Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto

Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan 

ylimaakunnallinen innovaatiostrategia 

Nykytilaraportti 

22.4.2010 

Kirsi Siltanen 

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente

Sisällys 

Sisällys....................................................................................................................................................2 

1. Johdanto........................................................................................................................................3 

2. Pohjanmaa.....................................................................................................................................6 

2.1. Tiivistelmä.............................................................................................................................6 

2.2. Kärkialat................................................................................................................................7 

2.3. Alueen innovaatioympäristö ................................................................................................8 

2.4. Alueen tahtotila ja tavoitteet ................................................................................................9 

2.5. Seutukuntien painotukset ..................................................................................................11 

2.6. Yhteistyö muiden Pohjanmaan maakuntien kanssa.........................................................12 

3. Keski-Pohjanmaa ........................................................................................................................14 

3.1. Tiivistelmä...........................................................................................................................14 

3.2. Kärkialat..............................................................................................................................15 

3.3. Alueen innovaatioympäristö ..............................................................................................16 

3.4. Alueen tahtotila ja tavoitteet ..............................................................................................17 



4. Etelä-Pohjanmaa.........................................................................................................................21 

4.1. Tiivistelmä...........................................................................................................................21 

4.2. Kärkialat..............................................................................................................................22 

4.3. Alueen innovaatioympäristö ..............................................................................................23 

4.4. Alueen tahtotila ja tavoitteet ..............................................................................................24 



5. Ylimaakunnallinen toimijakysely.................................................................................................28 

5.1. Yhteenveto innovaatioympäristön tutkimusja kehittämisorganisaatioille suunnatun 

kyselyn tuloksista.............................................................................................................................28 

5.2. Maakuntien kärkialat ja muut vahvat toimialat..................................................................29 

5.3. Perinteiset toimialat............................................................................................................30 

5.4. Strategioissa tunnistetut uudet toimialat ...........................................................................31 

5.5. Innovaatiotoiminnan haasteet eri toimialoilla....................................................................32 

5.6. Poikkileikkaavat osaamisalat.............................................................................................35 

6. Ylimaakunnallinen näkökulma innovaatiotoimintaan.................................................................37 

6.1. Kärkialojen toimijakartat.....................................................................................................37 

6.2. Innovaatioympäristön ja kehittämisen toimijakartat.........................................................40 

6.3. Johtopäätökset...................................................................................................................42 

7. Lähteet.........................................................................................................................................44 

2

1. Johdanto 

Tämä asiakirja on tausta-aineisto Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan 

maakuntien ylimaakunnalliselle innovaatiostrategialle, joka valmistuu kesällä 2010. 

Asiakirjassa käytiin läpi kolmen maakunnan innovaatioympäristöjen kehittämistä 

keskeisimmin kuvaavat ja ohjaavat asiakirjat ja koostettiin niiden pohjalta yhteenveto 

alueiden kärkialoista, innovaatiojärjestelmästä ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen 

keskeisimmistä valinnoista. Strategia-analyysia täydennettiin alueen kehittämistoimijoille 

suunnatulla kyselyllä maakuntien innovaatioympäristöjen kehittämisen haasteista ja 

alueiden yhteistyömahdollisuuksista. Kyseessä on siten analyysi nykytilasta ja tähänastisista 

valinnoista, ja se tarjoaa pohjan valintojen arvioimiseen, ylimaakunnallisten 

yhteistyömahdollisuuksien etsimiseen ja sitä kautta uusien valintojen ja näkemysten 

muodostamiseen strategiatyön toisessa vaiheessa. Tämä asiakirja kertoo sen, mitä on ja on 

ollut, mutta vasta strategiatyö määrittää sen, mitä alueet haluavat yhdessä olla. 

Strategiatyön tilaajana toimii Tekes, ja sen toteuttaa Management Design 

Intelligence Oy yhteistyössä Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen 

tutkimusyksikkö Senten kanssa. Tämän nykytila-analyysin ja kirjoitustyön päävastuu on 

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön tutkija Kirsi Siltasella. Karttojen piirtämisessä ja 

tausta-aineiston keruussa on auttanut harjoittelija Mika Kesseli. Kyselyosuuden ovat 

toteuttaneet yhteistyössä MDI ja Sente. 

Strategia-analyysissa käytiin läpi 35 Pohjanmaan maakuntien innovaatiopolitiikan 

kannalta keskeistä asiakirjaa: innovaatio- ja teknologiastrategiat (6), korkeakoulujen alue- ja 

yhteistyöstrategiat (4), maakuntasuunnitelmat, -ohjelmat ja toteuttamissuunnitelmat (9), 

KOKO-ohjelma-asiakirjat (8) sekä alueella toteutettavien Osaamiskeskusohjelmien 

klusteriasiakirjat (6). Asiakirjoista etsittiin a) alueen innovaatiojärjestelmän, eritoten 

klustereiden sekä tutkimusja kehittämisorganisaatioiden kuvauksia, b) strategioiden 

päälinjauksia sekä c) strategioissa ilmituotuja ylimaakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia. 

Strategioiden yhteismitallistaminen on vaikeaa, sillä ne kattavat erilaisia ja eri kokoisia 

alueita, kohdistuvat eri toimijoihin ja ovat syntyneet eri aikoina. Esimerkiksi 

maakuntaliittojen ja KOKO-alueiden strategiat kattavat osaamis- ja yrityskehityksen lisäksi 

laajalti yhteiskuntakehityksen kannalta olennaisia, mutta tästä strategiasta pääosin pois 

jätettyjä rakenteellisia ja sosiaalisia tavoitteita. Teknologiastrategiat menevät puolestaan 

hyvin syvälle teknologisille erityisaloille, joihin yleiskehittäjällä on vähän sanomista. 

Strategioita ei ole tässä työssä pyritty erittelemään sen mukaan, kuinka painoarvoisia ne 

kenties ovat, vaan niitä on käsitelty yhdenvertaisina alueen tahdon ilmauksina. 

Strategia-asiakirjat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Osa strategioista perustuu 

laajaan osallistumiseen ja eri toimijoiden kuulemiseen, osa taas on tehty työpöytätyönä 

3

aiempien strategioiden pohjalta. Osa, lähinnä maakunta-asiakirjat uusitaan säännöllisesti, 

mutta muilta osin strategiat ovat valitettavan usein ainutkertaisia. Vaikka monessa 

kiinnitetään huomiota strategian seurantaan, on epäselvää, kuka seurantaa lopulta pystyy 

hoitamaan. Projektityön logiikassa myös strategiat jäävät helposti lyhytjänteisyyden 

jalkoihin. Huomattavaa on myös strategioiden suuri määrä: jokaisessa yksittäisessä 

maakunnassa on toistakymmentä innovaatiotoimintaa tavalla tai toisella ohjaavaa asiakirjaa, 

joita tuottavat osittain samat, osittain eri tahot erilaisilla aluerajauksilla. Kaikissa 

aluestrategioissa - toisten alueiden strategioista puhumattakaan - mukana pysyminen vaatii 

enemmän kuin suurimmalla osalla toimijoista on aikaa tai halua. Kaikkia strategioita ei edes 

löydy Internetistä. Alueellista innovaatiotoimintaa näyttääkin ohjaavan melkoinen 

strategiaviidakko. 

Alueelliset strategiatyöt ovat ominaisluonteeltaan monitoimijaisia, ja saavat siten 

osakseen sekä monitoimijaisuuden hyödyt että haitat. Yksittäisten organisaatioiden tai 

toimijoiden rahkeet eivät riitä niin monimuotoisen ilmiön kuin alueellisen innovatiivisuuden 

ohjaamiseen. Yhteistyöllä tuotetaan paitsi erilaisia syötteitä ja näkemyksiä, myös yhteisiä 

resursseja. Strategiatyön yksi keskeinen tehtävä onkin juuri tietoisuuden jakaminen ja 

toimijoiden yhteen tuominen, vaikka niillä harvoin on yritysstrategioiden kaltaista suoraa 

ohjausvaikutusta. Kääntöpuoliakin on. On helpompi lisätä eri organisaatioiden intressejä 

kuin rajata niitä pois, jolloin samalla kärsii herkästi koko prosessin ydin: alueellisesti 

tehtävät valinnat. Toimijoiden keskinäisen solidaarisuuden ohella myös kehittämistrendit ja 

alueellinen tasapaino vaikuttavat innovaatiostrategioiden muotoiluun. Onkin hyvä erottaa 

strategioiden todellisuus, jota tämä asiakirja kuvaa, ja reaalitodellisuus, joka eroaa aina 

strategiatodellisuudesta. Strategioissa painottuvat tulevaisuuden usko, nousevat alat, 

tahtotila ja toiveet, vaikka reaalitodellisuudessa suuressa roolissa voivatkin olla taantuvat 

alat ja arkinen resurssien rajallisuus. Tämä on kuitenkin strategioiden luonne: niillä 

halutaan luoda tulevaisuutta. 

Asiakirjat on koottu viimeisen vuosikymmenen ajalta niin, että vanhin asiakirja on 

vuodelta 2002 ja uusimmat kuluvalta vuodelta, osa vielä luonnoksia. Kahdeksan vuoden 

aikajänteellä on helppo huomata, että innovaatioiden maailma muuttuu nopeasti. 

Vuosituhannen alkuvuosien strategiat ovat teknologiapainotteisia, mutta vuosikymmenen 

loppua kohden edetessä niissä alkavat painottua uudet asiat. Klusterit ovat täydentyneet eiteknologisilla 

aloilla, keskeisimpänä palvelut aina teknisistä palveluista hyvinvointi- ja 

kulttuuripalveluihin. Luovien alojen ja hyvinvoinnin merkitys on kasvanut niin, että ne 

mainitaan lähes jokaisessa strategiassa. Myös ympäristökysymykset ovat nousseet erittäin 

merkittävään asemaan eritoten energia-alalla, mutta myös muilla aloilla toimintaa ja 

tuotantoa suuntaavana ajattelutapana. Uudemmissa strategioissa painottuu henkinen 

pääoma: uudistumiskyky, luovuus ja rohkeus. On kuitenkin kaksi asiaa, jotka eivät ole 

muuttuneet, vaan toistuvat strategioissa vuodesta toiseen: yrittäjyys ja kansainvälistyminen. 

Kansainvälistyminen on sekä välineellinen että suora tavoite: se tuottaa sekä uusia ajatuksia 

ja kontakteja, että konkreettisia markkinoita ja rahoituskanavia yrityksille. Yrittäjyys on 

innovatiivisuuden peruskivi, sillä yritykset tarjoavat tien ideoiden hyödyntämiselle ja siten 

innovaatioiden syntymiselle. 

4

Kaiken kaikkiaan Pohjanmaan maakunnissa innovaatioiden edistäminen on 

strategia-asiakirjojen perusteella otettu tosissaan: innovaatiojärjestelmän puitteisiin on 

panostettu tukemalla koulutus-, tutkimusja kehittämisjärjestelmää, tuottamalla 

moninaisia yritys- ja kehityspalveluita sekä tukemalla näitä peruspilareita laajalla skaalalla 

erilaisia tukitoimia. Myös kehittämiseen itseensä on kiinnitetty huomiota, ja pyritty 

yhteistyöhön ja strategisiin valintoihin - aiemmin lueteltujen strategiahaasteiden uhallakin. 

Myös tämän innovaatiostrategian liikkeellä oleminen tuo esiin Pohjanmaan maakuntien 

eteenpäin pyrkimisen: yhteistyöllä voidaan saadaa aikaan enemmän kuin kukaan yksin. 

5

2. Pohjanmaa 

2.1. Tiivistelmä 

Pohjanmaan maakunta profiloituu innovaatioympäristönä vahvan energiaklusterinsa kautta, 

mutta tukee myös nousevien ja potentiaalisten alojen, kuten luovan alan ja ICT-alan 

kehitystä sekä pääklusterin tueksi että monipuolisen ja elinkaaren eri vaiheita edustävän 

elinkeinorakenteen säilyttämiseksi. Maakunnan monipuolisen innovaatioympäristön 

keskipiste on korkeakoulukaupunki Vaasa, jossa sijaitsee pääosa sekä tutkimus-, koulutus-, 

että kehittämisresursseista. Maakunta osallistuu kahteen eri osaamiskeskusklusteriin, 

energia- ja meriklustereihin, ja on aktiivinen myös maakunnallisessa kehittämisessä. 

Keskeisimmät yhteistyötarpeet muiden Pohjanmaan maakuntien kanssa keskittyvät 

meriteknologiaan, metalli- ja elintarvikealoille sekä Pietarsaaren seudun tiiviiseen 

yhteistyöhön Kokkolan seudun kanssa. 

Kuva 1 Yhteenveto Pohjanmaan maakunnan strategioista 

6

2.2. Kärkialat 

Energia-ala muodostaa Vaasan seudun keskeisimmän klusterin. Se koostuu muutamasta 

suuryrityksestä ja niiden alihankkijoista sekä niitä laajasti tukevasta tutkimuksesta, 

tuotekehityksestä ja koulutuksesta. Kokonaisuudessaan klusteriin kuuluu noin 100 yritystä, 

jotka työllistävät noin 12 000 henkilöä. Bioenergia ja tuulivoima muodostavat energia-alalle 

omat alaklusterinsa. Bioenergia-ala kattaa Pohjanmaan alueella sekä teknologisen 

kehittämisen että tuotannon, mikä kohdistaa kehittämispotentiaalia ja -tarpeita 

erityyppisille alueille. Energia-alan vaikutus ulottuu laajasti oheis- ja tukialoille, kuten 

tietojärjestelmiin ja liiketoiminta-alalle. Ala on vientivetoinen ja kansainvälinen, mutta 

elinkaarensa kypsässä vaiheessa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia klusterissa tarjoavat 

paitsi uudet ja kehittyneet tuotteet, myös entistä laajemmat palveluliiketoiminnan 

mahdollisuudet, kuten omaisuuden hallinta, kunnossapito, käytettävyys ja elinkaaripalvelut. 

Viimeksi mainittu on valittu Länsi-Suomen osaamiskeskuksen vastuualueeksi 

Meriosaamisklusterissa, mikä tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia myös energiaklusterissa. 

Energiaklusterilla on oma osaamiskeskusohjelmansa, jota koordinoi Teknologiakeskus Oy 

Merinova Ab. Energiaklusteriin liittyy tiiviisti myös ympäristöteknologia. 

Meriklusteri kiinnittyy Pohjanmaan alueella sekä osa- että kokotoimituksiin hyvin 

erilaisilla osaamisstrategioilla aina monialaisista suuryrityksistä pieniin, erikoistuneisiin 

niche-yrityksiin. Meriklusteri kytkeytyy merkittäviltä osin energiaklusteriin, jonka yksi 

keskeinen tuoteryhmä on sähkötekniset tuotteet laivakäyttöön. Veneteollisuuden alaklusteri 

pohjautuu paitsi alan pitkään perinteeseen, myös moderniin teknologian kehitykseen 

erityisesti kemian/muoviteollisuuden ja puuteknologian aloilla. Meriklusterin 

osaamiskeskusohjelman painopisteenä ovat veneteollisuus ja laivatekniset laitteet sekä 

elinkaaripalvelut. 

Edellä mainittujen kahden pääklusterin ohella alueella on lukuisia perinteisiä, mutta 

monin tavoin kehittyviä ja pääklustereihin kytkeytyviä aloja. Metalli- ja konepajateollisuus 

kytkeytyy alueen vahvoihin klustereihin, ennen kaikkea energiaklusteriin. Alueen suurilla, 

maailmanmarkkinoilla toimivilla yrityksillä on alihankkijoina seudun pieniä tai 

keskikokoisia yrityksiä. Metallialan kehittämisellä alueiden välisenä yhteistyönä on jo 

näyttöä, ja kehittäminen jatkuu edelleen. Myös muoviteollisuus on vastaavassa asemassa: 

sen tuotteet kytkeytyvät monilta osin alueen suuriin klustereihin. Metsä- ja 

puutuoteteollisuus jakautuu useisiin eri osa-alueisiin. Perinteisesti merkittävä massa- ja 

mekaaninen puuteollisuus ovat kärsineet markkinoiden muutoksista. Toista alaklusteria, 

talonrakennusta puolestaan haastavat alati tiukentuvat energiamääräykset, mikä on 

haastanut alan tuotekehitystä entistä nopeampaan tahtiin. Elintarviketeollisuuden klusteri 

painottuu Pohjanmaan maakunnassa Pietarsaaren seudulle, ja sillä on laajemminkin 

kehittymispotentiaalia, mutta sen kehittämiseen, tutkimukseen ja yhteistyöhön tarvitaan 

lisäresursseja. Myös Suupohjan seutukunnalle elintarviketuotannolla on keskeinen 

merkitys. 

Perinteisen teollisuuden ohella alueella on kehitetty aktiivisesti palveluvaltaisempia 

toimialoja, jotka lomittuvat ja tukevat paitsi toisiaan myös perinteisempien alojen 

kehittymistä. Näitä ovat ICT ja media sekä näitä yhdistävä digitaaliset sisällöt - 

7

osaamiskeskusklusteri, muotoilu, liiketoimintaosaaminen ja hyvinvointipalvelut, joilla 

kaikilla on alueella omia kehittämisohjelmiaan ja -rakenteitaan. Osa aloista on jo 

nousuvaiheessa, osa omaa vasta kehityspotentiaalia. 

2.3. Alueen innovaatioympäristö 

Pohjanmaalla on monipuolinen korkeakoulujärjestelmä, joka kattaa monien alojen 

ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen molemmilla kotimaisilla kielillä. Korkeakoulut 

sijaitsevat lähekkäin Palosaaren alueella, mikä on mahdollistanut mm. yhteiskäyttöisten 

tutkimuslaboratoriotilojen perustamisen ja käyttämisen. Korkeakoulut ovat muodostaneet 

myös niiden yhteistyötä koordinoivan Vaasan korkeakoulukonsortion. Alueella on myös 

monipuolinen kehittämis- ja välittäjäorganisaatioiden verkosto. Monipuolista 

innovaatioympäristöä tukevat alueen monikulttuurisuus ja kansainväliset yhteydet, 

yritteliäisyys, pääkaupunkiseutua edullisempi kustannustaso ja monipuoliset 

kulttuuripalvelut. Pohjanmaan maakunnan innovaatioympäristö on siten vahva, mutta 

painottuu selkeästi Vaasan seudulle. Pietarsaaressa toimivat Novia ja Keski-Pohjanmaan 

ammattikorkeakoulu, joille valmistuu vuonna 2011 yhteinen Pietarsaaren kampus. 

Pietarsaaressa on myös Åbo Akademin lastenpedagogiikan koulutusja tutkimusyksikkö. 

Taulukko 1. Strategioissa keskeisiksi tunnistettuja pohjalaisia tutkimus-, koulutusja 

kehitysorganisaatioita. 

Toimija Fokus Sijainti Kartta 

Vaasan yliopisto 

Svenska Handelshögskolan 

Tutkimus-, koulutusja kehitysaloina 

kauppa- ja taloustieteet, humanistiset 

tieteet, yhteiskuntatieteet ja teknilliset 

tieteet 

Kauppatieteellisen alan koulutus ja 

tutkimus 

Vaasa 7-1 

Vaasa 7-7 

Åbo Akademi Monialainen koulutus ja tutkimus Vaasa, Pietarsaari 7-4 

Helsingin yliopiston oikeustieteellinen 

koulutus 

Vaasan ammattikorkeakoulu 

Oikeusnotaarin koulutus Vaasa 7-8 

Monialaiset koulutus-, tutkimusja 

kehittämispalvelut 

Vaasa 7-2 

Yrkeshögskolan Novia 



Vaasa, Uusikaarlepyy, 

Pietarsaari 

7-6 

Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova 

/Aalto-yliopisto ja Vaasan yliopisto 

Levón-instituutti/ Vaasan yliopisto ja 

Svenska Handelshögskolan 

Tutkimus- ja kehittämispalvelut aloina 

muotoilu, markkinointi ja viestintä 

Tutkimus-, koulutusja 


Vaasa 7-5 

Vaasa 7-3 

8

Mediacity/Åbo Akademi 

Tutkimus- ja kehittämispalvelut aloina 

media, digitaaliset sisällöt 

Vaasa 7-4 

Keski-Pohjanmaan 

ammattikorkeakoulu 

Vaasan energiainstituutti / Vaasan 

yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu 

ja Novia 

Vaasan seudun kehitys Oy VASEK 

Teknologiakeskus Oy Merinova Ab 



Energia-alan tutkimus- markkinointi-, 

konsultointi- ja 

täydennyskoulutuspalvelut 

Yrityskehitys- ja kehittämispalvelut 

sekä seutumarkkinointi 

Tutkimus-, yrityskehitys- ja 

kehittämispalvelut erityisesti energiaalalla 

Kokkola, Pietarsaari 7-10 

Vaasa 7-1,2,6 

Vaasa 8-1 

Vaasa 7-17 

Vaasa Science Park Yrityskehitys- ja toimitilapalvelut Vaasa 7-18 

Wedeco group 

Pääomasijoitukset innovatiivisiin pkyrityksiin 

Vaasa 

Concordia Oy Yrityskehitys- ja kehittämispalvelut Pietarsaari 8-2 

Yritystalo Oy Dynamo 

Viexpo 

Yrityskehitys-, kehittämis- ja 

matkailupalvelut 

Kansainvälistymispalveluja ja 

toimintoja pienille ja keskisuurille 

yrityksille 

Närpiö 8-3 

Pietarsaari, Vaasa, 

Kokkola, Närpiö 

8-5 

2.4. Alueen tahtotila ja tavoitteet 

Pohjanmaan maakunnan tahtotila ja tavoitteet ovat eri strategia-asiakirjoissa yhteneväiset: 

alueella tavoitellaan ensisijaisesti kärkialojen, eritoten energia-alan kehitystä sekä 

kärkialoihin kytkeytyvien tukialojen, kuten metalli- ja muoviteollisuuden strategista 

kehitystä. Näiden ohelle ja tueksi halutaan kasvattaa uusia tulevaisuuden kärkialoja, kuten 

ICT, media ja muotoilu. Maakunnan kehittämisaloille ominaista on niiden kietoutuminen 

toisiinsa. Klustereiden kehittämistä halutaan tukea yleisellä vetovoimaisuuden, 

muutosajattelun ja yrittäjyyden edistämisellä, jotta innovatiivisuudesta ja 

kehityshakuisuudesta tulisi koko maakuntaa leimaava voimavara. 

Vaasanseudun innovaatiostrategian (2005) keskipisteinä ovat vetovoimaisuus sekä 

yritysten että yksilöiden näkökulmasta, myönteinen, motivoitunut toimijaympäristö, 

kehittämistoiminnan määrän ja laadun lisääminen sekä yleisemmin kärkien ja tukialojen 

edistäminen. Toimien keskeisimpänä kohteena on vahva energiaklusteri, mutta samalla 

huomioidaan muiden alojen tarve jo kypsään ikään ehtineen pääklusterin rinnalle ja tueksi. 

Pohjanmaan maakuntasuunnitelman tuore luonnos (2009) painottaa myös energiaklusterin 

kehittämistä kaikin tavoin, mutta tukien samalla maakunnan moninaisuuden taloutta ja 

vanhojen alojen lisäarvontuoton kasvua esimerkiksi materiaalikehityksellä ja muotoilulla. 

Kehitystarvetta on mm. palveluosaamisessa, työvoiman saatavuudessa ja kohtaannossa sekä 

muutosherkkyydessä. Myös yhteisen tahtotilan muodostaminen ja vahva imago nähdään 

tärkeiksi kehittämisen onnistumisen kannalta. 

9

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010 ja sen vuoden 2010 

toteuttamissuunnitelma toteuttavat vielä edellistä maakuntasuunnitelmaa, mutta keskeiset 

painopisteet eivät ole muuttuneet. Maakunnan kilpailukyvyn kehittämisen keskeisin 

painopiste on innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen kohdistuen tunnistettuihin 

kärkialoihin, nouseviin aloihin ja yleisiin valmiuksiin. Viimemainituissa painotetaan mm. 

toimintaedellytysten, yhteistyön ja työnjaon kehittämistä, innovaatioiden monipuolistamista 

kattamaan myös sosiaaliset ja prosessi-innovaatiot, korkeakoulu-, tuki- ja 

kehittämisjärjestelmien vahvistamista ja palvelutarjonnan koordinointia. Ohjelmissa 

huomioidaan myös työvoima- ja koulutusennakointi ja tietoliikenneinfrastruktuuri 

innovaatiojärjestelmää tukevina tekijöinä. Kärkialojen kehittämisessä keskitytään paitsi 

alojen seurantaan ja ennakointiin, liiketoimintaosaamiseen ja toimintatapoin, 

verkottumiseen, näkyvyyteen ja toimien koordinointiin, myös poikkileikkaavina teemoina 

tutkimuksen ja kehittämisen vahvistamiseen, ICT-alan soveltamiseen ja 

muotoiluosaamiseen. Energia-alan kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat Vaasan 

energiainstituutin kehittäminen huippututkimuksen yksiköksi sekä yleisemmin julkisten 

tutkimusja kehittämispanostusten lisääminen sekä paikallisen kumppanuuden ja ulkoisen 

viestinnän kehittäminen klusterin sisällä. Osana innovaatioympäristön ja osaamisen 

kehittämistä ovat myös yrittäjyyden, työllistymisen ja koulutuksen kohdentamisen 

kysymykset. 

Vaasan seudun energiaklusterin osalta on valmisteilla myös oma strategiansa 

(2010), jossa linjataan klusterin keskeiset kehittämislinjat. Niihin lukeutuvat kaavoitus ja 

infrastruktuuri sekä teollisuuden suoraan käyttöön että alan pilotti- ja referenssikohteiksi, 

osaamis- ja teknologiakeskustoiminta, tutkimustoiminnan vahvistaminen ja kohdentaminen 

sekä alan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja selkeyttäminen sekä yritys-, tutkimusja 

koulutus- että kehittäjä- ja politiikkatasoilla. Myös imagotyöhön halutaan panoksia. 

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia (2002) nimeää 

määriteltäviksi, ja siten näiden kahden maakunnan keskeisimmiksi toimialoiksi energian ja 

ympäristön, kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden sekä veneteollisuuden, metalli- ja 

konepajateollisuuden, mekaanisen puuteollisuuden, elintarviketeollisuuden, tietotekniikan ja 

tietoliikenteen, elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden sekä inhimilliset resurssit. 

Pohjanmaan maakunnassa keskeisin ala on energiateollisuus, jonka teknologisina 

painopisteinä nähdään ympäristöystävälliset energiateknologiat, hajautettu 

energiantuotanto ja tuotannon ja jakelun ohjaus- ja säätöjärjestelmät sekä ICT:n käyttö 

sovellusten kehittämisessä. Elintarvikealalla keskeisiä ovat terveysvaikutteiset 

elintarvikkeet ja tuotantoteknologia, joskaan ala ei ole alueen keskeisimpiä teknologioita, ja 

siten tarvitsee yhteistyötä kehittämisessä. Pohjanmaan maakunnalle, kuten muillekin alueen 

maakunnille ominaista on alojen lomittuminen, jolloin eritoten ICT-ala, energia- ja 

materiaaliteknologia sekä suunnitteluosaaminen tarjoavat keskeisiä välineitä muiden 

toimialojen kilpailukyvyn parantamiseen. 

Vaasan korkeakoulukonsortion aluestrategia 2006–2009 on Vaasassa toimivien 

yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumin tuottama alueellisen 

vaikuttavuuden asiakirja. Alueellisen innovaatiojärjestelmän ja vuorovaikutuksen 

kehittämisessä on strategian keskeisin tavoite, johon pyritään Vaasan tiedepuistoa 

10

kehittämällä ja alueellista tutkimusja koulutusjärjestelmää vahvistamalla. Ensinmainitun 

toimenpiteitä ovat korkeakoulujen palvelutarjonnan kehittäminen, yrityshautomon 

toteuttaminen ja osaamisen siirtoa eri keinoin tilaustutkimuksista opinnäytteisiin ja 

täydennyskoulutukseen. Jälkimmäisen keskeisimmät keinot ovat ennakointi, 

elinkeinolähtöiset oppimiskokonaisuudet sekä tutkimustyön ja koulutuksen laajentamien, 

monipuolistaminen ja yhteistyö. 

Pietarsaaren seutu lukeutuu lisäksi Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun 

eteläisen alueen korkeakoulurakenteen kehittämisraportin (2009) kattamaan alueeseen. 

Strategia tavoittelee tämän ns. Botnia-alueen korkeakoulujen välisen yhteistyön 

tehostamista. Keinoina ovat tiedon alueellinen hallinta ja levittäminen sekä aluestrateginen, 

infrastruktuuri- ja tukipalveluyhteistyö, joilla vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen 

alueellista vaikuttavuutta. Tavoitteena on yleisesti alueen opetuksen ja tutkimuksen 

instituutioiden vahvistaminen ja sitä kautta alueen tutkimusintensiteetin kasvaminen. 

Alueen erikoisaloiksi määritellään mikroyrittäminen, aikuiskoulutus ja modernit 

koulutusmenetelmät sekä hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalvelut. Lisäksi kunkin 

tutkimusyksikön omia erityisiä huippuosaamisaloja kehitetään ja kansainvälistetään. 

2.5. Seutukuntien painotukset 

Pohjanmaan seutukuntien painotukset seuraavat maakunnan painotuksia, vaikkakin 

innovaatiojärjestelmän keskeisimmät toiminnot ja siten suurimmat kehityspanokset 

keskittyvä Vaasan seudulle. Vaasan seutu muodostaa maakunnan innovaatiojärjestelmän 

ytimen, ja sen kehittämisen painopisteet muodostuvat innovaatiojärjestelmän fyysisten ja 

toiminnallisten rakenteiden kehittämisestä. Vaasanseudun KOKO-ohjelman (2009) 

painopisteet keskittyvät pääklustereihin ja innovaatiojärjestelmän palveluiden 

kehittämiseen. Energiaklusterin kumppanuuden ja viestinnän kehittäminen, metallialan 

sijoittumis- ja yhteistyötoimet, Vaasan tekniikan alan kampuksen kehittäminen, 

innovatiivisen yrittäjyyden, sisäisen yrittäjyyden ja kibs-alojen kehittäminen sekä 

kansainvälisen yritystoiminnan ja ulkomaisten suorien investointien edistäminen ovat myös 

kehittämisen kohteita. Muista toimialoista puutaloteollisuus, luovat alat sekä vene-, 

hyvinvointi- ja turkisalat ovat Vaasan seudun kehittämisen painoaloja. 

Pietarsaaren seudun kehittämiskohteiksi määritellään Pohjanmaan 

maakuntaohjelmassa (2006) Pietarsaaren kampusalueen ja sen toiminnan vahvistaminen 

yleisesti sekä vene- ja meriklusterin sekä muovi-, metalli- ja konepajateollisuuden 

kehittäminen myös muiden alojen hyödynnettäväksi. Maaseutuelinkeinojen, bioenergian ja 

elintarviketuotannon kehittäminen tuovat täydennystä pääklustereiden kehittämiseen, 

kuten myös palvelualojen (hyvinvointi ja kulttuuri) kehittäminen. Pietarsaaren seudun 

KOKO-ohjelmassa (2009) painotetaan myös alueen kärkialojen kehittämistä, joita ovat 

vene-, metalli ja konepaja-, energia- ja ympäristö- sekä kumi- ja muoviteollisuus. Vaasan 

seudun vetovoimassa energia-alan toivotaan tuovan myös Pietarsaaren seudulle tuki-, 

palveluja nichemarkkinoita. Elintarvike-, massa- ja paperiteollisuudessa sekä luovilla 

aloilla on myös kehitettävää potentiaalia. Alueen haasteena ovat paitsi osaamisen ohuus ja 

11

innovaatiojärjestelmän pienuus ja puutteet, myös osaamisen huippukärjen kapeus ja 

suhdanneherkkyys. Kehittämisen painopisteiksi nostetaankin alueella yhteistyö ja 

luottamus, kilpailu- ja uudistumiskyky, luovuus, yrittäjyys sekä uudenlaiset työntavat ja 

palvelutuotannon mahdollisuudet. Myös alueen houkuttelevuus ja näkyvyys ovat keskeisiä 

kehittämisen kohteita. 

Suupohjan rannikkoseudun kehittämisen kohteena on yleisen innovaatioympäristön 

ja liiketoiminnan kehittämisen ohella elintarvikealan klusteriohjelman maakunnallinen 

koordinointi ja metalliklusterin kehittäminen. Suupohjan suurimmat vahvuudet ovat koneja 

kuormausajoneuvojen päällirakentamisessa sekä mekaanisessa ja kemiallisessa 

puunjalostuksessa. Lisäksi alue on vahva elintarvikealalla ja logistiikassa. Alueella on myös 

energia-alalle sopivaa potentiaalia sekä tuulivoiman että bioenergian rakentamisessa. 

Painopistealueina alueen KOKO-ohjelmassa (2009) ovat uudistumiskyky, joka keskittyy 

kehityksen, tutkimuksen ja koulutuksen orgnaisointiin ja uusiin toimintatapoihin; yrittäjyys, 

joka sisältää myös elintarvike-, puu- ja metallialojen kilpailukyvyn kehittämisen sekä 

vetovoimaisuus, joka käsittää mm. ICT-kehittämisen. Myös hoito- ja hoiva-alan 

kehittämispotentiaalista ollaan alueella kiinnostuneita. 

2.6. Yhteistyö muiden Pohjanmaan maakuntien kanssa 

Pohjanmaan maakuntien kehittämistavoitteet nimeävät lukuisia yhteistyötapoja ja - 

aloja muiden Pohjanmaan maakuntien kanssa. Näihin lukeutuvat sekä 

innovaatiojärjestelmän rakenteiden kehittäminen että toimialakohtaiset kehittämissuunnat. 

Yhteistyöaloina maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma (2006, 2009) määrittävät 

Pohjanmaan maakuntien ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon selkeyttämisen 

sekä pitkällä aikavälillä laajemmin Seinäjoen ja Kokkolan yksiköiden yhdistämisen osaksi 

Pohjanmaan yliopistoyhteisöä, jonka pääpaikka on Vaasa. Myös Vaasan 

korkeakoulukonsortion aluestrategia nostaa esiin Pohjanmaan maakuntien korkeakoulujen 

yhteistyön. Aluestrategiassa keskeisimmiksi keinoiksi nähdään yhteistoiminnalliset 

kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille, ylimaakunnallisten koulutuspolkujen selvittäminen 

kaupan, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysaloilla sekä yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen 

tarjoaminen aikuis- ja täydennysopintoina sekä tutkimusja kehittämispalveluina. 

Klustereista yhteistyömahdollisuuksia on biokaasualalla, jonka energiayrittäjyystoimintaa 

halutaan kehittää yhdessä Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan kanssa. 

Pietarsaaren seutu on pieni, ja siksi tarvitsee muita alueita luodakseen 

kehittämistoiminnalle riittävän suuren volyymin. Niinpä alueella on yhteistyötarpeita ja 

kiinnostusta sekä muita Pohjanmaan seutukuntia että muita maakuntia kohtaan. 

Yhteistyöaloja ovat metalliala (Vaasa, Etelä-Pohjanmaa), veneenrakennus (Vaasa, Kokkola), 

elintarvike (Etelä-Pohjanmaa, Kokkola, Kaustinen), KIBS sekä yleisemmin ennakointi-, 

innovaatio- ja tutkimuspalvelut. Viimemainituissa kuten myös vetovoiman kehittämisessä 

keskeisin yhteistyökumppani on läheinen Kokkola. Suupohjan seutu tekee yhteistyötä 

eritoten metallialalla (Pietarsaari, Vaasa), analysoinnissa ja ennakoinnissa (Vaasa ja 

Pietarsaari), KIBS-aloilla (Vaasa ja Pietarsaari) sekä turkistarhauksessa (Vaasa ja 

12

Pietarsaari). Kauhajoen seudun kanssa tehdään yhteistyötä elintarvikealalla, eritoten 

peruna- ja vihanneselinkeinoissa, maaseutuelinkeinojen ja bioenergian alalla sekä ICT:ssä. 

Pietarsaaren seudun kanssa tehdään yhteistyötä lisäksi maaseutuelinkeinojen ja 

elintarvikealan kehittämisessä. 

Klusterien kehitystavoitteiden ohella Pohjanmaan maakunnassa on monia 

poikkileikkaavia yhteistyöteemoja, joiden suhteen on hyviä mahdollisuuksia maakuntien 

väliseen yhteistyöhön. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma tunnistaa yleisellä tasolla 

alueensa kehittämistavoitteiden keskeisiksi horisontaalisiksi teemoiksi mm. kestävän 

kehityksen (ekologiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset), 

kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden, työllistyvyyden ja yrittäjyyden, 

vetovoimaisuuden, tasa-arvoisuuden ja suvaitsevaisuuden sekä hyvän hallintotavan 

(yhteistyö ja työnjako sekä sosiaalinen pääoma). Pohjanmaan maakuntaohjelman 

toteuttamissuunnitelmassa poikkileikkaavia painopistealoja ovat aloittavien yritysten 

tukeminen, pk-yritysten toiminnan kehittäminen ja erityisesti kasvuyritysten tukeminen, 

sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumisen varmistaminen, naisjohtajuuden ja 

-yrittäjyyden sekä palvelualojen yrittäjyyden edistäminen. Osallisuuden, eritoten nuorten, 

maahanmuuttajien, vammaisten ja naisten osuuden kehittämisen suunnittelussa ja 

toteuttamisessa huomioi myös Pietarsaaren seudun KOKO-ohjelma. Pietarsaarella 

huomioidaan myös kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja käyttäjien osallisuus 

kehittämisessä yleensä ja innovatiivisuuden kehittämisessä erityisesti. Tästä ovat hyvinä 

esimerkkeinä living lab -tyyppiset kehittämis- ja testausalustat. Myös imagotyö on 

Pohjanmaalla poikkileikkaava teema, mutta sen toteuttaminen yhteistyönä muiden 

maakuntien kanssa voi olla haasteellista, koska varsinainen vetovoima- ja imagotyö tehdään 

kuitenkin yleensä hyvin paikallisesti. Sama pätee toimijaverkostojen kehittämiseen 

paikallisella tasolla, mikä sekin on keskeinen tarve Pohjanmaan maakunnassa. Sen sijaan 

hyviä käytäntöjä ja ideoita voi näillä aloilla jakaa yli maakuntarajojen. 

13

3. Keski-Pohjanmaa 


Kemian osaaminen, veneala ja metalli- ja konepajateollisuus muodostavat Keski- 

Pohjanmaan osaamisalojen terävimmän kärjen. Muu vahvat tai nousevat osaamisalat, 

informaatio- ja tietotekniikka, puuteollisuus ja logistiikka täydentävät keskipohjalaista 

elinkeinoprofiilia. Elintarviketeollisuus ja mekaaninen puuteollisuus ovat perinteisempiä 

toimialoja, joiden kehittämisessä tarvitaan myös panostuksia innovatiivisuuteen. 

Luonnonvara- ala on vahva maaseudulla ja tarjoaa innovatiivisen kehityksen 

mahdollisuuksia eritoten bioenergiassa. Luovat alat ja hyvinvointi ovat tulevaisuuden 

lupauksia. Keski-Pohjanmaa on strategian kattamista maakunnista pienin sekä pintaalaltaan 

että väkiluvultaan, mikä edellyttää monella alalla yhteistyötä muiden alueiden 

kanssa. Keskeinen kumppani on läheinen Pietarsaaren seutu. 

Kuva 2 Yhteenveto Keski-Pohjanmaan maakunnan strategioista 

14

3.2.Kärkialat 

Kemiallisten prosessien osaaminen on Keski-Pohjanmaan vahva osaamisala ja se on valittu 

Kokkolan seudun kehittämisen keskeisimmäksi painopistealaksi. Alan perustana on kemian 

suurteollisuus, jonka osaamisen ja infrastruktuurin synergiaetuna ja palvelutarpeiden 

seurauksena alueelle syntyy uutta, kehittyvää liiketoimintaa. Kemian alan sovellukset 

leviävät varsinaisen kemianteollisuuden ohella useille eri osaamisaloille vene-, metsä-, 

prosessi-, muovi-, komposiitti- ja elintarviketeollisuuteen, eli kemian ala on tärkeä 

liitännäisteknologia muille aloille. Kokkolan seudun osaamiskeskus osallistuu Uusiutuva 

metsäteollisuus -osaamisklusteriin kemian teollisilla sovelluksilla ja Nanoteknologian 

klusteriohjelmaan nanoteknologian soveltamisella kemianteollisuudessa. 

Kansainväliseen vientiin pitkälti suuntautuva veneteollisuus yhdistää perinteistä 

pohjalaista veneosaamista ja uutta teknologiaa. Veneteollisuus on yksi kemian- ja 

materiaalintutkimuksen keskeisistä hyödyntäjistä. Vientivetoinen ala on suhdanneherkkä, ja 

haasteena onkin säilyttää ja vahvistaa kilpailukykyä. Synergiaetuja alalla on kemian- ja 

materiaaliteknologian lisäksi ICT osaamisen soveltamisessa valmistus- ja 

tuotekehitysprosesseissa. Venealan kehittämisessä tehdään yhteistyötä Pohjanmaan 

maakunnan, eritoten Pietarsaaren ja Vaasan seutujen kanssa mm. KOKO-ohjelman piirissä. 

Keski-Pohjanmaan metalli- ja konepajateollisuus muodostuu pääasiassa ns. 

sopimusvalmistajista, ja varsinaisten lopputuotteiden tuotanto on vähäistä. Alan 

kehittämisessä on painotettu osaavan työvoiman saatavuutta, mutta tarvetta on myös 

lopputuotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa, synergiaetujen kautta syntyvän 

liiketoiminnan (kunnossapitoyritykset, maanrakennusala, ohjelmistoteollisuus) 

käynnistämisessä sekä uusille sovellusaloille (kaivosteollisuus) levittäytymisessä. Puuala 

puolestaan kattaa Keski-Pohjanmaalla niin kalusteteollisuuden kuin 

rakennusteollisuudenkin alat, ja sillä on vankka asema maakunnassa eritoten 

maakuntakeskuksen ulkopuolella. Tuotannon ja toiminnan tehostamistoimenpiteillä 

varaudutaan kannattavuuden parantamisen lisäksi myös kilpailuun tulevaisuuden osaavasta 

työvoimasta. Alalla on suurempien yritysten ohella paljon pieniä mikroyrityksiä, joiden 

yhteistyön edistäminen alan sisällä ja alojen välillä on keskeinen kehittämiskeino. 

Puutuotealalla on yhtymäkohtia myös bioenergian tuotannon kanssa. 

Nousevista aloista viestintä-, tieto- ja ohjelmistoteollisuus (ICT) painottuu 

ohjelmistoteollisuuteen sekä mobiilitekniikkaan. Paitsi omana työllistävänä toimialanaan, 

ICT-ala hyödyttää aluetta perinteisiä toimialoja tukevana ja kehittävänä poikittaisena 

toimialana, minkä vuoksi toimialan kehittäminen on kytkettävä muiden alojen 

kehittämiseen. Alan kehittämisen haasteina on osaamis- ja palvelutarpeiden lisäksi työn 

siirtyminen ulkomaille. ICT:n ohella muut palvelujen tuottamiseen perustuvat alat; 

matkailu ja elämystuotanto, hyvinvointi ja matkailu sekä perinteinen kauppa ovat kasvavia 

aloja, jotka ulottuvat yksityisistä palveluista julkisiin ja teollisuuden tukipalveluihin. 

Palveluprosessien kehittäminen ja tuotekehitys on keskeinen väline alueen osaamispääoman 

ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseen. 

Maakunnan vahvalla alkutuotannolla on myös mahdollisuuksia innovatiivisen 

liiketoiminnan kehittämiseen. Perusmaatalous ja siihen perustuva elintarviketuotanto 

15

hyötyisivät laajemmasta elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämisestä. Metsätaloudessa 

odotusarvoja on etenkin uusiutuvan energian tuotannossa. Energia-alan kehittämiskohteita 

ovat mm. metsäenergian ja muiden biomassojen käytön tehostaminen, biokaasun 

hyödyntäminen tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan avulla sekä metsä- ja 

peltobiomassan jalostus ja käyttö. Myös turkistalous on merkittävä elinkeino Keski- 

Pohjanmaalla, kuten myös muissa Pohjanmaan maakunnissa. 


Keski-Pohjanmaalla ei Etelä-Pohjanmaan lailla ole varsinaista tiedeyliopistoa, vaan neljän 

yliopiston yksiköiden muodostama yliopistokeskus Chydenius, joka on alkanut juurruttaa 

alueelle siellä kaivattua tutkimuksen ja kehittämisen perinnettä. Yliopistokeskuksen vahvoja 

tutkimusaloja ovat tietotekniikan, erityisesti uusien opetusteknologioiden ja langattomien 

lyhyen kantaman järjestelmien tutkimus, kulttuuri- ja maaseutututkimus, 

yhteiskuntatieteellinen aluetutkimus, terveystutkimus ja aikuispedagoginen tutkimus, ja 

keskeisintä on soveltava tutkimus. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu tarjoaa laajan 

koulutusja kehittämisvälineistön maakunnan kehittämiseen toisen asteen ja vapaan 

sivistystyön toimijoiden ohella. Innovaatioympäristön ydintoiminnot sijoittuvat Kokkolan 

Torkinmäen kampusalueelle. Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen joukko toimijoita, mutta 

keskinäinen työnjako ei ole strategia-aineistojen mukaan aina selvä. Maakunnassa pyritään 

toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen, jotta alue ja alat houkuttelisivat 

osaajia ja investointeja laajemmin. Alueella on tarvetta sekä koulutustason nostamiselle että 

eritoten tutkimusja kehityspanosten lisäämiselle maakunnassa, mikä kohdistaa suuria 

tarpeita alueen koulutusja tutkimusjärjestelmälle. 

Taulukko 2. Strategioissa keskeisiksi tunnistettuja keskipohjalaisia tutkimus-, koulutusja 



Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusinstituutti 

Jyväskylän yliopisto 

Oulun yliopisto 


Tampereen teknillinen 

yliopisto 

Keski-Pohjanmaan 

ammattikorkeakoulu 

Tutkimus, koulutus ja kehittäminen 

ao. aloilla 

kasvatustieteet tietotekniikka 

yhteiskuntatieteet 

lääketiede ja terveydenhoitoala, 

luonnontieteet; erityisesti kemia 

kauppatieteet ja hallintotieteet 

materiaalitekniikka 

tekniikka ja liikenne, 

yhteiskuntatieteet, liiketalous ja 

hallinto, matkailu-, ravitsemis- ja 

talousala, sosiaali-, terveys- ja 

liikunta-ala, humanistinen ja 

kasvatusala ja kulttuuriala 

Kokkola 7-9 

Kokkola, Pietarsaari, 

Ylivieska 

7-10 

16

Geologian tutkimuskeskus GTK 

Maa- ja elintarviketalouden 

tutkimuskeskus MTT 

Metsäntutkimuslaitos METLA 

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 

Teknologiakeskus KETEK Oy 

Maankäyttöä ja energiahuoltoa 

palveleva toiminta 

Kokkola 7-14 

Turkisalan tutkimus ja kehitys Kannus 7-13 

Tutkimus ja kehitys aloina 

metsäenergia, metsäsuunnittelu, 

rannikkometsien tutkimus, peltojen 

metsitys ja suometsien käyttö 

Prosessitekniikan koulutus ja 

kehittäminen, pilot -mittakaavan 

laitteet mm. sellun valmistukseen 

sekä metallien ja muovien 

sähkökemialliseen pinnoitukseen. 

Monialainen koulutus ja kehittäminen 

Tutkimus-, yrityskehitys- ja 

kehittämispalveluita erikoisaloina 

kemian, laser- ja veneala 

Kannus 7-12 

Kokkola, Pietarsaari, 

Kaustinen 

Kokkola, Kannus, 

Kaustinen, Perho, 

Toholampi 

Kokkola 7-19 

Kokkolanseudun kehitys Oy KOSEK Yrityskehitys- ja kehittämispalvelut Kokkola 8-4 

Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus 

Firmaxi 

CENTRIA tutkimus ja kehitys 

Viexpo 

Uusyrityspalvelut Kokkola 8-6 

Tutkimus, kehitys- ja palvelutoiminta 

mm. kemian, puutuote- ja 

tuotantotekniikan aloilla, pilotmittakaavan 

kemian koetehdas, 

ChemPlant 

pienille ja keskisuurille yrityksille 

kansainvälistymispalveluja ja 

toimintoja 

Kokkola, Ylivieska, 

Pietarsaari ja 

Haapajärvi 

Pietarsaari, Vaasa, 

Kokkola, Närpiö 

7-11 

8-5 


Keski-Pohjanmaan lausuntovaiheessa oleva maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 

2011–2014 -asiakirja (2010) määrittää viisi toimintalinjaa: kaikkia toimintalinjoja 

läpileikkaavan maaseudun ja sen kehittämisen, osaamisen, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja 

yhdyskuntarakenteen toimintalinjoihin. Osaamisen kehittämisessä korostetaan osaamisen 

ohella rohkean uudistumisen kykyä. Toinen entisiin strategioihin muutosta tekevä linjaus 

on uusien ja potentiaalisten alojen kehittämisen painottaminen. Erityisesti halutaan kehittää 

hyvinvointi- ja palvelualojen, luonnonvara-, energia- ja ympäristöalojen sekä luovien alojen 

innovaatioympäristöjä. Samalla tavoitteena on edelleen myös vahvojen teollisten 

avainklusterien (tieto-, metalli-, vene-, puuteollisuus ja kemianteollisuus) uudistuminen. 

Osaamisen kehittämisen osa-alueita ovat osaamisen kehittäminen ja osaamistason 

nostaminen, työelämälähtöisten koulutusväylien kehittäminen, koulutusja 

osaamistarpeiden ennakointi, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen 

sekä innovaatio- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen. Maaseudun huomioiminen myös 

17

osaamis- ja innovaatiopolitiikassa nostaa esiin ne toiminnan alat, jotka ovat olennaisia myös 

maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Tässä asiakirjassa niitä ovat energiantuotanto ja 

siihen liittyvä tutkimus, kehitys ja yritystoiminta, ympäristöarvojen huomioiminen, 

maaseudun elinkeinojen osaamistason kohottaminen sekä yhteiskuntatieteellinen 

maaseutututkimus ja kehitystoiminta. 

Edelliseen maakuntasuunnitelmaan pohjautuva vuosien 2007–2010 

maakuntaohjelma linjaa maakunnan kehittämistoimenpiteitä samoista viidestä 

näkökulmasta kuin uusi maakuntasuunnitelmaluonnoskin. Innovaatiopolitiikan kannalta 

keskeisimmät tavoitteet ovat vahvassa klusteripolitiikassa: entisten kehittäminen yhteistyön 

avulla, uusien klustereiden tukeminen ja toimialakohtaiset innovaatioympäristöt. 

Klusterikohtaisten toimien ohella osaamista halutaan kehittää yleisesti parantamalla 

koulutuksen ja työpaikkojen kohtaantoa, ennakointia ja erilaisia oppimisen ja opiskelun 

malleja sekä turvata koulutuksen pysyvyys alueella. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan 

kehittäminen tukee osaamisen muuntamista tuottaviksi innovaatioiksi. Kasvuyritysten 

tukeminen kansainvälistymispalveluilla, tietotekniikan laaja-alainen hyödyntäminen ja 

uuden yritystoiminnan, mukaan lukien nais- ja palveluyrittäjyyden tukeminen hankkeilla, 

yrityshautomoilla ja liiketoimintaosaamisen kehittämisellä ovat yrityskehittämisen 

keskeisimpiä keinoja. Toimien kohteena ovat ennen kaikkea pienet ja keskisuuret yritykset, 

joiden t&k-toiminnalla on enemmän esteitä kuin suurilla yrityksillä. Kehittämistoimet 

kohdistetaan maakunnan kärkiklustereiden ohella nouseville ja potentiaalisille sekä 

kärkialojen kehitystä tukeville aloille. Luonnonvara-alan osaamisen, mm. bioenergian ohella 

uutena kaivostoiminnan kehittäminen tukee maakunnan monipuolista työllisyyttä. 

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja 

vuosille 2010–2011 täydentää ja konkretisoi maakuntaohjelmaa. Muuttunut taloustilanne ja 

siten muuttuneet kehityshaasteet näkyvät suunnitelmassa. Osaamisen ja innovaatioiden 

kehittämisessä jatketaan käynnissä olevia innovaatioympäristöjen ja -järjestelmien 

kehittämistoimia. Keskeisiä teema-alueita ovat metsäteollisuuden ja nanoteknologian 

sovellukset eritoten bioenenergia- ja elintarvikealoilla. Myös yritysten 

ympäristömyönteisyyteen ja siihen liittyvään osaamiseen kiinnitetään huomiota. Uusien 

innovaatioiden etsimisessä korostuvat alueen olemassaolevat piirteet: suurteollisuus, 

erikoistunut infrastruktuuri ja kansainvälinen osaaminen. Yritysten ja yritysryhmien 

tukemisessa erityisinä poikkileikkaavina teemoina ovat ICT:n ja liiketoimintaprosessien 

kehittäminen. Osaamista tuottavien ja tukevien toimijoiden perusrahoitus sekä keskinäinen 

yhteistyö ovat keskeisiä välineitä yrityksiä tukevan osaamisen synnyttämisessä. 

Keski-Pohjanmaan innovaatiotyöryhmän raportti (2007) suosittelee 

innovaatioympäristön toimijoiden roolien selkeyttämistä, keskinäisen tunnettuuden ja 

yhteistyön lisäämistä mm. tuotteistamalla kehittämispalveluita, perustamalla 

maakunnallinen innovaatiofoorumi ja keskittämällä tutkimusta painoaloille yli 

organisaatiorajojen. Samalla ryhmä kuitenkin kehottaa myös hallinnollisten 

työskentelytapojen keventämiseen. Pienellä alueella tämä on käytännönläheinen ja 

huomionarvoinen ongelma. 

Ylimaakunnallisista strategioista Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan 

teknologiastrategia (2002) nimeää kahden maakunnan keskeisimmiksi toimialoiksi energian 

18

ja ympäristön, kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden sekä veneteollisuuden, metalli- ja 

konepajateollisuuden, mekaanisen puuteollisuuden, elintarviketeollisuuden, 

elintarviketeollisuuden, tietotekniikan ja tietoliikenteen, elektroniikka- ja sähköteknisen 

teollisuuden sekä inhimilliset resurssit. Keski-Pohjanmaan kannalta olennaisen kemian alan 

keskeisimmät keihäänkärjet nähdään olevan uusien raaka-aineiden ja tuotantomenetelmien 

kehittämisen teknologioissa, esimerkiksi pitkälle räätälöidyissä tuotteissa. Räätälöinti on 

myös puualan keskeinen haaste. Maakunnalle on ominaista alojen lomittuminen: venealan 

kärjet liittyvät kemian ja muovi-alan teknologioihin ja koneja metallialalla keskeisiä ovat 

synergiaedut ICT-alan sekä laser-, energia- ja materiaaliteknologioiden kanssa. ICT 

nähdään yleisemminkin avaintukialana, jolla on keskeinen rooli muiden toimialojen 

kilpailukyvyn parantamisessa. Samanlainen rooli on inhimillisillä resursseilla, eritoten 

suunnitteluosaamisella, jota alueilla halutaankin kehittää lisää. 

Vaikka alueen korkeakouluyksiköt ovat toimivia ja tasokkaita, alueella on sekä 

tutkimus- että koulutusvajausta, mikä näkyy suoraan tutkimusrahoituksen vähyydessä ja 

koulutustason mataluudessa. Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen 

kehittämisraportissa (2009) esitetäänkin koko alueen korkeakoulujen välisen yhteistyön 

tehostamista. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen erikoisaloiksi määritellään 

mikroyrittäminen, aikuiskoulutus ja modernit koulutusmenetelmät sekä hyvnvointi-, 

kulttuuri- ja matkailupalvelut. Lisäksi kunkin tutkimusyksikön omia erityisiä 

huippuosaamisaloja kehitetään ja kansainvälistetään. Myös tiedon alueellisen hallinnan ja 

levittämisen sekä aluestrategisen, infrastruktuuri- ja tukipalveluyhteistyön kautta 

vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen alueellista vaikuttavuutta. Tavoitteena on yleisesti 

alueen opetuksen ja tutkimuksen instituutioiden vahvistaminen ja sitä kautta alueen 

tutkimusintensiteetin kasvaminen. 


Kokkolan seutu on Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän ydin, joten seudun 

kehittämistavoitteet ovat pitkälti yhtäläisiä maakunnan innovaatiojärjestelmän 

kehittämistavoitteiden kanssa. Kokkolan seudun KOKO-ohjalmassa (2009) 

innovaatiostrategian kannalta olennaisimmat toimenpiteet kohdistuvat 

innovaatiojärjestelmien vahvistamiseen ja rajapintojen hyödyntämiseen kärkialoilla 

(veneklusteri, metalli- ja konepajaklusteri, tieto- ja viestintätekniikka, luovat alat ja 

hyvinvointi, luonnonvara-ala, kemia). Yhdistävinä teemoina ovat energia- ja 

ympäristöystävälliset sovellutukset ja niiden hyödyntäminen, tietotekniikka ja automaation 

hyödyntäminen, materiaali- ja liittämistekniikka sekä korkeakoulutuksen ja 

työelämärelevanssin vahvistaminen.Toinen keskeinen toimenpide KOKO-ohjelmassa on 

Kokkolan seudun ja Pietarsaaren kehitysvyöhykkeen vahvistaminen, jonka olennainen osa 

on tutkimusja kehittämistoimijoiden ylialueellinen luonne. Samat toimijat toimivat pitkälti 

molemmilla kaupunkiseuduilla, ja yhteistyön tilaisuuksia on paljon. Alueen kolmas 

toimenpidekokonaisuus kohdistuu luonnonvara-alan osaamisen ja liiketoiminnan 

kehittämiseen. 

19

Kaustisten seudun elinkeinoprofiili on huomattavan erilainen kuin Kokkolan 

seudulla, mikä näkyy alueen KOKO-ohjelmassa (2009) osin erilaisina painotuksina. 

Innovaatiostrategian kannalta olennaisimmat tarpeet liittyvät ennakointiin (eritoten 

koulutus), yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen ja yrityspalveluiden ja -osaamisen 

kehittämiseen sekä yleisesti että erityisaloilla. Erityisaloista keskeisin on luovat alat, joilla 

on tarvetta verkostoitumiseen, liiketoimintaosaamiseen ja kohdennettuihin 

yrityspalveluihin. Kohdistetut t&k-tarpeet liittyvät ensisijaisesti luonnonvara-alalle, 

luonnontuotteiden ja elintarvikkeiden jatkojalostamiseen ja bioenergiaan sekä uusien 

liiketoimintamallien kehittämiseen alalle. 


Keski-Pohjanmaa on pieni maakunta, jonka normaali työssäkäyntialue ylittää maakunnan 

rajat. Rajatut resurssit ja luontainen kanssakäyminen maakuntarajojen yli tekevät 

yhteistyöstä sekä luontevaa että välttämätöntä. Keskeisin yhteistyökumppani on 

Pietarsaaren seutu, joka läheisenä ja yhtä lailla pienehkönä kaupunkiseutuna muodostaa 

Kokkolan kanssa yhteisen kehittämis- ja toiminta-alueen usealla eri alalla. Uusissa 

aluehallintojärjestelmissä Kokkola suuntautuu Pohjois-Pohjanmaan suuntaan, mikä 

muuttanee jonkin verran hallinnollisen yhteistyön suuntaa. Sisällöllisesti Keski- 

Pohjanmaalla on paljon yhteistä naapurimaakuntien kanssa. Veneklusteria kehitetään 

yhdessä Pietarsaaren ja Vaasan alueiden kanssa. 

Maakunnassa kaivataan yhteistyötä erityisesti elintarvike- ja mekaanisen 

puunjalostuksen aloilla, jotka ovat maakunnassa tärkeitä, mutta eivät terävintä kärkeä. 

Näiden alojen tunnistetaan tarvitsevan yhteistyötä eritoten Etelä-Pohjanmaan kanssa, jossa 

alat ovat sekä vahvoja että aktiivisen kehittämisen kohteita. Yhteistyömahdollisuuksia on 

myös osaamiskeskusohjelman elintarvike- ja metsäklusterien välillä. Korkeakoulutuksen ja 

tutkimuksen suhteen Keski-Pohjanmaan maakunta on strategisessa yhteistyössä ns. Botniaaluella 

eli Keski-Pohjanmaalla sekä Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueilla. 

20

4. Etelä-Pohjanmaa 


Etelä-Pohjanmaan osaamisen ja tuotannon kärjet ovat vakiintuneissa elintarvike- ja 

teknologiateollisuudessa, mutta maakunnassa on niiden ohella lukuisia nousevia ja 

aktiivisesti kehitettäviä aloja, kuten ICT ja luovat alat. Innovaatioympäristönä Etelä- 

Pohjanmaan haasteena on ollut tiedekorkeakoulun puuttuminen, vähäinen tutkimustoiminta 

ja maakunnan matala koulutustaso. Tähän haasteeseen on kuitenkin maakunnassa vastattu 

aktiivisella kehittämisellä, joista keskeisimpänä Epanet -verkoston tutkimusprofessuurit, 

yliopistokeskus ja teknologiakeskustoiminta. 

Kuva 3 Yhteenveto Etelä-Pohjanmaan maakunnan strategioista 

21

4.2. Kärkialat 

Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteri on maamme merkittävin maa- ja elintarviketalouden 

keskittymä. Klusteri muodostuu maataloudesta raaka-aineiden tuottajana, vahvasta 

elintarviketeollisuudesta sekä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle koneita ja laitteita 

valmistavasta metalliteollisuudesta. Elintarvikeklusteri työllistää kaikkiaan noin 20 000 

ihmistä, joista elintarviketeollisuuden alalla 3000. Ala on muutamasta vahvasta 

elintarvikealan suuryrityksestä huolimatta pienyritysvaltaista. Maakunnan vahvaa 

yrityskantaa täydentävät asiantuntija-, koulutusja tutkimusorganisaatiot (Foodwest Oy ja 

sen koordinoima elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma, SeAMK, EPANETprofessorit). 

Ala on pitkälti vakiintunut, mutta uusia lupaavia kehitysaloja tarjoavat mm. 

terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja erityisruoat. 

Teknologiateollisuus (metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuus) kattaa laajan 

joukon eritysaloja ja toimijoita. Ala linkittyy olennaisesti sekä elintarvikealaan että 

materiaali- ja rakennusteollisuuteen, mutta myös logistisiin järjestelmiin ja 

veneteollisuuteen. Vientisuuntautunut klusteri on onnistunut kehittymään perinteisestä 

metalliteollisuudesta kohti älyteknologiaa, mikä on parantanut alan kilpailukykyä, mutta 

kehitys- ja kasvupotentiaalia riittää edelleen bioenergian, ympäristö- ja terveysteknologian 

laitteissa ja toisaalta ICT-pohjaisissa sovelluksissa. Alalla on erityisosaamista sulautetuissa 

järjestelmissä, virtuaalisuunnittelussa ja järjestelmätoimituksissa. Tutkimuksessa ja 

kehittämisessä palvelevat alueen teknologiateollisuuden kehittämisorganisaatiot ja - 

hankkeet (LC Logistics Center Oy / Logistia, LA Alucenter, Steel Center, Seinäjoen 

Teknologiakeskus Oy, Älykkäiden koneiden osaamiskeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 

SeAMK / SeiTek, Thermopolis, EPANET-professoreja, OSKE/ Älykkäät koneet -klusteri). 

Veturiyritysten rooli koko toimialan kehittämisessä ja pk-yritysten aktivoimisessa 

yhteistyöhön ja t&k-toimintaan on keskeinen. 

Kahden kärkiklusterin ohella maakunnassa on useita vahvoja, nousevia ja 

potentiaalisia aloja. Kauhajoen seudulle painottuva logististen järjestelmien klusteri on 

maan merkittävin ja keskittyy teollisuuden automaatiojärjestelmiin sekä niihin liittyviin 

tieto- ja materiaalivirtojen hallintaan globaaleilla markkinoilla. Alan kehittämisen keskeisin 

toimija on LC Logistics Center Oy ja teknologiakeskus Logistia. Informaatio- ja 

kommunikaatioteknologia (ICT) koostuu paitsi ohjelmistokehittäjistä ja -alihankkijoista, 

myös interaktiivisia palveluja tuottavista yrityksistä ja teollisuudelle palveluita ja tuotteita 

kehittävistä yhtiöistä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia on merkittävä 

liitännäisteknologia perinteisempien toimialojen kehittämisessä. Lupaavia sovellusaloja 

tarjoavat mm. sulautetut järjestelmät, logistiikka ja älykkäät koneet, sisällöntuotanto ja 

terveydenhuolto. Etelä-Pohjanmaan puuklusteriin kuuluva puutuote- ja 

huonekaluteollisuusala on maakunnan perinteinen vahvuus. Alan kehittäjiin kuuluvat 

SeAMK:n muotoilun yksikkö/Pohjanmaan Nikkarikeskus sekä Teknologiakekus TEAK Oy 

Teuvalla, joista jälkimmäinen kehittää tuotantoteknologioita, ensin mainittu taas 

kuluttajalähtöistä tuotekehittämistä ja johtamiskäytäntöjä uudistaakseen perinteistä 

22

toimialaa ja kehittääkseen sen kilpailukykyä. Etelä-Pohjanmaan järviseudulle keskittyy 

myös puuteollisuuden, etenkin hirsirakentamisen merkittävä yrityskeskittymä. 

Puuteollisuus on myös osa rakennusklusteria, jonka muita toimialoja ovat metallirakenteita 

valmistava teollisuus ja rakennuspuusepänteollisuus. Näillä perinteisillä aloilla, kuten 

puutuoteteollisuudessakin kilpailukyvyn parantaminen vaatii panostuksia sekä tuotanto- ja 

tuotekehittämiseen että asiakaslähtöisyyteen. 

Potentiaalisista aloista suurimmat odotukset kohdistuvat bioenergiaan, 

hyvinvointiin ja luoville aloille. Etelä-Pohjanmaalla on bioenergia-alan osaamista ja 

kehittämistä, jotka keskittyvät teknologian kehittämiseen (mm. metalliteollisuus) ja 

bioenergian tuotannon työllistymisvaikutuksiin ja energiaomavaraisuuteen. 

Hyvinvointipalvelut tarjoavat todennäköisesti kasvavan toimialan sekä julkisrahoitteisilla 

että yksityisillä markkinoilla. Luovat alat, elämystuotanto ja matkailu ovat nekin uusia ja 

kehittyviä aloja, joita Etelä-Pohjanmaalla on tuettu kehittämistoimin. Näiden kehittyminen 

edellyttää mm. uusien palvelukäytäntöjen, markkinoinnin ja toiminnan sisällön laajaa 

kehittämistä. Liiketoimintaosaaminen ja yrittäjyys ovat koko sisällöllistä klusterijoukkoa 

läpileikkaavia teemoja. Maakunnassa on kehittämistä ja osaamista mm. huonekalualan 

konseptijohtamisessa, logistisissa järjestelmissä sekä laaja-alaisessa hyvinvointiajattelussa, 

johon lukeutuvat, palvelut, arkkitehtuuri, luovat alat, lääketiede ja rakentaminen. 

Materiaalien tutkimus on myös keskeinen sisällöllisiä klustereita tukeva osaamisala, jossa 

alueella on osaamista mm. alumiini-, bioenergia-, metallirakentamis- sekä 

muovikomposiittiteknologioissa. 


Etelä-Pohjanmaan innovaatioympäristölle on leimallista vahva kytkeytyminen alueen 

osaamiskeskittymiin ja vahvoihin elinkeinoihin. Alueen innovaatiotoimijat keskittyvät 

Seinäjoelle sekä muutamaan alakohtaiseen osaamiskeskittymään muualla maakunnassa. 

Seinäjoen yliopistokeskus muodostuu viiden yliopiston yksiköistä sekä Epanet - 

tutkijaverkostosta. Samalla kampusalueella sijaitsevat myös Seinäjoen teknologiakeskus 

sekä osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnoista. 

Taulukko 3. Strategioissa keskeisiksi tunnistettuja eteläpohjalaisia tutkimus-, koulutusja 



Seinäjoen yliopistokeskus UCS 

Tampereen yliopisto 

Helsingin yliopisto 

Sibelius-akatemia 


Tutkimus, koulutus ja kehittäminen 

ao. aloilla 

hyvinvoinnin edistäminen 

elintarvikeala ja maaseudun 

kehittäminen 

populaari- ja kansanmusiikki 

liiketoimintaosaaminen 

Seinäjoki 7-15 

23

Tampereen teknillinen 

yliopisto 

Epanet -verkosto 

Seinäjoen ammattikorkeakoulu 

Seinäjoen Teknologiakeskus Oy 

Foodwest Oy 

terveydenhuollon tietotekniikka, 

virtuaali-, materiaali-, rakennus- ja 

älytekniikka sekä arkkitehtuuri 

informaatioteknologian sovellukset, 

liiketoimintaosaaminen, 

elintarvikeala, materiaalien tutkimus 

osana liiketoiminnan kokonaisuutta, 

hyvinvointi 

Koulutus, tutkimus ja kehittäminen. 

Kulttuuriala, liiketalous ja hallinto, 

tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja 

ympäristöala, sosiaaliu- ja terveysala, 

ravitsemisala. 


sekä toimitilat 

Elintarvikealan tuotekehitys, 

markkinatutkimus, laadunhallinta ja 

tekniset palvelut. 

Seinäjoki, Kauhajoki, 

Jurva 

Seinäjoki, Ilmajoki, 

Kauhajoki, Kauhava, 

Kurikka, Ähtäri 

7-16 



Mediwest terveysteknologiakeskus Terveysalan teknologiakeskus Seinäjoki 7-22 

Teknologiakeskus Logistia Oy 

Teknologiakeskus Fasadi Oy 

Pohjanmaan Nikkarikeskus 

TEAK Oy 

Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, 

Thermopolis Oy 


sekä toimitilat eritoten 

materiaalinkäsittely- ja logistiikkaaloilla 


sekä toimitilat 

Yrityskehityspalvelut, koulutus ja 

kehittäminen sekä toimitilapalvelut 

ns. Living business -alalla 

Puu- ja huonekalualan koulutusja 

teknologiakeskus 

Kauhajoki 7-23 

Alavus 7-25 

Jurva 7-27 

Teuva 7-26 

Energia-alan kehittäminen Lapua 7-24 


Etelä-Pohjanmaan tuore maakuntasuunnitelma (2010) nimeää maakunnan 

pääkehittämistavoitteiksi inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistamisen, 

uudistumiskykyisten elinkeinojen, palveluiden ja yrittäjyyden kehittämisen, luontoarvoihin 

ja uudistuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energia- ja ympäristöosaamisen vahvistamisen, 

saavutettavuuden ja monipuolisten liikenneverkkojen kehittämisen sekä 

yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Innovaatiopolitiikan kannalta keskeisimmät strategiset 

tavoitteet ovat koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistyön vahvistamisessa kansallisesti ja 

kansainvälisesti menestyväksi ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toimivaksi, 

yrittäjyyden ja liiketoiminnan synnyttäminen, elintarvikeklusterin kehittäminen sekä 

palveluosaamisen kehittäminen laajasti eri aloilla. Tavoitteita pyritään saavuttamaan 

muiden muassa koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisellä henkilövaihdolla, alueellisia, 

24

kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja vuorovaikutusta vahvistamalla, 

kansainvälisten trendien ja konseptien tuntemuksen lisäämisellä sekä yrittäjyyden 

suuntaamisella uusille toimialoille, kuten osaamisintensiivisille ja poikkileikkaaville aloille. 

Elintarvikealan pääklusterin ohella maakuntasuunnitelmassa tunnistetaan laaja 

palveluosaamisen tarve hyvinvointialalla, logistiikassa, matkailussa ja elämysteollisuudessa, 

luovilla aloilla sekä rakentamisessa ja huollossa. Myös energia- ja ympäristöosaaminen, 

ympäristövastuullisuus ja kestävä kehitys tunnistetaan sekä kehittämisperiaatteena että 

tärkeänä nousevana toimialana. 

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 ja sen toteuttamissuunnitelma 

vuosille 2010–2011 painottavat myös yritystoiminnan tukemista avainklustereiden 

kilpailukyvyn laaja-alaisella kehittämisellä, verkostoitumisen ja kansainvälisyyden 

lisäämisellä sekä yleisemmin uus-, nais- ja palveluyrittäjyyden, liiketoimintaosaamisen ja 

kasvuhakuisuuden edistämisellä sekä perinteisillä että nousevilla toimialoilla. Osaamista ja 

innovaatiojärjestelmää vahvistetaan mm. kansainvälisellä ja vetovoimaisella 

korkeakouluyhteisöllä ja ympäristöllä. Asuinympäristön ja hyvinvoinnin sekä 

infrastruktuurin kehittäminen palvelevat myös liiketoiminnan ja innovatiivisuuden 

tavoitteita. 

Etelä-Pohjanmaan alueellinen teknologiastrategia (2003) painottaa teknologian 

siirron, yhteistyön ja yritysten ulkopuolisen t&k-projekteihin osallistumisen kehittämistä 

sekä kehittämispalveluiden tuotteistamista ja käytäntöjen sovittamista pienten yritysten 

tarpeisiin. Tarpeen ovat mm. veturiyritysten toimintamallit koko yritysverkoston 

kehittämiseksi, yrityskohtaisten liiketoiminta- osaamis- ja tarvekartoitusten tekeminen sekä 

teknologian siirto ja verkostoyhteistyö yritysryhmien välillä. Kehittäjiltä odotetaan ennen 

kaikkea proaktiivisuutta sekä toiminnan ja toimijoiden roolien selkeyttämistä ja 

tuotteistamista. 

Seinäjoen innovaatioympäristön kehittämisstrategia (2007) tähtää 

innovaatioympäristön jatkuvaan kehittämiseen palvelutarjonnan selkeyttämisellä, verkostoja 

organisaatiotasolta aina yksilötasolle ulottuvalla uudistumisella, projektiluonteesta 

kärsivien resurssien vakiinnuttamisella sekä kehittämistyön paremmalla hallinnalla. 

Olennaista on myös nähdä alueen yleisten ominaisuuksien - asuinympäristön, vapaaajanpalveluiden 

ja kaupunkikuvan merkitys innovaatioympäristölle. Yritystoiminnan 

uudistaminen on strategian toinen painopiste, ja siinä kriittisiä tekijöitä ovat 

asiakastarpeiden tunnistamien, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja kehittämistyö sekä 

kärkiklusterien vahvistaminen. Kansainvälisyys on kokonaisuudessaan strategian kolmas 

painopiste: sen haaste ulottuu arkipäivän kansainvälistymisestä kaupunkiseudun 

vetovoimaan ja kansainväliseen hankerahoitukseen. 

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimusja innovaatio-ohjelma 2007– 

2013 painottaa maakuntaan syntyneiden tutkimusryhmien vakiinnuttamista ja 

vahvistamista. Jo saavutettuja rakenteita varmistetaan resursseja vakiinnuttamalla, ryhmien 

rakennetta kehitetään ja pidetään yllä tiiviitä yhteyksiä tiedon hyödyntäjiin alueella mm. 

luomalla uusia areenoita keskustelulle ja toimimalla fyysisesti lähellä. Koulutusta halutaan 

entistä tiiviimmin kiinnittää alueen kärkitutkimukseen, mikä mahdollistuu esimerkiksi 

tutkimusalojen koulutuspoluilla ja uusilla koulutustuotteilla. Kansainvälisyys on myös 

25

korkeakouluverkoston keskeinen haaste, jossa huomiota on kiinnitettävä sekä lähtevän että 

tulevan suunnan tarpeisiin. 

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin selvitystyö Framille Seinäjoelta (2008) 

korostaa kansainvälistymistä ja olemassa olevien korkeakoulurakenteiden verkostomaista 

yhteistyötä entistä vaikuttavammassa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä alueen kuntien, 

rahoittajien ja yritysten kanssa. Näiden toimintojen koordinointiin suunnitellaan raportissa 

omat toimielimensä korkeakoulujen strategista johtamista sekä alueen tutkimuksen, 

koulutuksen ja alueellisen yhteistyön koordinointia varten (ns. kehittämisallianssi), jota 

täydentää alueellinen kehittämisrahasto Etelä-Pohjanmaan korkeakouluopetuksen ja 

tutkimuksen tukemiseen. Sisällöllisesti selvitys painottaa profiloitumista painopistealueille 

alueen osaamisresurssien, elinkeinoelämän tarpeiden ja julkisen hallinnon vaatiman 

osaamisen mukaisesti. Tavoitteena on korkeakoulutuksen määrällinen kasvu alueen 

korkeakouluissa. Korkeakoulutuksen painopistealueita, joilla tavoitteena on kansainvälinen 

ja kansallinen kärkitaso, ovat elintarviketalous ja hyvinvoinnin edistäminen, älykkäät koneet 

ja tuotannon järjestelmät, kulttuuri ja elämystuotanto sekä julkiset palveluinnovaatiot. 

Näitä täydentävät ja yhdistävät yrittäjyyskoulutus, liiketoimintaosaaminen sekä pienten ja 

keskisuurten yritysten johtaminen. Tavoitteiden saavuttamisen keskeinen keino on 

kansainvälistyminen ja uudet yhteistyömuodot sekä opetuksessa, tutkimuksessa että 

tuotekehitystyössä, mutta myös infrastruktuurin rakentamista ja imagotyötä tarvitaan. 


Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO-ohjelmassa (2009) alueen tavoitteet liittyvät pitkälti 

korkean osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen. Kansainvälisyyden 

toimintakokonaisuudessa tavoitellaan tutkija-ja asiantuntijavaihdon vahvistamista, 

kansainvälisen työvoiman sijoittumista tukevia palveluita, yritysten kansainvälisiä 

yhteistyöverkostoja sekä arkipäivän kansainvälistymistä harjoittelivaihdolla ja hyvien 

käytäntöjen pilotoinnilla. Innovaatiotoiminnan laajentamista ja aktivointia tavoitellaan 

puolestaan matalan kynnyksen innovaatiopalveluilla, tapahtumilla ja yhteistyön uusilla 

tavoilla sekä uusien kokeilujen kannustamisella. Erityinen huomio kohdistetaan 

innovaatiotoiminnan laajentamiseen palvelualoille, niin julkisille kuin yksityisillekin. 

Yleisten valmiuksien ohella Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO-ohjelmassa kehitetään alueen 

selkeitä vahvuusaloja, maatalous- ja elintarvikealoja sekä niihin kytkeytyvää 

koneenrakennusalaa ns. pellolta pöytään -ketjuna. Tämän lisäksi uusia tilaisuuksia avaa 

uusiutuvan energian tuotanto, hyödyntäminen ja teknologia. Neljäntenä toimenpidealueena 

on elämystuotanto, joka sekä työllistää että lisää alueen vetovoimaa ja imagoa. 

Elämysklusteri muodostuu liikunta-, rytmimusiikki-, tapahtumatuotanto-, lifestyle- ja 

sisustusaloista. Näille aloille on tavoitteena kehittää erikostunutta osaamista ja 

tukipalveluja, yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Samalla tavoitteena on vahvistaa alueen 

oman identiteetin ja imagon, pohjalaisuuden, esiin tuomista sekä asenteena että 

toimintatapana 

26

Etelä-Pohjanmaan järvialueen vahvuuksia puuteollisuus, eritoten hirsirakentaminen, 

metalliteollisuus ja erityisesti alumiiniosaaminen sekä matkailuala. Järvialueen KOKOasiakirjassa 

(2009) strategisiksi painopisteiksi on valittu kaikki neljä edellä mainittua 

kärkialaa, joiden kehittämisessä halutaan painottaa osaamista ja uusia liiketoimintamalleja. 

Asumisessa painottuvat ennakointi, asukaslähtöiset innovaatiot sekä toimialarajojen 

ylittäminen kokonaisratkaisujen tuottamiseksi. Metalliteollisuutta halutaan vahvistaa yhtä 

lailla osaamiskeskittymiä ja liiketoiminnan palveluja vahvistamalla, ennakoinnilla ja 

toimialojen yhteistyöllä. Varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevalla bioenergia-alalla 

korostuvat tutkimusja kehittämistoiminta ja koulutus, joihin tarvitaan osaamista myös 

muilta alueilta ja muista maista. Matkailualalla suurin tarve on kärkien kehittämisessä, 

verkostoitumisessa ja tuotteistamisessa. Koko alue tarvitsee lisää yhteisiä foorumeita ja 

strategista yhteistyötä, jotta kehitystä pystytään ennakoimaan, suuntaamaan ja 

toteuttamaan entistä paremmin. 

Kauhajoen seudun/Suupohjan vahvuudet ovat logistisissa järjestelmissä, ja seudulla 

sijaitseva keskittymä on Suomen merkittävin alalla. Klusteri on keskittynyt teollisuuden 

automaatiojärjestelmiin ja materiaalinkäsittelyyn. Myös kalusteklusteri on alueella vahva. 

Elintarvikealalla Suupohjan erityisala on kasviperäisiä ainesosia valmistava teollisuus, jolla 

on globaaleja kasvumahdollisuuksia. Potentiaalisia aloja ovat digitaalisuus ja 

energiaomavaraisuus. Seudun KOKO-ohjelman (2009) tavoitteena on ensinnäkin 

kärkiklustereiden (logistiikka, bio-elintarvikeala, Living business) kilpailukyvyn 

vahvistaminen tukemalla vetovoimaisten toimintaympäristöjen kehittymistä, uusien 

liiketoimintamallien syntymistä, osaamisen tason nousua ja globaalia verkottumista. Toinen 

tavoite on edistää yrityksiä ja koulutusta palvelevien uusien digitaalitalouden avausten ja 

toimintamallien löytymistä ja kehittymistä. Kolmanneksi tavoitteena on uudistaa seudun 

palvelukonsepteja joustaviksi, innovatiivisiksi sekä yritys- ja asiakaslähtöisiksi 

kokonaisuuksiksi. 


Etelä-Pohjanmaan strategiat eivät yleisesti painota yhteistyötä tiettyjen alueiden kanssa, 

vaan osaamista ja yhteistyötä haetaan sieltä, mistä sitä parhaiten on kullakin osa-alueella 

saatavissa. Ylimaakunnallisia verkostoja kaivataan mm. yritysten välille kansainvälisyyden 

ja markkinoiden laajentamiseksi, tiettyjen toimialojen, kuten bioenergian kehittämiseksi että 

laajemmin innovaatiotoimijoiden kesken. Ilmeisiä yhtymäkohtia muihin Pohjanmaan 

maakuntiin tarjoavat ennen kaikkea edellä mainittu bioenergia sekä energia- ja ympäristöala 

kokonaisuudessaan, mutta myös eteläpohjalaiset kärkialat elintarvike-, teknologia- ja 

puutuoteteollisuus. Esimerkiksi älykkäät koneet -klusterilla on sovellusaloja laiva-, paperija 

energiateollisuuden koneissa. Yhteistyön tarvetta on erityisalojen ohella yleisessä 

tutkimusja kehittämisrakenteessa. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, kuten muissakin 

Pohjanmaan maakunnissa opetus- ja tutkimusresurssit ovat rajalliset, mihin ns. Neilimon 

raportti esittää yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksessa ja kehittämisessä nimenomaisesti 

Pohjanmaan korkeakoulujen kanssa. 

27

5. Ylimaakunnallinen toimijakysely 

5.1.Yhteenveto innovaatioympäristön tutkimusja 

kehittämisorganisaatioille suunnatun kyselyn tuloksista 

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella toteutettavan innovaatiostrategiaprosessin tueksi on 

tehty maakuntien strategia-asiakirjojen analyysi, jossa on tunnistettu maakuntien kärki- ja 

vahvoja toimialoja, perinteisiä toimialoja ja strategioissa tunnistettuja uusia, nousevia 

toimialoja sekä poikkileikkaavia osaamisaloja. Analyysin tulosten pohjalta maaliskuussa 

2010 toteutettiin maakuntien tutkimusja kehittämisorganisaatioille kysely, jonka 

tavoitteena oli kartoittaa kehittämisorganisaatioissa toimivien henkilöiden näkemyksiä eri 

toimialojen kehitysnäkymistä ja yhteistyöpotentiaalista maakuntien toimijoiden kesken. 

Seuraavassa esitetään yhteenveto kyselyn tuloksista. 

Kyselyn tuloksia tarkastellaan yhteenvedossa sekä vastaajien absoluuttisten että 

keskenään suhteutettujen vastausten perusteella. Kysely toteutettiin ZEF-arviointikoneella, 

joka mahdollistaa ilmiön tarkastelun kahdella ulottuvuudella samanaikaisesti. 

Suhteutetuissa kuvauksissa ZEF-järjestelmä laskee kahdella ulottuvuudella kaikkien 

vastausten keskiarvon, kohdistaa keskiarvon nelikentän keskelle ja suhteuttaa muut 

vastaukset keskiarvon ja keskihajonnan perusteella kenttään. Mitä enemmän kyseisen asian 

(tässä toimialan) vastausten keskiarvo poikkeaa koko aineiston keskiarvosta, sitä 

vahvemmin järjestelmä korostaa poikkeamaa nelikentässä. Tällä menetelmällä saadaan 

pakotettua esiin vastauksissa piileviä toimialojen keskinäisiä eroja, kun absoluuttiset 

vastaukset ovat tiiviissä kimpussa nelikentässä. Tämä on otettava huomioon erityisesti 

suhteellisten tulosten kuvioita tulkittaessa. 

Kyselyyn kutsuttiin vastaajiksi yhteensä 93 pohjalaismaakunnissa toimivaa 

kehittämisorganisaatioiden asiantuntijaa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 45 henkilöä, jolloin 

vastausprosentiksi muodostuu 48,4 %. 

28

5.2.Maakuntien kärkialat ja muut vahvat toimialat 

Absoluuttiset vastaukset 

Suhteelliset vastaukset 

1. Elintarvikeala 

2. Energia- ja ympäristöteknologia 

3. Kemian teollisuus 

4. Logistiikka-ala 

5. Meri- ja veneala 

6. Puu- ja huonekaluala 

7. Teknologiateollisuus 

Pohjalaismaakuntien kärkialoilla ja muilla vahvoilla toimialoilla absoluuttisissa vastauksissa 

näkyy vain hyvin pieniä eroja eri toimialojen välillä. Selkeästi positiivisimpana nähdään 

kuitenkin energia- ja ympäristöteknologia-alan kehitysnäkymät ja yhteistyöpotentiaali, sillä 

toimiala eroaa absoluuttisissa vastauksissa selkeästi muusta joukosta. 

Suhteellisissa vastauksissa ZEF-arviointijärjestelmä korostaa vastauksissa 

toimialojen keskinäisiä eroja. Suhteellisessa tarkastelussa voidaan todeta, että muihin 

toimialoihin verrattaessa parhaat kehitysnäkymät ja merkittävin yhteistyöpotentiaali 

tunnistetaan energia- ja ympäristöteknologia-alalla, elintarvikealalla, logistiikka-alalla ja 

teknologiateollisuudessa. Muihin toimialoihin verrattaessa sen sijaan heikoimmiksi 

kehitysnäkymät ja yhteistyöpotentiaali arvioidaan puu- ja huonekalualalla sekä meri- ja 

venealalla. Kemian teollisuuden kehitysnäkymät nähdään muihin nähden positiivisina, 

mutta alan yhteistyöpotentiaali arvioidaan keskimääräistä heikommaksi. 

Kokonaisuudessaan maakuntien strategioissaan esittämät kärkialat ja muut vahvat 

toimialat nousevat kuitenkin sekä kehitysnäkymien että yhteistyöpotentiaalin osalta 

vastausten perusteella varsin korkealle. Energia- ja ympäristöteknologia-ala nousee 

toimialoista selkeästi potentiaalisimmaksi yhteistyön ja kehitysnäkymien osalta. 

Vastauksia tulkiten voidaan todeta, että maakuntien strategia-asiakirjoissa esitetyt 

kärkialat ja muut vahvat toimialat todella ovat vastaajien mielestä merkittäviä sekä 

kehitysnäkymien että yhteistyöpotentiaalin osalta. Vastaukset saattavat siten heijastaa 

todellisuutta tai sitten strategiaprosessien aikana toimijoiden kesken on muodostunut vahva 

yhteinen näkemys ko. toimialojen merkityksestä retorisella tasolla, mikä saattaa näkyä 

vastauksissa vailla käytännön todellisuuspohjaa. Yhtä kaikki, strategia-analyysin tasolla 

maakuntien tunnistamat kärkialat ja muut vahvat toimialat todella näyttäisivät olevan aitoja 

vahvuusaloja myös kehittämisyhtiöissä toimivien asiantuntijoiden näkemyksen mukaan. 

29

5.3. Perinteiset toimialat 



1. Luonnonvara-ala 

2. Maatalous 

3. Rakennusala 

4. Mekaaninen 

puunjalostus 

5. Metsäteollisuus 

6. Turkisala 

Absoluuttisissa vastauksissa perinteiset toimialat nähdään kehitysnäkymien osalta 

keskimäärin jonkin verran heikompina kuin maakunnissa tunnistetut kärkialat ja muut 

vahvat toimialat. Yhteistyöpotentiaali sen sijaan on lähes samalla tasolla. Perinteisten 

toimialojen keskuudesta luonnonvara-ala, rakennusala ja mekaaninen puunjalostus nähdään 

kehitysnäkymien osalta jonkin verran positiivisempina kuin muut, joiden kehitysnäkymien 

arvioidaan taantuvan lievästi. 

Suhteellisissa vastauksissa korostuu se, että kaikkiin toimialoihin suhteutettuna 

perinteisten toimialojen yksikään ala ei nouse kehitysnäkymien tai yhteistyöpotentiaalin 

osalta keskimääräistä korkeammaksi, vaan kaikkien alojen arvellaan taantuvan 

tulevaisuudessa suhteessa muihin aloihin. Samassa vertailussa myös toimialojen keskinäinen 

yhteistyöpotentiaali nähdään pienenä. 

Kokonaisuudessaan maakuntien strategioissaan esittämät perinteiset toimialat 

näyttäytyvät taantuvina aloina, eikä yksikään ala nouse suhteellisessa tarkastelussa erityisen 

potentiaaliseksi yhteistyöalaksi. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että perinteisten alojen arvellaan kohtaavan 

merkittäviä haasteita tulevaisuudessa, vaikka alat olisivatkin paikallisesti erittäin 

merkittäviä tällä hetkellä. Moni strategioissa ja kyselyssä perinteiseksi luokitelluista aloista 

on ollut julkisuudessa viime aikoina kohtaamistaan haasteista johtuen, mikä saattaa osaltaan 

heijastua vastaajien näkemyksissä ja arvioissa. Kokonaisuutena perinteisten toimialojen 

arvioidaan taantuvan suhteessa muihin aloihin, eikä aloilla tunnisteta 

yhteistyömahdollisuuksia muiden maakuntien toimijoiden kesken. 

30

5.4.Strategioissa tunnistetut uudet toimialat 


1. Bioenergia-ala 

2. Hyvinvointiala 

3. ICT:n sovellukset 

4. Luova- ja media-ala 

5. Matkailuala 

6. KIBS-palvelut 

7. Nanoteknologia 

8. Laserteknologia 


Absoluuttisissa vastauksissa kaikki strategioissa tunnistetut uudet toimialat nousevat 

kasvunäkymien ja yhteistyöpotentiaalin keskimäärin muita aloja korkeammalle. Erityisesti 

bioenergia-alan, hyvinvointialan ja nanoteknologian kehitysnäkymien arvioidaan kasvavan. 

Bioenergia- ja hyvinvointialat nousevat myös yhteistyöpotentiaalin osalta absoluuttisissa 

vastauksissa potentiaalisimmiksi aloiksi. 

Suhteellisissa vastauksissa tulee jonkin verran hajontaa strategioissa tunnistettujen 

uusien toimialojen kesken. Kaikkiin muihin toimialoihin verrattaessa bioenergia-ala, 

hyvinvointiala, luovat alat ja media-ala, osaamisintensiiviset yrityspalvelut (KIBS) sekä 

ICT-ala ja ICT:n sovellukset arvioidaan aloiksi, joilla on tulevaisuudessa hyvät 

kehitysnäkymät maakunnissa sekä mahdollisuuksia yhteistyöhön maakuntien toimijoiden 

kesken. Sen sijaan muihin aloihin verrattaessa matkailualaa ei nähdä yhtä potentiaalisena 

kasvualana. Kasvavia aloja, joilla yhteistyöpotentiaali tunnistetaan pieneksi, ovat nano- ja 

laserteknologia-alat. 

Kokonaisuudessaan maakuntien strategioissaan esittämät uudet toimialat nähdään 

tulevaisuuden kasvualoina ja matkailualaa lukuun ottamatta alat arvioidaan myös suhteessa 

kaikkiin aloihin kasvualoiksi. Yhteistyöpotentiaalin nähdään sen sijaan vaihtelevan ja 

kahdella alalla yhteistyöpotentiaali tunnistetaan pieneksi suhteessa muihin aloihin. 

Kaiken kaikkiaan strategioissa tunnistettujen uusien alojen kehitysnäkymiä pidetään 

vastausten perusteella erittäin positiivisina. Vastaajien näkemysten mukaan alat ovat siten 

aidosti tulevaisuuden aloja. Mukana on kuitenkin myös sellaisia toimi- tai osaamisaloja, 

joilla saattaa olla paikallisesti iso merkitys, mutta ne eivät kolmen pohjalaismaakunnan 

kokonaisuudessa nouse merkittäviksi esimerkiksi yhteistyöpotentiaalin osalta. Eräs selitys 

tälle saattaa olla se, että näillä aloilla osaaminen on niin erityistä, ettei sitä 

pohjalaismaakuntien alueella tunnisteta muualla. 

31

5.5. Innovaatiotoiminnan haasteet eri toimialoilla 

Kyselyssä oli jokaista kolmea toimialaryhmää (kärkialat ja muut vahvat alat, perinteiset alat 

ja strategioissa tunnistetut uudet toimialat) koskien avoin kysymys, jossa kysyttiin 

vastaajien näkemystä innovaatiotoiminnan haasteista eri toimialoilla. Vapaan palautteen 

perusteella tähän yhteenvetoon on koottu keskeisimmät havainnot innovaatiotoiminnan 

haasteista eri toimialoilla. 

Kärkialat ja muut vahvat alat 

Yhtenä merkittävänä innovaatiotoiminnan haasteena vastaajat tunnistivat yritysten oman 

kehitys- ja kasvuhalukkuuden puutteen. 

”Osassa yrityksistä ollaan nk. mukavuusalueella, kehittämisen tuskaa ei haluta 

kokea.” 

”Företagens vilja att utveckla sig kunde vara bättre. Höja kompetensen och 

utbildningsnivån i företagen.” 

”Systemaattinen ja pitkäjänteinen kulttuuri panostaa tutkimusja kehitystoimintaan 

puuttuu yrityksiltä. On totuttu tekemään "itte".” 

”Näinä aikoina yritysten innovaatiotoimintaan liikenevät resurssit ovat vähäiset, 

mitä pienempi yritys, sitä niukemmat ovat yleensä myös resurssit.” 

Siitä huolimatta vastaajat tiedostavat, että yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja 

se tuo mukanaan paineen toiminnan kehittämiseen. Toisaalta tunnistetaan, että yritysten 

oma osaaminen ei välttämättä riitä. 

”Markkinatilanne on nyt erittäin haastava useammallakin alalla. Tämä aiheuttaa 

lyhyellä tähtäimellä tarvetta nopeisiin muutoksiin kapasiteetissa ja 

tuoteportfoliossa. Alalta toiselle siirtymisiä joudutaan tekemään nopeasti.” 

”Useimpiin kärkialoihin liittyy globalisaation (mm. Kiina, Intia) mukanaan tuomat 

hinta- ja tehokkuushaasteet. Liiketoimintaosaamisen, uusien palvelumallien ja 

digitaalisuuden merkitys kasvaa.” 

Yritysten kehityshalukkuuden ja toimintaympäristön muutosten rinnalla vastaajat 

tiedostavat tarpeen myös innovaatiopalveluiden kehittämiselle ja innovaatiotoimintaa 

edistävien organisaatioiden keskinäisen yhteistyön parantamiselle. 

”Keskinäinen kilpailu esim. rahoituksista, myös rahoittajien olisi hyvä edistää 

toimintaa. Suomessa on pienet resurssit, joten olisi erittäin tärkeää, että kaikki 

toimijat tekisivät yhteistyötä” 

32

”Att åstadkomma begripliga, kostnadseffektiva, flexibla och tidseffektiva instrument 

utveckling av potentiala innovationer.” 

”Innovaatioketju ei oikein toimi. Volyymimme eri keskuksissa on aika 

vaatimatonta. Kehittäjä ja välittäjäorganisaatioiden yhteistyö voisi edistää asiaa.” 

”Maakuntien yhteistyötä ja yhdistymistä edistettävä. Maakunnat ovat liian pieniä 

erillisiin strategioihin.” 

”Innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja yritystoimintaa tukevien palveluiden, 

tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen.” 

Vastauksissa korostuu myös selkeästi tarve kansallisten ja erityisesti kansainvälisten 

verkostojen rakentamiselle. 

”Yhteistyö yliopistojen ja rahoittajien (esim. Tekes) kanssa ollut aika vähäistä, 

parantamisen varaa olisi.” 

”Kansainvälisten partnereiden luominen ja kumppanuuksien vahvistaminen on 

hyvin tärkeää.” 

”Tarvitaan monipuolista verkostoitumista ja hyviä kansainvälisiä partnereita.” 

Perinteiset alat 

Perinteisten alojen innovaatiotoiminnan haasteet nähdään pääosin samankaltaisena ja 

vastauksissa korostetaan yritysten kehityshalukkuutta, toimintaympäristön muutosta, 

toimijoiden yhteistyön tiivistämisen ja verkostoitumisen. 

”Innovaatiopanostukset yleisesti ottaen ovat pieniä. Pääasiallinen haaste on ensin 

saada yrityskohtaiset panostukset kasvuun.” 

”Rakennemuutos.” 

”Muuttuva lainsäädäntö saattaa muuttaa kehitysnäkyviä radikaalistikin.” 

”Alla landskap drar åt sitt eget håll. Ingen synergi i regionerna.” 

Näiden lisäksi vastaajat peräänkuuluttavat tarvetta perinteisten alojen jalostusarvon 

kasvattamiselle. 

”Alhaisen jalostus- ja lisäarvon aloja, joilla varsinaiset innovaatiot harvassa.” 

”Alat eivät synnytä riittävästi innovaatiopotentiaalia. Aloilla ei ole resursseja 

panostaa uuteen tuotekehitykseen, alat eivät riittävästi kiinnosta opiskelijoita.” 

33

”On erittäin haasteellista saada nämä toimialat säilymään elinvoimaisina 

maakunnissa. Jalostusasteen nostaminen olisi tarpeen, mutta se on helpommin 

sanottu kuin tehty.” 

Lisäksi perinteiset alat ovat erittäin paikallisesti kiinnittyneitä, jolloin innovaatiotoiminnan 

kannalta merkittäviä keskittymiä ei ole syntynyt. Vastaajat tunnistavat kuitenkin tarpeen 

uusien miniklustereiden muodostamiseen perinteisillä aloilla. 

”Inom de traditionella branscherna finns ett behov av att utveckla minikluster där 

näringslivet och FOU kan utvecklas utgående från de möjligheter och behov som 

de små- och medelstora företagen har.” 

”Perinteiset toimialat ovat hajautuneet paikkasidonnaisesti maakunnissa jokaiseen 

kuntaan. Merkittäviä "innovaatiokeskittymiä" ei aloilla ole. Silloin 

innovaatiotoiminnan tulee kyetä kohtaamaan yritykset hajautetusti.” 

Strategioissa tunnistetut uudet alat 

Uusiksi aloiksi tunnistetuilla aloilla pääosa innovaatiotoiminnan haasteista nähdään 

samankaltaisina kuin kärkialoilla ja perinteisillä aloilla. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi 

vastaajat näkevät haasteena uusien alojen potentiaalin todellisen hyödyntämisen ja alojen 

uskottavuuden vahvistamisen. 

”Uudet toimialat vaativat panostuksia ja aikaa kehittyäkseen. Monia aloja (mm. 

luovat alat ja sosiaalinen media) ei vielä tunnisteta maakunnissa kunnolla. Aloilla 

on kasvupotentiaalia, mutta se vaatii kansainvälistymistä ja uusien toimintamallien 

omaksumista.” 

”Ideoiden jalostaminen tuotteiksi ja niiden markkinointi kannattavan volyymin 

hankkimiseksi vaikeaa. Hajanainen yrityskenttä vaikeuttaa yhteistyötä ja toimivien 

keskittyminen syntymistä.” 

”Den stora frågan är om det finns kunskap och pengar för en fortsatt utveckling. 

Speciellt kunskap kommer att utgöra en stor utmaning.” 

”Esim. nanoteknologian keksintöjen kaupallistaminen on ollut ennustettua 

hitaampaa ja julkiset satsaukset alan kehittämiseen ovat hiipumassa. Ala on 

vaarassa jäädä ikuiseksi lupaukseksi tai ainakin hyödyntäminen vie todella 

pitkään.” 

”Muodostavat kokonaisuutena erittäin sekalaisen joukon, herää epäilys, löytyykö 

alueelta oikeasti resursseja ja innovatiivisuutta kehittää näitä kaikkia.” 

34

”Pohjautuvatko täällä tehtävään tutkimukseen - tai toisinpäin nähtynä, 

panostetaanko täällä tutkimukseen näille aloille tarpeeksi Yleisten kehittämis- ja 

koordinointiprojektien aika on jo ohi, niillä ei yksistään saada kehitystä aikaan.” 

Lisäksi uusien toimialojen innovaatiotoiminnan haasteina nähdään pääomien riittävyys. 

”Pääomien puute, osaavien työntekijöiden puute, strategiatyö yrityksissä kenties 

lyhytjänteistä.” 

”Brist på kunskap och riskkapital.” 

”Kehittäminen vaatii pääomia.” 

”Rahoituksen puute, pienet resurssit.” 

5.6. Poikkileikkaavat osaamisalat 



1. Kansainvälisyys 

2. Liiketoimintaosaaminen 

3. Materiaalitutkimus 

4. Yrittäjyys 

0 

Kyselyn viimeisenä toimija osaamisaloja koskevana teemana olivat tunnistettuja toimialoja 

poikkileikkaavat osaamiset ja niiden merkityksen ja yhteistyöpotentiaalin arvioiminen. 

Absoluuttisten vastausten perustella kaikilla neljällä strategioissa tunnistetulla 

poikkileikkaavalla osaamisella on tulevaisuudessa suuri merkitys ja yhteistyöpotentiaalia 

pohjalaismaakuntien kesken. 

Suhteellisissa vastauksissa korostuu selkeästi kansainvälisyyden merkitys ja 

yhteistyöpotentiaali suhteessa muihin osaamisalueisiin. Sen rinnalla myös 

liiketoimintaosaamisen merkitys ja yhteistyöpotentiaali nähdään suurena. Sen sijaan 

yrittäjyyden ja erityisesti materiaalitutkimuksen merkitys nähdään vähäisenä, eikä alalla 

tunnisteta yhteistyöpotentiaalia samassa suhteessa muihin poikkileikkaaviin osaamisaloihin. 

35

Kyselyn tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että kansainvälisyydellä ja 

liiketoimintaosaamisella on merkittävä kärki- ja muita toimialoja tukeva merkitys 

pohjalaismaakuntien innovaatiotoiminnan kehittämisessä. 

Poikkileikkaavia osaamisaloja koskevassa vapaassa palautteessa vastaajat 

täsmentävät liiketoimintaosaamisen osa-alueita nostamalla esiin johtamisen, markkinoinnin 

ja myynnin erityisosaamiset. Lisäksi poikkileikkaavana teemana korostetaan tutkimusta ja 

koulutusta kokonaisuudessaan. Yksittäisissä kommenteissa nostetaan esiin myös 

muotoiluosaaminen ja kuituverkon hyödyntäminen. 

36

6. Ylimaakunnallinen näkökulma 

innovaatiotoimintaan 

6.1.Kärkialojen toimijakartat 

Strategia-aineistojen avulla tunnistetuista maakunnallisista toimialoista (taulukko 4) 

tunnistettiin kunkin maakunnan ehdoton kärkiala. Näistä kolmesta kärkialasta, elintarvike-, 

energia- ja kemian aloista piirrettiin toimijakartat maakuntarajat ylittävän yhteistyön 

mahdollisuuksien havainnollistamiseksi. Karttojen pohjana ovat strategia-aineistot eritoten 

kehitys- ja koulutustoimijoiden osalta. Yritysaineisto on tuotettu toimialapohjaisesti 

Tilastokeskuksen aineistosta. Lisäksi kyselyssä tunnistettiin lukuisa joukko 

yhteistyökumppaneita ja yleisiä kehittämisverkostoja. Kartoissa on nostettu kyselyn 

perusteella vastaajien esiin nostamat keskeiset kansalliset ja kansainväliset 

osaamisverkostot tunnistetuilla kärkialoilla, joita ovat elintarvikealan osalta 

Taulukko 4. Strategioissa keskeisiksi tunnistettuja toimialoja Pohjanmaan maakunnissa 

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa 

Kärkialat ja muut vahvat alat 

Elintarvike 

Teknologia (metalli- ja elektroniikka) 

Puu- ja huonekalu 

Logistiikka 

Kemia 

Vene 

Metalli- ja konepaja 

Energia ja ympäristö 

Meri 

Metalli- ja konepaja 

Metsä ja puu 

Perinteiset toimialat 

Rakennus 

Maatalous 

Luonnonvara-ala 

Mekaaninen puuteollisuus 

Elintarvike 

Massa- ja paperi 

Turkis 

Elintarvike 

Uudet toimialat 

ICT, Digitaalisuus 

Luovat alat 

Bioenergia 

Hyvinvointi 

Palvelualat (matkailu, 

hyvinvointipalvelut, tekniset palvelut) 

ICT 

Laser 

Palvelualat (luovat alat, 

hyvinvointi) 

Nanoteknologia 

Matkailu 

Media 

ICT 

Hyvinvointi 

Luovat alat 

KIBS 

Logistiikka 

Bioenergia 

Poikkileikkaavat alat 

Liiketoimintaosaaminen 

Yrittäjyys 

Materiaalitutkimus 

Materiaalitutkimus 

Liiketoimintaosaaminen 

Media & kansainvälisyys 

Yrittäjyys 

37

Elintarvikekehityksen klusteriohjelma, Food Cluster Initiative sekä Etelä-Pohjanmaan 

Epanet -verkosto. Energia-alan keskeisimmiksi verkostoiksi tunnistettiin kyselyssä 

Energiateknologian klusteriohjelma, Sähkötutkimuspooli sekä Energia- ja ympäristöalan 

SHOK, Cleen Oy. Kemian alalla keskeisimpiä olivat alaan liittyvät kaksi 

osaamiskeskusklusteria, Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma sekä Nanoteknologian 

klusteriohjelma. 

Elintarvikealan teollisuus (kuva 4) levittäytyy tasaisesti kaikkiin Pohjanmaan 

maakuntiin, mutta alan tutkimuksen, kehittämisen ja korkea-asteen koulutuksen keskipiste 

on Seinäjoki. Elintarvikeklusteri on Etelä-Pohjanmaan kärkiala ja ulottuu raakaainetuotannosta 

elintarviketeollisuuteen ja koneenrakennukseen. Elintarvikealan vahva 

kehitys on herättänyt strategioiden perusteella mielenkiintoa myös muissa maakunnissa, 

jotka näkevät alan potentiaalisena yhteistyöalana. 

Kuva 4 Elintarvikeklusterin yhteis 

keskeisimmät toimijat 

Energia-alan (kuva 5) keskeisimpiin yrityksiin lukeutuvat käytetyllä toimialajaolla 

myös alueelliset energiayhtiöt, minkä vuoksi alan keskeisiä yrityksiä on kartan mukaan 

kaikissa maakunnissa. Keskeisimmät energiateknologiaan ja laitetuotantoon keskittyvät 

yritykset sijaitsevat kuitenkin Vaasassa. Vaasassa sijaitsevat myös alan korkeakoulutuksen, 

tutkimuksen ja kehittämisen keskeisimmät toimijat ja verkostot. Kartan ulkopuolelle jää 

kuitenkin lukuisia potentiaalisia energiateknologian sovellusaloja, eritoten bioenergia, joka 

levittäytyy potentiaalisena toimialana kaikkiin maakuntiin. Energia-alalla on siten myös 

yhteistyöpotentiaalia kaikkien Pohjanmaan maakuntien kesken sekä energian alkutuotannon 

ja sovellusten (esim. pilotit) että alihankinnan kautta. 

38

Kuva 5 Energiaklusterin keskeisimmät toimijat 

Kemian alan (kuva 6) teollisuus on keskittynyt vahvasti Kokkolan seudulle, ja siellä 

sijaitsevat myös alan koulutusja tutkimusorganisaatiot. Kemian alalle on leimallista sen 

sovellukset useilla eri toimialoilla, kuten muovi-, vene-, metsä- ja elintarviketeollisuudessa. 

Alan tutkimuksen ja kehityksen vaikutukset ulottuvat siten varsinaista kemianteollisuutta 

laajemmalle. Yhteistyöpotentiaalia on siten esimerkiksi elintarvike- ja energia-alojen kanssa. 

39

Kuva 6 Kemian klusterin keskeisimmät toimijat 

6.2. Innovaatioympäristön ja kehittämisen toimijakartat 

Pohjanmaan maakuntien innovaatioympäristöjä leimaa monitoimijaisuus. Kokkolan ja 

Seinäjoen yliopistokeskusten ohella myös Vaasan korkeakoulukampus on monitoimijainen. 

Kaikissa yhdistyy useiden eri korkeakoulujen koulutusja tutkimustarjonta. Olennaista 

maakuntien korkeakouluverkostolle on myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiiviit 

suhteet. Korkeakoulujärjestelmän rinnalla toimii vahva teknologiakeskusten verkosto (kuva 

7). Pohjanmaan maakuntien innovaatioympäristöjen haasteena onkin monien eri toimijoiden 

keskinäinen koordinointi ja tunnettuus: keskinäisen tietoisuuden ylläpitäminen vaatii paljon 

työtä. Pohjanmaan maakunnissa on kuitenkin jo tunnistettu tarve korkeakoulujen väliselle 

yhteistyölle, mikä on tärkeä lähtökohta todelliselle toteuttamiselle. Kartassa olevien 

toimijoiden kuvaukset löytyvät liitteestä 1. 

40

Kuva 7 Pohjanmaan maakuntien keskeisimmät tutkimusja koulutusorganisaatiot sekä 

maakuntien teknologiakeskukset 

Innovaatiojärjestelmää tukee maakuntien monipuolinen yrityskehitysverkosto ja 

muut kehittämisen välineet. Kuvaan 8 on koottu maakuntien keskeisimmät 

yrityskehityspalvelut sekä Kilpailukyky ja koheesio - ohjelman toiminta-alueet. Myös 

kehitysorganisaatioiden keskinäinen koordinaatio ja toisten organisaatioiden toiminnan 

tunteminen ylipäätään on kehittämiselle haaste, jotta vältytään turhalta ja päällekäiseltä 

työltä tai saadaan tarvittavaa tukea toisilta, kenties erikoistuneilta toimijoilta. Tässäkin 

Pohjanmaan maakunnilla on yhteistyöpotentiaalia, ja myös strategioissa ilmaistua 

yhteistyötahtoa. 

41

Kuva 8 Pohjanmaan maakuntien elinkeino- ja yrityspalvelut sekä KOKO-ohjelma-alueet 

6.3. Johtopäätökset 

Pohjanmaan maakunnilla on strategia-analyysin perusteella paljon yhteistä, mikä on 

luonnollista ottaen huomioon maakuntien fyysisen läheisyyden, historian ja olosuhteet. 

Jokaisella maakunnalla on muutamia profiloituneita kärkialoja, johon alueen kehittämisen 

terävin kärki kohdistetaan. Lisäksi kullakin maakunnalla on vahvoja, muttei kehittämisen 

kärkeen kuuluvia aloja sekä nousevia ja potentiaalisia toimialoja, joiden kehittämisellä 

halutaan edesauttaa uusien kärkien syntymistä ja elinkeinorakenteen monipuolisuutta. 

Ylimaakunnallista yhteistyöpotentiaalia on sekä kärkialoilla että nousevilla aloilla. 

Kärkialat ovat yleensä naapurimaakunnissa aloja, joilla on toimeliaisuutta ja 

menestyvää liiketoimintaa, mutta jotka eivät ole oman alueensa kehittämisen kärjessä. 

Näille aloille olisi hyötyä naapurimaakunnan kehittämisosaamisesta, mikä on tunnistettu 

myös monessa alueiden kehittämisstrategioissa. Näitä ylimaakunnallista hyötyä tuottavia 

kärkiä ovat eritoten Etelä-Pohjanmaan elintarvikeala, Keski-Pohjanmaan kemian ala ja 

Pohjanmaan energia-ala, joiden toimijakenttää selvittävät tarkemmin seuraavan alaluvun 

klusterikohtaiset toimijakartat (kuvat 1, 2 ja 3). Toimijakartoista käy selväksi, että vaikka 

kunkin alan toimintaa löytyy kaikkien maakuntien alueilta, ovat yritysten kärki, 

kehittäminen ja koulutus keskittyneet yksittäisiin maakuntiin. 

Kärkialojen keskittyneisyyden voi nähdä kehittämisessä kolmesta eri näkökulmasta. 

Ensinnäkin, jos kullakin maakunnalla on oma vahva kehittämisen kärkensä, on 

42

ylimaakunnallisella innovaatiostrategialla mahdollista kiinnittää huomiota niihin uusiin tai 

poikkileikkaaviin aloihin, joihin maakunnalliset kehittämisresurssit eivät välttämättä tuota 

riittävää kriittistä massaa. Yhdistämällä voimia ylimaakunnallisesti niillä aloilla, jotka ovat 

maakunnallisessa kehittämisessä pieniä, sekä saadaan toiminnallista etua että lisätään 

resurssien painoarvoa. Toiseksi kartoista on nähtävissä, että vaikka kunkin maakunnan 

ehdoton kärki painottuu yhdelle alueelle, on toimeliaisuutta myös muilla alueilla. 

Ylimaakunnallisesta näkökulmasta voikin olla hyödyllistä paitsi tukeutua vahvojen 

maakuntien erikoistuneisiin kehittämispalveluihin myös muilla alueilla, tuoda esiin 

mahdollisuudet tukea ja vahvistaa kärkialoja myös muissa maakunnissa. 

Kärkialat eivät kuitenkaan ole ainoita, eivätkä välttämättä olennaisimpiakaan 

kehittämisen yhteistyöaloja. Hyvinvointi- ja palveluosaamisen tarve on tunnistettu kaikissa 

maakunnissa, mutta kenelläkään ei ole aloilla ylivoimaista osaamista. Kehittämispanostusten 

yhdistämisellä tai toisiaan tukevuudella on potentiaalia näillä tulevaisuuteen suuntautuvilla 

aloilla. Poikkileikkaavien alojen yhteistyöpotentiaali näkyy sekä strategia-analyysin 

tuloksissa että toimijakyselyssä. Kansainvälistymisessä ja liiketoimintaosaamisessa 

Pohjanmaan maakunnilla on paljon yhteistyä kehitettävää. Yhteistyön mahdollisuuksia on 

myös yleisemmin innovaatiojärjestelmissä. Strategioissa ja selvityksissä on todettu 

Pohjanmaan korkeakoulujen yhteistyön mahdollisuudet, ovatpa ne sitten toiminnallisia tai 

rakenteellisia. Yhteistyötä tehdään paljon jo nyt. Potentiaalia on myös yrityskehitys- ja 

teknologiakeskustoiminnoissa niin, että kunkin maakunnan osaaminen olisi käytettävissä 

myös muissa maakunnissa. 

Alueellisissa strategioissa on lopulta paikallaan huomata, että yritysten tasolla ei 

maakunta- tai muillakaan rajoilla ole suuresti merkitystä. Innovatiivisen yrityksen 

kehityksen ja yhteistyön kannalta ei ole, eikä pitäisi olla olennaista, minkä kunnan, 

maakunnan tai valtion alueella yritys toimii. Innovaation maantiede on globaali. 

Kehittämisen yhteistyöllä luodaan mahdollisuuksia taata innovatiivisille pohjalaisille 

yrityksille hyvät toimintaedellytykset riippumatta siitä, minkä maakunnan alueella yritys 

toimii. 

43

7. Lähteet 

Analysoidut asiakirjat maakunnittain: 

Pohjanmaa 

Energiateknologian klusteriohjelma 2007 -2013. 

Jakobstadsregionens Kohesions- och konkurrenskraftsprogram 2010 – 2013. 

Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen 

kehittäminen. Selvitys/kehittämisraportti. Professori Jorma Rantanen 31.1.2009. 

Koheesio- ja Kilpailukykyohjelma (KOKO) 2010-2013. Suupohjan rannikkoseudun ohjelmaasiakirja. 

2009. 

Meriklusteriohjelma 2007–2013. Osaamiskeskusohjelma. 

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia. Vaasan yliopiston Levón-instituutti. 

2002 

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010. Pohjanmaan liitto 2006. 

Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010–2011. Pohjanmaan liitto. 

Maakuntavaltuusto 8.3.2010. 

Uuden energian Pohjanmaa. Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja 

vahvasta yhteisöllisyydestä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. Luonnos. 

Pohjanmaan liitto. 2009. 

Uuden energian Pohjanmaa. Pohjanmaan energiastrategia 2010–2040. Luonnos. 

Pohjanmaan liitto. 2010. 

Vaasan korkeakoulukonsortio. Aluestrategia 2006–2009 

Vaasan seudun ohjelmaehdotus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) 

2010–2013. 

Vaasanseudun innovaatiostrategia. 2005. 

Keski-Pohjanmaa 

Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 

ja maakuntaohjelma 2011–2014. Luonnos 25.3.2010 Maakuntahallitus 6.4.2010 

Kaustisen seudun KOKO-ohjelma. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010–2013. 

Ohjelmaehdotus. Hyväksytty Kaustisen seutukunnan Seutuvaltuustossa 23.6.2009 

44

Keskipohjalaisen innovaatioympäristön vahvistaminen. Innovaatiotyöryhmän raportti. 

Keski-Pohjanmaan liitto. 2007 

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010. Dynaamisen kasvun maakunta. Keski- 

Pohjanmaan liitto 2006. 

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 toteuttamissuunnitelma ja maakunnan 

yhteistyöasiakirja vuosille 2010-2011. 2009. 

Keski-Pohjanmaan, Pietarsaaren ja Oulun eteläisen alueen korkeakoulurakenteen 

kehittäminen. Selvitys/kehittämisraportti. Professori Jorma Rantanen 31.1.2009 

Kokkolan seudun KOKO. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010–2013. Kokkolan 

kaupunginhallitus 22.6.2009 

Nanoteknologian klusteriohjelma 2007 – 2013 

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan teknologiastrategia. Vaasan yliopiston Levón-instituutti. 

2002. 

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007–2013. 2007. 

Etelä-Pohjanmaa 

Elintarvikekehityksen klusteriohjelma 2007–2013. Osaamiskeskusohjelma. 

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimusja innovaatio-ohjelma 2007–2013 

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010. Etelä-Pohjanmaan liitto 2006. 

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010–2011. Julkaisu A:29 

Etelä-Pohjanmaan liitto. 2009 

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030. Hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja 

kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Etelä-Pohjanmaan 

liitto 2010. 

Framille Seinäjoelta. Korkeakoulumalli Seinäjoen vahvuudeksi. 2008 

Etelä-Pohjanmaan alueellinen teknologiastrategia. 2003 

Kauhajoen seudun/Suupohjan Koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjelmaehdotus. 

Ohjelmaehdotus, versio 1.0 25.6.2009 Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 

Kauhajoki 

Ketteryyttä Kokeiluja Kokemuksia. Seinäjoen kaupunkiseudun KOKO. Seinäjoki, Alavus, 

Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua. 2009 

Koheesio- ja kilpailukykyohjelma. Etelä-Pohjanmaan Järvialue (nro 35) Lappajärvi, Vimpeli, 

Alajärvi, Soini, Töysä ja Ähtäri. Aisapari ry. 2009 

Seinäjoen innovaatioympäristön kehittämisstrategia. 2007. 

Älykkäät koneet -osaamisklusteri. Strategia 2007–2013. Osaamiskeskusohjelma. 

45

Muut lähteet 

Evaluation of the Finnish National Innovation System - Full report. Helsinki: 

Opetusministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö. 

Harmaakorpi, Vesa; Hermans, Raine & Uotila, Tuomo 2010. Suomalaisen 

innovaatiojärjestelmän mosaiikki. Markkinoilta ennakoidut alueelliset teemavalinnat. 

Etla B241. Helsinki: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. 

Kansallinen innovaatiostrategia. 2008. http://www.tem.fi/files/19704 

/Kansallinen_innovaatiostrategia_12062008.pdf 

46

Liite 1 Toimijakuvaukset 

Kuvaukset perustuvat strategia-asiakirjojen kuvauksiin tai toimijoiden omiin kuvauksiin. 

Korkeakoulut 

1 Vaasan yliopisto 

Vaasan yliopisto on korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta harjoittava kansainvälisesti arvostettu 

monialainen tiedeyliopisto, joka tarjoaa innovatiivisen oppimisympäristön ja tukee alueensa, erityisesti 

Pohjanmaan maakuntien, menestystä ja hyvinvointia. Vaasan yliopisto on innovatiivinen ja monitieteinen 

alueellinen vaikuttaja. Yliopistossa tutkitaan ja opiskellaan kauppatieteitä; kieliä, kulttuuria ja viestintää; 

yhteiskuntatieteitä ja tekniikkaa. Yliopisto toimii kiinteässä yhteistyössä alueen yhteiskunta- ja 

elinkeinoelämän kanssa. 

2 Vaasan ammattikorkeakoulu 

Vuonna 1996 toimintansa aloittanut Vaasan ammattikorkeakoulu on monialainen ja monikielinen 

korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä tutkimusja kehityspalveluja tekniikassa, liiketaloudessa ja 

matkailussa sekä sosiaali- ja terveysaloilla. Koulutuksen painopistealueita ovat korkeatasoinen teknologia, 

kansainvälinen kauppa ja matkailu sekä kehittyneet hoito- ja hyvinvointipalvelut, joissa erityistä huomiota 

kiinnitetään kansainvälisyyteen, monikielisyyteen ja yrittäjyyteen. 

3 Levón-instituutti 

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston koulutusja tutkimuskeskus. Se tarjoaa tutkimus-, koulutusja 

kehittämispalveluita yliopiston ulkopuolisille asiakkaille. Levón-instituutti välittää omaa ja taustayliopistojensa 

osaamista asiakkailleen. Levón-instituutin toiminnan painopistealueet ovat Avoin yliopisto, energia ja 

ympäristö, johtaminen ja organisaatioiden kehittäminen, alueiden kehittäminen (arviointi- ja 

maaseutututkimus sekä maaseudun kehittäminen) sekä monikielisyys ja viestintä. 

4 Åbo Akademi 

Åbo Akademi etablerade permanent verksamhet i Vasa år 1974 då klasslärarutbildningen akademiserades 

och Pedagogiska fakulteten placerades i Vasa. Åbo Akademis verksamhet i Vasa utvecklades och 1988 

bildades Samhälls- och vårdvetenskapliga fakulteten. Utöver de två fakulteterna finns inom Åbo Akademi i 

Vasa två fristående institutioner: en fortbildningscentral med omfattande utbildnings- och projektverksamhet 

och MediaCity, som en enhet för modern och högtstående utbildning I masskommunikation inom 

grundutbildning och fortbildning. Enheten för barnpedagogik är placerad i Jakobstad. Vid enheten utbildas 

barnträdgårdslärare på svenska. 

5 Muova 

Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA on Taideteollisen korkeakoulun erillislaitos. Muovan tavoitteena on 

edistää pk-yritysten kilpailukykyä Länsi-Suomessa. Organisaatiot, kuten ELY-keskukset ja Tekes rahoittavat 

erityyppisiä kehittämishankkeita ja muotoiluprojektien rahoitus tulee yrityksistä. Muova toimii 

asiantuntijakeskuksena, joka edistää, kehittää ja verkottaa muotoilun alan osaamista pk-yritysten tarpeisiin. 

Muovan toiminta sisältää kolme toiminta-aluetta: muotoiluun liittyvä tutkimus ja koulutus, muotoilu- ja 

tuotekehityspalvelut sekä tiedotus. Muova on erityisesti pyrkinyt saattamaan alkuun monialaisia hankkeita, 

joissa muotoilun osaamiseen yhdistetään innovatiivisesti asiantuntemusta muilta tieteenaloilta kuten 

markkinointi ja teknologia. 

6 Yrkeshögskolan Novia 

Yrkeshögskolan Novias verksamhetsområde finns längs hela den finlandssvenska kusten. Med sina 3500 

studerande är skolan den största svenska yrkeshögskolan i Finland. 

7 Svenska Handelshögskolan 

Svenska handelshögskolan (Hanken) har verksamhet vid två campus, i Helsingfors och Vasa. Verksamheten 

i Vasa inleddes år 1980. Svenska handelshögskolans verksamhet är forskningsbaserad och i Vasa ges 

utbildning upp till ekonomie doktorsgrad i fem huvudämnen: Finansiell ekonomi, Företagande och 

företagsledning, Marknadsföring, Handelsrätt och Redovisning. Svenska handelshögskolan har 

samarbetsavtal med de övriga högskoleenheterna i Vasa vilket möjliggör en breddning av de kurser som 

ingår i examen. Hanken erbjuder även fortbildning riktad till näringslivet via fortbildningsenheten 

Hanken Fortbildning. 

47

8 Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus 

Helsingin yliopiston, oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämä oikeustieteellinen koulutus on toiminut 

Vaasassa vuodesta 1991 lähtien. Vaasassa on mahdollista suorittaa alemman oikeustieteellisen tutkinnon eli 

oikeusnotaarin tutkinnon opinnot kokonaisuudessaan. Lisäksi tarkoituksena on vuoden 2010 aikana aloittaa 

maisterivaiheen opintojen järjestäminen Vaasassa. 

9 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 

Yliopistokeskus toteuttaa osaltaan yliopistojen perustehtävää eli tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa 

opetusta. Yliopistokeskuksen toiminnassa tämä perustehtävä painottuu alueen tarpeista lähteväksi 

soveltavaksi tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnaksi sekä uuden tiedon tuottamiseksi. Yliopistokeskus 

toteuttaa myös yliopistolaissa määriteltyä ns. kolmatta tehtävää, alueellista ja yhteiskunnallista 

vuorovaikutusta, opetuksensa ja tutkimuksensa kautta. 

10 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita elinkeino- ja työelämän tarpeisiin sekä toteuttaa 

aluekehitystä palvelevaa tutkimusja kehitystyötä tekniikan, liiketalouden, matkailun, sosiaali- ja terveys-, 

humanistisella ja kasvatus- sekä kulttuurialoilla. 

11 CENTRIA tutkimus ja kehitysyksikkö 

Tutkimus- ja kehitystyötä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa toteuttaa CENTRIA tutkimus ja kehitys, 

joka on ammattikorkeakoulun rekisteröity aputoiminimi. CENTRIA palvelee toiminta-alueensa elinkeino- ja 

työelämää parantamalla yritysten ja erilaisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä. 

CENTRIAn visio vuodelle 2010 on olla 120 henkilön tutkimusja kehitysorganisaatio, joka on toimintaalueensa 

merkittävä elinkeino- ja työelämän kehittäjä sekä tutkimus-, kehitys- ja koulutuspalveluiden tuottaja. 

CENTRIAn kokonaistulotavoite on yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa ja sen toiminnan avulla alueelle 

kanavoituu merkittävästi julkista tutkimusja kehitystoiminnan rahoitusta. 

12 METLA Kannuksen tutkimusasema 

METLA:n Kannuksen toimintayksikkö on metsiin kohdistuvan tutkimuksen alueellinen toimipiste Keski- 

Pohjanmaalla. Sen tehtävänä on tehdä painoalansa (bioenergia, suometsätalous, rannikkometsät) mukaista 

tutkimustyötä ja levittää tutkimustensa tuloksia käytäntöön. Yksikkö toimii linkkinä koko METLA:n suuntaan 

välittäen tietoa tutkimustarpeista ja muun METLA:n tuottamaa tutkimustietoa Keski-Pohjanmaan alueelle. 

13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta ja 

maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. MTT tuottaa ja välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä 

kehittää ja siirtää teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Keski-Pohjanmaan innovaatiojärjestelmässä 

MTT:llä on keskeinen rooli luonnonvara-alan tutkimusja kehitystyön veturina. 

14 Geologian tutkimuskeskus GTK 

Geologian tutkimuskeskus tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä 

yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja 

hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat 

geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä 

tavalla. GTK:n Länsi-Suomen yksikön toiminnan kehittämisen lähtökohtana ovat alueiden omat 

kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja haasteet. Tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten 

varmistaminen ja alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. 

15 Seinäjoen yliopistokeskus 

Seinäjoen yliopistokeskukseen kuuluvat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä 

Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistotoimintoja koordinoi Tampereen yliopisto. Yhteistyöhön osallistuvat 

lisäksi Turun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, alueen kehittäjäorganisaatioita sekä mittava joukko 

yrityksiä, jotka yhdessä muodostavat Epanet-verkoston. Seinäjoen yliopistokeskuksen osaamisalat ovat 

informaatioteknologia, liiketoimintaosaaminen, elintarvikkeet ja materiaalit sekä alueet ja hyvinvointi. Näillä 

aloilla tehdään tutkimusta, siihen perustuvaa kehittämistyötä ja aikuiskoulutusta. 

16 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on laaja-alainen maakunnallinen korkeakoulu, joka tarjoaa koulutusta sekä 

tutkimusja kehittämispalveluja seitsemällä koulutusalalla ja kuudella paikkakunnalla: Seinäjoella, Ilmajoella, 

Jurvassa, Kauhajoella, Kauhavalla ja Ähtärissä. 

48

Teknologiakeskukset 

17 Teknologiakeskus Oy Merinova Ab 

Teknologiakeskus Oy Merinova Ab edistää ja luo edellytyksiä uuden teknologialähtöisen liiketoiminnan 

syntymiselle Vaasan seudulla sekä kehittää avainklustereiden kansainvälistä kilpailukykyä. 

Merinova koordinoi valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa Energiateknologian klusteriohjelmaa 

ja osallistuu Meriosaamisen klusteriohjelman toteuttamiseen. Merinova edistää avainklustereidensa toimintaa 

ja kilpailukykyä toteuttamalla yhdessä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteisiä 

kehitysohjelmia ja -projekteja ja edistää samalla osapuolten verkottumista. 

18 Vaasa Science Park 

Vaasa Science Parkin tavoitteena on edistää innovaatiojärjestelmässä tieteen, elinkeinoelämän ja julkisten 

tahojen (esim. rahoittajien) välistä toimintaa ja vuorovaikutusta. Järjestelmätoimittajamallin mukaisesti Vaasa 

Science Park tarjoaa eri kohderyhmille (esim. yritykset, korkeakoulut ja muut sidosryhmät) palveluita koko 

konsortion tutkijoilta, tiedekunnilta ja T&K-yksiköiltä.Tiedepuisto toimii osana innovaatiojärjestelmää omasta 

näkökulmastaan sekä Triple Helix- että järjestelmätoimittajamallin mukaisesti. Triple Helix -mallissa Vaasa 

Science Park on seudun toimijaverkostossa tärkeä innovaatiojärjestelmän kehittäjä. Tiedepuisto hyödyntää 

toiminnassaan yhä kattavammin seudun monialaosaamista (korkeakoulut). Poikkitieteellisiä T&K (tutkimusja 

kehitys) -hankkeita toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja eri julkisten organisaatioiden kanssa. 

Toimijat kohtaavat tiedepuistossa, ja tuloksena syntyy innovaatioita. 

19 Teknologiakeskus Ketek Oy 

KETEK Oy:n toimialana on yrityslähtöinen teknologian siirto, teknologia- ja innovaatiotoiminnan edistäminen 

sekä näihin tehtäviin liittyvät analyysi-, tuotekehitys- ja testauspalvelut, tutkimuspalveluyhteistyö, 

yrityshautomotoiminta, kouluttaminen ja markkinoiminen Kokkolan ja Pietarsaaren työssäkäyntialueilla sekä 

valituilla erikoisosaamisalueilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä alueiden 

korkeakoulujen, elinkeino- ja työelämän, muiden kehittäjäorganisaatioiden sekä eri rahoittajien kanssa 

kieliolosuhteet huomioiden. 

20 Seinäjoen Teknologiakeskus Oy 

Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n tehtävänä on vahvistaa Seinäjoen seutua yrityksiä ja osaajia 

kiinnostavana toimintaympäristönä sekä edistää alkavien ja toimivien teknologiayritysten liiketoimintaa. 

Yhtiön tarjoamat palvelut koostuvat toimitila-, yrityshautomo- ja kehityspalveluista. Kehityspalveluissa 

Seinäjoen teknologiakeskus on profiloitunut älytekniikkaan - erityisesti maa- ja metsätalouden 

koneenrakennuksen kehittämiseen - liikunta- ja hyvinvointiteknologian tuote- ja palvelutestaukseen sekä 

rytmimusiikkitoimialan yrityskehitykseen. 

21 Foodwest Oy 

Foodwest Oy on elintarvikealan yritysten ja Etelä-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien omistama kehitysyhtiö, 

joka on toiminut vuodesta 1995. Yritys on perustettu tuottamaan elintarvikekehityksen palveluita sekä 

omistajilleen että muille yrityksille ja organisaatioille. Foodwest Oy on voittoa tavoittelematon organisaatio, 

joka käyttää liiketoiminnan mahdollisen tuloksen oman toimintansa kehittämiseen. 

Foodwest Oy:n toiminnan kulmakivet ovat soveltava tuote- ja teknologiakehitys, elintarvikkeiden 

markkinatutkimus, laadun- ja ympäristön kehittäminen sekä projektiosaaminen. 

22 Mediwest terveysteknologiakeskus 

Seinäjoen keskussairaalan kupeessa sijaitseva Terveysteknologiakeskus Mediwest kehittää uusia tuotteita ja 

palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Uutta toimialaa alueelle ovat luomassa yritykset, tutkimusyksiköt 

professoreineen, yliopistot ja korkeakoulut sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. 

23 Teknologiakeskus Logistia Oy 

Logistia on toimiva innovaatioympäristö yritysten liiketoimintojen sekä alueen kehittämiseen. 

Teknologiakeskus Logistia sijaitsee Kauhajoen keskustassa ja on materiaalinkäsittelyn ja logististen 

järjestelmien yritysverkoston ytimessä vaikuttava osaamisen keskittymä yrityksille. Tarjolla on hyvät kokous-, 

seminaari- ja toimistotilat tukipalveluineen.Yritysten kehittämiseen on tarjolla yrityshautomo Faarttin lisäksi 

tukipalveluyrityksiä (tilitoimistoja, asianajotoimistoja, mainostoimistoja, asiantuntijayrityksiä) sekä rahoitus- ja 

hankeneuvontaa antavia organisaatioita. Teknologiakeskuksessa toimii 60 yritystä, sekä logististen 

järjestelmien tutkimusryhmä. 

49

24 Thermopolis Oy 

Thermopolis teknologiakeskus on perustettu voimistamaan ja kehittämään energia-alan yrityksiä. Toimialoina 

ovat mm. aurinko-, tuuli- ja bioenergia, biokaasu, energian tuotanto ja jakelu, maalämpö- ja 

suurkattilalaitteiden valmistus. 

25 Teknologiakeskus Alavus Fasadi 

Teknologiakeskus Alavus Fasadi tarjoaa toimitiloja ja palveluja yrityksille, jotka haluavat toimia moderneissa 

ja tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa, tehokasta tietoverkkoa hyödyntäen ja hyvien liikenneyhteyksien 

äärellä Alavudella. Osa tiloista on räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaisesti. Fasadin koulutusja 

kokoustilat ovat kaikkien yritysten ja yhteisöjen vuokrattavissa. Teknologiakeskus Fasadin kehittämistyötä 

toteutetaan avaintoimijoiden muodostamana verkostona. Ydinkumppaneita kehittämisessä ovat Seinäjoen 

ammattikorkeakoulu, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto ja 

alueen kunnat. Fasadin palvelukokonaisuuteen kuuluu myös samassa pihapiirissä sijaitseva Elinkeinotalo, 

jossa on tarjolla koulutusja kokoustiloja, toimistotiloja sekä tuotantotilaa. 

26 Pohjanmaan nikkarikeskus 

Pohjanmaan Nikkarikeskus on huonekalualan tuotekehitys-, yrityskoulutus- ja promootiokeskus. Keskuksen 

sijoittuvat yrityshautomotilat, yrityspalveluyrityksiä sekä Seamk:in kultturialan ja muotoilun yksikön 

käyttäjätutkimus- ja konseptilaboratoriot. Samalla tontilla sijaitsee myös Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU 

sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAmk) kulttuurialan ja muotoilun yksikkö. 

27 TEAK Oy 

TEAK on puu- ja huonekalualan koulutusja teknologiakeskus. Koulutus- ja kehitystoiminnan ohella TEAK 

tarjoaa puu- ja huonekalualan alihankinta- ja yrityspalveluja sekä osallistuu kansainvälisiin alan 

kehittämisprojekteihin. 

50

Strategia-analyysi - Keski-Pohjanmaan liitto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?