Ahti Ruoppila - Palokka-lehti

More documents

Recommendations

Info

Torstai 7.4.2011 n Palokka-lehti Palokkalainen Heidi Edelmann Masters Body Fitness –kisan viides Teksti ja kuvat: Kari Lehtinen Jyväskylän Paviljongissa pidettiin tämän vuoden BF Masters SM-kilpailu. Palokkalainen Heidi Edelmann kilpaili kisassa viidenneksi. Sija antaa mahdollisuuden osallistua huhtikuussa Helsingissä järjestettävään EMkarsintakilpailuun. Heidi Edelmann on harrastanut body fitnesiä säännöllisesti runsaat kaksi vuotta. Heidi aloitti lajin aktiivisen harrastamisen, kun hänen poika aloitti koulun. Yleisurheilua Heidi on harrastanut koko ikänsä. Siltä pohjalta hän on saavuttanut body fitnesissä, joka on kevyempi versio kehonrakentamisesta, nopeassa ajassa hyviä tuloksia. Heidin valmentaja Jaana Kotkansalo on tyytyväinen valmennettavaansa. – Heidin kannalta on erityisen hyvä puoli se, että hän on ollut aina urheilullinen. Lisäksi Heidin ikä antaa henkistä tasapainoa ja lihaksistolle pitkäjänteisyyttä. Yhteistyömme on sujunut oikein hyvin, korostaa Jaana Kotkansalo. Jaana Kotkansalo tietää hyvin, että mistä puhuu. Hän on itsekin kilpaillut aktiivisesti ja saanut useita voittoja body fitness – kilpailuissa niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän tietää, miten kurinalaista harjoittelua ja ruokavaliota lajin harrastaminen vaatii. – Body fitness on urheilua, jossa on tavoitteena esteettisyys ja urheilullinen kauneus. Tavoitteeseen pääseminen vaatii tiukkaa harjoittelua joka päivä usean tunnin ajan. Lisäksi on syötävä säännöllisesti viisi kertaa päivässä ja elettävä muutenkin terveellisesti. Jokaiseen kilpailuun keskitytään kilpailu kerrallaan, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen seuraavaan kilpailuun, Jaana täsmentää. – Aloitan aamun puurolla. Sitten päivän mittaan syön hitaita hiilihydraatteja. Ruokavalioni sisältää kalaa, kanaa, ruisleipää ja täysjyväriisiä. Lopuksi syön myös illalla puuroa. Proteiinien saanti on hyvin tärkeää, kun treenaan noin 20 – 25 tuntia viikossa, huokaa Heidi Edelmann. Body fitness on fitness-sarja ilman vapaaohjelmaa Body fitnessissä kilpailijalta haetaan esteettisyyttä ja urheilullista kauneutta. Se poikkeaa Me kaikki tiedämme, että eduskuntaan tarvitaan monenlaisia ihmisiä. kehonrakentamisesta siten, että kyseessä on kevyempi lihasten kiinteyttäminen. Tuomarit huomioivat kilpailutilanteessa urheilullista kokonaisvaikutelmaa. Arviointi alkaa fysiikan yleisnäkymästä, jossa otetaan huomioon hiukset ja kasvot. Lisäksi huomioidaan kilpailijan yleisvaikutelmallinen urheilullisuus, fysiikan tasapainoinen ja symmetrinen olemus, ihon kunto ja sävy ja urheilijan kyky tuoda itseään esille itsevarmasti, kauniisti ja tyylikkäästi. Siellä tarvitaan myös ihmistä, joka yhdessä toisten kanssa arvostaa tämän maan vähäosaisimpiakin, joka välittää, kuuntelee ja toimii hyvien asioiden puolesta paikallisesti koko kansan hyvinvointia ajatellen. Ajattele myös sydämellä. Raija Sipinen yrittäjä Lihasryhmissä pitää olla pyöreyttä ja kiinteyttä. Kehon rasvamäärä pitää olla alhainen, mutta ei liian alhainen. Muuten lihaserottuvuus tuo esiin liikaa yksityiskohtia ja lihassäikeitä. Jos kilpailijalla on liian suuret lihakset body fitness - kilpailijaksi, se huomioidaan pisteissä ja sijoitusta lasketaan. Ihon pitää olla pehmeän ja terveen näköinen. Kasvot, hiukset ja meikki huomioidaan urheilijan kokonaisvaikutelmassa. Jyväskylän SM –kilpailua Jaana Kotkansalo (vas.) on Heidi Edelmannin valmentaja, joka on itsekin harrastanut ja ollut body fitness-kilpailija. MIELIPIDE Nuoret on saatava töihin! Piia Soininen, Äänekoski, ehdokas KD Suomessa on yli 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Samanaikaisesti noin 3500 alle 35-vuotiasta nuorta aikuista jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain, määrä on ollut kasvava. Syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on useimmiten mielenterveysongelmat erityisesti masennus. On laskettu, että nuorten työkyvyttömyys maksaa 6,6 miljoonan euron menetystä vuosittain yhteiskunnalle. Näin ei voi jatkua! Nuori tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ja takuun, jolla hänet saataisiin yläkoulun jälkeen siirtymään ammatilliseen Kuva Sulo Pylvänäinen varten Heidi Edelmann harjoitteli kurinalaisesti kolme tuntia joka päivä. Kilpailulavalle nouseminen kruunasi harjoittelun. Kisan jälkeen tunnelma oli hyvä. – Oma elämäntilanteeni on mahdollistanut aktiivisen ja tavoitteellisen harjoittelun. Siitä tahdon kiittää perhettäni. Paviljongissa lavalle noustessani tunsin, että kaikki voitava on tehty tätä kilpailua varten. Minulla on paljon kannustajia ja toimijoita, jotka ovat auttaneet uraani. Haluankin vielä antaa suuret koulutukseen, lukioon tai oppisopimuskoulutukseen ja siitä edelleen työelämään. Työttömyys on riskitekijä monen muun ongelman kasautumiseen nuoren ja nuoren perheen elämässä. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy on kannattavin ja halvin keino kaikista näkökulmista tarkasteltaessa. Tässä keskeisessä roolissa ovat koulu -ja opiskelijaterveydenhuolto,oppilaanohjaus ja oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Myöskään kodin vastuuta nuoren hyvinvoinnista ei tule unohtaa. Perheet tarvitse- Katso oikea vastaus www.palokka-lehti.fi Heidi Edelmann tervehtii iloisena Paviljongin runsasta yleisöä. kiitokset heille ja Palokan kuntokeskukselle sekä Palokan kauneushoitola Callan Sirpa Kotilaiselle, kertoo Heidi. Lähitulevaisuudessa Heidin mielessä siintää mahdollinen oma yritys tai paluu myyntineuvottelijan työhön. Lisäksi Heidillä on edessä Haukkamäkeen lähiaikoina valmistuvan omakotitalon sisustaminen. Ja tietenkin tavoite on pitää itsensä kunnossa, elää terveellisesti ja antaa urheilullista esimerkkiä niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin. vat tukea ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on tärkeää. Puhuttaessa työuran pidentämisestä tulee ennen kaikkea panostaa nuorten työttömyyden laskemiseen ja työkykyisyyden säilyttämiseen. Osa-aikaisen työn tekeminen tulee tehdä kannattavaksi, samoin rekrytointia on saatava joustavammaksi. Säännöllinen työ on paras kuntouttaja ja osallisuuden lisääjä myös työkyvyttömyydestä toipuvalle nuorelle. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta, tulevaisuuden ja tämän päivän työntekijää. Muinaishistoriaakin on mutta missä?
Autokorjaamoala työllistää hyvin tulevaisuudessa Teksti ja kuvat: Kari Lehtinen Autohuolto Prospeed ja opetusautokorjaamo Autosynergia tarjoavat nuorille mahdollisuuden kouluttautua autokorjausalan ammattilaiseksi. Heinämäessä sijaitsevassa autokorjaamossa opiskellaan ja huolletaan autoja. Iso työkalu vääntää autonmoottorin kannen mutteria tarkasti. Jo vähän vanhempaa mallia oleva henkilöauto saa uuden kannen Sami Kassalan käsissä. Vanhemmat autot ovatkin Samille mieluisia. Niitä hän on korjannut yrityksessään yhdessä opetusautokorjaamon oppilaiden kanssa noin puoli vuotta. – Olen korjannut autoja aivan pienestä alkaen. Autohuolto Prospeedin perustin viime marraskuussa. Teen takuuhuollot, mutta erityisesti korjaan vähän vanhempia autoja, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Sami Kassala. Opetusautokorjaamo Autosynergian toiminnanjohtaja TÄHTÄÄJÄ Jouni Jalkanen seuraa oppilaittensa kanssa Samin työskentelyä. Varsinaisia opiskelijoita on tällä hetkellä kaksi. Autokorjaamossa kuitenkin hyörii toistakymmentä eriikäistä miestä erilaisissa korjaustöissä. Osalla puuttuu työkokemusta ja joillakin on jäänyt opinnot kesken. Nyt he haluavat harjoitella ja saattaa keskeneräiset opinnot päätökseen. – Kaikki täällä olevat ovat periaatteessa opiskelijoita. Täällä valmentaudutaan yrittäjyyteen ja myös ylläpidetään jo hankittua ammattitaitoa. Jos autoala kiinnostaa, niin täällä siihen on mahdollisuus kouluttautua, toteaa Jouni Jalkanen. VALO JA AIKA Valoa kohti. Kevätpäivän tasaus on ohitettu. Valo voittaa. Valon valtaa pyritään hyödyntämään elämisen jaksotusta muuntelemalla. Kelloja, tarkemmin viisareita, on siirretty, mutta onko siitä apua? Kello kaikilla, aikaa ei kellään... Entäpä jos otettaisiin mallia renesanssiajan Pariisin observatorion kellosta. Kerrotaan, että tuolloin kello mittasi aikaa, jonka tunnit olivat eripituisia eri vuodenaikoina. Kesällä tunnit päiväisin olivat pitempiä kuin yöllä. Juhannuksen aikoihin päivätunnit olivat 80 minuutin mittaisia ja yötunnit ainoastaan 40 minuuttisia. Vähitellen siitä alettiin sitten lyhentää päivätuntien mittaa ja kasvattaa yötun- Tiivis yhteistyö Autohuolto Prospeed ja opetusautokorjaamoAutosynergia tekevät tiiviisti yhteistyötä keskenään. Lisäksi mukana on Jyväskylän kaupunki, TEtoimisto ja useita oppilaitoksia, kuten esimerkiksi JAIKO. Kaikilla osapuolilla on vankka uskomus, että käsityönä tehtävää autonkorjaamista tarvitaan tulevaisuudessakin. Alalla on Jouni Jalkasen mielestä hyvä työllistymistilanne, joka vain paranee tulevaisuudessa. – Pieniä autokorjaamoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Lisäksi ollaan menossa yhä enemmän merkkihuoltokorjauksiin, hän pohtii. Sami toivottaa entiset ja uudet asiakkaat tervetulleeksi uuteen yritykseensä. Autohuolto Prospeedistä saa huollot, osavaihdot, katsastukset ja – korjaukset ammattitaidolla tehtynä. Hinta ja laatu luva- Sami Kassala tykkää ahkeroida isojen autokorjausten kanssa. Menossa on kannen vaihtotyö. Jouni Jalkanen uskoo, että autoala työllistää tulevaisuudessa hyvin. taan pitää kohdallaan. Autohuolto Prospeed osoitteessa Antinniityntie 11. tien kestoa. Joulunseutuna yötunnit olivat pisimmillään 80 minuuttia ja päivätunnit 40 minuuttisia. Siitä taas sitten vähitellen alettiin liukua kesää kohti lyhentämällä yötuntien kestoa ja pidentämällä päivätunteja. Tämä kaikki toteutettiin mekaanisilla kelloilla. Se oli teknisesti hankalaa ja muuttuvista tunnin pituuksista olikin luovuttava. Entäpä nyt. Digitaaliaikakaudella ei olisi enää teknisiä ongelmia. Kellot voitaisiin rakentaa muuttuvien tunninpituuksien vaatimusten mukaan. Eikö kannattaisi muuttaa järjestelmää? Talvella saisi nukkua pitempiä yöunia ja kesäisin valoisana aikana voisi valvoa pitempään. Ja kelloja ei tarvitsisi siirrellä. Olisiko järkeä? Torstai 7.4.2011 n Palokka-lehti KEVÄT TULEE! Kuun vaihteessa muuttui säätila kovista yöpakkasista loskakeleihin ja samalla otettiin aika harppaus talvesta kevääseen. Muuta ei tarvita kuin kunnon lauha lounainen ilmavirtaus, joka tuo Suomeen lämmintä ilmaa ja sateita. Lumikasat pienenevät vauhdilla, ja ainakin sivuteillä saadaan kohta kärsiä kelirikosta. Edellisessä kirjoituksessani kerroin äänettömästä keväästä. Tänä vuonna ovat kuitenkin yön linnut eli pöllöt olleet hiljaisen vuoden jälkeen paljon äänessä. Edellinen vuosihan oli pöllöjen pesintöjen osalta yksi vaikeimmista, koska myyräkanta oli romahtanut koko Keski-Suomessa. Pöllöille ei riittänyt syötävää ja siitä syystä monien lajien kanta romahti aika alas. Kuolleisuus pöllön poikasilla on muutenkin suuri, mutta nyt kuoli varmasti paljon aikuisiakin. Niitähän sitten nähtiin kaupunkien puutarhoissa ja pihoissa, joissa myyriä ja hiiriä vielä oli. Helmipöllöistä ja varpuspöllöistä naarat ja nuoret yksilöt lähtevät usein vaellukselle ravinnon perään etelärannikolle, mutta aikuiset linnut ovat paikkalintuja ja sinnittelevät reviireillään. Viirupöllö ja lehtopöllö viettävät talvikautta asutusten liepeillä, jossa ravintoa on enemmän. Suopöllö ja sarvipöllö muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Nyt on kuitenkin tilanne aivan toinen, sillä Keski-Suomen alueella on maaliskuun lopulla puputusta ja huhuilua reviireillä ollut reilusti: helmareita 250, viiruja 70 ja huuhkajia 21, jotka kaikki melko varmasti ovat jo pesinnän aloittaneetkin. Varpuspöllöjä on ollut vähemmän, mutta ne aloittavatkin pesinnän hieman myöhemmin. Viikko sitten käväisimme kuvassa olevan viirun pöntöllä, ja siellä oli jo kaksi munaa. Tämä vanha naaras on Jokihaarassa asustanut samassa pöntössä useita vuosia. Kevät tuo tullessaan tietysti myös muuttolinnut. BirdLife Suomen Tiira-sivuilta voi seurata lintujen muuttoa, ja kirjautumisen jälkeen voit tallettaa sinne omatkin havaintosi. Tällä hetkellä Tourujoen suussa odottaa vesien aukeamista noin 700 harmaalokkia ja muutama kala- ja naurulokki. Rastaita tulee koko ajan ja viikonloppuna oli omalla ruokinnalla jo ensimmäinen mustarastas. Myös muuttavia merikotkia, hiirihaukkoja ja piekanoja on jo havaittu. Mielenkiintoinen on myös lintukaimani Jukka-satelliittisääksen matka Kamerunista Suomeen. Jukan matkaa on seurattu kahdella syys- ja yhdellä kevätmuutolla, ja nyt on siis menossa toinen kotimaan lento. Talvea Jukka on viettänyt Kamerunissa Lagdo- järven rannalla. Kevätmuutto alkoi 26.3., ja kuun vaihteessa Jukka oli edennyt jo Saharan autiomaan yli Algeriaan. Ehkäpä se ylittää Välimeren Gibraltarissa, koska Libyassa on lentokieltoalue. Viime keväänä se tosin lensi Libyasta Sisilian ja Italian yli Keski-Eurooppaan, joten pian nähdään minkä reitin se valitsee. Jukan lentoa voi seurata sivuilta www.luomus.fi. Pieni episodikin liittyy Jukkaan, sillä se on perinyt Pete-sääksen lähettimen. Pete menehtyi muuttomatkallaan Marokossa huhtikuussa vuonna 2008, mutta sen jäänteet ja lähetin löytyi. Luontoliiton kevätseuranta on myös alkanut. Mukava on tallettaa havaintoja vaikkapa päiväkirjaan, mutta ainakin kannattaa kulkea silmät ja korvat auki luonnossa. Ja viimeistään nyt kaivaa esiin ne pölyttyneet kiikarit ja lintukirja komerosta ja opetella tunnistamaan lintuja! Jukka Mattila luontoon@jukantokka.fi
Page 1 and 2: Maksaja Kauko Tuupainen Torstai 7.4
Page 3: Torstai 7.4.2011 n Palokka-lehti Pa
Page 7 and 8: P A L V E L U H A K E M I S T O Tul

Ahti Ruoppila - Palokka-lehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?