Ehdotuksen kaavaselostus (pdf) - Hanko

HANGON
KAUPUNKI
FURUVIKIN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS
asemakaava nro 013226
EHDOTUS
SELOSTUS 3.5.2011
Hangon kaupungin maankäyttöosasto
Hangon kaupunki, maankäyttöosasto
Santalantie 2, 10900 Hanko
Puh 019 22031
Vireilletulo: 15.1.2008
ympäristölautakunta: 8.4.2008
kaupunginhallitus:
kaupunginvaltuusto:

SISÄLLYSLUETTELO
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................................................... 3
1.1 Tunnistetiedot .................................................................................................................................. 3
1.2 Kaava-alueen sijainti ....................................................................................................................... 3
1.3 Asemakaavakartta........................................................................................................................... 3
1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................................... 3
2. TIIVISTELMÄ........................................................................................................................................................ 3
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ................................................................................................................... 3
2.2 Asemakaavamuutosehdotus ............................................................................................................ 4
2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................................ 4
3. LÄHTÖKOHDAT.................................................................................................................................................... 4
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................................... 4
3.1.1 Alueen yleiskuvaus................................................................................................................................ 4
3.1.2 Luonnonympäristö................................................................................................................................. 4
3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................................ 5
3.1.4 Ympäristön häiriötekijät......................................................................................................................... 6
3.1.5 Maanomistus......................................................................................................................................... 7
3.2 Suunnittelutilanne ............................................................................................................................ 7
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset .............................................................. 7
4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ...............................................................................10
4.1 Asemakaavamuutoksen tarve ....................................................................................................... 10
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .............................................................. 10
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö............................................................................................................. 10
4.3.1 Osalliset .............................................................................................................................................. 10
4.3.2 Vireilletulo............................................................................................................................................ 10
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .......................................................................................... 10
4.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................. 11
4.4 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................................. 11
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet............................................................................................... 11
4.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet .......................................................................... 12
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset............................................................ 12
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta......................................................................................... 12
4.5.2 Kaavaluonnosvaihtoehdon valinta ja ratkaisun perusteet..................................................................... 13
4.5.3 Vaikutusselvitysten ja tehtyjen arviointien huomioonottaminen............................................................ 14
5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS ............................................................................................................14
5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................................. 14
5.2 Mitoitus .......................................................................................................................................... 14
5.3 Palvelut .......................................................................................................................................... 14
5.4 Aluevaraukset................................................................................................................................ 14
5.4.1 Korttelialueet ....................................................................................................................................... 14
5.4.2 Muut alueet ......................................................................................................................................... 15
5.4.3 Aluetta koskevat yleiset määräykset .................................................................................................... 15
5.5 Kaavaluonnoksen vaikutukset........................................................................................................ 15
5.5.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön....................................................................................... 15
5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................................................ 16
5.5.3 Vaikutukset ympäristöhäiriöihin, ympäristönsuojeluun ......................................................................... 17
5.5.4 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä .......................................... 17
5.5.5 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ..................................................................................... 17
5.5.6 Taloudelliset vaikutukset ...................................................................................................................... 17
5.6 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin............................................................ 17
5.7 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin................................................................... 18
5.8 Kaavamerkinnät ja määräykset ...................................................................................................... 20
5.9 Nimistö........................................................................................................................................... 20
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS........................................................................................................................... 20
6.1 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................................. 20
6.2 Toteutuksen seuranta..................................................................................................................... 20
LIITTEET
LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LIITE 2a, b Kuvia alueelta
LIITE 3 Ote v. 1996 maisemaselvityksestä, Suunnittelukeskus Oy
LIITE 4 Ote v. 1996 luontoselvityksestä, Suunnittelukeskus Oy
LIITE 5 Viemäröinnin yleissuunnitelma
LIITE 7 Seurantalomake (lisätään myöhemmin
2

HANGON KAUPUNKI
FURUVIKIN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavamuutos koskee Hangon kaupungin 13 kaupunginosan osaa kortteleista
1306 –1307 sekä niihin liittyviä virkistys- ja katualueita.
Asemakaavamuutoksella muodostuvat Hangon kaupungin 13 kaupunginosan
korttelit 1316 – 1324 sekä niihin liittyvät katualueet.
kaavan laatija:
Hangon kaupunki/ Maankäyttöosasto
Sten Öhman tekninen johtaja
1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Täktomintien eteläpuolella noin 3,5 km kauppatorilta itään.
Kuva: kaava-alueen sijainti
1.3 Asemakaavakartta
Asemakaavaselostus koskee 3.5.2011 päivättyä asemakaavaehdotuskarttaa
1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus
Furuvikin alueen asemakaavamuutoksella on tarkoitus lisätä pientalotontteja
nykyisen asemakaavan yhteyteen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,22 ha.
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
- kaava sisältyy kaupungin kaavoituskatsauksessa 2006 – 2007 esitettyyn
kaavoitusohjelmaan
- ilmoitus kaavan vireilletulosta 21.2.2008
- osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 27.2. – 27.3.2008
- ympäristölautakunta 8.4.2008
3

- kaavaluonnos asetetaan nähtäville 5.8.– 3.9.2008 (MRL 62 §,
MRA 30 § )
- ympäristölautakunta 10.5.2011
- kaupunginhallitus
- asemakaavaehdotus nähtävillä __.__.2011 – __.__.2011
- kaupunginhallitus
- kaupunginvaltuusto (MRL 52 §)
2.2 Asemakaavamuutosehdotus
Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 29 kpl ohjeellista pientalotonttia
sekä katualuetta. Asemakaavamuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan
korttelirakenteeseen, jota on laajennettu. Uudet korttelit on erotettu aiemmin
kaavoitetuista kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureiteille ja meren
rantaan. Katuyhteys Täktomintielle on voimassaolevan asemakaavan mukainen.
2.3 Asemakaavan toteuttaminen
Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaavaa toteutetaan
kysynnän ja kunnan talouden mukaisesti vaiheittain.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Rakentamaton kaava-alue on merenranta-alueen metsää, jossa risteilee polkuja.
Läheisen Täktomin neuvostomonumentin luokse on haudattu jatkosodassa
kaatuneita neuvostoliittolaisia sotilaita. Furuvikin pientaloalueen rakentaminen on
aloitettu lännestä edeten vaiheittain itään. Emelienpolun ja Bergenheimintien
korttelit ovat lähes valmiiksi rakennettuja. Jo hyväksytyn kaava-alueen rakentamista
ei ole vielä aloitettu. Länsiosastaan kaava-alue rajautuu rantaan johtavaan
Furumovägeniin, jonka varrella on haja-asutusta ja loma-asuntoja. Kaava-alueen
pohjoispuolella Rajakaaren varrella sijaitsee hiukan vanhempi pientaloalue.
Ks. kuvaliitteet 2a, b
3.1.2 Luonnonympäristö
Alueelle on laadittu suppeahko luonto- ja maisemaselvitys v. 1996.
(Suunnittelukeskus Oy). Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Furuvikin Natura-alue
(FI0100005) ja vuonna 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (LUO
614) perustettu Furuvikin luonnonsuojelualue.
Maisemarakenne, maisemakuva
Maisemamaakuntajaossa Hanko luetaan Eteläisen rantamaan Suomenlahden
rannikkoseutuun. Hankoniemi kuuluu Salpausselän harjumuodostelmaan
(Lohjanselkä – Hangonharju). Hangonharju on maastonmuodoltaan varsin tasainen
hiekkakannas. Hankoniemellä on etelärannikon edustavimmat hiekkarannat ja
dyynimaisemat. Hankoniemen alueella on kaksi maisematyyppiä: rannikolle ja
saarille ovat ominaisia graniittikalliot ja niemen sisäosille tasaiset, harvaa
havumetsää kasvavat hiekkakankaat.
Rannat ovat Furuvikissa luonnontilaisia ja Furuvikin edustalla on kaunista avointa
merenrantamaisemaa. Furuvikin rantahietikoita erottaa kivikkoinen niemi;
Stenudden, jolta merimaisemaa tarkasteltaessa oikealla näkyy Neljän tuulen tupa ja
vasemmalla Långrören. Kaava-alueen sisäinen maisematila on suhteellisen
sulkeutunutta, vaikkakin valoisaa metsämaisemaa. Täktomintieltä ei ole suoria
näkymiä merelle.
Ks. kuvaliitteet 2 a, b ja liite 3
Pinnanmuodot
Maasto laskee merta kohden. Kaava-alueen lounaisosassa on muutaman metrin
ympäristöään korkeampi avokallioalue. Pääosa suunnittelualueesta on
4

korkeusaseman + 7 mmpy yläpuolella.
Furuvikin alueella on siellä täällä maakuoppia, joiden syntyhistoria on epävarma.
Arvelujen mukaan ne ovat joko jäänteitä vanhoista puolustuslaitteista tai
mahdollisesti toisen maailmansodan aikaisia pommikuoppia. Kaava-alueen
avokallioalueen koillispuolella on juoksuhautoja ja kaava-alueen länsiosassa
pienipiirteisiä kuoppia ja kohoumia.
Maaperä, rakennettavuus
Kaava-alueelle ei ole laadittu erillistä pohjatutkimusta tai rakennettavuusselvitystä,
mutta käytettävissä olevan tiedon mukaan maaperä on harjuja ja muita
jäätikköjokikerrostumia, lähinnä hiekkaa. Korkeimmilla paikoilla on avokalliota.
Kasvillisuus
Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa suunnittelualue sijoittuu
hemiboreaaliseen eli tammivyöhykkeeseen. Hankoniemen kasvisto on rikas, vaikka
kasvillisuus niemellä valtaosaltaan on kuivaa kangasmetsää; kuten myös kaavaalueella.
Eliömaantieteellisen sijainnin vuoksi Furuvikin alueella on omalaatuinen
kasvisto ja hyönteistö. Kasvupaikkatyypiltään alue on kuivahkoa kangasmetsää.
Valtapuulajina on mänty. Ympäristöolosuhteet ovat kaava-alueella melko
homogeeniset: puusto on tasaikäistä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on
kulumisherkkää varvukkoa ja sammalikkoa. Maaston kuivuuden ja ohuen
humuskerroksen vuoksi maanpinta rikkoutuu helposti.
Ks. liite 4
Pohjavesi
Osa kaava-alueen lounaisosaa kuuluu I-luokan pohjavesialueeseen (Hanko
010780). Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat vesilain 1 luvun 18
§ (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelulain 8 § (pohjaveden
pilaamiskielto).
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Rakentamattoman kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee Täktomin
neuvostomonumentti ja jatkosodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden hautausmaa.
Moskovan rauhassa 1940 Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle ja Hanko oli
Neuvostoliiton sotilastukikohta vuosina 1941 – 1942. Furuvikin alueella on
poteroissa toimineiden kenttäsairaalan jäänteitä tältä ajalta.
Väestön rakenne ja kehitys
Hangon asukasluku oli vuonna 2010 noin 9 500. Hangon väkiluku vähenee;
vuosituhannen vaihteen aikoihin se laski alle kymmenen tuhannen.
Kesäisin asukasluku kasvaa.
Yhdyskuntarakenne
Hangon keskusta on rakentunut Hankoniemen kärkeen. Rautatiealue ja satamiin
johtava katuliikenne jakavat kaupunkia keskeisten liikekortteleiden ja
keskustahakuisten toimintojen sijoittuessa radan eteläpuolelle. Laaja
pientalovaltainen asuinalue sijoittuu ydinkeskustan pohjoispuolelle. Radan ja
kaupunkiin johtavan maantien 25 väliselle alueelle on sijoittunut teollisuutta samoin
kuin niemen pohjoisrannalle. Uutta asuinaluetta on rakennettu Furuvikin alueelle,
missä Täktomintien vartta pitkin yhdyskuntarakenne jatkuu harveten
kyläasutukseksi.
Kaupunkikuva
Täktomintie on urheilukentän ja Furumon välisellä osalla linjaukseltaan melko suora,
muuntuen Furumon jälkeen luonteeltaan enemmän mutkittelevaksi kylätieksi.
Täktomintien pohjoispuoleiset vanhemmat sekä eteläpuoleiset uudemmat korttelit
hahmottuvat metsäisessä ympäristössä väljähkösti rakentuneiksi
erillispientaloalueiksi. Furuvikin alueen vaaleasävyiset rakennukset tulevat
5

metsäympäristöstä enemmän esille kuin Täktomintien pohjoispuoleiset vanhemmat
pientalot. Myöskään neuvostomonumentti ei erityisesti erotu metsäisestä
ympäristöstä etäämmälle. Ks. kuvaliitteet 2a ja b
Palvelut
Etäisyydet lähimpiin palveluihin:
- kouluun n. 3,7 km (Keskuskoulu)
- päiväkotiin n. 2 km (Täktomin leikkikoulu)
- keskustan terveyskeskukseen n. 3,2 km
- kirjastoon n. 3,5 km
- postiin n. 3,7 km
- linja-autoasemalle n. 3,7 km
- Hangon urheiluhalliin n.1,5 km
- keskustan kaupallisiin palveluihin n. 3,5 km
Virkistys
Metsäpolkuja käytetään virkistykseen. Furuvikin alueella kokonaisuudessaan on
suuri virkistysarvo.
Liikenne
Tiehallinto hallinnoi maantie 11007:ta, joka kulkee Hangon etelärannikkoa
Lappohjasta Koverharin, Tvärminnen ja Täktomin kautta Hangon kantakaupunkiin
asti.
Täktomintien varressa ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Hangon
kantakaupungin yleiskaavan liikenneselvityksen (v.2008) toimenpideohjelmassa
sekä Hangon liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2008 esitetään kevyen liikenteen
väylän rakentamista ja jatkamista Täktomintielle Tiehallinnon hankkeena.
Täktomintiellä liikennöi lähiliikenteen linja-autovuoroja.
Yhdyskuntatekninen huolto
Furuvikin uusille pientalokortteleille on rakennettu kunnallistekniset verkostot.
Liite Viemäröinnin yleissuunnitelma
Erityistoiminnot
Läheisen Täktomin neuvostomonumentin luokse on haudattu 453 jatkosodan
taisteluissa kaatunutta neuvostoliittolaista sotilasta.
3.1.4 Ympäristön häiriötekijät
Hangon kaupungin ranta-alueilla on ollut viime sodan aikaisia taisteluasemia ja
maaperässä saattaa olla räjähdysvaarallista materiaalia. Raivaustöitä alueella
suoritetaan puolustusvoimien toimesta tarvittaessa. Kaivamistöissä on noudatettava
tarvittaessa kaupungin erityisohjeita.
Täktomintien liikenteen aiheuttamat häiriöt (melu)
Valtatie 25 välittää käytännössä kaiken Hankoon suuntautuvan pitkämatkaisen
liikenteen (noin 3900 ajoneuvoa/vrk). Tiehallinnon rekisterin mukaan maantie 11007
liikennemäärät ovat 380–700 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2007) Liikennemäärät
kasvavat kesäaikaan. Nopeusrajoitukset ovat Täktomintiellä 40 km/h keskustasta
Rajatielle asti ja Rajatieltä Täktomiin 50 km/h. Alhaisten ajoneuvoliikennemäärien ja
nopeusrajoitusten sekä melua vaimentavan pehmeän metsävyöhykkeen ansiosta
Täktomintien meluhaitat eivät ole huomattavat.
3.1.5 Maanomistus
Kaupunki omistaa maan.
6

3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Kaava-alueen eteläpuolinen Furuvikin hiekkadyynialue kuuluu valtakunnalliseen
rantojensuojeluohjelmaan ja sisältyy Natura 2000-verkoston kohteeseen
Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue.
Maakuntakaava
Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006.
Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vireillä ja ehdotus oli nähtävillä 15.1.–
15.2.2008. Vaihekaava tulee täydentämään Uudenmaan maakuntakaavaa muun
muassa jätehuollon, kiviaineshuollon, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueiden,
liikenteen varikkojen ja terminaalien sekä laajojen yhtenäisten metsäalueiden
osalta.
Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä.
Kuva : ote maakuntakaavasta, kaava-alue ympäröity punaisella.
Yleiskaava
Alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavamuutosalue kuuluu vireillä olevaan
kantakaupungin yleiskaavan kaava-alueeseen.
7

kuva: ote kantakaupungin yleiskaavaehdotuksesta v.2011
8

Asemakaava
Alueella on voimassa 13.12.2000 hyväksytty asemakaava.
Kuva: ote voimassa olevasta asemakaavasta.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
- kaava-alueen länsipuolella on voimassa 11.3.1998 hyväksytty asemakaava
- Rajatien länsipuoleista aluetta koskee ympäristöministeriön 19.9.1991 vahvistama
Furuvikin osayleiskaava
- Ympäristöministeriö teki 15 päivänä toukokuuta 2008 päätöksen, jolla perustettiin
maankäyttö- ja rakennuslain 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunki-puisto Hankoon.
9

Alueelle lähtökohtavaiheessa tai aikaisemmin laaditut selvitykset
Käytettävissä olevia selvityksiä
Hangon kansallinen kaupunkipuisto, perustamisselvitys 2000 – 2007, Hangon
kaupungin ympäristö ja tekninen virasto, 2007
lähialueiden rakennustapaohjeet
Furuvikin hoito- ja käyttösuunnitelma, 2003, Hangon kaupunki
maisema- ja luontoselvitys, 1996, Suunnittelukeskus Oy
Hangon kantakaupungin yleiskaavaa varten laaditut selvitykset v. 2008–2011
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen v. 2002.
Tonttijako ja -rekisteri
Kaava-alue kuuluu kiinteistörekisteriin.
Rakennuskielto
Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja.
Pohjakartta
Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) asettamat vaatimukset.
Päätökset
ympäristölautakunta 15.1.2008 § 12: päättää asettaa osallistumis- ja
arviointisuunnitelman nähtäville
ympäristölautakunta 8.4.2008 § 54: päätti asettaa asemakaavamuutoksen
luonnosasiakirjat kokouksessa ehdotetuin pienin muutoksin nähtäville 30
päivän ajaksi.
4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavamuutoksen tarve
Kaupungin uusien tonttien tonttivaranto on tätä aluetta lukuun ottamatta loppu.
Alueelle on tavoitteena osoittaa lisää pientalotontteja. Ennen kuin alueella ryhdytään
luovuttamaan tontteja on syytä muuttaa asemakaavaa, jotta muutos olisi johonkin
vaiheeseen käsitelty ja yleisesti tiedossa.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavamuutos on aloitettu kaupungin aloitteesta. Vuoden 2006 – 2007
kaavoituskatsaukseen sisältyy Furuvikin eräiden alueiden asemakaavan
muuttaminen.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Liite 1, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
4.3.2 Vireilletulo
Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 21.2.2008.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavoitukseen liittyvä aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa
nähtävilläolojen ajaksi. Suunnittelua ohjaa ja valvoo ympäristölautakunta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 27.2. – 27.3.2008 teknisessä
ja ympäristövirastossa sekä internetissä 27.2. alkaen.
Luonnoksen nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla sekä
10

paikallislehdessä. Kaavaluonnosasiakirjat asetetaan nähtäville teknisen viraston
lisäksi myös internetiin. Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta päättää
ympäristölautakunta. Tarvittaessa järjestetään yleisötilaisuus. Viranomaisilta ja
yhteisöiltä, joiden toimialaa kaavassa käsitellään, pyydetään kommentit. Osalliset
voivat määräajassa esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä
kaavaluonnoksesta.
Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksen nähtäville
asettamisesta päättää kaupunginhallitus. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella
kunnan ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Kaavaehdotuksesta pyydetään
lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta. Kaavaehdotusasiakirjat
asetetaan teknisen viraston lisäksi nähtäville myös internetiin. Osalliset voivat
määräajassa jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen.
Kaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää valtuusto. Kaavan hyväksymistä
koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden
ratkaisusta on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen
(KHO).
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Ks. ed. kohta.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Kunnan tavoitteena on lisätä pientalotonttitarjontaa ja huomioida suojeluarvot sekä
kaupunkipuisto. Tavoitteena on täydentää voimassaolevaa asemakaavaa siten, että
nykyisen kaavan korttelirakennetta käytetään suunnittelun lähtökohtana.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
MRL 24 §:n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että
edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu
yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäytön suunnittelua
koskevia velvoitteita.
Furuvikin alueen asemakaavamuutoksessa huomioon otettavat valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet:
Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai
palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta
yhdyskuntarakenteesta.
Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn
verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän
soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on
selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden
riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa.
Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen
ehkäisy.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuriluonnonperintöä
koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä
valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset
inventoinnit1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön
kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava
siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. )
11

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja
käyttötarpeet.
1 Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, jotka
perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat
inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö,
ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset
ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja Valtakunnallisesti
merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministeriö, kaavoitus- ja
rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983).
Maakuntakaavan antamat tavoitteet
Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen
alueena. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen
rasterimerkintä ulottuu kaava-alueen lounaispuolelle. Kaava-alue on
pohjavesialuetta. Furuvikin hiekkadyynialue on maakuntakaavassa osoitettu sekä
Natura 2000 – alueena että luonnonsuojelualueena.
Voimassa olevan asemakaavan tavoitteet
Asemakaavassa Täktomintiehen liittyvä Puolukkatie jakautuu edelleen
Variksenmarjantieksi. Katujen yhteyteen on osoitettu yhteensä 27 ohjeellista tonttia
asuinpientaloille varattuihin yhdeksään kortteliin. Rakennusoikeus on osoitettu
tehokkuusluvulla e, joka on 0.2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Kortteleiden
välimaasto on osoitettu lähivirkistysalueena VL, jonka kautta kulkee ulkoilureittejä.
Vedenottamon suoja-alue on merkitty kaavaan. Pohjaveden suojaamiseksi on
annettu yleisiä määräyksiä. Samoin on määrätty rakennustapaohjeiden
laatimisvelvoite. Neuvostosotilaiden hautausmaa ja monumentti on merkitty
hautausmaa-alueena. Furuvikin hiekkadyynialue on merkitty luonnonsuojelualueeksi
(SL) jolle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Asuinpientalokortteleita ei ole
toteutettu.
4.4.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Maaston erityispiirteet ja hautausmaan läheisyys huomioidaan.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Kaava-alueelle laadittiin kaksi alustavaa vaihtoehtoa: Portti ja Hiekkapolut.
Vaihtoehto Portti oli kokonaan uusi vaihtoehto ja vaihtoehto Hiekkapolut perustui
nykyisen asemakaavan rakenteeseen.
Kuva: Alustava VE Hiekkapolut Kuva: Alustava vaihtoehto Portti.
12

4.5.2 Kaavaluonnosvaihtoehdon valinta ja ratkaisun perusteet
Kaavaluonnos päätettiin laatia vaihtoehdon Hiekkapolut perusteella. Vaihtoehto
vastasi paremmin kaupungin tavoitteita.
Kaavaluonnos 23.6.2008 /Airix Oy
13

4.5.3 Vaikutusselvitysten ja tehtyjen arviointien huomioonottaminen
Tehdyt selvitykset ja arvioinnit on huomioitu mm. seuraavasti:
-kaava-alueen ja Furuvikin luonnonsuojelualueen väliin on jätetty leveä
virkistysmetsä suojavyöhykkeeksi.
-kaavakarttaan on merkitty ulkoilureitit
- rakennusalat on tarkoitus alueelle laadittavissa rakentamistapaohjeissa ohjata
lähelle katua, pyrkimyksenä on jättää tonttien mahdollisimman luonnontilaisten pihaalueet
mahdollisimman suureksi
5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Alueelle on osoitettu pientaloasumista. Asemakaavamuutos
perustuu voimassa olevan asemakaavan korttelirakenteeseen, jota on laajennettu
koilliseen, etelään ja länteen. Uudet korttelit on erotettu aiemmin kaavoitetuista
kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureitteinä osoitetuille alueen pääpoluille ja
meren rantaan. Katuyhteys Täktomintielle on voimassaolevan asemakaavan
mukainen.
5.2 Mitoitus
Kaava-alueen pinta-alatiedot ja rakennusoikeudet
Aluevarausmerkintä, pinta-ala, tehokkuus ja rakennusoikeus
AP 3,4 ha e= 0.20 6800 k-m2
P-1 1080 m2 e=0.3 324 k-m2
katualueita 0,72 ha
yht. 4,22 ha 7124 k-m2
Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,22 ha, josta korttelialueita on 3,5
ha. Ehdotuksessa alueelle on sijoitettu AP-korttelialueilla 29 kpl ohjeellista
pientalotonttia, mikä on 27 kpl:n lisäys jo alueen voimassa olevaan asemakaavaan.
Kokonaisrakennusoikeus alueella on 7124 k-m2.
Tonteille on rakennettava 2 ap / asunto.
Liite 7, Seurantalomake (lisätään myöhemmin).
5.3 Palvelut
Alue tukeutuu päivittäispalvelujen osalta keskustan palveluihin. Korttelin 1318
tontista 1 vähintään 2/3 rakennusoikeudesta eli 216 k-m2 on osoitettu alueelle
sopivia palveluja varten.
5.4 Aluevaraukset
5.4.1 Korttelialueet
AP Asuinpientalojen korttelialue
Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.2
Kerrosluku on joko enintään I tai I u2/3 kerrosta. Kerrosluvun ollessa I u 2/3 saa
toinen kerros olla vain 2/3 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta.
Tonteille on rakennettava 2 ap / asunto.
Asemakaava-alueelle laaditaan sekä rakennuksia että piha – ja katualueita
koskevat rakentamistapaohjeet, jotka kaupunki hyväksyy.
Rakentamistapaohjeilla alueelle pyritään luomaan laadukasta
ympäristökuvaa riittävän yhtenäisillä korttelikokonaisuuksilla, joissa yksittäinen
rakennus ei nouse liian hallitsevaan asemaan.
14

P-1 Palvelurakennusten korttelialue, joka on tarkoitettu aluetta palvelevia
toimintoja varten.
Rakennusoikeus e=0,3. Kerrosluku on I.
Tontin rakennusoikeudesta voi käyttää enintään 30 % asumiseen. Tontille varataan
yhteensä viisi (5) asukas- ja asiakasautopaikkaa.
Korttelin tontilla voi olla esimerkiksi elintarvikekioski tai yksityisiä terveys- ja
hoivapalveluja tarjoava yritys.
5.4.2 Muut alueet
Katualueet
Katuyhteys alueelle Täktomintieltä on osoitettu voimassaolevan kaavan mukaisesti.
5.4.3 Aluetta koskevat yleiset määräykset
Kaavaluonnoksessa on seuraavat yleiset määräykset:
Rakennusten sekä ympäristön ja piha-alueiden rakentamisessa ja hoidossa on
noudatettava erikseen laadittavia rakennustapa- ja ympäristönhoito-ohjeita.
Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetut liikenneväylät ja pysäköintialueet on päällystettävä
vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Sadevedet tulee näiltä alueilta johtaa yleiseen
viemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien maahan imeyttäminen on
kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai maan päälle suojaaltaaseen,
jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää.
Autopaikkoja tulee kaava-alueella varata seuraavasti:
AP- korttelialueella 2 ap / asunto.
P-1 korttelialueella 5 autopaikkaa.
5.5 Kaavaluonnoksen vaikutukset
Vaikutusarviot on tehty asiantuntija-arvioina, joiden pohjana on käytetty laadittuja
selvityksiä ja kirjallisuutta, maastokäyntejä, mitoitustarkasteluja sekä
vuorovaikutusta osallisten kanssa.
5.5.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Kun tonteille jätetään luonnontilaista kasvillisuutta, tontit liittyvät saumattomasti
viereiseen virkistysaluemetsään.
Vesistöihin ja vesitalouteen, pinta- ja pohjavesiin
Rakentamisella ei ole erityisiä kielteisiä vaikutuksia pintavesiin. Sadevedet
johdetaan sadevesiviemäriin. / Alueen hulevedet imeytyvät pääosin suoraan
maahan. Katujen, johtolinjojen ja rakennusten salaojitusten rakentaminen kuivattaa
rakennettavan alueen maaperää ja nykytilaan verrattuna vesitalous muuttuu jonkin
verran, kun suurempi osa maanpinnasta päällystetään osittain vettä
läpäisemättömillä materiaaleilla. Imeytymisala on nykyistä suppeampi, seurauksena
vesipitoisuus maakerroksissa laskee.
Pohjavesialueen suojaamiseksi kaavaluonnoksessa on annettu määräyksiä.
Luonnonsuojeluun
Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Asuntojen rakentaminen lisää
lähialueiden virkistyskäyttöä ja pintakerroksen kasvillisuuden kulutusta.
Käyttäjämäärän muutos verrattuna nykyisen asemakaavan toteuttamiseen ja
Furuvikin alueen nykyiseen pientaloasukseen ei kuitenkaan ole merkittävä eikä
tilanne läheisten Natura- ja luonnonsuojelualueiden kannalta tämän
kaavamuutoksen myötä olennaisesti muutu. Yhtenäinen ja laaja polkuverkosto
jakaa virkistyskäyttöä tasaisesti ranta-alueelle. Furuvikin luonnonsuojelualueella on
opastaulu alueen käytöstä.
Maisemaan
Rannan suunnalta tarkasteltuna jää uusi rakentaminen luonnonsuojelualueen ja
15

virkistysaluevyöhykkeen taakse, eikä siten muuta oleellisesti merenranta-alueen
maisemaa.
5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Kaavaluonnoksen toteuttaminen täydentää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta.
Täydennys on maakuntakaavan mukaista taajaman kasvua.
Vaikutukset väestöön
Kaavaluonnoksen toteutuessa alueella tullee asukkaita arviolta n. 150 Alueen tontit
tultaneen luovuttamaan vaiheittain, minkä vuoksi alueen väestömäärän lisäys
jakaantuu useammalle vuodelle. Kaavan toteutuessa alueelle muuttaa
todennäköisesti myös lapsiperheitä. Lähellä merenrantaa sijaitseva rauhallinen
asuinalue voi houkutella muualta muuttajia ja kasvattaa siten kunnan väkilukua.
Vaikutukset kaupunkikuvaan
Uusien rakennusten ja Täktomintien väliin jää puustoinen vyöhyke.
Kaavaluonnoksen toteutuessa rakennukset pilkottavat metsän läpi ja tiemaisema
muuttuu rakennetummaksi. Myös neuvostomonumentin taustamaisemassa näkyy
uudisrakentamista; vaikutelma on sama kuin tämänhetkinen näkymä Täktomintieltä
kohti Emelienpolkua.
Vaikutukset asumiseen
Viehättävä meren läheinen metsäalue tarjoaa miellyttävän asuinympäristön. APkorttelit
voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kytkettyinä pientaloina.
Kytkemismahdollisuus tuo alueen asuntokantaan vaihtelua. Hyvät
ulkoilumahdollisuudet sekä Täktomin urheiluhallin läheisyys lisäävät
asuinympäristön viihtyisyyttä. Hautausmaan läheisyys luo osalle kortteleita oman
leimansa.
Vaikutukset palveluihin
Alue tukeutuu keskustan palveluihin. Kaava sisältää yhden korttelin tontin
varauksen lähipalveluille, jonne voidaan perustaa esimerkiksi elintarvikekioski.
Lapsiperheiden määrän kasvu lisää päiväkoti- ja koulupalveluidenkysyntää. Alueelle
voi syntyä perhepäivähoitopaikkoja. Kasvava asukasmäärä lisää myös
viheralueiden käyttöä ja asettaa paineita niiden laadulle ja hyville
ulkoiluverkkoyhteyksille.
Virkistykseen
Kaavaluonnoksen toteuttaminen lisää lähialueen käyttöä ulkoiluun. Kaava-alueen
lähivirkistysalueita voidaan edelleen käyttää yleiseen ulkoiluun ja virkistykseen ja
niiden kautta on mahdollista johtaa yhteyksiä. Kaava-alueen toteuttaminen ei
vaikuta kansallisen kaupunkipuistoon.
Vaikutukset liikenteen järjestämiseen
Kaavan toteuttamisen tuomalla liikennemäärien kasvulla ei ole huomattavia
vaikutuksia nykyiseen liikenneverkon toimivuuteen. Noin 150 uuden asukkaan
tuottamat ajoneuvoliikenteen matkat ja alueelle kohdistuvat vierailumatkat ovat noin
187 ha-matkaa/vrk.
Furuvikin alueen rakentumisen myötä tulee paineita järjestää / parantaa kevyen
liikenteen turvalliset yhteydet Hangon keskustaan.
Vaikutukset tekniseen huoltoon
Alue on liitettävissä kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään. Alueen tarkempi
kunnallistekninen suunnittelu on käynnistetty.
16

5.5.3 Vaikutukset ympäristöhäiriöihin, ympäristönsuojeluun
Maaperään mahdollisesti jääneiden räjähdysvaarallisten materiaalien raivaustöitä
alueella suoritetaan puolustusvoimien toimesta tarvittaessa. Kaivamistöissä on
noudatettava tarvittaessa kaupungin erityisohjeita.
5.5.4 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin
lähiympäristössä
Alueen toteuttaminen lisää valinnan mahdollisuuksia työikäisten asumiselle.
Hyvät ulkoilumahdollisuudet palvelevat kaikenikäisiä.
5.5.5 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Ks. ed. kohta 5.5.3 ja 5.5.4
5.5.6 Taloudelliset vaikutukset
Kuntatalouteen
Kaavan toteuttamisen myötä kunnalle syntyy kuluja kunnallistekniikasta ja julkisten
palveluiden hoitamisesta. Tuloja tulee tontinluovutuksesta, liittymismaksuista ja
mahdollisesti uusista veronmaksajista.
Yksityistalouksiin
Asuinalueen liikennöinti on pitkälti yksityisautoilun varassa.
5.6 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 §) mukaan asemakaavan
selostuksessa
on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle,
jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Alueidenkäyttötavoite
Alueidenkäytön suunnittelussa
uusia huomattavia asuin-,
työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita
ei tule sijoittaa irralleen olemassa
olevasta
yhdyskuntarakenteesta
Alueidenkäytön suunnittelussa
on varattava riittävät alueet
jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten
sekä edistettävä verkostojen
jatkuvuutta.
Alueidenkäytön suunnittelussa
on otettava huomioon alueen
maa- ja kallioperän soveltuvuus
suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen
maa-alueen puhdistustarve on
selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan
toteuttamistoimiin.
Kaavaehdotus
Furuvikin asuinalueen täydentäminen
laajentaa olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta kytkeytyen
siihen.
Kantakaupungin yleiskaavatyön
yhteydessä tarkistetaan kaupungin
liikenneverkkosuunnitelma
ja myös kevytliikenneverkon tarpeet
- Alueen sisäinen kevyt-liikenne
järjestetään katutilassa /puistoissa.
Maaperä soveltuu
pientalorakentamiselle.
Merkittävät avokalliot on jätetty
rakentamisen ulkopuolelle. Maaperään
mahdollisesti jääneiden räjähteiden
raivaustöitä tehdään tarvittaessa
puolustusvoimien toimesta.
17

Alueidenkäytön suunnittelussa
on turvattava terveellisen ja
hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja
se, että taajamien alueelliset
vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa.
Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa
on otettava huomioon jätevesihaittojen
ehkäisy.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että
valtakunnallisesti merkittävät
kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot
säilyvät.
Alueidenkäytössä on otettava
huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä
koskevat kansainvälisten sopimusten
velvoitteet sekä valtioneuvoston
päätökset. Lisäksi viranomaisten
laatimat valtakunnalliset inventoinnit
otetaan huomioon alueidenkäytön
suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa
on otettava huomioon
ekologisesti tai virkistyskäytön
kannalta merkittävät ja
yhtenäiset luonnonalueet.
Alueidenkäyttöä on ohjattava
siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia
tarpeettomasti pirstota.
Alueidenkäytössä on otettava
huomioon pohja- ja pintavesien
suojelutarve ja käyttötarpeet.
Alue voidaan liittää kunnalliseen
vesihuoltojärjestelmään.
Pohjavedenoton turvaamiseksi
on annettu kaavamääräyksiä.
Tilanne läheisten Natura- ja
luonnonsuojelualueiden
kannalta ei kaavamuutoksen
myötä olennaisesti muutu.
Yhtenäinen ja laaja polkuverkosto jakaa
virkistyskäyttöä tasaisesti ranta-alueelle
laajemmin. Läheiset alueet kuuluvat
Hangonkansalliseen kaupunkipuistoon.
Kaupunkipuistolla turvataan
valtakunnallisia kulttuuri- ja
luonnonperinnönarvoja.
Ks. ed. kohta. Kaava-alueelle ja
sen läheisyyteen muodostuu
yhtenäinen virkistysalue, josta
osa kuuluu Hangon kansalliseen
kaupunkipuistoon.
Asuinaluekäyttö ei aiheuta riskiä
pohjavesialueelle. Pohjaveden
suojaamiseksi on annettu
kaavamääräyksiä.
5.7 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on
maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin
osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään
(MRL 39 §).
Sisältövaatimus
Yleiskaavaa laadittaessa on
maakuntakaava otettava huomioon
siten kuin siitä edellä säädetään.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava
huomioon:
1)yhdyskuntarakenteen toimivuus,
taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
2) olemassa olevan
yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
Asemakaavaehdotus
kaavaehdotuksen toteuttaminen
täydentää ja tiivistää
yhdyskuntarakennetta
maakuntakaavan mukaisesti
-uusi asuinalue tukeutuu nykyiseen
yhdyskuntarakenteeseen
-hyödyntää olemassa olevaa
yhdyskuntarakennetta
18

3) asumisen tarpeet ja palveluiden
saatavuus
- tukeutuu pääasiassa keskustan
palveluihin ja lisää niiden kysyntää
4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti
joukkoliikenteen ja kevyen
liikenteen, sekä energia-, vesi- ja
jätehuollon tarkoituksenmukaiseen
järjestämiseen ympäristön,
luonnonvarojen ja talouden kannalta
kestävällä tavalla
5) mahdollisuudet turvalliseen,
terveelliseen ja eri väestöryhmien
kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön.
-alue on tarkoituksenmukaisesti
kytkettävissä olemassa
olevaan katuverkkoon. Kevyen
liikenteen yhteydet voidaan
toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.
Energia-, vesi- ja jätehuolto on
järjestettävissä.
-viehättävä luonnonläheinen
alue tarjoaa miellyttävän
asuinympäristön eri-ikäisille.
6) kunnan elinkeinoelämän
toimintaedellytykset
-uusien asuinmahdollisuuksien
tarjoaminen lisää epäsuorasti
asukasmäärää ja työvoimaa
7) ympäristöhaittojen vähentäminen - asumista varten tarvittava
sodanaikaisten räjähdejäännösten
selvittäminen vähentää koko alueen
ympäristöhaittoja
8) rakennetun ympäristön,
maiseman ja luonnonarvojen
vaaliminen
9) virkistykseen soveltuvien alueiden
riittävyys
Yleiskaava ei saa aiheuttaa
maanomistajalle tai muulle oikeuden
haltijalle kohtuutonta haittaa
-rakentaminen on osoitettu
maiseman kannalta
rakentamiseen soveltuville
alueille metsän lomaan
- rakentamistapaohjeilla pyritään
säilyttämään luontoelementtejä
asuinympäristössä
- asuinkortteleiden välit on osoitettu
lähivirkistysalueiksi, ja VL-alueen läpi
voidaan johtaa laajempia
viheryhteyksiä
-kaava-alueelle ja sen läheisyyteen
muodostuu yhtenäinen virkistysalue,
josta osa kuuluu Hangon kansalliseen
kaupunkipuistoon.
- toteutuksen ei katsota aiheuttavan
alueen maanomistajille tai muille
oikeuden haltijoille kohtuutonta
haittaa.
19

5.8 Kaavamerkinnät ja määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset on selitetty kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin
Ympäristöministeriön asetuksen mukaisia (asetus maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä 31.3.2000).
5.9 Nimistö
Kaava-alueen nimissä on käytetty kasvillisuuteen liittyviä nimiä:
Juolukkatie, Mustikkatie ja Variksenmarjakuja.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1 Toteuttaminen ja ajoitus
Kaavan saatua lainvoiman aloitetaan kaavan toteuttaminen tarpeen ja taloudellisten
resurssien mukaan. Alueelle tulee laatia rakentamistapaohjeet, joissa annetaan
ohjeita mm. rakennusten sijoittelusta, materiaaleista, väreistä, kattokaltevuudesta ja
piha-alueiden käsittelystä. Rakentamistapaohjeen hyväksyy kaupunginhallitus ja se
sitoo tontin haltijaa ja omistajaa ja sen noudattaminen on ehtona kunnan
tontinluovutusasiakirjoissa.
6.2 Toteutuksen seuranta
Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. Toteutuksen yhteydessä
seurataan mm. kerrosalan toteutumista. Seurantaa jatketaan alueen käyttöönoton
jälkeen mm. melun osalta. Kunta valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan
kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle.
Hangon kaupunki/ Maankäyttöosasto
Hanko 3.5.2011
Sten Öhman
tekninen johtaja
20