Suomen Olympiayhdistys r.y. - Urheilumuseo

1972 

Suomen Olympiayhdistys r.y.

, 

l 

K E R TOM U S 

TOI MlN T A V U 0 DEL T A 

. ~ 

). 9 7 2 

Suomen Olympiayhdisty~ 

r.y.

.~. 

1 

II 

111 

IV 

V 

VI 

VII 

VIII 

S 1 S Ä L L Y S LUE T TEL 0 

YLE ISKATSAUS . . . . . · . . . . 

J ÄSENISTÖ , TOIMIELIMET JA HALLINTO . 

Jäsenistö . . . . . . . . . 

, 

Kunniaj äsenet 

Valtuuskunta. 

Puheenjohtajisto. 

. . . . . 

Hallitus ..... . 

Työvaliokunta · . . . . . . 

Varainhoito 'ja tilintarkastus 

Kok.oukset . ... 

Komitean virkailijat ja s ihteeristö 

TOIMIKUNNAT . . . . . . . . . 

. . . . 

1) Olympia-Talous t oimikunta . . . . 

9 

2 ) Sääntötoimikunta 

· . 12 

~) Kansainvälisten asiain toimikunta ..... 13 

4) Valmennustoimikunta . • . . 13 

Kfu~SAINVÄ LI NEN YHTEISTYÖ . . . . . . •. .. 16 

Kansainvälinen Olympiakomitea 

Kansainväliset kokoukset . . . 

· . 16 

· 17 

a) Kansallisten olympiakomiteoiden kokoukset 

Mlinchenissä . . . . . . . . . . · 17 

, b) Pohjoismaiden olympiakomiteoiden ja KOK:n 

pohjoismaisten jäsenten kokoukset . 18 

OLYMPIAKISAT .-. . . . . . . . •. . ...... 20 

Sapporon talviolympiakisat . 

Mlin,chenin olympiakisat . 

TALOUS • . . . . . . . 

• . 20 

26 

36 

TIEDOTUSTOIMINTA . . . . 

KUNNIANOSOITUKSET 

· . 38 

• 40 

Komitean pöytäviiri · . . . . . . . . . . . · 40 

1 

3 

3 

4 

4 

7 

7 

7 

8 

8 

"8 

9 

.' 

Liitteet 

1. Suomen Olympiayhdistys r.y:n tilinpäätös 31.12.1972 

2. Tilintarkast~ j ain lausunto edellisestä 

3. Su'omen Olympia-Talous toimikunnan ti 1 inpää tös 31.12 . 1972 

4. Yhdistyksen tilintarkastajain lausunto edellisestä 

5. Numerotilintarkastajan tarkastuskertomus edellisistä

1 YLE 1 S K A T S A U S 

I 

~ 

Päättyneen olympiadin alkaessa asetettiin t avoitteeksi saavuttaa 

Sapporossa ja MOnchenissä v~hint ää n yhtti hyvä tulos kuin Grenob1essa 

ja Meksikossa . Tuloksena vuonna 1968 oli 2 kultaa ; 4 hopeaa ja 3 

pronssia eli yhteensä 9 mitalia . Nyt oli tuloksena 3 k ult~ a, 5 hopeaa 

ja 5 pronssia eli yhteensä 13 mitalia. Nousu oli no in 50 %. Meksikossa 

olimme 25. sij~lla 100:sta osanottaj amaasta, MUnchenissä lS. sijalla 

12S:sta maasta . Kaiken kaikkiaan pääsimme nyt selvästi parempaan 

tulokseen kuin nelj ä vuotta sitten. Toisaalta on todettava, että 

menestykseIJUJie perustuu edelleen suhteellisen harvoihin urheilumuotoihin. 

Kisoihin osallistunecsta 18:sta urheilumuodosta vain 7 toi 

mitaleja. 

Yleisurhei'lu oli tällä kert'aa selvästi paras lajimme; hiihto miesten 

heikosta menestyksestä huolimatta oli selvä kakkonen. Ampumahiihto, 

nykyaikainen 5-ottelu ja jousiammunta yllättivät myönteisimmin. 

Liioittelematta voidaan todeta, että olympiakomiteamme on ollut 

aktiivisempi kuluneen olympiadin aikana kuin koskaan aikaisemmin . 

Ensimmäistä kertaa on palv~luks essamme ollut päätoimi nen valmennuspäällikkö 

ja hänen johtamanaan on komitea koordinoinut ja tehostanut 

olympiavalmennusta huomattavasti. Roolijako komitean ja sen jäsenliittojen 

välillä on ollut selvä: Liitot ovat vastuullisten olymp ia 

~ai~entajiens a avulla vastanneet itse urheilijoiden valmentamisesta 

ja Olympiakomitea on tukenut tätä työtä s ekä taloudellisesti että 

, . 

jakamalla modernia tietoa valmentajille. Kuluneen olympiadin aikana 

on komitea markkamääräisesti lisännyt tukeaan liitoille urheilijoiden 

valmentamiseksi ja såmalla tuntuvasti tiukentanut kontrolliaan liittojen 

olympiavalmennuksen suhteen. 

Kansainvälinen yhteistoiminta on myös huomattavasti lisääntynyt kuluneen 

olympiadin aikana ja yhteistyö Kansainvälisen Olympiakomitean ja 

kansallisten )lympiakomiteoiden välillä tuntuu entistä välttämättömämmäl 

tä . Olympiavuonna osallistuil1'Jne kansallisten olympiak'omi teoiden 

sisäiseen s ekä KOK:n j a kansallisten komiteoiden yhteiseen kokoukseen 

MUnchenissä . Pohjoismaiden olympiakomiteoiden tiivis ja rakentava 

yhteistyö on j atkunut perinteell isissä muodoissaan . 

Taloudellisesti pystyttiin olympiavuoden toiminta viemään läpi korot 

etun valtionavustuksen sekä olympiakeräyksen ilahduttavan hyvän

.~ 

2 

loppukirin ansiosta. Kertlys osoittikin j~lleen 

kerran, että olympiakisat 

ovat iähellä Suomen kansan ·sydäntä . 

Vuoden 1972 olympiasa.avutukset ovat osoittaneet, ' ettti Suomessakin 

kyetään vielä tekemijän mitalimiehiä ja -naisia. Kysymys oti vain 

siiVt, haluammeko j atkossakin näitä olympiavoittajia. Jos haluamme , 

meidän on oltava valmiit entisestään tehostamaan totaalista valmentautumista 

ja viimeistään nyt on asetettava riittävän korkeat 

tavoitteet vuoden 1976 olympiakisoihin. 

.'

II JÄS ENIST Ö, TOI MIELI~ET 

JA HAL LI NT O 

3 

J ä sen i s t ö 

'Yhdistyksen j~senistössä ei t oimintavuoden aikana ole tapahtunut 

muutoksia. Jäsenliittojen lukumtinrä oli siis t oimintavuoden p~ät- 

. 

tycssä ennallaan eli 31 ja ne ovat seuraavat: 

Finlands Svenska Centralidrottsf6rbund 

SU0men Valtakunnan Urheiluliitto 

Työv ~en Urheiluliitto 

Työväen Urheiluseuroj en Keskusliitto 

Suomen Ampujainliitto 

Suomen Ampumahiihtoliitto 

Suomen Hiihtoliitto 

Suomen .JDusiampuj a in Liitto 

Suome n Judoliitto 

Suomen JääkickkGliitto 

Suomen Kanoottiliitto 

Suomen Koripalloliitto 

Suomen Käsipalloliitto 

Suomen Kävelyurheiluliitto 

Suomen Lentoy>alloliitt0 

Suomen Luisteluliitto 

Suomen 1vfaahcckeyl i i t to 

Suomen Hiekkailuliitto 

Suomen Nykyaikainen 5-ottelun 

Suomen Nyrkkeilylii tt0 . 

Suomen Painiliitto 

-Suomen Painnnnostoliitto 

Suomen Palloliitto 

Suom

.~ 

4 

Kun n i a j 

ti sen e t 

Suomen Olympiayhdistyksen kunniaj äsenet ovat: 

varatuomari J.N. Rangell 

sosiaalineuvos Akseli Kaskela 

VaI t u u s kun t a 

Yhdistyksen sääntöjen 9 §:n edellyttämän valtuvskunnan kokoonpano 

varamiehineen oli toimintavuoden p~ ättyessä s euraava : 

Kansainv ~ liscn Olympiakomitean 

suomalaiset 

jäsenet : 

Jäsenliittojen nimeäminä 

edustajina: 

Suomen mnpujainliitto: 

varalla :" 

Suomen Ampumahiihtoliitto: 

varalla: 

Suomen Hiihtoliitto: 

varalla: 

Suomen J0usiampujain Liitto : 

varalla: 

Suomen Judoliitto: 

varalla: 

Suomen JiUikiekkoliitto: 

varalla : 

Suomen Kanoottiliitto: 

var alla: 

Suomen Kor i palloliitto : 

varallrl: 

kaupunginjohtaj~ 

Erik von Frenckell 

vuorineuvos Paavo Honkajuuri 

kenraali K~O . 

Leinonen 

diplomi-insinööri Tatu Kivinen 

diplomi-insinö6ri Maunu Wirtanen 

everstiluutn. Ilkka Kiianlinna 

pääjohtaja Mika Tiivola 

everstiluutn. Heikki Virtanen 

toimitusjohtaj a Hannu Koskivuori 

toimitusjohtaja Rolf Hohenthal 

piiriasiamies Matti TaIsi 

pankinjohtaja Pekka Kuvaja 

onistonjohtaja Tauno Juurtola 

lehtori Antero Kekkenen 

komisario Kauko Nikk~nen 

markkinointipäälI. Eeti Nieminen 

kcnraaliluutn. Veikko K o ~pinen 

rakennusmest~ri Esko Immonen 

hallitusneuvos Torsten Mur§n 

luottop~älli kk ö 

Cingiz Sa~iulla 

t oimitusj ohta j a Harry Lindbl ad 

osastopäfillikkö Eino Nuutinen 

merkonomi P ntti Pehn 

teknikko Teuvo Myyryläinen 

insinööri Erkki J. Woivalin 

voimistelunopettaja Juhani ~iettincn 

varatuomnri Portti Paloheimo 

toimitusjohtajCl Ville Dilleml1th

5 

" 

! 

-1. 

Suomen Käsipalloliitto: 

varalla: 

Suomen Kävelyurheiluliitto: 

varalla : 

Suomen Lentapalloliitto: 

. 

varalla: 

Suomen Luisteluliitto: 

varalla : 

Suomen Maahockeyliitto; 

v.aralla: 

Suomen Miekkailuliitto: 

varalla: 

Suomen Nykyaikainen S-ottelun 

Liitto : 

varalla: 

Suomen Nyrkkeilyliitta: 

varalla: 

Suomen Painiliitto: 

varalla: 

Suomen Painonnostoliitto: 

varalla: 

Suomen Palloliitto: 

varalla : 

Suomen Purjehtij aliitto: 

ya!alla: 

Suomen Pyöräilyliitto: 

varalla : 

myyntipäällikkö Lars-Erik Ahlgren 

t oimitt a j a Nils-Göran Nall€n 

~amr ee ri Jalmari Pöllänen ; 

toimistonhoitaja Eero Aarnio 

v ar atuomari Seppo Hieta 

diplomi-insinööri Rune Nylander 

diplomikauppia s Aarno Pajunen 

l ehtori Mauno Löfroo s 

myyntipäällikkö ~, lartti Santala 

kans a koulunopetta j~ Jukka Lampiniva 

pääkonsuli Cyril W. Reincke 

toiminnanj ohtaja Markku~Voutilainen 

komentajakapt. evp . Erkki Kerttula 

majuri evp. Torvald Appelroth 

. pääjohtaja Seppo Konttinen 

eversti Olavi Liukkonen 

johtaja Valle Resko 

l.iikk .oo'hh ~a .rj oi ttaj a Lauri Westerberg 

.." .. -:- .. .. 

vara$topäällikkö Kalevi Sampila 

käämijä Martti Lehtevä 

toimitusjohtaj a Esko Kossila 

johtaja Kåuko ' Penttilä 

ekonomi Ol avi Kurikka 

työnjohtaja Elmer Härmä 

insinööri Raimo Heino 

merkonomi Lassi Toivola 

varatuomari Pekka Ka~e 

insinööri Eino Mäkinen 

johtaja Reino JHrvenranta 

my~ntipäällikkö Veikko Kinha 

lakitieteen li5. Osmo P. Karttunen 

eversti evp . Erkki Poroila 

t alousjohtaj a Turkka Laine 

l akitieteen tri J.O. Söderhjelm 

~oiminn a njohtaj a K.G. Källström 

varatuomari Kallio Kotkas 

ajomestari Sul o Lahtinen 

kauppias Arvo Naunum~ki 

.ekonomi Christian Oesch 

et 23. 1. 197 2 )

-" 

Suomen Ratsastajainliitto : 

varalla: 

Suomen Soutuliitto: 

varalla: 

Suomen Taitoluisteluliitto: 

varalla: 

Suomen Uimaliitto: 

varalla: 

Suomen Urheiluliitto: 

varalla: 

Suomen Voimisteluliitto: 

varalla: 

Valtuuskunnan erikoisjä~~net: 

< 

Valtuuskunnan varsinaisten jHsenten lukum~ärä 

53. 

6 

ratsumestari Vilhelm Noschis 

professori Ilmari Melander 

toimitus j oht aja Erkki Nor amaa 

kommodori Olavi Haikala 

pankinjohtaja Erkki Harmola 

rouva Jane Erkko 

insinööri Ilmari Simula 

insinööri Birger Kivelä 

ekonomi Pekka Lairola 

johtaja Taisto Kasvio 

varatuomari Pentti Koskinen 

opettaja Seppo \arnio 

toimitusjohtja Jukka Uunila 

johtaja Jukka Lehtinen 

kenttäpäällikkö Orvo Anttila 

järjestelymestari Arvi Laakso 

apul.~os.päällikkö Tuomo Metsäranta 

lehtori Raimo Lunila 

I 

liikunnartohjaaja Aulis Potinkara 

tarkastaja Mauno Mäkinen 

metsäteknikko Oiva Halmetoja 

irtsinööri Veikko Marttinen 

tohtori Birger Stenman 

lehtori Esa Seeste 

lehtori Tuomo Jalantie 

johtaja Jouko Tikkanen 

varatuomari Yrjö Luukko 

johtaja -Olavi Linnanlahti 

, • :' • .. t • 

ministeri Paavo Aiti0 

. ' F~of~ssori Kaarlo Hartiala 

• -. ~. .,;.... i. ~ 

~~i~itus~ohtaja Erkki Kivelä 

diplomi-insinööri Lennart ~ivi 

pääsihteeri Aaro Laine 

johtaja Pekka Martin 

ministeri Olavi J. Mattila 

oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman 

sosiaalineuvos Unto Siivoncn 

sosiaalineuvos Väinö Soininen 

oli toimintav~onna 

-'

7 

Puh e e n j 0 h taJ 1 s t 0 

Yhdistyksen valtuuskunnan ja sen a s ett aman hallituksen puheenjohtajana 

on toiminut toimitusjoh~ a ja Jukka U u n ' i l a sektl 

varapuheenjohtajina toimitusjohtaja flannu K 0 s .k i v u 0 r 1 

ja varatuomari,Pekka K a r e. 

H alI i t u s 

,Hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden aikana seuraava: 

.t. 

puheenjohtaja : 

varapuheenjohtajat: 

jäsenet: 

toimitusjoht~ja 

Jukka Uunila 

toimitusjohtaja Hannu Koskivu0ri 

varatuomari Pekka Kare 

~ 

kaupunginjohtaja Erik vQn Frenckell 

vuorineuvos Paavo Honkajuuri 

professori Kaarlo Hartiala 

lakitieteen lis . Osmo P . Karttunen 

diplomi - insinööri Lennart Kivi 

toimitusjohtaja Esko Kossila 

varatuomari Kallio Kotkas 

kenra~li 

K. O. Leinonen 

toimitusjohtaja Harry Lindblad 

johtaja Pekka Martin 

oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman 

dipl0mikauppias Aarno Pajunen 

johtaja Valle Resko 

sosiaalineuvos Unto Siivonen 

sosiaalineuvos Väinö Soininen 

hammaslääkäri Birger Stenman 

lakitieteen tri J.O. Söderhjelm 

.' 

Työ vaI i 0 

kun t a 

Hallituksen junksevia asioita on käsitellyt työvaliokunta, ,johon 

toimintavuoden aikana ovat kuuluneet : 

hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila 

varapuheenjohtajat Hannu Koskivuori ja 

Pekka Kare 

, 

kansainvälisen t oimikunnan puheenjohtaja K8arlo Hartiala 

ta10usto imikunnan puheenj ohtaja Aa rno Pajunen 

hallituksen j ä s ene t Untc Siivonen j a 

V~inö 

Soininen

8 

V a r a i n h 0 1 t 0 j a t i 1 i n t a r kas t u s 

Olympiayhdi~tyksen tilit j~ kirjanpito ovat olleet hoidcttavina 

Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorin notariaattiosastolla . 

Olympiayhdistyksen tilintarkastajin~ 

ovat valtuuskunnan vuosikokouksessaan 

24.4.1972 valitsemat henkilöt : 

komisario Hannes Ojala ja 

kauppat.maist., KHT Olle V. Salmi. 

' Varamiehiksi on valittu 

ekonomi Ilmari Aro ja 

sihteeri Leo Huttunen. 

Numerotilintarkastajana on toiminut 

ekonomi, KHT KClja Aaltonen. 

.' 

K 0 k 0 u k s e t 

Yhdistyksen valtuuskunta kokoontui vuosikokoukseen 24.4.1972 ja 

ylimääräisiin k~kouksiin 28.9.1972 sekä 11~12.1972. 

Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kolmetoista kertaa, 

nimittäin .5.l., l5J, 16.1., 20.3., 24 .4.,1.6., 3.7., 27.7., 14.8 ., 

20.8., 6.9., 28.9. ja 11.12. 

Hallituksen asettam~ työvaliokunta kokoontui vastaavana aikana 

kahdeksan kertaa, nimittäin 5.1., 25.2., 20.3., 7.4., 25.4., 15.5., 

10.8. ja 29.11. 

K 0 m i t e a n v i r kai 1 i j a t j a s i h tee r i s t ö 

Olympiakomitean pääslhteerinä on toiminut edelleen varatuomari 

Carl-Olaf· H 0 m € n. 

01ympia-Talbustoimikunnan toimiston hoidosta on vastannut t oimistopäällikkö 

Valle R e s k 0 , jonka apuna ovat toimintavu0den aikana 

olleet kamreeri Jalmari P ö 1 1 ä n e n sekä rouva Seija 

KoI e h m a i n e n. 

Valmennuspäällikön tointa on edelleen hoitanut voimistelunopettaja 

Kalevi Tuo m i n e n. 

Komitean t oimistonhoitajana on toiminut fil.maist. Riitta-Liisa 

A r n i . 

.

.~ 

111 TOI MlK U N N A T 

9 

Hallitus on 4-vuotiskaudeks i 1~69-l972 asett anut nelj ä eri toimi 

kuntaa, joiden työskentelystä mainitaan seuraavassa. 

1) 0 1 Y m pia - TaI 0 u s toi m i kun t a 

r 

Taloustoimikunnan kokoonpano on ollut seuraav a : 

puheenjohtaja: 

diplomikauppias Aarno Pajunen 

varapuheenjohtaja: 

kauppaneuvos Vilj o Luukka 

jäsenet: 

toimitusjohta ja Einari Ylinen 

ma inospäti llikkö Pekka K0tkavuori 

sihteeri: 

johtaja VRlle Resko 

Taloustoimikunta Pltl toimint::lvuoden aikana neljä kokousta ja 

kymmeniä puhelinneuvotteluja. Toimi ston työ oli erittäin monipuolista 

ja kiireistä, j a sen t ähden jouduttiin k äy tt~mfifin myös 

tilap ~ istä aputyövoi maa . Haikeat kiitokset kohdistuvatkin erikoisesti 

joukosta dramaattisesti pois siirtyneelie Kullervo R e i n i 

kai s elI e, joka innokkaasti toimi komitean hyväksi. Hänen 

lisäkseen nvat toimikuntaa auttaneet monella tavalla herrat Lasse 

M eri k ukk a ja Erkki 11m a vaI t a . 

Talousvaltuuskunnan 

seuraava: 


varapuheenjohtaja: 

jiisenet : 

kokoonpano on toimihtåuuoden aikana ollut 

everstiluutn. Aarne Pönkänen 

toimitusjohtaja Peter Fazer 

toimitusjohtaja Gunnar Artkoski 

pääkonsuli Harry Berner 

toimitusjohtaja Pentti Hansk ~ 

ekonomi Pekka Herlin 

varatuomar i Päiviö Hetemäki 

kauppaneuvos Birger Huhta 

puheenjohtaja Niilo Hämäläinen 

johta j a Asko Jokinen 

toimitus j ohtaja Jorma J ärvi 

toimitusjoht a j a J aRkko. Kentala 

toimitusjohtaja Irja Ketnnen 

vuorineuvos Tapio Koski 

varatuomari Pekka KuopPRla 

to imi tus j 011 taj";:l. 011 i Lyyt ikäinen

10 

. 

I 

ministeri Olavi J. Mattila 

johtaj a Erkki Piipponen 

johtaja Jaakko Rantanen 

ministeri Olavi Salonen 

diplomi-insi nööri Jtirge n Schmi dt 

k8uppat.maist. Peter Tallberg 

kamreeri Jussi Tossavainen 

kauppaneuvos Mauri Vierumäki 

t eollisuusneuvos Yrjö Ylijoki 

Taloustoimikunnan työ on vuoden 1972 aikana k2sittänyt s euraavia 

asioita: 

~~Ij~~W~~~I ~ ~~' joka aikoinaan oli yhdistyksen tuottoisi~ keräys~ . 

muoto, on vähentynyt entisestä~n. Syynä on nykyinen verotuspolitiikka, 

joka ei salli urheilulle myönnetyistä l ahjoituksista verov~pautta, 

kuten tieteen ja t ait een kohdal l a on as ianlaita~ Vuoden 

aikana saatiin seuraava t lahjoitukset: 

., Luhta Oy 10 .000 mk, OKO 3.000 mk, Rauma-Repola Oy 3.000 mk ja 

SOK 2.500, mk. 

Olympiayhdistyksen ~g~~~Q~ID~~1H}~g , jonka puheenjohtajana on toiminut 

rouva Eila P i t s i n k i, sihteeri-rahastonhoitajana rouva 

Hilkka K 0 s k i m a a ja j äseninä rouvat Pirkko L 1 i n a m a a, 

Aira N u r m i m a a sekä Liisa R a u t a v a a r a tilitti reippaitten 

ja sitkeitten otteittensa tuloksena yhteensä 12.000 mk. 

Y§~*n=~~I ~X~ ' Tri Va ino Hoover on lähettänyt 2 .50 0 $, jonka lis ~ks i 

on saatu ';\merikasta seura,avat l ahj.oitukset : Kp...levan Na ise t ja 

Kalevan Ritarit 625 mk, The Flyi ng Finns 520 mk sekä nri yksityishenkilöiitä 

ja yhdistyksiltä 410 mk . . 

g~xm~~gI~~ ~@1@~~=~~X~~~Q~~~~2~~~g on toimintavuonna saatu seuraavasti: 

Main~s l ahja Oy 31.000 ml( . Kodak Oy 10.000 mk, Amri 'Oy 

10.000 mk ja KB-Tuote 3 . 000 mk. 

k1~~§MXg=~g~~~~~g;t~~~~~~xt~~~X oli idea, josta kehittyi suurisuuntainen. 

k ~ räysmuoto. Taloustoimikunnan onnistui hankkia tarkoitusta 

varten erikoinen n~yttely~uto, johon saatiin e ntisilt ~ j a 

n~kyisilt ti aktiiviurheilijoiltn , urheiluj0htajilta, liitoilta ja myös 

urhe ilumuseosta merkittävift urheiluhistorialiisin palkintoj~ sekä

taide-esineitä . Näyttelyautolle suunniteltiin tarkka reitti 

huolto- ja pysähdyspaikkoineen. S.uomen Autoteollisuus kustansi 

näyttelyauton kuljettajineen. Kiitokori Oy lahjoitti auton korin, 

palkintojen asennukset, maalaukset ym. ja Shell ~utojen polttoaineet 

sek~ hu6110n yli 10.000 km:n mittaisella ajotaipaleella. 

Nliiden lahjoitusten arvo on noin 30.000 mk. 

~IX~~=~~gr~g~~g=~~~~b~ll11~~;~~Q~rx~~~~= Kun palkintonäyttelyauto 

oli valmis, astui kuvaan MTV-Tarva ja auto p~lveli samalla yhdek- - 

sää "Matkalla MUncheniinfl-lähetystti, joiden yhteyteen oli liitetty mm. 

~i~~1g~~h~~1J~~1{Im~, olisiko suomalaiselle olympiavoi tta'j alle annet!a~ 

kansölaislahja. Vastauksia ' saapui yli 150.000 kappaletta: Ylivoimainen 

enemmistö kannatti valtion eläkkeen antamista olympiavoittaja1le . 

11 

~~~~1~gg~~Q=b~~1ID§Xg1J~1J=gx~~=~gtjQ1r1J~1=jg=~Q=~~~~b~~~~=IDg~~gg 

Å~I~~g=l§QjQ!ty~l arvottiin vastaajien kesken . YleisöllR oli lisäksi 

mahdololisuus osallistua vastauskortilla vapaaehtoiseen 0 olympia- 

.~ keräykseen liittämällä 2 markan sisupisaramerkin korttiin. 97% 

vastanneista oli liittänyt merkin mukaan . Tämän valtaisan yrityksen 

taloudellinen lopputulo~ oli odotettua heikompi johtuen mm . kesän 

poikkeuksellisen lämpimästä säästä ja "MUnchen-Hihetysten" liian 

aikaisesta lähetysajasta (kello 19.00) keskellä kuumaa kesää . 

Kaiken kaikkiaan kävi tätä maksutonta palkintonäyttelyä katsomassa 

noin 300 . 000 henkilöä, mm. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. 

~gI1J~~~~~I!X~ ' Toimikunnan vaikeimmaksi tehtäväksi muodostui kuten 

monesti ennenkin sekä Sapporon että MUnchenin joukkueitten puku- ja 

materiaalihankinnat sekä asustciden valmistus. Vaikeinta oli se, 

että joukkueitten alkuperäinen ääriluku ylitettiin noin 20%:11a ja 

valinnat jäivät osittain hyvin myöhäi~een ajankohtaan . Nämä seikat 

aiheuttivat lisähankintoja ja vaikeuttivat suuresti valmistusta. 

Valmista jien ja toimiston yhteisvoimin saatiin kuitenkin materiaalit - 

kokoon ja pukineet valmistuivat l ähtöpäivään mennessä. Sapporon ja 

varsinkin MUnchenin asusteiden ~al1it, laadut ja väriyhdistelmät 

onnistuivat asiantuntijoiden mielestä kokonaisuutena erittäin hyvin. 

Talcudellisesti varustekcräys onnistui erinomaisesti. Lahjoituste 

yhteissur:lma nousee noin 175.000 mk:aan varusteiden, materiaalin ja 

asusteiden bruttoarvon ollessa 313.000 mk (Sapporon ja MUn chenin 

, 

kisajoukkUeet käsittivät. yhteensä n. 260 henkilöÄ).

12 

Vuoden 1971 vuosikertociuksess a ma i n i t tuj en v aruste l ahjoittajien 

lisäksi saatiin toimi ntavuonna seuraavat tekstiili-, jalkin~- ja 

tavaralahjoitukset: Stoffels AG (Splemdeste-paitakankaat), Porin 

Puuvilla Oy, Oy Gl enoit & Lil lj a Ab, Nanso Oy, HKK , Oy Terinit Ab, 

Vaasan j a Kosk~ la n Kenkätehtaat, Oy Finnlayson Ab, Kiitoke tju Oy, 

Ky.Koskivuori, Bnrker-tekstiilit, Am er-Plast Oy, Oy Nokia Ab, 

Berner Oy, G.A. Serlachius Oy, Instrumentarius Oy, Tmi Jo-Va, 

Kalevala Koru, Finn Air Oy, Suomen Silkkikutorno Oy, Sokos Oy, 

Arabi~ 

Oy ja Inka Oy. 

t 

1 

." 

Varustei ta jaettiin ffi

. ~ 

Kuitenkaan ei lopulliseen esitykse en pddsty vuoden 1972 aikana. 

Ttimän vuoks i sääntötoimikunta pyysi työv aliokuntoa 29.11.1972 

lähettämtiän ~iedust e 1ukirjeen ' yhdlstyksen jäsenjärjestöille; jotta 

nämä tekisivä~ asialliseksi katsomansa muutosesitykset yhdistykselle 

ja edelleen sjäntötoimikunnalle neuvoksi. Vuoden 1973 kevääseen 

mennessä s ä ~ntötoimikunta 

olettaa työnsä päättyvän. 

13 

3) K a n sai n v ä 1 i s t e n a s i a i n ' t 0 i mlk u n t a 

Toimikunnan kokoonpano 


jäsenet: 

sihteeri: 

on ollut 

professori Ka~rlo Hartiala 

toimitusjohtaja Harry Lindblad~ 

. 

lakit. tri J.O . Söderhjelm 

pääsihteeri Carl-Olaf Homen 

.' 

Toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri ovat tiiviisti seuranneet 

kansainvälisiä kysymyksiä yhteistyössä yhdistyksen puheenjohtajiston 

ja KOK:n suomalaisten jäsenten k~nssa . Kannanotot suuriin kansainvälisiin 

kysymyksiin on pyritty valmistelemaan tiiviissä yhteistyössä 

Pohjoismaiden muiden olympiakomiteoiden kanssa. 

4) VaI m c n n u s -t 0 imi kun t a 

Vnlmennustoimikunnan työskelltcly oli olym~iavuodesta 

erityisesti keskittynyt viimeistelyharjoitt~lun 

johtuen aivan 

ohjelmointiin, 

erikoisleircihin kesälajien osalta sekä luonnollisesti valintaesitysten 

valmisteluihin ja esittelyihin. Valmennustoimikunta seurasi 

eri urheilumuotojen kilpailutoimintaa ja pyrki näin perusteellisesti 

valmistelem ~ an valintaesityksensä yhdistyksen hallitukselle. Samoin 

keski tyttiin huolellisesti suunnittelemaan urheilij oiden kulj etuksic. 

itse kisapaikall e ilmasiltaperiaatteella kuin myös kaikkia muita 

mm. 

kisatapahtumaan liittyviä piobleemeja. 

Yhte istoiminta urheilulääkäreiden kanssa jatkui normaaliin t apaan. 

Toi mintavuoden aikana pidettiin j älleen kaksi koulutustil aisuutta 

lääkäreiden ja valmentajien kesken. 

Valmennustoimikunnan kokoonpano oli seuraava : 

}l ~ 1 11 c e n j 0 1 t a j a : 1 ä Ii k et. 1 i s. 1 1 k k a V u 0 r i 

j j~e n a t; voim.op. Pent ti Anttila 

dosentt i Friedri ch Bl a nz

14 

sihteer i : 

lääket.lis. Risto Elovainio 

koul . pääll. Erkki Jääskeläinen 

lääket.' j a kil'. ' tri Heliner Kvist 

voim.op. Juhani Mi ettinen 

koul .p ~äll. 

Heikki Niininen 

v a lm. p~ä ll. Seppo Nuuttila 

osastopääli. Tauio Pöyhönen 

valm.pääll. Kalevi Tuominen 

Koulutukseen liittyvät päätilaisuude t vuonna '1 972: 

21-23.3. 

25-28.4. 

5-6.5. 

12-14.6. 

Sapporon kritiikkiseminaari j a ravintofysiologia. 

Tilaisuus j är j estettiin Joutsan Joutsenlammelia va1mennukscsta 

vastaaville. 

Valmistautumisharjoitusseminaari 1 

Urheilul äHkäreiden ja valmentaji~n 

Joutsassa. 

yhteinen koulutustilaisuus 

Helsingissä . 

ValmistautumishGTj oitusseminaari II Joutsassa. 

Tämä tiln.isuus j ärj estettiin J-.1tinchenin olympialaj i valmenta 

j ien to i vomuksesta ja siinä keskityttiin erikoisesti 

valmistautumiseen MUnchenin kisoihin. 

20-22.10. Mtinchenin tieteellisen kongressin tuloksia ja tietoja 

käsittelevä symposium yhteistoiminnassa Liikuntatieteellisen 

seuran kanssa Karkun Ellivuoressa. 

25-29 .1 0. Sapporon-Mtinchenin olympiakisojen kritiikkiseminaari ja 

koko olympiadin toimintaa käsittelevä kritiikki Joutsassa. 

17-19.11. Urheilulääkäre iden j a valmentajien yhteinen koulutustilaisuus 

Helsingissä. 

Osanottajia oli seminaareissa keskimäärin SO per seminaari. Kaikki 

keskusj ärjestöt olivat a i na edustettuina sekä noin 85-90% jäsenliitoista. 

Seminaarien ohjelmointi oli erittäin voittopuolisesti 

olympiakis oihin valmist autumista ja syksyll ä päähuomio kiinnittyi 

ensikertaa j ~r j este ttyyn laajamittaiseen kritiikkiseminaariin. Huomautettakoon 

vieVt, että mo l emmista kisoista suoritettiin myös 

Tamp ereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksen toimesta t ieteellinen 

haastRttelututkimus, joka kosket t eli enne n kaikkea aktiivien 

miel i piteitä kisatapahtumista . 

T();Tnint ,~ "l.10den å ikana osalJist.uttiin vielä ennen vRrsinaisiå ki s o j a 

usejssa l ajeissa esikisoihin. Samoin järjestettiin lukuisia erikois- 

.'

.~ 

15 

1cirej H kevä~n ja kesän kuluessa . Syksyll~ aloitettiin erikoislciritoiminta 

taLvilajien osalta t ~ ht~im essä s ~ u ra~vat . kisat v . 1976. 

. . . 

TO'imi'ntavuodcn aikana valmennus päällikkö on osal~istunut 

lukuisiin 

n euvottelu-, luento- j a keskustelutilaisuuksiin eri puo1il19 maat~. 

( 

.'

IV 

K A N SAI N V Ä L 1 N E N Y H TEl S TYö 

16 

K a n sai ·n v ä l ' i n enO l .y m pia k 0 

m i t e a 

Kans ainvälisen olympiakomitean (KbK) edustajina Suomessa ovat 

edelleen olleet kaupunginjohtaj a Erik von F r e n c k elI 

ja vuorineuvos Paavo H 0 n kaj u u r i. 

KOK:11a 

oli vuoden aikana kaksi kokousta Sapporon ja Mtinchenin 

olympiakisojen yhteydessä. Sapporon kokouksessa oli ns. amate~rikysymys 

j älleen kerran päähuomion kohteena. KOK:han oli edellisenä 

vuotena hyväksynyt uudet, entistä joustavammat amatöörisäännöt, 

mutta monien kansallisten 9lympiakomiteoiden ja kansainvälisten 

erikoisliittojen (ennen kaikkea Kansainvälisen Hiihtoliiton) mielestä 

olisi sääntöjä pitänyt joustaa vielä huomattavasti. Tästä s yystä 

käytiin jo ennen kokousta varsin kiivasta vJ:iittelyä säännöistä ja 

KOK:n asettama toimikunta tutki useita väitteitä amatööris~äntöjen 

rikkomisesta. Keskustelu päättyi kisojen aattona KOK:n kokouksessa 

.~ äänestykseen, jonka tuloksena suljettiin pois itävaltalainen alppihiihtäjä 

Karl Schrantz Sapporon kisoista. Päätös herätti suuresti 

julkista keskustelua, mutta runsaista uhkauksista ja syytöksistä 

huolimatta kaikki osapuolet tyytyivät lopuksi tähän yhden urheilijan 

uhranllceseen kompromissiin. 

KOK:n Mtinchenin kokouksen tiedettiin jo etukäteen olevan harvinaisen 

merkittävä, koska esillä oli puheenjohtaj an vaali ja monia vaikeita 

poliittisia kysymyks~ä. Jo ennen kisoja suuri osa Afrikan maista 

uhkasi boikotoida Mtinchenin kisoja ellei Rhodesiaa suljettaisi pois 

siellÄ harjoitetun rotusyrjinnän vuoksi. Boikottiuhka oli paitsi 

valitettava~ myös yllättävä, koska kaikkien Afrikan maiden olympiakomiteat 

olivat jo vuotta aikaisemmin' yksimielisesti hyvRksyneet 

kompromissin" jonka mukaan Rhodesian sallittiin määrätyin edellytyksin ' 

osallistua kisoihin. Valitettavasti näide n maiden hallitukset eivät 

hyväksyneetkään omien olympiakomiteoittensa kompromissia, vaan esittivät 

boikottiuhan ajankohtana, jolloin mm. Rhodesian joukkuc (jcs~a 

oli sekä valkoisia että värillisiä ) oli jo saapunut kisakaupunkiin. 

Boikottiuhan ~dessä KOK taipui äänestyksen jälkeen ja kielsi rhodesialaisilta 

osanotoh MUnchenin kisoihin. 

KOK:n puheenjohtajana vu odesta 1952 alknen ollut Avery Brundage oli 

jo hyvissn ajoin ennen kisoja ilmoittanut j ht t~vän sä ~uheenjohtajan

17 

r 

tehtävät MUnchenin kisojen yhteydessn. Hänen seuraajakseen valittiin 

odotetusti äänestyksen jälkeen Lordi . Killanin, joka oli toiminut 

varapuheenjohtajana sitä ennen. Kil1aninin vastaehdokkaana 

oli KOK:n toinen var3puheenjohtaja kreivi de Beaumont . 

Kokouksen yhteydessä KOK:n suoma l aiset jäsenet esittivät Suomen 

Olympiakomitean ja Helsingin kaupungin kutsun KOK:lle pitää 

vuoden 1977 tai jonkun sitä seuraavan vuoden kokous Helsingissä. 

KOK:n vaikein päivä koitti sääntömääräisen kokouksen päätyt tyä 

arabisissien hyökättyä olympiakylään 5 . 9 . aiheuttaen ennen näkemättömän 

verilöylyn . KOK : n pä~tös jatkaa kisoja yhden surupäivän jälkeen 

on saanut yleisen hyväksymisen kautta maailman, sillä kisoj e.n 

lopettaminen kesken olisi ilmeisesti merkinnyt olympiakisojen kuolemaa 

. 

. ~. 

KOK:n suomalaiset jäsenet ovat laatineet seikkaperliiset raportit 

KOK:n kokouksista . 

K a n sai n v ä 1 i s e t k 0 k 0 u k s e t 

a) Kansallisten olympiakomiteoiden kokoukset Mlinchenissä 

Vuodesta 1965 alkaen ovat kansalliset olympiakomiteat kokoontuneet 

melkein kerran vuodessa keskustelemaan yhtei. si:stä : ~ aj ankohtaisista 

asioista ~ a tekemään esityksiä KOK: lIe säännö istä plympiakisoista ym . 

asioistn. Taustateki~än~ on 0llut pyrkimys lisätä kansallisten olympiakomi 

teoid.en vaikutusvaI taa kansainvälisessä olympialiikkeessä ja 

lähinnä kehjtysmaiden ilmaisema tyytym~ttömyys KOK:n kokoonpanon 

suhteen. 

Mlinchenin olympiakisojen yhteydessä järjestettiin ensin kansallisten 

clympiakomiteoiden sisäinen kokous 18-19.8. ja tämän jälkeen KOK:n 

työvaliokunnan ja kansallisten olympiakomiteoiden yhteinen kokous 

20.8. Kokouksissa kävi selvästi ilmi, että kansainvälinen suurpolitiikka 

on saamassa yhä enemmän jalansijaa olympialiikkeessä ja 

k~n sal ljse~ komiteat ovat monessa maassa tulleet entistä riippuvai- 

, 

scmmiksi valtinittensa hallituksista. Tyypillisin esimerkki tästä 

on Rhodesian p0issulkeminen olympiakisoista. Afrikan kansalliset 

o]ym~i3komiteat olivat nimittäin itse vuosi sitten hyv~ksyneet 

kompromissirntkaisun. jonka mukaan Rhudc3ia~ ~aayK.y~_ oA~'lv~v~~i"

sallittiin osallistun kisoihin, mutta hallitusten puututtua asiaan 

uhattiin kisojen aattona boikoto{da kisoja, ellei Rhodesialta kiellett~isi 

osanotto-oikeutta . 

KOK:n uudella puheenjohtajalla, Lordi Killaninilla on erittäin 

vaikea tehtävä hall i ta yhe. poli tisoi tuvampaa ja blokkiutuvampaa 

olympialiikettti. Jotta hän siin~ onnistuisi, on ilmeisesti välttämätöntä 

, että hän kehittää yhä tiivlimmän yhteistyön kansallisten 

olympiakomiteoiden kanssa, sillä varsinkin kehitysmaiden olympiakomiteoilla 

nn niin suuri halu olla mukana vaikuttamassa olympialiikkeessii" 

että ellei tät.ä va~kuttnmismahdollisuutta 

puitteissa, s aattaa syntyä uusi kilpaileva järjestö, jok~ 

on vaa~~llinen 

koko olympialiikkeen yhtenäisyydelle. 

18 

anneta KOK:n 

Kokouksien käsittelemistä asiOIsta olivat Rhodesian kysymys, olympiakisoj 

en ohj8.1ma, amatöörikysymys , urheilun kehitysapu ja olympiakongressi 

1973 tärkeimm~. t. 

Kokouksiin osallistuivat paitsi KOK:n suomalaiset jäsenet myös 

Suomen Olymr iayhdistyksen edustajina puheenjohtaja Jukka Uunila, 

kans a inv ~lisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala sekä pää 

sihteeri Carl-Olaf Hom6n, joka l aati seikkap8räisen ranortin kokouksista 

. 

b) Pohjoismaiden olympiakomiteoiden ja KOK :n pohjoismaisten jäsenten 

kokoukset 

KOK:n p o hj ~isma iset j äsenet ja Pohjoismaiden olympiakomiteoiden 

edustajat kokoontuivat perinteelliseen yhteiseen kokoukseensa l2.S. 

Osloon . K0k ouksen ilmapiiri oli totuttuun tapaan erittäin ~yönte in en 

ja kaikissa suurissa kansainvälisissä kysymyksissä onnistuttiin löytämn 

än yhteiset linj at . Kokouksen lucnteen vuoksi l opullinen päätöksenteko 

ja toimenpiteet siirtyivät useimmissa kysymyksissä KOK:n jäsenille 

tai kansallisille komiteoille , mutta Oslossa saatu evästys 

1 i pohj an tulevalle käsittelylle . 

Kokoukseen osallistuivat Suomesta KOK:n jäsen Erik von Frenckell, 

kansainvHliscn toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala sek~ pää- 

, 

sihteori Carl-Olaf Hnm€n, joka laati kokouksesta raportin . .

19 

Oslon kokouksessa asetettiin ~y~~ työryhmä laati~aan ehdotusta 

KOK:n tehtävistä tulevaisuudessa, s en hallinnnn tehostamistav0itt 

e ista sekä KO K:n ja k ~nsa llist en 

0lympiakomiteoiden yhteistyön 

kehittämisestä . Ty öryhm ~ kokoontui 1.8 . ja l aati yksimielisen 

e s~tyks en , minkä työryhmfin suomalainen jäsen, Kaarlo HartialR on 

yksityiskohtaisesti selostanut omassa raportissaan . 

. ~ ,

v 0 L Y M PIA K 1 S A T 

20 

Toimintavuoden 1972 aikana pidettiin ensin talviolympiakisat 

J ananis sa Sapporos sa 3-13. 2.1972 ja' kes äol ympiaki sa t Mlinchenissä 

26.8.-11.9.1972 välisenä aikana. Koska n~itä molempia kisoja on 

edellisistä kisoista noiketen käsitelty erittäin ansiokkaissa ja 

monipuolissa raporteissa sek~ 

tutkimuksissa, joista käyvät lukui 

~at yksityiskohdat ilmi, pyritään tässä lUhinnä kirjaa~aan olennaisi~mat 

tekijät . 

S a p p 0 ron t a I v i 0 1 Y m pia k i s ~ t 

Japanilaiset onnistuivat lähes 

täydellisesti pyrkimyksissään tehdä 

Aasian ensimmäisistä talviolympiakisolsta maailman kautta aikojen 

parhaiten järjestetyt t alvikisat . Kisoja varten rakennetut jäähalli~, 

jäästadion, pujottelu- ja sy6ksyhiihtokilpailujen rinteet , 70 ja 90 

metrin mäet, hijhtostadion, a~pumahiihtostadi6n 

ja ke~kkailuradat 

loivat urheilijoille erinomaiset edellytykset huiprusuorituksiin. 

Pitkälle viedyn automaattisen tietojenkäsittelyn ansiosta eli tulos- 

-. palvelu nopeampi ja mahdollisuudet seurata kilpailuja paremmat kuin 

missään aikaisemmissa talvikisoissa. Tätä aitoa olympiatunnelmaa ei 

pilannut edes kisojen aattona vallinnut ärtynyt kansainvälinen amatööriyskeskustelu, 

joka päättyi itävaltalaisen alppihiihtäjän Karl 

Schrantzin poissulkemiseen kisoista. 

Sapporon talviolym~iakisoihin l ~hetctt iin yhteensä 79 henkil6ä 

käsittävä joukkue, joka j akaantui eri lajien suhteen seuraavasti: 

Johto- ja valmennushcnkil6stö 

Ylijohta ja: Hannu Koskivuori 

Valmcnn~~päällikkö: Kalevi Tuominen 

Lääkäri, naisten j ohtaja : Irmeli Alanen 

Lääkäri: Risto Elovainio 

Lääkäri: Juha Kat3ja 

Attashca : Pentti Karikoski 

Hiihdon lnjijohtaja: Eljas S a vol~ 

Hiihdon valmentaja: Arto Tiainen 

11 

~ " Erkki Jä ij skel~incn 

11 huol t :l j a: Lauri Sil vcnnoine11. 

21 

Yhdistetyn valmentaja: Esa Klinga 

Hiihdcn huoltaja: Au~ust 

Kiuru 

Rasvamestari : Osmo Hillebrandt 

Luistelun lajijohtaja: J\arno Pajunen 

'1 valmentaja: Pentti Pel t operfi 

J ääk i ekon lajijohtaja : Olli Pulkkanen 

" valmentaja: Seppo Liitsola 

II 

huolta j a : Matias Helenius 

" ": Rauli Virtanen 

Ampumahiihdon l ajijohtaja: Erkki Hautamäki 

" va lmentaja: Eino Närvä 

Hieroj a,: Veikko Kcsonen 

" Unto Andersson 

.' 

Aktiiviurheilij a t 

~iihto 

- ::" . 

·1. 

Nai s e t 

Marj atta Kajosmaa 

Marjatta Muttilainen 

Liisa Suihkonen 

Hilkka Kuntola 

Senja Pusula 

Helena Takala 

M i 

e h e t 

Teuvo Hatunen 

Raimo Lehtinen 

Kalevi Oikarainen 

Manne Liimatainen 

Hannu Taipa]e 

Osmo Karjalainen 

Juha Miet ~ 

Juhani Repo 

Eero Mäntyranta 

M ~enlask u 

Tauno Käyhkö 

Kari Yl ianttila 

Esko Rautionaho 

Yhdistetty 

Jukka Kuvaja 

Rauno Miettinen 

Erkki Kilpinen 

. ",'. 

Luistelu 

Nai s e t 

Arja Kantola 

.1 i F' h e t 

Seppo Hänninen 

Leo Linknvesi 

Tuula Vilkas 

Yimmo Knskinen 

Jouko S::t18xka

22 

Ampumahiihtäjät 

Tapio Karjaluoto 

Mauri Röppänen 

Heikki Ikola 

Esko Saira 

Juhani Suutarinen 

Yrjö Salpakari 

Jätikiekkojoukkue , 

Jorma Valtonen 

Stig Wetzell 

Ilpo Koskela 

Seppo Lind.ström 

Juha Rantasila 

Heikki Riihiranta 

Heikki Järn . 

Pekka Marjc.mäki 

Jorma Vehmanen 

Veli-Pekka Ketola 

Matti Keinonen 

Harri Linnonmaa 

Matti Murto 

Juhani Tamminen 

Lasse Oksanen 

Jorma Peltonen 

Esa Peltonen 

Seppo Repo 

Lauri Monnnen 

Timo Turunen 

Suomalaisten mieshiihtäjien panos oli huomattavasti heikompi kuin 

mihin viime vuosina on totuttu, ja tästä johtui melko yleinen - 

tosin hieman erheellinen - 

käsitys, etttl joukkueemme osittain ep~onnistui 

Saprorossa. Kokonaiss8alis, A honeamitalia jn 1 'lronssimitali, 

oli kuitenkin olosuhteisiin nähden täysin tyydyttävän luokkan. 

Saavutetut tulokset olivat seuraavat: 

15 km Juha Mieto 4 . sija 

·OSlJlO Karjalainen 10. sija 

Juhani Repo 23. sija 

Manne Liimatainen 35 . sija 

46.02,74 

46.27,51 

47.56,16 

48.59,90

2·3 . 

30 km Eero Häntyranta 19. sija 1.41.40,51 

Teuvo Hatuncn 22. sija 1.42.27,18 

Keskeyttivät: 

Raim') L.s-htinen 

Osmo Kar j alainen 

I 

SO km 

Hannu T::d .palc 12. sija 2.48.24,83 

! 

Tcuvo Hatunen 32. sija 3.00.41,72 

Keskeyttivät: Eerc !

24 

Yhdistetty: Ra imo Miettinen 2. sij R 405.505 pisto 

Erkki Kilpinen 4 . si j a 391.845 ist. 

Jukka Kuv a j a 27. sija 354.385 pisto 

Luistelu 

sao m m 1 

e h e t 

Seppo Hänninen 5. sija 40.12 

1" 

Le o Linkovesi 6. sija 40 .14 

Jouko Salakka 27 . sij a 42.81 

1500 m m i e ' h e t 

Kimmo Koskinen 10. sija 2.08.18 

Jouko Salakka 17. sija 2.10.22 

Seppo Hänninen 28. sija 2.14.52 

Leo Linkovesi 34. sija 2.16.86 

5000 m m i e h e t 

Kimmo Koskinen 11. sija 7. 45.15 


. ~ 10000 

m m 1 e h e t 

Kimmo Koskinen 7. sija 15.38.87 


500 m n a i s e t 

Arja. Kantola 16. sija 46.12 

Tuula Vilkas 24. sija 46.85 

1000 m n a i s e t 

1500 m n a 1 s e t 

Tuula' Vilkas II. sija 1.33.51 

Arja Kantola 21. sija 1.35.45 

'Tuula Vilkas 16. sija 2.27.09 

3000 m n a i s c t 

Tuul a Vilkas 7 • sij a 5.05.92 

Arja Kantola 2l. s ij a 5.30.88 

J iiäki ekko 

~ 

Suomi - N()rja karsintaottelu 13 - 1

. ~ 

25 

Suomi - Neuvostoliitto 3 - 9 

Suomi - ' Puola 5 - 1 

Suomi - Tsekkosloyakia 1 - 7 

Suomi - ,USA 1 - 4 

Suomi - Ruotsi 4 - ' 3 

Kokenaissijoitus 5. 

Ampumahiihto 

Yrjö Salpakari 5. sija 1.16.51.43 

(02) 

Esko Saira 6. sija 1.17.34.80 

(05) 

Mauri Röppänen 27. sij a 1.23.45.88 

.' 

(07) 

Juhani Suutarinen' 30. sija 1.24.25.99 

(10) 

Ampumahiihtoviesti 

Esko Saira 

Juhani Suutarinen 

Heikki Ikolå 

Mauri Röppänen 

2. sija 1. 54.37.25 

Jo Sapporon kisoj en antamat kokemukset hertittiv;;.t kysymyksen valintojen 

tarkoituksenmukaisesta ajoittamisest~. Urheilijoiden lisäksi 

tarvitsevat myös erilaisiin johto- ja valmennustehtäviin valittavat 

aikaa pystyäkseen itse kisojen aikana hoitamaan heille uskotut tehtävät 

mahdnllisimman tehokkaasti ja urheilij0ita hyödyttKvällä tavalla. 

Menetelmien tultua yhä tieteelli~emmiksi ja koko kisaorganisaation 

paisuttua tietokoneasteelle on erilaisten taust tehtävien 

hoitaminen hyvin ratkaisevaa, varsinkin kun kieliongelmat ovat maamme 

kaltaiselle rienellc maalle aina toista luokkaa kuin muille urheilun 

suurvalloille. 

Joukkueen asusteet olivat yleisesti ottaen tarkoituksenmukaiset ja 

edustavat, s8uraavia talvikisoja silmällä ritKen voitanee kuitenkin 

tässä kohdin pitää nielessti, cttn marssiruvun tulee talvikisoissa 

olla ' riitt~vän lämmin ja ettft myös t ar~ee ksi l~mpöiset jalkin~et ovat 

välttämättömtit.

Vapaa-aj an viettca varten ei kisakyl~ 

26 

Sapnorossa tarjonnut l ähesk~ 

ä n sellais i a mahd0llisuuksia kuin MUnchen myöhemmin samana vuonna. 

Muut Pohjaismaat ol ivatkin kiinit~ ä neet erityisen paljon huomiota 

j oukkueidensa viihtyvyyteen vuokraamalla vapaa-aian viettoa varten 

oman talon kisakylän ulkopuolelta . 

Kuljetukset ja h'uolto SappoTcssa toimivat hyvin . Itse asuntojen suhtee~ 

oli ainoana toivomuksena parempi eristys, koska ohuet seintit 

ja kosteus helposti aiheuttivat vilustumissairauksia. 

Kuljetukset Sapporoon hoidettiin lehtoyhtiö SAS:in avulla sekä teknis6t 

toimenpiteet suoritti Matkatoimisto Kaleva . Sekä lentosää 

ctta tekniset viat hidastuttiva t menomatkalla joukkueernme ~uljetuk- 

'. . 

sia, mutta paluumatka sujui erinomaisesti lepopäivineen Bangkokissa -' 

tai vaihtoehtoisesti Tokiossa. 

. ~ . 

Jo Sapporon kisojen etukäteisvalmistelut ant~ivat 

selväIl kuvan siitti, 

millaisia järjestelyjä nykyaikaiset olympiakisat v~ ativa t. Erilaiset 

ilmoittautumiseen liittyvät paperityöt ovat perinpohjaisia ja niiden 

onnistuminen edellytt~ä viol ä parempaa yhteistyöt~ eri liittojen jn 

komitean välill~ . 

MUn che nln 0 

1 Y m pia k i s a t 

Saksalaiset isHnnät oVRt viimeisten kuuden vuoden aikana uhranneet 

suunnattomasti rahaa ja mäijrMtietoista työtä MUnchenin olympiakisojen 

onnistumi sen hyväksi. Järjestäjät olivat halunneet järjestää "lyhyiden 

etäisyyksiGn, mallike}poisten järjestelyjell ja iloisen tunne lman 

olympiakisat". Ja näin kisat todella Qlkoivatkin. Suurenmoisten ~v a - 

j aisten j a l q.istavien urheilukilpailuj en ympärillä vallitsi aito 

baijerilainen elämänilo ja yst~vijllisyys . Mutta is~nnist~ rii ppum~ttomista 

syistä muuttuivat iloisina alkaneet kisat traagisella tavalla 

verisiksi kisoiksi. MUnchenin olympiakisojen ylle l oi surullisen 

varjonsa syyskuun 5. päivänä tapahtunut ar a biv~likohtAus, jo~a keskeytti 

kisat vuorokaudeksi ja vaati 18 ihmisen hengen . Ens immäistä 

kertaa astui suurpolitiikka koko räikeydcssä'in ~lympia-~Teenalle ja 

s amalla 50 merkitsi aivan uusien realiteettien huo m i ~ imista vastaisiss 

kisoissa .-· 

Tcl-.nis esti ~ Hlnchenin kisat olivnt myös mestarinäyte. Kilpailupaikk,:, 

jcn ja j tirjestelyj en loistokkuus hipoi ylellisyyden rajnjn samalla 

uusiin j a uusiin huippu 

kun urheilijat eri l ajeissa onnistuivat yh~ 

suorituksiin. 

.. " : - . 

' • l •

Betoninen kisakylä oli kisakotina yli 10.000 eri maiden joukkueiden 

jäsenille ja sama mammuttima isuus näkyi melke in kaikkialla. N ~ iss ä 

loistavissa kehyksissti pystyivä t myös omat urhcilij am rne erittäin 

hyviin tuloksiin, jetka juoksijoiden tuomat ko lme kultamitalia kruunasivat. 

Suomen kokonaispanosta Mtinchenissft on pidettävä crinnm3iscna: 3 kultaa,.l 

hopea ja 4 pronssia. Vastaava sarj3 MeksikQssa neljä vuotta 

sitten oli 1-2-1. Kun tähtin lisätään lukuisat pistesijat (yhteensä 

57 pist.) ja tndetaan, että valtaosa j oukkueesta täytti asetetut 

valintakriteriot sijoittumRlla 12 rarh~an joukkoon ja että useat 

urheilijat, ennen kaikkea juoksijat, saavuttivat henkilökohtaisia, 

Suomen ja P0hjoismaiden ennätyksiä, voidaan t adella olla ylpeitä 

jeukkueestamrnc . 

27 

.' 

,', 

Kaikki kilpailupaikat maantiepyöräilyrataa lukuunottamatta, joka jo 

etukäteen arvioitiin liian kapeaksi ja vaaralliseksi , olivat erinomaisia. 

Sama pätee Kielin olympiakyl ä.n ja purjehdusratojen suhteen. 

Nykyaikainen tekniikka j~ elektroniikka toimivat kaikkialla loistavasti, 

joten tulospalvelu oli täsmällist~. 

Vanhan ajan maalituomarit 

ja ajanottajat olivat väistyneet filmien ja elektronisen ajanoton 

tieltä, mutta toimitsijoita ja muuta apuvoimaa oli kyllä siitä huolimatta 

runsaasti: yhteensä 35.000 henkilöä oli elokuun alusta syyskuun 

puoliväliin järjestelytoimikunnan palveluksessa. 

Suomen olympiajoukkueen kokoonpano oli seuraava: 

Ylijehtaja: Pekka Kare 

Apulaisyli)ohtaja: Kalevi Tuominen 

' Ylilääkäri: Helmer Kvist 

L~äkäri: Pekka Peltokallio 

Sairaanhoitaja: Piippa Jump,panen 

Naisjohtaja ja uinnin valmentaja: Ruth Grahn 

Hieroja: Unto Andersson 

" :' Kauko Takkinen 

Tiedotus- ja t oimistonhoitaja: Riitta-Liisa Arni 

Teippari: Jussi Kemppainen 

Ammunnan lajijohtaja: Maunu Wirtanen 

11 valmentaja : Rist.o Erjola 

Aseseppä : Ol ~ vj Er onen 

J ousiammunnan valmentaj a : Veikko Virta

28 

,', 

Judon valmentaja: Vesa Reilimo 

Melonnan valmentaja : Heikki Kantclö 

II ~uljetus pääll ikkö: Eskn Aaltonen 

Nykyaikaisen S-otteiun ' ja miekkailun 

valmentaja: Eero Lohi 

Nyrk~eilyn valmentaja: Le o Jokela 

Painin lajijohtaja: Esko Kos sila 

" valmentaja: Kyösti Lehtonen 

Painonnoston l ajijohtaja: Eino M~kinen 

II valmentaja: Mauri Rauvanto 

Purjehduksen lajijohtaja: Börje Nordberg 

" valmentaja: Christian Sundman' 

Varamies j a kuljetuspäällikkö: Hans Köhler 

Pyöräilyn valmentaja : Simo Klimscheffskij 

Soudun valmentaja: Kalevi Salo 

Uimahyppyjen valmentaja: Aimo Juvonen 

Voimistelun valmentaja: B0rsa .Matekovits 

Yleisurheilun l ajijohtaja: Oiva Halmetoja 

II valmentaja: Seppo Nuuttila 

" " Leo Silen 

" " Antti Lanamäki 

" " Aarre As iala 

" " Kari Sinkkonen 

" " Pertti Helin 

, 

Aktiiviurheilijat 

Ammu'nta 

Immo Huhtinen 

Esa Kervinen 

Jaakko Minkkinen 

Jaakko J\sikainen 

Heikki Lindfors 

Paavo ~:Iikk one n 

J ous iammunta 

Kyösti Laasonen 

Jorpla Sandelin 

Seppo Irjala 

Ari Westergård 

Osmo Ala-Honkola 

Pekka SU'Jmela 

Seppo Mäkinen 

Olavi Laurila 

Judo ' 

Simo Akre:nius

Me lonta 

29 

Hannu Korjula 

Heikki Mäkelä 

Jorma Lehtosalo 

Kari f,1a rkkanen 

Ilkka Nummista 

Miekkailu 

Risto Hurme 

Nyklaikainen 5-ottelu 

Seppo Aho 

Martti Ketelä 

Nrrkkeill 

J ouko Lindberg 

Mikko Saarinen 

Paini 

Risto Hurm ~ 

Veikko Salminen 

Reima Virtanen 

Pentti SAarm:ln 

"' 

Painonnosto 

Risto Björlin 

Raimo K

30 

Soutu' 

Leo Ahonen 

Antero Yli-Ikkelä 

Leif Andersson 

, 

Uinti 

Laur~ Kivelä (uimahypyt) 

Pentti Koskinen (uimahypyt) 

Ev:J. Sigg 

Voimistelu 

Mauno Nissinen 

. ~. 

Yleisurheilu 

Antti Kallinffiäki 

L~s 'se Viren 

Mikko Ala-Leppilampi 

Ari Salin 

Markku Kukko aho 

Tapio Kantanen 

Jorma Rinne 

Raimo Vilen 

Stig Lönnqvist 

Erik Gustafsson 

Ossi Karttunen 

Pekka Tiihonen 

Ari Väänänen 

Bo Grahn 

Mona-Lisa Strandvall 

Tuula Rautanen 

Seppo Simola 

Pentti Kahma 

Juha Viili tå:i.nen 

Jorma Kinnunen 

Hannu Siitonen 

Pekka Päivärinta 

Antti Rajamäki 

Pekka Vasala 

Sinikka Tyynelå 

Markku Juhola 

Reino Paukkonen 

Seppo Nikkari 

Leo Pusa 

Marika Eklund 

Pirjo Wilmi 

Esa Rinne 

.' 

'. 

Joukkueen attashea: Liisa Ha gelberg 

Yhdysmies Kielissä: Walter Andresen

-- . , 

VI 

T A L 0 U S 

36 

1 

Kisavuoden kuluista muodostivat luonnollisesti s uurimman erän 

kisamatkat ja niihin liittyvä ylläpito kis8paikoilla . Sapporon 

kisojen osnlta kulut olivat 379 . 181.13 mk ja Mtinchenin kisojen 

osalta 372 . 220.11 mk eli yhteensä 751 . 401 . 24 mk . Sa;)poro~ kisoja 

varten oli edellisenä vuonI1a ~ r ( rattu 70 . 000 mk ja maksettu kuluja 

9 . 804 . ~0 mk , joten toimintavuod~n kuluiksi Sapporon osalta jäi 

299 . 376 . 83 mk . Vertailun vuoksi m~i nittakoon , että Grenoblen ja 

Meksikon kisojen kulut olivat 640.483 . 34 mk . Olympiakisamomentilta 

maksetti in myös Mtinchenin kisojen yhteydessä j ärj estetyn suuren 

nuorisoleirin suomalaisten osanottajien kuluja 58 . 066 . 02 mk, 

mitkä saatiin' suuri ~ma~s i oså]= s~ peitettyä erillisen valtignavustuksen 

t urvin . 

.' 

.• 

Toiseks i suurimman menoeriin muodostivat vuode:n 1976 olympiakisoja 

var ten myönnety t ens i meä iset valmennusmtitiräl' ahacriit . Talvil ii toill e 

maksettiin 160 . 000 mk ja xesiiliitoille myönnettiin 293 . 000 mk, 

minkä lisäksi maksettiin jälkikäteen 4 . 000 mk kuluneen olympiadin 

valmennusmäärärahnna eli yhte en s~ 

457 . 000 mk . Vertailun vuoksi 

mainittakoon , että vuoden 1972 olympiakisojen ensimm~iset 

määrärahaerät olivat yhteensä 320.000 mk . 

valmennus-' 

. Koska val mentautuminen eräisiin lajeihin on mää,.J:i. t tyina vuodenaikoina 

mahdotonta Suomessa , m::l.ksettiin tilivuonna yhteensä 90 . 457 . 89 mk 

ulkomaisia erikoisleircjä varten . MUnchenin kisoj en eri lajien esikisoihin 

meni tilivuonV 2 yhteensä 23 . 583.12 mk , Sapporon ja Mti]lChen i ~ 

esikisojen ~ulujen oltua jo cdolljsenä vuonna yl1 t cens[ 78 . 581 . 83 mk. 

Hallinnon palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen nousivat vuoden aikana 

52 . 911.12 mk, jolloin on. huomioitava , c.ttä valmcnnuspäiillikön palkka, 

matkat ym . kulut, SO . 1~3 . l8 mk es~intyvät eri morncnttina . Vuokra-, 

posti-, puhelin- ym. tO ~. mi.stokulut nousivat 13.717 . 511. mk, kokoukset . 

matknt j a edustus SuomeSSA 15.214 .17 mk j a k~nsain v älj . nen yhteistyö 

13 . 566 . 94 ml' . 

Valmentajien tehostettuun koulutustoimintaan k~lui 24 . 770 . 13 mk, 

val mcnnustoiniiktmnan kokouksiin j a matkoihin 7 . 763.72 mk j a llluuhun 

V::I lmcl.l111ks ecn liittyvään toimintaan 11.638.10 mk . Kun cd.el1~i 01c'/ie11. 

kulujen lisäksi oli sekalaisia kuluja 1.245.23 mk, nOlsivnt kulut 

siis yhteensä vuoden aikana 1 . 491.664.10 mk .

37 

Tu10ina yhdistys sai valtionavustusta vRrsinaiseen toimint8ansa 

1.200.000 mk s .kä Mi.inchenin -nuoriso1eiriä varten 55.125 mk . 

01ympiata10us~oimikunta luovutti keräystuloksena rahaa 244.014.77 

mk sekä varusteita olympiajoukkueille 3131000 mk arvosta. Kun 

tähän lisä t ään Munchenin olympidkisoj en pääsylip-pujen r.1yynnistä 

, 

saatu tulo 2 .03 ~.90 mk, japRnilaiselt8 Suomi - ystävä1tä saatu lahjoifus 

6.600 mk ja korkotulot 4 .698.05 mk, oli tuloja kaikkiaan 

1 .512. 476.72 mk. Tilivuosi päättyi näin ollen 20.812.62 markan 

ylijäämään. 

Toimintakertomuksen liitteinä ovat Suomen 01yrnpioyhdistys r.y:n 

j a 01yrnpia-Talousteimikunnan tilinpäätökset vuodelta 1972 sekä 

tilintarkastuskertomukset . 

,

VII 

TIE D 0 T U S TOI MlN T A 

38 

Tiedotustoiminta oli kuluneen olymp~avuoden aikana vilkasta. T~is 

taiseksi ei yhdistyksellä vielä ole toimihenkilöä, jonka tehtäviin 

tiedotustoiminnan hoitaminen nimenomaisesti kuuluisi, joten niitä 

hoidettiin yhteisyoimin kunkin tilanteen vaatimalla tavalla. 

E~tiseen tapaan järjestettiin lehdistötilaisuudet välittömästi 

yhdistyksen hallitusten kokoust~n jälkeen silloin, kun jotain erityistä 

tiedotettavaa ilmeni sekä annettiin tiedotteita STT:n välityksellä. 

Tällaisia lehdistötilaisuuksia pidettiin ennen kaikkea 

olympiajoukkueiden valintakokousten jälkeen, jolloin valinnat perusteluineen 

julkistettiin välittömästi. Varsinaista tiedotustoimikuntaa 

ei tämän olympiavuoden aikana ollut toiminnassa, mutta sekä 

tiedotukseen että julkisen sanan edustajien akkreditointiin liittyvät 

kysymykset hoidettiin yleensä . hyvän yhteistyön merkeissä. 

Sapporon olympiajoukkueen kohdalla hoiti tiedotus tehtävät valmennus 

.,. päällikkö yhdessä ylijohtajan kanssa. Informaatiota annettiin mm. 

päivittäisten lehdistötilaisuuksien kautta, jotka saivat erittäin 

. myönteisen vastaanoton lehtiväen keskuudessa . Kisojen aikana käytettiin 

hyväksi myös muita tilaisuuksia, joiden aikana suhdetoimintaa 

ja informaatiota hoidettiin. Lehtimiehet matkustivat kisoihin m~lkein 

kokonaisuudessaan olympiayhdistyksen kuljetuksissa, jotka nekin 

erinäisten järjestelyjen jälkeen hoidettiin eri osapuolia tyydyttävällä 

tavalla. Sisäistä informaatiota jaettiin päivittäisten joukkueen 

johdolle ja valmentajille tarkoitettujen kokousten muodossa 

sekä ylijohtajan kiertokirjeillä. 

Mlinchenin kis~joukkueen suuruus sekä lajien runsaus vaativat hieman 

enemmän tiedotus toiminnaI ta. Kesäkisoiss·a tehtävät j aet ti inkin . valmennuspäällikölle 

ja toimistonhoitajalle. Tiedotusta tiivistettiin 

käyttämällä periaatteessa samoja menetelmiä kuin Sapporossakin. 

Lisäksi tehostettiin sisäistä tiedotustoimintaa ilmoitustaulun avulla, 

jolta joukkueen jäsenet saivat seurata päivittäistä tilannetta niin 

kilpailujen, tulosten kuin vapaa-ajan viettomahdollisuuksien suhteen. 

1 Li$äksi jaetti~n julkisen sanan edustajille kirjallisesti suomalaisurheilijoiden 

kohdalta sekä tulokset että kilpailuohjelma päivittäin. 

Tämän lisäksi jatkettiin Sapporon ajalta peräisin olevia päivittäisiä 

lehdi~tötilaisuuksi a , joiden osanottoa laajalla alueella ridetfäv~t 

kilpailut tosin vähensivät. 

.'

39 

f 

J 

Osa tiedotustoimintaa oli kummankin olympiajoukkueen kohdalla 

joukkueista tehtyesittelykirjanen. Molemmat niistä valitettavasti 

jonkin verran epäonnistuivat tehtävässään, ja syyksi voitanee 

katsoa, että todella hyvä ja eri suuntiin informoiva esittelykirjanen 

saadaan aikaan vain jos esitettä voidaan ryhtyä tekemään 

hyvissä ajoin ja tarvittavat tiedot ovat toimittajan käytössä 

riittävän ajoissa. Käytännön vaikeutena tässä kohdin oli mm. 

joukkueiden myöhäiset valinta-ajankohdat ja ajoittaiset vaikeudet 

tietojen nopeassa saamisessa erikoisliitoilta. 

Olympia vuoden aikana todettiin tiedotustoiminnasta vastaavan henkilön 

välttämättömyys kisajoukkueorganisaatiossa. Tästä kysymyksestä neuvoteltiin 

julkisen sanan edustajien kanssa ja todettiin yksimielisesti, 

että molempien osapuolten toimintaa helpottaisi se, että jo hyvissä 

ajoin nimetään henkilö näi~tä asioista vastuulliseksi. Samalla tämä 

palvelisi joukkueen etuja ~iten, että joukkueen jäseniä voidaan hioa 

yhtenäiseksi joukkueeksi jo ennen kisoja tehokkaan tiedottamisen 

avulla. Täten edesautetaan sekä hengeltään että suorituskyvyltään 

mahdollisimman sopusointuisen ja myönteisen joukkueen syntymistä. 

, 

. ,

VIII 

KoU N N 1 A N 0 SOI T U K S E T 

40 

1 

l' 

'* 

Viiri n:o 43 toimitusjohtaja Hannu K 0 s k i v u 0 r i 

50 v~ 6.1.1972 

II 

" 44 Osastopäällikkö Aulis R u u s u v a a r a 

60 v. 3.2.1972 

" " 45 Professori T.Y. R 0 s c h i e r 

70 v. 23.2.1972 

" " 46 Oikeusneuvosmies Nils-Erik N y m a n 

60 v. 22.Z.1972 

" " 47 Suomen Tokion Suurlähetystö 

0 

Sapporo 11. 2.1972 

" " 48 Paavo N u r m i 

75 v. 13.6.1972 

" " 49 Arvi L a a k s 0 

60 v. 7.7.1972 

" " 50 Toimitusjohtaja Harry L i n d b 1 a d 

60 v. 30.7.1972 

Helsingissä maaliskuun 20. päivänä 1973 

Jukka Uunila 

puheenjohtaja 

Carl-Olaf Homen 

pääsihteeri 

, 

Liitteet: 

1. Suomen Olympiayhdistys r.y:n tilinpäätös 31:12.1972 

2. Tilintarkastajain lausunto edellisestä 

3. Suomen Olympia-Ta1o~stoimikunnan tilinpäätös 31.12.1972 

4. Yhdistyksen ti1intarkastajain lausunto edellisestä 

S. Numerotilintarkastajan tarkastuskertomus edellisistä

Suomen Olympiayhdistys r.y. - Urheilumuseo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?