90 vuotta - Motoman
90 vuotta - Motoman
90 vuotta - Motoman
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tuloksia:<br />
Harrastus vai intohimo<br />
Mänttä-Vilppulan<br />
puulaakiammunta 2012<br />
A-sarja<br />
1. Metsä Tissue 578<br />
-Marko Satokangas 197, Jyrki Leppäaho 195,<br />
Hannu Sahila 186<br />
2. Välikkälän hirviseurue 565<br />
-Pentti Lahtinen 195, Eetu Paananen 186,<br />
Hannu Sahila, Tero Salmi 180<br />
3. Javasko oy 556<br />
-Tero Mäkelä 195, Kalle Seppälä 181, Hannu<br />
Soimasuo 180, Kari Koskinen 163<br />
4. KMV-turvapalvelut oy 526<br />
-Ari Penttilä 199, Jussi Katajamäki 178, Jukka<br />
Liinamaa 149<br />
Henkilökohtainen sarja<br />
1. Ari Penttilä 199<br />
2. Eemeli Järvinen 197 17x10<br />
Marko Satokangas 197 17x10<br />
4. Pentti Lahtinen 195 16x10<br />
5. Tero Mäkelä 195 15x10<br />
Jyrki Leppäaho 195 15x10<br />
7. Simo Salmivirta 193<br />
8. Pertti Lehtinen 1<strong>90</strong><br />
9. Eetu Paananen 186 11x10<br />
10. Hannu Sahila 186 9x10<br />
11. Kalle Seppälä 181<br />
12. Hannu Soimasuo 180<br />
Tero Salmi 180<br />
14. Jussi Katajamäki 178<br />
15. Kari Koskinen 163<br />
16. Jukka Liinamaa 149<br />
Pitkäperjantain kansainväliset<br />
pilkkikilpailut<br />
1. Kalle Seppälä 1755g<br />
isokala voittaja Hauki 1406g<br />
2. Reijo Vainionpää 1133g<br />
3. Pekka Lindfors 1073g<br />
4. Kimmo Vainionpää 885g<br />
5. Matti Nokelainen 702g<br />
6. Sami Vilen 686g<br />
7. Rauno Niemi 515g<br />
8. Pertti Lahtinen 397g<br />
9. Ilkka Jatkola 326g<br />
10. Dong Jianchuan 315g<br />
11. Jorma Laukka 245g<br />
12. Reijo Ketonen 244g<br />
13. Kimmo Kiviniemi 220g<br />
14. Shang Xiaofeng 166g<br />
15. Timo Uuttera 108g<br />
16. Keijo Koskinen 67g<br />
17. Hannu Järvinen 10g<br />
2013 pilkkikisan järj.<br />
Matti Nokelainen, Juha Tarttanen, var.<br />
Kalle Seppälä<br />
Purjelautailu<br />
harrastuksena<br />
Teksti ja kuvat: Kimmo Kiviniemi<br />
Pumpputehtaan koneistaja Janne Mäkinen<br />
harrastaa purjelautailua aina kun<br />
on hyvä tuuli ja sopivasti aikaa. ”Harrastukseen<br />
innostuin 20 <strong>vuotta</strong> sitten eräällä<br />
etelänmatkalla. Näin purjelautailevia<br />
merellä ja sain kokeilla lautaa”, Janne<br />
kuvailee innostumistaan. ”Pian hankin<br />
oman laudan ja aloin harrastaa lautailua<br />
myös täällä kotipaikkakunnalla. Nykyisin<br />
tulee käytyä ehkä 50 kertaa sulan aikana<br />
eri järvillä. Kesäkausi alkaa toukokuussa<br />
ja päättyy sitten kun ei enää tarkene.<br />
Kesällä yksi viikko kuluu Yyterin vesillä.<br />
Parhaat tuulet kotimaassa ajoittuvat kevääseen<br />
ja syksyyn, hyvillä välineillä voi<br />
kausi venyä myöhään syksyyn. Talvella<br />
purjehdin laskettelusuksista tehdyllä<br />
kelkalla.”<br />
Purjelaudan keksi ja patentoi ensimmäiseksi<br />
USA:ssa Hoyle Schweitzer.<br />
Patentista on kyllä paljon riidelty tämän<br />
jälkeen saksalaisten kanssa. Ensimmäinen<br />
lautavalmistaja oli hollantilainen<br />
yritys Ten Cate. Suomessa ensimmäisiä<br />
yleiseen myyntiin tulevia lautoja alkoi<br />
valmistaa Esko Järvinen Oy. Omaan<br />
käyttöön tehtiin myös jonkun verran<br />
lasikuituprototyyppejä. Purjelautailuun<br />
tarvittavia välineitä ovat lauta, purje,<br />
masto, puomi ja mastonjalka. Suomessa<br />
tarpeellinen on myös märkäpuku. Hyvä<br />
puku on tärkein lautailijan turvallisuusväline.<br />
Lautaa ohjataan purjeella. Purjeen<br />
koot vaihtelevat, lautailijan tarpeen<br />
mukaan. Laudan evä estää sivuttaisen<br />
liikkumisen.<br />
tekniikkalaji, purjehtijan osuus on ratkaiseva<br />
jokaisessa kilpailussa. Tärkein<br />
asia mikä pitää ensimmäisenä tietää,<br />
on tuulen suunta. Kaikki riippuu tuulesta<br />
ja tuulen suunnasta. Purjelaudalla<br />
eteneminen perustuu paine-eroihin<br />
ylipaineesta alipaineeseen. Jokaiselle<br />
purjehdussuunnalle on vain yksi purjeen<br />
asento.<br />
Suomessa parhaat tuulet ja puitteet<br />
ovat Yyterissä. Hyviä isoja järviä löytyy<br />
myös tästä läheltä. Pienilläkin järvillä voi<br />
harrastaa, mutta opettelu kannatta tehdä<br />
sellaisessa paikassa, jossa on isohko<br />
järvi ja tasainen tuuli.<br />
Jos on kiinnostusta purjelautailuun,<br />
kannattaa tutkia purjelautaliiton sivustoja.<br />
Sieltä löytää vinkkejä lautailun<br />
aloittamiseen. Kursseja järjestetään Yyterissä.<br />
Käytetyn lautasetin voi löytää jo<br />
parilla sadalla eurolla. Tällä pääsee hyvin<br />
alkuun. Kustannus on siinä, itse suorituspaikasta<br />
ei tarvitse maksaa. Järvillä<br />
ei ole vielä lautalippua, kuten on laskettelukeskuksissa.<br />
Laudat ja purjeet ovat<br />
keventyneet paljon 80-luvun laudoista ja<br />
nykyisin ovat käteviä käsitellä. Lautoihin<br />
on myös tullut leveyttä lisää ja köli on<br />
jäänyt pois.<br />
Erään lautamerkin mainoksessa vuosia<br />
sitten oli tällainen teksti ”Tule hyvälle tuulelle”.<br />
Hieno mainos; kun on hyvä tuuli ja<br />
lauta kulkee on harrastaja itsekin hyvällä<br />
tuulella.<br />
Teksti Jaakko Vastamäki<br />
Yhdeksän <strong>vuotta</strong> sitten laadin Avartaja-lehteen jutun ”Onnellinen<br />
vanhuus”. Olin juuri jättänyt Javaskon toimitusjohtajuuden<br />
ja esitin kirjoituksessani eri vaihtoehtoja siitä, minkälaisen<br />
roolin otan ja mitä jatkossa teen ja harrastan. Jokainen javaskolainen<br />
tietää, etten ole vieläkään täysin irrottautunut Javaskosta.<br />
Olo on kuin entisellä Tanskan prinssillä: ollako vai eikö<br />
olla – Javaskolla. Olen nyt ollut kahdeksan <strong>vuotta</strong> voimallisesti<br />
mukana myös kunnallispolitiikassa ja tästä minulla ei yhdeksän<br />
<strong>vuotta</strong> sitten ollut mitään aavistusta. Tämä minulle uusi<br />
elämänalue on vienyt paljon aikaa harrastuksilta ja siirtänyt<br />
vuosia eteenpäin toteuttaa lapsuuden haavettani ryhtyä taidemaalariksi.<br />
Johannes Grå astuu esiin<br />
Vihdoin kolme <strong>vuotta</strong> sitten aloitin maalaamisen Mäntän Autereopiston<br />
maalausryhmässä.<br />
Taiteilijanimi minulla oli jo mietitty valmiiksi. Elämäni tärkein<br />
nainen ainakin ensimmäiset 20 <strong>vuotta</strong> oli isoäitini, jonka tyttönimi<br />
oli Jenny Grå. Hänen muistonsa kunnioittamiseksi otin<br />
taiteilijanimekseni Johannes Grå. Vieläkään ei maalaamiseen<br />
ole jäänyt aikaa niin paljon kuin olisin halunnut. Toivon, että<br />
lähivuosina pysyn keskittymään tähän entistä enemmän – ja<br />
suurella intohimolla.<br />
Olo on kuin entisellä<br />
Tanskan prinssillä:<br />
ollako vai eikö olla<br />
– Javaskolla<br />
Mäntän ensimmäisillä teollisuusmiehillä oli varallisuutta ostamalla<br />
kerätä mittavat taidekokoelmat. Minulla ei ole tähän<br />
mahdollisuuksia, joten täytyy maalata itse oma kokoelmansa.<br />
Mitä maalaaminen antaa<br />
Maalausprosessi on luovaa toimintaa ja käsityötä, jossa saa<br />
käyttää rajattomasti mielikuvitustaan. Siinä näkee myös nopeasti<br />
kättensä jäljet. Joskus voi saavuttaa ns. Flow-tunteen<br />
kun maalaaminen sujuu joutuisasti - lähes itsestään. Toisinaan<br />
se on täyttä tuskaa. Mikään ei tahdo edetä.<br />
Maalaaminen on myös rentouttavaa. Ulkopuolinen maailma häipyy<br />
taka-alalle ja aika rientää liiankin nopeasti. Luova toiminta<br />
pitää aivot hyvässä kunnossa ja saattaa jopa pidentää ikää.<br />
Toiveita ja tavoitteita<br />
Ensinnäkin toivon, että pystyn kehittämään itselleni oman<br />
tyylin ja tekniikan, josta maalaukseni jatkossa tunnistetaan.<br />
Haluan löytää myös joitakin puhuttelevia aiheita. Maalaustekniikkaa<br />
ja värien käyttöä pitää jatkuvasti kehittää ja yleistä<br />
tietämystäni kuvataiteista lisätä. Tavoitteenani on rakennella<br />
myös muutamia näyttelyitä.<br />
Purjelautailua on väitetty kalliiksi ja vaikeaksi<br />
harrastukseksi, mutta se ei pidä<br />
paikkaansa. Kilpailutasolla lautailu on<br />
Purjelautailijan tuntee tasapainoisesta<br />
kävelystä ja parkkiintuneen käden puristuksesta.<br />
Toivon, että jotkut maalauksistani katsotaan jälkipolville säilyttämisen<br />
arvoisiksi.<br />
22 AVARTAJA 1/2012<br />
AVARTAJA 1/2012 23
Change language