Vero-opas apurahansaajalle - Luonnontieteiden akateemisten liitto

Ulkomaiset apurahat
Ulkomaiselta maksajalta saadun apurahan verotusvaltio ratkaistaan
pääsääntöisesti Suomen ja ulkomaisen maksajan kotivaltion
välisen verosopimuksen perusteella. Verosopimuksissa
ei yleensä ole suoraan määräyksiä apurahan verottamisesta.
Apurahan verotus ratkaistaan siten sopimuksissa olevan erikseen
mainitsematonta tuloa koskevan artiklan (”Muu tulo”)
perusteella. Tällöin tavallisimmin yksinomaan apurahan saajan
asuinvaltio, eli tässä tilanteessa Suomi, verottaa. Eräiden verosopimusten
mukaan erikseen mainitsematon tulo voidaan kuitenkin
verottaa myös tulon lähdevaltiossa. Kysymykseen tulevien
sopimusten mukaan mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan
yleensä hyvitysmenetelmällä.
Ulkomaiselta maksajalta saadun
apurahan verotus tulee selvittää
aina tapauksittain riippuen
siitä, mistä maasta apuraha saajalleen
maksetaan.
Jos verosopimuksen mukaan
apuraha voidaan verottaa Suomessa,
apurahan veronalaisuus Suomen
verotuksessa ratkaistaan aiemmin
selostettujen periaatteiden mukaan.
Ulkomailta saadut apurahat ovat
siis rinnasteisia muulta kuin julkisyhteisöltä
saatuihin apurahoihin
eli ovat veronalaisia siltä osin, kuin
niiden yhteenlaskettu määrä niihin
koh distuvien tulonhankkimiskulujen
vähentämisen jälkeen yhdessä verovapaiden
apurahojen kanssa ylittää
valtion taiteilija-apurahan vuotuisen
määrän.
Apurahat ovat sen vuoden tuloa,
jona se on tosiasiallisesti nostettavissa.
Apuraha apurahansaajan
verotuksessa
Apurahansaajan on noudatettava ilmoitusvelvollisuutta koskevia
säädöksiä, joista tarkempia tietoja saa verottajalta. Apurahan
saajan on ilmoitettava apuraha ja siitä mahdollisesti tehtävät
vähennykset omassa verotuksessaan.
Apurahan saajan tulee tarvittaessa
esittää selvitystä apurahan
verovapaudesta. Apurahan
myöntämistä koskeva päätös tai
ilmoitus, josta ilmenevät apurahan
myöntämiseen mahdollisesti liittyvät
ehdot, ovat tällöin keskeistä selvitysaineistoa.
Apurahan antajan on puolestaan
ilmoitettava veroviranomaisille
kaikki vähintään 1 000 euron suuruiset
apurahat. Mikäli apurahan saaja
haluaa verovapaan määrän ylittävältä
osalta verotuksessa vähennettäväksi
tulon hankkimisesta aiheutuvia
menoja (esim. matkoja, kirjallisuutta,
työhuonekuluja tai laitehankintoja),
hän toimittaa niistä veroviranomaisille
tarvittavan selvityksen.
Apurahat ovat sen vuoden tuloa, jona
se on tosiasiallisesti nostettavissa eikä
esimerkiksi sen myöhemmän vuoden
tuloa, jona se on nostettu. Tulon jaksottamista
koskevan yleissäännön mukaan
tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi,
jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen
tilille tai muutoin saatu vallintaan.
Jos apuraha on myönnetty useaksi
vuodeksi, mutta se on nostettavissa kuukausittain,
ovat kunkin kalenterivuoden
aikana nostettavissa olleet apurahaerät
sen vuoden tuloa. Menot voidaan taas
vähentää sinä vuonna, jona ne ovat
syntyneet ja ne on suoritettu.
Jos apuraha on myönnetty niin,
ettei siihen kohdistuneita menoja voi
vähentää nostamisvuonna, voitaneen
myöhempinä vuosina syntyneet
menot ottaa huomioon siten, että
apurahasta vähennetään kustannusvarauksia
selvityksen perusteella (ks.
esim. KHO 1980/183). Jos esimerkiksi
tutkija on joulukuussa saanut suuren
stipendin tammikuussa aloitettavaa
tutkimusmatkaa varten, ja määräraha
koostuu suurelta osin lentolippujen
hankkimiseen tarvittavasta määrästä,
voitaneen nämä seuraavana vuonna
syntyneet menot ottaa huomioon kustannusvarauksena.
Tärkeää on näin se,
että verovelvollinen oma-aloitteisesti
esittää asiassa niin perusteellisen
selvityksen kuin siinä tilanteessa on
mahdollista. Apurahan saaja on myös
vastuussa normaaleista työnantajavelvoitteista,
jos hän käyttää apurahaa
aputyövoiman palkkaamiseen.
14 15
APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012