Taiteilijan_asema_2010
Taiteilijan_asema_2010
Taiteilijan_asema_2010
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuvataiteen ja kirjallisuuden aloilla apurahat ovat niin merkittävässä<br />
<strong>asema</strong>ssa, että niiden vaikutus tulotasoon on suuri. Suhteellisesti<br />
apurahan vaikutus oli kuvataiteen ja kirjallisuuden aloilla kuitenkin<br />
suurempi vuonna 2000 kuin vuonna <strong>2010</strong> eli apurahoituksen merkitys<br />
tulotasoon on vähentynyt 2000-luvun mittaan. Samaan aikaan tulot<br />
taiteellisesta työstä ovat pysyneet yhtä vähäisinä suhteessa veronalaisiin<br />
kokonaistuloihin. Siitä voimme päätellä, että tulotason nousun<br />
syynä ovat tulot muusta kuin taiteellisesta työstä.<br />
Taiteilijoiden tulokehitykseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Taidepoliittiset,<br />
taiteilijoiden tukea koskevat päätökset ovat vain yksi tekijä,<br />
jonka merkitys on suuri vain joillakin yksittäisillä taiteenaloilla (ennen<br />
kaikkea kuvataide). Taiteilijoiden tulokehitykseen vaikuttaa useilla<br />
taiteenaloilla kaikkein eniten taiteilijoiden työmarkkinoiden rakenteet<br />
ja suhdanteet, kuten myös norjalaisessa tutkimuksessa on havaittu (ks.<br />
Heian et al. 2008). Sen vuoksi on tärkeää panostaa sekä taiteilijoiden<br />
tukemiseen että työmarkkinoiden kehittämiseen ja taiteen markkinoiden<br />
laajentamiseen. Rahoitus- ja kehittämistarpeet vaihtelevat taiteenaloittain.<br />
Taiteilijoiden monipuolinen osaaminen ja jatkuva koulutustason<br />
nousu eivät ole parantaneet taiteilijoiden työmarkkina-<strong>asema</strong>a eivätkä<br />
keskimääräistä tulotasoa. Naisten konstruoidut kokonaistulot olivat<br />
76 prosenttia miesten tuloista, mikä tarkoittaa nousevaa suuntaa vuoteen<br />
2000 (72 %) verrattuna. Osuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti<br />
taiteenaloittain (ks. taiteenaloittaiset yhteenvedot). Valtion apurahan<br />
hakijoina ja saajina naisten osuus on pysynyt suunnilleen samana<br />
(noin 50 %) huolimatta siitä, että naisten osuus taiteilijoiden joukossa<br />
on noussut merkittävästi kymmenen vuoden aikana (44 % → 54 %) 54 .<br />
Eivätkö naiset hae osuuttaan vastaavasti apurahoja<br />
Taiteilijoiden tilanne ei ole lähestynyt Tarja Cronbergin (<strong>2010</strong>) asettamaa<br />
tavoitetta siitä, että taiteilijat saisivat toimeentulonsa 70-prosenttisesti<br />
omaa työtään tekemällä. Taiteelliseen työhön käytetyn<br />
työajan osuus kokonaistyöajasta näyttää olevan sitä suuremmassa ristiriidassa<br />
taiteellisesta työstä saatavien tulojen osuuden kanssa (veronalaisista<br />
kokonaistuloista), mitä enemmän taiteenalalla toimii vapaita<br />
taiteilijoita. Käytännössä siis vapaa taiteilijuus tarkoittaa usein sitä,<br />
että tulot eivät ole suhteessa työntekoon käytettyyn aikaan eli työtä<br />
tehdään usein ilmaiseksi eli ilman palkkaa tai palkkioita.<br />
Ammattitaitelijoiden enemmistö on pienituloista väkeä ja työ- ja<br />
eläketurvan suhteen huonossa <strong>asema</strong>ssa. Cronbergin raportin (<strong>2010</strong>)<br />
tavoitteiden toteuttaminen korjaisi näitä epäkohtia konkreettisesti.<br />
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella Cronbergin kaavailemia toimenpiteitä<br />
taiteilijoiden <strong>asema</strong>n parantamiseksi tarvittaisiin kipeästi.<br />
Tavoitteiden toteuttaminen olisi jopa suhteellisen edullista, koska<br />
54 Apurahatilastot, ks. Karhunen 2011, 21.<br />
172
Change language