1zOX78B
18.11.2014 • Views
Share Embed Flag

1zOX78B

1zOX78B

1zOX78B

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
jasu.partanen

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj<br />

Varusmiesalennus palaa juniin<br />

Paikkalipun varausmahdollisuutta juniin toivotaan takaisin<br />

uutiset, sivu 3<br />

puolustusvoimien uutislehti<br />

52. vuosikerta n:o 20 (1153) 13.11.2014 verkossa > www.ruotuvaki.fi<br />

Päätösten aika<br />

Seuraava hallitus joutuu tekemään puolustusvoimien<br />

suorituskykyyn vaikuttavia isoja<br />

päätöksiä. Pääministeri Alexander Stubbin<br />

mukaan nykyisellä säästölinjalla ei voida<br />

enää jatkaa. Stubb kannattaa Kanervan työryhmän<br />

esittämää lisärahoitusta sekä suurten<br />

materiaalihankintojen huomioimista<br />

seuraavassa hallitusohjelmassa.<br />

– Suomessa pitää olla uskottava puolustus<br />

ja sitä pitää myös rahoittaa, Stubb kommentoi.<br />

uutiset, sivu 3<br />

Pariisissa<br />

tehtiin merivalvontayhteistyön<br />

historiaa<br />

uutiset, sivu 4<br />

Kauhavalla<br />

harjoiteltiin<br />

viimeistä kertaa<br />

kentällä, sivu 10<br />

Grafiikka: Eetu Lehmusvaara<br />

KHL<br />

on<br />

kokemisen<br />

arvoinen<br />

vapaalla, sivu 15

2<br />

ruotuväki 20/2014<br />

pääkirjoitus<br />

13.11.2014<br />

Hankinnat saatava hallitusohjelmaan<br />

”Jos haluamme<br />

puolustaa Suomen<br />

alueellista koskemattomuutta,<br />

se on<br />

tehtävä maalla,<br />

merellä ja ilmassa.”<br />

Kevään eduskuntavaaleissa puolustuskysymykset<br />

nousevat suurella todennäköisyydellä<br />

yhdeksi tärkeäksi teemaksi. Seuraava hallitus<br />

joutuu nimittäin isojen päätösten eteen, kun<br />

suunnitellaan puolustusvoimien suorituskykyjen<br />

tulevaisuutta. Kuten pääministeri Alexander<br />

Stubb Ruotuväen haastattelussa toteaa,<br />

merivoimien ja ilmavoimien suuriin materiaalihankintoihin<br />

tarvitaan erillisrahoitus, joka<br />

on huomioitava jo seuraavassa hallitusohjelmassa.<br />

Puolustusvoimien materiaalihankintabudjetti<br />

ei<br />

vuosikymmeniin<br />

ole ollut<br />

niin<br />

alhaalla<br />

kuin<br />

nyt.<br />

Vuosina<br />

1980–2012 materiaalimenot ovat olleet keskimäärin<br />

noin 32 prosenttia puolustusvoimien<br />

menoista. Budjettileikkausten myötä materiaalirahoitus<br />

on nyt vain noin 20 prosenttia<br />

tornitouhua<br />

puolustusbudjetista.<br />

Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna esimerkiksi<br />

90-luvulla materiaalihankintoihin<br />

käytettiin 0,57 prosenttia ja 2000-luvullakin<br />

vielä 0,36 prosenttia bruttokansantuotteesta.<br />

Vuonna 2015 vastaava luku on 0,25.<br />

On sanomattakin selvää, että rahoitus ei ole<br />

riittävä.<br />

***<br />

Normaalien materiaalihankintojen lisäksi<br />

edessä ovat merkittävät merivoimien ja ilmavoimien<br />

suorituskykyihin vaikuttavat suuret<br />

hankinnat kuten laivue 2020 ja Hornet-hävittäjien<br />

korvaaminen. Puolustusvoimien kokonaissuorituskyvyn<br />

kannalta molempien hankintojen<br />

on onnistuttava: yhden puolustushaaran<br />

alasajo rapauttaa koko puolustuksen.<br />

Ja kuka haluaa päättää, tarvitsemmeko enemmän<br />

meri- vai ilmavoimia? Haluammeko valvoa<br />

alueellista koskemattomuutta merellä ja<br />

pinnan alla vai ilmassa?<br />

Sellaista valintaa ei voi tehdä. Jos haluamme<br />

puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta,<br />

se on tehtävä maalla, merellä ja ilmassa.<br />

Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa<br />

ja sellaisena toimijana sen on luonnollisesti<br />

huomioitava myös Suomen taloudellinen<br />

kestokyky. Tässä lehdessä asiaa peräänkuuluttaa<br />

myös puolustusvoimien sotatalouspäällikkö,<br />

kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi.<br />

Tätä periaatetta puolustusvoimat on ansiokkaasti<br />

toteuttanut. Puolustusvoimauudistus<br />

lähti liikkeelle puolustusvoimien omasta aloitteesta<br />

ennen kuin budjettileikkaukset olivat<br />

tiedossa. Säästötavoitteet otettiin tunnollisesti<br />

osaksi uudistusta ja saavutetaan tavoitteiden<br />

mukaisesti. Säästöt olivat suuruudeltaan<br />

kuitenkin liian isoja. Jos sama rahoitustaso jatkuu,<br />

edes minimisuorituskykyä ei kyetä ylläpitämään<br />

tämän vuosikymmenen jälkeen.<br />

Puolustusvoimien tavoite nyt on saada palautettua<br />

noin puolet leikatuista rahoista takaisin<br />

puolustusbudjettiin. Tavoite on paitsi<br />

realistinen myös hyvin perusteltu, ja melkein<br />

kaikki puolueet ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa<br />

lisärahoitusta. Mutta puolustuskykyä<br />

ei rakenneta sanoilla vaan teoilla, ja niiden todellisuus<br />

mitataan viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.<br />

> jyrkivainio@hotmail.com<br />

nurkka<br />

Kaapin kätköistä<br />

maailmanpolitiikan<br />

polttopisteeseen<br />

Arvostettu brittiläinen aikakauslehti<br />

The Economist arvioi tuoreessa<br />

numerossaan maailman<br />

olevan hyvää vauhtia jakautumassa<br />

kahteen leiriin seksuaalivähemmistöjen<br />

oikeudellisen aseman<br />

suhteen: yhä suvaitsevaisempaan<br />

ja yhä suvaitsemattomampaan.<br />

Monissa maissa seksuaalivähemmistöjen<br />

asema on viime vuosina<br />

kohentunut merkittävästi.<br />

Useimmissa Yhdysvaltojen osavaltioissa<br />

samaa sukupuolta olevat<br />

voivat tänä päivänä solmia vapaasti<br />

avioliittoja ja samansuuntaista<br />

kehitystä on havaittavissa Euroopan<br />

unionin jäsenmaissa. Homoseksuaalisuus<br />

on tullut entistä hyväksytymmäksi<br />

myös Kiinassa ja<br />

Latinalaisessa Amerikassa. Myös<br />

paavi Franciscus on lieventänyt<br />

roomalaiskatolisen kirkon perinteisesti<br />

jyrkän tuomitsevaa kantaa<br />

seksuaalivähemmistöihin.<br />

Toisessa osassa maailmaa seksuaalivähemmistöjen<br />

asema polkee<br />

paikallaan tai heikkenee. Islamistiset<br />

ääriliikkeet mm. Lähi-idässä<br />

ja Afrikassa ovat ottaneet asiakseen<br />

hyökätä homoseksuaaleja<br />

vastaan. Iranissa ja Saudi-Arabiassa<br />

seksuaalivähemmistöihin kuuluminen<br />

voi johtaa vallitsevan<br />

lainsäädännönkin kautta kuolemanrangaistukseen.<br />

Myös monissa<br />

Afrikan maissa homoseksuaalisuus<br />

on edelleen rikos ja seksuaalivähemmistöjen<br />

julkista vainoamista<br />

esiintyy laajasti.<br />

Hallitusten sponsoroimaa seksuaalivähemmistöjen<br />

vastaista<br />

kampanjointia on havaittavissa<br />

myös lähempänä. Viime vuosien<br />

aikana Venäjän johto on kiihdyttänyt<br />

eräänlaista kulttuuritaistelua,<br />

jolle on leimallista torjuva<br />

suhtautuminen kansalaisvapauksiin<br />

ja moniarvoiseen yhteiskuntaan.<br />

Esille on nostettu ajattelumallia,<br />

jossa konservatiivinen, perhearvoja<br />

vaaliva Venäjä pyritään<br />

esittämään jonkinlaisena vastavoimana<br />

”rappioituneelle lännelle”.<br />

Osana tätä kampanjaa on homoseksuaalisuuden<br />

julkisen edistämisen<br />

kieltävä laki.<br />

Sama ilmiö on nähtävissä myös<br />

Unkarissa, jossa pääministeri Viktor<br />

Orbánin hallinto on julistautunut<br />

konservatiivisten arvojen esitaistelijaksi.<br />

Osana tätä kampanjaa<br />

ovat Unkarin seksuaalivähemmistöjen<br />

asemaan tehdyt heikennykset.<br />

Kansainvälistä hämmennystä<br />

ovat herättäneet mm. maan<br />

uusien alakoulun oppikirjojen sisällöt,<br />

joissa homoseksuaalisuus<br />

määritellään kuolemansynniksi ja<br />

rinnastetaan mielisairauteen.<br />

***<br />

Erilaisten sisäisten ja ulkoisten<br />

vihollisten etsiminen ja osoittelu<br />

on toki kautta aikojen ollut tyypillistä<br />

itsevaltaisille tai itsevaltaisuutta<br />

ihannoiville hallituksille ja<br />

tänä päivänä myös sukupuoliset<br />

vähemmistöt näyttävät olevan tässä<br />

käyttökelpoinen "vihollinen".<br />

Kysymys seksuaalivähemmistöjen<br />

asemasta ja yleisemmin yhteiskunnan<br />

moniarvoisuudesta onkin<br />

tänä päivänä yhä voimakkaammin<br />

poliittinen vedenjakaja, jolla joko<br />

alleviivataan omaa länsimaista arvomaailmaa<br />

tai sitten hyökätään<br />

sitä vastaan. 2000-luvun maailmanpolitiikkaa<br />

tehdään entistä<br />

enemmän arvokysymysten kautta.<br />

Tommi Koivula<br />

Kirjoittaja on reservin korpraali<br />

ja erikoistutkija Maanpuolustuskorkeakoulun<br />

Strategian laitoksella<br />

kysymys<br />

Edellisessä lehdessä kysyimme:<br />

Oliko Ruotsin aluevesillä vieras sukellusvene?<br />

sosiaalisesta mediasta<br />

Kyllä<br />

59%<br />

Ei<br />

@villeblom 5. marraskuuta<br />

”PV:n johtamisen malli haastava<br />

ja vaatii varusm. paljon - "elämänkokemus<br />

auttaisi". Ei enää inttiin<br />

18-20v.? #asevelv”<br />

– Varusmiesliiton puheenjohtaja<br />

Ville Blom spekuloi puolustusvoimien<br />

johtamisen mallin mahdollisilla<br />

vaikutuksilla varusmiespalveluksen<br />

astumisikään.<br />

@TPKanslia 10. marraskuuta<br />

”#TPNiinistö: Ukrainan tapahtumilla<br />

laajempia, jopa systeemisiä,<br />

vaikutuksia. Itä-Euroopan alueellinen<br />

tilanne on muuttunut epävarmemmaksi.”<br />

– Tasavallan presidentti Sauli Niinistö<br />

sanoi maanpuolustuskurssin<br />

avajaispuheessaan.<br />

1.10. @SakuKomujarvi<br />

"Nyt kyllä syttyy kapina; kuka<br />

oikeesti suostuis siihen että meiän<br />

RU-kurssin nimi ois kantele. Miks<br />

ei saman tien triangeli. #intti”<br />

– Upseerioppilas Saku Komujärvi<br />

ei ollut tyytyväinen uuden RUkurssin<br />

245 Kannel-nimeen.<br />

5.11. @veitera<br />

”Se mikä toiselle on realistista tilannekuvausta<br />

ja skenaarioiden<br />

työstämistä, on toiselle hysteeristä<br />

sodanlietsontaa. #turpo #tulimieleen”<br />

– Turvallisuuspolitiikan bloggaaja<br />

Janne Riiheläinen pohtii alan<br />

viestinnästä syntyviä ymmärryseroja.<br />

41%<br />

Seuraava kysymys:<br />

Onko VR:n varusmiesalennus tarpeellinen?<br />

Vastaa lähettämällä tekstiviesti<br />

Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen<br />

RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi<br />

Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi<br />

KUSTANTAJA:<br />

Puolustusvoimat<br />

TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:<br />

Puh. 0299 500 718<br />

Seuraava numero ilmestyy<br />

27.11.2014<br />

ISSN 0557-4897 (painettu)<br />

ISSN 1458-8005 (verkkolehti)<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Mikko Ilkko<br />

Puh. 0299 500 715<br />

Fax. 0299 500 709<br />

mikko.ilkko@mil.fi<br />

UUTISPÄÄLLIKKÖ<br />

Juha Heikkinen<br />

Puh. 0299 500 716<br />

Fax. 0299 500 709<br />

juha.heikkinen@mil.fi<br />

TUOTANTOSIHTEERI<br />

Helena Immonen<br />

Puh. 0299 500 717<br />

Fax. 0299 500 709<br />

helena.immonen@mil.fi<br />

LEVIKKISIHTEERI<br />

Kaartinjääkäri Joel Kontiainen<br />

Puh. 0299 500 718<br />

ruotuvaki@mil.fi<br />

TOIMITTAJAT<br />

Kokelas Joona Kosloff<br />

Puh. 0299 500 708<br />

Kokelas Samu Saatsi<br />

Puh. 0299 500 739<br />

Alikersantti Sanna Närä<br />

Puh. 0299 500 714<br />

Kaartinjääkäri Rasmus Arikka<br />

Puh. 0299 500 703<br />

Kaartinjääkäri Pauli Loukola<br />

Puh. 0299 500 617<br />

Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma<br />

Puh. 0299 500 616<br />

toimittajat.ruotuvaki@mil.fi<br />

GRAAFIKKO<br />

Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara<br />

graafikko.ruotuvaki@mil.fi<br />

VALOKUVAAJAT<br />

Kokelas Olli Viljamaa<br />

Kaartinjääkäri Aku Siukosaari<br />

Puh. 0299 500 735<br />

kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi<br />

arkisin kello 8.00–16.15<br />

ruotuvaki@mil.fi<br />

Pirkanmaan Lehtipaino Oy<br />

Tampere 2014<br />

Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800<br />

internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki

uotuväki 20/2014<br />

3<br />

uutiset<br />

Puolustusta ei voi ajaa alas<br />

Pääministeri Alexander Stubb haluaa huomioida isot materiaalihankinnat hallitusohjelmassa.<br />

Puolustusvoimat rakentaa suorituskykyjään puolustushaara kerrallaan.<br />

Helena Immonen<br />

Pääministeri Alexander Stubb<br />

kannattaa puolustusbudjetin kasvattamista<br />

ja antaa tukensa myös<br />

merivoimien ja ilmavoimien tuleville<br />

materiaalihankinnoille. Stubb<br />

sanoo tukevansa puolustuksen<br />

parlamentaarisen selvitysryhmän<br />

esitystä puolustusbudjetin asteittaisesta<br />

korotuksesta.<br />

– On ilman muuta selvää, että<br />

tuen raportin johtopäätöksiä puolustusmenojen<br />

lisäämisestä. Mutta<br />

pitää katsoa kokonaisuutta: lisäykset<br />

ovat pitkällä aikavälillä aika<br />

pieniä. Meillä on tulossa isoja hankintapäätöksiä<br />

seuraavina vuosina,<br />

eli ilmavoimien ja merivoimien<br />

materiaalihankinnat, Stubb<br />

kertoi haastattelussa.<br />

Ilkka Kanervan johtama parlamentaarinen<br />

selvitysryhmä totesi<br />

raportissaan, että merivoimien tärkeimpien<br />

taistelualusten korvaaminen<br />

on ratkaistava 2010-luvun<br />

loppuun mennessä. Ilmavoimien<br />

hävittäjäkaluston hankintaa koskevat<br />

päätökset ovat puolestaan<br />

ajankohtaisia vuosikymmenen<br />

vaihteessa.<br />

Stubbin mielestä on sanomattakin<br />

selvää, että materiaalihankintoihin<br />

tarvitaan erillisrahoitus.<br />

Hän kannattaa hankintojen huomioimista<br />

seuraavassa hallitusohjelmassa.<br />

– Olen puhunut paljon siitä, että<br />

seuraavan hallitusohjelman pitää<br />

olla lyhyt ja strateginen. Mutta se<br />

on selvää, että tämäntyyppiset isot<br />

hankkeet pitää muodossa tai toisessa<br />

siellä noteerata, Stubb kommentoi.<br />

– Joka tapauksessa näitä pitää<br />

lähteä suunnittelemaan ajoissa ja<br />

systemaattisesti. Isot hankinnat pitää<br />

tehdä myös riippumatta siitä,<br />

mitä muita päätöksiä tehdään<br />

puolustusratkaisun suhteen.<br />

Kyberkykyä tulee kehittää<br />

Pääministeri toteaa, että puolustusvoimauudistus<br />

on toteutettu<br />

erinomaisesti. Myös asetetut säästötavoitteet<br />

saavutetaan. Stubbin<br />

mukaan puolustusvoimat on ainoa<br />

hallinnonalan toimija, joka on tehnyt<br />

tismalleen sen, mitä siltä on<br />

pyydetty.<br />

– Tämä osoittaa jälleen kerran<br />

koko puolustushallinnon särmää<br />

Kuva: Aku Siukosaari<br />

Pääministeri Alexander Stubb haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden osana Suomen puolustusratkaisua. Hän itse suoritti varusmiespalveluksensa Santahaminassa ja on sotilasarvoltaan korpraali.<br />

ja kykyä, mutta on selvää, ettei<br />

näin voida jatkaa. Suomessa pitää<br />

olla uskottava puolustus ja sitä pitää<br />

myös rahoittaa.<br />

Puolustusvoimien kykyyn Stubb<br />

uskoo uudistuksen jälkeenkin.<br />

Säästöt on hänen mielestään tehty<br />

suorituskykyä vähentämättä.<br />

Suorituskykyjä pitäisi kuitenkin<br />

myös kehittää. Kyberturvallisuus<br />

on ala, jossa Stubbin mielestä pitäisi<br />

kykyjä kehittää koko yhteiskunnan<br />

saralla.<br />

– Kyber on käytännössä modernia<br />

sodankäyntiä, ja jos kyberturvallisuus<br />

ei ole kunnossa, koko yhteiskunnan<br />

toiminnan voi lamauttaa.<br />

En puhu vain pankeista vaan<br />

esimerkiksi huoltovarmuudesta ja<br />

energiansaannista, Stubb sanoo.<br />

– Tähänkin tarvitaan lisää rahaa<br />

ja pitää olla valmiutta muuttaa<br />

lainsäädäntöä. Seuraavassa hallitusohjelmassa<br />

ja seuraavalla hallituskaudella<br />

meidän on tarkasteltava<br />

tätä lainsäädäntöä.<br />

Kalusto vanhenee<br />

Puolustusvoimissa puolustushaarojen<br />

suorituskykyjä rakennetaan<br />

vuorollaan vuosikymmenen jaksoissa.<br />

Tällä vuosikymmenellä on<br />

maavoimien rakentamiskausi, jota<br />

ensi vuosikymmenellä seuraa merivoimien<br />

ja erityisesti ilmavoimien<br />

kausi.<br />

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö,<br />

kenraaliluutnantti Raimo<br />

Jyväsjärvi kertoo, että jotta<br />

puolustusvoimat on toimintakykyinen,<br />

jokaisen puolustushaaran<br />

on oltava toimintakykyinen oman<br />

kautensa päättyessä. Tällä hetkellä<br />

on menossa maavoimien rakentamisen<br />

aika ja Jyväsjärven mukaan<br />

siihen liittyvät juuri nyt olemassa<br />

olevat haasteet.<br />

– Yksi on noin 575 miljoonan<br />

euron suora budjettileikkaus<br />

vuonna 2011. Toinen on 40-, 50- ja<br />

60-luvuilla hankitun kaluston vanheneminen<br />

ja lisäksi vuosikymmeniin<br />

poikkeuksellinen kriisi Euroopassa.<br />

Ja vaikka tulevat isot<br />

hankkeet luonnollisesti kiinnostavat,<br />

tällä hetkellä tulee keskittyä<br />

pääosin maavoimiin ja tiettyjen ilma-<br />

ja merivoimien puutteiden<br />

korjaamiseen, Jyväsjärvi toteaa.<br />

Maavoimissa käytöstä poistuu<br />

muun muassa vanhentuneita panssarintorjunta-aseita<br />

ja –ammuksia,<br />

ajoneuvoja, tykki- ja ilmatorjuntakalustoa<br />

ja ampumatarvikkeita<br />

sekä analogisia radioita ja viestijärjestelmiä.<br />

Merivoimissa vanhenee<br />

taistelualuskalustoa ja laivue<br />

2000 peruskorjataan. Ilmavoimissa<br />

puolestaan vanhenee hävittäjien<br />

tukeutumiskykyyn liittyvää materiaalia.<br />

Asteittainen korotus<br />

Kanervan työryhmän esittämä asteittainen<br />

tasokorotus puolustusbudjettiin<br />

takaisi sen, että puolustusvoimien<br />

suorituskyky kyetään<br />

ylläpitämään minimitasolla. Asteittainen<br />

korotus alkaisi vuonna<br />

2016 50 miljoonalla ja nousisi vuoteen<br />

2020 mennessä 150 miljoonaan.<br />

– Mahdollinen lisärahoitus tulee<br />

käyttää vanhenevan kaluston korvaamiseen<br />

ja liian vähälle jääneen<br />

materiaalin määrän lisäämiseen.<br />

Lisäksi on aloja, joihin on pakko<br />

tehdä investointeja, kuten kyberkyvyn<br />

kehittäminen, Jyväsjärvi<br />

kertoo.<br />

Jyväsjärven mukaan asteittainen<br />

korotus on hyvä malli, koska<br />

hankintojen valmistelu vaatii<br />

oman aikansa. Materiaalia ei ole<br />

suoraan hyllyssä saatavilla, ja iso<br />

osa korvattavasta materiaalista<br />

vanhenee vuosikymmenen lopulla.<br />

Merivoimien ja ilmavoimien<br />

edessä olevia suuria materiaalihankintoja<br />

ei kuitenkaan voida toteuttaa<br />

lisärahoituksella vaan niihin<br />

tarvitaan erillisrahoitus.<br />

– Jos laivue 2020 –hanketta ei<br />

toteuteta, menetetään alueellisen<br />

koskemattomuuden valvonta ja<br />

torjuntakyky merellä sekä miinantorjunta-<br />

että pinta-alusten toimintakyky.<br />

Jos Hornet-kalustoa ei<br />

ensi vuosikymmenen loppuun<br />

mennessä korvata, meidän ilmapuolustuksemme<br />

on täysin romutettu,<br />

Jyväsjärvi selventää.<br />

– Suunnittelijoiden on tietysti<br />

oltava realisteja yhteiskunnan kokonaisvoimavarojen<br />

arvioinnissa.<br />

Mutta puolustuskykyä ei missään<br />

nimessä voida ajaa alas.<br />

Puolustuskyvyn ylläpito<br />

on turvattava taloudellisesti<br />

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo<br />

Lindberg ovat huolissaan puolustusmäärärahoista.<br />

Kuva: Aku Siukosaari<br />

Sanna Närä<br />

Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä<br />

turvaava rahoitus nousi esiin<br />

211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin<br />

avajaisissa kuulluissa<br />

puheissa.<br />

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön<br />

avajaispuhe käsitteli myös<br />

Venäjä-suhteita. Presidentti luonnehti<br />

Venäjän ja lännen välejä<br />

huonoimmiksi sitten kylmän sodan.<br />

Hän kertoi tämän koskettavan<br />

myös suomalaisia, sillä laajemman<br />

kriisin heijastumia voi<br />

havaita Itämerellä, jossa sotilaallinen<br />

läsnäolo on lisääntynyt.<br />

Suomen turvallisuutta on Niinistön<br />

mukaan rakennettava kokonaisuutena,<br />

johon kuuluvat uskottavan<br />

puolustuskyvyn ylläpito,<br />

hyvät naapurussuhteet ja kansainvälinen<br />

yhteistyö. Nämä osat ja niiden<br />

tasapaino on saatava kuntoon,<br />

etenkin puolustuksen uskottavuus.<br />

– Puolustustahtoa meillä suomalaisilla<br />

kyllä on, mutta kysymys<br />

kuuluu nyt, riittääkö meillä rahaa,<br />

Taloudesta uhkaa nykymenolla<br />

tulla meidän Akilleen kantapäämme,<br />

Niinistö kiteytti.<br />

Kaikille puolustushaaroille<br />

riittävät toimintaresurssit<br />

Tervehdyksensä toi myös puolustusvoimain<br />

komentaja, kenraali<br />

Jarmo Lindberg, jonka puheenvuoro<br />

käsitteli loppusuoralla olevaa<br />

puolustusvoimauudistusta. Talous<br />

nousi myös esille lisärahoitusta<br />

tukevan parlamentaarisen<br />

selvitysryhmän loppuraportin<br />

myötä.<br />

– Suositeltu lisärahoitus palauttaisi<br />

noin puolet vuonna 2011 päätetyistä<br />

leikkauksista, Lindberg sanoi.<br />

Lisärahoituksella kyetään Lindbergin<br />

mukaan paikkaamaan vanhentuvien<br />

asejärjestelmien suorituskykypuutteita,<br />

mutta sillä ei<br />

pystytä luomaan uusia suorituskykyjä.<br />

Myöskään joukkojen valmiutta<br />

ei nykyrahoituksella paranneta.<br />

Vuoden 2015 pääteemaksi komentaja<br />

nosti toiminnan tason<br />

palauttamisen. Toimintaresursseja<br />

keskitetään kaikille puolustushaaroille<br />

koulutukseen ja valmiuteen

4<br />

uutiset<br />

ruotuväki 20/2014<br />

lyhyesti<br />

Modernisoitu Pasimiehistönkuljetusvaunu<br />

maavoimille<br />

Maavoimat vastaanotti 7. marraskuuta<br />

ensimmäisen modernisoidun<br />

Pasi-miehistönkuljetuspanssarivaunun<br />

Hämeenlinnassa.<br />

Vaunu on esisarja-ajoneuvo.<br />

Patria Oy uudistaa panssaroidut<br />

Pasi-miehistönkuljetusvaunut<br />

vuosina 2015–2017. Tavoitteena<br />

on varmistaa vaunujen<br />

suorituskyky, kunto ja tekninen<br />

elinjakso 2030-luvulle asti. Hankintasopimuksen<br />

veroton hinta<br />

on 18 miljoonaa euroa.<br />

Jalkaväen tarkastaja, eversti<br />

Jukka Valkeajärven mukaan<br />

modernisointi on merkittävä<br />

uudistus puolustusvoimille.<br />

– Keskeistä on, että ajoneuvon<br />

käyttöikä pitenee lähes 50<br />

vuoteen.<br />

RAr<br />

Merivoimat läpäisi<br />

evaluoinnin<br />

Merivoimien rannikkojääkärikomppania<br />

läpäisi 29.–28. syyskuuta<br />

järjestetyssä Northern<br />

Coasts 2014 -harjoituksessa Naton<br />

korkeamman tason evaluoinnin.<br />

Käytännössä evaluointikokeen<br />

läpäisy mahdollistaa<br />

joukkojen asettamisen Nato<br />

Responce Force -valmiuteen.<br />

Puolustusministeri Carl Haglund<br />

tutustui komppanian toimintaan<br />

syyskuussa.<br />

– Huomioitava asia Uudenmaan<br />

prikaatin perustaman ja<br />

kouluttaman rannikkojääkärikomppanian<br />

osalta on se, että<br />

verrattaessa Suomen aikaisempiin<br />

NRF-joukkoihin tässä joukossa<br />

reserviläisten osuus on<br />

suurempi, Haglund toteaa. JKon<br />

Vaatetushuollon<br />

selvitys oli riittävä<br />

Valtiontalouden tarkastusvirasto<br />

on käsitellyt Comforta Oy:n<br />

tekemän puolustusvoimien<br />

vaatetushuoltoa käsittelevästä<br />

kilpailutuksesta tehdyn valituksen<br />

ja todennut, että selvitys ei<br />

anna aihetta jatkotoimiin.<br />

Puolustusministeriö päätti<br />

marraskuussa 2013, että vaatetushuolto<br />

järjestetään puolustusvoimien<br />

oman toiminnan kautta<br />

vuoden 2015 alusta lähtien. Pohjoisen<br />

alueen vaatehuoltoa aikaisemmin<br />

hoitanut Comforta teki<br />

päätöksestä kantelun Valtiontalouden<br />

tarkastusvirastolle, sillä<br />

katsoi, että päätöksen perusteena<br />

ollutta selvitystä ei ollut tehty<br />

riittävän huolellisesti. JKon<br />

Vuoden aliupseeri<br />

valittiin Utista<br />

Ylikersantti Pekka Alaräisänen<br />

Utin jääkärirykmentin erikoisjääkäripataljoonasta<br />

valittiin<br />

vuoden aliupseeriksi. Nimitys<br />

julkistettiin aliupseeriliiton<br />

edustajakokouksessa Seinäjoella<br />

6. marraskuuta.<br />

Alaräisänen palvelee erikoisjääkäripataljoonassa,<br />

minkä<br />

vuoksi Aliupseeriliiton puheenjohtaja<br />

Petteri Leino ei voinut<br />

kertoa hänen tehtävistään tarkemmin.<br />

Aliupseeri on kokenut,<br />

sillä hän työskennellyt jo<br />

10 vuoden ajan.<br />

– Kyseessä on erinomainen<br />

kaveri, jolla ei tule helposti suru<br />

puseroon. Hän on erittäin arvostettu<br />

sotilas työtoverien ja<br />

esimiesten keskuudessa, Leino<br />

sanoo.<br />

PLo<br />

Pariisissa tehtiin historiaa<br />

Eurooppalaisen merivalvontayhteistyön operatiivinen vaihe käynnistyi.<br />

Jatkossa tavoitteena on yhä suurempi yhteistyö.<br />

Joona Kosloff<br />

Eurooppalainen merivalvontayhteistyö<br />

MARSUR (Maritime Surveillance<br />

networking for Europe)<br />

siirtyi operatiiviseen vaiheeseen<br />

28. lokakuuta Pariisin Le Bourget’ssa<br />

pidetyillä Euronaval-messuilla.<br />

MARSUR kokoaa yhteen<br />

Euroopan eri merialueita luomalla<br />

verkoston, yhteistyöforumin,<br />

jossa tietoja voidaan vaihtaa manuaalisesti<br />

ja automaattisesti. Tämä<br />

parantaa merivoimien tilannekuvaa,<br />

vähentää onnettomuuksia<br />

ja säästää rahaa.<br />

MARSUR-hallituksen puheenjohtaja,<br />

komentaja Pasi Staff on<br />

johtanut projektia pitkään ja pitää<br />

läpinäkyvyyttä tärkeänä turvallisuuden<br />

kannalta.<br />

– Jos Ruotsilla on tietoa, niin se<br />

tulee jakaa kaikille jäsenmaille<br />

käyttäen hyväksi tätä MARSURverkostoa,<br />

jossa tieto menee myöskin<br />

salattuna. Voidaan jakaa tietoa,<br />

joka hyödyntää kaikkia jäsenmaiden<br />

viranomaisia ja päätöksen tekoa,<br />

Staff selventää.<br />

Tällä hetkellä yhteistyössä on<br />

mukana 18 jäsenmaata ja Euroopan<br />

satelliittivirasto. Tavoitteena<br />

on saada kaikki Euroopan unionin<br />

merelliset jäsenvaltiot yhteistyöhön.<br />

– Vielä puuttuu Kroatia, joka tosin<br />

on jo lähestynyt jäsenyyshakemuksen<br />

kanssa. Sitten on vielä Albania,<br />

Romania, Malta ja Tanska,<br />

Staff luettelee.<br />

Myötä- ja vastamäkeä<br />

Kulttuurierot eteläisten ja pohjoisen<br />

maiden välillä ovat suuret,<br />

joten alueellisen yhteistyön merkitys<br />

korostuu: Itämerellä haasteita<br />

aiheuttavat pääosin merenkulun<br />

turvallisuus ja ympäristöongelmat,<br />

kun taas Välimerellä kamppaillaan<br />

terrorismin ja laittoman siirtolaisuuden<br />

kourissa.<br />

– Erilaisten kulttuurien ja tavoitteiden<br />

yhteenliittäminen ei ole<br />

aina ollut ihan helppoa. On ollut<br />

Joel Kontiainen<br />

VR on ottamassa uudelleen käyttöön<br />

lähi- ja kaukojunien junalippujen<br />

varusmiesalennuksen. Varusmieslippu<br />

poistui VR:n valikoimasta<br />

vuodenvaihteessa puolustusvoimien<br />

kotimatkakäytäntöjen uudistuttua<br />

siten, että varusmiehet pystyvät<br />

matkustamaan kaukoliikenteen<br />

junissa ilmaiseksi lomapukuun<br />

pukeutuneina. Lisäksi matkustamiseen<br />

tarvitaan varusmieskortti.<br />

VR:n viestintäasiantuntija Marja<br />

Mertan mukaan syy vanhan lipputyypin<br />

palauttamiselle on varusmiehiltä<br />

saatu palaute. Alennuksen<br />

poistumisesta ovat kärsineet erityisesti<br />

pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä<br />

lomillaan runsaasti matkustavat<br />

varusmiehet, sillä varusmieskortti<br />

ei kelpaa lipuksi lähijunissa.<br />

– VR ja puolustusvoimat ovat<br />

yhdessä tätä asiaa pohtineet ja todenneet,<br />

että se alennus halutaan<br />

takaisin, Merta kertoo.<br />

Komentaja Pasi Staff piti puheen ja juonsi Marsur-avaustapahtuman Ranskassa Le Bourget’ssa. Vieressä Euroopan puolustusviraston pääjohtaja Claude France<br />

Arnould ja Euroopan sotilasesikunnan voimavarajohtaja, kenraali Heinx Krieb.<br />

myötä- ja vastamäkeä. Ei aina ole<br />

ollut mukavaa, mutta todella mielenkiintoista.<br />

MARSUR on kuitenkin vasta<br />

alkua, sillä Euroopassa rakennetaan<br />

parhaillaan kaikkien viranomaisten<br />

yhteistyöjärjestelyä Ciseä<br />

(Common Information Sharing<br />

Environment). Yhteistyössä<br />

ovat Euroopan puolustus, rajavartio,<br />

tulli, kalastuksen ja ympäristön<br />

valvonta, merenkulun turvallisuus<br />

sekä lainvalvonta.<br />

– Puhutaan tuollaisesta jopa 5<br />

miljardin euron resurssien uudelleenkohtaamismahdollisuudesta<br />

seuraavien kymmenen vuoden aikana,<br />

Staff kertoo.<br />

Staffin lisäksi MARSUR-tapahtumassa<br />

Le Bourget’ssa oli puhumassa<br />

Euroopan puolustusvirasto<br />

EDA:n pääjohtaja Claude France<br />

– Tämä on ihan käytännön matkustukseen<br />

liittyvä ratkaisu. Tietenkin<br />

tässä on se ajatus, että halutaan<br />

kannustaa junan käyttöön lomilla,<br />

sillä juna on ympäristöystävällinen<br />

ja talven tullen myös turvallinen<br />

tapa reissata.<br />

Kaukoliikenteessä varusmies voi<br />

jatkossakin matkustaa ilmaiseksi<br />

lomapuvussa, joten pääkaupunkiseudun<br />

ulkopuolella alennusliput<br />

on tarkoitettu lähinnä oman istuma-<br />

tai makuupaikan haluaville. Lisäksi<br />

alennusta voivat käyttää ne<br />

varusmiehet, jotka loman aikana<br />

haluavat matkustaa siviilivaatteissa.<br />

Varusmiesalennus on yhtä suuri<br />

kuin vuodenvaihteen päätöksen<br />

jälkeen voimaan jäänyt siviilipalvelusmiesalennus,<br />

eli vaihtelee 45<br />

ja 55 prosentin välillä lähdöstä<br />

riippuen.<br />

Varusmiesliitto on tyytyväinen<br />

uudistukseen<br />

Varusmiesliiton<br />

puheenjohtaja<br />

Joona Kosloff<br />

MARSUR-yhteistyötä tehdään<br />

Itämeren, Arktisen meren, Välimeren,<br />

Mustanmeren sekä Atlantin<br />

ja Kanaalin alueilla. Näiltä<br />

kaikilta alueilta on tilannekuvaa,<br />

jotka linkitetään eri maiden merivalvonta-<br />

ja tiedonhallintajärjestelmiin.<br />

Tämän teknologian yhtenä<br />

alihankkijana on ollut suomalainen<br />

teollisuusyritys Navielektro.<br />

Suomi kuskin paikalla<br />

VR palauttaa varusmiesalennuksen<br />

Suomen rooli MARSURissa on<br />

ollut muutenkin keskeinen. Suomi<br />

on johtanut sekä kehitystyötä että<br />

operatiivista toimintaa. Onhan<br />

projektin johtajanakin suomalainen<br />

komentaja Pasi Staff.<br />

– Merkittävä asia on ollut yhteistyökulttuurin<br />

rakentaminen.<br />

Saada ihmiset oikeasti puhaltamaan<br />

yhteen hiileen sellaisella<br />

suomalaisella tavalla. Vähemmän<br />

puhetta ja enemmän toimintaa,<br />

Staff mainitsee.<br />

Kuva: Eetu Lehmusvaara<br />

Arnould ja MARSUR-teknologian<br />

kehittänyt CSC-yrityksen pääjohtaja<br />

Klaus Schuneman. Lopuksi<br />

Arnould leikkasi juhlallisesti jäsenvaltioiden<br />

edustajien pitelemän<br />

MARSUR-nauhan, mikä<br />

symboloi operatiivisen toiminnan<br />

aloittamista.<br />

– Suomi ei ole koskaan aikaisemmin<br />

ollut tällaisessa johtoroolissa<br />

eikä toisaalta näin isoa juttua<br />

jäsenmaiden kesken ole tehty. Historiaa<br />

on tehty Pariisissa, se on<br />

kyllä totta.<br />

Suomi on ollut edelläkävijä, sillä<br />

vastaavanlaista toimintaa on toteuttanut<br />

Suomen merelliset toimijat,<br />

METO, johon kuuluvat merivoimat,<br />

liikennevirasto, Trafi ja<br />

rajavartiolaitos. METO viettää tänä<br />

vuonna 20-vuotisjuhlaansa.<br />

– Käytännössä MARSUR on<br />

pitkälti sama malli, mitä me teemme<br />

kotimaassa. Yhdessä toimiminen<br />

on säästänyt kymmeniä miljoonia<br />

euroja Suomessa, Staff kertoo.<br />

Ville Blom on tyytyväinen alennuksen<br />

palautumiseen. Liitto otti<br />

kantaa varusmiesalennuksen palauttamiseksi<br />

jo alkuvuodesta.<br />

– Erityisesti huomiota kiinnitettiin<br />

silloin siihen, että siviilipalvelusmiesten<br />

ja varusmiesten asema<br />

matkustuskäytäntöihin liittyen ei<br />

ollut yhdenmukainen, ja siinä suhteessa<br />

voidaan suurella ilolla tervehtiä<br />

sitä, että asia on palautunut<br />

vanhaan hyvään malliin, Blom toteaa.<br />

Blomin mukaan varusmiehet<br />

toivovat, että myös mahdollisuus<br />

paikkalipun varaamiseen kaukojuniin<br />

palautettaisiin. Uudistuksen<br />

jälkeen varusmiesten ei ole ollut<br />

mahdollista varata itselleen istumapaikkaa<br />

junasta, vaan matkustaminen<br />

tapahtuu muilta matkustajilta<br />

vapaiksi jääneillä paikoilla.<br />

Varusmiesten ei jatkossa tarvitse<br />

maksaa lähiliikenteen lipuista täyttä<br />

hintaa.<br />

Kuva: MARSUR

uotuväki 20/2014<br />

5<br />

uutiset<br />

Hawk-turman syynä<br />

oli virhearvio<br />

tähtäimessä<br />

Mitä tekee sotilasvirkamies?<br />

Rasmus Arikka<br />

Pauli Loukola<br />

Sotamuseon 85-vuotisjuhlissa ilmoitettiin<br />

museon mahdollisesta<br />

siirtymisestä Kaartin maneesiin.<br />

Sotamuseon nykyisissä tiloissa Liisankadulla<br />

museonjohtaja Harri<br />

Huusko ja Maanpuolustuskorkeakoulun<br />

rehtori, lippueamiraali Veijo<br />

Taipalus kertoivat käynnissä<br />

olevasta tavoitteesta.<br />

– Tähän liittyvä hanke on ollut<br />

jo pidempään vireillä ja on suunniteltu,<br />

että Sotamuseo siirtyisi<br />

Pääesikunnan vieressä sijaitsevaan<br />

Kaartin maneesiin, Taipalus kertoo.<br />

Asiasta on käyty keskustelua<br />

Senaatti-kiinteistöjen johdon<br />

kanssa, ja Taipalus uskoi hankkeen<br />

toteutuvan. Sotamuseon tavoitteena<br />

on saada uusi museo avattua<br />

Joel Kontiainen<br />

Lakia sotilaallisesta kriisinhallinnasta<br />

esitetään muutettavaksi siten,<br />

että sitä voitaisiin jatkossa soveltaa<br />

sotilaallisen kriisinhallinnan<br />

lisäksi muihin kansainvälisiin<br />

kriisinhallintaoperaatioihin, kuten<br />

siviilikriisinhallintaoperaatioihin<br />

tai YK:n poliittisiin operaatioihin.<br />

Lain muutostarpeita pohtineen<br />

Tuhoutuneet lentokoneet olivat Hawk Mk 66 -tyyppisiä. Turman jälkeen siipikoneen osia löytyi maastosta kymmenen<br />

hehtaarin alueelta.<br />

Perhossa Keski-Pohjanmaalla 13.<br />

marraskuuta vuonna 2013 Hawksuihkuharjoituskoneilla<br />

sattuneen<br />

onnettomuuden tutkinta on päättynyt.<br />

Kaartotaisteluharjoitukseen<br />

osallistunut lentäjä arvioi väärin<br />

toisen koneen sijainnin, lentosuunnan<br />

ja -korkeuden, mikä johti<br />

16 sekuntia myöhemmin yhteentörmäykseen<br />

600 metrin korkeudessa.<br />

Virhearvion tehneen koneen<br />

vasen siipi törmäsi toisen koneen<br />

ohjaamoon, joka tuhoutui ja ohjaaja<br />

menehtyi välittömästi. Koneen<br />

heittoistuin ei olisi törmäysvaurioiden<br />

vuoksi toiminut oikein,<br />

vaikka ohjaaja olisi saanut sen laukaistua.<br />

Siipensä menettäneen koneen<br />

ohjaaja selvisi lievillä vammoilla<br />

heittoistuimen ansiosta ja<br />

on jo palannut tehtäviinsä. Molemmat<br />

Hawkit tuhoutuivat onnettomuudessa<br />

täysin.<br />

Tapausta selvittäneen tutkintaryhmän<br />

johtaja, majuri Mikko<br />

Pekkala sanoo, että lentäjien välinen<br />

radioliikenne oli heikkoa juuri<br />

ennen onnettomuutta, vaikka se<br />

täytti ohjeistuksen mukaiset vaatimukset.<br />

– Kommunikaatio oli riittävää,<br />

mutta jos sitä olisi ollut enemmän,<br />

tilanne olisi voinut olla toinen,<br />

Pekkala täsmentää.<br />

Turmaan johtaneen virhearvion<br />

syy oli toisen koneen pieni lentonopeus<br />

ja sen korkeuden arvioinnin<br />

haastavuus.<br />

Siipikone oli arviointihetkellä<br />

selkälentoasennossa, mikä vaikutti<br />

oleellisesti lentäjän havainnointikykyyn.<br />

Lentosää oli tapahtumahetkenä<br />

hyvä, eikä se vaikuttanut<br />

törmäyksen syntyyn.<br />

Ohjeistusta tarkennetaan<br />

Välittömästi onnettomuuden jälkeen<br />

Hawk-kalusto asetettiin lentokieltoon,<br />

kunnes oltiin varmoja<br />

työryhmän varapuheenjohtaja<br />

Helena Partanen kertoo, että laki<br />

ei nykyisin mahdollista palveluksessa<br />

olevien upseerien lähettämistä<br />

kyseisiin tehtäviin, vaikka siviilikriisinhallintaoperaatioissa<br />

on<br />

sotilaallista osaamista edellyttäviä<br />

tehtäviä.<br />

– Säännöksen puuttuminen<br />

muodostui esteeksi suomalaissotilaiden<br />

lähettämiselle esimerkiksi<br />

silloin, kun YK:n poliittinen operaatio<br />

Syyriassa perustettiin UN-<br />

Sotamuseon siirtymishanke on vireillä<br />

Museonjohtaja Harri Huusko onnitteli puheessaan 85-vuotista Sotamuseota.<br />

SMIS-tarkkailijaoperaation jatkooperaatioksi,<br />

Partanen sanoo.<br />

Myös yksittäisiä sotilaita<br />

operaatioihin<br />

Työryhmän esityksen mukaan<br />

yksittäisiä sotilaita tulisi myös<br />

voida lähettää operaatioihin suoraan<br />

puolustusministeriön päätöksellä.<br />

Lakia puolustusvoimista työryhmä<br />

muuttaisi siten, että apua<br />

siitä, että heittoistuimet toimivat<br />

kaikissa koneissa.<br />

Tapahtuneen jälkeen on pohdittu<br />

toimenpiteitä, joilla pystytään<br />

tulevaisuudessa ehkäisemään onnettomuuksia.<br />

Pekkala kertoo, että<br />

muun muassa lentäjien radiopuhelinviestintää<br />

koskevaa ohjeistusta<br />

tarkennetaan, jotta ohjaajien<br />

tilannetietoisuus taisteluharjoituksissa<br />

paranisi.<br />

Sotilasilmailun lentoturvallisuuspäällikkö,<br />

majuri Marko Lehtisen<br />

mukaan onnettomuus on<br />

otettu lentäjien koulutuksessa<br />

huomion.<br />

– Selkeä ohjeistus on tärkeässä<br />

roolissa vastaisuuden varalle. Ilmavoimien<br />

ohjaajille kerrattiin näkemis-<br />

ja väistämissääntöjä välittömästi<br />

onnettomuuden jälkeen.<br />

Tulevaisuudessa viranomaisyhteistyötä<br />

kehitetään yhteistoimintaharjoituksilla.<br />

Lisäksi Hawk-kalustoon<br />

esitetään onnettomuustietotallentimien<br />

hankkimista.<br />

vuoden 2018 kesällä. Senaatti-kiinteistön<br />

rakennuttajapäällikkö Janne<br />

Johansson sanoo projektin olevan<br />

kuitenkin vielä alkutekijöissä.<br />

– Asia on vielä hyvin alkuvaiheessa.<br />

Suunnittelua ei ole aloitettu,<br />

koska suunnittelijoiden hankinta-<br />

ja kilpailutusprosessi on<br />

kesken.<br />

Syy muuttoon olisi parempi sijainti<br />

vierailijoiden kannalta sekä<br />

uuden rakennuksen paremmat<br />

mahdollisuudet kehittää museon<br />

näyttelytoimintaa ja modernisointia.<br />

Se olisi myös Pääesikunnan<br />

käytössä sen omia tilaisuuksia varten.<br />

Huusko toteaa museon näyttelytoiminnan<br />

uudistamisen olevan<br />

käynnistysvaiheessa.<br />

– Olemme museon porukasta<br />

itse kukin kiertäneet ottamassa<br />

mallia ulkomaiden museoista. Mitään<br />

tarkkaa suunnitelmaa uudistamisesta<br />

ei ole, mutta varmasti jotain<br />

perinteisen ja uuden museon<br />

välimaastosta. Voimamme perustuu<br />

mielestäni alkuperäiseen esineistöön<br />

ja siihen, mitä voimme<br />

sen avulla kertoa.<br />

Kansainvälistä avunantoa halutaan helpottaa<br />

Kuva: Olli Viljamaa<br />

voitaisiin antaa tilanteissa, joissa<br />

puolustusvoimien resursseja olisi<br />

tarve käyttää suoraan toisen valtion<br />

tukena.<br />

– Puolustusvoimista annetussa<br />

laissa ei ole tehtävää, joka loisi perustan<br />

toisen valtion alueen valvontaan<br />

osallistumiselle. Kysymys<br />

tulee arvioitavaksi, jos Suomen ja<br />

Ruotsin välistä yhteistyötä puolustuksen<br />

alalla syvennetään, Partanen<br />

kertoo.<br />

Kuva: puolustusvoimat<br />

Joel Kontiainen<br />

Moni varusmies hämmentyy,<br />

kun peruskoulutuskauden viikkokokeessa<br />

tunnistettavien sotilasarvojen<br />

jälkeen koepaperissa<br />

on kuva arvomerkkilaatasta, joka<br />

sisältää vaihtelevan määrän<br />

tähtiä.<br />

Kyseessä on sotilasvirkamiehen<br />

palvelusarvon merkki, mutta<br />

keitä ovat sotilasvirkamiehet<br />

ja mitä he tekevät?<br />

Kapteeni Jari Laine Pääesikunnan<br />

henkilöstöosastolta, keitä<br />

sotilasvirkamiehet ovat ja mitä<br />

tarkoitetaan palvelusarvolla?<br />

– Palvelusarvoja käytetään<br />

silloin, kun henkilön sotilasarvo<br />

ei vastaa hänen tehtäväänsä.<br />

Eräs palvelusarvo on sotilasvirkamiehen<br />

(3., 2. tai 1. luokka)<br />

palvelusarvo, jota käytetään,<br />

kun tehtävä vaatisi periaatteessa<br />

upseerin arvoa, mutta henkilö<br />

kuuluu miehistöön tai aliupseereihin<br />

tai hänellä ei ole lainkaan<br />

sotilaskoulutusta.<br />

Miten virkamiesluokka määräytyy?<br />

uutisia muualta<br />

Suomalaisia Isisin<br />

vastaiseen taisteluun?<br />

– Sotilasvirkamiehen luokka<br />

määräytyy henkilön siviilikoulutuksen<br />

perusteella siten, että<br />

kolmannen luokan palvelusarvo<br />

(rinnastetaan yliluutnanttiin)<br />

annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon<br />

suorittaneille, toisen<br />

luokan palvelusarvo (rinnastetaan<br />

luutnanttiin) annetaan<br />

muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon<br />

suorittaneille ja<br />

ensimmäisen luokan palvelusarvo<br />

(rinnastetaan ylikersanttiin)<br />

voidaan antaa reservin aliupseerin<br />

tai miehistön koulutuksen<br />

saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä,<br />

kertausharjoituksissa<br />

ja sodan ajan tehtävissä.<br />

Voiko sotilasvirkamiehenä ylentyä?<br />

– Sotilasvirkamiehen palvelusarvossa<br />

ei voi ylentyä. Henkilölle<br />

annetaan palvelusarvo<br />

eikä häntä siihen arvoon ylennetä,<br />

toisin kuin on sotilasarvojen<br />

kohdalla. Suoritettuaan reservin<br />

upseerin koulutusta vastaavan<br />

koulutuksen hänet voidaan<br />

ylentää upseerin sotilasarvoon.<br />

Suomi selvittää mahdollisuuksia osallistua äärijärjestö Isisin vastaiseen<br />

operaatioon lähettämällä sotilaskouluttajia Irakiin. Kyse olisi Irakin<br />

turvallisuusrakenteiden tukemisesta maan hallituksen joukkoja<br />

kouluttamalla.<br />

Puolustusministeri Carl Haglund arvioi, että Suomesta voisi osallistua<br />

koulutusoperaatioon 10–30 sotilasta.<br />

– Suomelta on kysytty kiinnostusta osallistua, Haglund kertoo.<br />

Päätöksiä tehdään Haglundin mukaan marraskuun aikana. Kansainvälistä<br />

koulutusoperaatiota kootaan parhaillaan. Siihen ovat osallistumassa<br />

muun muassa Norja, Tanska ja Saksa. Paikka olisi Irakin<br />

rauhallisimmissa osissa tai mahdollisesti Jordaniassa. HS 4.11.<br />

Niinistö avasi Suomen<br />

toimintatapaa<br />

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi brittilehti The Guardianin<br />

haastattelussa länsimaiden ja Venäjän olevan Ukrainan kriisin herättäminä<br />

uuden kylmän sodan partaalla. Niinistön mukaan Venäjän, Yhdysvaltojen<br />

ja EU:n välisten erimielisyyksien syvyyten ja vakavuuteen<br />

ei ole tartuttu riittävän tehokkaasti.<br />

– Tilanteesta riippumatta Suomen tapa toimia Venäjän kanssa on se,<br />

että olemme hyvin valmiita kertomaan mistä emme pidä ja missä rajamme<br />

mene, Niinistö sanoi viitaten viimeaikaisiin ilmatilaloukkauksiin.<br />

– Viimeksi lähetimme Hornetit ilmaan ja ne lensivät venäläisten<br />

koneiden siivellä. Venäläiset kääntyivät takaisin, mutta mitä olisimme<br />

tehneet jos ne eivät olisi tehneet niin? Sitä en lähde spekuloimaan.<br />

The Guardian 5.11.<br />

Ruoppaus pysähtyi<br />

sodanaikaisen pommin takia<br />

Tornionjoen ruoppaustyöt ovat keskeytyivät 6. marraskuuta pommiepäilyn<br />

vuoksi. Poliisin arvion mukaan pommi painaa noin 200 kiloa.<br />

Haaparannan kaupunki kertoo nettisivuillaan, että epäilty pommi<br />

löytyi keskiviikkona joenpohjasta Ruotsin puolelta. Ruoppaustyöt<br />

keskeytettiin heti.<br />

Ruoppaajat löysivät pommiksi epäillyn esineen kesken yövuoron.<br />

– Ruoppaajan kauhan mukana pohjasta nousi noin metrin mittainen<br />

teräksinen lieriömäinen esine, joka näytti sota-ajan lentopommilta.<br />

Otimme siitä valokuvat ja teimme heti ilmoituksen viranomaisille,<br />

kertoo Terramare Oyn työmaapäällikkö Reijo Kultalahti.<br />

Työt keskeytettiin heti ja pommi laskettiin kauhan mukana takaisin<br />

pohjaan. Kultalahden mukaan miehet odottivat Ruotsin puolustusvoimien<br />

edustajia tutkimaan tilannetta. Yle 6.11.<br />

Toimittanut Joel Kontiainen

6<br />

maailmalla<br />

ruotuväki 20/2014<br />

lyhyesti<br />

Meksikolaiskenraali<br />

ammuttiin kuoliaaksi<br />

Huumekartelleja vastaan taistelemaan<br />

lähetetty kenraali Ricardo<br />

Cesar Nino Villarreal ja hänen<br />

vaimonsa surmattiin Meksikossa<br />

marraskuussa. Yleensä<br />

panssaroidulla autolla liikkunut<br />

kenraali oli liikkeellä siviiliautolla.<br />

Asemiehet ampuivat viranomaisten<br />

mukaan yli sata<br />

laukausta. Nino Villarreal oli yksi<br />

neljästä maan hallituksen asettamasta<br />

upseerista Tamaulipasissa.<br />

Nino Villarrealia vastaan tehtiin<br />

murhayritys jo lokakuussa.<br />

Yli 80 000 ihmistä on kuollut ja<br />

22 000 kadonnut sen jälkeen,<br />

kun hallitus aloitti toimet huumekartelleja<br />

vastaan vuonna<br />

2006. (AFP/Yahoo 4.11.) JKo<br />

Kanada osallistui<br />

Irakin ilmaiskuihin<br />

Kanadalaiskoneet pommittivat<br />

ensi kertaa Fallujan kaupungin<br />

lähellä olevia kohteita 2. marraskuuta.<br />

Ilmaiskut olivat Isis-järjestön<br />

vastaisia. Kanadan puolustusministeri<br />

Rob Nicholsonin<br />

mukaan kanadalaishävittäjät<br />

pommittivat kohteitaan kaupungin<br />

läheisyydessä ja palasivat<br />

Kuwaitissa olevaan tukikohtaan.<br />

Kanada osallistuu Yhdysvaltojen<br />

johtamaan operaatioon,<br />

jonka tavoittena on pysäyttää<br />

Isis-järjestön levittäytyminen<br />

Irakissa ja Syyriassa. Kanadassa<br />

äänestettiin ilmaiskuihin osallistumisesta<br />

elokuun alussa.<br />

(AFP 5.11.14)<br />

RAr<br />

Kiinalta laserase<br />

lennokkitorjuntaan<br />

Kiina on valtion median mukaan<br />

kehittänyt tehokkaan laserpuolustusjärjestelmän<br />

torjumaan<br />

matalalla lentäviä miehittämättömiä<br />

lennokkeja. Kiinan<br />

teknillisen fysiikan akatemia on<br />

ollut mukana kehitystyössä.<br />

Laseraseen kantama on kaksi<br />

kilometriä ja sillä voi tuhota<br />

erilaisia pieniä ilma-aluksia viidessä<br />

sekunnissa kohteen paikallistamisesta.<br />

Ase on tehokas<br />

500 metriin asti maalin liikkuessa<br />

enintään 50 metrin sekuntivauhtia,<br />

ja sitä pidetään nopeana,<br />

tarkkana ja pieniäänisenä.<br />

Seuraavaksi kehitystyössä<br />

keskitytään pidemmän kantaman<br />

laseraseisiin. (AFP/Yle<br />

Uutiset 3.11.)<br />

SNä<br />

Tarkka-ampujan<br />

päästä luvataan<br />

miljoona dollaria<br />

Ukrainan separatistit lupaavat<br />

miljoona dollaria palkkioksi<br />

ruotsalaisen tarkka-ampujan<br />

Mikael Skilltin hengestä. Asia<br />

kävi ilmi suositussa ukrainalaisessa<br />

talk show’ssa. Vielä heinäkuussa<br />

palkkio Skilltin hengestä<br />

oli noin 5 000 euroa.<br />

Skillt on taistellut Ukrainan<br />

hallituksen puolella Azov-pataljoonassa<br />

Itä-Ukrainassa. Ruotsalainen<br />

ei pidä itseään palkkasoturina,<br />

vaan vapaaehtoisena,<br />

sillä tähän asti hän on ansainnut<br />

puolen vuoden aikanaan palkaksi<br />

vain noin 740 euroa.<br />

Skillt eroaa muista vapaaehtoistaistelijoista,<br />

sillä hän ei salaa<br />

nimeään tai kasvojaan ja<br />

twiittailee paljon. (verkkouutiset.fi<br />

4.11.)<br />

JKo<br />

Ukraina palauttaa asevelvollisuuden<br />

Vapaaehtoisarmeija ehti kestää vain vuoden.<br />

Ukrainan armeijan ase -ja miesvahvuudesta ei ole tarkkaa tietoa.<br />

Pauli Loukola<br />

Ukraina aikoo palauttaa maahan<br />

yleisen asevelvollisuuden tämän<br />

syksyn aikana. Syynä on maan heikentynyt<br />

turvallisuustilanne Ukrainan<br />

kriisin aikana.<br />

Ukrainassa on ollut aiemmin<br />

käytössä yleinen asevelvollisuus 18<br />

vuotta täyttäneille miehille. Kuitenkin<br />

viime vuoden lokakuussa<br />

Viktor Janukovytshin ollessa<br />

maan presidentti, valtio luopui<br />

yleisestä asevelvollisuudesta. Miksi,<br />

EU:n itäisen naapuruston ja Venäjän<br />

tutkimusohjelman ohjelmajohtaja<br />

Arkady Moshes?<br />

– En voi tietää varmasti, mutta<br />

minulla on ymmärrys, että vanha<br />

isokokoinen armeija ei ollut toiminnallinen.<br />

Yleinen asevelvollisuus<br />

ei toiminut modernilla tavalla.<br />

Sotilaita ei ollut koulutettu hyvin,<br />

ja heitä käytettiin esimerkiksi<br />

rakennusmiehinä komentajien<br />

kartanoilla.<br />

Toisena syynä Moshes pitää yksinkertaisesti<br />

sitä, että Ukraina ei<br />

uskonut joutuvansa taistelemaan<br />

sodassa. Ukrainassa ajateltiin toiveikkaasti,<br />

että läntiset liitolaiset<br />

eivät ole aggressiivia ja idässä Venäjän<br />

ei uskottu olevan valmis<br />

hyökkäämään.<br />

Yleinen asevelvollisuus on<br />

välttämätön<br />

Juho Mäki-Lohiluoma<br />

Uuden puolustusministeri Peter<br />

Hultqvistin (s.) esittämä kanta,<br />

jonka mukaan mahdollisuutta sekä<br />

miehiä että naisia koskevan<br />

asevelvollisuuden palauttamiseen<br />

tulisi tutkia, on saanut kannatusta<br />

suurelta osalta maan valtiopäiväpuolueista.<br />

Sosiaalidemokraattien<br />

lisäksi ehdotusta kannattavat<br />

Ruotsin radion mukaan kristillisdemokraatit,<br />

liberaalit, vasemmisto<br />

ja ruotsidemokraatit.<br />

Käytännössä keskustelussa on<br />

ollut valikoivan, ei yleisen asevelvollisuuden<br />

palauttaminen ja taustalla<br />

ongelmat henkilöstön rekrytoinnissa.<br />

Ukrainan asevoimat on 21. vahvin maailmassa.<br />

Arkady Moshes uskoo, että suuri osa yleisen asevelvollisuden aloittavista ukrainalaisista<br />

on motivoituneita.<br />

– Se luo tilanteen, jossa meidän<br />

on koulutettava useampia, mutta<br />

se luo myös taloudellisia ongelmia,<br />

Hultqvist sanoi Ruotsin radion<br />

haastattelussa. Tällä hän viittaa siihen,<br />

että monet ammattisotilaiksi<br />

rekrytoidut lähtevät puolustusvoimien<br />

palveluksesta muutaman<br />

vuoden työuran jälkeen.<br />

Iso-Britanniassa pohditaan<br />

yleistä kansalaispalvelusta<br />

Yleisen asevelvollisuuden palauttaminen<br />

ei ole yksinkertainen<br />

prosessi. Ukrainan lisäksi asevelvollisuuden<br />

ovat kuluvan vuoden<br />

aikana ottaneet käyttöön myös<br />

Yhdistyneet Arabiemiraatit ja<br />

Nykyisessä tilanteessaan Ukraina<br />

tarvitsee ammattiarmeijansa rinnalle<br />

yleisen asevelvollisuuden<br />

palauttamisen, koska se kaipaa lisää<br />

miehiä. Toisaalta puolustusvoimat<br />

menetti vain yhden saapumiserän<br />

vahvuuden, kun asevelvollisuuden<br />

suorittamisesta tuli<br />

vapaaehtoista vuoden 2013 lokakuusta<br />

lähtien.<br />

Ennen Ukrainan kriisiä maan<br />

asevelvollisuus kesti joko 12 kuukautta<br />

maa -tai ilmavoimissa tai 18<br />

kuukautta merivoimissa. Silloin<br />

maan aseistetuista joukoista 60<br />

prosenttia oli sopimussotilaita. Nyt<br />

uutena palvelukseen astuvia miehiä<br />

ei voida luonnollisestikaan lähettää<br />

saman tien konfliktialueelle.<br />

Ukraina tarvitsee kuitenkin<br />

paljon sotilaita, jotta se pystyisi tulevaisuudessa<br />

suojaamaan koko<br />

maataan.<br />

–Venäjällä sotilaat voidaan kouluttaa<br />

kuudessa kuukaudessa. Voi<br />

olla, että Ukraina pyrkii samaan.<br />

Se riippuu kouluttamisen intensiivisyydestä,<br />

rahasta ja monesta<br />

muusta asiasta.<br />

Moshes uskoo, että palvelus armeijassa<br />

ei tule olemaan yleisesti<br />

suosittua, mutta se tulee olemaan<br />

hyväksyttävää. Missään nimessä<br />

hän ei näe päätöksen johtavan<br />

protesteihin.<br />

Kalustoa niukasti<br />

Qatar, joissa palvelus on pakollinen<br />

vain miehille. Asevelvollisuuden<br />

käyttöönottoa valmistelee<br />

myös Kuwait. Näiden maiden<br />

kohdalla kyse ei ole kuitenkaan<br />

ollut asevelvollisuuden palauttamisesta.<br />

Aiheesta on keskusteltu myös<br />

Iso-Britanniassa, jossa pöydällä<br />

on ollut ennen kaikkea yleinen<br />

kansalaispalvelus ja perusteina<br />

sen positiiviset sosiaaliset vaikutukset.<br />

Asevelvollisuus puhuttaa myös Ruotsissa<br />

Asevelvollisuuden palauttaminen ei ole yksinkertainen prosessi.<br />

Kuva: Olli Viljamaa<br />

Pohjoismaista sekä miehiä että naisia<br />

koskevan valikoivan asevelvollisuuden<br />

otti äskettäin käyttöön Norja.<br />

Valtioiden puolustusvoimien vahvuudesta<br />

kertovan sivuston globalfirepower.comin<br />

mukaan Venäjällä<br />

on maailman toiseksi vahvimmat<br />

asevoimat heti Yhdysvaltojen<br />

jälkeen. Ukraina on tässä listauksessa<br />

sijalla 21.<br />

Moshes kertoo, että Neuvostoliiton<br />

ajan jälkeen Ukrainassa on<br />

kevennetty armeijan aseistusta jatkuvasti.<br />

Miehistön kouluttamisesta<br />

ja materiaalin hankinnasta on<br />

leikattu menoja viimeisen 20 vuoden<br />

ajan.<br />

Krimin kriisin käynnistyessä<br />

Ukrainalla oli paperilla noin 130<br />

000 sotilaan aktiivinen joukko ja<br />

reservissä miljoona lisää. Valtion<br />

puolustusministeri Igor Tenyuh ilmoitti,<br />

että käytännössä vain 6 000<br />

sotilasta oli taisteluvalmiudessa.<br />

Kriisin aikana Ukraina on saanut<br />

runsaasti lisää joukkoja käyttöönsä,<br />

tosin se on myös menettänyt<br />

niitä paljon. Varsinaisen armeijan<br />

lisäksi Ukrainalla on käytössään<br />

monia vapaaehtoisten pataljoonia.<br />

Lisäksi on joukkoja, jotka<br />

kuuluvat Ukrainan kansalliskaartiin,<br />

eivätkä varsinaisesti armeijaan.<br />

Kansalliskaarti on virallinen<br />

taisteluryhmä, mutta sen tarkoitus<br />

ei ole sotia raskaita asevoimia<br />

vastaan. Moshes kertoo, että<br />

vapaaehtoisilla ei ollut vähään aikaan<br />

ollenkaan aseistusta, kunnes<br />

hiljattain Ukrainan armeija antoi<br />

heille yksittäisiä tankkeja ja muuta<br />

asevarustusta.<br />

–Tällä hetkellä Ukrainan puolustusvoimien<br />

vahvuudesta puhuminen<br />

on turhaa, koska emme tiedä<br />

ihmishenkien ja materiaalin<br />

menetysten suuruutta. Lokakuussa,<br />

Ilovaiskissa kärsityt tappiot olivat<br />

katastrofaaliset.<br />

– Nyt armeija on olemassa oikeasti<br />

isänmaan puolustusta varten,<br />

mikä on merkittävä muutos<br />

moraalin kannalta. Ukrainan joukot<br />

ovat motivoituneita, mikä ei<br />

ole pikku asia. Venäjän armeija on<br />

ja tulee kuitenkin pysymään naapuriaan<br />

vahvempana, vaikka Ukraina<br />

tekisi mitä tahansa.<br />

Kuva: Ukrainan puolustusvoimat<br />

Kuva: Norjan puolustusvoimat

uotuväki 20/2014<br />

7<br />

reportaasi<br />

Kuvat: Rebecca Kangasmaa<br />

NLAW-partio taisteluhelikopterin tulituksen kohteena. Puolustusvoimien tuotannossa on varaa yleensä vain yhteen ottoon.<br />

Neljän sekunnin suoritus<br />

Puolustusvoimien taistelunäytösvideoiden kuvaaminen sisälsi paljon vauhtia ja pyrotekniikkaa.<br />

Kuvauksiin osallistuneet kokelaat pääsivät näyttämään ohjuksenammuntataitojaan videolla.<br />

Rebecca Kangasmaa<br />

Kokelas Juho Valakari nojaa<br />

puunrunkoon NLAW-lähipanssaritorjuntaohjus<br />

selässään. Edessä<br />

on neljän sekunnin mittainen tulihelvetti<br />

– tehtävän pitää onnistua<br />

ensimmäisellä kerralla. Valakari<br />

odottaa ohjaajan käskyä syöksyä<br />

eteenpäin.<br />

Karjalan prikaatissa Pahkajärvellä<br />

kuvataan puolustusvoimien<br />

taistelunäytösvideoita Kokonaisturvallisuus<br />

2015 -messuja varten.<br />

Puolustusvoimien tuottaja, yliluutnantti<br />

Tommi Kangasmaa Pääesikunnan<br />

viestintäosastolta kertoo,<br />

että on tärkeää, että muutkin kuin<br />

puolustusvoimien oma henkilöstö<br />

näkee osaamisen tason ja uusien<br />

asejärjestelmien tehokkuuden.<br />

– Paljon tapahtuu metsien uumenissa,<br />

mutta tällä kertaa tapahtumat<br />

tuodaan yleisön eteen Kokonaisturvallisuus<br />

2015 -messuilla<br />

Tampereella. Videoiden tarkoitus<br />

on näyttää asejärjestelmien käyttöä<br />

niille ominaisissa olosuhteissa,<br />

Kangasmaa toteaa.<br />

Messujen taistelunäytöksessä<br />

yhdistetään elävä kokemus ja videokuva.<br />

Vain yksi otto<br />

Ohjaaja Tommi Lepola huutaa<br />

käskyt ja siirtyy monitorin taakse.<br />

Kamerat käyvät, äänet ja valo ovat<br />

asemissaan. Taistelijat lähtevät<br />

liikkeelle. Ohjaaja pidättää henkeään,<br />

sillä kohtaus on mahdollista<br />

toteuttaa vain kerran.<br />

Neljä sekuntia myöhemmin Lepola<br />

taputtaa käsiään: kuva on täydellinen!<br />

Hän huokaisee ja suoltaa<br />

pitkän rimpsun elokuva-alan termejä:<br />

gripit, valot, kuvaajat, pyrot,<br />

assarit, äänimiehet – kaikki pitää<br />

valmistella, johtaa ja synkronoida.<br />

Puolustusvoimien tuotannoissa<br />

on yleensä varaa vain yhteen ottoon.<br />

Esimerkiksi kallis ohjus voidaan<br />

ampua vain kerran.<br />

– Onneksi kuvattavat kohtaukset<br />

ovat myös osa varusmieskoulutusta,<br />

Lepola sanoo ja virnistää.<br />

– Tätä porukkaa on miellyttävä<br />

johtaa. Ympärillä on kokeneita<br />

ammattilaisia, niin omaa kuin<br />

puolustusvoimienkin väkeä.<br />

Pyrotekniikkaa<br />

Pöly laskeutuu neljänkymmenen<br />

hiili- ja turvepanoksen lennettyä<br />

taivaalle. Pyroteknikko Konsta<br />

Mannerheimo tarkastaa panostukset.<br />

Mannerheimo on tehnyt<br />

pyrotekniikat lähes jokaiseen viime<br />

vuosina julkaistuun suomalaiseen<br />

suureen elokuvaan.<br />

– Aloitan kuvauksiin valmistautumisen<br />

käsikirjoituksen ja ohjaajan<br />

näkemyksien pohjalta. Myös<br />

kuvaajalla on sananvaltaa. Esimerkiksi<br />

tänään kuvasimme taisteluhelikopterin<br />

konetykin osumia,<br />

eivätkä ilmaan lentäneet<br />

maa-aines ja pöly saaneet peittää<br />

kuvaa. Tehtävä oli aikaa vievä,<br />

mutta tällä kertaa kuvausmaasto<br />

oli helppoa valmiiden poteroiden<br />

ja pehmeän maan takia, Mannerheimo<br />

kertoo.<br />

Kuvausryhmän tarkastellessa<br />

kuvaa ja läimiessä toisiaan selkään<br />

kuuluu hieman kauempaa kokelas<br />

Matias Aallon huuto: Onnistuiko?<br />

Ohjaaja nostaa peukut pystyyn, ja<br />

kokelas Kaius Tirronen yhdessä<br />

Aallon ja Valakarin kanssa juoksevat<br />

kuraisina ohjaajan monitorien<br />

luo katsomaan suoritustaan.<br />

”Ohjaaja pidättää<br />

henkeään, sillä<br />

kohtaus on<br />

mahdollista toteuttaa<br />

vain kerran.”<br />

– Päädyimme kuvauksiin, koska<br />

olemme saaneet koulutuksen ohjuksiin<br />

ja sitä vaaditaan videossa<br />

Panssarintorjuntakokelaat valmiina<br />

kovan ohjuksen ammuntaan.<br />

esiintyjältä. Ohjusammunnat ovat<br />

aika tuttuja, mutta kuvaukset jännittävät<br />

hieman, Tirronen kertoo.<br />

Toimintaa…nyt!<br />

Seuraavana päivänä Valakari ampuu<br />

ohjuksen tarkasti maaliinsa.<br />

Ammuntoja valvonut Karjalan<br />

prikaatin panssarintorjuntakouluttaja,<br />

yliluutnantti Harry Lagerström<br />

voi huokaista helpotuksesta.<br />

– Onhan tämä vaatinut valmisteluja<br />

Karjalan prikaatissa. Ajankohdat<br />

ja tilaukset sekä maastontiedustelu<br />

piti suorittaa hyvissä<br />

ajoin. Ampuma-alue piti tyhjentää,<br />

mutta haasteellisinta oli löytää erikoiskoulutuksen<br />

saaneet kokelaat,<br />

koska koulutus on vasta alussa.<br />

Löysimme silti asiansa tuntevat ja<br />

osaavat panssarintorjuntaohjusmiehet.<br />

Panssarintorjuntaohjus 2 000 on<br />

valmiina laukaisuun. Ohjuksen<br />

maali on 1 600 metrin päässä oleva<br />

oikea panssarivaunu. Kuvausryhmä<br />

on valmistellut kuvaa jo kolmatta<br />

tuntia. Viimein kuuluu yliluutnantti<br />

Lagerströmin kova ääni:<br />

– Ammunnan kovapanosvaihe<br />

voi alkaa. Suojatkaa kuulonne!<br />

Ohjaaja Tommi Lepola puolestaan<br />

huutaa:<br />

– Kamerat. Ääni. Toimintaa<br />

...nyt!<br />

Panssarintorjuntakokelas painaa<br />

laukaisimen nappia ja ohjus<br />

lennähtää taivaalle. Elokuvaaja<br />

Tero Molinin kamera kuvaa kaksisataa<br />

ruutua sekunnissa. Savun<br />

laskeuduttua ohjaaja hämmästelee<br />

monitoria, jossa näkyy ohjuksen<br />

laukaisu hidastettuna. Upeaa!<br />

Hämärä laskeutuu Pahkajärven<br />

ylle. Yöammuntoihin valmistautuvat<br />

varusmiehet kulkevat<br />

metsässä kohti lähtöasemaa. Elokuvaryhmä<br />

ja ammuntoihin osallistuneet<br />

taistelijat hörppivät väsyneenä<br />

kahvia. Kuvaukset ovat<br />

päättyneet ja ryhmä voi pakata<br />

tarvikkeensa suunnatakseen kotia<br />

kohti.<br />

Tuotantoyhtiö Legendan ohjaaja Tommi Lepola briiffaa komppanian päällikköä juuri ennen kuvausta.

8 JÄÄKÄRIPATALJOONA 27<br />

ruotuväki 20/2014<br />

JÄÄKÄRI-<br />

KIRJOITTAJA: JOONA KOSLOFF<br />

ULKOASU: EETU LEHMUSVAARA<br />

PATALJOONA 27<br />

-matka itsenäistymiseen<br />

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona<br />

27, tuttavallisemmin<br />

pelkkä Jääkäripataljoona 27, on<br />

vaikuttanut Suomen itsenäistymiseen<br />

merkittävästi.<br />

Joukko-osasto muodostui pääosin<br />

vapaaehtoisista suomalaisista,<br />

jotka hakeutuivat salateitse<br />

Saksaan hankkimaan sotilaskoulutusta<br />

vuosina 1915–1918. Samassa<br />

rivissä seisoi rinnakkain<br />

laaja kattaus yhteiskuntaa torpparista<br />

talonpoikaan ja insinööristä<br />

työmieheen.<br />

– Päämääränämme oli taistella<br />

venäläistämisuhan alaiseksi joutunut<br />

isänmaamme itsenäiseksi,<br />

mihin alkaneen maailmansodan<br />

uskoimme antavan mahdollisuuden,<br />

kirjoitetaan Jääkäreiden<br />

testamentissa Suomen nuorisolle<br />

vuonna 1975.<br />

Suomeen palattuaan jääkärit<br />

joutuivat yllätyksekseen ja suureksi<br />

pettymyksekseen taistelemaan<br />

omia maanmiehiään vastaan<br />

vuoden 1918 vapaussodassa.<br />

Sodan jälkeen monet palasivat<br />

siviilielämään, mutta itsenäisen<br />

Suomen puolustusvoimien luominen<br />

ja kehittäminen jäi osalle<br />

elämäntehtäväksi.<br />

Syksyllä 1939 jääkäreiden paluu<br />

yhteen oli elintärkeä, tälläkin<br />

kertaa itsenäisyyden kannalta.<br />

Mutta miten aikoinaan vapaaehtoisista<br />

suomalaisista kasvoi<br />

jääkäreitä, jotka horjumattoman<br />

uskon avulla taistelivat päämääriensä<br />

puolesta? Ainakin matka<br />

oli pitkä.<br />

Suomella ei ollut asevoimia<br />

1800-luvun lopulla kansallisuusaate<br />

voimistui, ja 1900-luvun<br />

taitteeessa alkoivat venäläisten<br />

sortotoimenpiteet. Vuonna 1908<br />

alkaneen toisen sortokauden jälkeen<br />

Suomen tulevaisuus ei ollut<br />

valoisa, ja vahva venäläisvastaisuus<br />

kasvoi. Kun ensimmäinen<br />

maailmansota syttyi, Helsingin<br />

ylioppilaspiireissä heräsi aktivistien<br />

liike itsenäistymisen<br />

puolesta.<br />

Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa<br />

pidettiin Suomen<br />

itsenäistymisliikkeen järjestäytymiskokous<br />

20. marraskuuta 1914.<br />

Suomen irrottaminen Venäjästä<br />

oli välttämätöntä. Koska tavoite<br />

saavutettaisiin vain voimakeinoin<br />

eikä Suomella ollut asevoimia,<br />

ryhdyttiin toimenpiteisiin. Venäläiset<br />

olivat lakkauttaneet Suomen<br />

sotaväen jo vuonna 1901 ensimmäisen<br />

sortokauden aikana.<br />

Tammikuussa 1915 Saksan<br />

sotilasjohto ja ulkoministeriö<br />

hyväksyivät sotilaskoulutuksen<br />

antamisen 200 suomalaiselle.<br />

Kokonaismäärä nousi lopulta<br />

189 mieheen, joista ensimmäiset<br />

saapuivat Lockstedtin leiriin<br />

25. helmikuuta. Heistä yli kolme<br />

neljännestä oli suorittanut<br />

ylioppilastutkinnon.<br />

Valtaosalla<br />

ensimmäisistä<br />

koulutettavista<br />

äidinkieli oli ruotsi,<br />

mutta lopulta<br />

koko kansa oli<br />

edustettuna. Vapaaehtoisia<br />

käsiteltiin<br />

siviilihenkilöinä<br />

eikä sotilaina. He käyttivät<br />

saksalaista partiopoikien asua ja<br />

heitä kutsuttiin pfadfindereiksi<br />

– partiolaisiksi.<br />

Salatietä pitkin onneen<br />

Monelle suomalaiselle saksan<br />

kieli oli työlästä ja pikkutarkka<br />

preussilainen kuri puri.<br />

Saksaan kuljettiin Ruotsin kautta<br />

ulkomaanpasseja käyttäen, eikä<br />

siinä aluksi ollut ongelmaa. Kun<br />

Saksan keisari Wilhelm II allekirjoitti<br />

vuoden 1915 elokuun lopussa<br />

käskyn, jolla pfadfinder-kurssi<br />

laajennettiin 2 000 miehen vahvennetuksi<br />

jääkäripataljoonaksi,<br />

loppui helppo kulkeminen. Venäläiset<br />

alkoivat valvoa tarkoin rajoja.<br />

Oli siis käytettävä salateitä.<br />

Rajan ylittäminen oli vaarallista,<br />

sillä usein oli vaellettava<br />

pitkään jalan tai hiihtäen. Niinpä<br />

perustettiin etappeja, joista tärkeimmät<br />

kulkivat Kemin, Tornion<br />

ja Tornionjokilaakson kautta<br />

Ruotsin puolelle. Talvella oli tapana<br />

hiihtää Merenkurkun jään<br />

yli, mutta kun alueita alettiin valvoa,<br />

siirtyivät vapaaehtoiset rajan<br />

yli aina vain pohjoisemmasta, jopa<br />

Muoniosta yli.<br />

Paul Vossin isä Erik Voss<br />

oli yksi Saksaan lähteneistä<br />

suomalaisista.<br />

– Isäni lähti salaa sanomatta<br />

kenellekään kotona syksyllä<br />

1915. Hänen vanhempansa luulivat,<br />

että hän lähtee jatkamaan<br />

opiskeluaan teknillisessä korkeakoulussa,<br />

mutta hän matkustikin<br />

Vaasaan ja pääsi moottoriveneellä<br />

Ruotsiin. Merellä oli myrskyä<br />

ja hän joutui olemaan yötä saaressa.<br />

Ruotsista hän lähetti sitten<br />

kortin kotiin Valkeakoskelle, että<br />

täällä jaksetaan hyvin, Paul Voss<br />

kertoo.<br />

Saksassa koulutuksesta vastasivat<br />

saksalaiset upseerit ja aliupseerit.<br />

Monelle suomalaiselle<br />

saksan kieli oli työlästä ja pikkutarkka<br />

preussilainen kuri puri.<br />

Kovan ja monipuolisen koulutuksen<br />

lisäksi piti saada sotakokemusta.<br />

Kahteen otteeseen taisteltiin<br />

nykyisen Latvian alueella<br />

rintamalla. Seitsemän kaatui, 47<br />

haavoittui ja yksi teloitettiin niskoittelun<br />

johdosta.<br />

Kotiinpaluu Vaasaan<br />

Suomen julistauduttua itsenäiseksi<br />

6. joulukuuta 1917 koitti<br />

jääkäreiden paluuhetki. Saksalaiset<br />

viivyttivät kuitenkin pääjoukon<br />

paluuta, joitteivät Venäjän ja<br />

Saksan rauhanneuvottelut olisi<br />

vaarantuneet.<br />

Ensimmäiset etukomennuskunnat<br />

olivat palanneet Suomeen<br />

jo<br />

syksyllä<br />

muun<br />

muassa sukellusvene<br />

UC-<br />

57:llä. Pieni osa palasi Vaasaan<br />

18. helmikuuta 1918, kun taas 854<br />

jääkärin pääjoukko matkasi matkustajalaiva<br />

Arcturuksen kyydissä.<br />

Perille Vaasaan pääjoukko<br />

saapui 25. helmikuuta – täsmälleen<br />

kolme vuotta sen jälkeen,<br />

kun ensimmäiset pfadfinderit<br />

olivat saapuneet Lockstedtiin.<br />

Seuraavana päivänä<br />

jääkäripataljoona<br />

esiintyi<br />

uudelle ylipäällikölleen,<br />

kenraali Carl<br />

Gustaf Emil Mannerheimille.<br />

Paraatin<br />

jälkeen jääkärit<br />

hajaantuivat uusiin<br />

tehtäviin. Erik Voss oli yksi niistä<br />

jääkäreistä, joka teki palvelusitoumuksen<br />

ja yleni sittemmin<br />

everstiluutnantiksi. Yhteensä koko<br />

pataljoonasta kenraaliksi asti<br />

yleni peräti 49 jääkäriä.<br />

Kaikki eivät kuitenkaan palanneet<br />

Suomeen. Noin 400 jääkäriä<br />

oli siirtynyt siviilitehtäviin<br />

Saksassa tai oli osoittautunut<br />

vähemmän sopiviksi. Alkanut<br />

vapaussota aiheutti enemmänkin<br />

pelkoa jääkärien jakautumisesta<br />

kahteen leiriin, mutta huoli oli<br />

aiheeton. Lähes kaikki asettuivat<br />

valkoisen Suomen puolelle.

uotuväki 20/2014<br />

JÄÄKÄRIPATALJOONA 27<br />

9<br />

SM UC-57<br />

kulki enimmäkseen pintakulussa<br />

sisälsi normaalin torpedoaseistuksen<br />

88 mm:n tykki<br />

6 MIINAPUTKEEN<br />

YHTEENSÄ 18 MERIMIINAA<br />

Pituus: 49,4 m<br />

Leveys: 5,2 m<br />

uppouma<br />

400<br />

Bruttorekisteritonnia<br />

tammikuu<br />

1917<br />

Käyttöönotto<br />

Miehistö: 27 henkilöä<br />

Sukellusveneet pinnalla jo sata vuotta sitten<br />

Yksi erikoisimmista jääkärien<br />

kotiinpaluista tehtiin sukellusveneen<br />

avulla. Marraskuussa 1917<br />

kahdeksan jääkärin matka ja valmistelut<br />

UC-57-sukellusveneen<br />

avulla muistuttivat nykypäivän<br />

erikoisjoukkojen toimintaa. Suomalaiset<br />

sotilaat eivät ole koskaan<br />

muulloin osallistuneet vastaavanlaisiin<br />

sotatoimiin.<br />

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen<br />

lehden Parolen<br />

päätoimittaja<br />

Jukka Knuuti on perehtynyt<br />

tähän Hamnskärin<br />

operaatioksi nimitettyyn<br />

tempaukseen.<br />

– Heidän tulonsa oli hyvin<br />

dramaattinen. Sukellusvene<br />

kuljetti neljä tonnia räjähteitä.<br />

Lisäksi Itämeri ja<br />

Suomenlahti olivat vahvasti<br />

miinoitettuja, Knuuti kertoo.<br />

Räjähteillä oli tarkoitus katkaista<br />

Pietarin ja Viipurin väliset<br />

rautatieyhteydet.<br />

Sukellusvene edusti uusinta<br />

saksalaista sukellusvenetekniikkaa,<br />

mutta olosuhteet olivat silti<br />

kurjat. Retkikuntaa johtanut<br />

Woldemar Hägglund pääsi aluksen<br />

päällikön hyttiin, kun muut<br />

seitsemän jääkäriä saivat tyytyä<br />

miina- ja torpedoputkien väliin<br />

ripustettuihin riippumattoihin.<br />

Lisäksi tila oli kostea ja kylmä<br />

lämmityksen puuttuessa.<br />

– Suljetun paikan kammoa<br />

helpotti se, että öisin ajettiin pinnalla<br />

ja sai mennä hengittämään<br />

raikasta ilmaa, Knuuti selventää.<br />

Kylmäverinen kapteeni<br />

Suomenlahdelle tunkeutuminen<br />

vaati sukeltamista. Miinakentän<br />

alittaminen tapahtui hyvin hitaasti,<br />

parin solmun nopeudella.<br />

Päivällinen<br />

syötiin siinä<br />

miinaverkossa.<br />

– Aluksi oli ihan hiljaista. Mutta<br />

hetken päästä aluksen ulkoseinämässä<br />

alkoi kuulua rahinaa ja<br />

kolinaa. Ne olivat merimiinojen<br />

teräsvaijerien kalinaa. Hetken<br />

rimpuilun he pääsivät sukellusveneverkosta<br />

aika helposti.<br />

Kaikki miehet komennettiin perälle<br />

ja perätankit tyhjennettiin.<br />

Silloin perä nousi jonkun verran<br />

ja verkosta päästiin irti.<br />

Ei kuitenkaan kestänyt kauan,<br />

kun sukellusvene oli uudelleen<br />

kiinni – tällä kertaa pahemmin.<br />

Ei päästy eteen eikä taakse. Ei<br />

ylös eikä alas. Aluksen päällikkö<br />

kapteeniluutnantti Friedrich<br />

Wißmann otti tilanteen hyvin<br />

rauhallisesti. Päivällinen syötiin<br />

siinä miinaverkossa. Kapteeni<br />

itse teki laskelmiaan. Verkosta<br />

päästiin lopulta irti aikaisemmalla<br />

konstilla muutaman yrityksen<br />

jälkeen.<br />

– Loppumatka ajettiin pinnassa<br />

eikä enää törmätty<br />

miinoihin.<br />

Perille Hamnskäriin saavuttiin<br />

iltapimeällä viiden<br />

päivän matkan jälkeen<br />

17. marraskuuta. Kaikki<br />

kahdeksan jääkäriä olivat<br />

selvinneet matkasta. Kolme<br />

heistä – Hägglund, Leo<br />

Ekberg ja Einar Wichman<br />

(myöhemmin Vihma) – ylenivät<br />

myöhemmin kenraaleiksi<br />

asti.<br />

Sen sijaan saksalaisille sukellusvenemiehille<br />

ei käynyt yhtä<br />

hyvin. UC-57 ei koskaan palannut<br />

kotisatamaansa. Silminnäkijähavainnon<br />

mukaan alus tuhoutui<br />

18. marraskuuta Suursaaren<br />

itäpuolella.<br />

– Todennäköisesti alus yritti<br />

laskea omia miinojaan, jolloin<br />

tapahtui onnettomuus, Knuuti<br />

arvioi.<br />

Jääkäriperinne elää vahvana nykyäänkin<br />

Jääkäriperinne elää vahvana<br />

nykyäänkin<br />

Jääkäriperinteitä vaalitaan erityisesti<br />

Jääkäripataljoona 27 -perinneyhdistyksen<br />

toimesta. Vuonna<br />

1966 perustetulla yhdistyksellä<br />

on 16 alaosastoa ja jäseniä noin<br />

1 900. Hallituksen puheenjohtaja,<br />

prikaatikenraali Pertti Laatikainen<br />

pitää jääkäriliikettä yhtenä<br />

itsenäistymisen avaintekijöistä.<br />

– Jääkäriliikkeellä on ollut valtava<br />

merkitys Suomen itsenäistymisen<br />

kannalta. Tätä voi mielestäni<br />

verrata kansanliikkeeseen,<br />

sillä kaikki lähti vapaaehtoisuuden<br />

pohjalta liikkeelle, yhteisen<br />

edun vuoksi. Jääkäriliike edustaa<br />

koko itsenäisyyden aikaa<br />

näihin päiviin asti, Laatikainen<br />

perustelee.<br />

Jääkärit vaikuttivat vahvasti<br />

myös itsenäistymisvaiheen jälkeen,<br />

sillä 33 vuoden ajan vuoteen<br />

1959 saakka sotaväen päällikkönä<br />

tai puolustusvoimain komentajana<br />

oli jääkäri. Myös siviilitehtävissä<br />

jääkärit menestyivät.<br />

– Puolustusvoimissa jääkäriaate<br />

on hyvin esillä, jos ajatellaan,<br />

että jääkärilippu kulkee valtionlipun<br />

jälkeen toisena valtiollisissa<br />

paraateissa. Ja jääkärinmarssi<br />

on arvostetuin marssi, voidaan<br />

sanoa, Laatikainen mainitsee.<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kari J. Talvitie muistuttaa<br />

myös tietyistä joukko-osastoista,<br />

joilla on vastuulla virallisesti<br />

perinteiden vaaliminen. Niihin<br />

kuuluvat viisi erillistä jääkäripataljoona<br />

ja yleisesti pioneerijoukot.<br />

Lisäksi reserviupseerikurssi<br />

232 oli nimeltään Jääkäri.<br />

– Jääkäri on monella jalkaväkisotilaalla<br />

sotilasarvonakin,<br />

Laatikainen huomauttaa.<br />

Muistotilaisuudet jatkuvat<br />

vuoteen 2018 asti<br />

Tänä vuonna tulee kuluneeksi<br />

sata vuotta jääkäriliikkeen synnystä.<br />

Satavuotistaipaletta juhlistetaan<br />

mittavasti niin konsertein<br />

kuin dokumenttiohjelmin.<br />

Ensimmäinen muistotilaisuus<br />

pidetään 20. marraskuuta, jolloin<br />

tulee kuluneeksi tasan sata vuotta<br />

Ostrobotnian kassahuoneessa<br />

pidetystä kokouksesta jääkäriliikkeen<br />

käynnistymiseen liittyen.<br />

Professori Martti Häikiö<br />

pitää esitelmän, minkä jälkeen<br />

on vastaanotto ritarihuoneella.<br />

– Kaartin soittokunta solisteineen<br />

sekä Kadettikuoro ja<br />

Kaaderilaulajat järjestävät illalla<br />

Finlandia-talolla Jääkärin tie<br />

-nimisen konsertin. Se kertoo<br />

nuoresta pojasta, joka asuu vuoden<br />

1914 Suomessa, musiikin sanoin,<br />

Laatikainen avaa.<br />

Helmikuun lopulla 2015 juhlistetaan<br />

Saksan Hohenlockstedtissa<br />

jääkärikoulutuksen<br />

aloittamista. Tarkoitus on pitää<br />

seminaari ja koulutusalueella<br />

kaikennäköisiä tapahtumia virallisine<br />

seppeleenlaskuineen.<br />

– Meidän satavuotisteema<br />

jatkuu aina helmikuuhun 2018,<br />

jolloin Vaasaan paluusta tulee<br />

kuluneeksi sata vuotta, Laatikainen<br />

jatkaa.<br />

Hänen mukaansa jääkärien<br />

sanoma nykynuorelle on<br />

opettavainen.<br />

– Nämä jääkärit eivät tienneet<br />

tulevaisuudesta mitään. Eivät<br />

ne olleet mitään sotilaita, kun<br />

ne lähti Saksaan. Piti vain uskoa<br />

tulevaisuuteen ja lähteä rohkeasti<br />

tekemään. Tänä päivänä, kun<br />

mekään emme tiedä, mikä tämä<br />

maailmanmeno on. Pitää vain<br />

uskoa.

10<br />

kentällä<br />

ruotuväki 20/2014<br />

lyhyesti<br />

Hornet-lentäjän<br />

lento keskeytyi<br />

hapenpuutteeseen<br />

Hypoksiaoireet saivat Hornetlentäjän<br />

keskeyttämään harjoituslentonsa<br />

Oulunsalossa 3.<br />

marraskuuta. Hypoksia tarkoittaa<br />

hapenpuutetta.<br />

– Silloin on häiriötilanne joko<br />

koneen järjestelmässä tai<br />

lentäjän elimistön hapen käsittely-<br />

tai kuljetusjärjestelmissä,<br />

lääkintämajuri Tuomo Leino<br />

Lapin lennostosta kertoo.<br />

Toinen kone lensi vierellä, ja<br />

lasku onnistui normaalisti. Seitsemän<br />

pelastuslaitoksen yksikköä<br />

hälytettiin paikalle ja lentäjälle<br />

tehtiin lääkärintarkastus.<br />

Lento oli osa Lapin lennoston<br />

TÄPPÄ 14 -lentoharjoitusta. JKo<br />

Urheilukoulu<br />

kotiuttaa<br />

Kesällä aloittaneet Urheilukoulun<br />

III/14 saapumiserän 165<br />

vuorokautta palvelleet varusmiehet<br />

kotiutuvat 13.11. Tämä<br />

Santahaminassa käynnistynyt<br />

talvilajien saapumiserän koulutus<br />

tuotti jääkärilinjalta tiedustelumiehiä.<br />

Lahdesta siirtynyt<br />

Urheilukoulu on 1. Tiedustelukomppanian<br />

päällikön, kapteeni<br />

Anssi Salosen mukaan löytänyt<br />

paikkansa Kaartin jääkärirykmentistä.<br />

– Tärkeänä pidän etenkin sitä,<br />

että urheiluvalmennus on<br />

saatu toimimaan hienosti yhteistyössä<br />

Urhean, eli Pääkaupunkiseudun<br />

urheiluakatemian<br />

kanssa.<br />

SNä<br />

Muistoja Pohjois-<br />

Karjalan varuskunnista<br />

arkistoon<br />

Millaisia muistoja liittyy Pohjois-<br />

Karjalan varuskuntiin? Kaikkea<br />

muistitietoa: äänitteitä, kirjoituksia<br />

ja valokuvia peräänkuulutetaan<br />

Suomalaisen Kirjallisuuden<br />

Seuran (SKS) verkkosivustolla.<br />

SKS:n, Pohjois-Karjalan museon,<br />

Pohjois-Karjalan aluetoimiston<br />

ja maakunnan maanpuolustusjärjestöjen<br />

järjestämä muistitietokeräys<br />

päättyy 30.11. Tavoite<br />

on saada tutkimusaineisto SKS:n<br />

Joensuun perinnearkistoon.<br />

Arkistotutkija Jukka Timosen<br />

mukaan materiaalia on tullut<br />

hyvin.<br />

– Toivoisimme etenkin kantahenkilökunnan<br />

kokemuksia<br />

Kontiorannan, Ylämyllyn ja<br />

Onttolan varuskunnista. SNä<br />

Naton huippukokouksen<br />

anti<br />

puntarissa<br />

Suomen Atlantti-seura ja Tiedoituskilta<br />

pitivät 27. lokakuuta<br />

puolustusvoimien Pääesikunnassa<br />

Nato Walesin huippukokouksen<br />

jälkeen -seminaarin, jossa<br />

avattiin Naton viimeisimmän<br />

huippukokouksen antia sekä sen<br />

vaikutuksia Suomen yhteistoiminnalle<br />

Naton kanssa.<br />

Puheenjohtajana toimi toimittaja<br />

Jarno Mäkelä. Puheenvuoroissa<br />

tuotiin esille, että Nato on<br />

tullut aikaan, jossa se alkaa jättää<br />

kriisinhallinta-operaatiot sivummalle<br />

ja painottaa viidettä artiklaa.<br />

Tämän myötä Nato pyrkii<br />

parantamaan yhteistoimintavalmiuttaan<br />

niin jäsen- kuin kumppanimaidensa<br />

kanssa. SSa<br />

HÄJY14-harjoitus viimeistä kertaa Kauhavalla<br />

Pääpaino oli muun muassa Hawkien poikkeusolojen toimintamenetelmien harjoittelussa.<br />

Harjoituksen konsepti pyritään säilyttämään, vaikka paikka vaihtuu.<br />

Sanna Närä<br />

Ilmassa on havaittu vihollisen hävittäjiä<br />

ja rynnäkkökoneita, joten<br />

Hawk-suihkuharjoituskoneet nousevat<br />

puolustamaan tukikohtaansa<br />

Kauhavalla. Tällaisen kuvitteellisen<br />

ilmauhkakuvan varalle harjoiteltiin<br />

Hawkin poikkeusolojen<br />

toimintaa Lentosotakoulun järjestämässä<br />

HÄJY 2014 -lentoharjoituksessa<br />

lokakuussa.<br />

Lentotukikohdassa oli 16 Hawkia<br />

lähtövalmiina ja lisäksi kentän<br />

läheisyyteen oli ryhmittynyt ilmatorjunnan<br />

yksiköitä. Harjoituksessa<br />

lennettiin matalalla, alimmillaan<br />

noin 50 metrin korkeudessa. Reilun<br />

sadan hengen harjoitusjoukot<br />

koostuivat pääasiallisesti kantahenkilökunnasta,<br />

mutta mukana<br />

oli myös Helsingin ilmatorjuntarykmentin<br />

varusmiehiä harjoittelemassa<br />

omaa sodanajan tehtäväänsä.<br />

Tukikohdan suojaamista ja<br />

puolustamista<br />

kolumni<br />

Mekaanikon käsimerkit ohjavat Hawkin omalle paikalleen kentällä.<br />

Harjoituksen johtaja, everstiluutnantti<br />

Timo Herranen kertoo harjoituksen<br />

keskittyvän Hawkin<br />

poikkeusolojen menetelmiin. Harjoitukseen<br />

liittyy kiinteästi myös<br />

yhteistoiminta ilmatorjunnan<br />

kanssa. HÄJY on jokavuotinen<br />

harjoitus, jonka torjuntalennot<br />

ovat Herraselle tuttuja Lentosotakoulun<br />

41. lentolaivueen komentajan<br />

tehtävän kautta.<br />

– Lennonopettajat toimivat harjoituksessa<br />

ohjaajina. Saamme samalla<br />

kertauskoulutusta ja pääsemme<br />

itsekin lentämään. Lennonopettajien<br />

oman lentotaidon<br />

ylläpito on tärkeää opetuksen laadun<br />

kannalta. Harjoitukseen osallistuu<br />

oma laivueeni ja koulutamme<br />

myös ilmatorjunnan henkilöstöä<br />

sekä taistelunjohtajia.<br />

Vaikka harjoituksessa lensi<br />

enimmäkseen Kauhavan oma väki,<br />

mukana oli lisäksi taistelunjohtovoimaa<br />

Karjalan lennostosta ja<br />

kaksi Hornet-monitoimihävittäjää<br />

kuvaamassa vihollisen koneita.<br />

Harjoitukseen liittyy vahvasti<br />

matalalentotoiminta, jonka tarkoitus<br />

on löytää koneille otolliset olosuhteet.<br />

Harjoituksessa lennetään<br />

lujaa matalalla. Välillä noustaan<br />

ylös ampumaan ja palataan takaisin<br />

piiloon. Maanpinnan läheisyys<br />

vaikeuttaa näkyvyyttä vihollistutkissa<br />

ja on Hawkeille oman selviytymisen<br />

kannalta oleellista. Lentotoimintaan<br />

liittyy Herrasen mukaan<br />

aina riskinsä, joten harjoittelu<br />

on tärkeää. Matalalla lennettäessä<br />

on huomioitava maaston<br />

muodot sekä muun muassa esteet<br />

ja linnut.<br />

Tulevaisuus Tikkakoskella<br />

HÄJY ajoittuu syksyyn ja sillä on<br />

pitkät perinteet Kauhavalla. Ensi<br />

Kaikille tilaa riittää?<br />

Onko syrjäytymisen<br />

ehkäiseminen edes<br />

varusmiespalveluksen<br />

tehtävä?<br />

Kaikille paikkoja on, sanoo puolustusvoimat.<br />

Todellisuudessa varusmiespalveluksen<br />

suorittaa alle<br />

80 prosenttia miesikäluokasta.<br />

Keskeyttäneitä aloittajista on 15<br />

prosenttia. Huomattavasti vähemmän<br />

kuin muutama vuosi sitten,<br />

mutta silti paljon.<br />

Yleistä asevelvollisuutta perustellaan<br />

usein sen syrjäytymistä ehkäisevillä<br />

vaikutuksilla. Olen jopa<br />

kuullut perusteluita, että käytännön<br />

tasolla valikoivan asevelvollisuuden<br />

ulottaminen Norjan tapaan<br />

koskemaan sekä miehiä että<br />

naisia, johtaisi nuorten miesten<br />

syrjäytymiseen. Kuitenkin jo vuodesta<br />

2008 on ollut väitöskirjatasolla<br />

todistettu fakta, että juuri se<br />

15 prosenttia joka nykyisin keskeyttää<br />

varusmiespalveluksen, on<br />

suurimmassa vaarassa syrjäytyä.<br />

Relevantti kysymys onkin, ehkäiseekö<br />

varusmiespalvelus enää oikeasti<br />

syrjäytymistä, vai sulkeeko<br />

se syrjäytymisvaarassa olevat taas<br />

yhden yhteiskunnan instituution<br />

ulkopuolelle? Itse en tiedä, mutta<br />

arvata ehkä saatan.<br />

Yhtä relevantti kysymys on<br />

myös se, onko syrjäytymisen ehkäiseminen<br />

edes varusmiespalveluksen<br />

tehtävä? Ainakin itse koen<br />

herääväni joka aamu kasarmilta<br />

siksi, että minusta koulutetaan<br />

kriisitilanteessa Suomea puolustamaan<br />

kykenevää sotilasta.<br />

Yleisellä asevelvollisuudella saadaan<br />

kansakunnan lahjakkuusreservi<br />

maanpuolustuksen käyttöön<br />

tavalla, johon mikään muu järjestelmä<br />

ei pysty. Olisiko kuitenkin ai-<br />

vuonna on luvassa muutos laivueen<br />

siirtyessä Tikkakoskelle Ilmasotakouluun.<br />

Herranen ei kuitenkaan<br />

usko itse harjoituksen katoavan.<br />

– Harjoitus tullaan lentämään<br />

jatkossakin. Vuodenvaihteessa tapahtuva<br />

siirto ei vaikuta siihen<br />

juurikaan, sillä sama ilmatila on<br />

käytössä uudistuksen jälkeenkin.<br />

Tukikohta muuttuu, mutta lennot<br />

ovat todennäköisesti samalla Halli-Kauhava<br />

sektorilla. Tikkakosken<br />

tukikohta tarjoaa harjoitukselle<br />

hyvät puitteet ja Ilmasotakoulu<br />

merkittävää synergiaetua.<br />

Edessä on suunnitelmien tarkastusta,<br />

mikä on Herrasen mukaan<br />

luonnollista Hawkin toimintamenetelmien<br />

ja taktiikan kehittyessä<br />

yhdessä kaluston kanssa.<br />

– Meillä on yhä rooli, vaikka<br />

Hornet on päähävittäjä. Voi olla,<br />

että vähän toisenlaiset tehtävät<br />

ka myös julkisuudessa korostaa sitä<br />

tosiasiaa, että varusmiespalveluksen<br />

anti on kansallisen turvallisuuden<br />

takaaminen mahdollisimman<br />

tehokkaalla tavalla? Eivät erinäiset<br />

positiiviset tai negatiiviset<br />

johdannaisvaikutukset. Yleisen<br />

asevelvollisuuden tehtävä ei ole<br />

kouluttaa kaikkia Suomen raskasajoneuvokuljettajia<br />

eikä estää nuoria<br />

miehiä syrjäytymästä.<br />

Joidenkin kiistanalaisten arvioiden<br />

mukaan asevelvollisuus maksaa<br />

lyhentyneinä työurina yhteiskunnalle<br />

joka vuosi jopa 1–2 prosenttia<br />

bruttokansantuotteesta.<br />

Yhtä paljon, kuin koko puolustus-<br />

Kuva: Olli Viljamaa<br />

painottuvat, mutta Hawkeillakin<br />

tarvittaessa soditaan ja sitä on<br />

treenattava.<br />

Herranen korostaa myös lennonopettajien<br />

tarvetta koulutukselle<br />

ja siksi harjoituksen jatkuminen<br />

on perusteltua.<br />

HÄJY:n kaltainen harjoitus<br />

vaatii paljon ennakkovalmisteluja.<br />

Isoin työsarka on ilmatilan järjestäminen<br />

ja harjoituksen koordinointi,<br />

sillä ilmavoimilla yhteistyökumppaneineen<br />

on vuosittain lukuisia<br />

tapahtumia. Lisäksi on<br />

suunniteltava kaikki taistelun- ja<br />

lennonjohtoon liittyvät menetelmät<br />

sekä lentotekninen huolto ja<br />

yleishuolto. HÄJY:ssä mukana<br />

ovat myös ilmatorjunta ja muut<br />

hävittäjälaivueet. Herranen toteaa<br />

harjoituksen rakentamisen vaatineen<br />

paljon.<br />

– HÄJY lyötiin kalenteriin vuosi<br />

sitten, valmistelutöitä on tehty<br />

koko vuosi ja viimeiset kuukaudet<br />

ovat olleet aktiivihenkilöillä varsin<br />

tiiviitä. Kuluvana vuonna omat<br />

haasteensa toimintaan on tuonut<br />

Lentosotakoulun lakkauttamiseen<br />

liittyvät toimenpiteet.<br />

Tukikohdan yhteistä<br />

ilmapuolustusta<br />

Lentokoneiden ja ilmatorjuntajoukkojen<br />

lisäksi HÄJY:ssä on mukana<br />

IT-kalustosta ilmatorjuntaohjus<br />

12 NASAMS, ilmatorjuntaohjus<br />

90M Crotale ja maalinosoitustutka<br />

87M.<br />

Majurit Jussi Ylimartimo ja<br />

Janne Telin Ilmavoimien esikunnasta<br />

selventävät ilmatorjunnan<br />

roolia.<br />

– Tässä harjoitellaan lentotukikohdan<br />

ilmapuolustusta, eli nimenomaan<br />

koneiden ja ilmatorjunnan<br />

yhteistoimintaa. Tämä on<br />

meille vuoden tärkeimpiä harjoituksia,<br />

ellei jopa tärkein.<br />

HÄJY:n aikana tehdään sopivia<br />

torjuntatilanteita ja harjoittelua,<br />

mutta Ylimartimo korostaa jälkipuintia.<br />

– Lentäjät analysoivat oman<br />

lentokierroksensa ja me ilmatorjunta.<br />

Sen jälkeen toiminta ja suoritteet<br />

analysoidaan yhdessä. Kerättyä<br />

dataa hyödynnetään seuraavan<br />

harjoituksen suunnittelussa.<br />

Kun harjoitus on purkissa, se<br />

analysoidaan vielä isommissa raameissa.<br />

Harjoituksesta saadaan<br />

hyvä jatkumo ensi vuodelle ja toiminta<br />

on siirrettävissä.<br />

Juho Mäki-Lohiluoma<br />

> toimittajat.ruotuvaki@mil.fi<br />

budjetti. Kehitettiin varusmiespalvelusta<br />

kuinka paljon tahansa, sen<br />

negatiiviset vaikutukset kansantalouteen<br />

ovat aina suuremmat kuin<br />

positiiviset. Tätä ei kannata yrittää<br />

piilottaa C-korttien tai johtajakansioiden<br />

väliin, vaan tunnustaa yleinen<br />

asevelvollisuus merkittävänä<br />

kansantaloudellisena kustannuksena.<br />

Tarpeellisena sellaisena.<br />

Varusmiespalveluksen kehittäminen<br />

siten, että siitä on hyötyä siviiliin,<br />

on erittäin positiivista. Hyötyä<br />

siviiliin voi ehkä kuitenkin parhaiten<br />

hankkia juuri siellä siviilissä.<br />

Keskustele aiheesta lisää<br />

Twitterissä #ruotuväki

uotuväki 20/2014<br />

11<br />

kentällä<br />

Erikoisjoukot vaativilla vesillä<br />

palveluksessa<br />

Siirtymismenetelmät ovat tärkeä osa erikoisjoukkojen suorituskykyä ja koulutusta.<br />

Erikoisjoukoille on tärkeää harjoitella vaativissa olosuhteissa, myös pimeällä.<br />

Sanna Närä<br />

Utin jääkärirykmentti järjesti lokakuun<br />

alussa siirtymismenetelmäharjoituksen,<br />

jossa erikoisjoukkoja<br />

koulutettiin pienvenetoimintaan<br />

etelän ja pohjoisen vesireiteillä.<br />

Meri- ja järviolosuhteissa<br />

kanoottien sekä moottoroitujen<br />

kumiveneiden käyttöön harjaantui<br />

muutama kymmentä miestä.<br />

Harjoitusjoukot olivat pääsääntöisesti<br />

erikoisjääkärikomppaniasta,<br />

mutta mukana oli osia merivoimien<br />

erikoisjoukoista.<br />

Erikoisjääkäripataljoonan komentaja,<br />

everstiluutnantti Jukka-<br />

Pekka Kiukas kertoo, että erikoisjoukkoja<br />

koulutetaan monipuolisesti<br />

eri siirtymismenetelmiin ja<br />

niihin on mahdollisuus erikoistua.<br />

– Kaikille annetaan laskuvarjohyppykoulutus.<br />

Muutamia viedään<br />

aiheessa pidemmälle, eli heille<br />

koulutetaan lisäksi kyky korkeahyppäämiseen.<br />

Myös NH90-<br />

koptereiden käyttöä tehtävään<br />

siirtymisessä harjoitellaan. Tästä<br />

esimerkkinä ovat rynnäkkököysilaskeutumiset<br />

ja laskeutumiset<br />

suoraan kohteelle. Lisäksi tehdään<br />

matalapudotuksia, jolloin helikopteri<br />

leijuu muutaman metrin vedenpinnan<br />

yläpuolella partion hypätessä<br />

varusteineen veteen.<br />

Siirtymismenetelmistä puhuttaessa<br />

Kiukas korostaa erikoisjoukkojen<br />

käyttävän myös erilaisia<br />

maasto- ja partioajoneuvoja sekä<br />

maastomoottoripyöriä ja mönkijöitä.<br />

ruotuväki 40 vuotta sitten<br />

Korpraali Ulf Sundqvist, siviilissä<br />

opetusministeri on ensimmäisinä<br />

toiminaan puolustusvoimissa saanut<br />

tehtäväkseen suunnitella varusmiesten<br />

vapaehtoisen opintokerhotoiminnan<br />

tehostamista.<br />

Pääesikunnan tiedotusosaston ja<br />

Opintokeskusten Yhteistyötoimikunnan<br />

kesken on käyty keskusteluja,<br />

joiden perusteella on suunniteltu<br />

opintokerhotoimintaa koskevan<br />

tiedotuskampanjan käynnistämistä<br />

ja kokeilun suorittamista<br />

syksyllä 1974.<br />

– Tärkeimpiä perusteita opintokerhotoiminnan<br />

aloittamiseen on<br />

Rasmus Arikka<br />

Everstiluutnantti Teijo Oksanen<br />

aloitti 1.11. Lapin ilmatorjuntarykmentin<br />

komentajana. Hänet valittiin<br />

tehtävään kahdeksi kuukaudeksi<br />

rykmentin lakkauttamiseen asti.<br />

Aloitin urani ilmatorjuntajaoksen<br />

johtajana Kouvolassa.<br />

Olen ollut myös perusyksikön<br />

varapäällikkö ja päällikkö Haminassa<br />

ja Tuusulassa sekä kurssinjohtajana<br />

Ilmatorjuntakoulussa. Yleisesikuntaupseerikurssin<br />

jälkeen olin<br />

operatiivisen alan tehtävissä Maanpuolustusalueen<br />

ja Sotilasläänin esikunnissa<br />

sekä operaatiopäällikkönä<br />

Kosovossa. Kriisinhallintatehtävän<br />

Koulutusta olosuhteista<br />

riippumatta<br />

Ministerikorpraali Sundqvist<br />

eteenpäin<br />

Erikoisjoukkosotilaat kätkemässä Zodiac-partiokumivenettä veteen.<br />

varusmiesten vapaa-aikatoiminnan<br />

aktivoituminen. Monipuolisella<br />

kerhotoiminnalla uskotaan<br />

pystyttävän lisäämään varusmiesten<br />

viihtyvyyttä huomattavastikin.<br />

Näin varsinkin syrjäseuduilla olevissa<br />

varuskunnissa, missä vapaaajanviettomahdollisuudet<br />

ovat<br />

varsin rajatut, korpr Sundqvist sanoo.<br />

Opintokeskusten kurssiaineisto<br />

peittää varsin laajan opintosektorin.<br />

Tarjolla on mm. kieli- ja muihin<br />

kouluaineisiin liittyviä kursseja,<br />

yhteiskuntapolitiikan, kunnallistiedon<br />

sekä talous- ja sosiaalipolitiikan<br />

kursseja. Opintokeskukset<br />

pystyvät tarjoamaan myös puhtaasti<br />

ajanvietteeseen liittyvää<br />

opintotarjontaa.<br />

Puolustusvoimat suhtautuu tasapuolisesti<br />

kaikkiin opintokeskuksiin.<br />

Opintokerhotoiminnassa<br />

noudatetaan kuitenkin niitä ohjeita,<br />

mitä varuskunta-alueella tapahtuvasta<br />

toiminnasta on säädetty.<br />

Esimerkiksi puoluepoliittisia<br />

kysymyksiä ei kerhoissa käsitellä.<br />

Hernesoppaa jakamassa korpraali Ulf<br />

Sundqvist, joka siviilissä toimii opetusministerinä.<br />

jälkeen olen ollut opettajana ja johtotehtävissä<br />

Maanpuolustuskorkeakoulussa<br />

sekä Ilmasotakoulussa.<br />

Viimeisimmät tehtäväni ovat Jatkotutkinto-osaston<br />

apulaisjohtaja<br />

MPKK:ssa ja Lapin ilmatorjuntarykmentin<br />

esikuntapäällikkö.<br />

Uudessa tehtävässäni keskeisintä<br />

on puolustusvoimauudistuksen toimeenpano<br />

eli Lapin ilmatorjuntarykmentin<br />

lakkauttaminen itsenäisenä<br />

joukko-osastona ja jäljelle jäävien<br />

osien liittäminen Jääkäriprikaatiin.<br />

Tehtävääni kuuluvat myös<br />

henkilöstöasiat, ja olen vuoden loppuun<br />

vastuussa joukko-osaston perustehtävien<br />

toteuttamisesta.<br />

Joukko-osaston yhdistäminen on<br />

minulle tuttua, sillä ollessani Ilmasotakoulun<br />

koulutuskeskuksen johtajana<br />

tehtäväni oli yhdistää Tuusulasta<br />

siirtyvän Ilmatorjuntakoulun<br />

henkilöstö ja tehtävät osaksi Ilmasotakoulua.<br />

Vahvuuteni uudessa<br />

tehtävässä on se, että olen esikuntapäällikkönä<br />

vastannut puolustusvoimauudistuksen<br />

toimeenpanokäskyn<br />

laatimisesta Lapin ilmatorjuntarykmentissä.<br />

Tunnen hyvin<br />

henkilöstön ja toimintaympäristön.<br />

Haastavinta tehtävässäni on uudistuksen<br />

hallinta estämällä henkilöstön<br />

ylikuormittuminen ja auttaa<br />

heitä jaksamaan uudistuksen jälkeen.<br />

Odotan itseltäni ja henkilöstöltäni<br />

kestävyyttä sekä sitoutumista<br />

muutoksen toteutukseen.<br />

Kiukas kertoo pienveneharjoituksessa<br />

käytössä olleen pienemmille<br />

väylille ja sisävesille soveltuvia kanootteja<br />

ja Zodiac-partiokumiveneitä.<br />

Merivoimien isommilla kumiveneillä<br />

toimintaa laajennettiin<br />

myös saaristo-olosuhteisiin ja osittain<br />

avomerelle. Joukot harjoittelivat<br />

sekä päivällä että yöllä.<br />

Kanootit liittyivät uuteen kokeiluun,<br />

jossa testataan niiden soveltuvuutta<br />

erikoisjoukoille. Zodiaceja<br />

on puolestaan käytetty jo<br />

vuosia.<br />

– Olennaista on, että kumiveneen<br />

kanssa pystytään liikkumaan<br />

pitkiäkin matkoja ja se voidaan<br />

tarvittaessa kätkeä veteen moottoreineen.<br />

Sitten aikanaan veneelle<br />

voidaan palata, nostaa se veden<br />

alta ja käynnistää, Kiukas kuvailee.<br />

Harjoituksen ajoittuminen pimeään<br />

syksyyn ei ole sattumaa,<br />

vaan se on Kiukkaan mukaan erikoisjoukoille<br />

parasta toiminta-aikaa.<br />

– Silloin, kun ihmiset eivät normaalisti<br />

lähde ulos tai merille, niin<br />

meillä pitää olla yhä kyky tehdä<br />

asioita, kuten käyttää nykyaikaisia<br />

pimeänäkölaitteita sekä toimia<br />

hallitusti ja turvallisesti myös vaativissa<br />

olosuhteissa.<br />

Kiukas muistuttaa, että kaikki<br />

perusteet harjoitellaan toki ensin<br />

valoisalla ja turvallisesti tyynillä<br />

vesillä.<br />

Esikuntapäälliköstä rykmentin komentajaksi<br />

Everstiluutnantti Teijo Oksasen on ollut<br />

erilaisissa johtotehtävissä sekä kotimaassa<br />

että ulkomailla.<br />

Kuva: puolustusvoimat<br />

Kuva: Ruotuväki<br />

Kuva: puolustusvoimat<br />

NIMI JA SOTILASARVO IKÄ<br />

Tuija Sundberg, yliluutnantti res. 41<br />

TOIMENKUVA<br />

Puolustusvoimien asessori<br />

ASUINPAIKKA<br />

Nummela, Vihti<br />

KOULUTUS<br />

Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari<br />

JOTAIN MUUTA, MITÄ?<br />

”Ei tehdä niin kuin aina ennenkin.”<br />

Juho Mäki-Lohiluoma<br />

TYÖPAIKKA<br />

Helsinki,<br />

Pääesikunta<br />

Lakimieskokelaasta<br />

asessoriksi<br />

Asessori Tuija Sundberg johtaa<br />

puolustusvoimien oikeudellista<br />

toimialaa. Hän on toiminut tehtävässään<br />

viime vuoden huhtikuusta,<br />

mutta historia puolustusvoimilla<br />

on pitkä.<br />

– Taitaa olla pian 15 vuotta<br />

täynnä puolustusvoimien palveluksessa,<br />

Sundberg muistelee.<br />

Oikeudellisen osaston ja toimialanjohtamisen<br />

lisäksi asessori<br />

toimii komentajan ja muun<br />

ylimmän johdon oikeudellisena<br />

neuvonantaja. Hän on myös oikeudellisen<br />

osaston osastopäällikkö.<br />

– Asessori käyttää myös puolustusvoimien<br />

esitutkintaviranomaistoimivaltaa.<br />

Käytännössä<br />

tämä tarkoittaa sitä, että olen<br />

puolustusvoimien ylin virkamies<br />

esitutkintaan liittyvissä asioissa<br />

ja oikeutettu pidätyksen tekemiseen.<br />

Asessori myös ohjaa ja valvoo<br />

puolustusvoimien toiminnan<br />

lainmukaisuutta ja oikeudenhoitoa,<br />

Sundberg selostaa.<br />

Mainitut esitutkintaa ja laillisuusvalvontaa<br />

koskevat tehtävät<br />

on asessorille annettu suoraan<br />

lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa,<br />

että ylempi esimies ei voi pidättää<br />

niitä itsellään eikä tehtäviä<br />

voi siirtää toiselle virkamiehelle.<br />

Asessorin tehtävä on monipuolinen<br />

ja sen yhteiskunnallinen<br />

vaikuttavuus on merkittävä.<br />

– Tehtävät ovat vaihtelevia ja<br />

siksi erittäin mielenkiintoisia.<br />

Tässä ollaan kuitenkin Suomen<br />

kansallisen turvallisuuden kannalta<br />

erittäin merkittävien tehtävien<br />

äärellä, sekä lähellä lainsäädännön<br />

valmistelua ja päätöksentekoa.<br />

Sundbergin mukaan mielekkäintä<br />

asessorin työssä on mahdollisuus<br />

yhdistää eri alojen<br />

osaamista, erityisesti sotilaallista<br />

ja juridista. Puolustusvoimien lakimiehet<br />

tekevät jatkuvaa yhteistyötä<br />

muun henkilöstön<br />

kanssa.<br />

– Pääopettajuus valtakunnallisella<br />

maanpuolustuskurssilla valmiuslainsäädäntöön<br />

liittyen on<br />

myös erittäin mielenkiintoinen<br />

tehtävä, Sundberg sanoo.<br />

Valmiina juristina<br />

asepalvelukseen<br />

Puolustusvoimiin Sundberg löysi<br />

tiensä vuonna 1999 suoritetun<br />

naisten vapaaehtoisen asepalveluksen<br />

kautta. Tuoreena oikeustieteen<br />

maisterina palvelukseen<br />

astunut Sundberg sai ensin rannikkojääkärin<br />

peruskoulutuksen.<br />

Reserviupseerikurssin jälkeen<br />

hän jatkoi suorittamaan lakimieskokelaan<br />

koulutusohjelmaa.<br />

Lakimieskokelaat koulutetaan<br />

sodanajan lakimiestehtäviin.<br />

– Palveluksen loppuvaiheessa<br />

sain tietoa puolustusvoimien lakimiesammateista.<br />

Lähdin palveluksen<br />

jälkeen ensin yksityiselle<br />

sektorille töihin ja eduskunnan<br />

oikeusasiamiehen kansliaan<br />

laillisuusvalvontatehtäviin. Myös<br />

siellä tehtäväkentässäni olivat<br />

juuri puolustusvoimiin ja turvallisuusviranomaisiin<br />

kohdistuvat<br />

valvonta-asiat. Osittain olen siis<br />

tehnyt tätä samaa työtä myös sillä<br />

puolella.<br />

Vuonna 2001 Sundberg siirtyi<br />

puolustusvoimiin sotilaslakimieheksi.<br />

Tämän jälkeen hän oli yli<br />

neljä vuotta apulaisosastopäällikkönä<br />

oikeudellisella osastolla.<br />

Oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon<br />

Sundberg suoritti tutkinnon<br />

vuonna 2003 ja varatuomari<br />

hänestä tuli vuonna 2005.<br />

– Asepalveluksen kautta tuli<br />

tarjolle luontevasti näitä muita<br />

aihepiiriin kuuluvia tehtäviä.<br />

Kyllä se lähtökohta on siellä<br />

omassa asepalveluksessa, jonka<br />

kautta olen tälle uralle ohjautunut.

12<br />

kentällä<br />

ruotuväki 20/2014<br />

Uusia sääsuojia puolustusvoimien ajoneuvoille<br />

Sääsuojat parantavat ajoneuvojen suorituskykyä.<br />

Ajoneuvojen elinkaari pidentyy sähköistetyissä suojahalleissa.<br />

Rasmus Arikka<br />

Vesi roiskuu, lumi tupruaa ja pakkanen<br />

puree. Puolustusvoimien<br />

ajoneuvot kohtaavat hyvin erilaisia<br />

olosuhteita vuoden aikana. Ulkosäilytys<br />

ei tee hyvää ajoneuvoille,<br />

joiden pitäisi olla toimintakuntoisia<br />

yhtäjaksoisesti. Ongelman<br />

ratkaisuksi keksittiin sääsuojat. Ne<br />

ovat suojahalleja, joissa on paikat<br />

10–20 pyöräajoneuvolle.<br />

Puolustusvoimien päivittäisessä<br />

käytössä olevien ajoneuvojen<br />

määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä,<br />

mutta niiden säilytystiloja<br />

ei ole hankittu samassa suhteessa.<br />

Uusia sääsuojia rakennetaan<br />

2014–2016 välisenä aikana<br />

eteläisistä varuskunnista aina Lappiin<br />

asti. Suojien rakenteet on<br />

suunniteltu vaativiin olosuhteisiin<br />

ja ne kestävät raskaankin lumikuorman.<br />

Sääsuojat vähentävät ajoneuvojen<br />

kunnossapitokuluja, pidentävät<br />

niiden elinkaarta ja parantavat<br />

liikenneturvallisuutta. Tekninen<br />

asianhoitaja, teknikkokapteeni<br />

Jukka Jokioja pitää sääsuojia kustannustehokkaana<br />

ratkaisuna.<br />

– Puolustusvoimien käyttöajoneuvot<br />

eivät tarvitse lämmitettyjä<br />

halleja. Sääsuojat mahdollistavat<br />

kuivissa olosuhteissa tehtävät<br />

ajoonlähtötarkastukset, Jokioja selittää.<br />

Sääsuojat ovat iso osa Mapuhuolto-hanketta,<br />

johon kuuluu erilaisia<br />

maavoimien huollon materiaalihankintoja.<br />

Liukuovista paloturvallisuuteen<br />

Sääsuojien jokaisessa ajoneuvopaikassa<br />

on sähköpistoke, mikä<br />

helpottaa ajoneuvojen käyttöä ja<br />

Ensimmäiset sääsuojat rakennettiin syyskuussa Porin prikaatiin Säkylään, jonne niitä tulee yhteensä 12.<br />

Kuva: Olli VIljamaa<br />

huoltoa erityisesti talvella. Asvalttilattian<br />

kaatoja pitkin valuvat nesteet,<br />

kuten öljy, kerätään yhteen<br />

kaivoon. Ajoneuvot on helppo<br />

ajaa sääsuojaan ja ulos liukuovista.<br />

Uusilla säilytyshalleilla on kokoa<br />

544 neliömetriä, ja niitä valaisee<br />

päiväsaikaan kattomateriaalin<br />

läpi tunkeutuva luonnonvalo. Pimeällä<br />

valaistuksesta huolehtivat<br />

ympäristöystävälliset LED-valot.<br />

Sääsuojien pintakangas on palosuojattu,<br />

mikä lisää ajoneuvojen<br />

säilytyksen turvallisuutta. Suojien<br />

laskennallinen käyttöikä on 50<br />

vuotta. Tänä aikana pintakangas<br />

uusitaan kerran.<br />

Priorisointikysymys<br />

Jokiojan arvion mukaan yksi sääsuoja<br />

perustuksineen maksaa<br />

200 000 euroa, ja puolustusvoimat<br />

hankkii niitä 60 kappaletta. Kilpailutuksen<br />

jälkeen tekijäksi valittiin<br />

Janus Hallit Oy.<br />

– Toimittajista valittiin edullisin<br />

vaihtoehto, joka täytti sääsuojien<br />

esitetyt vähimmäisvaatimukset,<br />

Jokioja tiivistää.<br />

Jokioja sanoo, että lopulliset<br />

kustannukset määräytyvät rakennustöiden<br />

alettua. Joukko-osastot<br />

sijaitsevat vaihtelevissa olosuhteissa,<br />

ja maaperä sekä pinnanmuodot<br />

vaikuttavat rakennuskustannuksiin.<br />

Uudet sääsuojat riittävät 600–<br />

1 000 puolustusvoimien ajoneuvolle,<br />

ja Jokioja on tyytyväinen<br />

tehtyyn työhön. Hän kuitenkin<br />

huomauttaa, että tulevaisuudessa<br />

halleja tarvitaan lisää.<br />

– Sääsuojia tarvitaan, mutta ne<br />

myös maksavat. Se, mihin sijoitetaan,<br />

on ikuinen priorisointikysymys<br />

puolustusvoimissa.<br />

huomio!<br />

verkossa<br />

Puolustusvoimien verkkoviestintä on murroksessa<br />

Jarkko Annilan ”Istumateos” vuodelta 1994.<br />

Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä<br />

mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.<br />

Kuva: Aku Siukosaari<br />

Juho Mäki-Lohiluoma<br />

Puolustusvoimat uudistaa verkkoviestintäänsä.<br />

Uudistuksen keskiössä<br />

on uudet puolustusvoimat.fi -<br />

verkkosivut. Verkkosivujen uudistuksesta<br />

vastaavan projektipäällikkö<br />

Tiina Willmanin mukaan<br />

viestinnän tavoitteena tulee yhä<br />

vahvemmin olemaan puolustusvoimat-kokemuksen<br />

vangitseminen<br />

osaksi puolustusvoimien viestintää.<br />

– Lähes puolella suomalaisista<br />

on asevelvollisuuden kautta kytkös<br />

puolustusvoimiin ja oma puolustusvoimat-kokemuksensa.<br />

Aiemmin kokemuksia jaettiin saunan<br />

lauteilla ja kahvipöydissä mutta<br />

nyt puolustusvoimat-kokemus<br />

on siirtynyt verkkoon ja siitä on<br />

tullut osallistavaa, Willman sanoo.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,<br />

että esimerkiksi sosiaalisessa<br />

mediassa jaetun intti-aiheisen kuvan<br />

näkevät myös monet muut<br />

kuin puolustusvoimissa työskentelevät<br />

tai varusmiespalvelustaan<br />

suorittavat. Näin myös sellaiset<br />

henkilöt, joilla ei ole omakohtaista<br />

kokemusta puolustusvoimista,<br />

saavat siihen kosketuksen. Suuri<br />

Puolustusvoimat on organisaationa erityisasemassa, sillä se näkyy sosiaalisessa<br />

mediassa koko ajan ja kaikkialla.<br />

osa puolustusvoimia koskevista sisällöistä<br />

onkin muun tahon kuin<br />

puolustusvoimien, esimerkiksi varusmiesten<br />

tai reserviläisten, tuottamaa.<br />

Tätä sisältöä halutaan tulevaisuudessa<br />

nostaa esille myös<br />

puolustusvoimien omissa verkkoviestintäkanavissa.<br />

– Verkkosivuillamme keskitymme<br />

tulevaisuudessa ennen kaikkea<br />

toimitukselliseen sisältöön, jonka<br />

lisäksi nostamme esiin sisältöä sosiaalisesta<br />

mediasta. Myös toimituksellista<br />

sisältöä jaetaan sosiaaliseen<br />

mediaan, ja eri teemoja varten<br />

kehitetään omia teemasivustojaan.<br />

Voimaa<br />

vuoropuhelusta<br />

Tavoitteena on puolustusvoimien<br />

virallisen viestinnän ja sosiaalisen<br />

median vuoropuhelu, jossa puolustusvoimat<br />

pystyy osallistumaan<br />

yhteisöpalveluissa käytävään keskusteluun<br />

tuottamansa sisällön<br />

avulla, sekä toisaalta reagoimaan<br />

sosiaalisen median sisältöön ja<br />

hyödyntämään sitä.<br />

– Tavoitteena on hioa virallisista<br />

verkkosivuista timantteja, jossa on<br />

laadukasta toimituksellista sisältöä<br />

ja informaatiota. Lisäksi tulevat<br />

sosiaalisen median kanavat, jossa<br />

tavoitteena ei olekaan hioa timantteja,<br />

vaan jakaa tietoa ja osallistua<br />

keskusteluun.<br />

Puolustusvoimat.fi -sivustolla<br />

on tällä hetkellä lähes 40 000 eri<br />

verkkosivua. Uudistuksen myötä<br />

sivujen määrä vähenee ja sivusto<br />

selkeytyy. Keskeistä uudessa julkaisualustassa<br />

on käytettävyys –<br />

myös mobiilissa.<br />

– Viestinnän kärki tulevat edelleen<br />

olemaan Suomen sotilaallinen<br />

puolustaminen, virka-apu ja<br />

kansainvälinen kriisinhallinta.<br />

Puolustusvoimien pitää näyttäytyä<br />

turvallisena, osaavana, nykyaikaisena<br />

ja yhteisöllisenä. Tämä tarkoittaa<br />

myös sitä, ettei meidän tarvitse<br />

ratsastaa jokaisen trendin<br />

aallonharjalla. Tärkeää on se, että<br />

puolustusvoimat koetaan edelleen<br />

uskottavaksi ja turvalliseksi yhteiskunnan<br />

osaksi.<br />

Uuden julkaisualustan käyttöönotto<br />

on aikataulutettu syksyyn<br />

2015.<br />

Kuva: Aku Sioukosaari

uotuväki 20/2014<br />

13<br />

vapaalla<br />

Kuva: Jonne Renvall<br />

Johan Magnus Gustafsson (keskellä) esiintyy isoveljiensä Antonin ja Emilin kanssa. Gustafsson pitää Bachin aarioiden esittämisestä.<br />

Laulava radisti<br />

Klassisessa laulamisessa tarvitaan taitoa ja intohimoa.<br />

Rasmus Arikka<br />

Oppilasylimatruusi Johan Magnus<br />

Gustafsson, 19, seisoo tummansininen<br />

baretti päässään sotilaallisesti<br />

mutta rennonoloisesti Upinniemen<br />

sotilaskodin edessä. Hän<br />

on astunut palvelukseen heinäkuussa<br />

Suomenlahden meripuolustusalueella<br />

ja kouluttautuu parhaillaan<br />

radistialiupseeriksi. Radistit<br />

tarvitsevat työssään hyvää<br />

rytmitajua, mikä ei ole Gustafssonille<br />

ongelma, sillä hän opiskelee<br />

klassista laulua Turun konservatoriossa.<br />

Gustafsson on harrastanut klassista<br />

yksinlaulua noin vuoden ennen<br />

varusmiespalveluksen aloittamista,<br />

mutta laulamisen kuorossa<br />

hän aloitti jo kahdeksanvuotiaana.<br />

Gustafsson innostui laulamisesta<br />

isoveljiensä esimerkin ja vanhempiensa<br />

kannustuksen myötä.<br />

– Olen kasvanut ympäristössä,<br />

johon musiikki on aina kuulunut.<br />

Vanhempani ovat kannustaneet<br />

minua ja sisaruksiani musiikkiharrastusten<br />

pariin, Gustafsson kertoo.<br />

Turkulainen nuorimies ei soita<br />

mitään perinteistä instrumenttiä.<br />

Oma ääni kelpaa soittimeksi. Lauluharjoittelua<br />

ei voi verrata soittoharrastuksiin,<br />

koska sitä ei voi tehdä<br />

mekaanisesti ja rajattomasti.<br />

Gustafsson harjoittelee lähes päivittäin<br />

laulamisen eri osa-alueita,<br />

joita ovat esimerkiksi lausumis- ja<br />

hengitystekniikat. Harjoitteluun<br />

kuuluu lisäksi musiikin teorian<br />

opiskelu.<br />

Kuva: Aku Siukosaari<br />

– Tavoitteena on tehdä laulamisesta<br />

sulavaa ja luonnollista, niin<br />

että se kuulostaisi mahdollisimman<br />

vaivattomalta.<br />

Gustafsson on äänialaltaan baritoni,<br />

joka on miesäänistä keskimmäisin.<br />

Oma panostus kannattaa<br />

Palveluksen aikana Gustafsson pitää<br />

taukoa lauluharjoittelusta, sillä<br />

konservatorioon ei sotilaskoulutuksen<br />

vuoksi ehdi. Hän kuitenkin<br />

esiintyy satunnaisesti ja laulaa<br />

Johan Gustafsson suhtautuu avoimesti<br />

varusmiespalvelukseen, johon<br />

pystyy omalla asenteellaan vaikuttamaan.<br />

omaksi ilokseen. Itsenäinen työskentely<br />

on tärkeää, ja Gustafsson<br />

sanoo, että lauluharrastukseen on<br />

paneuduttava, eivätkä opettajajohtoiset<br />

tunnit muutaman kerran<br />

viikossa riitä. Klassinen laulu on<br />

teknisesti hyvin vaativaa.<br />

Urheilijat miettivät ennen suoritustaan,<br />

mitä syövät ja mitä eivät,<br />

niin myös laulajat. Pienet asiat vaikuttavat<br />

paljon ääneen ja laulamiseen,<br />

ja Gustafssonin mukaan laulamisesta<br />

täytyy todella pitää, että<br />

jaksaa kiinnittää huomiota kaikkiin<br />

näihin asioihin.<br />

– Moni ei luultavasti tiedä sitä,<br />

että ennen vaativaa laulusuoritusta<br />

on tarkkaan ajoitettava syöminen<br />

ja urheileminen samana päivänä.<br />

Gustafsson korostaa paitsi lauluharjoitteluun<br />

keskittymistä<br />

myös avoimuutta ohjeistukselle.<br />

Parasta laulamisessa ovat onnistumisen<br />

kokemukset, joita Gustafsson<br />

saa esittäessään mielikappaleitaan<br />

puhtaasti. Se motivoi harjoittelussa.<br />

– On niin hieno fiilis, kun huomaa,<br />

että ääni kulkee hyvin. Kaikki<br />

on lähtee itsestä, kun oma keho<br />

on instrumenttinä.<br />

Klassisen laulun lisäksi Gustafsson<br />

pitää myös kevyestä musiikista<br />

ja myöntääkin laulavansa suihkussa<br />

sekä autossa radion tahtiin.<br />

Hän ei osaa sanoa, haluaako laulaa<br />

ammatikseen, mutta harrastustaan<br />

hän ei ainakaan lopeta. Gustafsson<br />

myös kehottaa kokeilemaan<br />

laulamista, jos se yhtään<br />

kiinnostaa.<br />

tupavisa<br />

1. Minkä luokan aluksia ovat merivoimien<br />

uudet miinantorjunta-alukset?<br />

2. Mitä tarkoitetaan METO-yhteistyöllä?<br />

3. Mitä tarkoittaa käsite resilienssi?<br />

4. Mikä on 66 KES 88 -kertasingon<br />

tehokas ampumaetäisyys?<br />

5. Mitä tekee arkkiatri?<br />

6. Mikä on ampumataitotestissä<br />

hyvän ampumataidon alaraja?<br />

7. Minkä merkkinen on puolustusvoimien<br />

Defender-maastoauto?<br />

8. Milloin vietetään puolustusvoimain<br />

lippujuhlan päivää?<br />

9. Minä vuonna ilmestyi Ruotuväen<br />

ensimmäinen numero?<br />

10. Minkä joukko-osaston tunnus on<br />

kuvassa?<br />

vastaukset<br />

1. Katanpää-luokan, 2. Merelliset Toimijat -yhteistyötä, jolla valvotaan Suomen aluevesiä., 3.<br />

Kykyä mukautua muutokseen ja kriiseihin sekä palautua niistä., 4. 350 metriä, 5. Toimii<br />

lääkärikunnan vanhimpana. Arkkiartrin nimittää tasavallan presidentti, 6. Kahdeksan osumaa,<br />

7. Land Rover, 8. Kesäkuun 4. päivä, 9. Vuonna 1962, 10. Logistiikkalaitoksen joukkoosastotunnus

14<br />

vapaalla<br />

ruotuväki 20/2014<br />

elokuvat<br />

näyttely<br />

The Homesman<br />

Ohjaus Tommy Lee Jones Pääosissa Tommy Lee<br />

Jon es, Hilary Swank Ensi-ilta 14.11.<br />

Harvoin elokuvan juonta voi<br />

pelkistää yhteen lauseeseen.<br />

Glendon Swarthoutin samannimiseen<br />

romaaniin perustuvan<br />

The Homesmanin kohdalla se<br />

onnistuu: ei kurjuutta kummempaa.<br />

Halusin kovasti pitää Tommy<br />

Lee Jonesin ohjaustyöstä, jonka<br />

pääosassa hänen itsensä lisäksi<br />

nähdään kaksinkertainen Oscar-voittaja<br />

Hilary Swank. Loistavista<br />

näyttelijöistä huolimatta<br />

itse elokuva ei valitettavasti loistanut.<br />

Vanhapiika Mary Bee Cuddy<br />

(Swank) on uudisraivaaja Nebraskan<br />

territoriosta. Kolme seudulla<br />

asuvaa naista menettää<br />

järkensä karmaisevien tapahtumien<br />

ja raskaan talven seurauksena.<br />

Heidät täytyy toimittaa<br />

hoitoon satojen kilometrien<br />

päähän. Mahdottoman kuuloiselle<br />

saattomatkalle arvotaan<br />

lähtijäksi Cuddy. Apumieheksi<br />

hän pestaa hirrestä pelastamansa<br />

lainsuojattoman George<br />

Autolla Nepaliin –<br />

Unelmien elokuva<br />

Ohjaus Timo Peltokangas Pääosissa Juho<br />

Leppänen, Mikael Hautala Ensi-ilta 28.11.<br />

Briggsin (Jones).<br />

Tarina pyörii vahvasti matkaavien<br />

henkilöhahmojen kokemuksissa<br />

ja kurjuuden maksimoinnissa.1850-luvun<br />

villi länsi<br />

on esitetty täysin kaikesta romantiikasta<br />

riisuttuna ja maisemat<br />

ovat yhtä karuja kuin ihmisetkin.<br />

Vaikka päähenkilöitä kohtaan<br />

tuntee vahvaa empatiaa, se<br />

ei saa antamaan anteeksi juonen<br />

outoja aukkoja. Ehkä katsojan<br />

olisi pitänyt ymmärtää lukea rivien<br />

välistä. Itse kaipasin selkeyttä.<br />

Loppujen lopuksi The Homesman<br />

on vain katkeransuloista<br />

katseltavaa, josta uupuu se<br />

terävin kärki.<br />

Sanna Närä<br />

Puutyöt olivat erittäin suosittuja ja kotirintamalle lähetettiin muun muassa useita omistuskirjoituksilla koristeltuja koru- ja ompelurasioita. Puhdetöistä löytyy<br />

toki myös kielletyistä materiaaleista, kuten koneiden osista ja hylsyistä tehtyjä koriste- ja käyttöesineitä.<br />

Puhdetyöt – sota-ajan ilmiö<br />

Kuva: Jussi Jäppinen<br />

Täytyy olla joko hullu, tyhmä tai<br />

tamperelainen, jos lähtee vanhalla<br />

postiautolla ajamaan Suomesta<br />

Nepaliin. Juho Leppänen,<br />

yhdessä ystäviensä kanssa, toteutti<br />

unelman, joka kuulosti lähes<br />

mahdottomalta. Koskettava dokumenttielokuva<br />

kuvaa nuorten<br />

miesten seikkailua, jonka ensisijainen<br />

tarkoitus ei ole elämysten<br />

hankkiminen vaan hyvän aikaansaaminen.<br />

Elokuvan taustalla ovat Leppäsen<br />

Aasian matkat, ja vuonna<br />

2012 hän pani alulle Autolla Nepaliin<br />

-projektin, jonka tavoitteena<br />

oli auttaa kathmandulaisen<br />

turvakodin naisia. Projekti<br />

laajeni Leppäsen ystävien osallistuessa<br />

siihen ja lopulta hyväntekeväisyyshanke<br />

kosketti myös<br />

kastittomia koululaisia sekä kokonaisia<br />

kyliä Nepalissa.<br />

Onnistuneen dokumenttielokuvan<br />

tekeminen on haasteellinen<br />

tehtävä, mutta Autolla Nepaliin<br />

onnistuu siinä. Seikkailu,<br />

intohimo ja ystävien välinen<br />

rakkaus nivoutuvat elokuvassa<br />

toisiinsa aidosti, yhtään liioittelematta.<br />

Kameran filmille tallentuvat<br />

maisemat ovat sekä karuja<br />

että kauniita. Matkaajien<br />

tunnelmat välittyvät dokumentissä<br />

selkeästi, mitä tehostaa<br />

osuvasti valittu musiikki.<br />

Elokuvaa katsoessa pystyy<br />

eläytymään täysin nuorten<br />

miesten iloihin, huoliin ja unelmiin.<br />

Videopäiväkirjan kuvaaminen<br />

yhdistettynä hitaasti liikkuvaan<br />

laajaan kuvakulmaan<br />

on täydellisesti toimiva ratkaisu<br />

ohjaaja Timo Peltokankaalta.<br />

Rasmus Arikka<br />

Kaikki alkoi 16 vuotta sitten haarikasta<br />

ja kupista, jotka nuori Olli<br />

Kleemola sai isoisältään Onni Aaltoselta.<br />

Esineet olivat isoisän jatkosodassa<br />

tekemiä puhdetöitä ja<br />

niistä alkoi Kleemolan keräilyharrastus.<br />

Nyt 27-vuotiaalla valtiotieteiden<br />

maisterilla on hallussaan<br />

noin 700 esineen kokoelma, jonka<br />

hän antoi kokonaisuudessaan viideksi<br />

vuodeksi Kauko Sorjosen<br />

säätiölle. Säätiö on sijoittanut puhdetyöt<br />

Keski-Suomen sydämeen,<br />

Laukaan Järvilinnaan rakennettuun<br />

Asemasodan aarteet -näyttelyyn.<br />

Puhdetyöinnostusta ei sotajohto<br />

katsonut alkuun suopeasti, sillä sotilaiden<br />

olisi pitänyt kuppien kovertamisen<br />

sijaan tehdä jotain<br />

hyödyllistä. Myöhemmin toimintaa<br />

alettiin tukea. Puhdetöillä<br />

muun muassa helpotettiin kotirintaman<br />

työvälinepulaa ja ne osoittautuivat<br />

myös joukkojen mielialan<br />

kannalta tärkeiksi: veteraanien<br />

mukaan pikku näpertely piti<br />

pelon loitolla.<br />

Asemasodan aarteet esittelee<br />

jatkosodan asemasotavaiheessa<br />

rintamilla tehtyjä puhdetöitä Kleemolan<br />

kokoelmasta sekä antaa tietoa<br />

laukaalaisten sotilaiden ja<br />

Laukaan lottien toiminnasta. Tietenkään<br />

jokaista 700 puhdetyötä<br />

ei ole saatu kerralla näytille, mutta<br />

Järvilinnan Huvilan yläkertaan on<br />

rakennettu varsin kattava, helposti<br />

lähestyttävä ja lämminhenkinen<br />

museokokonaisuus.<br />

Näyttelytila koostuu pääasiassa<br />

avoimista huoneista, joissa puhdetyöt<br />

löytyvät teemoittain. Yksi<br />

huoneista on pyhitetty paikalliselle<br />

sotahistorialle, eli se esittelee<br />

Jalkaväkirykmentti 48 vaiheita sekä<br />

laukaalaista lottatoimintaa kuvin,<br />

tekstein ja esinein. Lisäksi<br />

näyttelyssä on erillisenä tilana<br />

”lesken huone”, joka on lavastettu<br />

puhdetyöhuonekaluja käyttäen<br />

40-luvun tyyliin.<br />

Pelkistettyä historiaa<br />

Kauko Sorjosen säätiön hallituksen<br />

puheenjohtaja Seppo Salmi<br />

toteaa, että säätiön kiinnostus kokoelmaan<br />

heräsi, koska Kleemolan<br />

kaltainen nuori mies oli innostunut<br />

sotahistoriasta. Näyttely on<br />

ollut nykyisessä muodossaan puolitoista<br />

vuotta. Uutta ilmettä haetaan<br />

talven aikana esinevaihdoilla.<br />

Lisäksi näyttelyyn suunnitellaan<br />

rintamakauppaa.<br />

”On hienoa, että<br />

tietoisuus sodista<br />

siirtyy nuoremmille<br />

sukupolville.”<br />

– Saamme sota-ajan tuotteiden<br />

kokoelman Etelä-Pohjanmaalta<br />

lainaksi. Myös pari keskisuomalaista<br />

lahjoittajaa on luvannut täydentää<br />

kokoelmaa, joten tarkoitus<br />

olisi saada kauppa heti vuodenvaihteen<br />

jälkeen esille, Salmi paljastaa.<br />

Asemasodan aarteet on kerännyt<br />

tähän mennessä jo noin 3 500<br />

kävijää ja ryhmät ovat merkittävä<br />

osa kävijäkuntaa. Erityisesti koululaiset<br />

ovat tervetulleita, mikä näkyy<br />

näyttelyn infotauluista: tekstit<br />

on rakennettu tietoisesti kevyemmiksi<br />

ja puhuttelemaan nuoria.<br />

– Laukaan koulutoimi on suhtautunut<br />

meihin myönteisesti. On<br />

hienoa, että tietoisuus sodista siirtyy<br />

nuoremmille sukupolville.<br />

Lapset ovat olleet hyvin kiinnostuneita.<br />

Ilahduttavaa on huomata<br />

myös, että heidän tietämättömyytensä<br />

ei ole niin suurta, mitä me<br />

vanhemmat ihmiset helposti luulemme,<br />

Salmi sanoo.<br />

Salmi toivoo opettajien tekevän<br />

näyttelyyn oheismateriaalia, jonka<br />

kautta käynti olisi interaktiivisempi.<br />

Tarkoitus on, että näyttelyssä<br />

kävisi sekä koululaiset että lukiolaiset<br />

siinä vaiheessa, kun sotia käsitellään<br />

oppitunneilla. Näin paikallis-<br />

ja sotahistoria saataisi osaksi<br />

opetussuunnitelmaa.<br />

Sanna Närä<br />

konsoli- ja lautapelit<br />

Bayonetta 2<br />

Nintendo Wii U<br />

Nintendo<br />

Bayonetta 2:sta huomaa heti ensimmäisen<br />

kymmenen peliminuutin<br />

jälkeen, että se sopii varmasti<br />

pelisarjan ja fantasiapelien ystäville,<br />

mutta muille se tarjoaa vain sekavan<br />

pelikokemuksen.<br />

Bayonetta 2 on kriitikoiden ylistämän<br />

pelin jatko-osa, joka on kehitetty<br />

Nintendo Wii U pelialustalle.<br />

Erikoisjulkaisu sisältää myös<br />

pelin ensimmäisen osan. Pelin sisältö<br />

on täynnä eeppisiä taisteluita<br />

enkeleitä ja demoneita vastaan<br />

fiktiivisessä maailmassa, sekä taikuutta,<br />

aseita, räiskintää ja lisää<br />

eeppisiä taisteluita.<br />

Japanissa suursuosion saavuttaneessa<br />

pelissä ohjataan Bayonetta-nimistä<br />

noitaa, joka taistelee pahuuden<br />

voimia vastaan pelastaakseen<br />

ystävänsä Jeannen sielun helvetin<br />

syvyyksistä. Juoni voisi olla<br />

mukaansatempaava, jos tapahtumat<br />

oikeasti kiinnostaisivat pelaajaa.<br />

Kun ne eivät kiinnosta, niin<br />

pelaaja vain odottaa jotain mullistavaa<br />

tapahtuvan, mutta joutuu<br />

pettymään. Pitkät välianimaatiot<br />

alkavat myös hiillostaa, kun pelaamiseen<br />

ei saa tarttumapintaa.<br />

Pelin eduksi on sanottava, että<br />

actionia saa kyllikseen eikä pelaaminen<br />

ole puuduttavan pitkäveteistä.<br />

Bayonetta 2:n siedettävyys on<br />

täysin pelaajasta kiinni ja varmasti<br />

tyylilajin faneille pelikokemus on<br />

erilainen kuin allekirjoittaneelle.<br />

Päähahmo Bayonettalla on uusi<br />

hiustyyli ja hänelle voi ostaa lisää<br />

näyttäviä asuja, mikä on yksi tärkeistä<br />

asioista pelin ystäville.<br />

Grafiikka on näyttävää HD-television<br />

välityksellä, mutta vähänkin<br />

heikompi resoluutio tekee tapahtumapaikoista<br />

ärsyttävän sekavia.<br />

Muutenkin kamppailukohtauksissa<br />

räiskintä ja valoefekteillä<br />

pelaaminen sotkevat taistelujen<br />

hienoutta. Lisätornin voisi antaa<br />

Nintedo Wii U -konsolin toimivuudesta.<br />

Pauli Loukola<br />

Battle Sheep<br />

Lautapeli<br />

lautapelit.fi<br />

Vuoden perhepeliksi valittu Battle<br />

Sheep -lautapeli herättää Ruotuväen<br />

testiryhmässä lapsenomaisia<br />

tunteita. Pässimpikin mies heltyy<br />

sympaattisille lampaille.<br />

Joko testihenkilöiden kädet tärisevät<br />

innostuksesta tai pokerichippien<br />

muodossa elävät lampaat<br />

ovat muuten vauhkoja, sillä liukkauden<br />

vuoksi pelinappuloita voi<br />

joutua keräilemään pitkin lattiaa<br />

pariin otteeseen ennen kuin peliä<br />

päästään edes aloittamaan.<br />

Säännöt ovat yksinkertaiset ja<br />

ne oppii ensimmäisellä pelikerralla.<br />

Pelaajille jaetaan neljä laidunpalaa,<br />

jotka yhdistetään yhdeksi<br />

suureksi pelikentäksi. Taitava pelaaja<br />

voi jo tässä vaiheessa strategioida<br />

itsensä laidunkenraaliksi.<br />

Kullakin pelaajalla on aluksi 16<br />

lammasta pinossa, joka puolitetaan<br />

aina ennen pelisiirtoa. Tarkoituksena<br />

on saada vallattua laidunmaata<br />

itselleen mahdollisimman<br />

paljon liikkumalla suoria linjoja<br />

pitkin. Peli päättyy, kun pelaaja<br />

ei pysty liikkumaan.<br />

Peli on nopeatempoinen strategiapeliksi<br />

ja vaarallinen ihmissuhteille.<br />

Liittoutumia vastaan tässä<br />

pelissä on turha taistella. Jälki on<br />

karua, eivätkä edes lupsakat lammaspiirrokset<br />

lohduta, jos peli<br />

päättyy omalta osalta hyvinkin nopeasti.<br />

Itse asiassa lampaiden osittain<br />

härötkin ilmeet kantavat keskustelua<br />

useamman pelin ajan.<br />

Battle Sheep on toimiva kahdellakin<br />

pelaajalla, mutta mielenkiintoa<br />

tulee lisää pelaajia ollessa<br />

neljä. Peli kestää noin vartin, mikä<br />

on tarpeeksi riittävä aika tunteiden<br />

kuumenemiseen. Onneksi peliin<br />

ei edes kyllästy useamman pelikerran<br />

jälkeen.<br />

Battle Sheep sopii jokaiselle sukupuolesta,<br />

iästä, ammatista ja<br />

aselajista riippumatta, mutta kokemuksen<br />

äänellä sotilaspoliisit<br />

ovat tässä vahvoilla. Kulmien haltuunotto<br />

auttaa tässäkin pelissä.<br />

Joona Kosloff

uotuväki 20/2014<br />

VAPAALLA 15<br />

IDÄN JÄTTILÄINEN<br />

>> Kontinental Hockey League saavutti Suomen ja Helsingin Jokerit<br />

>> Ruotuväki kävi katsomassa pääkaupungin uutta kiekkoviihdettä<br />

Eletään lokakuun<br />

puolta väliä. Loppusyksyn<br />

sade ja<br />

synkkä sää on saavuttanut<br />

Helsingin.<br />

Useita suomalaisia piristänee<br />

huomattavasti jääkiekkokauden<br />

alkaminen. Tällä kertaa kausi<br />

on kuitenkin erilaisempi kun<br />

koskaan.<br />

Venäläispohjainen Kontinentalnaja<br />

hokkeinaja liga, josta<br />

suositaan lyhennettä KHL<br />

ja englanninkielistä versiota<br />

Kontinental Hockey<br />

League, aloitti seitsemännen<br />

kautensa. Nuori jääkiekon<br />

jättiläisliiga pitää<br />

sisällään 28 joukkuetta,<br />

jotka sijoittuvat seitsemään<br />

eri maahan. Liiga perustettiin<br />

vuonna 2008 Venäjän<br />

Superliigan pohjalle, josta<br />

se on levittäytynyt pääasiassa<br />

entisiin Neuvostoliiton<br />

maihin.<br />

Tälle kaudelle KHL sai ensimmäisen<br />

suomalaisjoukkueensa,<br />

kun perinteikäs helsinkiläisseura<br />

Jokerit päätti ottaa<br />

suuren askeleen ja lähti metsästämään<br />

onneaan suuremmasta<br />

sarjasta, hyläten suomalaisen<br />

Liigan.<br />

Pudotuspelikiekkoa syksyllä<br />

Jokerien KHL-otteluun on helppo<br />

löytää. Kotiottelut jatkuvat<br />

Liigasta tuttuun tapaan Pasilassa<br />

Hartwall Arenalla, joka on<br />

tiputtanut toisen e-kirjaimensa<br />

pois areena-sanasta kansainvälisyyden<br />

vuoksi. Pääsylippujen<br />

hinnat alkavat satunnaiselle<br />

varusmieskatsojalle sopivasta<br />

12,50 eurosta ja mitä enemmän<br />

halutaan panostaa paikkoihin,<br />

sitä enemmän se maksaa. Erityisen<br />

onnistunut idea on Jokerien<br />

tarjoama kuukausittainen kausikortti,<br />

joka sisältää aina yhden<br />

Pelissä on<br />

selkeästi enemmän<br />

taitoa<br />

ja kiekollista<br />

osaamista.<br />

kuukauden kotiottelut. Yhden<br />

kuun jälkeen voi siis jatkaa matsien<br />

katsomista uudella kortilla,<br />

jos mieli tekee.<br />

Harmaan tiistai-illan kamppailussa<br />

kotijoukkueen kohtaa<br />

Avangard Omsk. Vierasjoukkuetta<br />

valmentaa suomalainen<br />

Raimo Summanen, joka on urallaan<br />

niin pelannut Jokereissa<br />

kuin valmentanut seuran viimeisimpään<br />

Suomen mestaruuteen<br />

vuonna 2002.<br />

Hartwall Arenan oheispalve-<br />

lut toimivat mainiosti ja asiat rullaavat<br />

tasaisen tarkasti ilman ongelmia,<br />

kuten aiemminkin. Sen<br />

sijaan toimittaja yllättyy siitä,<br />

ettei KHL ole tuonut juurikaan<br />

lisää ylimääräisiä show-elementtejä<br />

Jokereiden ottelutapahtumaan.<br />

Esimerkiksi kotijoukkueen<br />

saapuminen jäälle ei aiheuta<br />

sen suurempaa henkeäsalpaavaa<br />

näkymää, vaan kyseessä on aika<br />

simppeli ja varsin Liiga-joukkueiden<br />

jäälle saapumisia vastaava<br />

tapaus.<br />

Kiekkopelinä ottelu on<br />

vauhdikasta ja tällä kertaa<br />

erityisen tarkkaa jääkiekkoa.<br />

Molemmat joukkueet<br />

puolustavat tiukasti ja varsinkin<br />

vierailijoiden maalivahti,<br />

Venäjän maajoukkueessa<br />

arvokisoissa usein esiintynyt<br />

Aleksandr Barulin, pitää<br />

maalinsa vakuuttavasti<br />

turvattuna. Illan pelissä on<br />

selkeästi enemmän taitoa ja<br />

kiekollista osaamista, kun vertaa<br />

muihin Suomen kiekkosarjen<br />

matseihin.<br />

Ilta ratkeaa lopulta Omskille<br />

lukemin 2–1. Pelitapahtumiltaan<br />

ottelu on Liigan pudotuspelien<br />

tapainen etenkin tiukan puolustamisen,<br />

mutta myös lukuisten<br />

tapahtumiensa vuoksi. Tällä<br />

kertaa lopputulos ei kerro pelin<br />

tapahtumista juuri mitään. KHL<br />

on kokemisen arvoinen, ainakin<br />

kaukalossa tapahtuvan toiminnan<br />

osalta.<br />

ISOT SATSAUKSET<br />

KHL:ssa liikkuvat isot rahat.<br />

Kaudella 2013-2014 liigan suurin<br />

budjetti, reilu 56 miljoonaa<br />

euroa, on Pietarin SKA:lla.<br />

Joukkueilta vaatii paljon laajalla<br />

alueella matkustaminen, ottelutapahtumat<br />

sekä tietenkin<br />

pelaajabudjetti. Parhaille pelaajille<br />

maksetaan tunnetusti paljon.<br />

Ottelumatkat voivat venyä<br />

parhaimmillaan tuhansiin kilometreihin.<br />

Esimerkiksi Jokerien<br />

ensimmäiselle KHL-vieraskiertueelle<br />

kertyi yhdeksän päivän<br />

aikana matkaa 5900 kilometriä.<br />

Hyvä kohde katsoa KHL:n<br />

Avangard Omskin Aleksander Perezhogin suti vieraat johtoon toisessa erässä.<br />

Jokerien Kurtis McLean ja Avangard Omskin Sergei Kalinin väänsivät aloituksessa.<br />

vaatimia satsauksia onkin juuri<br />

Jokerit. Seuran budjetti oli monesti<br />

omaa luokkaansa kotoisessa<br />

Liigassa. Viimeisellä Liigakaudella<br />

se oli 8 miljoonaa euroa.<br />

Ensimmäiselle KHL-kaudelle Jokerien<br />

toimitusjohtaja Jukka Kohonen<br />

kertoi Helsingin Sanomissa<br />

rakentavansa 18-20 miljoonan<br />

euron budjettia.<br />

Suuret kulut tuovat harmaita<br />

pilviä. KHL menetti kaksi joukkuetta<br />

ennen kautta talousvaikeuksien<br />

takia. Sarjan sanotaankin<br />

olevan liian holtiton laajentumisja<br />

kulutushaluissaan. Myös tulevaisuudessa<br />

voi käydä joukkueiden<br />

kaatumisia, missä piilee yksi<br />

suuren liigan suurimmista uhista.<br />

KHL ja Jokerit ovat avanneet<br />

pelinsä Suomessa erinomaisesti.<br />

Jokerit on pärjännyt hyvin, markkinoinut<br />

erittäin laadukkaasti<br />

uutta minäänsä ja jättänyt hetkittäin<br />

kotimaisen pääsarjan helposti<br />

varjoonsa. Mielenkiinnolla<br />

voidaan vain odottaa, onnistuuko<br />

jatkuvuuden luonti ja kasvaako<br />

KHL vielä vaikuttavammaksi vai<br />

kaataako suuruuden tavoittelu<br />

koko potin.<br />

TEKSTI: Samu Saatsi ULKOASU: Eetu Lehmusvaara<br />

KUVAT: Aku Siukosaari

16<br />

takakansi<br />

ruotuväki 20/2014<br />

potretti<br />

Kolmen miljoonan musiikkipäällikkö<br />

Juho Mäki-Lohiluoma<br />

Kun suomalainen kuuntelee radiota,<br />

on melko todennäköistä,<br />

että Mikko Koivusipilällä on<br />

kaiuttimista kuuluvassa ohjelmassa<br />

sormensa pelissä. Koivusipilä<br />

on kuuden Nelonen Median<br />

radiokanavan musiikkipäällikkö.<br />

Yhteensä valtakunnalliset Radio<br />

Rock, Radio Suomipop, Radio<br />

Aalto ja Loop, sekä vain pääkaupunkiseudulla<br />

kuuluvat Metro<br />

Helsinki ja GrooveFM, tavoittavat<br />

viikoittain noin kolme miljoonaa<br />

suomalaista. Reservin kertausharjoituksissa<br />

Koivusipilä on sijoitettu<br />

viestinnän tehtäviin. Viimeisimmässä<br />

harjoituksessaan,<br />

Wanaja14-paikallispuolustusharjoituksessa,<br />

Koivusipilä oli sotaharjoitusradion<br />

ohjelmapäällikkö.<br />

– Kaikilla kanavilla on oma<br />

formaattinsa ja kohdeyleisönsä.<br />

Meidän täytyy etsiä ja löytää se<br />

musiikki, joka on sitä kohderyhmää<br />

parhaiten palvelevaa. Tutkimme<br />

musiikkia jatkuvasti eri<br />

metodeilla, Koivusipilä sanoo.<br />

Koivusipilä vastaa myös Nelosen<br />

radiomedioiden tapahtumien,<br />

kuten konserttien ja risteilyjen<br />

sisällöstä, sekä levy-yhtiösuhteista.<br />

– Työni on myös tietää, mitä<br />

suomalaisella musiikkikentällä tapahtuu<br />

sekä varmistaa, että suhteet<br />

eri puolille ovat kunnossa.<br />

Radiomedian tekeminen on<br />

oma taiteenlajinsa. Kuten Koivusipilä<br />

asian muotoilee, ”joka vartin<br />

pitää kuulostaa hyvältä”. Esimerkiksi<br />

soitettavien kappaleiden<br />

järjestys on hyvin tarkkaan<br />

mietitty. Soittolistoja Koivusipilä<br />

ei tee itse, vaan siitä vastaavat radiokanavien<br />

musiikkituottajat,<br />

joiden esimiehenä hän toimii.<br />

– Hyvin syvälle mennään jokaisen<br />

kanavan kohdalla, kun<br />

mietitään kanavien sisältöjä ja<br />

näiden varttien rakenteita. Esimerkiksi<br />

aamupäivän tunnin pitää<br />

kuulostaa erilaiselta kuin iltapäivän<br />

tunnin, hän sanoo.<br />

Kuuntelijalle kuuluva lopputuote<br />

on tarkan suunnittelun tulosta.<br />

Tärkeintä on se, että jokainen<br />

kappale on oikeassa paikassa.<br />

Radiomedian ammattilainen on sitä myös reserviläisenä. Aktiivisesti kertaamassa käynyt Koivusipilä on harjoituksissa osa viestintäorganisaatiota.<br />

25 vuotta radiossa<br />

Musiikkipäälliköksi Koivusipilän<br />

on vienyt pitkä ura radiossa. Hänen<br />

kaltaisiaan musiikkipäälliköitä<br />

on Suomessa vain muutama.<br />

– Olen tehnyt radiossa oikeastaan<br />

aivan kaikkea, ihan myyntipuolelta<br />

juontamiseen. Se on auttanut<br />

ymmärtämään radion sisältöä<br />

ja miksi sitä tuotetaan. Musiikkipuolella<br />

täytyy ymmärtää<br />

tosi laajasti koko radiokenttää.<br />

Esimerkiksi juonnon rytmitys tulee<br />

meidän tekemän pohjatyön<br />

kautta. Täytyy tietää aika tarkkaan,<br />

mitä on tekemässä, Koivusipilä<br />

sanoo.<br />

– Työ on todella monipuolista<br />

ja tietysti kun pidän musiikista,<br />

niin erittäin mieluisaa. On todella<br />

mahtavaa, että saa paljon erilaisia<br />

musiikkikokemuksia ja että<br />

on mahdollisuus jopa hieman<br />

olla vaikuttamassa siihen, että mitä<br />

musiikkikentällä tapahtuu.<br />

”En varsinaisesti<br />

hakenut aliupseerienkä<br />

reserviupseerikouluun,<br />

vaan minut<br />

vain siirrettiin aina<br />

eteenpäin.”<br />

Luutnantti reservissä<br />

Varusmiehenä Koivusipilän tie<br />

vei aina Reserviupseerikouluun<br />

asti.<br />

– En tiedä oliko siinä taustalla<br />

se, että pelasin kapiaisten kanssa<br />

jääpalloa ja jalkapalloa, vai muut<br />

syyt. En varsinaisesti hakenut aliupseeri-<br />

enkä reserviupseerikouluun,<br />

vaan minut vain siirrettiin<br />

aina eteenpäin, Koivusipilä naurahtaa.<br />

Sotilasmusiikkia Koivusipilä<br />

on soittanut radiossa kerran. Radio<br />

oli Turun paikallisradio, kappale<br />

Jääkärimarssi ja vuosi 1993.<br />

Puolustusvoimien ensimmäinen<br />

Tattoo-kiertue oli kaupungissa ja<br />

upseerikokelaana Pääskyvuoren<br />

viestikomppaniassa palvellut<br />

Koivusipilä keikkatyöntekijänä<br />

paikallisradiossa.<br />

– Tähän liittyen sitten soitin<br />

kappaleen. Olin myös itse Tattoon<br />

alussa marssimassa ja ampumassa<br />

tyhjän laukauksen, hän<br />

muistelee.<br />

Kertausharjoituksiin Koivusipilä<br />

on osallistunut viidesti. Ensimmäinen<br />

harjoitus sijoittui<br />

2000-luvun alkuun. Omien sanojensa<br />

mukaan hän on ”päässyt<br />

kertamaan”, ei joutunut.<br />

– Kun isänmaa kutsuu, niin minä<br />

olen valmis, hän naurahtaa.<br />

– Aina kun kertamaan pääsee<br />

niin mielelläni lähden. On todella<br />

hienoa, että kertausharjoitusten<br />

määrä nousee. Nyt viimeisimmän<br />

kertausharjoituksen yhteydessä<br />

moni työkaverikin kyseli,<br />

että miksi hän ei pääse kertaamaan,<br />

kun minä olen jo käynyt<br />

vaikka kuinka monesti. Ainakin<br />

omassa ystäväpiirissä, ilman<br />

että tässä nyt on mitään sotilashulluja<br />

kukaan, niin moni<br />

lähtisi todella mielellään ja on<br />

motivoitunut. On mukavaa, että<br />

tähän haluun pystytään nyt vastaamaan.<br />

Mikko Koivusipilä<br />

• Ikä:<br />

41 vuotta<br />

• Asuinpaikka:<br />

Suomenlinna, Helsinki<br />

• Ammatti:<br />

Nelosen Median radioiden<br />

musiikkipäällikkö<br />

• Koulutus:<br />

Sähkövoimateknikko<br />

• Sotilasarvo:<br />

Luutnantti reservissä<br />

• ”Kaiken omani kannan mukanani.”<br />

Kuvat: Aku Siukosaari ja Panssariprikaati<br />

poiminta<br />

19.11.2014<br />

Sotilassosiologisen seuran Viipuri-seminaari<br />

Joel Kontiainen<br />

Suomen Sotilassosiologinen Seura<br />

järjestää yhteistyössä Suomen Sotahistoriallisen<br />

Seuran kanssa 19. marraskuuta<br />

kello 14 –19 seminaarin, joka<br />

käsittelee syitä Viipurin menettämiseen<br />

jatkosodassa. Maksuton ja<br />

kaikille avoin seminaari järjestetään<br />

Tieteiden talolla Helsingissä.<br />

Suomen toiseksi suurin kaupunki<br />

Viipuri menetettiin kymmenen päivää<br />

Neuvostoliiton Kannaksen suurhyökkäyksen<br />

alkamisen jälkeen 20.<br />

kesäkuuta vuonna 1944 lähes taisteluitta,<br />

vaikka kaupunkia oli käsketty<br />

puolustaa viimeiseen saakka.<br />

Seminaarin projektivastaavan<br />

Göran Lindgrenin mukaan seminaarissa<br />

avataan tapahtumiin uusia<br />

Vielä 18. kesäkuuta 1944 Viipurin linnassa liehui Suomen lippu.<br />

Kuva: SA-kuva<br />

lähestymistapoja erityisesti sotilassosiologian<br />

näkökulmasta.<br />

– Syyt Viipurin luovuttamiseen<br />

olivat moninaiset, eikä voida puhua<br />

yksin sotilaallisista syistä. Seminaarissa<br />

tullaan osoittamaan, että tietyllä<br />

tapaa ratkaisevaa oli nimenomaan<br />

ihmisten käyttäytyminen,<br />

Lindgren sanoo.<br />

– Käyttäytymistieteet on alue,<br />

josta voidaan oppia jatkuvasti lisää<br />

ajatellen puolustusvoimia ja poikkeusoloja<br />

nykyaikanakin. Vanha<br />

totuus on se, että tahto on miekkaa<br />

voimakkaampi.<br />

Viipuri-seminaari<br />

Tieteiden talolla 19.11. Helsingin<br />

Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 6<br />

kello 14.00 alkaen.<br />

> www.sotilassosiologia.fi<br />

kalenteri<br />

Sotilasmusiikin perinnepäivä<br />

18. marraskuuta<br />

Sotilasmusiikin perinnepäivän<br />

konsertissa kuullaan Richard<br />

Straussin musiikkia, Oskar<br />

Merikannon lauluja sekä oopperakirjallisuuden<br />

upeimpia tenoriaarioita.<br />

Lisäksi konsertissa julkistetaan<br />

vuoden sotilasmuusikko.<br />

Konsertin johtavat musiikkieverstiluutnantti<br />

Elias Seppälä<br />

sekä musiikkimajuri Jyrki<br />

Koskinen. Konsertti järjestetään<br />

kello 19.00 Musiikkitalon konserttisalissa<br />

Helsingissä.<br />

> www.puolustusvoimat.fi<br />

Reserviupseerikoulun<br />

omaistenpäivä<br />

Reserviupseerikurssin 245 omaistenpäivät<br />

järjestetään Haminassa<br />

22. ja 23. marraskuuta.<br />

Lauantaina omaistenpäivään<br />

osallistuvat Kärkikomppania,<br />

Tulipatteri ja Pioneerikomppania<br />

ja sunnuntaina Tiedustelukomppania<br />

ja Esikunta- ja viestikomppania.<br />

> www.puolustusvoimat.fi<br />

Lapin sotilassoittokunta<br />

Rovaniemellä<br />

Lapin sotilassoittokunta esiintyy<br />

sunnuntaina 23. marraskuuta<br />

kello 15.00 Kulttuuritalo<br />

Korundissa Rovaniemellä.<br />

Finaaliksi nimetyssä konsertissa<br />

soittokunta jättää jäähyväiset<br />

soittokunnan päällikölle Juha<br />

Tiensuulle. Konsertissa toimivat<br />

solisteina soittokunnan tuleva<br />

kapellimestarikaksikko Juha<br />

Ketola ja Jaakko Nurila. Ketolan<br />

instrumentti on trumpetti ja<br />

Nurilan saksofoni.<br />

> www.puolustusvoimat.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!