TAMMISAARI - EKENÃS - Museovirasto
TAMMISAARI - EKENÃS - Museovirasto
TAMMISAARI - EKENÃS - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4<br />
Inventoinnin avulla pyritään luomaan tilanne, jossa eri kaupungit ovat arkeologian osalta<br />
keskenään tasavertaisessa asemassa. Muinaismuistolaki koskee kaupungeissa ennen<br />
vuotta 1809 rakennettua aluetta, mutta erityistä huomiota kiinnitetään ennen isoavihaa<br />
(1713-1721) rakennettuun alueeseen. Inventoinnin tuloksena valmistuva perusselvitys<br />
antaa kaavoitukselle, tutkimukselle, suojelulle ja rakentamiselle selkeän lähtötilanteen.<br />
<strong>Museovirasto</strong>n Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkien inventointiprojektin avulla pyritään<br />
mahdollistamaan: 1) Muinaismuistolain tarkoituksenmukainen, ennakoiva ja tasapuolinen<br />
käyttö, 2) Suojelun, kaavoituksen, tutkimuksen ja rakentamisen yhteensovittaminen<br />
ja 3) Kokonaisvaltainen kaupunkiarkeologinen tutkimus. Projektin aikana pyritään<br />
myös määrittelemään kaupunkiarkeologinen toimintamalli ja tutkimusstrategiat.<br />
2. Kenttätyöt<br />
Ennen kenttätutkimusvaihetta Tammisaaresta oli jo kerättynä perustiedot (mm. tulipalot,<br />
väkiluku, kartat, arkeologiset tutkimukset) kaupunkiarkeologiatietokantaan ja osa<br />
vanhoista asemakaavakartoista oli muutettuna digitaaliseen muotoon nykyisen kaavakartan<br />
kanssa samaan mittakaavaan. Tammisaaren osalta kaupunkia kuvaavien isoavihaa<br />
(1713-1721) vanhempien karttojen ja kuvallisten lähteiden määrä on todella vähäinen.<br />
Vaikka kaupunki on perustettu jo 1546, vanhimmat kaupunkia esittävät kartta<br />
ovat Samuel Broteruksen kartat vuodelta 1696. Toinen kartoista esittää pelkkää kaupunkialuetta<br />
ja toisessa on mukana myös laidun ja muiden yleisten alueiden mittaus<br />
ympäristöstä.<br />
Tammisaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin kenttätyövaiheeseen käytettiin yhteensä<br />
7 työpäivää (2.4.-8.4. 2001). Tuona aikana Tammisaaren isoavihaa (1713-1721)<br />
vanhemmalla kaupunkialueella sijaitsevat nykyiset tontit käytiin yksi kerrallaan läpi<br />
(ks. Liitteet 1 ja 2). Jokaisesta kerrostumiltaan todennäköisesti kokonaan tai osittain säilyneestä<br />
tontista kirjattiin nykyinen rakennuskanta. Kunnallisteknisten kaivantojen<br />
vanhoihin kerrostumiin kohdistunut tuhoava vaikutus selvitettiin mahdollisuuksien mukaan<br />
kunnan virkamiehiltä saadun digitaalisen aineiston avulla. Vanhoja viemäri yms.<br />
kaivantoja ei selvitetty. Jokaisesta kohteesta täytettiin inventointilomake, josta tiedot<br />
siirrettiin kaupunkiarkeologiseen inventointitietokantaan. Lisäksi tonttien säilyneet alueet<br />
hahmoteltiin kantakarttaan sekä tonteista otettiin yleiskuvia. Todennäköisesti kerrostumiltaan<br />
täysin tuhoutuneista tonteista ei kirjattu lainkaan tietoja. Tonteilla mahdollisesti<br />
säilyneiden kerrostumien ikäys tehtiin vanhojen karttojen ja historiallisten tietojen<br />
avulla.<br />
3. Tammisaaren historiaa ja asemakaavan kehitys 1800-luvun alkupuolelle<br />
3.1 Kaupungin perustamisesta isoonvihaan<br />
Vuonna 1528 Tammisaaresta, jo ennestään tunnetusta satama- ja kauppapaikasta, tehtiin<br />
laillinen kauppapaikka. Kaupunkioikeudet kaupunki sai vuonna 1546. Kustaa Vaasan<br />
perustettua ns. Vantaan Helsingin vuonna 1550, Tammisaaren - samoin kuin Porvoon,<br />
Rauman ja Ulvilan - asukkaat saivat määräyksen muuttaa Helsinkiin. Syksyllä<br />
1555 ja vuoden 1556 aikana Venäläisten pelon ja Helsingin sataman huonouden takia<br />
monet laivat jäivät Tammisaareen ja Ahvenanmaalle. Helsingin epäonnistuttua kaap-
Change language