tourujoki_luonnos

TOURUJOEN 

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

LUONNOS 

28.11.2014 

Jyväskylän kaupunki 

Kaupunkirakennepalvelut

1 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 3 

2 YLEISTÄ .................................................................................................................................................... 4 

2.1 Suunnittelualueen sijainti ............................................................................................................................. 4 

2.2 Suunnitteluprosessi ....................................................................................................................................... 5 

3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN .................................................................................... 7 

3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet ..................................................................................................................... 7 

3.2 Asukkaiden kuuleminen ................................................................................................................................ 8 

4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA ............................................................................................................... 11 

5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE ...................................................................................................... 14 

5.1 Kaavoitustilanne .......................................................................................................................................... 14 

5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset ................................................................................................................ 16 

5.3 Maanomistus ............................................................................................................................................... 18 

5.4 Maisema ...................................................................................................................................................... 18 

5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet ............................................................................................................... 20 

5.6 Luonnonolosuhteet ..................................................................................................................................... 21 

5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu ................................................................................................................ 25 

5.8 Reittiyhteydet .............................................................................................................................................. 26 

5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus ............................................................................................ 26 

5.10 Viheralueiden hoito ................................................................................................................................... 27 

5.11 Melu .......................................................................................................................................................... 27 

5.12 Hulevesien hallinta .................................................................................................................................... 29 

5.13 Vesivoimalaitos ja Kankaan pato .............................................................................................................. 30 

6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA .................................................................................................................... 31 

6.1 Kankaan vesivoimalaitos, joen kunnostusmahdollisuudet sekä patoturvallisuus ...................................... 31 

6.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ......................................................................................... 42 

6.3 Reittiyhteyksien parantaminen ................................................................................................................... 45 

6.4 Maisemakuva ja näkymät ........................................................................................................................... 53 

6.5 Valaistus ...................................................................................................................................................... 54 

6.6 Kalusteet ja varusteet ................................................................................................................................. 59 

6.7 Opastus........................................................................................................................................................ 60 

6.8 Taide ............................................................................................................................................................ 62 

6.9 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset .............................................................................................. 63 

6.10 Eroosio-ongelmien torjunta ...................................................................................................................... 67 

6.11 Melun torjuntatoimenpiteet ..................................................................................................................... 68 

6.12 Hulevesien hallinta .................................................................................................................................... 69 

6.13 Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi ........................................................................... 70 

Lähteet ..................................................................................................................................................... 71 

2

1 JOHDANTO 

Tourujoen kehittämissuunnitelman laadinta on lähtenyt käyntiin erityisesti Kankaan hankkeen myötä, minkä 

yhteydessä on pohdittu itse joen kunnostusmahdollisuuksia sekä vesivoimalaitoksen kohtaloa. Tourujoki on 

myös osa Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän kaupungin vuonna 2012 hyväksytyssä viherpolitiikassa määritelty 

periaate. Periaatteen kärkihankkeeksi on nostettu kehittämissuunnitelman laatiminen koko Kehä Vihreälle. 

Tämä kehittämissuunnitelma on päätetty toteuttaa osissa, ja tämä Tourujoen aluetta koskeva kehittämissuunnitelma 

on ensimmäinen alueellinen osa tätä kokonaissuunnitelmaa. 

Saman aikaisesti Tourujoen kehittämissuunnitelman kanssa on käynnistetty koko Kehä Vihreää koskeva selvitys, 

jonka yhteydessä luodaan periaatteita mm. opastuksen, valaistuksen sekä reittien kehittämisen osalta. 

Kyseinen selvitys valmistuu myös alkuvuodesta 2015, ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään tämän kehittämissuunnitelman 

viimeistelyssä luonnosvaiheen jälkeen. Kehä Vihreän kehittämisestä saa lisätietoa internetistä 

osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kehavihrea. 

Tourujoen kehittämissuunnitelmassa suurimman huomion on prosessin aikana saanut itse joen kunnostusvaihtoehdot. 

Keväällä 2014 toteutettiin kehittämissuunnitelman ensimmäisenä vaiheena erityinen monitavoitearviointi 

uomavaihtoehdoista Kankaan kohdalla. Arvioinnista valmistui erillinen raportti maaliskuussa 2014. Siksi 

tätä vaihetta ei ole enää tässä kehittämissuunnitelmaraportissa syvällisemmin kuvattu. Monitavoitearvioinnin 

loppuraporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa: 

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. 

Kankaan osalta kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2014 päätöksen, jonka mukaan jokea ei toteuteta ns. 

pitkänä uomana Kankaan viherkehällä, vaan jokea kehitetään nykyisellä paikallaan. Syksyn 2014 aikana on tätä 

vaihtoehtoa suunniteltu ja selvitetty eri tekijöiden suhteen – vaihtoehtoasetelmana on vesivoimalaitoksen 

säilyminen tai lakkauttaminen. Nämä eri vaihtoehdot merkitsevät hyvin erilaista lopputilannetta niin virkistyksen, 

maiseman kuin jokiluonnonkin kannalta. 

Kehittämissuunnitelmassa joen kunnostuksen lisäksi on lukuisia muita tarkasteltavia kysymyksiä: virkistyskäytön 

ja reittiverkoston kehittäminen, osa-alueiden hoitotaso, näkymien avaaminen, eroosionsuojaustoimenpiteet, 

valaistus, opastus, rakenteet ja taide. 

Kehittämissuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Se tulee ohjaamaan alueen tulevaa maankäytön 

suunnittelua sekä muuta suunnittelua ja alueiden ylläpidon ohjelmointia. Esitetyt toimenpiteet ja niiden toteutuminen 

määritetään sitovasti vuosittaisissa eri vastuualueiden investointiohjelmissa. 

Kehittämissuunnitelman ovat laatineet Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueella maisema-arkkitehti 

Mervi Vallinkoski sekä kaavoitusbiologi Anne Laita. 

3

2 YLEISTÄ 

2.1 Suunnittelualueen sijainti 

Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Suunnitelmassa tarkastellaan Tourujokea koko matkaltaan 

Palokkajärveltä Jyväsjärvelle. Lisäksi tutkitaan yhteyksiä lähiympäristöön tarkoituksenmukaiselta alueelta. 

Kuva 1. Suunnittelualue ja keskeisimmät yhteydet ympäristöön. 

4

2.2 Suunnitteluprosessi 

2.2.1 Suunnittelun vaiheet 

Tourujoen kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on ollut kaksivaiheinen: 

- keväällä 2014 laadittiin Kankaan uuden uoman vaihtoehtoihin liittyvä monitavoitearviointi 

- syksyllä 2014 laadittiin luonnos kehittämissuunnitelmaksi koskien koko suunnittelualuetta. 

Monitavoitearvioinnin päävaiheet olivat: 

• monitavoitearvioinnin ohjausryhmän 1. kokous 10.1.2014 (aloituskokous) 

• ohjausryhmän 2. kokous 21.2.2014 (arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset) 

• kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 25.2.2014 (esittely) 

• asukaskysely 3.-23.3.2014 (internet-pohjainen) 

• ohjausryhmän 3. kokous 4.3.2014 (vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely) 

• kaupunkirakennelautakunnan ylimääräinen kokous 4.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) 

• sidosryhmätyöpaja 12.3.2014 (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) 

• valtuustoseminaari 24.3.2014 (uomavaihtoehtojen ja vaikutusten esittely) 

• ohjausryhmän 4. kokous 26.3.2014 (raporttiluonnos ja johtopäätökset) 

• tulosten esittelytilaisuus 27.3.2014 (kaupunkirakennelautakunta ja sidosryhmät) 

• Tourujoen kehittämissuunnitelman ohjausryhmä 31.3.2014 

• kaupunkirakennelautakunnan käsittely 8.4./22.4.2014 

• kaupunginhallituksen käsittely 28.4.2014 

• Kaupunginvaltuuston päätös uomavaihtoehdoista 19.5.2014 

Monitavoitearvioinnin kulku ja tulokset on kuvattu tarkemmin erillisessä maaliskuussa 2014 valmistuneessa 

raportissa, joka löytyy internetistä: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. 

Kesän ja syksyn 2014 aikana tarkennettiin maastoinventointeja mm. kasvillisuuden, luontoarvojen, vieraslajien, 

hulevesien, reittien ja valaistuksen osalta. 

Asukkaille järjestettiin kaksi asukaskävelyä elo-syyskuun vaihteessa (27.9. ja 10.9.2014). Näistä tiedotettiin 

Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä projektin internet-sivuilla (http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki). 

Asukaskävelyihin osallistui n. 30 henkeä. 

Kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on käsitellyt suunnittelua syksyllä kahdessa kokouksessa (30.9. sekä 

11.11.2014). 

Kaupunkirakennelautakunnalle kehittämissuunnitelman luonnosta esitellään kokouksessa 2.12.2014. Asukastilaisuus 

järjestetään 8.12.2014. 

2.2.2 Projektin organisoituminen 

Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen. Muut ohjausryhmän jäsenet 

ovat: Erja Saarivaara (kaupungingeodeetti), Leena Rossi (yleiskaavapäällikkö), Veli-Jussi Koskinen (kaupungininsinööri), 

Anne Sandelin (hankejohtaja), Pekka Sihvonen (liikuntajohtaja), Jari Salomaa (viestintäpäällikkö), Tero 

Saarno (toimitusjohtaja, kevät 2014), Sami Kettunen (kunnossapitopäällikkö, syksy 2014) ja Heli-Maija Voutilainen 

(Keski-Suomen museon museonjohtaja). 

Projektipäällikkönä on toiminut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Projektiryhmään ovat kuuluneet kaavoitusbiologi 

Anne Laita, geotekninen asiantuntija Kari Seuranen, ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, yleis- 

5

suunnitteluinsinööri Mika Koliseva sekä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Myös muita asiantuntijoita on 

kuultu suunnitelmaa laadittaessa. 

Kuva 2. Palokkajärven luusua. 

6

3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN 

3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 

3.1.1 Kaupungin viherpolitiikka - Tourujoki osana Kehä Vihreää 

Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä 

viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus. Sen 

osalta tavoitteeksi on asetettu, että sitä pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan viheralueille sijoittuvia virkistysreittejä 

pitkin. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä 

pyritään välttämään. Reitistön kehittämiseen liittyy keskeisesti myös reittien opastus ja valaistus. Tourujoen 

kehittämissuunnitelmassa esitetään periaatteita koskien esim. valaistusta tai opastusta, joita on samalla 

pohdittu myös Kehä Vihreän kannalta. 

Kuva 3. Kehä Vihreä. 

3.1.2 Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi 

Tourujoen kehittämissuunnitelman tarve on noussut erityisesti esille Kankaan hankkeen yhteydessä. Kankaalla 

erityiskysymyksenä on ollut mahdollinen uuden uoman rakentaminen alueen halki. Kehittämissuunnitelman 

laadinnan alkuvaiheessa, keväällä 2014, painopiste projektissa oli Kankaan uuden uoman rakentamiskysymyksessä. 

Kevään 2014 aikana toteutettiin erityinen monitavoitearviointi uuden uoman rakentamista koskeneen uomapäätöksen 

pohjaksi. Uomavaihtoehdot olivat kaupunginvaltuuston päätettävänä 19.5.2014, ja valtuusto päätti 

esittää etenemistä vaihtoehdon VE0+ pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Kankaan osayleiskaavan 

mukainen uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomion asemakaavoituksessa 

mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista kaupunginhallitus 

antaa Jyväskylän Energialle erillisen konserniohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua. 

Monitavoitearvioinnin loppuraportti on luettavissa internetissä: 

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/loppuraportti_tourujoki.pdf. Monitavoitearvioinnin laati Suomen 

Ympäristökeskuksen Vesikeskus. Monitavoitearvioinnissa on kyse erityisen analyysimenetelmän soveltamisesta 

päätöksenteon läpinäkyvyyden ja systemaattisuuden varmistamiseksi. Monitavoitearviointiin osallistuivat 

7

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet, kutsutut sidosryhmät sekä asiantuntijoita kaupunkirakennepalveluista 

ja muista viranomaistahoista. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisille. 

3.1.3 Työn tavoitteet 

Tourujoen kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden visio Tourujoen ja sen lähiympäristön 

kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. 

Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä 

viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on osoitettu myös kaupungin yleiskaavassa strategisena 

viheralueiden kehittämismerkintänä. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus, jota on 

tarkoitus kehittää mm. reitistöltään yhtenäisemmäksi. 

Kehittämissuunnitelman laadinnan tavoitteena on ollut ratkaista itse joen kunnostusperiaatteet. Keväällä käydyn 

monitavoitearvioinnin tavoitteena oli ratkaista erityisesti uoman sijaintivaihtoehto. Kaupunginvaltuusto 

päätti 19.5.2014 kokouksessaan, että Tourujokea kehitetään uomavaihtoehdon VE0+ mukaisesti. Syksyn aikana 

tehtyjen lisäselvitysten ja –suunnittelun tavoitteena on ollut selvittää, mitä vesivoimalaitoksen mahdollinen 

lakkauttaminen tarkoittaa joen kunnostuksen kannalta. Edelleen on selvitetty myös kalatien rakentamisen 

mahdollisuuksia sekä säännöstelyehtojen modernisoinnin mahdollisuuksia. 

Muita kehittämissuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ovat olleet: 

• määritellä joen lähialueiden virkistyskäytön periaatteet, lähtökohtana on ollut alueen käyttömahdollisuuksien 

parantaminen 

• joen ja sen varsialueiden luontoarvojen huomioon ottaminen, 

• mahdollisten itse luonnonsuojelualuetta koskevien kehittämistoimenpiteiden määrittely (joiden pitää 

olla alueen rauhoituspäätöksen mukaisia), 

• alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen, 

• virkistysreitistön kehittäminen. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä 

katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. 

• eroosio-ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen esittäminen, 

• Tourujoen varren kasvillisuuden ja metsien hoidon periaatteiden määrittely, 

• vieraslajien torjuminen, 

• alueen valaistusperiaatteiden sekä kalusteita, varusteita sekä taidetta koskevien yleisperiaatteiden 

määrittely sekä 

• opastusperiaatteiden pohdinta. 

3.2 Asukkaiden kuuleminen 

3.2.1 Internet-kysely keväällä 2014 

Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearvioinnin yhteydessä järjestettiin internet-pohjainen asukaskysely 

maaliskuussa 2014. Se järjestettiin sekä satunnaisotantana että avoimena kyselynä. Yhteensä vastauksia saatiin 

933 henkilöltä. Uomavaihtoehtojen lisäksi kyselyssä kysyttiin avoimena kysymyksenä yleisiä kehittämisehdotuksia 

Tourujoelle. Vastauksia tähänkin kysymykseen saatiin satoja. Seuraavaan on koottu poimintoja tehdyistä 

ehdotuksista. Osin ehdotukset ovat keskenään myös ristiriitaisia, eli toisaalta esim. toivottiin uusia laitureita 

tai yleistä saunaa, ja toisaalta niitä vastustettiin. 

Hyvin monissa kommenteissa esitettiin toiveena, että veden äärelle päästäisiin oleskelemaan ja kulkemaan. 

Veden tuntumaan toivottiin usein ulkoilureittejä, piknik-paikkaa ja kahvilaa. Yleisesti toivottiin lisää aktiviteettejä, 

jotta alueesta kehittyisi osa elävää kaupunkia. 

8

Hyvin monissa kommenteissa tuotiin esille, että alue on tärkeä nimenomaan luonnon tarkkailun ja rauhoittumisen 

paikkana ja että jotkin alueet on säilytettävä tulevaisuudessakin luonnontilaisina. Toisaalta rantojen 

siistimistä ja kasvillisuuden raivausta toivottiin myös monessa kommentissa. Näitä ei välttämättä kuitenkaan 

nähty keskenään ristiriitaisina tavoitteina, vaan tärkeää on tunnistaa alueet, jotka säilyvät luonnontilaisina, ja 

alueet, joita voidaan kunnostaa enemmän. 

Tourujoelle toivottiin mahdollisuutta melomiseen ja uintiin. Uoman siistimistä, laitureita, luontopolun kunnostusta, 

nuotiopaikkaa ja koirien ulkoilutusmahdollisuuksia toivottiin. Ylipäätään alue koettiin tärkeäksi virkistymispaikaksi. 

3.2.2 Asukaskävelyt elo-syyskuussa 2014 

Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin kaksi asukaskävelyä, joihin osallistui yhteensä n. 30 henkeä. Kävelyillä 

esiteltiin alustavia kehittämisajatuksia sekä Tourujokeen liittyviä erilaisia haasteita ja arvoja. Kävelyn lopuksi 

keskustelua jatkettiin vielä tovi kansalaistoiminnankeskus Matarassa. 

Kävelyillä esille nousseita toiveita olivat mm: 

- mahdollisimman yhtenäinen kävelyreitti joen varrella 

- veden äärelle pääsyn mahdollistaminen 

- rantojen siistimistä 

- ympäristötaidetta 

- kunnon opasteet 

- enemmän penkkejä ja roskiksia 

- meluntorjunta teiden kohdalla 

- valaistuksen lisääminen 

- monimuotoisempaa kasvillisuutta 

- melontamahdollisuus 

- laitureita 

3.2.3 Muut asukastilaisuudet 

Kehittämissuunnitelman luonnosta esitellään 9.12.2014 pidettävässä asukastilaisuudessa, jossa saatuja palautteita 

otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä. 

3.2.4. Muu saatu palaute 

Suunnitteluprosessin kuluessa on ollut auki OtaKantaa.fi –keskustelupalsta (https://www.otakantaa.fi/fi- 

FI/Selaa_hankkeita/Tourujoen_kehittamissuunnitelma/Tourujoen_kehittaminen(27787). Siellä on ollut kaksi 

eri keskusteluaihetta, toinen keväällä koskien Kankaan uomavaihtoehtoja sekä toinen koskien yleensä Tourujoen 

kehittämistä. 

Tourujoen kehittämisen osalta OtaKantaa-sivuilla on keskusteltu mm. seuraavista aiheista: 

- on esitetty joen rantojen siistimistä puistomaisiksi, vastakommenttina kuitenkin esitetty, että nykyiset 

”ryteiköt” ovat elintärkeitä monille eläinlajeille 

- on esitetty vihersuojavyöhykkeen jättämistä uhanalaiselle saukolle joen varteen 

- otettu kantaa siihen, että joki olisi arvokkaampi vapaana 

- esitetty, että Tourujokea voisi hyödyntää matkailuvalttina 

Lisäksi sähköpostilla on saatu muutamia palautteita jo ennen luonnosvaihetta. Kommenteissa on esitetty esim. 

uutta siltaa Tourujoen yli, esteettömiä reittejä, valaistuksen ja opastuksen parantamista, lisää roska-astioita, 

sorsien ruokinnan sallimista, keinoja vieraslajien torjuntaan ja ympäristötaidetta. 

9

3.2.5 Kehittämissuunnitelman luonnoksen nähtävilläolo 

Luonnosvaiheen aikana suunnitelmat ovat nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa (Rakentajantalo, Hannikaisenkatu 

17) sekä internetissä (http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/tourujoki). Luonnossuunnitelmasta voi antaa 

palautetta kirjallisesti joko postitse osoitteeseen: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/Vallinkoski, 

PL 233, 40101 Jyväskylä. Tai sähköpostitse Mervi Vallinkoskelle: etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi. 

Kuvat 4-5. Kuvia luonnonsuojelualueelta. 

10

4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA 

Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Alun 

perin Tourujoesta lähes 60 % oli koskea. Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730- 

luvulta alkaen. Tuolloin alueen nimenä on ollut karttalähteiden mukaan Myllykoski. 

Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837. Tuolloin nykyinen tehdasalue oli käytössä pienialaisena viljelyalueena. 

Kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin 

juuri Tourujoen koskiin. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos 

Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 

1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan. 

Alueen ympärillä on ollut laajoja peltoalueita Jyväsjärven rantaan saakka. Laukaaseen vievä päätie on kulkenut 

alueen pohjoispuolelta. Vaajakoskelle vievä tie on kulkenut tehdasalueen poikki. Nykyiset pääväylät noudattavat 

suurin piirtein vanhaa tieverkkoa. 

Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee voimalaitokselle tehtyä 

uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on 

padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Tällöin Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla pelkästään nykyistä 

suoralinjaista kanavaa pitkin. Myös asutuksen laajentuminen, teiden, katujen ja siltojen rakentaminen 

ovat vaikuttaneet Tourujoen uomaan ja lähiympäristöön. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, 

moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. 

Kuva 6. Vanha kartta Tourujoesta vuodelta 1849. (Lähde: Heikki Rantatupa, 

Historialliset kartat –palvelu) 

11

Kuva 7. Kartta Tourujoen vaiheista (VSU maisema-arkkitehdit Oy). 

Kuva 8. Tourujoen vartta Taulumäellä, kuvausaika-arvio 1895-1915. (Kuvaaja: G.A.Stoore, lähde: Keski-Suomen 

museo). 

12

Kuva 9. Myllysaari Makkaramutkan kohdalla, kuva n. vuodelta 1930 (Lähde: Keski-Suomen museo). 

Kuva 10. Työläisasuntoja Tourujoen eteläpäästä, kuva mahdollisesti vuodelta 1920 tai 1928. (Kuvaaja: Valokuvaamo 

Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo). 

13

5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 

5.1 Kaavoitustilanne 

Yleiskaavatilanne 

Osin alue on mukana Kankaan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Kankaan osayleiskaavassa on esitetty 

mm. ohjeellinen varaus uuden uoman rakentamisen mahdollistamiseksi Kankaan viherkehälle sekä uusi kevyen 

liikenteen silta Tourujoen yli. Osayleiskaavan pohjana on ollut alueelle laadittu kaavarunkosuunnitelma. Kaavarungon 

laatija on ollut Kankaan arkkitehtikilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. 

Kuva 11. Ote Kankaan kaavarungosta, joka on päivitetty vastaamaan asemakaavojen suunnittelutilannetta 

marraskuussa 2014. 

Muun suunnittelualueen osalta on voimassa 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytty Jyväskylän yleiskaava. 

Siinä alue on osin strategista keskustatoimintojen aluetta, osin kestävän liikkumisen taajamaa ja osin 

viheraluetta. Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on osa strategista viheralueiden kehittämismerkintää 

Kehä Vihreää. 

14

Kuvat 12-13. Otteet Jyväskylän yleiskaavasta, kartoista 1 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) sekä 2 (Luontoarvojen 

verkottuminen). 

Asemakaavatilanne 

Alue on asemakaavoitettu. Tourujoen varsialueet ovat pääosin viher- ja virkistysaluetta (VP, PI, VL, PL). Alasuistolla 

joki rajoittuu KL-2 –alueeseen (Schaumanin linna) sekä liikenne- ja rautatiealueisiin (LT, LR). Samoin pohjoispäässä 

liikenne- (LT) ja katualueet kulkevat joen yli. Lisäksi Tourulassa sekä aivan pohjoisosassa jokea sen 

itäpuolella on suojaviheraluetta (EV). Luonnonsuojelualue on asemakaavassa SL-aluetta, ja sen länsipuolella on 

hautausmaa-aluetta (EH). Kankaan kohdalla asemakaava on vielä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta 

(T) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueitta (KT). Kankaankadun kohdalla on pysäköintialuetta 

(LPA) sekä toteutumaton liike- ja yleisten rakennusten korttelialue (ALY). Lohikoskentien ja Vapaaherrantien 

risteyksen tuntumassa ulottuvat asuinkorttelit (AO, AL-1) jokeen saakka sen itärannalla. 

Alueella on kaavoja vuosilta 1951, 1971, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1994, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja 

2004. Vireillä olevia asemakaavoja on Kankaalla, Kankaankadulla, Heikinkadun varressa sekä Kivääritehtaan 

alueella. 

Kuva 14. Ote Kankaan Piippurannan asemakaavasta. 

15

5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 

5.2.1 Kankaan yleissuunnitelma 

Kankaan alueen kunnallistekniikkaa koskeva yleissuunnitelmaraportti on valmistunut tammikuussa 2014. Se 

pitää sisällään yleispiirteiset suunnitelmat koskien liikenteen järjestämistä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, 

Tourujoen ylittävää siltaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja kaukokylmän rakentamista, hulevesien hallintaa, rakennettavuutta 

ja valaistusta. Yleissuunnitelmassa on myös otettu huomioon uuden uoman rakentamisen 

mahdollistaminen. Yleissuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan Piippurannan asemakaavan suunnittelutilannetta. 

Kankaan 1. toteutumisalueen kunnallistekniikan rakennussuunnittelu on käynnistynyt myös syksyllä 

2014. 

Kuva 15. Ote Kankaan elokuussa 2014 valmistuneesta päivitetystä yleissuunnitelmasta. 

5.2.2 Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma 

Tourujokeen liittyy myös Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma vuodelta 2012. Suunnittelualue 

käsittää alueen luoteesta Rajakadulta itään Tourujoelle sekä lounaassa Sepänkadulle saakka. Suunnitelmassa 

on esitetty toimenpiteitä nykyisen sekaviemäröinnin purkamiseksi sekä hulevesitulvien tilanteen helpottamiseksi 

ydinkeskustassa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.x.x. 

5.2.3 Baanan aluevaraussuunnitelma 

Ns. Baanasta eli nopeasta pyöräilyreitistä keskustasta Seppälänkankaalle on valmistunut aluevaraussuunnitelma 

kesäkuussa 2014. Baanaa varten esitetään uutta Tourujoen yli kulkevaa siltaa Haavepuiston kohdalle. 

16

Kuva 16. Ote Baanan aluevaraussuunnitelmasta Kankaan ja Tourujoen kohdalta. 

5.2.4 Vesienhoitosuunnitelmat 

Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmissa ja 

niihin liittyvissä toimenpideohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toimista, 

joilla pinta- ja pohjavesien hyvä tila aiotaan saavuttaa alueelle vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelma 

tarkistetaan kuuden vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vuoteen 2021 ulottuvien suunnitelmien 

valmistelu, ja suunnitelmat ovat kuultavana 1.10.2014 – 31.3.2015 välisen ajan. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyy 

myös yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. 

Jyväskylä ja Tourujoki kuuluu Kymijoen – Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tourujoki on luokiteltu siinä 

voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sen hydrologis-morfologinen tila on huono ja ekologinen tila 

suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nähden on luokiteltu tyydyttäväksi. 

Nähtävillä olevassa Keski-Suomen toimenpideohjelmassa esitetään, että Tourujoelle tehtäisiin joen elinympäristökunnostus 

joen alaosaan sekä suunniteltaisiin kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Lisäksi esitetään 

selvitettävän säännöstelykäytännön kehittämistä. 

5.2.5 Tehdyt selvitykset 

Alueelta on tehty lukuisia luontoselvityksiä. Tourujoen jokivarren luontotyyppi- ja liito-oravan esiintymätiedot 

on täydennetty koko Tourujokivarren kattavaksi kesällä 2014. Tässä yhteydessä myös aluetta koskevat luontotiedot 

on koostettu yhdeksi raportiksi (Laita 2014a). Kesällä 2014 on selvitetty myös Tourujoen jokivarren vieraslajitilanne 

(Laita 2014b). Tourujokivarressa on tehty myös lajiryhmäkohtaisia selvityksiä: lepakot (Erkinaro 

2013), putkikasvit ja sammalet (Pykälä 2012), kalat ja pohjaeläimet (Tolonen ja Alaja 2012), linnut (Pylvänäinen 

2011) sekä saukot (Sulkava 2011). Nämä lajiryhmäkohtaiset selvitykset eivät kuitenkaan kata koko Tourujokivarren 

aluetta, vaan keskittyvät lähinnä luonnonsuojelualueen ja Kankaan alueen läheisyyteen. Jyväskylän 

yleiskaavan pohjaksi on laadittu ekoverkkoselvitys, jossa Tourujoki on esitetty ekologisesti merkittävänä viheryhteytenä. 

Kankaan uuden uoman osalta on kaavarunkovaiheen uomatarkasteluista laadittu raportti 2012. Vuonna 2011 

laadittiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. 

Kankaalle on laadittu maisema- ja viheralueselvitys 2011. 

17

Kankaan alueelta on tehty rakennushistoriaselvitys vuonna 2011, joka koskettaa myös nykyisiä vesivoimalaitoksen 

rakenteita. 

Vesivoimalaitoksen kuntokartoitus on tehty vuonna 2012. 

Patoturvallisuuteen liittyvä vahingonvaaraselvitys on valmistunut marraskuussa 2014. 

Kaikki suunnitelmassa käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kohdassa Lähteet. 

5.3 Maanomistus 

Tourujoen varsialueet ovat kaavoitettujen puistojen osalta suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. 

Itse vesialueen omistus on pirstaleinen. Koko vesialueen käsittävästä yhteensä 34 tilasta/yhteisalueesta suurimman 

osan omistaa Jyväskylä kaupunki. Muu omistajajoukko on varsin monitahoinen (mm. valtio, Jyväskylän 

Energia Oy ja kiinteistöyhtiöitä). 

5.4 Maisema 

Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan 

alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä- 

Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä 

Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. 

Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko 

pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen 

Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa 

sen alajuoksulla. 

Kuva 17. Kankaan alueen ja keskustan sijainti maisemarakenteessa. 

18

Kuva 18. Leikkaus A-A, laserleikkauksesta muokattu poikkileikkauskuva tilanteesta vuonna 2011 Kankaan alueella 

(leikkauksessa näkyvä lämpövoimala on purettu vuonna 2014). 

Tourujoen maisemakuva on pääosin sulkeutunut ja rehevä. Joen pohjoispäässä ja keskivaiheilla reitit kulkevat 

joen tuntumassa, mutta silti niilläkin osuuksilla näkymät ovat päässeet paikoin pahasti pusikoitumaan. Varsinaisia 

avoimia alueita ei joen varrella ole juurikaan. 

Tourujoen yli kulkevat sillat toimivat toisaalta maamerkkeinä, mutta toisaalta ne ovat massiivisia ja hallitsevia 

elementtejä jokimaisemassa. Siltojen ilme ja lähiympäristöt kaipaisivat kohentamista. 

Kuva 19. Kasvillisuus joen varrella peittää näkymiä joelle monin paikoin. 

Kuva 20. Tourulantien ja Nahkurinkujan sillat. 

19

Kuva 21. Asukkaiden ylläpitämää, avointa rantamaisemaa Tourujoen pohjoispäässä. 

5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet 

Kankaankadun tuntumassa Tourujoen rannan tuntumassa on muinaismuistolailla suojeltu kivikautinen asuinpaikka 

(Kankaankatu 16, mj 179010002). 

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita on koko Tourujoen alueella. Taulumäen kirkko ympäristöineen 

sekä vanha hautausmaa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä 

(RKY2009). 

Kankaan paperitehdasalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus, jolla 

on merkitystä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemallisesti. Myös kivetyillä kanavauomilla 

sekä muilla vesivoimarakenteilla on todettu olevan rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Keski- 

Suomen museo katsoo, että vesivoimaan liittyvien rakenteiden tai niiden osien säilyttäminen osana Kankaan 

alueen historiallista kokonaisuutta on tärkeää myös mahdollisen vesivoimatuotannon päätyttyä. 

Lisäksi alueella on lukuisia paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia esim. Tourukadun varrella. 

Kuva 22. Ote 10.11.2014 hyväksytyn yleiskaavan kartasta ”Kulttuuriympäristön 

vaaliminen” (sm=muinaismuisto, 

rky=valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, 

m=maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö). Kankaan 

alueen kohteet eivät näy kartassa, koska tältä osin jää voimaan 

Kankaan osayleiskaava. Yleiskaavassa ei esitetty paikallisesti arvokkaita 

kulttuuriympäristöjä. 

20

5.6 Luonnonolosuhteet 

5.6.1 Tourujoki 

Tourujoki on Tuomiojärven-Palokkajärven vesistöalueen purkureitti, joka johtaa vedet Jyväsjärven kautta Päijänteeseen. 

Vesistöalueen pinta-ala on 334 km². 

Kuva 23. Tourujoen valuma-alue (vesistöalue 14.29). (kuva Jyväskylän valuma-alueselvityksestä, Ramboll 2009) 

Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km. Tourujoen 

vuosikeskivirtaamaksi on arvioitu jaksolla 1970-2010 noin 3,1 m³/s. Ylin havaittu virtaama on ollut 30,5 

m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta 

virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Tourujoen keväinen keskiylivirtaama jaksolla 

1967 – 1990 oli 16,2 m³/s. Tourujoen putouskorkeus on noin 16 metriä. Tourujoen veden laatu on pitkälti sama 

kuin Palokkajärven, jonka yleisluokitus on tyydyttävä. 

Jokiluonnolle turmiollisinta on ollut voimataloudellinen vuorokausisäännöstely sekä 140-vuotinen historia jätevesiviemärinä. 

1960 – 1970 –luvuilla Tourujoki ja Jyväsjärvi olivat maamme pahimmin likaantuneita vesialueita. 

Tourujoen luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet ovat kutistuneet murto-osaan, erityisesti 

vesielöistön monimuotoisuus on kaikissa lajiryhmissä alainen. Lohikosken säännöstelypato estää tällä hetkellä 

täydellisesti kalojen läpivaelluksen ja säännöstely vesieliöstön normaalin elämänkierron. 

5.6.2 Maaperä 

Tourujoki kiemurtelee läpi Keski-Suomen reunamuodostelman. Keski-Suomen reunamuodostelman murtumisen 

yhteydessä sekä reunamuodostuman synnyn yhteydessä Tourujoen murroslaakso täyttyi moreenista sekä 

sora- ja hiekkapitoisista maa-aineksista. Joen syntytapaan liittyy jyrkät jokitörmäseinämät, joita joki on kuluttanut 

voimakkaasti vuosien saatossa. Nykyiset eroosio-ongelmat liittyvät erityisesti joen vesimäärien voimak- 

21

kaisiin vaihteluihin. Vaihtelut alistavat rantapenkereet syöpymiselle, koska ne ovat maaperältään hienojakoisia 

aineksia sisältävää hiekkaa ja hietaa. Yksi eroosiota lisäävä vaikutus on rinteiden lähteisyys, joka altistaa maaperän 

liikkeelle lähtemisen yhdessä voimakkaiden sateiden ja jokieroosion kansa. 

Tourujoen länsireunalla, hautausmaan kohdalla tapahtui sortuma v. 2010, jonka vuoksi rinnettä tuettiin mittavin 

toimenpitein kesällä 2011. Törmän sortumia on aika ajoin tapahtunut ennenkin. Kankaan suunnittelun 

pohjaksi on laadittu maaperäselvityksiä joen itärannoilta ja niiden perusteella on mm. määritelty alue, jolle ei 

tulisi rakennuksia sijoittaa, jotta vältyttäisiin rantapenkereen voimakkailta luiskaamisilta ja tukemiselta. Suunnittelun 

lähtökohtana on ollut, ettei rakennuksia tälle alueelle sijoiteta. Itäranta säilyttää, maisemanhoidollisia 

toimenpiteitä tai kevyen liikenteen reittien ym kevyempien rakenteiden rakentamista lukuun ottamatta, nykyisen 

luonteensa. 

5.6.3 Luonnon yleiskuvaus 

Tourujokivarren ranta-alueiden luonnonympäristö vaihtelee luonnonsuojelualueen luonnontilaisesta jokikanjonista 

avoimeen ja hoidettuun rantavyöhykkeeseen. Joen yläjuoksulla, Kankaan alueen pohjoispuolella kevyen 

liikenteen väylän rajaama rantavyöhyke on kapea ja paikoin harvapuustoinen (puustona mm. hopeapaju, tervaleppä 

ja rauduskoivu). Yläjuoksulla joen itäranta on laajasti yksityispihoina (vaikkakin myös näiden alueiden 

osalta kaupungin omistuksessa on noin 10 metrin levyinen rantakaistale). Joen alajuoksulla on varsin hoitamattomia 

rantametsiä, joissa kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa. Osa näistä metsistä on vanhoja pihapiirejä ja 

aivan alajuoksun osalla myös entisiä peltoalueita. Hoitamattomilla rantavyöhykkeillä esiintyy myös huomattavia 

määriä lahopuustoa. 

Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Tourujoen varret ovat lajistoltaan kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin 

suurruohoisia. Erityisesti Tourujoen alajuoksun ranta-alueiden metsiköt (Kankaan alueelta joen alajuoksulle) 

ovat suurelta osin kasvupaikkatyypiltään lehtoja. 

Tourujoen luonnonsuojelualue edustaa Tourujokivarren luontoarvoiltaan monipuolisinta aluetta. Luonnonsuojelualue 

sijaitsee jokilaaksossa, ja rajautuu länsiosassa jyrkkään rinteeseen. Aluetta luonnehtii maapohjan rehevyys, 

lähteisyys ja kostea pienilmasto. 

5.6.4 Alueen putkilokasvi- ja sammalarvot 

Tourujokivarren putkilokasvit ja sammallajit on inventoitu Kankaan ja Kinakujan sillan väliseltä alueelta (Kypärä 

2012). Alueelta tehdyt merkittävät putkilokasvi- ja sammalhavainnot Tourujokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun 

väliseen metsikköön. 

Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): isonauhasammal 

Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): rantanukkasammal, kellotalvikki 

Alueellisesti uhanalainen (RT): kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka 

Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö 

Suomen vastuulaji: katvesammal 

Isonauhasammal- ja katvesammalesiintymät sijoittuvat luonnonsuojelualueelle. Rantanukkasammal kasvaa 

jokirinteessä paljaalla maalla. Keski-Suomen edellinen havainto lajista on tehty ennen vuotta 1940. Puistohiippa- 

ja pikkuhiippasammalet kasvavat lehtipuiden rungoilla. Kummastakin on vain kaksi esiintymää Keski- 

Suomessa, ja molemmat lajit kasvavat täällä esiintymisalueidensa äärirajoillaan. Kantohohtosammal kasvaa 

Tourujoen tuntumassa irrallisella mäntypölkyllä. 

Kellotalvikki esiintyy Kankaan tehdasalueen metsittyneellä kulmalla. Laji on hiekkaisten ja harjumaisten kangasmetsien 

laji, jolle tehdasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka. 

Keltanokitkeröllä on Keski-Suomessa parikymmentä kasvupaikkaa. Laji on perinneympäristöjen laji, jonka nykyisiä 

kasvupaikkoja ovat avoimet pihat ja pientareet. Myös kyläkellukka on kulttuurinsuosija. Kasvillisuusselvityksessä 

havaitut esiintymät ovat pieniä ja huonokuntoisia polunvarsikasvustoja. 

22

5.6.5 Vieraslajit 

Tourujoen vieraslajitilanne selvitettiin koko jokivarren osalta elokuussa 2014 (Laita 2014b). Tourujokilaakson 

vieraslajeista laajimmin levinneet ovat jättipalsami ja viitapihlaja-angervo. Selvityksessä tuotettiin kartta alueen 

vieraslajiesiintymistä, mikä helpottaa tulevien vuosien vieraslajitorjunnan suunnittelua. 

Kuva 24. Tourujokivarren vieraslajitilanne elokuussa 2014. 

23

5.6.6 Linnusto ja arvokkaat lintukohteet 

Tourujoen alue on linnustoltaan hyvin tunnettu. Tourujokivarsi on linnustoltaan monipuolinen. Tourujoen linnustossa 

esiintyy sekä vesi- ja rantalintuja sekä pensaikkojen ja lehtimetsien lajeja. Tourujoen linnustoarvot on 

selvitetty Tiira – havaintotietojärjestelmään perustuen vuonna 2011 (Pylvänäinen 2011). Lisäksi uusimmat 

havainnot uhanalaisten lintujen osalta päivitettiin vuonna 2014 (Laita 2014a). 

Tourujokivarressa havaittuja uhanalaisia lintulajeja ovat virtavästäräkki (vaarantuneet, VU), koskikara (VU), 

kivitasku (VU), sinirinta, (silmälläpidettävä, NT), rantasipi (NT)sirittäjä (NT), käenpiika (NT), mustaleppälintu 

(NT), punavarpunen (NT) ja sinirinta (NT). Tourujokilaaksossa on havaintoja myös muista huomionarvoisista 

lintulajista (mm. idänuunilintu, pikkusieppo ja pikkutikka). Uhanalaisten lintujen havainnot keskittyvät luonnonsuojelualueen 

tuntumaan joen kummankin puolin. 

5.6.7 Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet 

Tourujoki on tunnetusti hyvää lepakkoaluetta. Tourujoen lepakkojen esiintymistä maastossa ja rakennuksissa 

on selvitetty Kankaan alueen kohdalla (Erkinaro 2013). Selvitysalue ulottuu Tourujokivarrressa voimalaitoksen 

padolta Kinakujan sillalle. Selvityksessä tehtiin runsaasti lepakkohavaintoja Tourujokivarressa. Alueelta havaittiin 

pohjanlepakkoja, vesisiippoja ja määrittelemättömän siippalajin yksilöitä. Osoitteesta Kankaankatu 1 löydettiin 

pitkäaikainen lepakkopiilo. Lepakkojen erityistarpeet on tärkeää huomioida alueen valaistuksen suunnittelussa, 

jotta lepakkojen elinympäristön laatua (mm. kulkureittien käytettävyyttä) ei heikennetä valaistusratkaisuilla. 

5.6.8 Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät 

Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus on selvittänyt Tourujoen kalaston ja pohjaeläimistön vuonna 

2012 (Alaja & Tolonen 2012). Sähkökoekalastuksella tuotettiin yleiskuva Tourujoen kalastosta, erityisesti rantavyöhykkeen 

kalaston osalta. Tourujoen sähkökoekalastusten saalis koostui viidestä kalalajista (ahven, kiiski, 

hauki, särki ja salakka). Saaliista puuttuivat kaikki virtaavien vesien tyyppilajit, ja kalasto koostuu pääasiassa 

ympäröivien järvien lajistosta. Joessa saattaa esiintyä yksittäisiä, istutusperäisiä taimeni ja kirjolohia. Joessa ei 

kuitenkaan ole selvityksen perusteella merkittävää lohikalojen poikastuotantoa. Yliopiston tekemien radiolähetintutkimusten 

perusteella on myös viitteitä, että kuhat saattavat nousta kesäaikana Jyväsjärvestä Tourujokeen. 

Selvityksen mukaan Tourujoen pohjaeläinlajistosta puuttuvat koskien kivikkopohjille tyypilliset pohjaeläinlajit 

(mm. koskikorennot), ja lajisto vastaa lähinnä järvien rantavyöhykkeen tai hidasvirtaisten jokiosuuksien 

lajistoa. Padon yläpuolisten ja alapuolisten paikkojen pohjaeläinlajiston koostumus ja runsaus poikkesi toisistaan. 

Tourujoen hyönteislajistoa ei ole systemaattisesti inventoitu. Tourujokivarressa ei ole tehty havaintoja uhanalaisista 

hyönteislajeista. 

Tourujokilaakso on liito-oravan vahvaa esiintymisaluetta. Liito-oravaselvityksiä on tehty kaavoituksen yhteydessä 

Kankaan alueen ja Tourujoen alajuoksun välisellä alueella (Pylvänäinen 2011), Kivääritehtaan alueella 

(Heikkinen 2010), Kankaankadun ja Tourujoen välisellä alueella (Pylvänäinen 2013), Kankaan alueen ja Ailakinkadun 

välisellä metsäalueella (Pylvänäinen 2014) sekä Tourujoen yläjuoksulla Kankaan alueesta pohjoiseen 

(Laita 2014a). Systemaatttiset liito-oravainventoinnit kattavat koko Tourujokivarren alueen (kaupungin omistuksessa 

olevan maa-alueen osalta). Systemaattisten inventointien lisäksi liito-oravasta on pitkin Tourujokivartta 

satunnaisia havaintoja (ELY-keskuksen liito-oravarekisteri). Liito-oravan esiintyminen painottuu Tourujoen 

alajuoksulle (Kankaan alueen seuduille ja siitä joen alajuoksulle). Kankaan alueen pohjoispuolella ei ole 

tehty havaintoja liito-oravista Tourujoen rantavyöhykkeellä. Liito-oravahavainnot painottuvat kuvioille, jossa 

on järeämpiä kuusia ja/tai kolopuita. Lisäksi liito-orava pesii alueella sille tarkoitetuissa pesäpöntöissä. 

Tourujoella on tehty saukkoselvitys talvella 2011 (Sulkava 2011). Saukkoselvityksessä on todettu, että Tourujoen 

alue on melko suurelta osin erinomaista saukkoympäristöä, ja alue on saukon satunnaisesti käyttämä elinpiirin 

osa. Tourujoen alue ei ole välttämättä elinpiirin keskeinen alue, mutta sillä saattaa olla merkitystä yksilön 

tai sen poikueen talviselviämiselle joinakin vuosina. Runsasliikkeiset tiet, tehtaan verkkoaidat, pato ja muut 

24

akennelmat haittaavat saukkojen liikkumista alueella. Jokivarren suojaisuuden ja luonnontilaisten kohtien 

säilyttäminen on saukkojen kannalta tärkeää, sillä saukko hyötyy ennen kaikkea kaatuneiden runkojen ja rantakasvillisuuden 

tarjoamista piilopaikoista. 

5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu 

Tourujoen varsialueilla tärkein virkistyskäytön muoto on kävely, lenkkeily ja pyöräily joko koiran kanssa tai 

ilman. Luontopolku on tärkeä luonnon tarkkailun paikka. 

Varsinaisia viherpalveluita (kuten leikkipuistoja tai kenttiä ym) ei nykyisellään juuri ole. Kankaan alueelle niitä 

tosin tulevaisuudessa rakentuu. Kankaalla on toiminut jo pari kesää aktiivinen kaupunkiviljelyalue. Sen sijainti 

Kankaan maankäytön kehittyessä muuttuu, mutta toiminnolle on tarkoitus jatkossakin löytää alueelta paikka. 

Kuva 25. Kankaan puutarha eli kaupunkiviljelyalue. 

Tourujoen alaosassa Jyväsjärven rannalla on koirien uittopaikka. 

Oleskelulle tarjoutuu joen varrella varsin hyvin vähän mahdollisuuksia. Penkkejä ei joen rannalla ole kuin Haavepuistossa. 

Pari olemassa olevaa laituria ovat epävirallisia rakennelmia, joita kaupunki ei ylläpidä. Erityisesti 

yläpäässä Tourujokea veneillään ja melotaan. 

Kuva 26. Veneilijöitä Tourujoen yläpäässä. 

Kuva 27. Koskenharjun kentän rakennuksia ja rakennelmia. 

25

Joen tuntumassa, sen pohjoispäässä sijaitsee Koskenharjun kenttä, joka on pesäpalloilijoiden käytössä. Siellä 

järjestetään myös pesäpallo-otteluita, ja otteluiden aikainen pysäköinti on koettu hankalaksi. Kentän sosiaalija 

huoltotilat ovat puutteelliset, ja ympäristön ilme kaipaisi kohennusta. 

5.8 Reittiyhteydet 

Tourujoen varrella on hyvä reitistö joen yläjuoksulla sekä keskivaiheilla. Tosin talvikunnossapidettyjä reitit ovat 

lähinnä pohjoispäässä. Oheisessa kuvassa x näkyvät Tourujoen alueen rakennetut reitit (ruskean sävyiset) sekä 

luontopolku (vihreä katkoviiva). Lisäksi alueella risteilee maastoon tamppautuneita, paljon käytettyjä reittejä 

myös muualla. 

Kuva 28. Tourujoen alueen nykyinen reitistö. 

Pohjoisosan reiteillä on tärkeä merkitys myös työmatka-, koulu- ja asiointireitteinä. Erityisesti pohjoispäässä 

joen vartta kulkeva reitti ja siitä yhteys Kankaankatua pitkin keskustan suuntaan on paljon käytetty. 

5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus 

Joen varren reiteistä valaistuja reittejä on vain reittiosuus Kankaankadulta pohjoiseen Lahjaharjuntielle. Valaistus 

alueella on monin paikoin riittämätön. Erityinen valaistu kohde alueella on Kinakujan silta. 

26

Joen varren varustus ja kalustus on vähäistä. Yksi penkki sijaitsee Haavepuistossa. Siellä on myös roska-astia. 

Muutoin roska-astiat sijaitsevat Tourujokea sivuavilla katualueilla, itse joen varren viheralueilla niitä ei ole ollenkaan. 

Joen varren reittien opastus on myös olematonta. Ainoa selkeästi opastettu kohde on Tourujoen luontopolku. 

5.10 Viheralueiden hoito 

Kaupunkirakennepalvelujen Liikenne ja viheralueet –vastuualueen hoidon piirissä Tourujoen tuntumassa on 

alueita lähinnä vanhalta hautausmaalta etelään. Hoito reittien varsilla joen tuntumassa on lähinnä kerran vuodessa 

tehtävää niittoa. Haavepuisto vanhan hautausmaan eteläpäässä on ainoa A2-hoitoluokassa (käyttöviheralueet) 

hoidettava alue Tourujoen varrella jokea sivuavien katuviheralueiden lisäksi. Lisäksi alueella on metsäsuunnitelmassa 

lähimetsiksi luokiteltuja alueita, mutta lähimetsien hoitotöitä ei alueella ole tehty pitkiin aikoihin. 

Vaarallisiksi katsottuja puita on poistettu tarpeen mukaan, hieman reilummin näin tehtiin muutama vuosi 

sitten joen rantaraitin varrella. 

Tourujoen yläpäässä asukkaat hoitavat jossain määrin rannan tuntumassa olevia viheralueita, sillä jotkut kiinteistöt 

ovat hakeneet viherhoitoluvan kaupungilta. 

5.11 Melu 

Melu aiheuttaa häiriötä Tourujoen varressa erityisesti pohjoispäässä sekä eteläpäässä jokea. Meluselvitystä ei 

suunnitelman yhteydessä ole tehty, suunnittelualueen tuntumasta löytyy meluselvityksiä mm. pohjoispäästä 

Kivelänrannan alueelta ja Kankaan kohdilta. 

Suurimmat melunaiheuttajat ovat pohjoispäässä valtatien ramppi Lohikoskentielle sekä Lohikoskentien sillalla 

kulkeva liikenne. Näillä kohdin ei ole toteutettuna melua torjuvia rakenteita. Itse valtatien varrella mm. yläpään 

suiston kohdalla melusuojaukset toimivat tehokkaasti joen suuntaan. 

Kuva 29. Tourujoen yläpään kohdalla on valtatielle toteutettu meluesteitä, jotka torjuvat hyvin valtatien melua. 

(Lähde: GoogleMaps). 

27

Kuva 30.Valtatieltä 4 pohjoisesta Lohikoskentielle nousevalla rampilla ei ole meluesteitä, ja melu aiheuttaakin 

tällä kohdin häiriöitä Tourujoen varrella.(Lähde: GoogleMaps) 

Kuva 31. Lohikoskentien sillalta melu pääsee esteettömästi ympäristöönsä. (© Blom, kuvan kopiointi kielletty) 

Myös Tourujoen eteläpäässä on meluongelmia Rantaväylän, Vaajakosken moottoritien sekä Tourulantien kohdilla. 

28

Kuva 32. Tourulantien sillalla kulkeva liikenne aiheuttaa meluhaittoja Tourujoen laaksoon. (© Blom, kuvan 

kopiointi kielletty) 

5.12 Hulevesien hallinta 

5.12.1 Rajakadun hulevedet 

Rajakadun vesiä johtuu nykyisin erillisviemäröidyltä osuudelta Puutarhakadun hulevesilinjaan, joka purkaa 

vetensä Tourujokeen. Tourujokeen johdettavan huleveden määrä on noin 1300 l/s (laskettuna kerran viidessä 

vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella). Puutarhakadun linjan valuma-alueen koko on noin 27. ha. 

Rajakadun hulevesien yleissuunnitelmassa on esitetty, että alueen 

hulevesiä johdettaisiin nykyistä enemmän Tourujokeen. Suunnitelman 

tavoitteena on vähentää kaupungin ydinkeskustan suuntaan 

johtuvia vesimääriä putkiverkossa ja tulvareiteillä. Tätä varten suunnitelmassa 

on esitetty, että hulevesiä johdettaisiin nykyistä ja uutta 

rakennettavaa putkea pitkin Tourujokeen 2800 l/s (laskettuna kerran 

viidessä vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella). 

Lisäksi suunnitelmassa esitetään tulvareitin rakentamista Tourukadulta 

Haavepuiston läpi Tourujokeen. Tulvareitti olisi vähintään 20 

cm syvä ja sen pohjan leveys olisi 1 m. 

5.12.2 Tourujoen varren kiinteistöt 

Liitekartasta x / kuvasta x näkyy, kuinka monella kiinteistöllä Tourujoen 

varrella on liittymä Jyväskylän Energian hulevesiverkostoon. 

Tourujoen varrella on x omakotitalokiinteistöä, x rivitaloyhtiötä ja x 

kerrostaloyhtiötä, joilla ei ole liittymää hulevesiverkostoon. 

Kuva 33. Tourujoen hulevesien uurtamaa rinnettä Tourukadun varrella. 

29

Näiden liittymättömien kiinteistöjen osalta on erityisesti tehty maastoinventointeja niiltä osin, missä hulevesien 

hallitsematon johdatus Tourujoen suuntaan voisi aiheuttaa eroosio-ongelmia eli kohdissa, joissa joen penkat 

ovat jyrkempiä. Tällaisia kiinteistöjä on erityisesti Tourukadun varrella. Tourukadun varren kiinteistöjen 

osalta on maastossa havaittu johdettavan hulevesiä Tourujoen penkkaan niistäkin kiinteistöistä, joilla on liittymä 

hulevesiverkostoon. Kuvassa x näkyy esimerkki syöpyneestä kohdasta Tourujoen penkassa Tourukadun 

28 kohdalla. 

5.13 Vesivoimalaitos ja Kankaan pato 

Kankaan vesivoimalaitos on rakennettu vuonna 1941. Voimalaitoksen teho on 620 kW, ja se tuottaa sähköä 1,5 

– 3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata 2% Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksen tehoa 

ohjataan käsikäytöllä. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 100 vuorokauden 

ajan. Sähköntuotannossa voimalaitos on erityisesti kevätaikaan huhti-toukokuussa sekä loppusyksystä, vähiten 

käyttöpäiviä on alkuvuodesta. Kesäaikana se on käytössä n. puolet ajasta (vuoden 2011 tietojen mukaan). 

Säännöstelypato sijaitsee runsaan kilometrin Palokkajärven luusuasta alavirtaan. Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella 

Tourujoen vesi on ohjattu betonoituun kanavaan. Voimalaitoksen toiminta perustuu Itä-Suomen vesioikeuden 

päätökseen vuodelta 1972. Lupapäätösten mukaan Palokkajärven, Alvajärven ja Korttajärven muodostamasta 

säännöstelyaltaasta saadaan johtaa vettä yhteensä 57 000 m³ vuorokaudessa Kankaan voimalaitokseen. 

Vettä johdattaessa on noudatettava padotus- ja juoksutussäännön määräyksiä. Palokkajärven vedenkorkeus 

ei saa ylittää 1.7. -30.9. välisenä aikana korkeutta 94.30 m eikä muuna aikana korkeutta 94.40 m. Ennen 

kevättulvan alkua on vedenpinta alennettava korkeuteen 94.00 m tai sen alapuolelle. Palokkajärven vedenkorkeus 

ei saa alittaa korkeutta 93.50 m. 

Itä-Suomen lupapäätöksen mukaan juoksutus Tourujokeen ja muutokset juoksutuksissa on suoritettava tarpeellista 

varovaisuutta noudattaen, jotta ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja Tourujoessa ja sen varsilla. 

Lohikosken padolta on juoksutettava voimalaitoksen tai tulva-aukon kautta 17 000 m³ vuorokaudessa, mikäli 

se on mahdollista alittamatta säännöstelyn alarajaa Palokkajärvessä. 

30

6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 

6.1 Kankaan vesivoimalaitos, joen kunnostusmahdollisuudet sekä patoturvallisuus 

6.1.1 Yleistä 

Kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä on syksyn 2014 aikana selvitetty Tourujoen kehittämis- ja kunnostusmahdollisuuksia 

nykyisellä paikalla kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: 

• vaihtoehto 1 – vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu 

• vaihtoehto 2 – vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa 

Vaihtoehtoja arvioitiin ja vertailtiin talouden, patoturvallisuuden sekä vesienhoito- ja ympäristökysymysten 

kannalta. Vaihtoehtojen vertailutaulukko eri tekijöiden suhteen on koottu kappaleeseen 6.1.4. 

6.1.2 Vaihtoehto 1 – vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu 

Vaihtoehdossa 1 vesivoimalaitos säilyy ja sitä modernisoidaan Jyväskylän Energia Oy:n esittämällä tavalla. Modernisoinnissa 

voimalaitos automatisoidaan ja juoksutuskoneistoa uusitaan. Tämä nostaisi Jyväskylän Energia 

Oy:n arvioiden mukaan voimalan tehoa 10-25 %, lisäksi voimalaitosta voitaisiin ajaa yhtäjaksoisemmin. 

Jyväskylän Energia Oy on teettänyt marraskuussa 2014 valmistuneen vahingonvaaraselvityksen koskien patoturvallisuutta. 

Pato noussee tulevaisuudessa luokkaan I (nykyisen luokan II sijaan), mikä vaatii toimenpiteitä 

padon turvallisuuden parantamiseksi. Nykyiselläänkään patorakennelmat eivät täytä edes luokan II vaatimuksia. 

Patoturvallisuuden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet tarkoittavat padon korottamista sekä Valkoisen 

talon kohdalla olevan padon osalta että alempana olevan betonisen tulvakanavan reunojen osalta, korotuksen 

tarve on n. 1 metri. 

Kuva 36.Vahingonvaaraselvityksessä esitetty ratkaisu patoturvallisuustoimenpiteiksi vaihtoehdossa, jossa vesivoimalaitos 

säilyy (Ramboll Oy). 

Patoturvallisuuden vaatimat korotukset kanavien laitoihin tarkoittavat sitä, että vesi piiloutuisi entistä enemmän 

teknisten reunarakennelmien taakse. Vesi näkyisi lähinnä Kankaankadun kohdalla olevalta sillalta sekä 

alajuoksulta Kankaan rannasta. Tällöinkin näkymiä hallitsisi betoniset, nykyistä massiivisemmat rakennelmat. 

Tulevalta jokiraitilta tällä kohdin ei vettä betonireunojen takia näkyisi. 

31

Kulttuuriympäristön kannalta Keski-Suomen museo katsoo, että patoturvallisuustoimenpiteiden toteutuessa 

vesivoimarakenteiden perusominaisuudet säilyvät ja niiden vaikutus olemassa olevaan kulttuuriympäristöön 

on hallittu, osa vesivoimarakenteiden teknisen kehityksen historiallista jatkumoa. 

Kuva 34. Näkymä Kankaankadulta yläkanavan yli valkoiselle talolle(kuvasta puuttuu syksyllä 2014 toteutettu 

muuntamorakennus). 

Kuva 35. Havainnekuva padon korotuksesta vaihtoehdossa 1. 

Joen ekologisen tilan parantamisen osalta vaihtoehto 1 antaa hyvin vähän mahdollisuuksia. Kalojen nousun 

mahdollistava tekninen kalatie olisi todennäköisesti mahdollista rakentaa nykyisen kanavan itäpuolelle. Se olisi 

kuitenkin teknisesti hyvin haasteellinen ja kallis rakenne. 

Vesivoimalaitoksen säilyminen alueella edellyttää säännöstelyn modernisointia, jotta voimalan käyttöaste saataisiin 

mahdollisimman tasaiseksi. Yhtenä esityksenä on, että yläpuolisten vesistöjen osalta nostettaisiin luvan 

mukaista vedenpinnan ylärajaa hieman ylemmäksi, jolloin vettä voitaisiin juoksuttaa voimalaan tasaisemmin. 

Tällä olisi myönteinen vaikutus myös Tourujoen alaosien osalta, kun virtausmäärä sielläkin saataisiin jakaantumaan 

tasaisemmin eri vuodenaikoina ja siten voitaisiin vähentää joen varren eroosio-ongelmia (ks. enemmän 

kpl 6.10). Palokkajärven, Alvajärven ja Tuomiojärven pinnan nostolla voisi olla myös vähäinen vedenlaatua 

kohentava vaikutus. Em. järvialueet on luokiteltu tulvariskialueiksi, josta johtuen ko. järvialueilla joudutaan 

tekemään selvitys, miten tulvariskejä voidaan vähentää. 

32

Vaihtoehto 1, alustava kustannusarvio 

JE:n kustannukset/ 

euroa 

Kaupungin kustannukset / 

euroa 

Voimalaitoksen modernisointi 1 500 000 

Patoturvallisuustoimenpiteet 700 000 

Patojen ja muun ympäristön maisemointi (istutukset, aidat, 

200 000 – 300 000 

ympäristörakentaminen), voimalaitosrakennuksen peltikuoren 

poisto 

Mahdollinen koskimaiseman pienimuotoinen kunnostus, tulvakanavan 

100 000 – 200 000 

alapäässä 

Tourujoen alajuoksun pohjapadot 50 000 

Yhteensä 2 250 000 300 000 - 500 000 

YHTEENSÄ 2 550 000 – 2 750 000 

Kustannuksiin on laskettu mukaan tilaajatehtävät. Kustannukset on jaoteltu Jyväskylän Energia Oy:n ja kaupungin 

vastuulla oleviin kustannuksiin. Maisemointia ja koskimaiseman kunnostusta koskevat kustannusarviot 

ovat hyvin alustavia, koska niitä ei ole vielä suunniteltu. Voimalaitoksen modernisoinnin hinta perustuu urakkatarjouksiin, 

ja patoturvallisuustoimenpiteiden kustannusarvio marraskuussa 2014 valmistuneeseen vahingonvaaraselvitykseen. 

Säännöstelyn kehittämisen vaatimia kustannuksia ei ole vielä arvioitu. 

Voimalaitoksen modernisointiin on ELY-keskus myöntänyt energiatukea 20 % eli 200 000 euroa. 

Vuosittainen sähköntuotannon määrä vastaisi modernisoinnin jälkeen 144 000 e/vuosi. 

Mahdollisesti voi tulla tarpeeseen myös kunnostaa yläkanavan liuskekiveykset, joiden osalta museon vaatimus 

on, että kiveys kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tämän kustannuksia ei ole otettu huomioon yllä olevassa 

taulukossa esitetyissä kustannuksissa, koska kustannukset on otettava huomioon molemmissa tarkastelluissa 

vaihtoehdoissa. 

Yllä esitettyihin kustannuksiin ei ole laskettu mukaan teknisen kalatien kustannuksia, jotka on arvioitu alustavasti 

3,0 – 3,5 miljoonaksi. Teknisen kalatien toteuttaminen vaatisi todennäköisesti muutoksia myös juuri rakenteilla 

olevaan kaukolämpöputkeen, mikä lisää hieman kustannuksia aiemmin arvioidusta (arvio maaliskuussa 

2014 2,8 miljoonaa euroa). Kalatien teknistä toteutettavuutta, sijoittumista ym. ei ole arvioitu tarkemmin, 

joten kustannusarvioon sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. 

33

6.1.3. Vaihtoehto 2 – vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa 

Vaihtoehdossa 2 voimalaitostoiminta lakkaa. Itse voimalaitosrakennusta ei pureta, mutta sen käyttötarkoitus 

muuttuu. Yksi uusi käyttötapa voisi olla yleisen saunan sijoittaminen voimalaitokseen, sen yhteyteen olisi järjestettävissä 

myös turvallinen pulahdusmahdollisuus. Voimalaitosrakennuksen vanha ”muoto” on tarkoitus 

paljastaa peltikuoren alta molemmissa vaihtoehdoissa. 

Kuva 37. Vesivoimalaitoksen peltikuori on tarkoitus poistaa, 

jotta vanha voimalaitosrakennus saadaan näkyviin. (Kuvaaja: 

Valokuvaamo Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo) 

Vaihtoehdossa 2 Kankaan kohdalla olevien, nykyisten betonisten 

yläkanavan sekä alemman tulvakanavan sijalle 

olisi mahdollista kunnostaa uusi uoma. Kyseinen ratkaisu 

on esitetty kuvissa 38 ja 41 näkyvissä alustavissa tarkasteluissa. 

Kunnostustoimenpiteitä tehtäisiin myös muualla 

Tourujoessa. 

Vaihtoehdossa 2 ei tarvita erityisiä patoturvallisuustoimenpiteitä, 

sillä vedenpintaa lasketaan yläkanavan yläpuolella 

niin paljon, että se ei suurtulvankaan aikana nouse viereisen 

maanpinnan yläpuolelle. Uoman kunnostaminen pienentää 

tulvariskiä. Se mahdollistaa myös nykyisen reunojen 

madaltamisen ja muotoilemisen paremmin ympäristöön 

sopeutuviksi. Patoturvallisuuden ja myös muun turvallisuuden 

kannalta olisi hyvä, jos uomaa voitaisiin leventää nykyisestä, 

tällöin uomaan saadaan lisää tilavuutta ja virtaaman 

nopeus ei isoillakaan vesimäärillä kasvaisi kovin suureksi. 

Maisemallisesti ja virkistyksellisesti vaihtoehdon mahdollistama uusi koskimaisema tarjoaa mahdollisuuden 

luoda todella vetovoimainen ympäristö Kankaan oleskelurantaan. Tourujoen tuleva jokiraitti kulkisi kosken 

vierellä, ja sillä kulkijat voisivat ihailla koskea raitin koko matkalta. 

Kulttuuriympäristön kannalta luonnonmukaisen uoman rakentaminen johtaisi osittain rakenteiden purkamiseen, 

mutta muistumia vanhoista padoista sekä kanavarakenteista jää alustavan suunnitelman mukaan jäljelle 

melko paljon. Myös itse voimalaitosrakennus säilyy. 

Joen ekologian kannalta vaihtoehdon vaikutukset ovat positiiviset ja tällä keinoin olisi saavutettavissa hyvä 

ekologinen tila. 

34

Kuva 38. Periaatteellinen suunnitelma vaihtoehdon 2 mukaisen uuden kosken sijainnista Kankaan kohdalla 

(VSU maisema-arkkitehdit Oy). 

35

Suunnitelmassa on lähtökohtana, että nykyistä vedenpintaa lasketaan jo ennen Kankaan yläkanavaa. Tämä 

tehdään siten, että Tourujoen yläpäähän, Palokkajärven luusuaan rakennetaan pohjapato. Tästä seuraisi vedenkorkeuden 

lasku itse jokiosuudella sekä vaihteleva koski-suvanto –vuorottelu (vrt. vanha kartta kuvassa 

39), jota kunnostustoimin voitaisiin vahvistaa. Samalla voitaisiin jokirantoja muuttaa maisemallisesti ja virkistyksellisesti 

nykyistä vaihtelevammiksi. Alueella voisi edelleen myös meloa. Aikoinaan Tourujoen vedenpinta 

on Kankaan nykyisen pohjoisen maapadon kohdalla ollut jopa viisi metriä nykyistä alempana (ennen nykyisen 

padon ja sulun rakentamista). 

Kuva 39. Ote katselmuskartasta vuodelta 1905 Tourujoen yläpäästä. Kuvassa näkyy vanhoja koskiosuuksia 

joessa. 

Mikäli voimalatoiminta lopetetaan, silloin yläpuolisten järvien säännöstely loppuu, mutta pohjapadolla vedenkorkeudet 

pidettäisiin halutulla tasolla eli ylimmät tulvakorkeudet eivät nouse, eivätkä alimmat vedenkorkeudet 

laske tähän saakka vallinneista. Palokkajärven vedenkorkeuksien osalta siirryttäisiin niissä voimala-rytmistä 

luonnon-rytmiin, ts. epänormaalin tasaisista vedenkorkeuksista suurempaan vaihteluun. Haitalliset kevätkauden 

jäänpainumat ja savikkorantojen liettymät jäisivät samalla pois. Tarkemmassa suunnittelussa tutkitaan se 

vaihteluväli, mikä on eri käyttömuotojen kannalta paras ja erilaisissa vesitilanteissa toimiva. 

Kankaan yläkanavan sulun kohdalla uoma kulkisi nykyisen sulun kautta ja myös nykyinen maapato voidaan 

säilyttää nykyisellään tai mahdollisesti myös hieman alentaa sen korkeutta. Yläkanavan kohdalla on mahdollista 

toteuttaa vasemmalla, Kankaan puoleisella rannalla joen uudelleen muotoilua, tehden siitä suurimmalta 

osin tai osin loivarantaisempi, jolloin sen tuntumaan saataisiin myös oleskeluun ja virkistykseen sopivaa puistoaluetta 

(Valkoisen talon tuntumassa). Yläkanavan länsipuolella on lähdetty siitä, että kulttuurihistoriallisesti 

merkittäväksi arvioitu kanavarakenne voisi säilyä muistumana vanhasta. Betonisen kanavan pohjalle kunnostettaisiin 

luonnonpuroa muistuttava profiili kivineen ja kasvillisuuksineen. 

Nykyisestä betonipadosta voidaan myös säilyttää historiallisina muistumana osia rakenteesta. Patoa kuitenkin 

avarretaan ja vesi johdatetaan myös mahdollisesti padon yläpuolelta ja itäpuolelta uuteen koskiosuuteen. 

Koskiosuus muodostuu padosta alajuoksulle n. 200 metrin matkalle. Koski rakennetaan 20-50 metriä leveänä, 

luonnonmukaista koskea jäljitellen. Alapäässä koski jatkuu vesivoimalaitosrakennuksen ja luonnonsuojelualueen 

rajan kohdille, ja tällä kohdin joen nykyistä pohjaa nostettaisiin, ja osin koski voi leventyä tällä kohdin 

myös oikealle, joen länsirannalle. 

Nousukorkeus kyseisellä välillä on n. 14 metriä. Nykyisellään alakanava on kaltevuudeltaan keskimäärin 20 % / 

1:5. Suunnitelman tavoitteena on tältä osin ollut saada kaltevuus nykyistä loivemmaksi, että kalojen nousu on 

mahdollista. Yläpäässä vedenpinnan laskeminen ja alapäässä joen pohjan nosto on esitetty tästä syystä. Kos- 

36

kiosuuden pituuskaltevuudeksi voitaisiin saada keskimäärin 7 % / 1:14, mutta pituuskaltevuus kuitenkin vaihtelisi 

eri kohdissa. Jokeen voidaan muotoilla allastuksia, joita voi olla tarpeen tukea myös betonilla. Paikoitellen 

koskeen voidaan muodostaa putousmaisiakin, visuaalisesti hyvin näyttäviä kohtia kuitenkin ottaen huomioon 

aina kalojen nousumahdollisuudet jostain kohtaa uomaa. 

Koskiosuudesta saadaan myös kalojen, erityisesti uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen, kuljettavissa oleva 

reitti. Tourujoki on ollut aiemmin Pohjois-Päijänteen taimenen tärkeä lisääntymisalue, joen kunnostaminen 

erityisesti Kankaalta ylöspäin mahdollistaisi myös luontaisten lisääntymisalueiden ennallistamisen. Yläjuoksulla 

uoma rakennettaisiin siten, että sinne syntyy kutusoraikkoja sekä suojapaikkoja erikokoisesta kiviaineksesta. 

Koskiosuuden alapää päätyy nykyisen maapadon kohdalle. Tälle kohdalle voidaan haluttaessa muodostaa hieman 

jyrkempi vesiputous, jos niin halutaan maisemallisista syistä. Kankaan oleskelupuisto istuskeluportaineen 

sijaitsee putouksen tuntumassa, joten kohiseva vesiputous voisi muodostaa houkuttelevan vetovoimatekijän 

oleskelurantaan. Tarvittaessa tälle kohdin voidaan rakentaa putouksen ohittava lyhyt tekninen kalatiekin, mutta 

kalojen kulku saataneen turvattua tälläkin kohdin luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. 

Kuva 40. Tourujokea 1900-luvun alkupuolelta (Lähde: Keski-Suomen museo) 

37

Kuva 41. Näkymä nykytilanteessa Kankaan vesivoimalaitokselta yläjuoksulle. 

Kuva 42. Havainnekuva joen kunnostusvaihtoehdosta (VE 2) katsottuna vesivoimalaitoksen kohdalta yläjuoksulle 

(VSU maisema-arkkitehdit Oy). 

38

Vaihtoehto 2, kustannusarvio 

Kustannukset/ euroa 

Huomioita 

Arvio sähköntuotantoliiketoiminnan 

nykyarvosta 

300 000 Jyväskylän Energia Oy:n arvio nykyisestä 

tasearvosta 28.11.2014 

Joen kunnostustoimenpiteet 800 000 - 1 000 000 

Vesivoiman rakenteiden ja kanavien 

tarvittavat purut 

Vesivoimalaitosrakennuksen kunnostus 

300 000 – 700 000 

200 000 – 300 000 ulkopuolisen kuoren poisto ym 

minimitoimenpiteet, jotta saadaan 

säilymään (kustannusarvio ei pidä 

sisällään tilannetta, jossa rakennus 

otetaan esim. saunakäyttöön) 

YHTEENSÄ 1 600 000 – 2 300 000 

Rakentamiskustannuksiin on laskettu mukaan tilaajatehtävät. Kustannukset ovat tässä vaihtoehdossa kaikki 

kaupungille koituvia kustannuksia. Kustannukset ovat alustavia, ja niihin liittyy epävarmuustekijöitä, kunnostustoimenpiteiden 

suunnittelu on hyvin alustavaa, ja esim. purettavien betonirakenteiden määrää ei voi tarkasti 

tietää tässä vaiheessa. Kustannukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa. 

Joen kunnostukseen voitaneen saada tukea ELY-keskuksen vesistökunnostusrahoista 200 000 – 300 000 euroa. 

Tuen saamisen ehtona on, että toimenpiteillä saadaan joen vesienhoidollinen tila paranemaan. Keski-Suomen 

ELY-keskus on todennut, että mikäli alue saadaan suunniteltavilla toimenpiteillä hyvään ekologiseen tilaan, 

hankkeelle pyritään saamaan merkittävä valtion tuki toteutusajankohdan raamien puitteissa. 

Mahdollisesti voi tulla tarpeeseen myös kunnostaa yläkanavan liuskekiveykset, joiden osalta museon vaatimus 

on, että kiveys kunnostetaan alkuperäiseen asuunsa. Tämän kustannuksia ei ole otettu huomioon kustannuksissa, 

koska toimenpide koskettaa molempia vaihtoehtoja. 

39

6.1.4 Vaihtoehtojen vertailutaulukko 

Arviointitekijä 

Kustannusarvio / VE 1 

Kustannusarvio / VE 2 

- josta joen kunnostus 

1,3 -2,0 milj e ja 

- vesivoimalaitoksen 

tasearvo 300 000 milj 

e 

Saatavilla olevat tuet 

VE 1 – energia-avustus voimalaitoksen 

modernisointiin 

VE 2 – vesistökunnostusavustus 

(ELY-keskukselta) 

Patoturvallisuus 

Maisema 

Virkistyskäyttö ja toiminnat 

Kulttuuriympäristö 

Joen ekologinen tila 

Vaihtoehto 1 - voimalaitos säilyy 

2 550 000 – 2 750 000 e 

200 000 e 

Toimenpiteitä tarvitaan (patoluokka 

I), nykyisten reunavallien ja betonireunojen 

korotus 1 metrillä 

Nykyisen kaltaiset rakennelmat säilyvät, 

patoturvallisuustoimenpiteet 

vaikuttavat voimakkaasti näkymiin, 

kanavien ja putkien lähiympäristö 

säilyy nykyisen kaltaisena 

Voimalaitostoiminta jatkuu nykyisellään 

ja joen virkistyskäyttömahdollisuudet 

säilyvät nykyisellään 

Patoturvallisuustoimenpiteet muuttavat 

rakenteita, niiden vaikutus 

hallittu ja osa vesivoimarakenteiden 

teknisen kehityksen historiallista 

jatkumoa 

Mikäli kalatie rakennetaan, ekologinen 

tila saattaa parantua kalojen 

nousun kannalta. Kalojen lisääntymis- 

ja levähdysalueita ei jokeen 

kuitenkaan saada. Lisäkustannukset 

alustavien arvioiden mukaan 3,0 – 

3,5 miljoonaa euroa. 

Vaihtoehto 2 - voimalaitos lakkautetaan 

1 600 000 – 2 300 000 e 

200 000 e 

Erityisiä patoturvallisuustoimenpiteitä 

ei tarvita, patoturvallisuus hoituu uoman 

kunnostuksen yhteydessä 

Saadaan uusi koskimaisema, joka näkyy 

mm. Kankaan tulevalle oleskelurannalle 

sekä viereiselle Tourujoen jokiraitille. 

Kankaan alueen lisäksi jokimaisema 

monipuolistuu ja elävöityy myös muilla 

jokiosuuksilla. 

Jokiraitti sijoittuisi koskimaiseman viereen, 

voimalaitosrakennuksen uusi 

käyttö (esim. sauna pulahdusmahdollisuuksineen), 

yläjuoksulla rantojen kehittämisessä 

uusia mahdollisuuksia 

Muistumia patorakenteista ja kanavista 

voidaan säilyttää melko paljon, voimalaitosrakennus 

säilyy. 

Joen hyvä ekologinen tila saavutetaan, 

kalojen ja muiden vesieliöiden kulkeminen 

mahdollistuu, jokiuoma muodostaa 

uuden, ennallistetun jokiympäristön 

kasvillisuuksineen. Kalaston tilaa on 

mahdollista parantaa. 

40

Eroosio-ongelmat 

Säännöstely 

Alapuolisen joen eroosio-ongelmiin 

tuo helpotusta voimalaitoksen modernisointi, 

jonka ansiosta virtaaman 

vaihtelut pienenevät. 

Säännöstely jatkuu, sen ehtoja voidaan 

modernisoida. 

Alapuolisen joen eroosio-ongelmat helpottuvat 

luonnollisen virtaaman mahdollistuessa. 

Säännöstely loppuu, pohjapadolla määritellään 

veden taso yläpuolisissa vesistöissä. 

Se voidaan toteuttaa niin, että 

ylimmät tulvakorkeudet eivät nykyisestä 

muutu, ja alimmat vedenkorkeudet 

eivät laske. 

41

6.2 Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen 

6.2.1 Oleskelu ja uudet puistot 

Koko suunnitelman tavoitteena on parantaa Tourujoen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskeisimpiä toimenpiteitä 

tähän liittyen on reitistön kehittäminen, niin nykyisten reittien parantaminen kuin uusien reittien toteuttaminen 

(näistä on enemmän seuraavassa kappaleessa 6.3). Reittien varsien kehittämisessä on tärkeää myös 

niiden varustetason parantaminen eli mm. penkkien ja roska-astioiden lisääminen, hyvä opastus sekä valaistus. 

Penkkejä on ehdotettu Kankaalle, uuteen Kansalaispuistoon sekä Tourujoen kehitettävän jokiraitin varrelle 

useampaan kohtaan, ja ne näkyvät kuvassa 70 (kappaleen 6.6 yhteydessä). Myös uudet laiturit tms. rakenteet 

sijoittuvat reittien varsille, ja tarjoavat toivottua veden äärelle pääsyä. 

Joen kunnostusmahdollisuudet vaikuttavat jossain määrin virkistyskäytön kehittämisen mahdollisuuksiin erityisesti 

joen yläpäässä. Mikäli päädytään vaihtoehtoon, jossa voimalaitos ei säily, voidaan Kankaalta pohjoiseen 

saada uuden, kunnostettavan jokiuoman varrelle enemmän uusia rantaanpääsymahdollisuuksia ja pienempiä 

rantapolkuja joen äärelle. 

Koko Kehä Vihreän varrelle on esitetty erityisiä teemapuistoja, joita olisivat esim. aistipuisto, syötävä puisto 

sekä kasvitieteelliset kohteet. Näiden yhteyteen on järkevää myös sijoittaa pientä oleskelua, vähintään penkkejä. 

Myös riippumatot ym. varusteet sopisivat näille alueille. 

Kuvat 43 ja 44. Ideakuvia uuden tyyppisistä oleskelurakenteista Tourujoen varrelle. 

Erityinen näköalapaikka toteutetaan vanhan hautausmaan pohjoispään tuntumaan, Kankaankadun varrelle. 

Kohdasta avautuu hienot näkymät yli Tourujoen laakson kohden Kangasta. Näköalapaikalle toteutetaan hieman 

korotettu pieni lava, joka voi olla esim. teräsritilikkö-rakenteinen, jolloin se olisi ylläpidollisesti helppo 

hoitaa. Ympäristöä raivataan ja kunnostetaan pienimuotoisesti, ja paikkaa korostetaan hillityllä valaistuksella. 

Sen yhteyteen sijoitetaan myös yksi Tourujoen alueopastaulu (ks. opastus, kappale 6.7). 

42

Kuvat 45 ja 46. Kankaankadun varrelle sijoitettavan, uuden näköalapaikan sijainti ilmakuvassa sekä kuva nykytilasta. 

Syötävää puistoa kehitetään mm. Koskenharjun kentän ympäristössä, missä on jo tällä hetkellä joitakuita vanhoja, 

säilyneitä omenapuita. Aistipuisto-ajatusta kehitetään erityisesti Kinakujan, Kansalaispuiston sekä Haavepuiston 

ympäristössä – alueelle kehitetään pieni opastettu aisti-teemareitti. Aistipuistossa on tärkeää äänimaailma 

ja myös hiljaisuus, siten luonnonsuojelualue, luontopolku ja uusi reitti itärannalla voidaan ottaa mukaan 

teemaan luonnon rauhaa tarjoavana paikkana. 

Kansalaistoiminnankeskus Mataran kohdalle toteutetaan uusi oleskelupuisto, jossa aistipuiston lisäksi yhtensä 

teemana voi olla syötävä puisto. Kansalaispuistossa käytetään tuoksuvia, värikkäitä ja syötäviä lajeja. Alueelle 

tulevan taiteen ja muiden rakenteiden tulee olla kosketeltavia, ja tarjota elämyksiä myös näkövammaisille. 

Alueelle sijoitetaan myös kiinteitä penkkejä ja pöytiä sekä muita rakenteita, jotka palvelevat esim. piknikkäyttöä, 

pienimuotoisia tapahtumia ja kokoontumisia. Alueelle voidaan ajatella haluttaessa myös kaupunkiviljelyä. 

Kansalaispuiston osalta käynnistetään kehittämissuunnitelman valmistuttua erillinen suunnitteluprosessi, 

jossa on tarkoitus erityisesti ideoida tulevaa puistoa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kansalaispuiston suunnittelussa 

tulee ottaa huomioon liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen (ks. enemmän kappaleessa 6.9.5). 

Kuva 47. Uuden, ehdotetun Kansalaispuiston alue. 

Uutta oleskelupuistoa rakentuu erityisesti Kankaan vanhan paperitehtaan kohdalle sekä Valkoisen talon ympäristöön. 

Vanhan paperitehtaan eli Piippurannan kohdan rakennussuunnittelu on jo käynnissä, yleissuunnitelmien 

mukaan on tavoitteena mm. mahdollistaa helppo veden äärelle pääsy portaikkojen ja puisten laiturien 

kautta. 

43

Kehä Vihreän varrelle sijoittuu Jyväskylän kasvitieteellinen puutarha (kampusalueilla) sekä havulajipuisto Sepänpuistossa. 

Kasvitieteellisten puistojen ideaa on tarkoitus kehittää jatkossa juuri Kehä Vihreän varrella. Tourujoen 

varrella kasvitieteellisen puiston ideaa on tarkoitus kehittää erityisesti Lohikoskentiestä pohjoiseen 

olevilla alueilla, Kansalaispuistossa sekä tulevaisuudessa myös Ramoninkadun seutuvilla. Kansalaispuistossa 

lajisto valitaan mm. aistipuistoteeman mukaan, muilla alueilla on tarkoitus istuttaa erityisesti jokiympäristöön 

soveltuvia puuvartisia kasveja (puista esim. pihlajia, haapoja, leppiä, vaahteroita tai saarnia ja pensaista esim. 

seljoja, korpipaatsamaa, heisipensaita, näsiää tai kuusamia). 

6.2.2 Koskenharjun kentän ympäristö 

Koskenharjun kentän toiminnot säilyvät nykyisellään, eli pesäpallotoiminta siellä jatkuu. Kentän käyttöä voitaisiin 

myös monipuolistaa, esim. päivällä kenttä toimisi lähialueen lähikenttänä ja talvella siihen voisi jäädyttää 

luistinradan. 

Kentän ympäristön ilmettä tulisi kehittää nykyisestä. Kentän sosiaalitilat, katsomorakenteet ja varustus kaipaisivat 

uudistamista. Alue tulisi liittää kunnallistekniikan piiriin, infrastruktuuri on alueella valmiina, mutta liittymiä 

ei vielä ole. Tällöin mm. häiritsevät bajamajat joen varrelta saataisiin pois. Kentän uudelle huoltorakennukselle 

(pukutilat, WC-tilat, varasto) soveltuva paikka olisi kentän länsilaita, jossa se saataisiin vesijohtoverkostoon 

ja käyttö helpottuisi. Myös huoltoajot kevyen liikenteen väylillä vähenisivät. Uuden huoltorakennuksen 

kustannusarvio on n. 600 000 e. 

6.2.3 Melonta ja veneily 

Melonnan ja veneilyn olosuhteita on tarkoitus myös kehittää. Mahdolliset joen kunnostustoimenpiteet (ks. 

enemmän kappaleessa 6.1.3) vaikuttavat näihin ratkaisuihin. Kunnostusvaihtoehdossa voi veneily jossain määrin 

hankaloitua, mutta melonta on edelleen mahdollista. Kankaan kohdalla joudutaan kulkemaan kanootin 

kanssa maitse jyrkimmän osuuden ohitse. Tämä tullaan huomioimaan mm. Kankaan oleskelurannan suunnittelussa, 

jotta siihen saadaan hyvä rantautumispaikka eli kanoottilaituri. Kanoottien kuljetukseen ja säilytykseen 

tulee varata välineitä ja paikka (esim. maitokärryt ja kanoottiteline). 

Veneilyn ja melonnan kannalta haastava paikka on nykyisen luonnonsuojelualueen kohdalla, missä veteen 

kaatuu jatkuvasti puita. Myös muualla veteen kaatuneet puut hankaloittavat vesitse kulkua. Luonnonsuojelualueen 

kohdalla tilanne helpottunee tulevaisuudessa, sillä joen itärannalle suunnitellulta penkereellä kulkevalta 

reitiltä voitaisiin kaatunutta puustoa nykyistä helpommin raivata pois (ks. penkereestä enemmän eroosionsuojaussuunnitelman 

kohdalta kappaleesta 6.10). Tosin ylläpito vaatii resursseja, joihin kaupunki ei ole vielä 

varautunut. 

6.2.4 Muut uudet toiminnot 

Virkistyskalastuksen osalta mahdollisuudet ovat erilaiset riippuen joen kunnostusajatuksista (ks. enemmän 

kappale 6.5.1). Mikäli vesivoimalaitos säilyy, joesta voidaan kalastaa edelleen nykymuotoisesti järvikaloja. Mikäli 

joki kunnostetaan joen kalasto monipuolistuu, mutta aluksi joki tulee todennäköisesti pitää kalastukselta 

rauhoitettuna. Kalaston elvyttyä kalastus alueella voi olla todennäköisesti korkeintaan varovaista ja uhanalaisia 

vaelluskaloja säästävää. 

Varsinaisia uusia uimarantoja ei Tourujoen varrelle ole esitetty. Koirien uittopaikka säilyy Tourujoen alapäässä, 

Jyväsjärven rannalla. 

Kankaan kohdalla tutkitaan yleisen saunan sijoittumismahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus vaihtoehdossa, jossa 

voimalaitostoiminta ei jatkuisi, olisi saunan sijoittaminen voimalaitosrakennukseen. Sen yhteyteen olisi mah- 

44

dollista saada myös turvallinen pulahduspaikka saunasta, voimalaitoksen betonisten rakenteiden väliin jäävään 

”altaaseen”. 

Kankaan kohdalla Tourujoen varrelle sijoittuu tulevaisuudessa myös erilaisia palveluita vanhan paperitehtaan 

ympäristöön. Tavoitteena on mm. Piippurannan aukion yhteyteen sijoittuva kahvila terasseineen. Myös Kansalaispuiston 

yhteyteen voidaan mahdollistaa esim. kahvila- tai jäätelökioskityyppistä toimintaa. 

6.3 Reittiyhteyksien parantaminen 

6.3.1 Kaupungin virkistysreittiverkosto 

Tourujoen varren reitistöt – nykyiset sekä uudet suunnitellut yhteydet – parantavat virkistysreittiverkostoa 

merkittävästi koko kaupungin tasolla. Uudet visiot esim. pyöräilyn laatukäytävistä sekä virkistystä palvelevista 

ranta- ja jokiraiteista on esitetty myös kaupungin yleiskaavassa. 

Kuva 48. Ote 10.11.2014 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan kartasta 6 Täydennysrakentaminen ja 

kestävä liikkuminen (punaiset pyöräilyn pääreittejä, siniset pyöräilyn aluereittejä, vihreä vinoviivarasteri Kehä 

Vihreä ja turkoosi katkoviiva Kehä Siniset). 

45

6.3.2 Tourujoen jokiraitti 

Tärkein tavoite suunnittelualueen reittien osalta on yhtenäisen virkistysreitin rakentaminen joen vartta seuraillen 

Jyväsjärven rantaraitilta Palokkajärven ja Tuomiojärven rantaraiteille. Kyseinen jokiraitti on nostettu tavoitteeksi 

myös kaupungin viherpolitiikassa osana koko Kehä Vihreän kehittämistä sekä vasta hyväksytyssä yleiskaavassa. 

Kuva 49. Tourujoen jokiraitin tavoitteellinen sijainti. 

Reitti vaihtaa joen puolta ainakin kahdesti. Palokkajärveltä Kankaalle jokiraitti kulkee joen länsipuolta. Kankaankadun 

kohdalla se pujahtaa itäpuolelle, ja kulkee Kankaan alueen puolella. Uuden kevyen liikenteen sillan, 

Baanan sillan kohdalla jokiraitti vaihtaa taas puolta. Loppuosan matkasta tavoitteena on saada jokiraitti kulkemaan 

joen länsirannalla. 

Alaosassa Tourujokea jokiraitin sijainnille on kuitenkin vielä vaihtoehtoja, sillä osuus Tourulantieltä Jyväsjärven 

rantaraitille on haastava. Vaikein ratkaistava kysymys on rautatien alittaminen tai ylittäminen. Vaihtoehdot on 

esitetty kuvassa 49. Vaihtoehto 1 on ns. perusvaihtoehto, jossa jokiraitti kulkisi joen länsirantaa rautatiesillan 

yli/ali (mikä vaatisi joko korkean ylikulkusillan tai muutoksia itse rautatiesiltaankin, ja on korkeintaan todella 

pitkän tähtäimen vaihtoehto). 

46

Muut alaosan vaihtoehdot ovat vaihtoehto 2, jossa jokiraitti tulisi Nahkurinkujan sillalta joen länsirantaa Ramoninkadulle, 

ja kulkisi tämän jälkeen Heikinkadun varteen. Vaihtoehdossa 2a jokiraitti kulkisi nykyistä Heikinkadun 

sillan länsireunaa, kun taas vaihtoehdossa 2b jokiraittia varten toteutettaisiin lisäsilta reittiä varten Heikinkadun 

itäpuolelle, ja rautatien ylityksen jälkeen jokiraitti palaisi joen rantaan. 

Vaihtoehto 3 on reitti, jossa jokiraitti vaihtaisi puolta Nahkurinsillan kohdalla, ja kulkisi tästä alajuoksulle joen 

itärantaa. Vaihtoehdossa 3a tämä reitti palaisi Ramoninkatua takaisin länsipuolelle Heikinkadun varteen. Vaihtoehdossa 

3b jokiraitti kulkisi joen vartta Ramoninkadun sillan ali, ja kulkisi rautatien ali tai yli (mikä myös on 

kallis ratkaisu ja siksi todennäköisesti sen toteutuminen on melko kaukana tulevaisuudessa). 

Kuva 50. Tourujoen alajuoksulla jokiraitin linjaukselle on vielä useita vaihtoehtoja. 

Jokiraitin vieminen rautatiesillan alitse, on hyvin haasteellista. Kivääritehtaan kaavoituksen yhteydessä on tutkittu 

mahdollisuutta alittaa rautatie joen itäpuolella alikululla. Yksi mahdollisuus on myös rautatien ylittäminen, 

tosin ylikulkusillasta tulisi korkea ja siten maisemassa varsin massiivinen ja hallitseva. Joka tapauksessa 

ensi vaiheessa raitti on opastettava kulkemaan Heikinkadun kautta Jyväsjärven rantaraitille. Tulevissa maankäytön 

ja liikenteen järjestelyissä voi pitkällä tähtäimellä toki avautua mahdollisuuksia raitin sijoittumiselle 

toisin, ja maankäytön suunnitelmissa ei tulisi sulkea vielä erilaisia vaihtoehtoja pois. Esim. parhaillaan on käynnissä 

Heikinkadun varrella (Ramoninkadun ja Heikinkadun kulmassa) asemakaavamuutos, jossa pyritään ottamaan 

huomioon jokiraitin mahdolliset tulevaisuuden jatkokehittämisajatukset. 

47

Kuva 51. Rautatien silta, joka on niin matala, että jokiraitin mahduttaminen sen alitse on teknisesti hyvin haastavaa. 

Tourujoen jokiraitin alaosan sijainti joen länsi- tai itärannalla riippuu siis rautatiesillan alituksen tai ylityksen 

lopullisesta ratkaisusta, joka tapauksessa molemmille rannoille on tavoitteena luoda jonkin tasoinen reitti välillä 

Tourulantie – Ramoninkatu. Kivääritehtaan kaavoituksen yhteydessä tutkittiin joen itärannan reittiä paaluilla 

seisovana teräsritiläratkaisuna, jonka avulla reitti saataisiin sovitettua ahtaaseen ja jyrkkään joenrantaan aiheuttamatta 

siihen suuria pengerryksiä ja muokkauksia. Joen länsirannalla reitille on jo suurimmalta osin tasainen 

sopiva paikka, pieni osa reitistä heti Ramoninkadun pohjoispuolella sijoittuu varsin kapeaan pätkään, jossa 

jouduttaisiin mahdollisesti toteuttamaan reitti myös esim. teräsritilänä. 

Kuva 52. Kivääritehtaan kaavoituksen yhteydessä tutkittiin joen rannassa kulkevan reitin toteuttamista paaluilla 

kulkevana teräsritilärakenteena. Havainnekuva viheryleissuunnitelmasta (VSU maisema-arkkitehdit Oy). 

Niiltä osin, missä jokiraitti on jo olemassa, tarvitaan raitin palvelutason nostamista nykyisestä. Valaistusta ei 

ole mm. aivan jokiraitin pohjoispäässä eikä myöskään välillä hautausmaa – Tourulantie. 

Jokiraitti tulee olemaan sorapintainen, kauttaaltaan valaistu sekä talvikunnossapidetty. 

48

6.3.3 Baana ja Tourujoen uusi kevyen liikenteen silta 

Kankaan suunnittelun yhteydessä on suunniteltu uutta ”baanaa” eli nopean pyöräilyn väylää keskustasta Kankaan 

kautta Seppälään. Baanasta on laadittu aluevaraussuunnitelma koko matkalle (ks. kuva 16). Baana kulkisi 

Kankaalta keskustaan uuden, Tourujoen yli kulkevan sillan kautta. Baana on osa laajempaa Jyväskylän kaupungin 

pyöräilyverkoston tavoiteverkkoa, ja se parantaa huomattavasti koillisen suunnan pyöräilyolosuhteita. 

Baanalta pääsee jatkossa sujuvasti myös Tourujoen jokiraitille Kankaan kohdalta, siten se muodostaa myös 

tärkeän virkistysreittiyhteyden. 

Baanan on tavoitteena olla varsin leveä (poikkileikkaus jopa 7 m), ja siinä on kaistat eri suuntiin kulkeville pyöräilijöille, 

sekä oma kävelijöille varattu kaista. Baana on asfaltoitu, valaistu ja talvikunnossapidettävä väylä. 

Kuva 53. Periaatepoikkileikkauskuva Baanasta. 

Kuva 54.Tourujoen uuden kevyen liikenteen sillan periaatteellinen sivukuva Kankaan yleissuunnitelmassa esitetyllä 

tavalla. 

49

6.3.4 Lähireitit 

Tourujoen varren reitistön kehittämiseksi on esitetty myös muita uusia reittiyhteyksiä. Nämä ovat tyypiltään 

ns. lähireittejä. Osa niistä on yhteyksiä isompien reittien välillä ja siten talvikunnossapidettyjä ja valaistuja. 

Pääosa lähireiteistä on laatutasoltaan vaatimattomampia, ja ne on tarkoituskin toteuttaa kevyempirakenteisina, 

jotta ne sopeutuvat herkkään ympäristöön. Reittien luonnehdinnat, talvikunnossapito- ja valaistustavoitteet 

on esitetty kuvissa 55 ja 63. 

Kuva 55. Virkistys- ja pyöräilyreittien tavoitteellinen luokitus Tourujoen alueella (mustat aluereittejä sekä pyöräilyn 

pääreittejä, ruskeat lähireittejä, vihreä luontopolku) 

Merkittävimpiä uusia lähireittejä ovat Kankaanrannan ja Ailakinkadun kohdalle esitetyt uudet lähireittiyhteydet, 

jotka yhdistyvät etelässä edelleen Kansalaispuiston alueelle kulkeville reiteille. Kankaanrannan ja Ailakinkadun 

uudet reitit liittyvät kiinteästi Ailakinkadun kohdalle joen mutkaan suunniteltuihin eroosionsuojaustoimenpiteisiin 

(ks. kappale 6.10). Joen vesirajaan suunnitellun penkereen päälle voidaan toteuttaa kevyt polku. 

Sieltä se nousee Ailakinkadun kohdalla uuden sillan alta Baanalle, ja toisaalta reittiä jatkaa sillalta myös Kinakujalle 

sekä Kinakujan sillan alta uuteen Kansalaispuistoon. 

50

Kuvat 56. Nykytilan kuva Ailakinkadun kohdalta joen itärannalla kulkevasta polusta. Olemassa olevia reittejä 

pyritään hyödyntämään reittien sijoittelussa mahdollisimman paljon. 

Kansalaispuistosta on tarkoitus jatkua joen itärannalla reitti tulevan Kivääritehtaan alueelle ja Ramoninkadulle. 

Tämä osuus voi myös olla osa varsinaista Tourujoen jokiraittia (ks. enemmän kappaleessa 6.3.2). 

Luonnonsuojelualueen halki kulkeva luontopolku säilyy, mutta pitkällä tähtäimellä sen kunnostamiseksi tulisi 

miettiä esim. mahdollisia teräsritilöistä toteutettuja osuuksia niille kohdille, missä polku kulkee nykyisin ”puusilloilla”. 

Näitä osuuksia joudutaan melko usein korjaamaan, koska maaperän ominaisuuksista ja eroosiosta 

johtuva maan paine ja liikkuminen aiheuttaa rakenteiden rikkoutumista. 

Kuva 57. Luontopolun puurakenteisia ”siltaosuuksia” voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti toteuttaa kuvan 

kaltaisina teräsritilärakenteina. 

Luontopolun rakentamista säätelee luonnonsuojelualueen rauhoitusehdot, joiden mukaan alueelle saa mm. 

rakentaa kevyen polun, jonka leveys voi olla maksimissaan 1,5 metriä leveä. Luontopolun muita rakenteita ja 

51

opastauluja uusitaan myös tarpeen mukaan. Opastuksen osalta voi koko Kehä Vihreän kehittämisen myötä 

syntyä vielä uusia ajatuksia, joiden perusteella myös tätä raporttia päivitetään luonnosvaiheen jälkeen (ks. 

enemmän opastuksesta kappaleessa 6.7). 

Kansalaispuiston osalta on yhtenä ajatuksena toteuttaa sinne lyhyt ”aistireitti”. Se tarjoaisi lyhyen ja mahdollisimman 

esteettömän reitin, jonka varrella tarjoutuisi esim. kasvillisuuden ominaisuuksien (värit, tuoksut), taiteen, 

rakenteiden ja kalusteiden sekä itse joen kautta erilaisia aistielämyksiä. Tavoitteena on reitti, joka tarjoaa 

elämyksiä myös esim. näkövammaisille. Aistireitti tullaan ideoimaan ja suunnittelemaan Kansalaispuiston 

suunnittelun yhteydessä (ks. Kansalaispuistosta enemmän kappaleessa 6.2.1). 

6.3.5 Sisääntulo- ja solmukohdat 

Suunnittelussa on tunnistettu erityisiä solmukohtia, jotka ovat tärkeitä alueen orientoitavuuden sekä tunnistettavuuden 

kannalta. Osin nämä solmukohdat sijaitsevat myös itse suunnittelualueen ulkopuolella, eli ne ovat 

paikkoja, joista lähtee reitti kohden Tourujokea. Näitä paikkoja ja niiden opastusta on syytä korostaa. Myös 

muilla ympäristöön kohdistuvilla kehittämistoimilla, kuten rakenteilla, materiaaleilla, istutuksilla, valaistuksella 

ja taiteella voidaan näitä kohteita edelleen korostaa. Solmukohtien osalta tulee teettää jatkossa tarkempaa 

kohdekohtaista suunnittelua. 

Tärkeä solmukohtien sarja on Tourujoen pohjoispäässä. Tourujoelle pääsyä tulisi korostaa niin Saarijärventien 

varrella, Tuomiojärven ja Palokkajärven rantaraittien varrella kuin itse Tourujoen jokiraitilla Koskenharjun kentän 

tuntumassa. 

Kuva 58. Kuvassa näkyvä solmukohta (reittien risteyskohta Tourujoen rannassa Koskenharjun kentän pohjoispäässä) 

on nykyisellään epämääräinen, huonosti opastettu eikä jokikaan juuri näy Saarijärventien suunnasta 

lähestyttäessä. 

Toinen tärkeä solmukohta on Kankaankatu, sekä sen risteysalueet Puistokadulla ja Lohikoskentiellä, sekä Kankaalle 

johtavan sillan seutu. Teiden ja katujen risteysalueille sijoitetaan vähintään opasteet Tourujoelle ja Kankaalle. 

Kankaan sillan ympäristön tarkempi suunnittelu tapahtuu Kankaankadun asemakaavan toteuttamiseen 

liittyen. 

52

Kuva 59. Kankaankadun asemakaavan yhteydessä ideoitiin yhtä tärkeää Tourujoen ja Kankaalle saapumisen 

solmukohtaa. 

Merkittävä uusi solmukohta syntyy uuden Tourujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan kohdalle. Siihen liittyy 

myös tarve tarkastella hieman laajemmalta saapumista keskustasta Kankaalle, eli tulevan baanan linjausta, 

luonnetta ja siihen liittyen ympäristön käsittelyä. Tältä alueelta on tarkoitus käynnistää erillinen jatkosuunnittelu 

vuonna 2015. 

Solmukohtana kehitettävä on myös Kinakujan sillan ympäristö, jonka yhteydessä tulee erityisesti kehittää joen 

itärannalla uusien reittien ja tulevan Kansalaispuiston liittymistä sillan kautta kulkevaan reittiin. Myös sisääntulo 

Tourulantieltä Kansalaispuistoon vaatii tarkempaa ideointia. Nämä tulee liittää osaksi Kansalaispuiston 

suunnittelua. Nahkurinkujan sillan suunnalta Kansalaispuiston ja Tourujoen sisääntuloa voidaan korostaa myös 

erityisesti ympäristön rakennusten valaisemisella (ks. kappale 6.5). 

Merkittävä solmukohta on myös Veturitalleilta tuleva alikulku, joka liittyy Ramoninkatuun. Käynnistyvässä 

Heikinkadun asemakaavan muutoksessa tulee pohtia tämän solmukohdan luonnetta tarkemmin. Tulevaisuudessa 

myös Kivääritehtaan puolella, joen itärannalla tulee maankäyttö muuttumaan, ja tässä yhteydessä tulee 

ottaa huomioon myös tämä tältä suunnalta tärkeä Tourujoen solmukohta. 

Ongelmallisin solmukohta on Tourujoen ja Jyväsjärven rantaraitin risteäminen. Koska reitistöä ei ole mahdollista 

vielä pitkään aikaan saada kulkemaan Tourujoen vartta aivan sen alajuoksulla siten, että rantaraitilta olisi 

suora yhteys jokiraitille, tulee Tourujoen havaittavuutta ja jokiraitille opastusta kehittää tätä ennen Heikinkadun 

kautta. 

6.4 Maisemakuva ja näkymät 

Tourujoen varren alueet ovat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi varsin sulkeutuneita, ja jopa pusikkoisia. Yleisenä 

tavoitteena erityisesti Tourujoen pohjoispäässä (Kankaalta pohjoiseen) sekä luonnonsuojelualueesta etelään 

on näkymien avaaminen siellä, missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista (esim. reittien varsilta). 

Pohjoispäässä joen näkyvyyttä nykyiseltä jokiraitilta joen länsirannalla parannetaan raivaamalla pusikkoa sekä 

poistamalla puustoa. Kuitenkin valtatien sekä Lohikoskentien tuntumassa säästetään puustoa, joka on tärkeä 

mm. ilman epäpuhtauksien suodattajana. Alueen hoitotasoa pyritään parantamaan yhteistyössä asukkaiden 

kanssa. Hoitoluokituskarttaan (ks. kappaleessa 6.9.2) merkityistä hoitoluokista näkymiä avataan erityisesti 

avoimet alueet ja näkymät –luokan alueilla (B4) sekä puustoisella rantavyöhykkeellä (E1). 

53

Kuva 60. Ailakinkadun kohdalla, joen itärannalla on tulevan uuden lähireitin varressa vielä suhteellisen avoimena 

säilyneitä alueita, joita on tarkoitus jatkossa hoitaa avoimina niittyinä. 

Tarkemmin kasvillisuuteen kohdistuvat raivaus- ym. toimenpiteet on esitetty kappaleessa 6.9 (luonnonhoidolliset 

toimenpide-ehdotukset). 

6.5 Valaistus 

6.5.1 Yleistä Tourujoen varren valaistuksen kehittämisestä 

Tourujoen alueella on valaistuksellisesti erilaisia tavoitteita eri osa-alueilla. Tärkeää on myös määritellä alueet, 

joilla valaistusta ei ole tai se on hyvin vähäistä. Tourujoen luonnonsuojelualue sekä siellä kulkeva luontopolku 

ovat kokonaisuutena osa-alue, jolle ei esitetä minkäänlaista valaistusta. Valaistuksen kannalta erityinen huomioon 

otettava laji on lepakko (ks. enemmän kappaleessa 6.9.5). 

Valaistuksen kehittämisen periaatteet voidaan jakaa yleisvalaistuksen parantamiseen (erityisesti reittien valaistus), 

kohdevalaistukseen (esim. puiden valaistus) sekä erikoisvalaistukseen (esim. pysyvät valoinstallaatiot). 

Tourujoki, osana Kehä Vihreää, on erityiskohde, jolle halutaan luoda myös valaistuksellisesti tunnistettava ilme. 

Näitä periaatteita määritellään parhaillaan tekeillä olevassa Kehä Vihreä –selvityksessä. Tourujoen kehittämissuunnitelmaa 

täydennetään luonnosvaiheen jälkeen Kehä Vihreä –selvityksen periaatteiden mukaiseksi. 

Tourujoen alueella valaistuksen tavoitteena on luoda tunnelmallinen, viihtyisä, esteetön ja turvallisen tuntuinen 

pimeän ajan tila. Tilasarjat muodostuvat valaistusta väylästä, valaistuista horisonttipisteistä, valotaiteesta 

ja valaistuskohteista. Yksi valaistuksellinen ulottuvuus on myös väliaikainen valaistus, mm. Valon Kaupunki – 

tapahtumien yhteydessä järjestettävien Tourujoen yö ja Valo virtaa –tapahtumissa toteutettavat valoinstallaatiot. 

54

Kuva 61. Valoinstallaatioteos Valo virtaa –tapahtumasta Tourujoelta 2013 (Kuva: Jiri Halttunen). 

Erityisiä uusia valaistavia aluekohteita ovat Kankaan alueen lisäksi Kansalaispuisto Matara sekä Koskenharjun 

kentän valaistuksen kehittäminen. Kankaan alueelle on laadittu valaistuksen yleissuunnitteluperiaatteet, ja 

myös alueen asemakaavoissa on esitetty erityisiä valaistusmääräyksiä. Uutena kaavakohteena myös Kankaankadun 

kaavassa on esitetty mm. julkisivuvalaistuksia. Kansalaispuisto Mataran valaistusperiaatteet tarkentuvat 

jatkosuunnittelussa. 

Erityisiä valaistavia kohteita alueella ovat myös ns. solmukohdat eli erilaiset tärkeät reittien risteämiskohdat 

sekä kohdat, joista ”saavutaan” alueelle. Näissä sijaitsee usein myös alue- ja reittiopasteita, joiden osalta on 

tärkeää myös hyvä valaistus. Solmukohdista on kerrottu enemmän kappaleessa 6.x. 

55

6.5.2 Kevyen liikenteen reittien ja puistokäytävien valaistus 

Nykyinen sekä tulevaisuuden tavoitteellinen, reittien ja kevyen 

liikenteen väylien valaistustilanne (Tourujoen alueelta) on esitetty 

kuvissa 62 ja 63. 

Kuva 62. Tourujoen alueen nykyinen reittien ja katujen valaistustilanne 

(keltaiset valaistuja, vaaleanpunaiset ei-valaistuja). 

Kuva 63. Tourujoen alueen tavoitteellinen reittien ja katujen valaistustilanne 

(keltaiset valaistuja nykyisiä ja uusia reittejä, punaiset 

uusia valaisemattomia reittejä).Valaistut reitit ovat myös talvikunnossapidettyjä 

reittejä. 

Tourujoen varrelle on tavoitteena kehittää ns. Tourujoen raitti. Sen on tavoitteena olla valaistu ja talvikunnossapidettävä. 

Jokiraitti kulkee joen vartta pitkin, vaihtaen välillä joen puolta. Yläpäässä valaistu jokiraitti kulkee 

joen länsirannalla, Kankaan kohdalla se kulkee joen itärannalla. Jokiraitti vaihtaa taas puolta uuden Baanan 

kohdalla ja kulkee alapäässään taas joen länsirannalla. Nahkurinkujasta etelään vaihtoehtona tutkitaan edelleen 

myös jokiraitin viemistä itäpuolelta. 

Baanalla tulee olemaan oma tunnistettava valaistusilme, jota ei tässä yhteydessä ole vielä tarkemmin suunniteltu. 

Muista lähireiteistä valaistuja ovat lähinnä ne yhteydet, jotka toimivat yhteysreitteinä kaduilta ja lähialueilta 

jokiraitille ja baanalle. 

56

6.5.3 Siltojen ja katujen valaistus 

Suunnittelualueelle ja sen tuntumaan sijoittuvat kadut ovat kaikki jo valaistuja. Joen ylittävien siltojen osalta 

esitetään niiden korostamista valaistuksellisin keinoin. Erityisesti Lohikoskentien sekä Tourulantien sillat valaistaan 

näyttävämmin, pysyvin valoinstallaation keinoin. Muita siltoja tuodaan hienovaraisen valaistuksen keinoin 

myös esille. 

Kuva 64. Kinakujan sillan nykyinen valaistus. 

Kuvat 65-66. Ideakuvia siltojen valaistukseksi (kuvat Annukka Larsen). 

6.5.4 Rakennusten valaistus 

Kehittämissuunnitelmassa esitetään joidenkin Tourujoen ja erityisesti sen solmukohtien (ks. enemmän kappaleessa 

6.3.5) tuntumaan sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien valaisemista. 

Suunnittelualueella on joitakuita teknisiä rakennuksia, pumppaamo ja muuntamoita, joita esitetään korostettava 

valaistuksellisesti (pohjoisosan pumppaamo, Kankaankadun vanha muuntamorakennus sekä muuntamo 

Nahkurinsillan vieressä). 

Myös Mataran alueen valaistusta olisi syytä kehittää, sen suunnittelu voidaan kytkeä osaksi tulevan Kansalaispuiston 

valaistusta. 

57

Kuva 66. Tourukadun ja Tourulantien liittymiskohdassa 

sijaitsevan kerrostalon seinään voisi projisoida jotainsen 

seinään, mikä toisi yhtä tärkeää Tourujoen sisääntulokohtaa 

esille myös pimeään aikaan. (© Blom, kuvan kopiointi 

kielletty). 

6.5.5 Muita valolla korostettavia kohteita 

Muita korostettavia kohteita ovat jokiraitin varrella valolla esiin nostettava puut tai puu ryhmät. Jokiraitin pimeän 

ajan orientoituvuuden kannalta esitetään, että reitin horisontaalipisteistä (eli esim. reitin mutkan kohdalla) 

näkyviä puita tai puuryhmiä valaistaan. Näitä ei ole vielä tarkemmin suunnitelmassa esitetty, koska vasta 

alueen suunniteltujen raivausten jälkeen voidaan sanoa, mitä puita voidaan ja kannattaa esittää valaistaviksi. 

Oheisessa kuvassa x on Kankaalta pohjoiseen jokiraitin varrelta esimerkinomaisesti esitetty keltaisin nuolin 

näitä tutkittavia näkymäsuuntia. 

Kuva 67. Puiden tai puuryhmien valaistusmahdollisuuksia 

tutkitaan jatkosuunnittelussa siten, että 

ne tukisivat reitillä kulkijan orientoituvuutta. Kuvassa 

esitetty esimerkinomaisesti näkymäsuuntia 

Koskenharjun kentän ja Kankaan väliseltä jokiraitin 

osuudelta. 

58

Kuvat 68 - 69. Ideakuvia puiden ja muun ympäristön valaisemisesta (kuvat Annukka Larsen). 

6.5.6 Valaistustekniikka 

Alueen reiteillä käytetään yhtenäistä valaisinmallistoa, johon kuuluu pylväsvalaisin, matalampi pollarivalaisin ja 

erikoisvalaistuskalusteita, kuten valopenkkejä. Mallistoa sitoo yhteneväinen väritys. Mallisto voi Kankaan alueella 

olla laatutasoltaan hieman korkeampi kuin muualla Kehä Vihreällä. 

Teknisesti valaisinlaitteet ovat kestäviä ja optiikaltaan häikäisemättömiä. Valoa ei suunnata taivaalle vaan kohdistetaan 

kohteeseensa. Valon väri on valkoinen. Valaistusluokka on K4 – K5. 

6.6 Kalusteet ja varusteet 

Tourujoen alueelle esitetään lisättäväksi erityisesti 

jokiraitin varrelle penkkejä sekä roskakoreja 

(ks. kuva 70). Kankaan lisäksi niitä esitetään 

yläpäähän kolmeen kohtaan sekä Kankaasta 

etelään kahteen kohtaan. Myös Kansalaispuistoon 

tulee istuskelupaikkoja. 

Penkkien ja roskakorien tyyli tarkentuu jatkosuunnittelussa. 

Muita erityisiä rakenteita ovat ainakin kolme 

uutta, oleskeluun ja esim. kalastukseen tarkoitettua 

laituria. Yksi niistä sijoittuu Kankaasta 

pohjoiseen n. Koskenharjun kentän tienoille, 

yksi Kankaan oleskelupuistoon sekä yksi Kansalaispuistoon. 

Ajatuksena on, että ne voisivat olla 

rannan suuntaisia, pitkittäisiä rakenteita. Nykyiset 

epäviralliset laiturirakennelmat poistetaan. 

Kuva 70. Tourujoen jokiraitin varrelle ehdotetut, 

alustavat uudet penkkien ja roskakorien paikat 

(punaiset pisteet). 

59

Kuva 71. Ideakuva puisesta laiturirakenteesta Tukholmasta, jonka kaltainen voitaisiin toteuttaa Kankaan oleskelurantaan. 

Kansalaispuistoon ja Kankaalle on tavoitteena saada monipuolisempia oleskelurakenteita, niiden määrä, luonne 

ja tyyli tarkentuvat jatkosuunnittelussa. 

6.7 Opastus 

Tourujoen alueen opastusta tulee kehittää määrätietoisesti ja osana laajempaa kokonaisuutta. Parhaillaan on 

käynnissä selvitystyö koko Kehä Vihreän kehittämisen periaatteista, joiden pohjalta myös tässä kehittämissuunnitelmassa 

esitettyjä ajatuksia koskien esim. opastusta tullaan tarvittaessa päivittämään. 

Tourujoen opastus ei liity pelkästään Kehä Vihreän opastuksen periaatteisiin vaan myös laajemmin koko keskustan 

ja Kankaan opastuksen kehittämiseen. Mahdollisesti tältä osin voi käynnistyä myös erillinen selvitys 

opastuksesta (esim. keskustan kehittämishankkeen osana). Opastuksen kehittämisessä on tarve pohtia asiaa 

myös käyttäjä- ja palvelulähtöisesti. Minkälaisia opasteita tarvitsee esim. osin jokiraittia työmatkallaan tai asiointimatkallaan 

hyödyntävä asukas, mitä kaipaa virkistyskäyttäjä vapaa-ajallaan tai minkälainen opastuksen 

tulisi olla harvoin alueella käyvän matkailijan kannalta Opastuksen jatkosuunnittelun kannalta on vielä olennaista 

tunnistaa kaikki ne kohteet niin Tourujoella kuin muuallakin kaupungissa, joita tulisi opastuksessa ottaa 

huomioon mm. eri käyttäjien kannalta. Erityisesti on tunnistettava ne välttämättömät kohteet, jotka on ainakin 

opasteissa otettava huomioon. 

Keskustan alueella on toteutettu vuonna 2014 opastuksen uusimisia, jotka voivat antaa lähtökohdan myös 

muiden alueiden opastuksen ilmeelle. 

Opastus jaetaan alueopasteisiin, kohdeopasteisiin ja suuntaopasteisiin. Alueopasteet ovat suurempia opastetauluja, 

joissa voidaan kertoa esim. koko Tourujoesta tai sen osa-alueesta. Ne sijoitetaan esim. solmukohtiin, 

joiden kautta alueelle saapuu suurin osa käyttäjistä (ks. solmukohdista enemmän kappaleessa 6.x). Alueopaste 

sisältää tyypillisimmillään esim. alueen tai osa-alueen kartan, tietoa historiasta ja nykytilasta sekä alueelta 

löytyvien reittien ja kohteiden esittelyä. Mahdollisesti esim. Kankaalle on syytä harkita vielä mittavampaa 

koontiopastetta, jossa Tourujoki olisi osa laajempaa opastuspalvelua. 

60

Kuva 72. Paikat, joihin esitetään sijoitettavan ns. alueopasteet (violetit pisteet). 

Kohdeopasteet ovat esim. reitin varrella sijaitsevia pienempiä opastetauluja, jotka kertovat juuri sen kohteen 

tai alueen historiasta tai nykytilasta. Kohdeopasteet voivat olla perinteisiä opastekylttejä, mutta mm. tolppiin 

sijoitettuja QR-koodiopasteita voitaisiin harkita Tourujoella. Luontopolun lisäksi erityisiä kohdeopasteita on 

tarkoitus tulla myös jokiraitin ja mahdollisen aistireitin varrelle. Sopivia aiheita opasteisiin ovat Tourujoen vaiheet 

ja kunnostusperiaatteet (mikäli kunnostukseen päädytään), alueen kulttuurihistoria ja rakennusperintö ja 

Kankaalla mm. alueen tehdashistoria. 

Kuva 73. QR-koodia voitaisiin hyödyntää Tourujoen kohdeopastuksessa. Kokeile 

tätä! 

(Tietoa QR-koodista: http://www.qr-koodit.fi/qr-koodi) 

61

Suuntaopasteet ovat tienviittamaisia opasteita, joiden tavoite on kertoa kulkijalle, mihin suuntaan esim. risteyskohdissa 

tulee kääntyä, jotta pääsee haluamaansa paikkaan. Suuntaopasteiden tulee muodostaa palveluiden 

ja kohteiden välille katkeamaton verkosto, jotta reitillä tai kohteeseen kulkija ei pääse missään vaiheessa 

eksymään reitiltään. Suuntaopasteet voidaan myös jakaa kahteen tasoon: 

- isompiin suuntaopasteisiin, joissa on useamman kohteen nimet, suunnat ja etäisyydet ja 

- pienempiin ohjaaviin opasteisiin, joissa opastetaan vain yhteen kohteeseen. 

Suuntaopasteissa voisi olla oma persoonallinen ilme, logo tai väritys esim. jokiraitin, baanan tai luontopolun 

opastuksen osalta. Opasteiden ei myöskään tarvitse olla aina välttämättä perinteisiä kylttejä. 

Opasteissa tulee ottaa huomioon myös esteettömyys, joka voidaan toteuttaa äänen tai kohokuvioiden avulla. 

Kuvat 74-77. Ideakuvia erilaisista opasteista. 

6.8 Taide 

Tourujoki osana Kehä Vihreää on tunnistettu yhdeksi aluekokonaisuudeksi, jonne sijoitetaan suunnitellusti 

taidetta tai jossa toteutetaan väliaikaisia taideprojekteja. 

Erityisiä taiteen sijoituspaikkoja Tourujoen alueella ovat ainakin: 

- Kankaan alue 

- solmukohdat (esim. reittien risteyskohdissa, ks. enemmän kappale 6.x) 

- Kansalaispuisto Matara 

- siltojen alusalueet ja mahdolliset muut ”epäpaikat” 

Edellä luetellut kohteet sopivat erityisesti pysyvän taiteen sijoittumiseen. ”Epäpaikkoja” tosin voitaisiin nimenomaan 

käyttää myös väliaikaisen taiteen paikkoina, niiden mahdollisen väliaikaisen luonteenkin vuoksi (esim. 

Heikinkadun tai Kivääritehtaan tulevat tonttialueet). 

Väliaikaista (ympäristö)taidetta voidaan sijoittaa hienovaraisesti myös niille alueille, joille muutoin ei luonnonarvojen 

takia voida osoittaa juuri ympäristöä muuttavia toimenpiteitä. Tällöin taiteen tulee kunnioittaa 

alueen luonnon arvoja, ja olla jättämättä ympäristöön pysyviä jälkiä. Mallina voi käyttää esim. Kuokkalan kartanon 

lähistölle vuonna 2014 toteutettua väliaikaista Lumoava metsä –ympäristötaideteoskokonaisuutta, jossa 

taideteoksia toteutettiin puihin esim. virkkaamalla, alueen rikkakasveja hyödyntäen tai ripustaen puiden oksiin 

kevyitä kehyksiä ja valokuvia. 

62

Pysyvät taideteokset alueella valaistaan. Joku tai jotkut teoksista ovat valotaideteoksia. Alueen valaistavien 

kohteiden eli rakennusten, puiden ja siltojen valaistuksessa ja kalusteissa voi myös olla valotaiteen elementtejä 

kuten rakenteellisia valokuvioita, projisointeja tai erityisiä värisävyjä. 

Kuvat 78-79. Kuokkalan kartanon lähelle ympäristöluotsien kanssa v. 2014 toteutettuja Lumottu metsä – 

ympäristötaideteoksia (Kuvat: Hannemari Laitinen ja Hanna Veander). 

6.9 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset 

6.9.1 Yleisperiaatteet 

Luonnonhoidollisilla toimenpiteillä Tourujoen varressa tavoitellaan jokinäkymien avauksia sekä suurruohoisten 

alueiden hoitamista niittotoimenpitein. Paikoin on tarkoitus myös edistää aktiivisesti avointen alueiden lajistollista 

monimuotoisuutta luomalla edellytyksiä niittykasvillisuudelle. Tourujokivarresta löytyy sekä kuiville ja 

tuoreille/kosteille niityille soveltuvia aloja. 

Tourujoen rantavyöhykkeistä on tarkoitus muodostaa hoitointensiteetiltään vaihtelevia alueita niin, että jokivarressa 

on sekä luonnontilaisia, monimuotoisuutta turvaavia alueita ja nykytilaan nähden hoidetumpia alueita. 

Tourujoen eroosioherkät rinnealueet muodostavat reunaehdon puuston käsittelylle alueella. Luonnonhoidollisia 

toimenpide-ehdotuksia ei esitetä lainkaan rinnealueille, jossa puusto ja pensaat sitovat juuristollaan maaainesta. 

Maisemaraivaukset kohdistuvat alueille, joissa ei ole eroosioriskiä. 

6.9.2 Hoitoluokitus 

Tourujokivarren viheralueet luokiteltiin hoitoluokkiin, jotka kuvaavat alueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon 

laatutasoa. Hoitoluokat on esitetty hoitoluokituskartalla (kuva 80). 

63

Kuva 80. Tourujokivarren hoitoluokituskartta. 

Muiden kuin suojelualueiden (S) sisällä voi olla pienialaisia, intensiivisemmin tai muusta hoitoluokasta poikkeavasti 

hoidettuja alueita esim. solmukohtien ympäristössä tai oleskelupaikkojen yhteydessä. Puustoinen 

rantavyöhyke (E1) käsittää nykyluonteeltaan vaihtelevia alueita. Puustoisen rantavyöhykkeen osalta on mahdollista 

avata näkymiä joelle. Rantavyöhykkeen hoidossa huomioidaan maisema-arvojen lisäksi myös monimuotoisuusarvojen 

turvaaminen (ks. enemmän kappaleessa 6.8.7 Toimenpide 2). C3 – suojametsiin sisältyy 

niin liikenneväylien varrella sijaitsevat metsiköt että eroosioherkät rinnemetsät. Eroosioherkissä rinnemetsissä 

ei tehdä metsänhoidollisia toimenpiteitä. Lähivirkistysmetsissä voidaan tehdä harkittuja ja pienialaisia 

näkymänavauksia virkistysreittien varrella. Lähivirkistysmetsissä pyritään turvamaan pysty- ja maalahopuuston 

jatkumo ja puuston eri-ikäisrakenne, sekä tarjoamaan tiheikköjä linnuille ja eläimille. Arvometsä 

on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde, joka on kokonaisuudessaan metsän- 

64

hoitotoimien ulkopuolella. Metsäisille alueille (luokat C1.2., C3, C5 ja E1) ei kohdisteta taloudellisia 

tuotto-odotuksia. 

6.9.3 Luonnonsuojelualue 

Tourujoen luonnonsuojelualue on perustettu kahdessa osassa: pohjoisosa 15.5.1981 (noin 1 ha) ja eteleläosa 

23.5.1991 (noin 2,2 ha). Luonnonsuojelualue on maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä jokivarren ja lehtometsän 

luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkeva luontopolku on suosittu lähivirkistysreitti. Luonnonsuojelualueella 

on kielletty kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti 

kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen, mm. koirien ulkoiluttaminen ja liikkuminen luontopolun ulkopuolella. 

Luonnonhoitotöitä voidaan suorittaa hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti. Tourujoen länsireuna 

suojelualueen kohdalla on eroosioherkkää rinnettä, jota jouduttiin tukemaan mittavin toimenpitein kesällä 

2011 (ELY-keskuksen päätös 9.2.2011) yläpuolisen hautausmaan sortumavaaran takia. 

6.9.4 Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet 

Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Tourujoen luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet sijaitsevat suojelualuetta 

vastapäätä joen vastarannalla. Tälle alueelle keskittyy erityisesti arvokkaita lintu- ja sammallajihavaintoja. 

Metsä on kasvupaikkatyypiltään lehtoa, ja sen jyrkillä jokirinteillä esiintyy monipuolinen, varttunut lehtisekametsä. 

Paikoin rinteessä esiintyy myös hiirenporrasvaltaisen sanaislehdon osuuksia. Alueella on suhteellisen 

runsaasti sekä pysty- että maalahopuuta. Alueen hoitaminen monimuotoisuusarvoja turvaten tukee myös 

luonnonsuojelualueen suojelutavoitteita. 

Alueen kehittämisessä ja metsänhoidossa tulee turvata monimuotoisuusarvot. Lahopuustoa tulee jättää metsään, 

mutta sitä voidaan sijoitella kauemmas poluilta. Metsänhoidollisina toimenpiteinä voidaan tapauskohtaisesti 

harkita huonokuntoisten puuyksilöiden korjuuta ulkoilureitistön varrella sekä yksittäisten maisemanavauksien 

toteuttamista eroosioherkkien rinnealueiden ulkopuolella. 

6.9.5 Erityisten lajien huomioon ottaminen 

Tourujoen valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida lepakoiden erityisvaatimukset valaistukselle. Vettä, 

vesirajaa ja luonnonsuojelualuetta ei valaista. Lisäksi valonlähteiden, valon määrän ja valo-ohjauksen suunnittelussa 

huomioidaan lepakoiden tiedossa olevat erityistarpeet. 

Liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen jokivarressa tulee turvata. Tämä vaatimus korostuu Kansalaistoiminnankeskus 

Mataran edustalle ehdotetun puistoalueen suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikkumiseen soveltuvien 

korkeiden puiden etäisyys toisistaan ei saa ylittää 20-25 metriä puistoalueella. 

Jokivarressa satunnaisesti liikkuvien saukkojen kannalta on tärkeää, että vesirajassa löytyy paikoin kaatuneita 

puunrunkoja ja suojaa tarjoavaa rantakasvillisuutta. Veteen kaatuneet puut ovat tärkeitä myös pohjaeliöstön 

monimuotoisuuden kannalta, joten niiden korjuuta tulee välttää. 

Luonnonsuojelualueen ulkopuolisista uhanalaisista sammallajeista Tourujoen varressa on rantanukkasammalen, 

puistohiippasammalen ja kantohohtosammalen tiedossa olevan esiintymät. Nämä esiintymät sijaitsevat 

alueella, jota on ehdotettu hoidettavan monimuotoisuusarvojen näkökulmasta hoidettavalla lähivirkistysmetsäalueella 

(ks. kohta 6.9.4). Luonnonsuojelualueen ulkopuolisten uhanalaisista putkilokasveista tarkastelualueella 

on havaittu kyläkellukan ja kellotalvikin esiintymät. Nämä esiintymät ovat pienialaisia ja erityisesti kyläkellukan 

osalta huonokuntoisia. Kasvustot sijaitsevat lähivirkistysmetsäksi osoitetulla alueella. 

6.9.6 Vieraslajien torjunta 

Vieraslajien torjunta Tourujokivarressa on tulevien vuosien tärkeä toimenpide. Vieraslajit ovat tällä hetkellä 

uhka myös luonnonsuojelualueen luontoarvoille, sillä niiden esiintymät rajoittuvat tällä hetkellä aivan luonnonsuojelualueen 

rajalle. 

65

Erityisesti jättipalsamin ja karhunköynnöksen torjunnassa koordinoitu talkootoiminta olisi tehokas torjuntakeino. 

Talkootoimintaa olisi mahdollista järjestää esimerkiksi yhteistyössä asukkaiden, luonnonsuojeluyhdistysten 

ja Jyväskylän kestävä kehitys ry JAPAn kanssa. 

Erityisen ongelmallinen vieraslaji torjunnan kannalta on viitapihlaja-angervo, joka on muodostanut laajoja kasvustoja 

rinteisiin. Maa-ainesvaluman takia rinne pitää saada nopeasti peitteiseksi pihlaja-angervokasvuston 

myrkyttämisen tai kaivamisen jälkeen. Viitapihlaja-angervon torjuntaa tulee kokeilla ensin koeluontoisesti 

pienemmällä alueella, jotta saadaan lisätietoa torjunnan onnistumisesta ja pihlaja-angervon korvaavan kasvilajin 

valinnassa. 

Palsamipoppeli ei ole luokiteltu virallisesti vieraslajiksi, mutta sen torjunta on kuitenkin kokemusten perusteella 

suositeltavaa. 

6.9.7 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset 

Luonnonhoidollisina toimenpiteinä ehdotetaan: 

Toimenpide 1. Hopeapajurivistön vähittäinen uusiminen 

Jokivarren hopeapajujen rivistössä (erityisesti Kankaalta pohjoiseen) on joitakin huonokuntoisia puuyksilöitä. 

Hopeapajurivistön uudistamista edistetään oksapistokkain, jolloin varsin tasaikäiseen hopeapajurivistöön 

saadaan luotua myös nuorempaa puustoa. Varttuneiden hopeapajujen korjuu kohdistetaan vain selkeästi 

huonokuntoiseksi arvioituihin yksilöihin. 

Kuva 81. Joen varren iäkkäitä hopeapajuja. 

Toimenpide 2. Jokinäkymien avaus. 

Jokinäkymien avaus jokiraitin suuntaan raivaamalla erityisesti nuorempaa puustoa. Toimenpide kohdistetaan 

hoitoluokituksen E1- alueelle, ja kohdistetaan erityisesti Kankaan alueen pohjoispuolisille, puustoisille 

rantavyöhykkeille. Raivauksessa huomioidaan liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen jokivartta pitkin. 

Puustoa jätetään myös kasvamaan paikoitellen puuryhmiksi rantaan. Tervaleppä jätetään raivaamatta ja 

66

aivaamisessa tähdätään mahdollisimman sekapuustoiseen lopputulokseen. Maisemaraivauksien tarvetta 

täsmennetään Tourujoen uoman kehittämistä koskevan päätöksen jälkeen. 

Myös lähivirkistysmetsissä voidaan tehdä harkittuja ja pienialaisia jokinäkymänavauksia virkistysreittien 

varrella. 

Toimenpide 3. Niittyalojen perustaminen 

Koskenharjun kentän edustalla (rannan ja kevyen liikenteen väylän välissä) on ala, jossa on jo nyt niittykasvillisuutta. 

Tälle alalle ehdotetaan kylvettäväksi niittykasvisiemeniä (lajistona mm. harakankello, käenkukka, 

purtojuuri, ruusuruoho, ahomatara ja nurmikaunokki). Maan pinta rikotaan siemenkylvövaiheessa. Hoitona 

niitto kerran kesässä, niittykasvien kukittua (elokuussa). Etenkin alkuvuosina niittotähteen korjuuta suositellaan 

käytössä olevien resurssien puitteissa. 

Tuoreen/kostean niityn alaa ehdotetaan perustettavaksi Tourujoen itärannalle Ailakinkadun kohdalla. Niityn 

perustamisen yhteydessä olemassa olevaa nuorempaa puustoa ja pensaikkoa voidaan raivata avoimien 

kasvupaikkojen luomiseksi. Raivauksen yhteydessä on hyvä rikkoa myös maanpintaa, jotta niittykasveille 

saadaan hyviä itämispaikkoja. ja avointa kasvutilaa. Mahdollista kylvettävää lajistoa on mm. ojakellukka, 

rantatädyke, aitovirna, kultapiisku, rätvänä, peurankello ja metsäkurjenpolvi. Hoitona niitto kerran kesässä 

kasvien kukkimisen jälkeen. Etenkin alkuvuosina niittotähteen korjuuta suositellaan. 

Toimenpide 4. Vieraslajien torjunta. 

Vieraslajien torjunta kohdan 6.9.6. mukaisesti. 

6.9.8 Yhteistyö asukkaiden kanssa sekä hoitosopimukset 

Erityisesti Tourujoen pohjoispäässä tavoitteena on länsirannalta avautuvien näkymien pitäminen avoinna joelle 

sen varrella kulkevalta jokiraitilta. Tämä vaatii jatkuvaa niittoa sekä vesakon raivausta. Kaupunki pyrkii siihen, 

että esim. joen varren kiinteistöjen ja taloyhtiöiden kanssa voitaisiin sopia siitä, että asukkaat voisivat 

huolehtia tarvittavasta, jatkuvasta ylläpidosta. Tätä varten kiinteistöt voivat hakea kaupungilta erityistä viherhoitolupaa. 

Kiinteistöjen omistajien kanssa on tarkoitus järjestää tästä koskien neuvottelu alkuvuodesta 2015. 

Tällä hetkellä alueella on jo joitakin taloyhtiöitä, joille kaupunki on myöntänyt luvan hoitoon. Tarvittaessa voidaan 

sopia, että kaupunki hoitaa järeämpien (ranteen paksuisten tai sitä vahvempien) puiden poiston, mutta 

puu- ja risujätteen pois kuljetuksesta tulee asukkaiden itse vastata. 

Erityisesti asukkaita halutaan mukaan myös vieraslajitalkoisiin, joista on kerrottu aiemmin kappaleessa 6.x.x. 

6.10 Eroosio-ongelmien torjunta 

Maaperä Tourujoen kohdalla on ollut paksulti eroosioherkkää karkeaa silttiä. Joen luonnolliseen elämään kuuluu 

se, että se on muokannut omaa kulkureittiään, syönyt reittinsä silttikerrosten läpi alla olevaan kantavampaan 

moreenipohjaan, muuttanut paikkaansa tai leventänyt uomaansa rantoja kuluttamalla. Jokiuoma on hakeutunut 

nykyiseen paikkaansa tuhansien vuosien kuluessa ja ympäristön muokkaus jatkuu yhä edelleen. Esimerkiksi 

Ailakinkadun kohdalla, luonnonsuojelualueen eteläpään kohdilla, on aivan viime vuosina tapahtunut 

joen itärannalla useiden metrien muutoksia joen rantaviivassa. 

Joen rantojen erosioituminen johtuu virtaavasta vedestä. Virtaava vesi syö rantaluiskista erityisesti hienoainesta, 

saa luiskan jyrkkenemään ja lopulta luiskan sortumaan. Virtauksen vaihtelut omalta osaltaan kiihdyttävät 

erosioitumista. Eroosion torjunnan kannalta tärkeää olisi, että virtaava vesimäärä ei vaihtelisi kovin voimakkaasti. 

Joen vesimäärät vaihtelevat osaksi vuodenaikojen mukaan. Keväällä lumien sulettua joen virtaus on 

moninkertainen muihin vuodenaikoihin verrattuna. Vesimääriin ja niiden vaihteluun vaikuttaa myös paljon 

vesivoimalaitos Kankaan tehtaan kohdalla. Uittoa ja voimalaistosäätelyä varten tehdyt uomaperkaukset ovat 

vielä voimistaneet maanvyörymä- ja huuhtoutumisalttiutta. Tasaisempi virtaus vähentäisi eroosio-ongelmia ja 

eroosiosuojauksen tarvetta. 

67

Tehokkaimmin eroosiota voidaan torjua suojaamalla joen rantaluiskia louhe- ja kiviverhouksin niin ettei virtaava 

vesi pääse syömään hienoainesta luiskista. Esim. parhaillaan Ailakinkadun mutkan kohdalla joen itärannan 

eroosio-ongelmat ovat niin suuret, että kaupungilla on käynnissä tarkempi eroosionsuojaussuunnittelu. 

Eroosionsuojaus toteutetaan joen vesirajaan rakennettavalla louhepenkereellä, joka ehkäisee virtaavan veden 

kuluttavan vaikutuksen ja pysäyttää eroosion. Penger tarvitaan myös korjaustyön työalustaksi ja korjauskohtaan 

pääsyä varten. Penger on tarkoitus muotoilla vaihtelevanmuotoiseksi, jotta se ajan kanssa muodostaisi 

mahdollisimman luonnollisen näköisen rantaviivan. Louhepenger kiilataan pienemmällä louheella ja murskeella. 

Penkereen pinta verhoillaan penkereen upottamisesta saaduilla silttisillä kaivumailla johon alueen luontainen 

kasvillisuus nopeasti siementää ja alue maisemoituu ajan kanssa. Louhepenkereen päälle on tarkoitus 

osoittaa myös kevyt polku, joka kulkee Kankaan kohdilta uudelle Baanan sillalle (ks. enemmän kappaleessa 

6.2.x Lähireitit). 

Tarvittaessa puututaan myös muilla kohdin eroosion aiheuttamiin ongelmiin esim. vahvistamalla ranta-alueita 

kivetyksillä tai muilla eroosionsuojausratkaisuilla. Näillä näkymin ei ole tarvetta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin 

muilla kohdin kuin edellä kerrotun Kankaanrannan ja Ailakinkadun mutkan kohdalla. Tavoitteena on myös etsiä 

ratkaisuja itse joen uomaa kiveämällä tai jokiluontoa monipuolistavilla rantasuojauksilla, missä se katsotaan 

teknisesti riittäväksi ratkaisuksi. 

Joen rantojen eroosiota voidaan vähentää myös jokipaineen avulla, joka edellyttäisi pohjapatojen rakentamista 

voimalaitoksen alapuolisille jokialueille. Pohjapadot hidastaisivat veden virtausta ja nostaisivat hieman veden 

pintaa joka puolestaan parantaisi rantojen stabiliteettia. 

Itse joen eroosion lisäksi jokilaaksossa on erityisen ongelmallisia jyrkät korkeat luiskat mm Kankaankadun, 

Vanhan hautausmaan, Tourukadun ja em. Ailakinkadun mutkan kohdalla. Luiskat ovat erittäin eroosioherkkää 

karkeaa silttiä. Paikoin pohjavesi purkautuu luiskista. Luiskien stabiliteetti on lähellä kriittistä kaltevuutta siten, 

että paikallisia murtumia saattaa esiintyä aika ajoin. Luiskien vakavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että 

luiskien kasvillisuus ennen kaikkea puusto säilyy. Kaatuneiden puiden tilalle tulisi istuttaa uusia. Kasvillisuus 

sitoo pintakerroksia ja ylläpitää ns. negatiivistä huokosvedenpainetta luiskissa ja siten parantaa luiskien vakavuutta. 

Lisäksi luiskien säilymisen kannalta on tärkeää, ettei luiskiin ohjata pintavesiä tai rakennusten kuivatusvesiä. 

Kaikki laaksoa kohti tulevat hulevedet tulee viedä putkella tai muulla vastaavalla eroosiota estävällä 

rakenteella alas jokeen saakka. Hulevesien johtamisesta on kerrottu enemmän kappaleessa 6.12. 

Eroosiontorjunnan kannalta on myös merkitystä sillä, säilyykö vesivoimalaitos Kankaalla vai lakkautetaanko se. 

Mikäli päädyttäisiin tilanteeseen, jossa vesivoimalaitoksen toiminta alueella lakkaa, se tarkoittaa myös nykyisen 

kaltaisen säännöstelyn lopettamista ja tasaisemman, luonnollisemman virtauksen palauttamista. 

Mikäli vesivoimalaitos säilyy, se modernisoidaan, ja vettä voidaan ajaa voimalaitoksen läpi tasaisemmin kaikkina 

vuoden aikoina. Tällä on eroosiohaittoja lieventävä vaikutus. On myös keskusteltu, että Palokkajärven 

säännöstelyä voisi modernisoida. Modernisoinnissakin on erilaisia vaihtoehtoja riippuen siitä, painotetaanko 

nykyisen kaltaisen tilanteen säilymistä (mm. Palokkajärven ranta-asutuksen ja virkistyskäytön takia) vai korostetaanko 

Tourujoen eroosiohaittojen torjunnan tarpeita. 

Tourujoen nykyisiin eroosio-ongelmiin pohditaan ratkaisuja edelleen tarkentuvassa jatkosuunnittelussa. 

6.11 Melun torjuntatoimenpiteet 

Melua torjuvia rakenteita tarvittaisiin pohjoispäässä Tourujokea valtatien ramppiin Lohikoskentielle, Lohikoskentien 

sillalle. Myös Tourulantien sillalle tulisi pohtia meluntorjuntatoimenpiteinä umpinaisten kaiteiden toteuttamista. 

Rantaväylän ja Vaajakoskentien melua tulisi myös torjua joen kohdalla. Jossain määrin meluongelmat 

voivat lieventyä Tourujoen alaosissa myös täydennysrakentamisen toteuduttua Kivääritehtaan kohdilla. 

68

6.12 Hulevesien hallinta 

6.12.1 Yleistä hulevesien hallinnasta 

Hulevesiä johdetaan Tourujokeen useasta kohdin. On myös esitetty Tourujokeen johdettavien hulevesien määrän 

kasvattamista, merkittävimmät muutokset kohdistuvat Kankaan alueeseen sekä Haavepuiston kohdalle. 

Kankaan alueen hulevesien hallintaa suunnitellaan Kankaan hankkeen yhteydessä, tavoitteena tulisi olla myös 

hulevesien laadullinen viivyttäminen sekä rakennusaikaisten hulevesien mahdollisimman hyvä hallinta, jotta 

jokeen päätyisi mahdollisimman vähän haitallisia aineita. Mm. Kankaan valmistumassa olevassa Laatuaapisessa 

on hulevesien viivyttämistä erilaisin mm. tonteilla tapahtuvin ratkaisuin nostettu esille. 

6.12.2 Tourukadun kiinteistöjen hulevesien hallinta 

Tourukadun varrella on muutamia kiinteistöjä, joilla on hulevesiliittymä, mutta maastossa on huomattu kyseisiltä 

tonteilta kuitenkin johtuvan hulevesiä Tourujoen penkkaan. Lisäksi kadun varrella on muutamia kiinteistöjä, 

joilla ei ole hulevesiliittymää, ja näiden kiinteistöjen osalta on havaittavissa jossain määrin merkkejä hulevesien 

kuluttavasta vaikutuksesta Tourujoen penkassa. 

Tourukadun osalta esitettävät toimenpiteet tarkentuvat vielä jatkosuunnittelun aikana. Todennäköisesti Tourukadun 

varren kiinteistöjen osalta tulee tehdä tarkempi hulevesitarkastelu yhteistyössä kiinteistöjen omistajien 

kanssa. Siinä tulee määritellä ne toimenpiteet, miten hulevesien johdattaminen Tourujoen penkkaan saadaan 

lopetettua, ja se, kuka toimenpiteiden toteuttamisesta sekä kustannuksista on vastuussa. 

69

6.13 Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi 

Kehittämissuunnitelmassa ehdotetuista toimenpiteistä luontovaikutuksiltaan yksittäisenä merkittävin on kansalaispuiston 

perustaminen. Alueella on nykyhetkellä n. 50-60 – vuotias eri-ikäisrakenteinen sekametsikkö 

(puustona mm. harmaaleppä, tuomi, kuusi, vaahtera, raita, rauduskoivu ja lehmus). Metsikön koko on n. 0,6 

ha. Alueella on sijainnut aikaisemmin asutusta pihapiireineen, ja kenttäkerros on voimakkaasti kulttuurivaikutteinen. 

Metsikkö on ollut vain kevyiden metsänhoitotoimenpiteiden piirissä. Tällä hetkellä metsäkuviolla esiintyy 

suhteellisen runsaasti maalahopuuta. Alueelta on kolme yksittäistä jätöspuuhavaintoa (vuosilta 2009- 

2012), joten alue toimii liito-oravan käyttämänä kulkuyhteytenä joen alajuoksulla ja yläjuoksulla sijaitsevien 

reviirin ydinalueiden välillä. Alueelta itsessään ei ole havaittu liito-oravan pesäpuita. Puiston suunnittelussa ja 

toteuttamisessa on tärkeää huomioida liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen alueen lävitse. 

Tourujoen kehittämistoimenpiteissä on pyritty yhteensovittamaan asukkaiden eriävät näkemykset jokivarren 

kasvillisuuden ja puuston hoidosta. Osa asukkaista toivoo jokivarren hoitotason nostoa ja jokinäkymien avaamista 

jokiraitin suunnalta. Toisaalta taas osa asukkaista toivoo, että rantavyöhykkeet jätetään luonnontilaisiksi. 

Esitetyt toimenpiteet ovat kompromissi eriävistä näkemyksistä. Esitettyinä toimenpiteinä ehdotetaan puuston 

maisemaraivauksia erityisesti Kankaan alueen pohjoispuolella. Maisemaraivaukset ovat jokivarren luonnonarvoja 

vähentäviä. Niiden vaikutuksia pyritään vähentämään jättämällä myös raivattavilla alueille puustoisia vyöhykkeitä. 

Jokivarsi säilytetään kokonaisuudessaan liito-oravan kulkuyhteytenä, jolloin myös raivauksissa kiinnitetään 

huomiota liikkumiseen soveltuvien kookkaiden puiden etäisyyteen toisistaan. Myös lepakot ja saukko 

hyötyvät jokivarren suojaisista kohdista, joten maisemaraivaukset ovat niiden kannalta haitallisia. 

Tourujoen luonnonsuojelualueen vastarannalla sijaitseva suoja- ja lähivirkistysmetsä on tunnistettu tässä selvityksessä 

monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena, jossa pyritään tietoisesti säilyttämään jokivarren monimuotoisuusarvoja 

tulevaisuudessa. Suuri osa tästä alueesta on jo muutenkin, eroosioherkkänä rinteenä, 

metsänkäytön ulkopuolella. Tärkeätä tällä alueella on pyrkiä säilyttämään lahopuujatkumo tulevaisuudessa. 

Kehittämisalueen (luonnonsuojelualueen ulkopuoliset) uhanalaiset sammallajit sijaitsevat kaikki tällä. Myös 

alueen muiden lähivirkitysmetsien hoidossa painotetaan virkistysmetsien edellytysten ohella luonnonarvojen 

turvaamista, millä on positiivisia vaikutuksia erityisesti alueen linnustoon ja lahopuuhun sidoksissa olevaan 

lajistoon. 

Tourujokivarren kupeeseen rakentuva Kankaan alue tulee suunnitelmien mukaan olemaan asuin- ja työssäkäyntialue 

yli 5000 ihmiselle. Kehittämissuunnitelmassa on varauduttu Kankaan alueen rakentumisen aiheuttamaan 

virkistyskäyttöpaineen lisääntymiseen alueella. Virkistyskäyttöä on tässä suunnitelmassa ohjattu luontoarvoiltaan 

vähäisemmille alueille. 

Kehittämissuunnitelman positiivissa luontovaikutuksia on vieraslajien ehdotetut torjuntatoimenpiteet. Vieraslajit 

muodostavat paikoitellen Tourujoen varressa suuria kasvustoja, ja ne uhkaavat tulevaisuudessa myös 

luonnonsuojelualueen luontoarvoja. Niiden pitkäjänteinen torjuntatyö tulevina vuosina on tärkeä toimenpide 

koko jokivarren luontoarvojen turvaamiseksi. Positiivisia luontovaikutuksia saavat onnistuessaan aikaiseksi 

myös ehdotetut niittyalat, sillä niiden avulla alueen niittylajistoa voidaan saada monipuolisemmaksi. Myös 

hulevesiaiheilla voi olla myönteisiä monimuotoisuusvaikutuksia, sillä niillä voidaan rikastuttaa alueen lajistoa. 

Hulevesien hallinnalla vähennetään myös Tourujoen haitta-ainekuormitusta. 

70

Lähteet 

Alaja, H. & Tolonen, K. T. 2012. Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, 

Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. 

Baanan aluevaraussuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Destia. 2014. 

Erkinaro, M. 2012. Jyväskylän kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulokset. Tutkimus- 

ja suunnittelutoimisto Habitaatti. 

Heikkinen, T. 2010. Kivääritehtaan liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus. 

Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010. Jyväskylän kaupunki. WSP Finland Oy. 

Kangas. Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki. 2013. 

Kankaan 1. vaiheen yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. A-insinöörit. WSP Finland Oy. 2014. 

Kankaankatu. Yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Destia. 2014. 

Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmaluonnos vuoteen 2021. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- 

ja ympäristökeskus. 2014 

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B993CB57A-6E67-4BBC-8415-AF2E76CD7F4B%7D/103718 

Kivääritehtaan viheryleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy. 

2010. 

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan 

vesienhoitoon. Uudenmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskukset. 2009.http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B77DAB50C-0FEC- 

4F36-AB8A-3CA0D9197509%7D/94760 

Kypärä, T. 2012. Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys. 

Laita, A. 2014a. Tourujoen jokivarren kasvillisuuden ja luontoarvojen nykytilan kartoitus. Jyväskylän kaupunki, 

Kaupunkirakennepalvelut. 

Laita, A. 2014b. Tourujokilaakson vieraslajitilanne 2014. Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut. 

Luonnonmukaiseksi rakennetun uoman patoturvallisuus ja vahingonvaaratarkastelu. Ramboll Oy. 27.11.2014. 

Pylvänäinen, T. 2014. Kankaankadun ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, 

kaavoitus. 

Pylvänäinen, T. 2013. Kankaankadun ja Tourujoen välisen alueen liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus. 

Pylvänäinen, T. 2011. Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus. 

Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma. Jyväskylän kaupunki. Ramboll. 2012. 

Silén, Saija. Kankaan paperitehdas. Rakennusinventointiraportti. Keski-Suomen museo. 2011. 

Sulkava, R. 2011. Jyväskylä, Tourujoki. Saukkoselvitys maaliskuu 2011. 

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. Jyväskylän kaupunki. VSU arkkitehtuuri ja viheraluesuunnittelu Oy. 

2011. 

Tourujoen kehittämisen ja Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi. Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus, 

vesivarat ja ympäristöarvioinnit. 2014. 

Tourujoen Lohikosken voimalaitospadon vahingonvaaratarkastelut. Jyväskylän Energia Oy. Ramboll. 2014. 

Valuma-alueselvitys. Jyväskylän kaupunki. Ramboll. 2009. 

Veijola, Heikki. Tourujoen vesistöalueen järvien seurantatutkimus vuonna 2006 ja 2007. Ympäristöntutkimuskeskus, 

Jyväskylän yliopisto. Tutkimusraportti 126/2007. 

Vesien tila hyväksi yhdessä. Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi 

vuosiksi 2016-2021. Uudenmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. 2014.http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B26D3DF8E- 

756A-4AAC-8D0F-838B84E7A111%7D/103506 

71

tourujoki_luonnos

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?