Hamppu – Unohdettu kuitukasvi - Rihmasto

HAMPPU – UNOHDETTU KUITUKASVI 

Opinnäytetyön kirjallinen osuus 

Eveliina Pudas 

Joulukuu 2010 

Ikaalisten käsi- ja 

taideteollisuusoppilaitos 

Vaatetus

VAATETUSOSASTO 

Tekijä 


Työn nimi 

Hamppu – Unohdettu kuitukasvi 

Työn aihe 

Kuituhamppu 

Aika Joulukuu 2010 

Ohjaajat 

Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila 

Sivumäärä 52 

Opinnäytetyöni kirjallinen osuus käsittelee kuituhampun historiaa ja nykyaikaa, hamppukasvin 

eri lajikkeita ja monia käyttötarkoituksia sekä hampun etuja muihin kasvikuituihin 

nähden. 

Hampun historiasta lukiessani olin yllättynyt, miten yleinen kuitukasvi hamppu on ennen 

ollut. Nykyään kuituhampun käyttö on vähäistä, mutta elpymisen merkkejä on 

viime aikoina ollut ilmassa. 

Työosuuteen kuuluu hamppukankaiden kasvivärjääminen ja neljän vaatteen ompelu. 

Valmistin ohuesta hamppukankaasta itselleni leningin ja pitkähihaisen, polviin asti 

ylettyvän paidan sekä paksusta hamppukankaasta housut itselleni ja asiakkaalle. 

Vaatteet ovat materiaalinsa puolesta arkikäyttöön sopivia. Paita ja leninki voisivat sopia 

myös erikoistilaisuuksiin mallinsa vuoksi. 

Säilytyspaikka 

Kirjasto, vaatetusosasto

CLOTHING DEPARTMENT 

Author 


Title of the work 

Hemp – The forgotten fiber plant 

Type of work 

Fiber hemp 

Time December 2010 

Tutors 

Sari Niemimaa-Simola, Eila Järvinen, Sirpa Uotila 

Number of pages 52 

The written part of my artisan work is about the history and the present of fibre hemp, 

the benefits of hemp compared to other plant fibers, different species of hemp and the 

many ways to use it. 

When I was reading about the history of hemp, I was surprised how common fibre plant 

it was earlier. Nowadays using hemp fibre is rare, but there have been some signs of revival 

of interest. It has many advantages compared to cotton, for example, so it would 

be reasonable to increase its use. 

The practical part includes plant dyeing of hemp fabrics and sewing four pieces of 

clothing. The dress and the long-armed, knee-length shirt for myself are made of thin 

hemp fabric and the trousers for myself and for my customer are made of thick fabric. 

The clothes are suitable for everyday use due to their material. The dress and the shirt 

could also be used on special occasions because of their design. 

Location of work 

Library, clothing department

SISÄLLYSLUETTELO 

1 Johdanto .................................................................................................................... 1 

2 Hamppu pähkinänkuoressa ....................................................................................... 2 

3 Hampun historia ........................................................................................................ 4 

4 Hamppu Suomessa ..................................................................................................... 6 

5 Hamppu nykyään ....................................................................................................... 8 

6 Hampun etuja muihin kasvikuituihin nähden ............................................................ 9 

7 Hamppuvaatteen hoito-ohjeet .................................................................................. 10 

8 Hampun monet käyttötarkoitukset ........................................................................... 10 

9 Kasvivärjääminen .................................................................................................... 12 

10 Valmistamani vaatteet .............................................................................................. 18 

11 Pohdinta ................................................................................................................... 20 

Lähteet ............................................................................................................................. 21 

Liitteet ............................................................................................................................. 22

1 

1. JOHDANTO 

Luonto ja luonnonmateriaalit ovat lähellä sydäntäni. Jo ennen opinnäytetyön tekemistä 

olin jokseenkin tietoinen kuituhampun hyvistä puolista. Siksi tuntui tärkeältä tehdä 

opinnäytetyö aiheesta. 

Aikaisemmin hamppu oli maailman yleisin hyötykasvi. Luultavasti sillä onkin enemmän 

käyttötarkoituksia kuin moni uskoisi. Nykyään kuituhampun käyttö, erityisesti 

vaatteissa, on vähäistä, mutta se näyttäisi olevan lisääntymässä. 

Ajatus opinnäytetyön aiheesta lähti liikkeelle jo yli vuosi sitten. Vähitellen selvittelin, 

mistä olisi mahdollista tilata hamppukangasta. Vaihtoehdot olivat varsin vähäisiä. Ainoat 

suomalaiset nettikaupat, joissa myytiin hamppukangasta, olivat kestovaippatarvikkeita 

myyviä liikkeitä. Netin kuvien perusteella näytti siltä, että kangas ei olisi sellaista 

mitä halusin, vaan tarkoitettu nimenomaan kestovaippoihin. Useimmissa ulkomaisissa 

nettikaupoissa olisi tarvinnut luottokortin. Löysin lopulta yrityksen nimeltä Hemp Fabric 

UK. Olin sähköpostitse yhteydessä toimitusjohtaja Samantha Pickeringiin ja tiedustelin, 

saisiko kankaista näytteitä ja tarvitsenko luottokorttia tilaamiseen. Viiden kankaan 

näytepaketti oli täysin ilmainen eikä luottokortti ollut välttämätön. Palvelu oli mielestäni 

erinomaista. Näytteet tulivat perille muutamassa päivässä. Kaikki 100 %:n hamppukankaat 

maksoivat noin 20–30 € metriltä. 

Kankaat olivat vaaleita (niin kuin suurin osa Hemp Fabric UK:n kankaista), enkä halunnut 

tehdä ainoastaan vaaleita vaatteita. Siksi päätin värjätä kankaat. Värjäämisen halusin 

tehdä mahdollisimman luonnonmukaisesti, joten kasvivärjääminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta. 

En ole ikinä aikaisemmin kasvivärjännyt, joten oli oma riskinsä värjätä ensimmäisellä 

kerralla kalliita hamppukankaita. 

Työosuuteen kuuluu neljän vaatteen ompelu. Valmistan itselleni vihreän, pitkähihaisen, 

polvipituisen paidan, vaaleanvioletin leningin ja harmaat housut sekä miesasiakkaalle 

vaaleanruskeat housut. Ensimmäisiä luonnoksia vaatteista piirsin jo kesällä ja ne kehittyivät 

matkan varrella.

2 

2. HAMPPU PÄHKINÄNKUORESSA 

Hamppu (Cannabis Sativa) on ruohokasvi, joka vaatii viihtyäkseen hyvän kasvualustan 

ja runsaasti typpeä. Hamppu sietää huonosti kuivuutta ja märkyyttä. Pohjoisilla leveysasteilla 

hampusta saadaan suuremmat sadot kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. 8 

Hampun lehdet ovat sahalaitaiset ja sormijakoiset. Sormiliuskat ovat kapeita ja niitä on 

3-13, riippuen lehtien iästä. 9 

Hamppu on yksivuotinen kasvi. Hamppu kasvaa nopeasti ja pituus vaihtelee yhdestä 

viiteen metriin. Suomessa pituus on ollut parhaimmillaan 3-4 metriä, tropiikissa jopa 7 

metriä. Hamppu on yksineuvoinen eli kaksikotinen, mikä tarkoittaa, että hede- ja emikukat 

ovat eri kasveissa. Siemenet muodostuvat emikasveihin. Siemen on harmaanruskea 

ja kooltaan 1-2 mm. Hamppu lisääntyy tuulipölytteisesti. 4 

Suomen lain mukaan hampun viljely ja käyttö huumausainetarkoituksessa on kielletty. 6 

Sen sijaan hampun viljely kuitukäyttöön on luvallista. 1 

Lajikkeet 

Cannabis Sativa on kapealehtinen, pitkänomainen, trooppinen ja vaatii kukkiakseen 

runsaasti valoa. 4 Se on kotoisin Meksikon, Kolumbian ja Thaimaan alueilta sekä Afrikan 

tietyistä osista. Lehdet ovat vaaleammanvihreät ja se kasvaa pitkäksi ja kukkii hitaasti. 

Cannabis Sativasta on jalostettu suuri osa nykyisistä kuituhamppulajikkeista. 9 

Cannabis Indica on leveälehtisempi, tiheämpi ja matalampi. 4 Keski-Aasiasta Afganistanin, 

Nepalin ja Pakistanin alueelta. Lehdet ovat tummemmanvihreät ja kasvi kukkii nopeasti. 

Kukinnot ovat tiiviitä ja paksuja. Indicasta on jalostettu päihdekasveja kaupalliseen 

käyttöön. 9 

Cannabis Ruderalis kasvaa voimakkaasti pituutta ja on harvinainen. 4 Se on kotoisin Itä- 

Euroopan pohjoisosista. Ruderalis kukkii jopa yöttömän yön alueilla. 9 Suomessa viljeltävät 

hamput ovat yleensä aina jalostettu venäläisestä ruderaliksesta. 7

3 

Cannabis Indica ja Cannabis Ruderalis ovat Cannabis Sativan alalajeja. 7 

Jalostamalla on saatu aikaan eri käyttötarkoituksiin sopivia lajikkeita. Kuituhamppu 

kasvattaa pitkän, suoran varren ja öljyhamppu kasvattaa paljon suuria, öljypitoisia siemeniä. 

9 Lääke- ja nautintoainekäyttöön sopivilla lajikkeilla on korkea THC-pitoisuus 

(THC=tetrahydrokannabinoli eli hampun psykoaktiivinen osa). Sen sijaan ruoka- ja 

kuitukäyttöön tarkoitetut lajikkeet sisältävät erittäin vähän THC:tä eli niistä huumaantuminen 

on käytännössä mahdotonta. Vertailun vuoksi: kuituhamppu saa sisältää 

THC:tä korkeintaan 0,2 % kun päihdehampussa sama luku voi olla jopa 14 %. 4 

1 Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa (1993) 

2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 

3 http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu.html 

4 http://kukinto.fi/ 

5 http://www.finatex.fi/index.phpmid=7&pid=103 

6 http://hamppu.info/ 

7 http://wikikko.info/wiki/Hamppu 

8 http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspxpath=4;155;189&id=1956 

9 http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 

10 Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 

11 http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytjasentehtavat/ 

kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 

12 http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/

4 

3. HAMPUN HISTORIA 

Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. 4 4000 vuotta sitten yli 80 % 

maailman tekstiileistä valmistettiin hampusta. 6 Alun perin se on kotoisin Keski- 

Aasiasta, Himalajan vuoristosta. 4 Kiinalaisten oli helppo omaksua Himalajalla villinä 

kasvavan hampun käyttö. 4 Kiinassa ja muualla Aasiassa hamppua on käytetty kuitukasvina 

jo noin 8500–10000 vuoden ajan. 6 Kiinalaiset käyttivät hamppua myös ruokana, 

lääkkeenä ja myöhemmin paperinvalmistuksessa. 1 

Hampun viljely ja tekstiilien valmistus levisivät Aasiasta Eurooppaan joidenkin arvioiden 

mukaan jo 1500 e.a.a. Otti kuitenkin oman aikansa ennen kuin se tunnettiin koko 

Euroopassa. Myös roomalaisilla oli oma osuutensa hampun yleistymisessä. Pohjoismaihin 

hamppu levisi Venäjän ja Saksan kautta. 4 

850 j.a.a. rakennetuista viikinkilaivoista on löydetty hampun siemeniä. Oletetaankin, 

että viikingit kuljettivat niitä matkoillaan Amerikkaan, tosin hamppua viljeltiin Amerikassa 

jo ennen viikinkejä. 4 

Keskiaika oli Euroopassa pellava- ja hamppukulttuurin kukoistusaikaa. Niin rikkaissa 

kuin köyhissäkin taloissa vaatetus valmistettiin naisten toimesta omista pellavista, hampuista 

ja villoista. 1 

Venäjällä hamppu oli tsaarin merkittävin kauppatavara vuodesta 1740 vuoteen 1917. 1 

Länsimaiden hampuntarpeesta 80 % tuli Venäjältä. 1 Venäläinen hamppu ja pellava olivatkin 

aikanaan laadultaan parasta. 4 Teollisen yhteiskunnan alkupuoliskolla hamppu oli 

hyvin keskeinen hyötykasvi. 6 Hollantilaiset olivat edelläkävijöitä koneellisen hamppukuitujen 

muokkauksen kehittäjinä. 4 

Henry Ford käytti ensimmäisten autojen runkojen valmistuksessa hamppua. 6 Jopa Yhdysvaltain 

presidentit George Washington ja Thomas Jefferson olivat hampun viljelijöitä. 

6 Ensimmäiset Levis-farkut valmistettiin hamppukankaasta. 6 Ennen puuvillanviljelyä 

suurin osa maailman tekstiileistä oli hampusta valmistettuja. 7 

Maailmanlaajuisen hampun unohduksen lähtöruutu on Yhdysvalloissa. Siihen johtivat 

monet syyt. Yleisimpänä selityksenä pidetään sitä, että kasvin kukkia ja lehtiä polttamalla 

tai syömällä oli mahdollisuus päihtyä. Julkaistut artikkelit ja elokuvat kuitenkin

5 

liioittelivat kannabiksen haittavaikutuksia ja niiden tarkoituksena oli saada kiellettyä 

hamppu koko maasta. Julkaisujen taustalla oli usein yhtiöitä, jotka kokivat hampun uhkaksi 

omalle toiminnalleen. Esimerkiksi DuPont patentoi vuonna 1937 menetelmän, 

jolla valmistettiin polttoaineen lisäaineita öljystä ja kivihiilestä. Samoihin aikoihin patentoitiin 

myös menetelmä, jolla kehitettiin selluloosaa puusta. Samanaikaisesti Henry 

Ford ja monet muut yhtiöt kehittelivät synteettisiä tuotteita hampun biomassasta. He 

kuitenkin myöhästyivät, sillä hampun kieltolaki astui voimaan vuonna 1937 Harry J. 

Anslingerin ansiosta. Petrokemian tuotteet, puu ja puuvilla korvasivat hampun. 4 

Toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941 japanilaisten katkaistua hampun viennin 

Yhdysvaltoihin, ryhtyivät amerikkalaiset jälleen kasvattamaan kuituhamppua. Jokainen 

hamppua viljelevä ja hänen poikansa saivat vapautuksen sotapalveluksesta. Valitettavasti 

hamppu kiellettiin taas nopeasti sodan loputtua. Harry J. Anslinger sai aikaan 

myös toisen merkittävän lainmuutoksen, kun YK kielsi hampunkasvatuksen jäsenmaistaan 

ja sitä kautta koko maailmasta. 4 














6 

4. HAMPPU SUOMESSA 

Tutkimusten mukaan Suomessa hamppu on tunnettu niin kauan kuin täällä on ollut 

asutusta ja että sitä on kasvatettu tuhatkunta vuotta ennen säilyneitä historiallisia jäänteitä. 

1 On arveltu, että viljelytaito levisi Lounais-Suomeen Keski-Euroopasta, Baltiasta 

tai Skandinaviasta ja Itä-Suomeen luultavasti Venäjältä. 4 Hamppua pidetään huomattavasti 

pellavaa vanhempana kuitukasvina Suomessa ja sitä on viljelty laajemmalla alueella. 

1 Sen sijaan pellavaa pidetään vanhimpana eurooppalaisena viljeltynä kuitukasvina. 

1 Vanhin ja varma hamppulöytö Suomessa on Ahvenanmaalla Kastelholman linnan 

läheisyydestä löytyneet hampun pähkylät eli siemenet. 4 Löytö on ajoitettu viikinkiajalle 

v. 800–1050. 4 Siementen löytyminen merkitsee sitä, että alueella on todellakin viljelty 

hamppua. 4 Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty nuorimman rautakauden haudoista 

hamppukangaspalasia. 4 

Historiallisia tietoja kuitukasvien viljelyksestä löytyy keskiajan lopulta, mutta vasta 

1700-luvun alusta löytyy asiakirjoja ja kuvauksia hampun käsittelystä ja levinneisyydestä. 

1 Hampun viljely yleistyi Suomessa 1400–1500-luvulla ja laajimmillaan se oli 

1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. 4 Silloin hamppua viljeltiin lähes koko 

maassa. 4 Erityisen paljon hamppua on viljelty Itä-Suomessa. 4 

Pääasiassa hamppua on käytetty karkeisiin kankaisiin, kuten purjeisiin, köysiin ja kalastusrihmoihin, 

mutta hedekasvien kuiduista on valmistettu hienoakin kangasta. 1 Hampuista 

valmistettiin mm. liinavaatteita, pyyhkeitä, pöytäliinoja, työmekkoja, kalanpyydyksiä 

ja säkkejä. 4 

Hampun viljelyn taantuminen alkoi Länsi- ja Etelä-Suomesta. 4 1800-luvulla ilmaantui 

kauppojen hyllyille valmiita köysiä ja rihmoja mikä osittain syrjäytti hampun viljelyä 

Länsi-Suomesta. 1 Tosin siellä vaikutti myös laaja pellavan puolesta käyty kampanjointi 

voimakkaammin kuin muualla Suomessa. 1 

Tarkkoja tilastoja hampun alueellisesta levinneisyydestä löytyy vasta vuodelta 1910. 4 

Silloin hampunviljely oli jo kääntynyt jyrkkään laskuun. 4 Yleisintä se oli kuitenkin 

Etelä- ja Pohjois-Savossa, Raja-Karjalassa ja Keski-Suomessa. 4 

Aluksi pellavasta tuli yleisempi kuin hampusta. 4 Markkinoille tullut puuvilla aiheutti 

kilpailua ja alensi hintoja, mikä johti lopulta myös pellavan viljelyn taantumiseen. 1

7 

Teolliset kankaat syrjäyttivät kotikutoiset ja maatalojen työväkeä siirtyi tehtaisiin. 1 

Myös tekokuitujen saapuminen maahamme osaltaan syrjäytti kuituhampun kysyntää. 1 

Hampputekstiilit miellettiin pula-ajan kankaiksi. 1 Yleinen maatalouden kaupallistuminen 

vaikutti kuitukasvien viljelyyn, kun tavaraa sai vähällä vaivalla kaupoista. 4 Pulaaikoina 

hampun ja pellavan viljely on ollut voimissaan, mutta vauraina aikoina se on 

kääntynyt laskuun. 4 Itsenäisyysajan alussa pellavan ja hampun viljelysala oli 6500 ha, 

1939 se oli noin 2500 ha, kun taas sodan aikana se kohosi 5000 hehtaariin. 1 

Käytännössä hampunviljely loppui Suomesta 1950-luvulla, mutta vuonna 1961 YK:n 

ratifioima sopimus kielsi kaikenlaisen hampun viljelyn Suomessa. 4 

Vielä 1970-luvun alussa Sisä-Suomessa viljeltiin maatiaishamppua. 9 Siementä oli hankittu 

myös geenipankkiin, mutta sitä ei oltu uudistettu lainkaan. 9 Kun siemenelle olisi 

ollut tarvetta parikymmentä vuotta myöhemmin, geenipankin siemen ei enää itänytkään. 

9 Silloin hamppua ei enää viljelty Suomessa, joten alkuperäinen suomalainen maatiaishamppu 

oli menetetty. 9 Vastaavaa siementä hankittiin kuitenkin Venäjältä jalostuksen 

tarpeisiin. 9 














8 

5. HAMPPU NYKYÄÄN 

Vuosina 1989–1991 kuituhampun viljelyala maailmassa oli 119 000 hehtaaria ja vuoteen 

2002 mennessä se laski 60 000 hehtaariin. 11 Vuonna 1997 kuituhamppua viljeltiin 

EU:n alueella n. 21700 ha. 4 

Vielä vuonna 1998 EU tuki hampunviljelyä runsaasti, mutta vuonna 1999 EU tiukensi 

tukipolitiikkaansa. 4 Jo aikaisemmin pellavaa koskenut jalostusvelvollisuus ulotettiin 

koskemaan myös hamppua. 4 Hampulle asetettiin myös vähimmäiskylvömäärä. 4 Uusien 

asetusten myötä hampunviljely väheni Suomesta huomattavasti. 4 Vuonna 1998 Suomessa 

oli viljelyksessä 1282 hehtaaria hamppua, mutta vuonna 2004 vain 24 hehtaaria. 

11 

Kuituhamppua tuotetaan pääasiassa Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Intiassa ja Venäjällä. 11 

Euroopan Unionissa tuotanto on keskittynyt Ranskaan, mutta sitä on myös Saksassa, 

Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 11 

Kuituhamppu saa sisältää THC:tä korkeintaan 0,2 % ja pitoisuuksia seurataan 

kasvukauden aikana. 4 Poliisi tekee myös tarkistuksia tiloilla, mutta silmämääräisesti voi 

olla vaikeaa erottaa eri lajikkeita toisistaan. 4 

Suomelle olisi erittäin kannattavaa keskittyä lajeihin, jotka eivät kärsi lyhyestä kasvukaudesta. 

11 Hamppu ja pellava menestyvät Suomessa hyvin ja niistä saadaan lähes samansuuruisia 

satoja kuin Keski-Euroopassakin. 11 

Suomessa suuri puute on hampun jatkojalostuksessa. 4 Suurempikokoisen hampun 

muokkaukseen tarvitaan järeämmät koneet kuin pellavalle. 4 Ehkä toivoa kuitenkin on, 

koska kuidunkäsittelykoneita hampulle on jo kehitteillä. 4 Keski-Euroopassa hampputuotantoa 

on jo laajemmin jatkojalostuksenkin osalta ja kysyntääkin on. 4 Kuihtuneiden 

tuotannonalojen uudelleen elvyttäminen on hankalaa, mutta näyttäisi siltä että oikeaan 

suuntaan ollaan menossa.

9 

6. HAMPUN ETUJA MUIHIN KASVIKUITUIHIN NÄHDEN 

Hamppu on maailman vahvin luonnonkuitu. 4 Hamppu on pehmeämpää, lämpimämpää, 

kestävämpää ja vettähylkivämpää kuin puuvilla. 1 Hampun valonkestävyys on huonompi 

kuin pellavan, mutta silti purjekäytössä pellava kesti noin kolme kuukautta kun taas 

hamppupurjeet vaihdettiin kahden tai kolmen vuoden välein. 1 Hamppukuitu kestää hyvin 

kosteutta ja on pitkäikäinen. 6 

Hamppukangas sopii erinomaisesti vaatetuskäyttöön, koska se on hengittävää, imukykyistä 

ja kaiken lisäksi se suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 95 %, kun puuvilla 

suodattaa vain n. 30 %. 4 Hamppuvaate on lämmin kylmällä ilmalla ja viileä kuumalla 

ilmalla. 7 

Kaikista maailman käytetyistä hyönteismyrkyistä neljäsosa kuluu puuvillan viljelyssä. 1 

Sen sijaan hampunviljelyssä tuholaistorjuntaa ei tarvita. 3 Tuholaisia karkottavan voimakkaan 

tuoksunsa ansiosta hamppu on hyvä kumppanuuskasvi monille muille viljelykasveille, 

esimerkiksi perunalle ja kaalille. 4 Puuvilla ei kasva kovin pohjoisessa, joten 

hamppu ja pellava soveltuisivat hyvin paikalliseen tekstiilituotantoon, mikä vähentäisi 

kuljetuskustannuksia. 4 Hamppu kestää hyvin hallaa. 3 

Kun hamppusato korjataan 2-3 -kuisena, saadaan pehmeää kangasta, 3-4 -kuisesta saadaan 

lankahamppua ja puolivuotisesta saadaan raskasta kangasta tai köyttä. 1 Rikkakasvit 

hamppu tukahduttaa nopealla ja tuuhealla kasvullaan. 4 Hamppu ei myöskään vaadi 

voimakasta lannoittamista. 1 Kastelu ei ole välttämätöntä ja hamppu jättää maan terveeseen 

kuntoon, minkä takia sitä voidaan kasvattaa samalla paikalla vuodesta toiseen 6 . 

Hamppu kuohkeuttaa maata syvälle ulottuvilla juurillaan, tuo ravinteita pintakerroksiin 

ja jättää maan rikkakasveista vapaaksi. 6 Näin ollen hampun kasvatus voisi olla myös 

vaihtoehto avokesannoinnille, joka rasittaa peltomaata ja kiihdyttää eroosiota. 4 

Puuvillan tuotanto vaatii laajan viljelyalan ja valtavan määrän vettä ja puuvilla päästää 

ilmakehään hiilidioksidia ja vähentää maaperän hedelmällisyyttä. 6 Hamppu on C4- 

kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että se yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen 

määrän mihin tahansa muihin kasveihin verrattuna. 6 Laajamittaisella hampunviljelyllä 

voitaisiin siis torjua kasvihuoneilmiötä. Hamppu myös puhdistaa maaperää raskasmetalleista. 

1 Joissain maissa hamppu tuottaa useamman sadon vuodessa, mutta Suomessa

10 

vain yhden. 6 Ennen hamppujen liottaminen järvivesissä aiheutti rehevöitymistä, mutta 

nykyisin liottamiseen käytetään eristettyjä altaita, jolloin vesi voidaan puhdistaa. 12 

7. HAMPPUVAATTEEN HOITO-OHJEET 

”Hampputuotteita hoidetaan samoin kuin pellavatuotteita. Hampputuotteet eivät tarvitse 

kovin voimakasta pesua, koska lika irtoaa sileästä kuidusta helposti. Hampputuotteet 

tulisi pestä väljässä vedessä sellaisella pesujauheella, jossa ei ole kirkasteita. Voimakasta 

linkousta tulisi välttää, sillä hamppu on herkästi rypistyvää. Hampputuotteen voi 

silittää, mutta se kannattaa tehdä nurjalta puolelta harson läpi korkeintaan 200ºC lämpötilalla. 

Hamppuvaatteiden hoidossa kannattaa noudattaa valmistajan antamia ohjeita.” 

5 

8. HAMPUN MONET KÄYTTÖTARKOITUKSET 

Hamppu on erittäin monikäyttöinen kasvi. Siitä voidaan valmistaa ruokaa, kankaita, 

paperia, kosmetiikkaa, kenkiä, taloustarvikkeita, rakennusmateriaaleja ja sitä voidaan 

käyttää myös energiantuotantoon. 6 

Öljyhampusta saadaan terveellistä öljyä, joka sisältää välttämättömiä omega-3, omega-6 

ja omega-9-rasvahappoja, ravinteikkaita siemeniä, jotka sisältävät kaikki ihmisen terveydelle 

välttämättömät 20 aminohappoa. 2 Öljyhampusta voidaan myös valmistaa ympäristöystävällistä 

polttoöljyä. 6 

Hampun käyttö paperiteollisuudessa olisi varsin järkevää, koska hamppu tuottaa paperiselluloosaa 

vuodessa viljelyhehtaarin alalta yli neljä kertaa enemmän kuin puut. 6 

Hamppupaperi ei repeä niin helposti eikä kellastu niin nopeasti kuin puusta valmistettu 

paperi: hamppupaperi kellastuu noin 100–200 vuoden päästä, kun puusta valmistettu 

kellastuu jo 30–50-vuotiaana. 9

11 

Hamppu on yksi maailman vanhimmista, tärkeimmistä ja käytetyimmistä lääkekasveista. 

1 Kannabis oli yleisin kipulääke ennen aspiriinin saapumista markkinoille 1900- 

luvun vaihteessa. 1 Yhdysvalloissa kannabisuutetta käytettiin mm. väsymyksen, yskän, 

reumatismin, niveltulehdusten, astman, juoppohulluuden, epilepsian, masennuksen ja 

kuukautisvaivojen hoidossa. 4 Maissa, joissa hampun lääkekäyttö on sallittua, sitä käytetään 

mm. AIDS- ja syöpäpotilaiden hoidossa, viherkaihin, MS-taudin 6 sekä joidenkin 

psyykkisten sairauksien hoidossa. 4 Suomessa vuonna 2006 ensimmäinen potilas sai reseptin 

kannabikseen lääkelaitoksen erityisluvalla. 6 

Kautta aikojen kannabista on käytetty myös päihteenä. Kannabis ei aiheuta läheskään 

yhtä voimakkaasti riippuvuutta kuin alkoholi, tupakka ja kofeiini 7 . Vuonna 1998 julkaistun 

terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan kannabis ei ole ainakaan vaarallisempaa 

terveydelle kuin esimerkiksi alkoholi tai tupakka. 4 














12 

9. KASVIVÄRJÄÄMINEN 

Kasvi- ja sienivärjäyskirjoissa neuvotaan aloittamaan värjäyskokeilut pienillä määrillä 

kangasta tai lankaa. Minä tein juuri päinvastoin. Tosin yläasteella kemiantunnilla kokeilimme 

värjätä pienen määrän kangasta ja 

lankaa sipulinkuorilla. Jos olisin etukäteen 

tiennyt miten suuri projekti kankaiden kasvivärjääminen 

oikeasti on, olisin varmasti 

miettinyt kahteen kertaan siihen ryhtymistä. 

Mitään en kuitenkaan kadu. 

Värjääminen tapahtui mökillä Kurikassa. 

Kuva 1 Puhdas, valkoinen kangas 

Pärjäsin suurimmaksi osaksi sieltä löytyneillä välineillä, joita olivat iso ruostunut rautapata, 

puinen kansi, sekoituskeppi, saaveja, ämpäreitä sekä lainaksi saamani taskuvaaka. 

Pari saavia ja yhden ison ämpärin jouduin ostamaan, koska noinkin suuren kangasmäärän 

värjäämiseen kuluu todella paljon vettä ja lisäksi piti olla saavi huuhtelemista varten. 

Halusin myös säilyttää värjäysliemet, koska jälkiväreillä voi saada vielä kauniita, 

hieman vaaleampia sävyjä. 

Iso rautapata vaati ison uunin. Rakensimme 

miesystävän kanssa ulos kiviuunin. Alimmaiseksi 

laitoimme hiekkaa, jotta maa ei 

syty palamaan. Tämä olikin tärkeää, koska 

värjäsin hellepäivinä. Hiekan päälle kasattiin 

kiviä mahdollisimman tukevasti. Ihme kyllä, 

uuni kesti painavan rautapadan ja monta 

kymmentä litraa vettä. 

Kuva 2 Kiviuuni ja rautapata 

Pata lämpeni puilla. Pyrin käyttämään värjäykseen huonolaatuista puuta: hieman lahonneita 

lautoja, risuja yms. Syksyllä värjätessäni käytin myös hyvälaatuista puuta, koska 

kylmällä säällä oli vaikeampaa saada vesiä kuumaksi. 

Hamppukankaita minulla oli yhteensä 8 metriä: 4 metriä ohuempaa ja 4 metriä paksumpaa. 

Alkuperäinen ajatus oli värjätä 2 m paksumpaa kangasta keltaiseksi sipulinkuorilla, 

2 m paksumpaa vihreäksi jollain kasvilla, 2 m ohuempaa ruskeaksi esimerkiksi kävyillä

13 

ja 2 m ohuempaa punaiseksi veriseitikeillä. Kesällä laskiessani tarvittavien kasvimateriaalien 

määriä huomasin suuren ongelman. Paksumpi kangas painoi n. 1200 g/2 m kun 

taas ohuempi painoi n. 600 g/2 m. Tutkiessani värjäysreseptejä aloin ymmärtää, ettei ole 

kovin luontoystävällistä kerätä ainakaan elävää kasvimateriaalia värjäyksiäni varten. 

Ymmärsin myös sen, ettei keräämieni sipulinkuorten määrä voisi mitenkään riittää paksumman 

kankaan värjäämiseen. Vihreää olisi saanut esimerkiksi koivun lehdillä, mutta 

niitä olisi tarvinnut paksumman kankaan värjäämiseen muistaakseni noin 7000 g, mikä 

on erittäin suuri määrä siinäkin mielessä, että lehdet ovat niin kevyitä. 

Suunnitelmia oli siis pakko muuttaa. Päätin värjätä 2 m ohuempaa kangasta sipulinkuorilla 

ja sitä varten jouduin hakemaan vielä kaupasta sipulinkuoritäydennystä. Tavoitemäärä 

oli 300 g, mutta onnistuin keräämään kaupan sipulihyllyltä vain sen verran, että 

250 g täyttyi. Paksumman kankaan päätin värjätä kuusen- ja männynkävyillä. Siispä 

lähdin ämpärin kanssa metsään hyttysiä uhmaten etsimään vuoden maassa maanneita, 

mahdollisimman punertavia käpyjä. Tavoitemäärä oli 7200 g. En punninnut koko määrää, 

vaan arvioin sen, koska käytössäni oli vain taskuvaaka. Vihreällä värjäämisen jätin 

kokonaan pois, koska määrä olisi kaikkien kasvien kohdalla ollut noin 7000 g. Niin 

suurta määrää jotain tiettyä kasvia olisi ollut paljon vaikeampi löytää kuin käpyjä. 

Mutta sain vihreää, vaikka se ei ollut tarkoituskaan. Tiesin, että rautapadasta irtoava 

rauta saattaa hieman muuttaa värejä, mutta enpä olisi arvannut miten paljon. Lopputulos 

ei ollut juuri lainkaan keltainen, vaan vihreä. Se oli 

oikeastaan vain iloinen yllätys. 

Kävyt piti pilkkoa, jotta niistä irtoaisi väri paremmin. 

Mietin mahdollisimman nopeaa tapaa tehdä se. Yritin 

Kuva 3 Käpyjen kuorimista 

jaloilla tallaamista, autolla yliajamista ja kivellä hakkaamista, 

mutta mikään ei tuottanut toivottavaa lopputulosta. 

Työ oli pakko tehdä käsin. Puukon 

avulla kuorin kuusenkävyistä silmut pois. Osasta 

ne lähtivät helposti, osasta paljon vaikeammin. 

Männynkäpyjä en onnistunut pienentämään mitenkään, 

joten ne jätin kokonaisiksi. 

Kuva 4 Käpyjen kuorimista

14 

Puretusaineena käytin alunaa, tanniinia ja 

kuparivihtrilliä. Puretusaineiden hankkiminen 

onkin oma tarinansa. Ensimmäisen kerran 

alkukesästä menin mökille olettaen löytäväni 

kaikki puretusaineet paikallisesta apteekista. 

Tämä käsitys tuli värjäyskirjasta, 

joka on kirjoitettu 1978. Silloin 

puretusaineet olivat täysin tavallisia apteekkitavaroita. 

Kurikan apteekista olisi saanut 

Kuva 5 Värjäilyä kesällä 

ainoastaan alunaa ja sitäkin vain erikseen tukusta tilaamalla. Tampereelta kuvittelin 

myös löytäväni kaikki puretusaineet, olihan siellä sentään Yliopiston Apteekki. Apteekkari 

toi minulle purkin kuparivihtrilliä, joka kuulemma sekin oli viimeinen purkki. Alunaa 

löytyi sentään Ikaalisten Apteekista vajaan kilon purkki. Etsin netistä tietoa, mistä 

voisin löytää tanniinia. Keskustelupalstalla sain vastauksen. Helsinkiläinen Tetri Design 

myy mm. väri- ja puretusaineita. Sieltä olisin saanut alunankin huomattavasti halvemmalla 

kuin apteekista. Helsinkiin oli kesällä muutenkin asiaa, joten hain tanniinin samalla 

reissulla. 

Syyslomalla oli taas aika kasvivärjätä. Neljä metriä hamppukangasta loisti vielä valkeuttaan. 

Tarkoituksena oli värjätä ohuempi 

kangas punaiseksi. Aikaisemmin syksyllä olin 

käynyt etsimässä Ikaalisten metsistä veriseitikkejä. 

Niitä löytyikin ihan mukavasti, mutta 

ei kuitenkaan läheskään tarpeeksi. Siksi päätinkin 

ostaa vielä lisäksi krappijuurta Tetri 

Designilta. Liemi näyttikin lupaavan punaiselta, 

mutta rautapata teki taas tehtävänsä ja 

muutti kankaan lopulta violetiksi. En siltikään 

Kuva 6 Värjäilyä syksyllä 

ollut pettynyt, koska violettikin on kiva väri. Ainakaan kankaasta ei tullut vaaleanpunainen, 

mikä oli suurin pelkoni. 

Paksumman kankaan värjäsin kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemessä, johon lisäsin 

Tetri Designilta ostamaani saksanpähkinänkuorta antamaan lisää väriä. Tavoitteena oli

15 

ruskea, mutta lopputulos on ennemmin harmaa, mikä ei myöskään ole huono asia. Kasvivärjäämisessä 

pidän juuri siitä, että lopputulos ei ole aina ennalta arvattava. 

Värjäysohjeet 

Puuvillan ja pellavan värjäämisessä tulee ottaa huomioon se, että kasvivärit tarttuvat 

niihin huomattavasti heikommin kuin villaan. Yleensä niihin saadaan vain vaaleita sävyjä. 

Erilaista puretusta käytettäessä on mahdollista saada myös hieman tummempia 

sävyjä. Hyvä puoli puuvillassa ja pellavassa on se, että ne kestävät värjättäessä huomattavasti 

kovempaa käsittelyä kuin villa. Puuvillan ja pellavan puretuksessa kannattaa 

käyttää alunaa ja tanniinia. Tanniinin vaikutuksesta aluna tarttuu paremmin kuituihin. 

(Marketta Klemola – Kasvivärjäys 1978) 

Mukailin Marketta Klemolan Kasvivärjäys -kirjassa olevia villan värjäykseen tarkoitettuja 

ohjeita hamppukankaalle sopiviksi. Oletin puuvillan ja pellavan puretusohjeen sopivan 

myös hampulle. 

Kuusen- ja männynkäpy 

7200 g ylivuotisia, maasta kerättyjä kuusen- ja männynkäpyjä 

360 g alunaa 

120 g tanniinia 

40 g kuparivihtrilliä 

1200 g kangasta 

Kuva 7 Lopputulos 

Kuusenkävyt pilkotaan ja niitä liotetaan yön yli ja keitetään seuraavana päivänä noin 

3,5-4 tuntia. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään kädenlämpöiseksi.

16 

Tanniini sekoitetaan haaleaan vesitilkkaan ja se edelleen puretusveteen (n. 30 litraa), 

jonka lämpötilaa nostetaan hitaasti. Hyvin kasteltu kangas nostetaan puretusastiaan ja 

lämpötilaa nostetaan edelleen vähitellen. Kangasta keitetään n. 30 minuuttia. Puolen 

tunnin kuluttua kangas nostetaan vedestä ja aluna lisätään ja sekoitetaan veteen. Kangasta 

keitetään vielä tunnin ajan ja se jätetään sen jälkeen jäähtymään liemeen. 

Kuparivihtrilli sekoitetaan lämpimään vesitilkkaan ja lisätään väriveteen (n. 40 litraa). 

Kangas nostetaan puretusvedestä väriliemeen ja sen annetaan hautua 80–90 asteessa 

noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä 

se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. 

Sipulinkuori 

300 g keltaisia, kuivia sipulinkuoria 

180 g alunaa 




Sipulinkuoria liotetaan yön yli ja keitetään noin 1 tunti. Värivesi siivilöidään ja jäähdytetään 

kädenlämpöiseksi. 






Kangas nostetaan puretusvedestä väriveteen (n. 30 litraa) ja sen annetaan hautua 80–90 

asteessa noin 1 tunti. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä 

se pestään, huuhdotaan ja kuivataan.

17 

Krappijuuri ja veriseitikki 

250 g krappijuurta (hienonnettua) 

90 g veriseitikkejä 

180 g alunaa 




Krappia ja veriseitikkejä liotetaan raikkaassa ja runsaassa vedessä yön yli. 






Värjäysvesi (n. 30 litraa) lämmitetään ja sinne lisätään krappiseos ja veriseitikit harsopussissa. 

Haudutetaan noin 30–40 min 75 asteessa. Kangas nostetaan puretusvedestä 

väriliemeen ja sitä haudutetaan 70–80 asteessa noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään 

väriliemeen yön yli. Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. 

Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi ja saksanpähkinänkuori 

100 g saksanpähkinänkuorta (hienonnettua) 

360 g alunaa 



Kuva 10 Lopputulos

18 

Saksanpähkinänkuorta liotetaan raikkaassa vedessä yön yli. 






Kuusen- ja männynkäpyjen jälkiliemi (n. 40 litraa) lämmitetään ja lisätään siihen saksanpähkinänkuori. 

Keitetään noin 30–40 min. Nostetaan kangas puretusvedestä väriliemeen 

ja keitetään noin tunnin ajan. Kangas jätetään jäähtymään väriliemeen yön yli. 

Seuraavana päivänä se pestään, huuhdotaan ja kuivataan. 

10. VALMISTAMANI VAATTEET 

Paita 

Kun katsoin sipulinkuorilla värjäämääni kangasta, näin 

heti silmissäni, minkä tyylisen paidan siitä haluan. 

Luonnokseni olivat hyvin keijukaistyylisiä. Halusin tehdä 

pitkän, mekkomaisen paidan, jonka alla voisi käyttää 

toista paitaa kylmillä säillä, mutta jota voisi käyttää myös 

sellaisenaan. Halusin, että paita on riittävän lyhyt housujen 

kanssa käytettäväksi, mutta myös riittävän pitkä sukkahousujen 

kanssa käytettäväksi. 

Paita oli kaavoituksellisesti täysin erilainen, mitä yleensä 

Kuva 11 Yksityiskohtia 

olen tehnyt. Etukappaleista täytyi tehdä erilaiset ja lisäksi sahalaitakuvion kaavoitus ja 

toteutus täytyi laskea ja miettiä tarkasti. Itseäni miellyttää paidassa juuri sen toispuoleisuus 

ja satumaisuus. En halunnut paitaan perinteisiä nappeja enkä vetoketjua. Olisin

19 

halunnut puiset, pitkulaiset napit, mutta en löytänyt sellaisia mistään. Jouduin tyytymään 

metallisen näköisiin, muovisiin nappeihin, jotka ovat myös aika näyttäviä. 

Leninki 

Leningin malli on kopio mekosta, jonka äitini 

ompeli ollessaan yläasteella. Kyseinen mekko 

sopii minulle ja olen sitä käyttänytkin joskus. 

Mekko on tehty mustasta, melko juhlavasta 

kankaasta. Olen aina pitänyt mekon mallista 

todella paljon, joten halusin tehdä samalla 

mallilla hieman arkisemman version. 

Kuva 12 Keskeneräinen leninki 

Housut 

Halusin housuistani istuvat, mutta lahkeista 

melko väljät. En halunnut vetoketjua, koska 

se menee housuissa yleensä ensimmäisenä 

rikki. Piilonapitus tuntui siis hyvältä vaihtoehdolta. 

Mielestäni piilonapituksen tekeminen 

ei ollut sen vaikeampaa kuin vetoketjunkaan 

ompelu. Taskujen muodoissa mukailin 

paidan tyyliä. 

Kuva 13 Yksityiskohtia 

Asiakas halusi housuistaan farkkutyyliset 

kellotaskuineen ja vyölenkkeineen. Katsoin 

hieman mallia asiakkaan omista farkuista. 

Hän halusi myös vetoketjun sijasta piilonapituksen. 

Vaatteisiin tarvitsi tehdä vain pieniä sovitusmuutoksia. 

Muutoin valmistus sujui suunnitelmien 

mukaan. 

Kuva 14 Yksityiskohtia

20 

11. POHDINTA 

Opinnäytetyö oli erittäin mielenkiintoinen ja mielekäs projekti, mutta myös haastava. 

Tavallaan työn tekeminen alkoi jo lopputalvesta, kun tilasin kankaita. Kesällä ja syyslomalla 

kasvivärjäsin ja kirjoitin vähän kirjallista osuutta. Varsinaisen viiden viikon 

aikana valmistin vaatteet ja tein kirjallisen osuuden. 

Kirjallisen työn tekemisessä suurin ongelma oli lähdekirjojen puute. Löysin kirjastoista 

kaksi hamppua käsittelevää kirjaa. Toinen niistä oli keskittynyt pääasiassa pellavan ja 

hampun viljelyyn ja kankaiden valmistamiseen. Itse halusin tietoa ennemminkin kuituhampun 

historiasta ja miten ja missä kuituhamppua on käytetty. Kyseisiä tietoja löytyi 

mielestäni paremmin ja kätevämmin netistä. Luotan kyseisiin lähteisiin, koska samoja 

tietoja oli useassa paikassa. 

Kasvivärjääminen on yllättävän työlästä ja aikaa vievää. Jos vielä joskus värjään noin 

isoja kankaita, haluan kyllä tehdä sen paremmilla välineillä. Esimerkiksi saunapadan 

kaltainen värjäyspata olisi erinomainen. Lämpöä ei menisi niin paljon hukkaan kuin 

ulos rakennetussa kiviuunissa. 

Vaikka kankaiden väristä ei tullut ihan tasainen, sain silti mielestäni kaavojen asettelussa 

hyvin vältettyä kaikista rumimmat kohdat kankaista. Vaatteet ovat ulkoisesti sellaisia 

kuin oli tarkoitettukin. 

Kankaisiin ja lopulta vaatteisiin syntyy täysin erilainen suhde, kun niiden eteen on nähnyt 

näin paljon vaivaa. Voin jo kuvitella, miten hyvältä vaatteiden käyttäminen tulee 

tuntumaan. Värien eloisuus kasvivärjätyissä kankaissa on jotain ainutlaatuista, mitä ei 

voi teollisilla väreillä saavuttaa. Ajatus siitä, että väri on peräisin luonnosta, on huikaiseva. 

Kasvivärjätyt kankaat sointuvat aina yhteen, oli kyse mistä väristä tahansa.

21 

LÄHTEET 

Hamppu Suomessa – Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa, toimittanut 

J.K. Ihalainen, Palladium-kirjat 1993 

Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppuöljy 

Hannu Väistö. Viitattu 27.10. 2010. Saatavissa: 

http://www2.amk.fi/mater/luonnonvara/Bioenergia/energiakasvit/data/kasvilajit/hamppu 

.html 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://kukinto.fi/ 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://www.finatex.fi/index.phpmid=7&pid=103 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://hamppu.info/ 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://wikikko.info/wiki/Hamppu 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: 

http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspxpath=4;155;189&id=1956 

Viitattu 27.10.2010. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu 

Marketta Klemola – Kasvivärjäys (1978) 


http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/maatalouspolitiikka/markkinajarjestelytj 

asentehtavat/kuitupellavajahamppu/luelisaa.html 


http://www.vihreatvaatteet.com/category/vihreat_kankaat/

22 

LIITTEET 

Paita ja housut

Paidan kaavat 

23

Paidan kaavat 

24

Paidan poikkileikkauskuvat 

25


26


27

28 

Paidan työjärjestys 

1. Kiinnitä tukikangas pääntiemuotokaitaleeseen. 

2. Ompele muotolaskokset. 

3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat. 

4. Ompele sivusaumat, olkasaumat ja hihasaumat. 

5. Istuta hihat. Huolittele. 

6. Huolittele alavarat ja muotokaitaleet ja ompele ne yhteen. 

7. Ompele alavarat ja muotokaitaleet miehustaan ja hihoihin. 

8. Tee aukileikkaukset ja leikkaa ylimääräinen kulmista pois. Käännä ja tikkaa. 

9. Huolittele toisen etukappaleen etureuna. 

10. Ompele käänne etureunaan.

Paidan ja housujen tunnelmakuva 

29

Housujen kaavat 

30

Housujen poikkileikkauskuvat 

31


32


33

34 

Housujen työjärjestys 

1. Kiinnitä tukikankaat. 

2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa. 

3. Huolittele taskumuotokaitaleet. 

4. Ompele taskumuotokaitaleet kiinni takataskuihin. Käännä ja tikkaa. 

5. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin. 

6. Huolittele taskukappaleet. 

7. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin. 

8. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa. 

9. Ompele taskupussi. Huolittele. 

10. Huolittele haarasauma. 

11. Tee napinlävet napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se oikeaan 

etukappaleeseen. 

12. Silitä taitteet etuhalkioon. 

13. Ompele haarasauma. Tikkaa. 

14. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele. 

15. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa. 

16. Ompele napit etuhalkioon. 

17. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi.

Leninki 

35

Leningin kaavat 

36

Leningin kaavat 

37

Leningin poikkileikkauskuvat 

38


39


40

41 

Leningin työjärjestys 

1. Kiinnitä tukikankaat muotokaitaleisiin. 

2. Ompele muotolaskokset. 

3. Huolittele sivusaumat, olkasaumat, takasauma, keepin takasauma ja muotokaitaleet. 

4. Ompele sivusaumat, olkasaumat, keepin takasauma ja muotokaitaleet yhteen. 

5. Ompele takasauman yläosa, kiinnitä piilovetoketju väliin ja ompele takasauman 

alaosa. 

6. Ompele muotokaitaleet kädenteille. Tikkaa. 

7. Ompele keeppi paikoilleen. 

8. Piilotikkaa pääntie. 

9. Ompele päärmeet keeppiin ja helmaan.

Leningin tunnelmakuva 

42

Asiakkaan housut 

43


44

Asiakkaan housujen kaavat 

45

Asiakkaan housujen poikkileikkauskuvat 

46


47


48

49 

Asiakkaan housujen työjärjestys 

1. Kiinnitä tukikankaat. 

2. Ompele takakaarrokkeet takakappaleisiin. Huolittele ja tikkaa. 

3. Kiinnitä takataskut takakappaleisiin. 

4. Ompele kellotasku kiinni taskukappaleeseen. 

5. Huolittele taskukappaleet. 

6. Ompele taskukappaleet kiinni sisempiin taskupusseihin. 

7. Ompele ulommat taskupussit kiinni etukappaleisiin. Käännä ja tikkaa. 

8. Ompele taskupussi. Huolittele. 

9. Huolittele haarasauma. 

10. Tee napinlävet napinläpikaitaleeseen. Huolittele ja kiinnitä se vasempaan 

etukappaleeseen. 

11. Silitä taitteet etuhalkioon. 

12. Ompele haarasauma. Tikkaa. 

13. Ompele sivusaumat ja lahkeensaumat. Huolittele ja tikkaa sivusaumat. 

14. Valmista ja kiinnitä vyötärökaitale. Tikkaa. 

15. Ompele napit etuhalkioon. 

16. Tee vyötärökaitaleeseen napinläpi ja ompele nappi. 

17. Tee vyölenkit.

Asiakkaan housujen tunnelmakuva 

50

51 

HINNASTO 

Paita 

Materiaalit 64,48e 

Työtunnit 7e/h 37h 

Yleiskustannukset x1,1 

ALV 23% x1,23 

Yhteensä 437,65e 

TUNTIERITTELY 

Paita 

värjäys 10 

kaavoitus, kankaan leikkuu 17 

ompelu 10 

Housut 




ALV 23% x1,23 


Housut 

värjäys 10 


ompelu 10 

Leninki 




ALV 23% x1,23 


Leninki 

värjäys 10 


ompelu 8 





ALV 23% x1,23 


värjäys 10 


ompelu 10 

Yhteensä 322,70e

Hamppu – Unohdettu kuitukasvi - Rihmasto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?