RHO Raahe raportti 2001 - Museovirasto
RHO Raahe raportti 2001 - Museovirasto
RHO Raahe raportti 2001 - Museovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4<br />
rakennettua aluetta, mutta erityistä huomiota kiinnitetään ennen isoavihaa (1713-1721) rakennettuun<br />
alueeseen. Inventoinnin tuloksena valmistuva perusselvitys antaa kaavoitukselle, tutkimukselle,<br />
suojelulle ja rakentamiselle selkeän lähtötilanteen. <strong>Museovirasto</strong>n Vaasa- ja suurvalta-ajan<br />
kaupunkien inventointiprojektin avulla pyritään mahdollistamaan: 1) Muinaismuistolain<br />
tarkoituksenmukainen, ennakoiva ja tasapuolinen käyttö, 2) Suojelun, kaavoituksen,<br />
tutkimuksen ja rakentamisen yhteensovittaminen ja 3) Kokonaisvaltainen kaupunkiarkeologinen<br />
tutkimus. Projektin aikana pyritään myös määrittelemään kaupunkiarkeologinen<br />
toimintamalli ja tutkimusstrategiat.<br />
2. Kenttätyöt<br />
Ennen kenttätutkimusvaihetta <strong>Raahe</strong>sta oli jo kerättynä perustiedot (mm. tulipalot, väkiluku,<br />
kartat, arkeologiset tutkimukset) kaupunkiarkeologiseen tietokantaan ja osa vanhoista asemakaavakartoista<br />
oli muutettuna digitaaliseen muotoon nykyisen kaavakartan kanssa samaan<br />
mittakaavaan. Jälkityövaiheessa vanhojen asemakaavakarttojen digitointitilannetta parannettiin<br />
tekemällä vanhoihin aiemmin digitoituihin karttoihin lisäyksiä ja digitoimalla lisää vanhoja<br />
kaupunkimittauskarttoja. Karttapohjana käytettiin <strong>Raahe</strong>n kaupungin teknisen palvelukeskuksen<br />
tuottamaa digitaalista kartta-aineistoa.<br />
<strong>Raahe</strong>n kaupunkiarkeologisen inventoinnin kenttätyövaiheeseen käytettiin yhteensä 8 työpäivää<br />
(3.-10.9. <strong>2001</strong>). Tuona aikana <strong>Raahe</strong>n isoavihaa vanhemmalla kaupunkialueella sijaitsevat<br />
nykyiset tontit käytiin yksi kerrallaan läpi (ks. Liitteet 1 ja 2). Jokaisesta kerrostumiltaan todennäköisesti<br />
kokonaan tai osittain säilyneestä tontista kirjattiin nykyinen rakennuskanta ja<br />
joissain tapauksissa jo puretut rakennukset. Kunnallisteknisten kaivantojen vanhoihin kerrostumiin<br />
kohdistunut tuhoava vaikutus selvitettiin kunnan virkamiehiltä saatujen vesijohto-,<br />
viemäri-, sähkökaapeli- ja kaukolämpölinjakarttojen avulla. Jokaisesta kohteesta täytettiin<br />
inventointilomake, josta tiedot siirrettiin kaupunkiarkeologiseen inventointitietokantaan. Lisäksi<br />
tonttien säilyneet alueet hahmoteltiin kantakarttaan sekä tonteista otettiin yleiskuvia.<br />
Todennäköisesti kerrostumiltaan täysin tuhoutuneista tonteista ei kirjattu lainkaan tietoja.<br />
Tonteilla mahdollisesti säilyneiden kerrostumien ikäys tehtiin vanhojen karttojen ja historiallisten<br />
tietojen avulla.<br />
3. <strong>Raahe</strong>n asemakaavan ja asutun alueen kehitys kaupungin perustamisesta<br />
1800-luvun alkupuolelle<br />
Kaupungin perustamisesta isoonvihaan<br />
Ensimmäiset ajatukset <strong>Raahe</strong>n kaupungin perustamisesta esitti Kaarle IX vuonna 1600, jolloin<br />
hän suunnitteli neljän kaupungin perustamista Pohjanmaalle vanhoille jo keskiajalta periytyville<br />
markkinapaikoille 3 . Kaarle IX:n suunnitelmien pohjalta perustettiin Pohjanmaalle<br />
kuitenkin vain kaksi uutta kaupunkia: Oulu (1605) ja Vaasa (1606). <strong>Raahe</strong>n kaupungin alkuperäiseksi<br />
sijaintipaikaksi oli ajateltu aluksi Saloisten vuonna 1616 laillistettua markkinapaikkaa.<br />
Saloisten markkinapaikan satama oli kuitenkin ajan myötä madaltunut ja lisäksi paikan<br />
3 Lilius 1987:276; 1988:62.