90 vuotta - Motoman
90 vuotta - Motoman
90 vuotta - Motoman
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1/2012<br />
JAVASKO OY:N TIEDOTUSLEHTI<br />
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong><br />
mänttäläistä pumpputuotantoa<br />
Tavoitteenamme on<br />
tapaturmaton ja hyvä työympäristö<br />
Uudella hitsausrobottiasemalla<br />
low-costia, korkeaa hitsauslaatua ja toimitusnopeutta!<br />
s.14<br />
s.10<br />
s.4<br />
1
Sisällysluettelo<br />
Pääkirjoitus<br />
Pääkirjoitus ........................................................ 3<br />
Miten voimme palvella<br />
Uudella hitsausrobottiasemalla<br />
low-costia, korkeaa hitsauslaatua<br />
ja toimitusnopeutta!........................................... 4<br />
Javaskon hitsauskuulumisia<br />
Projekti: robottiaseman käyttöönotto................ 5<br />
Panoksia laadun parantamiseksi....................... 6<br />
Javasko selvittää yhteistyömahdollisuuksia<br />
Plantoolin kanssa............................................... 8<br />
Tavoitteenamme on tapaturmaton<br />
ja hyvä työympäristö ....................................... 10<br />
Työhyvinvointi on tasapainoilua<br />
monen muuttujan välillä................................... 11<br />
Javaskolaiset vierailivat ABB:llä ..................... 12<br />
Asiakkaan luona oman työn merkitys<br />
kirkastuu........................................................... 13<br />
Mäntän Pintakäsittelyn uusi maalaamo.......... 13<br />
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong> mänttäläistä pumpputuotantoa....... 14<br />
Javaskon ensimmäiset kiinalaiset työntekijät<br />
ovat viihtyneet Suomessa ............................... 20<br />
Purjelautailu harrastuksena ............................ 22<br />
Harrastus vai intohimo .................................. 23<br />
14<br />
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong> mänttäläistä<br />
pumpputuotantoa<br />
Javaskon Koskihallilla käyttöönotettu<br />
4 suuri <strong>Motoman</strong>-hitsausrobottiasema parantaa<br />
merkittävästi Javaskon kilpailukykyä<br />
suurten ja keskisuurten hitsattujen<br />
rakenteiden toimittajana.<br />
Harrastus vai intohimo<br />
23<br />
Euroalueen kriisi on jatkunut jo neljättä <strong>vuotta</strong>, eikä edelleenkään ole löytynyt<br />
yhteistä näkemystä toimenpiteistä, joilla talouskriisin solmut aukaistaan. Epävarmuus<br />
markkinoilla kasvaa, mikä Suomessa heijastuu eniten teollisuustuotannon<br />
kysyntään. Tuotantomäärien kasvu jää tänä vuonna pienemmäksi kuin<br />
kahtena edellisenä vuonna, ja myös konepajateollisuudessa kilpailu tulee kiristymään.<br />
Mutta mitkä ovat ne kriteerit, joilla asiakkaat valitsevat yhteistyökumppaninsa<br />
Asiakas tekee aina valinnan saamiensa hyötyjen perusteella, ja hyödyistä hän<br />
on myös valmis maksamaan. Tästä syystä toiminnan lähtökohtana tulee olla<br />
esiin tulleiden tarpeiden ja toiveiden täyttäminen, ja viime kädessä tyytyväinen<br />
asiakas. Odotuksien mukainen toiminta ei vielä varmista tyytyväisyyttä. Asiakkaat<br />
haluavat palveluja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä tarpeitaan.<br />
Meidän on opittava aiempaa tarkemmin kuuntelemaan asiakkaitamme ja opittava<br />
tuntemaan heidät. On pystyttävä tarjoamaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja,<br />
joista asiakkaat saavat toiminnalleen uutta arvoa.<br />
Javasko tahtoo olla yhä kiinnostavampi yhteistyökumppani asiakkailleen.<br />
Olemme vahvistaneet kilpailukykyämme investoimalla tuotantoautomaatioon ja<br />
hankkineet uuden hitsausrobottiaseman. Ensimmäiset tuotantokappaleet uudella<br />
robotilla hitsattiin kesäkuussa, ja kokemukset ovat todella lupaavia. Lue<br />
robotista lisää sivulta 4.<br />
Meillä on lähes 20 vuoden kokemus robottihitsauksesta, ja uuden investoinnin<br />
jälkeen käytössämme on kolme robottiasemaa. Kykenemme tällä hetkellä palvelemaan<br />
asiakkaitamme entistä joustavammin ja tehokkaammin.<br />
Yhteistyöterveisin,<br />
Jarmo Korpela, toimitusjohtaja<br />
AVARTAJA<br />
Toimituksen osoite<br />
Jokikatu 4<br />
35800 Mänttä<br />
Yhteystiedot osoitteesta:<br />
www.javasko.fi<br />
Päätoimittaja<br />
Satu Pekkala<br />
Toimitusneuvosto<br />
Kimmo Kiviniemi<br />
Jarmo Korpela<br />
Satu Pekkala<br />
Anita Rissanen<br />
Hannu Soimasuo<br />
Painopaikka: PK-Paino, Tampere<br />
Taitto: Mainio Oy<br />
2 2 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 3 3
Uudella hitsausrobottiasemalla<br />
low-costia, korkeaa hitsauslaatua<br />
ja toimitusnopeutta!<br />
Teksti Hannu Soimasuo, kuvat Tomi Aho<br />
Uuden hitsausrobottiasemamme myötä<br />
pystymme tarjoamaan asiakkaillemme<br />
todellisen best-cost-vaihtoehdon suurien<br />
kappaleiden hankinnalle perustuen<br />
seuraaviin faktoihin:<br />
• Moninkertainen hitsaustuotto verrattuna<br />
manuaaliseen hitsaukseen<br />
• Korkea ja tasainen hitsauslaaduntuottokyky<br />
• Lyhyt läpäisyaika<br />
Edellä mainitut edut vain korostuvat,<br />
mitä enemmän tuotteessa on hitsaussaumaa<br />
ja kappaleen kääntöjä.<br />
Haaste tuotekehitykselle<br />
Robottihitsauksella saavutettava tuottavuuden<br />
paraneminen on niin merkittävää,<br />
että robottihitsattavuusmahdollisuuden<br />
tarkastelun sivuuttaminen erityisesti<br />
toistuvien tuotteiden kohdalla on sulaa<br />
hulluutta.<br />
Javaskolla on pitkät perinteet robottihitsauksen hyödyntämisessä,<br />
mutta kesällä 2012 Javaskon Koskihallilla<br />
käyttöönotettu suuri <strong>Motoman</strong>-hitsausrobottiasema parantaa<br />
merkittävästi Javaskon kilpailukykyä myös suurten<br />
ja keskisuurten hitsattujen rakenteiden toimittajana.<br />
Toisinaan ajatellaan, että robottihitsattavuudella<br />
ei ole merkitystä, varsikin, mikäli<br />
tuote on mahdollista hankkia edullisena<br />
käsityönä halvan kustannustason<br />
hankintalähteistä. Kuitenkin kannattaa<br />
muistaa, että pääsääntöisesti, mikäli<br />
kappale on hitsattavissa robotilla, on<br />
sen manuaalinenkin hitsaaminen tällöin<br />
helpompaa ja sitä kautta halvempaa.<br />
Toisaalta hitsausrobotit tulevat yleistymään<br />
myös low-cost-maissa, jolloin<br />
saavutettavat kustannussäästöt ovat<br />
entistä suuremmat.<br />
Meillä Javaskossa on kokemusta syvällisestä<br />
yhteistyöstä asiakkaidemme<br />
tuotekehityksen kanssa ja jatkossakin<br />
olemme mielellämme mukana kehittämässä<br />
entistä kilpailukykyisempiä tuotteita<br />
ja toimintamalleja yhdessä asiakkaidemme<br />
kanssa.<br />
Uusi hitsausrobottiasema<br />
pähkinänkuoressa:<br />
Robotti:<br />
<strong>Motoman</strong> MA1<strong>90</strong>0 hitsausrobotti<br />
Liikkeet:<br />
Y=7025 mm, X=2000 mm, Z=1500 mm<br />
Käsittelypöytä: Kuorma max. 5000 kg,<br />
pyörimishalkaisija 4000 mm,<br />
kappalepituus 6000 mm<br />
Hitsausvirtalähde: Fronius TIME 5000<br />
Etäohjelmointiohjelmisto: Delfoi Arc<br />
Simulointi- ja etäohjelmointiohjelmisto<br />
mahdollistaa robotin ohjelmoinnin<br />
pysäyttämättä robottia ohjelmoinnin<br />
ajaksi. Etäohjelmointi mahdollistaa<br />
aiempaa paremmin myös piensarjojen ja<br />
jopa yksittäiskappaleiden robotisoinnin.<br />
Uudella hitsausrobottiasemalla<br />
on näköä ja kokoa<br />
Javaskon hitsauskuulumisia<br />
Projekti: robottiaseman<br />
käyttöönotto<br />
Teksti Tero Karjalainen<br />
Javaskolla hitsauksen tuottavuutta pyritään<br />
parantamaan mekanisointia sekä automatisointia<br />
lisäämällä. Tästä esimerkkinä<br />
on yrityksen uusi Yaskawa Finland<br />
Oy:n toimittama <strong>Motoman</strong>-hitsausrobottiasema.<br />
Tämä on tyypiltään ns. Gantryasema,<br />
eli robotti on portaalissa ylösalaisin.<br />
Tällä pyritään mahdollisimman hyvään<br />
luoksepäästävyyteen.<br />
Robottiaseman käyttöönotto hoidettiin<br />
projektiluontoisesti. Projekti alkoi sopivan<br />
robotin valinnalla. Robottiasemaksi<br />
valittiin Yaskawa Finland Oy:n toimittama<br />
<strong>Motoman</strong>-robotti Froniuksen Time-virtalähteellä.<br />
Robotin ohjelmointi on vanhemman<br />
robotin myötä Javaskolle tuttua,<br />
mutta uutena osa-alueena päätettiin panostaa<br />
myös etäohjelmointiin. Tämä mahdollistaa<br />
sen, että robottiohjelmia voidaan<br />
tehdä hitsauksen aikana. Näin pyritään<br />
saamaan robotin kaariaika mahdollisimman<br />
korkeaksi.<br />
Projektin alkuvaiheessa uudelle robotille<br />
valittiin käyttäjät eli operaattorit. Ilpo<br />
Ylä-Mäihäniemi sekä Marko Paananen<br />
siirtyivät uuden robotin käyttäjiksi. Helmikuun<br />
alkupäivinä operaattorit tutustuivat<br />
etäohjelmointiin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän<br />
opastuksella. Tässä<br />
koulutusvaiheessa pari päivää tutustuttiin<br />
robotin sielunelämään ja kolme päivää<br />
etäohjelmointiin ja sen erityispiirteisiin.<br />
Helmikuun loppupuolella etäohjelmointia<br />
harjoiteltiin Delfoin opastuksella, jossa<br />
käytiin läpi uutta MyWeld-etäohjelmointiohjelmaa.<br />
MyWeld on jatkoa IGRIP-ohjelmistolle<br />
ja onkin näin hyvin tuore tuttavuus<br />
etäohjelmointimarkkinoilla.<br />
Robottiaseman asennus alkoi maaliskuun<br />
alussa ja tämä kesti noin kaksi viikkoa.<br />
Robottiasema oli alkuperäisestä aikataulusta<br />
hieman etuajassa, ja robotin tyyppikoulutus<br />
koitti seuraavalla viikolla Turussa<br />
Yaskawan tiloissa. Koulutusmatkalla<br />
olivat operaattorit sekä allekirjoittanut.<br />
Opintoretki kesti neljä päivää. Ensimmäisenä<br />
päivänä kävimme asiakkaamme luona<br />
tutustumassa heidän toimintaansa ja<br />
robottiasemiinsa. Kolme viimeistä päivää<br />
meni <strong>Motoman</strong>in tyyppikoulutuksessa.<br />
Turun retken jälkeen rupesimme tutustumaan<br />
oman robotin toimintaan.<br />
Vanhaan robottiin verrattuna uutta oli<br />
ulkoisten akseleiden määrän lisääntyminen,<br />
robotin asemointi ylhäältä alaspäin,<br />
dimensioiden kasvu sekä uusi robottiohjausjärjestelmä.<br />
Froniuksen Time-virtalähteen<br />
toiminnot olivat myös osaksi<br />
uutta robottioperaattoreille sekä itselle.<br />
Uuden laitteen käyttöönotossa tulee<br />
aina ongelmia ja muutamia on tämänkin<br />
projektin aikana ilmaantunut. Ongelmat<br />
ovat kuitenkin osa projektia, sillä eihän<br />
kukaan usko, että tämän mittakaavan<br />
projekti ilman ongelmia menisi! Ongelmien<br />
ratkominen on kasvattanut operaattoreiden<br />
tietämystä robotista ja näin<br />
ollen ongelmat ovat vahvistaneet osaamista.<br />
Tällä hetkellä robotille on saatu ohjelmoitua<br />
pari kappaletta tuotteita onlineohjelmointina.<br />
Etäohjelmointia ei ole<br />
vielä käytetty tuotantokappaleeseen,<br />
koska online-ohjelmoinnissa robotin<br />
toiminnot hahmottuvat operaattoreille<br />
paremmin. Etäohjelmointi pyritään ottamaan<br />
käyttöön täydellä painolla, kun<br />
muutamat tuotantokappaleet on saatu<br />
ohjelmoitua robotille. Etäohjelmointia<br />
voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi<br />
kiinnitinsuunnittelun apuvälineenä, jolloin<br />
nähdään kuinka tuotteelle suunniteltu<br />
kiinnitin istuu robottiympäristöön ja<br />
samalla voidaan tarkastaa myös robotin<br />
ulottuvuus ja näin havaita mahdolliset<br />
ongelmakohdat.<br />
Tulevaisuuden visiona on, että onlineohjelmoinnin<br />
tarve saadaan minimoitua<br />
etäohjelmoinnin myötä ja näin robotin<br />
kaariaika saadaan mahdollisimman hyväksi.<br />
Hitsauskiinnittimistä pyritään tekemään<br />
mahdollisimman yksinkertaisia<br />
ja helppokäyttöisiä, jolloin kappaleen<br />
vaihtoon ei kulu ylimääräistä aikaa.<br />
Time-prosessin tuomat edut pyritään<br />
hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan,<br />
jolloin hitsausnopeutta saadaan<br />
kasvatettua. Edessä on siis vielä haastavia<br />
sekä mielenkiintoisia hetkiä robottimaailman<br />
parissa!<br />
4 4 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 5 5
Panoksia laadun parantamiseksi<br />
Hitsauksen laadun<br />
parantaminen<br />
Koneistuksen puolelta<br />
on tehty toimenpiteitä<br />
Kaikkia osapuolia<br />
hyödyttäviä käytäntöjä<br />
on tehostettu<br />
Yleisen siisteystason ja<br />
työturvallisuuden<br />
systemaattinen seuranta<br />
Javaskoon on rakennettu SFS 3844-2 sertifiointivalmiutta viime<br />
vuosien aikana. Tätä kirjoitettaessa on sertifikaatin saaminen<br />
vielä parin lievän poikkeamavastauksen takana, mutta<br />
kun lehti tulee painosta, sertti komeilee varmastikin jo seinällämme!<br />
Hitsauslaadun parantaminen on ollut systemaattista työtä<br />
· Tietotaidon nostamista<br />
- palkkaamalla Javaskoon hitsausinsinööri : oma hitsauskoordinaattori<br />
- Hitsareiden koulutusta: Amiedu, AEL, sisäinen koulutus<br />
- WPS työohjeet tärkeimmille hitsattaville osille ja materiaaleille<br />
- työvaiheohjeet tärkeimmille osille<br />
- huomio uusien hitsareiden perehdytykseen ja<br />
- jatkuva koulutus /palautekäytäntö hitsaustiimipalavereissa<br />
· mittaustarkkuuden ja – mittaepävarmuuden tarkentamista<br />
koneistuksessa<br />
- vertailumittasarjat käsittäen toistoja/koneistaja, toistoja/<br />
eri koneistaja, asiakas; toistoja/sama kpl, toistoja /eri<br />
kappale, toistoja/eri mittalaite, josta saamme pohjatietoa<br />
mittauskäytännön ja – laitteiden optimoimiseksi<br />
· jigejä on lisätty koneistukseen virheiden eliminoimiseksi<br />
· viisteentekoa on helpotettu työmenetelmän vaihdolla (tasoporaus,<br />
nippa)<br />
· havainnollisten ohjeiden määrää on lisätty ja lisätään<br />
· tiimipalaverit on otettu käyttöön<br />
· laadunvalvontasuunnitelmien teko päätuotteille: tehty ja<br />
lisää ollaan tekemässä<br />
· sisäisten laatupoikkeamien teon tehostaminen ja palautteen<br />
käsittely (tiimipalaverit, tuotannon palaverit)<br />
· reklamaatioiden palautteen käsittely viikottaisissa tiimipalavereissa<br />
· jatkuvan parantamisen tekniikoiden systemaattisempi hyödyntäminen<br />
(JP listat, tiimipalaverit, juurisyyn ja kehitysideoiden<br />
etsintä)<br />
· tarjousten/tilausten entistä tarkempaa katselmointia on<br />
lisätty<br />
· kaikissa halleissa mitataan Elmeri-indeksiä säännöllisesti.<br />
Elmeritarkastajia on koulutettu ja epäkohtiin puututaan<br />
ripeästi. Näin varsinaisen työn teko yksinkertaistuu, helpottuu<br />
ja tulee turvallisemmaksi.<br />
· jätteiden lajittelua on tehostettu: kierrätettävien komponenttien<br />
ohella lajittelemme joka hallissa energia-, kaatopaikka- ja<br />
biojätteen. Metallin, paperit, pahvit kierrätämme.<br />
· kemikaalien hallinta on tehostunut: vaarallisia komponentteja<br />
sisältävät kemikaalit on korvattu vaarattomimmilla; kemikaalien<br />
määrää pyritään pienentämään.<br />
· henkilökohtainen suojautumistarve on määritetty ja sitä<br />
valvotaan.<br />
· jigejä on myös lisätty hitsaukseen tasaisen tuotelaadun<br />
varmistamiseksi<br />
· hitsauslaitteiden systemaattisen kunnossapidon parantamista<br />
on tehty<br />
· hitsauksen tarjouskatselmointien systematiikan parantamiseen<br />
ja valvontaan huomiota<br />
Paula Koskenheimo varmistaa mittauksilla,<br />
että asiakkaan laatuvaatimukset täyttyvät.<br />
· osien tunnistettavuuteen kiinnitetään entistä tarkempaa<br />
huomiota olipa kyseessä 3.1 todistuksellinen tai muuten<br />
tilausohjattu Javaskon osa<br />
· ISO <strong>90</strong>01:2008 sertifikaatin laajentaminen pumpputehtaalta<br />
kaikkia halleja käsittäväksi on meneillään (ulkoinen<br />
esiauditti tehty)<br />
6 6 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 7 7
Javasko selvittää yhteistyömahdollisuuksia<br />
Plantoolin kanssa<br />
Teksti Satu Pekkala<br />
Suomalainen Plantool Oy suunnittelee ja valmistaa metalliteollisuudelle<br />
automatisoituja työstökoneita ja valmistusjärjestelmiä. Plantool<br />
Oy:n tuottama palvelu alkaa asiakkaan tarpeen kartoittamisesta, ja<br />
huomioon otetaan myös mahdolliset tulevaisuuden suunnitelmat.<br />
Tarpeen mukaan mitoitetaan ratkaisu, jonka Plantool Oy toimittaa<br />
suunnittelusta käyttöönottoon ja käyttökoulutukseen asti.<br />
Plantoolin 3-teräsaha on kokoluokassaan maailman nopein putkisaha, johon öljy- ja kaasuteollisuuden putkivalmistajat luottavat.<br />
Plantool Oy jakaa liiketoimintansa tuotelinjoihin.<br />
Integroidut tuotantojärjestelmät<br />
pitää sisällään sahausjärjestelmät,<br />
hiontajärjestelmät ja robotisoidut valmistuslinjat.<br />
Tuoteteknologioihin luetaan<br />
robotiikka, sahat, hiomakoneet, lastuavat<br />
koneet, meistotekniikka ja laserteknologia.<br />
Erikoiskoneet tuottaa asiakkaan<br />
tarpeisiin räätälöidysti suunniteltuja<br />
monikaratyöstökoneita, erikoissorveja<br />
ja erikoisporakoneita, pääntyöstökoneita<br />
ja keskiöintikoneita, työstökoneiden<br />
asetusjärjestelmiä ja hydraulisia puristimia.<br />
Teollisuuspalvelujen tuotelinja kattaa<br />
käyttöönoton jälkeiset vuosihuollot,<br />
huoltosopimukset, varaosapalvelun,<br />
kunnossapidon sekä modernisoinnit.<br />
Plantoolin juuret<br />
Toimitusjohtaja Pertti Wathen kertoo<br />
Plantool Oy:n historian alkaneen vuonna<br />
1976 perustetusta suunnittelutoimistosta.<br />
Henkilöstöön kuuluu vielä myyntijohtajana<br />
yksi perustajista, Heikki Nyrhilä.<br />
Myyntiä hoitaa Seinäjoella kolmen henkilön<br />
myyntiyksikkö, yksi mies Valkeakoskella<br />
ja yksi mies Kiteen myyntikonttorissa.<br />
Myyntiä edistetään myös ulkomailla,<br />
kiinteimmin Virossa ja Kiinassa,<br />
mutta agenttien välityksellä myös Venäjällä,<br />
Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.<br />
Liikevaihdosta 2/3 tulee viennistä ja 1/3<br />
kotimaan toimituksista ja teollisuuspalveluista.<br />
tyypin valmistus. Tässä vaiheessa yhteistyöstä<br />
on tehty aiesopimus toimintamallin<br />
ja sopimuksen määrittelemiseksi.<br />
Tuotantojohtaja Tapani Tarri toimii<br />
Plantool Oy:n projektimanagerina tiivistämässä<br />
yhteistyötä Javaskon kanssa.<br />
Tällä hetkellä vallitsevassa kohtuullisessa<br />
markkinatilanteessa vakiotuotteiden valmistussopimuksella<br />
tavoitellaan kilpailutekijöitä<br />
kuten matalampia kustannuksia<br />
ja lyhyempää toimitusaikaa laatua unohtamatta.<br />
Tuotetta ja valmistuksen toimintamallia<br />
kehitetään yhdessä, jolloin<br />
saadaan yhdistettyä molempien yritysten<br />
ydinosaaminen.<br />
Tapani Tarri on vakuuttunut, että yhteistyösopimus<br />
tuottaa yhteisiä hyötyjä valmistusprosessin<br />
kehittämisen lisäksi alihankkija-<br />
ja toimittajaverkoston käyttämisessä<br />
ja kehittämisessä. Plantool Oy<br />
tähtää hankintatoiminnoissaan osahankinnasta<br />
kokonaisuuksien hankintaan,<br />
jolloin suorien yhteistyökumppaneiden<br />
määrää saadaan rajoitettua, ja verkoston<br />
hallinta jää yhteistyösopimuksessa olevien<br />
molempien osapuolten yhteiseksi<br />
osaamisalueeksi.<br />
Plantool Oy:n tuotantojohtaja Tapani Tarri uskoo yhteistyösopimuksen tuottavan<br />
muitakin yhteisiä hyötyjä valmistusprosessin kehittämisen lisäksi.<br />
50 henkilön vahvuisesta henkilöstöstä<br />
suunnittelu ja tuotekehitys työllistää 15<br />
henkilöä. Lisäksi suunnittelussa käytetään<br />
insinööritoimistojen palveluja.<br />
Tuotannossa ja hankintatoiminnoissa<br />
työskentelee 18 henkilöä. Plantool Oy:n<br />
ydinosaamista ovat asiakastarpeiden<br />
kartoitus, tuotteiden suunnittelu ja tuotekehitys,<br />
kokoonpano- ja asennus- sekä<br />
palvelutoiminnot. Tuotteiden osavalmistus<br />
tapahtuu pääasiassa alihankkijoilla.<br />
Yhteistyömahdollisuuksia<br />
selvitetään<br />
Plantool Oy on aloittanut tuotteistamiskehitystyön<br />
kymmenelle vakiintuneelle<br />
tuotetyypille reilu neljä <strong>vuotta</strong> sitten.<br />
Kehitystyön alla on neljä sahaa ja kolme<br />
hiomakonetyyppiä, joita on kahta<br />
kokoa kutakin. Javasko Oy on valmistanut<br />
jo pitkään Plantool Oy:n tuotteiden<br />
runkorakenteita ja on tällä hetkellä selvittämässä<br />
Plantoolin kanssa laajemmin<br />
yhteistyömahdollisuuksia lähtökohtana<br />
QUICK CUT SYSTEM 3/15-RTF -saha-<br />
8 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 9
Työsuojelussa teemme jatkuvaa<br />
parantamista toiminnoissa ja työolosuhteissa<br />
sen eteen, että tapaturmia<br />
ei satu. Työympäristön kehittäminen<br />
lisää viihtyvyyttä ja jaksamista, mikä<br />
heijastuu positiivisesti koko yrityksen<br />
toimintaan.<br />
Tavoitteemme on<br />
tapaturmaton ja<br />
hyvä työympäristö<br />
Työhyvinvointi<br />
on tasapainoilua monen muuttujan välillä<br />
Jokainen meistä haluaa voida hyvin - niin työpaikalla kuin kotonakin.<br />
Työhyvinvointi ei ole erillinen palikka, joka näkyy vain työpaikalla,<br />
vaan sillä on vaikutusta myös vapaa-aikaan. Samoin vapaaajan<br />
vaikutus yleisen hyvinvoinnin kautta heijastuu työhyvinvointiin.<br />
Työhyvinvointi onkin hyvin kokonaisvaltainen asia.<br />
Suurten kappaleiden nostot ovat riskikartoituksen mukaisesti<br />
Javaskolla työturvallisuusnäkökulmasta tärkeä huomioitava asia.<br />
Teksti: Pertti Luomi<br />
Työsuojelun lähtökohtana on se, että kaikki työsuoritukset voidaan<br />
suorittaa turvallisesti ja työympäristö kehittyy paremmaksi.<br />
Tämän tuoteuttamien on työturvallisuusjärjestelmän kulmakivi.<br />
Työsuojelutoiminta on jatkuvaa tavoitteen asettamista, kehittämistä<br />
ja seurantaa sekä arviointia. Pitkäjänteinen työ työsuojelussa<br />
luo yrityskulttuuria tällä osa-alueella ja turvallinen toiminta<br />
tulee osaksi joka päiväistä tekemistä.<br />
Nolla tapaturmaa on selkeä tavoite. Jokainen syntynyt tapaturma<br />
on turha ja aiheuttaa ensisijaisten kivun ja säryn lisäksi aina myös<br />
yritykselle taloudellisia menetyksiä. Kun tavoitteena on vähentää<br />
tapaturmamäärää kohti nollaa, on asiaa pidettävä koko ajan<br />
esillä. Sattuneet taapaturmat ja läheltä piti –tilanteet kirjataan ja<br />
käsitellään kaikkien kanssa. Korjaavat toimenpiteet vievät kehitystä<br />
eteenpäin ja varmistavat, että sama ei toistu. Läheltä piti<br />
–tilanteita syntyy aina moninkertainen määrä tapaturmiin nähden.<br />
Haaste on saada ne kirjattua käsittelyä varten. Käsittelyn hyöty on<br />
siinä, että eri ryhmissä voidaan heti arvioida, voisiko sama tapahtua<br />
meille ja sen myötä ennakoida asiaa laaajemmin yrityksessä.<br />
Poikkeavat toimintatavat tai tilapäinen muutos työtavassa on aina<br />
riskipaikka. Silloin pitäisi jokaisen mielessä soida hälytyskellon.<br />
Tapaturmien kannalta työn opetteluvaihe on aina riskialtis, ellei<br />
heti alussa perehdyttämiseen sisällytetä vahvasti oikeita työtapoja<br />
turvallisuuden kannalta. Riskialttius pienenee oppimisen myötä,<br />
mutta sudenkuoppa on edessä. Tässä tapaturmien kannalta vaaranpaikassa<br />
ollaan, kun työ vakiintuu ja rutinoituu, mutta ei ole vielä<br />
sisäistetty kaikkia asioita, jotka voivat johtaa tapaturmaan.<br />
Riskikartoitusten ja arviointien kautta nostamme esiin asioita työsuojeluohjelmiksi.<br />
Näissä tavoite on tehdä muutosta tai parannusta<br />
nykyiseen systemaattisemmin ja pitkäjänteisemmin.<br />
Esimerkiksi nostot ovat riskikartoituksen mukaisesti meillä kärkiasia<br />
ja siten kehityskohde. Isojen kappaleiden nosto ei ole koskaan<br />
yksinkertainen asia. Suuret massat ja painopisteiden poikkeavat<br />
paikat vaativat nosto-osaamista. Vaativille nostoille tehdään<br />
suunnitelma ja niitä ei suoriteta koskaan yksin. Yksinkertaisemissakin<br />
nostoissa tai kappaleiden käsittelyissä kannattaa aina etukäteen<br />
antaa pieni hetki ja ajatus asialle.<br />
Huomioimalla ympäristömme ja nostamalla päivittäin esiin vaaranpaikkoja<br />
tapahtuu jatkuvaa kehittymistä. Olemme kaikki osa<br />
työympäristöä ja sen saattaminen hyväksi ja turvallisesksi lähtee<br />
liikkeelle meistä jokaisesta.<br />
Teksti: Päivi Korkeala<br />
Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on<br />
paljon: työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen<br />
sekä työtyöntekijän omat voimavarat,<br />
eli terveys ja toimintakyky, osaaminen,<br />
asenne, arvot ja motivaatio. Työhyvinvoinnissa<br />
on kyse näiden tekijöiden,<br />
eli työn ja omien voimavarojen, tasapainosta.<br />
Mitä enemmän muutoksia on itse<br />
työssä ja/tai omissa voimavaroissamme,<br />
sitä suurempi tarve on tehdä työtä työhyvinvoinnin<br />
kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.<br />
Kuten työhyvinvointiin vaikuttavista<br />
tekijöistä nähdään, ei työnantaja tai<br />
työntekijä yksin voi parantaa työhyvinvointia<br />
määräänsä enempää, vaan siihen<br />
tarvitaan molempien panosta.<br />
Parempaa työhyvinvointia ei tavoitella<br />
pelkästään siksi, että työpaikalla olisi<br />
”kiva” olla. Kun työhyvinvoinnin kehittämistä<br />
tehdään niin, että se edistää organisaation<br />
perustehtävän hoitamista, se<br />
edistää myös yrityksen menestymistä.<br />
Mitä vähemmän muutoksia työn ja omien<br />
voimavarojen tasapainossa on, sitä<br />
yksinkertaisempaa työhyvinvoinnista<br />
huolehtiminen on. Muutoksia kuitenkin<br />
on aina molemmin puolin vaakaa. Kilpailussa<br />
pärjääminen ja siten työpaikkojen<br />
turvaaminen muodostavat muutospaineita.<br />
Muutoksia ovat esimerkiksi uusien<br />
ohjelmien käyttöönotto, uudet asiakkaat<br />
uusine tuotteineen, uudet valmistusmenetelmät<br />
ja valmistusmenetelmien<br />
tehostaminen. Menestyksekkääseen<br />
muutoksien vastaanottamiseen tarvitaan<br />
oikeanlaista osaamista, asennetta, motivaatiota,<br />
valmistusmenetelmiä, työn organisointia<br />
jne, jotka kuluttavat työntekijöiden<br />
voimavaroja. Toisin sanoen työn<br />
ja työntekijän voimavarojen mahdollisimman<br />
hyvä tasapaino on kilpailutekijä.<br />
Lähdemme syksyllä 2012 tekemään<br />
pitkäjänteistä kehitystyötä työhyvin-<br />
voinnin edistämiseksi. Kehitystyötä tehdään<br />
Hyvä työ – pidempi työura –mallin<br />
avulla. Malli on Teknologiateollisuuden<br />
työnantajaliiton, työntekijäliittojen ja työterveyshuollon<br />
ammattilaisten yhdessä<br />
kehittämä. Varsinaisena työrukkasena<br />
toimii Javaskon oma työhyvinvointiryhmä.<br />
Kehitystyö alkaa käytännössä<br />
henkilöstökyselyllä, jotta toimenpiteet<br />
saadaan kohdistettua Javaskolla esiintyviin<br />
todellisiin ongelmakohtiin. Sama<br />
kysely on tarkoitus toistaa sopivin väliajoin,<br />
esimerkiksi vuoden välein, jolloin<br />
toimenpiteiden vaikutus saadaan<br />
mitattua. Samalla saadaan aina ajankohtaista<br />
pohjatietoa uusien kehitystoimenpiteiden<br />
suunnittelua ja toteutusta<br />
varten. Kehitystoimenpiteitä tehdään<br />
laaja-alaisesti niin, että kaikki keskeiset<br />
työhyvinvointiin vaikuttavat osa-alueet<br />
tulee huomioitua oman henkilöstökyselyn<br />
tulosten lisäksi.<br />
Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty<br />
Javaskossa monin keinoin aikaisemminkin,<br />
mutta nyt saamme kehitystyön pohjalle<br />
aikaisempaa parempaa taustatietoa<br />
ja käyttöön mittarin työhyvinvoinnin kehittymiselle.<br />
Työkykytalo kokoaa yhteen kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan<br />
vaikuttavat sekä työkykyyn että työhyvinvointiin. Hyvä työ – pidempi ura<br />
–mallissa hyödynnetään näitä tietoja, jolloin kehitystoimenpiteillä pyritään<br />
edistämään työhyvinvointia monelta suunnalta.<br />
Yhteiskunta: kulttuuri lait koulutus sosiaaliturva<br />
Toimintaympäristö<br />
Lähiyhteisö<br />
©Työterveyslaitos 2010<br />
IKÄVOIMAA TYÖHÖN<br />
Perhe<br />
TYÖKYKY<br />
työ, työolot<br />
työyhteisö<br />
johtaminen<br />
arvot<br />
asenteet<br />
motivaatio<br />
osaaminen<br />
terveys ja<br />
toimintakyky<br />
10 AVARTAJA 1/2012 1/2011<br />
AVARTAJA 1/2012 11
Javaskolaiset vierailivat ABB:llä<br />
Asiakkaan luona<br />
oman työn merkitys kirkastuu<br />
Teksti Hannu Soimasuo<br />
Juhannuksenalusviikolla 18.6.2012 vieraili<br />
Javaskon iskurymä, joka koostui<br />
myynnin, tilauskäsittelyn, tuotannonjohdon<br />
sekä tuotannon henkilöistä, tutustumassa<br />
Sandvik Mining and Construction<br />
Oy:n Tampereen tehtaaseen.<br />
Vierailun asialistalla oli käydä asiakkaan<br />
kanssa kasvotusten läpi laatuun, toimitusvarmuuteen<br />
ja toiminnan kehittämiseen<br />
liittyviä asioita sekä tutustua maanalaisten<br />
porauslaitteiden kokoonpanoon,<br />
jossa ryhmä pääsi näkemään, mitä tekemiemme<br />
runkojen ympärille kasataan.<br />
Teksti Satu Pekkala<br />
Javaskolaiset vierailivat ABB:llä 6.6.2012. Vierailuun tyytyväiset javaskolaiset kuvassa ovat (vasemmalta)<br />
Jari Aalto, Juha Mäkelä, Tuija Kuopio, Mark Kingisepp, Outi Kylliö, Päivi Korkeala, Satu Pekkala, Jorma<br />
Nieminen, Leena Seppänen, Pertti Luomi ja Jarmo Korpela.<br />
15 ABB:n edustajaa ja 11 javaskolaista<br />
kokoontui yhteistyöpäivän merkeissä<br />
ABB:n Pitäjänmäen tehtaalla 6.6.2012.<br />
Yhteistyöpäivän aloitti ABB:n tulosyksikön<br />
johtaja Tatu Järvenpää. Hän painotti<br />
asiakkaan näkökulmasta tärkeitä asioita,<br />
joista hyvä toimittaja erottuu: laatu, toimitustarkkuus<br />
ja kustannussäästöt. Tatu<br />
Järvenpää toi puheessaan esille, että hän<br />
luottaa suomalaiseen yhteistyöhön ja uskoo,<br />
että Suomessa on mahdollista pärjätä<br />
maailmanlaajuisessa kilpailussa.<br />
Yhteistyöpäivä eteni Javaskon puheenvuorolla,<br />
jossa toimitusjohtaja Jarmo<br />
Korpela esitteli Javaskoa yrityksenä<br />
sekä Javaskon ja ABB:n yhteistyön historiaa.<br />
Korpela esitti ehdotuksen toimitusaikojen<br />
lyhentämiseen tähtäävästä<br />
toimintamallista. Tuotantojohtaja Pertti<br />
ABB:n tuotannonkehitysinsinööri<br />
Esa<br />
Lähteenmäki vei<br />
javaskolaisia kierrokselle<br />
ABB:n tehtaalle<br />
havaitsemaan omin<br />
silmin visuaalisen<br />
johtamisen selkeyttä.<br />
Luomi puolestaan toi terveisiä Javaskon<br />
tuotannosta aiheena mm. ohjattavuuden<br />
parantaminen.<br />
Javaskon laatupäällikkö Leena Seppänen<br />
esitteli, miten laadunvalvontamittareiden<br />
tulokset ovat kehittyneet ja<br />
tulosten perusteella tehtäviä korjaavia<br />
ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Seppänen<br />
toi esille sen, että toiminnan standardointi<br />
vakiinnuttaa kehitystoimien tulokset<br />
pysyväksi arjeksi. Hän esitteli myös<br />
hiukan eroja, joita laadunhallintatyössä<br />
on paikallisessa alihankintayrityksessä<br />
verrattuna suureen organisaatioon, jolla<br />
on standardoitu oma tuote.<br />
ABB:n esitysten aluksi tuotannonkehitysinsinööri<br />
Esa Lähteenmäki kertoi<br />
ABB:n tuotannossa käytössä olevasta<br />
visuaalisen johtamisen mallista sekä 5S<br />
seurantamallista. Tutustumispäivän lopuksi<br />
Lähteenmäki kierrätti javaskolaisia<br />
myös tuotannossa havaitsemassa omin<br />
silmin visuaalisen johtamisen selkeyttä.<br />
Tuotekehityksen puheenvuorossa Senior<br />
R&D Engineer Marko Honkarinta selosti<br />
tuote- ja laatuvaatimusten määräytymistä<br />
ja tiedonkulkua. Laatuvaatimukset<br />
määräytyvät osittain laeista ja osittain<br />
asiakkaan vaatimuksista ABB:lle. Tieto<br />
vaatimuksista välittyy Javaskolle tilauskohtaisissa<br />
tuotevaatimustiedoissa.<br />
Laatuinsinööri Juha Heikura puolestaan<br />
painotti dokumenttien tärkeyttä jäljitettävyyden<br />
todentamisessa. Javasko<br />
todentaa vaatimusten täyttymisen mittauksilla<br />
ja näistä tehtävillä mittapöytäkirjoilla.<br />
Loppupäivän tuotantokierroksella<br />
Javaskon koneistaja ja ABB:n tarkastaja<br />
pääsivät keskustelemaan kasvotusten<br />
mittauksia koskevista kysymyksistä.<br />
ABB:n valmistuspäällikkö Ari Meri korosti<br />
laatuvaatimusten täyttämisen<br />
tärkeyttä. Hän toi esille muutamia käytännön<br />
asiakasreklamaatiotapauksia,<br />
joissa häiriö lopputuotteen toiminnassa<br />
käynnistää työlään ja kalliin tutkintatyön<br />
häiriön syystä.<br />
Javaskolaiset pitivät tutustumismatkaa<br />
hyödyllisenä, ja toivoivatkin useammin<br />
pääsevänsä tutustumaan asiakkaisiin.<br />
Oli mukava huomata, että ABB:llä on<br />
halua ottaa vieraita vastaan näin suurella<br />
panostuksella. Perusteellisella<br />
tehdaskierroksella kuultiin palautetta<br />
toimituksista ja perehdyttiin mittaustarkkuuskysymyksiin.<br />
Lisäksi saatiin uusia<br />
näkökulmia mm. visuaaliseen tuotannonohjaukseen<br />
ja työkalujen varastointitapoihin.<br />
On myös tärkeä tavata kasvokkain<br />
niitä ihmisiä, joiden kanssa ratkotaan<br />
ongelmia arjessa yhteisen tuloksen<br />
saavuttamiseksi.<br />
Tämän tyyppiset vierailut, joissa on mahdollista<br />
saada palautetta suoraan tekijältä<br />
tekijälle ja nähdä oman työnsä merkitys<br />
kokonaisuuden kannalta, ovat hyvin<br />
avartavia ja palkitsevia, ja lopulta maksavat<br />
niihin uhratun ajan hyvin nopeasti<br />
takaisin korkojen kera.<br />
Pajahalli sai uuden elämän<br />
Mäntän Pintakäsittelyn uusi maalaamo<br />
Teksti Hannu Soimasuo<br />
Edellisessä Avartaja-lehdessä kerroimme<br />
Mäntän Pintakäsittely Oy:n suuresta<br />
investoinnista rakentaa uusi maalaamo<br />
Javaskon entiseen hitsaushalliin. Kuten<br />
oheisista kuvista käy ilmi, Pajahalli on<br />
käynyt läpi täydellisen muodonmuutoksen<br />
ja vanhan konepajahallin tilalla toimii<br />
tänä päivänä upea maalaamo, jonka<br />
layoutissa on huolella mietitty mahdollisimman<br />
suoraviivainen ja tehokas materiaalivirta.<br />
Lisätietoja osoitteesta<br />
www.mpkoy.fi<br />
Mäntän Pintakäsittely<br />
Oy:n toimitusjohtaja<br />
Ilkka Sainio on syystäkin<br />
ylpeä uudesta<br />
maalaamosta.<br />
Javasko tekee rungot Sandvikin DL431-laitteisiin.<br />
Kuvassa maalaamon esikäsittelyosaston<br />
sinkopuhalluslinja. Taustalla maalauskammiot,<br />
joista maalatut kappaleet virtaavat edelleen<br />
viimeistelyyn jälkikäsittelyosastolle.<br />
Kuva Heikki Vesterinen.<br />
12 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012 13
Teksti Heikki Manninen<br />
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong> mänttäläistä pumpputuotantoa<br />
Insinööri Emil Oesch aloitti<br />
pumpputuotannon vuonna 1922<br />
Pumpunvalmistus sai ratkaisevan alkusysäyksen,<br />
kun G.A.Serlachius aloitti<br />
syksyllä Mäntän Konepajan rakennustyöt.<br />
Konepaja perustettiin sen vuoksi,<br />
että haluttiin keskittää kaikkien yhtymän<br />
korjaustyöt samaan paikkaan. Yhtenäinen<br />
konepajarakennus valmistui 1922:<br />
tammikuussa valimot, kesäkuussa sorvaamo<br />
ja viilaamo sekä heinäkuussa<br />
paja, jolloin varsinainen konepaja toiminta<br />
alkoi Mäntässä.<br />
Insinööri Emil Oesch oli valittu konepajan<br />
johtoon 1921, mitä ennen hän oli<br />
toiminut pumppusuunnittelijana Keski-<br />
Euroopassa; Saksassa, Itävallassa ja<br />
Sveitsissä. Emil Oesch oli erittäin innokas<br />
palokunta-aatteen kannattaja, mikä näkyi<br />
myös G.A.Serlachius Oy:n Mäntän konepajan<br />
pumpputuotannossa varsinkin<br />
toiminnan alkuvuosina. Palopumppujen<br />
ja - ruiskujen kehitystyö oli perusta konepajan<br />
kiihtyvälle pumpputuotannolle,<br />
jota tulevaisuudessa tulivat edustamaan<br />
yhä suurenevassa määrin prosessipumput.<br />
Prosessipumppujen suunnittelu alkoikin<br />
heti vuonna 1922 Emil Oeschin<br />
toimesta. Hän kehitti myös vaahtosammutusjärjestelmää<br />
hyvin pitkälle ja lisäksi<br />
konepajassa tehtiin paloautoja. Hänen<br />
lähdettyään konepajan johdosta vuonna<br />
1936 putosi palokuntatuotteiden osuus<br />
tuotannossa selvästi.<br />
Emil Oeschin kaudella G.A.Serlachius<br />
Oy anoi kauppa- ja teollisuusministeriöltä<br />
lupaa perustaa yleinen ammattikoulu<br />
konepajan ja yhtiön muiden tehtaiden<br />
yhteyteen. Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
hyväksyi G.A.Serlachiuksen Oy:n<br />
anomuksen ja ammattikoulu perustettiin<br />
maaliskuussa 1929. Ensimmäiset oppilaat<br />
valmistuivat joulukuussa vuonna<br />
1931. Ammattikoulun merkitys Mäntän<br />
konepajan pumpputuotannolle oli erittäin<br />
suuri, sillä ammattikoulun käyneiden<br />
työtaito oli huomattavasti parempi kuin<br />
koulutusta vailla olleilla työntekijöillä.<br />
Prosessipumpun asema<br />
vahvistuu diplomi-insinööri<br />
Kosti Alangon aikana<br />
Emil Oeschin lähdön jälkeen konepajan<br />
johtajana oli vain kuukauden amerikkalainen<br />
insinööri. Mutta heti vuoden 1937<br />
alusta tehtävään valittiin lopullisesti<br />
Konepajan rakennukset v. 1963. Vasemmalla vanha<br />
konepaja, keskellä asentamohalli ja oikealla valimo.<br />
diplomi-insinööri Kosti Alanko, joka oli<br />
tunnettu innokkaana valimomiehenä.<br />
Hänen johtokaudellaan oli tunnusomaista<br />
teollisuuspumppujen aseman korostuminen.<br />
Pumppujen kehittämisessä oli<br />
mukana erityisesti suunnittelija insinööri<br />
Allan Wirzenius, joka oli toiminut samoissa<br />
tehtävissä jo Emil Oeschin kauden<br />
loppuvaiheissa.<br />
Kosti Alangon aikana aloitettiin yhteistyö<br />
sveitsiläisen Escher Wyssin valmistuksesta<br />
ja teknisestä yhteistyöstä. Pääasiassa<br />
sopimus käsitti aksiaali- eli potkuripumppujen<br />
valmistusta. Kosti Alangon<br />
aikana toinen maailmansota heikensi<br />
konepajan toimintaa, mutta sotien jälkeen<br />
sotakorvauksien toimitukset nostivat<br />
konepajan tuotantomäärät uusiin<br />
ennätyksiin. Konepajalla tehtiin paljon<br />
ylitöitä, jotta saataisiin luvatut tuotantomäärät<br />
toteutettua.<br />
Valimosta tuli pullonkaula ja erillinen<br />
uusi valimorakennus valmistuikin vuosien<br />
1945 - 1947 aikana. Vuonna 1957<br />
valimolla otettiin käyttöön Kosti Alangon<br />
kehittämä edistyksellinen niin sanottu<br />
happohiekkamenetelmä, jolla<br />
korvattiin vuosikymmeniä vanhat työmenetelmät.<br />
Uusi asentamo halli rakennettiin vuosina<br />
1961 - 1963 nykyaikaisena teräsrunkorakenteena.<br />
Asentamohalli takasi paremmat<br />
työmahdollisuudet, kuljetus- ja<br />
varastointiolosuhteet ja myös mahdollisuudet<br />
työnjaon ja urakoinnin parantamiseen.<br />
Levytyöt pystyttiin myös suorittamaan<br />
pienemmällä työvoimalla. Edellä<br />
mainitut 1950- ja 1960-luvuilla tehdyt<br />
investoinnit olivat erittäin merkittäviä prosessipumppujen<br />
tulevaisuuden kannalta.<br />
Pumppuvientiä kehitettiin<br />
Alangon johtajakauden<br />
loppuvuosina<br />
Pumppuvientiä kehitettiin Kosti Alangon<br />
kauden loppupuolella. Kilpailu oli<br />
kuitenkin ankaraa ja vienti ei aluksi ollut<br />
Pumppumestareita palkittavana. Äärimmäisenä vasemmalla konepajaa<br />
1937 - 1966 johtanut diplomi-insinööri Kosti Alanko.<br />
helppoa, mutta ponnistuksia jatkettiin<br />
1960-luvulla. Solmittiin agentuurisopimus<br />
ruotsalaisen Lorentzen & Wettren<br />
kanssa. Norjassa tehtiin yhteistyötä<br />
Anth. B. Nilsenin kanssa. Länsi-Saksaan<br />
yritettiin avata vientiä, mutta moniportainen<br />
myyntikanava hankaloitti vientiä.<br />
Kosti alanko jäi eläkkeelle vuonna 1966<br />
kolmekymmenvuotisen johtajakauden<br />
jälkeen. Omasta mielestään hän joutui<br />
eläkkeelle.<br />
Harrastustoiminta oli tärkeää<br />
konepajalaisille<br />
Suosituimpia urheilumuotoja olivat<br />
1950- ja 1960-luvuilla jalkapallo, pesäpallo<br />
ja juoksukilpailut; myöhemmin<br />
myös keilailu. Koskelanlammen ympärijuoksun<br />
konepajan joukkue voitti monta<br />
kertaa. Vuonna 1932 Emil Oeschin<br />
toimesta aloitettu hiihtokilpailutoiminta<br />
on jatkunut tähän päivään saakka. Konepajan<br />
musiikkikulttuuria edusti ns.<br />
”Räminä-orkesteri”, joka esiintyi lähinnä<br />
omissa piireissä.<br />
Pumppuvienti edistyy<br />
huomattavasti<br />
Diplomi-insinööri Carl-Johan Lindeberg<br />
tuli konepajan johtoon marraskuussa<br />
vuonna 1966. Hän oli aiemmin toiminut<br />
yhtiön Mäntän voimaosaston käyttöinsinöörinä.<br />
Lindebergin aikana aloitettiin<br />
pakkauskoneiden suunnittelu teollisuuspumppujen<br />
ja kunnossapitotuotteiden<br />
rinnalla. Pumput pysyivät kuitenkin tuotannon<br />
pääosassa.<br />
Lindebergin aikana tehtiin huomattavia<br />
investointeja tuotantoon. Vuonna 1971<br />
rakennettiin uusi konepajahalli. Vuonna<br />
1967 aloitettiin uuden takaa-avattavan<br />
prosessipumpun eli DC-pumpun valmistus.<br />
1970-luvulla kehitettiin moderni<br />
LPN/LPK -lietepumppusarja yhteistyössä<br />
Outokummun kanssa. Pumppuvalmistus<br />
syrjäytti pakkauskoneiden tuotannon,<br />
joka sitten Lindebergin aikakauden<br />
lopulla lopetettiin kokonaan. Vuonna<br />
1979 rakennettiin kehittynein paperimassan<br />
pumppauksen tutkimuskeskus<br />
sellutehtaan yhteyteen. Pumppujen<br />
14 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012<br />
15
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong> mänttäläistä pumpputuotantoa<br />
tuotekehityksessä vaikuttivat tällöin<br />
diplomi-insinööri Raimo Pitkänen ja insinööri<br />
Jorma Elonen. Tällöin aloitetun<br />
uraauurtavan pumppujen kehitystyön<br />
tulokset ovat edelleen tuotannossa.<br />
Vienti edistyi selvästi Lindebergin aikakaudella.<br />
Tärkein vientikohde oli Neuvostoliitto,<br />
mutta lisäksi Ruotsi, Norja,<br />
Itävalta, Länsi-Saksa, Sveitsi ja Englanti<br />
olivat tärkeitä vientimaita. Yhteistyötä<br />
tehtiin sveitsiläisen pumpunvalmistajan<br />
Ochner & Sohnin kanssa. Yhtiöiden<br />
tuotteet täydensivät toisiaan.<br />
Ajanjaksolla tehostettiin myös työmenetelmiä.<br />
Tuotannossa otettiin käyttöön<br />
edistyksellinen solutuotantomenetelmä.<br />
Tuotannon tehokkuutta mitattiin<br />
ryhmäkohtaisesti aikaisemman henkilökohtaisen<br />
mittauksen sijasta.<br />
Massakoeasemalla tehtyjen kokeiden<br />
tulosten pohjalta kehitettiin uusi DEprosessipumppusarja<br />
1980 luvun alussa.<br />
Pumppusarja oli ensimmäinen paperimassoille<br />
tarkoitettu normin mukainen<br />
pumppusarja, joka oli sopiva myös<br />
muun teollisuuden pumpputarpeisiin.<br />
Lisäksi kehitettiin sakeamassapumppu<br />
SM sakeiden massojen pumppaukseen<br />
selluprosesseissa.<br />
Johtajavaihdoksia pumpputehtaan<br />
johdossa<br />
Vuoden 1981 alusta konepaja muuttui<br />
pumpputehtaaksi ja uudeksi johtajaksi<br />
tuli diplomi-insinööri Göran Söderström.<br />
Kilpailu pumppurintamalla koveni<br />
kaiken aikaa. Pahin kilpailija Suomessa<br />
oli Ahlströmin Karhulan pumpputehdas.<br />
Göran Söderström jätti tehtävänsä vuoden<br />
1982 lopussa ja uudeksi johtajaksi<br />
valittiin diplomi-insinööri Timo Salovaara<br />
Tampellan vesiturbiiniliiketoiminnasta.<br />
Neuvostoliiton kauppa kasvoi määrääväksi.<br />
1980-luvulla pumppukauppa<br />
Neuvostoliittoon kasvoi liikevaihdoltaan<br />
suurimmaksi. Myydyt pumput olivat<br />
pääosin lietepumppuja ja prosessipumppuja.<br />
1983 solmittiin lisenssisopimus yhdysvaltalaisen<br />
Buffalo Forgen kanssa. Amerikkalainen<br />
yhtiö alkoi valmistaa DE- ja<br />
U-pumppusarjoja Pohjois-Amerikan<br />
markkinoille.<br />
Suurten muutosten aika<br />
G.A.Serlachius Oy:n pitkä ajanjakso<br />
mänttäläisessä konepajateollisuudessa<br />
päättyi 4.12.1984. Pumpputehdas<br />
myytiin pahimmalle kilpailijalle Ahlström<br />
Osakeyhtiölle. Pumpputehtaan johtajana<br />
oli tällöin lyhyen aikaa diplomi-insinööri<br />
Henrik af Hällström Timo Salovaaran<br />
jätettyä pari kuukautta aikaisemmin johtajan<br />
paikan.<br />
Yrityskaupan myötä pumpputehtaan<br />
uudeksi johtajaksi tuli Karhulasta diplomi-insinööri<br />
Tuomo Rönkkö. Varsin<br />
nopeasti Ahlstöm päätti rakentaa uuden<br />
pumpputehtaan Mänttään Isonniemen<br />
teollisuusalueelle. Osa toimihenkilöistä<br />
kuten tuotekehitys, myynti ja markkinointi<br />
siirtyivät Karhulan tehtaalle. Tuotantoväkeä<br />
vähennettiin huomattavasti.<br />
Uusi tehdas valmistui syksyllä 1986.<br />
Samaan aikaan tehtaan rakentamisen<br />
kanssa kehitettiin uusi AHLSTAR<br />
pumppusarja, josta tuli pumpputehtaan<br />
päätuote. Tehdas oli silloisen mittakaavan<br />
mukaan maailman tehokkain prosessipumpputehdas.<br />
Kun juuri kehitetty<br />
AHLSTAR pumppusarja oli markkinoilla<br />
paras, nousivat myynti ja tuotantomäärät<br />
ennätyslukemiin tehden pumpputehtaasta<br />
erittäin kannattavan.<br />
Konepajan levyosastosta muodostettiin<br />
Javasko Oy, joka rakensi myös uuden<br />
hallin Isonniemen teollisuusalueelle. Yritystä<br />
johti Jaakko Vastamäki yhdessä<br />
Jarmo Korpelan kanssa. Javasko alkoi<br />
toimittaa pumpputehtaalle tarvittavia<br />
teräslevyrakenteisia perustuslevyjä.<br />
Tuomo Rönkkö siirtyi takaisin Karhulaan<br />
uuteen tehtävään. Hänestä tuli Ahlströmin<br />
pumppuliiketoiminnan johtaja.<br />
Mäntän pumpputehtaan johtajana jatkoi<br />
tuotantopäällikkönä pitkään toiminut insinööri<br />
Erkki Liljeblad. Tuotekehitystä<br />
tehtiin aluksi Karhulasta käsin, mutta<br />
vuonna 1991 todettiin, että tuotekehitykseen<br />
saadaan parempi teho, jos<br />
se siirretään takaisin Mänttään. Niinpä<br />
vuoden 1992 alusta prosessipumppujen<br />
tuotekehitysryhmä aloitti diplomiinsinööri<br />
Heikki Mannisen johdolla Mäntässä.<br />
AHLSTAR pumppusarjaan kehitettiin<br />
lisäominaisuuksia ja tarpeellisia<br />
uusia kokoja.<br />
Tuotantoennätys saavutettiin<br />
Pumpputehtaan johtajaksi nimitettiin<br />
diplomi-insinööri Mikko Hirvensalo<br />
vuonna 1991. Hän oli työskennellyt Kar-<br />
hulan valimossa valimoinsinöörinä ja oli<br />
ollut rakentamassa Mäntän pumpputehtaan<br />
sisartehdasta valimon osalta<br />
Easleyn kaupunkiin Etelä-Karoliinaan<br />
USA:han. Pumppujen kysyntä kasvoi ja<br />
pumpputehdas teki ennätystuotannon<br />
vuonna 1996.<br />
Mikko Hirvensalon siirryttyä myyntijohtajan<br />
tehtäviin tehtaan johtajaksi tuli Ilkka<br />
Sinisalo vuonna 1997.<br />
Pumpputehdas siirtyi<br />
Sulzerin omistukseen<br />
Vuonna 2000 Ahlström Osakeyhtiö päätti<br />
myydä pumppuliiketoiminnan sveitsiläiselle<br />
Sulzerille. Samalla Mäntän<br />
Pumpputehdas siirtyi uuden yrityksen<br />
komentoon. Toiminta jatkui kuitenkin<br />
pääosin ennallaan.<br />
Vuonna 2002 Mäntässä aloitettiin AHL-<br />
STAR pumppusarjan kehittäminen edelleen.<br />
Syntyi uusi tuoteversio AHLSTAR<br />
pumppusarjan pienempään päähän uusine<br />
laajentuneine ja parempine ominaisuuksineen<br />
vuosien 2002 – 2005 aikana<br />
ja seuraavien parin vuoden aikana myös<br />
suurempaan päähän. Tämän aikakauden<br />
päätyttyä tuotekehitys päätettiin<br />
keskittää takaisin Karhulaan, mikä oli<br />
suuri menetys mänttäläisille.<br />
Pumpputehdas siirtyi<br />
Javasko Oy:lle<br />
Helmikuun 22. päivä 2010 Sulzer<br />
päätti myydä Mäntän Pumpputehtaan<br />
liiketoiminnan Javasko Oy:lle tehden<br />
samalla strategisen yhteistyösopimuksen<br />
pumpputuotannosta. Javasko Oy<br />
on jatkanut perinteisen mänttäläisen<br />
pumpputuotannon kehittämistä yhä<br />
tehokkaampaan suuntaan. Nyt sisäisessä<br />
kilpailussa on mukana Sulzerin<br />
oma kiinalainen prosessipumpputehdas,<br />
joka aloitti tuotannon vuonna<br />
2008. Pumpputehtaalta siirtyvät loputkin<br />
sulzerilaiset Karhulaan vuonna<br />
2012, jolloin tulee kuluneeksi <strong>90</strong> <strong>vuotta</strong><br />
konepajatoiminnan ja pumpputuotannon<br />
käynnistymisestä Mäntässä.<br />
Heikki Manninen<br />
Puheenjohtaja<br />
Mäntän Pumppumestari ry.<br />
Uusi koneistamo ja toimisto v. 1973.<br />
Suomen suurimman pumppukaupan allekirjoitustilaisuus<br />
hotelli Palacessa 18.6.1975. Sopimus koski Metsä-Botnian<br />
sellutehtaaseen toimitettavia pumppuja.<br />
Istumassa vasemmalta: E. Laurila M-B, T. Ahava M-B, C-J.<br />
Lindeberg GAS ja P. Mäkinen GAS. Seisomassa vasemmalta:<br />
R. Honkonen GAS, T. Poranen M-B ja Th. Hedberg M-B.<br />
Johtaja Göran Söderströmin (neljäs vas.) läksiäiset<br />
17.12.1982. Kolmantena vasemmalta Serlachiuksen<br />
metalliteollisuuden johtaja Henrik af Hällström, joka<br />
toimi pumpputehtaan johtajana loppuvuoden 1984.<br />
Serlachiuksen pumpputehtaan osasto Nordisk<br />
Pappersvecka-messuilla Finlandia-talossa Timo<br />
Salovaaran johdolla v. 1983. Etualalla 1980-luvun<br />
alkupuolella kehitetty DE-pumppu.<br />
16 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012 17
<strong>90</strong> <strong>vuotta</strong> mänttäläistä pumpputuotantoa<br />
Insinööri Erkki Liljeblad<br />
toimi pumpputehtaan<br />
johtajana 1987 – 1991.<br />
Juhlahetki pumpputehtaalla 2.11.1993,<br />
jolloin valmistui 25000:s AHLSTAR TM<br />
–prosessipumppu, jonka tehdasjohtaja<br />
Mikko Hirvensalo luovutti Yhtyneet<br />
Paperitehtaat Oy:n Kaipolan tehtaiden<br />
johtaja Heikki Peltolalle.<br />
Tuomo Rönkkö oli pumpputehtaan johdossa 1985<br />
– 1987, jonka jälkeen hän siirtyi koko Ahlstömin<br />
pumpputeollisuuden johtajaksi. Kuva v. 1987.<br />
Konepajan<br />
Hiihtoja<br />
80 <strong>vuotta</strong><br />
Mäntän Pumppumestarit ry ja Lumometsän Tupa järjestivät<br />
80 <strong>vuotta</strong> jatkuneen Konepajan Hiihto -tapahtuman lauantaina<br />
24.03.2012 kello 10 - 14. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki nykyiset ja entiset<br />
javaskolaiset ja sulzerilaiset työntekijät. Paikkakunnalla toimivat<br />
yritykset Javasko Oy ja Sulzer Pumps Finland Oy ovat suoraan maineikkaan<br />
G.A.Serlachius Oy:n konepajan toiminnan jatkajia.<br />
Tilaisuudella on ollut pitkät perinteet. Ensimmäinen konepajan hiihto<br />
järjestettiin vuonna 1932. G.A.Serlachius Oy:n konepajan ensimmäisenä<br />
johtajana vuonna 1922 aloittanut insinööri Emil Oesch aloitti tähän<br />
päivään jatkuneen hiihtoperinteen. Parina viime vuonna perinne<br />
on jäänyt yritysjärjestelyjen jalkoihin, mutta tänä vuonna paikallisen<br />
konepaja- ja pumppuvalmistuksen täyttäessä yhdeksänkymmentä<br />
<strong>vuotta</strong> halusi Mäntän Pumppumestari ry järjestää tilaisuuden yhdessä<br />
Lumometsän Tuvan kanssa.<br />
Pumput<br />
Soivat<br />
<strong>90</strong>-vuotiaan<br />
mänttäläisen pumppuhistorian<br />
kunniaksi<br />
Mäntän Pumppumestari ry järjesti yhteistyössä Lumometsän<br />
Tuvan kanssa Pumput Soikoon 2012 tapahtuman<br />
<strong>90</strong>-vuotiaan mänttäläisen pumppuhistorian kunniaksi<br />
lauantaina 18.08.2012 kello 12 alkaen. Paikalle oli<br />
kutsuttu seutukunnalla toimivia musisoivia ja laulavia<br />
yhtyeitä ja soittajia talkooperiaatteella esiintymään<br />
Lumometsän Tuvan areenalla. Paikalle saapui mm.<br />
Pumpun Henki, Koski Folk, Iskelmä Ajantaju, JantsikeneFamilyFolkBand,<br />
Markka Duo ja Mestaripelimanni<br />
Matti Alin.<br />
Tilaisuuden kohokohta oli Jaakko Vastamäen pitämä<br />
juhlapuhe, jota kuunneltiin korva tarkkana.<br />
Ahlström Pumput Oy:n Mäntän pumpputehdas v. 1995.<br />
Tapahtumapaikka on vaihtunut vuosien myötä. Tänä vuonna Mäntän<br />
Pumppumestarit ry:n hallitus valitsi paikaksi Lumometsän Tuvan<br />
piha-alueen nuotiopaikkoineen ja ympärillä olevan Metsän Tutkimuslaitoksen<br />
tutkimusmetsän maaston. Tilaisuudessa tavattiin entisiä ja<br />
nykyisiä Javaskon ja Sulzerin työntekijöitä leikkimielisen hiihdon ja<br />
ulkoilun merkeissä. Paistettiin makkaraa, juotiin mehua ja kahviteltiin.<br />
Aikoinaan hiihdot eivät olleet leikkimieliset, vaan kaikkien konepajalaisten<br />
täytyi osallistua osastojen väliseen kisaan. Suksia huollettiin<br />
huolella ja strategioita hiottiin useita päiviä ennen kilpailua. Piti olla<br />
todella hyvä syy, että pääsi välttymään totiselta kilpailulta.<br />
Hiihtopaikalla nähtiin myös insinööri Emil Oesch -hahmo, joka piti hiihtoon<br />
osallistujille puheen 80-vuotiaan hiihtotapahtuman kunniaksi.<br />
Lumometsän Tuvan kahviossa julkistettiin Mäntän<br />
Pumppumestari ry:n Risto Lepistöltä tilaama täysin uusi<br />
taulukokoelma ”Pumppuhistoriaa Kuvina”. Risto Lepistö<br />
oli itse paikalla esittelemässä taulukokoelmaansa. Mäntän<br />
Pumppumestarit ry valitsi pitkään pumpputehtaalla<br />
työskennelleen Risto Lepistön vuoden 2011 pumppukulttuurimestariksi<br />
pumppuaiheisten taulujen tekemisestä.<br />
Paikalle saapui myös Mäntän VPK ry:n vanha paloauto<br />
vuosimallia 1932, joka valmistui paloautoksi<br />
G.A.Serlachius Oy:n konepajalla vuonna 1934. Paloautossa<br />
on konepajan ensimmäisen johtajan insinööri<br />
Emil Oeschin suunnittelemat erittäin tehokkaat pumput.<br />
Paloautoa esitteli paikan päällä Mäntän VPK:n edustajat.<br />
Mäntän Pumppumestari ry<br />
Heikki Manninen<br />
Puheenjohtaja<br />
18 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012<br />
19
Javaskon ensimmäiset<br />
kiinalaiset työntekijät ovat<br />
viihtyneet<br />
Suomessa<br />
Dong Jianchuan takanaan Pekingin<br />
2008 kesäolympialaisten stadion<br />
Linnunpesä.<br />
Teksti Anita Rissanen<br />
Vuonna 2007 kesäkuussa Suomeen<br />
saapuivat kiinalaismiehet Zhao Yeping,<br />
suomalainen lempinimi Timo ja Dong<br />
Jianchuan, suomalaisittain Mikko. Molemmat<br />
miehet ovat kotoisin Pekingin<br />
korkeudelta Shijiazhuangin kaupungista.<br />
Ennen Suomeen lähtöään Timo toimi<br />
opintojensa jälkeen ammattiopettajana<br />
cnc-koneella. Tätä ennen hän ehti<br />
olla töissä sähköalan yrityksessä kaksi<br />
<strong>vuotta</strong>, ja välillä opiskellakin lisää. Mikko<br />
puolestaan oli opinnot päätettyään<br />
opettajana kotimaassaan cnc-sorvilla<br />
ammattikoulussa kahden vuoden ajan.<br />
Mikko ja Timo mainitsivat osallistuneensa<br />
Kiinassa opiskelujensa jälkeen koko<br />
Kiinan kattavaan cnc-koneistaja-kilpailuun.<br />
Kyseiseen kilpailuun heidän omasta<br />
kotikaupungista pääsi mukaan vain<br />
kolme henkilöä. Mikko sijoittui toiseksi<br />
tuossa kisassa.<br />
Töihin Suomeen<br />
Mäntän seudun koulutuskeskuksesta<br />
kävi ihmisiä vierailulla Kiinassa, Pekingissä.<br />
Timo sai tiedon työpaikoista Suomessa<br />
tätä kautta ja välitti tietoa eteenpäin<br />
Mikolle. Ajatuksiaan työpaikasta<br />
Suomessa miehet kertovat seuraavasti:<br />
Mikko: ”Suomeen töihin lähtö kiinnosti,<br />
koska olin kuullut täällä olevan hyvät<br />
työolot, tasa-arvo eri kansalaisuuksien<br />
välillä, eikä syrjintää. Hyvänä asiana<br />
verrattuna Kiinaan näen myös sen, että<br />
täällä on vähemmän ihmisiä. Lisäksi<br />
palkkataso sekä lomaehdot ovat paremmat.<br />
Kiinassa ei esimerkiksi vuorolisiä<br />
makseta lainkaan.”<br />
Timo: ”Halu lähteä tutustumaan ulkomaihin<br />
ja saada lisää elämänkokemusta<br />
saivat minut liikkeelle. Myös parempi<br />
Zhao Yeping perheineen on asettunut<br />
Suomeen, ja he nauttivat Suomen<br />
puhtaasta ilmasta, metsistä ja järvistä.<br />
Dong Jianchuan viihtyy Suomessa. Vaimo<br />
opiskelee Tampereella, joten asuminen<br />
Suomessa tuntuu hyvältä vaihtoehdolta.<br />
palkka ja työolosuhteet sekä tasa-arvo<br />
ikään ja sukupuoleen katsomatta ovat<br />
asioita, jotka ovat Suomessa paremmin.<br />
Suomi on ensimmäinen vieras maa<br />
missä olen käynyt. Odotuksia Suomeen<br />
tullessa oli juuri parempi työsuhde, sopeutuminen<br />
uuteen kulttuuriin sekä kielen<br />
oppiminen. Kolmen kuukauden kielikurssi<br />
heti alkuun antoi hyvät eväät, sillä<br />
ainoa kieli mitä osasin oli kiina. Koen<br />
kielitaidon edelleen haasteena, perusasiat<br />
jo hoituvat, mutta tahto oppia lisää<br />
on kova. Töissäkin on helpompi olla kun<br />
yhteinen kieli sujuu.”<br />
Elämää Suomessa<br />
Javaskolle tultuaan Mikko on työskennellyt<br />
alusta lähtien jyrsintäkoneella,<br />
kolmivuorossa. Hän haluaa kokea kaikkea<br />
uutta eri maista. Suomessa ”uusi<br />
elämä” on tuonut tullessaan mm. pitkän,<br />
pimeän, kylmän ja runsaslumisen<br />
talven. Hän on hyvin tyytyväinen oloonsa<br />
täällä. Javasko on hyvä työpaikka.<br />
Paljon uutta on tullut, mutta tullessaan<br />
Suomeen Mikolla ei vielä ollut perhettä,<br />
joten uuteen lähtö oli helppoa. Kiinassa<br />
hän on käynyt viimeisen neljän vuoden<br />
aikana aina puolen vuoden välein. Vaimo<br />
muutti Kiinasta Suomeen viime jouluna<br />
ja toukokuussa he muuttivat Orivedelle;<br />
on yhtä pitkä matka vaimolla opiskelupaikkaan<br />
Tampereella kuin Mikolla töihin<br />
Mänttään.<br />
Timo aloitti työt Javaskolla Tos 3 -koneella<br />
ja sittemmin on jatkanut koneistustyötä<br />
Union-koneella. Hän on toiminut<br />
myös opettajana myöhemmin Kiinasta<br />
tulleille työntekijöille. Työtilannetta<br />
hän kehuu Javaskolla nyt hyväksi. Vaimo<br />
ja poika muuttivat Suomeen, Mänttään,<br />
2010 tammikuussa. Vaimo käy parhaillaan<br />
kielikursseilla. Töitä on vaikea löytää<br />
ennen kuin suomen kieli sujuu. Poika<br />
on päiväkodissa hoidossa ja siellä puhutaan<br />
suomea, kotona kiinaa. Pitkä ja<br />
pimeä talvi oli yllätys kaikille. Nyt vaimo<br />
odottaa vauvaa ja syntymä osuu joulun<br />
aikaan. Alussa tuli käytyä joka vuosi Kiinassa,<br />
nyt noin kahden vuoden välein,<br />
viimeksi 2010 joulukuussa. Suunnitteilla<br />
on vanhempien vierailu Suomeen.<br />
Tulevaisuuden<br />
suunnitelmia<br />
Mikko haluaisi jatkaa asumista Suomessa<br />
perheensä kanssa. Täällä on hyvä<br />
ilma ja kesällä on kuin olisi kaksi päivää<br />
yhdessä, ei pimeää lainkaan. Kalastus<br />
on hänen harrastuksensa ja siihen on<br />
Suomessa hyvät mahdollisuudet.<br />
Timo sanoo, että tulevaisuudesta on vaikea<br />
sanoa. Tavoitteena on kuitenkin olla<br />
vielä pitkä aika Suomessa. Suomessa<br />
on hyvä elää, ympäristö on hyvä, ilma<br />
puhdas, paljon metsiä, saa kalastaa ja<br />
uida. Ihmisiä on vähän. Lapsille täytyy<br />
kuitenkin antaa mahdollisuus lähteä Kiinaan<br />
kun kasvavat, jotta oppivat kiinan<br />
kulttuurin ja kielen.<br />
Mikko haluaa osoittaa kiitoksensa kaikille<br />
Javaskolaisille luottamuksesta ja siitä,<br />
että on saanut riittävästi opetusta kaikkiin<br />
tarvittaviin asioihin täällä.<br />
Timo kiittelee kaikkia kavereita ja paikkakuntalaisia<br />
tuesta, jota on saanut<br />
työssä ja elämässä yleensä Suomessa.<br />
Kulttuurierot ovat suuret Suomen ja Kiinan<br />
välillä ja Timo sanoikin tässä kohtaa<br />
”suokaa anteeksi”, jos hän tekee jotakin<br />
väärin ja toivoi, että hänelle kerrotaan<br />
suoraan, jos jokin menee väärin. Tulkin<br />
palvelut ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä<br />
näinä vuosina. Kaikki ihmiset ovat olleet<br />
ystävällisiä ja valmiita auttamaan heti,<br />
jos ongelmia tulee.<br />
20 AVARTAJA 1/2012 AVARTAJA 1/2012 21
Tuloksia:<br />
Harrastus vai intohimo<br />
Mänttä-Vilppulan<br />
puulaakiammunta 2012<br />
A-sarja<br />
1. Metsä Tissue 578<br />
-Marko Satokangas 197, Jyrki Leppäaho 195,<br />
Hannu Sahila 186<br />
2. Välikkälän hirviseurue 565<br />
-Pentti Lahtinen 195, Eetu Paananen 186,<br />
Hannu Sahila, Tero Salmi 180<br />
3. Javasko oy 556<br />
-Tero Mäkelä 195, Kalle Seppälä 181, Hannu<br />
Soimasuo 180, Kari Koskinen 163<br />
4. KMV-turvapalvelut oy 526<br />
-Ari Penttilä 199, Jussi Katajamäki 178, Jukka<br />
Liinamaa 149<br />
Henkilökohtainen sarja<br />
1. Ari Penttilä 199<br />
2. Eemeli Järvinen 197 17x10<br />
Marko Satokangas 197 17x10<br />
4. Pentti Lahtinen 195 16x10<br />
5. Tero Mäkelä 195 15x10<br />
Jyrki Leppäaho 195 15x10<br />
7. Simo Salmivirta 193<br />
8. Pertti Lehtinen 1<strong>90</strong><br />
9. Eetu Paananen 186 11x10<br />
10. Hannu Sahila 186 9x10<br />
11. Kalle Seppälä 181<br />
12. Hannu Soimasuo 180<br />
Tero Salmi 180<br />
14. Jussi Katajamäki 178<br />
15. Kari Koskinen 163<br />
16. Jukka Liinamaa 149<br />
Pitkäperjantain kansainväliset<br />
pilkkikilpailut<br />
1. Kalle Seppälä 1755g<br />
isokala voittaja Hauki 1406g<br />
2. Reijo Vainionpää 1133g<br />
3. Pekka Lindfors 1073g<br />
4. Kimmo Vainionpää 885g<br />
5. Matti Nokelainen 702g<br />
6. Sami Vilen 686g<br />
7. Rauno Niemi 515g<br />
8. Pertti Lahtinen 397g<br />
9. Ilkka Jatkola 326g<br />
10. Dong Jianchuan 315g<br />
11. Jorma Laukka 245g<br />
12. Reijo Ketonen 244g<br />
13. Kimmo Kiviniemi 220g<br />
14. Shang Xiaofeng 166g<br />
15. Timo Uuttera 108g<br />
16. Keijo Koskinen 67g<br />
17. Hannu Järvinen 10g<br />
2013 pilkkikisan järj.<br />
Matti Nokelainen, Juha Tarttanen, var.<br />
Kalle Seppälä<br />
Purjelautailu<br />
harrastuksena<br />
Teksti ja kuvat: Kimmo Kiviniemi<br />
Pumpputehtaan koneistaja Janne Mäkinen<br />
harrastaa purjelautailua aina kun<br />
on hyvä tuuli ja sopivasti aikaa. ”Harrastukseen<br />
innostuin 20 <strong>vuotta</strong> sitten eräällä<br />
etelänmatkalla. Näin purjelautailevia<br />
merellä ja sain kokeilla lautaa”, Janne<br />
kuvailee innostumistaan. ”Pian hankin<br />
oman laudan ja aloin harrastaa lautailua<br />
myös täällä kotipaikkakunnalla. Nykyisin<br />
tulee käytyä ehkä 50 kertaa sulan aikana<br />
eri järvillä. Kesäkausi alkaa toukokuussa<br />
ja päättyy sitten kun ei enää tarkene.<br />
Kesällä yksi viikko kuluu Yyterin vesillä.<br />
Parhaat tuulet kotimaassa ajoittuvat kevääseen<br />
ja syksyyn, hyvillä välineillä voi<br />
kausi venyä myöhään syksyyn. Talvella<br />
purjehdin laskettelusuksista tehdyllä<br />
kelkalla.”<br />
Purjelaudan keksi ja patentoi ensimmäiseksi<br />
USA:ssa Hoyle Schweitzer.<br />
Patentista on kyllä paljon riidelty tämän<br />
jälkeen saksalaisten kanssa. Ensimmäinen<br />
lautavalmistaja oli hollantilainen<br />
yritys Ten Cate. Suomessa ensimmäisiä<br />
yleiseen myyntiin tulevia lautoja alkoi<br />
valmistaa Esko Järvinen Oy. Omaan<br />
käyttöön tehtiin myös jonkun verran<br />
lasikuituprototyyppejä. Purjelautailuun<br />
tarvittavia välineitä ovat lauta, purje,<br />
masto, puomi ja mastonjalka. Suomessa<br />
tarpeellinen on myös märkäpuku. Hyvä<br />
puku on tärkein lautailijan turvallisuusväline.<br />
Lautaa ohjataan purjeella. Purjeen<br />
koot vaihtelevat, lautailijan tarpeen<br />
mukaan. Laudan evä estää sivuttaisen<br />
liikkumisen.<br />
tekniikkalaji, purjehtijan osuus on ratkaiseva<br />
jokaisessa kilpailussa. Tärkein<br />
asia mikä pitää ensimmäisenä tietää,<br />
on tuulen suunta. Kaikki riippuu tuulesta<br />
ja tuulen suunnasta. Purjelaudalla<br />
eteneminen perustuu paine-eroihin<br />
ylipaineesta alipaineeseen. Jokaiselle<br />
purjehdussuunnalle on vain yksi purjeen<br />
asento.<br />
Suomessa parhaat tuulet ja puitteet<br />
ovat Yyterissä. Hyviä isoja järviä löytyy<br />
myös tästä läheltä. Pienilläkin järvillä voi<br />
harrastaa, mutta opettelu kannatta tehdä<br />
sellaisessa paikassa, jossa on isohko<br />
järvi ja tasainen tuuli.<br />
Jos on kiinnostusta purjelautailuun,<br />
kannattaa tutkia purjelautaliiton sivustoja.<br />
Sieltä löytää vinkkejä lautailun<br />
aloittamiseen. Kursseja järjestetään Yyterissä.<br />
Käytetyn lautasetin voi löytää jo<br />
parilla sadalla eurolla. Tällä pääsee hyvin<br />
alkuun. Kustannus on siinä, itse suorituspaikasta<br />
ei tarvitse maksaa. Järvillä<br />
ei ole vielä lautalippua, kuten on laskettelukeskuksissa.<br />
Laudat ja purjeet ovat<br />
keventyneet paljon 80-luvun laudoista ja<br />
nykyisin ovat käteviä käsitellä. Lautoihin<br />
on myös tullut leveyttä lisää ja köli on<br />
jäänyt pois.<br />
Erään lautamerkin mainoksessa vuosia<br />
sitten oli tällainen teksti ”Tule hyvälle tuulelle”.<br />
Hieno mainos; kun on hyvä tuuli ja<br />
lauta kulkee on harrastaja itsekin hyvällä<br />
tuulella.<br />
Teksti Jaakko Vastamäki<br />
Yhdeksän <strong>vuotta</strong> sitten laadin Avartaja-lehteen jutun ”Onnellinen<br />
vanhuus”. Olin juuri jättänyt Javaskon toimitusjohtajuuden<br />
ja esitin kirjoituksessani eri vaihtoehtoja siitä, minkälaisen<br />
roolin otan ja mitä jatkossa teen ja harrastan. Jokainen javaskolainen<br />
tietää, etten ole vieläkään täysin irrottautunut Javaskosta.<br />
Olo on kuin entisellä Tanskan prinssillä: ollako vai eikö<br />
olla – Javaskolla. Olen nyt ollut kahdeksan <strong>vuotta</strong> voimallisesti<br />
mukana myös kunnallispolitiikassa ja tästä minulla ei yhdeksän<br />
<strong>vuotta</strong> sitten ollut mitään aavistusta. Tämä minulle uusi<br />
elämänalue on vienyt paljon aikaa harrastuksilta ja siirtänyt<br />
vuosia eteenpäin toteuttaa lapsuuden haavettani ryhtyä taidemaalariksi.<br />
Johannes Grå astuu esiin<br />
Vihdoin kolme <strong>vuotta</strong> sitten aloitin maalaamisen Mäntän Autereopiston<br />
maalausryhmässä.<br />
Taiteilijanimi minulla oli jo mietitty valmiiksi. Elämäni tärkein<br />
nainen ainakin ensimmäiset 20 <strong>vuotta</strong> oli isoäitini, jonka tyttönimi<br />
oli Jenny Grå. Hänen muistonsa kunnioittamiseksi otin<br />
taiteilijanimekseni Johannes Grå. Vieläkään ei maalaamiseen<br />
ole jäänyt aikaa niin paljon kuin olisin halunnut. Toivon, että<br />
lähivuosina pysyn keskittymään tähän entistä enemmän – ja<br />
suurella intohimolla.<br />
Olo on kuin entisellä<br />
Tanskan prinssillä:<br />
ollako vai eikö olla<br />
– Javaskolla<br />
Mäntän ensimmäisillä teollisuusmiehillä oli varallisuutta ostamalla<br />
kerätä mittavat taidekokoelmat. Minulla ei ole tähän<br />
mahdollisuuksia, joten täytyy maalata itse oma kokoelmansa.<br />
Mitä maalaaminen antaa<br />
Maalausprosessi on luovaa toimintaa ja käsityötä, jossa saa<br />
käyttää rajattomasti mielikuvitustaan. Siinä näkee myös nopeasti<br />
kättensä jäljet. Joskus voi saavuttaa ns. Flow-tunteen<br />
kun maalaaminen sujuu joutuisasti - lähes itsestään. Toisinaan<br />
se on täyttä tuskaa. Mikään ei tahdo edetä.<br />
Maalaaminen on myös rentouttavaa. Ulkopuolinen maailma häipyy<br />
taka-alalle ja aika rientää liiankin nopeasti. Luova toiminta<br />
pitää aivot hyvässä kunnossa ja saattaa jopa pidentää ikää.<br />
Toiveita ja tavoitteita<br />
Ensinnäkin toivon, että pystyn kehittämään itselleni oman<br />
tyylin ja tekniikan, josta maalaukseni jatkossa tunnistetaan.<br />
Haluan löytää myös joitakin puhuttelevia aiheita. Maalaustekniikkaa<br />
ja värien käyttöä pitää jatkuvasti kehittää ja yleistä<br />
tietämystäni kuvataiteista lisätä. Tavoitteenani on rakennella<br />
myös muutamia näyttelyitä.<br />
Purjelautailua on väitetty kalliiksi ja vaikeaksi<br />
harrastukseksi, mutta se ei pidä<br />
paikkaansa. Kilpailutasolla lautailu on<br />
Purjelautailijan tuntee tasapainoisesta<br />
kävelystä ja parkkiintuneen käden puristuksesta.<br />
Toivon, että jotkut maalauksistani katsotaan jälkipolville säilyttämisen<br />
arvoisiksi.<br />
22 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 23
JAVASKO OY:N TIEDOTUSLEHTI<br />
Villiviini, Johannes Grå<br />
24
Change language