ERI-IKÄISTEN AJATUKSIA KARJAASTA

Strandparkenin uimaranta 1930-luvulla (Aresti 05_1978)
ERI-IKÄISTEN AJATUKSIA KARJAASTA

Kyselytutkimus
Järjestin toukokuussa 2008 Karjaalla kyselyn, jossa tiedustelin
mielipiteitä Karjaasta lasten ja nuorten ympäristönä. Kyselylomakkeelle
sai omin sanoin kertoa mikä Karjaalla on hyvää, missä
olisi parannettavaa, mikä on lempipaikka, mikä on varhaisin
hyvä muisto Karjaalta ja mitä muuta vastaaja haluaisi sanoa tai
tehdä. Lomakkeeseen oli liitetty Karjaan kartta, johon sai erivärisillä
tarramerkeillä kohdentaa vastauksensa sikäli kun ne liittyivät
johonkin tiettyyn paikkaan.
Kyselylomakkeita jaettiin toukokuun lopulla kouluihin, päiväkoteihin,
kerhoihin, kaupungin eri virastoihin ja kirjastoon. Vastauksia
saatiin yhteensä n. 245 eri-ikäiseltä henkilöltä, joista reilu 200
oli lapsia ja nuoria. Nuorimmat vastaajat olivat kolmivuotiaita ja
vanhimmat 62-vuotiaita joten eläkeikäisten näkemykset jäivät
puuttumaan. Kysymykset tulivat hyvin ymmärretyiksi. Vastaajat
purkivat sydäntään vastauslomakkeisiin, mutta toiveet olivat realistisia.
Asuinpaikka vaikutti jonkin verran vastauksiin siten, että kodin
läheisistä alueista oli eniten sanottavaa ja niistä pidettiin eniten.
Vastauksia saatiin eri puolella Karjaan kaupunkia ja maaseutua
asuvilta, vaikkakaan ei tasaisesti. Nuorten vastauksia saatiin
enemmän radan pohjoispuolella sijaitsevista kouluista. Kiilan alueelta
kyselyyn osallistuivat vain ala-aste ja päiväkoti. Aineistosta
olisi mahdollista arvioida myös esimerkiksi asuinpaikan ja koulumatkojen
vaikutusta käsityksiin ympäristöstä, mutta tässä sitä on
analysoitu vain suppeasti..
Kyselylomakkeisiin oli kirjoitettu johdanto, jossa kerrottiin kyselyn
liittyvän Lasten puutarhakaupunki –suunnitelmaan. Sen lisäksi
myös vuodenaika on saattanut vaikuttaa vastauksiin, mutta kuitenkin
uimisen ja kesänvieton lisäksi luistelu- ja hiihtomahdollisuudet
olivat usean vastaajan toiveissa.
Kyselyyn vastasi:
-n. 15 – 20 3-7-vuotiasta lasta kolmesta päiväkodista ja yksi muualta.
Lapsimäärä ei ole tarkasti tiedossa, koska kahden lomakkeen
vastaukset on kerätty haastattelemalla lapsiryhmää.
-109 7-13 -vuotiasta neljästä koulusta, yhdestä iltapäiväkerhosta
ja yksi muualta
-44 13-16-vuotiasta yhdeltä yläasteelta ja yksi muualta
-32 16-18-vuotiasta yhdestä lukiosta
-41 aikuista (aikuisten oppilaiden lisäksi)
=> yhteensä noin 245 henkilöä vastasi kyselyyn. Lisäksi olen
kirjannut useiden aikuisten spontaaneissa keskusteluissa sekä
yhteydenotoissa esittämiä mielipiteitä ja ehdotuksia. Kaikista
Karjaan kaupungin alueella asuvista kyselyyn vastasi vain noin
2,8 %, mutta 0-18-vuotiaista vastasi noin 10 %. Yksikään eläkeikäinen
ei vastannut kyselyyn. Vanhempien ihmisten tiedot
ja näkemykset Karjaasta olisivat kiinnostavia ja toisivat ajallista
syvyyttä suunnitteluun, mutta jäivät nyt muutamien satunnaisten
keskustelujen varaan.
40

Enemmän vihreää ja sinistä
Tuloksissa painottui viheralueiden ja luonnon tärkeys yli muiden
arvojen. Vaikka Karjaata luonnehdittiin vihreäksi, kaupunkiin kaivattiin
lisää luontoa ja puistoja, ja niiden käytettävyyttä haluttiin
parantaa. Vastauksissa toivottiin monenlaisia puistoja, toimintaja
harrastusmahdollisuuksia, mutta ei varsinaisia leikkipuistoja.
Mielipaikat löytyivät usein luonnosta ja puistoista. Lempipaikaksi
mainittiin yleisimmin Pumppulahti, mutta myös monet muut
puistot sekä metsät ja järvet kaupungin ulkopuolilla saivat ääniä.
Mustionjoessa uiminen oli kaikkein useimmin kerrottu rakkain
muisto Karjaalta, mutta sitä muistelivat lähinnä vain aikuiset.
Ulkouintimahdollisuutta kaivattiin enemmän kuin mitään muuta
yksittäistä aktiviteettia. Maauimalaakin toivottiin paljon, mutta
vieläkin enemmän toivottiin, että joessa uiminen olisi mahdollista
kuten ennen. Urheilumahdollisuuksia pidettiin hyvinä ja urheilupaikoilla
viihdyttiin.
Vähemmän autoja
Autoliikennettä pidettiin erittäin yleisesti vaarallisena ja viihtyisyyttä
heikentävänä tekijänä. Kevyttä liikennettä taas haluttiin kehittää.
Keskustan asfaltti- ja betonialueita moitittiin epäviihtyisiksi
ja keskustaan toivottiin kauneutta, vehreyttä ja leikkipaikkaa.
Kävelykatu ja asema saivat myös kehuja. Puu-Karjaa mainittiin
viihtyisäksi ympäristöksi ja pikkukaupunkimainen ilme Karjaalla
haluttiin säilyttää. Keskustan läheisten pienten metsien hävittämistä
moitittiin. Kaiken kaikkiaan välittyi kuva siitä, että vastaajat
arvostavat ja tahtovat kehittää kaupunkiaan säilyttäen sen ominaisen
luonteen.
”Autoilijoiden pitäisi pyshtyä enemmän suojateiden
edessä.”
”Taloja ei niin tiuhasti ja kaikki talot pitäisi asua.
Monta taloa on tyhjänä ja asumattomana. Ja
uusia rakennetaan. Tyhmää! Talot ovat liian
lähekkäin, tarvitaan enemmän tilaa. Voisi olla eri
paikoissa erilaisia.”
”Pumpvikens strand med gungor, klättreställning,
brygga – vi tillbringade hela halva sommaren
där! Hela familjen el. barn med kompisar! Härligt!
Konserterna i strandpar-ken, Pumpviken!
Skurbryggorna i Landsbro.”
Autojenkuljetusrekkoja sillalla (MH)

Iän vaikutus mielipiteisiin
Eri-ikäisiä yhdistäviksi toiveiksi Karjaan ympäristön kehittämisessä
nousivat luonnonläheisyys, vesi, nykyisen kaupunkirakenteen
säilyminen ja liikenteen turvallisuus. Kaikenikäiset viihtyvät
luonnossa, puistoissa ja veden äärellä. Suurten muutosten sijaan
halutaan ympäristön säilyvän mahdollisimman paljon ennallaan.
Aktiivinen asenne, tekemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen
tarve kävi myös ilmi vastauksista.
Lapset ja nuoret arvostivat pitkälti samoja paikkoja ja ominaisuuksia
ympäristössä kuin aikuiset. Lasten toiveissa olivat erityisesti
turvallinen liikkuminen ja vapaa leikki, liikunta ja kavereiden
tapaaminen. Pienimmille lapsille kodin ja koulun/päiväkodin lähialueet
ovat tärkeimpiä paikkoja, kun taas teinejä keskusta vetää
puoleensa. Pienimmätkin lapset pitivät ympäristön kauneutta ja
luontoa itsestään selvästi tärkeinä. Lapsia vaivasi erityisesti roskaisuus.
Nuoret vaikuttavat kiintyneiltä omaan pieneen kaupunkiinsa, jossa
on turvallista ja jossa kaikkea tarpeellista löytyy läheltä. Nuorille
ja jo ala-asteikäisille lapsille palvelut, kuten kirjasto, elokuvat
ja harrastusmahdollisuudet ovat ajankohtaisia. Keskustaan toivotaan
lisää kahviloita ja pieniä kauppoja. Liikunta- ja muita aktiviteetteja
tarvittaisiin lisää, mutta tärkeimpiä ovat paikat, joissa
voi vain oleskella ja tavata kavereita.
Aikuisten käsitys siitä mitä lapset tarvitsevat poikkesi heidän
omista näkemyksistään. Aikuiset ja nuoret toivoivat lapsille enemmän
leikkimahdollisuuksia. Lapset pitivät tutuista leikkipuistoista,
mutta kehuja tuli kuitenkin vähän siihen nähden miten paljon niitä
käytetään.
Kävelykatua pidettiin hyvänä ympäristönä, mutta siitä toivottiin vihreämpää ja vähemmän betonista.
”Siellä on kiipeilypuita”
42

Lempipaikat
Lempipaikat-kartalle on paikannettu eri ikäryhmien lempipaikkoja
ja muita hyviä mainintoja saaneita paikkoja. Tiedot ovat vastauslomakkeista
ja apuna olen käyttänyt vastaajien tekemiä tarrakarttoja.
Monet mainitsevat mieluisiksi paikoiksi kodin lähistöllä olevia
pieniä luontokohteita ja harrastuspaikkoja, esim. hevostalleja.
Urheilupaikoista pidettiin, samoin omista leikkipaikoista, joita oli
monenlaisia. Varsinaisia leikkipuistoja mainittiin lempipaikkoina
harvoin. Pienimpien koulujen oppilaille oma koulu oli usein lempipaikka.
Koteja ja niiden läheisiä henkilökohtaisia lempipaikkoja ei ole tähän
merkitty vaikka sijainti olisikin useissa tapauksissa tiedossa.
Kaikkia sydämiä ei ole voitu sijoittaa tarkasti vastaajan tarkoittamaan
paikkaan, sillä paikanmääritykset voivat olla epätarkkoja,
esim. ”joki” tai ”keskusta”.
Kartan ulkopuolelle jääneitä mieluisia paikkoja ovat uimarannat
Karjaan ympäristössä, luontokohteet, Mustio, Påminne, Billnäs,
Klinkbackan koulu ja Sannäsin koulu, joka keräsi sylillisen sydämiä.
”En ole siellä niin paljoa tehnyt, mutta se (Pumppulahti) on kaunis
vihreä alue.”
Mustionjoen ”Koti vieressä on kiva Billnäsissä paikka” kulkeva polku. Rehevää lehtipuustoa
jonka läpi ei juuri näe mitään. Tuntee olevansa niiden
syleilyssä ja kuulee vain lintujen laulua.”
”Kirjasto, siellä on mukava lukea rauhassa
ja mennä välillä tietokoneelle.”
Harminpaikat
Harmi-kartta osoittaa paitsi sen, missä on parannettavaa, myös
sen mitkä paikat ovat vastaajille tärkeitä. Parannusehdotuksia
on esitetty usein itselle mieluisille paikoille. Kaikille parannusta
kaipaaville asioille ei ole olemassa yksiselitteistä sijaintia, vaan
esimerkiksi pyöräteitä kaivattiin yleisesti lisää. Nuorimmilta vastaajilta
saatiin vähemmän paikannettuja moitteita ja aikuisilta runsaimmin.
Vaikka kartalla suupielet ovat alaspäin, oli vastauksissa
yleisesti rakentava ja aktiivinen asenne kaupungin ilmeen kohentamiseksi.
”On rumaa, jos on paljon kuraa ja roskia”
Oma koulu on monelle oppilaalle lempipaikka. Kuvassa Sannäsin koulu.
”Ihanaa ja lämmintä, pehmeä istua,
iso, kaikille tilaa. (Ängen)”
43

LEMPIPAIKAT
3-7-vuotiaat päiväkoti-ikäiset
7-13-vuotiaat alakoululaiset
13-16-vuotiaat yläkoululaiset
16-18-vuotiaat lukiolaiset
18-62-vuotiaat
1 : 15 000

HARMINPAIKAT
3-7-vuotiaat päiväkoti-ikäiset
7-13-vuotiaat alakoululaiset
13-16-vuotiaat yläkoululaiset
16-18-vuotiaat lukiolaiset
18-62-vuotiaat
1 : 15 000

Vertailu muihin tutkimuksiin
Karjaalla toteutetun kyselyn tuloksissa on yhtäläisyyksiä kansainvälisiin
ja suomalaisiin tutkimuksiin. Mielipaikat löytyvät kaikkialla
yleisimmin luonnosta ja luonto koetaan elvyttävänä paikkana.
(Aura 1997) Laajassa Turkulaisessa tutkimuksessa kartoitettiin
ympäristön vaikutusta lasten terveyteen ja liikkumiseen. PehmoGIS-menetelmällä
toteutettuun tutkimukseen osallistui lähes
2000 viides- ja seitsemäsluokkalaista. Heille tärkeäksi omin sanoin
ilmaistuksi tarjoumaksi osoittautui kavereiden kanssa hengailu.
(Kyttä ym. 2009 s.14) Karjaalla vapaa, määrittelemätön yhdessä
oleskelu tuli esille nuorten tärkeimpänä ympäristön käyttötapana.
Kotia lähinnä olevat paikat olivat vastaajille tärkeimpiä
Turussa ja Karjaalla. Ympäristön vehreys oli vastaajille tärkeää
ja Turun tutkimuksessa sen todettiin edistävän koettua terveyttä.
(Kyttä ym. 2009 s.23)
Sanna Forsellin Turussa tekemä lapsiperheiden asuinaluepreferenssejä
koskeva tutkimus toteutettiin haastatteluina, piirustusja
kuva-analyysitehtävinä ja keskusteluina. Siinä kaupunginosia,
joissa on paljon puistoja, pidettiin parhaiten lapsiperheille sopivina
ympäristöinä. Autoliikenteen hallitsemia alueita pidettiin vähiten
viihtyisinä. Lasten pelot liittyivät Turussa liikenteeseen ja
sosiaalisiin pelkoihin, Karjaalla lähinnä vain liikenteeseen. Turun
lapset toivoivat kuten Karjaalaisetkin vihreyttä, vesielementtejä,
toimintaa ja siistiyttä. (Forsell 2009)
Helsingissä tehtiin vuosina 2007-2009 lasten lempipaikkoja selvittävä
tutkimus, johon osallistui 1300 3.-6.-luokkalaista lasta.
Lempipaikkoja oli monissa erilaisissa ympäristöissä. Lempipaikat
määrittyivät sosiaalisten suhteiden kautta, liittyivät harrastuksiin
tai sijaitsivat lähellä kotia. ”Suurin osa lapsista ei viihtynyt varta
vasten lapsille rakennetuissa tiloissa. Lapset viettävät aikaansa
mieluusti turvallisissa ympäristöissä, joissa ei kuitenkaan ole tarkoin
määriteltyjä sääntöjä.” (Stenvall 2009 s.54.) Sekä Helsingissä
että Karjaalla lapset hakeutuvat koulupäivän jälkeen leikkipuistoihin
leikkimään, vaikka ne eivät ole mieliympäristöjä.
Kaupunkien visuaalista miellyttävyyttä säätelevät yleisesti luonnonläheisyys,
hyvä ylläpito, avoimuus, historiallinen merkitys
sekä järjestys ja yhteensopivuus. Erityisesti suomalaisia mieltymyksiä
edustaa Tampereella tehty tutkimus, jonka mukaan vanhoja,
koristeellisia, miellyttävistä materiaaleista tehtyjä taloja ja
hyvin hoidettuja ympäristöjä pidettiin kauneimpina. (Kyttä 2004
s.32-33) Vanhat talot ja siisti ympäristö miellyttivät vastaajia myös
Karjaalla. Mieltymys vanhoihin rakennettuihin ympäristöihin voi
liittyä lapsilla ympäristön pysyvyyden tarpeeseen.
”En ole siellä niin paljoa tehnyt, mutta se
(Pumppulahti) on kaunis vihreä alue.”
46

Aloitteita ja suunnitelmia Karjaan viheralueiden kehittämiseksi
Yrkeshögskolan Sydvästin oppilaat tekivät syksyllä 2003 pari- ja
yksilötöinä kuusi PowerPoint esitystä, joissa pohdittiin puutarhakaupungin
käsitettä ja sitä, mikä Karjaasta tekisi puutarhakaupungin.
Töissä tuli esille samansuuntaisia kehitysajatuksia ja
toiveita kuin kyselytutkimuksessa: kovien päällysteiden ja pysäköityjen
autojen tilalle toivottiin vihreyttä, ehdotettiin lisää puistoja,
katupuita, istutuksia, puistomaisia leikkiympäristöjä lapsille.
Kaupunkiympäristöön kaivattiin siistiä ja huoliteltua ilmettä. Uudisrakentamisen
toivottiin olevan pienimittakaavaista ja vanhaa
rakennuskantaa kunnioittavaa. Osallistumista ja mahdollisuutta
vaikuttaa omaan ympäristöön pidettiin tärkeinä. (Trädgårdsstaden
2003)
Lukiolaisten projektissa ”Stigen” hahmoteltiin Maasillalta Karjaan
kirkolle johtavaa kulttuuripolkua. Lukiolaiset tutkivat reitin varren
kohteisiin liittyvää paikallishistoriaa ja jokirannan maastosta teetettiin
luontoinventointi polun perustamista ajatellen. (Projektet
Stigen, 2008) Museovirastossa on suunniteltu Lepinjärven pohjoispuolelle
nykyistä pitkospuureittiä täydentävää kulttuuripolkua,
jonka varrella olisi muinaisjäännöksistä kertovia tauluja. (Maaranen
2002)
Kulttuuritoimisto, paikallishistoriayhdistys Pro Gardberg, MLL ja
Karjaanseudun puutarhaseura järjestivät syyskuussa 2008 Karjaan
puistojen päivän. Tempauksen tarkoituksena oli innostaa
retkelle Karjaan puistoihin, tutustuttaa niiden historiaan ja käyttömahdollisuuksiin.
Puistopicnikillä luovutettiin Viherympäristöliiton
vihervuoden mitali kiitokseksi Karjaan vihreyden ylläpidosta, joogattiin
ja istutettiin puutarhaseuran lahjoittama puu.
Karjaan puistojen päivänä istutettiin magnolia Pumppulahden saarelle.
47