<br />

Hylax Hegemonos de Preaar<br />

( Schwarzkopf Barzakan - Hweeko Rivale<br />

Tiffany )<br />

Malya Mojito<br />

( Malya Makkum - Malya Malamala )<br />

Vivaldi Black Grand Calvera (Stahlkiegers<br />

Johnny Cash – Fame Black Grand<br />

Calvera)<br />

Hweeko Zakai<br />

( River v. Napoleonstock - Hweeko Rivale<br />

Tiffany )<br />

Tacillan Giancarlo<br />

(Rabjergs Hellcat - Tacillan Bonnieblair )<br />

Shaggy Spitfire Tapsaga<br />

( Schwarzkopf Barzakan - Melania Canis<br />

Barbatus )<br />

Rabjergs Hellcat<br />

( Schwarzkopf Barzakan - Bass Barzakan<br />

)<br />

Tacillan Carat<br />

( Mansopelegri Domingo - Majbackens<br />

Twist and Shake )<br />

Jettyspoofs Blacksmith<br />

( Hweeko Zakai - Jettyspoofs Amorina-<br />

Amy )<br />

Jettyspoof’s Matlock (Jettyspoof’s Dr<br />

Pepper – Jettyspoof’s Gazelle)<br />

Poker-Da`s de Nador Cleville<br />

( Nouk de Nador Cleville - No Se de<br />

Nador Cleville )<br />

Team Mohrs Arthut Jensen<br />

( Romars Mash - Mohners Garbo )<br />

Jettyspoofs Challenger<br />

( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof )<br />

Brinata St. Bagheera<br />

(Hweeko Zakai - Apgar Dulcinea )<br />

Sukusiitos%:<br />

Pentueet:<br />

Pentuja<br />

yht.:<br />

pentueita<br />

toisessa<br />

polvessa<br />

(5) 6 (5) 12,50% 37 63 2234<br />

12,50%<br />

(5) 0,00% 5 35 6 39<br />

(5)<br />

12,50%<br />

4 33 4 26<br />

(4) 0,00% 6 30 2 9<br />

(5) 0,78% 5 29 17 81<br />

(5) 7,03% 3 27 1 6<br />

(5) 0,00% 5 26 3 12<br />

(4) 6,25% 3 22 9 49<br />

(5) 0,00% 3 20 1 7<br />

(5) 0,00% 4 19 8 45<br />

(5) 3,71% 3 18 2 13<br />

(5) 6,25% 2 17 5 23<br />

(3) 0,00% 2 17 2 16<br />

(5) 0,58% 3 16 4 24<br />

(5) 0,00% 4 15 1 6<br />

pentuja<br />

toisessa<br />

polvessa.

Mansopelegri Domingo<br />

( Negus Volker v.Hilbelinkhof - Mucky v.<br />

Napoleonstock )<br />

Stahlkrieger’s Legend of Lance<br />

(Stahlkrieger’s Man of Ear VKBS-<br />

Stahlkrieger’s Scarletrocwood<br />

Alicias Mercury Bagheera<br />

( Only Nitro Freas Clos diEbenos - Stella<br />

v. Kaiser Barbarossa )<br />

Julis Eisern Ot Barbatsytsy ( Cereus<br />

Jelto Ot Barbatsytsy – Sabrina Nord Ot<br />

Barbatsytsy)<br />

Skansen’s Pirate D’Alcatraz (Brandi von<br />

Der Spitzenstadt –Skansen’s Yosefine)<br />

Jettyspoof’s Mixed Gunny (Trels<br />

Gendegelis - Jettyspoof’s Indira Beaty)<br />

Jettyspoofs Dr. Pepper<br />

( Jettyspoofs Blacksmith - Rabid Raisin<br />

Tapsaga )<br />

Stahlkriegers Johnny Cash<br />

( Athelwulf Wessex Warrior - Stahlkriegers<br />

Heather vom XBS )<br />

Aksakal Tsornoi Besjonok<br />

( Zol-Graf-Bekvil - Gerso-Poldi )<br />

(5) 0,00% 3 14 14 77<br />

(5) 0,00% 2 14 2 12<br />

(5) 0,00% 2 13 1 6<br />

(4) 6,25% 2 13<br />

(4) 0,00% 2 13 0 0<br />

(4) 0,00% 2 11<br />

(5) 0,59% 2 11 4 26<br />

(3) 0,00% 2 11 5 23<br />

(3) 0,00% 2 10 13 87<br />

Jalostukseen käytetyt mustat nartut vuosina 1994–2009 (vähintään 10 pentua)<br />

Nimi:<br />

Future Black Grand Calvera (Cosons<br />

Force Majeur - Grace z. Hofjaru)<br />

Of Leijliden Titza<br />

( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden<br />

Oora )<br />

Octane at Tacillan de Nador Cleville<br />

( Domino de Mansopelegri - Lolly Pop<br />

de Nador Cleville )<br />

Jettyspoof’s Insider (Jettyspoof’s Blacksmith<br />

– Rabid Raisin Tapsaga)<br />

Sukusiitos%:<br />

Pentueet:<br />

Pentuja<br />

yht.:<br />

pentueita<br />

toisessa<br />

polvessa<br />

(5) 0,00% 4 39 7 42<br />

(5) 0,00% 4 31 5 41<br />

(4) 0,00% 4 24 4 21<br />

(5) 0,59% 4 22 4 21<br />

pentuja<br />

toisessa<br />

polvessa<br />

Rabid Raisin Tapsaga<br />

( Amant Rivale Samantino Polonica -<br />

Melania Canis Barbatus )<br />

Stella v. Kaiser Barbarossa<br />

( Wido v. Kaiser Barbarossa - Doreen v.<br />

Kaiser Barbarossa )<br />

Jettyspoof’s Real Love (Stahlkrieger’s<br />

Johnny Cash – Jettyspoof’s Indira<br />

Beaty)<br />

Of Leijliden Zalome<br />

( Hylax Hegemonos de Preaar - Of<br />

Leijliden Titza )<br />

Jettyspoofs Ciao Baby<br />

( Hweeko Zakai - Tara v. Hilbelinkhof )<br />

Tacillan Foxy Lady<br />

( Rabjergs Hellcat - Tacillan Contessa )<br />

Majbackens Twist and Shake<br />

( Majbackens O´Main Papa - Majbackens<br />

Freulein Feliz )<br />

(5) 6,25% 4 21 13 69<br />

(4) 1,59% 2 16 5 30<br />

(4) 0,00% 3 15 0 0<br />

(5) 0,00% 2 15 1 5<br />

(5) 0,58% 3 15 2 11<br />

(5) 0,00% 2 14 7 25<br />

(4) 0,00% 2 14 7 41<br />

23

Lejacks Lucky Di Ritorno Tacillan( Lucky<br />

Del Grande Moro- Lejacks Logo Prime)<br />

Apgar Dulcinea<br />

( Apgar Black Label - Majbackens Penny<br />

Lane )<br />

Of Leijliden Jandela<br />

( Aksakal Tsornoi Besjonok - Of Leijliden<br />

Hoya )<br />

Tacillan Orlane ( Malya Mikko – Octane<br />

At Tacillan De Nadorcleville)<br />

Zornoi Petrushka<br />

( Onnellisen Sydämen Aku - Hamsa<br />

Zornoi Barzakan )<br />

Tara v. Hilbelinkhof<br />

( Romars Jacko - Nouru v. Hilbelinkhof )<br />

Wanhan Purolan Dharma (Malya Mojito<br />

– Future Black Grand Calvera)<br />

Of Leijliden Owen Meany<br />

( Mansopelegri Domingo -Of Leijliden<br />

Hoya )<br />

Jettyspoof’s Indira Beaty (jettyspoof’s<br />

Blacksmith – Rabid Raisin Tapsaga)<br />

Jettyspoof’s Liquorice (Torpnorets Impuls<br />

– Rabid Raisin Tapsaga)<br />

Norma Ot Barbatsytsy ( Malya Mikko –<br />

Ursa Z Hofjaru<br />

Of Leijliden Della Rosa<br />

( Team Mohrs Arthur Jensen - Of Leijliden<br />

Titza )<br />

Tacillan Bonnie Blair<br />

( Hylax Hegemonos de Preaar -<br />

Majbackens Twist and shake )<br />

Of Leijliden Zymbra<br />

( Hylax Hegemonos de Preaar - Of<br />

Leijliden Titza )<br />

(4) 0,00% 2 14 2 12<br />

(5) 6,64% 2 14 5 21<br />

(5) 0,00% 2 13 3 11<br />

(5) 1,56% 2 13 1 5<br />

(5) 0,00% 4 13 1 6<br />

(4) 0,00% 2 13 8 42<br />

(4) 0,00% 2 13 0 0<br />

(5) 0,00% 2 13 1 7<br />

(5) 0,59% 2 12 8 47<br />

(5) 0,00% 3 12 0 0<br />

(4) 0,78% 2 11 0 0<br />

(5) 0,00% 1 10 0 0<br />

(5) 0,00% 2 10 3 27<br />

(5) 0,00% 1 10 0 0<br />

4.1.6. Pentuekoot<br />

Pentuekoko on vaihdellut molemmilla väreillä. Pääsääntöisesti pippurin ja suolan värisillä<br />

snautsereilla on pentueessa seitsemän ja mustilla kuusi pentua. Mielenkiintoista on, että 2002,<br />

2003 ja 2009 vuosina mustilla oli suurempi pentuekoko kuin P&S värisillä. Vuonna 2004 P&S<br />

pentueissa oli jälleen enemmän pentuja kuin mustien pentueissa. Alla olevassa kuvassa on yhdistettynä<br />

molempien värien pentuekoot.<br />

24

4.1.7 Tuontikoirat<br />

Suomeen on tuotu vuosina 2006 – 2010 useita snautsereita ulkomailta. Vuonna 2006 on rekisteröity<br />

Suomeen 13 P&S snautseria, muttei yhtään mustaa. Näistä P&S snautsereista on 4 tuotu<br />

Espanjasta, 3 Ruotsista, 2 Unkarista, 1 Italiasta, Norjasta, Tanskasta ja Ukrainasta. Näistä<br />

koirista on 7 käynyt näyttelyissä (4 valiota, kahdella tuloksena sertifikaatti ja yhdellä laatuarvosteluna<br />

erinomainen). Koirista 6 ei ole käynyt näyttelyissä. Koirilla ei ole myöskään muita kilpailutuloksia<br />

Kennelliiton jalostusjärjestelmässä.<br />

Terveystilaston kannalta on huomattavaa, että kahdella koirista on D/D-lonkat ja yhdellä C/D.<br />

Yhdeksän koirista on lonkkakuvattu. Vain kahdella koirista on edes toinen lonkka A (A/B ja B/A).<br />

Kolmen koiran kyynärät on kuvattu ja kahdella tulos on 0/0 ja yhdellä 1/1. Silmät on tarkastettu<br />

7 koiralta ja vain yhdellä koiralla on todettu RD, multifokaali.<br />

Vuonna 2007 on rekisteröity Suomeen 5 P&S snautseria ja 5 mustaa. P&S –koirien tuontimaat<br />

ovat Venäjä (3 koiraa), Tshekki (1) ja Ruotsi (1). Näyttelyissä on käynyt 3; yksi on muotovalio,<br />

yhdellä on cacib ja yksi on saanut laatuarvosteluna erittäin hyvän. Muita kilpailutuloksia ei näilläkään<br />

koirilla ole Kennelliiton jalostusjärjestelmässä. Näistä koirista kaikki on lonkkakuvattu.<br />

Yhdellä koirista on kuvaustuloksena D/D, kolmella B/B ja yhdellä C/C. Vain yksi on kyynärkuvattu<br />

ja tuloksena 0/0. Silmät on tutkittu kaikilta; kolmella tulos ok, mutta kahdella on todettu Distichiasis<br />

(ylimääräisiä ripsiä).<br />

Mustat snautserit on tuotu kaikki Venäjältä. Kolme koiraa on käynyt näyttelyissä ja tuloksena on<br />

yksi muotovalio, yhdellä tuloksena sertifikaatti ja yhdellä vara-sertifikaatti. Muita kilpailutuloksia<br />

ei ole.<br />

Kolme koirista on lonkkakuvattu ja kaikkien lonkat ovat B/B. Kolmelta on silmät tarkistettu ja yhdellä<br />

on avoin diagnoosi PPM, kahden silmät kunnossa.<br />

Vuonna 2008 on rekisteröity 8 P&S snautseria ja 6 mustaa. P&S koirien tuontimaat ovat Kroatia<br />

(3), Espanja (1), Tshekki (2) ja Latvia (2). Vain kolme koirista on käynyt näyttelyissä ja tuloksena<br />

muotovalio, ja kahdella sertifikaatti. Yhdellä koirista on kilpailutuloksia agilityssä. Kolme koiraa<br />

on lonkkakuvattu; yhdellä tulos A/A, sekä kahdella C/B. Kahden kyynärät on kuvattu tuloksella<br />

0/0 ja kaikkien kolmen silmätarkastetun koiran silmät ovat kunnossa.<br />

Mustista snautsereista 2 on tuotu Tshekeistä, yksi Venäjältä, kaksi Ruotsista ja ilmeisesti yksi<br />

Saksasta (järjestelmästä puuttui tuontimaa, mutta kennelnimestä päätellen tuontimaa on Saksa).<br />

Neljä koirista on käynyt näyttelyissä. Yksi koirista on kansainvälinen muotovalio, kahdella<br />

on sertifikaatti ja yksi on muotovalio. Kansainvälinen valio on syntynyt vuonna 2005, mutta rekisteröity<br />

Suomeen vasta vuonna 2008. Yhdellä koirista on agilitytulos. Viiden koiran kyynärät<br />

on kuvattu tuloksella 0/0 ja yhden polvet 0/0. Kaikkien viiden tutkitun silmät ovat kunnossa.<br />

Vuonna 2009 P&S koiria on tuotu vähemmän vain 4, mutta mustia 5. P&S koirista 2 on tuotu<br />

Tshekeistä, Kroatiasta 1 ja Ruotsista 1. Yhden koiran lonkat on kuvattu tuloksella A/A, saman<br />

koiran kyynärtulokset ovat 0/0. Kolme koirista on käynyt näyttelyssä, kaksi niistä laatuarvostelulla<br />

erittäin hyvä ja yhden tulos on ollut hyvä. Muita kilpailutuloksia ei ole. Vain yksi koira on käynyt<br />

näyttelyissä tuloksella vara-sertifikaatti.<br />

Mustista 2 on tuotu Tshekistä, Puolasta, Argentiinasta ja Venäjältä kustakin 1 koira. Neljän koiran<br />

lonkat on kuvattu; kolmella tulos A/A ja yhdellä C/C. Kolmen kuvatun kyynärät ovat 0/0.<br />

Kaksi koiraa on silmätarkastettu ja tulos on ok. Jalostuksessa on käytetty näistä koirista P&S<br />

värisissä kolmea urosta ja kolmea narttua. Mustissa on käytetty yhtä urosta ja kahta narttua.<br />

Huomioitavaa on, että Kroatiasta ja Espanjasta tuodut koirat ovat samalta kasvattajalta. Koiria<br />

on vuosien 2006 – 2009 aikana tuotu kaikkiaan 9. Suomeen on tuotu tänä aikana yhteensä 30<br />

P&S-snautseria eli yhdeltä kasvattajalta tullut koirista lähes 30 %. Näistä koirista on viisi samalta<br />

nartulta. Jalostustietokannasta löytyy 15 kyseisellä kennelnimellä rekisteröityä kasvattia.<br />

P&S väristen lonkkakuvauksissa on vuosien 2006 – 2010 aikana Suomessa saatu yhteensä D-<br />

lonkkaisia 5 kappaletta ja 4 näistä on yllämainittuja tuontikoiria. Tuoduista koirista siis 13,3 % on<br />

ollut lonkkatyypiltään D. Tuontikoirilla ei siis juurikaan ole parannettu <strong>Suomen</strong> huonohkoa lonkkatilannetta.<br />

Mustien snautsereiden tuontikoirissa ei ole samanlaisia piirteitä huomattavissa.<br />

25

4.1.8. Väriristeytys<br />

Vuonna 2005 toteutettiin ensimmäinen kahden snautserin välinen väriristeytys. Musta narttu<br />

Jettyspoof’s Indira Beauty astutettiin pippurin ja suolan värisellä uroksella Trels Gendegelis.<br />

Pentueeseen syntyi kaksi urosta ja kaksi narttua. Pennuista urokset ovat <strong>Suomen</strong> muotovalioita<br />

ja niitä on käytetty jalostukseen kolmessa snautseripentueessa. Jälkeläisistä yksi on rekisteröity<br />

pippurin ja suolan värisiksi ja loput 17 pentua on reisteröity mustiksi. Nartuista toisella on näyttelystä<br />

EH ja toisella sertifikaatti. Toista nartuista on käytetty jalostukseen sillä on yksi pentue 7<br />

pentua.<br />

4.2. Luonne- ja käyttöominaisuudet<br />

4.2.1. Luonne rotumääritelmän ja omistajien mukaan<br />

Rotumääritelmässä snautseria luonnehditaan seuraavasti: ”Luonteenomaista on eloisuus, johon<br />

yhdistyy rauhallisuus. Rodulle tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys<br />

isäntään. Hyvin lapsirakas, lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden<br />

aistien, älykkyyden, koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien<br />

sietokyvyn ansiosta snautseri on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös<br />

käyttökoiran ominaisuudet”.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ylläpitää luonne- ja terveyskyselyä nettisivuillaan pysyvästi. Kyselyssä<br />

kartoitetaan myös omistajien omia mielipiteitä snautserinsa luonteesta.<br />

Vuoden 2009 loppuun mennessä terveystietokyselyyn on vastattu 470 koirasta (324 kpl P&S<br />

sekä 146 mustaa snautseria) Kyselyyn vastatuista koirista 105 on luonnetestattu (65 P&S ja 40<br />

mustaa).<br />

Snautserin käyttäytyminen toisia koiria kohtaan:<br />

Kyselyn vastausosuudessa 378 vastaajaa kertoi snautserinsa olevan ystävällinen ja sosiaalinen<br />

ja 70 vastaajaa ilmoitti koiransa olevan joskus tai harvoin sosiaalinen. Kukaan ei kokenut koiransa<br />

olevan aina epäsosiaalinen ja epäystävällinen.<br />

Vastaajista 371 raportoi, ettei hänen snautserinsa ole koskaan tai on harvoin aggressiivinen.<br />

Snautserit ovat terveyskyselyn vastausten mukaan harvoin alistuvia; 360 vastaajaa vastasi koiransa<br />

alistuvan harvoin tai ei koskaan. Varautuneisuutta esiintyy joskus 105 koiralla, mutta harvoin<br />

tai ei koskaan 266 koiralla. Arkuutta koskevaan kysymykseen vastasi 427 vastaajaa ja vain<br />

yksi koira oli aina arka, 7 koiraa usein, 34 joskus, 123 harvoin ja 262 ei koskaan.<br />

Snautserin käyttäytyminen vierasta ihmistä kohtaan<br />

Ystävällisesti ja sosiaalisesti käyttäytyy aina tai usein 388 koiraa, Välinpitämätön toista koiraa<br />

kohtaan snautseri on harvoin tai ei koskaan (233 vastausta), joskus välinpitämättömyyttä esiintyy<br />

113 koiralla.<br />

Harva snautseri käyttäytyy aggressiivisesti; vain 54 koiranomistajaa kertoi snautserinsa olevan<br />

aggressiivinen joskus tai harvoin. 380 vastaajaa ilmoitti, ettei heidän snautserinsa ole aggressiivinen<br />

koskaan.<br />

Ihmistä kohtaan snautseri ei ole alistuva. Vastaajista 310 ilmoitti, ettei heidän koiransa alistu<br />

koskaan, harvoin alistuvia oli 94 kappaletta. Varautuneisuutta ilmeni enemmän. 82 vastaajaa<br />

kertoi snautserinsa olevan aina tai usein varautunut. 105 vastaajaa kertoi varautuneisuudesta<br />

joskus, 113 harvoin ja 135 tapauksessa koira ei koskaan ollut varautunut. Snautsereissa ei kuitenkaan<br />

ole juurikaan arkoja yksilöitä 374 vastaajaa vastasi, ettei heidän snautserinsa ole koskaan<br />

tai on harvoin arka, 37 vastaajaa ilmoitti arkuutta olevan joskus ja 15 snautseria on arka<br />

usein, vain yksi snautseri on aina arka.<br />

Paukkuarkuutta on noin viidenneksellä snautsereista. Eroahdistusta esiintyy joka kymmenennellä<br />

snautsereista ja haukkuherkkyys tuntuu olevan hieman ongelma, koska kolmannes omistajista<br />

on ilmoittanut siitä. Myös ylienergisyyttä ilmenee, koska 20 % ilmoittaa snautserinsa ole-<br />

26

van ylienerginen. Ylienergisyyttä vaikuttaa olevan enemmän mustissa snautsereissa, koska lähes<br />

puolet mustien omistajista kertoi ylienergisyydestä.<br />

Vuonna 2003 tehtiin edellinen terveys- ja luonnekysely. Otannassa oli mukana 1995-2000 syntyneet<br />

koirat. P&S snautserin omistajien vastauksia kertyi 152 kpl, joskaan kaikissa ei ollut<br />

luonnekuvausta. Erinomaiseksi luonteeltaan koiraansa kuvasi noin 30 koiranomistajaa. Yksi oli<br />

lopetettu luonteensa vuoksi. Suurimmaksi osaksi koiria oli kuvattu seuraavin termein: Iloinen,<br />

avoin, rauhallinen ja tottelevainen. Joukossa oli jonkin verran arkoja tai epäluuloisia, paukkuarkoja<br />

sekä toisille koirille aggressiivisia koiria. Vartioimisviettiä oli joillakin koirilla turhankin paljon<br />

ja myös varauksellisuutta vieraita kohtaan.<br />

Mustissa vastauksia kertyi 61 kpl ja osassa oli vain luonnetestipisteet ja osassa ei mainintaa<br />

luonteesta. 20 omistajaa kuvasi luonnetta erinomaisena. Oli myös iloisia, kilttejä, vilkkaita sekä<br />

aktiivisia koiria. Mukana oli myös muutamia arkoja ja epäluuloisia, paukkuarkoja sekä toisille<br />

koirille aggressiivisia koiria. Yksittäisiä koiria, joita kuvailtiin heikkohermoiseksi tai liikaa vartioivaksi.<br />

7 koiraa kuvailtiin varaukselliseksi vieraita kohtaan.<br />

Peilattaessa uutta terveyskyselyä vanhaan ei juurikaan suuria muutoksia ole huomattavissa.<br />

Tosin kyselyt ovat olleet hyvin erityyppisiä, joten täydellisesti niiden tuloksia ei voi toisiinsa verrata.<br />

Luonteen arvioiminen kyselyin ja testein on vaikeaa. Vastaajat voivat tulkita termit eri tavoin.<br />

Ihmiset myös kokevat asioita eri tavoin, esimerkiksi joku voi kokea koiransa ylienergiseksi<br />

ja toisen mielestä se on vain vähän vilkas.<br />

Snautseri on rotumääritelmänsä mukaisesti eloisa ja vilkaskin, mutta tarvittaessa se osaa myös<br />

rauhoittua. Snautseri on vahvasti seurakoira, se liikkuu aina sinne minne isäntäkin menee.<br />

Snautseri on säänkestävä koira niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Snautseri on monipuolinen<br />

seura- ja harrastuskoira, mutta tarvitsee määrätietoisen omistajan.<br />

Kokonaisuutena snautserin luonne tuntuu melko hyvin vastaavan rotumääritelmää. Joskin jalostuksessa<br />

tulee edelleen kiinnittää huomiota hermorakenteeseen ja temperamenttiin. Lisäksi testitulojkset<br />

osoittavat että 5% snautsereista on paukkuarkoja. Suositellaan, että jalostukseen käytettävien<br />

koirien tulisi olla luonnetestattu tai ne ovat suorittaneet MH- luonnekuvauksen.<br />

4.2.2. Luonnetesti<br />

Luonnetesti kehitettiin alun perin poliisikoirien testaukseen, se on kuitenkin pisimpään Suomessa<br />

käytössä ollut, sekä suosituin koiran luonteen arviointiin kehitetty testi. Testissä testataan<br />

kahdeksaa erilaista ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne,<br />

temperamentti, kovuus ja luoksepäästävyys. Eri ominaisuuksille on loppupisteitten laskemista<br />

varten erilaiset kertoimet; tärkeimmille ominaisuuksille suurimmat. Toimintakyky kuvaa<br />

koiran rohkeutta. Terävyys kuvaa, miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti. Puolustushalu<br />

kuvaa koiran halua puolustaa ohjaajaansa. Taisteluhalu kuvaa koiran halua leikkimieliseen<br />

kamppailuun. Hermorakenne kuvaa koiran hermojen kokonaisuuskestävyyttä, paineen sietokykyä.<br />

Temperamentti kuvaa koiran vilkkautta eli kykyä havainnoida tapahtumia. Kovuus kuvaa<br />

koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään<br />

palaa vapaaehtoisesti samaan tilanteeseen. Luoksepäästävyys kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen<br />

ystävälliseen henkilöön. Näistä periytyvinä ominaisuuksina pidetään toimintakykyä, kovuutta,<br />

luoksepäästävyyttä ja ehkä tärkeimpänä hermorakennetta. Snautserin luonnetestissä ei<br />

loppupisteillä ole merkitystä, koska kyseessä ei ole poliisikoira. Lähelle ns. maksimipisteitä<br />

(+300) pääsevä koira on todennäköisesti sopimaton seurakoiraksi.<br />

Suoraan rotumääritelmässä kuvattuja ominaisuuksia, joita luonnetesti mittaa, ovat vilkkaus ja<br />

valppaus (temperamentti) sekä pelottomuus (hermorakenne, toimintakyky ja kovuus). Rotumääritelmän<br />

mukaisella ja nykykäytössä (seura- ja harrastekoira) snautserilla tulisi siis ihannetapauksessa<br />

olla oheisen taulukon mukaiset ominaisuudet.<br />

Ominaisuus:<br />

I toimintakyky<br />

II terävyys<br />

III puolustushalu<br />

Ihanne ominaisuus:<br />

+1 kohtuullinen, +2 suuri<br />

+1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua,<br />

+3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua<br />

+1 pieni, +3 kohtuullinen hillitty<br />

27

IV taisteluhalu<br />

V hermorakenne<br />

VI temperamentti<br />

VII kovuus<br />

VIII luoksepäästävyys<br />

-1 pieni, +2 kohtuullinen<br />

+1 hieman rauhaton, +2 suhteellisen rauhallinen<br />

+1 erittäin vilkas, +2 kohtuullisen vilkas, +3 vilkas<br />

+1 hieman pehmeä, +3 kohtuullisen kova<br />

+2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen, +3 hyväntahtoinen,<br />

luoksepäästävä, avoin<br />

Laukaustuloksen tulisi olla positiivinen. (laukausvarma, laukauskokematon, paukkuärtyisä).<br />

Seuraavassa taulukossa ovat kaikkien vuosina 1994-2009 luonnetestattujen koirien pisteet osaalueittain.<br />

Näyttäisi, että luonnetestin suosio olisi kasvanut vuosina 2007-2009 verrattaessa aiempiin<br />

vuosiin.<br />

Pippurin ja suolan väriset snautserit (yht. 118kpl, 6 % rekisteröidyistä):<br />

Tutkittu ominaisuus: 3 2 1 -1 -2 -3<br />

I Toimintakyky 4 67 42 4<br />

II Terävyys 51 6 58<br />

III Puolustushalu 45 4 48 19 1<br />

IV Taisteluhalu 11 58 1 40 7<br />

V Hermorakenne 5 107 4 1<br />

VI Temperamentti 43 45 25 4<br />

VII Kovuus 10 3 87 17<br />

VIII Luoksepäästävyys 72 38 2 5<br />

Näistä koirista ampuminen oli positiivinen eli ampumiseen ei reagoinut 86 koiraa, 9 koiralla ei<br />

ammuttu. 1 keskeytettu toimintakyvyn puuteen vuoksi.<br />

Mustat snautserit (yht. 87 kpl, 10 % rekisteröidyistä):<br />

Tutkittu ominaisuus: 3 2 1 -1 -2 -3<br />

I Toimintakyky 6 49 37 3<br />

II Terävyys 35 7 55<br />

III Puolustushalu 29 4 44 17 1<br />

IV Taisteluhalu 17 46 1 28 3<br />

V Hermorakenne 3 86 6<br />

VI Temperamentti 39 22 30 3<br />

VII Kovuus 11 4 56 22 2<br />

VIII Luoksepäästävyys 52 37 6<br />

Näistä koirista ampuminen oli positiivinen 72 koiralla, 9 koiralla ei ammuttu. 3 koiran testi jouduttiin<br />

keskeyttämään.<br />

Seuraavasta taulukosta näkee keskiarvot osa-alue pisteistä. Taulukosta voidaan nähdä snautserin<br />

muovautuminen seurakoiramaisempaan suuntaan, tämä näkyy kovuuden ja toimintakyvyn<br />

puutteena. Vahtikoiramaisuus voitaisiin luonnetestien valossa todeta olevan edelleen olemassa<br />

terävyyden perusteella.<br />

28

Keskiarvot osa-alueista 2004-2009<br />

molemmat värit mustat p&s<br />

3<br />

2,5<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

0<br />

toimintakyky<br />

terävyys<br />

puolustushalu<br />

taisteluhalu<br />

hermorakenne<br />

tempperamentti<br />

kovuus<br />

luoksepäästävyys<br />

15 1 1 10 35 15 8 15<br />

Vuosina 2005-2009 luonnetestattiin 103 snautseria, joka on n. 13% rekisteröidyistä. Mustia testattiin<br />

53 kpl, joka on 19% mustista rekisteröidyistä. Ja 50 kpl P&S koiria, joka on 8% tämän värin<br />

rekisteröinneistä (kaikki vuoden 2009 tulokset eivät ole mukana taulukoissa). Voidaan siis<br />

todeta, että mustia snautsereita testataan suhteessa huomattavasti enemmän kuin P&S koiria.<br />

Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka<br />

myös heijastuvat toimintakykyyn. Luonnetesti on suositeltava eteenkin jalostuskoirille, sekä<br />

tuontikoirille, mutta jotta rodusta saataisiin luonteen perusteella mahdollisimman laaja kuva olisi<br />

tärkeää saada mahdollisimman paljon snautsereita luonnetestattua. Jalostuksessa pitäisi välttää<br />

tekemästä yhdistelmiä, joissa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden suhteen eitoivottu<br />

tulos.<br />

4.2.3. MH-luonnekuvaus<br />

MH lyhenne tulee sanoista Mentalbeskrivning Hund, koiran luonteenkuvaus. MH-kuvaus on kehitetty<br />

Ruotsissa 1980-luvulla kartoittamaan nuorten koirien tapaa reagoida ja toimia erilaisissa<br />

tilanteissa. Koiran luonnetta tutkitaan kymmenessä erilaisessa testitilanteessa, joissa on 33 kuvailtavaa<br />

kohtaa. Kuvailu suoritetaan intensiteettiasteikolla. Mitta-asteikkona käytetään arvosa-<br />

29

30<br />

noja 1-5, jolloin 1 tarkoittaa pienempää aktiviteettia ja 5 suurempaa. Kuvauksessa ei anneta<br />

subjektiivista arviota eikä koira saa hyväksytty/hylätty arvosanaa. MH-kuvaus kestää n. 30-45<br />

minuuttia, eikä siihen tarvitse valmistautua etukäteen.<br />

MH-luonnekuvaus on tehty tähän mennessä kahdelle P&S snautserille ja yhdelle mustalle<br />

snautserille, joten laajaa kuvaa snautserien luonteesta ei voida MH-luonnekuvauksen perusteella<br />

määrittää.<br />

MH-luonnekuvausta on tarkoitus tulevaisuudessa käyttää snautserin luonteen arvioinnissa<br />

luonnetestin ohella.<br />

4.3. Terveys<br />

Snautserit ovat yleensä terveitä ja pitkäikäisiä.<br />

Snautseri ei kuulu <strong>Suomen</strong> Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan. <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>lla on kuitenkin<br />

suosituksia vapaaehtoisiksi tutkimuksiksi etenkin jalostukseen käytettäville yksilöille. Näitä<br />

suosituksia kasvattajat ovat noudattaneet erinomaisesti.<br />

Snautsereiden terveydentilaa on kartoitettu 1970 –luvulta lähtien muutaman vuoden välein tehdyillä<br />

terveyskyselyillä ja nykyään jatkuvalla terveys- ja luonnetietokannalla <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n<br />

verkkosivuilla. Lisäksi kerhon pentuvälityksen pääsyn edellytyksenä on, että kasvattaja<br />

toimittaa jalostustoimikunnalle kaavakkeen luovutusikäisten kasvattiensa terveydentilasta, jossa<br />

kerrotaan esimerkiksi purenta- ja väriviat, kivespuutokset, koot ja kyseisissä koirissa havaitut<br />

sairaudet.<br />

Vuonna 2003 tehty terveyskysely suunnattiin 3–8 vuotiaiden snautsereiden omistajille. Kohderyhmän<br />

koirista saatiin vastaukset yhteensä 152 P&S (73 urosta, 79 narttua) ja 62 mustasta (33<br />

urosta, 29 narttua) snautserista eli noin neljäsosasta kaikista kyseisenä aikana rekisteröidyistä<br />

snautsereista.<br />

Vastaajista 94 % raportoi koiransa yleisen terveydentilan olevan hyvä tai erittäin hyvä. Yleisin<br />

snautserilla ilmennyt sairaus on korvatulehdus, josta noin 7 % koirista oli kärsinyt jossain elämänsä<br />

vaiheessa.<br />

Vuoden 2008 kysely toteutettiin lomakekyselynä ja internetissä <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n sivulla<br />

olevan terveys- ja luonnetietokannan avulla. Tietokantaan snautserin omistaja voi kirjata ja päivitää<br />

koiraansa koskevia tietoja. Terveyskyselykaavake on jatkuvasti täytettävissä kaikista<br />

<strong>Suomen</strong> Kennelliiton koirarekisteriin merkityistä snautsereista. Tietokannan tiedot on nähtävissä<br />

tilastoina <strong>Snautserikerho</strong>n sivulla. Seuraavana esitetään sairauksia, joita esiintyy snautsereilla<br />

ja/tai joiden vastustaminen kuuluu kerhon jalostusvaatimuksiin. Vertailuna on mainittu Ruotsin<br />

snautserikerhon toteuttaman terveyskyselyn tuloksia vuodelta 2003. [Terv. 1]<br />

4.3.1. Lonkkaniveldysplasia<br />

Lonkkanivel koostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelmalja ja siihen sopivasta reisiluun<br />

päästä. Niveltä ympäröi nivelkapseli ja nivelontelossa on voiteluaineena nivelnestettä. Nivelpintoja<br />

päällystää nivelrusto. Reisiluun pään side kiinnittää reisiluun nivelkuoppaan. Vahvat lantion<br />

lihakset tukevat niveltä ja pitävät reisiluun pään nivelkuopassa painorasituksen aikana. Lonkkanivel<br />

muotoutuu kasvun aikana. Ongelmatapauksissa reisiluun pallomainen pää ei sovi lonkkamaljaan.<br />

Myöhemmin nivelrusto voi kulua kokonaan pois pahimmin rasittuneista kohdista.<br />

Yleensä dysplasia aiheuttaa oireita valtaosalle koirista vasta keski-iässä tai sen jälkeen. Tällöin<br />

syntyvä nivelrikko aiheuttaa kipua. Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä vuosina 1995–<br />

2000 syntyneille snautsereille ilmeni, että kaksi kymmenestä yli 5-vuotiaasta D-lonkkaisiksi kuvatuista<br />

koirista on tarvinnut vanhemmiten lonkkakipuihinsa jatkuvaa tai usein toistuvaa lääkitystä.<br />

C-lonkkaisilla tätä ilmiötä ei havaittu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä 10 koiraa oli oirehtinut<br />

lonkkiaan. Tiedossa ei ole, onko kyseisten koirien lonkat kuvattu ja jos on, niin millä tuloksella.<br />

Snautseri on toimelias, aktiivinen ja pitkäikäinen rotu, joten lonkkaniveldysplasiaa tulee pyrkiä<br />

karttamaan.<br />

Lonkkaniveldysplasian ainoa diagnostisointi tehdään röntgenkuvista <strong>Suomen</strong> Kennelliitossa.<br />

Koiran tulee olla vähintään 12 kk ikäinen kuvattaessa. Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva<br />

luokittelu perustuu FCI:n kriteereihin.

A ei muutoksia (dysplasiavapaa)<br />

B lähes normaali/rajatapaus<br />

C lievä dysplasia<br />

D keskivaikea dysplasia<br />

E vaikea dysplasia<br />

Arviot lonkkaniveldysplasian periytymisasteesta vaihtelevat eri tutkimuksissa. Periytymisaste<br />

vaihtelee populaatioittain. Periytyvyydessä on eroja, jotkut yksilöt periyttävät dysplasiaa enemmän<br />

kuin toiset. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuajan ruokinta, kohtuuton rasitus tai lihavuus<br />

pentuiässä. Snautserille ei ole saatavissa ns. BLUP-indeksejä, joita voidaan tietyillä roduilla<br />

käyttää apuna lonkkaniveldysplasian karsimisessa.<br />

Paras keino vähentää lonkkavian esiintymistä on käyttää terveitä koiria jalostukseen, jolloin tulee<br />

kiinnittää huomiota myös koiran vanhempien ja sisarusten lonkkatilanteeseen sekä ruokkia<br />

kantavat ja imettävät nartut että kasvavat pennut optimaalisesti.<br />

Vuosina 1995–2004 on kuvattu yhteensä 306 P&S ja 148 kpl mustia snautsereita. Kuvausprosentti<br />

vaihtelee 20–35 % vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin [KoiraNet]. Vuosina 2005-<br />

2009 on kuvattu yhteensä 118 P&S ja 88 mustia snautsereita. Kuvausprosentti on vaihdellut<br />

pippuri ja suolalla 21-40 % ja mustilla 34-51 % vuosittain verrattuna syntyneisiin pentuihin.<br />

[KoiraNet] Kaikki jalostukseen käytetyt kotimaisetsnautserit on melkein poikkeuksetta kuvattu<br />

lonkkaniveldysplasian varalta viimeisen kymmenen vuoden aikana.<br />

31

P&S tulokset:<br />

Mustat tulokset:<br />

A B C D<br />

1995 24 13 6 2<br />

1996 7 12 5 0<br />

1997 9 8 5 0<br />

1998 13 20 7 4<br />

1999 12 5 5 2<br />

2000 12 13 4 4<br />

2001 8 8 7 3<br />

2002 8 7 7 3<br />

2003 9 11 10 1<br />

2004 10 15 7 0<br />

2005 7 10 11 2<br />

2006 12 17 11 8<br />

2007 7 7 6 2<br />

2008 8 18 25 6<br />

2009 15 9 12 2<br />

Yhteensä:<br />

161 173 128 39<br />

Yht. prosentteina:<br />

32% 35% 25% 8%<br />

A B C D<br />

1995 5 6 5 2<br />

1996 9 1 2 1<br />

1997 4 3 3 0<br />

1998 6 5 1 3<br />

1999 5 1 2 0<br />

2000 5 2 2 0<br />

2001 2 4 4 1<br />

2002 6 2 0 3<br />

2003 6 5 5 1<br />

2004 14 14 6 2<br />

2005 8 4 5 0<br />

2006 11 7 6 1<br />

2007 8 8 5 0<br />

2008 4 14 6 0<br />

2009 12 11 5 1<br />

Yhteensä:<br />

105 87 57 15<br />

Yht. prosentteina:<br />

40% 33% 21% 6%<br />

Lonkkaniveldysplasiaa on pippurin ja suolan värisistä snautsereista keskimäärin 33 prosentilla.<br />

Mustissa dysplasiaprosentti on keskimäärin 27. Suurin osa näistä on kuitenkin lievää lonkkavikaa<br />

eli C-lonkkaa. Vaikenta lonkkavikaa eli E-lonkkaa on P&S värisissä esiintynyt kautta aikojen<br />

neljällä koiralla ja mustissa yhdellä koiralla. Huomattavaa on, että mustia on lonkkakuvattu suhteessa<br />

hieman enemmän kuin P&S snautsereita ja mustilla lonkkavikaa on hieman vähemmän<br />

kuin pippurin ja suolan värisillä.<br />

Mustilla lonkkaniveldysplastisten koirien osuus on pysynyt melko samana vuosina 1994-2009<br />

rekisteröidyissä koirissa, hienoista parannusta on ehkä nähtävissä viime vuosien aikana. Pippurin<br />

ja suolan värisillä lonkkaniveldyslasia on hieman lisääntynyt vuosien 2004- 2008 aikana rekisteröidyissä<br />

koirissa suhteessa aikaisempiin rekisteröinteihin. Vuonna 2008 muutettiin kerhon<br />

pentuvälityssääntöjä siten, että D – lonkkaisten vanhemman pentuetta ei hyväksytä kerhon pentulistalla.<br />

Aikaisemmin vain E-lonkkaisen käyttö oli kiellettyä kerhon sääntöjen mukaan. Pentuvälityssäännön<br />

muutos lonkkien suhteen ei ole vielä nähtävissä näissä tilastoissa.<br />

4.3.2. Kyynärniveldysplasia<br />

Kyynärniveldysplasia on lonkkadysplasian tapaan nivelen kasvuhäiriö (osteokondroosi), johon<br />

vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, ruokinta ja rasitus. Osteokondroosimuutoksia voidaan<br />

todeta kyynärnivelen lisäksi tavallisimmin myös olka-, polvi- ja lonkkanivelessä. Kasvuhäiriön<br />

muodostuminen ajoittuu pitkien rustoisten putkiluiden luutumisjaksoon 4-7 kuukauden välillä. Oireilun<br />

tavallisin alkamisikä on 6-9 kk, oireina kipu ja ontuma.<br />

Dysplasiakartoitustutkimus voidaan tehdä röntgenkuvauksella, minimi-ikä on 12 kk.<br />

Arvosteluasteikko on seuraava:<br />

0 normaalit kyynärnivelet<br />

1 lievät muutokset<br />

2 kohtalaiset muutokset<br />

3 voimakkaat muutokset<br />

Vuosina 1995–2009 on kuvattu 161 kpl P&S ja 164 kpl mustaa snautseria.<br />

32

Tulokset:<br />

P&S:<br />

0 144<br />

kpl<br />

Mustat:<br />

161kpl<br />

1 15 kpl 2 kpl<br />

2 2 kpl 0 kpl<br />

3 0 kpl 1 kpl<br />

Kyynärniveliä on kuvattu yhteensä 325 snautserilta, joista 20:lla on havaittu muutoksia. Kyynärniveldysplasiaprosentti<br />

on siis tämän aineiston perusteella kuusi prosenttia. Huomattavaa on että<br />

tutkittaessa värejä erillään esiintyy dysplasiaa pippurin ja suolan värisillä noin kymmenellä<br />

prosentilla ja mustilla noin kahdella prosentilla.<br />

4.3.3. Silmäsairaudet<br />

Katarakta eli perinnöllinen harmaakaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa kehittyvä tai<br />

myöhemmällä iällä kehittyvä.Kaihia on olemassa perinnollinen harmaakaihi sekä hankittukaihi ja<br />

normaali iänmuötä ilmenevä nukleaariskleroosi. Jotta kaihia voisi pitää perinnöllisenä, sen tulee<br />

esiintyä rodulle ominaisessa paikassa linssiä ja useimmiten lisääntyä tai tiivistyä iän myötä.<br />

Kaihi voi esiintyä vain toisessakin silmässä. Harmaakaihi voi aiheutua myös jostain sairaudesta,<br />

lääkkeestä, tapaturmasta tai vanhuudesta. Nämä muodot eivät ole periytyviä. Kaihia on olemassa<br />

geneettisesti erilaisia muotoja. Kaihin periytymismekanismia snautsereilla ei tiedetä.<br />

PRA eli progressiivinen verkkokalvon rappeutuma (perifeerinen) on todettu yhdellä mustalla<br />

snautserilla vuonna 2003. Kaikkien PRA –muotojen periytymistä ei vielä tunneta. Jotkut PRA<br />

muodot periytyvät resessiivisen autosomaalisesti. Eräillä roduilla on todettu X-kromosomaalinen<br />

muoto. Sairaus ilmenee eri roduilla tyypilliseen aikaan 9 kuukaudesta 10 vuoteen, jolloin on<br />

vaara sekoittaa sairaus vanhuuden aikaiseen verkkokalvon rappeutumiseen. Myös eri tulehdukset<br />

aiheuttavat verkkokalvon rappeutumista.<br />

Lyhenne PHTVL/PHPV tarkoittaa pysyviä verisuonijäänteitä. Linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen<br />

verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaus luokitellaan kuuteen eri asteeseen.<br />

Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista (PHTVL 1. aste) sokeutta aiheuttaviin muutoksiin<br />

(6. aste). [Pärnänen]<br />

RD eli verkkokalvon synnynäinen kehityshäiriö, jossa verkkokalvo kehittyy jo sikiöaikana palautumattomasti<br />

epänormaaliksi. MRD tarkoittaa että koiralla on verkkokalvolla yksi tai usempia<br />

poimuja, joko toisessa tai molemmissa silmissä. GRD eli geograaffinen RD on MRD muutosta<br />

laajempi poimujen ja verkkokalvojen ohentumien kertymä, joka jo todennäköisesti vaikuttaa näkökykyyn.<br />

TRD eli totaali RD, jolloin verkkokalvo on kokonaisuudessaan irti ja koira on sokea.<br />

[Jalomäki]<br />

Distichiasis/Cilia aberranta eli ylimääräiset silmäripset, on sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa<br />

karvoja. Nämä karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristelyä<br />

ja sarveiskalvohaavaumia. Joillakin roduilla karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta oireita.<br />

Oirehtivilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. [Pärnänen]<br />

PHTVL/PHPV 1, MRD, Distichiasis diagnoosin saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen jos sen<br />

partneri on tutkittu ja terveeksi todettu ko. sairauden osalta.<br />

Perinnölliset silmäsairaudet todetaan silmätutkimuksiin erikoistuneen eläinlääkärin tekemässä<br />

tutkimuksessa. Vuosina 1995–2004 on silmätarkastettu yhteensä 296 P&S väristä ja 246 mustaa<br />

snautseria.. Perinnölliseksi luokiteltavaa harmaakaihia on löydetty 11 mustalta snautserilta<br />

ja progressiivista verkkokalvon rappeumaa (PRA) yhdeltä mustalta snautserilta. Silmäsairaita<br />

mustien kannasta on 2,5 % verrattuna rekisteröinteihin. Vuoden 2003 terveyskyselyyn vastanneista<br />

80 kpl:lle koirista oli tehty virallinen silmätarkastus. Neljällä terveyskyselyyn vastanneista<br />

oli todettu löydöksiä, mutta koirilla ei ollut raportoitu niistä mitään ongelmia.<br />

Mustista snautsereista on tutkittu vuosien 1995–2004 aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin.<br />

Todellisuudessa mustien tutkimustuloksissa on samojen koirien uusintatutkimuksia, joten tutkit-<br />

33

tujen yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi Vuosina 1995- 2008 silmäpeilattiin<br />

211 mustaa snautseria eli 33 prosenttia ko, vuosina rekisteröidyistä mustista snautsereista.<br />

Silmäpeilausten määrä verrattuna rekisteröinteihin on ollut laskussa. Kaihia tai kaihiepäilys<br />

löytyi vuosien 1995-2008 aikana seitsemältä mustalta, joka on yksi prosentti verrattuna rekisteröityihin<br />

koiriin ko.ajalla. Mustilla tutkimustulos on ollut voimassa 24 kuukautta.<br />

Pippurin ja suolan värisiä on silmäpeilattu vuosina 1995- 2004 24 % verrattuna kyseisen ajan<br />

rekisteröinteihin.Vuosina 2005- 2008 P&S snautsereita on silmäpeilauttu 308 eli 21.5 prosenttia<br />

rekisteröinneistä. Vuonna 2009 muutettiin pentuvälityssääntöjä siten, että myös jalostukseen<br />

käytettäviltä pippurin ja suolan värisiltä snautsereita vaaditaan silmäpeilaus vähintään 24 kuukauden<br />

välein. P&S värisissä snautsereissa on esiintynyt kaihia vanhemmalla iällä koirissa, jotka<br />

ovat nuorena silmäpeilattu terveiksi. Vuosien 1995-2008 aikana on kaihilöydöksia tai -<br />

epäilyjä tehty kahdeksalalta koiralta eli 0,5 % suhteessa rekisteröintehin. Vuoden 2009 aikana<br />

on kuvattu muutaman jalostus käytössä ollut vanhempi P&S uros kaihitilanteen kartoittamiseksi.<br />

Yhtään löydöstä ei ole löydetty näistä. Tavoitteena on kartoittaa laajemmin ikääntyneiden<br />

snautserien silmien terveys.<br />

Jalostukseen käytetyt suomalaiset snautserit on poikkeuksetta silmäpeilattu viimeisen kymmenen<br />

vuoden aikana.<br />

4.3.4. Napatyrä<br />

Napatyräisen koiran vatsanpeitteissä on reikä, jonka kautta vatsapaita ja/tai suolia pääsee työntymään<br />

vastaontelosta nahan alle. Napatyrä on periytyvä vika ja kasvattajat ovat <strong>Suomen</strong> Kennelliiton<br />

säännösten mukaisesti velvollisia korvaamaan mahdollisesta napatyräleikkauksesta aiheutuneet<br />

kustannukset. Napatyrä on snautsereilla harvinainen, esiintyvyys terveyskyselyraportoinnin<br />

perusteella noin 1 % luokkaa.<br />

Vuoden 2010 alussa terveytietokantaan oli napatyrään merkitty esiintyvän 1 mustalla ja 6 P&S<br />

värisellä snautserilla.<br />

4.3.5. Korvatulehdukset<br />

Koiran korvatulehdus on 99 prosentissa tapauksista ulkokorvan tulehdus (ihmisellä taas välikorvan).<br />

Ulkokorva alkaa korvalehdestä ja loppuu tärykalvoon. Korvakäytävä on suurin piirtein L-<br />

kirjaimen muotoinen ja sen pinnassa on mikroskooppinen pieni nukkakerros (värekarvat). Näiden<br />

karvojen tarkoituksena on kuljettaa tali ulospäin. Ulkokorva on itse asiassa suoraan ihon<br />

jatke. Monet taudit, jotka aiheuttavat oireita iholla, oireilevat siten myös korvassa.<br />

Klassiset tulehduksen oireet punoitus, kuumotus ja kipu esiintyvät eriasteisina. Joskus tulehdus<br />

voi olla hitaasti ja salakavalasti etenevä, koira läpsyttelee korviaan silloin tällöin, mutta omistaja<br />

ei saata havahtua pienistä merkeistä korviin edes katsomaan. Toisaalta tulehdus voi olla erittäin<br />

akuutti, jolloin korva on kosketusarka ja eritettä esiintyy runsaasti ja korvakipu saa koiran olon<br />

todella tukalaksi. Hoitamattomana tulehdus muuttuu helposti krooniseksi ongelmaksi.<br />

Altistavat tekijät<br />

Tietyt tekijät saattavat aiheuttaa joko taudinaiheuttajabakteereiden tai -hiivojen kasvua tai muuta<br />

ärsytystä korvassa.<br />

Snautserin kohdalla yksi altistava tekijä ovat korvakäytävässä kasvavat karvat. Korvakäytävän<br />

aukon karvojen nyppiminen parantaa korvan tuuletusta, eikä korvasta nouseva vaikku pääse<br />

paakkuuntumaan niihin. Myös kosteus (uiminen tms. korvien kastuminen) voi muuttaa korvan<br />

normaaleita olosuhteita niin, että bakteeri ja/tai hiivat pääsevät kasvamaan siellä liikaa. Erilaiset<br />

allergiat voivat aiheuttaa korvien kutinaa ja punoittelua. Jälkitautina kuvioon voi tulla mukaan<br />

hiivat ja bakteeritkin. Ainoa tarttuva korvatulehduksen muoto on korvapunkin aiheuttama. Korvapunkki<br />

on pieni loinen, joka asustaa koiran tai kissan korvassa ulostaen korvan täyteen tummaa<br />

kahvinporomaista likaa. Korvan anatomia voi myös joillakin yksilöillä olla ”huono” (korvakäytävien<br />

ahtaus, poimuisuus).<br />

34

Diagnoosi<br />

Jos korvien kutina ei ole lievää ja hoidu korvakarvat nyppimällä ja korvanpuhdistusaineitten<br />

avulla, tulee koira tutkia eläinlääkärissä. Korva voidaan tähystää, korvaerite tutkia mikroskoopilla,<br />

eritteestä voidaan tehdä bakteeriviljely jne. Tavallisimpia mikrobilöydöksiä korvatulehduksissa<br />

ovat stafylokokit, E.coli, Pseudomonas ja Proteus ja Malassezia-hiiva. Korvapunkki on erittäin<br />

helppo nähdä korvaeritteen mikroskooppisessa tutkimuksessa.<br />

Hoito<br />

Korvan puhdistus siihen tarkoitetuilla aineilla ja korvaa vaurioittamatta on tärkeää. Puhdistusainetta<br />

tulee käyttää tarpeeksi, mutta korvakäytävän värekarvoja ei tule rikkoa esim. hankaamalla<br />

paperilla tai vanupuikoilla. Varsinainen eläinlääkärin tekemä korvahuuhtelu joudutaan<br />

useinkin tekemään rauhoituksessa, että korvat saadaan kunnolla puhdistettua. Tavallisimmin<br />

korvatulehdusta hoidetaan korvatipoilla (jos tärykalvo on ehjä) ja/tai suun kautta annettavilla antibiooteilla.<br />

Lääkkeen valinta riippuu tietenkin oletetusta taudinaiheuttajasta tai viljelyn tuloksesta.<br />

Useimmat korvatipat ovat yhdistelmävalmisteita, joissa on sekä antibiootti, hiivalääke ja kortisoni<br />

samassa. Kortisonia sekä tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää myös suun kautta, silloin<br />

jos turvotus ja/tai kutina on kovin voimakasta tai mikäli epäillään allergiataustaa. Lääkityksen pituus<br />

vaihtelee tapauskohtaisesti viikosta useampiin viikkoihin.<br />

Tavallisesti korvatulehduksen paraneminen myös kontrolloidaan eläinlääkärin arvioimana aikana,<br />

kroonistumisen välttämiseksi. Hoitamaton korvatulehdus voi pahimmillaan kehittyä väli- ja<br />

sisäkorvan tulehdukseksi, jolloin koira kulkee jatkuvasti pää kallellaan ja lopulta se saattaa kokonaan<br />

menettää tasapainokykynsä. Kroonisessa tulehduksessa korvan pinta muuttuu ja korvakäytävä<br />

kovettuu ja ahtautuu. Joissain tapauksissa korvakäytävän avartamisleikkaus voi auttaa<br />

tai ainakin helpottaa tilannetta. Usein voidaan kuitenkin joutua käyttämään jatkuvia tai usein<br />

toistuvia lääkityksiä.<br />

Kahdessa viimeisessä terveyskyselyssä (vuodet 1999 ja 2003) on korvatulehdus ollut snautserin<br />

yleisin sairaus. Vuoden 2003 kyselyyn vastanneista oli 7 prosentilla koirista esiintynyt usein<br />

toistuvaa tai kroonista korvatulehdusta. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan<br />

kuusi kertaa tai enemmän sekä kroonisista korvatulehduksista kärsiviä snautsereita on ollut<br />

kolme prosenttia. Jos mukaan lasketaan snautserit, joilla on ollut korvatulehduksia 1-5 kertaa,<br />

on korvatulehduksista kärsinyt 26 prosenttia snautsereista. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä<br />

toistuvia korvatulehduksia ilmeni niin ikään seitsemällä prosentilla.<br />

4.3.6. Kohtutulehdukset<br />

Kohtutulehdus on yksi vanhenevien narttujen tavallisimpia sairauksia. Yksittäistapauksissa sitä<br />

voi olla jo aivan nuorillakin nartuilla. Altistavina tekijöitä ovat mm. tiheät kiimat ja hormonihoidot.<br />

Kohtutulehdus voi silti tulla täysin ”normaalillekin” nartulle.<br />

Jokainen kiima-aika rasittaa kohdun limakalvoa. Etenkin, jos kiimaväli on lyhyt (alle 5 kk), kohtu<br />

ei ehdi palautua vaan sen limakalvon pintaan tulee muutoksia. Bakteereiden aiheuttama kohtutulehdus<br />

havaitaan yleensä muutamia viikkoja (3-6) kiiman loppumisen jälkeen. Tulehdus voi olla<br />

lievä tai erittäin vakava, ja oireet vaihdella. Tavallisimmin koiran emättimestä havaitaan epänormaalia<br />

vuotoa (haisevaa, epänormaalin väristä). Lisäksi nartulla voi olla yleisoireita kuten<br />

väsymystä, ruokahaluttomuutta, ja märkäkohdun kyseessä ollessa lisääntynyttä juomista, oksentelua<br />

ja ripulia. Joskus vuotoa ei havaita, vaan eritteet kertyvät kohtuun.<br />

Diagnoosi voidaan tehdä yleistutkimuksen, mahdollisesti röntgenin tai ultraäänen ja verikokeiden<br />

avulla. Lievät tulehdukset saattavat parantua antibiootilla, joskus kohdunpoistoleikkaus on<br />

ainut tapa koiran pelastamiseksi. Kohtutulehdukset uusivat herkästi, joten kohdunpoisto on<br />

varmin tapa estää vaivan uusiminen. Siitokseen tarkoitetun nartun tiinehtyminen kohtutulehduksen<br />

jälkeen voi olla mahdollista, mutta astutus kannattaa tehdä heti seuraavaan kiimaan antibioottisuojassa.<br />

Kohtutulehduksista tai vuotohäiriöistä oli kärsinyt viisi prosenttia snautserinartuista vuoden 2003<br />

terveyskyselyssä. Vuoden 2010 alussa terveystietokannan tietojen mukaan kohtutulehduksia<br />

on ollut niin ikään 9 prosentilla snautserinartuista. Kyselyn mukaan kohtutulehdus ei näytä liittyvän<br />

astutukseen eikä synnytykseen. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyyn vastatuista<br />

snautserinartuista kohtutulehduksia oli ollut myös viidellä prosentilla.<br />

35

4.3.7. Nisäkasvaimet<br />

Yleisesti narttujen kaikista kasvaimista noin 50% on nisäkasvaimia. Niitä luonnollisesti löydetään<br />

yleensä vanhemmilta nartuilta. Hormoneilla on osuutta niiden syntyyn. Kiimanestolääkitykset<br />

lisäävät maitorauhaskasvainten riskiä. Myös joissain suvuissa saattaa olla enemmän taipumusta<br />

nisäkasvaimiin kuin toisissa.<br />

Kasvaimet ovat yleensä kovia, epämääräisen muotoisia ja myhkyräisiä. Niitä voi löytyä mistä<br />

kohtaa nisärivistöä tahansa. Puolessa tapauksista kasvaimia on lukuisia. Kasvainten koko voi<br />

vaihdella muutamasta millimetristä useisiin senttimetreihin. Vanhemmilla nartuilla kaikkia nisässä<br />

olevia patteja tulee epäillä kasvaimiksi. Diagnoosi voidaan tehdä ottamalla patista ohutneulanäyte<br />

tai useimmiten koko patti operoidaan pois. Ennen operaatiota on hyvä röntgenkuvata<br />

keuhkot etäispesäkkeitten varalta. Jos etäispesäkkeitä löytyy, koiran ennuste on erittäin huono.<br />

Hoidon tärkein osa on kaiken epänormaalin kudoksen poisto. Poistetusta nisäkudoksesta voidaan<br />

lähettää koepala ns. histopatologiseen tutkimukseen, koska kasvaimen tyyppi vaikuttaa<br />

ratkaisevasti ennusteeseen. Noin puolet kasvaimista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuisista kasvaimista<br />

tavallisin tyyppi on adenokarsinooma. Se, mistä kohtaa nisäkudosta adenokarsinooma<br />

syöpäsoluja löytyy, vaikuttaa ennusteeseen. Pahanlaatuinenkin kasvain voi olla siis ennusteeltaan<br />

hyvä, jos syöpä on rajoittunutta. Jos syöpäsoluja löytyy paikallisista imusolmukkeista, ennuste<br />

on huonompi. Tulehtunut karsinooma on ennusteeltaan huonoin.<br />

Vuoden 2003 terveyskyselyssä nisäkasvainten yleisyys oli neljän prosentin luokkaa. Vuoden<br />

2010 alussa terveystietokantaan on kirjattu maitorauhaskasvaimia 40 P&S (11%) ja kahdella<br />

(1%) mustalla snautserilla. Nisäkasvaimien eli maitorauhaskasvaimien määrä on P&S snautsereilla<br />

ollut kasvussa. Vastaavasti Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä nisäkasvainten<br />

yleisyys oli P&S värisillä 15 prosenttia ja mustilla 3 prosenttia.<br />

4.3.8. Lihasdystrofia<br />

Vuonna 1994 syntyi pippurin ja suolan värinen pentue, jonka löydökset viittaavat lihasdystrofiaan.<br />

Oireet eivät ole sinänsä uusia, vastaavankaltaisesti oireilleita yksittäistapauksia on viime<br />

vuosikymmenten aikana ollut muutamia. Vuonna 1994 syntyneen pentueen 10 pennusta neljä<br />

todettiin sairaiksi.<br />

Snautseripennut olivat normaaleita kahdeksan viikon iässä. Oireet ilmaantuivat pentujen ollessa<br />

iältään neljästä viiteen kuukautta. Oireet johtuivat luurankolihasten etenevästä surkastumisesta<br />

ja niiden vaikeusaste vaihteli lähes oireettomasta erittäin vaikeaan oireiluun: lievää vaikeutta<br />

ylösnoustaessa, kinnerahtautta, takapään heikkoutta, kaatuilua, oksentelua. Oireet olivat progressiivisesti<br />

pahenevia. Diagnoosi lihasdystrofia asetettiin oireitten, kliinisten ja biokemiallisten<br />

muutosten, elektromyografisten havaintojen ja histopatologisten löydösten perusteella.<br />

Sairaus ei ole täysin yhtenevä minkään muulla rodulla raportoidun lihasdystrofiaksi kutsutun<br />

tautitilan kanssa, vaan kyseessä saattaa olla uusi lihasdystrofian muoto.<br />

Tautikartoitus on mahdollista noin 6 kk iässä otettavalla verikokeella, josta määritetään lihasentsyymien<br />

CK ja ASAT määrät. Molemmat arvot ovat huomattavasti (moninkertaisesti) kohonneet<br />

sairailla yksilöillä. Myös lihasbiopsia on diagnostinen. Osa kasvattajista on testannut pentuja verikokein.<br />

Noin 100:sta pippurin ja suolan värisestä pennusta on otettu lihasentsyymien CK ja<br />

ASAT arvot, jotka ovat olleet normaalit.<br />

Taudin periytymistavasta ei ole tietoa. Sairaan pentueen vanhempia ei ole käytetty tämän jälkeen<br />

jalostukseen. Kokeilupentue tehtiin astuttamalla sairaiden pentujen emä omalla lievästi<br />

sairaalla pojallaan. Osa näistä pennuista oli sairaita ja lopetettiin. Viitteitä taudin esiintymisestä<br />

muissa maissa ei ole saatu.<br />

4.3.9. Dilatoiva kardiomyopatia (DCM)<br />

Kardiomyopatia on sydänlihassairaudesta johtuva sydämen laajentuma. Sairautta on ilmennyt<br />

saksalaisissa P&S snautserilinjoissa sekä varmuudella yhdessä suomalaisessa snautseripentueessa<br />

2000-luvulla. Yksittäisiä tapauksia on Suomessakin voinut olla muitakin. Oireet ovat sy-<br />

36

dämen vajaatoiminnasta johtuvia. Yskä, hengitysvaikeudet, huono kunto, ruokahaluttomuus ja<br />

nesteen kertyminen elimistöön ovat tyypillisiä oireita. Oireet voivat olla hyvinkin akuutisti alkavia.<br />

Sairautta on esiintynyt todennäköisesti vuosikymmenten ajan jossain määrin, sen periytymistapa<br />

on autosomaalinen ja resessiivinen. Sairastumisikä on 1-5 vuotta. Taudin kesto on muutamasta<br />

kuukaudesta muutamaan vuoteen, mutta yhä nuoremmat kuolevat. Dilatoiva kardiomyopatia<br />

on diagnostisoitavissa ultraäänitutkimuksella luotettavasti. Linjoissa, joissa koiria on kuollut<br />

DCM:aan, on samalla diagnostisoitu kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta<br />

ei kuitenkaan sinänsä aiheuta DCM:aa.<br />

Saksassa työryhmä etsii taudin kantajia. He ovat löytäneet viisi mahdollista epäilyksen alaista<br />

koiraa, jotka ovat saksalaisia, syntyneet 1950-luvulla. Saksan rotukerho on kehottanut tiedottamaan<br />

heille, mikäli tapauksia todetaan muuallakin. Saksassa snautserikerho ei suosittele alle 3-<br />

vuotiaitten saksalaisten pippurin ja suolan väristen siitoskoirien käyttöä ilman sydämen ultraäänitutkimusta.<br />

Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu seitsemällä P&S ja yhdellä mustalla sydänsairauksia.<br />

Tietokanta ei erittele tarkemmin sydänsairauksia.<br />

Vuonna 2007 raportoitiin Suomessa toinen Dilatoiva kardiomyopatia tapaus lisää. Pentueen<br />

kaikki pennut tutkittiin sairauden osalta. Vain tämä yksi pentu lopetettiin ja loput pentuesisarukset<br />

todettiin terveeksi. Tapaukseen liityi myös borrelioosi joten hieman epäselväksi jäi että aiheutuiko<br />

sydän oireet punkin puremasta vai itse sairaudesta.<br />

4.3.10. Hypotyreoosi<br />

Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhanen on elin, jonka tuottama kilpirauhashormoni<br />

on elimistössä osallisen hyvin monissa toiminnoissa. Kilpirauhastoiminnan häiriö<br />

vaikuttaa yleiseen aineenvaihduntaan, lihaksistoon, ihoon, lisääntymiseen, sydämen, ruuansulatuksen,<br />

veren, silmien ym. toimintoihin.<br />

Hypotyreoosi on tavallisimmin immuunivälitteisen kilpirauhasen tulehduksen seurausta (ns. autoimmuuni-tyreoidiitti).<br />

Tällä on perinnöllistä taustaa. Kirjallisuuden mukaan snautseri on yksi<br />

hypotyreoosi riskiroduista<br />

Oireilu voi olla hyvin moninaista, tyypillisimmin se alkaa 2-6 vuoden iässä. Koira voi olla normaalia<br />

laiskempi, sen rasituksen sieto huonontunut, se lihoo helpommin, iho ja karva ovat huonokuntoiset<br />

ja hitaasti kasvavat (mahdollista karvattomuutta ja ohutkarvaisuutta, joka klassisimmin<br />

alkaa hännän ja peräpeilin alueella). Kiimavälit voivat olla pidentyneet ja koira voi liikkua<br />

normaalia laiskemmin. Hypotyreoosin hoitona koiralle annetaan tyroksiinia päivittäin suun kautta.<br />

Diagnoosi tehdään verikokeella. T4 ja TSH -hormonien epäsuhde yhdessä tyypillisten oireitten<br />

kanssa viittaavat hypotyreoosiin. Nuorelta koiralta voidaan testata TGAA -vasta-aineet (tyreoidea<br />

gland autoantibodies) eli ns. riski sairastua hypotyreoosiin, vaikka oireita ei vielä olisikaan.<br />

Terveystietokantaan (alkuvuosi 2010) on raportoitu kolmen (1%) P&S ja neljän (3%) mustan sairastavan<br />

hypotyreoosia. Ruotsissa ja Hollannissa osa kasvattajista testaa siitoseläimensä.<br />

Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä hypotyreoosia oli mustilla snautsereilla 7 prosentilla<br />

ja P&S värisillä 3 prosentilla.<br />

4.3.11. Kynsien irtoaminen<br />

Onychomadesis on latinankielinen termi kynsiongelmalle. O-madesis tarkoittaa kynnen kuoren<br />

irtoamista. Kynnen kuori ensin lohkeaa ja sen jälkeen irtoaa. Yleensä sairaus ilmenee useammassa<br />

kynnessä ja/tai käpälässä lyhyen ajanjakson sisällä. Joissakin tapauksissa tilalle kasvaa<br />

täysin normaali kynsi. Mineraalipitoisuutta tutkittaessa on todettu, että sairaitten kynsien mineraalipitoisuus<br />

oli huomattavasti korkeampi kuin normaalin kynnen. Pehmeä sarveisaine ei siis<br />

ole sairauden riskitekijä.<br />

Onychodystrofia tarkoittaa kynnen epämuodostumista. Termi ”symmetrinen lupoidi onychodystrofia”<br />

kuvaa tilaa, jossa kaikissa tassuissa symmetrisesti kynnen kapselit irtoavat ja kynnet<br />

epämuodostuvat. Sairauden taustasyytä ei tunneta. Tyypillisesti omistaja havaitsee ensin yhden<br />

37

epämuodostuneen kynnen kahdessa tai useammassa tassussa. 2-9 viikon sisällä kaikki kynnet<br />

ovat sairaita. Hauraita ja kuivia kynsiä tulee leikata usein. Lyhyet kynnet eivät ole niin alttiita<br />

vaurioille eikä tulehdus niissä aiheuta niin suurta kipua kuin pitkissä kynsissä. Tapauksesta riippuen<br />

voidaan tarvita erilaisia lääkityksiä ja kynsien poistoa.<br />

Eräässä tutkimuksessa (jossa mukana muutama suur- ja keskikokoinen snautseri) symmetrisestä<br />

lupoidista onychodystrofiaa hoidettiin omega-3 ja omega-6 rasvahapoilla. Muutaman kuukauden<br />

kuurin jälkeen nähtiin hyviä, jopa erinomaisia tuloksia. Mikäli hoito keskeytettiin, kynsiaines<br />

palautui huonoksi, mutta jatkuvalla rasvahappolisällä koirien kynnet pysyivät normaaleina.<br />

Rasvahapot parantavat koiran immuunimekanismia. Kaikille koirille siitä ei ole apua, ilmeisesti<br />

riippuen omega-3 rasvahappojen erilaisesta aineenvaihdunnasta eri rotujen ja eri-ikäisten<br />

koirien välillä. [Lindberg]<br />

Vastaavanlaista kynsiongelmaa tiedetään ilmenevän myös mustilla suursnautsereilla ja muilla<br />

roduilla.<br />

Kynsiongelma on yleinen, koiraa pahasti invalidisoiva ongelma, johon perimällä on todennäköisesti<br />

merkitystä. Mustilla snautsereilla oli vuoden 2003 terveyskyselyssä 18 prosentilla (11/62)<br />

hauraita, lohkeilevia tai kuoriutuvia kynsiä. Pippurin ja suolan värisissä vastaavaa laajamittaista<br />

ongelmaa ei todettu. Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin useammin kuin kuusi kertaa tai<br />

kroonisesti irtoavia ja liuskottuivia kynsiä seitsemällä prosentilla mustista snautsereista ja pippurin<br />

ja suolan värisillä yhdellä prosentilla. Tilastojen valossa kynsiongelmat eivät ole kasvussa.Ruotsin<br />

snautserikerhon terveyskyselyssä mustilla snautsereilla todettiin 11 prosentilla kynsiongelmia,<br />

pippurin ja suolan värisillä neljällä prosentilla.<br />

4.3.12. Varvaskasvaimet<br />

Levyepiteelikarsinooma on pahanlaatuinen kasvain ja aggressiivinen sairaus, jonka suhteen<br />

keskikokoinen snautseri on riskirotu. Eräässä tutkimuksessa 72:sta kynnen levyepiteelikarsinoma<br />

tapauksesta 62 % oli suur- tai keskikokoisia snautsereita. Pikainen diagnoosi ja varpaan<br />

amputaatio ovat tärkeitä, jotta ehdittäisiin estää etäispesäkkeet keuhkoihin. Varvaskasvaimia on<br />

esiintynyt lähinnä iäkkäämmillä snautsereilla. Terveystietokantaan vastatuista snautsereista (alkuvuosi<br />

2010) varvaskasvaimia oli ollut viidellä (1%) P&S ja seitsemällä (5%) mustalla snautserilla.<br />

Varvaskasvaimia Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni mustilla snautsereilla<br />

viidellä prosentilla ja P&S värisillä 0,3 prosentilla.<br />

4.3.13. Muut kasvaimet<br />

Terveystietokannan avoimista vastauksista kävi ilmi, että kasvaimet ovat hyvin yleinen kuolinsyy<br />

ja erilaisten kasvainten kirjo myös hyvin laaja. Oheisessa taulukossa ilmenee raportoidut kasvaimet<br />

yleisyys järjestyksessä:<br />

Kasvain<br />

Maitorauhaskasvain 7<br />

Vatsakasvain 5<br />

Imukudoskasvain 3<br />

Ihosyöpä 3<br />

Sisäelinkasvain 2<br />

Munuaiskasvain 2<br />

Keuhkosyöpä 2<br />

Aivokasvain 2<br />

Anaalirauhaskasvain 1<br />

Kiveskasvain 1<br />

Henkitorvikasvain 1<br />

Korvakasvain 1<br />

Maksakasvain 1<br />

Luusyöpä 1<br />

Virtsarakkokasvain 1<br />

Suusyöpä 1<br />

Lukumäärä vastauksissa<br />

38

4.3.14. Epilepsia<br />

Epilepsia johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Varsinainen,<br />

ns. ”primaari” epilepsia on tavallisin epilepsian muoto. Epilepsiasta on olemassa eritavoin<br />

periytyviä muotoja, joiden periytymistapaa ei tarkasti tunneta. Epileptisia kohtauksia voi aiheuttaa<br />

eri sairaudet mm. aivokasvaimet, nk. vesipää ja diabetes. Tällöin epilepsiaa kutsutaan<br />

”sekundääriseksi” epilepsiaksi.<br />

Tyypillisessä epilepsiassa kohtausta edeltää ns. aura, jolloin koira muuttuu levottomaksi. Varsinainen<br />

kohtaus kestää yleensä 30 sekunnista 4 minuuttiin, jolloin koira makaa tajuttomana kouristellen.<br />

Kohtauksia on tosin erilaisia. Samalla koiralla kylläkin kohtaukset ovat yleensä aina<br />

samanlaisia.<br />

Epilepsiaa ei voida parantaa, sitä voidaan vain hallita. Jos kohtauksia on kovin harvoin, tai ne<br />

ovat erittäin lieviä, ei hoitoa aina tarvita. Useimmiten epilepsia on kuitenkin vakava sairaus. Jos<br />

kohtauksia on usein tai ne ovat rajuja, aloitetaan jokapäiväinen, elinikäinen lääkitys. Joitakin<br />

epilepsioita ei saada edes lääkityksellä hallintaan, vaan pahimmassa tapauksessa koira joudutaan<br />

lopettamaan. Jos epilepsia alkaa nuorena, ennuste on huonompi kuin esim. keski-iässä<br />

puhkeavassa taudissa.<br />

Suomessa on raportoitu (alkuvuosi 2010) viiden snautserin sairastavan diagnosoitua epilepsiaa.<br />

on. Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä epilepsiaa ilmeni yhdellä prosentilla vastatuista<br />

koirista.<br />

4.3.15. Häntämutkat ja töpöhännät<br />

Häntämutkalla tarkoitetaan erilaisia häntänikamien muutoksia. Häntätraumat voivat aiheuttaa<br />

muutoksia, jotka muistuttavat häntämutkaa. Eron pystyy kuitenkin toteamaan röntgenkuvauksella.<br />

Synnynnäisesti normaalia lyhyempi tai kokonaan puuttuva häntä on joillain roduilla suhteellisen<br />

useinkin ilmenevä perinnöllinen poikkeama.<br />

Jos käytetään jalostukseen hännättömiä tai töpöhäntäisiä koiria, tulee ottaa huomioon, että<br />

hännättömyys voi lisätä spina bifidan (selkäydinhalkio) riskiä ja/tai ristiluun muutoksia. Ensimmäinen<br />

merkki letaaligeenistä on pentuekoon pieneneminen.<br />

Vaikka onkin eri geeneistä johtuvaa töpöhäntäisyyttä, mitään töpöhäntätyyppiä ei ole toistaiseksi<br />

osoitettu turvalliseksi, vaan niihin kaikkiin saattaa liittyä kehityshäiriöiden riski.<br />

Kirjallisuudessa on todettu snautserilla ilmenevän töpöhäntäisyyttä ja hännättömyyttä. Myös<br />

Suomessa on tiedossa joitakin koukkuhäntä- ja töpöhäntäyksilöitä. Snautsereilla töpöhäntä ei<br />

aiheudu tuosta ”töpöhäntägeenistä” vaan on samanlainen epämuodostuma kuin muutkin esim.<br />

häntämutkat, varvasanomaliat jne. Töpöhäntä katsotaan snautsereilla epämuodostumaksi ja on<br />

näin ollen hylkäävä virhe rotumääritelmän mukaan. Tälläista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.<br />

Terveyskyselyssa 2008 raportoitiin häntämutkaa 6 koiralla.<br />

4.3.16. Kivesvika<br />

Kivesvikaisen uroksen toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin.<br />

Piilokives voi sijaita vatsaontelossa tai nivuskanavassa. Piilokiveksistä koiraa ei <strong>Suomen</strong> Kennelliiton<br />

säännösten mukaisesti saa käyttää siitokseen. Piilokiveksisyys on periytyvä vika, jota<br />

myös narttu voi periyttää. Vuonna 2003 tehdyssä terveyskyselyssä 1995–2000 syntyneistä<br />

uroksista noin 4 prosentilla oli kivesvikaa, kun taas vuonna 1999 tehdyssä terveyskyselyssä 8<br />

prosenttia oli piilokiveksisiä. Vuoden 2008 terveyskyselyssä kivesvikaa esiintyi 7 prosentilla koirista.<br />

Pentuekyselylomakkeiden pohjalta määrät ovat olleet kasvussa.<br />

4.3.17. Purentaviat ja hammaspuutokset<br />

Snautserilla kuuluu rotumääritelmän mukaan olla vahvat leuat, kaikki hampaat ja täydellinen,<br />

voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva leikkaava purenta, jolloin alaetuhampaat koskettavat<br />

yläetuhampaiden takapintaa. Täysikasvuisella koiralla on 42 hammasta. Hampaitten tulee<br />

olla puhtaanvalkoiset. Tasapurenta on virhe, ylä-, ala- ja ristipurenta hylkääviä virheitä.<br />

39

Hammaskaavio:<br />

I C P M<br />

Yläleuka: 3 1 4 2<br />

Alaleuka: 3 1 4 3<br />

Selitykset:<br />

I = etuhammas, C = kulmahammas, P = välihammas ja<br />

M = poskihammas.<br />

Purentavioilla ja hammaspuutoksilla tai ylimääräisillä hampailla on perinnöllistä luonnetta.<br />

Kääpiökoirilla tavallista ongelmaa, eli maitokulmahampaitten kiinnijäämistä, voi ilmetä muillakin<br />

roduilla, kuten snautserilla. Pahimmassa tapauksessa, mikäli pysyvien hampaitten asento viivästyksestä<br />

kärsii, tästä voi aiheutua hankala purentavika. Ylimääräiset hampaat ovat yleensä<br />

etuhampaita, kun taas hammaspuutokset koskevat usein välihampaita. P&S snautsereilla on<br />

viime vuosina yleistynyt myös etuhampaiden puutokset, niitä on jo enemmän kuin välihampaiden<br />

puutoksia. Yksittäisten hampaiden puuttuminen ei vaikuta koiran terveyteen millään lailla.<br />

Vuoden 2008 terveyskyselyssä raportoitiin 8 P&S ja 6 mustalla synnynnäisiä hammaspuutoksia.<br />

Samassa kyselyssä huomattiin että tapaturmaisesti hammasvaurioita sattuu eniten P&S värisille<br />

koirille 23 kpl.<br />

Pahat purentaviat voivat hankaloittaa jonkun yksilön elämää. Esimerkiksi liian kapea alaleuka<br />

voi aiheuttaa sen, että alakulmahampaat pistävät koiran kitalakeen. Liian ahtaat hammasvälit<br />

voivat aiheuttaa suutulehduksia. Äärimmäisen voimakas yläpurenta voi vaikeuttaa koiran syömistä<br />

ja alakulmahampaat voivat osua kitalakeen.<br />

Purentavikoja esiintyi vuoden 2003 terveyskyselyssä noin yhdellä prosentilla vastatuista koirista.<br />

Ruotsin snautserikerhon terveyskyselyssä ilmeni alapurentaa noin 5 prosentilla mustista snautsereista<br />

ja 3 prosentilla P&S värisistä snautsereista. Yläpurentaa ilmeni kolmella prosentilla.<br />

Vuoden 2008 terveyskyselyn pohjalta purentavikaa esiintyy noin 4 prosentilla koirista. Tasapurentaa<br />

esiintyy noin 3% koirista. Vuoden 2010 alussa terveystietokannassa on raportoitu 7 prosentilla<br />

purentavikaa (risti-, tasa-, ylä- tai alapurenta) Purentaviat näyttäisivät olevan kasvaneet<br />

terveystilastoja verrattaessa.<br />

4.3.18. Terveyskyselyjen 2003 ja 2008 vertailua<br />

Terveyden osalta vuoden 2008 tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin edellisessä terveyskyselyssä,<br />

joka toteutettiin vuonna 2003. Vuoden 2008 kyselyyn saatiin tiedot 167 pippurin ja<br />

suolan värisestä snautserista ja 100 mustasta. Vuonna 2003 vastauksia kertyi 152:sta pippurin<br />

ja suolan värisestä ja 62 mustasta snautserista. Tuolloin kysely rajattiin viisi vuotta sitten vain 3-<br />

8 vuotiaille koirille. Vuonna 2008 toteutetussa kyselyssä haluttiin tietoa kaikenikäisistä snautsereista,<br />

myös jo menehtyneistä.<br />

Toistuvia tulehduksia oli ollut suolistossa kahdella prosentilla vastanneista, samoin virtsatietulehdus.<br />

Allergia oli todettu kahdeksalla koiralla. Korvatulehduksia, joita oli sairastettu yli viisi<br />

kertaa todettiin yhteensä yhdeksällä koiralla. 1-5 kertaa korvatulehduksen oli sairastanut 68<br />

koiraa (25%). Sydänsairauksia oli ollut kahdella koiralla samoin hemolyyttinen anemia (AIHA).<br />

Maitorauhaskasvaimia todettiin 16 koiralla.. Varvaskasvaimia todettiin kuudella koiralla, joista<br />

neljä P&S ja kaksi mustaa. Epilepsiaa sairasti viisi koiraa. Näistä kaksi primääri epilepsiaa ( syytä<br />

ei tiedetä), kolme sekundääriepilepsiaa (aiheuttaja jokin muu sairaus). Kilpirauhasen vajaatoimintaa<br />

oli todettu kuudella koiralla, näistä neljä oli pippurin ja suolan värisiä ja kaksi mustia.<br />

Kynsien liuskottumista todettiin 1-5 kertaa 16 koiralla, jakautuen puolet P&S ja puolet mustia.<br />

Enemmän kuin 5 kertaa kynnet olivat liuskottuneet kolmella koiralla, joista yksi P&S ja kaksi<br />

mustaa. Kynsien irtoamista esiintyi 10 koiralla 1-5 kertaa. Selkäongelmia seitsemällä koiralla<br />

(3%). Lonkkiaan oirehti yksi kuvaamaton ja kaksi D-lonkkaiseksi kuvattua koiraa.<br />

Kivespuutoksia oli yhdeksällä koiralla. Eturauhastulehduksista oli kärsinyt seitsemän urosta. Astumisten<br />

kanssa ei ole ollut ongelmia. Valeraskaus oli vaivannut 48:a narttua. Ensimmäinen<br />

juoksu oli alkanut 7-8 kuukauden iässä. Juoksujen väli oli pääsääntöisesti kuusi tai seitsemän<br />

kuukautta. Keisarinleikkauksella oli synnyttänyt 14 narttua vastatuista koirista. Pennuissa yleisimmät<br />

viat olivat kives- ja purentavika. Napatyrää oli esiintynyt kuudella ps pennulla ja vastaavasti<br />

kuudella mustalla pennulla oli ollut häntämutka.<br />

40

Synnynnäisiä hammaspuutoksia kuudella koiralla, tapaturman aiheuttamia hammaspuutoksista<br />

kärsii 16 koiraa. Tasapurentaa oli kahdeksalla koiralla, joista seitsemän ps värisiä. Yläpurentaa<br />

kuudella koiralla, näistä viisi mustia.<br />

Terveystulosten vertailua prosentteina<br />

Terveyskysely 2003 Terveyskysely 2008<br />

vastauksia 214 (152 ps, 62m) 267 (167ps, 100m)<br />

piilokiveksiä 4% 3%<br />

kilpirauhasen vajaatoiminta<br />

1% 2%<br />

epilepsia 1% 2%<br />

virtsakiviä alle 1% 2%<br />

virtsaongelmia alle 1% 2%<br />

herkkävatsaisuus, suolisto-ongelmia<br />

4% 2%<br />

kohtutulehduksia 5% 4%<br />

maitorauhaskasvaimia 4% 6%<br />

selkäongelmia alle 1% 3%<br />

kynsiongelmia 6% 7%<br />

vesihäntä alle 1% 13%<br />

korvatulehdus, usein 7% 3%<br />

Suurin muutos aikaisempaan kyselyyn verrattuna on vesihännän esiintymisessä. Nyt tehdyssä<br />

kyselyssä peräti 13 prosenttia koirista oli kärsinyt vesihännästä yhdestä viiteen kertaan. Lieneekö<br />

pitkien häntien myötä omistajat oppineet tunnistamaan ko. vaivan?<br />

Maitorauhaskasvaimet olivat hieman lisääntyneet. Maitorauhaskasvaimien kohdalla lienee syytä<br />

tarkastella minkä ikäisillä koirilla ne ovat esiintyneet. Lohkeilevia, hauraita ja kuoriutuvia kynsiä<br />

oli mustilla snautsereilla vuoden 2003 kyselyssä 18 prosentilla aineiston koirista. Tässä kyselyssä<br />

vastaavia ongelmia mustilla snautsereilla oli 10 prosentilla. Pippurin ja suolan värisillä 5 prosentilla.<br />

Korvatulehduksia esiintyy joka neljännellä snautserilla yhdestä viiteen kertaan. Useammin korvatulehduksista<br />

oli kärsinyt kolme prosenttia koirista. Viisi vuotta sitten toteutetussa terveyskyselyssä<br />

korvatulehdus oli yleisin ongelma snautsereilla. Näin myös tällä kertaa, jos huomioidaan<br />

sekä kerran että useammin korvatulehduksen sairastaneet koirat. Jos huomioidaan vain useammin<br />

kuin viisi kertaa korvatulehduksen sairastaneet koirat on korvatulehdusten määrä vähentynyt<br />

verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Nyt tehdyssä kyselyssä olisi voinut keskittyä kolme<br />

tai enemmän kertaa korvatulehduksista kärsiviin koiriin. On huomattava ero sairastaako koira<br />

kerran vai viisi kertaa elämänsä aikana korvatulehduksen.<br />

Kyselyssä kartoitettiin myös snautsereiden elinikää ja kuolinsyitä. Vastauksia saatiin 44 menehtyneestä<br />

snautserista Tämän aineiston perusteella snautserin keskimääräinen elinikä on 10.5<br />

vuotta.. Vanhuus, sairaus tai onnettomuus oli tyypillisin kuolinsyy. Valitettavasti vastausten<br />

määrä jo menehtyneistä snautsereista on vielä melko pieni kovin luotettavien johtopäätösten tekemiseen.<br />

4.3.19. Kuolleisuus<br />

Kennelliiton Koiranet- tietojärjestelmään pystyy nykyään kirjaamaan koiran kuolinajan ja syyn.<br />

Tähän mennessä kuolleeksi järjestelmässä on ilmoitettu 46 P&S snautseria ja 20 mustaa snautseria.<br />

Keski- ikä kuolleilla P&S snautsereilla on 11 vuotta, mustilla vastaavan luvun ollessa 8<br />

vuotta 4 kuukautta.<br />

Yleisimmäksi kuolinsyyksi P&S koirilla on kirjattu vanhuus (luonnollinen tai lopetus) 17 koiraa,<br />

iältään nämä koirat ovat olleet keskimäärin 13 vuotta, 4 kuukautta. Seuraavaksi yleisin kuolinsyy<br />

P&S snautsereilla ovat kasvainsairaudet, syöpä. P&S snautsereista 7 on kuollut/ lopetettu näiden<br />

vuoksi keski-ikä näillä koirilla on ollut 12 vuotta. Tapaturmaisesti P&S snautsereista on<br />

kuollut 4 kpl, näiden koirien keski-iäksi jää ainoastaan 2 vuotta 2 kuukautta. 4 koiraa on kuollut<br />

ilman sairauden diagnosointia keski- ikä 8 vuotta 11 kuukautta. 3 koiraa on lopetettu ilman sairauden<br />

diagnosointia keski- iältään 12 vuotta 9 kuukautta. Maksan ja ruuansulatuskanavan sai-<br />

41

auden vuoksi on kuollut 3 koiraa keski- iältään 10 vuotta 1 kuukautta. 3 koiran kuolinsyytä ei<br />

ole ilmoitettu keski- ikä näillä koirilla 9,5 vuotta. Muuhun sairauteen, jota ei löydy listalta on kuollut<br />

2 koiraa keski- iältään 8,5 vuotta. Luusto- ja nivelsairauden vuoksi on kuollut 1 koira 14 vuotta<br />

8 kuukautta. Sisäeriterauhasten sairauteen on kuollut 1 koira 10 vuotta 5 kuukautta. Sydänsairauden<br />

vuoksi on kuollut 1 koira 12,5 vuoden iässä.<br />

Mustilla yleisintä kuolinsyytä ei voida määritellä koska 5:n koiran kuolinsyytä ei ole ilmoitettu<br />

keski- iältään nämä koirat ovat olleet 9 vuotta 7 kuukautta. Neljä koiraa on kuollut kasvainsairauksiin/<br />

syöpään iältään keskimäärin 8 vuotta 10 kuukautta. Kolme mustaa snautseria on lopetettu<br />

käytöshäiriöiden vuoksi, keski- ikä näillä koirilla on ollut 6 vuotta. Tapaturmaisesti mustia<br />

snautsereita on kuollut kolme koiraa, keski- iältään 3 vuotta 9 kuukautta. kaksi koiraa on ilmoitettu<br />

kuolleen sairauteen, jota ei löydy listalta keski- iältään 11 vuotta 3 kuukautta. Selkäsairauden<br />

vuoksi on kuollut 1 koira iältään 7 vuotta 4 kuukautta. Sisäelinten sairauden vuoksi on kuollut<br />

1 koira 11 vuoden 2 kk:n iässä. Vanhuuteen on tilastojen mukaan kuollut/ lopetettu yksi koira<br />

12 vuoden ja 8 kuukauden iässä.<br />

Edellä mainittujen tilastojen perusteella voitaisiin sanoa, että snautseri on suhteellisen tapaturma-<br />

altis rotu, nämä tapaturman vuoksi kuolleet koirat laskevat keski- ikää molemmissa väreissä<br />

huomattavasti. Mustia snautsereita on lopetettu tilastojen valossa käytöshäiriöiden vuoksi,<br />

koska näitä lopetuksen syitä ei tarkemmin tiedetä on tästä mahdoton päätellä muuta kuin se, että<br />

luonteeltaan erityisen haastavia yksilöitä löytyy varmasti edelleen. Jatkossa olisi erittäin tärkeää,<br />

että mahdollisimman monen edesmenneen snautserin kuolinsyy käytäisiin kirjaamassa<br />

rekisteriin, jotta laajempia tilastoja kuolinsyistä olisi mahdollista tehdä.<br />

4.3.20. Lisääntyminen<br />

Snautserin tulee pystyä lisääntymään normaalisti. <strong>Suomen</strong> Kennelliiton säännösten mukaisesti<br />

narttua saa penikoittaa enintään kerran 10 kuukaudessa. Nartun penikoittaminen liian usein rasittaa<br />

narttua. Alle 2-vuotiaan tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöä varten tulee saada jalostustoimikunnan<br />

lupa ja esittää nartusta tuore eläinlääkärin terveystutkimustodistus. Pentujen luovutusikä<br />

on Kennelliiton määräysten mukaan aikaisintaan 7 viikkoa, ja tätä alaikärajaa tulee ehdottomasti<br />

noudattaa.<br />

Suurin osa Suomessa syntyvistä snautseripentueista täyttää <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n pentuvälitysvaatimukset<br />

(Liite C). Kerhon pentuvälityssääntöjen mukaan kasvattajan on ilmoitettava<br />

etukäteen kirjallisesti ennen astutusta tuleva yhdistelmä. Astutuksen jälkeen tehdään uusi ilmoitus<br />

toteutuneesta astutuksesta ja syntyneistä pennuista. Näiden tietojen perusteella pystytään<br />

seuraamaan snautserien tiineyhtyvyyttä ja pentuekokoa. Kasvattajat raportoivat lähes kaikista<br />

vuosittain Suomessa syntyneistä luovutusikäisistä snautserin pennuista jalostustoimikunnalle.<br />

Pentuetiedustelulomakkeessa A (Liite B) kerrotaan syntyneiden ja rekisteröityjen pentujen määrä,<br />

mahdolliset synnytysvaikeudet ja pentujen tila.<br />

Vuosien 1996–2004 aikana on jalostustoimikunnalle raportoitu 598 pippurin ja suolan värisestä<br />

luovutusikäisestä pennusta. Pentueita ko. aikana on ollut 81. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla<br />

pentukuolleisuus on kyseisenä aikana ollut viisi prosenttia (30 kuollutta tai pian lopetettua<br />

pentua 598:sta). Keisarinleikkauksia on tehty 11 pentueessa 81:stä eli 14 prosenttia synnytyksistä<br />

on päätynyt keisarinleikkaukseen. Lääkitystä synnytyksen yhteydessä on käytetty kahdessa<br />

tapauksessa. Kivespuutoksia on luovutusiässä ilmennyt yhdellä prosentilla (8 pentua),<br />

samoin purentavikaa. Häntämutkia tai töpöhäntiä on ollut yhdellä prosentilla (7 pentua) ja napatyrä<br />

0,6 prosentilla (neljä pentua). Pentujen kuolinsyiksi on mainittu hapenpuute, kitalakihalkio,<br />

vatsapeitteen kehittymättömyys, sydämen laajentuma, reikä eteisen välillä ja keuhkotulehdus.<br />

Luovutusikäisiä mustia pentueita vuosien 1996–2004 aikana on ollut 52, näissä on ollut yhteensä<br />

353 pentua. Pentukuolleisuus mustilla snautserilla on yhdeksän prosenttia eli 32 pentua 353<br />

pennusta on syntynyt kuolleena, menehtynyt synnytyksen jälkeen tai kasvattaja lopettanut. Keisarinleikkauksia<br />

on tehty kahdelle pentueelle 52:sta eli 4 prosenttia, lääkitystä ei ole käytetty laisinkaan<br />

synnytyksen yhteydessä. Kivespuutoksia luovutusikäisillä mustilla pennuilla on ollut 3<br />

prosentilla (10 pentua 353:sta), purentavikaa 0,8 % eli kolme pentua, joilla kaikilla oli yläpurenta.<br />

Häntämutka tai töpöhäntä oli 0,6 prosentilla (kaksi pentua), napatyrää ei esiintynyt. Valkoisia<br />

karvoja rinnassa oli yhdeksällä pennulla eli 2,5 prosentilla. Mustista vanhemmista oli syntynyt<br />

42

kaksi pippurin ja suolan väristä pentua. Mustien pentujen kuolinsyyksi oli mainittu happivaje, kitalakihalkio,<br />

kehityshäiriö, eturaajan vääntymä ja vatsa-aukile.<br />

Molempien värien pentujen kuolinsyyt ovat samankaltaiset. Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla<br />

on tarvittu enemmän keisarinleikkauksia kuin mustilla, joilla taas pentukuolleisuus on ollut<br />

hieman suurempi kuin pippurin ja suolan värisillä. Mustilla on ollut vähän enemmän kivespuutoksia<br />

luovutusiässä, kun taas pippurin ja suolan värisillä on ollut enemmän häntämutkia, töpöhäntiä<br />

ja napatyrää.<br />

Pentujen kehitystä seurataan vuoden iässä niistä palautettavalla pentuetiedustelulomake B:llä<br />

(Liite B), jonka kasvattaja palauttaa jalostustoimikunnan sihteerille. Kyseisessä lomakkeessa<br />

raportoidaan mm. ilmenneet sairaudet, väri- ja purentaviat, kivespuutokset ja koot. Lomake otettiin<br />

käyttöön vasta vuonna 2003. Vuoden ikäisten raporteissa (7 pentueesta) oli mustilla mainittu<br />

kolmen pennun lopetus ennen vuoden ikää valkosolujen toimintahäiriön vuoksi. Kivespuutoksia<br />

oli kahdella koiralla ja purentavirheitä oli: 1 alapurenta, 2 ristipurentaa ja 5 yläpurentaa (sama<br />

pentue). Yhdellä uroksella oli ollut toistuva kivespussitulehdus. Kookkaita uroksia raportoitiin<br />

olevan kolmessa pentueessa. Raportteja vuoden ikäisistä pippurin ja suolan värisistä oli 8 pentueesta.<br />

Etuhampaan puutoksia esiintyi kolmella koiralla (sama pentue). Yhdellä koiralla hännän<br />

surkastuma, joka johti hännän amputaatioon jo kolmen viikon iässä. Kookkaita uroksia oli mainittu<br />

olevan kahdessa pentueessa.<br />

Terveyskyselyssä 2008 kyseltiin erikseen nartun ja uroksen omistajilta pentueisiin ja lisääntymiseen<br />

liittyviä kysymyksia:<br />

Hiljaisia juoksuja on esiintynyt 2 prosentilla nartuista. Ensimmäinen juosksu esiintyy keskimäärin<br />

8 kk iässä ja juoksut pääsäintöisesti ovat 6kk välein. Noin seitsemällä prosentilla on raportoitu<br />

juoksuja epäsäännöllisin välein.<br />

Pieniä pentueita (alle 4 pentua) on esiintynyt noin yhdeksällä prosentilla nartuista. Heikkoja supistuksia<br />

11 prosentilla nartuista. Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 16% kyselyyn vastanneista<br />

nartuista.<br />

Pennuilla esiintynyt napatyrää 7 pennulla, suu- ja kitalakihalkiota 1 pennulla, kivesvikaa 14 pentuessa.<br />

purentavikaa 15 pentuessa, 1 sammakkopentu, häntämutkaa kuudessa mustassa pentueessa.<br />

Vuosina 2000-2009 pentuelomakkeita on palautettu toimikunnalle 169 pentueesta ja 1159 pennusta.<br />

Keisarinleikkauksella on synnyttänyt 14 prosenttia nartuista ja lääkitystä on tarvittu 6,5<br />

prosentissa synnytyksissä. Kuolleena syntyy n. 5% pennuista ja pentulaatikkoon on kuollut noin<br />

kaksi prosenttia pennuista. Pentuja on jouduttu lopettamaan ennen luovutusikää 1,5 prosenttia.<br />

Purentaongelmia esiintyy kahdella prosentilla pennuista ja kapeaa alaleukaa on raportoitu 1,6<br />

prosentilla pennuista. Kivesvikaa on raportoitu 2,5 prosentilla pennuista. Häntä mutkaa on esiintynyt<br />

10 pennulla ja töpöhäntää 2 pennulla. Värivirheitä on raportoitu 1,6 prosentilla pennuista.<br />

1-vuotiaiden pentuelomakkeita on palautettu vain 60 pentueesta. Täkeätä olisi että kasvattajat<br />

paluttaisivat myös näitä lomakkeita enemmän. Näissä raportoitiin eniten kivesvikaa 23 pennulla.<br />

Erilaisia purentavikoja yhteensä 16 pennulla. Häntämutkaa viidellä pennulla.<br />

4.4. Ulkomuoto<br />

Suomalaisen snautserin ulkomuoto (fenotyyppi) on melko lähellä rotumääritelmää. Liioiteltuja<br />

tyyppejä ei voida sanoa olevan. Kanta on melko tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia<br />

ei liioin ole.<br />

Snautseri ei ole koskaan ollut ns. suosikkirotu, joten jalostusvalinnat ovat perustuneet harkintaan.<br />

Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa<br />

on voitu ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä<br />

voidaan pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.<br />

Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin,,<br />

neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan, mutta samalla tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin<br />

karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä oikeaan kaikkia niveliä käyttävään raviin. Saatuamme<br />

edellä oleviin tavoitteisiin muutoksen olemme lähes ihanteessa. Suomessa on kaikki mahdollisuudet<br />

ulkomuodon parantamiseen, sillä meillä on erinomaisia siitoskoiria.<br />

43

4.4.1. Rotumääritelmä<br />

44<br />

FCI:n numero 182. FCI:n hyväksymä 11.8.2000 ja <strong>Suomen</strong> Kennelliiton hyväksymä 15.8.2001.<br />

KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti- ja seurakoira.<br />

LYHYT HISTORIAOSUUS: Alun perin snautsereita pidettiin Etelä-Saksan alueella tallikoirina,<br />

sillä ne viihtyivät erityisen hyvin hevosten seurassa. Ne vaanivat innokkaasti kaikkia jyrsijöitä ja<br />

tappoivat ne silmänräpäyksessä. Tästä syystä ne saivat aikoinaan kansanomaisen nimen ”rattler”<br />

(rotanpyytäjä). Kun Pinseri-Snautseriyhdistys perustettiin vuonna 1895, rotua nimitettiin karkeakarvaiseksi<br />

pinseriksi.<br />

YLEISVAIKUTELMA: Keskikokoinen, voimakas, mieluummin tanakka kuin solakka; karkeakarvainen.<br />

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Neliömäinen rakenne; säkäkorkeus on suunnilleen sama kuin<br />

rungon pituus; pään koko pituus (kirsun kärjestä niskakyhmyyn) on puolet selän pituudesta<br />

(säästä hännäntyveen).<br />

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Luonteenomaista on eloisuus, johon yhdistyy rauhallisuus. Rodulle<br />

tyypillistä on hyväluonteisuus, leikkisyys ja voimakas kiintymys isäntään. Hyvin lapsirakas,<br />

lahjomaton ja valpas, ei kuitenkaan herkkähaukkuinen. Hyvin kehittyneiden aistien, älykkyyden,<br />

koulutettavuuden, pelottomuuden, sitkeyden sekä säiden- ja tautien sietokyvyn ansiosta snautseri<br />

on erinomainen perhe-, vahti- ja seurakoira, jolla on myös käyttökoiran ominaisuudet.<br />

PÄÄ: Kallo-osa: Voimakas ja pitkä; niskakyhmy ei ole korostunut. Pään tulee olla suhteessa koiran<br />

vahvuuteen. Kallo on tasainen, poimuton ja yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa. Otsapenger:<br />

Kulmakarvojen ansiosta otsapenger on selvästi erottuva. Kirsu: Täyteläinen ja aina<br />

musta. Sieraimet ovat suuret. Kuono-osa: Tylppäkärkisen kiilan muotoinen; kuononselkä on<br />

suora. Huulet: Mustat, tiiviit ja kiinteästi leukojen myötäiset. Suupielet ovat tiiviit. Leuat, hampaat<br />

ja purenta: Ylä- ja alaleuka ovat vahvat. Täydellinen, voimakkaasti kehittynyt ja tiiviisti sulkeutuva<br />

leikkaava purenta (hammaskaavion mukaisesti 42 hammasta); hampaat ovat puhtaanvalkoiset.<br />

Poskilihakset ovat voimakkaat, mutta liian kehittyneet poskipäät eivät saa vaikuttaa pään<br />

muotoon, joka parran kanssa muodostaa suorakaiteen. Silmät: Keskikokoiset, soikeat, eteenpäin<br />

suuntautuneet, tummat ja ilmeeltään eloisat. Silmäluomet ovat tiiviit. Korvat: Taittokorvat;<br />

ylöskiinnittyneet, V:n muotoiset; korvan sisäreuna on poskenmyötäinen. Korvat ovat taittuneet<br />

eteenpäin ohimonmyötäisesti, yhdenmukaisesti ja yhdensuuntaisesti, taitekohta ei ole kallolinjaa<br />

korkeammalla.<br />

KAULA: Voimakas ja lihaksikas, kaunislinjainen, sulavasti säkään liittyvä ja tyvestään voimakas.<br />

Jalosti kaareutunut, tyylikäs ja koiran vahvuuteen sopiva. Kaulanahka on tiivis ja poimuton.<br />

RUNKO: Ylälinja: Säästä lähtien loivasti taaksepäin laskeva. Säkä: Ylälinjan korkein kohta. Selkä:<br />

Vahva, lyhyt ja tiivis. Lanne: Lyhyt, vahva ja syvä. Etäisyys viimeisestä kylkiluusta lantioon<br />

on lyhyt, minkä ansiosta koira vaikuttaa tiiviiltä. Lantio: Hieman pyöristynyt ja liittyy sulavasti<br />

hännän kiinnityskohtaan. Rintakehä: Kohtalaisen leveä ja poikkileikkaukseltaan soikea, kyynärpäihin<br />

ulottuva. Eturinta on hyvin kehittynyt ja rintalastan kärjen ansiosta selvästi erottuva.<br />

HÄNTÄ: Luonnollinen.<br />

RAAJAT:<br />

ETURAAJAT: Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna vahvat ja suorat, eivät liian lähellä<br />

toisiaan. Sivusta katsottuna kyynärvarsi on suora. Lavat: Tiiviisti rintakehän myötäiset, lihaksikkaat<br />

ja okahaarakkeiden yläpuolelle ulottuvat. Mahdollisimman viistot ja taakse sijoittuneet,<br />

kulmaus vaakatasoon nähden on noin 50 astetta. Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset,<br />

vahvat ja lihaksikkaat; lavan ja olkavarren välinen kulmaus on noin 95-105 astetta. Kyynärpäät:<br />

Tiiviisti rungonmyötäiset, eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Kyynärvarret: Joka suunnasta<br />

katsottuna täysin suorat, vahvat ja lihaksikkaat. Ranteet: Vahvat ja vakaat, eivät juurikaan<br />

kyynärvarsien rakenteesta erottuvat. Välikämmenet: Edestä katsottuna pystysuorat, sivulta katsottuna<br />

hieman viistot, vahvat ja hieman joustavat. Käpälät: Lyhyet ja pyöreät. Varpaat ovat tiiviisti<br />

yhdessä ja kaareutuneet (ns. kissankäpälät); kynnet ovat lyhyet ja tummat, päkiät kestävät.<br />

TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat sivulta katsottuna asennoltaan maata peittävät<br />

ja rungon takana, takaa katsottuna yhdensuuntaiset, eivät liian lähellä toisiaan. Reidet: Kohtuul-

lisen pitkät, leveät ja voimakaslihaksiset. Polvet: Eivät sisään eivätkä ulospäin kääntyneet. Sääret:<br />

Pitkät, vahvat ja jänteikkäät, liittyvät vahvoihin kintereisiin. Välijalat: Lyhyet ja pystysuorat.<br />

Käpälät: Varpaat ovat lyhyet, kaareutuvat ja tiiviisti yhdessä. Kynnet ovat lyhyet ja mustat.<br />

LIIKKEET: Joustavat, tyylikkäät, ketterät, vapaat ja maata voittavat. Etuaskel ulottuu mahdollisimman<br />

pitkälle eteen, takaraajan pitkä ja joustava askel mahdollistaa tarvittavan työntövoiman.<br />

Vastakkaisten puolien etu- ja takaraaja liikkuvat samanaikaisesti eteenpäin. Selkä, jänteet ja nivelet<br />

ovat kiinteät.<br />

NAHKA: Kauttaaltaan tiivis.<br />

KARVAPEITE: Karvan tulee olla jäykän karkeaa ja tiheää. Karvapeite koostuu tiiviistä aluskarvasta<br />

ja kovasta, rungonmyötäisestä peitinkarvasta, joka ei saa olla liian lyhyttä. Peitinkarva on<br />

karkeaa, riittävän pitkää, jotta oikea karvanlaatu voidaan todeta; ei pörröistä eikä laineikasta.<br />

Raajakarvat eivät aina ole niin karkeita kuin rungossa. Otsassa ja korvissa karva on lyhyttä.<br />

Tyypillisinä tunnusmerkkeinä ovat hieman silmiä varjostavat tuuheat kulmakarvat ja parta, joka<br />

ei saa olla liian pehmeä.<br />

VÄRI: Puhdas musta, jossa musta aluskarva ja pippuri & suola. Ihanteellinen pippuri & suola -<br />

väri on keskiharmaa, jossa on tasaisesti jakautunut, hyvin pigmentoitunut pippurointi ja harmaa<br />

aluskarva. Värisävyt tummasta raudanharmaasta aina hopeanharmaaseen ovat sallittuja. Kaikilla<br />

värisävyillä tulee olla ilmettä korostava tumma maski, joka tasapainoisesti sopii väritykseen.<br />

Selvät vaaleat merkit päässä, rinnassa ja raajoissa eivät ole toivottuja.<br />

KOKO JA PAINO:<br />

SÄKÄKORKEUS: Urokset ja nartut 45–50 cm.<br />

PAINO: Urokset ja nartut noin 14–20 kg.<br />

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen<br />

vakavuuteen. Kauttaaltaan liian pieni tai liian lyhyt pää; raskas tai pyöreä kallo; otsarypyt; lyhyt,<br />

suippo tai kapea kuono-osa; tasapurenta; voimakkaasti esiin työntyvät posket tai poskiluut; vaaleat,<br />

liian suuret tai pyöreät silmät; alas kiinnittyneet tai liian pitkät, asennoltaan epäsymmetriset<br />

korvat; löysä kaulanahka; leuanaluspussit; kapea niska; liian pitkä, pehmeä tai köyry selkä; takakorkeus;<br />

luisu lantio; niskaa kohti kääntyvä hännäntyvi; pitkät käpälät; peitsaaminen; liian lyhyt<br />

tai liian pitkä, pehmeä, laineikas, takkuinen tai silkkinen, valkoinen tai laikukas karva sekä<br />

muut sekavärit; ruskea aluskarva; pippuri & suola -värisillä tumma selkäjuova tai musta satula;<br />

säkäkorkeuden ylitys tai alitus 1 cm:n asti.<br />

VAKAVAT VIRHEET: Raskas tai kevyt rakenne; matala- tai korkearaajaisuus; virheellinen sukupuolileima<br />

(esim. urosmainen narttu); ulospäin kiertyvät kyynärpäät; niukasti kulmautuneet tai<br />

länkisääriset takaraajat; pihtikinttuisuus; yli 1 cm:n ja alle 3 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta.<br />

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Kaikenlaiset epämuodostumat; puutteellinen rotutyyppi; purentavirheet<br />

kuten ala-, ylä- ja ristipurenta; karkeat virheet yksittäisissä kohdissa, kuten rakennevirheet, karva-<br />

ja värivirheet; yli 3 cm:n poikkeamat annetusta säkäkorkeudesta; arkuus, aggressiivisuus,<br />

vihaisuus, liika epäluuloisuus tai hermostuneisuus.<br />

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.<br />

4.4.2. Rotumääritelmän tulkintaohje<br />

Yleisvaikutelma<br />

Keskikokoinen snautseri on vahva ja voimakasrakenteinen, mutta aina jalo. Se ei saa olla kuitenkaan<br />

liian raskas. Sillä on hyvä lihaksisto ja luusto, rakenteeltaan neliömäinen pituuden suhteessa<br />

korkeuteen. Sukupuolileiman on oltava selvä. Luonteessa yhdistyvät vilkas temperamentti<br />

ja äärimmäinen uskollisuus.<br />

Karkeakarvainen ja tiivis turkki, eteen taittuvat kulmakarvat ja tuuhea parta ovat rodulle ominaisia<br />

piirteitä.<br />

45

Rungon pituus mitattuna lapojen etureunasta pakaraan pitää vastata säkäkorkeutta. Snautseri<br />

on ravaaja.<br />

Kuva 4.1: ”Normaali” Kuva 4.2: ”Kevyt” Kuva 4.3: ”Raskas”<br />

Snautserin yleisvaikutelman pitää olla kuvan 4.1 normaalin oloinen eikä liian kevyt (kuva 4.2) tai<br />

liian raskas (kuva 4.3).<br />

Pää<br />

Pää on snautserilla voimakas, suorakaiteinen ja pitkänomainen<br />

hiukan kaventuen korvilta silmien kohdalle ja siitä edelleen kuonon<br />

kärkeen. (Kuva 4.4.) Pään kokonaispituus on puolet selän<br />

pituudesta, joka mitataan lapojen yläkärjestä hännän kiinnityskohtaan<br />

(säkä-hännäntyvi). Pään on oltava oikeassa suhteessa<br />

koiran kokonaismassaan ja sukupuoleen nähden.<br />

Pään pituus on tärkeä, koska sillä on ratkaiseva osuus kokonaisvaikutelmaan<br />

koiran neliömäisyydestä. Ellei pään pituus mitattuna<br />

kuonon päästä takaraivoon ole puolet tai hiukan yli selän<br />

pituuteen verrattuna, ei tasapainoista vaikutelmaa saavuteta. Kuva 4.4<br />

Snautserin kallo on suhteellisen leveä korvien välistä, mitan kuitenkaan ylittämättä kahta kolmannesta<br />

koko kallon pituudesta. Päälaki on tasainen, ei kupera eikä kuhmuinen. Kuhmuinen<br />

päälaki muodostuu tavallisesti kahdesta luukyhmystä silmien yläpuolella yhdistyneenä ulkonevaan,<br />

esiin työntyvään takaraivoon. Kallon pitää olla yhdensuuntainen kuonon ylälinjan kanssa,<br />

joten kallo ei myöskään saa olla takaluisu<br />

46

Snautsereilla pitää olla hyvin kehittyneet purulihakset, ei kuitenkaan<br />

niin paljon, että syntyy vaikutelma paksuposkisuudesta.<br />

Keskikokoisen snautserin eräs tunnusmerkillinen piirre on voimakkaat,<br />

leveät ja tarkoituksenmukaiset leuat. Hyvin kehittyneet<br />

purulihakset ovat selvästi tunnettavissa.<br />

Pullottava poskenseutu ei kuitenkaan ole hyväksyttävä. Voimakkaasti<br />

ulospäin kaartuva poskiluu aiheuttaa pulloposkivaikutelman,<br />

sekä korostaa kallon leveyttä, jotka yhdessä ovat virhe.<br />

Snautserin kuono on voimakas ja päälaen kanssa samanpituinen<br />

ja samansuuntainen päättyen kohtalaisen tylpäksi kiilaksi.<br />

(Kuva 4.5a) Tässä erittäin oleellista on tuo samanpituisuus ja<br />

samansuuntaisuus. Kuonon pituuden puutteita voidaan korjata<br />

kulmakarvojen ja parran taitavalla trimmauksella. Kuonon pituuden<br />

sekä leveyden voi parhaiten todeta tunnustelemalla käsin.<br />

Riittävän hyvin kehittynyt superior maxilla (luunmuodostuma<br />

silmien alapuolella kuonon molemmilla puolilla) ei saa loppua<br />

heti silmien alapuolelle. Korokkeen puuttuminen silmien alla aiheuttaa<br />

sen, etteivät kulmahampaat asetu oikealla tavalla kuonon<br />

purentaan. Vajaamuodostuneen kuonon hyväksyminen kumoaa<br />

vaatimuksen leukojen voimakkuudesta. Alaleuassa pitää<br />

olla voimaa ja lujuutta. Tuuhea parta korostaa pään suorakaiteisuutta.<br />

Kirsu on suurehko, musta ja täyteläinen. Huulien pitää olla<br />

mustat ja tiiviit.<br />

Kuva 4.5a ja 4.5b<br />

Kuva 4.6<br />

Snautserin silmät ovat keskikokoa, tummanruskeat (mitä<br />

tummemmat sitä paremmat), ovaalinmuotoiset<br />

eteenpäin suunnatut, ei pyöreät, vaaleat eikä ulkonevat.<br />

Kulmakarvat ovat kaarevat sekä tuuheat, mutta eivät liialla<br />

pituudella saa haitata näkemistä eivätkä peittää<br />

silmiä. Alaluomet oltava tiiviit, eikä sidekalvo saa näkyä.<br />

Katse ei saa olla kova, vauhko eikä pelokas. Valpas,<br />

älykäs ja eloisa ilme on rodulle tunnusomainen.<br />

Kuva 4.7<br />

Snautserin korvat ovat pienet, V-<br />

muotoiset taittuen eteenpäin, sisempi<br />

reuna mahdollisimman poskenmyötäisesti.<br />

Korvien tulee olla<br />

riittävän korkealla, jotta korvalehden<br />

taite on suunnilleen päälaen<br />

tasolla, kuten kuvassa 4.8b. Ne eivät<br />

saa roikkua ajokoiramaisesti.<br />

(Alas kiinnittyneet, kuten kuva<br />

4.8a) Korvan tulee ulottua suurin<br />

piirtein silmäkulmaan.<br />

Kuva 4.8a Kuva 4.8b<br />

Snautserilla pitää olla täysi rivistö valkeita hampaita (yhteensä 42 kpl), joilla voimakas selkeä<br />

saksipurenta. Kulmahampaat vahvat ja hyvin kehittyneet, ylemmät kulmahampaat liittyvät alempiin<br />

ylittäen ne lievästi. Hampaisto on voimakas, eikä ylä- eikä alapurentainen. Tasapurenta luetaan<br />

lievemmäksi virheeksi kuin ylä- tai alapurenta.<br />

47

Kaula<br />

Snautserin kaula on voimakas, kohtalaisen pitkä, jalosti<br />

kaartuva yhtyen sulavasti säkään. (Kuva 4.9)<br />

Nahka on tiukka, ei löysää kaulanahkaa tai poimuja.<br />

Vaikutelma kaulan pituudesta määräytyy paljolti siitä,<br />

miten pystyt olkavarret ovat, vaikka kaulanikamien<br />

kokokin vaikuttaa koko kaulan pituuteen. Pystyt olkavarret<br />

kulkevat usein yhdessä lyhyen kaulan kanssa<br />

tai saavat sen näyttämään lyhyeltä. Erikoisen pystyjen<br />

lapojen etureuna saattaa ulottua jopa kahden ensimmäisen<br />

kaulanikaman linjan ohi. Kuva 4.9<br />

”Jalosti kaartuva” kaula varmistaa etujalkoja eteenpäin liikuttavien lihasten riittävän tuen, koska<br />

nämä lihakset ovat kiinnittyneet niskajänteeseen. Jänne alkaa takaraivosta ja jatkuu kaularankaa<br />

pitkin selkänikamiin. Yksi näistä kaulan pitkistä lihaksista ulottuu takaraivosta olkavarteen<br />

saakka. Notko- tai peurankaula ei anna riittävästi tukea voimakkaasti työskenteleville lihaksille ja<br />

näillä koirilla on usein virheelliset etuliikkeet ja löysät olkapäät. Lyhyt kaula ja pystyt olkavarret<br />

yhdessä lyhentävät myös etujalkojen eteenpäin vievien lihasten pituutta vaikeuttaen siten askeleen<br />

eteen vientiä.<br />

Kuva 4.10<br />

Runko<br />

Snautserin runko on tiivis, voimakas,<br />

neliömäinen ja vahva, sallien<br />

kuitenkin suuren liikkuvuuden ja<br />

ketteryyden. Säkäkorkeuden pitää<br />

vastata pituutta rintalastan etukärjestä<br />

pakaraan. Kuvassa 4.10 tätä<br />

on merkattu a:lla. Narttu saa olla<br />

hieman urosta pidempi.<br />

Rungon osalta virheitä ovat liian<br />

hoikka tai raskas runko, löysyys tai<br />

hintelyys, alimittainen tai ylisuuri ,<br />

tai liian luisu tai pysty lantio.<br />

Kuva 4.11: ”Normaali” Kuva 4.12: ”Takakorkea” Kuva 4.13: ”Köyry lanne”<br />

Ylälinja<br />

Ylälinjan muodostavat säkä, selkä ja lanne. Selän ylälinja ei saa olla aivan vaakasuora, vaan<br />

loivasti laskeva alkaen ensimmäisen selkänikaman kohdalta jatkuen loivasti kaartuvaan lantioon<br />

hännän kiinnityskohdalle. (Kuva 4.11) Selän pitää olla suhteellisen leveä ja lihaksikas. Lanneosan<br />

pitää olla voimakas, tanakka, suora ja lyhyt. Lonkkien ja viimeisen kylkiluun etäisyys pitää<br />

olla mahdollisimman lyhyt. Virheellisiä ylälinjoja ovat mm. takakorkea (kuva 4.12) tai köyry lanne<br />

(kuva 4.13).<br />

48

Rinta ja alalinja<br />

Snautserin rinta on kohtalaisen leveä, kylkiluut kaareutuneet ja edestä katsottuna ovaalin muotoinen<br />

poikkileikkaukseltaan. Rintalasta on selvästi erottuva. Rintakehä laskeutuu kyynärpään<br />

tasalle nousten siitä vähitellen vatsan ollessa kohtuullisesti ylösvedettynä. Rintakehä ei saa olla<br />

liian lyhyt. Vatsaviiva ei ole liioitellun ylösvetäytynyt vaan muodostaa rintakehän alaosasta lähtien<br />

kauniisti kaareutuvan linjan (Kuva 4.14)<br />

Kuva 4.14: ”Normaali” Kuva 4.15: ”Liian Kuva 4.16: ”Matalaraajainen”<br />

voimakkaasti ylösvedetty<br />

vatsalinja, lyhyt rintakehä.”<br />

Etuosa<br />

Snautserilla oikeanlainen lavan ja olkavarren<br />

välinen kulma on 95–105 astetta. Lapa ja olkavarsi<br />

ovat yhtä pitkät, kuten kuvassa 4.17.<br />

Kuva 4.18<br />

Kuva 4.17: ”Oikein<br />

kulmautunut etuosa”.<br />

Liian usein kiinnitetään huomio takaosan lihaksistoon ja kulmauksiin jättäen etuosan tarkastelu<br />

vain pintapuoliseksi. On tärkeää tiedostaa, että etuosa ei ainoastaan kannattele yli puolta painosta<br />

vaan se hallitsee myös eteenpäin vievää voimaa. Etu- ja takaosan kulmausten tulee olla<br />

tasapainossa keskenään.<br />

Hyvin kulmautunut takaosa ei ole tehokas ilman etuosan vastaavia ominaisuuksia. Jos lapaluiden<br />

yläpäiden välinen rako on enemmän kuin kahden sormen levyinen koiran seisoessa normaaliasennossa<br />

voidaan varmasti sanoa lapojen olevan liian pystyt (kuva 4.19) ja leveällä nikamien<br />

kohdalla. Koiran ravatessa tai laukatessa etujalat pääsevät ojentumaan vain vähän yli<br />

lavan keskiviivaan läpi kulkevan linjan. Liikkuessaan pystylapainen koira kannattelee usein päätään<br />

lähes vaakasuorassa ja näyttää takakorkealta. Koira, jolla on oikeakulmaiset lavat kannattelee<br />

päänsä selkälinjan yläpuolella, jolloin niskaa pitkin ja jalkoihin kiinnittyneet lihakset liikuttavat<br />

jalkoja tehokkaasti eteenpäin.<br />

49

Kuva 4.19: ”Pysty lapa,<br />

Ylikulmautunut ja lyhyt<br />

Olkavarsi”<br />

Kuva 4.20: ”Suora lapa ja<br />

pysty ja lyhyt olkavarsi”<br />

Takaosa<br />

Snautseri on takaosaltaan voimakaslihaksinen, etupään kanssa vaikutelmaltaan tasapainoinen,<br />

eikä milloinkaan säkää korkeampi. Lantio on täyteläinen ja hiukan pyöristynyt. Leveät reidet ja<br />

hyvin kulmautuneet polvet. Sääri on polvesta kintereeseen suunnilleen samansuuntainen kaulan<br />

ylälinjan kanssa. Kintereet matalat ja pystysuorat, sekä takaa katsottaessa keskenään samansuuntaiset.<br />

Kuva 4.21: Kuva 4.22: Kuva 4.23:<br />

”Ylikulmautunut” ”Oikein kulmautunut” ”Niukasti kulmautunut”<br />

Jotta tasapaino etuosan kanssa saavutetaan, täytyy lantio- ja reisiluun muodostaman kulman<br />

olla n. 95–105 astetta, lantioluun muodostaessa 30 asteen kulman vaakatasoon. Vastakohtana<br />

lavan joustavalle kiinnitykselle on lantio kiinnittynyt jäykästi selkärankaan. Lantiokulman suuruus<br />

yhdessä reiden luiden pituuden kanssa vaikuttavat polvinivelen kulmaan. Riittävän korkealle<br />

kiinnittynyt häntä, lisää takaosan lihasten pituutta, sillä useat niistä ovat kiinnittyneet hännän<br />

etupuolelle. Pidemmät lihakset sallivat takajalkojen pidemmän liikkeen taaksepäin korostaen<br />

liikkeen voimaa. Koska hännän suunta lantioon näyttää olevan vakio, yhdistyvät yleensä korkea<br />

hännänkiinnitys ja tasainen perä ja käänteisesti matalalle kiinnittynyt häntä ja pyöreämuotoinen<br />

perä. Pyöreään perään yhdistyvät usein heikosti kehittyneet reidet ja taka-ahtaus liikkuessa.<br />

Määritelmän toteutumiseksi reiden samansuuntaisuudesta kaulan ylälinjan kanssa pitää reiden<br />

luiden olla verraten pitkät ja vastaavasti kinner matala. Nämä mittasuhteet antavat erinomaiset<br />

vipuvoimat hyvään liikkumiseen.<br />

50

Häntä<br />

Snautserin häntä on luonnollinen ja kohtalaisen<br />

ylös kiinnittynyt. Etenkin liikkeessä<br />

sivusta katsottuna hännäntyven asento on<br />

noin klo 13. Koiran mieliala ja kunto vaikuttavat<br />

hännän asentoon.<br />

Rotumääritelmässä ei oteta kantaa hännän<br />

muotoon tai pituuteen. Käytännössä<br />

ne ovat erittäin vaihtelevia. Hännän päätyyppejä<br />

ovat sapeli- ja saparohäntä. Sapeli-<br />

ja sirppihännät ovat rotumääritelmän<br />

mukaisia. Arvostelussa kannattaa mainita<br />

hännän tyyppi. Koukku- ja jäniksenhäntä<br />

(kuva 4.24) ovat virheitä.<br />

Kuva 4.24: ”Jäniksen häntä”<br />

Raajat ja käpälät<br />

Snautserin eturaajat ovat suorat, pystyt ilman mitään kaarevia muotoja mistään suunnasta katsottuna.<br />

Välikämmenet eivät saa olla pehmeät. Lisäksi eturaajat ovat kiinnittyneet kohtuullisen<br />

etäälle toisistaan. Luut ovat voimakkaat ja kyynärpäät ovat lähellä kehoa osoittaen suoraan<br />

taaksepäin. Takaraajat eivät ole ulko- eivätkä sisäkierteiset.<br />

Snautserin käpälät ovat pienet ja tiiviit, muodoltaan pyöreät, paksut polkuanturat ja vahvat mustat<br />

kynnet. Varpaat ovat tiiviisti vierekkäin ja kaarevat (kissan tassut) osoittaen suoraan eteen.<br />

Käpälien (tassujen) kissamaisuus perustuu siihen, että kyseessä on alun perin ollut työkoira.<br />

Tiivis käpälä ei rakenteeltaan ole nopeutta suosiva, mutta on vähemmän altis loukkaantumiselle.<br />

Käpälän tulee olla täyteläinen ja varpaiden voimakkaasti kaareutuvat muodostaen jalalle tiettyä<br />

syvyyttä korkeussuuntaan. Erityisesti takimmainen polkuantura pitää olla täyteläinen ja hyvin<br />

muodostunut.<br />

Liikkeet<br />

Virheetön, voimakas, kepeä ja maatavoittava käynti, joka<br />

aikaan saadaan hyvin kulmautuneella etuosalla ja<br />

eteenpäin vievällä takaosalla. Eturaajat ojentuvat askeleessa<br />

eteen tasapainottaen takapään liikettä. Ravissa<br />

selkälinja säilyy vakaana huojumatta, kiemurtelematta<br />

tai pomppimatta. Takaa katsottaessa jalat, vaikka ravissa<br />

näyttävätkin kulkevan liian lähekkäin, eivät saa mennä<br />

ristiin tai koskettaa toisiaan. Nopeuden lisääminen<br />

saa jalat vielä lähenemään painopisteen keskiviivaa.<br />

Virheitä: Kankeat terrierimäiset liikkeet, hackney-käynti,<br />

ristikäynti ja etu- sekä takajalkojen ristiinlyönti (koskettaminen)<br />

sekä pihtikinttuiset takaliikkeet.<br />

Keskikokoisen snautserin liikkumisen tulee näyttää tasapainoiselta,<br />

voimakkaalta, joka pienimmällä ponnistuksella<br />

vie tehokkaasti eteenpäin. Etu- ja takakulmausten<br />

ei ainoastaan pidä olla samanlaiset, vaan lapaluiden<br />

ja olkavarren, sekä reiden ja säären on oltava keskenään<br />

sopusoinnussa.<br />

Kuva 4.25: ”Hyvät liikkeet<br />

Edestä ja takaa.”<br />

Oikeanlaisessa liikkeessä tasapainottavat etu- ja takapään toiminnot täydellisesti toisiaan. Koira<br />

vaikuttaa olevan keveä jaloistaan. Etu- ja takajalkojen polkuanturoiden pitää näkyä koiran juostessa<br />

poispäin. Sivusta katsoen raajojen pitää ojentua kunnolla ilman hukka-liikkeitä. Säkä ja<br />

selkälinja eivät saa merkittävästi nousta tai laskea. Koiralla, jonka etuosa on takapäätä matalampi<br />

voi olla lyhyt lapa ja olkavarsi, olkavarren kulmat eivät ole kohdallaan, tai pahimmillaan<br />

molemmat. Koira näyttää kulkevan alamäkeä tasaisellakin. Koira, jonka molemmat kulmaukset<br />

ovat puutteelliset saattaa liikkua moitteettoman näköisesti poispäin ja lähestyen. Kuitenkin sivu-<br />

51

liikkeistä voi nopeasti havaita, että koira liikkuu normaalia lyhyemmällä, ei maatavoittavalla keveällä<br />

ja vapaan tuntuisella askelluksella.<br />

Kuva 4.26: ”Hyvät liikkeet ja pitkä joustava askel.”<br />

Puutteelliset kulmaukset aikaansaavat myös sen, että koira heittää jalkojaan jäykäntuntuisina<br />

eteenpäin taivuttaen niveliä hyvin vähän. Arvioitaessa koiran liikkumista tulee sille antaa mahdollisuus<br />

täyteen raviin. Vaikkakin ihannenopeus vaihtelee yksilöittäin, liian hidas askel rajoittaa<br />

sen vapaasti ojentuvaa ja maatavoittavaa askeltamista ja liian kova vauhti puolestaan voi pilata<br />

liikkeen pehmeyden.<br />

52<br />

Kuva 4.27: ”Sidotut liikkeet ja lyhyt askel.”<br />

Turkin laatu ja väri<br />

Turkin laadulla ja värillä on suuri vaikutus kokonaisvaikutelmaan. Turkin pitää olla tiivis, kova,<br />

karkeakarvainen ja melko runsas. Yhdistelmään kuuluu tiivis, pehmeä pohjakarva ja karhea<br />

päällyskarva. Pohjavillan puuttuminen on virhe. On myös kiinnitettävä huomiota päällyskarvan<br />

riittävään karkeuteen. Päällyskarva trimmataan nyppimällä korostamaan rungon linjoja. Kuonossa<br />

ja silmien päällä karvapeite pitenee muodostaakseen parran ja kulmakarvat. Jalkakarvat<br />

ovat myös sopusuhtaiset runkoon. Kaikkien näiden ”varustusten” tulee olla karkeakarvaiset eivätkä<br />

liiallisella runsaudella saa pilata sopusuhtaista vaikutelmaa toimeliaan koiran ominaisuuksista.<br />

Virheitä: Pehmeä, kihara, laineikas tai takkuinen; liian pitkä tai lyhyt, harva tai puutteelli-

nen pohjakarva, liioitellut tai puutteelliset ”varustukset” eli parta-, kulma- ja jalkakarvat. Riippumatta<br />

karvan pituudesta on sen laatu erittäin merkityksellinen. Huonoa trimmausta ei pidä arvostella<br />

yhtä suureksi virheeksi, kuin huono laatu.<br />

Tyypillinen pippurin ja suolan -värinen peitinkarva muodostuu<br />

mustista ja valkeista karvoista, joista viimemainituissa<br />

on osa mustaa, eli karvan runko on kaksivärinen. (Kuva<br />

4.28) Hyväksyttäviä ovat pippurin ja suolan kaikki sävyt<br />

tumman teräksenharmaasta hopeanharmaaseen. Ihanteellisessa<br />

pippuri ja suola -turkissa on harmaa pohjakarva. Koiralla<br />

tulee olla muuta turkkia tummempi maski, joka sointuu<br />

muiden karvojen sävyjen kanssa, mutta maski ei saa olla ilmeettömän<br />

tumma. Myös liian vaalea maski on virheellinen.<br />

Ruosteenväri, punainen, ruskea, keltainen ja kullanruskea<br />

ovat virheitä ja arvosteltava sellaisina. Nämä sävyt ovat periytyviä<br />

ja erittäin vaikeasti karsittavissa. Sen vuoksi ei tällaisiin<br />

virheisiin saa suhtautua kevyesti. Samoin on kiinnitettävä<br />

huomiota valkoisiin sekä mustiin jalkakarvoihin. Jalkakarvojen<br />

on oltava mahdollisimman pippuroituja varpaisiin<br />

saakka.<br />

Kuva 4.28<br />

Kaksivärinen karva tarkoittaa siis sitä, että samassa karvassa on siis valkeat ja tummat pätkät<br />

samassa rungossa. Snautserin väri vaihtuu trimmauksen ajasta riippuen lyhyen ja pitemmän<br />

karvapeitteen mukaan johtuen tumman ja vaalean karvanosan määrästä turkin kasvaessa.<br />

Kuva 4.29<br />

Ihanteellinen mustan snautserin väri on aito syvä musta, vapaa kaikesta haaleista tai puuttuvista<br />

värikohdista tai harmaista tai ruosteenpunaisista karvoista. Pohjakarvan pitää myös olla kauttaaltaan<br />

musta. Kuitenkin ikääntyminen ja runsas auringonvalo aiheuttavat vaalenemista ja jopa<br />

karvan palamista. Pieni valkea tahra rinnassa ei ole virhe. Värin puuttuminen arpien kohdalta ei<br />

myöskään ole virhe. Mustalla snautserilla pitää olla tiivis, kiiltävänmusta karkea peitinkarva, sekä<br />

musta pohjakarva. Haaleus tai harmaus esiintyy perinnöllisinä ja ovat luettava virheiksi siinä<br />

suhteessa, kuin ne esiintyvät. Kuitenkin parhaimmastakin mustasta turkista löytyy satunnaisesti<br />

joku valkea karva, joka ei ole luettava virheeksi. Ikääntyminen aiheuttaa parran, kuonon ja jalkakarvojen<br />

haalistumista.<br />

Virheitä ovat: Kaikki määritelmästä poikkeavat sävyt, kaikki vivahteet tai värisekoitukset päällyskarvassa,<br />

kuten ruoste, ruskea, punainen, keltainen tai kullanruskea. Virheitä ovat myös: Pippurisävyn<br />

puuttuminen, pilkullinen tai juovikas, musta viiva pitkin selkää tai musta satula ilman tyypillistä<br />

pippurin ja suolan sävyä, sekä mustien turkissa harmaat karvat tai joku muu, kuin musta<br />

pohjakarva. Kuitenkin vähäinen punainen väri parrassa on hyväksyttävissä.<br />

53

Luonne<br />

Snautseri on luonnostaan perheen suojelija. Rotua on käytetty sen pitkän historian aikana<br />

useissa eri vartiointitehtävissä. Sen vuoksi snautserin on arvostelukehässä oltava valpas, mutta<br />

luoksepäästävä. Sen asennoituminen voi olla ystävällinen tai hieman pidättyväinen. Kuitenkin<br />

hyvin ujo tai kovin hermostunut koira kumoaa rodulliset ominaisuudet. Sellaiset yksilöt on arvostelussa<br />

hylättävä. Aggressiivisuus toisia koiria kohtaan ei yleensä ole vihaisuuden merkki. Kuitenkin<br />

snautseri, joka yrittää purra tuomaria tai muita henkilöitä on hylättävä.<br />

Kaikki poikkeamat määritelmästä on tulkittava virheiksi ja niistä johtuen on arvostelutulosta vähennettävä<br />

suhteessa virheen tai poikkeaman suuruuteen. Punnittaessa virheen vakavuutta tai<br />

suuruusastetta on suurinta huomiota kiinnitettävä valppaaseen, eloisaan ja luotettavaan snautseriluonteeseen<br />

kohdistuviin poikkeamiin. Vasta sen jälkeen puututaan mahdollisiin poikkeamiin<br />

yleisvaikutelmasta, jonka pitää muodostua tyylikkäästä, voimakkaasta, neliömäisestä ja karkeakarvaisesta<br />

koirasta. Kovin ujot tai vastaavasti hermostuneen vilkkaat koirat on arvostelussa<br />

hylättävä samoin kuin vihaiseksi osoittautuvat yksilöt.<br />

4.4.3. Snautserin häntä<br />

Suomessa korvien typistys kiellettiin vuonna 1970 ja häntien 1.7.1996. Typistyskielto astui voimaan<br />

myös Saksassa vuonna 1998. Sapeli sekä sirppihäntä ovat rotumääritelmän mukaiset<br />

häntämallit. Tärkeintä on kuitenkin hännän tyven asento, sen pitäisi olla noin klo 13 kohdalla.<br />

Ns. kippurahännät eivät ole toivottuja, vaikkakaan rotumääritelmä ei lue sitä virheeksi. Kippurahäntien<br />

määrä on suomalaisessa snautserikannassa vähenemään päin.<br />

Vuonna 2002 kartoitettiin suomalaisten snautsereitten häntien mallit ja jakautumat kasvattajille<br />

lähetettävällä kyselykaavakkeella. Kaavakkeeseen valittiin niin kutsutut ”sapeli”, ”rinkula” ja<br />

”kippura” häntämallit. Kasvattajia pyydettiin arvioimaan kasvattiensa häntiä näiden mallien mukaan.<br />

Tuloksiin otettiin mukaan typistämättömät ja yli ½-vuotiaitten pentujen häntämallit vuosilta<br />

1997–2002 Kysely lähetettiin 30 kasvattajalle, näistä yhteensä 17 kasvattajaa vastasi kyselyyn<br />

(57 %). Yhteensä typistämättömiä mustia ja pippurin ja suolan värisiä pentuja oli näillä vastanneilla<br />

kasvattajilla 309 kpl. Näistä 283 koiran hännän muoto oli kasvattajan tiedossa. Vastaukset<br />

jakautuivat seuraavasti:<br />

Tyyppi: Määrä: Prosentuaalinen määrä:<br />

Sapeli: 164 kpl 58 %<br />

Rinkula: 70 kpl 25 %<br />

Kippura: 49 kpl 17 %<br />

Toisin sanoen noin 58 % hännistä on sapelin muotoisia ja 42 % kääntyy selän päälle enemmän<br />

tai vähemmän. Tulos lienee hyvin suuntaa-antava, koska osa hännistä on näitten karkeasti jaoteltujen<br />

mallien välimuotoja, lisäksi kasvattajan näkemykset ja mielikuvat niistä saattavat vaihdella.<br />

54

5. YHTEENVETO AIKAISEMMASTA TAVOITEOHJELMASTA<br />

Ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma snautsereille hyväksyttiin vuonna 2000. Tavoiteohjelmassa<br />

oli määritelty kerhon jalostuskriteerit, joita kasvattajat ovat noudattaneet erinomaisesti.<br />

<strong>Snautserikerho</strong> on julkaissut tulosjulkaisun vuodesta 1994 lähtien. Tulosjulkaisu on sisältänyt<br />

mm. vuosittaiset rekisteröinnit, pentuekoot, koirakohtaiset näyttelyiden laatuarvostelut suomennettuna,<br />

sekä koetulokset. Kasvattajat ovat täyttäneet ja palauttaneet jalostustoimikunnalle pentuetiedustelukaavakkeet<br />

syntyneistä pennuista. Vuonna 2003 otettiin käyttöön pentuetiedustelulomake<br />

1-vuotiaista pennuista, joihin kasvattajat vastaavat tiedossaan olevien kasvattien osalta.<br />

Jalostus- ja jälkeläistarkastuksia on tehty vuosia. Kerho on myös järjestänyt joukkotarkastuksia<br />

lonkkien ja kyynärnivelien kuvaamiseksi sekä silmien peilaamiseksi.<br />

<strong>Snautserikerho</strong> on tehnyt terveyskartoituksia omistajille ja kasvattajille jo vuosia kerätäkseen tietoa<br />

suomalaisten snautserin terveydentilasta. Tavoiteohjelmassa on esitetty terveystulokset ja<br />

tavoitteet lähinnä mustien snautserien silmätutkimusmäärille, jonka mukaan puolet kannasta olisi<br />

peilattava. Mustia snautsereista on peilattu vuosien 1995–2004 aikana 58 % suhteessa rekisteröinteihin.<br />

Pippurin ja suolan värisiä on peilattu 24 % verrattuna kyseisen ajan rekisteröinteihin.<br />

Todellisuudessa mustien peilaustuloksissa on samojen koirien uusintapeilauksia, joten peilattujen<br />

yksilöiden lukumäärä suhteessa rekisteröinteihin on pienempi. Pippurin ja suolan värisellä<br />

todennäköisesti peilausprosentti korreloi enemmän peilattujen koirien määrää, sillä P&S<br />

värisissä jalostuskäyttöön vaaditttiin vuoteen 2010 saakka kerhon suositusten mukaan vain yksi<br />

peilaustulos yli 2 vuotiaalta koiralta. Mustilla taas peilaustulos on ollut voimassa 24 kuukautta.<br />

Kaiken kaikkiaan jalostuseläimet on silmäpeilattu ja lonkkakuvattu miltei poikkeuksetta.<br />

5.1. Populaatio<br />

5.1.1. Sukusiitosprosentti<br />

Pippurin ja suolan värisillä snautsereilla sukusiitosprosentti on kyseisien vuosien aikana ollut välillä<br />

1,03 % – 4,95 %. Ainoastaan vuonna 2006 on ylitetty koko rodun tavoite alle 4 %. Suuntaus<br />

on vuoden 2006 jälkeen ollut selkeästi alaspäin ja vuonna 2009 on jo päästy lähelle 1%. Mustien<br />

snautserien sukusiitosprosentti on alhaisempi vaihdellen 1,12 % – 2,19 %.<br />

VUOSI 2005 2006 2007 2008 2009<br />

P&S 2,82 4,95 3,09 2,89 1,03<br />

Musta 1,39 1,12 1,78 2,19 1,30<br />

Muutokset sukusiitosprosenteissa ovat melko pieniä lukuun ottamatta pippuri-suolan värisissä<br />

vuoden 2009 prosentin tipahtamista lähes yhteen prosenttiin.<br />

5.1.2. Tehollinen populaatiokoko<br />

Pippurin ja suolan väristen snautserien tehollinen populaatio on ollut vaihtelu välillä 20 – 34.<br />

Tehollinen populaation pitäisi olla vähintään 100, jotta rotu on hyvin elinvoimainen. Tehollinen<br />

populaatio voidaan ilmaista myös prosentteina. Vuonna 2005 tehollinen populaatio on ollut 93%<br />

ja vuonna 2009 on päästy 85%:iin. Muutamana vuonna on päästy 100%:iin. Sukupolvelle (4<br />

vuotta) laskettuna tehollinen populaation on vaihdellut 78-92 välillä.<br />

tehollinen<br />

populaatio<br />

koko<br />

sukupolvelle<br />

laskettu<br />

(4 polvea)<br />

2005 2006 2007 2008 2009<br />

26(93%) 32 (100%) 20 (91%) 34 (100%) 22 (85%)<br />

78 (68%) 82 (73%) 82 (77%) 91 (78%) 92 (81%)<br />

pentueita 14 16 11 17 12<br />

55

pentuja 102 115 96 122 74<br />

käytettyjä<br />

uroksia<br />

käytettyjä<br />

narttuja<br />

12 16 9 17 10<br />

14 16 11 17 12<br />

Keskimääräinen jalostusikä on ollut noin neljä vuotta. P&S värisiä snautsereita on rekisteröity<br />

vuosittain 14-17 pentuetta ja pentuja syntyi kaikkiaan 74-122 kappaletta.<br />

Mustien tehollinen populaatio on vaihdellut välillä 6-19. Tehollinen populaatio on prosentteina<br />

vaihdellut välillä 60 % – 100%.<br />

tehollinen populaatiokoko<br />

sukupolvelle<br />

laskettu<br />

(4 polvea)<br />

2005 2006 2007 2008 2009<br />

6(60%) 19(86%) 16(100%) 17(94%) 14(88%)<br />

41(71%) 40(62%) 44(71%) 50(76%) 57(79%)<br />

pentueita 5 11 8 9 8<br />

pentuja 32 70 42 50 48<br />

käytettyjä<br />

uroksia<br />

käytettyjä narttuja<br />

2 8 8 8 6<br />

5 11 8 9 8<br />

Keskimääräinen jalostusikä on uroksilla hieman korkeampi kuin pippurin ja suolan värisillä eli<br />

lähemmäs 5 vuotta, nartuilla jalostusikä on lähes 4 vuotta keskimäärin.<br />

Molemmissa roduissa on edelleen tavoitteena lisätä jalostukseen käytettävien yksilöiden määrää.<br />

Tehollinen populaatiokoko on vaihdellut, mutta muutamina vuosina on vuoden jokaisessa<br />

pentueessa käytetty eri urosta.<br />

5.2. Luonne ja Terveys<br />

5.2.1. Luonnetestit<br />

Pippurin ja suolan värisistä snautsereista on luonnetestattu vuosittain n. 10 koiraa. Mustia<br />

snautsereita testataan enemmän. Vuonna 2009 testattuja mustia snautsereita oli jo 18, tosin<br />

vuonna 2008 testattuja koiria oli vain 5 mikä on poikkeuksellisen vähän.<br />

5.2.2. MH-luonnekuvaus<br />

MH-luonnekuvaus tekee tuloaan. Vuonna 2009 on luonnekuvattu 3 pippurin ja suolan väristä<br />

snautseria ja vuonna 2008 yksi musta.<br />

5.2.3. Lonkkakuvaukset ja silmäpeilaukset<br />

Vuosi A B C D E<br />

2005 7 12 12 9 0<br />

2006 8 13 17 3 3<br />

2007 7 7 6 2 0<br />

2008 6 2 6 0 0<br />

2009 0 0 0 0 0<br />

Prosentteina esitettynä:<br />

56

Vuosi Kuvattuja A B C D E<br />

2005 34% 18% 30% 30% 22% 0%<br />

2006 40% 18% 30% 39% 7% 7%<br />

2007 21% 32% 32% 27% 9% 0%<br />

2008 11% 43% 14% 43% 0% 0%<br />

2009 0%<br />

Vuonna 2006 rekisteröidyistä E-lonkkaisista koirista kaikki ovat samasta pentueesta. Vuonna<br />

2006 rekisteröidyt D-lonkkaiset koirat ovat kaikki tuontikoiria ja vuonna 2007 rekisteröidyistä yksi<br />

D-lonkkaisista on tuontikoira. Tuontikoirat ovat siis selkeästi heikentäneet suomalaisen snautserikannan<br />

lonkkatilastoa.<br />

Vuosi Syntyneitä Tutkittuja Tutkittu% Terveitä Terveys%<br />

2005 116 31 27% 28 90%<br />

2006 110 26 24% 22 85%<br />

2007 103 12 12% 12 100%<br />

2008 130 6 5% 6 100%<br />

2009 71 0 0% 0 0<br />

Vuonna 2005 rekisteröidyistä on löydetty yksi RD multifokaali, yksi epäilyttävä katarakta, yksi<br />

kortikaalinen katarakta ja yhdellä koiralla on merkintä ylimääräisistä karvoista/ripsistä. Vuonna<br />

2006 rekisteröidyistä määrittämättömiä karvoja on löydetty kolmelta ja Distichiasis yhdeltä koiralta.<br />

Muilla koirilla ei ole todettuja silmäsairauksia.<br />

Kun tarkastelujaksoa pidentää, tulee esiin muutamia sairausmerkintöjä. Vuonna 2003 rekisteröidyissä<br />

koirissa on 1 epäilyttävä katarakta, 1 kortikaalinen katarakta, 1 PHTVI/PHPV diagnoosi<br />

avoin ja yksi PPM diagnoosi avoin. Vuodelta 2004 yksittäisiä diagnooseja kortikaalinen katarakta,<br />

PHTVL/PHPV diagnoosi avoin ja yksi tapaus PHTVL/PHPV 1 aste, yksi posterior polaarinen<br />

katarakta ja yksi sarveiskalvon dystrofia.<br />

Mustia snautsereita on lonkkakuvattu rekisteröinti vuoden mukaan:<br />

Vuosi A B C D E<br />

2005 5 11 6 0 0<br />

2006 12 11 5 1 0<br />

2007 1 14 2 0 0<br />

2008 12 4 3 0 1<br />

2009 0 0 0 0 0<br />

Prosentteina kuvatut koirat:<br />

Vuosi kuvattuja A B C D E<br />

2005 51% 23% 50% 27% 0% 0%<br />

2006 43% 41% 38% 17% 3% 0%<br />

2007 37% 6% 82% 12% 0% 0%<br />

2008 34% 60% 20% 15% 0% 5%<br />

2009 0%<br />

Mustilla snautsereille ei ole samanlaista suuntausta lonkissa kuin pippurisuolalla. Lähes poikkeuksetta<br />

esimerkiksi tuontikoirilla on ollut A tai B-lonkat. Vain yhdellä tuontikoiralla on C-lonkat.<br />

Myös suomalaisen snautserikannan lonkat ovat terveet, n. 80 % mustista snautsereista on A tai<br />

B-lonkat.<br />

57

Silmätutkittuja rekisteröintivuosittain:<br />

Vuosi Syntyneitä Tutkittuja Tutkimus% Terveitä Terveys%<br />

2005 43 21 49% 19 90%<br />

2006 67 22 33% 22 100%<br />

2007 46 15 33% 14 93%<br />

2008 59 9 15% 8% 89%<br />

2009 56 0 0% 0<br />

Vuonna 2005 rekisteröidyissä on löydetty 1 PHTVL/PHPV aste 1, yksi PPM diagnoosi avoin ja<br />

yksi geograafinen RD. Vuonna 2006 yksi epäilyttävä katarakta ja vuonna 2007 yksi geograafinen<br />

RD. Vuonna 2008 yksi kaihin laajuus lievä, yksi kortikaalinen katarakta ja yksi posterior polaarinen<br />

katarakta.<br />

Jos mustilla snautsereilla laajentaa tarkastelujaksoa vuodelta 2004 löytyy keratiitti epäilyttävä,<br />

posterior polaarinen katarakta. Vuodelta 2002 RD multifokaali ja yksi posterior polaarinen katarakta.<br />

Vuodelta 2000 löytyy kortikaalinen katarakta, nukleaarinen katarakta, PHTVL/PHPV avoin<br />

diagnoosi ja PPM avoin diagnoosi ja lisäksi yksi Trichiasis. Nämä ovat yksittäisiä tapauksia.<br />

[KoiraNet]<br />

Vaikuttaa siis siltä, että snautserien silmäsairaudet puhkeavat vasta myöhemmällä iällä. <strong>Snautserikerho</strong><br />

on ottanut tavoitteekseen tutkituttaa myös vanhempien snautserien silmiä.<br />

58

6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT<br />

6.1. Visiot<br />

Snautserin rotumääritelmän mukaan se on seura- ja vahtikoira. Snautserin nykyinen käyttötarkoitus<br />

on olla monipuolinen harrastus- ja seurakoira, jolla on kohtuullinen vahtivietti. Tyypillinen<br />

snautserin luonne on iloinen, aktiivinen, innokas liikkuja, joka on aina valmiina mukaan säällä<br />

kuin säällä. Snautseri on melko itsenäinen, hieman pehmeä ja ihmisystävällinen. Itsepäisyyden,<br />

vilkkauden ja tietyn hallintapyrkimyksen vuoksi snautseri ei olekaan kaikille sopiva koira, vaan<br />

se tarvitsee määrätietoisen ja kärsivällisen omistajan.<br />

Snautseri ei ole ollut koskaan muotikoira, joten vuosittaiset rekisteröinnit ovat pysyneet 150<br />

pennun paikkeilla. Suhteellisen pieni populaatio tuo haasteen geenipohjan laajuuden säilyttämiselle<br />

ja laajentamiselle. Itsetarkoitus ei ole populaation määrän kasvattaminen vaan populaation<br />

kokonaisrakenteesta huolehtiminen.<br />

Ulkomuodoltaan (fenotyypiltään) snautseri on välttänyt suurimmat muotivirtaukset. Ulkomuoto<br />

on pysynyt samankaltaisena vuosikymmeniä. Suomalaisen snautserin ulkomuoto on melko lähellä<br />

rotumääritelmää. Snautseri on karkeakarvainen, neliömäinen, ryhdikäs ja tyylikäs, mutta<br />

samalla vankka koira, joka on hyvä liikkuja. Snautserille on ominaista tuuhealla parralla varustettu<br />

pitkä pää ja röyhkeä ilme, jonka tuo tummat, mantelinmuotoiset silmät. Liioiteltuja tyyppejä<br />

ei voida sanoa olevan. Kanta on varsin tasainen. Toimintaa haittaavia piirteitä tai ominaisuuksia<br />

ei liioin ole.<br />

Snautseri ei ole ollut ns. suosikkirotu, joten yhdistelmät eivät perustu lähinnä asuvaan urokseen.<br />

Terveystilastoja kerhossa on pidetty kymmenien vuosien aikana, joten jalostustoimintaa voidaan<br />

ohjata kentältä saatujen palautteiden pohjalta. Edellä olevaan perustuen rodun terveyttä voidaan<br />

pitää hyvänä eikä tiedossa ole rakennevikoja, jotka haittaisivat toimintaa.<br />

6.2. Rotujärjestön tavoitteet ja strategiat<br />

Tavoitteena on säilyttää snautserin taso Suomessa hyvällä tasolla sekä parantaa entisestään<br />

kaikilla osa-alueilla (ulkomuodon, terveyden ja luonteen suhteen).<br />

Jalostukseen käytettävien koirien kriteerit tulee pitää riittävän korkealla, välttäen kuitenkin siitosmatadoreja<br />

ja geenimateriaalin liiallista supistamista. Jalostukseen käytettävien koirien tulisi<br />

olla ulkomuodoltaan vähintään keskitasoa tai sitä parempia. Luonteen osalta siitokseen käytettävän<br />

koiran tulee olla yhteiskuntakelpoinen, ei missään tapauksessa pelokas ja/tai aggressiivinen.<br />

Siitoskoiran tulee olla terve.<br />

6.2.1. Populaation kokonaistilanne ja rakenne<br />

Tavoitteena on laajemman geenipohjan luominen. Populaation määrän kasvu ei ole tavoitteena<br />

vaan populaation kokonaisrakenteen monipuolisuus. Jalostukseen saatava lisää yksilöitä, jotta<br />

tehollinen populaatiokoko kasvaa. Tavoitteena on myös koko rodun sukusiitosasteen pitäminen<br />

alhaisena, tavoitteena alle neljän prosentin taso laskettuna kuudella polvella <strong>Suomen</strong> Kennelliiton<br />

Koiranetin mukaan. Suosituksena on, että yksittäisen yhdistelmän sukusiitosprosentti olisi<br />

enintään 6,25% kuudella polvella laskettuna. Yhdistelmien sukusiitosprosentit lasketaan myös<br />

kuudella polvella <strong>Suomen</strong> Kennelliiton Koiranetin mukaan. Geenipohjan laajentamiseksi voidaan<br />

toteuttaa muutamia harkittuja väriristeytyksiä. Väriristeytykset tulee tehdä <strong>Suomen</strong> kennelliiton<br />

ja Snautseri- Pinseri keskujärjestön jalostusneuvoston antaman ohjeistuksen mukaan.<br />

LIITE H.<br />

Keinot<br />

Jalostustoimikunta seuraa molempien värien koko populaation sukusiitoskerrointa ja tehollista<br />

populaatiokokoa ja tiedottaa näistä kasvattajia jalostuspäivilla. Tiedot raportoidaan nettisivuilla<br />

linkkinä <strong>Suomen</strong> Kennelliiton Koiranetin tilastoihin ja vuosittain tulosjulkaisussa sekä jalostuspäivillä.<br />

Toimikunnan tulee tarkkailla vuosittain vuosittaista tehollista populaatiokokoa ja sen sisäisiä<br />

muutoksia. Toimikunnan tulee seurata sukusiitosasteen muutoksia laskemalla arvot vuosittaisil-<br />

59

le ikäluokille, jotka esitetään vuosittain jalostuspäivillä.. Sukusiitosasteet lasketaan kuuden polven<br />

mukaan. Jalostustoimikunnan tulee tarkkailla urosten käyttöä ja tiedottaa jäsenistöä eniten<br />

käytettyjen urosten jälkeläismääristä jalostuspäivillä. Jalostuspäivillä julkaistaan myös ajan tasalla<br />

olevat urosten jälkeläislistat, jotka lisätään myös linkkinä kerhon omille jalostussivuille. Jalostustoimikunta<br />

seuraa myös toisen polven jälkeläismääriä ja informoi näistä kasvattajia vuosittaisilla<br />

jalostuspäivillä<br />

Jalostusurosten suhteen tulisi noudattaa varovaisuutta, jotta rotuun ei pesiytyisi ns. siitosmatadoreja.<br />

Yksipuolinen siitosurosten käyttö lisää perinnöllisten sairauksien vaaraa. Lopullinen vastuu<br />

välttää siitosmatadorien syntyä on kasvattajilla ja urosten omistajilla. Kerhon varoilla on kuvattu<br />

potentiaalisia urosehdokkaita joita voitaisiin käyttää jalostukseen. Näin toimimalla on saatu<br />

lisämateriaalia urosehdokkaiksi.<br />

Suositus: 5-vuotiaaksi asti uroksen jälkeläismäärä enintään 30 pentua, jonka jälkeen arvioidaan<br />

jälkeläisten laatu ja toisen polven jälkeläisten määrä. Jälkeläisten laadun arvioimisessa otetaan<br />

huomioon lonkkakuvaus-, silmäpeilaus-, luonnetesti-, MH-kuvaus- ja näyttelytulokset sekä tiedossa<br />

olevat jälkeläisten yleiset terveystilat.<br />

6.2.2. Luonne<br />

Snautserin nykyinen käyttötarkoitus on olla monipuolinen harrastus- ja seurakoira, joka omaa<br />

jonkin verran vahtiviettiä. Siitokseen käytettävien koirien tulee olla luonteeltaan moitteettomia ja<br />

rotutyypillisiä. Kasvattajilla on tässä suurin vastuu.<br />

Jalostuksessa tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka<br />

heijastuvat myös toimintakykyyn. Tulisi suosia koiria, joilla on matala hallintapyrkimys, jolloin<br />

niitä on helpompi kouluttaa. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja, aggressiivisia<br />

tai yliaktiivisia.<br />

Luonnetesti tai MH-kuvaus on suositeltava etenkin jalostuskoirille sekä tuontikoirille. Jalostuksessa<br />

kannattaa välttää tekemästä yhdistelmiä, jossa molemmilla vanhemmilla on jonkun ominaisuuden<br />

suhteen ei-toivottu tulos.<br />

Tavoitteena kiinnittää huomiota hermorakenteeseen, toimintakykyyn ja riittävään kovuuteen sekä<br />

ääni- ja paukkuarkuuden esiintymiseen.<br />

Keinot<br />

Kannustetaan snautserin omistajia luonnetestauttamaan tai MH kuvauttamaan koiriaan. <strong>Snautserikerho</strong><br />

järjestää luonnetestejä yksin tai yhdessä paikallisten kerhojen kanssa. Jalostukseen<br />

käytettävien koirien tulee olla luonteeltaan rotutyypillisiä. Kasvattajilla on tässä suuri vastuu. Jalostuksessa<br />

tulisi kiinnittää huomiota hyvään hermorakenteeseen ja riittävään kovuuteen, jotka<br />

heijastuvat myös toimintakykyyn. Tulisi suosia koiria, joilla on matala hallintapyrkimys, jolloin niitä<br />

on helpompi kouluttaa. Jalostukseen ei tule käyttää koiria, jotka ovat arkoja, aggressiivisia tai<br />

yliaktiivisia. Kerho tukee luonnetestiin tai MH kuvaukseen osallistunutta snautseria.<br />

Tavoite: 20 % verrattuna vuosittaisiin rekisteröinteihin luonnetestataan tai MH-kuvataan.<br />

6.2.3. Terveys<br />

Tavoitteena on terveet ja pitkä-ikäiset snautserit. Rodun terveydentilaa seurataan kasvattajille<br />

ja koiran omistajille suunnatuilla terveyskyselyillä. Jalostustoimikunta ylläpitää tietokantaa, johon<br />

on kirjattu kasvattajien että koiranomistajien raportit koiriensa terveyden tilasta. Tietokantaan<br />

kirjataan myös toimikunnalle lähetetyt pentuetiedustelulomakkeiden tiedot. Kasvattajat täyttävät<br />

pentuetiedustelulomakkeen A luovutusikäisistä pennuista ja lomakkeen B vuoden ikäisistä kasvateistaan.<br />

Rodun tilaa seurataan myös virallisilla lonkkanivel- ja kyynärniveldysplasia kuvauksilla sekä silmien<br />

peilauksilla. Silmäsairauksien osalta siitoksen käytettävät koirat peilataan silmäsairauksien<br />

varalta säännöllisesti. Jalostukseen ei käytetä perinnölliseksi luokiteltua silmäsairasta yksilöä.<br />

MRD, PHTVL1 ja Distichiasis löydöksen saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen, kunhan partnerilla<br />

ei ole samaa löydöstä.<br />

60

Keinot<br />

Jalostustoimikunta pyrkii joko itse tai alaosastojen avustuksella järjestämään joukkotutkimustilaisuuksia<br />

lonkkien, kyynärnivelien ja silmien tutkimiseksi eri puolella maatamme. Jalostustoimikunta<br />

ylläpitää luonne- ja terveystietokantaa sekä tekee terveyskyselyjä viiden vuoden välein<br />

kartoittaakseen snautserien terveystilannetta. Kasvattajille on suunnattu pentuetiedustelulomakkeet<br />

täytettäväksi luovutusikäisistä, vuoden vanhoista koirista. Lisäksi kerho tukee snautsereiden<br />

silmä- ja lonkkakuvauksia.<br />

Terveysvaatimukset<br />

Lonkkaniveldysplasia<br />

Lonkkaniveldysplasiassa tavoitteena on, että jalostukseen käytettävät koirat lonkkakuvataan ja<br />

ovat terveitä. Tavoitteena on että dysplasian esiintyvyys alenee ottamalla jalostuksessa huomioon<br />

niin jalostuseläinten kuin lähisukulaistenkin lonkkastatukset. Tavoitteena on kokonaismäärän<br />

lisääminen kuvattavissa koirissa.<br />

Jalostukseen käytettävän pentueen isällä ja emällä on virallinen lonkkaniveldysplasialausunto.<br />

Lonkkaniveltutkimustulosten suhteen noudatetaan seuraavaa pisteytystä: A=0, B=1, C=2, ja D<br />

ja E= ei saa käyttää jalostukseen. Pentueen vanhempien lonkkatuloslausuntojen yhteenlaskettu<br />

pistemäärä ei saa ylittää kolmea pistettä. Ulkomaalaiselta urokselta lausuntoa ei vaadita, vain<br />

suositellaan.<br />

Tavoite: Lonkkakuvataan 50% vuosittaisista rekisteröinneistä<br />

Kyynärniveldysplasia<br />

Suositellaan jalostukseen käytettävien snautserien kyynärnivelten kuvaamista.<br />

Silmäsairaudet<br />

Tavoitteena on kokonaismäärän lisääminen silmäpeilauksissa. Toivottavaa olisi, että yksilöt peilattaisiin<br />

nuoremmalla ja vanhemmalla iällä.<br />

Jalostukseen käytettävä uros ja narttu on tutkittu ja todettu terveeksi perinnöllisten silmäsairauksien<br />

osalta. Snautsereilla tutkimuslausunto ei saa olla 24 kuukautta vanhempi.<br />

MRD, PHTVL1 ja Distichiasis löydöksen saanutta koiraa voi käyttää jalostukseen, kunhan partnerilla<br />

ei ole samaa löydöstä. Jalostuksesta sulkevat pois: HC, PRA, GRD, TRD, PHTVL/PHPV<br />

2-5 asteet.<br />

Ulkomaiselta urokselta tutkimusta ei vaadita, vain suositellaan.<br />

Jalostustoimikunta järjestää joukkosilmätarkastuksia. <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry tukee rahallisesti<br />

snautserien silmäpeilauksia.<br />

Tavoite: Silmäpeilataan 50% vuosittaisista rekisteröinneistä. Erityisesti pyritään saamaan vanhempia<br />

snautsereita silmäpeilauksiin.<br />

Kivespuutos<br />

Kivesvikaista urosta ei käytetä jalostukseen. Seurataan kivespuutosten määrää pentuetiedustelulomakkein.<br />

Purentavika<br />

Purentavikaista (selvä ylä-, ala- tai ristipurenta) koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen<br />

voi käyttää yksilöä, jolla on yhden hampaan puutos, tällöin partnerilla on oltava täysi hampaisto.<br />

Lihasdystrofia<br />

Jalostuksessa tulee olla tietoinen taudin olemassaolosta kannassamme ja antaa kasvattajille<br />

tietoa ja neuvoja tautitilannetta koskien. Terveyskyselyiden yms. kartoitusten avulla pyritään pysymään<br />

ajan tasalla mahdollisten uusien tapausten varalta, jotta taudin yleistyminen estettäisiin.<br />

Lihasdystrofiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen eikä sellaista yhdistelmää tule<br />

uusia, josta on syntynyt lihasdystrofinen pentu. Lihasdystofisen pennun pentuesisaruksia ei tule<br />

myöskään käyttää jalostukseen.<br />

61

Kardiomyopatia<br />

Kardiomyopatiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Pentuesisaruksen sydän tulisi<br />

todeta terveeksi (ultraäänitutkimus) ennen jalostuskäyttöä. Sellaista yhdistelmää, josta syntyi<br />

kardiomyopatiasta kärsinyt koira, ei tule uusia.<br />

Hypotyroosi<br />

Hypotyreoosia sairastavaa koiraa ei tule käyttää siitokseen. TGAA- ja T4+TSH-testausta suositellaan<br />

siitoseläimelle, jonka lähisuvussa on todettu hypotyreoosia.<br />

Kynsien irtoaminen<br />

Mikäli koiralla on vaikea kynsiongelma, sitä ei tulisi käyttää jalostukseen. Lievää kynsien oireilua<br />

sairastavaa koiraa tuli harkinnalla käyttää jalostukseen. Lievää kynsien oireilua sairastavan koiran<br />

jalostuskäytössä tulisi yhdistelmän toisella koiralla on normaalit kynnet. Kynsistään oireilevan<br />

koiran jalostuskäytössä tulisi huomioida, ettei kerrata sukutaulussa kynsiongelmaa tiedettävästi<br />

sairastavia koiria.<br />

Epilepsia<br />

Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Sellaista yhdistelmää, josta on syntynyt<br />

epileptikko, ei tule uusia.<br />

Häntämutkat ja töpöhäntäisyys<br />

Mikäli koiralla todetaan jokin häntämuutos, suositellaan hännän röntgenkuvausta ennen siitoskäyttöä.<br />

Mikäli kyseessä on koukkuhäntä, koiraa ei suositella jalostukseen.<br />

Luonnontöpön / normaalia selvästi lyhyempihäntäinen koiran häntä katsotaan epämuodostumaksi.<br />

Joka rotumääritelmän mukaan on hylkäävä virhe. Tälläista koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.<br />

Ikävaatimukset<br />

Jalostukseen käytettävän uroksen vähimmäisikä on 12 kuukautta ja nartun 24 kuukautta. Nuoremman<br />

nartun tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöön tulee saada jalostustoimikunnan lupa ja<br />

esittää sen terveydentilasta tuore eläinlääkärin todistus. Suositellaan myös vanhemman, terveen<br />

ja vähän käytetyn tai käyttämättömän uroksen jalostuskäyttöä.<br />

6.2.4. Ulkomuoto<br />

Ulkomuodon osalta suomalaiset snautserit ovat erittäin hyvää tasoa. Tyyppi ja rakenne on vuosien<br />

saatossa saatu melko lähelle rotumääritelmää. Jalostuksen painopiste keskittyy oikeaan<br />

luonteeseen, rotumääritelmän mukaiseen kokoon, ryhtiin, , neliömäiseen rakenteeseen, vahvaan,<br />

mutta tyylikkääseen olemukseen, karkeisiin karvoihin, tasapainoisiin kulmauksiin sekä<br />

kaikkia niveliä käyttävään raviin. Suomessa on kaikki mahdollisuudet ulkomuodon parantamiseen,<br />

sillä meillä on erinomaisia siitoskoiria.<br />

Keinot<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n pentuvälityksen ulkomuotovaatimukset<br />

Jalostukseen käytettävä uros ja narttu ovat saaneet näyttelyssä yhden kerran erinomaisen,<br />

kaksi kertaa virallisen laatuarvostelumaininnan ”erittäin hyvä” (ennen vuotta 2003 1. palkinto) tai<br />

jalostuskäyttöä puoltavan jalostustarkastuslausunnon. Laatuarvostelussa korkeintaan H:n saanutta<br />

koiraa voidaan käyttää jalostukseen, mikäli se läpäisee hyväksytysti jalostustarkastuksen.<br />

Jalostus- ja jälkeläistarkastukset<br />

Jalostustoimikunta pyrkii joko itse tai alaosastojen avustuksella järjestämään jalostus- ja jälkeläistarkastuksia<br />

eri puolella maatamme. Toimikunta ylläpitää tiedostoa tarkastusraporteista. Jalostus-<br />

ja jälkeläistarkastajina toimii kaksi jalostustoimikunnan nimeämää ulkomuototuomaria,<br />

jotka omaavat rodun arvosteluoikeudet. Kasvattajat voivat pyytää jalostustoimikuntaa järjestämään<br />

jalostus- ja/tai jälkeläistarkastuksia.<br />

62

Tulosjulkaisun näyttelyarvostelut<br />

Vuosittain ilmestyvässä tulosjulkaisussa on suomennettuna Suomessa kaikkien näyttelyissä<br />

käyneiden snautsereiden laatuarvostelut sijoituksineen.<br />

6.2.5. Tiedon hankinta ja välitys<br />

Jalostustoimikunnan tärkeimpinä tehtävinä on tiedon keruu ja välitys kasvattajille jalostuspäätösten<br />

tueksi ja rodun kokonaistilanteen seuraamiseksi. <strong>Suomen</strong> Kennelliitto ja sen ylläpitämä<br />

KoiraNet-jalostustietojärjestelmä [KoiraNet] on tärkeä tiedon lähde. Jalostustoimikunta toimittaa<br />

vuosittain tulosjulkaisun, johon on koottu snautsereiden näyttelytulokset kirjallisine arvosteluineen<br />

sekä koe- ja terveystutkimustulokset. Tulosjulkaisusta löytyy myös rekisteröinnit sukutauluineen,<br />

tuontikoirat, keskimääräinen pentuekoko, rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit,<br />

urosten jälkeläismäärät sekä ja pentuekyselylomakkeiden vuosikoosteet. Tulosjulkaisussa<br />

arvioidaan myös tavoiteohjelman toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden<br />

toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan vuosittaiset rekisteröinnit,<br />

terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset, kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset<br />

sukusiitosprosentit.<br />

Jalostustoimikunta ylläpitää tietokantaa, johon koiran omistaja ilmoittaa tietoja koirastaan luonteeseen<br />

ja terveyteen liittyen. Tietokantaan pyritään kirjaamaan myös edellisten vuosien aikana<br />

tehdyt terveyskyselyt sekä kasvattajien että koiranomistajien raportit koiriensa terveyden tilasta.<br />

Tietokantaan kirjataan myös toimikunnalle lähetetyt pentuetiedustelulomakkeiden tiedot. Kasvattajat<br />

täyttävät pentuetiedustelulomakkeen A luovutusikäisistä pennuista ja lomakkeen B vuoden<br />

ikäisistä kasvateistaan. . Kasvattaja saa pentuetiedustelulomakkeet kerhon pentuvälittäjältä.<br />

Ne löytyvät myös kerhon nettisivuilta ja tämän dokumentin liiteosasta. <strong>Snautserikerho</strong>n nettisivuilla<br />

julkaistaan rotua ja jalostusta koskevia ajankohtaisia asioita mm. urosten ja narttujen<br />

ajankohtaiset jälkeläismäärät sekä terveys- ja luonnetietokannan tilastotiedot.<br />

Kasvattajien ja jalostustoimikunnan jäsenten kouluttautuminen<br />

Jalostustoimikunta järjestää vuosittain snautsereiden kasvattajille ja harrastajille suunnatun<br />

kasvattajapäivän, jossa on esillä ajankohtaisia asioita. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään<br />

snautseripäiviä, joilla esitellään mm. snautserin käyttömahdollisuuksia, rakennetta ja pennuttamiseen<br />

liittyviä asioita. Toimikunnan jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan <strong>Suomen</strong><br />

Kennelliiton järjestämiin koulutuksiin, joihin myös kannustetaan snautserikasvattajia osallistumaan.<br />

6.2.6. Jalostustoimikunnan tehtävät strategian toteuttajana<br />

Strategian toteuttaminen tapahtuu viime kädessä kasvattajien toimesta. Rotujärjestön strategian<br />

toteuttamisen apuna toimii jalostustoimikunta, jonka säännöissä määritellään jalostustoimikunnan<br />

tehtävät. Säännöt on vahvistettu vuonna 2005.<br />

Jalostustoimikunnan tehtävät:<br />

1. Yhteydenpito ja tietojen vaihto<br />

• <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n hallitukseen.<br />

• muiden SSPK:n rotukerhojen ja rotua harrastavien yhdistysten sekä ulkomaisten rotujärjestöjen<br />

kanssa<br />

• tarvittaessa SKL:n jalostusneuvojaan, jalostusasiantuntijoihin ja kynologeihin.<br />

2. Tiedottaminen<br />

• toiminnasta tiedottaminen kerholehdessä ja internet-sivuilla<br />

• terveystutkimuksista tiedottaminen kerholehdessä<br />

• jalostusmenetelmistä ja perinnöllisistä sairauksista<br />

• rotujen tilasta koti- ja ulkomailla samoin kuin ulkomailla käytettävistä jalostusmenetelmistä.<br />

63

64<br />

3. Tiedon kerääminen ja tallentaminen rodusta sekä tiedon hyödyntäminen jalostuksessa,<br />

apuna mm. jalostuksen tavoiteohjelma.<br />

4. Rodun tason seuraaminen ja kehittäminen sekä siitosmateriaalin kartoittaminen.<br />

5. Perinnöllisten sairauksien kartoittaminen ja tarvittaessa vastustusohjelman laatiminen ja toteuttaminen<br />

käytännössä, mm. järjestämällä terveystarkastuksia perinnöllisten sairauksien toteamiseksi.<br />

6. Neuvottelutilaisuuksien järjestäminen tarvittaessa ja kasvattajapäivän järjestäminen joka<br />

vuosi. Näissä tilaisuuksissa käsitellään esim. rodun jalostuksen ajankohtaisia asioita.<br />

7. Jalostusyhdistelmien suunnittelu ja jalostusneuvonnan antaminen<br />

• Jalostusyhdistelmien suunnittelussa on otettava huomioon jalostustarkastus/näyttelytulokset,<br />

mahdollisesti todetut perinnölliset sairaudet ja muut mahdolliset<br />

testitulokset.<br />

• Jalostusneuvontaa koskevat tiedustelut ja ilmoitukset osoitetaan jalostustoimikunnan<br />

sihteerille.<br />

8. Rodun pentuvälityksen hoitavat jalostustoimikunnan nimeämät henkilöt. Pentuvälittäjät antavat<br />

tasapuolisesti tietoa kaikista kulloinkin tiedossa olevista pentueista, jotka täyttävät pentuvälitykseen<br />

pääsyn kriteerit. Kasvattajapäivillä päätetään pentuvälityskriteerit, jotka yhdistelmän<br />

on täytettävä päästäkseen <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n pentuvälitykseen.<br />

9. Jalostustoimikunta esittää toimintakertomuksen <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n hallitukselle<br />

vähintään kahta viikkoa ennen vuosikokousta.<br />

10. Jalostustarkastukset<br />

• Jalostustarkastuksia järjestetään tarpeen vaatiessa. Tällöin suoritetaan jälkeläistarkastuksia<br />

tai/ja yksilötarkastuksia.<br />

a) Jälkeläistarkastuksissa tarkastetaan uros ja/tai narttu yhdessä pentujen kanssa. Pentujen<br />

tulisi olla mahdollisimman monesta yhdistelmästä.<br />

b) Yksilötarkastuksia, joihin voi osallistua 12 kuukautta täyttänyt koira, josta laaditaan<br />

mahdollisimman yksityiskohtainen rakennekuvaus.<br />

Jalostustoimikunnan tehtävissä korostuu tiedon hankinta ja välitys. Rotukoirien kasvattaminen<br />

Suomessa on vapaata toimintaa, joten kasvattajilla on aina viime kädessä vastuu tekemistään<br />

päätöksistä ja siten myös kasvatustyönsä tuloksista. Jalostustoimikunta paneutuu snautsereiden<br />

kokonaistilanteen kartoittamiseen, terveystietojen analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Yksilötason<br />

jalostus erilaisine ratkaisuineen jää kasvattajan vastuulle.<br />

6.2.7. Pentuvälitys<br />

Yhdistyksen pentuvälityksen kautta välitetään pentueita, jotka täyttävät <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n<br />

pentuvälityskriteerit. Liitteenä vuoden 2010 pentuvälityskriteerit (liite C). Pentuvälityskriteerit<br />

päätetään vuosittain kasvattajapäivillä. Pentuvälityskriteerit tukevat jalostuksen tavoiteohjelmaa.<br />

Kasvattajan tulee olla <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n jäsen ja Suomessa vakituisesti asuva.<br />

Pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan <strong>Suomen</strong> Kennelliittoon. Kasvattajan tulee palauttaa<br />

pentutiedustelukaavake luovutusikäisistä pennuista täytettynä jalostustoimikunnan sihteerille<br />

saadakseen seuraavat pentueet jalostustoimikunnan hyväksymiksi.<br />

6.2.8. Koiran kauppa<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry suosittaa pentujen kaupassa käytettäväksi <strong>Suomen</strong> Kennelliiton hyväksymiä<br />

koiran kauppaa, sijoitusta ja osamaksukauppaa koskevia vakiosopimusehtoja. SKL:n<br />

kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut kasvattaja onkin sitoutunut ko. asiakirjojen käyttöön.<br />

SKL:n kauppakirjan liitteeksi on laadittu liite kauppakirjaan (liite A). Kyseisessä asiakirjassa on<br />

kerrottu yleisimmistä snautserilla esiintyvistä sairauksista.<br />

<strong>Suomen</strong> Kennelliiton kauppasopimus velvoittaa kasvattajaa palauttamaan kolmanneksen kauppahinnasta,<br />

jos koiralla todetaan kivespuutos, ellei kivespuutosta ole huomioitu jo kauppahin-

nassa. <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n kauppakirjaliitteessä suositellaan korvattavaksi nollaava purentavika<br />

(ylä-, ala- ja vino purenta) siten, että palautetaan 1/3 kauppahinnasta, mikäli korvausta<br />

ei ole huomioitu jo koiran kauppahinnassa (josta on merkintä kauppakirjassa). Korvaussuositus<br />

ei koske yli 15 kk ikäistä koiraa.<br />

6.3. Uhat ja mahdollisuudet<br />

Alla analysoidaan snautseri rotua luonteen, käyttöominaisuuksien, terveyden, rakenteen ja rodun<br />

markkinapotentiaalin suhteen nelikenttäanalyysillä.<br />

Vahvuudet:<br />

• Monipuolinen harrastus- ja seurakoira<br />

• Liioittelematon tyypiltään, peruskoiran rakenne<br />

• Trimmattava, kohtuullisen helppohoitoinen turkki<br />

• Siisteys (kuolaamattomuus)<br />

• Pitkäikäinen<br />

• Rodun terveystilanne hyvä<br />

• Kestävä<br />

• Lapsiystävällinen<br />

• Valpas ja ”aina valmis”<br />

• Rodun jalostukseen sitoutuneet kasvattajat<br />

Heikkoudet:<br />

• Suppea geenipohja, lukumäärältään pieni rotu<br />

• Osalla ääni- ja paukkuarkuutta<br />

• Osalla haukkuherkkyyttä<br />

• Arat yksilöt<br />

• tapaturma-alttius<br />

Mahdollisuudet:<br />

Uhat:<br />

• hyvä ja monipuolinen harrastuskoira<br />

• palveluskoiraoikeudet<br />

• avustaja- ja terapiakoira<br />

• keskikokoinen, pitkäikäinen rotu<br />

• suppea jalostuskanta<br />

• terveyden ja luonteen heikkeneminen<br />

• pehmeät turkit<br />

• koon kasvu<br />

• rodun suosion räjähdysmäinen kasvu<br />

• kasvattajat eivät sitoudu tavoiteohjelmaan<br />

• uusien, rodun kehittämiseen ja vaalimiseen sitoutuneiden kasvattajien vähyys<br />

• Kasvattajien yhteistyön puute<br />

65

• Ammattimainen koirantuonti samoista terveystutkimattomista linjoista<br />

Varautuminen uhkiin<br />

• Tuomareille korostaa luonnetta, karkeaa turkkia ja kokoa<br />

• Harrastajien ja kasvattajien motivoiminen erilaisin tilaisuuksin<br />

• Tiedon välitys kasvattajien ja muidenkin harrastajien välillä<br />

• Tiedon kerääminen ja välittäminen kasvattajille<br />

• Tarjotaan kerhon tukea lonkkakuvauksiin ja silmäpeilauksiin sekä luonnetestiin tai MHkuvaukseen<br />

jalostustiedon keräämiseksi<br />

• Ylläpidetään tietokantaa käytetyistä jalostuskoirista kerhon nettisivuilla<br />

• Ylläpidetään luonne- ja terveystietokantaa kerhon nettisivuilla. Tilastotieto tietokantaan<br />

ilmoitetuista koirista nähtävissä kerhon verkkosivuilla.<br />

• Vuosittain jalostus-/kasvattajapäivillä tarkastellaan tilanne populaatioon, luonteeseen,<br />

terveyteen ja ulkomuotoon liittyen. Päätetään mahdolliset toimenpiteet<br />

6.4. Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi<br />

Seuraavassa on jaoteltu toimintasuunnitelma tavoiteohjelman kirjoittamisvuodelle ja neljälle sitä<br />

seuraavalle vuodelle.<br />

2011<br />

2012<br />

2013<br />

2014<br />

• Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa<br />

• Uudistetaan jalostustarkastussäännöt ja jalostustarkastuslomake<br />

• Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.<br />

• Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus<br />

• Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa<br />

• Rodun monimuotoisuuden kartoitus, Lohen geenipankin hyödyntäminen<br />

• Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.<br />

• Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.<br />

• Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa<br />

• Järjestetään terveyskysely tietokantakyselyn lisäksi<br />

• Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.<br />

• Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.<br />

• Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa<br />

• MH- rotuprofiilin luominen kertyneiden MH kuvausten pohjalta<br />

• Aloitetaan jalostuksen tavoiteohjelman uudistaminen<br />

• Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.<br />

66

• Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.<br />

2015<br />

• Ylläpidetään terveys- ja luonnetietokantaa sekä jälkeläistilastoa<br />

• Jalostuksen tavoiteohjelman uudistaminen<br />

• Toimitetaan tulosjulkaisu vuosikirja.<br />

• Järjestetään kasvattajapäivä ja jalostustarkastus.<br />

67

7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA<br />

Jalostustoimikunta seuraa tavoiteohjelman toteutumista. Toimikunta raportoi vuosittain toimintakertomuksessaan<br />

vuosittaiset rekisteröinnit, terveystutkimustulosjakaumat, jalostussuositukset,<br />

kirjatut yhdistelmät ja rotukohtaiset sukusiitosprosentit. Tulosjulkaisussa tulee arvioida tavoiteohjelman<br />

toimenpiteiden toteutumista ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tulosjulkaisussa<br />

julkaistaan lisäksi rotukohtaiset ja pentuekohtaiset sukusiitosprosentit, rekisteröinnit sukutauluineen,<br />

keskimääräinen pentuekoko, urosten jälkeläismäärät, tuontikoirat, näyttelytulokset kirjallisine<br />

arvosteluineen sekä koe- ja terveystutkimustulokset. <strong>Snautserikerho</strong>n nettisivuilla julkaistaan<br />

rotua ja jalostusta koskevia ajankohtaisia asioita mm. urosten ajankohtaiset jälkeläismäärät.<br />

Jalostuksen tavoiteohjelma on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla. Tavoiteohjelma tarkistetaan<br />

viiden vuoden välein kasvattajapäivillä. Ehdotetut muutokset julkaistaan etukäteen kerhon nettisivuilla<br />

ja mahdollisesti kerholehdessä.<br />

68

8. LÄHDELUETTELO<br />

[DSPK]<br />

[Gomez-Todra]<br />

[Jalomäki]<br />

[Jackrussel]<br />

[KC]<br />

[KoiraNet]<br />

[Lindberg]<br />

[Mäki et al.]<br />

[Möller]<br />

[NSBK]<br />

[PSK]<br />

[Pärnänen]<br />

[SSCA]<br />

Dansk Schnauzer og Pinscher klub. Internet sivut osoitteessa:<br />

http://www.dspk.dk/<br />

Gomez-Todra, Salvador 1991. Los Perros. Gran enciclopedia canina.<br />

Jalomäki Sari 2009, Perinnölliset silmäsairaudet, niiiden oireet, diagnostiikka,<br />

merkitys yksilön ja jalostuksen kannalta,<br />

http://www.apexvet.fi/webclinic/Sari/perinteiset_silmasairaudet_new.<br />

pdf<br />

http://www.jackrussell.fi/Main/SukuKato<br />

The Kennel Club. Internet sivut osoitteessa: http://www.the-kennelclub.org.uk/.<br />

<strong>Suomen</strong> Kennelliiton jalostustietojärjestelmä.<br />

http://jalostus.kennelliitto.fi/<br />

Kloproblem hos riesenschnauzer - myt eller sanning?, Seminaariesitys,<br />

Mikaela Lindberg, työnohjaaja: Lennart Swenson, Institutionen<br />

för husdjursgenetik, Sveriges Lantbruksuniversitet, Uppsala 2000.<br />

Mäki, Katariina & Ekman Tarja 2004, Terveempien koirarotujen puolesta<br />

– sukusiitosdepressio ja matadorijalostusta vastaan, Jalostustoimikuntien<br />

neuvottelupäivä julkaisu 31.1.2004, <strong>Suomen</strong> Kennelliitto.<br />

Möller Pia, 2004. SSPK:n historia 1954- (tiedotuslehtiset, hallituksen<br />

pöytäkirjat) Snautseri-Pinseri –lehti 1/2004.<br />

Norsk Schnauzer/Bouvier klubb. Internet sivut, osoitteessa:<br />

http://www.nsbk.org/<br />

Germany Pincher-Schnauzer klub. Internet sivut osoitteessa:<br />

http://www.psk-pinscher-schnauzer.de/<br />

Pärnänen Juha, Silmätarkastus: Mitä, miksi, milloin. 30.3.2004. Internet<br />

sivut osoitteessa: http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm<br />

The Standard Schnauzer Club of America. Internet sivut osoitteessa:<br />

http://www.standardschnauzer.org/<br />

[SSnK 1] <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n jalostustoimikunnan säännöt 2004.<br />

[SSnK 2]<br />

[SSnK 3]<br />

[Svenska SPK]<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n jalostustoimikunnan teettämät terveyskyselyt<br />

ja koirien omistajien raportit.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry:n kasvattajalista<br />

http://www.ssnk.fi/fi/kasvattajat/<br />

Svenska Schnauzer-Pincher klubben. Internet sivut osoitteessa:<br />

http://www.sspk.nu/<br />

[Terv. 1] Terveyskyselytutkimus snautsereille, Ruotsin snautserikerho 2003<br />

Schnauzerringen, Rasspecifik Avelstrategi för Schnauzer version 1.5,<br />

8.2.2005. Internet osoite: http://www.come.to/mellanschnauzerringen<br />

[Kennelliitto] <strong>Suomen</strong> Kennelliitto valioarvosäännöt 2009<br />

69

9. LIITTEET<br />

9.1. Liite A<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong> ry - Finska Schnauzerklubben rf.<br />

LIITE SOPIMUKSEEN KOIRAN KAUPASTA<br />

Koiran nimi:<br />

Rek.nro:<br />

Sukupuoli:<br />

Synt.aika:<br />

Kuten kaikilla koiraroduilla myös snautserilla esiintyy joukko periytyviä vikoja ja sairauksia. Suurimmaksi<br />

osaksi näiden periytyminen tapahtuu resessiivisesti eli piilevästi. Nimitys paljastaa, ettei<br />

tällaisen taipumuksen kantajayksilöä voi tunnistaa sen ulkoasun perusteella. Vastuuntuntoinen<br />

kasvattaja käyttää siitokseen vain terveiksi todettuja yksilöitä. Siitä huolimatta saattaa tapahtua,<br />

että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kantavat samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja<br />

saadaan sairas/viallinen yksilö.<br />

Usein nämä piilevät viat ja sairaudet puhkeavat vasta kun koira on ohittanut pentu- ja nuoruusiän.<br />

Näin ollen kasvattaja ei voi näitä ennakoida. Myös pennun uudessa kodissa saama hoito ja kohtelu<br />

sekä ennalta -arvaamattomat tekijät vaikuttavat merkittävästi erilaisten ongelmien ja sairauksien<br />

puhkeamiseen ja syntyyn. Ostajan tulee huomioida, että hän pennun hankkiessaan ostaa sen siinä<br />

kunnossa kuin se luovutushetkellä on. Pennun terveydentila käy ilmi oheistetusta eläinlääkärin lausunnosta.<br />

Snautserilla (Suomessa ja/tai ulkomailla) tavattuja perinnöllisiä vikoja ja sairauksia<br />

ovat mm.<br />

1. Korvattavat viat ja sairaudet<br />

- kivesvikaisuus:<br />

toisen tai molempien kivesten puuttuminen, todetaan >1-vuotiaana, palautetaan 1/3 kauppahinnasta<br />

(mikäli tätä ei ole huomioitu kauppahinnassa, jolloin asiasta oltava merkintä kauppakirjassa)<br />

- hylkäävä purentavirhe:<br />

ylä- tai alapurenta tai kulmahampaan vakava asentovirhe (suoraan kitalakeen pureva, suoraan<br />

eteenpäin kasvava), todetaan kun hampaat ovat täysin kehittyneet (1-vuotiaana), palautetaan 1/3<br />

kauppahinnasta (mikäli tätä ei ole huomioitu kauppahinnassa, jolloin asiasta oltava merkintä kauppakirjassa)<br />

- napatyrä:<br />

usein todettavissa jo luovutushetkellä, myyjä maksaa mahdollisen leikkauksen tai koira myydään<br />

halvemmalla (jolloin asiasta oltava merkintä kauppakirjassa)<br />

- mutkahäntäisyys:<br />

selvä nikamavika hännässä on todettavissa jo luovutusiässä, koira voidaan myydä halvemmalla<br />

70

2. Muita vikoja ja sairauksia<br />

-harmaakaihi eli HC, katarakta:<br />

puhkeaa nuoruudessa tai täysi-ikäisenä, Suomessa todettu muutamia tapauksia mustilla snautsereilla<br />

- etenevä verkkokalvon rappeutuma eli PRA:<br />

puhkeaa täysi-ikäisenä, Suomessa todettu yksi tapaus mustalla snautserilla v.2003<br />

- lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kasvuhäiriö:<br />

monen eri tekijän summa, usean eri geenin ja ympäristötekijöitten yhteisvaikutuksesta johtuva ilmiö,<br />

jota (asteet C&D) todetaan n.30%:lla suomalaisista snautsereista. Joillekin yksilöille voi iän<br />

myötä niveleen kehittyä ”kulumaa” eli lonkkanivelrikkoa.<br />

- epilepsia:<br />

puhkeaa usein vasta 4-5–vuotiaana, Suomessa todettu yksittäisiä tapauksia<br />

-dilatoiva kardiomyopatia (DCM) eli sydämen laajentuma:<br />

perinnöllinen, ainakin saksalaisissa linjoissa todettu sairaus, johon koira kuolee jo nuorena. Suomessa<br />

todettu varmuudella yhdessä pentueessa 2000-luvulla.<br />

- kynsien haurastuminen ja irtoaminen:<br />

etenkin mustilla snautsereilla Suomessa jonkin verran ilmenevä ongelma, jossa kynnet ovat epänormaalin<br />

hauraat ja/tai irtoilevat. Selvää yksittäistä syytä tilaan ei tiedetä, perinnöllisyydellä lienee<br />

myös merkitystä.<br />

- varvaskasvaimet:<br />

Suomessa todettu yksittäisiä tapauksia<br />

- kilpirauhasen vajaatoiminta:<br />

puhkeaa yleensä täysi-ikäisenä, Suomessa yksittäisiä tapauksia.<br />

-lihasdystrofia eli perinnöllinen lihassairaus:<br />

puhkeaa 4-6 kk iässä liikuntavaikeuksina, ruuan oksenteluna, mahdollisesti etenevä sairaus.<br />

Ainoa varmasti raportoitu tapaus yksi P&S pentue Suomessa 90-luvulla. Sairaus voidaan testata<br />

verikokeesta / lihaskoepalasta. Vaikea-asteisesti oireileva koira joudutaan lopettamaan.<br />

Nämä snautserilla esiintyvät sairaudet voivat myös rajoittaa koiran käyttöä näyttelyissä, kokeissa,<br />

ym. harrastuksissa ja jalostuksessa.<br />

Onneksi suurin osa niistä on rodussa erittäin harvinaisia.<br />

Mahdollisia lisätietoja pennun sukutaulussa esiintyvistä koirista:<br />

71

9.2. Liite B<br />

SUOMEN SNAUTSERIKERHO RY / jalostustoimikunta<br />

PENTUETIEDUSTELUKAAVAKE A<br />

LUOVUTUSIKÄISISTÄ<br />

KASVATTAJA ______________________________ KENNELNIMI____________________________________<br />

OSOITE______________________________________ PUH.NRO________________________________<br />

PENTUEEN SYNTYMÄAIKA _____________________<br />

VÄRI _________________________<br />

PENTUJEN VANHEMMAT________________________________________________________<br />

PENTUJEN NIMET_____________________________________________________________<br />

________________________________________________________________________<br />

________________________________________________________________________<br />

1.Tarvittiinko synnytyksessä lääkitystä / tehtiinkö keisarinleikkaus? Syy(t) ?<br />

________________________________________________________________________<br />

2.Eläviä pentuja syntyi _ urosta ja _ narttua, kuolleita syntyi _ kpl. Jos kuoleman syy tutkittiin, mikä oli tulos?_______________________________________________________________________________<br />

3.Pentulaatikkoon kuolleet pennut __ kpl.Syy (jos tiedossa?)_______________________________________<br />

4.Kasvattajan lopettamat pennut ___ kpl.Syy?___________________________________________________<br />

5.Esiintyikö pennuissa luovutusikään mennessä sairauksia? Jos, niin mitä?<br />

________________________________________________________________________<br />

6.Oliko pennuilla luovutusikään mennessä havaittavissa:<br />

*kivesvikaa_____________________*värivirheellisiä_________________________________<br />

*purentavikoja (ylä- tai alapurenta, sekava hammasrivi, etuhammaspuutoksia, kapea alaleuka tms.)<br />

________________________________________________________________________<br />

*häntämutka/luonnontöpö______________________________________________________<br />

7.Muuta raportoitavaa_______________________________________________________________<br />

8.Lopullinen rekisteröityjen pentujen lukumäärä? ___ urosta ja ___ narttua.<br />

Tiedot annettu ___ / ___ 20 __<br />

_________________________<br />

kasvattajan allekirjoitus<br />

KÄYTÄ TARVITTAESSA PAPERIN<br />

KÄÄNTÖPUOLTA!<br />

Palauta osoitteella<br />

Eila Kettunen<br />

Mäntymäentie 12 A 2<br />

71800 Siilinjärvi<br />

SUOMEN SNAUTSERIKERHO RY / jalostustoimikunta<br />

72

PENTUETIEDUSTELUKAAVAKE B<br />

1-vuotiaista pennuista<br />

KASVATTAJA ______________________________ KENNELNIMI____________________________________<br />

OSOITE_______________________________PUH.NRO_____________________________________<br />

PENTUEEN SYNTYMÄAIKA __________________<br />

VÄRI_______________________________<br />

PENTUJEN VANHEMMAT________________________________________________________<br />

PENTUJEN (JOISTA TIEDOT) NIMET________________________________________________<br />

________________________________________________________________________<br />

________________________________________________________________________<br />

1.Ovatko kaikki pentueen koirat elossa? Ellei, niin kuolinsyy (jos tiedossa)?<br />

________________________________________________________________________<br />

2.Onko pentueen koirissa esiintynyt perinnöllisiä sairauksia? (Esim. sydän- tai lihassairautta)<br />

________________________________________________________________________<br />

3.Onko pentueen koirissa ilmennyt kroonisia tai muita hankalia sairauksia? Jos, niin mitä?<br />

________________________________________________________________________<br />

4.Onko pentueen koirissa 1 v. iässä havaittavissa:<br />

*kivesvikaa __________________*värivirheellisiä____________________________________<br />

*purentavikoja (ylä- tai alapurenta, sekava hammasrivi, hammaspuutoksia, kapea alaleuka tms)<br />

________________________________________________________________________<br />

*häntämutka/luonnontöpö__________________________________________________________________<br />

5.Onko pentueen koirissa selvästi säkäkorkeudeltaan liian pieniä tai suuria yksilöitä? Jos on,niin tarkemmin<br />

kuvattuna______________________________________________________________________<br />

6.Muuta raportoitavaa (esim.luonne)__________________________________________________________<br />

Tiedot annettu ___ / ___ 20 __<br />

_________________________<br />

kasvattajan allekirjoitus<br />

KÄYTÄ TARVITTAESSA PAPERIN<br />

KÄÄNTÖPUOLTA!<br />

Palauta osoitteella<br />

Eila Kettunen<br />

Mäntymäentie 12 A 2<br />

71800 Siilinjärvi<br />

73

9.3. Liite C<br />

SUOMEN SNAUTSERIKERHON PENTUVÄLITYKSEEN PÄÄSEMISEN KRITEERIT<br />

1.1.2010 ALKAEN<br />

>>Kasvattaja on <strong>Suomen</strong> <strong>Snautserikerho</strong>n jäsen, Suomessa vakituisesti asuva ja pentue rekisteröidään<br />

kokonaisuudessaan <strong>Suomen</strong> Kennelliittoon.<br />

>>Pentueen isä ja emä ovat saaneet näyttelyssä virallisen laatuarvostelumaininnan Erinomainen<br />

tai kaksi erittäin hyvää (ennen vuotta 2003. 1 SA tai kaksi 1.palkintoa) tai jalostuskäyttöä<br />

puoltavan jalostustarkastuslausunnon. Ulkomailla asuvalta urokselta näyttelytulosta tai jalostustarkastuslausuntoa<br />

ei vaadita vain suositellaan.<br />

>>Pentueen isällä ja emällä on virallinen lonkkaniveldysplasia lausunto. Lonkkaniveltutkimustulosten<br />

suhteen noudatetaan seuraavaa pisteytystä: A=0, B=1, C=2, D ja E= ei suositella jalostukseen.<br />

Pentueen vanhempien lonkkatuloslausuntojen yhteenlaskettu pistemäärä ei saa ylittää<br />

kolmea pistettä. Ulkomailla asuvalta urokselta lausuntoa ei vaadita, vain suositellaan.<br />

>>Pentueen isä ja emä on tutkittu perinnöllisten silmäsairauksien osalta. Tutkimustuloksissa ei<br />

saa löytyä seuraavia sairauksia: HC, PRA, GRD, TRD, PHTVL/PHPV 2-5 asteet. Snautserien<br />

silmätutkimuslausunto ei saa olla 24 kuukautta vanhempi astutushetkellä. Ulkomailla asuvalta<br />

urokselta tutkimusta ei vaadita, vain suositellaan. PHTVL/PHPV1, MRD, Distichiaris sairasta<br />

koiraa voi käyttää jalostukseen jos partneri on tutkittu terveeksi ko. sairauden osalta.<br />

>>Jalostukseen käytettävän uroksen vähimmäisikä on 12 kuukautta ja nartun synnytys hetkellä<br />

24 kuukautta. Nuoremman nartun tai yli 8-vuotiaan nartun siitoskäyttöön tulee saada jalostustoimikunnan<br />

lupa ja esittää sen terveydentilasta tuore eläinlääkärin todistus.<br />

>> Suunniteltu yhdistelmä ilmoitetaan kirjallisesti etukäteen jalostustoimikunnan sihteerille. Ilmoituksessa<br />

mainitaan ensisijainen käytettävä uros, terveystutkimustulostiedot ja mielellään<br />

nartun ja uroksen sukutaulu. Mahdolliset vaihtoehtourokset olisi myös hyvä lisätä.<br />

>> Haettaessa jalostustoimikunnalta urossuosituksia nartulle on hakemukset osoitettava jalostustoimikunnan<br />

sihteerille vähintään kuukausi ennen arvioitua kiiman alkamisajankohtaa. Jos<br />

toimikunnan suosittelemia uroksia ei käytetä, on yhdistelmä ilmoitettava jalostustoimikunnan<br />

sihteerille ennen astutusta.<br />

>> Astutuksen jälkeen ilmoitetaan toteutunut astutus jalostustoimikunnan sihteerille, jolloin samalla<br />

kerrotaan haluaako kasvattaja pentueensa heti pentulistalle vai vasta tiineeksi toteamisen<br />

jälkeen. Jos ilmoitettu uros jostain syystä vaihtui, niin pentue voidaan silti hyväksyä pentuvälitykseen<br />

ilmoittamalla asiasta 2 viikon sisällä jalostustoimikunnan sihteerille ja antamalla perustelut<br />

uroksen vaihtumisesta. Tällöinkin uroksen on edelleen täytettävä muut pentuvälityskriteerit.<br />

Syntyneet pennut ilmoitetaan pentuvälittäjälle.<br />

>> Jalostustoimikunnalla on mahdollisuus olla hyväksymättä listalle sama yhdistelmä toistamiseen.<br />

>>Kasvattajan tulee palauttaa pentutiedustelukaavake edellisistä luovutusikäisistä pennuista<br />

(lomake A) täytettynä jalostustoimikunnan sihteerille saadakseen seuraavat pentueet jalostustoimikunnan<br />

hyväksymiksi.<br />

>> Jalostustoimikunnalla on yksimielisellä päätöksellä oikeus olla hyväksymättä pentue kerhon<br />

pentulistalle. Toimikunnan tulee toimittaa perustelut hylkäyksen syystä pentueen kasvattajalle.<br />

>> Pentupakettiin on oikeutettu vain pentukriteerit täyttävä pentue.<br />

74

9.4. Liite D<br />

Snautserin v.2003 tehdyn terveyskyselyn tulokset<br />

<strong>Snautserikerho</strong>n ry:n jalostustoimikunta katsoi aiheelliseksi tehdä terveyskyselyn muutaman vuoden<br />

tauon jälkeen. Nyt pyrittiin kartoittamaan lähinnä perinnöllisiä tai usein toistuvia sairauksia/tiloja.<br />

Kysely oli tarkoitettu vv.1995-2000 syntyneille snautsereille, joita ko. aikana Suomessa oli rekisteröity<br />

yhteensä 857 kpl (625 P&S ja 232 m) ,käsittäen 119 Suomessa rekisteröityä pentuetta sekä<br />

tuontikoirat. Snautsereitten jalostustoimikunta toimitti kyselykaavakkeita kasvattajille edelleen kasvattien<br />

omistajille täytettäväksi. Lisäksi kaavake oli kerhon nettisivuilla ja palautettavissa sähköpostin<br />

liitetiedostona.<br />

Muutamia vastauksia tuli myös muista kuin ko. ajanjaksona syntyneistä snautsereista. Niitä ei otettu<br />

yhteenvetoon mukaan, mutta tiedot tallennetaan toimikunnan arkistoon. Jalostustoimikunnan tehtävähän<br />

on kerätä ja raportoida tietoa, joten jatkossakin koiranomistajilta saatava suora tieto jalostuksellisesti<br />

merkittävistä asioista koirissaan on arvokasta informaatiota (esim. kyselyssä haetut perinnöllistä<br />

taustaa omaavat sairaudet).<br />

Kohderyhmän koirista saatiin vastaukset yhteensä 152 P&S (73 u,79 n) ja 62 mustasta (33 u,29 n)<br />

snautserista eli n.neljäsosasta kaikista.<br />

Vastaukset kasvattajien mukaan aakkosjärjestyksessä jaoteltuna:<br />

P&S vast/pennut vast% Mustat vast/pennut vast%<br />

Doctor´s Order 22/26 85 Jettyspoofs 22 /35 63<br />

Eipä´s 14 /15 93 of Leijliden 18/69 26<br />

Epelin 22/29 76 Tacillan 14/28 50<br />

Filmur 5/102 5 Muut 4<br />

Frekko 6/7 86 Tuonnit 4 kpl<br />

Ferdinan 7/24 29<br />

Liebgrau 3/20 15<br />

Manetan 19/19 100<br />

Merdico 2/11 18<br />

Mihan 25/45 56<br />

Pfeffer 19/30 63<br />

Seladys 3/29 10<br />

Muut 3<br />

Tuontikoiria 2 kpl<br />

75

1.Koiran yleinen terveydentila, vaihtoehdot ja vastaukset<br />

a)erittäin hyvä 155 kpl (73%)<br />

b)hyvä 44 kpl (21%)<br />

c)keskinkertainen 3 kpl (1%)<br />

d)huono -<br />

e)erittäin huono -<br />

Lisäksi 3 koirasta ei kysymykseen oltu vastattu lainkaan.10 koiraa oli kuollut,ja niistä 8 ei vastannut<br />

kysymykseen.<br />

94% tutkimuksen 3-8 –vuotiaista koirista oli omistajan kokemuksen mukaan terveydeltään vähintään<br />

hyviä.<br />

Kuolleista 10 koirasta 4 oli kuollut tapaturmaisesti,2 sydämen laajentumaan,2 oli lopetettu syövän<br />

ja 2 käytöshäiriöitten takia. Kuolleisuus 3-8-vuotiaitten aineistossa oli n.5%.<br />

2.Erilaiset perinnölliset snautserillakin raportoidut tilat ja sairaudet<br />

-purentavikoja<br />

P&S: 3 kpl (rajatapaus,tasa-ja ristipurenta),ei yhtään mustalla<br />

esiintyvyys koko aineistossa n.1%<br />

-piilokiveksiä<br />

P&S: 8 kpl,musta 1 kpl<br />

esiintyvyys koko aineistossa 4% (11% P&S , 3% m aineiston urokset)<br />

-napatyrä<br />

P&S: 2 kpl,musta 1 kpl<br />

esiintyvyys koko aineistossa n.1,5 %<br />

-muut tyrät<br />

P&S: 1 palleatyrä<br />

esiintyvyys koko aineistossa

P&S: 2 kpl (toisella kerran yksi kohtaus,toisella lääkitys),mustat:1 lievä<br />

esiintyvyys koko aineistossa n.1%<br />

-virtsakiviä<br />

P&S: 1 kpl (omistajan epäily),mustat: 1 kpl (todettu)<br />

esiintyvyys koko aineistossa

7.Luonnekuvaus<br />

Kyselyssä pyydettiin vastaajaa kuvailemaan koiransa luonnetta ja kertomaan mahdollisista ongelmista.<br />

Huomautettavaa todettiin vajaan 40% kohdalla. Negatiiviset puolet olivat tietenkin erittäin<br />

koirakohtaisia ja vastaajilla erilaisia näkemyksiä siitä,onko jokin piirre koirassa positiviinen vai negatiivinen<br />

(esim.vartiointivietti, itsepäisyys).<br />

Parikymmentä koiraa oli omistajiensa arvion mukaan turhan arkoja tai epäluuloisia,kymmenkunta<br />

koiraa todettiin turhan pidättyväiseksi vieraita kohtaan. Uroksissa oli kymmenkunta toisiin uroksiin<br />

aggressiivisesti suhtautuvia.Paukkuarkuutta (ukkospelkoa,ääniherkkyyttä) valittivat myös kymmenkunta<br />

vastaajaa. Turhan vartiointiviettisiä oli myös kymmenisen koiraa ja vajaa kymmenen itsepäisyyden<br />

perikuvaa. Kaksi vastaajaa raportoi niin voimakkaasta riistavietistä, että se haittaa huomattavasti<br />

arkielämää.<br />

Reilu 60% vastaajista oli koiransa luonteeseen tyytyväinen, mitä erilaisimmin termein kuvattuna ja<br />

kerrottuna. Snautseri elää selvästi vastausten perusteella perhekoirana, jolla on oma persoonansa.<br />

78

9.5. Liite E<br />

Terveyskysely 2003 / snautserit<br />

Omistajien kertomat luonnekuvaukset<br />

P&S<br />

”+” ”-”<br />

1.aika rauhallinen,leikkisä,hieman itsepäinen,ei suuria ongelmia<br />

2.erinomainen luonne<br />

3.tottelevainen,seurankipeä,leikkisä,kiltti<br />

4.avoin,temperamenttinen,iloinen,rohkea<br />

5.”merkkausvietti” sisällä,kiltti,ihana koira<br />

vähän vallaton,kasvatus vaatin.työtä<br />

6.vilkas,utelias,hyväluonteinen<br />

7. hieman vihainen,salakavala<br />

8.rauhallinen,luottaa ihmisiin,mukava ja kiltti<br />

9.rauhallinen,tuttavallinen,ei juuri hauku,hyvä emo<br />

10.rauhallinen,tottelevainen,iloinen,ainoana kotikoirana ihana<br />

myös arka ja epäluuloinen<br />

11.energinen,terävä,huomiokykyinen,vaatii huomiota<br />

12.älykäs,ketterä,paimentava,ei riistaviettiä,nauttii hihnassa kulkemisesta vierais.nähden varautunut,haukkuu<br />

13.ei hauku,fiksu,yhteistyökykyinen<br />

14.sosiaalinen,seurallinen,rauhallinen,valpas,ihana perheenjäsen<br />

ääniherkkä<br />

15.iloinen,hyväntahtoinen,leikkisä,ei ongelmia ihmisten kanssa<br />

joissain tilant.vähän arka ja epäluul.<br />

16.tyypillinen kiltti snautseri<br />

17.avoin iloinen touhuaja<br />

18.normaali toimintaa vaativa,muuten alkaa vahtia tms. enemmän,ihana<br />

19.hyvähermoinen,vapaa,avoin,rauhallinen,tule toimeen toisten koirien kanssa<br />

20.avoin,sopeutuvainen,hyvä perhekoira<br />

21.ok,tottelevainen,vilkas,aktiivinen<br />

22.yhteistyökykyinen,sosiaalinen,aktiviinen<br />

23.erittäin vilkas,iloinen,hyväntuulinen<br />

jääräpää<br />

24.kiltti,tottelevainen,älykäs,rauhallinen<br />

varauksellinen vieraita kohtaan<br />

25.hyväntahtoinen,aktiivinen,todellinen ystävä,lte +114 p<br />

26. hieman arka,valitsee ystävänsä<br />

27.seurallinen,kova lenkkeilijä<br />

28.-<br />

29.-<br />

30.yhteen ihmiseen kiintynyt,älykäs,oppivainen,energinen,tottelevainen ylisuojelevainen,vier.koht.epäluul.<br />

31.miellyttävä perhekoira,helppo,lte +95p<br />

uroksille äreä,koulutusmotiv. vaikeaa<br />

32.paras mahdollinen luonne<br />

33.työhaluinen,vilkas,omalle perheelle äärimmäisen uskollinen<br />

vartiointivietti ylikorostunut,epäluuloa<br />

34.hyvä luonne<br />

itsepäinen<br />

79

35.ystävällinen sylissä viihtyvä nautiskelija<br />

herkkähermoinen,paukkuarka<br />

36.reipas,iloinen<br />

ukkospelko<br />

37.reipas,iloinen,ongelmaton<br />

38. lopetettu häiriintyneenä<br />

39.-<br />

40.ihana varma luonne,vahtii sopivasti,lapsirakas,ystäväll.energinen<br />

41. paukkuarka<br />

42.suhteellisen avoin,nopea oppimaan<br />

ajoittain läheisiippuv.,motivointi ong.<br />

43.helposti koulutettava,motivoitunut ”työläinen”,lapsirakas,kiva koira suht.pidättyv.vieraita kohtaan<br />

44.vilkas,ihmisrakas,kuitenkin myös vartiointivietti<br />

45.vilkas,lte +138p<br />

46.iloinen,ystävällinen,sosiaalinen,rauhallinen,avoin,lte +58 ja +170p<br />

47.ongelmaton<br />

48.mukava seurakoira,arjessa ei ongelmia,mutta lte-14p hermorak.-1 joskus esille<br />

49.aktiivinen,utelias,hyvä luonne<br />

jkv epäsosiaalisuutta vier.koiria koht.<br />

50.rauhallinen,hellyydenkipeä,luotettava,tottelevainen<br />

eritt.epäluul.vieraita koht.,arkuutta<br />

51.tuttujen seurassa vapautunut,ihana luonne<br />

vieraita kohtaan varautunut,ukkospelk<br />

52.ihana otus,tarkkasilmäinen,kova vahtimaan,todella ystävällinen<br />

53.vilkas,tasapainoinen,vahtii,utelias,seurankipeä,uskollinen,lte +59p hieman pidättyv.vieraita kohtaan<br />

54.viisas<br />

mutta arka ja ylisuojelevainen<br />

55.kaikille ystävällinen ja rakastava,viisas,harkitseva,energinen<br />

56.rauhallinen,kiltti<br />

57.ystävällinen<br />

58.virkeä,aktiivinen<br />

omapäinen,mutta luont.kanssa pärjää<br />

59.tosi kiltti ja hyvätapainen,riehakas ulkona<br />

vaatii paljon lenkkeilyä<br />

60.rauhallinen<br />

61.iloinen ja sosiaalinen,ongelmaton,lte +174 p<br />

62.arkena ongelmaton<br />

hieman varautunut muid.koirien seur.<br />

63.erittäin avoin ja positiivinen<br />

64.-<br />

65.energinen,leikkisä,sopeutuvainen,utelias,hyvä vahti,oppivainen itsepäinen<br />

66.ihana luonne<br />

ainoa hankaluus paukkuarkuus<br />

67.eritt.sosiaalinen ja pirteä,kaikesta innostuva<br />

68.energinen,pirteä,iloinen,leikkisä<br />

69.persoonallinen ja hyvä koira<br />

rähjää muille uroksille<br />

70. toisinaan aggressiiv.toisille uroksille<br />

71.rauhallinen<br />

rähisee joskus toisille koirille(norm.)<br />

72. kova vahtimaan,eroahdistusta<br />

73.avoin ja ystävällinen<br />

74.reipas,leikkisä,avoin,aina valmis toimintaan<br />

75.-<br />

76. vähän poispilattu lälly<br />

80

77.vilkas,ihmisrakas,eläinrakas<br />

78.hyvä marja-ja sienikaveri,tosi mukava<br />

79. liian arka<br />

80.rohkea,älykäs,oikeudenmukainen,sosiaalinen,huolehtivainen,tottelev. hiukan laiska<br />

81.rauhallinen,tottelevainen,kiltti,maailman paras<br />

hieman laiska<br />

82.rauhallinen<br />

hieman arka<br />

83.hyvä luonne,sopeutuvainen,itsevarma<br />

84.uskollinen yhden ihmisen koira<br />

voimakas vahtimisvietti,vier.epäluul.<br />

85.vilkas,iloinen,kiltti,hellyydenkipeä,vartioi paljon,hauska<br />

86.hyvä<br />

87.avoin,luoksepäästävä,lapsirakas,ihana ja helppo koira,leikkisä,lte +69p<br />

88.ihana,ystävällinen,vilkas vipeltäjä,uskollinen,aina valmis toimintaan<br />

89.kultainen ja hellyttävä<br />

90.normaali<br />

91. arka<br />

92.reipas,innostunut,helposti koulutettava ja tottelevainen<br />

93.dominoiva,avoin,sosiaalinen,vartioi,kiintynyt omistaj.,mukava perhekoira liian riistaviettinen,ongelma<br />

94.iloinen,riehakas,malttamaton hösseli,rakastettava<br />

95.tottelevainen,rakastettava<br />

96.vilkas,erittäin avoin,lte +140p<br />

97.pirteä,kärsivällinen,kiltti,viisas<br />

jääräpää<br />

98.iloinen,innokas,aktiivinen,eläväinen<br />

vartioi eritt.voimakk,,mustasukk.<br />

99.erinomainen,tottelevainen<br />

paukkuherkkä<br />

100.itsenäinen,ei pelkää piruakaan<br />

101.maailman paras koira,oravakoira<br />

102.viisas,aktiivinen,leikkisä,rohkea,omistajalle uskollinen,innokas työhön<br />

103.temperamenttinen,iloinen,tottelevainen,kaikkiruokainen<br />

104.-<br />

105.-<br />

106.ystävällinen,omatoiminen,leikkisä<br />

hieman epäilevä<br />

107.avoin,iloinen<br />

108.ystävällinen,vahtikoira-asenne<br />

109.koulutuksessa miell.haluinen,ei ongelmia jokapäiväisessä elämässä pehmeä,mutta ongelmaton<br />

110.yhden perheen koira,hellyydenkipeä,reipas,puolustava<br />

mustasukkainen isäntäväestä,hepuleita<br />

111.erittäin rauhallinen,varma<br />

112.energinen,kova vahtimaan<br />

ärhäkkä muille uroksille<br />

113.-<br />

114.-<br />

115.vilkas,terhakka,kontaktialtis,luottavainen,vartioimisviettiä on<br />

116.tottelevainen,kiltti,ystävällinen<br />

joskus uhoilee toisille uroskoirille<br />

117.ei turhan haukkuja,rauhallinen,tarvitt.temperamenttinen,lte tehty<br />

118.-<br />

81

119.voimakasluonteinen,iloinen,reipas<br />

120.tosi mukava,sosiaalinen,ei riitele,ihana koira<br />

121.maailman paras luonne<br />

122.-<br />

123.seurallinen,toimiva,kaikessa mukana<br />

124.ystävällinen,tottelevainen,ei riistaviettiä<br />

125.reipas,toimintahaluinen<br />

126.ihana koira<br />

127.ongelmaton,seurallinen,iloinen,reipas,lapsirakas<br />

128.ihastuttava perhekoira<br />

129.miellyttämisenhaluinen<br />

130.lapsirakas,ongelmaton jokapäiväisessä elämässä<br />

131.helppo,helpohkosti koulutettava,ehdottoman uskollinen,lapsirakas,lte+98p<br />

132.lapsirakas,hellyydenkipeä,mukava perheenjäsen<br />

133.ongelmaton,”anteeksi että olen olemassa”<br />

134.uskollinen,kova vahti,tottelevainen,oppivainen halutessaan<br />

135.reipas,iloinen<br />

136.lapsirakas,seurallinen<br />

137.ihana koira<br />

138.hauska tyyppi<br />

139.ongelmaton<br />

140.rauhallinen,avoin,ongelmaton<br />

141.avoin,iloinen,yhteiskuntakelpoinen<br />

142.ystävällinen,iloinen<br />

143.ongelmaton,lte +225p,hyvä hermorakenne<br />

144.ihan hyvä<br />

145.lte +113 p<br />

146.vilkas,iloinen,eritt.luoksepäästävä,pehmeä<br />

147.lte +94p<br />

148.-<br />

149.-<br />

150.helppo<br />

jkv hermost.käytös,jkv ylikorost.uros<br />

liian voimakas vahtivietti kerrostaloon<br />

varauksellinen/arka vieraita kohtaan<br />

turhan voimakas riistavietti,pehmeä<br />

jästipäinen,testaa johtajuutta ajoittain<br />

turhan voimakas suojeluhalu,itsepäine<br />

kova vahtimisvietti<br />

ehkä hieman pidättyväinen ja äänekäs<br />

nykyisin hallinnassa<br />

voim. vahtimisvietti,epävarma,arka<br />

laukausherkkä,seksihullu<br />

eroahdistusta,jos pitkään yksin<br />

151. iän myötä tullut hyökkääväksi<br />

Mustat<br />

152.lte +63 p<br />

153.lte +110p<br />

154.lte +174p<br />

155.energinen,leikkisä,oppii hyvin ja nopeasti<br />

välillä vähän äreä muita koiria koht.<br />

156. hieman epävarma (arka)<br />

157.-<br />

158.erittäin mukava kotikoira,oppiva<br />

82

159.lte<br />

160. kolarin jälk.epäluuloiseksi,hiem. arka<br />

161.lte +95p<br />

162.-<br />

163.-<br />

164.lte +139p<br />

165.lte +168p<br />

166. pidättyväinen<br />

167.erittäin mukava,kiva,lte +128p<br />

tappelee toisten urosten kanssa<br />

168.vahtimisviettinen,harkitseva,kiltti<br />

169.sosiaalinen,mukava,lte +174p<br />

170.rauhallinen,lte +165p<br />

171.-<br />

172.helppo koulutettava,lte +187p<br />

173.energinen,tarvittaessa rauhallinen,helppo,avoin<br />

174.lte +78p<br />

175.ongelmaton,lte -52p<br />

176.vilkas,toimiva harrastus-ja kotikoira<br />

177.lte +140p,varsin mukava,tervepäinen<br />

”moottoria” työntek. saisi olla enemm.<br />

178.vilkas,temperamenttinen,iloinen,luoksepäästävä,uskollinen<br />

179.erittäin vilkas,lte +97p<br />

180.omaa perhettä,erit.lasta kohtaan ystävällinen<br />

epäileväinen/hieman arka<br />

181.-<br />

182.eritt.ystävällinen,myös muille uroksille<br />

183.vilkas,ystävällinen<br />

184.normaali<br />

185.normaali,vahva itsetunto<br />

186.kiltti,melko rauhallinen,utelias<br />

itsepäinen<br />

187.-<br />

188.rauhallinen,tasapainoinen,ongelmaton<br />

189.kiltti,energiapakkaus,ongelmaton<br />

190.hyvin iloinen,aktiivinen,reipas,ihmisrakas<br />

191.erittäin kiltti,normaali<br />

192. muille uroksille äreä<br />

193.superkiltti,omaan perheeseen luottavainen,halutess.oppivainen vier.suhteen varauksell,urosaggr.<br />

194.erittäin sosiaalinen,huomionkipeä,ilkikurinen,iloinen,ongelmaton<br />

195.perhepiirissä ihana koira,lapsirakas,kiltti,tottelevainen<br />

kuumakalle alistaja,heikkohermoinen<br />

196.utelias sähläri,ongelmaton<br />

hiukan varautunut<br />

197.iloinen<br />

198.avoin,hyvä,lte +138p<br />

199.energinen,ihmisystävällinen<br />

uusissa tilant.rauhaton,urosaggr.<br />

200.vilkas,terävä,vähän puolustuspainotteinen<br />

83

201.kiltti,lapsirakas<br />

202.lte +129p,terävä,taistelutahtoinen<br />

203.ihmisrakas,reipas,peloton<br />

204.erittäin leikkisä,sosiaalinen,ihana,lapsirakas,tekee kaiken ”täysillä”<br />

205.iloinen,energinen,omaa perh.kohtaan avoin<br />

206.kiltti,hemmotetlu,loistokoira,korvaamaton<br />

207.hyvä vahtikoira,sisällä rauhallinen,ulkona energinen,nauttii seurasta<br />

208.lte +159p<br />

209.reipas,tyypillinen<br />

210.rauhallinen,mutta löytyy ärhäkkyyttä,kiltti<br />

211.harrastuskoirana mahtava,hauska joskin rasittava tyyppi<br />

212.viisas,omanarvontuntoinen,lapsirakas<br />

213.-<br />

itsepäinen,pyrkii ”johtamaan laumaa”<br />

terväyys,arkuus:muihin koiriin nähden<br />

itsepäinen,paukkuarka<br />

vier.ihm ja koiria kohtaan varautunut<br />

UROS,samalla pieni arka poika<br />

hyökänn. muut.ihm.kimppuun,kovap.<br />

aina vinkumassa ruokaa<br />

varautunut<br />

ongelmallinen,epäluuloinen<br />

urosaggr,vierais.ensin varautunut suht.<br />

84

9.6. Liite G: Teveys tietokannan avoimet vastaukset listaus.<br />

1.1.4 Jos koiran kuolinsyy oli muu kuin vanhuus, niin selitä syy tarkemmin?<br />

"Kasvaimia vatsassa."<br />

"Munuaisessa kasvain"<br />

"Jäi auton alle."<br />

"Perheen kahden uroksen ainainen verinen tappelu."<br />

"Nuorena hakuharjoituksissa loukkaantunut oikea etujalka tulehtui eikä enää parantunut, vaikka jalkaa hoidettiin kolmen<br />

kuukauden ajan kolmella eri antibioottikuurilla ym. lääkityksellä. "<br />

"koira oli isälläni ja sen pitäminen oli hankalaa, varsinkin kun sille tuli hormonikasvaimia peräaukon ympärille ja niitä olisi<br />

pitänyt suihkuttaa päivittäin eikä isälleni tullut vettä taloon."<br />

"Immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia IMHA"<br />

"koira sai pahan epileptisen? kohtauksen, jota ei saatu loppumaan eläinlääkärillä, joten koira jouduttiin lopettamaan. Syyksi<br />

eläinlääkäri epäili kasvainta päässä. jälkikäteen ajateltuna tätä edelsi pari lievää kohtausta. koska koira oli jo vanha asiaa ei<br />

selvitelty enempää."<br />

"Menehtyi äkillisesti ilmeisesti aivoverenvuotoon?? Ei kuolinpäivän aamuna mitään oireita.Päivällä löytyi tajuttomana kotoa."<br />

"koepalasta saatiin syyksi mastikatorinen myosiitti, jos muistan nimen oikein. Puremalihakset hävisivät täysin, aloitettiin<br />

kortisonikuuri, jonka aloittamisesta kuukaudessa vietiin viimeiselle matkalle. Lihakset katosivat niskasta, etujaloista ja suurin<br />

osa takajalkojenkin lihaksista ehti tuhoutua."<br />

"Keuhkosyöpä"<br />

"Lääkehoitoresistentti epilepsia,minkä vuoksi koira jouduttiin nukuttamaan eläinlääkärin toimesta"<br />

"Syöpä maitorauhasissa,joka levesi "<br />

"Jäi auton alle. Tarkkaa kuolinpäivää en ikävä kyllä muista, koska Aku oli avoieroperheestä ja jäi erossa isännälle."<br />

"nopeasti edennyt kasvain keuhkoissa"<br />

"Maksa-arvot nousivat yli 1000.Tilannetta ei saatu hallintaan ei dietillä eika lääkkeillä. Päätyi eutanaasiaan"<br />

"kasvaimia"<br />

"Kasvaimet"<br />

"Lihas dystrophia koepentujen isä."<br />

"Vanhuus + koiralla nisäkasvain, joka tod näköisesti puhkesi sisältäpäin? ei avattu"<br />

"Koira muuttui 7-vuotiaana, ei tunnistanut tuttuja ihmisiä. Epäily kasvain tai jotakin neurologista kuitenkin. Avaus jäi siihen<br />

aikaan tekemättä. "<br />

"Cushingin tauti"<br />

"Koira sairastui 13,5-vuotiaana Cushingin-tautiin.Tautia ei ruvettu hoitamaan sytostaateilla kun koira oli jo niin vanha (omistajan<br />

päätös).Tauti kuitenkin pysähtyi ja koira sai elää vielä n.3kk,eli viimeisen kesän,kun ei ollut kipuja ja kuntokin aika hyvä<br />

(toisesta silmästä kyllä kesän aikana lähti näkö kun silmä "painui pään sisälle"). "<br />

"jäi auton alle"<br />

"mahdollisesti masseter myosiitti. leukalihastesten surkastuminen?"<br />

"laajalle levinnyt syöpä (adenokarsinooma), joka alkoi lisämunuaisen kuorikerroksesta"<br />

"Dio jäi auton alle"<br />

"kasvain repesi mahassa"<br />

"Koira jäi auton alle ja kuoli heti ajaessaan rusakkoa takaa."<br />

"Vatsakasvaimia"<br />

"Vanhuus ja koiralle tuli nisäkasvaimia, lopetus. kaikella on aikansa!"<br />

"korkea kuume- maksa suurentunut ja maksa-arvot koholla jo pitempään"<br />

"haiman vajaatoiminta, eivätkä lääkkeet tuoneet apua"<br />

"Kohtutulehdus"<br />

"Eläinlääkärin antaman suullisen lausunnon mukaan kuolinsyynä oli vatsassa olleet kasvaimet."<br />

"Iivari oli n.14-v,kun siitä tuli tosi levoton, eikä rauhoittunut kuin lääkkeillä. Se ravasi ympäri kämppää, kiipesi pöydille ja oli<br />

"hätääntynyt", syyksi epäiltiin syövän leviämistä tai dementiaa."<br />

"Sai syötyä nailon nauhaa, joka kuroutui suolistoon -> suolitukos, vatsakalvon tulehdus, disseminated intravascular koagulation<br />

-> kuolema, die."<br />

"sokea, alkoi hiipua"<br />

"Lymfooma"<br />

"Vanhuus ja koiralle tuli nisäkasvaimia, lopetus. kaikella on aikansa!"<br />

"kives-syöpä ja vanhuus"<br />

"Hormooni ongelmia, kohdunpoisto, laihakset surkastuivat ja koira ei pystynyt oikein kävelemään."<br />

"Ihosyöpä / Levyepiteelikarsinooma"<br />

"Henkitorven tukkiva kasvain"<br />

"Munuaisvika, joka todettiin kesällä 2004."<br />

"Addisonin tauti"<br />

"Levinnyt rintasyöpä"<br />

"Kasvaimia korvissa ja oikeassa takakäpälässä."<br />

"Kasvaimia sisäelimissä"<br />

"Koira sairastui, mutta ikäkin oli jo paljon."<br />

"imusolmukekasvain, joka oli arhäkästi leviävä."<br />

"Kolme maksakasvainta"<br />

"Syy ei selvinnyt"<br />

"Takaraajojen heikkous"<br />

"osteosarkoma eli luusyöpä"<br />

"Vatsakasvain"<br />

"kasvain virtsarakossa, siitä johtuen useita virtsatietulehduksia. yleiskunnon huononeminen. "<br />

"Koiralla diagnosoitiin dilatiivinen kardiomyopatia 15.01.2007 ja koira menehtyi siihen 14.02.2007"<br />

"auto-onnettomuus, lannenikaman murtuminen johti takapään halvaantumiseen, eutanasia katsottiin parhaimmaksi"<br />

"Imusolmukesyöpä"<br />

"Eutanasia epilepsian takia."<br />

"Koiralla todettiin 10 vuoden ikäisenä spondyloosi, joka paheni siinä määrin, että katsottiin koiran parhaaksi eutanasia."<br />

"Vanhuus ja maitorauhaskasvaimet alkoivat kasvaa."<br />

"Selkäsairaus"<br />

"Suusyöpä."<br />

85

86<br />

"Melanooma"<br />

"Koiralla todettiin "äreä" ihosyöpä"<br />

"Vanhuus ja leikkauksen jälkeen uusiutuneet pahanlaatuiset kasvaimet."<br />

"vanhuuteen liittyvä munuaisten vajaatoiminta todettu noin puoli vuotta ennen kuolemaa"<br />

"Sisäelinkasvaimen aiheuttama äkillinen ja raju verenvuoto vatsaonteloon -> koira lopetettiin"<br />

"Koira oli leikattu narttu,jonka oikea lonkka oli viimeiset vuodet kipeä,söi kipulääkettä ja luontaislääkettä nivelkipuun.Lenkkeilyn<br />

vähentyessä se alkoi tiputtelun ja paheni koko ajan lääkityksestä huolimatta.Lisäksi se oli paukkuarka ja<br />

pelkäsi ukkosta ja sai paniikin ukkosella.Viimeinen ukkonen sai sen sekaisin ja se oli kaksi tuntia sekaisin ja pissi yhden<br />

sängyn aivan märäksi ja myös maton.Se oli viimeinen pisara.Muuten koira oli luonteeltaan paras,mitä meillä on ollut."<br />

"Kroonistuneet kivut. Koira sairasti SLO:ta ja kynnet oli amputoitu."<br />

"Koira oli 10-v. Kuoli yhtäkkiä ja syy ei ole tiedossa. Epäilen, että sydän petti."<br />

"Koira juoksi auton alle"<br />

"Pahanlaatuinen nisäkasvain."<br />

2.1.11 Jos luonnetestin osa-alueet eivät mielestäsi kuvaa koiraasi, niin kuvaile poikkeamat?<br />

"Pisteet oli muistaakseni 125. Mutta en muista osioiden pisteitä ulkoa ja luonntestin tulos ei ole nyt lähettyvillä. Minusta testi<br />

kertoi hyvin koirasta ja lisäksi tuomarit osasivat hyvin lukea koiraa. Huomasivat, että koiralla on pitkä pinna joka todellakin<br />

pitää paikkansa."<br />

"Paukkuarka,mutta ei muuten pelokas"<br />

"Testiei ollut ns. virallinen tuolloin. Testasin natun uudelleen 3 vuoden kuluttua,kun se oli ollut yli 8 tuntia vappuyönä äitisä<br />

kannsa hirvijahdissa. Testi oli ihan erilaineen kuin tämä. Testi hylättiin, jota pidin oikeana arvosteluna. Vappuyön tapahtumia<br />

en tiedä, mutta sen jälkeen minulla oli ihan herkkä pehmeä narttu."<br />

"Taisteluhalua kyllä treeneissä on...:) "<br />

"Koko testi on videolla. Normaalia rauhallisempi ja "säyseämpi"."<br />

"vuonna 1991 laukauksiamammuttiin, mutta niiden tulos hväksyttiin tai sitten ei koko koko testiä"<br />

"Muistan vain kokonaispistemäärän 225 "<br />

""Hieman pehmeä" ei mielestäni kuvaa tämän koiran luonnetta. Ikinä ei ole jäänyt arastelemaan normaalielämässä tai agilitykentällä<br />

mitään eikä tämä koira muistele pahalla mitään. Luonnetestissä tämä pehmeys näkyi kelkan ja haalarin väistämisellä.<br />

Muutoin luonnetestin tulos kuvaa koiran luonnetta. "<br />

"Luonnetesti keskeytettiin, keskeytyksen syy pehmeys. "<br />

"Loputon into supien, jänisten ja hiirien etsimiseen ja tappamiseen. Toimintakyky hyvä, taisteluhalu hyvä, kovuus hyvä, laukauspelottomuus<br />

huono."<br />

"Toimintakyky - mielestäni koiran toimintakyky hyvä, testin lelut eivät häntä kiinnostaneet ja kelkka oli jo aiemmin nähty<br />

Kovuus - mielestäni koira on kova, eikä hieman pehmeä, myös koirakouluttaja sitä mieltä"<br />

"Varsin totuudenmukainen tulos, jos jotain pientä tarkennusta, niin puolustushalu tuntuu arjessa hieman isommalta kuin<br />

pieneltä, pehmeyttä ei juuri arjessa huomaa, ei ole traumoja tullut mistään kolhuista tai epämiellyttävistä kokemuksista ja<br />

kohtuullisen vilkas tarkoitti tuomarin mukaan sitä että koira on hieman liian vilkas optimaaliseen verrattuna."<br />

"Koira ei siviilissä antanut kuvaa jonka testi antoi. Koira kilpaili agilityssä maxi 3 sekä tokossa. Oli kaverikoirana monille<br />

vammaisille ihmisille. Hermojaan hallitsematon koira ei kykene niihin suorituksiin. Tulokseen saattanut vaikuttaa kun suussa<br />

tuolloin kaksi rikkinäistä hammasta juurihermot näkyvillä hammaskiven alla, jotka huomattiin vasta myöhemmin. "<br />

"Testi keskeytettiin jo toisessa tehtävässä koiran levottoman ja pelokkaan käytöksen vuoksi."<br />

"Mielestäni koira on laukausvarma. Tuomarin mielestä koira ilmeisesti on laukauskokematon, kun se ensimmäisen laukauksen<br />

kuullessaan katselee ympärilleen (rohkeaka ja häntä heiluen), eikä enää reagoi muihin laukauksiin. Tosin en tiedä, miten<br />

tuota laukausvarmuutta luonnetestissä tulisi arvioida."<br />

"Muistan vain kokonaispistemäärän 225 (Lohja 25.4.99)"<br />

"pisteet n.150"<br />

"hylätty"<br />

"Koira käyttäytyi kyllä testissä saamiensa pisteiden mukaisesti, mutta käytös ei ihan vastaa arkielämää. Koira ei ole mielestäni<br />

mitenkään kova, +1 (hieman pehmeä) kuvaisi sitä paremmin. Lisäksi se on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Nuorempana<br />

ei reagoinut millään tavalla laukauksiin, mutta yllättäen nyt 4-vuotiaana on alkanut reagoimaan hieman 6 mm:n<br />

starttipistoolin ääneen (ei kuitenkaan mihinkään muihin ääniin)."<br />

"Koira testattu ennen minulle tuloa. Edellisellä omistajalla ollut dominanssi ongelmaa"<br />

"hermorakenne - rauhallinen, varma, temperamentti - vilkas, kovuus - kova, puolustushalu - suuri, hillitty"<br />

"Taisteluhalua löytyy satunnaisesti enemmän. LT tuomareiden mielestä pidättyväisyys leimasi monia muitakin testin osaalueita."<br />

"PUOLUSTUSHALUA LÖYTYY YLLÄTTÄVISSÄ, ÄKILLISISSÄ TILANTEISSA. ELI ITSE PISTÄISIN +1 PIENI"<br />

"Koira oli arka ihmisiä kohtaan, paukkuarka myöskin mikä paheni iän myötä"<br />

"toimintakykyä oli mielestäni enemmän kuin testi osoitti. Koira joutui odottamaan autossa 5 tuntia testin alkua, jonka luulen<br />

vaikuttaneen tulokseen."<br />

"Luonnetestiä ei tuolloin hväksytty, jollei ollut laukauspeloton."<br />

"Testin tulokset hukassa. Testissä koira oli hieman ''mieto'' eli valeraskaana"<br />

"148 p."<br />

"Koira on testattu virallisesti muutama vuosi sitten. Testin tuloksia en nyt tähän hätään löytänyt. Todettiin kuitenkin esim.<br />

laukausherkäksi, pehmeäksi. Ei taistelutahtoa etc. Tulokset jotenkin ristiriitaiset. "<br />

"mielestäni koira ei ole rauhaton, tilanne ko. kokeessa on poikkeuksellinen"<br />

"Koira sai hyväksytyn luonnetestituloksen, tulos löytyy kerhon vuosikirjasta"<br />

"OK"<br />

"seurusteluhaluinen, lämmin, utelias ja rauhallinenukkosilmat pelottavat ja tällä hetkellä (24.3.) vieressä olevan kunnallistekniikan<br />

rakentamistyöt joiden vuoksi päivällä on useita räjäytyksiä (talo tärähtää!)"<br />

"Kannuskynsi oli revennyt se ehkä syynä toimintakykyyn ja taistelutahtoon Viedään möhemmin uudelleen testiin"<br />

"Jermu ei todellakaan ole vilkas vaan hyvin hidas ja rauhallinen kaikissa reaktioissaan. Lisäksi taisteluhalu on "oikeassa<br />

elämässä" melko pieni."<br />

"Puollustushalua löytyi mielestäni enemmän kuin mitä testi osoitti."<br />

"Koira oli testtaessa 2v4kk. Iän ja elämänkokemuksen tuomia parannuksia olen havaitsevinani mm. toimintakyvyssä ja hermorakenteessa."<br />

"Huom: Luoksepäästävyyden virallinen tulos: Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen +2a"<br />

2.4.6 Muita käytöshäiriöitä, mitä?<br />

"Pelkää ukkosta"<br />

"Rähjää toisille uroksille, puolustaa kotiaan ja laumaansa vierailta ihmisiltä äänekkäästi"

"Hiukan levoton yksilö, luultavasti johtuen hermorakenteesta"<br />

"Vieraille uroksille aluksi uhoilua, etenkin hihnalenkillä."<br />

"Musta-asuiset miehet, jotka ottavat kontaktia koiraan, ovat hyvin epäilyttäviä ja koira on hyvin varautunut."<br />

"Haukkuherkkyys alkaen täyttäessään 11 vuotta, ei aiemmin."<br />

"Heh, onhan se energinen mutta mielestäni kyseessä ei ole käytöshäiriö. ;)"<br />

"Kolmesta ensin mainitusta en voi sanoa mitään, kun ei ole kokemusta tai ei ole jouduttu tilanteisiin, jossa voisi ilmetä."<br />

"Työhaluja löytyy. "<br />

"Joskus harvoin haukkuherkkyyttä. Murisee vieraille, eipäilevä, varsinkin kotona."<br />

"koira ei ole tottunut lapsiin, joten tuttujen lasten kanssa kaikki on mennyt ok, mutta vieraiden lasten kanssa täytyy olla tarkkana.Tuli<br />

minulle 2,5 vuotiaana "pitovaikeuskoirana""<br />

"Ylienergisyyttä en pidä käytöshäiriönä, koska kotioloissa on rauhallinen. Vaatii paljon huomiota ja todella paljon liikuntaa ja<br />

aktiviteetteja, mutta hyvin liikutettuna ei häslää juurikaan ylimääräistä."<br />

"Pennusta asti tutut urokset ok/vieraat täysikasvuiset "myrkkyä". Erittäin paukkuarka. Toisinaan ylienergisyyttä."<br />

"Eroahdistukseen kuuluu ulvominen ja haukkuminen. Muutoin ei hauku koskaan turhaan."<br />

"Haukkumista ajoittain yksinollessa (lievää eroahdistustako?)"<br />

"Ei sietänyt toisia uroksia. Tosin yritti vältellä tappelua kuitenkin viimeiseen asti toisen oman nuoremman uroksemme kanssa,<br />

kunnes "pinna" katkesi lopullisesti. Tappelut jatkuvia loppuaikoina."<br />

"Ylienergisyyttä joskus."<br />

"Vähän ylienergisyyttä."<br />

"Laukauskokematon"<br />

"Uroita kohtaan usein ystävällinen, narttuja kohtaan usein agressiivinen."<br />

"Ulvoo herkästi lasten itkiessä"<br />

"ei varsinaisesti pelkää ilotulitusta, mutta ei lähde mielellään uloskaan"<br />

"Ääni- tai paukkuarkuutta: raketit"<br />

"Remmiräyhääjä tietyssä seurassa. "<br />

"Laumakäyttäytyminen siten puutteellista, että ei rauhoitu aloilleen, vaikka ihmiset istuvat tai ovat muutoin paikollaan. On<br />

koko ajan ylivalpas/ylivilkas ("ADHD::")Vinkuminen, ei rauhoitu äänen painoilla kuten koirat yleensä reagoivat omistajian äänen<br />

sävyihin. Vetäminen hihnassa- kuonopanta auttaa ja on normalisoinut hihnassa kävelyn. Tikkujen ja keppien syöminenerityisesti<br />

jäisen hangen päältä pienet risut ym nielee n 5 cm:n paloina joita sitten oksentaa. Jyrsii kaarnaa lenkkipolun vieressä<br />

olevan männyn kyljestä talvella (?)Olisi pallohullu jossei olis alusta asti rajoitetttu esineiden heittelyä- nyt harvoin frisbeen<br />

heittoa."<br />

"paukkuarkuus tullut vasta vanhuuden myötä (noin 10vee), sitä ennen rakasti esim. ilmapalloja ja oli ulkona lähettämässä<br />

rakettaja."<br />

"Huom! ikää on alle 5 kk."<br />

"Vahti/vartio haukkua"<br />

"Yliseksuaalinen"<br />

"Eroahdistus: jonkinasteista "mökötystä". Ylienergisyys: harrastaessa aivan yli-innokas. "<br />

"Agressiivinen muita uroksia kohtaan. Pelkää isoja tummia koiria - rotvailer puri vasempaan etujalkaan n. kaksi vuotiaana<br />

koirapuistossa"<br />

"Esim. kaupan ulkopuolella eroahdistusta. "<br />

"stressaantuu lievästi ilotulitteista"<br />

"Paukkuarkuutta."<br />

"Uudenvuoden raketit (ääni-/paukkuarkuus)"<br />

"Koira on aggressiivinen vain muita narttuja kohtaan, mutta ei kaikkia niitäkään (tuijottavat ovat pahimpia). Haukkuherkkyys<br />

liittyy vahtimiseen."<br />

"Murinaa esim.näyttelyissä (ei aggressiivista). Omien varjojen jahtaamista."<br />

"Pentuna tuhosi kotiamme. Ääni- ja paukkuarkuutta ei ole enää 10-vuotiaana, on lähes kuuro."<br />

"hyppii ihmisiä vasten"<br />

"Ilotulitteet ja ukkonen aiheutti levottomuutta, ei muita oireita."<br />

"Kotona on yksi roskis mistä on näköjään kiva nostella roska papereita ym pois kuin on yksin"<br />

"sisäsiistiksi oppiminen kesti kauan, n. 2v. kun steriloitiin rauhottui ja pissaaminen sisälle loppui."<br />

"Pentunakaan ei mainittavia ajatustöitä. Annettiin muita virikkeitä."<br />

"Sisälle merkkaaminen, joka tapahtuu, jos jättää esim. yöksi (olemme siis kotona, mutta nukumme) irralleen niin, että pääsee<br />

koko talon alueelle. Aaamulla saattaa olla merkit kolmessa eri kohdassa. Sama juttu työpäivän aikana. Talossamme<br />

asuu kolme muuta urosta, joten merkkaaminen voinee johtua siitäkin. Todistetusti muut eivät kuitenkaan merkkaa sisälle. "<br />

"ulvoi usein jäädessään "yksin", ilman minua. ei väliä sillä, oliko paikalla muita ihmisiä tai koiria."<br />

"Haukkuu vieraita ihmisiä, jotka käyttäytyvät poikkeavasti tai tulevat yllättäen metsässä vastaan. Ei välitä normaalisti ohikulkevista<br />

ihmisistä. Räyhää jonkinverran vastaan tuleville uroksille. Kaikilta yllä mainituilta käytöshäiriöiltä on vältytty riittävän<br />

liikunnan ja aktivoinnin ansiosta."<br />

"Haukkuu aina automatkan alussa, mutta rauhoittuu pian / sisällä vahtihaukkuja esiintyy / ei hauku ulkoiltaessa esim. edes<br />

haukkuvalle koiralle"<br />

"Ilopissa saattaa vieläkin tulla tervehtiessä ja myös moitittaessa saattaa pieni liri tulla lattialle"<br />

"Antää kyllä ymmärtää toiselle, kuka täällä määrää."<br />

"HAUKKUU "OVIKELLOA""<br />

2.5.1 Muuta, joko positiivista tai negatiivista, mainittavaa koiran luonteesta?<br />

"todella arka uusia ihmisiä kohtaan"<br />

"Hyvä ja helppo luonne. Koira, jonka voi ottaa mukaan minne vain."<br />

"luonnehan ei ole todellakaan vielä kehittynyt lopulliseen muotoonsa, koirahan on vasta 1 vuotta !"<br />

"Koiran luonne muuttui aggressiiviseksi loppuaikoina johtuen kivuista."<br />

"Aivan mahtava vahtikoira ja seura koira .Upea persoona,puolustaa omistajaa tarpeen tullessa."<br />

"Mahtavan tasainen ja varma peruskoira, tosin ei kovin hyvä valinta harrastuskoiraksi.."<br />

"Kaikki naapurit tietää, kun posti on tulossa."<br />

"Pentu on erittäin reipas, utelias ja kiltti."<br />

"Kiltti, lapsiystävällinen energiapakkaus. Temperamenttia löytyy sopivasti"<br />

"Ei pidä kaikista uros ja naaras koirista"<br />

"Suojeleva, mustasukkainen joskus, leikkisä ikäisekseen..."<br />

"Aivan ihana, kiltti, sosiaalinen, rakastava yksilö."<br />

"erittäin järkevä uros, joka oli hyvä lauman johtaja"<br />

"Turhan "riehakas" tavatessaan muita vieraita koiria"<br />

87

88<br />

"HYVÄ TOVERI"<br />

"Todelle lempeä kotikoira, aristaa vieraita ja outoja tilanteita paljon. On myös hankala koulutettava maltin puutteen takia<br />

(varmaan hieman ylienerginen), tosin innostuu asioista helposti."<br />

"Ihanan rauhallinen, mutta sopivasti löytyi luonnetta tarvittaessa! Ihana koira!"<br />

"Koirani osaa ratkaista jännittyneitä tilanteita toisten koirian kanssa. Jos toinen koira jäykistelee ja on varautunut, niin koirani<br />

saa koiran vapautumaan. Loistava sosiaalisuus, jota en ole ennen koirassa tavannut, vaikka minulla on 20 vuotta koiria ollut."<br />

"Pitää lapsista, vartioi heitä pihalla. Melkein "pehmo" kotioloissa, mutta omistajan sairastaessa istuu sängyn vieressä vahtimassa.<br />

Isommat uroskoirat ovat kuin punainen vaate, kohtaaminen kunnon rähinöiden kanssa. Pysyy kotipihassa irti olevana."<br />

"Ihana ja uskollinen omalle väelle.Lapsia kohtaan tosi pitkävieterinen,ei koskaan ärähtänyt,vaikka pieni lapsi olisi ryöminyt<br />

yli tai muuten käsitellyt kovakouraisesti.Pehmeäluonteinen.Kova äänenkäyttö ei sille sopinut,se pelkäsi.Paukkuarkuus oli<br />

vaikea ja paheni vuosien mittaan."<br />

"Täydellinen kaveri"<br />

"tutuille ihmisille erittäin ystävällinen"<br />

"Herää aikaisin. Nukkuu päiväunet vasta iltapäivällä."<br />

"Täsmennys kohtaan 2.2 "Agressiivinen": Vain yli-innokkaita nuoria uroksia kohtaan, jotka pyrkivät astumaan."<br />

"Pentu on erittäin reipas, utelias ja kiltti."<br />

"helppo koira"<br />

"Innostuu hyvin pienestä !"<br />

"Tasapainoinen ja iloinen narttu. Riistaviettinen."<br />

"vahtii omaa väkeä"<br />

"Mahtava energiapakkaus!Enaergia purettava metsässä tai toisten koirien kanssa touhutessa. Kotona rauhallinen"<br />

"erittäin mukava periussnautseri. omat ihmiset ihania, vieraista ei paljon välittänyt."<br />

"reipas nuori poikakoira"<br />

"Koira on mainio treenikaveri (haku, toko), motivoitavissa saalistus- ja taisteluleikillä. Lähtee leikkiin myös tuttujen maalimiesten<br />

kanssa. Luontaisen taisteluhalun vähäisyys aiheuttaa kuitenkin sen, ettei voi treenata ajallisesti pitkiä rupeamia.<br />

Myös hermorakenne aiheuttaa kouluksessa omat haasteensa, arjessa taas luonnetestissä todettua hermostuneisuutta ei<br />

juuri huomaa."<br />

"Äärettömän lapsirakas"<br />

"PERHEPIIRISSÄ AVOIN,LEIKKISÄ JA SEURALLINEN. HYVÄKSYESSÄÄN VIERAAN IHMISEN ON AVOIN JA<br />

YSTÄVÄLLINEN.HIEMAN VAHTI HERKKÄ. "<br />

"Erittäin energinen, ei sovi laiskalle ulkoiluttajalle"<br />

"pentuna/nuorena erittäin energinen, rauhoittui vanhemmiten. haukkui erittäin vähän."<br />

"Lisänä koiran käytökseen muita koiria kohtaan, että haukkui paljon ja saattoi välillä muristakin kohdatessa, mutta jos sai<br />

"moikata", niin oli heti leikkimässä. Jos käveltiin vain ohi, haukkui koko ohituksen ajan. Muttei siis ollut mitenkään aggressiivinen,<br />

eikä vihainen, vaan heti kaveria kun lähelle pääsi. Ellei toinen ärähtänyt, ei omanikaan sanonut mitään. Vastasi kyllä,<br />

jos toinen murisi tai ärähti."<br />

"Erittäin tottelevainen ja hyväilynkipeä, iloinen koira."<br />

"aina iloinen"<br />

"palkää myös ukkosta ja tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa"<br />

"urhoollinen,joskus rämäpäinen, eli lyhyen elämänsä täysillä."<br />

"Koirasosiaalisuudesta: ei se ketään näyki tai pure, mutta vieraiden poikien kanssa saattaisi tulla kyllä äänekäs rähinä. Tossa<br />

ei nyt ollut ihan sopivaa kohtaa kyseisenlaiselle poikapörinälle, joten oli pistettävä pallukoita "vähän sinne päin"-kohtiin.<br />

Positiivista luonteessa on energisyys, rohkeus, rämäpäisyys, reippaus asiaan kuin asiaan. Pitää todella paljon ihmisistä."<br />

"osaa rauhoittua / palautua nopeasti stressaavistakin tilanteista"<br />

"erinomainen ja pitkäkestoinen työmotivaatio"<br />

"Erittäin fiksu ja tasapainoinen koira. Ei stressaa. Ystävällinen kaikille. "<br />

"Iloinen, aina valmis töihin. "<br />

"Vilkas,reipas ja aktiivinen koira. Luonteeltaan melko itsepäinen, oli melko vaikea kasvatettava. Nyt toimii ja tottelee hyvin.<br />

Joitain takaumia jäljellä edellisestä kodista."<br />

"energinen,voimakas vahtivietti,runsas merkkailu myös sisällä (kastroitu),laumakeskeinen,"<br />

"Tottelee hyvin. Kotiväkeen(kahteen aikuiseen)niin sitoutunut, että suhtautuu vieraisiin sisätiloissa joskus ylivarautuneesti, ei<br />

kuitenkaan agressiivisesti. "<br />

"Koulutettavuus erinomainen. Hyvin voimakastahtoinen."<br />

"oma-aloitteinen, ominut reviirikseen myös koirattoman naapurin,lukee ihmisten käytöstä erittäin tarkkaan eikä ole helposti<br />

huijattavissa"<br />

"Vaikka koira on leikattu 5-vuotias uros, vastapuolen urokset pelkäävät aina lähestyä, haukkuvat ja murisevat koiralleni.<br />

Syynä lienee koiran synkkä, melkein vihamielinen ilme."<br />

"mahtava energinen tapaus. snautserille omainen itsepäisyys tallella. erittäin ystävällinen toisille koirille ja vieraille ihmisille"<br />

"Sopeutuu jokaiseen tilanteeseen innolla, helppo kuljettaa mukana joka paikassa. Reipas ja iloinen, innostuva."<br />

"Erittäin varautunut ihmisiä kohtaan, menee ihan lukkoon vieraassa paikassa eli ei pysty toimimaan. Koira on kaikenkaikkiaan<br />

kaikkea muuta kuin snautseri."<br />

"Vahva oma tahto. Jos ei saa tarpeeksi huomiota kostaa sen tavallaan."<br />

"metsästysvietti iso, lähti aina nuorempana jänisten perään ja viipyi 2-3 tuntia !"<br />

"Luonteeltaan iloinen, energinen, touhukas ja aina kaikkeen täysillä osallistuva. Hauska koira, joka saa aina omistajat hyvälle<br />

päälle omilla touhutuksillaan. Luonteeltaan myös hieman pehmeä, esim. käskyttämisen äänensävyn ei saa olla liian tiukka<br />

ja kova, koska menee siitä hieman lukkoon."<br />

"Perusvarautunut, mutta tarvittaessa pystyy toimimaan halutulla tavalla, es näyttelyt-"<br />

"erittäin ihana koira, vain toisia uroksia ei siedä liian lähellä omaa "intimiteettialuettaan""<br />

"Reipas ja rohkea"<br />

"Sara on itsenäinen ja omapäinen koira. Ei lainkaan miellyttämisenhaluinen. Ei tee pakosta oikeastaan mitään, komentamalla<br />

ei saa tulosta. Ottaa nokkiinsa herkästi, esim. jos sitä komentaa. "<br />

""Vanhanajan" luonne"<br />

"Koira on erittäin omapäinen mutta myös yhteistyökykyinen; innostuu vieläkin uusista asioista ja oppii nopeasti (raunio- ja<br />

hakuharrastus alkoi 11-vuotiaana); hyvin riistaviettinen"<br />

"Koira on temperamentikas, mutta toisaalta hyvin tarkaavainen ja helposti koulutettava."<br />

"iloinen toimelias koira"<br />

"Erittäin sosiaallinen vieraita paikkoja kohtaan samoin julkisissa kulkuvälineissä erittäin reipas"<br />

"Tottelee hyvin ja on oman väen kesken luotettava ja helppo koira."

"Aivan mahtava toimintatarmo ja halukkuus tehdä. Nauttii jäljestämisestä, etsimisestä jne. Aina ystävällinen, ei aggressiota.<br />

Itsepäinen ja itsenäinen, pentuna villikko. Energiaa piisaa!"<br />

"Itsepäinen, ei aina tottele."<br />

"Vahtivietti on aika voimakas."<br />

"Koira palautuu nopeasti asioista, joka on erittäin positiivinen piirre. Negatiivisena piirteenä on se, että kun koira on päättänyt<br />

olla pitämättä jostain ihmisestä/koirasta niin se päätös myös pysyy. "<br />

"Teki 3v. kaverikoira hommia"<br />

"Pelkää isoja vieraita koiria ja rähjää epävarmuuttaan jos saa tilaisuuden"<br />

"Kovin ohjaajapehmeä. Itsenäinen, taistelutahtoinen herkkis."<br />

"Upea luonne. Tuntuu, että kaikki negatiiviset puolet ovat vain liikunnan tai muun aktivoinnin puutteen tuomia tilapäisiä häiriöitä."<br />

"Kaikin puolin mukava ja luotettava perhekoira. Sopivasti haastetta. Iän myötä paheneva paukkuarkuus, oireet onneksi varsin<br />

lievät ja nopeasti ohi menevät."<br />

"Suhtautuu agressiivisesti muihin aikuisiin uroksiin"<br />

"Avoin, helposti lähestyttävä, leikkisä ja helposti innostuva"<br />

"Hyvin itsenäinen ja oman arvon tunteva :)"<br />

"ihmisiä huomioiva,välillä hyvin itsepäinen."<br />

"Kohtalaisen voimakas puolustusvietti reviiriään kohtaan. Itsevarma käytökseltään. "<br />

"Lasten kanssa tulee hyvin toimeen, rauhallinen ja ystävällinen."<br />

"Hieman tarkennusta vastauksiin. Käytös toisia koiria kohtaan menee sukupuolen mukaan, toisten urosten kanssa ei ole<br />

kovin sosiaalinen, narttujen kanssa on sosiaalinen. Uroksia kohtaan on dominoiva, koskaan ei ole purrut, mutta alistaa kyllä.<br />

Ei rähjää uroksille lenkeillä, treeneissä tai näyttelyissä kunhan eivät ihan iholle tule. Narttujen kanssa kiltti mies. Ihmisiä kohtaan<br />

avoin, mutta tervehdittyään melko välinpitämätön. Vahtii tiukasti, mutta koulutuksella pysyy hanskassa ja on hyvin varma,<br />

ei tarvitse pelätä että napsisi ketään varoittamatta, jos sittenkään, tähän asti kaikki ovat varoitusta uskoneet. Ja heti kun<br />

emäntä ottaa vieraan vastaan, ollaan kavereita. Ei ole arka eikä alistuva koskaan, hyvin rohkea ja melko dominoivakin ihmistä<br />

kohtaan, mielellään pompottelisi vieraita ihmisiä jos olisi sallittua. Ei ole moksiskaan paukuista"<br />

"Erittäin sosiaalinen, pehmeäluonteinen, alistuva, varovainen, laumaviettinen"<br />

"Otto on Pertti Vilanderin oppien mukaan testattu ja todettu snautseriurokseksi hyvin pehmeäksi"<br />

"Iloinen"<br />

"iloinen,reipas, hellyydenkipeä"<br />

"Liian tuttavallinen muita koiria kohtaan...pitäisi päästä nuuskimaan heti."<br />

"Rakastaa kaikkea ja kaikkia; ehkä jopa epäsnautserimaisen kiltti ja ystävällinen"<br />

"Toimintakykyinen, taistelunhaluinen, erittäin avoimesti maailmaan suhtautuva koira. "Aina valmis partiopoika""<br />

"vahva metsästysvietti (myyrät, oravat, linnut..) !"<br />

"Mahtava jalkapallon pelaaja ja "keskustelija""<br />

"Miellyttämishaluinen, helposti koulutettava."<br />

"erittäin-jopa häiritsevän- voimakas vartiointivietti oman reviirin suhteen joitakin toisia narttuja ei sulata ollenkaan erittäin<br />

oppimishaluinen ja -kykyinen"<br />

"mielestämme tervepäinen koira, käyttäytyy normaalin koiran tavoin."<br />

"Hallitsee hyvin laumakäyttäytymisen. Vahva alfanaaras. Osaa myös alistua ylemmilleen. Erittäin korkea itsetunto. Ei hermostu<br />

helposti."<br />

"Kova vahtivietti,muutoin ihanteellinen lapsiperheen koira"<br />

"Erittäin iloinen ja ystävällinen koira, kaikkien kaveri."<br />

"Iloinen,lapsirakas,aina valmis hommiin"<br />

"Positiivistä sammumaton työskentelyhalu"<br />

"Koira on erittäin omapäinen mutta myös yhteistyökykyinen; innostuu vieläkin uusista asioista ja oppii nopeasti (raunio- ja<br />

hakuharrastus alkoi 11-vuotiaana); hyvin riistaviettinen"<br />

"Todella ihmis ystävällinen ja upea luonne!!!!"<br />

"Luottavainen ja avoin. "<br />

"Hihnassa ollessa todella varautunut toisia koiria kohtaan."<br />

"Oman perheen lapsille todella kiltti ja pitkäpinnainen. Voimakas vartiovietti."<br />

"Todella helppo koira"<br />

"Täydellisesti käyttäytyvä snautseri, (eikä johtunut minun koulutuslahjoistani) joka sai monien ihmisten mielipiteet/asenteet<br />

muuttumaan rotua kohtaan. Se oli minulla mukana töissä päivittäin."<br />

"Ei voi sietää pienempiä ja vaaleita koiria. Joutui itse pentuna useita kertoja kääpiövillakoiran tai bichon frisen hyökkäyksen<br />

kohteeksi, kun lähestyi pennun avoimuudella muita koiria emmekä varoneet ko tilanteessa tarpeeksi. Hyvin signaaliherkkä<br />

koira- malttamaton koulutuksessa.Vaikea saada rentoutumaan esim hieromalla, jotenkin ylijäntevä. Älykäs yksilö, oivaltaa<br />

nopeasti eri asioita. Toisaalta ei haukukuherkkä eikä hauku sisällä turhaan. Autossa ok, jää yksin huoneeseen ei raavi eikä<br />

metelöi. "<br />

"oppi nopeasti, innokas tekemään, mahtava agilitykaveri oli aikoinaan!!!! "<br />

"Hyvin eloisa, luottavainen, leikkisä."<br />

"Harvinaisen peloton pentu."<br />

"leikkisä,aktiivinen,hellittelynkipeä,kiltti,perhekeskeinen,voimakas vahtimisvietti"<br />

"Hyvin voimakas vahti- ja puolustusvietti, on välinpitämätön/sosiaalinen vieraita ihmisiä kohtaan kodin ja pihan ulkopuolella,<br />

mutta omalla reviirillä joskus jopa aggressiivinen."<br />

"Kohta 2.2. Epäsosiaalinen muita uroksia kohtaan, narttujen kanssa tulee toimeen poikkeuksetta. Dominoiva ja terävä reagoimaan<br />

asioihin, hyvä temperamentti. Epävarmojen ihmisten kanssa korostuvat ko. piirteet. Motivoitunut pk-hakukoira, taistelutahtoinen<br />

ja saalistaa."<br />

"Erittäin ihana perhekoira joka rakastaa lapsia/vilpittömästi"<br />

"Hyvin oppivainen, helppo kouluttaa. Ei pidä olla sylissä tai liiemmin silittelystä. Kovapäinen jääräpää."<br />

"Koira selkeästi yhden perheen koira, kiintynyt erittäin voimakkaasti omaan porukkaan."<br />

"Erittäin kiintynyt omiinsa."<br />

"erittäin aktiivinen yksilö, mutta osaa rauhoittua sisällä ja muutenkin tarpeen vaatiessa"<br />

"Koirani on valpas,uskollinen,viisas,leikkisä,kiltti,utelias,hieman itsepäinen,pomottelija toisia koiria kohtaan,ylisuojeleva<br />

emäntää kohtaan,saa hepuli kohtauksia ulkona,erinomainen juoksu kaveri! "<br />

"Aina valmis mukaan lenkille tai leikkimään. Melkoinen koheltaja ja sählääjä, ei tahdo malttaa kuunnella, mutta kenties tasoittuu<br />

iän myötä."<br />

"Mahtava, positiivinen, selväpäinen."<br />

"Hyvin varauksellinen miehia kohtaan. Naiset hyväksyy jos saa ensin itse tutustua"<br />

""Kuningatar""<br />

89

90<br />

"Käyttäytyi aina tosi hienosti eläinlääkärillä käydessä. Lääkärikin totesi, että Bono oli tosi mukava potilas/asiakas."<br />

"Piti hyvin silmällä koko perhettä, katsoi että kenellekään ei tapahtunut mitään. Todella tottelevainen, luki ihmistä kuin avointa<br />

kirjaa. Luottavainen. "<br />

"Hiljainen nuori uroskoira. Viihtyy myös yksin lelujen kanssa. Ei tuhoa leluja vaan leikkii (heittelee leluja)."<br />

"Rauhallinen, mukava, helppo perussnautseri"<br />

"oikein on reipas koira, tulee hyvin mukana paikkaan kuin paikkaan. ei arkuutta tms. vieraassakaan tilanteessa. ajoittain<br />

hankala motivoitava, koiralla paljon omaa ajattelua. fiksun oloinen koira, vaistoaa helposti mitä häneltä halutaan ja tekee<br />

useimmiten itse ratkaisun tekeekö oman vai omistajan tahdon mukaan. "tottelemattomuus" lähinnä härnäämistä että viitsiskö<br />

vai eikä viitsis, tehtävän kesken jättämistä. ei sen suurempi ongelma, rasittaa ainoastaan ohjaajan huumorintajua ;) oppii<br />

helposti uudet asiat mutta ei jaksa toistaa jo opittua"<br />

"TYÖINTOINEN,HELPPO MOTIVOIDA JA VAATII PALJON VIRIKKEITÄ."<br />

""Pomotti" usein muita koiria."<br />

"Koira on ystävällinen, fiksu ja vahtimisvietti aika kova."<br />

"Omanarvon tuntoinen koira, joka ei mielistellyt."<br />

"Haluaa olla kaikessa mukana. Pelkää polkupyöriä."<br />

"Olen huomannut koiran käytökseen vaikuttavan erittäin paljon "vastapuolen". Toimin perhepäivähoitajan ja snautserimme<br />

ja lapset tulevat erittäin hyvin toimeen."<br />

"Erittäin leikkisä ja toimintatarmoinen. Aistii erityisen tarkasti ja huomioi "kaiken", lukee eleitä tarkkaan ja tulkitsee hyvin<br />

pienistä merkeistä/asioista leikkiinkutsua tai uhkaa."<br />

"erittäin hankala pitää koska pelkäsi ihmisiä joskaan ei nuorena vaan aikuistuttua. Paheni iän myötä. Ukkosen vaistosi kauan<br />

ennen kuin alkoi ja silloin tärisi vaatekaapissa. uudenvuoden paukuttelu oli yhtä helvettiä. Koiraa ei saanut koko päivänä<br />

ulos.."<br />

"tykkää pehmoleluista ei riko niitä,ei ole edes pentuaikana tuhonnut mitään .On todella kova vahti, kuuluu tietysti rodun luonteeseen."<br />

"Ei koskaan haasta riitaa muille uroksille."<br />

"Iloinen, aktiivinen ja fiksu koira."<br />

"Koiran emä, joka myös meillä, koulinut hyvin pentunsa. Osaa laumakäyttäytymisen ja tulee hyvin toimenn koirien / ihmisten<br />

kanssa. "<br />

"Väinö ei ole koskaan agressiivinen :)"<br />

"Todella vahvaluonteinen narttu, joka periytti hyvin luonnettaan."<br />

"Tuttujen ja koiraihmisten kesken todella mainio, energinen ja hauska koira. Vieraat, ei-koiraihmiset, ovat hankalampi kohdata,<br />

jos nämä kiinnittävät koiraan liikaa huomiota."<br />

"Erittäin iloinen persoona."<br />

"tykkää lapsista "<br />

"Helppo luonne. Hyvä koulutettavuus."<br />

"Rauhallinen, iloinen ja edelleen leikkisä = aivan ihana!"<br />

"Valloittava persoona"<br />

"-haukkuherkkyyttä kun eläin vireällä mielllä, -ja+voimakas riistavietti. + utelias ja huomaa tarkasti poikkeamat,-ja+ oppii<br />

nopeasti itseään kiinnostavat asiat ja sopivat toimintamallit=haasteellinen motivoitava"<br />

"Rauhallinen, sopeutuu hyvin muuttuviin tilanteisiin, ei pomottele "<br />

"Älykäs, ystävällinen ja mukautuva koira. Ymmärtää lähes kaiken puhutun. Rakastaa omaa perhettä ja lapsia yli kaiken.<br />

Ihana perheenjäsen."<br />

"Mielettömän rauhallinen, tasapainoinen. Useat muut snautseri-omistajat todenneetkin, että harvinaisen rauhallinen snautseri.<br />

Snakumaisuutta löytyy kyllä sitten tarvittaessa, muttei hötkyile turhia."<br />

"kiltti"<br />

"Välinpitämätön vieraita ihmisiä kohtaan."<br />

"Voimakas vahtimisvietti"<br />

"tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa "<br />

"Todella vilkas"<br />

"Tottelevainen ja yhteistyöhaluinen, tyypillinen snautseri, mahtava luonne. "<br />

"Todella helppo koira. Nuoresta iästään huolimatta rauhallinen. Kaikkien kaveri, tosin pitää puolensa, jos joku alkaa rähjäämään."<br />

"epätyypillisenkin avoin snautseriksi, ei edes ymmärtänyt, että joku ihminen/ toinen koira voisi tehdä pahaa"<br />

"Erittäin sosiaalinen yksilö!"<br />

"Ystävällinen, iloinen, lapsiystävällinen, melkonen hössöttäjä"<br />

"todella upealuonteinen uros. Rauhallinen, mutta potkua löytyi tarvittaessa."<br />

"energinen,sosiaalinen,kotioloissa rauhallinen,terävä ja temperamenttinen,suht tottelevainen,joskus kuunteluongelmia"<br />

"Alistuu hyvin helposti muille koirille, sekä nuoremmille että vanhemmille naaraille että uroksille. Onko ehkä Snautsereille<br />

omainaista?"<br />

"puolustusministeri; kovin epäluuloinen, terävä ja puolustushaluinen -> aikamoinen pakkaus"<br />

"Tarvittaessa löytyy potkua kun sen aika ja siviilissä lepää. "<br />

"Ei jaksa keskittyä koulutuksessa samaan tapaan kuin kasvinkumppaninsa eli tuo toinenkoirani. On siis hieman kärsimätön<br />

tohottaja. Onneksi tavaton ahneus auttaa kouluttamaan. "<br />

"erittäin sosiaalinen ja iloinen koira"<br />

"Kontaktihakuinen. Melko dominoiva (toisia koiria kohtaan ja mikäli ei olisi tarkka säännöistä niin varmasti pomottaisi ihmisiäkin)<br />

innostunut ja innostava :-) Mahtava luonne! "<br />

"Pitää lapsista"<br />

"Rauhallinen, omalle laumallensa omistautuva, ei välitä vieraista."<br />

"ERinomainen lapsiperheen koira."<br />

"mitä vanhemmaksi tuli, luonne tasaantui ja kotona oman perheen kesken ihana koira, joka myös piti pojastamme. automatkailulle<br />

jouduimme antamaan koiralle rauhottavia, muuten kiljui."<br />

"Häiritsevässä määrin riistan ja saaliin perään. Ei voi juurikaan pitää sen takia irti."<br />

"Sisäsiistiksi oppi todella hitaasti noin 2 v kesti nyt todella harvinaista et tekisi sisälle."<br />

"erittäin tehokas hiirien&myyrien tappaja !"<br />

"Saalisvietti tosi vahva. Ottaisi meidän vuohet hengiltä, jos päästettäisiin niiden luokse. Hyökkää vuohen kimppuun kuin<br />

leijona ja puree kurkkuun kiinni ja kaataa. Onneksi olemme ehtineet nähdä ikkunasta ja päästy hätiin. Tappanut kaksi kukkoa.<br />

Niistä toisen jollain maailmanopilla kanaverkon lävitse. Nämä "maatilan eläimet" on pitänyt suojata verkolla ja sähköpaimenella<br />

tämän snautserin tekosilta. Ei uskalla mennä ahdistelemaan eläimiä, jos ihminen on pihalla, mutta heti yksin jäätyään<br />

sitten. "<br />

"Super-iloinen,aina valmis kaikkeen touhuamiseen."

"Koira on aina ioinen ja hyväntuulinen, sen elämä on ihanaa ......."<br />

"rita oli todella helppo koira, ei yhtään tappelua koko sen pitkän elämän aikana. viimeiset vuodet se oli melko välinpitämätön<br />

muita koiria kohtaan. tosin eleet olivat enemmänkin mahtailevia kuin alistuvia. pidin ritaa niin lapsiluotettavana kuin koira voi<br />

olla. ritalle minä olin elämässä se ainut ihminen, muut olivat lähes ilmaa."<br />

"Kotona on rauhallinen, on täysin luotettava oman perheen lapsille, hyväksyy myös lasten kaverit (ei pure, ei uhkaile). Ulkona<br />

ei päästä vieraita ihmisiä lähelle, murisee tai haukkuu varsinkin jos joku tuijottaa tai kumartuu kohti. Kotiin tulevat vieraat<br />

ihmiset hyväksyy, (jos sitä ei tuijoteta/kumarruta ylle) kun on saanut nuuhkia heitä rauhassa. Muuten koira on iloinen, pirteä,<br />

leikkisä, oppimishaluinen ja ehdottoman kiltti oman perheen kesken. Koiralla on erittäin voimakas saalistusvietti, lähtee metsässä<br />

hajujen perään ja varsinkin nähtyään saalis eläimen."<br />

"Trimmaus ja kynsien leikkaaminen hankalia; agressiivisuutta on esiintynyt. Pesut ja muun turkinhoidon sietää hyvin."<br />

"Hyvin luottavainen pentu ihmisiä kohtaan, pehmeän oloinen luonne."<br />

"Lempeä ja suurisydäminen."<br />

"miellytävä luonne, haluaa olla ihmisten lähellä"<br />

"Reipas, iloinen, ehdottoman kiltti esim. lapsia kohtaan. "<br />

"Koira oli todella itsevarma, jo sen pelkkä olemus riitti."<br />

"Uroskoirien kanssa ei juuri tule toimeen (varsinkaan isompikokoisten), narttujen kanssa kylläkin tulee toimeen aina hyvin.<br />

Pikkukoirat (urokset/nartut) eivät juurikaan haittaa, niiden kanssa tulee hyvin juttuun."<br />

"Ylisosiaalinen, jos vertauskohtana käytetään snautserin rotumääritelmän luonnekuvausta. "<br />

"Hyväntuulinen positiivinen koira, tulee kaikkien kanssa toimeen."<br />

"Erittäin ihana luonne/persoona :)"<br />

"Reviiritietoinen,ilmoittaa vieraiden liikkumisen reviirillään. Ei koskaan aloita mittelöä toisen uroksen kanssa, väistää viimeiseen<br />

asti , antaa takaisin vain, jos menee liian pitkälle. Huumorintajuinen ja tasapainoinen. Oppivainenkin, silloin kuin katsoo<br />

sen tarpeelliseksi."<br />

"halusi uutena vuotena nimenomaan ulos katselemaan raketteja, ei lähtenyt tappeluihin mukaan vaikka toinen ärsytti, "viilipytty"<br />

eli kaikki kävi kunhan asia selitettiin, rakasti uimista"<br />

"Koiralta on jäänyt pentuna sosiaalistumisvaihe kokematta. Tottunut olemaan vaan isossa koiralaumassa. Se heijastuu<br />

koiran aikuisiän käytökseen. Arkailee vieraita ihmisiä ja saattaa olla niille arvaamaton jos kokee tilanteet uhkaaviksi. Omaa<br />

perhettään ja omistajiaan kohtaan mitä kultaisin ja uskollisin luonteeltaan. "<br />

"Agressiivisuuden on osoittanut vain yhtä henkilöä kohtaan, aina kun näkee kyseisen henkilön. Syy tuntematon."<br />

"Minulle LOISTOKOIRA äitinsä kaltainen geeniperimiltään"<br />

"Voimakas riistavietti"<br />

3.2.8 Jos vastasit johonkin ylläolevista kyllä, niin kirjoita tähän sairauden aste? Tai jos koiralla on todettu jokin muu silmäsairaus, niin<br />

selitä se?<br />

"Viime silmäpeilauksessa todettu surkastunut näköhermo.Syyttä ei tiedetä."<br />

"Grd, vasemmassa silmässä"<br />

"rasvarauhasten toimintahäiriö --> jatkuva lääkitys"<br />

"Joitain pieniä verisuonijäämiä toisessa silmässä, niistä ei kuitenkaan mitään haittaa koiralle."<br />

"Ylim.ripsiä alaluomessa (distichiasis, lievä)"<br />

"ripsiä molemmissa silmissä, poistettu leikkauksella 11.10.2008"<br />

"1.peilaus kaksi vuotiaana:silmät ok. Uusi peilaus 2.9.09 tuoksena HC molemmissa silmissä."<br />

"PPM todettiin vasta vanhuuden peilauksessa, siihen saakka ei huomautettavaa."<br />

"Pentuna oli luomessa follikkeleita ja sen takia useita silmätulehduksia. Kun follikkelit "polttettiin" pois, loppuivat tulehdut<br />

heti."<br />

"13.2.08 todettu "Pannus" hoidettu Akuutissa. Jälkitarkastuksessa 11.3.08 ei havaittu enää oireita."<br />

"Vanhana näkö huononi ja sen silmissä oli jotain ,ei tutkittu"<br />

"Koira on vielä sen verran nuori (13kk), ettei sitä ole vielä silmäsairauksien osalta tutkittu."<br />

"Nodeasti etenevä"<br />

"Distichiasis ; kaksi silmäripseä oikeassa alaluomessa;eivät ole vaivanneet koiraa koskaan."<br />

"11.5.07 MRO dex. Osoittaa MRD.?? sairauden oireita"<br />

"Kynnet tippunut (en muista sairauden nimeä). Kaikki kynnet noin 2 vuotiaana"<br />

"tällä hetkellä suht sokea, lääkäri ei tehnyt varmaa diagnosia, ehkä kaihia näkö heikkeni selvästi noin vuosi sitten eli koira oli<br />

yli 10 v"<br />

"Caruncular trichiasis (=silmänurkassa ylimääräistä pehmeää karvoitusta); kahden silmäeläinlääkärin lausunto että enemmän<br />

kosmeettinen haitta (saattaa aiheuttaa ylimääräistä silmävuotoa kun karvat "imee" kosteuden silmistä) kuin varsinainen<br />

sairaus. Ei vaadi hoitoa eikä vaikuta jalostukseen eläinlääkärin mielestä."<br />

"Makroblepharon=hieman liian suuret luomiraot"<br />

"12 v. iässä todettu vanhuuden kaihi, ei vaikutusta näkökykyyn että sen olisi huomannut."<br />

"1.aste"<br />

"Eläinlääkärillä huomattiin viimeisinä kuukausina, että jonkintyypin kaihi oli tullut silmiin. Tarkempaa tutkimusta ei enää tehty."<br />

"1 aste"<br />

"en muista astetta.... tuntuu, että näkee nyt paremmin kuin aiemmin. tai sitten oppinut elämään sen kanssa. "<br />

"Hyvin lieviä kaihimuutoksia todettu epävirallisessa silmätutkimuksessa v. 2007 lopulla, tutkitutetaan uudelleen etenemisen<br />

varalta luultavasti vuoden 2008 aikana."<br />

"11-12 vuotiaana lääkäri totesi kaihin, mutta sen asteesta ei ollut puhe."<br />

"Tara on tällä hetkellä melkein 15v. Silmät ovat harmaanutneet iän myötä."<br />

"Määrittelemättömiä ylimääräisiä ripsiä/karvoja todettu."<br />

"Silmätutkimus tehtiin, koska kasvattaja kehoitti kaikkia kasvattejaan siihen."<br />

"Ei itutkittu vielä"<br />

"RD, multifokaali : todettu, mutta toisessa tutkimuksessa silmät todettu terveiksi."<br />

"PHTVL rajatapaus todettu uusintapeilauksessa, joskaan aikaisemmissa peilauksissa ei löydöstä ollut"<br />

"kortikaali katarakta (ei synnynnäinen) oik silmässä, todettu 12/08"<br />

"Silmätutkimuksessa verkkokalvolla näkyi joku olematon piste, joka ei kuulemma eikä näemmä merkitse tai aiheuta mitään."<br />

4.1.3 Jos koiraasi EI ole lonkkakuvattu, niin miksi ei?<br />

"Ei ole ollut vielä ajankohtaista, mutta hyvin todennäköisesti tulevaisuudessa kyllä."<br />

"Ei ole ollut tarvetta."<br />

"halusin kyllä kuvata, asuin nuorena kaukana röntgenlaitteista. ritalta otettiin Eläinsairaalassa epäviralliset lonkkakuvat 13<br />

vuotiaana, kun eläinlääkäreiden mielestä vanhaa koiraa ei enää kannattanut nukuttaa virallisia kuvia varten. lonkat olivat<br />

91

92<br />

erittäin hyväkuntoiset ja hyvän malliset vieläkin. marjatta snellmanillakaan ei ollut niistä mitään pahaa sanottavaa. että virallinen<br />

tulos olisi varmaankin ollut a, surkeimmillaan b."<br />

"Lonkkakuvaus suunnitteilla keväällä -09 tehtäväksi."<br />

"Koiralla ikää 5 kk."<br />

"Kotikoira."<br />

"Ollaan menossa kohtapuolin"<br />

"ei käytetty astutukseen, oli kotikoirana"<br />

"Tarkoitus kuvata n 1kk kuluessa"<br />

"Tarkoitus kuvata kevään kuluessa"<br />

"ikä"<br />

"koiraa ei käytetty jalostukseen ja sen elinaikana lonkkakuvaus ei ollut niin yleistä kuin nykyään"<br />

"Ei vain ole tullut mentyä kuvaukseen."<br />

"Se on kotikoira,ei ole ollut tarvetta"<br />

"Vielä liian nuori kuvaukseen"<br />

"liian nuori"<br />

"On vaan jäänyt kuvaamatta"<br />

"Ei ole ollut mitään syytä."<br />

"Lonkkakuvaus tulossa 11/2008"<br />

"EI OLLUT SYYTÄ"<br />

"Ei ole vain tullut vietyä kuvaukseen"<br />

"En ole kokenut tarpeelliseksi, koska mitään lonkkavikaan viittaavaa ei ole koskaan ilmennyt ja koiraani ei käytetä näyttelyissä<br />

eikä teetetä pentuja."<br />

"Ei muistaakseni kuvattu..."<br />

"Ei ongelmia, ei teetetty pentuja."<br />

"kuvaus suunnitteilla"<br />

"Ei käytetä jalostukseen ja liikkuu täysin terveesti."<br />

"Eläinlääkäri suositteli yli kahden vuoden ikää."<br />

"Pentu."<br />

"En katsonut tarpeelliseksi kun ei käytetty jalostukseen"<br />

"Ei ole vielä vain saanut aikaiseksi, vika siis omistajassa"<br />

"liian nuori vielä"<br />

"Ei ole tullut ajankohtaiseksi"<br />

"Liian nuori"<br />

"Ei ole katsottu tarpeelliseksi."<br />

"ei ole vikaa"<br />

"koiralla on purentavika, jonka vuoksi koiraa ei ole voinut viedä näyttelyihin/käyttää jalostukseen, en ole katsonut tarpeelliseksi<br />

kuvauttaa"<br />

"Eläinlääkäri totesi oikean lonkan oireilevan .Sitä ei kuvattu."<br />

"Koska ikää vielä vähän (13kk)."<br />

"Odotetaan joukkotarkastusta. Tarkoitus kuvata. "<br />

"Koira siirtyi minulle puolitoistavutiaana ja koska en aikonut käytää sitä siitokseen en katso kuvausta tarpeelliseksi."<br />

"Ei ilmaantunut minkäälaista oireilua."<br />

"Ei ole tuntunut tarpeeliselta"<br />

"Eipä vielä tuohon aikaan pidetty niin merkitsevänä!"<br />

"ei näyttelykoira"<br />

"Koirani kasvoi niin isoksi, että sitä ei kelpuutettu näyttelyihin eikä sitä ole käytetty siitokseen."<br />

"Ei ole ollut mitään syytä"<br />

"ei ollut tarvetta"<br />

"Koira on vielä todella nuori. Lonkkakuvaus suunnitteilla, muttei vielä mielestämme ajankohtainen."<br />

"Ei ole ollut tarvetta"<br />

"koira ei ole oirehtinut lonkistaan"<br />

"Rahakysymys"<br />

"Koiraa ei ole koskaan käytetty jalostukseen. Se on ollut aina terve, eikä lonkissa vanhanakaan ole ilmennyt toiminnallisia<br />

vikoja. Lonkkakuvausta ei ole koettu tämän koiran kohdalla tarpeelliseksi."<br />

"Ei ole kuvattu virallisesti. Ei ole ollut tarvetta. Emme käy esim. näyttelyissä. Röntgen- ja magneettikuvattu on. Katso kohta<br />

4.3."<br />

"Vielä niin nuori."<br />

"Liian nuori."<br />

"Lonkat kuvattu epävirallisesti selkävaivojen selvittämisen yhteydessä; lonkat eläinlääkärin mukaan ok"<br />

"Ei ole tullut tarvetta kuvata, mutta kuitenkin on aina vähintään kerran vuodessa mielessä, että pitäisi kuvauttaa. "<br />

"koiraa ei tulla käyttämään jalostukseen kallon muutoksien ja napatyrän(olen ymmärtänyt ettei napatyräistä ainakaan suositella<br />

käytettävän jalostukseen)takia, näin ollen pidän kuvauksia tässä tapauksessa "turhina"."<br />

"En katsonut tarpeelliseksi kun ei ole käytetty jalostukseen"<br />

"Ei ole ollut aiheellista?"<br />

"kotikoira,karvan laatu ja luonne ovat eliminoineet näyttelyt = astutuksen"<br />

"Ollut kotikoirana, eikä lonkissa näytä vikaa olevan!"<br />

"Kuvattu 12.2. lähetetty Kennelliittoon yllä mainituin esitiedoin. Lausunto 25.2.09"<br />

"Koska ikää vielä vähän (13kk)."<br />

"Ei ole käytetty jalostukseen eikä muutenkaan tarvetta. "<br />

"ei ole ollut tarvetta"<br />

"EI Jaloskoira"<br />

"Ei vielä ole kuvattu."<br />

"ei nähty tarpeelliseksi, koska ei käytetty jalostukseen"<br />

"Ei ole suunniteltu käyttää jalostukseen.Koska ongelmia ei ole ollut ei ole koettu tarpeelliseksi."<br />

"Ei jalostuskäyttösuunnitelmia; koira ei myöskään oireile lonkistaan; koira kuvataan jos joku on kiinnostunut käyttämään sitä<br />

jalostukseen"<br />

"ei vielä"<br />

"Ei ole ollut tarvetta kuvata lonkkia, koska koira ei oirehdi mitenkään."<br />

"On vielä niin nuori,kuvataan möhemmin"<br />

"Ei ollut tarvetta."

"ei jalostuskäytössä"<br />

"Ei siihen aikaan pidetty tarpeellisena."<br />

"ei ole ollut tarvetta

"8 vuotiaana piikki lonkassa"<br />

"ikä 10+, aristaa oikeata lonkkaa ylösnoustessa, pitkän lenkkeilyn jatkona haluaa pysytellä enemmän paikoillaan ja levätä,<br />

pitää toista takajalkaa ylhäällä välillä, sohvalle hyppääminen tuottaa joskus vaikeuksia"<br />

4.2.3 Jos koiraasi EI ole kyynärkuvattu, niin miksi ei?<br />

"?"<br />

"ei mielestäni oireillut"<br />

"tuli meille 7v ikäisenä, ei ole toistaiseksi ollut aikomusta käyttää jalostukseen.."<br />

"en katsonut tarpeelliseksi"<br />

"ei ole ollut tarvetta"<br />

"Miksi kuvata?"<br />

"Ei ole käytetty jalostukseen"<br />

"Syy sama kuin edellä."<br />

"rahakysymys"<br />

"tarkoitus lähiaikoina"<br />

"Ei ole ollut tarvetta"<br />

"Sama syy kuin lonkkakuvauksiin..."<br />

"ei tullut koskaan mieleen, kun ei tehty pentujakaan, "<br />

"ei ole ollut mitään oireita"<br />

"Kts.yllä"<br />

"Ei vielä"<br />

"Ei ole ollut tarvetta."<br />

"kuvataan lonkkien yhteydessä"<br />

"Ei ole ollut tarvis.."<br />

"Ei vain tullut kuvattua"<br />

"en ajatellut sen tarpeellisuutta koskaan."<br />

"Kyynärkuvaus suunnitteilla keväällä -09 tehtäväksi."<br />

"Sama kuin edellä."<br />

"Kotikoira."<br />

"Ei ole vaan tullut tehtyä."<br />

"Ei ole vain tullut tehtyä."<br />

"tarkoitus kuvata lähiaikoina"<br />

"Ei ole ollut tarvetta."<br />

"ikä"<br />

"snautsereita ei koiran elinaikana kyynärkuvattu"<br />

"Ei ole ollut tarvetta"<br />

"ikä"<br />

"lonkat hyvät, el. katsoi tarpeettomaksi kuvata"<br />

"Koiraa ei käytetä siitokseen, kastroitiin hiljattain"<br />

"Ei ole ollut mitään syytä."<br />

"Kuvaus 11/2008"<br />

"Omistajansa tietämättömyys? Lonkkakuvauksen yhteydessä kyynärkuvauksesta oli puhetta, mutta mielestäni kuitenkin<br />

tarkoituksena oli vain lonkkien kuvaus, joten jäi kuvaamatta. "<br />

"EI OLLUT SYYTÄ"<br />

"EI OLE OLLUT TARVETTA"<br />

"Sama kuin edellä"<br />

"Vuonna 1994 kun koira lonkkakuvattiin asia ei ollut ajankohtainen."<br />

"En ole kokenut tarpeelliseksi."<br />

"En ymmärtänyt pyytää kuvausta lonkkakuvauksen yhteydessä, enkä ole katsonut vielä tarpeelliseksi viedä koiraa kuvattavaksi."<br />

"(Ei aihetta)."<br />

"Koiraa ei ole käytetty siitokseen."<br />

"Ei ongelmia, ei teetetty pentuja"<br />

"Kun lonkkakuvattu aikoinaan ei ollut vielä juuri kyynärtutk. "<br />

"Sama kuin edell."<br />

"Eläinlääkäri suositteli yli kahden vuoden ikää."<br />

"Pentu."<br />

"sama kuin edellä"<br />

"liian nuori vielä"<br />

"Liian nuori"<br />

"Ei ole katsottu tarpeelliseksi."<br />

"ei ole vikaa"<br />

"Ei kukaan ole suositellut kyynärkuvausta"<br />

"en ole katsonut tarpeelliseksi"<br />

"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."<br />

"Odotetaan joukkotarkastusta. Tarkoitus kuvata."<br />

"Sama kuin edella."<br />

"Ei tarvetta."<br />

"Ei oireilua."<br />

"Ei ole tuntunut tarpeeliselta"<br />

"90-luvulla ei juuri kuvattu. "<br />

"ei ole ollut syytä"<br />

"Ei ehkä ole ollut tilaisuutta"<br />

"Ei ollut oireita"<br />

"Koira on vielä todella nuori."<br />

"Ei ole ollut tarvetta"<br />

"sama syy kuin edellisessä"<br />

"Ei ole käytetty jalostukseen. "<br />

"Samat syyt kuin lonkkakuvauksen kohdalla."<br />

94

"en katsonut tarpeelliseksi tilastojen valossa :), kun lonkat oli jo kuvattu ja olisi ollut uusi nukutus kyynäriä varten, kun en<br />

silloin lonkkien aikaan hoksannut"<br />

"Rahakysymys"<br />

"Ei ole ollut tarvetta kuvata"<br />

"Vielä niin nuori."<br />

"Liian nuori."<br />

"Emme katsoneet tarpeelliseksi"<br />

"Ei ole tullut tarvetta kuvata, mutta kuitenkin on aina vähintään kerran vuodessa mielessä, että pitäisi kuvauttaa. "<br />

"En ole kokenut kyynärien kuvauttamista tarpeelliseksi."<br />

"koiraa ei tulla käyttämään jalostukseen kallon muutoksien ja napatyrän(olen ymmärtänyt ettei napatyräistä ainakaan suositella<br />

käytettävän jalostukseen)takia, näin ollen pidän kuvauksia tässä tapauksessa "turhina"."<br />

"Ei ole ollut tarvetta."<br />

"sama kuin edellä"<br />

"Ei katsottu tarpeelliseksi, kun ei ole pakollinen."<br />

"Ei ole ollut aiheellista?"<br />

"Ktso 4.1"<br />

"Kuvattu 12.2.09 ja lausunnolle SKL:oon. Lausunto 25.2.09"<br />

"Kasvattajan mukaan p&s snautsereilla ei ole ollut ongelmaa kyynärien kanssa, joten ei ole tullut tutkittua kun ei ole ollut<br />

ongelmia."<br />

"Ei ole vaan tullut vietyä."<br />

"Ei kai ollut 90-luvulla tapana. Ei ole oireillut."<br />

"ei ole ollut tarvetta"<br />

"Ei vielä ole kuvattu."<br />

"Samasta syystä, kun lonkkakuvaukset ovat jääneet väliin."<br />

"Ei oireita tai ongelmia."<br />

"Kuvataan kunhan tulee ikää lisää"<br />

"Ei ollut tarvetta."<br />

"Ei siihen aikaan pidetty tarpeellisena."<br />

"ei tarvetta"<br />

"ei pidetty tarpeellisena"<br />

"Tilanne sama, kuin lonkkakuvissakin."<br />

"Ei ollut tarkoitus käyttää koiraa jalostukseen, enkä ymmärtänyt muinoin kuvauksen tarpeellisuutta muussa tapauksessa."<br />

"Ei ole käytetty jalostukseen eikä muutenkaan tarvetta."<br />

"ks.edellinen kohta"<br />

"ei ole ollut syytä"<br />

"Ei ole koettu tarpeelliseksi"<br />

"Ei ole vielä ehditty."<br />

"Ei syytä/oireita."<br />

"Ei aihetta."<br />

"Koiraa ei käytetä jalostuseen ja lonkat eivät ole oireileet vaikka harrastaakin esim. agilityä."<br />

"Ei hoksattu kuvauttaa lonkkien yhteydessä."<br />

"Kts. yllä"<br />

"Jäi aikanaan tutkituttamatta kun ei kaiketi koettu tarpeelliseksi."<br />

"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."<br />

"-"<br />

"ikäjuttu"<br />

"En koe sitä vielä tärkeäksi"<br />

"?"<br />

"Kuten edellä."<br />

"Ei ole ollut tarvetta kuvata."<br />

"On vielä liian nuori."<br />

"kts edellä, kyynärkuvat siistit (0 tasoa), ei virallista lausuntoa"<br />

"ei syytä"<br />

"Siihen aikaan ei ollut tapana"<br />

"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."<br />

"Koiralla ei ole teetetty pentuja eikä mitään oireilua ole ollut."<br />

"Ei ole ollut tarvetta/oireita."<br />

"Kts. edell. vastaus."<br />

"Eläinlääkäri ei katsonut kuvausta tarpeelliseksi."<br />

"En ole nähnyt asiaa tarpeelliseksi."<br />

"Sama syy.."<br />

"en ole katsonut tarpeelliseksi"<br />

"Ei syytä."<br />

" emme osallistu näyttelyihin, eikä ole tarvittu sitä muutenkaan."<br />

"Koira vaikuttaa terveeltä eikä se käy näyttelyssä eikä myöskään jatka sukua. Koira ei myöskään ole vielä kisannut esim<br />

agilityä tai tokoa. Koiralle ei ole ollut kyynärvaivoja."<br />

"?"<br />

"Kuten e.m. koira on vasta 13 kk vanha."<br />

"En ole kokenut tarpeelliseksi. "<br />

"Siihen aikaan ei vielä paljon kuvattu. Jossain vaiheessa varmaan kuvataan. "<br />

"sama kuin ed. (lonkkakuvaus)"<br />

"Ei ole koskaan ollut ongelmia."<br />

"kotikoira ja lenkkikoira, ei aiota tehdä pentuja "<br />

"Liian nuori, tarkoitus kuvata vuoden sisällä."<br />

"Siihen aikaan ei kuvattu."<br />

"Pentu 10 kk, ei vielä ole ollut ajankohtaista"<br />

"ei jalostukseen = ei tarvetta; ei oireita; ei sopivaa aikaa joukkokuvauksissa"<br />

4.3.8 Jos on, niin selitä mitä, miten oirehtii, miten hoidettu, etc.<br />

95

96<br />

"Aktiivisen harrastamisen aikoina selkälihakset pahasti jumissa, lääkitys kortisonipistokset, kipulääkkeet ja fysioterapia. Nyt<br />

koira on vanha, ei harrasteta mitään, selkä on kunnossa."<br />

"Spondylosis deformans T 6-7"<br />

"kerran n 9 vuotiaana rita hyppäsi minua vasten, ulahti ja sen jälkeen käveli vähän huonosti. hoitona oli lepo. koira parani<br />

hyvin, eikä silloin tutkittu sen enempi eikä tehty diagnooseja. noissa vuonna 2006 otetuissa röntgenkuvissa näkyi kuitenkin<br />

lannenikamien välinen kaventuma ja luusilloittuma. että välilevy ongelma oli ollut."<br />

"Ei nyt virallista sairautta, mutta 3-vuotiaana selkä meni jumiin pahasti. Ilmeisesti sen takia, että oli harrastanut itseään kaksi<br />

kertaa suuremman koiran kanssa pystypainia liikaa. Hieronnalla ja tulehduskipulääkkeillä saatiin asia kuntoon. Hieroja totesi,<br />

että selässä oli jotakin erikoista, sillä helposti reagoi pyöräyttämällä nahkaa, kun keskiselkään koskee. Koska koira ei ole<br />

enää oirehtinut, niin asialle ei ole tarvinnut tehdä sen enempää."<br />

"Hoiodettiin akupunktiolla, hieronnalla ja lääkkeillä"<br />

"Niin, siis ei ole mitään diagnosoitua, mutta selässä menee säännöllisesti sama kohta jumiin. Tilannen normalisoituu, kun<br />

käydään n. puolen vuoden välein hierojalla. Luusto kuvattiin ja siellä ei näkynyt mitään, joten onko sitten joku trauma mikä<br />

on tullut selkään joskus, vai vetääkö esim. rakenteen puolesta aina tietyt lihakset jumiin, vaikea sanoa."<br />

"9. ja 10. nikaman väli kaventunut huomattavasti. Oireina kipuilu ja haluttomuus liikkua; tutkimuksissa korjasi vasemman<br />

takajalan virheasennon muutaman sekunnin viiveellä. Hoitona 3 viikon koppilepo ja tulehduskipulääkkeet, sen jälkeen pysynyt<br />

oireettomana."<br />

"lanneselässä sillottuma rangan alapuolella; lisännyt jäykkyyttä selässä sekä sitä kautta kipua; lihakset jumissa"<br />

"Kesällä -08 todettu lieviä kulumia. Oireilee jäykkyytenä ja aristeluna. Selkä ja lonkat röntgen- ja magneettikuvattu kesällä -<br />

08. Alkuvaiheessa lääkkeenä Rimadyl-kipulääke. Syksystä -08 alkaen säännöllinen hieronta ja vesiterapia, minkä jälkeen<br />

kipulääkkeitä ei ole tarvittu."<br />

"Nivelrikko, jota hoidettiin Rimadylillä ja akupunktiolla."<br />

"Ristiluu aavistuksen epäsymmetrinen. Kennelliiton eläinlääkärin mukaan kosmeettinen haitta, ei vaivaa koiraa. Koira hierotaan<br />

raskaan harrastuksen vuoksi säännöllisesti auki."<br />

"ei ole ollut tarvetta"<br />

"Spondyloosi 10 vuotiaana diagnoosi. Liikkuminen oli normaalia, mutta aamuisin ei tahtonut päästä auttamatta jaloilleen.<br />

Lääkkeenä Cartivet ja kipulääkitys."<br />

4.4.2 Jos on, niin mitä, minkälaiset oireet, missä iässä alkoivat ja vaatiiko jatkuvaa lääkitystä?<br />

"Ontui oikeaa etujalkaansa n. 10-vuotiaana ehkä 3-4 kuukautta. Sai silloin lääkityksen, mutta myöhemmin annettiin vain<br />

ravintolisänä Fortiflexia."<br />

"Lihas dystrophia pentueen terve pentu."<br />

"ehkä nivelrikkoa tuossa 13-14 vuoden iässä, syötin vihersimpukkakapseleita, jotka auttoivat, vaiva ei ollut merkittävä"<br />

"typistetty häntä"<br />

"Kuuluisiko se kuolemaan johtanut tauti sitten tähän kohtaan? Alusta saakka pää oli paljon pienempi kuin muilla snautsereilla<br />

ja siitä kysyinkin monesti lääkärissä, muttei kuulemma mitään vikaa. Kunnes sitten lokakuussa 2006 lääkäri sanoi heti,<br />

etteihän sillä ollut puremalihaksia lainkaan, ja siitä johtui pään pienuus. "<br />

"Oireet alkoivat noin 11-vuotiaana. Iän aiheuttamaa kulumaa nivelissä. Oireina kankeutta istumaan mennessä ja ylös noustessa<br />

sekä välillä yleisessä liikkumisessa. Saanut lääkkeitä, mutta ei tarvitse kuitenkaan jatkuvaa lääkitystä."<br />

"Typistetty häntä"<br />

"D lonkassa nivelrikkoa, Cartivet- nivelvalmistetta syö ajoittain. "<br />

"Vaikeuksia nousta makuulta, jäykkyyttä jäsenissä, alkanut n. 11-vuotiaana."<br />

"Koiralla havaittiin "luusilta" lantion alueella selässä. Agilitykoiran ongelma... "<br />

"Synnytyksessä vaurioitunut polvi. Polvi leikattu 3kk ja 9kk ikäisenä."<br />

"vanhemmiten ehkä nivelrikkoa oikeassa etujalassa, syötän vihersimpukkakapseleita"<br />

"Koiralla luultin ensin olevan hyönteisenpisto päässä noin vuoden ikäisenä. "Patti" ei kuitenkaan hävinnyt, päinvastoin lääkekuureista<br />

huolimatta. Monien tutkimusten jälkeen todettiin muutoksia pään rakenteessa. Varsinaisesta sairaudesta ei voitane<br />

puhua tässä tapauksessa, vaikka onkin jonkinlainen arvoitus eläinlääkäreillekin esim. syntymisajankohtaa on mahdoton<br />

sanoa. Koira ei tarvitse lääkitystä. "<br />

"Kylmällä ilmalla väliaikaista ontumista"<br />

"Hmm... ei mitään diagnosoitua, mutta vanha kangistuu jo eikä hyppy sänkyyn tai autoon enää aina luonnistu ilman pientä<br />

apua."<br />

"oik takajalan polven eturistiside- ja kierukkavamma leikattu 4/2008"<br />

"Typistetty häntä"<br />

"Synnynnäinen töpöhäntä."<br />

"erittäin satunnaista lievää etupään ontumista 9v iästä alkaen. Tunnustelemalla, puristamalla, hieromalla tai venyttelemällä<br />

ei mitään löydy. Helpottaa päivän, parin päästä."<br />

"Nikamarappeumia todettu koiran ollessa noin 9-vuotias; oireina haluttomuus liikkua; hoidettu tulehduskipulääkkeillä ja kortisonipistoksilla,<br />

ei jatkuvaa lääkitystä"<br />

5.1.11 Mikäli vastasit johonkin kyllä, niin kerro tarkemmin oireista, alkamisajasta, kuinka usein, tms.?<br />

"en tiedä onko sairaus, mutta koiralle tulee silloin tällöin ylimääräisiä ripsiä, jotka ärsyttävät silmiä. Niitä ollaan poistettu tarvittaessa."<br />

"Tassutulehdus on ollut 1 tai 2 kertaa."<br />

"Hammaskiveä kertyy nopeimmin verrattuna muihin (Saksanseisoja, Suursnauteri ja <strong>Suomen</strong> pystykorva) koiriimme."<br />

"8v iässä todettiin runsaasti virtsakiteitä (kalsium-oksalaatti), ruokavaliolla pysyneet poissa (rasvaista, vähäproteiinista ruokaa<br />

+ B6-vitamiinia)"<br />

"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "<br />

"eturauhas tulehdus,2007 ekakerran koira ollessa 11v6kk,nyt ollut 3kertaa"<br />

"nuorena reagoi stressiin, esim päivystysvuorossa mukanaoloon, oksentamalla/ripuloimalla; oireilu loppui aikuisiän myötä"<br />

"Märkäinen kivestulehdus X 2, kivekset poistettu 2008"<br />

"Kaksi kertaa on ollut kurkkutulehdus. Hoidettu antibiooteilla."<br />

"Kotimainen vilja aiheutti paksusuolen tulehduksen.Ruokinnanmuutoksen jälkeen oireeton"<br />

"N. 5-vuotiaana ientulehdus (hammaskiven aiheuttama)."<br />

"ihotulehdus joskus parin vuoden iässä, iho oli hankautunut rikki ja "Tupulle" tuli kuumetta, antibioottihoito"<br />

"Syyskuu 2005, pahanhajuinen hengitys hoidettiin antibiooteilla."<br />

"ensimmäinen vti tuli vuodenvaihteessa 06-07. eka kerralla ultrattiin "lehmäultralla" ja rakko näytti normaalilta. virtsasta tehtiin<br />

myös labratutkimukset, bakteeriviljely. hoidettiin antibioottikuurilla. tulehdus uusi heti viikon-parin päästä kuurin loppumisesta<br />

pari kertaa. kunnes keväällä ultrattiin paremmalla ultralla ja nähtiin rakossa kasvain. tämän jälkeen koira jäi estolääkitykselle.<br />

tulehdusten syynä oli siis kasvain."

"Hän ei halunnut hypätä, esim. sohvalle."<br />

"hormoniperäisiä kasvaimia peräaukon ympärillä. oireet loppiuivat hormoonipiikillä jota käytettiin noin 2v ja sitten teho loppui.<br />

Oireet alkoi noin 8v iässä."<br />

"Koiralla alkoi ruoka-aine allergia n.2-vuotiaan.Vatsa oireili (löysä maha)samoin korvat (kuona-aineet kerääntyivät korvakäytävään<br />

joka oli toistuvasti täynnä suklaakiisselin näköistä mönjää)ja korvalehdet punoittivat ja karstottuivat.Myös hiivaa tuli<br />

korviin ja varpaiden väliin.Koira oli allerginen kaikelle mahdolliselle esim. naudanliha,kana,soija,vehnä,lisäaineet,sulfaatti. "<br />

"KESÄLLÄ 2008 VUOTOA , JONKA TÄHDEN ELÄINLÄÄKÄRILLÄ. POISTETTU KOHTU, MUNASARJAT JA KOHDUSSA<br />

OLLUT SORMENPÄÄNKOKOINEN KASVAIN, JONKA LAATUA EI TUTKITTU."<br />

"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "<br />

"Oireet: punaiset veriset ikenet, kuume. Toistunut 3 kertaa ennen 2-v ikää. Sen jälkeen ei ole oireillut."<br />

"Naudanliha-allergia. Maha menee sekaisin ja iho alkaa kutisemaan."<br />

"tassut tulehtuu, furunkuloosi"<br />

"Erittäin herkkä saamaan suolisto-oireita. Syynä on joko stressi tai vääränlainen ravinto tai ylenmääräinen heinän syönti.<br />

Ensimmäinen vakava tilanne yksivuotiaana. Pysyy hallinnassa tarkalla ruokavaliolla ja liian stressin välttämisellä. Heinän<br />

syömisen estäminen on se vaikein juttu."<br />

"Nyt koiran ollessa 8v. alkaneet prostata vaivat. Eli useampia tulehduksia ja ultrassa kysta. Siksi koiran terveyden vuoksi<br />

kastroitu 4/-08."<br />

"Lievä virtsatietulehdus juoksun loppupuolella tammikuussa 2009. Koira joi paljon, pissasi paljon ja oli hieman apaattinen."<br />

"2 virtsatien tulehdusta koko elin aikana,joskus 3-5 vuotiaana en ihan tarkasti muista aikaa"<br />

"anaalirauhastulehdus muutaman kerran,rauhaset leikattiin"<br />

"Koiralle ilmestyi joskus märkivä rupi takajalkaan. Luulimme sen johtuvan stressistä, mutta aiheuttajana olikin ilmeisemmin<br />

joku ruoka-aine. Nykyään koira syö viljatonta nappulaa ja raakaa lihaa ollen täysin kunnossa."<br />

"Ruoka-aineallergia, joka alkoi ilmeisesti n. vuoden iässä ja paheni vuosi vuodelta. Oireina olivat kutina (korvat, leuka, tassut)<br />

ja toistuvat korvatulehdukset. Löytyi eliminaatiodieetin avulla koiran ollessa 3,5-vuotias. Nyt koira on itselleen sopivalla<br />

ruokavaliolla ja täysin oireeton."<br />

"Koiralla erittäin herkkä maha, ennen sopivan ruoan löytämistä koira oli yhtenään ripulilla. Koiraa on myös jouduttu lääkitsemään<br />

vakavan suolistotulehduksen vuoksi monta kertaa."<br />

"sairaudesta ei ole varmuutta, mutta koira jouduttiin lopettamaan leukojen jäykistymisen takia. oireet alkoivat v 2005 talvella,<br />

ja oirehtivat noin puolenvuoden välein, vuoden 2007 syksyllä tauti ei enää parantunut lääkityksellä."<br />

"Hieman jo krooninen, koska lähes jatkuvasti tarvitsee hoitoa kutinaan"<br />

"6-14 kk:n iässä sitkeä nielutulehdus, jota ei enää. Suunniteltiin risojen poistoa, mutta ei liene enää tarpeen"<br />

"Virtsatietulehdus kerran kesällä 2007; lisääntynyt virtsaamistarve."<br />

"parina kesänä ollut ihottumaa etenkin karvattomilla ihoalueilla , mennyt ohi lyhyellä antib.kuurilla"<br />

"Ruoka-allergioita, alkoivat koiran ollessa 4-vuotias. Syö erityisruokia. Oireina korvien kutiaminen, silmissä rähmää. Jossain<br />

vaiheessa ripulia. Kun syö erikoisruokia, ei oirehdi."<br />

"Kesällä 2008 alkoi kova kutina ja raapi joka puolelta itseään sekä liikkui yöllä vikistin. Saatiin antibioottikuuri.Koska e-<br />

lääkäri epäili kapia myös liuosta . Parantui hyvin."<br />

"Keväällä ja kesällä koiran ollessa paljon vedessä,sen rintaan tuli pannan alle paha ihottuma mikä voi jopa mennä vereslihalle<br />

hoitamatta."<br />

"Turkki kuivuu ja hilseilee nyppimisen jälkeen."<br />

"Paha hammastulehdus ja hampaat poistettu 2007"<br />

"Koiralla diagnosoitu ihosairaus SA 2.7.2009. Pentueessa myös toisella nartulla sama perinnöllinen sairaus."<br />

"Kutiaa voimakkaasti jos ajetaan koneella ihan ihoa myöten täysin lyhyeksi (esim. UÄ-tutkimuksen yhteydessä) ja raapimisen/nuolemisen<br />

seurauksena iho tulehtuu."<br />

"Ei toistuvana, mutta kerran jolloin leikattu. 11-vuotiaana alkoi pissimään verta, joka kuvattiin jatkuttuaan pari viikkoa. Leikkaamalla<br />

poistettu kivet, jonka jälkeen ollut eläinlääkärin määräämällä dieetillä."<br />

"Eturauhasen tulehdus, koira kastroitiin sen takia"<br />

"Oireili aika harvoin, meni aina parissa päivässä ohi.Alkamisajasta ei tietoa, koira tuli meille 4-vuotiaana. "<br />

"Tiputti verta. Virtsakivi epäily oli n. 2 v ikäisenä, hoidettiin silloin C-vitamiinilla. "<br />

"Eturauhasongelmia jonkin verran."<br />

"Tassutulehdus on ollut noin 5 tai 6 kertaa."<br />

"SA-ihosairaus diagnosoitu ihon koepaloista keväällä 2008. Alkuun iho hilseili voimakkaasti joka puolella kehoa. Tämän<br />

jälkeen ilmeni rajuja ihotulehduksia mm. kuonossa, päälaella, niskassa ja kyljissä. Tulehdukset hoidettiin lääkkeillä. Jatkohoitona<br />

käytetty säännöllisiä öljykylpyjä (2-3 viikon välein), erikoisshampoita ja -hoitoaineita sekä rasvahappovalmisteita<br />

(mm. Omega Aid). Koiran iho ja turkki pyritään kaikenkaikkiaan pitämään mahdollisimman puhtaana tulehdusten estämiseksi."<br />

"Paksusuolentulehduksia on ollut pentuna usein, johtuen tod.näk. jostain ulkoa syömästään. Veristä ripulia ja pakonomaista<br />

tarvetta kyykistyä ulostamaan. Aikuisiällä on ollut myöskin paksusuolen tulehduksia, jotka johtuivat koiran vehnä-allergiasta.<br />

Kokonaisuudessaan koirallani on erittäin herkkä vatsa ollut aina. Virtsatietulehduksia on ollut muutaman kerran pentuna.<br />

Virtsakivet on kerran liuotettu pentuna."<br />

"Vehnä allergia"<br />

"puoli vuotiaana virtsatulehdus (ns. lastentauti)"<br />

"tassutulehdus 3-5 krt vuodessa (vaihtelee)"<br />

"Allergia jotain ruoka-ainetta kohtaan. Aiheuttajaa ei ole selvitetty. Oireet (jatkuvat korva-ja silmätulehdukset, paljo juominen,<br />

jatkuva pissahätä ja isot ulostemäärät) loppuivat, kun aloin syöttää hypo-allergisoitua kuivamuonaa. Eli nyt viimeiseen 4<br />

vuoteen ei ole ollut oireita."<br />

"Ulosteen löysyyttä ja ripulointia muutaman kerran vuodessa noin 8-vuotiaasta alkaen. Siitä lähtien vähärasvaisella erikoisruokavaliolla,<br />

mikä on auttanut tilanteen normalisoimista."<br />

"vehnäallergia, jos saa ruuan joukossa jatkuvasti vehnäpitoista ruokaa, aiheutta kutinaa ja ihottumaa, sekä korvien punoitusta<br />

ja oksentelua"<br />

"puoli vuotiaana virtsatulehdus (ns. lastentauti) kohtutulehdus seitsemän ja puoli vuotiaana (kohdunpoisto)"<br />

"Alle vuoden ikäisenä muutamia VT-infektioita, sen jälkeen ei ole ollut."<br />

"syksyllä 2008 ilmaantui kutisevia läikkiä. Ei löydy syytä. Antibiootti auttaa."<br />

"Gastritis todettu 10/2008, oksentelua, mahaneste suuhun, röyhtäilyjä, kivuliaisen oloinen; 3. lääkekuuri menossa. Jonkinasteisena<br />

ollut ilmeisesti jo aiemmin, koska hampaissa kiillevaurioita johtuen mahanesteen joutumisesta suuhun."<br />

"Ensimmäinen 14viikkosena...4vuoteen oireeton jonka jälkeen noin kerran vuodessa."<br />

"Furunkoloosi, anaaliadenoomat"<br />

"Hemorrhaginen akuutti gastriitti n 1,5 vuoden iässä yhden kerran , oireilu vesi-veriripuli ja oksentaminen parisa tunnissa<br />

kehittynein oirein,usean litran nesteytyksellä/vrk 4 vrk:n hoidolla toipui täysin. Satunnaisesti löysät ulosteet ilman erityistä<br />

syytä. Syö paljon heinää jota oksentaa, epäilemme gastriittia/refluksia ja saa ajoittain Antepsiniä."<br />

97

98<br />

"Krooninen korvatulehdus. Alkoi melko nuorena. Kutina, töhnää, paha haju. Raapii korvaansa ja puistelee päätänsä, jolloin<br />

kuuluu "lotinaa" korvasta. Tutkittu ja lääkärin toimestakin imetty töhnät pois nukutuksessa. Puhdistettava lähes kerran viikossa."<br />

"1 virtsatietulehdus pentujen ollessa noin 5 viikkoisia."<br />

"Lohkeilevat kynnet."<br />

"Virtsatulehduksia ollut 2. Molemmat juoksujen yhteydessä ja kerran emättimessä ollut tulehdusta, tämäkin juoksun yhteydessä.<br />

Oireet: virstaamisvaikeudet, levottomuus, ruokahaluttomuus, kivulias. Hoidettu: antibiooteilla/sulfalla ja kipulääkkeillä."<br />

"Koiralla epäiltiin vehnäallergiaa jo parivuotiaana. Asiaa ei tutkittu, mutta oireet korjaantuivat, kun ruoka vaihdettiin vehnättömään.<br />

Oireina oli ihon kutina."<br />

5.2.4 Johtuuko korvatulehdus jostain muusta, mistä?<br />

"en tiedä mistä johtui"<br />

"Hiiva"<br />

"kun koira palautui kasvattajalle, sillä oli erittäin pahaksi päässyt, hoitamattomana kauan ollut korvatulehdus. Korvista valui<br />

mätää. Kesti lähes vuoden saada korvat kuntoon, tulehdus iski aina uudelleen,koira kuuroutui, korvat ovat nyt kunnossa."<br />

"Ei korva-, silmä- eikä ihotulheduksia siitä huolimatta että ui paljon kesäisin. Karvan laatu karkea eikä korvakäytävissä karvoja<br />

tukkimassa."<br />

"Eläinlääkärin mukaan vasen korvakäytävä on ahdas, missä on jatkuvasti tulehduksia. Kuuroutunut varmaan tulehdusten<br />

takia (oma mielipiteeni). Karvoja kasvaa myös runsaasti. nypitään usein pois."<br />

"Hiivatulehdus"<br />

"Koiralla oli n. 10 vuotiaana hyvänlaatuinen kasvain korvakäytävässä ja se poistettiin. Tulehduksia oli kyllä ollut aikaisemminkin<br />

noin parin vuoden välein."<br />

"Hiiva yhden kerran korvassa, noin 2vuotiaana."<br />

"Oletettavasti väli-/sisäkorvantulehdus ilman ulkokorvantulehdusta, bakteeri noussut ilmeisesti nielun kautta sisäkorvaan.<br />

Aiheutti tasapaino-ongelmia ja kasvohermohalvauksen."<br />

"Ei tietoa miksi tuli. Kerran sairastanut."<br />

"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"<br />

"hiiva"<br />

"ei tietoa"<br />

"On ollut nuorempana yhden kerran. Sen jälkeen ei ole ollut."<br />

"Vetoinen makuupaikka, sieni-infektio, liika putsaaminen."<br />

"Hiivan aiheuttamia korvatulehduksia 3 kpl."<br />

"Korvapunkeista, mahd. jostain bakteerista.."<br />

"omistájan laiskuudesta korvien puhdistuksessa"<br />

"Saanut pari kertaa eläinlääkäriltä korvatippoja Canofite 15 ml. n. kerran vuodessa korvat punoittavat ja niihin kertyy tummaa<br />

"tervaa", joka on hoitunut puhdistamalla koirien korvienpuhdistusaineella."<br />

"Korvatulehdukset johtuivat ruoka-aine allergiasta."<br />

"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"<br />

"Trimmaamattomina korvat painavat, eikä ilma kierrä korvaan tarpeeksi."<br />

"Mahdollisesti karvankasvusta"<br />

"lähinnä varmasti johtuu liiasta piehtaroinnista, jolloin voi päästä pöpö korvaan"<br />

"Kerran elämässään ollut korvatulehdus ja juuri koska pääsi karvat kasvamaan käytävässä. Jäänyt ainoaksi kerraksi. "<br />

"Korvassa ollut hiivasieni, joka aiheutti kutinaa, koira raapinut korvaa, pöpöt päässeet ilmeisesti aihteuttamaan tulehduksen"<br />

"ei tietoa"<br />

"Kesällä uiminen aiheuttaa helposti korvatulehduksen, koska koira sukeltaa laiturilta veteen pää edellä."<br />

"Jostain syystä toinen korva keräsi mustaa töhnää korvakäytävään korvatipoilla parani"<br />

"Ruoka-aineallergiasta."<br />

"innokkaasta uimisesta"<br />

"Leikin tiimellyksessä sai haavan korvalehteen,joka sitten aiheutti tulehduksen"<br />

"Uimisen jälk. ilmeisesti jäänyt vettä..."<br />

"ei tietoa."<br />

"Sen kerran mitä korvatulehdus oli, se johtui teipatuista korvista. Tuuletusaikaa oli liian vähän teippausten välillä. Koiralla on<br />

hyvin pienet korvat ja niitä piti pentuna pitää kauan teipattuna. "<br />

"Eläinlääkäri epäili allergiaa.Ulkokorva alkoi oireilla ja punottaa ja usei keväällä"<br />

"Korvatulehdus ollut yhden kerran pentuna. Siitä on jo niin kauan aikaa etten muista syytä."<br />

"Jokin ruoka-aine aiheutti yhtenä vuona useita korvatulehduksia. Ruoka-ainetta ei saatu selvitettyä, söi BARF tai allergiakoiran<br />

ruokaa, tulehdukset loppui,"<br />

"Korvatulehdukset johtuivat tod.näk. ruoka-aineallergiasta, nyt kun ruokavaliosta on poistettu vehnä korvatulehdukset jääneet<br />

pois"<br />

"Pentuna ollut 1 korvatulehdus, nimeä ei muistissa voi joskus ilmetä koko pentueessa"<br />

"En osaa sanoa syytä, Jekku alkoi ravistella korviaan vein lääkäriin ja saatiin lääkkeeet :) "<br />

"Pentuna vanhempi koira "hoiti" kovasti ja korvakäytävä aina kostea."<br />

"Pentuna ollut 1 korvatulehdus syytä en valitettavasti muista"<br />

"hiiva"<br />

"Verikorva leikattu ja ei oireile enää."<br />

"Uimisesta. 1 krt."<br />

"Todennäköisesti ainakin osittain kohdassa 5.1 kerrotusta SA-ihosairaudesta."<br />

"Bakteereista jotka päässyt korvakäytävään koiran riehuessa metsässä alle 6kk:n ikäisenä."<br />

"Korvakanavassa kasvaa jonkin verran karvaa, mutta tulehdusta ei ole yhdistetty siihen. "<br />

"Putosi lampeen ja painui veden alle."<br />

"En tiedä mistä johtuu, mielestäni karvoja ei ole liikaa"<br />

"pentuna n 66 iässä yksi tulehdus ei muuta"<br />

"Kuten edellä kirjoitin, allergiasta."<br />

"En osaa vastata johtuuko tulehdus karvankasvusta, nykyään kun nypin korvakäytävän karvat aina silloin tällöin pois, ei<br />

korvatulehduksia juurikaan ole ollut."<br />

"Vähän ennen kuolemaansa, korviin alkoi kasvaa veristä visvaa vuotavia kasvaimia, ne eivät aristaneet, hoidettiin antibiooteilla,<br />

jotka eivät kuitenkaan auttaneet. Yksi syy lopettamiseen olivat nämä kasvaimet samoin koiran huono ja nopeasti huononeva<br />

yleiskunto."<br />

"Ehkä tuuletuksen puutteesta..."

"Verikorva kerran vanhana"<br />

"Korvatulehdukset ovat loppuneet sen jälkeen kun koira on saanut James Wellbelowed -merkkistä hypoallergeenista ruokaa.<br />

Oletuksena on siis että tulehdukset johtuivat vehnä tms. allergiasta."<br />

"Tulehduskierre, ks. seuraava kysymys."<br />

5.3.2 Muita tulehduksia?<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Juniorina suolistotulehdus. "<br />

"vesihäntä nuorena, keväällä jäisessä vedessä uinnin jälkeen"<br />

"yhden kerran noin 1 vuotiaana"<br />

"Ei."<br />

"Ei ole ollut koskaan mitään tulehdusta."<br />

"Ei"<br />

"Tulehduskierre (korvatulehdus, silmätulehdus, esinahan tulehdus, antureiden välien tulehdus) alle 1v iässä. Sen jälkeen ei<br />

tulehduksia."<br />

"Ei."<br />

"Vihreässä nuoruudessa eli noin vuoden ikäisenä."<br />

"1-5 kertaa."<br />

"Ei."<br />

"Koirallani on ollut kerran ilmeisesti alkava vatsakatari (ei tarkkaa diagnoosia, ell epäily), jonka seuraksena koira laihtui paljon<br />

ja sen lihaskunto romahti (koira oli muutoin normaali iloinen itsensä). "<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"<br />

"Ei."<br />

"Vesihäntä ollut siis vain kerran."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"1-5 kertaa."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Pentuvaiheessa nopeasti ohi mennyt."<br />

"Tulehtunut punkinpurema."<br />

"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"<br />

"Vaginiitti x1"<br />

"Uintireissu joulukuussa kun jäitä ei ollut ...Eli kerran ollut. "<br />

"Silmätulehduksia ja korvatulehdus"<br />

"koiran häntä oli typistetty"<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Kohtutulehdus."<br />

"Eturauhastueldhus"<br />

"Ei."<br />

"Paise, kerran. "<br />

"1 lievä vesihäntä kerta, ei lääkitystä"<br />

"Anaalirauhanen tulehtui niin pahasti että ne poistettiin"<br />

"Paksunsuolen tulehdus 1,5 v ikäisenä"<br />

"VESIHÄNTÄ ON OLLUT NUORENA 2 KERTAA"<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"Ei."<br />

"tod näk vesihäntä kerran, ei lääkärin diagnosia,parani itsestään parissa päivässä"<br />

"Vesihäntä todettu kerran n. 1,5v, sen jälkeen ei ole ilmennyt vastaavaa"<br />

"Ei."<br />

"Ei. "<br />

"Niveltulehdus 1 kerta."<br />

"Ei"<br />

"Ei."<br />

"Vesihäntä tullut kylmässä vedessä uinnista."<br />

"Anaalirauhaset pitää puhdistaa säännöllisesti, koska ne tulehtuvat heti jos maha mene löysälle vehnäallergian vuoksi."<br />

"Ei."<br />

"Kohtu poistettu 12 vuotiaana."<br />

6.1.6 Jos vastasit kyllä tai koiralla on ollut jokin muu syöpäkasvain, niin kerro toteamisikä, oireet, tms.?<br />

"Levyepiteelikarsinooma vuonna 2002"<br />

"varvaskasvain 7 vuotiaana toisessa takajalassa, johti yhden varpaan poistamiseen. Ei oireilua sen jälkeen."<br />

"Ihosyöpä, joka levisi tosi nopeasti. Todettiin 2/2007, n 1 vko expot-tipoista lavoista lähti siltä kohdalta karvat, sai antibioottikuurit/kortisoni<br />

mutta kun lääkkeet ei auttaneet vaan karvanlähtö levisi niin otettiin biopsi, jossa näkyi selvät syöpäsolumuutokset.<br />

Eli lopetus n 3 kk ensimmäisten oireiden ilmestyttyä."<br />

"Etsin paperit ja täytän myöhemmin."<br />

"Maitorauhaskasvain leikattu samalla kerralla, kun kohtu poistettiin. Varvaiskasvain todettu 15 vuotiaana; iso, pehmeä, aristamaton,<br />

kuin ylimääräinen polkuantura."<br />

"Koira lopetettiin sisäelinkasvaimen takia; biopsiaa ei tehty, joten kasvaimen laatu jäi selvittämättä"<br />

"Nisäkasvain todettiin ja poistettiin n. 9-vuotiaana. Oireena oli vuoto nisästä. Varvaskasvain tuli etujalkaan n. 12-vuotiaana<br />

ja oireena oli ontuminen. Varvas poistettiin kokonaan eikä kasvain ole ainakaan vielä uusinut."<br />

"10 vuotiaana löytyi iso patti kaulasta ja suurentuneet imusolmukkeet myös nivusista. Koira eli sen jälkeen 3 kk."<br />

99

100<br />

"Maitorauhaskasvain leikattiin 2005."<br />

"9v."<br />

"Maitorauhaskasvaimet tulivat vanhempana ja sitten niitä leikattiin ja samalla poistettiin kohtu. Muistini mukaan n.1,5 vuotta<br />

tämän jälkeen kunto romahti hetkessä ja kuolinsyyksi todettiin kasvainmassa sisäelimissä. Diagnoosin ja kuolinhetken välillä<br />

oli vain 3 viikkoa."<br />

"2006 kesällä kynsi tulehtui.5 antib.kuuria,ei auta,varvas pois,keratinisoituva tyvisolukas- vain, hyvin rajoitt.basaalisolukasvain.<br />

2007 sama toisessa jalassa ja lopulta levisi imusolmuk"<br />

"Koiralta leikattiin useita kertoja maitorauhaskasvaimia, mutta niitä ei todettu syöpäkasvaimiksi."<br />

"Nisäkasvain todettiin noin 8,5 vuoden iässä, oli aluksi harmiton mutta valeraskauden vuoksi nisä alkoi 9,5 vuoden iässä<br />

vuotamaan verta, kasvain leikattiin."<br />

"Todettu 7-vuotiaana kiveksessä ylimääräinen massa (patologin lausunto: Sertolinsolukasvain) -> kastraatio."<br />

"Vanhemmalla iällä tullut nisäkasvaimia ja päässä oli patti, joka poistettiin."<br />

"Suusyöpä todettu n. 5kk ikäisenä Porissa, hoidettu Helsingissä leikkaamalla ja sytostaattihoidolla ja jatkohoidot Porissa "<br />

"hyvänlaatuista ihokasvainta on tullut nyt 10 vuoden iässä vatsan alle ja toiseen etujalkaan"<br />

"Pieni, hyvänlaatuinen (el. lausunto) nisäkasvain leikattu 9,5v iässä. Ei oireita, herneen kokoinen kasvain tuntui alimman<br />

nisän vieressä. Toistaiseksi ei uusiutunut, koira nyt 10v *10v9kk iässä alkoi oireilla vesitystautia -> avauksessa löytyi lisämunuaisen<br />

kuorikerroksen pahanlaatuinen kasvain, joka lähettänyt laajalti etäpesäkkeitä mm maksa, aivot, munuaiset,<br />

keuhkot"<br />

"8 vuoden vanhana todettiin pernassa oleva lymfooma. Perna poistettiin kohdunpoistoleikkauksen yhteydessä. "<br />

"yksi "rasvapatti" yli 10 vuoden iässä, joka poistettiin leikkauksella. sijainti oli etujalkojen välissä"<br />

"Cushingin syndrooma"<br />

"Kuoli johonkin kasvaimeen, mutta ei muista mihin."<br />

"Maitorauhaskasvaimia leikattu 14-vuotiaana"<br />

"Karvatuppikasvain v.2008 ja maitorauhaskasvain v.2008"<br />

"virtsarakkokasvain. oireina oli sisälle pissailu, tihentynyt virtsaamistarve, verivirtsaisuus, toistuvat virtsatietulehdukset. koira<br />

oli kasvaimen toteamishetkellä n14 vuotias. eka virtsatieinfektio hoidettiin kun koira oli n. 13v 10kk. "<br />

"Suusyöpä."<br />

"Todettu 5,5v. Pahkuroita nisien vieressä."<br />

"13 v ikäisenä alkoi yskiä, vatsa turvota; kuvattiin: vatsassa oli nesteen peitossa mitä ilm. kasvaimia."<br />

"Kasvain toisen etujalan anturan sisällä joka oireilee vähän väliä. Siten että tassu aukeaa eikä meinaa mennä umpeen."<br />

"Maitorauhaskasvaimet levinneet sisälmyksiin ja koira jouduttu lopettamaan."<br />

"Maitorauhaskasvain 7v. Varvaskasvain 8v.(Varvas amputoitu,parantunut todella hyvin)"<br />

"keuhkosissa syöpäkasvaimia ,oireiden alkamisesta(yskä) n.1kk myöhemmin kuoli ,eteni tosi nopeasti"<br />

"levyepiteelikarsinooma, syylän näköinen patti takajalassa 1 v,3 kk."<br />

"7 vuotias, oli lenkillä epätavallisen vaisu, väsynyt, alkoi nuolla mahan alustaa. Kun aloin tutkia tarkemmin, löysin n. 3 cm<br />

levyisen kovemman alueen nisän kohdalta ja vein heti seuraavana päivänä lääkäriin. Leikattiin välittömästi. uusia ei ole ollut"<br />

"Koiralla todettiin varvaskasvain oikean etujalan sisimmäisessä varpaassa koiran ollessa 12-vuotias.Varvas piti amputoida<br />

kokonaan pois.Oireet:ontuminen ja jalan arkuus, kun varvas osui esim. maton reunaan niin koira ulahti. "<br />

"9 v. lääkäri havaitsi muun tark. yhteydessä."<br />

"Todettu rutiinitarkastuksessa, leikattu 2006"<br />

"7vuotiaana"<br />

"Koiralla todettiin vasem. etujalan ulommaisessa varpaassa luumätä koiran ollessa 9-vuotias. Varvas amputoitiin ensim.<br />

niveleeseen asti.Kaksi vuotta myöhemmin eli koiran ollessa 11-vuotias varvasta jouduttiin amputoimaan lisää toiseen niveleen<br />

asti.Molemmilla kerroilla oireet olivat pitkäkestoinen ontuminen ja jalan arkuus."<br />

"Kuuden vuoden iässä koiralta irtosi kynsi, eikä sen ydin parantunut lukuisista antibioottikuureista huolimatta. Lopulta epäiltiin<br />

kasvainta, varvas poistettiin ja lähetettiin patologille. Diagnoosina oli pahanlaatuinen melanooma."<br />

"Henkitorven tukkiva kasvain."<br />

"vanhemmiten on tullut myös pieniä patteja, mutta niitä en ole tutkituttanut, ehkä luomia, ehkä kasvaimia.Rasvapatteja useita"<br />

"Verdin ollessa noin 6,5v katkesi varpaasta kynsi, joka rupesi märkimään. Kynsi poistettiin, mutta haava tulehtui, ja varpaaseen<br />

kasvoi jonkinlainen möykky- eläinlääkärin mukaan se oli kasvain. Varvas amputoitiin, ja nyt siltä osin kaikkin ok. Kahdesti<br />

on leikattu anaaliadenoomakasvaimet (7vuotiaana 4kpl ja 8,5vuotiaana 3kpl)."<br />

"Koiralta on poistettu useita kasvaimia 2000"<br />

"kiveskasvain havaittiin noin 14 vuoden iässä"<br />

"12-v leikattiin kannuskynsi tai siis koko varvas pois, pahanlaatuinen kasvain."<br />

"9v,normaalia maitorauhaskasvaimia ja seassa pahan laatuisia,jotka uusiutuivat parin vuoden päästä ja leikattiin uudelleen"<br />

"Imusolmukesyöpä todettiin koiran ollessa 10 v 7 kk. Kaikki imusolmukkeet olivat turvonneet ja verikokeessa näkyi anemia.<br />

Koira oli ollut jonkin aikaa ajoittain väsyneen oloinen. Rasituksen jälkeen joskus oksensi juomansa veden (en tiedä oliko oire<br />

syövästä)."<br />

"7 vuotta (hyvänlaatuinen), 8 vuotta (pahanlaatuinen)ja 10 v. Kaikissa tapauksissa rauhasien poistoleikkaus."<br />

"Koiralla on leikattu oikeasta takajalasta marraskuussa 08 ihokasvain, ei pahalaatuinen sekä samasta takajalasta hermotupen<br />

kasvain elokuussa 09. Kummassakaan tapauksessa ei laskenut yhtään painoa jalalle, eikä suostunut liikkumaan eikä<br />

syömään."<br />

"toteamisikä liki 12 vee, nopeasti kasvanut patti, ei koepalaa otettu, vuoti toisinaan verta."<br />

"7v. poistettu ykan kerran maitorauhaskasvaimia 10v. toisen kerran samalla kohtu poistettu"<br />

"Kasvain peräaukon vieressä ja 2 x maitorauhaskasvain. Kaikki leikattu, mutta ei tarkemmin tutkittu. Eli EI todettu SYÖPÄkasvaimiksi."<br />

"Vatsakasvain. Sisälmykset tuhoutuneet täysin, joten koira lopettu."<br />

"10 vuotiaana. Kasvain leikattu ja samalla kastroitu."<br />

"Melanooma."<br />

"Koirallani todettiin hyvälaatuinen kasvain rinnassa v. 2004 ja se leikattiin. Kyseessä oli joku karvatupin kasvain tjs. en muista<br />

tarkalleen."<br />

"Anaali adenoma"<br />

"Maitorauhaskasvain=nisäkasvain? "<br />

"Todettu hieman alle 10v, pahkuroita nisien vieressä."<br />

6.2.2 Missä iässä, diagnoosi, hoito, tms.?<br />

"sydänmen hidaslyöntisyys, todettu vuonna 2008, koira 10v., ei lääkitystä"

"Todettiin 14 vuoden iässä. Lääkityksenä Prilium."<br />

"endokardoosi siis vanhuuden läppävika 2006 todetty"<br />

"lievä läppävika todettu helmikuussa 2009, koira täyttää 9.3. 2009 12 vuotta"<br />

"käynyt sydänultrassa vuoden ikäisenä koska veljellä havaittu sydänvaivaa. ultrassa ei mitään poikkeavaa tällä koiralla"<br />

"2-vuotiaana todettu todennäköinen dilatoiva kardiomyopatia. Lääkitys päivässä: vetmedin 5mgx2,furesis 20mg,carniking 1g<br />

ja prilium painon mukaan. "<br />

"13v sydämmen vajaatoiminta,VETMEDIN vet 5mg lääkitys"<br />

"Kammioperäinen rytmihäiriö todettiin kohdun poistuleikkauksen yhteydessä 12 vuoden iässä, ei ole vaatinut hoitotoimenpiteitä.<br />

Myöhemmässä tutkimuksessa määritettiin johtumishäiriöksi, mikä johtuu johtumissäikeen vaurioitumisesta. Ei sydänlihassairautta."<br />

6.4.3 Missä iässä, millaiset oireet, tms.?<br />

"Tästäkään en tiedä muuta kuin, että lääkitys oli ja muistaakseni oireet ilmaantuivat kun se joutui ekan kerran auton töytäisemäksi...ehkä<br />

n. 6- vuotiaana."<br />

"muut kk ikäisestä liev.oireita.2/08 Vantaalla Aisti-eläinsairaalassa eeg ja mri.aloitettiin phenobarbital.lääkityksestä huolimatta<br />

yleistyneisä kohtauksia,viimeisellä viikolla useita isoja kohtauksia päivittäin."<br />

"Kesällä 2008 saanut 2 epilepsiatyyppistä kohtausta. Eläinlääkäri on tutkinut sen jälkeen veriarvot. Ne olivat normaalit. Epilepsian<br />

aiheuttajasta ei ole tietoa. Epilepsiadiagnoosia ei ole, koska se edellyttäisi kalliita lisätutkimuksia. Koira elää edelleen<br />

normaalia koiranelämää, mutta ei enää jaksa kulkea pitemmillä lenkeillä. Saattaa välillä oirehtia horjumalla ja kompuroimalla.<br />

Tällaisen kohtauksen yhteydessä esiintyy takaraajojen värinää (viittaa epilepsiaan). Eläinlääkärin mukaan epilepsia<br />

saattaa johtua tuosta aiemin todetusta lymfoomasta tai muusta kasvaimesta."<br />

"Melko nuorena. Oireet hävisivät vanhemmiten. Läähätti mahallaan tai kyljellään, tärisi. Kesti noin puoli tuntia. Haki turvaa<br />

meistä, jota ei muuten tehnyt."<br />

"synnynnäinen vesipää aiheutti epilepsian, oireet alkoivat 4 kuukautisena. Pysyi kurissa lääkityksellä, jota lisättiin vähitellen."<br />

"Yksi hieman epätyypillinen grand mal -kohtaus 2v iässä. 6v iässä ensin ilmeisesti pieniä "pysähtymiskohtauksia" useita<br />

kertoja (ei tällöin tajuttu yhdistää vielä epilepsiaan) ja sitten kaksi tyypillistä, rajua grand mal -kohtausta vuorokauden sisällä<br />

-> lääkityksen aloitus."<br />

"Kouristuskohtaukset alkoivat 1-vuotiaana, kohtauksia viikoittain/useamman kerran viikossa. Koira sairasti vuoden ennen<br />

lopetusta, lääkkeet (phenobarbitaali ja kaliumbromidi) eivät auttaneet."<br />

6.6.4 Kerro tarkemmin alkamisiästä, oireista, hoidosta ja kestoajasta?<br />

"Koiran kynnetliuskottuivat n. 4-5v iässä, mutta paranivat itsestään."<br />

"Oireet alkaneet n. 6 vuotiaana, kynsistä irtoaa kuori. Ruoka vaihdettu sellaiseksi, joka on kynsille, karvoille ja iholle hyväksi<br />

(sis. mm. biotiinia) ja 2 viikon piikuuri otetaan tarvittaessa (homeopaatin lääke)."<br />

"kynsien välissä toistuva paiseen tyyppinen kasvain"<br />

"Alkoi 4v iässä kynsien sarveisten irtoamisella, joka paheni koko ajan, pahimmillaan 12 sarveista yhtäaikaa irti. Kynsivallien<br />

märkivä tulehdus. SLO-diagnoosi tehty hoitovasteen perusteella, patologista tutkimusta ei ole kynsistä tehty. Hoitona jatkuva<br />

elinikäinen kortisonilääkitys, alkuvaiheessa ja myöhemmin ajoittain oireiden pahentuessa lisäksi laajakirjoinen antibiootti<br />

(kefaleksiini). Tukihoitoina käytetty osa-aikaisesti rasvahappovalmistetta, niasiinia ja E-vitamiinia. Tällä hetkellä melko hyvässä<br />

hoitotasapainossa, joskin kynnet edelleen epämuodostuneet ja normaalia alttiimmat tapaturmille."<br />

"Oikean etutassun uloin varvas: kynsi alkoi märkiä alaosastaan, jouduttiin postamaan viikolla 37."<br />

"Koira alkoi oireilemaan kynsiään 3v 2kk iässä. Ensin kynnet liuskottuivat. Koiralla diagnosoitiin SLO. Hoitona kokeiltiin<br />

kaikkia mahdollisia hoitoja joiden tiedettiin saattavan auttaa. Sairaus ei ollu juurikaan ns. lepovaiheessa koiran elinaikana.<br />

Lopulta päädyttiin amputoimaan koiralta kynnet."<br />

"2002 --> levyepiteelikarsinooma"<br />

"koiran olessa melkein 3-vuotias oikean etutassun 2:s varpaan kynsi halkesi. koira syö kuuriluontoisesti Biotiinia sekä Efarasvahappoja"<br />

"Ei ole ollut varsinaisesti mitään hoitoa"<br />

"pari kertaa metsässä revittämisen jälkeen kynsi haljennut, kerran revennyt kokonaan, hoitona puhdistus ja tassuside, parani<br />

nopeasti"<br />

"Osa kynsistä lohkeilee kärjistään helposti ja saattaa leikattaessa tuntua pehmeiltä."<br />

"Kynnet alkoivat irtoilla 2,5 vuotiaana, välillä mätiviä kynsiä, joita hoidettiin antibiooteilla, vaivasivat koko iän (13v)"<br />

"kynnet ovat katkenneet metsälenkillä pari kertaa"<br />

"takajalan kynsi tulehtui, johon antibiotit eivät purreet.koira 6v. ja lopulta se myös irtosi ja sit poistettin koko varvas. ja toisesta<br />

takajalasta toinen vuoden päästä. "<br />

"Kynsien liuskottumista ollut n. pari vuotiaasta, saanut omega 3&6 rasvahappoja ja pidetty kynnet lyhyenä."<br />

"Kynnet ovat aina olleet melko pehmeät ja etenkin kannuskynnet murtuvat helposti tarttuessaan johonkin, mutta eivät kuitenkaan<br />

liuskoitu tai irtoile. "<br />

"Kynnet ovat olleet pehmeät aina, mutta keväällä 2008 ( koira tuolloin reilut 3 v) kaikki kynnet kuoriutuneet irti. Nyt paranemaan<br />

päin. Hoitona omega"<br />

"Muutaman kerran kynnet lohkeilleet, ruokavaliolla asia saatu kuntoon."<br />

"Etutassun kynsi irtosi pari kertaa eikä parantunut kunnolla, lopulta varvas alkoi "mätiä" kynnen kasvukohdasta ja varvas piti<br />

poistaa."<br />

"useita kynsiä jouduttu poistamaan, kun ovat katkeilleet"<br />

"2 ½ vuotiaana, nuolee ja aristaa kovin tassua. Nukutus + leikkaushoito, side + kuuri n. 3 vkoa. Kynnen kasvu kestää pitkään<br />

3-4 KK:tta. Kynsi on irronnut 3 krt/vuosi ihan kokonaan."<br />

"Kynsien leikkaaminen ongelmallista, koska ne on mustat ja usein on tullut leikattua liikaa, vaikka kuinka vähän leikkaisi."<br />

"Alkoi n. vuoden ikäisenä. Yksi kynsi jouduttiin poistamaan eläinlääkärillä. Toinen poistettiin, vaikka ei olisi ollut tarve. Johtui<br />

lääkärin kokemattomuudesta. Muuten kynsistä ei ollut sanottavasti vaivaa. Leikata ei tarvinnut, koska ne pysyivät sopivan<br />

mittaisina "itsestään". Vanhemmiten asia korjaantui ja kynsiä jouduttiin jopa leikkaamaan."<br />

"Yksi tapaturmainen kynnen irtoaminen, ei muita ongelmia. Ell siisti kynnen juuren+ pensiliinikuuri. Paikalle kasvoi uusi ja<br />

vahva kynsi, jonka kanssa ei ole ollut ongelmia."<br />

"Kannuskynsi revennyt onnettomuuden seurauksena"<br />

"Osa kynsistä on hauraita ja lohj keilee helposti. Alkoi ehkä kaksivuotiaana. Hoidetaan pitämällä kynnet lyhyinä, leikkaus<br />

viikottain ja viilaamalla lohkeilevat kohdat."<br />

"Ajoittain kynnet ovat olleet "haperot", murtuvat vähäsen leikattaessa, mutteivat kuitenkaan itsekseen irtoile. Ajoittain ja<br />

nyttemmin kynnet ovat olleet varsin kovat ja hyvät. Epäilen, että ravinto saattaa vaikuttaa jotenkin?"<br />

"Kynnet koventuneet Piimax kalkki D ansioista!"<br />

"Lievää liuskoittumista etujalkojen kynsissä; pahin kannuskynsissä, jotka ovat lohjenneet ydintä myöten pari kertaa"<br />

101

102<br />

"Huomattu kynsien liuskottuminen n. vuosi sitten, eli koiran olessa viisi vuotias. Koiralla muutenkin kuluu hyvin kynnet käytössä,<br />

joten usein kynsien leikkuu vain "lume-toimenpide". Leikatessa kynnestä saattaa irrota liuskittain ulommainen kerros,<br />

maksimissaan koko näkyvän kynnen osalta. Ilmeisesti vain kuiva/kuollut osa kynnestä irtoaa koska koira ei koe asiaa kivuliaaksi,<br />

eikä liuskottumista ole kuin n. 2-3 kertaa vuodessa, eli siis jatkuvasti. Eläinlääkäri ei antanut vaivaa mitään hoitoa,<br />

vaan neuvoi seuraamaan tilannetta."<br />

"Yksi kynsi irronnut vamman seurauksena."<br />

"Kannuskynnet vaurioituvat herkästi mm. kovassa lumihangessa ja lohkeavat tai katkeavat tyvestä asti."<br />

"Kannuskynsi repeytynyt tapaturmaisesti vuodenvaihteessa 2008-009"<br />

"Kannusvarpaan kynsi haljennut tai katkennut useasti. Kannusvarvas tulehtunut, tulehdus ilmeisesti (ei diagnosoitu) päässyt<br />

luuhun asti, koira lopetettu parahntumattoman kannusvarpaan (etujalan nivelrikon?) tulehduksen takia. "<br />

"Mielestäni kynnet ovat olleet välillä nyt vanhemmiten hieman "liuskaiset", mutta mitään hoitoja ym. näihin ei ole tarvinnut<br />

hakea, lukuunottamatta yhtä joka irtosi ilmeisesti varvaskasvaimen seurauksena. Rasvahappovalmisteita olen syöttänyt<br />

omatoimisesti."<br />

"Kynsien lohkeilua ja tippumista 1-5 kertaa. Pidetty kurissa biotiinilla ja helokkiöljykapseleilla."<br />

"Katso kohta 6.1"<br />

"laihdutuskuurin yhteydessä kynsien liuskoittumista kerran. Kynnet kyllä kasvavat hitaanlaisesti ja kuluvat käytössä. Harvointarvii<br />

leikellä."<br />

"Silloin tällöin lohkeaa joku kynsi jostain kohtaa ja on kipeä muutaman päivän. Asiaa tutkittu mutta mitään selvää syytä ei<br />

ole löydetty. "<br />

"kynsissä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta ne ovat rakenteeltaan hyvin pitkät "<br />

"en uj´muista milloin alkoi, mutta kynnet oli erittäin hauraat eikä nniitä tarvinnu koskaan leikata. koitra oli arka kynsistään ja<br />

ne liuskottuivat"<br />

"No, siis se kannuskynsi ensin liuskottui ja hapristui, ennenkuin tajuttiin siinä olevan jotain vakavampaa. En ollut kuullut<br />

kyseisestä sairaudesta aikaisemmin ja ei kait eläilääkärikään."<br />

"Osa kynsistä haurastuu ja liuskottuu erityisesti märillä keleillä. Hoidettu kerran antibiootilla ja kortisonilla syksyllä -07, kun<br />

kaksi kyntä oli katkennut ja toinen märki. Ei isompia oireita sen jälkeen. Syö rasvahappoja säännöllisen epäsäännöllisesti."<br />

"Joskus kynnet "lohkeilevat". Saattaa johtua siitä, että kynsi on osunut metsässä johonkin ja sitten lohkeaa pala."<br />

"Ensimmäisen kerran kynsi repesi ja irtosi 3 vuoden iässä. Ei vaivannut koiraa ja kynsi kasvoi takaisin. Pari kertaa koiran<br />

eliniän aikana löysin irronneen kynnen lattialle pudonneena. Koiraa se ei tuntunut vaivaavan, eikä sitä hoidettu millään lailla.<br />

Kynnet kasvoivat takaisin. Syötin muutaman kerran Biorion-valmistetta kuurina. Kerran kynsi vääntyi törmätessä ja jäi sojottamaan<br />

sivulle. Kynsi leikattiin eläinlääkärin toimesta pois. Uusi kasvoi tilalle."<br />

"Hypotyreoosi todettu 2 vuotiaana, Thyroxin 0,1 mg 3+3 lääkitys."<br />

"Muutaman kerran olemme huomanneet varsinkin takajalan kynsien liuskottumista. Talvella 2006 vasemmasta takajalasta<br />

yläkynsi irti leikin yhteydessä. Ei vaatinut toimenpiteitä, kasvoi takaisin, oli ilmeisesti vain katkennut. Elokuussa 09 oikean<br />

takajalan sisin kynsi irti, antibioottikuuri 10 päivää ja kipulääkettä. Aristeli ja nosteli tassuaan."<br />

"kynsi irronnut, tulehduhdus, varpaan amputointi"<br />

"noin 2 vuotiaana, kynnet tippuivat"<br />

7.2.3 Selitä hammaspuutokset tai muut hampaisiin ja purentaan liittyvä asiat?<br />

"hammaskiveä poistettu x1 "<br />

"Oik. yläetuhammas katkesi kärjestä."<br />

"Väinöllä on paha yläleuan kehityshäiriö. Alaleuka normaali, mutta yläleuka alaleukaan nähden pieni."<br />

"Leikkiessä katkesi hammas edestä ylhäältä. Jäljelle jäänyt osa poistettiin."<br />

"Yhdestä etuhampaasta on katkennut kärki toisen koiran kanssa leikkimisen seuraksena. Rajut on leikit..."<br />

"vas alaleuan DI13 Haljennut niin ,että pulpa (Ydinkanava ) näkyvissä ,jonka vuoksi poistettiin"<br />

"Oikealla puolella ylä- ja alainsisiivi 1 ovat tasapurennassa. Muuten normaali saksipurenta."<br />

"Etuhammas katkesi tapaturmaisesti ja poistettiin."<br />

"Purenta luisunut iän myötä tasapurennasta alapurennaksi (on tosin vain alapurennassa kahden alaetuhampaan osalta)"<br />

"7,5 vuotiaan tapaturman takia ylä-etuhammas irtosi."<br />

"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"<br />

"Alaetuhampaat kuluneet, purenta muuttunut edestä tasapurennaksi."<br />

"Etuylähampaasta nuorena katkennut osa."<br />

"En tiedä mikä hammaspuutos on, mutta Wiiwillä on molemmat yläkulmahampaat litteäpäiset, ihan kuin olisivat kovasti kuluneet<br />

tai katkenneet."<br />

"Yksi etuhammas poistettu v. 2007 sen katkettua tapaturmaisesti."<br />

"Pari etuhammasta pois"<br />

"Lohjennut molaari poistettu"<br />

"vain viisi alaetuhammasta"<br />

"Kiillevaurioita (refluksioireiden takia)"<br />

"Toinen alaetuhammas katkennut trauman seurauksena."<br />

"2 kpl:ttaps poskihampaita ylhäällä, toisella puolella"<br />

"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"<br />

"en tiedä mikä purenta koirallani on, mutta "norm./hyvä" purenta...(en tiedä onko se tuo saksipurenta)"<br />

"Upeat valkoiset hampaat loppuun saakka."<br />

"uupuu ylhäältä vasemmalta P1, tarkistettu röntgenkuvalla"<br />

"P3 puutos vasen yläleuka"<br />

"Pentuna yksi yläleuan etuhammas katkesi."<br />

"Yksi hammas ylhäältä,pala lähtenyt pois,ilmeisesti leikin tiimellyksessä sen kolhaissut johonkin.Ei vaivaa mitenkään,eikä<br />

lääkärin mukaan ole mitään haittaa tuosta"<br />

"Tanella on ollut hammasraudat, alakulmureita "siirrettiin" sivullepäin, kun olisivat kasvaneet väärään paikkaan.Niiden lyhentäminen<br />

olisi kuulemma ollut koiran kannalta huonompi vaihtoehto. Eivät vaivaa millään tavalla enää."<br />

"Koiralta puuttu yksi alaetuhammas."<br />

"Puhdistan itse hammaskiven 3-4 kertaa vuodessa"<br />

"Taka yläpurentahammas lohjennut ja poistettu. Etu ylähampaaseen tehty juurihoito."<br />

"yksi etuhammas irronnut tapaturman seurauksena"<br />

"alaleuka P3 puutos vasen puoli"<br />

"yksi iso poskihammas alhaalta poistettu. Oli halennut todennäköisesti yhteentörmäyksessä lumilapion kans (koira hyppäsi<br />

liian aikaisin ottamaan lentävää lunta kiinni)"<br />

"Ei ole kokonaisen hampaan puutetta, mutta uhdestä etuhampaasta puuttu pieni pala."<br />

"Yksi alahammas puuttui syntymästä"

"Ylimääräinen P1 vasemmalla puolella"<br />

"Luuta syödessä yksi hammas halkesi pituussuunnassa ja eläinlääkäri poisti sen."<br />

"M3,molempipuolinen"<br />

"1 tapaturmaisesti juureen asti haljennut hammas poistettu."<br />

"Hampaiden kiille vaurioitunut metallin puremisesta koiran ollessa kaksi vuotias. Ampiainen pisti kurkkuun näyttelyssä ja<br />

koira paniikkiin joutuessaan yritti päästä häkistä puremalla häkkiä. Tällöin lähes kaikki hapaat vioittuivat pinnan osalta. Ei<br />

hammaspuutoksia."<br />

"Vasen kulmahampaan viereinen alahammas puuttuu kun hevonen potkaisi kaviolla leukaan. Hampaan juuri poistettiin<br />

eläinlääkärissä."<br />

"Alaleuan kulmahampaiden välistä puuttuu 2 hammasta"<br />

"Hampaat ikää vastaavat."<br />

"Kaksi alaetuhammasta puuttuu."<br />

"kulmahammas katkennut koiran syödessä naudan reisiluuta"<br />

"Kummaltakin puolelta takaa alhaalta puuttuu yksi hammas. Ei huomattu / huomioitu näyttelyissä (SF muotovalio)"<br />

"koiran leuat on saman mittaiset, mutta jostain syystä koiran yläetuhampaat ovat alahampaita taaempana"<br />

"Pureskellut savustettua isoa luuta... Yksi hammas poistoon ja juurihoidettu toinen. Eläinlääkärin todistukset sai tapahtuneesta.<br />

Luonnetestattu ennen kuin tapahtuma huomattiin. Saattanut vaikuttaa tulokseen kun kipuja, koska "vapautui" leikkausten<br />

jälkeen kun suu saatiin kuntoon. Eipä ole meillä sen jälkeen tarjottu mitään savustettua...."<br />

"1 yläetuhammas jouduttu poistamaan koiran juostua päin kiveä"<br />

"Koiralta katkennut tapaturmaisesti (törmäsi betonilohkareeseen) kulmahammas sekä lohjennut samasta syystä kaksi etuhammasta.<br />

"<br />

"Jouduttiin poistamaan 2 hammasta, kun koira hyppäsi ja otti kiven lennosta suuhunsa, halkesi. "<br />

"Vasemmalla ylhäällä yksi ylimääräinen poskihammas"<br />

"Pentuna lievä AIII., mutta korjaantui kasvun mukana jo ennen ensimmäisiä rokotuksia."<br />

"Alaleuasta yksi hammas jouduttu poistamaan. Katkesi leukaan tulleesta iskusta."<br />

"noin 2 vuotiaaksi oli leikkaava(niukka) purenta. purenta muuttui pikkuhiljaa huonommaksi ja 2 ala hammasta edessä on<br />

ihan"vinksallaan".koiralla kasvaa ikenissä hyvä laatuista kasvainta...ja uskon että tämä vaikuttaa 2 hampaan työntymiseen<br />

alas.ikeniä on kerran poltettu mutta kasvaa aina takaisin."<br />

"1 alaetuhammas puuttuu"<br />

"Koiralla on ahdas alaleuka, pentuna maitoalakulmahampaat painaneet syvät reiät yläleuan ikeniin. Maitohampaat poistettu<br />

leikkauksellisesti koiran ollessa 12 viikkoa. Pysyviä alakulmahampaita "oiottu" manuaalisesti niiden puhjettua (n. 4 viikon<br />

ajan 10-15 kertaa päivässä 1-2 min kerrallaan). Nyt purenta on normaali."<br />

"ylä etuhampaat(2kpl) katkesi reilun vuoden ikäisenä koiran törmättyä puistonpenkkiin koirapuistossa. Hampaan jämät vielä<br />

suussa (noin puolikkaat)."<br />

"Kaksi keskimmäistä alahammasta ovat sijoittuneet alemmaksi rivissä ja ovat päässeet liikkumaan iän myötä tasapurentaan.<br />

Nuorena ollut kuitenkin saksipurennassa."<br />

"2 ylähammasta edestä niukassa saksissa"<br />

"Yksi ylimääräinen hammas "<br />

"yhdestä kulmahampaasta on pienen pieni pala pois, todennäköisesti leikkimisen seurauksen"<br />

"Pieni etuhammas irtosi yläleuasta, kun riehui muiden koiriemme kanssa."<br />

"Yläetuhammas 103 katkennut"<br />

"Pysyviä hampaita on vasta pari-kolme."<br />

"8-9 vuotiaana edestä alhaalta hammas irtosi tapaturmaisesti (metsälenkillä,ilmeisesti keppiin kun kisusivat toisten koirien<br />

kans samasta kepistä)"<br />

8.1.3 Jos on, niin miksi?<br />

"Kastroitiin, koska oli niin innokas hinkkaamaan jalkaa ja hyppi ihmisten selkään. Koira oli myös erittäin energinen."<br />

"Kiveskasvaimen takia 10-vuotiaana."<br />

"11v. eturauhasvian vuoksi"<br />

"Koiraa ei voinut käyttää jalostukseen purennan vuoksi."<br />

"Kivekset olivat vatsaontelossa. Poistettiin kun koira oli neljän ikäinen."<br />

"Kivekset ei laskeutuneet, eläinlääkärin suosituksesta poistettiin. "<br />

"Hormoonitoiminnan "vähentämiseksi": anaaliadenoomia ei kastroinnin jälkeen enää tullut."<br />

"Piilokives poistettu 1,5 vuoden iässä terveysriskin vuoksi. Koira kastroitu kokonaan 3 vuoden iässä voimakkaiden hormonihuurujen<br />

vuoksi ja narttukoiran saavuttua samaan talouteen."<br />

"Laajentunut eturauhanen"<br />

"Kastroinnilla yrittettiin vaikuttaa mahdolliseen stressitasoon, jotta SLO olisi saatu lepovaiheeseen. Ei auttanut."<br />

"Toinen kives ei laskeutunut normaalisti vaan sijaitsi vatsaontelossa. Koira leikattiin 1-vuotiaana."<br />

"Hoidettu märkäinen kivestulehdus kaksi kertaa ja lisäksi vähän ärhenteli muille koirille"<br />

"syksy 2008, toinen kiveksistä suurentunut"<br />

"- ylikorkeus 57 cm - yliseksuaalinen toisia koiria kohtaan - perheeseen tulossa nartu jollakin aikataululla"<br />

"Niin hirveä panomies, ettei kaverin kanssa voinut mennä minnekkään, koska käytös oli tosi rajua. Auttoi :-)"<br />

"Koepalaa päästä otettaessa kastroitiin samalla varmuuden vuoksi, koska koiralla oli peräpäässä epämääräinen "patti", ja<br />

lääkäri halusi sen pois ja sekin tutkittiin, todettiin vaarattomaksi. Lääkäri suositteli kastrointia koska koira oli kovin rauhaton<br />

ja yliaktiivinen, kuitenkin sitten lopulta taudin löydyttyä lääkärikin sanoi että nuo oireet luultavimmin johtuivat taudista."<br />

"Toistuvien eturauhastulehduksien takia (5 krt)."<br />

"Piilokiveksen poisto."<br />

"kiveskasvaimen vuoksi 7-vuotiaana"<br />

" Laskeutumaton kives vatsaontelossa ja halusin poistattaa mahdollisen terveysriskin varalta, samalla poistettiin laskeutunutkin."<br />

"Kasvattaja suositteli"<br />

"Helpotukseksi koiralle itselleen! Koiran itsensä takia."<br />

"Uroshormoonin(anaaliadenooma) aiheuttama kasvaimen uusiutumisen estämiseksi koira kastroitiin 11-vuotiaana."<br />

"Pentuna ei laskeutunut kives, asia korjaantui luovutuksesta n. 1 kk:n kuluttua."<br />

"jatkuva merkkailu sisällä n2v iässä"<br />

"Peräpäässä oli pieniä hormoonikasvaimia, jotka vuotivat. Kastration myötä vaiva poistui."<br />

"Anaalikasvaimen poisto + kastraatio 8.4.2004"<br />

"Monta vuotta jatkuneiden eturauhastulehdusten takia."<br />

"Koiralla ei näyttelymeriittejä eikä luonnekaan parhain, joten ei sovellu jalostukseen. Lisäksi kyllästyin toisille uroksille rähjäämiseen<br />

sen vuoksi jätimme agilityn harrastamisen toistaiseksi."<br />

103

"Nyt koiran ollessa 8 v.Muutamia sitkeitä virtsatie tulehduksia jotka prostata peräisiä. Ultrassa kystia nähtävissä. Siksi terveyden<br />

vuoksi. Koira "nuortunut" kastroinnin myötä. "<br />

"toivottu yliseksuaalisuuden rauhoittumista ja luonteen tasoittumista"<br />

"Koira oli nuorena erittäin kukkoileva ja joutui joskus tappeluihin muiden urosten kanssa. Luonteen helpottamisen vuoksi<br />

sekä siitä syystä, ettei koiraa aiottu käyttää jalostukseen."<br />

"Samalla kastroitu 11-vuotiaana, kun leikattu virtsakivet eläinlääkärin suosituksesta."<br />

"Kastroitiin 9-vuotiaana pahan eturauhastulehduksen takia."<br />

"Eläinlääkärin suosituksesta 7 v. iässä kun taloudessa toinen nuorempi uros, jonka kanssa alkoi tulla kärhämiä. Turha toimenpide."<br />

"Käytännön syistä. "<br />

"Jalostuskelvoton hammaspuutoksen takia; hyperseksuaalinen"<br />

"9:n vuoden iässä."<br />

"koira on tullut minulle 2,5 vuotiaana "pitovaikeus" koirana ja edellinen omista oli tehnyt toimenpiteen agressiivisuuden ja<br />

vilkkauden takia."<br />

"Anaaliadenoomaleikkauksen yhteydessä, eläinlääkärin mukaan jotta eivät kasvaimet uusiutuisi - niinpä vain reilun vuoden<br />

päästä kasvaimia oli taas!"<br />

"Yliseksuaalisen käytöksen vuoksi"<br />

"Se tehtiin n. 8-vuotiaana. Syynä oli anaaliadenoomat(muistaakseni), jotka leikattiin ja jotta niitä ei olisi tullut lisää suositeltiin<br />

kastrointia.. eikä tullut."<br />

"Koira kastroidaan 10.10.2008, koska toiveena päästä eroon liiallisesta innosta narttuja kohtaan sekä lievästä rauhattomuudesta,<br />

yritämme myös tulosta toko- ja bh-kisoissa"<br />

"Narttukoira talossa eikä omistajalla jalostusaikomuksia."<br />

"10 vuoden iässä anaaliadenooman vuoksi."<br />

8.2.2 Jos on, niin minkä ikäisenä vaiva todettiin ja miten sitä on hoidettu?<br />

"11v6kk, hormomipiikki"<br />

"kerran muistaakseni 4 tai 5 vuotiaana. Antibioottikuurilla. "<br />

"4,5 vuotiaana ensimmäisen kerran. Eläinlääkäri hoitanut antamalla tardak-hormonipiikkejä, lopulta kastroitu tulehduksien<br />

estämiseksi."<br />

"11 vuotiaana antibioottikuurilla meni ohi"<br />

"Koiralla oli nuorena poikana suurentunut eturauhanen, mutta se meni ohi kun sai hormonipiikin. Ei ole uusiutunut sen jälkeen."<br />

"Koiralla oli jatkuvasti etrauhastulehduksia 1,5-8 vuoden ikäisenä. Tulehduksia hoidettiin antibiooteilla ja pari kertaa hormonipiikeillä.Kastroinnin<br />

jälkeen tuli myös muutamia eturauhastulehduksia joita hoidettiin antibiooteilla."<br />

"Yksi paha eturauhastulehdus 9-vuotiaana.Koira sai 2 hormonipiikkiä."<br />

"Noin kahden vuoden iässä, hoitona hormonipiikki."<br />

"4 v, kastroitiin"<br />

"virtsarakon tulehdus okkut kerran,sai lääke kuurin."<br />

"alle vuoden ikäisenä, parani antibioottikuurilla"<br />

"n. 4 vuoden iässä. Hormoonipistoksin. Oireili kun narttuja juoksulla samassa taloudessa."<br />

8.3.3 Jos on, niin selvitettiinkö syy ja mikä se oli?<br />

"Narttu oli ulkomaalainen, ei varmistettu progesteroni,ilmeisesti ei tärppi päivät. Uros kuitenkin astunut. 4 muuta narttua<br />

tiinehtyni."<br />

"ei selvitetty, yksi ainut kerta kokeiltu"<br />

"ei löytynyt siittiöitä, eli steriili"<br />

"myöhäinen ajankohta"<br />

"Ei diaknosoitu. Oli ehkä väärät päivät."<br />

"Ei selvitetty."<br />

"Todennäköisesti koira oli jo liian vanha.(9-10-vuotias). Spermatutkimuksessa selvisi että toinen siemen johtimista on tukossa."<br />

"Astutte 23.8 joten ei tietoa tuloksesta"<br />

"nartulle tuli märkäkohtu ja näin ollen astumistulosta ei tiedetä varmuudella."<br />

"Sperma tutkittiin keväällä 08 ja todettiin erinomaiseksi."<br />

8.3.5 Minkälaisia?<br />

"ei ole kokeiltu"<br />

"Liian herrasmies,kun pitäisi käydä tositoimeen..."<br />

"Yhdellä astutuskerralla oli haluton astumaan."<br />

9.1.2 Jos on, niin onko käytetty lääkehoitoa? Onko lääkkeestä ollut apua?<br />

"Ei ole käytetty lääkkeitä."<br />

"EI"<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa."<br />

"Ei lääke hoitoa."<br />

"On käytetty. On ollut hyötyä."<br />

"EI"<br />

"Galastop. On ollut apua."<br />

"Lääkettä kokeiltu, ei ollut apua. Lääkkeen nimeä en muista."<br />

"Nuori koira, mutta suunnitteilla on"<br />

"ei ole"<br />

"on ollu lääkitystä, ei aina tehonnut,nyttemmin koira leikattu.leikkaus 2008"<br />

"Niitä alkoi olla 10 ikävuoden jälkeen. Loppuivat kohdun poiston jälkeen. Ei lääkitty."<br />

"Ei lääkehoitoa."<br />

"hormonihoidosta oli apua."<br />

"Lievää oireilua (petaamista, pientä yleisturvotusta, vaisuutta), ei kuitenkaan mitään tavaroiden hautomista tai maidon tuloa."<br />

"EI LÄÄKEHOITOA"<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa. Lievä valeraskaus oli vain kerran, nuoremmalla iällä."<br />

104

"Käytettiin muutama kerta ja lääke auttoi. Kohtu poistettiin, koska valeraskaudet toistuivat niin rajuina ja samalla lääkäri<br />

huomasi, että koiralla oli parastaikaa kohtutulehdus."<br />

"Lääkehoitoa ei ole käytetty."<br />

"Ei lääkehoitoa. Hoitona liikunnan lisäys ja ruuan niukentaminen"<br />

"yhden kerran."<br />

"Koira steriloitu kolmannen juoksun jälkeen. Sitä ennen sekä valeraskauksia ja lieviä kohtutulehdusoireita, mutta ei ns märkäkohtua.<br />

Yksi valeraskaus vielä steriloinnin jälkeenkin."<br />

"EI"<br />

"ei lääkehoitoa"<br />

"Ei ole käytetty kuin kerran, kun valeraskauteen liittyi märkäkohtuepäilys ja nisäkasvain. Ei auttanut."<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa"<br />

"on käytetty lääkehoitoa, joka on tuonut toivottavaa apua koviin kipuihin ja pitkittyneisiin valeraskauksiin."<br />

"ei lääkehoitoa, mutta homeopatiaa. Toimi."<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa, vaan luonnon menetelmää: lelut piiloon, lisää lenkkiä ja ruoka minimiin, näillä on pärjätty."<br />

"-hoita lelua pari viikkoa, ei lääkitystä"<br />

"galastop auttanut"<br />

"Ei käytetty lääkehoitoa, eikä kovin selkeää valeraskautta. Masentunut ja uroksia kiinnostava narttu n. kuukausi juoksun<br />

jälkeen ainoat oireet."<br />

"Lääkehoitoa käytetty ja auttanut, nyttemmin kohtu poistettu (2 v. sitten)."<br />

"Galastop-lääkitys, joka auttoi. Myöhemmin kohtu poistettiin."<br />

"ei ole tarvinnut käyttää, kun oireet ovat olleet lieviä."<br />

"Ei"<br />

"Sterilisaatio tehty n 1,5vuoden iässä pentueessa ilmenneen hereditäärisen sairauden vuoksi ja koska tällä yksilöllä huonot<br />

lonkat"<br />

"Steriloitu 3v iässä"<br />

"Ei ole hoidettu lääkkein."<br />

"Ei"<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoja."<br />

"Ei ole."<br />

"Jonkinlainen "juoksun jälkeinen masennustila" esiintyi koiran nuoruusvuosina. Kun perheeseen tuli uusi snautserinarttu,<br />

valeraskaudet loppuivat."<br />

"ON KÄYTETTY KERRAN.HAVAINNOT EPÄVARMOJA."<br />

"Cinna on nyt 3v. ja vain kerran ollut valeraskaus, ei lääkehoitoa."<br />

"Ei niin pahoja oireita, että olisi edes harkittu lääkitystä."<br />

"Ei lääkehoitoa"<br />

"Ei ole lääkitty. Maidon nousua ja masennusta."<br />

"Ei olla käytetty lääkehoitoa, oireet ovat melko pienet, ainoastaan nisät kasvavat."<br />

"Ei ole käytetty. "Kotihoidolla" ohi mennyt."<br />

"ei ole lääkitty. lievillä oireilla selvitty."<br />

"Koira ei ole tarvinnut lääkehoitoa. Riittää kun nostaa lelut siksi aikaa jemmaan."<br />

"Ei lääkehoitoa."<br />

"Ei lääkehoitoja"<br />

"Ei käytetty."<br />

"EI"<br />

"Ei lääkitystä"<br />

"Ei ole käytetty mitään. Yritetty järjestää muuta miettimistä, kuten pitkiä lenkkejä ja touhuilua muiden eläinten kanssa. "<br />

"EI"<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa, ovat menneet itsestään ohi ja olleet suhteellisen lieviä ja lyhytkestoisia vaiheita."<br />

"Ei käytetty."<br />

"on ja auttoi"<br />

"Koira on steriloitu jatkuvien hormonihäiriöiden takia v 2004."<br />

"Ei ole käytetty lääkehoitoa. "<br />

"Galastop:ia käytetty, oli apua"<br />

"ei lääkehoitoa"<br />

"EI"<br />

"Ei ole käytetty."<br />

"lievänä, ei ole hoidettu lääkkeillä"<br />

"ei ole käytetty lääkehoitoa"<br />

"Steriloitu 1-2 vuoden iässä. Ei käytetty lääkityksiä. "<br />

"Ei ole lääkitty."<br />

"Ei ole käytettylääkehoitoa."<br />

"Ei ole kätetty lääkehoitoa."<br />

"Mielestäni sillä on ollut "psyykkistä" valeraskautta, kuten käsittääkseni nartuilla lähes aina(?) on. En nyt vastannut mitään,<br />

kun ei fyysisiä oireita ole kuitenkaan ollut."<br />

"aivan lieviä , kyseessähän on fysiologinen ilmiö"<br />

"ei ,olleet lyhytkestoisia ja lieviä"<br />

"Siinä vaiheessa kun noin 10 v. lenkkeilyä vähennettiin, ilmeni oireita muutaman kerran ja pari kertaa lääkittiinkin."<br />

"ei lääkehoitoa"<br />

"EI"<br />

9.3.4 Onko syytä tutkittu ja mikä se oli?<br />

"Narttu on steriloitu n. 5-vuotiaana. Ei ole käytetty jalostukseen."<br />

"Ei vielä juoksuja"<br />

"Ei ole. Epäilen syyksi sitä, että meidän muilla koirilla on eri aikaan juoksut, ja sekin sitten kehittää "mukamas" juoksut samaan<br />

aikaan. Ei vuoda silloin ollenkaan mutta käyttäytyy kuin olisi juoksut. (Jos tässä sitä tarkoitettiin). Kunnolla vuotavat<br />

juoksut on 2krt/v."<br />

"Ei ole vielä tutkittu"<br />

"En tiedä mikä on hiljainen juoksu"<br />

"En muista enää milloin ensimmäinen juoksu alkoi."<br />

105

106<br />

"Rosa on syntynyt 1997. Juoksut ovat vähentyneet paljon, mutta tulevat usein lähes samaan aikaan toisen narttukoiramme<br />

juoksujen kanssa."<br />

"kiiman yht putsasi itseään niin hysteerisesti, että nuoli vulvan limakalvolle reiän -> pissatessa kirveli -> kauluri jotta sai parantua"<br />

"Vasta ensimmäinen juoksu takana"<br />

"Juoksut 10 - 11 kk välein"<br />

"En tiedä kuinka usein nartulle tulee juoksuja, koska vasta yksi on ollut."<br />

"Koira ei juoksuja on leikattu;"<br />

"Minulla on kaksi narttukoiraa. Kun vanhemmalta nartulta poistettiin kohtu, lakkasivat (ainakin näkyvät) juoksut myös tältä<br />

yksilöltä. Nyt on kulunut noin vuosi viimeisestä juoksusta. Aikaisemmin juoksut olivat säännöllisesti 6 kk:n välein molemmilla<br />

ja samaan aikaan."<br />

"Koira on steriloitu 2006"<br />

"Pentu."<br />

"Parhaillaan eka juoksu"<br />

"Kohtu poistettu 9-vuotiaana."<br />

"Koira siirtyi omistukseeni vuoden ikäisenä, joten en tiedä koska ensimmäinen juoksu on ollut. Steriloitu 3-vuotiaana, sitä<br />

ennen säännölliset juoksut."<br />

"Narttu steriloitu n.7 vuotiaana. Ensimmäinen juoksu 15 kk tämän jälkeen säännöllisesti 12 kk välein. Hiljaisia juoksuja en<br />

huomannut."<br />

"välijuoksuja on ollut"<br />

"Kiimakierto n 9-11 kk"<br />

"Narttuaei ole astutettu"<br />

"Narttua ei onneksi saatu koskaan kantavaksi( luonne) Kun kohtu poistettiin v95 se oli täysin epänormaali. Kohtu oli kuin<br />

helmirihmasto eikä se olisi koskaan voinutkaan tulla kantavaksi. Leikkauksen jälkeen ell sanoi että voi tulla ongelmia koska<br />

se oli niin erikoinen värkiltään, ei uros eikä narttu. Ongelmat alkoivatkin aika pian eli lihakset surkastuivat ja kaikkea kokeiltiin<br />

mutta mikään ei auttanut. Kun lopetettiin koira painoi enää 11kg. Jos meni makaamaan ei päässyt ylös."<br />

"Ei ole vielä ollut yhtään kiimaa, on vielä nuori."<br />

9.5.2 Jos on, niin selitä tarkemmin?<br />

"ensimmäinen pentue: koiralla oli mahassaan 13 pentua ja kohtu väsyi 7. pennun jälkeen eli supistukset olivat niin heikkoja,<br />

että loput leikattiin pois (2 oli kuollut eli jäljelle jäi 11)"<br />

"nartulla vain yksi pentue, synnytys keskeytyi joko huonojen polttojen vuoksi (-> yksi pentu kuoli synnytysteihin) tai sitten<br />

poltot olivat huonot sen vuoksi, että pentu oli jostain syystä kuollut "<br />

"Nartulla on ollut kaksi pentuetta, joiden molemmat synnytykset alkoivat normaalisti, mutta supistukset loppuivat kesken ja<br />

johtivat keisarinleikkaukseen."<br />

"Rotvailernarttu tappoi kohdussa 7 kolmeviikoista sikiötä, yksi uros kohdunsuulla jäi henkiin,siis keisarinleikkaus. Vuoden<br />

kuluttua uusi keisarinleikkaus,josta vain 2 pentua"<br />

"Nattu astutettiin yhden kerran. Ei tyllut pentuja.Sen jälkeen kaikki juoksut vapaana,ei tullut koiran eikä suden pentuja. Pelottavaa<br />

oli, kun näin suden jälkiä enkä omaa koiraani."<br />

"Toisessa synnytyksessä (joka kesti pitkään) tarvittiin kalkkipistoksia, sen jälkeen synnytys eteni normaalisti ja supistuket<br />

vahvistuivat uudelleen."<br />

"Nartulla oli suuri pentue tulossa (7 pentua)."<br />

"Supistukset loppuivat kesken synnytyksen, liikuttaminen tai lääkitys ei auttanut. Lopulta tehtiin keisarinleikkaus."<br />

"vain 2 pentua"<br />

"Kohdussa ollut kuollut pentu tukki synnytyskanavan, pentu oli ns. U-asennossa synnytyskanavassa eikä emä jaksanut<br />

ponnistaa kuollutta pentua omin avuin ulos."<br />

9.5.4 Jos on, niin miksi?<br />

"synnytys ei käynnistynyt ja siksi se laikattiin, nykypäivänä olisi varmaan vielä odotettu. Ekasta astutuksesta 65vrk"<br />

"Kuollut pentu oli tukkinut toisen synnytyskanavan ja emä ei jaksanut ponnistaa sitä omin avuin ulos. Pentu oli ns. U-<br />

asennossa synnytyskanavassa."<br />

"narttua ei ole astutettu"<br />

"em syystä"<br />

"Kohdunkiertymä"<br />

"Pentue oli kuollut kohtuun (4kpl) "<br />

"Ensimmäisessä pentueessa ensimmäinen pentu oli suuri ja virheellisessä asennossa tulossa niska edellä kanavaan."<br />

"Viimeinen pentue suuri,kohtu poistettu samalla.Narttu leikkauksen aikana 8 vuotias. Leikkaus ei ollut pakko suorittaa."<br />

"em syystä"<br />

"Supistukset loppuivat kesken synnytyksen."<br />

"ei pentueita"<br />

"Toinen kohdun sarvi tulehtunut."<br />

"ei ole ollut pentuja"<br />

"viimeisin pentue : 2 pentua, 1 normaali ja 1 keskenkehityksen ollut "rääpäle", synnytys ei lähtenyt käyntiin luonnollisesti.<br />

Tämä rääpäle elikin vain pari päivää."<br />

"pentu väärin tulossa, ei onnistuttu oikaisemaan koska seuraava pentu oli jo takana"<br />

"Leikattu kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla kaksi pentua tulossa synnytyskanavaan samaan aikaan."<br />

"Pentu irronnut istukasta.Kohtu poistettiin keisarileikkauksen yhteydessä"<br />

"Heikot supistukset"<br />

"Nattu ei ollut tyypiltään oikean snautserin näköinen,siis ei astiutettu."<br />

9.6.8 Muita sairauksia?<br />

"Ei pentuja"<br />

"Yhdellä lohkeilevat kynnet"<br />

"Kahdella pennulla purentavikaa."<br />

"1 kivespuutos"<br />

"yhdellä pennuilla kivespuutos, yhdellä häntämutka, yläpurenta"<br />

"1 kivespuutos"<br />

"1 imusolmukesyöpä ja 1 vesipää."<br />

"En tiedä pentueen sairauksista"<br />

"kilpirauhasen vajaatoimintaa. tasapurentaa"

"1 pentu "monivammainen", useita sairauksia, kuten krooninen tulehdustila ja ongelmia selässä jne. Asiasta tehty selvitys<br />

jalostustoimikunnalle."<br />

"SLO,Masseter myosiitti.,"<br />

"Yhdellä pennulla toinen kives ei ole vielä laskeutunut pussiin, mutta on melkein pusissa."<br />

"yksi häntämutka, kivesvikaa yhdessä pentueessa kahdella uroksella"<br />

"yhden pennun yksi alaetu hammas vinossa"<br />

"ei pentuja"<br />

"Nartulla ei ole ollut pentuja"<br />

"pentupurenta (lievä yläpurenta) todettiin eläinlääkärissä kolmella pennulla 6 viikon iässä, yksi lähti uuteen kotiin lievällä<br />

yläpurennalla"<br />

"1 kivespuutos"<br />

"yksi yläpurenta"<br />

"Kaksi pentua kuoli vuoden ikäisinä - toisesta diagnoosi dilatoiva kardiomyopatia, toista ei avattu mutta diagnoosi todennäköisesti<br />

sama"<br />

"korvatulehduksia (allergiaa?)kahdella P-pentueen uroksella"<br />

"Ollut yksi pentue. Nartut terveitä. Uroksilla valkosolujen vajaatoiminta."<br />

"Yhdellä pennulla lievä napatyrä, ei aiheuttanut toimenpiteitä. "<br />

"kasvattaka muistais kyl paremmin...."<br />

"pentu lopetettu 1vrk:ikäisenä, lääkäri totesi vääristymän selkärangassa, töpöhäntä"<br />

10.1.1 Muita sairauksien tai tapaturmien aiheuttamia eläinlääkäriä vaativia asioita?<br />

"Ainoastaan rokotukset."<br />

"lihas revähtymä 7kk iässä"<br />

"-vierasesine silmässä -polvi ja lonkka murtuivat, kun hyppäsi neljästä metristä -ommeltu tassu x 2, astunut lasinsiruun"<br />

"6 kk:n ikäisenä oli kennelyskä,samoin 3-vuotiaana."<br />

"Vanhemmiten tassut olivat välillä todella huonossa kunnossa, ei auttanut pesut ja föönailut. Siihen oli välillä joku kuuri,<br />

furunkuloosia luulisin.."<br />

"peräkärryn alle juoksi ja sai 18 tikkiä selkäänsä - vain sentti valtimosta. tästä jo vuosia."<br />

"puutikku ylähampaiden välissä ja kurkussa vaati nukutuksessa poiston. Tassu(kainalossa repeämä 9 kun omistaja ajoi<br />

autolla vahingossa päälle."<br />

"Ei mitään jatkuvaa hoitoa tarvitsevaa."<br />

"Koiraamme on vaivannut tasaisesti ilmaantuva silmätulehdus. Se tosin menee nopeasti ohi, muutamassa päivässä tippojen<br />

laiton aloittamisen jälkeen. Mutta kun tippojen laittaminen lopetaan, muutaman viikon päästä silmä alkaa taas tulehtua, jolloin<br />

pitää hakea uudet tipat ja vaiva häipyy taas hetkeksi. "<br />

"Paha suolitukos."<br />

"takajalan polvivamma leikattu ,korjautunut hienosti ,liikkuminen normaalia"<br />

"Vilkas koira, astunut lasiin, vääntänyt kannuskyntensä pahasti perheen suursnautserin kanssa metsässä riehuessaan,<br />

joten kynsi piti poistaa. Ei muita eläinlääkäriä vaatineita asioita rokotusten ja edellisissä kysymyksissä mainittujen lisäksi."<br />

"-"<br />

"Koiran takajalasta (vas.) murtui muutama ohut luu tuntemattomasta syystä v. 2001. Ell. epäili syyksi sitä, että koira olisi<br />

hypännyt ja alastullessa jalka on ollut vähän väärässä asennossa ja nuo luut murtuneet siinä vaiheessa. Jalka leikattiin,<br />

murtumakohta korjattiin nauloin ja ne voitiin muutaman kk:den kuluttua poistaa. Jalka on ollut ihan ennallaan sen jälkeen."<br />

"Kohdun ja munasarjojen poisto 12 vuotiaana. Todettu kurkunpään vasemman puolen osittainen halvaus 13 vuotiaana, ei<br />

toimenpiteitä."<br />

"Kerran anaalirauhastulehdus: hoitona anaalirauhasten tyhjennys ja antibiootit"<br />

"4 kpl rasvapatteja, joistä yksi poistettiin kirurgisesti."<br />

"Akillesjänne poikki tapaturmaisesti. Lääkärin mukaan helppo ommeltava, koska oli leikkautunut siististi poikki. Toipui erinomaisesti."<br />

"koiralla todettiin jo alle luovutusikäisenä palleatyrä, ennuste oli huono, mutta koira on selvinnyt tyränsä kanssa jo 12 vuotta.<br />

"<br />

"Eläinlääkärissä käyty rokotuskäynneillä ja rtg- tutkimuksissa x1 ( lonkka- kyynärnivelet). Tapaturmia ei ole ollut."<br />

"Loukkasi kannus varpaan, joten molemmat leikattiin pois, katkennut hammas paikattu ja tasoitetttu."<br />

"-"<br />

"Synnynnäinen napa- sekä palleatyrä. Leikattu koiran ollessa noin 3 kk ikäinen. Tyrät olivat työntäneet esim maksan keuhkojen<br />

puolelle. Leikkaus onnistui hyvin eikä tulehduksia tullut. Väinö parani pian. Napa/palleatyrän ei katsottu aiheuttaneen<br />

IMHAa."<br />

"Lanka nenässä pentuna."<br />

"Terve koira"<br />

"haavoja tassuissa lasinsiruista"<br />

"raju vatsatauti (muutaman päivän jatkunut oksentelu ja ripuli)"<br />

"kyy käärmeen purema 07/08. nesteytystä ja kortisoonia ensiapuna. käärme puri takajalkaan josta lähti kaikki karvat n.1kk<br />

puremasta"<br />

"Koiralla on vehnäallergia."<br />

"tulehtunut ihohuokonen jonka vuoksi antibioottikuuri noin kolme vuotiaana."<br />

"Koiralla on ollut ongelmia ruoansulatus kanavassa koko eliniän ajan. Koiraa on tutkittu eläinlääkärissä, mitään syytä ei ole<br />

löytynyt, kaikki siis pitäisi olla kunnossa. Ongelmana on että uloste on usen löysää, ripuliakin esiintyy usein. Koiralle on kokeiltu<br />

erilaisia ruokia, kovin sopivaa ei ole vieläkään löytynyt. Koira ei ole ahne eli syö aika huonosti, paino ei tahdo millään<br />

nousta, paino tällä hetkellä 16 kg (v. 2008 tammik. 15 kg) Toisaalta mitään herkkua, joka auttaisi painon nousuun, ei voi antaa,<br />

koska silloin tulee ripuli ja vatsa on kipeä."<br />

"Urostappelun jälkeen kainalo auki. Antibiootit. Silmän lähelle samoin tappelun jälkeen haava. Lääkekuuri."<br />

"Ylähengitystie tulehdus kerran"<br />

"niskassa tulehtunut talirauhanen, vas takareiden revähtymä, valeraskaudet ennen leikkausta"<br />

"Eläinlääkäriä tarviitiin rokotuksiin ja tapaturmien paikkailuun"<br />

"Nuorempana ajoittaista tiputtelua (joka provosoituu juoksuaikaisten narttujen vaikutuksesta). Tilanne on nyt rauhoittunut."<br />

"Eläinlääkärissä käyty rokotusten lisäksi silmätulehdus ja virtsaamisoireiden vuoksi."<br />

"Oli perusterve kotikoira siihen asti kunnes todettiin IMHA, johon Sandi sitten menehtyi viikossa."<br />

"Kerran toinen koira puri kylkeen haavan, joka (kesä kun oli) tulehtui. Tähän jouduttiin antamaan antibioottikuuri. Muuten ei<br />

ole ollut mitään."<br />

107

108<br />

"Hännässä oleva kasvain selvästi rajoittunut dermoidikysta Oikella kaulallla ja vas alaleuassa kulmahampaan alapuolella<br />

pienet syylät"<br />

"Nuorena tapaturmainen silmän verkkokalvon hankauma joka aiheutti lääkärissä käyntejä, muutamia korvatulehduksia,<br />

nisäkasvaimien- ja kohdunpoisto mutta muuten lääkärissä käytiin vain rokotuksilla."<br />

"Ollut terve"<br />

"Joskus nuorena kannuskynsi katkesi rajun leikin yhteydessä."<br />

"kynsi lohkesi metsälenkillä"<br />

"Ns rasvapahkoja leikattiin pään ihon alta noin 3 v:n ikäisenä. Ei uusineet. Naapurin pystykorvan hyökkäyken jälkeen käytiin<br />

ompeluttamassa puremahaavoja koiran ollessa 8 vuotias."<br />

"ei ole"<br />

"Etutassussa haljennut luu (kompastui portaissa) runsas vuosi sitten (alle vuoden ikäisenä)"<br />

"Kurkkutulehdus kaksi kertaa."<br />

"Kerran reväyttänyt lavan seudun lihaksia hölmöyksissään painiessaan. Normaali tapaturma"<br />

"Vanhemmiten rasvapatteja käyty näyttämässä, muuten terve."<br />

"Rosa ei ole koskaan ollut sairas. Lääkärissä olemme käyneet rokotuksilla ja nisäkasvaimen poistolla."<br />

"Juoksuaikoina kovin kiukkuinen eikä astutukset onnistuneet, kun urokset eivät astuneet, sterilisoitiin 4 vuotiaana"<br />

"Käärmeenpurema puolen vuoden iässä."<br />

"v.2006 keskikorvan tulehdus kesti 3 kk, viottuneen kannuskynnen leikkaus 13.2.08, 29.2.08 vaikea henkitorven tulehdus,<br />

Kefavet 500 mg kuuri, 15.9.08 oikean etujalan kannuskynnen katkeaminen, eläinlääkärissä näyttö, ei kir.toimenpiteitä."<br />

"ei"<br />

"Koira jäi 6 kk:n ikäisenä auton alle ja sen etujalka katkesi ja takaraajat ruhjeentuivat. Koira kuntoutui kuitenkin lähes normaaliksi<br />

(etujalkaan jäi löysyyttä). 9-vuotiaana koiralta löytyi nisäkasvain, joka ei ole vaatinut leikkausta, mutta sitä tarkkaillaan<br />

säännöllisesti."<br />

"Esinahan tulehdus"<br />

"Nuorena murtanut takajalan"<br />

"ei"<br />

"ei"<br />

"Vain hammaskiviongelmia."<br />

"Huulet liian "löysät" ->tulehdus huulessa oikealla alhaalla. Dio kävi eläinlääkärillä "kiristämässä" huulia."<br />

"ei ole, oli todella terve "<br />

"Kerran ollut suolistotulehdus ja kerran tullut oik.silmän yläpuolelle haava jossa oli 10 tikkiä. Oli kinaa toisen koiran (suursnautseri<br />

nartun) kanssa."<br />

"deni kävi eläinlääkärillä vain rokotuksilla ja kerran tappelussa tulleen pureman tulehduttua ja sitten se eturauhastulehdus.<br />

terve koira loppuun asti."<br />

"ei mitään."<br />

"Häntä tapaturma 8-9 vkon ikäisenä (jäi oven väliin)"<br />

"Sterilointi ensimmäisen juoksun jälkeen, koska juoksu kesti 2-kuukautta, ja selkä ongelmat. "<br />

"ei"<br />

"kts hemorrhaginen gastriitti josta tiedot aiemmin"<br />

"emänsä juossut kovassa vauhdissa kupeeseen päin, tästä aiheutunut ongelmia, kipuilua lantion alueella, hermotusongelmaa,<br />

osteopatiasta saatu apua sekä back on track-takista, aktiivinen agility jätetty em kipuilun takia n 6 vuotiaana"<br />

"Nuorella iällä törmäsi kotikadulla auton etupyörään ja kuulemma lensi auton kton kautta asfalttiin. Sisoi kadulla autonkuljettajan<br />

kiinnipitäen niskasta. Ei siis mitään poikki.Asfaltti-ihottumat hoiti eläinlääkäri"<br />

"Kertaalleen paha vatsatauti joka pitkään jatkuttuaan vaati lääkärissä käynnin. Kerran silmässä tapaturmaisesti tullut haava."<br />

"Takapolven ristide revennyt kerran. "<br />

"Silmäluomesta leikattu pieni kasvain (jokin rauhanen, ei pahanlaatuinen kasvain)"<br />

"-kesällä -07 paise poskessa-> tod.näk. joku tökkäsi poskeen oltuamme esineruututreeneissä edellisenä iltana, meni ohi<br />

puhdistuksella ja ab-kuurilla. -kesä 08 tibia poikki tapaturman seurauksena, leikkaushoito, parani täysin."<br />

"Terve koira ollut"<br />

"n. 5 kk iässä ontui vasenta etujalkaa. Todettiin kasvuhäiriöksi, joka meni ohi ilman mitään hoitoa."<br />

"vasen polvi operoitu tapaturman johdosta (eturistisiteen repeäminen). polvi kuntoutui ja on parantunut hyvin. "<br />

"etujalan kannuskynsi katkesi lenkillä -> kynsi poistettiin. "<br />

"Anaalirauhaset tulehtuneet kerran koiran ollessa neljä vuotias"<br />

"Omat koirat ovat pari kertaa ottaneet yhteen ja lääkekuuria on tarvittu reikien takia, ei tikkejä."<br />

"Ylipitkät kannuskynnet ovat vahingon seurauksena revenneet ja nämä on pitänyt käydä katkaisemassa rauhoituksessa<br />

eläinlääkärissä. Kynnet kasvaneet normaalisti takaisin. "<br />

"Yksi varvasvälin ihon tulehdus, pensiliinikuuri. "<br />

"Koira oksenteli useasti yhden päivän aikana ja oli todella kipeän oloinen huhtikuussa 2007. Koira leikattiin vielä samana<br />

päivänä eläinlääkärin pääteltyä röntgenin (lateraalista paksuuntumaa suoliston kohdalla) ja ultran (Duodenumin alueella<br />

suoliston seinämä paksumpi eikä suolen seinämäkerrokset erotu hyvin) perusteella, että suolistossa jotain hämminkiä. Leikkauksessa<br />

havaittu: Ei vierasesinettä, maksa vaaleahko, haima hieman turvoksissa olevan näköinen, massoja suoliliepeen<br />

alueella ja haiman lähellä -> biopsia. Löydös: Tyypillinen imukudoksen reaktiiviselle hyperplasialle. Muutos viittaa immunologiseen<br />

ärsytykseen imukudoksen vastuualueella. "<br />

"Ientulehduksen hoito antibiooteilla + hammaskiven poisto."<br />

"Koira astutettu 3 kertaa ja jokaisella kerralla hedelmöittynyt, mutta loi pois sikiöt. Syyksi todettiin kohdun seinämien polyyppikasvaimet.<br />

Kohtu poistettu 6-vuotiaana."<br />

"30.5.2008 virtsasta löytyi struviittikiteitä, myös kivi. Söi 18.2.2009 asti erikoisruokaa, mikä sulatti ne."<br />

"Ei ollut."<br />

"9 vuotiaana todettiin pari kystaa kohdussa. Lääkäri poisti kohdun ja munasarjat. Toipui hyvin ja sangen noprasti leikkauksesta."<br />

"Varpaan amputointi 8v. Hyvän laatuinen kasvain"<br />

"Kynsi jouduttu poistamaan repeytymisen takia; uusi kynsi kasvanut tilalle ilman ongelmia"<br />

"Nenän vuotamiselle (kirkasta nestettä) ei löytynyt syytä, vaikka kallo kuvattiin ja onteloista otettiin näyte. Vuotoa alkoi esiintyä<br />

n. 10 vuotiaana."<br />

"Söi xylitolia ja sen vuoksi kävimme tarkastuksessa. Muuten ollaan eläinlääkäriä tarvittu vain rokotuksissa."<br />

"Kohtutulehduksen seurauksena sterilisaatio."<br />

"Metacam-kipulääkkeen aiheuttama veriripuli eli ko. lääke ei soveltunut koiralleni."<br />

"Nuorena (alle 2-vuotiaana) oireili selkäänsä voimakkaasti. Syy ei koskaan selvinnyt, vaikka koira magneettikuvattiin kokonaan<br />

silloin."

"Täysin terve koira, jonka ainut muu kuin rokutusta varten tehty eläinlääkärikäynti ollut posken ihottuman takia. Tullut poskeen<br />

ihottuma, joka ollut piilossa ja päässyt tulehtumaan. Hoidon jälkeen ei ole tullut uudestaan, eli ollut poissa n. 2 vuotta."<br />

"Toisen koiran puremasta johtunut tulehdus hännässä, joka hoidettu antibiootilla ja kipulääkkeellä."<br />

"Toisen etujalan kannus poistettu tapaturman vuoksi."<br />

"Sai pääsiäiskokosta kipinän silmään , johon sai lääkityksen ja korjautui ennalleen"<br />

"koira jäänyt auton alle 1 vuotiaana.oik. takajalka leikattu ja naulattu silloin naula poistettu

"Mikäli lisää kysyttävää SLO:sta, niin minuu ja koiran kasvattajaan saa olla yhteydessä."<br />

"Koira on kerrassaan mainio vesseli."<br />

"Narttu ei ole vielä penikoinut."<br />

"Uros asuu Englannissa, lonkkakuvattu ja silmäpeilattu Suomessa"<br />

"Silloin tällöin ripulia vaikka aina syö samaa ruokaa. Korjaantuu maitohappobakteereilla"<br />

"Todella kivuliaat (kouristuksia) juoksut - sterilointi auttoi."<br />

"Perusterve, hyväkuntoinen ja virkeämielinen mummeli. Lenkkeilee päivittäin pari tuntia."<br />

"Koirani koki menetyksen, kun sen isäntä yllättäen kuoli. Minä otin/sain sen, koska se muuten olisi joutunut hakemaan vieraampia<br />

isäntiä ja kotini oli sille jo entuudestaan tuttu."<br />

"ei"<br />

"Vuodesta 1974 ollut snautsereita 3:sta eri kennelistä. Manetan kennelin nämä kaksi vanhusta huipputerveitä yksilöitä!"<br />

"erittäin täyspäinen koira ! Oli erittäin hyvässä kunnossa vielä 15 v, kunto romahti yhdessä viikonlopussa."<br />

"Eläinlääkärissä ei ole juuri tarvinnut käydä (lukuunottamatta eturauhastulehduksia), terve, toiminnanhaluinen koira."<br />

"nykyinen terveydentila hyvä lonkkien takia ei agility maxi-hyppyjä, muutoin normaali liikunta: lenkkeily vapaana maastossa<br />

ja pyöräillessä ravivauhti. Sitruunapanta käytössä vapaan ollessa varmistamaan ettei hyökkää muiden koirien perään tai aja<br />

jänistä tms."<br />

"Nartulla ei ole vielä pentuja"<br />

"Ei ollut terve vanhemmiten. Joi todella paljon. Tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt."<br />

"Zorro on ollut tähän asti terve pentu. Eläinlääkärillä käyty rokotuksissa."<br />

"Lievä napatyrä josta ie ollut haitaa"<br />

"Narttu on sterilisoitu 8 vuotiaana."<br />

"-näyttelyistä palkittu FI & EE MVA, EEV-09, 6xrop,1xvsp 6xCACIB -hyväksytty BH-koe -tokosta TK1 -harrastuksena toko,<br />

agility, pk-jälki ja -haku -2x1-tulos tokon alo-luokasta -harrastamme lisäksi jälkeä ja agilityä"<br />

"Napatyrä"<br />

"Lonkkakuvaus ja silmätutkimus aika 12.2.2009. Samalla otettu verinäyte Lohen geenitutkimukseen"<br />

"Koira on vasta vuoden ikäinen, mutta muusta syystä emme ole käyneet vielä kertaakaan eläinlääkärillä kuin ainoastaan<br />

hakemassa rokotukset."<br />

"koira kuollut 16v. iässä jonka aikana koira kävi vain kerran ell. hoidossa muusta kuin perushoitoon (rokotukset) liittyvästä<br />

syystä! Tämä oli 14v. iässä."<br />

"Pienikokoinen (säkä 43-44cm, paino 14kg). Pitänyt aina itse huolen painostaan, ei liho. Jättää ruoan välitä jos on saanut<br />

tarpeekseen. Valikoiva ruoan suhteen, oksentaa syötyään raakoja luita. 10-vuotiaana yhä erittäin pirteä ja energinen, kisaa<br />

satunnaisesti agilityssä. Pallo- ja uimahullu."<br />

"Hyvin sosiaalinen ja energinen koira. Tarvitsee paljon toimintaa."<br />

"Saunoo päivittäin. On lauman pomo, vaikka kaverina on Irlis narttu. Tekee aina kaikki täysillä, on sitten kyseessä kissan<br />

ajaminen takaa tai juoksukilpailu irliksen kanssa. Kantaa edelleen tavaroita joka päivä. Parhaimmillaan on pakkaspäivänä<br />

tuonut ulkoiluttajalle toppahousut eteen, joten jotain ajatustoimintaa sen päässä on. "<br />

"Anturoiden välit "aukeaa" helposti märkine ja kylmien kelien aikaan."<br />

"kohdunpoisto v. 2001"<br />

"koiralla napatyrä"<br />

"Ei pentuja. Kerran yritettiin, mutta ei onnistunut. Tehtiin sterilointi."<br />

"Vasta reilun vuoden ikäinen koira. Ei tehty mitään virallisia tutkimuksia. Ja kaksi kertaa ollut näyttelyssä arvosteltavana."<br />

"Toimii kaverikoirana lasten tapahtumissa"<br />

"Terveystutkimukset tehdään, mikäli koiran jalostuskäyttöä harkitaan"<br />

"Koiralla on herkkä vatsa ja ruoka imeytyy huonosti. Tämän takia joudumme käyttämään eläinlääkäriltä saatavaa helposti<br />

imeytyvää ruokaa."<br />

"Rekisteröit P&S väriseksi vaikka on musta vielä tarkoitus olisi käyttää jalostukseen myöhemmin astuttaa P&S uroksella"<br />

"Koiran selkä kuvattu n. 2-vuotiaana ja 8,5-vuotiaana. Selässä ei näkynyt muutoksia kummankaan kuvauksen yhteydessä.<br />

Koira on välillä ontunut vasenta etujalkaansa ja syyksi eläinlääkäri epäili 1-kyynärää. Varma ei kuitenkaan voi olla ja kuvissa<br />

ei nivelrikkoa näkynyt."<br />

"Koska koira ollut niin terve, ei ole koettu tarvetta esim. lonkka- tai kyynärkuvauksiin. Vaikuttanut myös se, että koettu niiden<br />

olevan lähinnä näyttely- ja jalostuskoiria varten. Nyt jäänyt mietityttämään kokeiden teon tärkeys myös ns. kotikoiralla."<br />

"Koira on ollut koko ikänsä terve"<br />

"Koira on ollut tähän astisen elämänsä 4,5 v. erittäin terve. Tarmokas ja aktiivinen, aina valmis kaikkeen kaveri."<br />

"täydennän, kun tutkimuksia tulee :) "<br />

"MINULLA ON OLLUT ONNI SAADA TERVE HYVÄ SNAUTSERI"<br />

"Palveluskoirakokeista koulutustunnus"<br />

"Ajoittain koiralla huono ruokahalu."<br />

"koiran käyttäytymiseen on varmaan vaikuttanut "kodin vaihto" ja pentuajan kokemukset, joista minä tiedän hyvin vähän.<br />

Erittäin älykäs, iloinen ja tykkää tutuista lapsista."<br />

"Häntämutkasta ei tietoa, koska häntä on typistetty. "<br />

"Käytämme koiran kerran vuodessa eläinlääkärissä tarkastuksessa, ei koskaan mitään ongelmia."<br />

9.7. Liite F: Paperinen terveyskysely lomake<br />

9.8. Liite H: Keskusjärjestön jalostusneuvoston väri- ja roturisteytys<br />

ohjeet<br />

110

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!