32 liittoa, 652.227 jäsentä 114 maaottelua 27 maata vastaan ...
07.11.2014 • Views
Share Embed Flag

32 liittoa, 652.227 jäsentä 114 maaottelua 27 maata vastaan ...

32 liittoa, 652.227 jäsentä 114 maaottelua 27 maata vastaan ...

32 liittoa, 652.227 jäsentä 114 maaottelua 27 maata vastaan ...

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
urheilukirjasto.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>32</strong> <strong>liittoa</strong>,<br />

<strong>652.2<strong>27</strong></strong> jäsentä<br />

<strong>114</strong> <strong>maaottelua</strong><br />

<strong>27</strong> <strong>maata</strong> <strong>vastaan</strong><br />

Ennätykset<br />

Mestarit<br />

Tilastoja<br />

Osoitteita<br />

Toimintakertomus<br />

v:lta 1963

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton<br />

VUOSIK.IRJA 1964<br />

ja SVU L:n<br />

VUOSIKERTOMUS 1963<br />

AUHA-YHTIÖT<br />

monipuolista<br />

vaku utuspalvel ua

Rohkaisevia<br />

näköaloja<br />

Oy Kirjapaino Kvartto Ab, Helsinki 1964<br />

Tämä Suomen Val!takunnan<br />

Urheiluliiton vuosikirja kertoo<br />

suurten ponnistusten ja<br />

erinomaisten tulosten urheiluvuodesta<br />

1963. SVUL:n jäsenliittojen<br />

ja jäsenpiirien suppeakin<br />

esittely riittänee osoittamaan,<br />

että urheilumme valtakunnallinen<br />

uudelleen järjestely<br />

on nyttemmin saavuttanut<br />

laajamittaiset ja tehokkaat<br />

rakenteelliset ja toiminnalliset<br />

kehykset. Kahden viime<br />

vuoden aikana on tapahtunut<br />

oloissamme ihmeteltävää<br />

yhtymistä kansan elinvoimaa<br />

lujittavaan ja velvoittavaan<br />

työhön. Kahdessa vuodessa<br />

on SVUL:n jäsenliittojen<br />

lukumäärä lisääntynyt<br />

14:11a ja vuonna 1963 jälleen<br />

neljä uutta <strong>liittoa</strong> liittyi samaan<br />

vapaaehtoiseen ja aatteelliseen,<br />

kansalliseen urheiluliikkeeseemme.<br />

Niinpä<br />

SVUL:n jäsenmäärä vuoden<br />

vaihteessa oli kunnioitettavan suuri, 636.0<strong>27</strong> henkilöä. On mitä<br />

rohkaisevinta, että. kaikki muut urheilumme keskusliitot yhtä<br />

<strong>liittoa</strong> lukuunottamatta sallivat seurojensa ja jäsentensä vapaasti<br />

osallistua oman harkintansa mukaan urheilumme yhteiseen rakennustyöhön,<br />

yhteiseen rehtiin kilvoitteluun.<br />

Toivon jokaisen tämän kirjan lukijan Itulevan vakuuttuneeksi<br />

siitä, että Suomen Valtakunnan Urheiluliiton piirissä tapahtuva<br />

työ tehdään maamme urheilun ylväitä perinteitä vaalien ja uskon,<br />

että tämän kirjan kertomart saavutukset kannustavat jokaista<br />

urheilumme ystävää jatkuviin ponnistuksiin nuorisomme parhaaksi<br />

sekä kansamme henkisen ja fyysisen kunnon kohottamiseksi.<br />

A k s e li Ka s k e 1 a

4<br />

5<br />

SVUL<br />

VALTAKUNN ALLINEN<br />

SUUR]ÄR]ESTÖ<br />

VOIMI STUMISTA, TEHOSTUMISTA v. 1963<br />

SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN vv. 1955-1964<br />

J äsenistö:<br />

1963<br />

1962<br />

31 <strong>liittoa</strong><br />

<strong>27</strong> <strong>liittoa</strong><br />

Lisäys v. 1963<br />

4 <strong>liittoa</strong><br />

Vuosi J äseniä<br />

Seuroja /<br />

Kyläosastoja<br />

Liittoja<br />

1955 346.256 1.385/1.142 16<br />

Uudet<br />

1963 636.0<strong>27</strong> jäsentä<br />

1962 596.737 jäsentä<br />

39.290 jäsentä<br />

1956 350.997 1.403 / 1.205 16<br />

Toiminta:<br />

Piirij oh toisia<br />

koulutustilaisuuksia<br />

1963 62.471 tilaisuutta<br />

1962 46.257 tilaisuutta<br />

niissä osanottajia<br />

1963 910.406 osanottajaa<br />

1962 751.904 osanottajaa<br />

Henkilökohtaisia<br />

kilpailuja<br />

1963 29.984 kilpailua<br />

1962 23.718 kilpailua<br />

Joukkuekilpailuja<br />

1963 22.520 kilpailua<br />

1962 21.240 kilpailua<br />

16.214 tilaisuutta<br />

158.502 osanottajaa<br />

6.266 kilpailua<br />

1.280 kilpailua<br />

1957 361.650 1. 440 / 1.177 17 Käsipallol.<br />

1958 376.338 1.447 / 1.191 17<br />

1959 405.261 1.540/ 1.183 17<br />

1960 418.705 1.559 / 1.121 17<br />

1961 436.9<strong>27</strong> 1.586/ 1.192 20<br />

1962 596.737 1.736/1.792 <strong>27</strong><br />

Kaunoluistelu!.<br />

Kuntourheilul.<br />

Lentopallol.<br />

Ampujainl. Ratsastajain!.<br />

GoliL Soutul<br />

Kanootti!. Tennisi.<br />

5-ottelul.<br />

1963 636.0<strong>27</strong> 2.083/ 1.801 31 pöytätennisl. Sulkapallo!.<br />

Judo!. Moottoril.<br />

1964 <strong>652.2<strong>27</strong></strong> 2.125 / 1.801 <strong>32</strong> Purj eh tij a!.<br />

huhtikuun lop_<br />

puun mennessä

6<br />

Professori<br />

Paavo Koli<br />

Leikki, liikunta ja yhteiskunta<br />

Liikunta on ikivanha yhteiskunnallinen instituutio. Jo muinaiset<br />

sivistys kansat omaksuivat liikunnan järjestelmällisen kasvatuksen<br />

välineeksi.<br />

Antiikin kreikkalaiset pitivät suurimmassa arvossa juoksua,<br />

sen lisäksi myös hyppy- ja heittoharjoitukset kuuluivat poikakasvatukseen.<br />

Juoksun arvoa helleenisessä kulttuurissa heijastaa<br />

omalla tavallaan se, että lääketieteen isä Hippokrates määräsi<br />

eräille potilailleen juoksuhoitoa. Roomalaisilla taas painin harjoitus<br />

aloitettiin jo varhain nuorisokouluissa. Paini on ollut myös<br />

Japanissa ikivanha nuorison kasvatuskeino. Kerrotaanpa erään<br />

Japanin valtaistuinriidankin tulleen ratkaistuksi veljeksien painiottelulla.<br />

Muinaiset persialaiset ja egyptiläiset harrastivat etenkin<br />

marssia, juoksua ja keihäänheittoa. Sotilaskunnon kehittäminen<br />

oli liikunnan ensisijainen tavoite näiden kansojen parissa. Myös<br />

eräiden luonnonkansojen liikuntaharrastusten on havaittu palvelevan<br />

käytännön tarpeita. Niinpä eskimot ovat harjoittaneet<br />

juoksua ja pitäneet juoksukilpailuja yksipuolisen kajakissa istumisen<br />

ja ylä ruumista rasittavan melomisen vastapainoksi. Primitiivisten<br />

kansojen liikuntaharrastukset ovat kuitenkin harvoin<br />

ilmentyneet näin järkiperäisinä. Luonnonkansojen leikit, pelit ja<br />

tanssit ovat liittyneet läheisesti maagisiin ja uskonnollisiin menoihin.<br />

On kiinnostavaa todeta, että erilaisten pelien katsotaan yleisesti<br />

johtavan alkunsa uskonnollisista menoista.<br />

Liikunnalla on siten ollut kautta aikojen hyvin erilaisia yhteiskunnallisia<br />

funktioita. Se on palvellut tai edesauttanut erilaisten<br />

ja eritasoisten yhteiskuntien pyrkimyksiä niin kasvatuksen, terveydenhoidon,<br />

sotilastoimen, elinkeinoelämän kuin myös uskonnollisen<br />

elämän alueella. Liikuntainstituutio on sananmukaisesti<br />

kukoistanut monissa muinaisten aikojen kulttuureissa. Ainutlaatuisen<br />

aseman ja merkityksen se näyttää myös saavuttaneen<br />

aikamme teollisissa yhteiskunnissa. Liikunnasta on muodostunut<br />

muutamassa vuosikymmenessä maailmanlaajuinen sosiaalinen<br />

liike. Sen aluevaltaukset ovat olleet hämmästyttävän nopeita ja<br />

lisäksi se näyttää löytävän alati uusia versomismuotoja.<br />

Aikamme ihminen liikkuu sekä yksin että yhdessä, osin omaehtoisesti<br />

ja osin erilaisten sosiaalisten järjestelmien ohjaamana.<br />

Seuramuotoisena toimintana liikunta on levittäytynyt kaikkiin<br />

yhteiskunnan sosiaalisiin ryhmiin. Yhteiskunta on jopa virallistanut<br />

liikunnan asettamalla sen pakolliseksi eräillä toimintavyöhykkeillä,<br />

kuten koulu- ja puolustuslaitoksissa. Liikuntaa on jäsennetty<br />

ja järjestetty myös lukuisilla muilla keinoin. Perinteellisiltä<br />

alueilta on tunkeutunut liikunnan rönsyjä myös huviteollisuuden<br />

viihteen maailmaan. Liikunta on samanaikaisesti myös<br />

ammatillistunut ja kaupallistunut. Loppujen lopuksi se on vielä<br />

politisoitunut; riidat ja valtajännitykset ovat viimeksi ponnahtane<br />

et esiin kuvatun kehityksen vanavedessä.<br />

Liikunta näyttää siten ulottaneen virikkeitään kaikkialle samalla<br />

haarautuen ja kerros tuen mitä monisäikeisimmäksi ja värikkäimmäksi<br />

yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. Tätä taustaa vasten<br />

on erittäin houkuttelevaa kysyä, mitkä ovat liikunnan funktiot<br />

nyky-yhteiskunnan ja aikamme ihmisen kannalta. Liikuntaelämällä<br />

on ehkä nykyisin monia sellaisia tehtäviä tai seurauksia,<br />

joita emme tule arkikiireissä havainneeksi tai miettineeksi. Erityisen<br />

kiinnostavaa on yrittää selvittää, voidaanko oman liikuntakulttuurimme<br />

likeiseltä taustalta löytää sellaisia sosiaalisia aineksia<br />

tai piirteitä, joiden avulla on mielekästä tulkita nykyisen kilpaurheilumme<br />

paljon puhuttua lamaa tai laskukautta. Sanotaanhan,<br />

että nykyisyyttä ymmärrämme parhaiten menneisyyden valossa.<br />

Sama asia on lausuttu koskemaan kulttuurin yleisiä yhteyksiä<br />

siten, että perinnäisten tapojen ja arvostusten kautta ohjailee<br />

mennyt aika tämän päivän ajatteluamme ja tekojamme. Katseen<br />

suuntaaminen kansallisen kulttuurimme eräisiin kriitillisiin vaiheisiin<br />

voi antaa, tätä ajatustapaa seuraten hyvinkin hedelmällisiä<br />

tulkintavälineitä. Tällöin on tarpeen yrittää rajata eräitä liikuntakulttuurimme<br />

kannalta selviä kehitysjaksoja sekä tarkastella<br />

7

8<br />

liikunnan tehtävien ja merkityksen muutosta pitemmän aikakaaren<br />

puitteissa. Kiinnitämme aluksi huomion perinteelliseen kyläyhteisöön<br />

ja koetamme tarkastella tuonaikaista yhteiskunnallista<br />

elämäntilannetta liikunnan edellytysten ja muotojen kannalta.<br />

Sen jälkeen valotamme liikunta-arvojen ja -muotojen yhteyksiä<br />

teolliseen ja kansalliseen murrokseen.<br />

Kristillisen yhtenäiskulttuurin on katsottu voimakkaasti sävyttäneen<br />

sata vuotta sitten vallinneen perinteellisen kyläyhteisön<br />

elämää. Kristillis-pohjaiset tarkoitusperät, tavat ja uskomukset<br />

ohjasivat toisin sanoen laajalti inhimillisiä pyrkimyksiä. Kansamme<br />

historialliset kohtalot, sen maantieteellinen sijainti ja uhanalainen<br />

elämä lienevät luoneet otollisen maaperän syvästi uskonnollisen<br />

elämäntunteen muodostumiselle. Kristillisen yhtenäiskulttuurin<br />

on katsottu vaikuttaneen syvällekäyvästi ankeissa, turvattomissa<br />

ja karuissa olosuhteissa eläneisiin suomalaiseen mieheen<br />

ja naiseen. Edesmenneen suomalaisen kulttuurikriitikon kynä on<br />

piirtänyt nämä elämänolosuhteiden jäljet terävästi seuraavaan<br />

tapaan:<br />

SVUL:n liittokokouksen kaukainen vieras, Tunisian urheiluministeri<br />

Mohamed Mzali, kahvitauolla SVUL:n puheenjohtajan Akseli<br />

Kaskelan seurassa.<br />

»Sen mukaan mitä tiedämme omakohtaisesti tai toisten<br />

kertomuksista viime vuosisadan alkupuolen ja loppupuolenkin<br />

ihmisistä, oli heissä jotain kovaksikeitettyä hyveellisyyttä<br />

sellaisen luonteen ydin, jota ei timanttikaan olisi voinut<br />

leikata. Voimakas säätyero piti yllä tätä väkevää moraalia.<br />

Lasten kasvatus oli oikeamielistä mutta kovaa eikä siihen<br />

liittynyt sitä tunteilua kuin omaan vuosisataam~e, laste.n<br />

vuosisataan ... Sääty-yhteiskunta antaa meille avaImen nOIden<br />

aikojen ymmärtämiseen. Suuri merkitys oli ollut herännäisliikkeillä,<br />

jotka leimasivat synniksi kaiken elämänilon.<br />

Siveellisesti ankara 1800-luku antoi mieliin sen vakavan<br />

pohjavireen ja ryhtiin sen arvokkuuden, jonka muistamme<br />

vielä vanhimmasta näkemästämme polvesta».<br />

Pelkistäen voi sanoa, että Suomessa perinteellisen kyläyhteisön<br />

kauden ihmiset elivät yhteisönsä vaatimusten tai tapojen sitomina.<br />

Yhteisön toimintasäännöt olivat sekä jyrkkiä että rajoittavia,<br />

lokeroiden ja aidaten ihmisten käyttäytymismahdollisuuksia.<br />

Sosiaalinen sidonnaisuus kahlitsi eritoten tunne-elämän kehitystä:<br />

hyveellinen, hillitty, ankara ja iloton elämänpiiri rakensi vahvoja<br />

tunnemuureja estäen tai kieltäen mieluisten tunnetilojen kokemisen.<br />

Yhteisö ei toisin sanoen sallinut ihmisen astua ulos ahtaista<br />

tottumusten ja tapojen vanoista sekä kuuliaisuuden, pelonsävyisen<br />

kunnioituksen ja ilottomuuden kehästä. Kyläyhteisön ihmisen<br />

oli kaiken todennäköisyyden mukaan vaikea poiketa edes<br />

satunnaisesti sivuun todellisesta elämänkulusta, toiseen todellisuuteen.<br />

Tässä onkin liikunnan tutkimukselle hedelmällinen lähtökohta.<br />

Nykyajan johtavat psykoanalyytikot korostavat, että ihmisen<br />

tulee päästä aika-ajoin 'lomalle' todellisuudesta. Leikki laajassa<br />

mielessä, johon liikunta voidaan sisällyttää, tarjoaa luonnollisen<br />

väylän virkistymiseen. Todellisuudesta 'lomalle' pääsyn katsotaan<br />

olevan aikuiselle tärkeää sen vuoksi, että »ihminen on täysin<br />

inhimillinen vain leikkiessään». Samat näkökohdat on Schiller<br />

ilmaissut kääntäen siten, että »ihmiset, jotka eivät leiki, käyvät<br />

helposti vaarallisiksi». Leikki, kuten työkin, ovat näin nähtynä<br />

itsetarkoituksellisia pyrkimyksiä. Leikissä puretaan energiaa, joka<br />

muutoin torjuttaisiin suurella vaivalla tai joka purkautuisi vahingollisella<br />

tavalla. Kysymys ei ole siten pelkästään liikaenergian<br />

kulutuksesta, vaan leikillä nähdään olevan selväpiirteinen<br />

tehtävänsä. Leikki sallii ihmisen ilmaista täysipainoisesti<br />

itseään ja toteuttaa inhimillistä olemustaan: »Leikki kannustaa<br />

kasvua ja kehitystä paremmin kuin työ, koska se täyttää luonnon<br />

vaatimukset aidosti ja välittömästi». Sama asia on ilmaistu myös<br />

siten, että ihminen pystyy edistämään elämää, mutta jos nämä<br />

9

10<br />

mahdollisuudet estyvät, purkautuu sama energia tuhoavassa<br />

muodossa.<br />

Edellä todettiin, että siveellisesti ankara 1800-luku iskosti ihmisten<br />

mieliin vakavan pohjavireen. Huvi ja leikki eivät juuri<br />

saaneet sijaa tuon ajan ihmisten arjessa. Elettiin tosikkojen yhteisössä,<br />

jossa vakavamielisyys ja totisuus olivat, Kiveä lainaten,<br />

elon pylväitä. Mielenterveyden asiantuntijoiden mukaan ihmisiä<br />

olisi kannustettava harjaantumaan eri leikkimistapoihin eri olosuhteissa.<br />

Tähän viitaten voi sanoa, että kyläyhteisö yksinomaan<br />

harjoitti jäseniään pienestä pitäen suhtautumaan inhimilliseen<br />

vaellukseen hartaalla ja totisella vakavuudella. Sosiaalisen todellisuuden<br />

asettamat rajoitukset estivät ihmistä vapautumasta<br />

uskonsiteistä, omantunnon pakotteista ja säädyllisen pidättyväisyyden<br />

paineesta. Vakava elämänpiiri ei suvainnut ilakointia ja<br />

leikkisyyttä, vaan pyrki ne tukahduttamaan. Kokemisen ja tuntemisen<br />

kanavoittaminen ja rajaaminen arkisen työn alueelle perustui<br />

näkemykseen, että »nautinnon kukkaset on kerättävä velvollisuuden<br />

vainiolta».<br />

On kiinnostavaa kysyä, mitä seurauksia kuvatulla tummansävyisellä<br />

ja raskaalla elämäntunteella on ollut viime vuosisadan<br />

ihmisten ja yhteisöjen toimintaan. Kyläyhteiskunnan liikuntaharrastukset<br />

näyttävät rajoittuneen eräisiin kansanomaisiin urheiluja<br />

voimailumuotoihin. Talvinen 'tupaurheilu' sai ilmauksensa<br />

väkikartunvedossa, painissa, käsivängässä sekä moninaisissa voima-,<br />

notkeus- ja hyppytempuissa. Kesäinen kisatarve taas purkautui<br />

lähinnä pallopeleihin, hippa- ja karttujuoksuun sekä kiekon-<br />

ja kiirikanlyöntiin. Järjestettiinpä kylien välisiä ryhmäotteluitakin.<br />

Liikuntaharrastus oli näin perin alkukantaista, raa'an<br />

voiman jäyhää ja kömpelöä harjoittamista ja purkamista. Halukkaasti<br />

on osoitettu, että mainitut liikuntamuodot ilmentävät varsin<br />

selvästi aggressiivista ainesta: fyysinen vallanhalu tai väkivalta<br />

kohdistuu joko kanssaihmiseen tai sitten palloon ja kiekkoon,<br />

jota heitetään ja lyödään. Kyläyhteisön patoutuneen agressiivisuuden<br />

on katsottu edellistä selväpiirteisemmin purkautuneen<br />

kylätappeluihin. Kylätappeluinstituutio on tarjonnut tri Haavio­<br />

Mannilan mukaan maalaisnuorisolle tilaisuuden yhdessäoloon ja<br />

voimainkoetukseen, mikä myöhemmin siirtyi nuoriso- ja urheiluseurojen<br />

tehtäväksi. Kylätappeluissa on ollut havaittavissa eräässä<br />

mielessä etukäteen suunniteltuja ja taiten valmisteltuja, osin<br />

sotaisen mutta kuitenkin enemmän urheilullisen kanssakäymisen<br />

muotoja. Etelä-Karjalassa oli tavanomaista tapella häitten yhteydessä.<br />

Raittitaistelut ovat taas olleet länsisuomalainen ilmiö.<br />

Ensi kuulemalta on vaikea nähdä kylätappelussa liikunnallista<br />

tarkoitusta. Kysymyksessä on kuitenkin ollut tämän sanonnan<br />

varsinaisessa mielessä kylätappeluiden kukoistusaikana mitä<br />

aidoin liikunnallinen ottelu ilmaus. Tri Haavio-Mannila on tutkimuksessaan<br />

osoittanut, että kylätappelut olivat laajalla alueella<br />

hyväksytty ja vakiintunut nuorukaisryhmän toimintamuoto. Kyläyhteisöiden<br />

piirissä on suhtauduttu kylätappeluihin kuin normaaliin,<br />

asiaankuuluvaan ilmiöön, ei kuten poikkeukselliseen pahantekoon.<br />

Ilmeisesti oivallettiin kylätappeluiden tarpeellisuus.<br />

Ne ovat olleet tärkeitä tuonaikaisen kylähengen lisäämisen kannalta;<br />

kyläyhteisön jäsenten keskinäinen solidaarisuus on ollut<br />

vainiopakon, kyläjärjestyksen ja työliittojen aikakaudella välttämätön<br />

aineellisen toimeentulon edellytys. Tappelujen eräänä tarkoituksena<br />

on ollut estää sellainen oman kylän tyttöjen seurustelu<br />

vieraiden kanssa, mikä voisi johtaa avioliittoon. Ihmisyksilön tärkeät<br />

perustarpeet, kuten tunnustuksen ja arvonannon tarpeet ovat<br />

saaneet myös tyydytyksen kylätappeluiden avulla. Niinpä pelkäämättömintä<br />

ja rohkeinta tappelijaa ylistettiin ja kunnioitettiin<br />

samoin kuin nykyään eteviä urheilijoita.<br />

Liittokokouksen esitelmöitsijä prof. Kaarlo Hartiala (oik.) seu1'UStelussa<br />

voimistelun maailmanmestarin ja olympiavoittajan tri<br />

Heikki Savolaisen (kesk.) ja prof, Lau7'i Pihkalan kanssa.<br />

11

12<br />

Kyläyhteisön suopea suhtautuminen kylien välisiin nuorukaistappeluihin<br />

antaa aiheen olettaa, että selvästi urheilullisen tappeluottelun<br />

piilofunktio on ollut avata agressioiden 'venttiilit'. Kylätappelut<br />

osoittautuivat kuitenkin ajan oloon liian sovinnaisiksi<br />

ja siivoiksi tähän tarkoitukseen. Tavanomaisten sääntöjen sitomasta<br />

tappelusta liu'uttiin aste asteelta väkivaltaisiin aseellisiin<br />

koitoksiin. Puukkojunkkareiden verinen valtakausi edustaa tämän<br />

kehityksen huipentumaa. Henki- ja väkivaltarikokset lisääntyivät<br />

jyrkästi. Kylätappeluinstituutin rappeutuminen merkitsi ennenkaikkea<br />

sitä, että siirryttiin 'ritarillisista' kyläotteluista joukkuekoitoksista<br />

hurjastelevaan yksilökohtaiseen puukko~ooloiluun.<br />

Kuvaannollisesti voi sanoa, että ylipatoutunut ja kireä 'minä itse'<br />

karkasi alkuvoimaisen rajuna kyläyhteisön satojen vuosien holhouksesta<br />

ja kahleista. Lukuisat eri tekijät myötävaikuttivat vanhan<br />

kyläyhteisön muotojen ja merkityksen häviämiseen. Niiden<br />

erittelyyn ei ole kuitenkaan aihetta tässä yhteydessä. Kiinnostavampaa<br />

on koettaa tulkita vanhan kyläyhteisön tuottaman 'tosikon'<br />

muotokuvaa. Tosikkoihmistyypin tarkempi kuvailu on hyödyllistä<br />

senvuoksi, että sen avulla on mahdollista eräiltä osin selittää<br />

sekä suomalaisen urheilun nousu maineeseen ja suuruuteen<br />

että myös urheilumme joutuminen sille nykyisin ominaiseen laskukauteen.<br />

Harjaantumattomuus leikinomaiseen energiankäyttöön on epäilemättä<br />

ollyt kyläyhteisön kasvattaman ihmisen peruspiirre. Tunteilun<br />

kieltävä ja siveellisesti ankara ilmapiiri muotoilivat jumala~<br />

?e~.käävän tosikon, aran ja järeän voimaihmisen. Ilottoman ja<br />

leIklsta osattomaksi jääneen ongelman muodosti, miten hillitä<br />

ahtaan elämäntilanteen synnyttämät sisäiset jännitykset ja miten<br />

p~rkaa niiden ylipaine. Sisukas työnteko, joka ilmeni pitkän päivan<br />

raadantana, tarjosi tähän luonnollisimman kanavan. Työn ja<br />

arjen maailmassa kulikin hallitseva pääosa voimavaroja. Rentoutumistilanteita<br />

oli harvoin, ja rentouturniskyky sinänsä perin<br />

alhainen. Jälkimmäiseen voi lisätä, että kyläyhteisön ihminen oli<br />

harvoissa harrastuksissaankin totinen. Sama tosimieli leimasi häne?-<br />

liikuntapyrkimyksiäänkin. Pelkistetysti sanoen: tosikko pystYI<br />

purkamaan itseään etupäässä raa'an voiman muodossa. Tosiko~<br />

turvautuminen puukkoon on nähtävä juuri tässä valossa.<br />

Ench Fromm on sanonut, että »tuhoaminen on elämättömän elämän<br />

tulosta». ,Y?teisöstään viimein irroittautunut tosikko, joka ei<br />

O~lut tottunut leIkkimään, kävi vaaralliseksi ja alkoi purkaa energIaansa<br />

tuhoavassa muodossa. Elämätön elämä sai ilmauksensa<br />

pahansuisessa räyhäämisessä, mallassaunojen juopottelussa, tapoissa<br />

ja muussa väkivaltaisessa käyttäytymisessä.<br />

Yrjö Niiniluoto on esittänyt kirjassaan »Mitä on olla suomalainen»,<br />

että suomalaiselle on tunnusomaista olla pienissä asioissa<br />

heikko, jopa alamittainen. Suurissa asioissa, hädän hetkellä ja<br />

kansallisissa kriiseissä ylletään kuitenkin yksimielisyyteen ja rohkeuteen,<br />

suuriin tekoihin työssä ja taistelussa. Nämä piirteet sopivat<br />

hyvin tosikon muotokuvaan. Hänen ajattelu- ja tuntemistapansa<br />

on edellä kuvatun elämäntilanteen tuloksena jäykkää,<br />

jähmeätä ja hidasta. Ryhtyäkseen toimintaan hän tarvitsee voimakkaita<br />

yllykkeitä. Uhanalaisissa ja dramaattisissa tilanteissa<br />

hän näyttää olevan parhaimmillaan. Prof. Aimo Halila on tutkimuksessaan<br />

osoittanut, miten suomalainen voimistelu ja urheilu<br />

kohosivat kukoistukseensa juuri tämänkaltaisten olosuhteiden<br />

keskeltä. Halila katsoo, että maamme vaaranalainen valtiollinen<br />

asema vaikutti jopa ratkaisevalla tavalla Suomen liikuntakulttuurin<br />

nousuun ja luonteeseen. Liikuntakulttuuri ilmensi, näin hän<br />

tähdentää, ajan 'kapinallista henkeä'. Kansallisromantiikka jätti<br />

näkyvän leimansa suomalaiseen voimisteluun ja urheiluun:<br />

uudenaikaisessa liikunnassa Suomi ilmensi alkuvoimaansa.<br />

»Maamme voimistelu- ja urheiluliike kytkeytyi», prof. Halila<br />

kirjoittaa »... alun alkaen enemmän tai vähemmän tietoisesti<br />

itsenäisyys- ja maanpuolustuskysymykseen, ISOO-luvun alussa<br />

nimenomaan puolustautumiseen Venäjän tsaarin sortovaltaa <strong>vastaan</strong>".<br />

Voimistelu- ja urheiluseurojen perustaminen myöhempinä<br />

vuosikymmeninä on nähty osin vastarinnan ilmaukseksi laittomille<br />

asevelvollisuuskutsunnoille. Tätä tulkintataustaa vasten on<br />

ilmeistä, että aktiivinen liikuntaharrastus oli jo viime vuosisadan<br />

lopulla ja etenkin vuosisadan vaihteessa kansakuntamme itsenäistymiseen<br />

saakka laajojen kansankerrosten vastaus yhteiskunnallisesta<br />

murroksesta esiintulleeseen vaatimukseen, että isänmaallisuuden<br />

tuli purkautua tekoina ja ponnistuksina. Maamme voimakkaasti<br />

versonneen liikuntaharrastuksen aatteellisessa maaperässä<br />

oli muitakin kuin kansallista itsenäisyyttä, voimaa ja uljuutta korostavia<br />

aineksia. Uushellenismi myötä vaikutti myös tärkeällä tavalla<br />

liikuntaharrastusten yleistymiseen. Terveys, sopusuhtaisuus,<br />

kauneus ja notkeus kohosivat yleisiksi yhteiskunnallisiksi yllykkeiksi.<br />

Pyrkimys voimakkaaseen ja puhtaaseen ilmapiiriin koettiin<br />

yleiseksi tarpeeksi etenkin kaupunkiyhteisöissä, joissa teollistumisen<br />

synnyttämät monet epäkohdat olivat perin räikeästi<br />

esillä. Sosiaalinen eetos sävytti sekin omalla tavallaan liikuntaharrastuksen<br />

nousua; voimistelun ja urheilun uskottiin laukaise-<br />

13

14<br />

15<br />

van ryhmäjännityksiä sekä lähentävän ja yhdistävän puolue- ja<br />

muiden eturiitojen alla elävää kansaa.<br />

Lukuisat muut tekijät tietenkin myötävaikuttivat liikuntakulttuurimme<br />

nousuun. Uhanalainen ja dramaattinen elämäntilanne<br />

lienee kuitenkin muodostanut pääasiallisen kannusteen hidasliikkeisen<br />

tosikko-suomalaisen liikuntaharrastukselle. Kuvaa täydentää<br />

hyvin se Halilan tulkinta, että urheilusta tuli suosittu joukkoliike<br />

sen jännityksen ja eräänlaisen draamallisuuden vuoksi.<br />

Lisäksi se tarjosi oivan tilaisuuden suomalaisille ominaiseen sankari-palvontaan.<br />

Halila kirjoittaa: ~ Arvojen korkein ruumiillistuma<br />

vitaalisten arvojen piirissä oli voittaja, sankari. Hänessä<br />

'penkkiurheilijakin' palvoi omaa elämäntahtoaan». Voittajan,<br />

sankarin ihailu oli tyypillistä jo kyläyhteisön suomalaiselle. Koruttomalla<br />

tavalla kertoo tästä prof. Yrjö Alanen seuraavasti:<br />

»Felkäämättömintä ja rohkeinta tappelijaa ylistettiin ja<br />

kunnioitettiin samoin kuin nykyään eteviä urheilijoita. Varsinkin<br />

olivat murhalaulut omiaan mieliään kiihottamaan.<br />

Niitä sepitettiin kaikista miehen tapoista ja suuremmista<br />

tappeluista. Tappaja niissä sai tavallisesti ylistyksensä, hänen<br />

puukkoaan kuvailtiin teräväksi ja lyöntiään tehokkaaksh<br />

.<br />

Tappelua ja tappelijoita ihannoivien laulujen katsoo tri Haavio­<br />

Mannila osaltaan osoittavan, että kylätappeluinstituutiolla on ollut<br />

yleisesti hyväksytty, tunnustettu ja arvostettu asema kyläyhteisön<br />

piirissä. Tappajalaulujen yleisyys ja niiden sisältö tukevat yhtälailla<br />

näkemystä aggressiivisesta aineksesta suomalaisessa tosikkoyksilössä.<br />

Voittajan, sankarin ihailu ja palvonta kumpuavat samasta<br />

sisäisen jännityksen voimavarastosta. Voittajaksi, sankariksi<br />

pyrkiminenkin ilmentää siten omalla tavallaan tosikon<br />

aggressiivista perusIatausta, patoutuneen elämänvoiman purkausta.<br />

Suomalainen tosikko-yksilö omaa siten yleviä kilpaihanteita.<br />

Hänen tosimielisyytensä voi piiskata häntä uljaisiin saavutuksiin.<br />

Edellytyksenä kuitenkin näyttää olevan, että hänen elämäntilanteessaan<br />

on voimakkaasti dramaattisia yllykkeitä. Niitä<br />

oli kosolti tarjolla vuosisadan alkukymmenten Suomessa. Autonominen<br />

Suomi kohosi lyhyessä ajassa urheilukansana maailman<br />

kansakuntien ensimmäisten joukkoon. Halila viittaa tätä kysymystä<br />

käsitellessään siihen, että aivan samoin kuin Suomen taiteilijat<br />

ponnistivat <strong>maata</strong>an maailmankartalle Suomen urheilijat<br />

koettivat voittoihin pyrkien parhaansa. Tämän kehitys tapahtuman<br />

seuraukset hän tiivistää seuraavasti:<br />

Vuoden 1964 kultamitalimies n :o 1, ~ero Mä n t y r a n ~ a, yalta~<br />

Seefeldissä talviolympiakisojen 15 3a 30 km:n kultamtta~tt ~ek.~<br />

varmisti ankkurina Suomen hopeamitalin 4 X 10 km:n Vtestissa.

16<br />

»Tämä oli omiaan yhä vauhdittamaan ennätysurheilusuuntausta<br />

tavoitteena ja tunnuksena: Suomi voittoon! Laajojen<br />

väestökerrosten liikuntakulttuurin edistäminen jäi silloin<br />

pakostakin vähäisemmän huomion kohteeksi. Toisaalta<br />

tosin loistavat voitot ja ihannoidut voittajat tempasivat esimerkillään<br />

mukaan monia ja siten massojenkin liikuntaharrastus<br />

voimistui».<br />

Kun tarkastellaan suomalaisten saavutuksia urheilun eri aloilla<br />

aina nykypäiviin saakka, siinä näyttäytyy silmiinpistävänä seuraava<br />

piirre: suomalaiset ovat yltäneet alun alkaen voittoihin<br />

kestävyys- ja voimalajeissa. Näin on ollut laita aina toisen maailmansodan<br />

aatto on asti. Maailmansodan jälkeen Suomi putoaa romahtaen<br />

kestävyys- ja voimalajiasemastaan. Menestyminen herkkyyttä,<br />

ponnistusta ja vauhtia edellyttävissä lajeissa tulee uutena<br />

piirteenä suomalaiseen urheiluun viisikymmenluvulla. Suomalaisten<br />

yltäminen voittoihin kestävyys- ja voimalajeissa itsenäistymisponnistusten<br />

kautena on piirtämämme tosikko-yksilön kuvaa<br />

katsellen mitä luonnollisin ilmiö. Erityisesti painissa ja juoksuissa,<br />

mutta myös heitoissa on itsetunnossaan heräävä suomalainen saanut<br />

oivallisen tilaisuuden purkaa tuhlaten voimavarojaan. Voimistelun<br />

ja urheilun harjoittaminen ei ollut tarkoituksetonta ja<br />

turhanpäiväistä puuhaa. Kysymyksessä oli sublimoitu taistelutilanne,<br />

valmistuminen otteluun, jossa panoksena oli kansakunnan<br />

maine ja kunnia. Toiminta liikunnan alueella edellytti uhrautuvaa<br />

mieltä, sitä harjoitettiin hartaudella. Tämä asennoituminen<br />

siivitti suomalaista urheilijaa aina nelikymmenluvun alkuun<br />

saakka. Suojeluskuntaliike vahvisti ja ylläpiti omalta osalta tätä<br />

aatteellista intoa. Itsenäisyyshuuman seestyttyä, sotien tauottua ja<br />

vaaravuosikymmenien yleensä taakse jäätyä urheiluhurmakin<br />

hilliintyi. Dramaattiset olosuhteet olivat poistuneet, aatteelliset<br />

yllykkeet olivat menettäneet tehonsa. Kilpaurheilu ei ollut enää<br />

entinen 'suuri asia', jolle pyhittää itsensä. Sen tavoitteet ja tarkoitusperät<br />

alkoivat madaltua. Aikaisemmat liikunnan motiiviyhteydet<br />

ikäänkuin katkesivat. Lyhyesti sanoen: kansallistunne ei enää<br />

juoksuttanut suomalaista. Korkeat aatteelliset tunnukset himmentyivät<br />

urheilukentillä kilvoittelusta.<br />

Liikunnan menettäessä näin aatteellista ylevyyttään suomalainen<br />

urheilija on joutunut pulaan. Urheilutekojen odotukset kohdistuvat<br />

häneen voimakkaina, mutta sisäinen tuli on kalvahko ja<br />

riittämätön innostamaan. Pula johtuu pääosaltaan siitä, että kilpaurheilusta<br />

on tullut itsetarkoitus. Karrelle palaneiden yhteiskunnallisten<br />

vaikuttimien tilalle ei ole kyetty sytyttämään uusia. Vai-<br />

keudet johtuvat myös paljon siitä, että suomalainen ei vieläkään<br />

osaa eikä uskalla leikkiä leikin vuoksi. Ajattelu- ja tuntemistapamme<br />

on yhä jäykkää, vakaata ja virallista. Meissä on vääjäämättömästi<br />

yhä paljon tosikkoa. Leikki viekottaa meitä, mutta se<br />

koetaan samalla joko epäsovinnaiseksi tai joutavaksi. Estoisuus<br />

leikittäessä merkitsee taas sitä, että ei pystytä heittämään elämänohjaksia<br />

hilpeästi valloilleen. Sanotaan, että leikki suo lepoa ja<br />

antaa mahdollisuuden elämänvoiman aitoon puhdistumiseen.<br />

Leikkiestoinen suomalainen joutuu etsimään vapautusta sisäisistä<br />

jännityksistään muita väyliä. Silmiinpistävän usein hän purkaa<br />

itseään jankuttamisen, riidan, tappelun ja vihottelun muodossa.<br />

Asiantuntijat korostavat, että leikki ja erityisesti pelileikit<br />

suovat ihmiselle tilaisuuden riemuvoittoihin, jotka vaikuttavat<br />

arkipäivän vaivoissa ja rasituksissa saatujen iskujen vastapainona.<br />

»Herkkätunteinen minä korvaa elämässä kokemansa vastoinkäymiset<br />

suurilla voitoilla leikin maailmassa». Kilpapeli tietenkin<br />

aiheuttaa myös tappioita, mutta siihen osallistutaan leikinvaraisesti,<br />

tappiokaan ei ole tappio, koska kaikki oli vain leikkiä. Suomalaisessa<br />

urheilukasvatuksessa ja liikuntaharrastuksessa olisi<br />

annettava tärkeä sija juuri pelileikeille ja joukkuekoitoksille.<br />

Kilpaurheilumme on yhä valtaosaltaan yksilösuorittajaa suosiva.<br />

Näin on ollut aina siitä alkaen, kun maamme voimistelu- ja urheiluseurat<br />

ottivat 1900-luvun alussa yksilöllisen kilpaurheilun määrätietoisen<br />

kehittämisen keskeiseksi tehtäväkseen. Yksilösuorittajat<br />

arvostetaan korkealle myös kulttuurimme monilla muilla lohkoilla.<br />

Yhteiskuntamme koulujärjestelmässä korostuu yksilösuorituksen<br />

arvo näkyvimmällä tavalla. Ankarat karsinnat, yksilöiden<br />

välisen kilpahengen ylläpito, epäonnistumisten tuntuva rankaiseminen<br />

ja yhteistoiminnan enemmän tai vähemmän selvä kieltäminen<br />

ovat sen eräitä esimerkkejä. Onkin todennäköistä, että<br />

juuri koulun kasvatusihanteet ja -periaatteet määräävät tärkeältä<br />

osalta yhteiskunnan liikuntaharrastusten muotojen ja liikuntamotiivien<br />

kehitystä. Tätä yhteyttä on kiintoisaa valaista anglosaksisten<br />

maiden esimerkeillä.<br />

Amerikkalaisen kilpaurheilun menestys voidaan osaltaan selittää<br />

amerikkalaisen koulun kasvatus- ja toimintaperiaatteiden<br />

valossa. Amerikkalainen urheilu on perusluonteeltaan vahvasti<br />

koulu-urheilua. Urheilukoitokset ovat pääosaltaan koulujen välisiä<br />

tapahtumia. Näin on asianlaita niin amerikkalaiseen oppikouluun<br />

kuin myös korkeakouluihin nähden. Koulu on samankaltaisten<br />

yhteisö, jossa yhdessäololla on jo sinänsä tärkeä sija.<br />

Lisäksi on korostettava, että amerikkalainen koulu tukee tarkoi-<br />

17<br />

2

18<br />

tuksellisesti sosiaalisten taitojen harjoittamista. Tämä tapahtuu<br />

sekä aineopetuksen yhteydessä että vapaa-ajan vietossa. Yksilöiden<br />

välistä kilpaa pyritään kaikin keinoin välttämään. Taito elää<br />

joukossa ja osallistua aktiivisesti sen harrastuksiin, kyky 'pelata<br />

yhteen' ovat kaikkea koulutoimintaa sävyttävä kasvatuksellinen<br />

päämäärä. Urheiluharrastukset nojaavat samoihin näkökohtiin.<br />

Niinpä urheiluleikit ovat kaikessa etualalla. Leikkimisen ohessa<br />

valmistaudutaan myös vakavampiin tavoitteisiin: voittamaan kouluna<br />

koulujen välisissä kilvoissa. Toisin sanoen: kilpailumotiivit<br />

juurrutetaan alun alkaen toveriryhmien ja laajemman koululaisyhteisön<br />

sosiaaliseen organisaatioon. Urheillaan samaan aikaan<br />

toveriryhmän ja tärkeää tehtäväänsä suorittavan edustusryhmän<br />

jäseninä. Ryhmätilanne kannustaa kilpasuoritukseen kahdessa<br />

mielessä: 1) se tarjoaa aidon mahdollisuuden antautua toverileikkiin<br />

täysin rinnoin ja 2) ryhmäsolidaarisuus virittää jättiläisponnistuksiin.<br />

Nuorison kasvatuksella on pyritty Englannissa samoihin päämääriin<br />

jo huomattavasti kauemmin. Koulu-uran varhaisvaiheesta<br />

alkaen vaimennutaan sosiaalisuuteen, yhteistoimintaan ja korkeaan<br />

'pelih enkeen' eri elämäntilanteissa. On syytä palauttaa mieleen,<br />

että Etonin, Harrowin ja Rugbyn poikakouluissa syntyivät<br />

jo l800-luvun ensimmäisellä kolmanneksella nykyaikaisen urheilun<br />

rinnalla uudet pallopelit: jalkapallo, kriketti ja nurmipallo.<br />

Englannin menestyksellä kansainvälisillä kilpakentillä on epäilemättä<br />

selvä yhteys kOulujen kasvatustapahtumaan. Ja samaan<br />

tapaan kuin amerikkalainenkin, hän yltää huippusaavutuksiin<br />

sekä yksilö- että joukkuesuorituksissa. Englantilaiset näyttävät<br />

olevan, kuten hyvin tiedämme, läpi elämänsä pelien, joukkuekoitoksien<br />

lumoissa. Mitä he saavat siitä irti? Tähän vastaa muuan<br />

englantilainen kirjailija seuraavasti:<br />

»Jalkapallopeli tarjosi katsojille jännitystä ja taidetta,<br />

muuttaen heidät urheiluasiantuntijoiksi, jotka nauttivat<br />

omista terävistä, osuvista arvosteluistaan, jotka kykenivät<br />

silmänräpäyksessä oikein arvostamaan oikeaan osuneen potkun<br />

tai hyvin harkitun hyökkäyksen tai maalivahdin taitavan<br />

torjunnan. Heistä tuli kiihkeitä puoluelaisia, jotka jännittyneinä<br />

pidättivät henkeään pallon lentäessä kohti heidän<br />

suosimansa puolen maalia ja jotka taas haltioituivat<br />

oman puolen eturivin rynnistäessä kohti vastapuolen maalia.<br />

Näin he pelin ajan heilahtelivat kiihkosta toiseen, pelosta<br />

innostukseen ja innostuksesta pelkoon, aina sen mukaan,<br />

miten pallo lenteli. Tämä pallo loi heille Iliadeja ja<br />

Odysseijoja. Se teki vielä enemmän: se muutti heidät puolentoista<br />

tunnin ajaksi uuden yhteisön, uuden veljesseuran<br />

jäseniksi. Sillä pelin ajaksi katsojat ko~ona~n U~?~~~vat<br />

olevansa työn raskaan raatajia, he uno~hvat JokapalValsen<br />

koneellisen askarruksensa, toraile.yat v~lmon.sa , s~lra!lt lapsensa<br />

ilkeät isäntänsä, laiskat ty~tovermsa Ja ~aIkk~ mUll:~<br />

jokapäiväisell ikävyytensä. Sen sljaa~ h~ . tU!.1slVat Itsensa<br />

tovereiksi ja veljiksi puolen kaupungm. yaeston kanssa. He<br />

huusivat heidän kanssaan, takOlvat tOIsIaan olalle langettaen<br />

yhdessä arvotuomioita maai~man h~rran .varmuudella<br />

. .. ja shillingin maks~~ta h~ saIvat ylta kyllm keskustelun<br />

aihetta koko loppuvnkoksl!»<br />

Tämä kirjailijan kuvaus elävöittää verrattomalla ta~alla sen,<br />

mitä esityksen alkuosassa tarkoitettiin 'lomalla' todellIsuudesta.<br />

Vuoden 1964 kultamitalimies n :o 2, Vei~ko. Kan~ko .nen l jo~.a ~oi<br />

talviolympiakisoista kulta- sekä hope?:m:~0h:t , ehti. ~tlpatlukttretltään<br />

kouluttajankin vaativaaT!- teh~~v al!:r.r: 3a antOt mm. nuorten<br />

talvisuurleirillä mäenlaskijapo3ille patevaa opetusta.<br />

19

20<br />

21<br />

Suomalainen penkkiurheilija kykenee vastaavanlaisiin tunnelmiin,<br />

estottomaan irtautumiseen vain Ruotsi-Suomi maaotteluissa.<br />

Joukkuepelien ja leikinomaisen liikuntaharrastuksen on katsottu<br />

vahvistaneen merkittävällä tavalla kansakunnan kestOkykyä<br />

ja yhteishenkeä niin Englannissa kuin myös Yhdysvalloissa. Kysymystä<br />

olisi pohdittava tästä näkökulmasta myös maamme koululaitoksen<br />

piirissä. Onko yksilösuorittaja nähty tärkeäksi vain<br />

koulun itsensä kannalta? Nähdäänkö yksilösuorittajan kasvatus<br />

tarkoitukselliseksi myös yhteiskunnan kannalta? Miten yksilösuorittajat<br />

opetetaan puhaltamaan yhteen hiileen? Nämä ja monet<br />

muut yksilösuorittajan kasvatukseen liittyvät kysymykset ovat<br />

kohoamassa suomalaisen yhteiskunnan polttaviksi ongelmiksi.<br />

Kysymyksiä ratkottaessa on kiinnitettävä erityinen huomio liikuntakasvatuksen<br />

tehtävään ei vain yksilön fyysisen kunnon vaan<br />

myös hänen kansalaiskuntonsa kehittäjänä.<br />

Liikuntaharrastuksesta näyttää kaikkinensa olevan muodostumassa<br />

teknillisen yhteiskunnan entistä tärkeämpi toimintalohko.<br />

Dosentti Heinilä on tutkimuksissaan todennut, että liikunta-aktiivisuus<br />

on yhteydessä työn kevenemiseen. Mekaanistuneempaa ja<br />

kevyempää sisätyötä tekevät ovat osoittautuneet ulkotyön tekijöitä<br />

aktiivisemmiksi urheiluharrastuksissa. Niinikään on ollut<br />

havaittavissa, että vapaa-ajan pidentyminen aktivoi liikuntaharrastusta.<br />

Liikunnan tehtäväkenttä laajentuu tulevaisuudessa<br />

juuri lisääntyvän vapaa-ajan seurauksena. Vapaa-ajan rinnalle on<br />

muodostumassa myös aivan uusi ajankäsite: joutoaika. Tulevaisuuden<br />

ihminen joutuu läpikäymään kolme selvästi erityyppistä<br />

elämänvaihetta: 1) hyvin pitkän koulu- ja opintotien, 2) ennalta<br />

vaikeasti ennustettavan ammattiuran ja 3) enemmän tai vähemmän<br />

pitkän jouto- ja eläkekauden. Perusluonteisen pulman muodostaa<br />

tuolloin se, miten varustaa ihminen joutenoloon, josta voi<br />

tulla vuosikymmenien pituinen. Kysymys on suuressa määrin<br />

siitä, miten aktivoida kasvava joutoihmisten määrä. Liikuntaharrastuksen<br />

merkitys tämänkin ongelman ratkaisussa on oleva mitä<br />

suuriarvoisin. Liikunta on, kuten edellä havaittiin, ikivanha yhteiskunnallinen<br />

instituutio. Liikunnalla ei liene kuitenkaan koskaan<br />

ollut niin keskeistä asemaa yhteiskunnan elämänkulussa<br />

kuin sillä on tänään ja huomenna. Liikunta on muodostumassa<br />

elämäntavaksi.<br />

Suomen suurin<br />

jOkapäiväinen<br />

urheilulehti<br />

s HELSINGIN SANOMAT<br />

rii ppu maton valtakunnallinen suurlehti<br />

Lukijan silmä ja korva<br />

kaikilla kilpakentillä

..<br />

~<br />

o<br />

o<br />

III<br />

o<br />

...<br />

o<br />

M<br />

o<br />

N<br />

o<br />

..<br />

o<br />

..<br />

~<br />

..<br />

~<br />

Kertova taulukko<br />

23<br />

, , ~<br />

§ ' ~<br />

"'m<br />

.c ·S<br />

~~~<br />

.~~ c.<br />

f~:Q<br />

'o'E gj<br />

c(<br />

:~

24<br />

25<br />

r·]<br />

r.,<br />

Purjehtijat<br />

liittyivät<br />

1964 alussa<br />

Suomen Purjehtijaliitto<br />

liittyi <strong>32</strong>:ntena liittona<br />

Suomen Valtakunnan<br />

Urheiluliittoon 20. 1.,<br />

jolloin sen lähetystö<br />

jätti liittymiskirjelmän<br />

SVUL:n puheenjohtajistolIe.<br />

Kuvassamme vasemmalta<br />

Purjehtijaliiton<br />

sihteeri Bjarne Hulden,<br />

varapuheenjohtaja<br />

Aulis Havulinna ja puheenjohtaja,<br />

ministeri J.<br />

O. Söderhjelm, SVUL:n<br />

puheenjohtaja Akseli<br />

Kaskela sekä varapuheenjohtajat<br />

Erkki Pa­<br />

IOlampi, Erkki Kivelä ja<br />

Jukka Uunila.

26<br />

<strong>27</strong><br />

TOKIOON •••<br />

SUOMEN<br />

AMPUJAINLIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

A. Ravila<br />

Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

vuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Union Internart:ional<br />

de Tir (UIT) , vuonna 1963 seuroja 112, jäseniä 73.29(3 miestä,<br />

2<strong>32</strong> naista, 2.852 poikaa, yhteensä 77.145.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: H. V. Ö s t e r m a n<br />

Liiton puheenjohtaja: A. Ra viI a<br />

Liiton toiminnanjohtaja: A. U. Le h t 0 n e n<br />

... suuntaa Suomen Olympia joukkue matkansa<br />

Se tule~ I~n~?mään S.AS:n mukä~vää viikos ,s~ Teillä on yhteys Tokioon.<br />

TIIstaisin 1

28 29<br />

SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 391 pistettä SE 1963 Suomen Metsästysyhdistys 1717 pistettä<br />

ME 1957 A. Kvissberg, Ruotsi, Turku 388 » ME 1962 Neuvostoliitto, Kairo 2349 »<br />

Vapaakivääri 40 laukausta ,makuuasento<br />

Isopistooli 30 laukausta, koulu<br />

SM 1963 Antti Koskinen, Kuopion Ampuma- ja<br />

SM 1963 Juhani Heiskanen, Suomen Metsästys-<br />

Metsästysseura 393 » yhdistys 292 »<br />

SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 398 » SE 1959 Pentti Hyyryläinen, Etelä-Saimaan<br />

ME 1963 J. Poignant, Ruotsi, Oslo 397 » Ampujat 294 »<br />

1961 Kaarle Pekkala, Hämeen läänin Metsästys-<br />

Vapaakivääri 3 x 20 laukausta seura<br />

SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 577 »<br />

294 »<br />

Isopistooli 30 laukausta, kuvio<br />

Sotilaskivääri 3 x 20 laukausta<br />

SM 1963 Matti Haapalinna, Riihimäen Ampumaseura 297 »<br />

SM 1963 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat 560 » SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Ampuma- ja<br />

SE 1963 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat 560 » Metsästysseura 300 »<br />

ME 1958 A. Tilik, Neuvostoliitto, Moskova 555 »<br />

SM 1963 joukkue Helsingin Varuskunnan Ampujat 1617 » Pienoispistooli 30 + 30 laukausta<br />

SE 1963 Helsingin Varuskunnan Ampujat 1617 » SM 1963 Immo Huhtinen, Suomen Metsästysyhdistys 582 »<br />

ME 1963 Sveitsi, Oslo 2165 » SE 1963 Väinö Markkanen, Ylävuoksen Ampujat 585 »<br />

SM 1963 joukkue Suomen Metsästysyhdistys 1 1731 »<br />

Sotilaskivääri 20 laukausta, pystyasento<br />

SE 1963 Suomen Metsästysyhdistys 1731 »<br />

SM 1963 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 179 »<br />

Pienoispistooli 30 laukausta, koulu<br />

Sotilaskivääri 20 laukausta, polviasento<br />

SM 1963 Aulis Liljander, Helsingin Varuskunnan<br />

SM 1963 Kalevi Parkkari, Helsingin Varuskunnan<br />

Ampujat 291 »<br />

Ampujat 190 »<br />

SE 1963 Väinö Markkanen, Ylävuoksen Ampujat 292 »<br />

Sotilaskivääri 20 laukausta, makuuasento<br />

Pienoispistooli 30 laukausta, kuvio<br />

SM 1963 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat 194 »<br />

SM 1963 Terho Mäntynen, Vaasan Ampujat 298 »<br />

Pienoiskivääri 3 x 40 laukausta SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 299 »<br />

SM 1963 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat <strong>114</strong>2 »<br />

SE 1962 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat 1151 »<br />

Olympia-ammunta 60 laukausta<br />

ME 1962 G. Anderson, USA, Kairo 1157 » SM 1963 Terho Mäntynen, Vaasan Ampujat 582 »<br />

SM 1963 joukkue Mikkelin Ampujat 1 3<strong>32</strong>6 » SE 1959 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästys-<br />

SE 1959 Keski-Suomen Ampujat 3354 » yhdistys 591 »<br />

ME 1959 Neuvostoliitto, Milano 4569 » ME 1963 A. Kropotin, Neuvostoliitto, Tukholma 595 »<br />

SM 1963 joukkue Suomen Metsästysyhdistys 1 1723 »<br />

Pienoiskivääri 40 laukausta, pystyasento SE 1962 Suomen Metsästysyhdistys 1733 »<br />

SM 1963 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat 367 » ME 1958 Neuvostoliitto, Moskova 2361 »<br />

SE 1960 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat 373 »<br />

ME 1962 G. Anderson, USA, Kairo 376 » Hirviammunta 50 kertalaukausta<br />

ME 1962 joukkue USA, Wiesbaden 1466 » SM 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat 219 »

30<br />

Pienoiskivääri 40 laukausta, polviasento<br />

SM 1963 Kalevi Parkkari, Helsingin Varuskunnan<br />

Ampujat<br />

SE 1961 Esa Kervinen, Mikkelin Ampujat<br />

ME 1958 M. Niasov, Neuvostoliitto, Bukarest<br />

1959 Vilho Ylönen, Suomi, Neuvostoliitto<br />

1959 joukkue Neuvostoliitto, Milano<br />

384 pistettä<br />

392 »<br />

391 »<br />

391 »<br />

1537 »<br />

Pienoiskivääri 40 laukausta, makuuasento<br />

SM 1963 Rainer Rosenqvist, Etelä-Saimaan Ampujat 395 »<br />

ME 1959 O. Hviid Jensen, Tanska, Milano 398 »<br />

1962 joukkue Länsi-Saksa, Wiesbaden 1574 »<br />

Pienoiskivääri 60 laukausta, makuuasento<br />

SM 1963 Kalevi Kääriäinen, Mikkelin Ampujat 589<br />

SE 1961 Eero Laaksonen, Turun seudun Ampujat 593<br />

ME 1959 J . Holup, Unkari, Milano 595<br />

1963 R. Bortz, Länsi-Saksa, Oslo 595<br />

SM 1963 joukkue Helsingin Varuskunnan Ampujat 1 1745<br />

SE 1962 Helsingin Varuskunnan Ampujat 1751<br />

ME 1963 Länsi-Saksa, Oslo 2363<br />

Pienoiskivääri 3 x 20 laukausta<br />

SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 583<br />

Vapaapistooli 60 laukausta<br />

SM 1963 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys<br />

SE 1960 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys<br />

ME 1955 A. Jasinsky, Neuvostoliitto, Bukarest<br />

SM 1963 joukkue Suomen Metsästysyhdistys 1<br />

SE 1963 Suomen Metsästysyhdistys<br />

ME 1963 Neuvostoliitto, Oslo<br />

IsopistooIi 30 + 30 laukausta<br />

SM 1963 Väinö Markkanen, Ylävuoksen Ampujat<br />

SE 1957 Toivo Antilainen, Kuopion Ampuma- ja<br />

Metsästysyhdistys<br />

ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paolo<br />

SM 1963 joukkue Suomen Metsästysyhdistys 1<br />

554<br />

558<br />

566<br />

1634<br />

1634<br />

2221<br />

579<br />

587<br />

597<br />

1717<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

SE 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat<br />

ME 1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova<br />

SM 1963 joukkue Suomen Metsästysyhdistys<br />

SE 1963 Suomen Metsästysyhdistys<br />

ME 1958 Neuvostoliitto, Moskova<br />

Hirviammunta, 25 parilaukausta<br />

SM 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat<br />

SE 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat<br />

ME 1963 O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken<br />

SM 1963 joukkue Turun seudun Ampujat<br />

SE 1962 Turun seudun Ampujat<br />

ME 1963 Neuvostoliitto, Sandviken<br />

Hirviammunta, yhdistetty<br />

SM 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat<br />

SE 1963 Pekka Kling, Turun seudun Ampujat<br />

OIympiahaulikkoammunta, 100 kiekkoa<br />

SM 1963 joukkue Flyktskytteklubben<br />

31<br />

2<strong>32</strong> pistettä<br />

234 »<br />

638 »<br />

638 »<br />

900 »<br />

221 »<br />

230 »<br />

233 »<br />

622 »<br />

6<strong>27</strong> »<br />

892 »<br />

440 »<br />

448 »<br />

267 osumaa<br />

OIympiahaulikkoammunta, 200 kiekkoa<br />

SM 1963 Bror Lindfors, Flyktskytteklubben 186 »<br />

SE 1958 Antero Mäkinen, Suomen Metsästysyhdistys 187 »<br />

SE 1958 joukkue Suomen Metsästysyhdistys 549 »<br />

Metsästyshaulikkoammunta, 100 kiekkoa<br />

SE 1960 Tuukka Mäkinen, Pohjois-Hämeen Ampujat 97<br />

SM 1963 joukkue Pohjois-Hämeen Ampujat 1 <strong>27</strong>2<br />

SE 1963 Pohjois-Hämeen Ampujat <strong>27</strong>2<br />

ME 1962 USA, Kairo 394<br />

Metsästyshaulikkoammunta, 150 kiekkoa<br />

SM 1963 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 141<br />

Metsästyshaulikkoammunta, 200 kiekkoa<br />

SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 195<br />

ME 1962 N. Durnev, Neuvostoliitto, Kairo 200<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»<br />

»

<strong>32</strong><br />

33<br />

SUOMEN<br />

GOLFLIITTO<br />

SUOMEN<br />

HIIHTOLIITO<br />

Puheenjohtaja<br />

V. Tuukkanen<br />

Puheenj ohtaj a<br />

Ali Koskimaa<br />

Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

vuodesta 1958 kansainväliseen liittoon European Golf Associaton,<br />

vuonna 1963 seuroja 6, jäseniä 523 miestä, 190 naista,<br />

81 poikaa ja 37 tyttöä, yhteensä 523.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja Eljas E r k k 0<br />

Liiton puheenjohtaja Väinö T u ukk a n en<br />

Liiton sihteeri Aarne No r d b e r g<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Jalo Grönlund 282<br />

Anna Kristiina Brändström 238<br />

Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan<br />

lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon<br />

Federation Internationale de Ski (perustaj aj äsen) ,<br />

vuonna 1963 seuroja 940, jäseniä 107.965 miestä, 33.396 naista,<br />

81.402 poikaa ja 36.138 tyttöä, yhteensä 258.901.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n i em i<br />

Liiton puheenjohtaja: Ali K 0 s kim a a<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Veli Saarinen ja Pauli<br />

Swanljung<br />

Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i n e n<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Miehet:<br />

50 km Arto Tiainen, Mikkelin Hiihtäjät 3.00.44,7<br />

30 km Arto Tiainen, Mikkelin Hiihtäjät 1.38,08,2<br />

15 km Jorma Kortelainen, Jämsänkosken Ilves 48.22,1<br />

3 x 10 km Jämsänkosken Ilves (Väinö Huhtala, Veikko<br />

Hakulinen, Jorma Kortelainen) 1.48.52,4<br />

Mäenlasku Ensio Hyytiä, Ounasvaaran Hiihtoseura 218,4<br />

Yhdistetty kilpailu Esko Jussila, Lahden Hiihtoseura 497,08<br />

Pujottelu Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura 53,1<br />

Suurpujottelu Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura 97,4<br />

Ampumahiihto Veikko Hakulinen, Jämsänkosken Ilves 1.<strong>27</strong>,18<br />

3

34<br />

Naiset:<br />

10 km Mirja Lehtonen, Uuraisten Urheilijat<br />

5 km Mirja Lehtonen, Uuraisten Urheilijat<br />

3 x 5 km Leppävirran Viri (Tuula Karttunen, Leena<br />

Jäppinen, Mirjam Kauhanen)<br />

Pujottelu Margareta Björkbom, Grankulla IFK<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

Pohjoismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa<br />

Suomi Ruotsi<br />

I ryhmä: kansakoulut 302.620 222.758<br />

II ryhmä: oppikoulut 120.2<strong>32</strong> 44.652<br />

III ryhmä: yliopistot ym. koulut 7.136 10.826<br />

Yhteistulos 429.987 <strong>27</strong>8.236<br />

30.04,0<br />

19.40,9<br />

1.07.56,0<br />

1.23,8<br />

Norja<br />

87.599<br />

10.225<br />

6.167<br />

103.991<br />

SUOMEN<br />

JUDOLIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

T. Muren<br />

35<br />

Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu<br />

Vuodesta 1962 Euroopan Judoliittoon (UEJ) , vuonna 1963<br />

seuroja 5, jäseniä 390 miestä, 49 naista, 105 poikaa ja 26<br />

tyttöä, yhteensä 570.<br />

Liiton puheenjohtaja: T. M u r e n<br />

Liiton sihteeri: C. S af i u 11 a<br />

Liiton päävalmentaja: V. H a ukk a<br />

SUOMEN MESTARI 1963<br />

Max Jensen<br />

SUOMEN MESTARI 1964<br />

Pauli Hissa<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

+ Suomi-Ruotsi 50-35

36<br />

SUOMEN<br />

]Ä Ä KI E K K OLIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Harry Lindblad<br />

Liitto on perustettu 1929, liittynyt SVUL:oon 1937, kuuluu<br />

vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue Internationale<br />

de Hockey Sur Glace (LIHG), vuonna 1963 seuroja 248,<br />

jäseniä 21.100 miestä ja 14.076 poikaa, yhteensä 35.176.<br />

Liiton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Reijo M ann erI a<br />

Liiton päävalmentaja: Viljo W i r k kun e n<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Rauman Lukko (R. Kaitala, J. Puumalainen, K. Virkku, H. Stenvall,<br />

T. Rastio, S. Vainio, P. Jokinen, M. Keinonen, M. Ruusunen,<br />

P. Ahlsten, R. Kanerva, P. Rautalin, K. Rosvall, S. Sainio, H.<br />

Törmä).<br />

Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, josta 15 voittoja, 0 tasapelejä,<br />

3 tappiota, maaliluku 94-41, pisteitä 30.<br />

Nuoret<br />

Hämeenlinnan Tarmo (Hannu Sairio, Pekka Pehu, Ilpo Koskela,<br />

Erkki Kautto, Vilho Lehtosalo, Petri Jääskeläinen, Lauri Lindberg,<br />

Pertti Tamminen, Erkki Kolu, Seppo Salisma, Seppo Jormalainen,<br />

Pentti Harju, Pekka Ylänne, Kalevi Koskela, Kalevi Kainulainen,<br />

Reino Virkki).<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

+ Suomi-Ruotsi 5-3 15. 1. -63 Tampere<br />

+ Suomi-Länsi-Saksa 3-2 26. 1. -63 Mlinchen<br />

- Suomi-Ruotsi 1-6 16. 1. -63 Helsinki<br />

- Suomi-Länsi-Saksa 2-7 25. 1. -63 Bad Tölz<br />

- Suomi-Tshekkosl. 3-4 28. 2. -63 Turku<br />

- Suomi-Tshekkosl. 4-6 1. 3. -63 Rauma<br />

- Suomi-Kanada 2-8 3. 3. -63 Tampere<br />

- Suomi-Kanada 2-7 4. 3. -63 Helsinki<br />

Nuoret<br />

+ Suomi-Norja 7-4 2. 3. -63 Avesta<br />

- Suomi-Ruotsi 0-8 3. 3. -63 Ludvika<br />

37<br />

Nuoret<br />

Tappara, Tampere (H. Sivonen, V. Koivula, K. Lammi, 1. Haapaniemi,<br />

H. Koskimies, K. Mäkinen, R. Pussinen, J. Peltola, T. Nieminen,<br />

E. Hankela, P. Ansakorpi, K. Sillanpää, S. Mäkinen, T.<br />

Salovaara, P. Eljaala).<br />

SUOMEN MESTARIT 1964<br />

Tappara, Tampere (Matti Peltonen, Hannu Elo, Kalevi Nummi,<br />

nen, Reijo Ojanen, Harri Harvala, Esko Luostarinen, Kari Mäkinen,<br />

Matti Kaski, Mikko Holopainen, Jouni Seistamo, Fentti<br />

Hyytiäinen, Timo Ahlqvist, Seppo Liitsola, Pertti Ansakorpi,<br />

Juhani Peltola, Seppo Mäkinen).<br />

--~- --<br />

---~~-~

38<br />

39<br />

Ikämiehet<br />

K-1 500 m Y. Hämäläinen, VeSa<br />

K-1 5.000 m Y. Hämäläinen, VeSa<br />

2.07,0<br />

25.08,0<br />

SUOMEN<br />

KANOOTTILIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Olavi A. Ranta<br />

Liitto on perustettu 19<strong>32</strong>, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon International<br />

Canoa Federation (ICF), vuonna 1963 seuroja 41,<br />

jäseniä 2.255 miestä, 1.025 naista, 410 poikaa ja 410 tyttöä,<br />

yhteensä 4.100.<br />

Liiton puheenjohtaja: Olavi A. Ra n t a<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Maire Ala n e n<br />

Liiton päävalmentaja: Juhani M i e t t i n en<br />

SUOMEN MESTARIT<br />

Yleinen sarja<br />

K-1 500 m 1. Nummisto, TM<br />

K-1 1.000 m E. Strömsholm, TS<br />

K-1 10.000 m Th. Strömberg, DK<br />

K-2 500 m P. Vaskio/R. Björklund, C<br />

K-2 1.000 m P. Vaskio/R. Björklund, C<br />

K-2 10.000 m P. Vaskio/R. Björklund, C<br />

C-1 1.000 m R. Närjänen, PM<br />

C-1 10.000 m R. Närjänen, PM<br />

C-2 1.000 m J. Mäkinen/H. Koskinen, PM<br />

C-2 10.000 m J. Mäkinen/H. Koskinen, PM<br />

K-1 4x500 m Canoa I, C<br />

Naiset<br />

K-1 500 m Eila Kyröläinen, RKP<br />

K-2 500 m R. Bruce/M. Viitanen, PM<br />

K-1 5.000 m Eila Kyröläinen, RKP<br />

2.00,8<br />

4.15,6<br />

45.09,5<br />

1.55,5<br />

3.53,6<br />

42.56,6<br />

5.06,5<br />

. 55.10,0<br />

4.33,6<br />

50.16,4<br />

8.28,7<br />

2.25,2<br />

2.21,8<br />

31,45,5<br />

Nuoret<br />

K-2 5.000 m 19-20 v. pojat: C. Blomqvist/C. Sundman, C<br />

K-1 5.000 m 19-20 v. pojat: I. Nummisto, TM<br />

C-1 5.000 m 19-20 v. pojat: S. Ahlberg, PM<br />

K-2 2.500 m pojat alle 19 v.: M. Mäkelä/M. Löf, VeSa<br />

K-1 2.500 m alle 19 v. pojat: B. Hägert, W<br />

C-2 2.500 m alle 19 v. pojat: J. Paavola/M. Valoma, KaMe<br />

C-1 2.500 m alle 19 v. pojat: K. Mäkinen, PM<br />

K-410.000 m miehet yl. sarja: Canoa<br />

(Björklund, Vaskio, Blomqvist, Leidenius)<br />

K-4 500 m 19-20 v. pojat: PM I<br />

K-2 500 m 19-20 v. pojat: S. Henttonen/S. Mäkinen, PM<br />

K1- 500 m 19-20 v. pojat: I. Nummisto, TM<br />

K-4 500 m naiset: PM<br />

(R. Bruce, M. Niemi, M. Viitanen, O. Mörönen)<br />

C-1 500 m 19-20 v. pojat: S. Ahlberg, PM<br />

K-4 1.000 m miehet yl. sarja: Canoa<br />

(Björklund, Vaskio, Leidenius, Blomqvist)<br />

K-1 250 m alle 17 v. pojat: R. Sorariutta, TM<br />

K-2 250 m alle 21 v. tytöt: Magga Bergholm/<br />

M. Sandström, C<br />

K-1 250 m 17-18 v. pojat: B. Hägert, W<br />

K-2 250 m alle 19 v. pojat: H. Mäkelä/M. Löf, VeSa<br />

K-1 250 m alle 17 v. tytöt, Marjo Lehtovirta, AM<br />

C-2 250 m alle 19 v. pojat: J. Paavola/M. Valoma, KaMe<br />

C-1 250 m alle 19 v. pojat, K. Mäkinen, PM<br />

K-1 250 m 17-20 v. tytöt, Magga Bergholm, C<br />

K-1 4x250 m alle 21 v. pojat seurajoukkuein:<br />

Pirkka-Melojat<br />

C-1 4x250 m : Pirkka-Melojat I<br />

24.43,0<br />

24.57,5<br />

44.37,1<br />

11.58,4<br />

12.50,0<br />

14.23,4<br />

16.45,2<br />

39.57,2<br />

1.48,7<br />

2.02,6<br />

2.02,6<br />

2.13,3<br />

2.44,2<br />

3.34,3<br />

1.04,7<br />

1.09,5<br />

59,3<br />

55,2<br />

1.41,8<br />

1.11,0<br />

1.17,6<br />

1.15,6<br />

3.57,4<br />

5.48,5<br />

Seuramestaruuskilpailun pisteet<br />

Pirkka-Melojat<br />

455 pistettä<br />

Canoa<br />

251 »<br />

Vesisamoilijat 196 »

40<br />

41<br />

SUOMEN KAUNO­<br />

LUISTELULIITTO<br />

SUOMEN<br />

KORIPALLOLIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Sampo Sovijärvi<br />

Puheenj oh taj a<br />

Olavi Harju<br />

Liitto on perustettu 1961, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu<br />

vuodesta 1961 kansainväliseen liittoon International<br />

S~ati~g Union (!SU), vounna 1963 seuroja 64, jäseniä 918<br />

mIesta, 1.215 naIsta, 887 poikaa ja ' 3.949 tyttöä, yhteensä<br />

6.969.<br />

Liiton puheenjohtaja: Sampo S 0 v i j ä r v i<br />

Liiton sihteeri: Erkki Saa r i n e n<br />

Ragnar Wickström, HSK<br />

Anna-Maija Rissanen, HSK<br />

SUOMEN ME STARIT 1963<br />

Liitto on perustettu 1939, kuulunut SVUL:oon 1947 lähtien,<br />

kuuluu kansainväliseen liittoon International Amateur<br />

Basketball Federation (FIBA) , vuonna 1963 seuroja 308,<br />

jäseniä 16.289 miestä, 4.589 naista, 16.999 poikaa ja 4.892<br />

tyttöä, yhteensä 42.769.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Jussi La p p i - S e p p älä<br />

Liiton puheenjohtaja: Olavi H a r j u<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Eino 0 jan e n<br />

Liiton päävalmentaja: Kalevi Tuo m i n e n<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Tuula Nylund, HSK<br />

Ty t ö t<br />

Miehet: Helsingin Kisa-Toverit<br />

(Teijo Finneman. Pertti Hurme, Martti Liimo, Kari Liimo, Jaakko<br />

Manssila, Jorma Neva-aho, Kari Nyqvist, Kalevi Raunio, Pertti<br />

Risku, Raimo Vartia). Pelannut mestaruussarjassa 22 ottelua,<br />

joista 19 voittoa, 3 häviötä, koripisteet 1.817-1.481, pisteitä 38.<br />

Naiset<br />

Helsingin Työväen Uimarit<br />

(Tellervo Haapaniemi, Hilkka Hakola, Leena Hakola, Tuula<br />

Laine, Marjatta Lehtinen, Anja Lintonen, Ritva Raunio, Leena<br />

Roiha, Airi Sanden, Sirpa Siissala, Liisa Turpeinen) Pelannut<br />

mestaruussarjassa 16 ottelua, joista 14 voittoa, 2 tappiota, koripisteet<br />

898-587, pisteitä 28.

42<br />

+ Suomi-Ruotsi<br />

+ Ruotsi-Suomi (nuoret)<br />

- Ruotsi-Suomi (naiset)<br />

+ Suomi-Puola<br />

- Neuvostoliitto-Suomi<br />

- DDR---Suomi<br />

- Tshekkoslovakia-Suomi<br />

+ Espanja-Suomi<br />

- Puola-Suomi<br />

- Romania-Suomi<br />

- Ranska-Suomi<br />

+ Hollanti-Suomi<br />

- Ranska-Suomi<br />

+ Suomi-Unkari<br />

MAAOTTELUT<br />

71-63<br />

33-91<br />

51-23<br />

75-69<br />

75-53 EM-kisoissa<br />

73-50 »<br />

78-45 »<br />

79-83 »<br />

68-54 »<br />

69-55 »<br />

61-59 »<br />

58-71 »<br />

60-50 »<br />

70-62 »<br />

SUOMEN KUNTO­<br />

URHEILULII1TO<br />

Puheenjohtaja<br />

J. E. Niemi<br />

Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961, vuonna<br />

1963 seuroja 1.704, jäseniä 190.657 miestä, 75.<strong>32</strong>9 naista,<br />

134.102 poikaa ja 67.888 tyttöä, yhteensä 467.976.<br />

Liiton puheenjohtaja: J. E. N i e m i<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Mauri 0 k san e n<br />

43<br />

Suomen Kuntourheiluliiton vuonna 1963 aloittamaa valtakunnallista<br />

kuntokilpailua jatkettiin vuonna 1964 siten, että tavoitevaatimusta<br />

hieman korotettiin ja suorituskorttiin lisättiin kunnon<br />

tarkkailua varten jokamiehen kuntotestiohjeet tarkkailukortin<br />

muodossa.<br />

Vuonna 1963 osallistui viidenteen Paavon Polku-kilpailuun kaikkiaan<br />

563.068 suorittajaa.<br />

Vuoden 1963 aikana käynnistettiin Opetusministeriön aloitteesta<br />

yhteistoiminta Suomen Ladun ja Kansanurheilun Keskusliiton<br />

kanssa. Yhteistyö jatkuu vuonna 1964 neuvottelutasolla. Eräänä<br />

huomattavimmista yhteistyömuodoista on osallistuminen Terveiden<br />

Elämäntapojen Edistämisvuoden liikuntajaoksen toimintaan<br />

yhtenä sen rungon muodostavista jäsenistä.

44<br />

SUOMEN<br />

KÄS 1 P ALLOLIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Risto Orko<br />

Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL:oon 1957, kuuluu<br />

vuodesta 1946 kansainväliseen liittoon Internationale HandbalI<br />

Federation (IHF), vuonna 1963 seuroja 65, jäseniä<br />

12.110 miestä, 3.570 naista, 3.080 poikaa ja 1.179 tyttöä,<br />

yhteensä 19.939.<br />

Liiton puheenjohtaja: Risto 0 r k 0<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Orjo P ä t t i n i e m i<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Hallipeli<br />

Arsenal (Rolf Schönberg, Timo Tallgren, Pentti Väänänen, Raimo<br />

Aarnio, Nils-Johan Rosenbröijer, Bengt Fager, Christer Sederlöf,<br />

Harry Karlama, Rauno Ailus, Paul Lemström, Harry Piehl).<br />

Joukkue pelasi mestaruussarjassa 16 ottelua, joista voittoja 14,<br />

tasapelejä 1, tappioita 1, maaliluku 393-290, pisteitä 29.<br />

Naiset<br />

Idrottsföreningen Kamraterna (HIFK) (Marita Weckström, Helga<br />

Schorin, Soili Kari, Hillevi Kullberg, Anita Mecklin, Monica<br />

Grönholm, Anneli Kullberg, Ulla Stambej, Sonja Gustafsson, Nina<br />

Huusko, Yvonne Saven).<br />

Nuoret<br />

Sparta, Helsinki (Nils Björklund, Seppo Sarnola, Kale~i Björkman,<br />

Karl-Gustav v. Alfthan, Stig Hietala, Olle BJugg, Stig W~~k ­<br />

man, Jorma Pentikäinen, Jyrki Heliskoski, Stig Edelman, BJorn<br />

Ahlfors).<br />

Ulkopeli<br />

Bollklubben -46, Karjaa (Per-Erik Lundell, Folke SÖderb:rg,<br />

Kurt Rönnblad, Bo Lundell, Max Holmberg, Tuomo Haavlsto,<br />

Lennart Malmberg Hans Lindholm, Ingmar Ekström).<br />

Joukkue pelasi lo~pusarjassa 3 ottelua, jotka se voitti kaikki,<br />

maaliluku 60-38 pisteitä 6.<br />

Naiset<br />

Idrottsföreningen Kamraterna (HIFK) (joukkue sama kuin hallipelissä)<br />

.<br />

Nuoret<br />

Sparta, Helsinki (Seppo Sarnola, Kaj Hietala, ~tig Hietala, Ka:.~vi<br />

Björkman Jyrki Heliskoski, Stig Edelman, Stig Weckman, BJorn<br />

Ahlfors , Karl-Gustav v. Alfthan, Jorma Pentikäinen).<br />

MAAOTTELUT<br />

Nuoret<br />

- Sveitsi-Suomi<br />

- Suomi-Romania<br />

- Suomi-Ruotsi<br />

- Ruotsi-Suomi<br />

- Tanska--Suomi<br />

+ Islanti-Suomi<br />

- Norja-Suomi<br />

45<br />

20-13<br />

16-<strong>32</strong><br />

21-22<br />

20-12<br />

24-14<br />

12-17<br />

15-11<br />

Joukkue pelasi mestaruussarjassa 7 ottelua, jotka se voitti kaikki,<br />

maaliluku 128-42, pisteitä 14.

46<br />

47<br />

SUOMEN<br />

LENTOPALLOLIITTO<br />

SUOMEN<br />

LUISTELULIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Heikki Kouri<br />

Puheenj oh taj a<br />

Aarno Pajunen<br />

Liitto on perustettu 1959, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu<br />

vuodesta 1963 kansainväliseen liittoon Federation Inter­<br />

~~tio~.~ de Voll~e ~.all (FIVB), vuonna 1963 seuroja 343,<br />

Jasema 19.865 mIesta, 9.130 naista, 13.764 poikaa ja 7.383<br />

tyttöä, yhteensä 50.142.<br />

Liiton puheenjohtaja: Heikki K 0 u r i<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Torsti Se p p älä<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Rantaperkiön Isku, Tampere (Seppo Janhunen, Heikki Jokela,<br />

Aimo Järvinen, Pauli Katajisto, Juhani Lampinen Raimo Lehto<br />

Martti Nyyssönen, Pekka Vilen). ' ,<br />

Seura pelasi mestaruussarjassa 10 ottelua, joista voittoja 9, häviöitä<br />

1, erät 29-7, pisteitä 526-375, sarjapisteitä 18.<br />

Naiset<br />

Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki (Ilmi Haimi, Mirja Harthin,<br />

Terttu Juntunen, Raija Kurki, Eija Kuusio, Pirkko Laine, Inkeri<br />

Mikkola, Liisa ,Mäki, Ritva Mäkinen, Justa Mänttäri, Aune Ropponen,<br />

Seija Salminen).<br />

MAAOTTELUT<br />

- Suomi-Romania 0-3 + Suomi-Itävalta 30-1<br />

- Suomi-Hollanti 0-3 + Suomi-Länsi-Saksa 3-1<br />

- Suomi- Puola 0-3 - Suomi-Turkki 0-3<br />

- Suomi-Itä-Saksa 0-3 - Suomi-Belgia 0-3<br />

- Suomi-Italia 1-3 + Suomi-Tanska 3-0<br />

Liitto on perustettu 1908, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu<br />

vuodesta 1908 kansainväliseen liittoon International<br />

Skating Union (ISU), vuonna 1963 seuroja 130, jäseniä<br />

4.500 miestä, 2.500 naista, 11.300 poikaa ja 9.028 tyttöä,<br />

yhteensä <strong>27</strong>.<strong>32</strong>8.<br />

Liiton puheenjohtaja: Aarno P a j u n e n<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Pentti P e 1 t 0 per ä<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

SM 1963 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit<br />

SM 1963 (naiset) Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät<br />

SM 1964 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit<br />

SM 1964 (naiset) Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät<br />

MAAOTTELU 1963<br />

+ Suomi-Leningrad 1.902,607-1.913,477<br />

~MANENNÄTYKSET<br />

Miehet<br />

500 m Evgeni Grishin, N-liitto, Alma Ata <strong>27</strong>. 1. 1963<br />

1500 m Juhani Järvinen, Suomi, Squaw Valley 1. 3. 1959<br />

5000 m Jonny Nilsson, Ruotsi, Karuizawa 23. 2. 1963<br />

10000 m Jonny Nilsson, Ruotsi, Karuizawa 24. 2. 1963<br />

Pisteet Jonny Nilsson, Ruotsi<br />

39,5<br />

2.06,3<br />

7.34,3<br />

15.33,0<br />

178.447<br />

--- ---~

48<br />

Naiset<br />

500 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata <strong>27</strong>. 1. 1962 44,9<br />

1000 m L. Skoblikova, N-liitto, Karuizawa 22. 2. 1963 1.31,8<br />

1500 m Inga Voronina, N-liitto, Karuizawa <strong>27</strong>. 1. 1962 2.19,0<br />

3000 m Inga Voronina, N-liitto, Karuizawa 28. 1. 1962 5.06,0<br />

(5000 m Rimma Shukova, N-liitto, Karuizawa, 24. 1. 1953 9.01,6)<br />

Pisteet Inga Voronina, N -liitto 189.033<br />

SUOMEN ENNÄTYKSET<br />

Miehet<br />

500 m Seppo Hänninen, Outokumpu 21. 3. 1964<br />

1000 m Simo Rinne, Valkeakoski 15. 3. 1964<br />

1.500 m Keijo Tapiovaara, Helsinki 26. 1. 1964<br />

3000 m Juhani J ärvinen, Lauritsala 28. 2. 1956<br />

5000 m Keijo Tapiovaara, Lauritsala 29. 2. 1964<br />

10000 m Jouko Launonen, Varkaus 6. 1. 1964<br />

Pisteet Keijo Tapiovaara<br />

Naiset<br />

500 m Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957<br />

1 000 m Kaija Mustonen, Rovaniemi 19. 1. 1964<br />

1500 m Kaija Mustonen, Pälkäne 24. 2. 1964<br />

3000 m Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957<br />

(5 000 m Eevi Huttunen, Rovaniemi 20. 3. 1954<br />

Pisteet Kaija Mustonen<br />

41,8<br />

1.<strong>27</strong>,9<br />

2.13,0<br />

4.46,2<br />

8.01,5<br />

16.48,5<br />

186.673<br />

48,2<br />

1.39,3<br />

2.35,0<br />

5.18,8<br />

9.28,9)<br />

204.850<br />

SUOMEN<br />

MIEKKAILULIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Torvald Appelroth<br />

Liitto on perustettu 1931, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu<br />

vuodesta 1931 kansainväliseen liittoon Federation Internationale<br />

d'Escrime, vuonna 1,963 seuroja 16, jäseniä 457<br />

miestä, 234 naista, 269 poikaa ja 139 tyttöä, yhteensä 1.099.<br />

Liiton puheenjohtaja: Torvald A p p e 1 r 0 t h<br />

Liiton sihteeri: Heljä P u II i<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Floretti, miehet: Kaj Czarnecki (Attack)<br />

Floretti, naiset: Leena Mälkki (HFM)<br />

KaIpa: Kaj Czarnecki (Attack)<br />

Säilä: Kaj Czarnecki (Attack)<br />

49<br />

Nuoret<br />

Floretti, miehet: Ilkka Seppänen (M-M)<br />

Floretti, naiset: Birgitta Appelroth (HFM)<br />

Kalpa: Lars Appelroth (HFM)<br />

Joukkueet<br />

Floretti, miehet: Miekka-Miehet (Jouko Halme, Erkki Kerttula,<br />

Eero Kytölä, Ilkka Seppänen)<br />

Floretti, naiset: Helsingin Miekkailijat 1 (Birgitta Appelroth, Yrsa<br />

Gallen, Irma Ivanoff, Marjatta MouIin)<br />

Kalpa: Helsingin Nykyaik. 5-ottelijat 1 (Kari Kaaja, Arto Norovirta,<br />

Keijo Vanhala)<br />

Säilä: Helsingin Miekkailijat (Lars Appelroth, Stig Carlson, Nils­<br />

Robert Sjöblom, Carl-Johan Thoden)<br />

4<br />

. - - ~----

SUOMEN<br />

MOOTTORI LIITTO<br />

SUOMEN NAISTEN<br />

LIIKUNTAKASVATUS­<br />

LIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Arne Berner<br />

Puheenjohtaja<br />

Liisa Orko<br />

Liitto on perustettu 1922, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu<br />

perustamisvuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Federation<br />

Internationale Motocycliste (F.I.M.).<br />

Liiton puheenjohtaja: Arne B e r ne r<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Matti J . Vi r 0<br />

Liiton järjestösihteeri: Aadolf Le m m e t t i<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

TT, alle 500 cm 3 Anssi Resko, Salpausselän MK<br />

TT, alle 350 cm 3 Taneli Lepo, Savonlinnan MK<br />

TT, alle 125 cm 3 Seppo Näppi, Keski-Suomen MK<br />

Motocross, alle 500 cm3 Aarno Erola, Helsingin MMK<br />

Motocross, alle 250 cm 3 Pentti Kalteva, Hyvinkään MK<br />

Maarata, 500 cm 3 TiIp.o Laine, Turun MK<br />

Speedway, 500 cm3 Timo Laine, Turun MK<br />

Jäärata, 500 cm 3 Valle Seliverstov, Helsingin MK<br />

Maantie, alle 750 cm 3 Pertti Kärhä, Helsingin MK<br />

Maantie, alle 250 cm 3 Lars Dufvelin, Tikkurilan MK<br />

Maantie, alle 175 cm 3 Pekka Niinikoski, Hämeenlinnan MK<br />

Maantie, alle 125 cm 3 Keijo Sundberg, Helsingin MK<br />

Maantie, sivuv.lk., Kari Niemi - Klaus Louhivuori Helsingin MK<br />

Maantie, joukkue, Helsingin MK (Olavi Hokkanen, Pertti Kärhä,<br />

Keijo Benjaminsson)<br />

Trial, Veikko Kamunen, Rovaniemen MK<br />

Liitto on perustettu 1896, liittynyt SVUL:oon 1948, kuuluu<br />

Uuden Voimistelun Kansainväliseen liittoon (LIGymM) ,<br />

vuonna 1963 seuroja 412, jäseniä 29.885 naista ja 20.830<br />

tyttöä, yhteensä 50.715.<br />

Liiton puheenjohtaja: Liisa 0 r k 0<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Anna K i n n u ne n<br />

Vuonna 1963 oli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolla kenttätyössä<br />

1.335 eriasteista voimistelunjohtajaa eri osastoilla yhteensä<br />

22.842 harjoituskertaa. Lisäksi järjestettiin urheilu-, palloilu-,<br />

tanhu- ym. harJoituksia 4.990 sekä retkiä 457, joille osallistui<br />

7.948 jäsentä.<br />

SNLL:n jäsenseurojen omissa juhlatilaisuuksissa esiintyi vuoden<br />

1963 kuluessa kaikkiaan 8.511 nais- ja tyttövoimistelijaa, minkä<br />

lisäksi muiden seurojen juhliin osallistui 7.894 voimistelijaa kaikkiaan<br />

590 eri tilaisuudessa, joissa oli katsojia noin 302.713.<br />

Kansainvälinen LIGymM'n IV Akatemia järjestettiin Vierumäellä<br />

ja oli siinä osanottajia 210, joista 60 % ulkomaalaisia. .<br />

SNLL järjesti Uuden Voimistelun Suurkisat Lahdessa 6-8. 7. KIsoihin<br />

osallistui 4 saksalaista ja 1 ruotsalainen voimistelijajoukkue.<br />

Paitsi SNLL:n omia jäseniä osallistui kisoihin ulkolaisten<br />

joukkueiden lisäksi yksityisiä vieraita seuraavista maista: C~il~ ,<br />

Egypti, Itävalta, Jugoslavia, Kanada, Puola, Ruotsi, Saksa, Svel~l ,<br />

Unkari ja Venezuela. Kaikenkaikkiaan nousi kisoihin osallistujIen<br />

määrä 4.000:een.<br />

SNLL:n puitteissa oli 1963 vuoden loppuun mennessä kirjattu erilaisia<br />

merkkisuorituksia yhteensä 621.381 kappaletta, joista urheilumerkkejä<br />

on 454.850 ja hiihtomerkkejä 119.267.

52<br />

53<br />

NYKYAIKAISEN<br />

5-0TTELUN LIITTO<br />

SUOMEN<br />

NYRKKEILYLIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

U. Poppius<br />

Puheenj oh taj a<br />

Valle Resko<br />

Liitto on perustettu 1948, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

vuodesta 1948 perustajajäsenenä kansainväliseen liittoon<br />

UniOl1/ InternaJtionale Pentathlon Moderne (UIPM),<br />

vuonna 1963 seuroja 4, jäseniä 78 miestä, 12 naista, 23 poikaa<br />

ja 1 tyttö, yhteensä <strong>114</strong>.<br />

Liiton puheenjohtaja: U. P 0 p P i u s<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Raimo H a av i k k 0<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

5-ottelu J . Hotanen<br />

4-ottelu K. Vanhala -<br />

3-ottelu K. Pekkonen<br />

4.729 P<br />

3.834 p<br />

2.582,5 p<br />

Liitto on perustettu 1923, liittynyt SVUL:oon 1935, kuuluu<br />

vuodesta 1926 kansainväliseen liittoon Association InternationaI<br />

de Boxe Amateur (AIBA) , vuonna 1963 seuroja<br />

1<strong>32</strong>, jäseniä 6.709 miestä, 261 naista, 5.141 poikaa ja 172<br />

tyttöä, yhteensä 12.283.<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Sarja 51 Ossi Palvalin, Sysmän Sisu<br />

» 54 Börje Karvonen, Tapanilan Erä<br />

» 57 Jorma Limmonen, Helsingin Tarmo<br />

» 60 Antero Halonen, Varkauden Urheilijat<br />

» 63% Jarmo Berglöf, Viipurin Nyrkkeilijät<br />

» 67 Pertti Purhonen, Viipurin Nyrkkeilijät<br />

» 71 Kurt Mattsson, Helsingin Atleettiklubi<br />

» 75 Ilmo Lindqvist, Helsingin Tarmo<br />

» 81 Ismo Leinonen, TUL<br />

Raskassarja Matti Luojukoski, Harjavallan Tv. Urheilijat<br />

SUOMEN MESTARIT 1964<br />

Sarja 51 Ossi Palvalen, Sysmän Sisu<br />

» 54 Börje Karvonen, Tapanilan Erä<br />

» 57 Jorma Limmonen, Helsingin Tarmo<br />

» 67 Antero-Halonen, Varkauden Urheilijat<br />

» 63 % Mauri Ruonala, TUL<br />

» 67 Pertti Purhonen, Viipurin Nyrkkeilijät

54<br />

55<br />

» 71 Kalevi Takala, Porin Tarmo<br />

» 75 Leo Saloranta, Helsingin Tarmo<br />

» 81 Pekka Laurila, Tyrvään-Vammalan Voima<br />

Raskassarja Reino Kivekäs, TUL<br />

MAAOTTELUT<br />

- Yhdistynyt Arabitasavalta-Suomi<br />

+ Suomi-Tanska<br />

- Eesti-Suomi<br />

-+- Ruotsi-Suomi<br />

- Pohjois-Ruotsi-Pohjois-Suomi<br />

Nuoret<br />

- Ruotsi-Suomi<br />

7-3<br />

9-1<br />

7-3<br />

5-5<br />

7-3<br />

7-3<br />

SUOMEN<br />

PAINILIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Esko Kossila<br />

Liitto on perustettu 1906 kuuluen perustamisestaan lähtien<br />

SVUL:oon, kuuluu vuodesta 1923 kansainväliseen liittoon<br />

Federation International Lutte Amateur (FILA), vuonna<br />

1963 seuroja 180, jäseniä, 15.646 miestä ja 11.471 poikaa,<br />

yhteensä <strong>27</strong>.117.<br />

Liiton puheenjohtaja: Esko K 0 s s i 1 a<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Onni Sir e n i u s<br />

Liiton päävalmentaja: Veijo V a s k 0<br />

SUOMEN MESTARIT<br />

vapaapainissa<br />

1963 52 kg Teuvo Näätänen, TUL<br />

57 » Pekka Alanen, Lappajärven Veikot<br />

63 » Tauno Jaskari, Nurmon Jymy<br />

70 » Erkki Penttilä, Nurmon Jymy<br />

78 » Veikko Rantanen, Heinolan Isku<br />

87 » Matti Laakso, Oulun Poliisi-Urheilijat<br />

97 » Aimo Mäenpää, Oulun Poliisi-Urheilijat<br />

yli 97 :l) Jussi Mäki-Hukkala, Peräseinäjoen Toive<br />

1964 52 kg Reino Salomäki, Kuortaneen Kunto<br />

57 » Ilmari Maunula, Nurmon Jymy<br />

63 » Tauno Jaskari, Nurmon Jymy<br />

70 » Erkki Penttilä, Nurmon Jymy<br />

78 » Veikko Rantanen, Heinolan Isku<br />

87 » Eino Ikola, Seinäjoen Urheilijat<br />

97 » Antero Vanhanen, Viipurin Voimailijat<br />

yli 97 » Vihtori Ahven, Kotkan Paini.miehet

56<br />

57<br />

kreikli:alais-roomalaisessa<br />

painissa<br />

1963 52 kg Risto Björlin, Vaasan Voima-Veikot<br />

57 » Raimo Taskinen, TUL<br />

63 » Mauri Seppä, Myllykosken Kilpa-Veljet<br />

70 » Kauno Määttä, Tupoksen Tuisku<br />

78 » Matti Laakso, Oulun Pyrintö<br />

87 » Pentti Punkari, Kotkan Painimiehet<br />

97 » Antero Vanhanen, Viipurin Voimailijat<br />

yli 97 » Taisto Kangasniemi, TUL<br />

MAAOTTEL UT 1963<br />

- Viro-Suomi<br />

+ Suomi-Itä-Saksa<br />

+ Suomi-Ruotsi<br />

Nuoret<br />

- Ruotsi-Suomi<br />

5,5-2,5<br />

5-3<br />

17-15<br />

17,5-14,5<br />

SUOMEN<br />

PAINONNOSTOLIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Bruno Nyberg<br />

Liitto on perustettu 1934, liittynyt SVUL:oon 1934, kuuluu<br />

vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Internationale<br />

Halterophile et Culturiste, vuonna 1963 seuroja<br />

280, jäseniä 17.685 miestä, 893 naista, 12.444 poikaa ja 816<br />

tyttöä, yhteensä 31.838.<br />

Liiton puheenjohtaja: Bruno Ny b e r g<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Mauri Ra u van t 0<br />

MESTARIT JA ENNÄTYKSET<br />

s a r j a 5 6 k g, p u n n e r r u s<br />

SE 92,5 kg Timo Nummelin, 1964<br />

PE 92,5 kg Timo Nummelin, Suomi 1964<br />

ME 116,0 kg S. Uljanov, Neuvostoliitto 1962<br />

tempaus<br />

SE 95,0 kg Aarne Vehkonen, Tikkakosken Tikka 1963<br />

PE 95,0 kg Aarne Vehkonen, Suomi 1963<br />

ME 108,0 kg S. Ichinoseki, Japani 1963<br />

työntö<br />

SE 117,5 kg Matti Rajaluoto, Pyrinnön Painonnostajat 1962<br />

PE 117,5 kg Einar Edberg, Ruotsi 1957<br />

Matti Rajaluoto, Suomi 1962<br />

ME 139,5 kg Chen Ching-Kai, Kiina 1957

58<br />

59<br />

yhteistulos .<br />

SM 292,5 kg Aarne Vehkonen, Tikkakosken Tikka<br />

SE 292,5 kg Aarne Vehkonen, Tikkakosken Tikka<br />

PE 292,5 kg Aarne Vehkonen, Suomi<br />

ME 352,5 kg Y. Miyake, Japani<br />

S a r j a 6 ° k g, p u n n e r r u s<br />

SE 102,5 kg Martti Muukka, Pieksämäen Pyrintö<br />

PE 102,5 kg Martti Muukka, Suomi<br />

ME 125,0 kg I. Fördi, Unkari<br />

tempaus<br />

SE 103,5 kg Matti Eskelinen,<br />

PE 103,5 kg Matti Eskelinen, Suomi<br />

ME 120,0 kg Y. Miyake, Japani<br />

työntö<br />

SE 133,0 kg Martti Muukka Pieksämäen Pyrintö<br />

PE 133,0 kg Martti Muukka, Suomi<br />

ME 150,5 kg Y. Miyake, Japani<br />

yhteistulos<br />

SM 312,5 kg Martti Muukka, Pieksämäen Pyrintö<br />

SE <strong>32</strong>7,5 kg Martti Muukka, Pieksämäen Pyrintö<br />

PE <strong>32</strong>7,5 kg Martti Muukka, Suomi<br />

ME 377,5 kg Y. Miyake, Japani<br />

S a r j a 6 7,5 kg, p u n n e r r u s<br />

SE 120,0 kg Pekka Laine,<br />

PE 120,0 kg Pekka Laine, Suomi<br />

ME 139,5 kg S. Lopatin, Neuvostoliitto<br />

tempaus<br />

SE 110,0 kg Martti Kirjokivi, Hyvinkään Voima-Veikot<br />

PE 110,0 kg Ingemar Gustafsson, Ruotsi<br />

Martti Kirjokivi, Suomi<br />

ME 131,5 kg S. Lopatin, Neuvostoliitto<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1962<br />

1964<br />

1964<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1955<br />

1963<br />

1963<br />

yhteistulos<br />

SM 340,0 kg Martti Kirjokivi, Hyvinkään Voima-Veikot<br />

SE 352 5 kg Mauno Heiskanen,<br />

PE 352:5 kg Sven-Erik Westlin, Ruotsi<br />

Mauno Heiskanen, Suomi<br />

ME 420,0 kg S. Lopatin, Neuvostoliitto<br />

S a r j a 7 5 k g, p u n n e r r u s<br />

SE 130,0 kg Tauno Kare, Herakles<br />

PE 130,0 kg Tauno Kare, Suomi<br />

ME 148,0 kg G. Veres, Unkari<br />

tempaus<br />

SE 130,0 kg Tauno Kare, Herakles<br />

PE 130,0 kg Tauno Kare, Suomi<br />

ME 140,5 kg V. Beljajev, Neuvostoliitto<br />

työntö<br />

SE 160,0 kg Tauno Kare, Herakles<br />

PE 160 ° kg Tauno Kare, Suomi<br />

ME 173:5 kg H. Zdrasila, Tshekkoslovakia<br />

yhteistulos<br />

SM 395,5 kg Tauno Kare, Herakles<br />

SE 405,0 kg Tauno Kare, Herakles<br />

PE 405,0 kg Tauno Kare, Suomi<br />

ME 440,0 kg A. Kurinov, Neuvostoliitto<br />

S a r j a 8 2,5 k g, p u n n e r r u s<br />

SE 145,0 kg Kaarlo Kangasniemi, Porin Pyrintö<br />

PE 145,0 kg Kaarlo Kangasniemi, Suomi<br />

ME 160,0 kg G. Veres, Unkari<br />

tempaus<br />

SE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi, Tamp~reen Pyrintö<br />

PE" 146,5 kg Jaakko Kailajärvi, SUOffil<br />

ME 146,5 kg Jaakko Kailajärvi, Suomi<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1961<br />

1963<br />

1961<br />

1963<br />

1961<br />

1961<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1961<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1962<br />

1962<br />

1962<br />

työntö<br />

SE 140,0 kg Mauno Heiskanen,<br />

PE 141,0 kg S-E. Westlin, Ruotsi<br />

ME 163,5 kg A. Majasin, Neuvostoliitto<br />

1964<br />

1963<br />

1963<br />

työntö<br />

SE 175,0 kg Jouni Kailajärvi, Tampereen Kisaveikot<br />

PE 175,0 kg Jouni Kailajärvi, Suomi<br />

ME 187,0 kg G. Veres, Unkari<br />

1962<br />

1962<br />

1963<br />

---~- ~----

60<br />

61<br />

yhteistulos<br />

SM 425,0 kg Jaakko Kailajärvi, Tampereen Pyrintö<br />

SE 440,0 kg Jaakko Kailajärvi, Tampereen Pyrintö<br />

PE 440,0 kg Jaakko Kailajärvi, Suomi<br />

ME 477,5 kg G. Veres, Unkari<br />

1963<br />

1962<br />

1962<br />

1963<br />

yhteistulos<br />

SM 477,5 kg Reino Suominen, Turun Ve.ikot<br />

SE 4875 kg Reino Suominen, Turun VeIkot<br />

PE 487 5 kg Reino Suominen, Suomi<br />

ME 557:5 kg J . Vlasov, Neuvostoliitto<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

1963<br />

S a r j a 9 0 k g, p u n n e r r u s<br />

SE 142,5 kg Jouni Kailajärvi, Tampereen Kisaveikot 1963<br />

PE 142,5 kg Jouni Kailajärvi, Suomi 1963<br />

ME 163,0 kg V. Golovanov, Neuvostoliitto 1963<br />

tempaus<br />

SE 142,5 kg Jaakko Kailajärvi, Tampereen Pyrintö 1963<br />

PE 142,5 kg Jaakko Kailajärvi, Suomi 1963<br />

ME 147,0 kg W. Berlisov, Neuvostoliitto 1963<br />

työntö<br />

SE 182,5 kg Jouni Kailajärvi, Tampereen Kisaveikot 1963<br />

PE 182,5 kg Jouni Kailajärvi, Suomi 1963<br />

ME 190,0 kg I. Palinski, Puola 1961<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

- Suomi-Puola 3-4 24. 2. 1963<br />

- Ranska-Suomi 5-2 18-19. 5. 1963<br />

+ Romania-Suomi 2-5 18-19. 5. 1963<br />

+ Suomi-Itä-Saksa 4-3 2-3. 8. 1963<br />

+ Suomi-Ruotsi 7-0 17. 11. 1963<br />

- Leningrad-Suomi 6-1 1. 12. 1963<br />

Oulu<br />

Pariisi<br />

Pariisi<br />

Heinola<br />

Helsinki<br />

Leningrad<br />

yhteistulos<br />

SM 425,0 kg Jouni Kailajärvi, Tampereen Kisaveikot 1963<br />

SE 450,0 kg Jouni Kailajärvi, Tampereen Kisaveikot 1963<br />

PE 450,0 kg Jouni Kailajärvi, Suomi 1963<br />

ME 480,0 kg L. Martin, Englanti 1962<br />

S a r j a yli 9 0 k g, p u n n e r r u s<br />

SE 160,0 kg Reino Suominen, Turun .Veikot 1963<br />

PE 160,0 kg Reino Suominen, Suomi 1963<br />

ME 190,5 kg J . Vlasov, Neuvostoliitto 1963<br />

tempaus<br />

SE 148,5 kg Eino Mäkinen, Tampereen Kisaveikot 1961<br />

PE 148,5 kg Eino Mäkinen, Suomi 1961<br />

ME 167,5 kg L. Shabotinski, Neuvostoliitto 1963<br />

työntö<br />

SE 190,0 kg Reino Suominen, Turun Veikot 1963<br />

PE 190,0 kg Reino Suominen, Suomi 1963<br />

ME 212,5 kg J . Vlasov, Neuvostoliitto 1963<br />

- ~- ----_.

62<br />

63<br />

SUOMEN<br />

PEsApAllOlIITTO<br />

SUOMEN<br />

PURJEHTIJALIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Erkki Kivelä<br />

Puheenj ohtata<br />

J. O. Söderhjelm<br />

Liitto on perustettu 1920, liittynyt SVUL:oon 1925, vuonna<br />

1963 seuroja 6<strong>27</strong>, jäseniä 47.782 miestä, 14.500 naista, 42.9<strong>32</strong><br />

poikaa ja 15.030 tyttöä, yhteensä 120.244.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Lauri P i h kaI a<br />

Liiton puheenjohtaja: Erkki K i veI ä<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Antero Vi he r ken tt ä<br />

Liiton pääkouluttaja: Tauno Luo m i<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Sotkamon Jymy (Lauri Mustonen, Veikko Keskitalo, Juhani Suutarinen,<br />

Aulis Väisänen, Matti Korhonen, Pasi<br />

Vuorinen, Martti J. Korhonen, Seppo Kerttula,<br />

Erkki Kemppainen).<br />

Pallo-Toverit<br />

Naiset<br />

(Auli Liesto, Anja Rummukainen, Tuula Rantanen,<br />

Riitta Wihuri, Riitta Hämäläinen, Ritva-Liisa<br />

Vainio, Vuokko Jokinen, Eija Lohman, Terttu<br />

Helminen, Kirsti Rislakki, Sinikka Sundberg<br />

Tytti Johansson).<br />

Liitto on perustettu 1905, liittynyt SVUL:oon 1964, kuuluu<br />

vuodesta 1907 kansainväliseen liittoon International Yacht<br />

Racing Union, vuonna 1963 seuroja 42, jäseniä 7.800 miestä,<br />

3.150 naista, 4.080 poikaa, 1.170 tyttöä, yhteensä 16.200.<br />

Liiton puheenjohtaja: J. O. S ö der h j eI m<br />

Liiton toiminnanjohtaja: B. HuI den<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Finnjolla: Jouko Valli - »Fantastico», TPS<br />

Lightning: Terho Aromaa, Markku Aromaa, Ilpo Häkvä -<br />

»Masi», M<br />

Vikla (henkilökoht.): Martin Uunila ja Göran Palmgren -<br />

»Zizi», BS<br />

Vikla (joukkue) : BS

64<br />

65<br />

200 km:n maantieajo<br />

SM 1963 5.<strong>32</strong>.34,0 Antero Lumme SaViesti<br />

SUOMEN<br />

PYÖRÄILYLIITTO<br />

Puheenj ohtaj a<br />

Raul Hellberg<br />

Liitto on perustettu 1896, liittynyt SVUL:oon 1906, kuuluu<br />

kansainväliseen liittoon Union Cycliste Internationale,<br />

vuonna 1963 seuroja 155, jäseniä 11.392 miestä, 3.<strong>114</strong> naista,<br />

8.995 poikaa ja 2.638 tyttöä, yhteensä 26.139.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Armas P ala maa<br />

Liiton puheenjohtaja: Raul He II b e r g<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Kalervo La h t i n en<br />

MESTARIT JA ENNÄTYKSET<br />

1 krn:n aika-ajo<br />

SM 1963 1.14,9 Pekka Saarelainen, Pyörä-Toverit<br />

SE 1952 1.12,9 Onni Kasslin, Helsingin Vauhti-Veikot<br />

ME 1960 1.07,0 S. Gaiardoni, Italia<br />

4 krn:n takaa-ajo<br />

SM 1963 5.09,2 Raimo Honkanen, Turun Urheiluliitto<br />

SE 1963 5.03,8 Raimo Honkanen, Turun Urheiluliitto<br />

Eräajo<br />

SM 1963 Atte Koskinen, HTP-V<br />

50 km:n väliaikalähtöinen maantieajo<br />

SM 1963 1.10,49,0 Raimo Honkanen, Turun Urheiluliitto<br />

200 krn:n joukkuekilpailu<br />

SM 1963 16.48.47,0 Porvoon Akilles (Ole Wackström, Kaj-Uno<br />

Johansson, Yngve Tallsten)<br />

50 krn:n joukkuekilpailu<br />

SM 1963 3.37.51,8 Turun Urheiluliitto( R. Honkanen, M. Salmela,<br />

R. Schrey)<br />

Naiset<br />

3 km:n takaa-ajo<br />

SM 1963 - Leena Turunen, Outokummun Partio<br />

SE 1962 4.44,2 Leena Turunen, Outokummun Partio<br />

60 km:n maantieajo<br />

SM 1963 1.58.22,4 Leena Turunen, Outokummun Partio<br />

60 km:n joukkuekilpailu<br />

SM 1963 6.31.28,0 Kouvolan Pyöräilyseura (Eila Niemi, Sirkka­<br />

Liisa Soininen, Rauni Tuominen)<br />

50 km väliaikalähtöinen<br />

SM 1963 1.24.10,6 Leena Turunen, Outokummun Partio<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

+ Suomi-Nor ja 43-29 29-30. 8. Nivala<br />

Tandem<br />

SM 1963 Atte Koskinen-Raimo Vauhkonen HTP-V<br />

4 km:n joukkueajo<br />

SM 1963 5.04,1 Turun Urheiluliitto (Raimo Honkanen, Reijo<br />

Schrey, Jyrki Tasa, Veikko Lummevuo)<br />

5

66<br />

67<br />

SUOMEN<br />

PÖYTÄ TENNISLIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Curt Akerberg<br />

Liitto on perustettu 1938, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu<br />

vuodesta 1947 kansainväliseen lii1toon International Table<br />

Tennis Federation (ITTF) , vuonna 1963 seuroja 103, jäseniä<br />

6.000 miestä, 1.000 naista, 4.000 poikaa ja 2.000 tyttöä,<br />

yhteensä 13.000.<br />

Liiton puheenjohtaja: Curt A k e r b e r g<br />

Liiton sihteeri: Runar M 0 n t e 11<br />

+ Suomi-Peru 5-1 »<br />

+ Suomi-Skotlanti 5-2 »<br />

+ Suomi-Italia 5-2 »<br />

+ Suomi-Belgia 5-1 »<br />

- Suomi-Ruotsi 0-5 (PM-kisoissa)<br />

- Suomi-Tanska 1-5 »<br />

+ Suomi-Norja 5-2 »<br />

Naiset<br />

- Suomi-Tanska 2-3 (PM-kisoissa)<br />

+ Suomi-Norja 3-1 »<br />

- Suomi-Ruotsi 0-3 »<br />

+ Suomi-Skotlanti<br />

- Suomi-Tanska<br />

+ Suomi-Hollanti<br />

Juniorit<br />

5-4 (EM-kisoissa)<br />

2-5 »<br />

3-1 tytöt (EM-kisoissa)<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Miesten kaksinpeli: Seppo Pentsinen, Wega<br />

Naisten kaksinpeli: Liisa Järvenpää, Wega<br />

Miesten nelinpeli: Pentti Kunnas ja Seppo Pentsinen, Wega<br />

Naisten nelinpeli: Liisa Järvenpää ja Anna-Greta Pettersson, Wega<br />

Sekanelinpeli: Seppo Pentsinen ja Liisa Järvenpää, Wega<br />

Ikämiesten kaksinpeli: Ensio Lumes, Wega<br />

Ikämiesten nelinpeli: Ensio Lumes ja Olavi Kunnas, Wega<br />

Miesjuniorit: Tapio Penttilä, Turun Toverit<br />

Naisjuniorit: Anna-Greta Pettersson, Wega<br />

Miesjoukkueet: Wega (Pentti Kunnas, Seppo Pentsinen, Pentti<br />

Tuominen)<br />

Naisjoukkueet: Wega (Liisa Järvenpää ja Anna-Greta Pettersson)<br />

+ Suomi-Pakistan<br />

+ Suomi-Marokko<br />

- Suomi-Portugal<br />

MAAOTTELUT<br />

luovutus (MM-kisoissa)<br />

5-0 »<br />

1-5 »

68<br />

69<br />

SUOMEN<br />

RATSASTA]AINL 1 ITTO<br />

SUOMEN<br />

SOUTULIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

M. Roiha<br />

Puheenj oh taj a<br />

Erkki Noramaa<br />

Liitto on perustettu 1933, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

kansainväliseen liittoon Federation Equestre Internationale<br />

(FEI) , vuonna 1963 seuroja 19, jäseniä 562 miestä 488<br />

naista, 259 poikaa ja 617 tyttöä, yhteensä 1.926. '<br />

Liiton puheenjohtaja: M. R 0 i h a<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Henri R ei s<br />

Liiton päävalmentaja: J . T i 11 i<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Kouluratsastus: Hertta Upari-Mixtura, Helsingin Poliisiratsastajat<br />

Esteratsastus: A. Vartiainen-Barbara, Upseeriratsastajat<br />

Kenttäkilpailu: P . Mustonen-Ramina, Hubertusseura, Lappeenranta<br />

Maastoratsastus : P . Mustonen-Ramina, Hubertusseura, Lappeenranta<br />

Juniorimestari: Silja Pursiainen-Scilla, Helsingin Ratsastajat<br />

Liitto on perustettu 1910, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Internationale<br />

des Sosietes d'Aviron (FISA), vuonna 1963 seuroja<br />

<strong>32</strong>, jäseniä 1.743 miestä, 314 naista, 298 poikaa ja 65<br />

tyttöä, yhteensä 2.420.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Svante Sun dm a n<br />

Liiton puheenjohtaja: Erkki No r a maa<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Kaj K arI s s 0 n<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Nelonen<br />

Wärtsilän Soutajat (M. Maisala, K. Hänninen, T. Hänninen, T.<br />

Kesäläinen, cox 1. Kanerva) 6.59,9<br />

Kaksikko i.p.<br />

Valkeakosken Vesiveikot (V. Lehtelä, T. Pitkänen) 7.19,4<br />

Sisähankanelonen<br />

Valkeakosken Vesiveikot (E. Peltonen, R. Palander, T. Seppänen,<br />

K. Raaska, cox J . Blomster) 7.38,9<br />

Yksikkö<br />

J . Kortelainen, Jämsänjoen Soutuveikot 7.57,8<br />

Nelonen i.p.<br />

Jämsänjoen Soutuveikot (M. Vuori, T. Salonen, M. Lehtonen, V.<br />

Talvitie) 6.50,2

70<br />

Kaksikko<br />

Valkeakosken Vesiveikot (V. Lehtelä, T. Pitkänen, cox J. Saavalainen<br />

7.57,2<br />

Nelonen, kevyt<br />

Soutumiehet (A. Partanen, S. Kuvaja, J. Juutilainen, P. Niklander,<br />

cox H. Virta) 7.35,4<br />

Pariairokaksikko<br />

Jämsänjoen Soutuveikot (J. Kortelainen, J . Mononen) 7.53,9<br />

Kahdeksikko<br />

Jämsänjoen Soutuveikot (M. Vuori, T. Salonen, A. Aikäs, P. Salminen,<br />

R. Lindeman, T. Talvitie, M. Lehtonen, V. Talvitie, cox<br />

P. Helminen) 6.44,4<br />

Naiset<br />

Yksikkö<br />

Leena Suomalainen, Wärtsilän Soutajat 5.04<br />

Nelonen<br />

Wärtsilän Soutajat (Mirja Siren, Kristiina Sellge, Leena Suomalainen,<br />

Liisa Sellge, cox Helga Suomalainen) 4.07,0<br />

Juniorit<br />

Nelonen<br />

Soutumiehet (E. Siven, T. Näkki, P. Juntura, H. Näkki, cox R.<br />

Karhu) 3.35,0<br />

Kaksikko<br />

Pargas Kalks Roddare (H. Vainio, S. Eriksson) 3.52,6<br />

Yksikkö<br />

R. Mäkirinta, TAKOn Soutajat 4.09,1<br />

SUOMEN<br />

SULKAPALLOLIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Onni R. Jaakkola<br />

Liitto on perustettu 1954, liittynyt SVU~:oon 1963, .kuuluu<br />

kansainväliseen liittoon The InternatlOnal Badmmton<br />

Federation (IBF) , vuonna 1963 seurojll: .. ~7, jäseni~ 1.000<br />

miestä, 200 naista, 300 poikaa ja 153 tyttoa, yhteensa 1.653.<br />

Liiton puheenjohtaja: Onni R. Jaa k koI a ..<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Stig H a s s e 1 s t r 0 m<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Miehet<br />

Kaksinpeli: B. Söderberg<br />

Nelinpeli: B. Söderberg ja R. Segercrantz<br />

Naiset<br />

Kaksinpeli: Marita Petrell<br />

Nelinpeli: Marita Petrell ja Sanni Jaakkola<br />

Sekanelinpeli<br />

M. Segercrantz ja Lisbeth Baumgartner<br />

Nuoret<br />

Kaksinpeli, pojat: Bengt Söderberg<br />

Kaksinpeli, tytöt: Benita Gerkman<br />

Ikämiehet<br />

Kaksinpeli: Stig Hasselström

71<br />

SUOMEN<br />

SUUNNISTUSLIITTO<br />

Puheenj ohtaj a<br />

Erkki Sorakuru<br />

Arvokas päätös<br />

voitokkaalle ki /va lle<br />

palkinto ialometallista<br />

Jalometallipalkinto tallettaa muistorikkaitten<br />

hetkien tunnelmat ja säilyttää arvonsa<br />

ajasta aikaan.<br />

Yli puoli vuosisataa ialometallipalkintoia<br />

Suomen urheiluväelle<br />

KV, TA JA KELL.O OY<br />

Helsinki, Mikonkatu 11, pu h. 63 25 44<br />

Liitto on perustettu 1945, liittynyt SVUL:oon 1945,. kuuluu<br />

vuodesta 1960 kansainväliseen liittoon InternatlOnale<br />

Orientierungslauf Föderation (IOF), vuonna 1963 seuroja<br />

579, jäseniä 53.619 miestä, 13.504 naista, 37.631 poikaa ja<br />

13.524 tyttöä, yhteensä 118.<strong>27</strong>8.<br />

Liiton puheenjohtaja: Erkki S 0 r aku r u<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Allan K ari<br />

Liiton päävalmentaja: Erkki A r 0<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Henkilökohtaiset kilpailut<br />

Miehet: Esko Vainio. Asikkalan Raikas<br />

Naiset: Irja Niemelä, XYZ<br />

Veteraanit 56-v.: Runar Ekblad, Pargas IF<br />

Veteraanit 50-v.: Tauno Väisänen, Vihtavuoren Pamaus<br />

Ikämiehet 43-v.: Veikko Hurme, Helsingin Suunnistajat<br />

Ikämiehet 35-v.: Vilho Leskinen, Vehkalahden Veikot<br />

Nuoret 20-v.: Pauli Reunamäki, Tampereen Kilpa-Veljet<br />

Nuoret l8-v.: Tuomo Peltola, Liedon Parma<br />

Naiset 30-v.: Elvi Kukko, Koskenpään Kiri<br />

25 km suunnistus<br />

Miehet: Erkki Kohvakka, Kangasniemen Urheilijat

72<br />

73<br />

Yösuunnistus<br />

Miehet: Erkki Kohvakka, Kangasniemen Urheilijat<br />

Ikämiehet 43-v.: Lauri Salonen, Laukaan Urheilijat<br />

Ikämiehet 35-v.: Leo Backman, IK örnen<br />

Nuoret 20-v.: Pauli Reunamäki, Tampereen Kilpa-Veljet<br />

Viestisuunnistus<br />

Miehet: Eräpirkat (Unto Pelkonen, Alpo Nisula ja Aarne Pohjanharju)<br />

Naiset: Helsingin Suunnistajat (Pirkko Harmo, Pirkko Honkonen<br />

ja Salme Arminen)<br />

Ikämiehet 43-v.: Suunta -57 (Eino Lemettilä, Erkki Kaita ja Onni<br />

LaIlo)<br />

Ikämiehet 35-v.: Lahden Suunnistajat -37 (Kaarlo Peltola, Martti<br />

Ikävalko ja Tauno Palmi)<br />

Nuoret 20-v. : Tampereen Kilpa-Veljet (Erkki Sandström, Reijo<br />

Kujansuu ja Pauli Reunamäki)<br />

MAAOTTELUT<br />

Hiihtosuunnistus<br />

-- Ruotsi 13.52,09 -- Suomi 13.55,36<br />

Pienoismaaottelu<br />

__ Pohjois-Ruotsi 118 pistettä -- Pohjois-Suomi 78 pistettä<br />

Hiihtosuunnistusviesti<br />

Miehet: Tampereen Kilpa-Veljet (Taisto Moilanen, Jouko Kattelus<br />

ja Esko Rantanen)<br />

Nuorten mestarit<br />

Henkilökohtaiset kilpailut:<br />

Pojat 16-v.: Matti Mäkinen, Halikon Hakoniskat<br />

Pojat 14-v.: Per Thomasfolk, Tjöck IK<br />

Tytöt 18-v.: Marita Liivalahti, Helsingin Suunnistajat<br />

Tytöt 16-v.: Helena Ilomäki, Tarpian Suunta<br />

Joukkuekilpailut:<br />

Pojat: Helsingin Suunnistajat (Olli Gerdt, Seppo Korhonen ja<br />

Risto Uljas)<br />

Tytöt: Karstulan Kiva (Marjukka Peltovuori ja Tuula Oikari)<br />

Viestisuunnistus<br />

Pojat: Helsingin Suunnistajat (Seppo Korhonen, Risto Uljas ja<br />

Olli Gerdt)<br />

Tytöt: Halikon Hakoniskat (Eila Lehti, Pirjo Helminen ja Leena<br />

Helminen)<br />

--- -----------------------------------------------------~ --------

74<br />

75<br />

MAAOTTELUT<br />

SUOMEN<br />

TENNISLIITTO<br />

_ Suomi-Neuvostoliitto 0-5<br />

_ Suomi-Länsi-Saksa 2-3<br />

- Suomi-Ruotsi 0-5<br />

+ Norja-Suomi 0-5<br />

_ Suomi-Tanska 1-4<br />

- Suomi-Eesti 6-11<br />

+ Pohjois-Suomi-Pohjois-Ruotsi 6-5<br />

Puheenjohtaja<br />

Jarl Hohenthal<br />

Naiset<br />

+ Norja-Suomi<br />

- Tanska-Suomi<br />

1-2<br />

2-1<br />

Liitto on perustettu 1911, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu<br />

vuodesta 1918 kansainväliseen liittoon International Lawn<br />

Tennis Federation (ILTF), vuonna 1963 seuroja 92, jäseniä<br />

3.616 miestä, 1.393 naista, 1.611 poikaa ja 1.294 tyttöä,<br />

yhteensä 7.914.<br />

Liiton puheenjohtaja: Jarl H 0 h e n t h a 1<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Aarne S w a n 1 j u n g<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Sisäkentät<br />

Miesten kaksinpeli: Reino Nyyssönen, Helsingin Verkkopalloseura<br />

Naisten kaksinpeli: Leena Ahonen, Lahden Verkkopalloseura<br />

Miesten nelinpeli: Reino Nyyssönen, HVS & Lars Lincoln, HVS<br />

Naisten nelinpeli: Leena Ahonen, LVS & Anneli Nyman, WTSK<br />

Sekanelinpeli: Reino Nyyssönen, HVS & Anneli Nyman, WTSK<br />

Ulkokentät<br />

Miesten kaksinpeli: Reino Nyyssönen, HVS<br />

Naisten kaksinpeli: Leena Ahonen, LVS<br />

Miesten nelinpeli: Reino Nyyssönen & R. Suominen, HVS<br />

Naisten nelinpeli: Leena Ahonen, LVS & Anneli Nyman, WTSK<br />

Sekanelinpeli: Reino Nyyssönen, HVS & Anneli Nyman, WTSK

76<br />

77<br />

SUOMEN<br />

UIMALIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Unto Palonen<br />

Liitto on perustettu 1906, liittynyt SVUL:oon 1938, kuuluu<br />

vuodesta 1908 perustajajäsenenä kansainväliseen liittoon<br />

Federation Internartionale de N atation Amateur (FINA),<br />

vuonna 1963 seuroja 334, jäseniä 23.761 miestä, 10.498<br />

naista, 20.136 poikaa ja 11.689 tyttöä, yhteensä 66.665.<br />

Liiton puheenjohtaja: Unto P aIo n e n<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Pertti M u s t 0 n e n<br />

Liiton päävalmentaja: Eino Hei k k i n e n<br />

MESTARIT J A ENNÄTYK SET<br />

Huom! SM 1964 (halli) on uitu 25 m:n radalla.<br />

Miehet<br />

Vapaauinti:<br />

100 m<br />

SM 1963 Matti Kasvio, Helsingin Työväen<br />

Uimarit<br />

SE 1960 Karri Käyhkö, Vetehiset<br />

PE 1963 Per-Ola Lindberg, Ruotsi<br />

EE 1963 Robert McGregor, Englanti<br />

ME 1961 Manuel Dos Santos, Brasilia<br />

200 m<br />

SM 1964 (halli) Matti Kasvio, Helsingin<br />

Työväen Uimarit<br />

57,3<br />

56,6<br />

54,3<br />

54,0<br />

53,6<br />

2.03,5<br />

SE 1962 Ilkka Suvanto, Vetehiset<br />

PE 1963 Mats Svensson, Ruotsi<br />

EE 1963 Hans-Joachim Klein, Länsi-Saksa<br />

ME 1963 Don Schollander, USA<br />

400 m<br />

SM 1963 Tuomo Hämäläinen, Delfiinit<br />

SE 1963 Tuomo Hämäläinen, Delfiinit<br />

PE 1963 Mats Svensson, Ruotsi<br />

EE 1960 Ian Black, Englanti<br />

ME 1962 Murray Rose, Australia<br />

800 m<br />

SE 1960 Ilkka Suvanto, Vetehiset<br />

PE 1963 Hans Rosendahl, Ruotsi<br />

EE 1962 Gerhard Hetz, Länsi-Saksa<br />

ME 1962 Murray Rose, Australia<br />

1.500 m<br />

SM 1963 Tuomo Hämäläinen, Delfiinit<br />

SE 1960 Ilkka Suvanto, Vetehiset<br />

PE 1963 Hans Rosendahl Ruotsi<br />

EE 1962 Gerhard Hetz, Länsi-Saksa<br />

ME 1963 Roy Saari, USA<br />

Rintauinti<br />

2.05,8<br />

2.02,0<br />

2.00,2<br />

1.53,4<br />

4.<strong>32</strong>,4<br />

4.31,1<br />

4.23,6<br />

4.21,8<br />

4.13,4<br />

9.46,0<br />

9.17,9<br />

9.08,0<br />

8.51,5<br />

18.35,0<br />

18.33,3<br />

17.40,2<br />

17.31,7<br />

17.05,5<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli) Heimo Toivonen, Tampereen<br />

Uimaseura 1.11,2<br />

SE 1963 Heimo Toivonen, Tamp. Uimaseura 1.14,3<br />

PE 1962 Roland Lundin, Ruotsi 1.14,2<br />

EE 1963 Georgi Prokopenko, Neuvostoliitto 1.09,2<br />

ME 1962 Chet Jastremski, USA 1.07,0<br />

200 m<br />

SM 1963 Juhani Wacker, Jyväskylän Uimaseura 2.44,4<br />

SE 1963 Heimo Toivonen, Tampereen<br />

Uimaseura<br />

PE 1960 Tommie Lindström, Ruotsi<br />

EE 1963 Ivan Karetnikov, Neuvostoliitto<br />

ME 1961 Chet Jastremski, USA<br />

2.42,0<br />

2.39,3<br />

2.31,9<br />

2.29,6

78<br />

79<br />

Perhosuinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli Tuomo Hämäläinen, Delfiinit<br />

SE 1963 Tuomo Hämäläinen, Delfiinit<br />

PE 1963 Per Jernberg, Ruotsi<br />

EE 1962 Jan Jiskoot, Hollanti<br />

ME 1962 Luis Nicolao ,Argentiina<br />

200 m<br />

SM 1963 Matti Kasvio, Helsingin Työväen<br />

Uimarit<br />

SE 1963 Matti Kasvio, Helsingin Työväen<br />

Uimarit<br />

PE 1963 Matti Kasvio, Helsingin Työväen<br />

Uimarit<br />

EE 1963 Federico Dennerlein, Italia<br />

ME 1963 Carl Robie, USA<br />

Selkäuinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli) Harry Malmberg, Vetehiset<br />

SE 1960 Stig-Olof Grenner, HSS<br />

PE 1962 Bengt-Olof Almstedt, Ruotsi<br />

EE 1963 Viktor Masanov, Neuvostoliitto<br />

ME 1962 Tom Stock, USA<br />

200 m<br />

SM 1963 Stig-Olof Grenner, HSS<br />

SE 1964 Stig-Olof Grenner, HSS<br />

PE 1962 Bengt-Olof Almstedt, Ruotsi<br />

EE 1962 Ernst-Joacim Kiippers, Länsi-Saksa<br />

ME 1962 Tom Stock, USA<br />

Sekauinti:<br />

1.02,3<br />

1.01,9<br />

1.01,5<br />

59,5<br />

57,0<br />

2.18,1<br />

2.18,1<br />

2.18,1<br />

2.12,6<br />

2.08,2<br />

1.06,0<br />

1.04,6<br />

1.04,3<br />

1.01,5<br />

1.00,9<br />

2.<strong>27</strong>,7<br />

2.22,2<br />

2.20,2<br />

2.15,0<br />

2.10,9<br />

200 m<br />

SM 1964 (halli) Hannu Vaahtoranta, Vetehiset 2.21,1<br />

SE 1963 Hannu Vaahtoranta, Vetehiset 2.<strong>27</strong>,6<br />

400 m<br />

SM 1963 Hannu Vaahtoranta, Vetehiset<br />

SE 1962 Hannu Vaahtoranta, Vetehiset<br />

5.11,9<br />

5.11,6<br />

PE 1962 Hannu Vaahtoranta, Vetehiset<br />

EE 1963 Gerhard Hetz, Länsi-Saksa<br />

ME 1963 Gerhard Hetz, Länsi-Saksa<br />

Vapaauintiviesti:<br />

4x 100 m<br />

SM 1964 (halli HTU II (R. Lehtonen, V. Salminen,<br />

E. Lepola, M. Kasvio)<br />

SE 1960 Vetehiset<br />

EE 1962 Ranska (A. Gottvalles, C. Gropaix,<br />

J. Curtilles, R. Christophe)<br />

PE 1962 Ruotsi<br />

ME 1963 USA (S. Clark, McDonough, G. Ilman,<br />

E. Townsed)<br />

4x200 m<br />

SM 1963 HTU (Lehtonen, Salminen, Lepola<br />

Kasvio)<br />

SE 1960 Vetehiset<br />

PE 1963 Ruotsi (J. Lundin, I. Eriksson, M.<br />

5.11,6<br />

4.50,2<br />

4.50,2<br />

3.55,6<br />

3.57,2<br />

3.42,5<br />

3.45,0<br />

3.36,1<br />

8.51,8<br />

8.50,6<br />

Svensson, P-O. Lindberg) 8.16,2<br />

EE 1963 Ruotsi (sama kuin edellä) 8.16,2<br />

ME 1963 USA (D. Schollander, R. Mc Donough,<br />

E. Townsed, R. Saari) 8.03,7<br />

Sekauintiviesti:<br />

4x 100 m<br />

SM 1963 HSS I (Grenner, Helenius, Aejmelaeus,<br />

Mikkola 4.<strong>27</strong>,8<br />

SE 1963 Helsingfors Simsällskap 4.<strong>27</strong>,8<br />

PE 1963 Ruotsi 4.16,8<br />

EE 1963 Länsi-Saksa (E-J. Kiippers, W. Freitag,<br />

H. Mrazek, H-J. Klein) 4.07,6<br />

ME 1963 USA (R. McGeagh, W. Graig, W.<br />

Richardson, S. Clark) 4.00,1<br />

Naiset<br />

Vapaauinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli) Ritva Virtanen, Tampereen<br />

Uimaseura 1.05,9

80<br />

81<br />

1963 Arja Lehtonen, Laaksolahden Viri<br />

SE 1963 Arja Lehtonen, Laaksolahden Viri<br />

PE 1963 Ann-Christine Hagberg, Ruotsi<br />

EE 1963 Ann-Christine Hagberg, Ruotsi<br />

ME 1962 Dawn Fraser, Australia<br />

200 m<br />

SE 1963 Arja Lehtonen, Laaksolahden Viri<br />

PE 1963 Ann-Christine Hagberg, Ruotsi<br />

EE 1961 Adrie Lasterie, Hollanti<br />

ME 1960 Dawn Fraser, Australia<br />

400 m<br />

SM 1964 Arja Lehtonen, Laaksolahden Viri<br />

SE 1963 Arja Lehtonen, Laaksolahden Viri<br />

PE 1961 Jane Cederqvist, Ruotsi<br />

EE 1961 Jane Cederqvist, Ruotsi<br />

ME 1960 Chris von Saltza, USA<br />

800 m<br />

SE 1961 Maiju Levelä, Jämsänkosken Ilves<br />

PE 1960 Jane Cederqvist, Ruotsi<br />

EE 1960 Jane Cederqvist, Ruotsi<br />

ME 1962 Carolyn House, USA<br />

1.500 m<br />

SE 1959 Maiju Levelä, Jämsänkosken Ilves<br />

PE 1961 Margareta Rylander, Ruotsi<br />

EE 1961 Margareta Rylander, Ruotsi<br />

ME 1962 Carolyn House, USA<br />

1.08,0<br />

1.07,4<br />

1.01,5<br />

1.01,5<br />

59,5<br />

2.26,7<br />

2.18,6<br />

2.18,2<br />

2.11,6<br />

5.20,2<br />

5.15,5<br />

4.46,9<br />

4.46,9<br />

4.44,5<br />

11.53,0<br />

9.55,6<br />

9.55,6<br />

9.51 ,6<br />

22.50,7<br />

19.02,8<br />

19.02,8<br />

18.44,0<br />

200 m<br />

SE 1963 Marja Vilja, Helsingin Työväen<br />

Uimarit<br />

PE 1963 Kirsten Michaelsen, Tanska<br />

EE 1963 Christine Caron, Ranska<br />

ME 1963 Satoko Tanaka, Japani<br />

Rintauinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli) Ulla Suvanto, Delfiinit<br />

SE 1963 Ulla Suvanto, Delfiinit<br />

PE 1963 Ulla Suvanto, Delfiinit<br />

EE 1961 Barbara Goebel, Itä-Saksa<br />

ME 1961 Barbara Goebel, Itä-Saksa<br />

200 m<br />

SM 1963 ·Ulla Suvanto, Delfiinit<br />

SE 1963 Ulla Suvanto, Delfiinit<br />

PE 1960 Barbro Eriksson, Ruotsi<br />

EE 1961 Karin Beyer, Itä-Saksa<br />

ME 1961 Karin Beyer, Itä-Saksa<br />

Perhosuinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli Eila Pyrhönen, Marjaniemen<br />

Uimarit<br />

SM 1963 Eila Pyrhönen, Marjaniemen Uimarit<br />

SE 1963 Eila Pyrhönen, Marjaniemen Uimarit<br />

PE 1963 Karin Stenbäck, Ruotsi<br />

EE 1963 Ada Kok, Hollanti<br />

ME 1963 Ada Kok, Hollanti<br />

2.46,6<br />

2.35,4<br />

2.<strong>32</strong>,1<br />

2.28,2<br />

1.22,0<br />

1.23,1<br />

1.23,1<br />

1.18,2<br />

1.18,2<br />

2.55,3<br />

2.55,3<br />

2.55,2<br />

2.48,0<br />

2.48,0<br />

1.08,9<br />

1.09,5<br />

1.09,5<br />

1.09,0<br />

1.06,1<br />

1.06,1<br />

Selkäuinti:<br />

100 m<br />

SM 1964 (halli) Helena Turunen, Oulun<br />

Uimaseura 1.15,0<br />

1963 Ritva Virtanen, Tampereen Uimaseura 1.15,9<br />

SE 1963 Ritva Virtanen, Tampereen Uimaseura 1.15,7<br />

PE 1963 Kristen Michaelson, Tanska 1.11,3<br />

EE 1963 Christine Caron, Ranska 1.09,6<br />

ME 1963 Donna de Varona, USA 1.08,9<br />

200 m<br />

SE 1963 Eila Pyrhönen, Marjaniemen Uimarit<br />

PE 1963 Karin Stenbäck, Ruotsi<br />

EE 1960 Marian Heemskerk, Hollanti<br />

ME 1963 Susan Pitt, USA<br />

2.54,6<br />

2.37,2<br />

2.34,4<br />

2.29,1<br />

Sekauinti:<br />

200 m<br />

SM 1963 Ritva Virtanen, Tampereen Uimaseura 2.44,2<br />

SE 1963 Ritva Virtanen, Tampereen Uimaseura 2.44,2<br />

6

82<br />

83<br />

400 m<br />

SE 1963 Eila Pyrhönen, Marjaniemen Uimarit<br />

PE 1963 Elisabeth Ljunggren, Ruotsi<br />

EE 1962 Adrie Lasterie, Hollanti<br />

ME 1962 Sharon Finneran, USA<br />

Vapaauinti v ie st i :<br />

4x 100 m<br />

SE 1963 Laaksolahden Viri<br />

PE 1963 Ruotsi (SK Neptun: A-c. Hagberg, A.<br />

Thunell, M. Welander, K. Stenbäck)<br />

EE 1963 Ruotsi (sama kuin edellä)<br />

ME 1960 USA (J. Spillane, S. Stobbs, C.<br />

Wood, C. von Saltza )<br />

Sekauinti v iesti :<br />

4x 100 m<br />

SM 1963 Laaksolahden Viri (Alanen, P .<br />

Lehtonen, Sundqvist, A. Lehtonen)<br />

SE 1963 Laaksolahden Viri<br />

PE 1963 Ruotsi<br />

EE 1962 Itä-Saksa<br />

ME 1962 Itä-Saksa<br />

6.20,7<br />

5.35,4<br />

5.<strong>27</strong>,8<br />

5.21,9<br />

4.39,0<br />

4.14,0<br />

4.14,0<br />

4.08,9<br />

5.17,5<br />

5.17,5<br />

4.47,4<br />

4.40,1<br />

4.40,1<br />

Uimahypyt :<br />

Miesten ponnahduslautahypyt<br />

SM 1963 Aimo Juvonen, Jyväskylän Uimaseura 129,12<br />

Miesten suorat kerroshypyt<br />

SM 1963 Helge Vasenius, Helsingin Työväen<br />

Uimarit 42,87<br />

Miesten vaihtelevat kerroshypyt<br />

SM 1963 Osmo Meskanen, Helsingin Uimarit 139,14<br />

Naisten ponnahduslautahypyt<br />

SM 1963 Tarja Liljeström, Helsingin Uimarit 107,16<br />

Naisten kerroshypyt<br />

SM 1963 Marjukka Vasunta, Jyväskylän<br />

Uimaseura<br />

76,54<br />

Vesipallo<br />

SM 1963 HSS (C-G. Grenner, L. Lindholm, K.<br />

Bremer, E. Marttinen, K-G. Lönnberg<br />

S-O. Grenner, K. Seppelin, H. Holman,<br />

O. Blom)<br />

SUOMEN<br />

URHEI L ULIITTO<br />

Puheenjohtaja<br />

Toimi Tulikoura<br />

Liitto on perustettu 1906 kuuluen perustamisestaan saakka<br />

SVUL:oon, kuuluu vuodesta 1912 kansainväliseen liittoon<br />

International Amateur Athletic Federation (IAAF) , vuonna<br />

1963 seuroja 909, jäseniä 117.783 miestä, 38.<strong>32</strong>6 naista,<br />

117.102 poikaa ja 42.261 tyttöä, yhteensä 315.472.<br />

Liiton kunniapuheenjohtaja: Urho K e k k 0 n e n<br />

Liiton puheenjohtaja: Toimi T u 1 i k 0 ura<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Armas VaI s t e<br />

MESTARIT JA ENNÄTYKSET<br />

100 m<br />

SM 1963 Pauli Ny, Lauttasaaren Pyrintö<br />

SE 1959 Pentti Rekola, Turun Toverit<br />

1962 Pauli Ny, Lauttasaaren Pyrintö<br />

PE 1936 Lennart Strandberg, Ruotsi<br />

1957 Björn Nilsen, Norja<br />

1957 Hilmar Thorbjörsson, Islanti<br />

EE 1960 Armin Hary, Saksa<br />

ME 1960 Armin Hary, Saksa<br />

1960 Harry Jerome, Kanada<br />

200 m<br />

SM 1963 Pauli Ny, Lauttasaaren Pyrintö<br />

SE 1956 Voitto Hellsten, Turun Toverit<br />

1963 Pauli Ny, Lauttasaaren Pyrintö<br />

PE 1962 Owe Jonsson, Ruotsi<br />

10,6<br />

10,5<br />

10,3<br />

10,0<br />

10,0<br />

10,0<br />

21,3<br />

21,3<br />

20,7

-~- -----<br />

84 85<br />

EE 1960 Peter Radford,Iso-Britannia 20,5 EE 1962 Michel Jazy, Ranska 5.01,6<br />

1960 Livio Berruti, Italia ME 1962 Michel Jazy, Ranska 5.01,6<br />

1957 Manfred Germar, Saksa (suora rata) 20,4<br />

1960 Abboul Seye, Ranska (suora rata) 3.000 m<br />

ME 1963 Henry Carr, USA 20,3<br />

SE 1960 Reijo Höykinpuro, Jyväskylän<br />

1956 David Sime, USA (suora rata) 20,0<br />

Kenttäurheilijat 8.01,4<br />

1962 Frank Budd, USA (suora rata)<br />

PE 1963 Sven-Olof Larsson, Ruotsi 7.58,8<br />

EE 1962 Michel Jazy, Ranska 7.49,2<br />

400 m<br />

ME 1962 Michel Jazy, Ranska 7.49,2<br />

SM 1963 Matti Honkanen, Turun Urheiluliitto 48,1<br />

SE 1956 Voitto Hellsten, Turun Toverit 46,1 5.000 m<br />

PE 1956 Voitto Hellsten, Turun Toverit 46,1<br />

SM 1963 Simo Saloranta, Turun Urheiluliitto 14.03,8<br />

EE 1960 Carl Kaufmann, Saksa 44,9<br />

SE 1959 Matti Huttunen, Kaipolan Vire 13.51,8<br />

ME 1960 Otis Davis, USA 44,9<br />

PE 1963 Sven-Olof Larsson, Ruotsi 13.49,2<br />

1960 Carl Kaufmann, Saksa<br />

EE 1957 Vladimir Kuts, Neuvostoliitto 13.35,0<br />

1963 Adolph Plummer, USA<br />

ME 1957 Vladimir Kuts, Neuvostoliitto 13.35,0<br />

800 m<br />

SM 1963 Olavi Salonen, Kaipolan Vire 1,.43,9<br />

SE 1962 Olavi Salonen, Kaipolan Vire 1.48,0<br />

PE 1955 Audun Boysen, Norja 1.45,9<br />

EE 1955 Roger Moens, Belgia 1.45,7<br />

ME 1962 Peter Snell, Uusi Seelanti 1.44,3<br />

1.000 m<br />

SE 1958 Olavi Vuorisalo, Naantalin Löyly 2.19,4<br />

1958 Olavi Salonen, Kaipolan Vire<br />

PE 1959 Dan Waern, Ruotsi 2.17,8<br />

EE 1960 Siegfried Valentin, Saksa 2.16,7<br />

ME 1960 Siegfried Valentin, Saksa 2.16,7<br />

1.500 m<br />

SM 1963 Olavi Salonen, Kaipolan Vire 3.46,3<br />

SE 1957 Olavi Salsola, Tampereen Pyrintö 3.40,2<br />

1957 Olavi Salonen, Kaipolan Vire<br />

PE 1960 Dan Waern, Ruotsi 3.38,6<br />

EE 1963 Michel Jazy, Ranska 3.37,8<br />

ME 1960 Herbert Eiliot, Australia 3.35,6<br />

10.000 m<br />

SM 1963 Pentti Luoto, Kaipolan Vire 30.30,2<br />

SE 1959 Erkki Rantala, Kaipolan Vire 29.21,0<br />

PE 1959 Erkki Rantala, Suomi 29.21,0<br />

EE 1962 Pjotr Bolotnikov, Neuvostoliitto 28.18,2<br />

ME 1962 Pjotr Bolotnikov, Neuvostoliitto 28.18,2<br />

20.000 m<br />

SE 1956 Antti Viskari, Lappeenrannan<br />

Urheilu-Miehet 1.02.30,2<br />

PE 1962 Thyge Tj1lgersen, Tanska<br />

l.0l.35,4<br />

EE 1951 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia 59.51,6<br />

ME 1951 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia 59.51,6<br />

25.000 m<br />

SE 1956 Antti Viskari, Lappeenrannan<br />

Urheilu-Miehet 1.18.24,4<br />

PE 1956 Antti Viskari, Suomi 1.18.24,4<br />

EE 1955 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia 1.16.36,4<br />

ME 1955 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia 1.16.36,4<br />

30.000 m.<br />

2.000 m<br />

SE 1956 Antti Viskari, Lappeenrannan<br />

SE 1959 Olavi Salonen, Kaipolan Vire 5.13,0 Urheilu-Miehet 1.35.03,6<br />

PE 1959 Dan Waern, Ruotsi 5.06,6<br />

--- --

86<br />

87<br />

PE 1956 Antti Viskari, Suomi<br />

EE 1963 Viktor Baikov, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Viktor Baikov, Neuvostoliitto<br />

1 tunnin juoksu<br />

SE 1945 Viljo Heino, Karhulan Katajaiset<br />

PE 1962 Thuge Tögersen, Tanska<br />

EE 1951 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia<br />

ME 1951 Emil Zatopek, Tshekkoslovakia<br />

1 malli<br />

SE 1957 Olavi Vuorisalo, Naantalin Löyly<br />

PE 1957 Dan Waern, Ruotsi<br />

EE 1959 Siegfrid Valentin, Saksa<br />

ME 1962 Peter Snell, Uusi Seelanti<br />

110 maitajuoksu<br />

SM 1963 Juhani Vuori, Kärkölän Kisa-Veikot<br />

SE 1931 Bengt Sjöstedt, Helsingfors lFK<br />

1962 Raimo Asiala, Seinäjoen Urheilijat<br />

1962 Raimo Koivu, Riihimäen Kisko<br />

PE 1940 Håkan Lidman, Ruotsi<br />

EE 1959 Martin Lauer, Saksa<br />

ME 1959 Martin Lauer, Saksa<br />

1960 Lee Calhoun, USA<br />

200 maitajuoksu<br />

SE 1961 Jussi Rintamäki, Turun Toverit<br />

PE 1961 Per-Owe Trolsås, Ruotsi<br />

EE 1959 Martin Lauer, Saksa<br />

ME 1959 Martin Lauer, Saksa<br />

1960 Glenn Davis, USA<br />

400 maitajuoksu<br />

SM 1963 Jussi Rintamäki, Turun Toverit<br />

SE 1960 Jussi Rintamäki, Turun Toverit<br />

PE 1960 Jussi Rintamäki, Suomi<br />

EE 1962 Salvatore Morale, Italia<br />

ME 1958 Glenn Davis, USA<br />

1962 Salvatore Morale, Italia<br />

1.35.03,6<br />

1.34.<strong>32</strong>,2<br />

1.34.<strong>32</strong>,2<br />

19.339 m<br />

19.463 m<br />

20.052,4 m<br />

20.052,4 m<br />

3.59,1<br />

3.58,5<br />

3.56,5<br />

3.54,4<br />

14,6<br />

14,4<br />

14,0<br />

13,2<br />

13,2<br />

13,2<br />

23,8<br />

23,7<br />

22,5<br />

22,5<br />

51,5<br />

50,8<br />

50,8<br />

49,2<br />

49,2<br />

3.000 m estejuoksu<br />

SM 1963 Esko Siren, Kaipolan Vire<br />

SE 1962 Esko Siren, Kaipolan Vire<br />

PE 1962 Esko Siren, Suomi<br />

EE 1963 Gaston Roelants, Belgia<br />

ME 1963 Gaston Roelants, Belgia<br />

4 x 100 m<br />

SM 1963 Lauttasaaren Pyrintö (J. Pellos niemi, P.<br />

Ny, T. Kujala, B. Strand)<br />

SE 1960 Lauttasaaren Pyrintö (J. Valkama, P . Ny,<br />

R. Walden, B. Strand)<br />

1963 Maaottelujoukkue (B. Strand, P. Eskola,<br />

E. Gustafsson, P. Ny)<br />

PE 1961 lK Tjalve, Norja (1. Saunes, C. F. Bunaes,<br />

B. Berglund, H. Svaar)<br />

EE 1961 Neuvostoliitto<br />

ME 1961 USA (H. Jones, F. Budd, C. Frazier, P.<br />

Deayton)<br />

4x400 m<br />

SM 1963 Turun Toverit (Rekola, Hill, Vikström,<br />

Rintamäki)<br />

SE 1958 Turun Toverit (M. Hill, J. Rintamäki, P.<br />

Rekola, V. Hellsten)<br />

1961 Maaottelujoukkue (P. Alander, P. Hänninen,<br />

T. Rauhala, J. Rintamäki)<br />

PE 1958 Turun Toverit, Suomi (M. Hill, J . Rintamäki,<br />

P. Rekola, V. Hellsten)<br />

8.44,4<br />

8.39,4<br />

8.39,4<br />

8.29,6<br />

8.29,6<br />

41,8<br />

41,5<br />

40,8<br />

40,9<br />

39,4<br />

39,1<br />

4x200 m<br />

SE 1959 Turun Toverit (J. Laakso, J. Rintamäki,<br />

P. Rekola, V. Hellsten)<br />

1.28,3<br />

PE 1954 Malmö AlF, Ruotsi (G. Kjellberg, B. Malmroos,<br />

B. Palm, K. Månsson)<br />

1.<strong>27</strong>,8<br />

EE 1961 Ranska (P. Genevay, G. Lagorce, C.<br />

Piquemal, J . Delecour)<br />

1.23,9<br />

ME 1958 Abilene Christian College, USA (W.<br />

Woodhouse, J . Segrest, G. Peterson, R.<br />

Morrow)<br />

1.22,6<br />

3.23,0<br />

3.13,0<br />

3.09,8<br />

3.13,0

88<br />

89<br />

EE 1960 Saksa (M. Kinder, H. Reske, J. Kaiser,<br />

C. Kaufmann)<br />

ME 1960 USA (J. Yerman, E. Young, G. Davis,<br />

O. Davis)<br />

3.02,7<br />

3.02,2<br />

4x 800 m<br />

SM 1963 Kaipolan Vire I (Huttunen, Siren, Lintunen,<br />

Salonen) 7.<strong>32</strong>.8<br />

SE 1963 Kaipolan Vire (Huttunen, Siren, Lintunen,<br />

Salonen) 7.<strong>32</strong>,8<br />

PE 1963 Suomi (Huttunen, Siren, Lintunen,<br />

Salonen) 7.<strong>32</strong>,8<br />

EE 1956 Belgia (A. Ballieux, A. Langenus, E. Leva,<br />

R. Moens) 7.15,8<br />

ME 1956 Belgia (A. Ballieux, A. Langenus, E. Leva,<br />

R. Moens) 7.15,8<br />

4x 1.500 m<br />

SM 1963 Kaipolan Vire I (Lintunen, Huttunen, Siren,<br />

Salonen) 15.45,8<br />

SE 1958 Kaipolan Vire (Peltoniemi, Huttunen,<br />

Heinäaho, Salonen) 15.29,8<br />

PE 1958 Suomi, (Peltoniemi, Huttunen, Heinäaho,<br />

Salonen) 15.29,8<br />

EE 1963 Itä-Saksa (M. Matuschewski, J. May, S.<br />

Herrmann, S. Valentin) 14.58,0<br />

ME 1963 Saksa (M. Matuschewski, J. May, S.<br />

Herrmann, S. Valentin) 14.58,0<br />

Korkeushyppy<br />

SM 1963 Henrik Hellen, Helsingfors IFK<br />

SE 1963 Henrik Hellen, Helsingfors IFK<br />

PE 1962 Stig Pettersson, Ruotsi<br />

EE 1963Valeri Brumel, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Valeri Brumel, Neuvostoliitto<br />

Seiväshyppy<br />

SM 1963 Kauko Nyström, Someron Esa<br />

SE 1963 Pentti Nikula, Someron Esa<br />

PE 1963 Pentti Nikula, Suomi<br />

204<br />

211<br />

216<br />

228<br />

228<br />

480<br />

500<br />

500<br />

EE 1963 Pentti Nikula, Suomi<br />

ME 1963 John Pennel, USA<br />

Pituus hyppy<br />

SM 1963 Pentti Eskola, Tampereen Poliisi-Urheilijat<br />

SE 1963 Pentti Eskola, Tampereen Poliisi-Urheilijat<br />

PE 1963 Pentti Eskola, Suomi<br />

EE 1962 Igor Ter-Ovanesjan, Neuvostoliitto<br />

ME 1962 Igor Ter-Ovanesjan, Neuvostoliitto<br />

Kolmiloikka<br />

SM 1963 Yrjö Tamminen, Lopen Laaka<br />

SE 1960 Kari Rahkamo, Helsingin Kisa-Veikot<br />

PE 1960 Vilhjalmar Einarsson, Islanti<br />

EE 1960 Josef Szmidt, Puola<br />

ME 1960 Jozef Szmidt, Puola<br />

Kuulantyöntö<br />

SM 1963 Seppo Simola, Helsingin Kisa-Veikot<br />

SE 1963 Seppo Simola, Helsingin Kisa-Veikot<br />

PE 1963 Seppo Simola, Suomi<br />

EE 1961 Arthur Rowe, Iso-Britannia<br />

ME 1962 Dallas Long, USA<br />

Kiekonheitto<br />

SM 1963 Pentti Repo, Kolhon Urheilijat<br />

SE 1963 Pentti Repo, Kolhon Urheilijat<br />

PE 1963 Pentti Repo, Suomi<br />

EE 1962 Vladimir Trusenjev, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Al Oerter, USA<br />

Moukarinheitto<br />

SM 1963 Kalevi Horppu, Lappeenrannan Urheilu­<br />

Miehet<br />

SE 1963 Kalevi Horppu, Lappeenrannan Urheilu-<br />

Miehet<br />

PE 1961 Birger Asplund, Ruotsi<br />

EE 1962 Gyula Zsivotzki, Unkari<br />

ME 1962 Harold Connolly, USA<br />

500<br />

513<br />

783<br />

804<br />

804<br />

831<br />

831<br />

15.86<br />

16.40<br />

16.70<br />

17.03<br />

17.03<br />

18.00<br />

18.00<br />

18.00<br />

19.57<br />

2~.07<br />

56.03<br />

57.67<br />

57.67<br />

61.64<br />

62,62<br />

60.63<br />

62,66<br />

66.19<br />

70.42<br />

70,67

90<br />

91<br />

Keihäänheitto<br />

SM 1963 Pauli Nevala, Teuvan Rivakka<br />

SE 1963 Pauli Nevala, Teuvan Rivakka<br />

PE 1963 Pauli Nevala, Suomi<br />

EE 1961 Carlo Lievore, Italia<br />

ME 1961 Carlo Lievore, Italia<br />

80.54<br />

86.33<br />

86.33<br />

86.74<br />

86.74<br />

80 maitajuoksu<br />

SM 1963 Sirkka Norrlund, Vaasan Vasama<br />

SE 1963 Sirkka Norrlund, Vaasan Vasama<br />

PE 1963 Ulla-Britt Wieslander, Ruotsi<br />

EE 1960 Gisela Birkemeyer, Itä-Saksa<br />

ME 1960 Gisela Birkemeyer, Itä-Saksa<br />

11,2<br />

11,2<br />

11,0<br />

10,5<br />

10,5<br />

10-ottelu<br />

SE 1962 Seppo Suutari, Kokemäen Kova-Väki<br />

PE 1962 Seppo Suutari, Suomi<br />

EE 1961 Jurij Kutjenko, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Chuong-Kwang Yang, Formosa<br />

Naiset<br />

100 m<br />

SM 1963 Maija Koivusaari, Kannuksen Urheilijat<br />

SE 1963 Maija Koivusaari, Kannuksen Urheilijat<br />

PE 1959 Vivi Markussen, Tanska<br />

EE 1958 Vera Krjepkina, Neuvostoliitto<br />

ME 1961 Wilma Rudolph, USA<br />

7544<br />

7544<br />

8360<br />

9121<br />

12,3<br />

12,0<br />

11,6<br />

11.3<br />

11,2<br />

Korkeushyppy<br />

SM 1963 Leena Kaarna, Lappeen Riento<br />

SE 1963 Leena Kaarna, Lappeen Riento<br />

PE 1960 Inga-Britt Lorentzon, Ruotsi<br />

EE 1961 Jolanda Balas, Romania<br />

ME 1961 Jolanda Balas, Romania<br />

Pituushyppy<br />

SM 1963 Maija Koivusaari, Kannuksen Urheilijat<br />

SE 1963 Maija Koivusaari, Kannuksen Urheilijat<br />

PE 1963 Berit Töien, Norja<br />

EE 1962 Tatjana Shtshelkanova, Neuvostoliitto<br />

ME 1962 Tatjana Shtshelkanova, Neuvostoliitto<br />

166<br />

168<br />

170<br />

191<br />

191<br />

597<br />

597<br />

623<br />

653<br />

653<br />

200 m<br />

SM 1963 Hilkka Kivistö, Kauhavan Visa<br />

SE 1963 Hilkka Kivistö, Kauhavan Visa<br />

PE 1963 Else Hadrup, Tanska<br />

EE 1963 Dorothy Hyman, Iso-Britannia<br />

ME 1960 Wilma Rudolph, USA<br />

25,4<br />

25,2<br />

24,2<br />

23,2<br />

22,9<br />

Kuulantyöntö<br />

SM 1963 Marjatta Mäkinen, Asikkalan Raikas<br />

SE 1963 Eila Ronkonen, Ruokolahden Raju<br />

PE 1962 Karen Inge Halkier, Tanska<br />

EE 1962 Tamara Press, Neuvostoliitto<br />

ME 1962 Tamara Press, Neuvostoliitto<br />

13.46<br />

13.51<br />

14.46<br />

18.55<br />

18.55<br />

400 m<br />

SM 1963 Eeva Haimi, Kouvolan Urheilijat<br />

SE 1959 Aulikki Lehmijoki, Lavian Kisa<br />

PE 1959 Elisabeth österberg, Ruotsi<br />

EE 1959 Marija Itkina, Neuvostoliitto<br />

ME 1960 Marija Itkina, Neuvostoliitto<br />

57,6<br />

56,9<br />

55,6<br />

53,4<br />

53,4<br />

Kiekonheitto<br />

SM 1963 Marjatta Mäkinen, Asikkalan Raikas<br />

SE 1963 Inkeri Lehtonen, Lapuan Virkiä<br />

PE 1963 Wivianne Freivald, Ruotsi<br />

EE 1963 Tamara Press, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Tamara Press, Neuvostoliitto<br />

45.60<br />

48.57<br />

51.36<br />

59.29<br />

59.29<br />

800 m<br />

SM 1963 Eeva-Liisa Kalliolahti, Kuortaneen Kunto<br />

SE 1959 Eila Mikkola, Rauman Urheilijat<br />

PE 1961 Eila Mikkola, Suomi<br />

EE 1962 Gerda Kraan, Hollanti<br />

ME 1962 Dixie Willis, Australia<br />

2.15,8<br />

2.10,4<br />

2.10,4<br />

2.02,8<br />

2.01,2<br />

Keihäänhei tto<br />

SM 1963 Raija Talvensaari, Lapin Lukko<br />

SE 1963 Sirpa Toivola, Hämeenkylän Pirkat<br />

PE 1960 Unn Thorvaldssen, Norja<br />

EE 1963 Elvira Ozolina, Neuvostoliitto<br />

ME 1963 Elvira Ozolina, Neuvostoliitto<br />

48.84<br />

49.62<br />

54.28<br />

59.78<br />

59.78

92<br />

93<br />

5-ottelu<br />

SE 1961 Tuovi Vahtera, Helsingin Naisurheilijat<br />

PE 1963 Nina Hansen, Tanska<br />

EE 1961 Irina Press, Neuvostoliitto<br />

ME 1961 Irina Press, Neuvostoliitto<br />

41<strong>27</strong><br />

4513<br />

5q7<br />

5137<br />

EE 1958 Ukrainan joukkue, Neuvostoliitto (L. Janvarjeva,<br />

D. Koslova, L. Lysenko-Shevtsova) 6.<strong>27</strong>,4<br />

ME 1958 Ukrainan joukkue, Neuvostoliitto (L. Janvarjeva,<br />

D. Koslova, L. Lysenko-Shevtsova) 6.<strong>27</strong>,4 '<br />

4 x 100 m<br />

SM 1963 Valkeakosken Haka (Suvanto, Hautamäki,<br />

Helminen, Soilammi) 51,2<br />

SE 1963 Helsingin Naisurheilijat (B. Johansson, T.<br />

Vahtera, L. Niekka, H. Ahlström) 49,4<br />

1963 Maajoukkue (S. Norrlund, M. Koivusaari,<br />

T. Vahtera, H. Kivistö) 47,9<br />

PE 1961 Malmö AlF, Ruotsi (E. Stjernfeldt, A.<br />

Blom, G. Karlmark, G. Cederström) 48,6<br />

1963 Fredriksberg IF, TaJ;lska (A. Madsen, I.<br />

Jensen, V. Markussen, N. Hansen)<br />

EE 1961 Neuvostoliitto (V. Krepkina, M. Itkina, V.<br />

Maslovskaja, T. Shtselkanova) 44,5<br />

1962 Puola (T. Ciepla, M. Piatkowska, B. Sobotta,<br />

E. Szyroka)<br />

ME 1961 USA (W. White, E. Pollard, V. Brown, W.<br />

R~cl~) ~3<br />

4x 200 m<br />

SE 1961 Lappeenrannan Urheilu-Miehet (H. Kivistö,<br />

P. Ihanainen, E. Kokkonen, R. Kokkonen) l.47,2<br />

PE 1962 Göteborg Kv. IK, Ruotsi (K. Wallgren, I.<br />

Ericsson, Y. Johansson, E. östberg) 1.43,0<br />

EE 1963 Neuvostoliitto (R. Latse, V. Maslovskaja,<br />

G. Popova, M. Itkina) 1.35,1<br />

ME 1958 Itä-Saksa (H. Sadan, G. Birkemeyer, B.<br />

Mayer, S. Stubnick) 1.36,0<br />

MAAOTTELUT 1963<br />

+ Suomi-DDR<br />

(lO-ottelu ja 25.000 m) 31-28 Karkkila 22-23. 6.<br />

+ Suomi-Viro 112-111 Tartto 25-26. 6.<br />

+ Suomi-Unkari 107-105 Helsinki 8- 9. 8.<br />

+ Suomi-Ruotsi 220-190 Tukholma 3l. 8.- 1. 9.<br />

- Suomi-Puola 81-131 Helsinki 7- 8.9.<br />

- Suomi-Länsi-Saksa 81-131 Bremen 28-29. O.<br />

Naiset<br />

- Suomi-Viro 49-68 Tartto 25-26. \3.<br />

Suomi-Tanska-<br />

Ruotsi 85-66-77 Pietarsaari 25. 3.<br />

· Nuoret<br />

Suomi-Ruotsi-<br />

Norja 165-117-110 Vaasa 24-25. 3.<br />

3x 800 m<br />

SM 1963 Järvenpään Palo (Tellervo Sten, Mirjami<br />

Vainio, Pirkko Hannula) 7.25,6<br />

SE 1958 Koskenpään Kiri (Raili Rautaruoho, Helena<br />

Hyvärinen, Saara Vilen) 7.21,4<br />

PE 1959:rs Göta, Ruotsi (W. E:arlsson, S. Nilsson,<br />

I. Jakobsson) 7.20,5

94<br />

95<br />

SUOMEN<br />

VOIMISTELULIITTO<br />

Puheenj oh taj a<br />

Erkki Palolampi<br />

Liitto on perustettu 1900 kuuluen perustamisestaan saakka<br />

SVUL:oon, kuuluu kansainväliseen liittoon Federation<br />

Inter~~tio~~le Gymnastique (FIG) , vuonna 1963 seuroja<br />

316, Jasema 31.220 miestä, 11.573 naista, <strong>27</strong>.669 poikaa ja<br />

13.2<strong>27</strong> tyttöä, yhteensä 83.689.<br />

Liiton kunniapuheenjohtajat: K. E. Le v ä 1 a h t i ja Väinö<br />

Lahtinen<br />

Liiton puheenjohtaja: Erkki P aio 1 a m p i<br />

Liiton toiminnanjohtaja: Tuomo Ja 1 a n tie<br />

Liiton päävalmentaja: Esa Se e s t e<br />

Naisten A-sarja: Turun Urheiluliitto 1 8.85<br />

Naisten B-sarja: Helsingin Naisvoimistelijat 7.75<br />

Turun Urheiluliitto 1 7.75<br />

Pojat alle 16-v.: Alppilan Salamat 8.35<br />

Lauttasaaren Pyrintö 8.35<br />

Pojat alle 18-v.: Turun Urheiluliitto 8.70<br />

Pojat alle 14-v.: Talin Urheilijat 1 8.60<br />

Tytöt alle 16-v.: Turun Urheiluliitto 1 8.35<br />

Tytöt alle 14-v.: Turun Riento 1 8.20<br />

Seurojen välinen yleismestaruuskilpailu<br />

Pojat: Turun Urheiluliitto<br />

141 pistettä<br />

Tytöt: Turun Urheiluliitto<br />

154 pistettä<br />

Suomi- Neuvostoliitto<br />

+ Ruotsi-Suomi<br />

+ Norja-Suomi<br />

+ Tanska-Suomi<br />

Saksa- Suomi<br />

Ruotsi-Suomi<br />

Tanska-Suomi<br />

Norja-Suomi<br />

MAAOTTEL UT 1963<br />

Naiset<br />

280,60-282,30<br />

221,65-222,10<br />

218 , 45-222,~0<br />

209,50-222,10<br />

281,15-280,70<br />

146,15-126,80<br />

128,65-126,80<br />

128,30-126,80<br />

SUOMEN MESTARIT 1963<br />

Miehet<br />

A-sarja Hannu Rantakari, TUL<br />

B-sarja Reino Heino, TUL<br />

Naiset<br />

A-sarja Tuovi Sappinen, TuUL<br />

B-sarja Leila Pietilä, SaVi<br />

Nuoret<br />

Simo Luukko, HV<br />

Joukkuemestaruudet<br />

Miesten A-sarja: Turun Urheiluliitto<br />

Miesten B-sarja: Mikkelin Kilpa-Veikot<br />

Miesten C-sarja: Tainionkosken Urheilijat<br />

359.80<br />

210.90<br />

8.70

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!