Teknillinen korkeakoulu Automaatio- ja systeemitekniikan osasto ...

Teknillinen korkeakoulu 

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 

Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelma 

Opinto-opas 1998-1999 

Toimittanut: Jukka Parviainen 

ISSN 1455-3813 

Painopaikka: Libella Painopalvelu Oy 1998

Opiskelijalle 

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto (AS) perustettiin 

Teknilliseen korkeakouluun 1.1.1997. Ensimmäiset omat opiskelijansa 

koulutusohjelma sai syksyllä 1997. Tämä opas täydentää TKK:n 

opetusohjelmaa 1998-1999 ja on vuoden 1995 tutkintosääntöön 

perustuva. 

Vanhojen opiskelijoiden on syytä varautua “käytäntöjen” muutoksiin 

automaatio- ja systeemitekniikan laboratorioiden muuttaessa uuteen 

taloon alkusyksystä 1998. Tietotekniikan talon avajaiset ovat 

29.10.1998. 

Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä jo syksyllä ja päivittää sitä 

joka lukukausi. AS-osasto tarjoaa ainutlaatuisen tutortoiminnan 

Tietokillan isohenkilötoiminnan lisäksi: jokaiselle phuksille tulee oma 

DI-tutor, joka avustaa ja tukee opiskelua ensimmäisestä syksystä 

lähtien. 

SÄILYTÄ TÄMÄ OPAS! Opiskelijalla on oikeus valmistua kaikkien 

opintonsa aloittamisen jälkeen ilmestyneiden opinto-oppaiden 

mukaan. 

Opintoneuvojat palvelevat kaikissa opiskeluun ja tutkintoon liittyvissä 

kysymyksissä. Ajankohtaista tietoa saat news-ryhmästä opinnot.as ja 

webistä http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat /AS/. Tämä 

opinto-opas ja sen korjaukset ja kommentit löytyvät alihakemistosta 

Opinto-opas/. 

Oppaan parannusehdotuksia otetaan mielellään vastaan verkkosivuilla. 

Kiitän oppaan tekemiseen saamastani avusta erityisesti Tietotekniikan 

opintojen suunnittelijaa Päiviä. 

Onnea ja menestystä opinnoissa! 

Otaniemessä 26. kesäkuuta 1998 

Jukka Parviainen 

emeritus opintoneuvoja

Osastonjohtajan tervehdys 

Tervetuloa opiskelemaan Automaatio- js systeemitekniikan osastolle! 

Vaikka osasto ja sen vastuulla oleva AS-koulutusohjelma ovat uusia 

TKK:n organisaatiossa se ei merkitse sitä, että osaston edustamat alat 

olisivat vasta alkamassa olevia uusia tulokkaita tekniikan kentässä. 

Päinvastoin, automaatiolla on vankat perinteet teollisuudessa ja 

samoin viestintätekniikalla on vahvat juuret painetun viestinnän 

teknologiassa. Molemmat osaston edustamat tekniikan osa-alueet ovat 

kuitenkin voimakkaan ja läpikäyvän muutoksen kohteena. Ne ovat ja 

tulevat olemaan enenevässä määrin myös keskeisessä asemassa koko 

teknisessä kulttuurissamme. Tietotekniikkaan, tietoliikenteeseen ja 

elektroniikkaan perustuvien teknologiaratkaisujen myötä vaikutukset 

ulottuvat laajati tuotantoelämään, ihmisen rakentamiin koneisiin ja 

laitteisiin sekä mediaan, jossa viestintätekniikan viimeaikainen kehitys 

on luonut kokonaan uudet asetelmat. 

Osaston ja uuden koulutusohjelman haasteena on vastata tähän 

muutokseen. Se on paitsi haastavaa myös mielenkiintoista. Sinä 

opiskelijana olet avainasemassa tulevassa kehityksessä! Toivon, että 

käytät opiskeluaikasi hyväksesi tehokkaasti ja monipuolisesti sekä 

viihdyt osastollamme. 

Otaniemessä 26. kesäkuuta 1998 

Aarne Halme 

professori, osastonjohtaja

AS-opinto-opas 1998-1999 1 

Sisällysluettelo 

1 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO (AS) ............................................ 4 

1.1. OSASTONEUVOSTO...................................................................................................................... 4 

1.2. LABORATORIOT .......................................................................................................................... 5 

1.2.1. Automaatiotekniikan laboratorio ...................................................................................... 5 

1.2.2. Systeemitekniikan laboratorio (ent. säätötekniikka).......................................................... 5 

1.2.3. Viestintätekniikan laboratorio...........................................................................................5 

1.2.4. Automaation tietotekniikan laboratorio ............................................................................ 5 

2 OPINTOJEN OHJAUS ............................................................................................................... 6 

2.1 YLEISTÄ.......................................................................................................................................6 

2.2 AS-KOULUTUSOHJELMAN OPINTONEUVOLA (TIETOTEKNIIKAN TALO, C210) .............................. 6 

2.3 OSASTON OPINTOJEN SUUNNITTELIJA (C212) .............................................................................. 7 

2.4. OSASTON KANSLIA (C112) JA ILMOITUSTAULUT......................................................................... 7 

2.5. OPINTOTOIMISTO (PÄÄRAKENNUS Y223).................................................................................... 7 

2.6. OPINTOTUKITOIMISTO (PÄÄRAKENNUS Y231)............................................................................ 8 

2.7. NELJÄ VUOTTA OPISKELLEIDEN SEURANTA................................................................................. 8 

2.8. STUDIEVÄGLEDNINGEN PÅ SVENSKA .......................................................................................... 8 

2.9. TIETOKILTA, AS-TOIMIKUNTA JA AMMATTIAINEKERHOT ........................................................... 8 

2.10. ISOHENKILÖT ............................................................................................................................ 9 

2.11. TUTOR-OHJAUS OPISKELUN ALKUVAIHEESSA ........................................................................... 9 

2.12. TUTOR-OPETTAJA OPISKELUN LOPPUVAIHEESSA..................................................................... 10 

2.13. KIRJASTOPALVELUT................................................................................................................ 10 

2.14. ATK-PALVELUT...................................................................................................................... 10 

3 OPISKELU.................................................................................................................................11 

3.1. ILMOITTAUTUMINEN ................................................................................................................. 11 

3.2. KORKEAKOULUN LUKUVUOSI ................................................................................................... 11 

3.3. OPETUS.....................................................................................................................................12 

3.4. TOPI - HTTP://WWWTOPI.HUT.FI/ ............................................................................................... 13 

3.5. LUKU- JA TENTTIJÄRJESTYKSET LUKUKAUDELLE ..................................................................... 13 

3.6. ILMOITTAUTUMINEN KURSSEILLE JA TENTTEIHIN...................................................................... 13 

3.7. OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI ....................................................................................... 14 

3.8. STUDIER PÅ SVENSKA ............................................................................................................... 15 

4 AS-KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET JA TUTKINNON RAKENNE .................. 16 

4.1. AS-KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET..................................................................................... 16 

4.2. TUTKINNON RAKENNE .............................................................................................................. 17 

4.2.1 Tutkinnon ensimmäinen osa ............................................................................................. 17 

4.2.2. Yhteiset syventävät opinnot ............................................................................................. 18 

4.2.3. Pää- ja sivuaine...............................................................................................................18 

4.2.4 Vapaavalintaiset opinnot ja harjoittelu............................................................................ 18 

4.2.5 Kieliopinnot ja viestintä.................................................................................................... 19 

4.2.6 Tutkinnon suorittaminen eri vuoden opinto-oppaiden mukaan........................................ 19 

4.2.7 Vanhojen opiskelijoiden siirtyminen uuteen tutkintoon.................................................... 20 

4.2.8 Tutkinnon yleisrakenne AS-koulutusohjelmassa, 180 ov.................................................. 20 

5 HARJOITTELU......................................................................................................................... 21 

5.1. HARJOITTELU OSANA OPISKELUA.............................................................................................. 21 

5.2. AS-KOULUTUSOHJELMAN OHJEET HARJOITTELUSTA................................................................. 21 

5.3. TYÖYMPÄRISTÖ- ELI MILJÖÖHARJOITTELU................................................................................ 22 

5.4. AMMATTIHARJOITTELU............................................................................................................. 22 

5.5. HARJOITTELU ULKOMAILLA...................................................................................................... 23

2 AS-opinto-opas 1998-1999 

5.6. HARJOITTELUN HYVÄKSYMINEN............................................................................................... 23 

5.7. HARJOITTELUPAIKAN HANKKIMINEN ........................................................................................ 23 

5.8. REKRYTOINTIPALVELUT ........................................................................................................... 24 

5.9. LISÄTIETOJA HARJOITTELUSTA ................................................................................................. 26 

6 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA ULKOMAILLA................................................ 27 

6.1. SOLMITUT SOPIMUKSET ............................................................................................................ 27 

6.2. OPISKELUOIKEUDEN HAKEMINEN ............................................................................................. 28 

6.3. ILMOITTAUTUMINEN ................................................................................................................. 28 

6.4. OPINTOSUORITUKSET JA NIIDEN HYVÄKSYMINEN TUTKINTOON................................................ 28 

6.5. ULKOMAILLA OPISKELU............................................................................................................ 28 

7 DIPLOMITYÖ........................................................................................................................... 30 

7.1. DIPLOMITYÖ JA SEN OHJAUS ..................................................................................................... 30 

7.2. DIPLOMITYÖAIHEEN HAKEMINEN............................................................................................. 30 

7.3. DIPLOMITYÖN PÄÄTTÄMINEN, ARVOSTELU JA JULKISUUS......................................................... 31 

7.4. SELOSTUKSEN KIRJOITTAMINEN JA MUOTOVAATIMUKSET ........................................................ 32 

7.5. LUETTAVAKSI SUOSITELLAAN................................................................................................... 32 

7.6. OPINTOVIIKKO VIERAALLA KIELELLÄ TEHDYSTÄ DIPLOMITYÖSTÄ ........................................... 32 

8 VALMISTUMINEN ..................................................................................................................33 

8.1. KYPSYYSNÄYTE JA DIPLOMITYÖESITELMÄ ............................................................................... 33 

8.2. TUTKINTOTODISTUS.................................................................................................................. 33 

8.3. TARKISTUSLISTA VALMISTUMISEEN.......................................................................................... 33 

9 JATKO-OPISKELU.................................................................................................................. 36 

10 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ................................................................................................. 37 

11 AVOIN YLIOPISTO (KOULUTUSKESKUS DIPOLI)...................................................... 38 

11.1. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS ...................................................................................................... 38 

11.2. OPISKELIJAVALINTA JA OPINTOSUORITUKSET......................................................................... 38 

11.3. ILMOITTAUTUMINEN KURSSEILLE ........................................................................................... 38 

11.4. MAKSUT .................................................................................................................................38 

11.5. TIEDUSTELUT.......................................................................................................................... 38 

11.6. MUUTA ................................................................................................................................... 39 

12 OIKEUSTURVA...................................................................................................................... 40 

13 AS-KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA................................................. 41 

13.1. TUTKINNON ENSIMMÄINEN OSA (73,5- OV)............................................................................. 43 

13.1.1. Tutkintoon kuuluvien matematiikan peruskurssien valinta ........................................... 44 

13.1.2. Laaja oppimäärä ........................................................................................................... 44 

13.1.3. Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) ............................................................................ 44 

13.2. AS-PÄÄAINEILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (22-23 OV) ............................................. 45 

13.3. RUOTSINKIELISET PERUSKURSSIT............................................................................................ 45 

13.4. ENSIMMÄISEN OSAN JA YHTEISTEN SYVENTÄVIEN SUORITUSJÄRJESTYS ................................. 46 

13.5. PÄÄ- JA SIVUAINEET ............................................................................................................... 48 

13.5.1. Automaatiotekniikka ......................................................................................................49 

13.5.2 Säätötekniikka.................................................................................................................53 

13.5.3. Automaation tietotekniikka............................................................................................ 57 

13.5.4. Viestintätekniikka...........................................................................................................60 

13.5.5. Yrityksen viestintätekniikka ........................................................................................... 63 

13.5.6. Kuvatekniikka ................................................................................................................65 

13.5.7. Informaatiotekniikka...................................................................................................... 67


13.5.8. Tuotannon tietotekniikka ............................................................................................... 71 

13.5.9. Mekatroniikka................................................................................................................75 

13.5.10. Prosessiautomaatio .....................................................................................................77 

13.5.11. Systeemi- ja operaatiotutkimus.................................................................................... 79 

14. KORVAAVUUDET................................................................................................................82 

14.1. KOULUTUSOHJELMAN VAIHTAJAT .......................................................................................... 82 

14.2. KORKEAKOULUN VAIHTAJAT .................................................................................................. 82 

14.3. INSINÖÖRIEN HYVITYSPAKETIN HAKEMISESTA........................................................................ 82 

14.4. KURSSIEN KORVAAVUUDET .................................................................................................... 82


1 Automaatio- ja systeemitekniikan osasto (AS) 

Automaatio- ja systeemitekniikan osasto perustettiin 1.1.1997. Se on 

osa Informaatiotekniikan osastoryhmää, jossa muut osastot ovat 

Tietotekniikka, Teknillinen fysiikka ja matematiikka sekä 

Tuotantotalous. Koulutusohjelman kotisivu on 

http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/. 

1.1. Osastoneuvosto 

Osastoneuvostossa päätetään muun muassa seuraavista asioista: 

• koulutusohjelmaa koskevat ohjeet ja pysyväismääräykset 

• esitykset tutkintosäännöksi, opetusohjelmaksi ja 

opetussuunnitelmaksi 

• opiskelijoiden periaatteellista kannanottoa vaativat asiat 

• koulutusohjelmaan päin suuntautuvat korkeakoulun tai 

koulutusohjelman vaihtoa koskevat hakemukset 

• hakemukset koulutusohjelmiin ohi pääsykokeiden 

• opiskelijoiden pää- ja sivuainevalintojen vahvistus 

• diplomitöiden aihehakemukset 

• diplomitöiden arvostelu ja hyväksyminen 

Osastoneuvosto voi alistaa tehtäviään osastonjohtajan päätettäväksi. 

Osastoneuvoston asiat esittelee osastosihteeri, opintojen suunnittelija 

ja korkeakoulusihteeri. 

Osastoneuvostossa on kaksi TKY:n edustajiston vuosittain valitsemaa 

opiskelijaedustajaa. Lisää tietoa saat opiskelijaedustajilta (asoped@hut.fi) 

tai Tietokillan opintovastaavalta Jani Mattssonilta 

(jpm@iki.fi). 

Osastoneuvoston kokoonpano 1.8.-31.12.1998: 

• osastonjohtaja, professori Aarne Halme 

• professori Heikki Koivo 

• osaston varajohtaja, professori Pirkko Oittinen 

• professori Hannu Saarelma 

• tutkija Arto Visala 

• vanh. vahtimestari Leena Kadenius 

• tekn.yo Riku Maidell (jrmaidel@cc.hut.fi) 

• tekn.yo Terho Läärä (tlaara@cc.hut.fi) 

• TkT Hannu Lehtinen, VTT


Osastoneuvosto kokoontuu kuukausittain. 

1.2. Laboratoriot 

Osastoon kuuluu neljä tutkimusta tekevää ja opetusta antavaa 

laboratoriota. 

1.2.1. Automaatiotekniikan laboratorio 

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1.kerros 

Esimies: professori Aarne Halme, puh. 451 3300 

Toimistosihteeri: Pirkko Mähönen, puh. 451 3301 

http://www.automation.hut.fi/ 

1.2.2. Systeemitekniikan laboratorio (ent. säätötekniikka) 

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1. kerros 

Esimies: professori Heikki Koivo, puh. 451 3320 

Toimistosihteeri: Maija-Liisa Herto, puh. 451 3322 

http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/ 

1.2.3. Viestintätekniikan laboratorio 

Sijainti: Tekniikantie 3 

professori Hannu Saarelma, puh. 451 3340, G108 

professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341, G105 

Osastosihteeri: Seija Hahkala, puh. 451 3342, G107 

Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353, G108B 

http://www.media.hut.fi/ 

1.2.4. Automaation tietotekniikan laboratorio 

Sijainti: Tietotekniikan talo, 1. kerros 

Esimies: professori Kari Koskinen, puh. 451 3321 

Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 3319


2 Opintojen ohjaus 

2.1 Yleistä 

Yleistä opinto-ohjausta tarjoavat 

• AS-koulutusohjelman opintoneuvola 

• AS- ja T-osaston opintojen suunnittelija 

• TKK:n opintotoimisto 

Kurssikohtaista opinto-ohjausta antavat kaikki opettajat ja 

harjoitusassistentit omalta opetusalaltaan. Opettajien vastaanottoajat 

saat luennoilta tai kurssin ilmoitustaululta. 

2.2 AS-koulutusohjelman opintoneuvola (Tietotekniikan talo, C210) 

Opintoneuvolasta löydät kahden koulutusohjelman opintoneuvojat 

sekä yhteiset harjoitteluneuvojan ja kv-opintoneuvojan (International 

Student Advisor), jotka ovat teekkareita. Harjoitteluneuvoja opastaa 

harjoitteluun liittyvissä asioissa. Kv-opintoneuvoja avustaa tänne 

tulevia ja täältä lähteviä opiskelijoita. Opintoneuvojan puoleen voi 

kääntyä kaikissa opiskelun ongelmatilanteissa. Hän neuvoo 

esimerkiksi seuraavanlaisissa asioissa: 

• käytännön opiskelutekniikkaan liittyvät kysymykset 

• tutkintovaatimuksiin ja ainevalintoihin liittyvät kysymykset 

• henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinta 

• opintoasioihin liityvät anomukset 

• oikeusturvakysymykset, opetukseen liittyvät valitukset 

• kurssipalautteiden antaminen. 

Opintoneuvolasta voit lainata materiaalia kyseisiin asioihin liittyen. 

Opintoneuvolan väen tavoittaa vastaanottoaikoina opintoneuvolasta 

(huone C210), muulloin parhaiten sähköpostitse. Vastaanottoajat 

löytyvät opintoneuvolan ovesta. Ajankohtaiset tiedotukset tulevat 

otaxin newsseihin opinnot.as ja opinnot.yleinen sekä www-sivulle 

http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/. 

Opintoneuvolan yhteystiedot: 

AS-opintoneuvola 

PL 5400 

02015 TKK 

puh. (09) 451 3003 

fax (09) 451 3015


Opintoneuvola sijaitsee fyysisesti tietotekniikan talon toisessa 

kerroksessa suuren luentosalin vieressä huoneessa C210. 

Tietotekniikkatalon käyntiosoite on Konemiehentie 2. 

Opintoneuvolan väki syksyllä 1998: 

• AS-Opintoneuvoja Jussi Vallinkoski, asopinto@cc.hut.fi 

• Harjoitteluneuvoja Markus Hanhisalo, tharjo@cc.hut.fi 

• Kv-Opintoneuvoja Satu Virtanen, tkvopinto@hut.fi 

• T-Opintoneuvoja Iikka Olli, topneuvojat@hut.fi 

2.3 Osaston opintojen suunnittelija (C212) 

AS- ja T-osaston opintojen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat muun 

muassa: 

• opintoasioiden valmistelu ja esittely AS-osastoneuvostolle 

• ja AS-osaston osuuden toimittaminen Teknillisen 

korkeakoulun opetusohjelmaan 

• opintoneuvonnan antaminen osaston opiskelijoille 

• tehtäviin liittyvistä asioista tiedottaminen opiskelijoille, 

osaston hallintohenkilökunnalle, opettajakunnalle sekä 

keskushallinnolle. 

Suunnittelija Päivi Messo-Lindén työskentelee päärakennuksen 

huoneessa C212, puhelinnumero 451 3007. Hänen sähköpostiosoite 

on messo@cc.hut.fi. 

2.4. Osaston kanslia (C112) ja ilmoitustaulut 

AS-kanslia sijaitsee tietotekniikkatalon ala-aulassa huoneessa C112. 

Kanslian opintoasioita hoitaa osastosihteeri Marja-Leena Pölönen, 

C112, puh. 451 4878, ja talousasioita osastosihteeri Tuula Rautiainen, 

puh. 451 3319. Osaston viralliset ilmoitustaulut löytyvät kansliasta. 

2.5. Opintotoimisto (päärakennus Y223) 

Opintotoimisto käsittelee koko korkeakoulua koskevia opiskeluun 

liittyviä hallinnollisia kysymyksiä. Opintotoimiston kanslia on 

päärakennuksen huoneessa Y223. Opintojen ohjaukseen liittyen 

opintotoimisto hoitaa muun muassa seuraavia asioita: 

• osoitteenmuutokset 

• oppilasvalintaa ja ilmoittautumista koskevat kysymykset 

• läsnäolotodistukset 

• opetusjärjestelmän kehittäminen ja opettajakoulutus


• erilaisten oppaiden julkaisu 

• opinto-ohjauksen kehittäminen ja koordinointi 

• opetusohjelman toimittaminen 

Opintotoimiston alaisuudessa työskentelee myös perusopintojen 

opintosihteeri Kati Räisänen, joka vastaa kurssista "Eri-0.145 Johdatus 

opiskeluun". Hänet tavoittaa päärakennuksen huoneesta Y191, puh. 

451 3933. 

2.6. Opintotukitoimisto (päärakennus Y231) 

Opintotukitoimisto sijaitsee opintotoimistoa lähellä huoneessa Y231. 

Opintotuki on tarkoitettu päätoimisen opiskelun tueksi. Tukikuukausia 

on nykyään 55 perustutkintoa varten. Tietoa opintotuesta saat 

Opintotuki 1998-99 -vihkosesta. 

2.7. Neljä vuotta opiskelleiden seuranta 

Neljä vuotta (=kahdeksan läsnäololukukautta) opiskelleiden opintojen 

seurantaa on tehostettu. Neljä vuotta tai kauemmin opiskelleiden 

opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet tutkinnon I osaa, tulee tehdä 

opintosuunnitelma tutkinnon I osan loppuun suorittamisesta 

voidakseen ilmoittautua yliopistoon. 

2.8. Studievägledningen på svenska 

Studievägledningen på svenska arrangeras av Teknologföreningen 

med stöd av högskolan. Tekniska högskolans undervisningsprogram 

utges på finska och svenska. Det fås vid anmälningstillfället eller kan 

senare fås från studiebyrån. 

Vid Tekniska högskolans finns en svenskspråkig grundstudierådgivare 

Johan Grönqvist. Till hans uppgifter hör att informera om och vägleda 

i studiefrågor och att hjälpa framförallt I- och II-års studerande i 

studie-, språk-, och rättsskyddsfrågor. Studierådgivaren anträffas på i 

huvudbyggnaden i rum Y191B, tel. 451 2115, e-mail 

Johan.Gronqvist@hut.fi. Mottagningstiderna finns angivna vid dörren. 

2.9. Tietokilta, AS-toimikunta ja ammattiainekerhot 

Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen 

korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). Tietokilta on yksi TKY:n 

11:sta killasta ja se järjestää monenlaista toimintaa niin ammattialaan 

kuin vapaa-aikaankin liittyen.


AS-toimikunta on toiminut vuoden verran järjestäen tapahtumia 

nimenomaan AS:n omille opiskelijoille. Toimikunnan puheenjohtaja 

syksyllä 1998 on Jenni Brunila, jbrunila@cc.hut.fi. Toimikunnan tilat 

löytyvät ala-aulasta kanslian vierestä. 

TKY:ssä on lukuisia ammattiainekerhoja. Näiden mielenkiinto on 

jäseniensä suuntautumisaloilla. Tarkoituksena on tutustuttaa tulevat 

DI:t toisiinsa, luoda suhteita alan teollisuuteen ja siten lisätä 

kerholaisten ammatillista tietoutta. Kerhot järjestävät excursioita ja 

saunailtoja. 

Kontrolli on automaatiotekniikkaa opiskelevien yhdistys, joka 

järjestää excursioita ja saunailtoja alan yrityksiin. 

Graafinen kerho on graafista, viestintä- ja kuvatekniikkaa opiskelevien 

teekkareiden ammattiainekerho. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki, 

jotka tuntevet kiinnostusta alaa kohtaan. Tapahtumista tiedotetaan 

nyyssiryhmässä tky.alayhd.grak ja kerhon ilmoitustaululla. 

Sähköposti: grak@otax.tky.hut.fi; kotisivu: 

http://www.tky.hut.fi/~grak/. 

Alayhdistysten tarkemmat yhteystiedot saat Teekkarikalenteristasi. 

2.10. Isohenkilöt 

Ensimmäisenä päivänä phuksit, 1. vuosikurssin opiskelijat, saavat 

omat isohenkilöt (~ opiskelijatutor) Tietokillasta. He opastavat uusia 

opiskelijoita käytännön asioista ja opiskelusta Otaniemessä. 

Phuksiryhmissä tutustuu muihin kohtalotovereihin. 

Tietokillan phuksivastaavat ovat phuksiwaari Antti Tiainen 

(atiainen@cc.hut.fi) ja AS-phuksiwaari Pinja Korkela 

(pkorkela@cc.hut.fi). 

2.11. Tutor-ohjaus opiskelun alkuvaiheessa 

Osasto aloitti opiskelun alkuvaihetta koskevan tutor-toiminnan 

syksyllä 1997. Tutor-toiminta perustuu kahden ensimmäisen vuoden 

aikana nuoremman opettajakunnan (assistentit, opettavat tutkijat) 

pienryhmäohjaukseen. Myöhemmässä vaiheessa tutor-ohjauksesta 

vastaa pääaineen opettaja. 

Alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata ja tukea 

opiskelijoiden opintoja DI-tutkinnon jo suorittaneen ja opetukseen


aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta. Tutor-ryhmän koko 

pyritään saamaan riittävän pieneksi, 6-8 henkilöä, niin, että 

pienryhmätoiminta muodostuu läheiseksi. Tutor organisoi toimintansa 

vapaamuotoisesti, mutta on velvollinen raportoimaan ryhmänsä 

opintoihin liittyvistä asioista osastolle palautekokouksissa. Tutorit 

muodostavat siten linkin opiskelijoiden sekä opiskelun “käytännön 

tason” ja osaston välillä. 

Lisää tutoroinnista koulutusohjelman webbisivuilta 

http://www.hut.fi/Opinnot/Koulutusohjelmat/AS/DI-tutor/. 

2.12. Tutor-opettaja opiskelun loppuvaiheessa 

Keskustele valitsemasi pääaineen professorin kanssa. 

2.13. Kirjastopalvelut 

TKK:n pääkirjasto palvelee lukukausien aikana ma-pe 8-20 ja la 8-15. 

Tietotekniikan talon kirjasto on talossa toimivien laboratorioiden 

yhteinen kirjasto. Muilla osastoilla ja laboratoriossa on omia 

pienempiä, aihepiiriltään tarkempia kirjastoja. Kaikki kirjastot on 

lueteltu Teekkarikalenterissa. 

Suosittuja lukusaleja löytyy Domus Academicalta (Domma) 

Kampista, Helsingin keskustasta. 

2.14. ATK-palvelut 

ATK-keskus hoitaa yliopiston tietokoneasiat. Pidä hyvä huoli 

salasanastasi ja noudata ATK-keskuksen julkaisemia ohjeita. Jos 

unohdat salasanasi, voit pyytää uuden asiakaspalvelusta, huone U133, 

8.00-15.45. Pääkirjastosta voit hakea rahallista panttia vastaa itsellesi 

magneettiavaimen, jolla pääset Maarintalolle ja Sumppuun 

(päärakennus, U130) ympäri vuorokauden. Uuden Tietotekniikan 

talon ratkaisuista ei kirjan painoon mennessä ollut tietoa.


3 Opiskelu 

3.1. Ilmoittautuminen 

Korkeakouluun ilmoittautuminen tapahtuu opintotoimistossa kerran 

lukuvuodessa. Opiskelijoiden on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti 

tai asiamiehen välityksellä ilmoittautumisaikana. Opintotoimisto ottaa 

vastaan ennakkoilmoittautumisia opintotoimiston kansliassa kesällä 

päivisin 9-12. Varsinainen ilmoittautuminen päärakennuksen E-salissa 

ma 31.8.- pe 11.9. 9-14 sekä torstaisin 16-18. 

Jokaisen opiskelijan on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava läsnätai 

poissaolevaksi ilmoittautumisaikana. Jos opiskelija seuraa opetusta 

tai osallistuu tentteihin tai harjoituksiin, tulee hänen ilmoittautua 

läsnäolevaksi. Opiskelija, joka on asevelvollisuuden takia 

ilmoittautunut poissaolevaksi, voi suorittaa kuulusteluja ja ne 

lasketaan hänen hyväkseen seuraavana läsnäololukukautena. 

Opiskelijan, joka ilmoittautuu läsnäolevaksi, tulee ilmoittautuessaan 

esittää tositteet ylioppilaskunnalle tulevien maksujen suorittamisesta. 

Kaikki korkeakoulun kirjoissa olevat perustutkintoa suorittavat 

opiskelijat ovat Teknillisen Korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) 

jäseniä ja suorittavat ylioppilaskunnalle tulevat maksut. Maksukuitit 

eivät osoita läsnäoloa korkeakoulussa, vaan opiskelijakortissa on 

oltava ilmoittautumistarra. 

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut edellä mainittuna aikana 

vaaditulla tavalla poistetaan korkeakoulun kirjoista, jolloin hänellä ei 

ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa. Uudelleenkirjoittautumismaksu 

opintotoimiston kansliaan on 200 mk (1.8.1998). 

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko 

opintotoimiston tai koulutusohjelman kansliaan. Osoitteenmuutos on 

ilmoitettava myös opintotukeen. 

3.2. Korkeakoulun lukuvuosi 

Lukuvuoden 1998-1999 luento- ja tutkintokaudet ovat: 

1. tutkintokausi 31.8. - 5.9.1998 (6 pv, 1 lauantai) 

1. luentokausi 7.9. - 4.12.1998 (ei 10.9.) 

2. tutkintokausi 7.12. - 19.12.1998 (12 pv, 2 lauantaita) 

3. tutkintokausi 7.1. - 16.1.1999 (9 pv, 2 lauantaita) 

2. luentokausi 18.1. - 7.5.1999


3.3. Opetus 

4. tutkintokausi 10.5. - 21.5.1999 (10 pv, 1 lauantai) 

Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 19.10.1998. 

Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 8.3.1999. 

Pääsiäisloma on 1.4. - 7.4.1999. 

Korkeakoulun avajaiset pidetään torstaina 10.9.1998. 

Lauantaitenttipäivät ovat: 5.9.1998, 26.9., 24.10., 7.11., 28.11., 12.12., 

19.12., 9.1.1999, 16.1., 13.2., 6.3., 27.3., 17.4., 15.5. 

AS-koulutusohjelman opetus annetaan kursseina, joiden laajuus 

vaihtelee 0,5-10 opintoviikkoon. 

Yksi opintoviikko vastaa 40 tunnin tehokasta työtä tähdättäessä 

arvosanaan "hyvä" (3/5). Työmäärään sisältyy sekä korkeakoulussa 

annettu ohjattu opetus että kotona tapahtuva opiskelu esimerkiksi 

tenttiin valmistauduttaessa. 

Yritä selvittää itsellesi paras tapa oppia. Erot ovat yksilöllisiä. Kysele, 

epäile, etsi vastauksia - tyhmää kysymystä ei ole. 

Kurssien vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä ovat mm: 

Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa 

muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta 

sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja 

yksityiskohtia. 

Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ja soveltamaan 

luennolla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on pääasiassa kahdenlaisia: 

• niissä joko lasketaan assistenttien ohjauksella tehtäviä 

• esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin. 

Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kokeelliseen työhön, 

erilaisiin mittausmenetelmiin ja mittalaitteisiin, sekä havainnollistaa luennolla 

esitettyjä asioita. 

Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana 

keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti opiskelija tai opiskelijaryhmä on 

valmistellut. 

Harjoitus- ja erikoistyöt ovat yksilöllisistä aiheista verraten itsenäisesti tehtäviä 

laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms.


Opintoretket eli excursiot järjestetään opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi 

alan kohteisiin. Excursioita järjestävät sekä korkeakoulu että opiskelijoiden omat 

yhdistykset. 

Tentit ja välikokeet. Kursseista järjestetään tenttejä kulloinkin voimassa olevien 

tutkintovaatimusten mukaan ainakin kahdesti vuodessa (yleensä useamminkin). 

Joistakin kursseista järjestetään luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joiden 

avulla kurssin suoritus jakaantuu pienempiin osiin. 

Kurssien suoritusvaatimukset selviävät TKK:n opetusohjelmasta 

1998-1999. 

3.4. Topi - http://wwwtopi.hut.fi/ 

Hyvin tärkeä työkalu opiskelijalle on Topi. Se on sähköinen 

järjestelmä, jolla oletusarvoisesti ilmoittaudutaan kursseille ja 

tentteihin. Se toimii WWW-selaimen kautta osoitteessa 

http://wwwtopi.hut.fi/. Käyttöä varten tarvitset opiskelijanumeron ja 

salasanan (eri kuin normaali unix-käyttäjätunnus!!!). Isohenkilösi 

neuvovat Topin käytöstä. 

3.5. Luku- ja tenttijärjestykset lukukaudelle 

Lähes kaikki informaatio luku- ja tenttijärjestyksistä löytyy 

sähköisessä muodossa Topista http://wwwtopi.hut.fi/ ja osoitteessa 

http://www.hut.fi/Opiskelu/Koulutusohjelmat/AS/ sekä newsseistä 

opinnot.as (tai .yleinen, .tieto, .fyssa, jne.). Muutokset ilmoitetaan 

yleensä luennoilla tai newsseissä. Paperisena luku- sekä 

tenttijärjestyksiä on jaossa opintoneuvolassa. 

Lukujärjestyksestä käy ilmi jokaisesta kurssista sen luentoaika, -sali ja 

mahdolliset laskuharjoitusajat. Perusopinnoista matematiikka ja 

tietotekniikka suoritetaan suurimmalta osin päärakennuksella (isot 

salit A-E, pienet F-N). 

AS-koulutusohjelman ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoille 

tehdään mallilukujärjestys kunkin lukukauden alussa. 

3.6. Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin 

Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden 

alussa kullekin kurssille, jonka opetusta hän aikoo seurata. 

Ilmoittautuminen tapahtuu yleensä ensimmäisillä luennoilla 

kiertävään ilmoittautumislistaan tai Topilla http://wwwtopi.hut.fi/. 

Muut mahdolliset ilmoittautumistavat selviävät asianomaisen kurssin


ilmoitustaululta. Kurssille ilmoittautuminen antaa opiskelijalle 

oikeuden kurssin suorittamiseen (ilmoittautumishetkellä voimassa 

olevien tutkintovaatimusten mukaan) vuoden sisällä kurssin 

päättymisestä. 

ENSIMMÄINEN LUENTO ON TÄRKEÄ! Ole silloin paikalla. Jos 

Topi-järjestelmällä ei ole pystynyt ilmoittautumaan tai kun Topi on 

kuormituksen takia alhaalla, ilmoittautumisen voi hoitaa ensimmäisillä 

luennoilla. Luennoitsija esittelee myös kurssin sisällön ja antaa 

tarkempia ohjeita käytännön asioista. 

Kielten kursseille ilmoittautuminen tapahtuu vuoden 1998 syksystä 

lähtien myös Topilla. Laboratorio- ja ohjelmatöihin ilmoittaudutaan 

ilmoitustauluilla olevien ohjeiden mukaan. 

Tentteihin pitää periaatteessa ilmoittautua noin viikkoa ennen tenttiä. 

Ilmoittautumiskäytäntö kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri 

laboratorioissa. 

3.7. Opintosuoritusten rekisteröinti 

Opintosuoritusten rekisteröinnin helpottamiseksi on tärkeää, että 

opiskelijat muistavat merkitä opiskelijanumeronsa (viisi numeroa) 

perässä olevan tarkistuskirjaimen. 

Opettaja on tutkintosäännön mukaan velvollinen kuukauden kuluessa 

ilmoittamaan tentin tulokset kansliaan, missä ne merkitään opiskelijan 

opintosuoritusrekisteriin. Lisäksi tulokset toimitetaan kurssin 

ilmoitustaululle. Jos tenttiarvostelua ei kuulu, kannattaa siitä kysyä 

luennoitsijalta tai ilmoittaa opintoneuvolaan. 

AS-osaston tuottamien kurssien opintosuoritusten rekisteröinnistä 

vastaa AS-osaston kanslia. Oman opintorekisteriotteen (orek) voi 

tilata www-sivulta http://www.hut.fi/Opinnot/OREK/, kunhan vain on 

syksyllä yliopistoon ilmoittautuessaan antanut sähköpostiosoitteensa 

ilmoittautumislomakkeessa. Tällöin jokainen uusi suorituksen 

rekisteröinti tulee automaattisesti sähköpostina opiskelijalle. 

Opiskelijan oikeusturvan kannalta on suositeltavaa käydä silloin tällöin 

tarkistamassa opintorekisteriotteensa sisältö. Arvosana saadaan 

kansliaan usein monen henkilön kautta, jolloin virheet ovat 

mahdollisia.


Virallisen orekin, esimerkiksi työpaikkahakemusta varten, saat ASkansliasta. 

3.8. Studier på svenska 

Tekniska Högskola är tvåspråkig. Alla studerande ha rätt att använda 

svenska i tenter, övningsarbeten och seminarier. 

Grundkurser i matematik (Mat-1.451, Mat-1.452 och Mat-1.453), 

fysik (Tfy-3.136 och Tfy-3.137) och datateknik (Tik-76.403, Tik- 

76.420, Tik-76.404, Tik-76.405) samt Tik-110.249 föreläses på 

svenska. 

Vid behov arrangeras svenskspråkiga övningsgrupper i kurser med 

stor andel svenskspråkiga studerande (t ex Grundkursen i matematik 

L1 och L2). Se övrig information 

http://www.hut.fi/Studier/svensksprakiga_studier.html 

Mera information från Pia Rydestedt (Pia.Rydestedt@hut.fi) och 

Teknologföreningen.


4 AS-koulutusohjelman tavoitteet ja tutkinnon 

rakenne 

4.1. AS-koulutusohjelman tavoitteet 

Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin 

ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineitten valinnan 

perusteella teollisuuden automaatioon ja säätötekniikkaan, signaalinja 

kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin, 

organisaatioiden systeemianalyyseihin ja päätöksentekoon, sekä 

viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on 

sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka 

merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja 

toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia 

suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen perustuu pitkiin pääaineisiin. 

Tällä on pyritty keventämään ja yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin 

yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän 

kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle pyritään 

antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on 

myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä. 

Koulutusohjelma antaa vahvan teoreettisen pohjan matematiikassa ja 

luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja 

tietotekniikkassa, elektroniikkassa ja sähkötekniikkassa ja 

mekatroniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden 

moninaisuutta ajatellen perusopintojen tavoitteena on lisäksi 

perehdyttää muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen, 

kemian ja prosessitekniikan perusteisiin, jotta opiskelija voi 

myöhemmin suuntautua vapaammin automaation sovellutusten 

piirissä. Viestintätekniikan tarpeita ajatellen koulutusohjelmassa 

annettava opetus korostaa erityisesti ihmisen ja viestintäjärjestelmien 

välistä rajapintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia 

kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden ja ihmisen 

kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien 

hyväksikäyttämisessä. Erityistavoitteena uudessa koulusohjelmassa on 

yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että 

luodaan pohjaa uusille teknologisille innovaatioille esimerkiksi 

automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä 

kehitettäessä.


Pääaineiden valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan 

opiskelijalle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua 

perusopintojen jälkeen automaatio- ja systeemitekniikan kentässä. 

Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän 

teoreettisia taitoja kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen 

sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opintojaan 

haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä diplomityö on 

sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa 

tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko 

yrityselämän tai tutkimuksen parissa. 

Tieteellistä tutkimusta ajatellen koulutusohjelmaan on pyritty 

sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten 

tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden alueilla. 

Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti 

mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen 

tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy 

opintojaksoja, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia. 

4.2. Tutkinnon rakenne 

AS-koulutusohjelman tutkinto (tutkintosääntö vuodelta 1995) koostuu 

ensimmäisestä osasta (n. 73 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä 

opinnoista (n. 23 ov), pääaineesta (25 ov), sivuaineesta (20 ov), 

harjoittelusta ja vapaavalintaisista opinnoista (n. 20 ov) sekä 

diplomityöstä (20 ov). Katso kuvaa kappaleesta 4.2.8 ja kuvauksia 

tarkemmin kappaleesta 13. 

Koulutusohjelmaa tai yliopistoa vaihtavat opiskelijat joutuvat 

tapauskohtaisesti ehdottamaan korvauksia. Näissä asioissa kannattaa 

kääntyä hyvissä ajoin opintoneuvolan ja -suunnittelijan puoleen. 

4.2.1 Tutkinnon ensimmäinen osa 

Tutkinnon ensimmäinen osa on noin 70 opintoviikon laajuinen, ja 

siihen sisältyy noin 45 opintoviikon laajuinen kaikille 

koulutusohjelmille suhteellisen yhtenäinen perusosa. Siihen kuuluu 

matemaattis-luonnontieteellisiä perusaineita kuten matematiikkaa, 

fysiikkaa, tietotekniikkaa sekä yleisvalmiuksia luovia opintoja ja 

vieraiden kielten opintoja. 

Tutkinnon ensimmäinen osa tulee suorittaa viimeistään neljäntenä 

opiskeluvuotena. Jos sitä ei suorita neljässä vuodessa, niin opiskelijan


on laadittava opintosuunnitelma puuttuvien opintojen suorittamisesta 

(kappale 2.7.). Ennen tämän suunnitelman jättämistä 

koulutusohjelman kansliaan opiskelija ei voi ilmoittautua yliopistoon. 

4.2.2. Yhteiset syventävät opinnot 

AS-koulutusohjelmassa on niin kutsuttu “AS-pääaineille yhteiset 

syventävät opinnot”. Näillä opinnoilla annetaan jo syvempiä tietoja 

koulutusohjelman kattavan alueen asioista. 

4.2.3. Pää- ja sivuaine 

Varsinaiset syventävät opinnot koostuvat pää- ja sivuaineesta sekä 

diplomityöstä. Diplomityöstä ja siihen liittyvästä kypsyysnäytteestä on 

oppaassa edempänä oma lukunsa. Pääaine antaa syventävää tietoa 

jostain koulutusohjelman tai sen suunnan ammatillisen tehtäväalueen 

keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, ja sen kannalta tärkeistä 

teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä. 

Opiskelija valitsee pääaineen oman koulutusohjelmansa piiristä. Pääja 

sivuaineen valinta tapahtuu pääsääntöisesti kolmantena 

opintovuonna, ennen kuin opiskelija aloittaa syventävät opinnot. Pääja 

sivuainevalinnat hyväksytään osastoneuvostossa. Ennen valintoja 

järjestetään infotilaisuuksia, joissa kaikki pääaineet esitellään. Useat 

laboratoriot järjestävät tutustumiskierroksia. Pääaineen valinta ajoissa 

kannattaa: laboratoriot tarjoavat usein hyödyllisiä suhteita ja 

työprojekteja opiskelijoilleen. 

Sivuaineen voi ottaa mistä tahansa muustakin koulutusohjelmasta tai 

muusta yliopistosta. Sivuaineiden on tarkoitus olla itsenäisiä 

kokonaisuuksia. Opiskelijalla on mahdollisuus sopia pääaineen 

professorin kanssa pää- tai sivuaineelleen poikkeavaa sisältöä. Tähän 

on kaksi vaihtoehtoa: 

• opiskelija hakee muutosta TKK:n omaan pää- tai sivuaineen 

sisältöön 

• opiskelija hakee sivuainetta vastaavaa, toisessa yliopistossa 

suoritettavaan opintokokonaisuutta, eli ns. henkilökohtaista 

sivuainetta. 

Hakukaavakkeita saa AS-osaston kansliasta. 

4.2.4 Vapaavalintaiset opinnot ja harjoittelu


Tutkintoon kuuluu noin 20 opintoviikon laajuinen vapaavalintaisten 

opintojen paketti, johon on sisällytettävä 4-9 opintoviikkoa 

harjoittelua. Lisätietoja harjoittelusta on tämän oppaan kohdassa 5. 

Muuten tähän "laatikkoon" saa sisällyttää mitä tahansa opintoja. 

Esimerkiksi kielten osuudelle ei ole määrätty ylärajaa. 

4.2.5 Kieliopinnot ja viestintä 

Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee osoittaa sellainen 

suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virkaalueella 

toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion 

virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa, ja joka on ammatin 

harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellista. Toisen 

kotimaisen kielen kokeen pakollisuus käy ilmi tutkintosäännön 

pykälistä 14 ja 15. Kokeen suorittamisesta kappaleessa 13.1.3. 

Kotimaisten kielten lisäksi tulee opiskelijan osoittaa ammatin 

harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden tai kahden vieraan kielen 

tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. 

Kieliopinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen 

teknistä sanastoa. Tarkemmin kieliopintoja on selvitetty 

kielikeskuksen opinto-oppaassa. Vieraiden kielten opintoja vähintään 

2 opintoviikkoa, mutta Kielikeskuksen tarjonnasta kannattaa ottaa 

kaikki hyöty irti ajatellen vaikkapa myöhempää ulkomailla opiskelua 

tai työntekoa. 

Kielikeskus ja sen ilmoitustaulut löytyvät päärakennuksen 

kolmannesta kerroksesta. 

Viestinnän kursseilla opiskelija voi harjoittaa niin verbaalisia kuin 

nonverbaalisia taitojaan. Viestinnän ilmoitustaulut ovat 

päärakennuksen 4. kerroksessa. 

4.2.6 Tutkinnon suorittaminen eri vuoden opinto-oppaiden mukaan 

Opiskelija voi suorittaa tutkintonsa niiden koulutusohjelman opintooppaiden 

mukaan, jotka on toimitettu koulutusohjelmaan 

sisäänhyväksymisvuonna tai sen jälkeen. 

Koulutusohjelman pääaineille yhteiset syventävät opinnot ja pääaine 

on suoritettava samasta oppaasta. Pää- ja sivuaine voivat olla eri


vuosien oppaista. Yhteiset syventävät aineet ja pääaine on suoritettava 

joko samasta tai myöhemmästä oppaasta kuin perusopinnot (tutkinnon 

ensimmäinen osa). Suositellaan, että opiskelija siirtyy 

syventymisvaiheessa käyttämään uudempaa opinto-opasta - tämä 

on käytännön kannaltakin hyvä. 

4.2.7 Vanhojen opiskelijoiden siirtyminen uuteen tutkintoon 

Uusi tutkintosääntö tuli voimaan 1.8.1995. Ennen tätä opintonsa 

aloittaneet saavat 31. heinäkuuta 1999 saakka opiskella vanhan, 

vuoden 1979 tutkintosäännön mukaan. He voivat myös siirtyä uuteen 

tutkintoon syventävien opintojen valinnan (tai -vaihdon) yhdeydessä 

tai erillisellä ilmoituksella. 

4.2.8 Tutkinnon yleisrakenne AS-koulutusohjelmassa, 180 ov 

Suluissa TKK:n yleinen ohje, josta koulutusohjelmittain voidaan 

poiketa. Tutkintoon sisältymättömiäkin kursseja voi lukea vapaasti! 

Käytännössä loppusummaksi tulee yleensä 180-noin 200 ov. 

DIPLOMITYÖ 

20 ov (20) 

VALINNAISET OPINNOT 

HARJOITTELU 

18,5-19,5 ov (20) 

PÄÄAINE 

25 ov (20) 

SIVUAINE 

20 ov (20) 

AS:N YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 

22-23 ov (suunta 30) 

TUTKINNON I OSA 

73,5 ov (70)


5 Harjoittelu 

5.1. Harjoittelu osana opiskelua 

Harjoittelu on olennainen osa peruskoulutusta Teknillisessä 

korkeakoulussa. Ammatillisessa suuntautumisessa harjoittelulla on 

tärkeä osuus. Käytännön kokemus alalta täsmentää ja syventää 

opiskelua. 

Harjoittelun tavoitteena on oppia arvioimaan ja soveltamaan 

korkeakoulun opetusta käytännössä. Lisäksi käytännön harjoittelu tuo 

opiskelijan eteen diplomi-insinöörin työn luonteen: työympäristön ja 

tehtäväkentän. 

Mielenkiintoisia yrityksiä tapaa excuilta, messuilta ja lehtiä 

seuraamalla. Myös professoreiden suhteita kannattaa hyödyntää. 

TKK:n laboratoriot tarvitsevat teekkareita kesätöihin eri projekteihin. 

Kansainvälisyys antaa sinulle lisäarvoa. 

5.2. AS-koulutusohjelman ohjeet harjoittelusta 

AS-koulutusohjelman ohjeet harjoittelusta perustuvat Teknillisen 

korkeakoulun tutkintosääntöön ja koulutusohjelmassa tehtyihin 

päätöksiin. 

• Vaadittu pakollinen harjoitteluaika on neljä opintoviikkoa, mikä 

vastaa 12 viikon kokopäivätoimista harjoittelua. Jos harjoittelu 

on osapäiväistä, lasketaan täysipäiväisen työviikon sisältävän 

noin 40 tuntia. 

• Kolme viikkoa harjoittelua vastaa yhtä opintoviikkoa. 

Harjoittelujakso ei saa olla kolmea viikkoa lyhyempi. 

• Harjoittelu muodostaa oman opintotyyppinsä. 

• Harjoittelu voi olla työympäristö- tai ammattiharjoittelua. 

Työympäristöharjoittelua voi olla 0-6 ov:a ja 

ammattiharjoittelua 0-4 ov:a. Kuitenkin pakollinen 4 ov:a on 

suoritettava. Harjoittelua voi hyväksyttää korkeintaan 9 

opintoviikkoa. Työympäristöharjoittelu suositellaan 

suoritettavaksi teollisuuden palveluksessa. 

• Harjoittelun voi suorittaa milloin tahansa korkeakoulussa 

opiskelun aikana. Poikkeuksena on AS-alalta valmistuneet 

opistoinsinöörit. He voivat hyväksyttää sekä 

työympäristöharjoittelua että ammattiharjoittelua, jonka ovat 

suorittaneet jo ennen hyväksymistään korkeakouluun.


• Vähintään kahden kuukauden mittaisesta yhtenäisestä 

harjoittelujaksosta voi laatia harjoittelukirjan, joka vastaa joko 

yhtä tai puolta opintoviikkoa. Tutkintoon voi sisällyttää vain 

yhden harjoittelukirjan. 

• Harjoittelua voi suorittaa sekä Suomessa että ulkomailla. Yhden 

harjoittelujakson suorittamista suositellaan ulkomailla. Ulko- ja 

kotimaanharjoittelut hyväksytään eri kokonaisuuksina. 

5.3. Työympäristö- eli miljööharjoittelu 

Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija 

tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, 

perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. 

Työympäristöharjoittelu on työskentelyä teknisessä ympäristössä. 

“työntekijän asemassa” eli tehdään töitä annettujen ohjeiden 

mukaisesti. AS-koulutusohjelmassa hyväksyttäviä työtehtäviä ovat 

siten erilaiset tehtaan lattialla tapahtuvat aputyöt, asennus- ja 

korjaustyöt, operaattoritehtävät ja pienyrityksissä suoritettavat 

“sekatyöt”, jotka konkreettisen tuntuman työntekijän asemasta 

yrityksessä. Varusmiespalvelusta ei hyväksytä harjoitteluksi. 

Työympäristöharjoittelussa on tärkeää havainnoida työntekijä/esimiessuhteet, 

työntekijöiden suhde työhön ja työsuojeluun liittyvät tekijät. 

Miljööharjoittelun tulisi antaa sosiaalisia valmiuksia selviytyä 

käytännön insinööritehtävistä. 

Työympäristöharjoittelu suositellaan suoritettavaksi kahden 

ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisinä kesinä. 

5.4. Ammattiharjoittelu 

Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijoille työelämässä 

tarvittavaa valmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön 

ratkaisuihin. Harjoittelu tukee ja täydentää opiskelijan ammatillisia 

opintoja. 

Ammattiharjoitteluksi katsotaan koulutusohjelman aineopintoihin 

liittyvä työskentely. Ammattiharjoittelun täytyy olla pääsääntöisesti 

diplomi-insinöörin tai insinöörin ohjaamaa tai johtamaa työtä.


AS-koulutusohjelmassa ammattiharjoittelu on osallistumista 

suunnittelu-, tutkimus-, tuotekehitys- tai vastaavaan hankkeeseen 

työpaikalla. Työn tulisi olla luonteeltaan suhteellisen itsenäistä ja 

mahdollisimman konkreettista siten, että se täydentää korkeakoulussa 

annettavaa opetusta. 

5.5. Harjoittelu ulkomailla 

Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on, että jokainen TKK:n 

opiskelija harjoittelisi tai opiskelisi ulkomailla ainakin kerran 

opintojensa aikana. Opiskelijan kannattaa suunnitella jo opintojen 

alkuvaiheessa, milloin aikoo lähteä harjoittelemaan ulkomaille. 

TKK myöntää opiskelijoilleen matka-apurahoja ulkomaan harjoittelua 

varten. Apurahan saanti edellyttää, että opiskelija on opiskellut 

vähintään 12 opintoviikkoa lukukaudessa. 

Lisää tietoa harjoittelusta ulkomailla löytyy eri harjoitteluoppaista, 

joita saa harjoitteluneuvojaltä ja TKK:n rekrytointipalvelusta. 

Harjoittelupaikan hankkimisesta on tietoa luvussa 5.7. 

5.6. Harjoittelun hyväksyminen 

Harjoittelun ja harjoittelukirjan hyväksyy AS-osaston nimeämä 

henkilö (labr. insinööri Pauli Sipari). Anomukseen tarvitaan kaavake, 

tiedot työpaikasta -lomake sekä työtodistus, josta tulee selvitä 

työtehtävät ja työsuhteen kesto. Jos työsuhde ei ole ollut 

kokopäivätoiminen, viikkotuntimäärä tai vastaava on löydettävä 

työtodistuksesta. Anomuskaavakkeen ja tiedot työpaikasta -lomakkeen 

saa harjoitteluneuvojalta opintoneuvolasta. 

Hakemukset liitteineen palautetaan harjoitteluneuvojalle. Jos jokin 

asia on epäselvä (esimerkiksi työtodistus on epämääräinen), ota 

etukäteen yhteyttä harjoitteluneuvojaan. Näin nopeutat anomuksesi 

käsittelyä. 

Harjoittelua hyväksytään kaksi kertaa lukukausien aikana. Lisäksi voit 

tulla sopimaan erityisjärjestelyistä hyväksynnän nopeuttamiseksi. 

5.7. Harjoittelupaikan hankkiminen 

Harjoittelupaikan hankkiminen on osa harjoittelua. Jokainen opiskelija 

vastaa itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Neuvoja ja opastusta voi 

kysyä koulutusohjelman harjoitteluneuvojalta. Harjoittelupaikan


(kesätyöpaikan) hankkiminen kotimaasta seuraavaksi kesäksi 

kannattaa aloittaa tammikuun jälkeen. Ensimmäiset deadlinet ovat jo 

tammikuussa. Keväisin ilmestyy Teekkarin Työkirja -niminen opas, 

jossa yritykset rekrytoivat teekkareita. 

Harjoitteluun liittyvää materiaalia kuten oppaita, osoitteistoja, 

hakemusmalleja, hakulomakkeita yms. ja harjoittelupaikkatarjouksia 

löytyy harjoitteluilmoitustaululta ja opintoneuvolasta. Valmistuville ja 

diplomityöpaikkaa etsiville on Tekniikan Akateemisten Liiton 

toimittama DI- ja diplomityöpörssiluettelot. 

Harjoittelupaikan hankkiminen ulkomailta kannattaa aloittaa jo 

syyslukukauden alussa. Paikan hankkiminen ulkomailta on 

työläämpää kuin kotimaasta. Harjoittelusta ulkomailla järjestetään 

syksyisin tiedotustilaisuuksia. 

Monet harjoittelijavaihtojärjestöt ovat vastavuoroisia. Yhtä paljon 

suomalaisia lähtee ulkomaille harjoittelemaan kuin ulkomaalaisia tulee 

Suomeen. Syksyisin ulkomaalaisille hankitaan paikkoja monissa 

paikkojenhankintakampanjoissa, jotka opiskelijat osin toteuttavat. 

Yksi tällainen järjestö on IAESTE. 

5.8. Rekrytointipalvelut 

Rekrytointipalvelut perustettiin Teknilliseen korkeakouluun syksyllä 

1994. Toiminnan tavoitteena on edistää TKK:sta valmistuvien 

sijoittumista mahdollisimman hyvin työelämään. Yksikön kotisivu on 

http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/. 

Rekrytointiyksikön palvelut opiskelijoille: 

• Rekrytointitietokanta 

• Työpaikkojen välitys ilmoitustauluille 

• koulutusohjelmien harjoitteluilmoitustaulut 

• päärakennuksen ilmoitustaulu (huone Y220) 

• Rekrytointipalveluiden ilmoitustaulu (Dipoli, huone 21) 

• otax:n newssit: 

• tori.tyopaikat 

• tkk.harjoittelu 

• Rekrytointitilaisuudet ja messut 

• Suorapostitukset yrityksiltä 

• Työpaikkojen välitys 

• harjoittelupaikat


• osa- ja kokopäivätyöt 

• diplomityöpaikat 

• projektit 

• Työnhaku- ja työelämävalmiuksia kehittävät kurssit ja 

seminaarit 

• Tietotori (Dipoli, huone 21) 

• työnhaun oppaat 

• yritysten vuosikertomukset 

• hakemus- ja ansioluettelomallit 

• toimialahakemistot 

• kansainvälisen harjoittelun matkakertomukset 

• työnhakuun liittyvät julkaisut ja lehdet 

• oppaita tietokonehakemusten ja ansioluetteloiden 

tekemiseen ja työnhakuun liittyvän tiedon etsintään 

Internetistä ja CD-ROM-hakemistoista 

• Urasuunnittelupalvelut 

• Harjoitteluneuvonta 

Rekrytointitietokantaan voivat tallentaa ansioluettelonsa opiskelijat, 

jotka ovat valinneet opintosuuntansa ja joilla on vähintää 60 

opintoviikkoa. Tiedot säilyvät tietokannassa vuoden valmistumisen 

jälkeen. Yritykset tilaavat tietokantahakuja toivomiensa kriteereiden 

mukaan. Kaikkien tehtävään sopivien henkilöiden ansioluettelot 

toimitetaan yritykseen, josta otetaan suoraan yhteyttä opiskelijaan/ 

vastavalmistuneeseen. Tietokantaan osallistuminen on opiskelijoille 

maksutonta. Tietokantaan voi ilmoittautua täyttämällä 

tietokantalomakkeen Rekrytointipalveluiden webbisivuilta. 

Rekrytointipalvelu tarjoaa työkaluja harjoittelu- ja työpaikan 

saamiseen. Työpaikan löytyminen on omasta aktiivisuudestasi kiinni ! 

Rekrytointipalvelut 

Koulutuskeskus Dipoli (2 krs.huoneet 21 ja 22) 

Koulutus, yritysyhteydet Päivi Salminen 451 4700 

Rekrytointitietokanta Leena Viljanen 451 4701 

email: rekrytointipalvelut@hut.fi 

Uraneuvonta Riitta Hoikkala-Holm 451 4702 

email: uraneuvonta@hut.fi 

Harjoitteluasiat: Hanna Erkko 451 2049 

email: harjoittelu@hut.fi


Leonardo-neuvoja: Kalle Immonen 451 4061 

IAESTE-koordinaattori: Marika Hyytiäinen 451 2067 

Lisää tietoa löydät myös WWW-sivuilta: 

http://www.hut.fi/Yksikot/Rekrytointi/ 

http://www.hut.fi/Opinnot/Harjoittelu/ 

5.9. Lisätietoja harjoittelusta 

Lisätietoja harjoittelusta antaa harjoitteluneuvoja Markus Hanhisalo. 

Hänellä on viikottain vastaanotto opintoneuvolassa C210. 

Harjoitteluneuvojan tavoittaa neuvolasta puhelimitse (451 3003) tai 

sähköpostitse (tharjo@cc.hut.fi). 

Pääasiallisimmat tiedotuskanavat ovat ilmoitustaulut ja otaxin 

uutisryhmä opinnot.tieto.harjoittelu. Ilmoitustaulujen paikat eivät ole 

vielä kirjan painoon mennessä selvillä, joten kysy opintoneuvolasta. 

Lisää tietoa löytyy myös WWW-sivulta http://www.hut.fi/u/tharjo/.


6 Opinnot muissa yliopistoissa ja ulkomailla 

Teknillisen Korkeakoulun myöntämään perustutkintoon voidaan 

hyväksyä rajoitetusti muissa yliopistoissa tai oppilaitoksissa 

suoritettuja opintoja. Nämä voidaan hyväksyä korvaavina, 

vaihtoehtoisina tai vapaavalintaisina opintoina. 

Opiskelu ulkomailla on erittäin suositeltavaa ja TKK:ssa siihen on 

hyvät mahdollisuudet. Leornardo-ohjelmassa opiskellaan syventäviä 

aineita yhteistyölaboratorioissa ympäri Eurooppaa. Sopimuksia on 

myös Yhdysvaltoihin ja Japaniin. 

6.1. Solmitut sopimukset 

Teknillinen korkeakoulu on sopinut monien muiden 

pääkaupunkiseudun yliopistojen kanssa joustavasta 

opiskeluoikeudesta (JOO). Sopimuksen puitteissa opiskelijat voivat 

suorittaa kursseja ko. korkeakouluissa ilman erillisopinnoista 

perittävää maksua. Tavoitteena on sivuainetasoa olevien 

opintokokonaisuuksien (noin 15-20 ov) tai niiden osien 

suoritusmahdollisuuden antaminen toisessa korkeakoulussa. Seuraavat 

yliopistot ovat mukana JOO-sopimuksessa: 

• Helsingin yliopisto 

• Helsingin kauppakorkeakoulu 

• Kuvataideakatemia 

• Sibelius-Akatemia 

• Svenska handelshögskolan 

• Taideteollinen korkeakoulu 

• Teknillinen korkeakoulu 

• Teatterikorkeakoulu. 

Teknillisellä Korkeakoululla on opintoyhteistyösopimuksia myös 

Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Näistä sopimuksista 

kiinnostuneet saavat lisätietoja opintotoimiston suunnittelija Riitta 

Jalastolta, puh. 451 2011. 

Teknillinen korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä 

International Design Business Management -tutkimus- ja 

koulutusohjelmassa. IDBM-ohjelma tarjoaa opiskelijoille 

mahdollisuuden perehtyä kansainväliseen design-businekseen ja 

tarjoaa suoran kontaktin alan yrityksiin ja työmarkkinoihin. IDBMohjelman 

opetuksesta vastaavat Teknillinen korkeakoulu, Helsingin


kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Ohjelma on 

tarkoitettu opintojen syventävässä vaiheessa oleville opiskelijoille ja 

siihen on erillinen opiskelijavalinta. Lisää tietoa 

http://www.uta.fi/rekrytointi/akastartti/ 

Erillisopintojen suoritusoikeutta voi hakea myös muista 

korkeakouluista ja yliopistoista, joiden opintotoimistoista saa 

lisätietoja. 

6.2. Opiskeluoikeuden hakeminen 

Halutessaan sisällyttää toisen yliopiston kurssin tutkintoonsa on 

opiskelijan ensin pyydettävä sitä TKK:sta. Joustavan 

opiskeluoikeuden sopimus edellyttää, että opiskelijan 

kotikorkeakoulu hyväksyy kurssit hakijan tutkintoon. Lisätietoja saa 

suunnittelijalta ja opintoneuvojilta. 

Opiskelija hakee itse opiskeluoikeutta toisessa yliopistossa. 

Hakemuskaavakkeita ja tiedon hakuajoista saa muun muassa 

tiedekuntien opintotoimistoista. JOO-lomakkeita saa myös TKK:n 

opintotoimistosta. Liitteenä tarvitaan oman korkeakoulun hyväksyntä 

kurssin liittämisestä tutkintoon. Kurssien esitietovaatimukset on syytä 

selvittää ennen muita toimenpiteitä. 

6.3. Ilmoittautuminen 

Sopimusopiskelijan on ilmoittauduttava joka vuosi ainakin omaan 

korkeakouluun sekä tavallisesti myös kohdekorkeakouluun. Kaikki 

maksut suoritetaan omalle korkeakoululle ja ylioppilaskunnalle. 

6.4. Opintosuoritukset ja niiden hyväksyminen tutkintoon 

Muissa koulutusyksiköissä suoritettujen opintojen sisällyttämisestä 

tutkintoon päättää opiskelijan oma korkeakoulu. Suoritukset 

merkitään alkuperäisinä eli muualla suoritettuina opintojaksoina. 

TKK:n myöntämän diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnosta 

tulee pääosa opintoja (diplomityö ja vähintään 70 ov muita opintoja) 

suorittaa TKK:ssa. 

6.5. Ulkomailla opiskelu 

Osasto panostaa siihen, että AS-koulutusohjelmassa opiskelevat 

sisällyttäisivät opintoihinsa ulkomaisia jaksoja joko osana harjoittelua 

tai pääaineen opiskelua. Mahdollisuuksia on tarjolla runsaasti EU:n


ohjelmien piirissä, TKK:n tekemien erillissopimusten 

mahdollistamana tai itsenäisesti hankittuna. Nämä kannattaa ottaa 

huomioon heti ensimmäistä opintosuunnitelmaa tehdessä. 

Ulkomailla opiskelusta voi etsiä tietoa 

• Opintoneuvolasta (harjoitteluneuvoja, kv-neuvoja) 

• TKY:n kansainvälisten asioiden sihteeriltä (Laura Turkki) ja 

vastaavalta (1998: Anders Stenbäck) 

• Leonardo-koordinaattori Dipolissa 

• Kansainvälisen opiskelun hakuopaasta, myynnissä TKK:n 

kirjakaupassa 

• TKK:n pääkirjaston infopisteestä, lainaustiskin "takana" toisen 

kerroksen portaiden välissä: koulujen opinto-oppaita, esitteitä, 

mikrofilmejä, artikkeleja 

• Hakuteoksesta The World of Learning (esim. kirjastossa ja 

opintotoimistossa) 

• TKK:n opetusohjelmasta 

• professoreilta, erityisesti omalta professoriltasi 

• opintotoimistossa olevista matkakertomuksista 

• WWW:stä 

• TKY:n kv-alayhdistyksistä (IAESTE, AIESEC, ...) 

• lokakuussa järjestettävistä infotilaisuuksista 

• opintotoimiston ja osastojen ilmoitustauluilta 

• Nyytisistä 

• CIMOn infopisteestä ja puhelinneuvonta-automaatista, puh. 

774 77 677 

• eri maiden kulttuuri-instituuteista ja konsulaateista 

• työvoimatoimistoista.


7 Diplomityö 

Diplomityö sisältyy diplomi-insinöörin tutkinnon syventäviin 

opintoihin. Laajuudeltaan se on 20 opintoviikkoa. Työn aihe on 

valittava niin, että se liittyy jonkin opiskelijan valitseman pää- tai 

sivuaineen ammatilliseen tehtäväalueeseen. Diplomityöhön liittyy 

kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä. (Näistä enemmän tietoa luvussa 

8.) 

7.1. Diplomityö ja sen ohjaus 

Diplomityö on opinnäyte, johon kuuluva työ voidaan tehdä 

korkeakoululla tai korkeakoulun ulkopuolella. Diplomityön aiheesta 

sopivat opiskelija, valvoja ja mahdollinen työn ohjaaja keskenään. 

Valvoja on yleensä pääaineen opettaja (professori tai 

apulaisprofessori) ja ohjaaja on työn valvojan hyväksymä, 

diplomityön aiheeseen perehtynyt henkilö. Diplomityön tekemisen 

aikana valvoja ja mahdollinen ohjaaja antavat opastusta ja tarvittaessa 

yksityiskohtaisiakin neuvoja. Opiskelijan on puolestaan selvitettävä 

työn edistymistä valvojan määräämässä laajuudessa. 

Diplomityö voidaan tehdä itsenäisesti tai ryhmätyönä. Jos diplomityö 

on tehty ryhmätyönä, on diplomityön tekijän osoitettava oma 

osuutensa työstä ja hänen on esitettävä tietty osa ryhmätyöstä 

diplomityönään. Erikoistyö ei voi olla osa diplomityötä. Jos opiskelija 

on tehnyt aiheeseen liittyvän erikoistyön, voi työselostuksen esittää 

diplomityön liitteenä tai viitteenä. Tällöin on käytävä ilmi, että 

kyseessä on jo arvosteltu opinnäyte. 

Diplomityö kirjoitetaan suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 

7.2. Diplomityöaiheen hakeminen 

AS-koulutusohjelman opiskelija pyytää diplomityön aiheen sekä 

valvojan ja mahdollisen ohjaajan vahvistamista osastoneuvostolta. 

Diplomityön tekemistä ei tule aloittaa ennen aiheen vahvistamista, 

mutta aiheen valintaan tarvittava valmisteleva työ voidaan tehdä ennen 

aihehakemuksen esittämistä. Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun 

tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu ja 

kokonaisopintoviikkomäärä on vähintään 140. Hakemus tehdään 

osaston kansliasta saatavalla lomakkeella.


Diplomityön teon määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että 

määräaika on korkeintaan yksi vuosi siitä osastoneuvoston 

kokouksesta, jossa aihe vahvistetaan. Jos diplomityötä ei esitetä 

tarkistettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa ja opiskelijan tulee 

hakea pääaineen professorilta yhtä kolmen kuukauden jatkoaikaa. 

Diplomityön määräaikaa määriteltäessä on otettava huomioon työn 

edistymiseen vaikuttavat tekijät, esim. aineiston saanti. Mikäli työn 

etenemiselle tulee ylipääsemättömiä esteitä, kuten sairaus, voi 

opiskelija anoa osastoneuvostolta diplomityön viimeisen jättöpäivän 

siirtoa hakemuksella, jossa on työn valvojan puolto. Esimerkiksi 

työnantajan aiheuttamat "muut työkiireet" ei ole hyväksyttävä syy 

viimeisen jättöpäivän siirrolle. 

7.3. Diplomityön päättäminen, arvostelu ja julkisuus 

Diplomityön arvostelua ja hyväksymistä haetaan kirjallisesti 

osastoneuvostolta samalla kun diplomityö jätetään tarkastettavaksi. 

Yksi diplomityö luovutetaan mustiin kansiin sidottuna osaston 

kansliaan ja toinen kappale toimitetaan työn valvojalle. 

Osastoneuvosto päättää diplomityön arvostelusta valvojan ja 

tarvittaessa ohjaajan antaman kirjallisen lausunnon perusteella. 

Diplomityön tekijällä on oikeus tutustua osastoneuvostolle 

diplomityöstä annettavaan lausuntoon vähintään yhtä viikkoa ennen 

sen esittämistä sekä antaa lausunnosta kirjallinen vastine 

osastoneuvoston tietoon sen asiaa käsitellessä. Mikäli opiskelija 

haluaa käyttää tätä oikeutta, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti 

osaston kansliaan jättäessään työtä tarkastettavaksi. 

Diplomityöstä annetaan arvosana tutkintosäännössä mainittua 

arvosana-asteikkoa käyttäen. Tutkintotodistukseen merkitään 

diplomityön nimi ja arvosana sekä diplomityön valvoja ja mahdollinen 

ohjaaja. 

Diplomityö on julkinen opinnäyte. Diplomityön mahdollisesta 

julkaisemisesta on sen tekijän, valvojan ja ohjaajan sovittava 

keskenään. Diplomityön salaisuuteen liittyvät kysymykset on 

käsiteltävä ennen työn aloitusta. 

Diplomityön yhteydessä tehdyn keksinnön patentoimiskysymyksessä 

noudatetaan yleisen patenttilainsäädännön määräyksiä. Samoin 

noudatetaan tekijänoikeutta koskevissa kysymyksissä yleistä


tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kyseiset lait ja asetukset ovat nähtävissä 

opintoneuvolassa. 

7.4. Selostuksen kirjoittaminen ja muotovaatimukset 

Diplomityön ulkoasusta ei ole olemassa TKK:n yhteistä käytäntöä. 

Diplomityön ohjaajalta tai valvojalta saat vinkkiä kuin myös 

allaluetelluista oppaista. 

7.5. Luettavaksi suositellaan 

• http://www.hut.fi/Opinnot/saannot.html 

• Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 

• Kauranen, I., Ropponen P., Aaltonen M.: Tutkimusraportin 

kirjoittamisen opas, Teknillinen korkeakoulu opintotoimisto, 

Otaniemi 1993, 113 s. 

• Tirronen, K.: Teknisen kirjoituksen laatiminen, Suomen Teknillinen 

Seura ja Teknillisten Tieteiden Akatemia, Jyväskylä, Gummerus 

1987, 89 s. 

• Walla, E.: Så skriver du bättre tekniska rapporter, Lund 1990, 75 s. 

• Suomen Standardisoimisliitto r.y; SFS-käsikirja 19: Suureet ja 

yksiköt sekä Suomen standardisoimislautakunnan julkaisemat SFSsanastot 

tai muiden samankaltaisten suomenkieliset vastineet. 

7.6. Opintoviikko vieraalla kielellä tehdystä diplomityöstä 

Kieli- ja viestintäkeskuksen ilmoitus 16.2.1998: Diplomityön 

kirjoittamisesta vieraalla kielellä, mikä täytyy anoa aiheen hakemisen 

yhteydessä, on mahdollisuus saada yhden opintoviikon suoritus Kie- 

98.006, kun otat asian esille aloittaessasi kirjoittamaan sitä. Kysy lisää 

kieli- ja viestintäkeskuksesta.


8 Valmistuminen 

8.1. Kypsyysnäyte ja diplomityöesitelmä 

Diplomityön tekijältä vaaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan 

diplomityön valvojan antamasta aiheesta diplomityön alueelta. 

Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä sivua. Kypsyysnäyte 

suoritetaan valvotussa koetilaisuudessa. 

Osasto vaatii, että diplomityön tekijä pitää diplomityöstään suullisen 

esitelmän. Esitelmä pidetään valvojan kanssa sovittuna aikana korkeakoululla. 

Tilaisuus on avoin muille opiskelijoille ja asiasta 

kiinnostuneille. 

8.2. Tutkintotodistus 

Kun opiskelija on suorittanut vaaditut opinnäytteet, hän voi hakea 

tutkintotodistusta, jonka osastonjohtaja ja rehtori allekirjoittavat. 

Todistustenjakotilaisuuksia pidetään kuukausittain. 

Tutkintotodistukseen tehdään merkintä oivallisesti valmistumisesta, 

mikäli todistuksen liitteessä lueteltujen kurssien opintoviikoilla 

painotetun keskiarvon kokonaisosa on 4 tai suurempi ja diplomityön 

arvosana on 4 tai korkeampi. 

8.3. Tarkistuslista valmistumiseen 

• Kun olet saanut 160 opintoviikoa kokoon, niin hae kansliasta 

ryhmittelypohja, johon ryhmittelet suorittamasi kurssit 

(osaston kanslia antaa lisätietoja ryhmittelystä). 

• Päätä diplomityön aihe: Diplomityön tekemisen voi aloittaa, 

kun on suorittanut yli 140 opintoviikkoa tutkintoon kuuluvista 

opinnoista. Diplomityön aiheesta sopivat opiskelija, pää- tai 

sivuaineen opettaja eli valvoja ja mahdollinen työn ohjaaja 

keskenään. 

• Pyydä diplomityön aiheellesi vahvistus: Aihetta haetaan 

osastoneuvostolta valmiilla lomakkeella, joita saa osaston 

kansliasta. 

• Aloita diplomityön teko: Sovi diplomityön valvojan kanssa 

diplomityön aikataulu ja miten aikataulun pitävyyttä 

seurataan. Diplomityön aihe säilyy vuoden ajan, sen jälkeen 

aihe vanhenee. Lisäaikaa on anottava ajoissa professorilta (1 x


3 kk) ja sitä saa vain hyvin perusteluin (esimerkiksi 

pitkäaikainen sairaus). 

• Esitä työn tulokset ja selostuksen jäsentely valvojalle. Sido 

diplomityö kansiin vasta kun diplomityön valvoja antaa siihen 

luvan. 

• Pidä diplomityöesitelmä (jos valvoja sitä vaatii). 

Sovi ajankohta diplomityön valvojan kanssa. 

• Tee kypsyysnäyte: Kypsyysnäyte suoritetaan valvotussa 

koetilaisuudessa. Kansliasta saa lomakkeen kypsyysnäytteen 

suorittamista varten. Lomake pitää viedä diplomityön 

valvojalle ennen kypsyysnäytteen suorittamista. 

• Tarkista, että diplomityössäsi on tiivistelmälomake liitteenä. 

• Hae koulutusohjelman kansliasta valmistumiseen liittyvät 

lomakkeet (diplomityön tarkastusanomus, todistusanomus). 

• Vähintään 2 viikkoa ennen osastoneuvoston kokousta toimita 

yksi kansiin sidottu diplomityö työn valvojalle ja muistuta, 

että lausunto on toimitettava osaston kansliaan viimeistään 

viikkoa ennen kokousta. 

• Jätä kansliaan n. 2 viikkoa ennen osastoneuvoston kokousta 

• diplomityön tarkastusanomus 

• todistusanomus 

• opintorekisteriote, jossa on ryhmitellyt kurssit 

• esteettömyystodistukset pääkirjastosta ja muista 

käyttämistäsi 

kirjastoista (tarkoittaa että olet 

palauttanut kaikki lainaamasi kirjat). Todistus saa olla 

korkeintaan kuukauden vanha. 

• esteettömyystodistus TKY:ltä (korkeintaan kuukauden 

vanha) 

• ilmoitus kypsyysnäytteen pitämisestä 

• ilmoitus seminaariesitelmästä 

• yksi kansiin sidottu diplomityö 

• Kanslia valmistelee todistuksen. Osastoneuvosto hyväksyy 

diplomityön ja osastonjohtaja vahvistaa valmistumisen.


• Hae todistuksesi rehtorilta juhlatilaisuudessa. 

Juhlatilaisuuksien päivämäärät saa koulutusohjelman 

kansliasta.


9 Jatko-opiskelu 

Diplomi-insinöörin tutkinnon tai tätä tutkintoa tasoltaan vastaavan 

tutkinnon suorittanut henkilö on oikeutettu suorittamaan tekniikan 

lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon 

Teknillisessä korkeakoulussa. Harkitessaan jatko-opintojen 

aloittamista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä pää- ja sivuaineiden 

opettajiin ja tarkistaa, että edellytykset opintojen aloittamiseen ovat 

olemassa. Jatkotutkintoa suunnittelevalta edellytetään yleensä, että 

pää- ja sivuaineissa on suoritettu syventymiskohde vähintään 

arvosanalla hyvä (3). Muussa tapauksessa opiskelijan on tarpeen 

mukaan suoritettava esitietovaatimuksia ennen pää- ja/tai sivuaineen 

suorittamista. Jatkotutkintoon voi sisällyttää myös sellaisia ennen 

perustutkintoa suoritettuja kursseja, jotka eivät sisälly perustutkinnon 

vähintään edellyttämiin opintosuorituksiin. 

Hakemus jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä jätetään pääaineen 

professorille. Jatko-opiskelusta saa tietoa opintotoimiston 

julkaisemasta jatkokoulutusohjelmasta. Lisätietoja saa opintojen 

suunnittelijalta, vastuualueiden sihteereiltä ja Jatko-opiskelijan 

oppaasta sekä kunkin aineen professorilta.


10 Täydentävät opinnot 

Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on oikeus 

täydentää opintojaan korkeakoulussa suorittamalla 

opetussuunnitelmiin kuuluvia kursseja. Hyväksytystä 

opintosuorituksesta annetaan erillinen todistus pyydettäessä. 

Täydentäviä opintoja harjoittavan on ilmoittauduttava vuosittain 

täydennysopiskelijaksi korkeakoulun normaaleina 

ilmoittautumisaikoina. Täydentävät opinnot ovat maksullisia. 

Lisätietoja saa kysymällä ainekohtaisilta opettajilta tai kansliasta.


11 Avoin yliopisto (Koulutuskeskus Dipoli) 

11.1. Avoin yliopisto-opetus 

Teknillisen korkeakoulun järjestämä avoin yliopisto-opetus tarjoaa 

mahdollisuuden teknisen alan korkeakouluopintoihin 

pohjakoulutuksesta riippumatta. Avoin yliopisto-opetus on TKK.n 

opetusohjelman mukaista ja opetuksen sisällöstä vastaavat korkeakoulun 

opettajat. 

11.2. Opiskelijavalinta ja opintosuoritukset 

Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistumiselle ei aseteta muodollisia 

pohjakoulutusvaatimuksia, vaan opiskelijat arvioivat itse 

edellytyksensä suoriutua opinnoista. Opiskelijat valitaan 

pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä kullekin kurssille 

erikseen. Tarvittaessa valintaperusteina voidaan käyttää 

alkukuulusteluja tai ammatillista koulutustarvetta. Avoimessa 

yliopistossa suoritetut opintojaksot vastaavat täysin TKK:n 

perusopetusta. Suorituksen viedään TKK:n opintorekisteriin Ako- tai 

Akl-koodilla. TKK:n opiskelijoiden ei erikseen tarvitse anoa TKK:n 

Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojaksojen hyväksymistä 

tutkintoon. 

11.3. Ilmoittautuminen kursseille 

11.4. Maksut 

Kursseille ilmoittaudutaan avoimen yliopiston toimistossa erikseen 

ilmoitettuina ilmoittautumisaikoina. Kurssi- ja materiaalimaksut 

peritään ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumisia ei vastaanoteta 

puhelimitse. Avoimen yliopiston toimisto sijaitsee TKK:n 

Koulutuskeskus Dipolissa huoneessa 11. 

Avoimen yliopiston kurssit ovat maksullisia ja kurssimaksu on 

yksittäiseltä opintojaksolta 200 mk. TKK:n läsnäolevat 

perusopiskelijat saavat kurssimaksusta 50 %:n alennuksen. Kursseilla 

voidaan lisäksi käyttää oppimateriaalia, josta peritään maksu erikseen. 

11.5. Tiedustelut 

• Koulutussihteeri Marjukka Englund, puh. (90) 451 4485. 

• Koulutussuunnittelija Eva Klemi, puh. (09) 451 4653. 

• Koulutuspäällikkö Kristiina Hartikainen, puh. (90) 451 4636.


11.6. Muuta 

Fax (90) 451 4068, e-mail avoinyo@hut.fi. 

www-sivut: http://www.dipoli.hut.fi/org/avoinyo/ 

Avointa yliopisto-opetusta tarjoavat lähes kaikki yliopistot ja 

korkeakoulut. Helpoimmin tietoa muiden yliopistojen 

kurssitarjonnasta saat www-sivuilta http://www.avoinyliopisto.fi/


12 Oikeusturva 

Oikeusturvasta ja erilaisista oikaisumenettelyistä on esitys TKK:n 

opetusohjelmassa kappaleessa 4. Opiskelijoita kehoitetaan 

tutustumaan asianomaiseen kohtaan. Erilaisissa konfliktitilanteissa 

kannattaa ottaa yhteyttä opintojen suunnittelijaan kansliassa.


13 AS-koulutusohjelman opetussuunnitelma 

Tässä luvussa esitellään koulutusohjelman osien sisältö kursseittain 

AS-koulutusohjelman opiskelijoille. Muutoksista tähän oppaaseen 

ilmoitetaan WWW-sivulla http://www.hut.fi/Opinnot/ 

Koulutusohjelmat/AS/Opinto-opas/. AS tarjoaa opiskelijoilleen 11 eri 

pääainevaihtoehtoa: 

AS-pääaine prof. Vastaavat professorit 

automaatiotekniikka AS-84 Halme 

säätötekniikka AS-74 Koivo 

viestintätekniikka AS-75 Oittinen, Saarelma 

kuvatekniikka AS-75, Saarelma, Haggren 

Maa-57 

yrityksen viestintätekniikka AS-75 Oittinen 

automaation tietotekniikka AS-116 Koskinen 

tuotannon tietotekniikka Tik-86 Mäntylä 

informaatiotekniikka Tik-61 Oja, Simula 

mekatroniikka Kon-41 Airila 

prosessiautomaatio Kem-90 Jämsä-Jounela 

systeemi- ja operaatiotutkimus Mat-2 Hämäläinen 

Näistä AS-pääaineista tarkemmin kappaleessa 13.5. 

Muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden on huomattava tarkistaa 

omista koulutusohjelmaoppaistaan, millainen pää- tai sivuaine heillä 

on. AS tuottaa pää- ja sivuaineita tai säikeitä (Tik) muille 

koulutusohjelmille seuraavasti: 

Pääaine 

pääaine-ko Vastaavat professorit 

automaatio- ja säätötekniikka SÄH,TIK Halme, Koivo 

viestintätekniikka SÄH,TIK Oittinen, Saarelma 

kuvatekniikka SÄH Saarelma, Oittinen 

graafinen tekniikka PUU Oittinen, Saarelma 

Sivuaine 

Vastaavat professorit 

automaatio- ja säätötekniikka 

Halme, Koivo 

viestintätekniikka 

Oittinen, Saarelma 

kuvatekniikka 

Saarelma, Oittinen 

graafinen tekniikka 

Oittinen, Saarelma 

yrityksen viestintätekniikka 

Oittinen 

Kurssien viereen on merkitty lukukausi, jona kurssi järjestetään 

lukuvuonna 1998-1999. Huomaa, että luennointilukukausi voi vuosien 

mittaan muuttua.


Lukukausimerkinnät tarkoittavat seuraavaa (suluissa Opetusohjelman 

nimeämiskäytäntö): 

sl 

kurssi järjestetään syyslukukaudella 

kl 

kurssi järjestetään kevätlukukaudella 

sl+kl 

kurssi kestää koko lukuvuoden 

sl&kl 

kurssi järjestetään sekä syksyllä että keväällä 

1. pl kurssi järjestetään ensimmäisella puolilukukaudella 

2. pl kurssi järjestetään toisella puolilukukaudella 

s98 luennoidaan vuorovuosittain; nyt syksyllä 1998 

k99 luennoidaan vuorovuosittain; nyt keväällä 1999 

s99 luennoidaan vuorovuosittain; vasta syksyllä 1999 

k00 luennoidaan vuorovuosittain; vasta keväällä 2000 

per 

kurssi järjestetään periodimuotoisena 

HUOM! Valinnaisiin opintoihin ei saa sisällyttää kursseja, jotka 

kuuluvat johonkin muuhun kokonaisuuteen. Kurssin opintoviikkoja ei 

voi laskea kahteen kertaan mihinkään. Myöhemmin perustettavia 

kursseja voi yleensä lisätä vaivattomasti opintokokonaisuuteen. 

Valmistumisvaiheessa opiskelijan antama ryhmitelty 

opintorekisteriote tarkistetaan määrätyn opinto-oppaan vaatimusten 

mukaan. Jos kurssivalikoima ei suoraan täsmää, joutuu opiskelija 

pyytämään professorilta puoltoa muutoksiin. 

Kurssien korvaavuuksista on kerrottu kappaleessa 14.


13.1. Tutkinnon ensimmäinen osa (73,5- ov) 

Kurssikoodi Kurssin nimi lukukausi ov 

Yhteinen perusosa 40,5- ov: 

Mat-1.41/01 Matematiikan peruskurssi C1 / L1 sl 6 

Mat-1.41/02 Matematiikan peruskurssi C2 / L2 kl 6 

Mat-1.41/03 Matematiikan peruskurssi C3 / L3 sl 6 

S-104.322/Tfy- Fysiikka I (S) / (G) sl 4,5 / 5 

3.102 

S-104.323/Tfy- Fysiikka II (S) / (G) kl 4,5 / 5 

3.103 

Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt kl 2 

Tik-76.020 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 sl 5 

Eri-0.112 Automaatio- ja systeemitekniikan informatiikka sl&kl 0,5 

Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe sl&kl 1 

Kie-98.xxx Vieras kieli sl&kl 2 

Vie-98.220 Puheviestintä sl&kl 2 

Tik-76.124 Tietokone työvälineenä sl per 1 

Loput tutkinnon I osaan kuuluvat opinnot 33,0 ov: 

AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka sl 3 

AS-74.101 Tietokonesimulointi sl 2 

AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet sl+kl 2 

AS-75.123 Mediatekniikan perusteet kl 2 

AS-75.126 Kuvatekniikka I sl per 3 

Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B sl 3 

Mat-2.105 Optimoinnin perusteet kl 2 

S-55.103 Sähkötekniikka sl&kl 2,5 

S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet sl 2 

Tik-76.021 Ohjelmoinnin peruskurssi L2 kl 3 

Yksi seuraavista kemian kursseista: 

Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta kl 3 

Kem-35.109 Kemian perusteet; R sl 3 

Kem-35.110 Kemian perusteet ja sovellutukset;Tf, S kl 3 

Toinen seuraavista kahdesta: 

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A sl 3 

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku sl&kl 3 

Toinen seuraavista kahdesta: 

Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit kl 2,5 

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet kl 2,5


13.1.1. Tutkintoon kuuluvien matematiikan peruskurssien valinta 

L-matematiikka on niin sanottu laajan oppimäärän matematiikka, 

johon otetaan teknillisen fysiikan lukijat, noin 100 laajaan 

oppimäärään kutsutut (hyväksymiskirjeessä) sekä noin 100 muuta 

halukasta paremmuusjärjestyksessä. Tätä suositellaan niille 

opiskelijoille, jotka haluavat vahvan matemaattisen pohjan 

opinnoilleen. 

C-sarja on suunniteltu lähinnä tietotekniikan opiskelijoille painottaen 

diskreettiä matematiikkaa. 

13.1.2. Laaja oppimäärä 

Laajaan oppimäärään kuuluvat matematiikan kurssit L1, L2, L3 ja L4, 

Sovellettu todennäköisyyslasku A, fysiikan kurssit G I ja G II, G III ja 

Fysiikan laboratoriotyöt sekä Ohjelmoinnin peruskurssi L1. Lisäksi 

suositellaan kursseja Mat-2.107 Sovelletun matematiikan 

harjoitustyöt ja Tfy-3.155 Fysiikan laboratoriotöiden lisäopintojakso. 

Verrattuna tavalliseen AS-tutkintoon laajassa oppimäärässä ovat 

lisänä kurssit L4 ja GIII sekä matematiikasta, fysiikasta ja 

todennäköisyyslaskusta hieman erisisältöiset kurssit. 

Laajan oppimäärän lukeneen DI-tutkintotodistukseen merkitään, että 

opiskelija “on suorittanut perusaineiden laajan oppimäärän”. Laajan 

oppimäärän tutortoiminnassa avustaa opiskelijajärjestö Guru, 

http://www.tky.hut.fi/~laaja/. Laajan oppimäärän koordinaattori on 

suunnittelija Jan von Pfaler / Riikka Nurmiainen, puh 451 3033 / 

3021, suunnittelija@math.hut.fi. Katso myös 

http://www.hut.fi/u/asopinto/laajaoppimaara.html. 

13.1.3. Toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi) 

Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta voi saada 

vaihtoehtoisten suoritusten perusteella (Kieli- ja viestintäkeskuksen 

tiedote 2.6.1998): 

1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe, jossa sekä kirjallinen että 

suullinen osa. Kirjallisia kokeita järjestetään neljä kertaa vuodessa 

kunakin tenttikautena. Kirjallisessa kokeessa kirjoitetaan aine liittyen 

oman koulutusohjelman opintoihin, joten se on suunniteltu 

suoritettavaksi aikaisintaan kolmannen opiskeluvuoden aikana, kun 

pääaine on valittu.


2. Jokin TKK:n ruotsin kielen opintojaksoista (joitakin erikoiskursseja 

lukuunottamatta). 

3. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen 

kotimaisen kielen koe. 

13.2. AS-pääaineille yhteiset syventävät opinnot (22-23 ov) 

Seuraavat kurssit vastaavat muiden koulutusohjelmien suunnan 

opintoja. AS-koulutusohjelmassa ei tutkintosäännön mukaan ole 

suuntia. 

Kurssikoodi Kurssin nimi lukukausi ov 

Yhteiset syventävät opinnot 22-23 ov : 

AS-74.111 Analoginen säätö sl 1. pl 2 

AS-74.112 Digitaalinen säätö sl 2. pl 2 

AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt sl+kl 3 

AS-84.137 Robotiikka kl 2 

AS-84.168 Automaatiojärjestelmät sl 2 

Kolme kurssia seuraavista neljästä (ryhmä V1): 

Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet kl 3 

Tik-61.146 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus sl 3 

Tik-76.137 Olio-ohjelmointi kl 3 

Tik-110.250 Verkkomedian perusteet kl 3 

Yksi seuraavista neljästä (ryhmä V2): 

Tik-61.123 Tietokoneen arkkitehtuuri sl 3 

S-38.188 Tietoliikenneverkot kl 3 

S-38.118 Teletekniikan perusteet sl 3 

AS-75.109 Tekninen dokumentointi kl per 2 

13.3. Ruotsinkieliset peruskurssit 

Seuraavat ruotsinkieliset peruskurssit korvaavat vastaavat 

matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan suomenkieliset kurssit. 

Mat-1.451 Grundkurs i matematik 1 höstt. 6 

Mat-1.452 Grundkurs i matematik 2 vårt. 6 

Mat-1.453 Grundkurs i matematik 3 höstt. 6 

Tfy-3.136 Fysik I höstt. 4 

Tfy-3.137 Fysik II vårt. 4 

Tik-76.406 Grundkurs i programmering 1 höstt. 5


13.4. Ensimmäisen osan ja yhteisten syventävien suoritusjärjestys 

Oma opintosuunnitelma kannattaa tehdä heti ensimmäisen syksyn 

alussa. Suunnitelman teko kuuluu osana Johdatus opiskeluun - 

kurssiin. DI-tutorryhmissä käydään läpi suunnitelman tekoa. 

Seuraavassa esiteltävää AS-koulutusohjelman ensimmäisen osan 

mallilukujärjestystä C-matematiikan lukijoille ei ole pakko noudattaa, 

mutta tämän mallin pohjalta suunnitellaan lukukausittaiset luku- ja 

tenttijärjestykset. Mallisuoritusjärjestyksessä pyritään siihen, että isot 

ja muiden kurssien esitietoina vaadittavat kurssit suoritettaisiin heti 

opintojen alussa. 

Toisen kotimaisen kielen koe suositellaan suoritettavaksi, kun 

opiskelija on valinnut pääaineen. Kielten kursseja voi toki ottaa heti 

ensimmäisestä vuodesta lähtien. 

Laajan oppimäärän lukijat saavat lisätä matematiikan L4, fysiikan GIII 

ja Sovellettu todennäköisyys A -kurssin 2. vuoden opintoihinsa ja 

siirtää joitakin kursseja myöhäisemmäksi. Lisätietoja 

opintoneuvojalta. 

Huomaa, että joitakin listassa olevia kursseja voi lukea sekä keväällä 

että syksyllä. Merkinnät V1 ja V2 tarkoittavat valinnaisien kurssien 

ryhmiä, joiden vaatimukset selviävät edellisen kappaleen 13.2. 

taulukosta: V1-kursseista on valittava kolme ja V2-kursseista yksi 

tutkintoon kuuluvaksi. 

I-osan suoritusjärjestys - Ehdotus C-matematiikan lukijoille 

I-osan aineet, joita ei ole laitettu lukukausiin: 

Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe sl&kl 1 

Vie-98.220 Puheviestintä sl&kl 2 

Kie-98.xxx Vieras kieli sl&kl 2 

SL/KL ov 

S1 syksy 1998 

Mat-1.41/01 Matematiikan peruskurssi C1 sl 6 

S-104.322 Fysiikka I (S) sl 4,5 

AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet sl+kl 2 

Tik-76.124 Tietokone työvälineenä sl per 1 

S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet sl 2


yht. 15,5 

Kumulatiivisesti: 15,5 

K1 kevät 1999 

Mat-1.41/02 Matematiikan peruskurssi C2 kl 6 

S-104.323 Fysiikka II (S) kl 4,5 

Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt kl 2 

S-55.103 Sähkötekniikka sl&kl 2,5 

AS-75.123 Mediatekniikan perusteet kl 2 

yht. 17 


S2 syksy 1999 

Mat-1.41/03 Matematiikan peruskurssi C3 sl 6 

AS-75.126 Kuvatekniikka I sl per 3 

Tik-76.020 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 sl 5 

Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B sl 3 

AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka sl 3 

yht. 20 



AS-84.137 Robotiikka kl 2 

Mat-2.105 Optimoinnin perusteet kl 2 

Tik-76.021 Ohjelmoinnin peruskurssi L2 kl 3 

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku kl&sl 3 

Kem-35.108 / Kemian perusteet (kolme vaihtoehtoista kurssia) kl / sl / kl 3 

109 / 110 

yht. 13 


S3 syksy 2000 

Eri-0.112 Automaatio- ja systeemitekniikan informatiikka sl&kl 0,5 

AS-74.111 Analoginen säätö sl 1. pl 2 

AS-74.112 Digitaalinen säätö sl 2. pl 2 

AS-74.230 Automaatio-ja säätötekniikan laboratoriotyöt sl+kl 3 

AS-74.101 Tietokonesimulointi sl 2 

Tik-61.146 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus (V1) sl 3 

AS-84.168 Automaatiojärjestelmät sl 2 

Tik-61.123 Tietokoneen arkkitehtuuri (V2) sl 3 

S-38.118 Teletekniikan perusteet (V2) sl 3 

yht. 11,5- 

17,5 

Kumulatiivisesti: 77-83



Mat-2.103/4 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit/Tilastollisen kl 2,5 

analyysin perusteet 

Kon-41.012 Mekatroniikan perusteet (V1) kl 3 

Tik-76.137 Olio-ohjelmointi (V1) kl 3 

Tik-110.250 Verkkomedian perusteet (V1) kl 3 

S-38.188 Tietoliikenneverkot (V2) kl 3 

AS-75.109 Tekninen dokumentointi (V2) kl per 2 

yht. 10,5- 

14,5 

Kumulatiivisesti: 90,5- 

91,5 

+ensimmäisinä mainitut kurssit 5 

Yhteensä 95,5- 

96,5 

13.5. Pää- ja sivuaineet 

Pääaineen voit valita seuraavan taulukon kymmenestä vaihtoehtosta. 

Esittelyn löydät luvusta 13.5.x, jossa kunkin otsikon alla on vastaavan 

professorin nimi, huone, puhelin ja sähköpostiosoite. 

Pääaine Professuuri Vastaava professori 13.5.x 

automaatiotekniikka AS-84 Aarne Halme 1 

säätötekniikka AS-74 Heikki Koivo 2 

automaation tietotekniikka AS-116 Kari Koskinen 3 

viestintätekniikka AS-75 Pirkko Oittinen, Hannu Saarelma 4 

yrityksen 

AS-75 Pirkko Oittinen 5 

viestintätekniikka 

kuvatekniikka 

AS-75, Maa- Hannu Saarelma, Pirkko Oittinen, 6 

57, Henrik Haggrén 

informaatiotekniikka Tik-61 Erkki Oja, Olli Simula 7 

tuotannon tietotekniikka Tik-86 Martti Mäntylä 8 

mekatroniikka Kon-41 Mauri Airila 9 

prosessiautomaatio Kem-90 Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela 10 

systeemi- 

ja Mat-2 Raimo Hämäläinen 11 

operaatiotutkimus


13.5.1. Automaatiotekniikka 

prof. Aarne Halme, Tietotekniikan talo, 1. kerros, p. 451 3300, 

Aarne.Halme@hut.fi. 

WWW-sivut: http://www.automation.hut.fi/ 

Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista 

automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on tullut 

välttämätön ja erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, 

kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta 

automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa välttämätön ja 

erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja laitteet ovat 

kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaation ansiosta. 

Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen 

automaation ja säätötekniikan avulla. 

Automaatiotekniset järjestelmät toteutetaan useinmiten tietotekniikalla, 

tyypillisesti lähiverkon avulla hajautettuina moniprosessorijärjestelminä. 

Yksittäisillä koneilla ja osajärjestelmillä on tyypillisesti erilliset automaatioohjaimet, 

esim. prosessiteollisuuden osaprosessin, robotin tai CNC-koneen ohjain, 

ja nämä liitetään yhteen muiden automaation osatoiminnoista huolehtivien 

yksiköiden kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa toimintoja valvovan ja 

ohjaavan ihmisen liitäntäpinnan rooli on usein keskeinen. Mekatroniset 

automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettuja järjestelmiä. 

Automaatiojärjestelmät suunnitellaan ja ohjaus- ja säätöratkaisut kehitetään 

tietokoneavusteisesti. Tietoteknisen toteutusympäristö lisäksi automaatiossa 

oleellisen ulottuvuuden muodostaa mittauksiin, havainnointiin ja toimintojen 

ohjauksiin liittyvä instrumentiikka. 

Automaatiotekniikan laboratorion keskeiset tutkimuskohteet liittyvät koneälyyn ja 

erikoisrobotiikkaan, mistä syystä näitä osa-alueita painotetaan erityisesti myös 

opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot antavat kuitenkin perusvalmiudet 

laaja-alaisesti prosessiteollisuuden automaation ja instrumentoinnin suunnitteluun, 

koneautomaatioon ja robotiikkaan sekä säätö- ja systeemiteoreettisten 

menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella. Automaatiotekniikkaa 

opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistaviin 

yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin ja 

projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastoille 

sekä VTT:lle ja korkeakouluihin. Automaatiotekniikka kehittyy voimakkaasti; 

tutkimus- ja kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita ja 

suunnittelijoita. 

Automaatiotekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa sivuainetta 

on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä. Toisaalta 

automaatiotekniikka on luonteeltaan järjestelmätason tekniikkaa. Varsinkin 

teollisuusuralle tähtäävien on turvallista hankkia hyvät valmiudet 

tietojenkäsittelytekniikasta ja/tai elektroniikasta ja mittaustekniikasta valitsemalla 

tutkinnon valinnaisia opintojaksoja tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellusalueita


tukevia sivuaineita voi valita konetekniikan tai kemiantekniikan 

koulutusohjelmista ja sähkövoimatekniikasta. Automaatiotekniikka tarjoaa myös 

teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan sivuaineet, 

informaatiotekniikka ja formaalit menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat hyviä 

sivuaineita.


Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelma 1998-1999 

Automaatiotekniikka 

PÄÄAINE (25 ov): ov lukuk 

AS-116.120 Automaation tietotekniset järjestelmät 3 sl 

AS-84.161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl 

AS-84.268 Automaatiojärjestelmien projektityö 2 kl 

AS-84.400 Automaatiotekniikan seminaari 2 kl 

Toinen seuraavista kokonaisuuksista, joko 6 ov tai 4-5 ov : 

AS-84.143 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka I 3 sl 

AS-84.144 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka II 3 kl 

AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 2-3 sl 

AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja 2 kl 

informaatiojärjestelmät 

Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista: 

AS-84.284 Automaatiotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl 

AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl 

Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 25 ov. 

SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov): 


Toinen seuraavista kokonaisuuksista, joko 6 ov tai 4-5 ov: 








AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityot 2-6 sl&kl 

Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 20 ov. 

Luettelo A. Valinnaisia kursseja pakollisten kurssien listasta valitsematta jääneiden lisäksi: 

AS-84.125 Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 2 sl 

AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s99 

AS-84.137 Robotiikka 2 kl 

AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k00 

AS-74.100 Dynaamiset järjestelmät 2 sl 

AS-74.101 Tietokonesimulointi 2 sl 

AS-74.102 Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 1 sl per 

AS-74.104 Instrumentointitekniikka 2 sl&kl 

AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl


AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl 

AS-74.121 Optimisäätö 2 kl 

AS-74.135 Servotekniikka 2 kl 

AS-74.170 Johdatus moderniin säätö- ja systeemiteoriaan 2 sl&kl 

AS-74.175 Säätöpiirien tietokoneavusteinen suunnittelu 2 kl 

AS-74.180 Rakennusautomaatio 2 kl k99 

AS-74.185 Adaptiiviset järjestelmät 3 sl s98 

AS-74.190 Monimuuttujasäätö 2 sl s99 

AS-74.195 Säätötekniikan sovellutukset 3 kl k99 

AS-74.220/225 Säätötekniikan erikoistyöt A/B 1/2 sl+kl 

AS-74.230 Automaatio- ja säätötekn. laboratoriotyöt 1-4 sl+kl 

AS-74.350 Tutkimusseminaari 1 sl+kl 

98/99 

Tuo-22.174 Tuotannonohjauksen tietojenkäsittely 3 

Kon-41.191 Mekatroniikan perusteet 2 kl 

Tik-61.147 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 sl 

Tik-61.161 Neuraalilaskennan perusteet 2,5 kl 

Mat-1.140 Funktionaalianalyysin perusteet 4 sl 

Mat-2.132 Systeemianalyysilaboratorio 3 sl+kl 

Mat-2.139 Optimointioppi 3 sl 

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi 3 kl 

Sivuaineelle myös: 




Muiden kuin AS-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat sivuaineekseen joko 

automaatiotekniikan tai säätötekniikan, suositellaan Automaatio- ja säätötekniikan 

sivuainetta, joka esitellään sähkön tai tietotekniikan opinto-oppaassa. 

Mikäli jokin opintojakso kuuluu jo opiskelijan muihin opintoihin pakollisena, niin sitä ei 

voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin. 

Valinnaisten kurssien luetteloon kuuluu käytännössä kaikki syventävät AS-74, AS-84 ja 

AS-116-kurssit.


13.5.2 Säätötekniikka 

prof. Heikki Koivo, Tietotekniikan talo, 1. kerros, 451 3320, 

Heikki.Koivo@hut.fi 

WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Saatotekniikka/ 

Säätötekniikan laboratorion nimi vaihtui kesällä 1998 systeemitekniikan 

laboratorioksi. 

Automaatio- ja säätötekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien 

ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on 

tullut osa tuotantoprosessia sekä prosessi- että kappaletavarateollisuudessa. 

Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa 

välttämätön ja erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja 

laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaation 

ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain 

kehittyneen automaatio- ja säätötekniikan avulla. 

Systeemitekniikan laboratoriossa annetaan perus- ja jatkokoulutusta 

automaatioalan tuleville mmattilaisille. Opinnot ovat laajalti poikkitieteellisiä ja 

mahdollistavat helpon hyppäyksen myös muihin kuin perinteisen automaatioalan 

tehtäviin. Laboratoriossa opintoja harjoittavat osallistuvat opinnäytetöidensä 

laatijoina myös laboratorion tutkimustoimintaan. Tämän painopisteenä ovat 

käytännön prosessisovellukset säätötekniikassa ja tätä tukevassa teoreettisessa 

tutkimuksessa. Erityisesti tutkitaan uusia menetelmiä dynaamisten järjestelmien 

mallituksessa ja säädössä. 

Sovelluksiin suuntautuvaan työhön vaikuttaa se, että prosessiteollisuus on 

Suomessa suhteellisesti merkittävämpää kuin useimmissa muissa 

teollisuusmaissa. Tästä syystä perusprosessien dynamiikka ja säätö sekä 

prosessiteollisuuden automaatio kuuluvat pysyvästi laboratorion 

tutkimusohjelmaan. Kemian teollisuuden ongelmista on erityisesti happamuuden 

(pH:n) määräytymistä ja säätöä tutkittu ja sovellettu laajasti. Uusista 

säätömenetelmistä voidaan mainita itseorganisoituvat neuraaliverkot, joiden 

teoreettista tutkimusta on laajennettu soveltavaan suuntaan esim. edellä mainitun 

aineen happamuuden säätöongelman yhteydessä. Sumeaa säätöä on tutkittu 

lähinnä algoritmitasolla sovellusten yhteydessä, jolloin päähuomio on ollut 

itseorganisoituvissa fuzzy-säätimissä. Laajemmin on pehmolaskentaa (softcomputing) 

sovellettu epälineaaristen optimointiongelmien ratkaisemiseen. 

Perinteisestä säätötekniikasta hieman poikkeavaa tutkimusta edustaa 

mikrotelemanipulaattorin kehitysprojekti, jossa on konstruoitu laite esim. 

yksittäisten solujen tunnusteluun ja siirtelyyn. Yleisesti laboratorio on 

kiinnostunut harjoittamaan tutkimusta myös ns. nanoteknologian alalla. 

Mekatroniikka eli elektroniikan ja älykkään ohjauksen liittäminen mekaanisiin 

järjestelmiin on jatkuvasti nousussa oleva ala, johon laboratorion 

tutkimustoiminnassa tunnetaan erityistä mielenkiintoa. Mineraalivaahdon ja


pitoisuuden konenäköanalyysi on sovellus pitkään jatkuneesta tutkimuksesta, 

jossa alun perin sovellettiin konenäköä kappaletavara-automaation ongelmiin. 

Paperikoneen märän pään valvonta ja säätö sekä paperikoneen 

lajinvaihtoautomatiikan kehittely edustavat perinteisempää, 

puunjalostusteollisuuden automaatioon liittyvää tutkimusta. 

Lineaaristen järjestelmien struktuurianalyysi ja erityisesti aikavarianttien 

järjestelmien tutkimus ovat pitkään laboratoriossa tutkittuja aiheita. Käytännössä 

nämä edustavat teoreettista perustutkimusta, vaikka lähtökohtana esimerkiksi 

aikavarianttien järjestelmien tapauksessa on ollut läpivirtausprosessien mallien ja 

säädön tutkimus. 

Säätötekniikka on osa automaatiotekniikkaa, ja on sinänsä vaikea sanoa miten 

säätötekniikka käsitteenä eroaa automaatiotekniikasta. Käytännössä 

Systeemitekniikan laboratorio on perinteisesti keskittynyt tekemään 

menetelmätutkimusta, johon kuuluvat erilaisten prosessien ja dynaamisten 

järjestelmien mallittamisen, analyysin ja säätösuunnittelun tehtävät. Perinteisten 

menetelmien lisäksi uudet säätömuodot kuten sumeat säätimet ja 

neuraaliverkkoihin perustuvat säätimet ovat olleet viime vuosina kasvavan 

kiinnostuksen kohteina. Tällöin ei ainoastaan ole keskitytty uusien 

säätöalgoritmien soveltamiseen vaan myös niiden teorian selvittämiseen ja 

kehittämiseen. Säädön teoria on aina ollut osa laboratorion tutkimustoimintaa. 

Automaatio- ja säätötekniikan opinnot antavat perusvalmiudet 

prosessiteollisuuden automaation ja instrumentoinnin suunnitteluun, 

koneautomaatioon ja robotiikkaan sekä säätö- ja systeemiteoreettisten 

menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation avulla. Automaatio- ja 

säätötekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä ja 2Dlaitteita 

valmistaviin yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota 

suunnitteleviin ja projektoiviin yrityksiin, teollisuuslaitosten automaatio-osastoille 

sekä tutkimustehtäviin. Automaatio- ja säätötekniikka ovat voimakkaasti 

kehittyviä aloja. Tutkimus- ja kehitystehtäviin tarvitaan tulevina vuosina lisää 

suunnittelijoita ja tutkijoita. Merkittävä osuus heistä saa peruskoulutuksensa 

Teknillisen korkeakoulun automaatio- ja systeemitekniikan osastossa.



Säätötekniikka 

PÄÄAINE (25 ov): ov lk 


AS-74.114 Tietokonemallintaminen 3 kl 

AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl 


AS-74.195 Säätötekniikan sovellukset 3 kl k99 

Kaksi seuraavista: 







Valitse Luettelosta B niin, että täyttyy 25 ov. 




AS-74.115 Neuro-Fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl 


AS-74.195 Säätötekniikan sovellukset 3 kl k99 

Valitse Luettelosta B niin, että täyttyy 20 ov. 

Luettelo B. Valinnaisia kursseja pakollisten kurssien listasta valitsematta jääneiden lisäksi: 


AS-74.113 Säätötekniikan jatkokurssi 4 sl 







AS-74.220 Säätötekniikan erikoistyö A 1 sl+kl 

AS-74.225 Säätötekniikan erikoistyö B 2 sl+kl 

AS-74.322/323 Säätötekniikan lisensiaattikurssi A/B 6 



AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s99


AS-84.143 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka 1 3 sl 

AS-84.144 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka 2 3 kl 

AS-84.161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 3 k 


AS-84.168 Automaatiojärjestelmät 2 sl 





AS-75.126 Kuvatekniikka I 3 sl per 

AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 sl+kl 

AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 kl 

Kem-90.131 Optimointitekniikka 2 sl 

Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 sl 

Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I 2 sl per 

Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 sl per 

Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl 

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 2,5 kl 

Mat-1.404 Matematiikan peruskurssi L4 6 kl 

Mat-1.015 Modernin analyysin perusteet 2,5 kl 

Mat-1.140 Funktionaalianalyysin perusteet 4 sl 

Mat-2.131 Systeemianalyysi 2-4 


Mat-2.134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 4 sl 


Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3 

Muiden kuin AS-koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat sivuaineekseen joko 

automaatiotekniikan tai säätötekniikan, suositellaan Automaatio- ja säätötekniikan 

sivuainetta, joka esitellään sähkön tai tietotekniikan opinto-oppaassa. 


voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin. 

Valinnaisten kurssien luetteloon kuuluu käytännössä kaikki syventävät AS-74, AS-84 ja 

AS-116-kurssit.


13.5.3. Automaation tietotekniikka 

prof. Kari Koskinen, Tietotekniikan talo, 1.kerros, puh. 451 3321, 

Kari.O.Koskinen@hut.fi 

WWW-sivut: http://www.hut.fi/Yksikot/Auttieto/ 

Tietotekniikka on nykyisin automaation keskeinen toteutusteknologia. Prosessi- ja 

kappaletavarateollisuuden tuotannon automaatiossa käytettävät 

automaatiojärjestelmät sekä erilaisten tuotantokoneiden ja -laitteiden ja 

työkoneiden ohjausautomaatio perustuvat suurelta osin tietotekniikkaan ja sen 

soveltamiseen. 

Selvänä trendinä on automaatio- ja ohjausjärjestelmien integroituminen erilaisiin 

muihin ohjaus- ja informaatiojärjestelmiin, kuten esimerkiksi 

toiminnanohjauksen, tuotesuunnittelun ja käynnissäpidon järjestelmiin. 

Yritysten sisäinen ja välinen toimintatapa on myös voimakkaasti verkostumassa, 

minkä kehittynyt tietoja tietoliikennetekniikka ovat osaltaan mahdollistaneet. 

Verkostunutta tuotantotapaa tukevien ohjaus- ja informaatiojärjestelmien 

kehittäminen on ajankohtainen haaste. 

Onnistunut automaatio- tai informaatiojärjestelmäsovellus lähtee hyvästä 

toimintaympäristön, toimintatavan ja loppukäyttäjän tarpeen tuntemuksesta ja 

määrittelystä. Useimmissa projekteissa ohjelmistotyön osuus on merkittävin ja 

kriittisin koko projektin kannalta. Hyvien suunnittelu- ja toteutusmenetelmien 

sekä niitä tukevien työkalujen käyttö on avainasemassa. 

Automaation tietotekniikkaan liittyvien oppikurssien tavoitteena on antaa 

valmiuksia automaatio- tai informaatiojärjestelmäprojektien hallittuun, 

systemaattiseen ja tehokkaaseen suunnitteluun ja toteuttamiseen.



Automaation tietotekniikka 

PÄÄAINE(25 ov): ov lk 






Vähintään kaksi seuraavista: 

Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 sl per 

Tik-76.164 Sulautetut järjestelmät 3 kl 

Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl per 

Tik-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät 2 kl 

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta 2 kl 

Tik-76.614 Ohjelmistotuotteen hallinta 2 kl 

Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl 


AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 kl 


Valitse luettelosta C niin, että täyttyy 25 ov. 






Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl per 


AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 kl 


Valitse luettelosta C niin, että täyttyy 20 ov. 

Luettelo C. Valinnaisia kursseja: 




AS-74.115 Neuro-fuzzy-laskenta automaatiotekniikassa 2 kl 




AS-74.195 Säätötekniikan sovellukset 3 kl k99


AS-74.220/225 Säätötekniikan erikoistyöt A/B 1/2 sl+kl 


AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s99 






AS-75.100 Mediatekniikka 3 sl per 

AS-75.108 Julkaisutekniikka 4 sl+kl 



Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 3 sl 

Tik-61.133 Tietokonenäkö 2,5 kl 



Tik-86.141 Enterprise Systems Integration 3 sl 

Tik-86.145 Tuotemallit 3 kl per 

Tik-110.350 Tietokoneverkot 3 kl 

Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl 

Tik-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 sl 

Tik-111.310 Vuorovaikutustekniikka 2 sl 

Tik-111.350 Multimediatekniikka 3 kl 

Tik-111.360 Hypermediadokumentin laatiminen 2 kl 

TU-22.112 Tuotantojärjestelmien suunnittelu A 4 sl per 

TU-22.114 Tuotantojärjestelmien suunnittelu B 2,5 sl per 

TU-22.175 Tuotannonohjaus 2-6 kl per 

TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl per 

TU-53.264a Tuotanto-organisaation tietotuki 2 kl 

Kon-15.118 Konepaja tuotantolaitoksena 2 sl per 

Kon-15.119 Tuotantoautomaatio 2 sl 

Kon-41.190 Mekatroniikka 6 sl+kl 

Kul-16.123 Ajoneuvotelematiikka 2 kl per 

Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I 2 sl per 

Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 sl per 

Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 kl 

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 2,5 kl 

S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl 

S-38-188 Tietoliikenneverkot 3 sl 

S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 kl 

S-72.253 Datasiirto ja tietokoneverkot 3 kl 

S-72.350 Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 1 sl 

S-81.230 Teollisuuselektroniikan signaaliprosessorit 3 kl 

Muiden koulutusohjelmien opiskelijat voivat keskustella sivuaineesta professorin kanssa.


13.5.4. Viestintätekniikka 

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 108, 451 3340, Hannu.Saarelma@hut.fi 

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 105, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi 


Viestintätekniikalla tarkoitetaan joukko-, kohde- ja yritysviestinnän prosessien 

sisällön valmistuksen tekniikoita. Viestinnän osuus bruttokansantuotteesta on 

jatkuvasti kasvava. Alan tekniikan kehityksen keskeisiä suuntia viestintäkanavien 

moninaistuminen, viestintäsisältöjen multimediasoituminen ja eri 

viestintämuotojen erojen hälveneminen. Nämä kehityssuunnat koskevat 

soveltuvin osin sekä painettuja, perinteisiä sähköisiä että verkkoviestintätuotteita. 

Viestintätekniikan pää- ja sivuaineet kattavat visuaalisen viestinnän sisällön ja 

viestintätuotteiden ja -palveluiden valmistuksen geneeriset tekniikat ja 

tarkastelevat viestintäprosesseja joukko-, kohde- ja yritysviestinnässä. 

Viestintätekniikkaa opiskelleiden työpaikat ovat tyypillisesti graafisen ja 

sähköisen viestinnän sekä järjestelmävalmistuksen piirissä.



Viestintätekniikka 




AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl 

AS-75.132 Mediaviestintäjärjestelmät 4 kl 

AS-75.206 Viestintätekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl 

Valitse seuraavista niin, että vähintään 25 ov täyttyy 

(eivät saa sisältyä koul.ohj. yhteisiin syventäviin opintoihin): 

AS-75.109 Tekninen dokumentointi 2 kl per 

AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl 

AS-75.134 Kuvatekniikka III 2-4 kl 

AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl 

AS-75.196 Kuvatekniikan harjoitustyöt 2-5 sl+kl 



S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl 

S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl 




Tik-110.250 Verkkomedian perusteet 3 kl 

Jompikumpi seuraavista kahdesta: 

Tik-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per 

Tik-111.301 Tietokonegrafiikan perusteet 2 




AS-75.132 Mediaviestintäjärjestelmät 4 kl 

Valitse seuraavista niin, että vähintään 20 ov täyttyy 

(eivät saa sisältyä koul.ohj. yhteisiin syventäviin opintoihin): 



AS-75.110 Painatustekniikka 4 kl 

AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl 





S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 sl


S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 sl 






Tik-111.300 Tietokonegrafiikka tai 4 sl per 



voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin.


13.5.5. Yrityksen viestintätekniikka 

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 105, 451 3341, Pirkko.Oittinen@hut.fi 


Yrityksen toimintaprosesseihin sisältyy enenevässä määrin viestintää eli 

informaation vaihdantaa koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen välityksellä 

ihmiseltä ja ihmisryhmältä toisille. 

Digitalisoitumiskehityksen myötä on syntynyt tarve toiminnan eri lohkojen kuten 

tuotannon, automaation, markkinoinnin ja viestinnän synnyttämän, käsittelemän 

ja jakeleman tiedon kokonaisvaltaiseen hallintaan ja jakeluun. Alue on teknisesti 

laaja-alainen integroidessaan yritystoiminnassa yleensä erillisinä funktioina 

organisoitujen lohkojen tehtäväkenttää. Integroituminen mahdollistaa uusia 

tiedonkäytön muotoja ja tuo potentiaalisesti toiminnallista kustannus- ja 

aikatehokkuutta. 

Yrityksen viestintätekniikan pää- ja sivuaine ovat uusia. Tässä luetellut 

tutkintovaatimukset on määritelty lukuvuodelle 1998-1999. Vaatimusten 

mahdollisesti muuttuessa opiskelija voi siirtyä opiskelemaan myöhemmin 

vahvistettavien vaatimusten mukaisesti. 

Pääaineen valitseville suositellaan sivuaineen valitsemista yritysten toimintaan 

liittyvältä, viestintätieteen tai käytettävyys ja kognitiotieteen alueelta.



Yrityksen viestintätekniikka 






Tik-86.141 Enterprise Systems Intergration 4 

Valitse seuraavista niin, että täyttyy 25 ov: 

AS-75.210 Viestintätekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl 

S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 

Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 

Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 

Tik-110.250 Verkkomedian perusteet 3 



AS-75.109 Tekninen dokumentointi 2 

Tik-86.141 Enterprise Systems Intergration 4 




AS-116.110 Kappaletavaratuotannon automaatio 2-3 kl 

S-38.191 Televerkot yrityksissä 2 

Tik-76.143 Tiedonhallintajärjestelmät 3 

Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 




voida sisällyttää pää- tai sivuaineen vapaasti valittaviin opintojaksoihin.


13.5.6. Kuvatekniikka 

prof. Hannu Saarelma, Tekniikantie 3, G 108, puh. 451 3340, 

Hannu.Saarelma@hut.fi 

prof. Pirkko Oittinen, Tekniikantie 3, G 105, puh. 451 3341, 

Pirkko.Oittinen@hut.fi 

prof. Henrik Haggrén, Päärakennus, M223, puh. 451 3900, 

Henrik.Haggren@hut.fi 

Kuvallisen informaation merkitys eri sovellusalueilla kasvaa johtuen toisaalta 

alueen teknisestä kehityksestä ja toisaalta ymmärtämyksen lisääntymisestä 

kuvainformaation merkityksestä ihmisen tiedonkäsittelyssä. Tällä hetkellä yli 

95% joukkoviestinnästä välittyy ihmisen näköjärjestelmän kautta. Ihmisen ja 

tietokoneen välinen kommunikaatio tapahtuu myös enenevästi visuaalisen tiedon 

välityksellä. Kuvannus- ja kuvankäsittelymenetelmien paranemisen myötä 

kuvallisen informaation käyttö lisääntyy myös kvantitatiivisissa 

mittaussovelluksissa ja kaukokartoituksen piirissä. 

Kuvatekniikalla ymmärretään kuvan ja kuvion tuottamisen ja käsittelyn 

tekniikkaa sekä kuvallisen informaation näkemisen ja ymmärtämisen psykologiaa 

erityisesti niiltä osin, joilta tätä tietoa tarvitaan kuvajärjestelmien suunnittelussa, 

käyttäjäsovellusten kehittaemisessä ja käytössä. Alueena kuvatekniikka on 

monitekninen ja se kattaa digitaaliset ja analogiset kiinto- ja liikkuvat kuvat, 

kuvajärjestelmät ja niihin pohjautuvat sovellukset.



Kuvatekniikka 

PÄÄAINE (25 ov): ov kl 

AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl p 

Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl 


Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per 

Valitse jompi kumpi seuraavasta kahdesta: 

AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 5 sl+kl 

Maa-57.355 Kuvatekniikan harjoitustyö 5 



Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl 


AS-75.190 Värikuvatekniikka 2 sl 

Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl 

Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl 

Maa-57.350 Kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen perusteet 2,5 kl 

Tik-61.131 Hahmontunnistuksen perusteet 2,5 sl 




AS-75.190 Värikuvatekniikka 2 sl 

AS-75.127 Kuvatekniikka II 3 sl+kl p 



Maa-57.350 Kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen perusteet 2,5 kl 

Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet 2 kl 

Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi 2 sl 

Maa-57.305 Digitaalinen fotogrammetria I 2,5 sl 




AS-75.202 Kuvatekniikan erikoistyöt 2-5 sl+kl 

Maa-57.355 Kuvatekniikan harjoitustyö 5 



Maa-57.231 Digitaalinen kuvankäsittely 2,5 kl


13.5.7. Informaatiotekniikka 

prof. Erkki Oja, Tietotekniikan talo, B328, 451 3265, Erkki.Oja@hut.fi 

prof. Olli Simula, Tietotekniikan talo, B324, 451 3271, Olli.Simula@hut.fi 

apul.prof. N.N. 

WWW-sivut: http://www.cis.hut.fi/inf/ 

Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen painopistealueena on jo yli kahden 

vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten 

käsittelymenetelmien kehittäminen. Tällä hetkellä tärkeimpänä tutkimuskohteena 

ovat neuroverkot, niiden teoreettiset perusteet ja sovellutukset. Tutkimustyön 

tuloksina kehitettyjä menetelmiä on sovellettu käytäntöön erityisesti 

automaattisen hahmontunnistuksen alalla. Laboratorion yhteydessä toimii 

erillinen neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka johtaja tutkijaprofessori Teuvo 

Kohonen on neuraalilaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. 

Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat 

yksinkertaisista laskentaelementeistä muodostuvia massiivisia järjestelmiä, joiden 

esikuvina ovat olleet biologiset hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä 

neuraaliverkot muodostavat oppivia järjestelmiä, jotka vuorovaikutuksessa 

ympäristönsä kanssa suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. 

Informaatiotekniikan laboratoriossa neuraalilaskennan menetelmiä on viime 

aikoina sovellettu myös moniin teollisuutta kiinnostaviin ongelmiin erityisesti 

kuvankäsittelyssä, signaalinkäsittelyssä, tietoliikennetekniikassa sekä prosessien 

ja laitteiden monitoroinnissa ja kunnonvalvonnassa. 

Kuva-analyysiin ja konenäköön liittyvissä tutkimusprojekteissa neuraalipohjaisia 

luokittelumenetelmiä on kehitetty ja sovellettu automaattisessa pilviluokittelussa 

satelliittikuvista, teollisuuden laadunvalvonnassa sekä käsinkirjoitettujen 

merkkien tunnistamisessa. Tietoliikennetekniikan sovelluksissa neuraaliverkot 

parantavat muun muassa vastaanottimissa käytettävien korjainrakenteiden 

suorituskykyä häiriöisessä ja epälineaarisessa kanavassa. Sovelluksia on runsaasti 

erityisesti radiotietoliikenteen alalla. Monimutkaisten ja vaikeasti mallitettavien 

teollisuusprosessien monitorointi, kunnonvalvonta ja prosessien ohjaus 

muodostavat laajan sovellusalueen, johon neuraalilaskennan menetelmiä ollaan 

myös laboratoriossa soveltamassa. 

Pää- ja sivuaine informaatiotekniikka liittyy kiinteästi edellä selostettuun 

tutkimusalaan. Opetuksen tarkoituksena on antaa valmiudet signaalien ja 

informaation teoreettisten ja laskennallisten käsittelymenetelmien kehittämiseen 

ja soveltamiseen. Tällaista informaatiota sisältävät erityisesti mittaustulokset, 

kuva- ja äänisignaalit sekä numeeriseen muotoon saatetut aikasarjat. 

Tietojenkäsittelykapasiteetin halventuessa signaalinkäsittely-menetelmät saavat 

yhä merkittävämmän sijan useilla tekniikan aloilla. Tyypillisiä opetusalueita ovat 

signaalien suodatus ja estimointi, hahmontunnistus, signaalien ja kuvien 

digitaalinen käsittely, tietokonenäkö sekä neuraalilaskenta ja sen sovellutukset. 

Alan ammattikuva on erittäin laaja. Työtehtävät ulottuvat fysiikan menetelmiä


soveltavista tutkijoista tietokonejärjestelmien suunnittelijoihin. Myös opetus- ja 

perustutkimustehtävät työllistävät monia tällä nopeasti kehittyvällä alalla. 

Informaatiotekniikan pääaine antaa erityisen hyvät mahdollisuudet jatkoopintoihin. 

Pääaineen täydentäjäksi hyvin muun muassa 

tietojenkäsittelytekniikan, tietoliikennetekniikan ja tietoliikenneohjelmistojen, 

signaalinkäsittelyn ja akustiikan, kuvatekniikan, avaruustekniikan, elektroniikan, 

teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä säätö- ja automaatiotekniikan opinnot. 

Myös informaatiotekniikan sivuaine täydentää hyvin edellämainittujen suuntien 

pääaineita.



Informaatiotekniikka 


Tik-76.122 Tietorakenteet ja algoritmit 3 kl 

Tik-61.138 Signaalien estimointi ja suodatus 2,5 sl 



Tik-61.152 Informaatiotekniikan seminaari 2 kl 


Tik-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl 

Valitse vähintään 3 seuraavista ohjelmatöistä: 

Tik-61.171 Hahmontunnistuksen ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.172 Signaalin estimoinnin ja suodatuksen ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.173 Signaalin digitaalisen käsittelyn ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.174 Digitaalisen kuvankäsittelyn ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.175 Neuraalilaskennan ohjelmatyö 1 sl+kl 

Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 25 ov. 

SIVUAINE (20 ov): 

Tik-61.138 Signaalien estimointi ja suodatus 2,5 sl 

Tik-61.146 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 3 sl 

Tik-61.195 Informaatiotekniikan erikoistyö I 5 sl+kl 

Valitse vähintään 3 seuraavista ohjelmatöistä: 

Tik-61.171 Hahmontunnistuksen ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.172 Signaalin estimoinnin ja suodatuksen ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.173 Signaalin digitaalisen käsittelyn ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.174 Digitaalisen kuvankäsittelyn ohjelmatyö 1 sl+kl 

Tik-61.175 Neuraalilaskennan ohjelmatyö 1 sl+kl 

Valitse luettelosta D niin, että täyttyy 20 ov. 

Luettelo D. Valinnaisia kursseja: 


Tik-61.166 Neuraalilaskennan erikoiskurssi 2-5 sl 

Tik-61.181 Informaatiotekniikan erikoiskurssi I 2-5 sl 

Tik-61.182 Informaatiotekniikan erikoiskurssi II 2-5 kl 

Tik-61.183 Informaatiotekniikan erikoiskurssi III 2-5 kl 

Tik-61.196 Informaatiotekniikan erikoistyö II 5 sl+kl 

S-88.115/6 Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät 2,5 sl 

S-88.153 Logic Design and Digital Signal Processing, 1-2 sl+kl 

laboratory course


S-89.123 Puheenkäsittelyn perusteet 2 sl s98 

S-89.122 Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 3 kl 

Tfy-99.247 Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 3 sl s99 

Tfy-99.281 Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 3 sl s99 

Sivuaineelle myös: 



Tik-61.161 Neuraalilaskennan perusteet 2,5 kl


13.5.8. Tuotannon tietotekniikka 

prof. Martti Mäntylä, Tietotekniikan talo, 451 3230, Martti.Mantyla@hut.fi 

http://mac-mam.cs.hut.fi/More_HTML/opinnot.html 

Tietotekniikan hallittua soveltamista pidetään nykyään eräänä teollisuuden 

tärkeimmistämenestystekijöistä. Traditionaalisten kaupallis-hallinnollisten 

järjestelmien ohella tietotekniikkaa käytetään operatiivisella tasolla myös 

tuotteiden ja tuotantotoiminnan suunnitteluun, tuotannonohjaukseen ja 

tuotantolaitteiden valvontaan sekä strategisella tasolla yrityksen kilpailukyvyn 

ylläpitämiseen näitä toimintoja kehittämällä. Näihin alueisiin 

liittyväntietotekniikan (esim. CAD, CAM, ERP, PDM, ...) hallitsemisen ohella 

ovat tietotekniikkapohjaisten järjestelmien väliset liitännät ja järjestelmien 

integrointi kitkattatoimivaksi kokonaisuudeksi tulleet yhä keskeisemmiksi 

ongelmiksi. Ihmisen ja tietotekniikka -pohjaisen järjestelmän välinen 

käyttöliittymä on myös suunniteltava kokonaisuuden kannalta mahdollisimman 

tehokkaaksi ja käytettäväksi. 

Tuotannon tietotekniikan pääaine pyrkii antamaan kokonaiskuvan teollisuuden 

soveltamasta tietotekniikasta erityisesti tuotekehityksen, 

asiakastoimitusprosessien, tuotannon sekä niihin liittyvien muiden tuoteprosessien 

alueilla. Opiskelijoille pyritään antamaan valmius ymmärtää tietotekniikan 

strateginen asema yrityksen kilpailukyvyn kannalta sekä suorittaa teknistaloudellisia 

arvioita ja suunnitelmia tietotekniikan sovellutusten kehittämiseksi 

yrityksisssä. 

Tuotannon tietotekniikalle olennaisia tietojenkäsittelytekniikan metodisia osaalueita 

ovat laajojen ohjelmistojen kuvaamisen, laadinnan ja hallinnan 

menetelmät, geometriset ja symboliset tuotemallit, vuorovaikutteinen ja graafinen 

tietojenkäsittely sekä tiedonhallinta. Näiden luonteeltaan teoreettisten ja 

metodisten opintojen lisäksi aineessa paneudutaan tuoteprosessien hallinnan 

käytännön tietotekniikkaratkaisuihin ja integraatiotekniikkaan. Aineen opinnoille 

keskeisiä ovat seminaarit, jotka koostuvat vierailuluennoista ja opiskelijoiden 

teollisuuden tarjoamiin aiheisiin perustuvista case-study-tyyppisistä tutkielmista. 

Myös teoreettispainoitteisia seminaareja on tarjolla. 

Työmarkkinat 

Professuurista valmistuneet opiskelijat ovat sijoittuneet työmarkkinoilla 

pääasiassa teollisuusyritysten liiketoiminnan, tuotekehityksen tai tuotannon 

tutkimus- ja kehittämistehtäviin joko suoraan yrityksissä tai myös alueen 

konsulttiyrityksissä. 

Opiskelijat 

Tuotannon tietotekniikka voidaan valita pääaineeksi T-, AS-, ja S- 

koulutusohjelmissa. Nykyään pääosa opiskelijoista tukee T-koulutusohjelmasta. 

Sivuaineopiskelijoita tulee edellisten lisäksi myös TU-koulutusohjelmasta.


Syksyisin opetukseen osallistuu myös FIF-ohjelman (Framtidens industriföretag) 

opiskelijoita. 

Suositeltavat aineyhdistelmät 

Valittaessa tuotannon tietotekniikka pääaineeksi voidaan sivuaine valita varsin 

vapaasti sen mukaan, minkätyyppisen asiantuntemuksen opiskelija pyrkii 

saavuttamaan. Aineen poikkiteknillisyyden johdosta sivuaineeksi valita lähes 

mikä tahansa automaatio- ja systeemintekniikan, sähkötekniikan, konetekniikan, 

kemian tekniikan, rakennustekniikan jne. teknillinen sivuaine. Kyseeseen tulevat 

erityisesti ne sovellutusalueiden sivuaineet, jotka käsittelevät tuotantokoneistoa 

tai valmistusprosessia. Myös tuotantotaloudellisiin näkökohtiin keskittyvä 

sivuaine (teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus) muodostaa varsin sopivan 

täydennyksen tietotekniikkaan erikoistuvalle. 

Sivuaineena tuotannon tietotekniikka voidaan yhdistää varsin monien pääaineiden 

kanssa eri koulutusohjelmissa. Erityisesti sitä suositellaan mm. 

valmistustekniikan, tuotantotalouden ja automaatio- ja systeemitekniikan 

pääaineopiskelijoille. Tietotekniikan koulutusohjelmassa sopivia sivuainevalintoja 

ovat esim. ohjelmistojärjestelmät tai vuorovaikutteinen digitaalinen media. 

Huom! Seuraavana esitettävät vaatimukset pätevät vain AS-opiskelijoille.



Tuotannon tietotekniikka 

PÄÄAINE VAIN AS-OPISKELIJOILLE (25 ov): ov lk 

Suositeltavat aineet yhteisten opintojen valittavissa: 

Tik-76.137 Olio-ohjelmointi 3 kl 



Pakolliset kurssit: 


Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl 


TU-22.175 Tuotannonohjaus *) 2-6 kl 1. pl 

Jokin seuraavista seminaareista: 

Tik-86.160 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä I 2-6 sl 

Tik-86.161 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä II 2-6 kl 

Tik-86.180 Teollisuusautomaation seminaari 2-6 

Tik-111.500 Graafisen tietojenkäsittelyn seminaari 2-6 kl 

Valitse luettelosta E niin, että täyttyy 25 ov. 



Tik-76.601 Ohjelmistotuotannon perusteet 3 sl 



Jokin seuraavista seminaareista: 

Tik-86.160 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä I 2-6 sl 

Tik-86.161 Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä II 2-6 kl 

Tik-86.180 Teollisuusautomaation seminaari 2-6 

Tik-111.500 Graafisen tietojenkäsittelyn seminaari 2-6 

Valitse luettelosta E niin, että täyttyy 20 ov. 

Luettelo E. 

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 5 sl+kl 

Tik-76.137 Olio-ohjelmointi **) 3 kl 

Tik-76.147 Tietämystekniikan peruskurssi 4 kl 

Tik-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät 2 kl 

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien hallinta 2 kl 

Tik-86.126 Käyttöliittymät 4 kl 


Tik-86.150 Tuotannon tietotekniikan erikoistyö 3-6 sl&kl 

Tik-86.176 Laskennallisen geometrian seminaari 2-6 kl


Tik-109.300 Tietoliikennearkkitehtuurit 4 sl 

Tik-109.350 Tietokoneverkot 4 kl 

Tik-111.300 Tietokonegrafiikka 4 sl per 

Tik-111.310 Vuorovaikutustekniikka 2 sl 

Tik-111.350 Multimediatekniikka 3 kl 

Tik-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 3 kl 

Tik-111.400 Keinotodellisuus 3-6 sl 

Tik-111.450 Tietokoneanimaatio ja mallintaminen 3-6 kl 

AS-75.109 Tekninen dokumentointi **) 2 kl per 



Kon-15.118 Konepaja tuotantolaitoksena 2 sl per 

Kon-15.119 Tuotantoautomaatio 2 sl 

TU-22.112 Tuotantojärjestelmien suunnittelu A 4 sl per 

TU-22.114 Tuotantojärjestelmien suunnittelu B 2,5 sl per 

TU-22.201 Logistiikan perusteet 3 sl 

TU-22.301 Laadunohjauksen perusopintojakso 3 sl per 

TU-53.264a Tuotanto-organisaation tietotuki 2 kl 

Eri sopimuksesta kaikki muutkin AS-, Tik-, Tkl- ja TU-professuurien opintojaksot, ei 

peruskursseja. 

*) TU-22.175 suositellaan sisällytettäväksi ainakin 3 ov:n laajuisena siten, että siihen 

sisältyy tietojenkäsittelyyn liittyvä harjoitustyö. 

**) Mikäli ei kuulu pääaineiden yhteisiin syventäviin opintoihin.


13.5.9. Mekatroniikka 

prof. Mauri Airila, Kone K 226, 451 3552, Mauri.Airila@hut.fi 

Tavoitteet ja sisältö: 

Mekatroniikalla ymmärretään tietotekniikan tulosten sulauttamista koneisiin, 

laitteisiin ja konejärjestelmiin tarkoituksena parantaa niiden suorituskykyä ja 

käyttäjälähtöisyyttä. Käytännössä mekatroniikka tarkoittaa konetekniikan, 

elektroniikan, säätötekniikan ja ohjelmistotekniikan saumatonta yhteispeliä 

tuotekehityksen alkumetreiltä lähtien. Suomalaisen konetekniikan kansainväliset 

huipputuotteet kuten paperikoneet, metsäkoneet ja kulkuneuvot, prosessilaitteet, 

hissit, dieselmoottorit, generaattorit ja kaivoskoneet kehittyvät yhä 

mekatronisempaan suuntaan. 

Mekatroniikan pää- tai sivuaineekseen valinneille opiskelijoille tarjotaan 

perustiedot konetekniikasta ja liikkeen hallinnassa tarvittavasta mekaniikasta. 

Tavoitteena on luoda hyvät valmiudet toimia eräällä tärkeimmistä automaatio- ja 

systeemitekniikan sovellusalueista hyvässä yhteistyössä konetekniikan osaajien ja 

koneita valmistavan teollisuuden kanssa.



Mekatroniikka 

PÄÄAINE (25 ov): ov lukuk. 



Kon-41.002 Tuotekehitysprojekti 4 sl+kl 

Kon-41.199 Konstruktiotekniikka 4 sl 

Kon-41.005 Mekanismi- ja koneoppi 3 kl 

Kon-41.023 Hydraulitekniikan ja pneumatiikan perusteet 3,5 kl 

Mat-5.113 Dynamiikka II 1,5 sl 1. pl 


Valitse niin, että täyttyy 25 ov: 



Kon-15.118 Konepaja tuotantolaitoksena 2 sl 1. pl 

Kon-41.026 Sähköhydrauliset järjestelmät 2 sl 

Kon-49.170 Koneiden ja rakenteiden värähtelyt 4 sl 

S-66.150 Tietokoneen liittäminen prosessiin *) 2 kl 1. pl 

S-66.171 Elektroniikkalaitteiden suunnittelu *) 2 sl 2. pl 

S-108.191 Mittaustekniikan perusteet Y 2 sl 

S-81.240 Teollisuuselektroniikan liityntätekniikka 2 kl 

Tik-76.022 Tietorakenteet ja algoritmit Y 2 kl 


S-87.112 Elektroniikka I 2 sl 

S-87.113 Elektroniikan perusteet 2 sl 



Kon-41.005 Mekanismi- ja koneoppi 3 kl 

Kon-41.023 Hydraulitekniikan ja pneumatiikan perusteet 3,5 kl 

Mat-5.113 Dynamiikka II 1,5 sl 1. pl 



Kon-41.002 Tuotekehitysprojekti 4 sl+kl 

Kon-41.199 Konstruktiotekniikka 4 sl


13.5.10. Prosessiautomaatio 

prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela, Kemia F 404, 451 2631, Sirkka-Liisa.Jamsa- 

Jounela@hut.fi 

Prosessiautomaation pääaineen keskeiset tavoitteet ovat prosessiteollisuuden 

yksikköoperaatioiden pohjalle rakentuvien tuotantolinjojen ja tehtaitten 

kokonaisvaltainen automaatio, tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus. Opetuksessa 

perehdytään prosessien mallitukseen, säätöön ja optimointiin sekä ohjaus- ja 

informaatiojärjestelmien suunnitteluun ja järjestelmien toteuttamisnäkökohtiin. 

Teoreettisia opintoja täydennetään esimerkeillä ja kirjoitustyöllä. 

Prosessiautomaation pääaineen opiskelijat sijoittuvat prosessiteollisuuden säätö-, 

automatisointi-, suunnittelu-, kunnossapito-, tutkimus-, markkinointi- ja 

johtotehtäviin. Työkenttään sisältyvät myös prosessiteknillisiä toimintoja 

palvelevien laitteiden valmistusteollisuuden, kaupan, opetuksen ja 

materiaalitoimintojen sekä hallinnon prosessiteknillistä ja säätöteknillistä 

ammattipätevyyttä edellyttävät tehtävät. Myös erilaiset konsulttitehtävät ja oma 

yritystoiminta ovat suosittuja.



Prosessiautomaatio 


Kem-90.139 Prosessiteollisuuden mittaukset 2 s 

Kem-90.148 Prosessien mallitus ja simulointi I, perusteet 2 s p 

Kem-90.149 Prosessien mallitus ja simulointi II 3 s p 

Kem-90.155 Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 2,5 k 

Kem-90.154 Intelligent Process Control Methods 2 s p 

Kem-90.156 Prosessiautomaation projektityö 3 k p 

Kem-42.101 Kemian laitetekniikka I 4 s 

Valitse toinen seuraavista kursseista: 

Kem-90.152 Prosessiteollisuuden säätöratkaisut 3 k 

Kem-90.170 Control and Information Systems in Pulp and Paper k p 

Industry 


Kem-40.150 Reaktiotekniikka I 2 k p 

Kem-100.100 Polymeeriteknologia I 3 s 

Puu-23.103 Selluloosatekniikan perusteet 3 sl+kl 

Puu-21.102 Paperitekniikan perusteet 3 sl+kl 

Mak-37.101 Metallurgisten ja korkealämpötilaprosessien perusteet 3 k 

Mak-37.102 Materiaalien ja prosessien termodynamiikka 4 s 

Mak-37.105 Kemiallisen termodynamiikan harjoitustyöt 1 k 

SIVUAINE (20 ov) 

Sivuaineen sisältö harkitaan tapauskohtaisesti. Ota yhteys professoriin. Sivuaine sisältänee 

lähinnä pääaineen pakollisia kursseja Kem-90-professuurista.


13.5.11. Systeemi- ja operaatiotutkimus 

prof. Raimo P. Hämäläinen, päärakennus U232, 451 3054, 

Raimo.Hamalainen@hut.fi 

Pää/sivuaineen tavoitteena on antaa valmiudet mallien laatimiseen ja käyttöön 

päätöksenteossa sekä laajojen järjestelmien analyysissä, suunnittelussa, 

ohjauksessa ja optimoinnissa. Tavoitteena on myös opettaa riittävän laajasti 

systeemi-insinöörin tarvitsemaa matemaattista perusmetodiikkaa, jotta 

saavutettaisiin valmius hyvinkin erilaisten alojen probleemojen käsittelyyn. 

Tämän lisäksi opetuksessa korostuvat uusien tietotekniikan menetelmien hallinta 

ja soveltaminen. Tarvetta mallien käyttöön esiintyy tekniikan lisäksi myös 

taloudellisia, yhteiskunnallisia, biologisia jne. ilmiöitä kuvattaessa. 

Pää/sivuaineen laaja-alaisuuden johdosta systeemi-insinööreillä on hyvät 

edellytykset erikoistua ja siirtyä myöhemmin varsin moniin tehtäviin 

tuotantoelämän ja julkisen alan palveluksessa suunnittelusta organisaatioiden 

johtotehtäviin asti. Tällaisia tehtäviä tarjoavat esim. tietojenkäsittely- ja 

teollisuusautomaatioalan yritykset, energia-ala sekä tietoliikenne. Systeemi- ja 

operaatiotutkimuksen opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet sijoittua 

myös tutkimus- ja opetustehtäviin.



Systeemi- ja operaatiotutkimus 


Mat-2.108 Sovelletun matematiikan erikoistyöt 6 

Mat-2.128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 2 sl 

Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl 




Mat-2.142 Optimointiopin seminaari (tai Mat-2.177) 3 sl+kl 



Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5 kl 

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5 kl 

Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 sl 

Mat-2.113 Jonoteoria 2 

Mat-2.115 Stokastisten menetelmien seminaari 0,5-6 sl+kl 

Mat-2.117 Riskianalyysi 3 sl 

Mat-2.118 Luotettavuustekniikka 2,5 

Mat-2.125 Stokastiikan erikoiskurssi 2-4 sl 

Mat-2.126 Tilastollinen laadunvalvonta 2 kl 

Mat-2.130 Matemaattinen malliajattelu 2 kl 

Mat-2.136 Päätöksenteon erikoiskurssi 0,5-6 sl 

Mat-2.140 Lineaarinen ohjelmointi 3 sl 

Mat-2.143 Verkkotehtävien optimointi 2,5 

Mat-2.144 Optimoinnin matemaattinen teoria 3 

Mat-2.146 Diskreetti optimointi 3 

Mat-2.151 Tekoäly ja systeemianalyysi 2-4 

Mat-2.153 Monitavoiteoptimointi 2,5 

Mat-2.170 Simulointi 2 kl 

Mat-2.174 Matemaattisten algoritmien ohjelmointi 2 

Mat-2.175 Teknismatemaattinen tietojenkäsittely 2,0 

Mat-2.192 Systeemitutkimusseminaari 0,5-6 sl+kl 

Mat-2.194 Systeemitieteen kesäkoulu 0,5-6 

tai 

Mat-1:n opintojaksoja, jotka eivät kuulu perusopintoihin 


Mat-2.105 Optimoinnin perusteet *) 2 kl 


Mat-2.129 Systeemien identifiointi 2 kl




Mat-2.142 Optimoinnin seminaari (tai Mat-2.177) 3 sl+kl 


tai riskianalyysipainotteisesti: 

Mat-2.105 Optimoinnin perusteet *) 2 kl 

Mat-2.115 Stokastisten menetelmien seminaari 0,5-6,0 sl+kl 

Mat-2.117 Riskianalyysi 3 sl 



Mat-2.134 Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 2 s 


Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit **) 2,5 k 

Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet **) 2,5 k 

Mat-2.111 Stokastiset prosessit 3 s 

Mat-2.118 Luotettavuustekniikka 2,5 

Mat-2.126 Tilastollinen laadunvalvonta 2 k 

*) kuuluu jo AS-opiskelijan I-osaan eli ei voi sisällyttää sivuaineeseen 

**) toinen kuuluu jo AS-opiskelijan I-osaan


14. Korvaavuudet 

14.1. Koulutusohjelman vaihtajat 

TKK:n sisällä koulutusohjelman vaihtohakemukset käsitellään kerran 

lukukaudessa. Vaihtohakemuslomakkeen saa päärakennuksen 

opintotoimistosta. Tutkintosäännön sisältämät kriteerit löytyvät 

hakemuksen kääntöpuolelta. Tämän lisäksi osasto voi määrätä 

lisäkriteereitä, joista saa lisätietoa opintoneuvolasta. 

Koulun sisällä vaihtaneiden aiemmat kurssit, erityisesti 

perusmatematiikat ja -fysiikat, pyritään sisällyttämään 

mahdollisimman hyvin unohtamatta AS-tutkinnon luonnetta. Vaihtoa 

vakavasti suunnitteleva kannattaa jo etukäteen keskustella kurssien 

korvattavuuksista opintoneuvojan kanssa. 

14.2. Korkeakoulun vaihtajat 

Korkeakoulun vaihtohakemukset käsittellään samaan aikaan 

koulutusohjelmavaihtojen kanssa ja niissä noudatetaan vastaavanlaisia 

kriteerejä. 

Koulutusohjelman tai yliopiston vaihdon hyvityspaketista pitää 

keskustella vastaavan professorin ja opintoneuvojan/suunnittelijan 

kanssa vaihtoa suunniteltaessa. 

14.3. Insinöörien hyvityspaketin hakemisesta 

Insinöörit joko pyrkivät pääsykokeiden kautta tai heidät otetaan 

suositusten perusteella hakemuksesta. 

Hyvitystä voi saada seuraavasti: 

• max 40 ov insinöörille, joka ei jatka “omalla” alallaan. 

• max 60 ov AS-tutkinnon suorittaneelle insinöörille 

Insinöörin tutkinnon suorittaneille on tehty hyvityspaketti. Opiskelijaa 

kehoitetaan keskustelemaan pääaineen professorin kanssa opintojen 

sisällöstä. Tiedot hyvitetyistä kursseista säilytetään AS-kansliassa 

muiden opiskelijatietojen ohessa. Hakulomakkeita AS-kansliasta. 

14.4. Kurssien korvaavuudet 

TKK:n opetusohjelmaan tulee vuosittain muutoksia. Vanhempien 

opinto-oppaiden mukaan tutkintoa suorittavat saattavat tällöin joutua


korvaamaan jonkin vanhan kurssin uudemmalla kurssilla. Toisaalta 

myös tutkintovaatimukset (vaaditut kurssit) muuttuvat. Seuraavassa 

lista, jossa on kerrottu, kuinka voit hyödyntää vanhat kurssisi 

siirtyessäsi uudempaan oppaaseen/tutkintovaatimukseen. 

Vanha kurssi Uusi kurssi 1998-1999 

AS-74.113 Säätötekniikan AS-74.111 Analoginen säätö (2 

jatkokurssi (4 ov) sl 

ov) sl 1.per 

JA 

AS-74.112 Digitaalinen säätö (2 

ov) sl 2.per 

Tik-76.002 Tietotekniikka B (5 Tik-76.020 Ohjelmoinnin 

ov) sl 

perusteet L1 (5 ov) sl 

AS-116.001 

Kappaletavaratuotannon 

automaatio (2 ov) sl 

AS-116.100 

Kappaletavaratuotannon 

automaatio (2-3 ov) sl 

AS-116.002 

Kappaletavarateollisuuden 

automaatio- 

ja 

informaatiojärjestelmät (2 ov) kl 

AS-116.003 Automaation 

tietotekniset järjestelmät (2 ov) kl 


tietotekniikan projektityöt (1-4 

ov) 


tietotekniikan 

jatkoopintoseminaari 

(5 ov) kl 

AS-116.110 

Kappaletavarateollisuuden 

automaatio- 

ja 

informaatiojärjestelmät (2 ov) kl 


tietotekniset järjestelmät (3 ov) sl 


tietotekniikan projektityöt (2-6 

ov) 


tietotekniikan 

jatkoopintoseminaari 

(5 ov) kl

Teknillinen korkeakoulu Automaatio- ja systeemitekniikan osasto ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?