22.01.2015 Views

Vero-opas apurahansaajalle - Luonnontieteiden akateemisten liitto

Vero-opas apurahansaajalle - Luonnontieteiden akateemisten liitto

Vero-opas apurahansaajalle - Luonnontieteiden akateemisten liitto

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Vero</strong>-<strong>opas</strong><br />

apurahansaajille<br />

LAL 2012


Johdanto<br />

Käyttötarkoitus ja maksaja<br />

ratkaisevat verotuksen<br />

2 3<br />

Apurahan veronalaisuuden<br />

selvittäminen<br />

Tutkimusryhmä<br />

Ulkomaiset apurahat<br />

Apuraha apurahansaajan<br />

verotuksessa<br />

Johdanto<br />

Tässä oppaassa käsitellään apurahansaajan verotukseen liittyviä<br />

kysymyksiä, erityisesti tutkijoina toimivien apurahansaajien<br />

kannalta. Tarkoituksena on selvittää, milloin apuraha on verovapaata<br />

tai rajoitetusti veronalaista ja mitä menoja apurahoista<br />

voidaan vähentää. Haluamme myös selventää rajanvetoa<br />

palkkatulon ja apurahan välillä ja selvittää, miten verotetaan<br />

ulkomailta saatua apurahaa.<br />

Oppaassa ei käsitellä esimerkiksi<br />

palkintoihin liittyviä verotuskysymyksiä,<br />

taiteilijoina<br />

toimivien apurahansaajien verotusta<br />

eikä apurahansaajien sosiaaliturvaa<br />

koskevia kysymyksiä. Tarkempia<br />

ohjeita apurahojen veronalaisuudesta<br />

sekä apurahansaajan ilmoitusvelvollisuudesta<br />

antaa oman paikkakunnan<br />

verotoimisto.<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


Tieteen harjoittaminen on<br />

erotettava toisen lukuun<br />

tehdystä työstä.<br />

Käyttötarkoitus ja maksaja<br />

ratkaisevat verotuksen<br />

Tuloverotusta koskevat keskeiset säännökset ovat tuloverolaissa<br />

(tuloverolaki 30.12.1992/1535, TVL). Tuloverolaissa säädetään<br />

muun muassa tulon veronalaisuudesta, henkilökohtaisten tulojen<br />

verottamisesta ja verotusta toimitettaessa tehtävistä vähennyksistä.<br />

Apurahojen veronalaisuudesta, verottamisesta ja niistä<br />

tehtävistä vähennyksistä säädetään tuloverolain 82 §:ssä.<br />

Opintoja, tieteellistä tutkimusta<br />

tai taiteellista toimintaa varten<br />

saatu stipendi tai muu apuraha<br />

on TVL 82 §:n mukaan lähtökohtaisesti<br />

verovapaa. Jos siis apuraha saadaan<br />

jotain muuta kuin opintoja, tieteellistä<br />

tutkimusta tai taiteellista toimintaa<br />

varten, se on aina veronalaista tuloa.<br />

Lisäksi apurahan myöntäjästä<br />

riippuu, onko tieteellistä tutkimusta<br />

varten saatu apuraha kokonaan tai<br />

vain osittain verovapaa. Jos myöntäjänä<br />

on valtio, kunta, muu kotimainen<br />

julkisyhteisö tai Pohjoismaiden<br />

neuvosto, saatu määrä on kokonaisuudessaan<br />

verovapaata tuloa. Jos<br />

taas apurahan on antanut muu kuin<br />

kotimainen julkisyhteisö, se ei ole<br />

rajoituksetta verovapaa.<br />

On siis selvitettävä, onko apuraha<br />

saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta<br />

varten. Jos on, on selvitettävä,<br />

onko apurahan maksaja valtio, kunta<br />

tai muu kotimainen julkisyhteisö<br />

taikka Pohjoismaiden neuvosto, jolloin<br />

apuraha on koko määrältään verovapaata.<br />

Mikäli apurahan maksaja ei ole<br />

mikään näistä, on apuraha veronalaista<br />

siltä osin kuin sen sekä yllä<br />

mainituilta tahoilta saatujen stipendien,<br />

muiden apurahojen, opintorahojen<br />

ja palkintojen yhteenlaskettu<br />

määrä menojen vähentämisen jälkeen<br />

verovuonna ylittää valtion taiteilijaapurahan<br />

vuotuisen määrän.<br />

Tärkeää on tehdä rajanvetoa tieteen<br />

harjoittamisen ja toisen lukuun tehdyn<br />

työn välille. Mikäli apurahan maksaja<br />

on esimerkiksi työnantaja, katsotaan<br />

apuraha yleensä korvaukseksi tehdystä<br />

työstä, ja apuraha on kokonaan<br />

veronalaista palkkatuloa.<br />

Kuten edellä on mainittu, ennen<br />

veronalaisen määrän laskemista<br />

apurahoista voidaan vähentää tulon<br />

hankkimisesta ja säilyttämisestä<br />

johtuneita menoja, ja vasta tämän<br />

jälkeen lasketaan, kuinka suuri osa<br />

apurahoista on veronalaista, eli<br />

ylittääkö apurahojen yhteenlaskettu<br />

määrä vuosittain vahvistettavan<br />

valtion taiteilija-apurahan määrän.<br />

4 5<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


Apurahan veronalaisuuden<br />

selvittäminen<br />

3.1 Tieteellinen tutkimus<br />

6 Apuraha on verovapaa silloin, kun se on saatu opintoja tai<br />

tieteellistä tutkimusta varten. Sen tulee olla myös maksajan<br />

kannalta vastikkeeton suoritus, eikä sen myöntämisestä<br />

saa aiheutua maksajalle taloudellista tai muutakaan<br />

hyötyä. Laissa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä sitä,<br />

mitä tarkoitetaan stipendillä tai muulla apurahalla.<br />

7<br />

Stipendiä käsiteltiin palkkana tapauksessa, jossa<br />

säätiö hyväksyi tutkimussuunnitelman ja sai lisäksi<br />

käyttöönsä tutkimuksen tulokset (KHO 1976 T 4136).<br />

Keskeinen kysymys on se, mitä<br />

verotuksessa pidetään tieteellisenä<br />

tutkimuksena. Tieteellinen<br />

tutkimus on tieteellistä tutkimusta<br />

alasta riippumatta. Ratkaisevana voitaneen<br />

pitää lähinnä sitä, onko tutkimus<br />

tarkoitettu tieteelliseksi ja onko siinä<br />

käytetty kyseisen alan tieteellisiä<br />

menetelmiä.<br />

Apurahan verokäsittelyssä on<br />

myös mahdollista pyytää etukäteen<br />

kirjallista ennakkotietoa. Joskus voi<br />

olla helpompi todeta, milloin kysymys<br />

ei ole tieteellisestä tutkimuksesta.<br />

Käytännössä esimerkiksi yleistajuisten<br />

kirjojen tekemistä varten saadut<br />

stipendit eivät ole verovapaita.<br />

Opintojen käsite ymmärretään<br />

verotuksessa laajaksi, joten se sisältää<br />

tieteelliset ja taiteelliset opinnot,<br />

korkeakouluopinnot, ammattikouluopinnot<br />

sekä myös eräät kurssimuotoiset<br />

opinnot.<br />

Muuhun tarkoitukseen kuin tieteellistä<br />

tutkimusta, opintoja tai taiteellista<br />

toimintaa varten saadut apurahat<br />

ja stipendit ovat myöntäjästään riippumatta<br />

aina veronalaista ansiotuloa.<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


3.2 Julkisyhteisön myöntämä apuraha 3.3 Muulta kuin julkisyhteisöltä saadut apurahat<br />

Mikäli tieteellisen tutkimuksen edellytys täyttyy, on<br />

apuraha rajoituksetta verovapaa silloin, kun se on<br />

saatu valtiolta, kunnalta, muulta julkisyhteisöltä tai<br />

Pohjoismaiden neuvostolta.<br />

<strong>Vero</strong>hallinnon Henkilöverotuksen käsikirjan 2012 mukaan<br />

julkisyhteisöksi katsotaan muun muassa<br />

• Suomen valtio<br />

• kunnat<br />

• kuntayhtymät<br />

• Suomen Pankki<br />

• Kansaneläkelaitos<br />

• valtion tieteelliset toimikunnat, joista käytetään yhteisnimitystä<br />

Suomen Akatemia sekä<br />

• sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimiva työsuojelurahasto<br />

• läänien taidetoimikunnat<br />

• taiteen keskustoimikunta<br />

• evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta<br />

Yllä mainituilta tahoilta opintoja tai tieteellistä tutkimusta varten<br />

saatu stipendi on verovapaata ilman ylärajaa.<br />

Julkisyhteisöjä eivät <strong>Vero</strong>hallinnon mukaan<br />

verotuksessa ole esimerkiksi<br />

• uudesta yliopistolaista (558/2009) johtuen suomalaiset yliopistot ja<br />

korkeakoulut<br />

• ulkomainen valtio tai julkisyhteisö<br />

• valtion ja kunnan omistama yhteisö, esim. osakeyhtiö<br />

• yksityistaloudelliset yhdistykset ja säätiöt<br />

• rekisteröidyt yhdistykset ja poliittiset puolueet<br />

• Suomen Kulttuurirahasto<br />

Muulta kuin julkisyhteisöltä ja Pohjoismaiden neuvostolta opintoja<br />

tai tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten<br />

saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä tunnustuspalkinnot<br />

ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä<br />

ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, opintorahojen<br />

ja muiden apurahojen sekä palkintojen yhteenlaskettu<br />

määrä niistä vähennettävien menojen jälkeen verovuonna ylittää<br />

valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän.<br />

8 9<br />

Jos siis julkisyhteisön myöntämän<br />

apurahan nettomäärä on pienempi<br />

kuin vuotuisen taiteilija-apurahan<br />

määrä, on muun kuin julkisyhteisön<br />

myöntämästä apurahasta veronalaista<br />

se osa, jolla apurahojen yhteismäärä<br />

ylittää taiteilija-apurahan. Vuonna<br />

2012 taitelija-apurahan verovapaa<br />

määrä on 19.444,88 euroa (sosiaaliturvan<br />

sisältämä määrä), ja opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö vahvistaa sen<br />

vuosittain.<br />

3.3.1 Palkka vai apuraha<br />

Apurahojen veronalaisuutta ratkaistaessa<br />

on tärkeää erottaa tieteen<br />

harjoittaminen toisen lukuun tehdystä<br />

työstä. Apurahan käsitettä ei ole<br />

tarkemmin määritelty laissa, minkä<br />

vuoksi oikeuskäytännössä on jouduttu<br />

yksittäistapauksissa ratkaisemaan,<br />

onko kysymyksessä ollut vastikkeeton<br />

apuraha vai korvaus tehdystä työstä.<br />

Apurahan verovapaus perustuu siihen,<br />

että se on vastikkeeton suoritus.<br />

Tavallisimmin apurahan myöntää<br />

julkisyhteisö, säätiö tai muu yleishyödyllinen<br />

yhteisö. Jos apurahan<br />

myöntää saajan työnantaja, suoritus<br />

on yleensä korvausta tehdystä työstä.<br />

Tästä syystä se katsotaan verotuksessa<br />

palkaksi, vaikka se maksettaisiin apurahan<br />

nimellä.<br />

Apurahan antaja ei siis voi vaatia<br />

apurahan saajalta itseään hyödyttävää<br />

työsuoritusta. Apurahaa voidaan siitä<br />

huolimatta pitää vastikkeettomana<br />

silloinkin, kun saaja on esittänyt apurahahakemuksessaan<br />

työsuunnitelman,<br />

jonka toteutumista tukemaan apuraha<br />

annetaan. Vaikka apuraha liittyisi<br />

jollakin tavalla siihen toimialaan, jota<br />

lähellä sen myöntänyt taho on, se<br />

voidaan katsoa verovapaaksi. Jos taas<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


Apuraha oli annettu selvästi kaupallisen tuotteen,<br />

oppikoulun oppikirjan, laatimista varten, joten<br />

sitä oli käsiteltävä ennakkopalkkiona (tapauksessa<br />

KHO 1952 II 489).<br />

apurahalla tuettava tutkimustyö tuo<br />

antajalle kaupallista hyötyä, rahasummaa<br />

ei enää pidettäne verovapaana<br />

apurahana vaan palkkana.<br />

Apuraha oli annettu selvästi kaupallisen<br />

tuotteen, oppikoulun oppikirjan,<br />

laatimista varten, joten sitä oli käsiteltävä<br />

ennakkopalkkiona (tapauksessa<br />

KHO 1952 II 489). Stipendiä käsiteltiin<br />

palkkana tapauksessa, jossa säätiö<br />

hyväksyi tutkimussuunnitelman ja sai<br />

lisäksi käyttöönsä tutkimuksen tulokset<br />

(KHO 1976 T 4136).<br />

Apurahan verovapautta arvioitaessa<br />

kiinnitetään huomiota paitsi apurahan<br />

tarkoitukseen myös sen antajaan.<br />

Useimmiten apurahoja antavat yleishyödylliset<br />

yhteisöt. Liiketaloudellisin<br />

periaattein toimivat yritykset eivät<br />

yleensä anna apurahoja, koska niiden<br />

panostuksilla pyritään tavallisesti<br />

vastikkeen saamiseen.<br />

Apuraha on todennäköisesti veroton,<br />

jos<br />

1) apuraha on ollut yleisesti<br />

haettavissa<br />

2) apurahan myöntäjän ja saajan<br />

välillä ei ole työsuhdetta<br />

3) apuraha ei ole vastiketta<br />

tehdystä työstä<br />

4) apurahan myöntäminen<br />

edellyttää hakemusta<br />

5) apurahan myöntämiseen ei ole<br />

liitetty tiettyjä erityisiä ehtoja ja<br />

6) apurahan myöntäjä on<br />

yleishyödyllinen yhteisö<br />

Tutkimustyöhön liittyen voidaan<br />

erikseen mainita, että <strong>Vero</strong>hallinnon<br />

kannan mukaan assistentin, dosentin<br />

ja amanuenssin toimista sekä tutkijaprofessorin,<br />

vanhemman ja nuoremman<br />

tutkijan ja tutkimusassistentin<br />

toimesta saadut tulot ovat veronalaista<br />

palkkaa. Suomen Akatemian<br />

tutkimusviroista (akatemiatutkijat ja<br />

akatemiaprofessorit) saatu korvaus on<br />

myös palkkaa. Kaikki edellä mainitut<br />

tutkijat voivat kuitenkin saada tutkimustyötään<br />

varten myös verovapaita<br />

apurahoja.<br />

Suomen Akatemian myöntämät<br />

ns. varttuneiden tieteenharjoittajien<br />

apurahat ovat kuitenkin verovapaita.<br />

Myös niin sanonut dosenttistipendit<br />

ovat verovapaita.<br />

Apurahatutkijoiden<br />

eläke- ja<br />

työtapaturmavakuutuksia<br />

hoitaa Maatalousyrittäjien<br />

eläkelaitos<br />

Mela.<br />

10 11<br />

3.4 Apurahasta tehtävät vähennykset<br />

Muulta kuin julkisyhteisöltä<br />

saadun apurahan<br />

veronalaista määrää laskettaessa<br />

vähennetään ensin<br />

apurahoihin kohdistuvat<br />

vähennykset. <strong>Vero</strong>tuksen<br />

kohteeksi jää tällöin vain se<br />

säädetyn rajamäärän ylittävä<br />

osa apurahasta, joka<br />

jää verovelvollisen normaaliin<br />

yleiseen kulutukseen.<br />

Apurahat voidaan karkeasti jakaa<br />

työskentely- tai elatusapurahoihin<br />

ja kohdeapurahoihin.<br />

Edellisten apurahojen tarkoituksena<br />

on turvata tutkijan elatus. Tällaisesta<br />

apurahasta ei oikeuskäytännön<br />

mukaan vähennetä tieteellisestä toiminnasta<br />

aiheutuneita menoja, vaan<br />

ne vähennetään hänen muista tuloistaan<br />

(esim. palkkatuloista), jos hänellä<br />

on sellaisia. Muussa tapauksessa<br />

vahvistetaan tappio. Jos elatusapurahan<br />

lisäksi on saatu apuraha tutkimustyön<br />

kustannusten kattamiseen,<br />

tutkimusmenot vähennetään tietenkin<br />

ensisijaisesti tästä apurahasta.<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


Kohdeapuraha puolestaan myönnetään<br />

tiettyä työtä tai tutkimusta<br />

varten. Tällöin tämän työn kustannukset<br />

vähennetään ensisijaisesti<br />

kohdeapurahasta. Jos jokin apuraha<br />

on annettu nimenomaan tiettyjen<br />

menojen, kuten tutkimusmatkan kustannusten<br />

peittämiseksi, nämä menot<br />

on ensisijaisesti vähennettävä tästä<br />

apurahasta. Muussa tapauksessa, eli<br />

siltä osin kuin apuraha on saatu ilman<br />

tarkempaa käyttömääritettä, menot<br />

jaetaan suhteellisesti kohdistumaan<br />

verovapaisiin ja (osaksi) veronalaisiin<br />

stipendeihin. Jos tutkijalla on monta<br />

tieteellistä hanketta vireillä, yhteen<br />

näistä myönnetty kohdeapuraha<br />

kattaa vain tähän hankkeeseen liittyvät<br />

menot.<br />

Apurahoihin kohdistuvia kuluja<br />

voivat olla esimerkiksi<br />

• kirjat ja muut opintomateriaalit<br />

• apuhenkilöstön palkat<br />

• opintomatkat<br />

• puhtaaksikirjoituskulut<br />

• painatuskulut<br />

• ja muut vastaavat kustannukset<br />

12 13<br />

KHO 2010:4<br />

A:lla, joka oli syntynyt vuonna 1935, oli<br />

vuonna 2002 eläketuloa 44 573 euroa ja<br />

vuonna 2003 45 343 euroa. Lisäksi A:lla<br />

oli vähäisiä muita ansiotuloja. K:n säätiö<br />

oli myöntänyt A:lle väitöskirjatutkimusta<br />

varten tutkija-apurahan 13 000<br />

euroa ja tutkimuskuluihin 2 000 euroa.<br />

Apurahasta 10 000 euroa maksettiin<br />

kahdessa erässä vuonna 2002 ja apurahan<br />

kolmas erä 5 000 euroa maksettiin<br />

vuonna 2003, kun väitöskirjan painatuslupa<br />

oli saatu.<br />

A vaati vähennettäväksi ansiotuloistaan<br />

vuodelta 2002 tutkimuskulut<br />

siltä osin kuin 2 000 euron tutkimuskulukorvaus<br />

ei niitä kattanut eli 6 945<br />

euroa ja vuodelta 2003 5 000 euroa.<br />

<strong>Vero</strong>tuksessa määrät oli jätetty vähentämättä<br />

ensisijassa sillä perusteella,<br />

että ne oli katsottava tulleen katetuiksi<br />

apurahalla.<br />

Korkein hallinto-oikeus katsoi siitä<br />

huolimatta, että A oli saanut eläketuloa,<br />

säätiön myöntämän apurahan olleen<br />

13 000 euron osalta tarkoitettu niin<br />

sanotuksi työskentelyapurahaksi, eikä<br />

A:n tutkimusmenoja voitu siten katsoa<br />

tältä osin suoritetun saadulla apurahalla.<br />

A:lla oli näin ollen oikeus vähentää<br />

tieteellisestä työstä aiheutuneet vähennyskelpoiset<br />

menot tuloistaan. Kun<br />

väitöskirjaan johtanutta työtä voitiin<br />

pitää tuloverolain 31 §:n 1 momentin 4<br />

kohdassa tarkoitettuna tieteellisenä<br />

työnä, menojen vähentämisen esteenä<br />

ei ollut se seikka, että A:n ansiotulot<br />

olivat verovuosina muodostuneet lähes<br />

yksinomaan eläketulosta.<br />

Tutkimusryhmä<br />

Kun apuraha on myönnetty työryhmälle, joudutaan verotuksessa<br />

myös selvittämään, miten se jakaantuu apurahan saajien kesken.<br />

Tietoja voidaan tältä osin pyytää apurahan myöntäjältä ja saajilta,<br />

erityisesti työryhmän johtajalta. Jos työryhmällä on ollut yhteisiä<br />

tutkimusmenoja, nämä voidaan vähentää apurahasta ennen sen<br />

jakamista saajien kesken. Tämän jälkeen kukin jäsen voi vähentää<br />

omat menonsa omasta apurahan osuudesta.<br />

Jos apurahan saanut tutkimusryhmä<br />

palkkaa itselleen apulaisia,<br />

määrä on yleensä katsottava<br />

palkaksi, vaikka sen rahoittamiseen<br />

käytettäisiin tutkimusryhmän saamaa<br />

apurahaa.<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


Ulkomaiset apurahat<br />

Ulkomaiselta maksajalta saadun apurahan verotusvaltio ratkaistaan<br />

pääsääntöisesti Suomen ja ulkomaisen maksajan kotivaltion<br />

välisen verosopimuksen perusteella. <strong>Vero</strong>sopimuksissa<br />

ei yleensä ole suoraan määräyksiä apurahan verottamisesta.<br />

Apurahan verotus ratkaistaan siten sopimuksissa olevan erikseen<br />

mainitsematonta tuloa koskevan artiklan (”Muu tulo”)<br />

perusteella. Tällöin tavallisimmin yksinomaan apurahan saajan<br />

asuinvaltio, eli tässä tilanteessa Suomi, verottaa. Eräiden verosopimusten<br />

mukaan erikseen mainitsematon tulo voidaan kuitenkin<br />

verottaa myös tulon lähdevaltiossa. Kysymykseen tulevien<br />

sopimusten mukaan mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan<br />

yleensä hyvitysmenetelmällä.<br />

Ulkomaiselta maksajalta saadun<br />

apurahan verotus tulee selvittää<br />

aina tapauksittain riippuen<br />

siitä, mistä maasta apuraha saajalleen<br />

maksetaan.<br />

Jos verosopimuksen mukaan<br />

apuraha voidaan verottaa Suomessa,<br />

apurahan veronalaisuus Suomen<br />

verotuksessa ratkaistaan aiemmin<br />

selostettujen periaatteiden mukaan.<br />

Ulkomailta saadut apurahat ovat<br />

siis rinnasteisia muulta kuin julkisyhteisöltä<br />

saatuihin apurahoihin<br />

eli ovat veronalaisia siltä osin, kuin<br />

niiden yhteenlaskettu määrä niihin<br />

koh distuvien tulonhankkimiskulujen<br />

vähentämisen jälkeen yhdessä verovapaiden<br />

apurahojen kanssa ylittää<br />

valtion taiteilija-apurahan vuotuisen<br />

määrän.<br />

Apurahat ovat sen vuoden tuloa,<br />

jona se on tosiasiallisesti nostettavissa.<br />

Apuraha apurahansaajan<br />

verotuksessa<br />

Apurahansaajan on noudatettava ilmoitusvelvollisuutta koskevia<br />

säädöksiä, joista tarkempia tietoja saa verottajalta. Apurahan<br />

saajan on ilmoitettava apuraha ja siitä mahdollisesti tehtävät<br />

vähennykset omassa verotuksessaan.<br />

Apurahan saajan tulee tarvittaessa<br />

esittää selvitystä apurahan<br />

verovapaudesta. Apurahan<br />

myöntämistä koskeva päätös tai<br />

ilmoitus, josta ilmenevät apurahan<br />

myöntämiseen mahdollisesti liittyvät<br />

ehdot, ovat tällöin keskeistä selvitysaineistoa.<br />

Apurahan antajan on puolestaan<br />

ilmoitettava veroviranomaisille<br />

kaikki vähintään 1 000 euron suuruiset<br />

apurahat. Mikäli apurahan saaja<br />

haluaa verovapaan määrän ylittävältä<br />

osalta verotuksessa vähennettäväksi<br />

tulon hankkimisesta aiheutuvia<br />

menoja (esim. matkoja, kirjallisuutta,<br />

työhuonekuluja tai laitehankintoja),<br />

hän toimittaa niistä veroviranomaisille<br />

tarvittavan selvityksen.<br />

Apurahat ovat sen vuoden tuloa, jona<br />

se on tosiasiallisesti nostettavissa eikä<br />

esimerkiksi sen myöhemmän vuoden<br />

tuloa, jona se on nostettu. Tulon jaksottamista<br />

koskevan yleissäännön mukaan<br />

tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi,<br />

jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen<br />

tilille tai muutoin saatu vallintaan.<br />

Jos apuraha on myönnetty useaksi<br />

vuodeksi, mutta se on nostettavissa kuukausittain,<br />

ovat kunkin kalenterivuoden<br />

aikana nostettavissa olleet apurahaerät<br />

sen vuoden tuloa. Menot voidaan taas<br />

vähentää sinä vuonna, jona ne ovat<br />

syntyneet ja ne on suoritettu.<br />

Jos apuraha on myönnetty niin,<br />

ettei siihen kohdistuneita menoja voi<br />

vähentää nostamisvuonna, voitaneen<br />

myöhempinä vuosina syntyneet<br />

menot ottaa huomioon siten, että<br />

apurahasta vähennetään kustannusvarauksia<br />

selvityksen perusteella (ks.<br />

esim. KHO 1980/183). Jos esimerkiksi<br />

tutkija on joulukuussa saanut suuren<br />

stipendin tammikuussa aloitettavaa<br />

tutkimusmatkaa varten, ja määräraha<br />

koostuu suurelta osin lentolippujen<br />

hankkimiseen tarvittavasta määrästä,<br />

voitaneen nämä seuraavana vuonna<br />

syntyneet menot ottaa huomioon kustannusvarauksena.<br />

Tärkeää on näin se,<br />

että verovelvollinen oma-aloitteisesti<br />

esittää asiassa niin perusteellisen<br />

selvityksen kuin siinä tilanteessa on<br />

mahdollista. Apurahan saaja on myös<br />

vastuussa normaaleista työnantajavelvoitteista,<br />

jos hän käyttää apurahaa<br />

aputyövoiman palkkaamiseen.<br />

14 15<br />

APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012 APURAHANSAAJIEN verotus | LAL 2012


lal@luonnontieteilijat.fi<br />

(09) 2511 1660<br />

luonnontieteilijat.fi<br />

<strong>Luonnontieteiden</strong> Akateemisten Liitto – Akademiska Naturvetarförbundet LAL ry<br />

Pohjoinen Makasiinikatu 6 A, 00130 Helsinki

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!