2007/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto

epliitto.fi
  • No tags were found...

2007/1 - Etelä-Pohjanmaan liitto

Lakiklinikka PARAS-prosessin juridisistapulmakohdista herkisti kuulemaan ja kysymäänEtelä-Pohjanmaan liiton järjestämä”Puitelaki ja sen tulkinta” -tilaisuus olionnistunut ja siellä käyty vuoropuheluosallistujien ja alustajan kesken olivilkasta. Suomen Kuntaliiton johtavanlakimiehen Heikki Harjulan esitystäpuitelakista ja erityisesti sen ongelmakohdistaoli kokoontunut kuulemaanreilu 0-päinen kunnan viranhaltijoista,luottamushenkilöistä ja henkilöstöjärjestöjenedustajista koostunut yleisö.Kuntien on tehtävä 31.8.2007 mennessätoimeenpanosuunnitelma palveluiden järjestämisestäsekä selvitys toimenpiteistä puitelaintavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelmantulee sisältää selvityksenniistä keinoista, joilla kunta aikoo uudistuksentoteuttaa. Siihen tulee sisältyä selvitys palveluverkonkattavuudesta sekä suunnitelmatkunnan keskeisten toimintojen järjestämisestäja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä jakehittämisestä. Toimeenpanosuunnitelmansähköiset lomakkeet lähetään kuntiin toukokuunaikana. Harjula totesi, että jo tässävaiheessa kunnissa tehdään toimeenpanosuunnitelmaanliittyvää työtä. Jokaisen kunnantulee tehdä oma toimeenpanosuunnitelmansa,mutta valmistelua on hyvä tehdä yhteistyössälaajemmalla kuntajoukolla.Yhtenä ongelmakohtana Harjula näki sen ettäpuitelaista ei löydy suoraa linjausta siihen,kuinka kehitysvammahuollon ja erikoissairaahoidontehtävät tulisi organisoida. Tätäpohditaan mm. sosiaali- ja terveysministeriönyhdessä työryhmässä. Syksyllä 2007 arvioidaan,ovatko kuntien toimeenpanosuunnitelmistaja selvityksistä esitetyt toimenpiteetriittäviä. Vuoden 2009 aikana hallitus antaaeduskunnalle selonteon siitä, onko eteneminentoimenpiteissä tapahtunut suunnitelmienmukaisesti, evästi Harjula.Noin on 10%Palvelujen järjestämisvastuun osalta puitelakiinon kirjattu, että perusterveydenhuollonja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimientehtävien järjestämisvastuu on kunnalla taiyhteistoiminta-alueella, jossa on vähintäännoin 20 000 asukasta. Harjula totesi, ettänoin-sana on yksi tulkinnallisista kysymyksistä.Joidenkin tulkintojen mukaan noinsanallaon 10 % liikkumavara, joka tarkoittaa2 000 asukasta. Joissakin tilanteissa, lähinnätoiminnallisten 16 000–17 000 asukkaanseutukuntien lienee mahdollisuus myös 10 %ylitykseen. Harjulan mukaan olisi erikoista, joställaisessa tilanteessa pitäisi ”keinotekoisesti”löytää vielä joku kunta mukaan toimivaanyhteistoiminta-alueeseen. Perusterveydenhuoltoonkiinteästi liittyvistä sosiaalitoimentehtävistä yhteistoiminta-alueen kuntien onitse sovittava. Yhteistoiminta-alueen toimintaperustuu sopimuksiin ja kaikkien sopimustenosapuolten tulee olla yhtä mieltä niiden sisällöstä.Järjestämisvastuu on siis leveimmillähartioilla eli vähintään noin 20 000 asukkaankunnalla, yhteistoiminta-alueella tai kuntayhtymällä,mutta palveluja voidaan ostaa myösmuilta palvelujen tuottajilta.Henkilöstö liikkuuentisin ehdoinHenkilöstön asema herätti mielenkiintoa jakeskustelua. Harjula totesi, että työnantajanvaihtumisessa sovelletaan liikkeenluovutusperiaatetta,jolloin uuden työnantajan palveluksessaaloitetaan entisin ehdoin. Uudentyönantajan on perustettava tarpeelliset virat.Uudelleenjärjestelyt koskevat puitelain 5 ja 6 §mukaisia kuntaliitoksia ja yhteistoimintajärjestelyitä.Uudelleenjärjestelyissä irtisanomissuojataataan koko henkilöstölle. Irtisanomissuojaon voimassa muutoksen voimaantulosta viisivuotta, mutta henkilö voidaan irtisanoa, jos hänkieltäytyy vastaanottamasta uutta, vastaavaatyötehtävää.Yhtenä ongelmakohtana Harjula näki myössen, että puitelaki ei pidä sisällään velvoitteitatai pakotteita. Jos kunnat eivät toimi puitelainmukaisesti, ei vielä tiedetä, mitä ja millaisiamahdollisia sanktioita tästä syntyy. Nykyiseenhallitusohjelmaan on kirjattu kunta- japalvelurakenneuudistukseen liittyviä asioita.Uusi hallitus jatkaa määrätietoisesti samallalinjalla, johon edellinen hallitus lopetti. Hallituson siis ”tosissaan” asian suhteen, joten kuntientulisikin ottaa puitelaissa määritetyt asiatvelvoitteina. Ei kuitenkaan niin, että mennäänsieltä, mistä aita on matalin tai säilytetäänvanhat rakenteet.Sirpa TuomelaprojektipäällikköEtelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelmantoimeenpanohankeETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 3 TIEDOTTAA 1/2007


Etelä-Pohjanmaan I kulttuuritoimenneuvottelupäivät onnistuneesti läpi” Hyvä, että kansainväliset asiat nousevat esiin.””Yrittäjyys ja business ajattelu mukaan kulttuuritoimeen.” ”Sai vahvistusta omaan työhön.”Etelä-Pohjanmaan I kulttuuritoimenneuvottelupäivät järjestettiin maaliskuunalussa Hotelli MesikämmenessäÄhtärissä. Kaksipäiväisilläneuvottelupäivillä oli mielenkiintoinenohjelma, joka pureutui mm. kulttuurisponsoroinninteoriaan ja käytännöncaseihin.Kokonaisuus oli suunnattu eteläpohjalaistenkuntien kulttuurivastaaville jalautakuntien puheenjohtajille ja se saiosanottajilta kiittävän palautteen.-Kulttuuritoimen neuvottelupäiviä oli toivottukuntien kulttuurivastaavien piiristä viimesyksynä, kertoo kulttuurijohtaja MarjattaEväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta. Hänenmukaansa taustalla on liiton koordinoimamaakunnallinen kulttuurin kehittämistyö,jonka yksi toimintatapa on koota kuntienkulttuurivastaavat yhteiseen tapaamiseen2-3 kertaa vuodessa.-Tapaamiset ovat olleet muutama tunti kerrallaanja ajankohtaisten asioiden lisäksi onsyntynyt tarvetta keskustella syvällisemminyhteisistä tavoitteista, odotuksista maakunnallisellekulttuurilautakunnalle ja kouluttautuayhdessä, kertoo Marjatta Eväsoja.Kulttuuritoimen neuvottelupäivät saivat osanottajilta,joita oli neljästätoista eri kunnasta,erinomaisen palautteen ja niille toivottiinjatkoa ensi vuonna.Laadukas ohjelmaEtelä-Pohjanmaan I neuvottelupäivät käynnistyivätjohtavan suomalaisen kulttuurisponsorointiyrityksenImagematchinkoulutuksella.-Kulttuurin sponsorointi on Suomessavakiinnuttanut asemansa ja yhä useammatkulttuuritoimijat tekevät monimuotoistayhteistyötä yritysmaailman kanssa. Päivänaikana pohdimme, millaisia mahdollisuuksiayritysyhteistyö tarjoaa ja mitä se vaatii, millaisetlainalaisuudet sponsoroinnin maailmassatoimivat ja miten kunkin oma organisaatiovoi rakentaa yhteistyötä. Päivän päätteeksipohdimme, miten saavuttaa menestystä javälttää sudenkuopat, kertoo kouluttaja SiniVikkula Imagematch Oy:stä.Toinen päivä käynnistyi Keski-Suomenesimerkeillä, kun Jyväskylän kulttuuritoimenjohtajaElli Ojaluoto esitteli Jyväskylänkulttuuritoimen tulevaisuudennäkymiä jayhteistyömuotoja. Lisäksi Keski-SuomenLuovan foorumi -hankkeen toimintaa ja tuloksiaesitteli projektipäällikkö Raija PartanenKeski-Suomen liitosta.-Olemme myös Etelä-Pohjanmaalla käynnistäneetLuovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmatyön,joten Keski-Suomenesimerkki oli siinä mielessä ajankohtainen,kertoo kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelmastatoisaalla tässä lehdessä.ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


Vammais- ja kehitysvammapalveluissaeroja pohjalaismaakuntien välilläEtelä-Pohjanmaan liitto (Etelä-Pohjanmaanperuspalveluohjelman toimeenpano -hanke)on julkaissut vammais- ja kehitysvammapalvelujenkehitystä kuvaavan selvityksen.Vammais- ja kehitysvammapalvelut pohjalaismaakunnissa-selvitys pohjautuuolemassa olevaan tilastoaineistoon. Selvityksessäon tarkasteltu palvelujen käyttöäja kustannuksia kolmen pohjalaismaakunnanalueella vuosina 2002–2005. Palvelujenkustannustiedot pohjautuvat ajantasaisentilastotiedon puuttumisen vuoksi vuoden2001 tilastoihin. Projektipäällikkö SirpaTuomelan mukaan vastaavia, alueellisiaselvityksiä vammaispalvelujen tilasta ei oleaiemmin tehty. Tavoitteena onkin virittääkeskustelua vammaispalvelujen alueellisestaja paikallisesta kehittämisestä.Vammaispalvelujen kehittämiseen liittyy isojahaasteita tulevina vuosina. Kuntien taloudellisetvaikeudet hidastavat vammaispalvelujenkehitystä. Vaarana on kuntakohtaisten erojensuurentuminen, joka johtaa vammaisteneriarvoiseen asemaan palvelujen saamisensuhteen. Erityisenä haasteena on kuljetuspalvelujen,henkilökohtaisen avustajatoiminnanja tulkkipalvelujen kehittäminen.Maakuntajohtaja Asko Peltola korostaa, ettähaasteisiin vastaaminen ja erityisosaamisenturvaaminen edellyttävät entistä suurempienalueiden yhteistyötä. Tulevaisuudessa myöskolmannen sektorin rooli ja merkitys kasvaa.Järjestöjen osaamista kuntien ja seutukuntienyhtenä voimavarana tulisikin hyödyntää.Selvitys osoittaa lähes kaikkien vammaispalvelujenkäytön lisääntyneen viime vuosina.Maakuntien välillä kehityksessä on kuitenkineroja. Pohjalaismaakuntien välinen vertailuosoittaa, että Keski-Pohjanmaalla korostuvatetenkin kuljetuspalvelujen, asunnonmuutostöiden, asuntoon kuuluvien laitteidenja välineiden sekä vaikeavammaisten palveluasumisenmerkitys. Myös Pohjanmaanmaakunnassa vaikeavammaisten palveluasumisenasiakkaita suhteessa väkilukuunon enemmän kuin maassa keskimäärin.Lisäksi Pohjanmaalla korostuu henkilökohtaisenavustajatoiminnan merkitys.Etelä-Pohjanmaalla puolestaan on muitapohjalaismaakuntia enemmän tulkkipalvelujakäyttäviä henkilöitä.Väestön ikääntyminen heijastuu myösvammaispalvelujen kysyntään. Esimerkiksivaikeavammaisten kuljetuspalvelujen käyttäjistänoin seitsemänkymmentä prosenttiaon yli 65-vuotiaita. Vammaispalvelulain mukaisetkuljetuspalvelut saattavatkin paikataharvaan asuttujen seutujen heikentynyttäjoukkoliikennettä ja sosiaalihuoltolain mukaistenkuljetuspalvelujen puutteita. Myösasunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvienlaitteiden ja välineiden asiakaskunnastahuomattava osa on ikääntyneitä.Vammaistyön kehittäminen vaatii pitkäjänteistäja suunnitelmallista tutkimus- ja kehittämistoimintaa,joka on jäänyt maakunnissavähäiseksi. Selvitystyötä tulisi jatkaa aluekohtaistenerojen pohdinnalla ja pidemmällemenevällä analysoinnilla vammaispalvelujentoimintatapojen, organisoinnin, palvelujenkustannusten ja kehittämistyön näkökulmasta.Jatkoselvityksellä on keskeinen roolialueellisessa vammaispalvelujen kehittämisessäja vammaispalveluihin liittyvässäpäätöksenteossa. Ensiarvoisen tärkeää onpysyvien kehittämisrakenteiden luominen.Lisätietoja:Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelmantoimeenpano -hankeProjektipäällikkö Sirpa Tuomela,puh. 0400 173 301 taietunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fiMaksutonta julkaisua voi tilata Etelä-Pohjanmaanliiton neuvonnasta (neuvonta@etelapohjanmaa.fitai 020 124 4100). Julkaisulöytyy pdf-muodossa myös Etelä-Pohjanmaanliiton nettisivuilta www.epliitto.fiETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


Maakuntainsinööri Jorma Ollila:Kehittämistyössä on tärkeää toimiva vuorovaikutusAjantasaiset oikeusvaikutteiset osayleiskaavatovat tärkein työkalu kehitettäessä maakunnanosa-alueita. Jotta tulevaisuuden ennakoinnissaonnistuttaisiin hyvin, se edellyttää riittävääpanostusta tutkimuksiin, analysointia ja tiedonhyödyntämistä. Maakunnan kehittämistyössävuorovaikutuksen pitää toimia ja infran kärkihankkeidenmerkitys maakunnan kilpailukyvyllepitää ymmärtää. Osaoptimointiin ei olevaraa, ei myöskään mutu-tuntuman perusteellatehtyihin päätöksiin, sanoo Etelä-Pohjanmaanliiton maakuntainsinööri Jorma Ollila.Hän on tuli maakunnan liittoon työntekijäksimaakuntakaavaprojektiin helmikuussa vuonna2000.- Aikaisemmin olin toiminut lähes 20 vuottamaankäytön konsulttina toimialueena Etelä-Pohjanmaan maakunta. Peruskoulutukseltaniolen yhdyskuntatekniikan insinööri (vesihuolto,liikenne, energiahuolto ja kaavoitus).Aikuisopiskelijana suoritin tuotantotalouden DItutkinnon.Erityisesti tuotantotalouden pk-sektorinmoninaisista tiedoista on ollut merkittävähyöty visioitaessa elinkeinoelämän kehittämistäja kaavoitusta sekä liikennejärjestelmää.Nykyinen toimenkuvani maakuntainsinöörinäsisältää pääosin maakuntakaavoitukseenliittyviä töitä ja liikennesektorin kehittämistä,kertoo Jorma Ollila.Maakunnan kärkihankkeet ja niidenmerkitys maakunnan kehitykselleLiikenteen ns. infrahankkeilla on erityisen suurimerkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja senkilpailukyvylle. Liikenteen kärkihankkeidentoteuttamiset turvaavat olemassa olevienyritysten kilpailukyvyn, mahdollistavat niidenkasvuedellytykset ja houkuttelevat uusiayrityksiä hyvien liikenneyhteyksien varteen.Maakunnan entisestään parantuva saavutettavuusluo perustan ja varmuuden paremmalletyöllisyydelle. Muilla toimenpiteillä voidaanelinkeinoelämän kilpailukykyä vahvistaa vielälisää.-Maakunnan hyvinvointi on kuitenkin merkittävästisidoksissa liikenteen kärkihankkeidentoteutumiseen, lisää maakuntainsinööri JormaOllila.Hankkeiden vaikutusta työllisyyteen ja hyvinvointiinon selvitetty Etelä-Pohjanmaanliiton tilaamassa työssä. Esimerkiksi valtatie19 hankkeet, kantatie 67 ja muut tiehankkeetmuodostavat seuraavalle 10-vuotiskaudelle yli100 M€:n rakentamispaketin. Sen työllistävävaikutus maakunnan alueella on rakentamisaikana(rakentamisen aikaiset ja välillisettyöpaikat) noin 1000 - 1200 työpaikkaa.Hankkeet aikaansaavat myös maakuntaanEtelä-Pohjanmaan liitossa kaava-asioiden ja maankäytön asiantuntijana toimii maakuntainsinööriJorma Ollila.pysyviä työpaikkoja uusiin perustettaviinyrityksiin arviolta noin 150 - 200 työpaikkaa.Hankkeiden tulomuutto pääosin Seinäjoen jaHärmänmaan alueille olisi noin 150 – 200henkilöä. Hankkeista on merkittävä hyöty myösmaakunnan kuntien talouksille tulomuuttajienja työllistymisen yhteisvaikutuksen kautta,etenkin pääteiden varsilla oleville kunnille, yhteensänoin 1,7 – 2,0 miljoonaa euroa vuodessakunnallisverotulojen lisäystä. Todettakoontässä yhteydessä, että maakunnan alueellesijoittuvat ratahankkeet muodostavat suurinpiirtein yhtä suuren rakentamispaketin. Ratahankkeidenhyödyt maakunnalle ovat samaatasoa kuin edellä.- Nyt olisi meidän maakuntamme vuoro ns.runkotie- ja teemahankkeiden muodossa.Vastavalittujen kansanedustajien ja maakunnanedunvalvojien tehtävänä ja haasteena onvarmistaa näiden hankkeiden nopea toteuttaminen,toteaa Jorma Ollila.Kaupunkiseutusuunnitelma ja senmerkitys maakunnan hyvinvoinnillePuitelain 7 §:n mukaan määritetyillä kaupunkiseuduillasuunnitelmassa on esitettäväyhteensovittamiset maankäytön, asumisenja liikenteen sektoreilla. Koska määritelty alue(Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro, Ilmajoki, Jalasjärvi,Kurikka, Lapua, Kuortane ja Alavus) muodostaamaakunnan ydinalueen, on se esimerkkinäkoko maakunnan kehitykselle ja kehityksensuunnalle sekä palvelujen järjestämiselle.Puitelain mukainen vetovastuu on Seinäjoenkaupungilla. Asioiden yhteensovittamisessaon melkoinen työ ja uutta näkemystä on löydettävä.Vanhat selvitykset eivät ole riittäviä,etenkin kun kaavoituksen perustiedot ovatjoko vanhentuneita tai niitä ei ole riittävästi.Pitkällä aikavälillä on varmistettava lähtötietojenja ennakointitietojen riittävyys, jotta tehtävätratkaisut olisivat oikeita ja dynaamisia sekähyvinvointia lisääviä.Etelä-Pohjanmaan liitolla on olemassa työkalutnäiden perus- ja ennakointitietojen esittämiseen,ns. valtakunnallinen Hertta-järjestelmä.-Haluamme olla edistämässä näitä asioita jatuoda esiin niitä näkemyksiä, mitkä on kirjattuerinomaiseen maakuntasuunnitelmaamme,maakuntakaavaamme ja muihin suunnitelmiimme.Maakuntakaava, yleiskaavaja asemakaava- Kaikilla kaavatasoilla on oma merkityksensä.Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ovat kaikkeintärkeimmät kaavat ja ne tulisi päivittää valtuustokausittain.Yleiskaavatasolla varmistetaan neuudet ideat ja toimintojen yhteensopivuus, jotkasitten voidaan toteuttaa hallitusti asemakaavatasolla.Maakunnan tasolla oikeusvaikutteistenosayleiskaavojen tilanteesta on esimerkkejäniin hyvässä kuin pahassa. Enää ei saisi tapahtuaniin kuin takavuosina, että muutamissakunnissa tonttivaranto kasvoi kohtuuttomansuureksi ja/tai yhdyskuntarakenne hajaantuija toisaalla maakunnassa ei pystytty riittävästivastaamaan olevaan kysyntään.- On panostettava riittävästi ennakointiin jatasokkaisiin kaavasuunnitelmiin, mikä parhaitenturvaavaa kustannustehokkaat ja kestävätratkaisut.Lisätietoja: maakuntainsinööri Jorma Ollila,puh. 020 124 4105, jorma.ollila@etelapohjanmaa.fiETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


Luoville aloille oma kehittämisohjelmaEtelä-Pohjanmaan liitto käynnisti maakunnassaluovien alojen yritystoiminnankehittämissuunnitelman laadintatyön.Prosessin taustalla ovat Etelä-Pohjanmaankulttuuristrategian 2005-2013 jaEtelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman2007-2010 ja sen toteuttamissuunnitelmantavoitteet kehittää luovien alojenyritystoimintaa maakunnassa.-Työn käytännön käynnistäjänä toimii liitonkulttuurilautakunta ja ohjelma on suunnitelmanmukaisesti valmis ensi syksynä,kertovat kehittämissuunnitelman ohjausryhmänpuheenjohtaja, maakuntaneuvosAntti Niemi-Aro ja kulttuurijohtaja MarjattaEväsoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.Kulttuuriyrittäjyys on luovien alojen toimintaa,johon sisältyvät mm. käsi- ja taideteollisuus,muotoilutoimiala, kulttuurimatkailu, kulttuuriinperustuvat hyvinvointipalvelut, tapahtumatuotanto,graafisen alan toiminta, elokuva- jatv-tuotanto, mainonta, musiikin ja äänitteidentuotanto, kirjojen tuotantoja jakelu sekä audiovisuaalinensisältötuotanto. Lisäksi luovantoimialan rajapinnoilla tehdään yhteistyötämm. huonekalu-, elintarvike-, metalli- ja puuteollisuudenalojen kanssa. Luovan toimialanyritystoiminnan ennustetaan kasvavan jopa10 prosentin vuosivauhtia Suomessa. Luovienalojen yritystoiminta on mainittu monissaEuroopan Unionin ja Suomen kansallisissastrategioissa ja ohjelmissa.Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisohjelmanlaatijaksi ja ohjelmaprosessin toteuttajaksivalittiin Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuudentutkimuslaitos.Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Katariina Heikkiläja projektinjohtaja Olli Hietanen vastaavat Etelä-Pohjanmaan luovien alojen yritystoiminnankehittämissuunnitelmatyöprosessista ja kirjoittamistyöstä.-Ohjelmaprosessiin kutsutaan laajasti luovantoimialan ja ns. perinteisen yritystoiminnanedustajia sekä taiteilijoita, alan kehittäjiä,rahoittajia, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.Tavoitteena on, että käynnistettävä prosessija sen aikana käytävät keskustelut johdattavatlaajasti eri tahoja näkemään alan mahdollisuudetEtelä-Pohjanmaalla, sanovat projektinjohtajaOlli Hietanen ja tutkija Katariina HeikkiläTulevaisuuden tutkimuskeskukselta.Maaliskuun PARAS -puntariPARAS-puntarin mukaan hieman yli puoletkunnan- ja kaupunginjohtajista pitää todennäköisimpänäkuntien yhteistoiminta-aluettaperusterveydenhuollon järjestämisessä.Vain joka neljäs kunta aikoo järjestää jatkossaperusterveydenhuollon yksin.Uudistuksen toimeenpanon selvitykset ovatkäynnissä valtaosassa kuntia. Valtaosakuntajohtajista myös katsoo kuntansa olevanaikataulussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksensuhteen, vaikkakin myöhässä olevienmäärä on viime puntarista tuplaantunut 12prosenttiin.Kuntaliiton kehitysjohtajan Kaija Majoisenmukaan myöhässä olevien määrä kertoosiitä, että uudistuksen mitat ja monitahoisuusalkavat realisoitua.- Nyt käynnissä oleva uudistus on kunnille isourakka, varsinkin kun usein vaikeita ratkaisujasisältävät suunnitelmat pitää tulevaisuudessatoteuttaa. Realismista kertoo myöskuntajohtajien uudistusta kohtaan kokemantoiveikkuuden lievä lasku, Majoinen sanoo.PARAS-puntari tuo esille myös useitauudistusta kohtaavia uhkakuvia. Vaaranaon esimerkiksi uudistusten muodollinensuunnittelu, jolloin suunnitelmien toteutustaei mietitä tarpeeksi. Joissakin kunnissa myösepäillään, että suunnitelmia tehdessä ei osatakatsoa tarpeeksi kauas tulevaisuuteen taitarpeeksi syvälle palvelujen järjestämisenrakenteisiin.Kuntaliiton PARAS-puntari kysely toteutettiinmaaliskuussa. PARAS-puntarin taulukotlöytyvät www.kunnat.net > Mediapalvelu »Kuntaliiton mediatiedotteet -sivulta.TAPAHTUMAKALENTERIToukokuu4.5 KunnallisjohdonneuvottelutilaisuusMyr -sihteeristö8.5 Kulttuurilautakunta14.5 Maakuntahallitus21.5 Myr28.5 maakuntavaltuustoKesäkuu18.6 maakuntahallitus19.6 kulttuurilautakuntaMyrHeinäkuu9.-20.7 liiton toimisto suljettuElokuu13.8 maakuntahallitus28.8 kulttuurilautakuntaETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


Nimityksiä ja uusia voimia liiton toimistollaSuunnittelija, HTM Heli Seppelvir taon nimitetty kehittämissuunnittelijaksi19.2.2007 alkaen. Seppelvirran vastuualueinaovat erityisesti Etelä-Pohjanmaanmaakuntaohjelman ja sen vuosittaisentoteuttamissuunnitelman valmistelu sekätietoyhteiskunta-, yrittäjyys-, puuklusteri-,energia- ja ympäristöhankkeita koskevahankeneuvonta ja -seuranta. Hän jäääitiyslomalle 30.4.2007.Kehittämissuunnittelija Heli Seppelvirran äitiyslomansijaiseksion valittu HTM Outi Nieminen.Hän aloittaa tehtävässään toukokuussa,johon siirtyy Hyvinvointia kulttuurista -hankkeenprojektipäällikön paikalta. Niemisen vastuualueenaon erityisesti maakuntaohjelmantoteuttamissuunnitelman kokoaminen.HTM Jaakko Hallila aloitti vs.kehittämissuunnittelijana1.3.2007 vastuualueinaanerityisesti kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessi.HTM Tarja Vilmunen on aloittanut liitossavs. kehittämissuunnittelija 5.2.2007 vastuualueinaanBotnia-Atlantica -ohjelmanyhteyshenkilön tehtävät, maaseutuohjelmanja toimintaryhmätyön yhteyshenkilöntehtävät, kansainvälisyyteen,metalliklusterin, matkailun, kylien jamaaseudun kehittämiseen, hyvinvointijapalvelualoihin ja kulttuuriin liittyvätsuunnittelu- ja hankeasiat. Vilmunen toimiitehtävässään kehittämissuunnittelija KirsiPajulan äitiyslomansijaisena.Etelä-Pohjanmaan liitonsähköpostiosoitteet ovat muotoa:etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fiHM Mervi Lehtola (vas.) on nimetty 31.12.2007 saakka va. maakuntasuunnittelijaksivastuualueinaan mm. kunta- ja palvelurakenteiden uudistamistehtävät. Lehtola siirtyimaakuntasuunnittelijaksi Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman projektipäällikönpaikalta. Hankkeen projektipäälliköksi on nimetty hankkeen projektisuunnittelijana toiminutYTM Sirpa Tuomela (oik.).Promedia -kulttuurisisältöisen mediatuotannonkehittämishankkeen projektipäälliköntehtäviä hoitaa vuoden loppuunsaakka Pekka Pohjoispää.ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2007


MYR:lle viestintäryhmäMaakunnanyhteistyöryhmäMAAKUNNAN LIITTO JA JÄSENKUNNATAapo Saari, pj. (Alavus)Antti Niemi-Aro, 1. vpj. (Kauhajoki)Tapio Ekola (Alahärmä)Aarne Heikkilä (Seinäjoki)Pirjo-Liisa Ketola (Isojoki)Anne Niemi (Vimpeli)Liisa Lähdesmäki (Seinäjoki)Lea Puotinen (Kauhava)Paula Sihto (Ilmajoki)VALTION VIRANOMAISETETELÄ-POHJANMAAN TE-KESKUSJohtaja Raimo Harjunen, 2. vpjOsastopäällikkö Leena AhonenOsastopäällikkö Antti-Jussi OikarinenOsastopäällikkö Kari RintalaLÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUSKouluneuvos Maria-Terttu Hautanen-JokelaLÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUSJohtaja Pertti SevolaVAASAN TIEPIIRITiejohtaja Mauri KimpimäkiFINNVERA OYJAluejohtaja Asko SaarinenTYÖMARKKINA-, ELINKEINO- SEKÄ MUUTJÄRJESTÖTAKAVA ETELÄ-POHJANMAA ALUETOIMIKUNTALehtori Katriina HonkalaSAK:N ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTARYHMÄMarja LinkoahoSTTK:N ETELÄ-POHJANMAAN ALUETOIMIKUNTAAki SalliMTK:N ETELÄ-POHJANMAAN LIITTOArja Ala-LuomaETELÄ-POHJANMAAN KAUPPAKAMARIToimitusjohtaja Matti KorkiatupaETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY.Heikki Rinta-Rahko, 3. vpjELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO (EK)toimitusjohtaja Virpi KeskimäkiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITONPOHJANMAAN PIIRI RY.Puheenjohtaja Seppo J. OjalaPYSYVÄT ASIANTUNTIJATYksikön päällikkö Ritva Rinta-Pukka,Etelä-Pohjanmaan TE-keskusErikoissuunnittelija Pekka Rinta-Jouppi,Etelä-Pohjanmaan TE-keskusEsittelijä: Asko Peltola, E-P:n liittoSihteeri: Heli Rintala, E-P:n liittoMYR on käynnistänyt oman viestintäryhmänsätyöskentelyn, jonka kokoonkutsujaksinimettiin EU-koordinaattori Heli Rintala.Huhtikuun puolessa välissä kokoontuneenviestintäryhmän tavoitteita ovat:- eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen- hankeideoinnin aktivointi ja muu ohjelmientehokasta toimeenpanoa palvelevaviestintä ja- aluekehittämistoimien tiedottamisen tehostaminen-Tiedottamisessa keskitytään kohderyhmittäinsuunnattuihin toimenpiteisiin, kertoo HeliRintala ja jatkaa, että toimenpiteitä on tästäsyystä suunnitteilla monenlaisia.Kesäkuussa järjestetään seutukunnittainUusi MYR asetettiinETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 10 TIEDOTTAA 1/2007informaatio- ja keskustelutilaisuudet uudenohjelmakauden EU-ohjelmista ja rahoitusmahdollisuuksista.Tarkat ajankohdat ovatvielä sopimatta, mutta niistä saa myöhemminlisätietoja seutuyhdyshenkilöiltä ja HeliRintalalta Etelä-Pohjanmaan liitosta jokatiedottaa tilaisuuksista myös nettisivuillaan.MYR:n viestintäryhmän peruskokoonpanonkuuluvat Rintalan lisäksi tiedotussihteeriEtelä-Pohjanmaan liitosta, Pekka Rinta-Jouppi Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta,Camilla Juntunen Vaasan tiepiiristä, MarkoMuotio (varalla Tuija Nikkari) Länsi-Suomenlääninhallituksesta, Hannele KekäläinenLänsi-Suomen ympäristökeskuksesta,Hanna-Leena Lylander Eteläpohjalaistentoimintaryhmien edustajana ja Tuula Lahtiseutukuntien edustajana.Maakuntahallituksen kokouksessa 10.4.2007 asetettiin uusi maakunnanyhteistyöryhmä, joka kokoontuu ensimmäisen kerran 21.5.2007. Maakunnanyhteistyöryhmässä liittoa ja sen jäsenkuntia edustavat valtuustokauden 2005– 08 loppuun saakka samat henkilöt kuin nytkin. Puheenjohtajana jatkaa AapoSaari. Valtion viranomaisten sekä työmarkkina-, elinkeino- ja muiden järjestöjenosalta maakuntahallitus nimesi uudet jäsenet.Kesäkuun MYR:n kokouksen yhteydessä 19.6. järjestetään MYR:lle seminaari,jossa käydään lyhyesti läpi keskeisiä MRY-toiminnan puitteita. Tarkoituksenaon jatkaa MYR:n perehdyttämistä erityisesti uusien jäsenten osalta heidäntoivomustensa mukaisesti syksyllä.Lisätietoja: EU-koordinaattori Heli Rintala,puh. 020 124 4116, heli.rintala@etelapohjanmaa.fi


Maakunnan yhteistyöasiakirjaMYR käsitteli maakunnan yhteistyöasiakirjan(MYAK) kokouksessaan 11.4.2007. MYAK:ssa esitetään alueellisten rakennerahasto-ohjelmientoteuttamisen painopisteetEtelä-Pohjannaalla vuosina 2007-2008ja suunnataan ohjelmavarat ohjelmaarahoittaville viranomaisille eli Etelä-Pohjanmaantyövoima- ja elinkeinokeskukselle,Etelä-Pohjanmaan liitolle, Länsi-Suomenlääninhallitukselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.EAKR-ohjelmassa ohjelmavarat jakautuvathaasteellisten alueiden ja erityisteemojenkesken. Haasteellisten alueiden osuus Länsi-Suomen suuralueella on 67% ja erityisteemojenosuus 28% rahoituksesta. Loput 5%Länsi-Suomen ohjelmassa menevät nimetyillekaupunkiseuduille (Tampere ja Vaasa).Etelä-Pohjanmaalla haasteellisia alueita ovatkaikki muut seutukunnat Seinäjoen seutukuntaalukuunottamatta. Erityisteemojenmukaisia hankkeita voidaan toteuttaa kokoohjelma-alueella.EAKR-ohjelman toteuttamisessa pääpainoon innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisenedistämisessä sekä osaamisrakenteidenvahvistamisessa. Etelä-Pohjanmaalla väestönkoulutustaso on kehittynyt nousujohteisesti,mutta sen kohottaminen on edelleenEU+valtiomilj. euroaAlueellinenmaaseutuohjelma(ilmantoimintaryhmienosuutta)ALMA.-toimintaryhmät+ LEADER+-toimintaryhmäteräs keskeisimpiä maakunnallisia tavoitteita.Myös yritystoiminnan edistäminen ja kärkiklustereidenkehittäminen ovat vahvastiohjelmassa mukana. Etelä-Pohjanmaanvahvojen kärkiklustereiden – elintarvike, metalli-jateknologia sekä puu – lisäksi huomiotakiinnitetään uusien kasvavien toimialojen kehittämiseen.Lisäksi ohjelmassa rahoitetaanmm. ympäristöalan hankkeita.ESR-toimenpideohjelma jakautuu valtakunnalliseenja alueelliseen osioon. ESR-ohjelmakeskittyy tärkeimpiin työvoima-, koulutus- jaelinkeinopolitiikan haasteisiin. Toimenpiteillätäydennetään ja tuodaan lisäarvoa kansalliseentoimintaan. Päärahoittajana ESR-hankkeilleon työvoima- ja elinkeinokeskus.Yhteistyöasiakirjasta päättäessään MYR saitiedoksi myös alueellisen maaseutuohjelman2007-2013 alustavat käyttösuunnitelmatsekä kokonaistilannekatsauksen käytettävissäolevista rakennerahasto- ja maaseuturahastonvaroista uudella ohjelmakaudellaverrattuna menneeseen ohjelmakauteen.Alla olevassa taulukossa on esitetty alueellistenrakennerahasto-ohjelmien/osioiden jaalueellisen maaseutuohjelman tukirahoitus(EU+valtio) Etelä-Pohjanmaalla ohjelmakausina2000-2006 ja 2007-2013:EAKRohjelma*)ESR-ohjelmanalueellinen osa*)2000-2006 59,5 23,6 65,3 18,1 166,5Yhteensä alueell.ohjelmat ja -osiot2007-2013 53,7 20,1 (esitys) 41,8 noin 19-21 (arvio) 135-137 (arvio)*) EAKR-ohjelma = ohjelmakaudella 2000-2006 Länsi-Suomen tavoite2-ohjelman EAKR-toimenpidekokonaisuudet, ohjelmakaudella2007-2013 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma*) ESR-ohj. alueellinen osa = ohjelmakaudella 2000-2006 Länsi-Suomen tavoite2-ohjelman ESR-toimenpidekokonaisuudet, ohjelmakaudella2007-2013 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmanLänsi-Suomen alueellinen osioHankkeisiin tulevan EU:n ja valtion rahanlisäksi vaaditaan alueilta tulevaa julkista kuntienrahoitusta. Esimerkiksi EAKR-ohjelmassakuntarahoitusta tulee ohjelmatasolla ollalähes 20% kaikesta julkisesta rahoituksesta.Ohjelmakohdittain osuudet vaihtelevat.Rahoituksen hakemisesta tullaan informoimaanvuoden mittaan seutukuntakierroksilla,lehti-ilmoituksilla ja mahdollisissa muissaerikseen järjestettävissä tilaisuuksissa.Käytännössä rahoituspäätösten tekeminenvoi alkaa kesälomakauden jälkeen.Näiden maakunnittain kiintiöityjen ohjelmavarojenlisäksi alueen toimijat ja yritykset voivathakea rahoitusta esimerkiksi ESR-ohjelmanvaltakunnallisesta osiosta tai kansallisistaTekes-varoista. Näiden rahoituslähteidenhyödyntämisessä maakunnan toimijoillaon aktivoitumisen paikka, jotta maakuntaansaataisiin mahdollisimman paljon ulkopuolistarahoitusta.Uuden ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmatja muuta hyödyllistä aineistoa löytyyLänsi-Suomen allianssin sivuilta osoitteestahttp://www.wfa.fi/wfa/rakennepolitiikka.shtml .ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 11 TIEDOTTAA 1/2007MYR 12.2.2007 ja 11.4.2007MYR on saanut tilannekatsauksen maakunnankärkihankekokonaisuudesta, EPANET–professuuriverkostosta. TutkimusjohtajaJuha Alarinta esitteli EPANET –kokonaisuudennykytilannetta, saavutettuja tuloksia ja tulevaisuudennäkymiä.MYR on saanut tiedoksi uuden rakennerahastolainsekä valtioneuvoston 1.2.2007hyväksymät Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmanja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman.MYR on asettanut viestintäryhmän.MYR on hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjan(MYAK) 2007-2008.Rahoitettavaksi on hyväksytty seuraavat tavoite2-ohjelman hankkeet:- Kuortane-Lehtimäki ja Lappajärven tienparantamishankkeet- Apuja verkkoon- VIDI- Esiselvityshanke AVE – Alumiinteollisuudenkasvumahdollisuudet yritysverkostoissa jauusissa tuotantomenetelmissä- Hyvinvointipalveluhanke- Etelä-Pohjanmaan ergiaomavaraisuusstrategiahanke- Food Park Tuotantotila- Innovatiivisten verkkopalveluiden tuottaminenja tuotantoedellytysten varmistaminen- Suupohja iLive- Hammaslääkärin etäkonsultaatio erikoissairaanhoidossa- Kehittämis- ja innovaatiopalvelumalli -hanke- Työlle tekijöitä – työperusteinen maahanmuutto,TyTe- Kasvua ja kehitystä pk-yrityksiin, jatkorahoitus- VALTIT – Vaikeiden alueiden tietoinfrat- Kuortane Testing Lab- Paalijärven ja sen valuma-alueen ympäristöllinenkehittäminen- Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma ”Vesiteitäkyliin ja kirkolle”- Rantatöysänjoen pohjapadon suunnittelu- Kortesrimmin kunnostushanke- Eteläisen Edesjärven pohjapadon suunnittelu- Kulttuurikrannit- Future Job Lab- YK-hankinnat pk-yrityksen kansainvälistymiskeinona,pilotti- Alavudenjärven virkistyskäytön kehittäminen- Pajuluoman Hakalanlammen kunnostaminen- Pajuluoman suvantolampien kunnostaminen- Virtuaalikurikka- Torakkakankaan pohjavesialueen kunnostus,1. vaihe- Kuuden Tähden Reitistön matkailullinenhyödyntäminen –esiselvityshanke- Yrittäjyydelle otolliset puitteet yhteistyönrungoksiMYR:n, MYR:n sihteeristön ja MYR: nhankejaoston pöytäkirjat, työjärjestykset,kokoonpanot ja kokousajatlöytyvät osoitteesta www.epliitto.fi->päätöksenteko.


M - Suomen Posti OyjPäätoimittaja:maakuntajohtaja Asko Peltola,puh. 020 124 4101Toimitussihteeri:tiedotussihteeri Virpi Myllymäki,puh. 020 124 4133, 040 594 2115virpi.myllymaki@etela-pohjanmaa.fi,www.epliitto.fiwww.trissa.tvEteläpohjalainen kulttuurikanavamaakunnan kesässätrissatv@etela-pohjanmaa.fiTrissa nettitelevisio ja Verkko-Ilkka yhteistyöhönOsoite: Kampusranta 9 C,PL 109, 60101 SEINÄJOKIPuh. 020 124 4100,faksi 020 124 4150Painopaikka ja painosmäärä:I-print Oy, 1200 kplISSN 1796-0207Trissa.tv:n ja Verkko-Ilkan välinen vuodenvaihteessa alkanut yhteistyö tuo lisää näkyvyyttäkulttuurisisältöisen nettitelevision,Trissatv:n, ohjelmille. Verkko-Ilkkaan päivittyvätuusimmat tiedot ohjelmatuotannosta.Trissatv:tä toteutetaan Etelä-Pohjanmaan liitonhallinnoiman Promedia -kehittämishankkeenosana yhteistyössä Etelä-Pohjanmaanliiton, Seinäjoen ammattikorkeakoulun jaEuroopan aluekehitysrahaston kanssa.-Toiminnan käynnistäminen vei aikaa, muttanyt tuloksia alkaa näkyä ja kulttuurin toimijatja yleisö ovat löytäneet kanavan, iloitseekulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Promedia-hankkeen projektipäällikkö Pekka Pohjoispäänmukaan kanavalla on lähes 5000katsojaa joka kuukausi.ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASIEtelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. krs.PL 109, 60101 SEINÄJOKIPuhelin: 020 124 4100Faksi: 020 124 4150http://www.epliitto.fie-mail: etunimi.sukunimi@etelapohjanmaa.fiMAAKUNTAJOHTAJANVASTUUALUEMaakuntajohtaja Asko Peltola020 124 4101, 0400 590 123Johdon assistentti Sirpa Myllymäki020 124 4102, 040 7467 480Vs. Tiedotussihteeri Juhani Heikkilä020 124 4133, 050 5378 071MAAKUNTASUUNNITTELUNVASTUUALUEMaakuntasuunnittelujohtajaSeppo Rinta-Hoiska020 124 4103, 040 5244 373Va. Maakuntasuunnittelija Mervi Lehtola020 124 4106, 050 5147 168Maakuntainsinööri Jorma Ollila020 124 4105, 044 5372 611Maakuntasuunnittelija Timo Lakso020 124 4104, 050 4054 578Kunta-asiamies Marko Rossinen020 124 4122, 050 3065 517Suunnitteluavustaja Marja-Leena Kokko020 124 4107Projektipäällikkö Sirpa Tuomela (peruspalveluohjelma)020 124 4141, 0400 173 301ALUEKEHITYKSENVASTUUALUEAluekehitysjohtaja Timo Urpala020 124 4111, 050 5585 155Vs. Kehittämissuunnittelija Jaakko Hallila020 124 4112, 050 3538 388Kehittämissuunnittelija Eira Hakola020 124 4113, 040 5678 426Kehittämissuunnittelija Tarja Vilmunen020 124 4114, 050 3381 905Vs. Kehittämissuunnittelija Outi Nieminen020 124 4115, 040 529 4638EU-koordinaattori Heli Rintala020 124 4116, 0400 172 202Toimistosihteeri Salme Ahtiainen020 124 4117Toimistosihteeri Margit Sara020 124 4118Projektipäällikkö Esa-Matti Åkerberg(tietoyhteiskuntaohjelma)020 124 4142, 040 555 2226Projektipäällikkö Mai Renko(kansainvälistymishanke)020 124 4108, 050 496 2010ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 12 TIEDOTTAA 1/2007KULTTUURIN VASTUUALUEKulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja020 124 4132, 040 5296 046Vs. Kulttuurisihteeri Juhani Heikkilä020 124 4133, 050 5378 071Toimistosihteeri Tuuliina Tuominen020 124 4136Projektipäällikkö Carita Laitala(Vientiprojekti)020 124 4135, 040 5094 420Projektipäällikkö Pekka Pohjoispää020 124 4137, 050 5294 209Tuottaja Tuomas Ojajärvi020 124 4138HALLINNON VASTUUALUEHallintojohtaja Raimo Saunamäki020 124 4121, 040 7785 676Taloussihteeri Aila Kuoppamäki020 124 4125 (poissa 21.6.2007 saakka)Tp. Taloussihteeri Anneli Paavola020 124 4125Arkistonhoitaja Maarit Koskela020 124 4124Toimistosihteeri Minna Herttua020 124 4123Tietohuoltosihteeri Marjut Ojanperä020 124 4126Toimistosihteeri Riitta Rauhala020 124 4127Tp. toimistosihteeri Marika Torkko020 124 4123

More magazines by this user
Similar magazines