LASTENLÄÄKEVALMISTEIDEN KARVAAN MAUN PEITTÄMINEN

5
muutoksia. Lääkeaineen karvasta makua voidaan yrittää peittää ioninvaihtohartseilla,
sumuttamalla lipideillä, muodostamalla osakomplekseja syklodekstriinien kanssa,
liposomeilla, lesitiinillä tai lesitiinin kaltaisilla aineilla, pinta-aktiivisilla aineilla tai
suoloilla. Erilaiset suolamuodot lääkeaineesta voivat muuttaa karvasta makua. Lisäksi
voidaan karvaan maun peittämiseksi lisätä formulaatioon jotain kemikaalia, kuten larginiinia
ja NaCl:a tai sitoa karvas lääkeaine Carbopoliin tai hartsiin (Li 2007).
Käytettävä maunpeittämismenetelmä valitaan lääkeaineen ja formulaation ominaisuuksien
perusteella. Yhteen valmistemuotoon voidaan yhdistää useita maunpeittämismenetelmiä
parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Kuitenkaan millään näistä menetelmistä ei ole
saavutettu täysin onnistunutta lopputulosta. Erityisesti ongelmia aiheuttaa erittäin voimakas
karvas maku suun kautta annettavissa liuosmuotoisissa valmisteissa, joka on nimenomaan
suositeltavin annostelumuoto lasten lääkinnässä.
3.3 Maun voimakkuuden arvioiminen
Tärkeä osa-alue lääkeformuloinnissa on maun ja erityisesti karvaan maun peittämisen
tutkiminen ja analysointi (Li ym. 2007). Arvioitaessa maun peittämisen onnistumista on
valmisteen maku tärkein laatua kontrolloiva parametri (Anand ym. 2007). Makua tutkitaan
jokaisen uuden lääkeaineen tai -valmisteen kohdalla joko in vitro- tai in vivomenetelmällä.
Makututkimus on osa aistinvaraista tutkimusta. Perinteisesti
makututkimuksissa on mukana ihmisistä koostuva tutkimusryhmä (Li ym. 2007).
Tutkimustuloksen objektiivisuus on tosin tällöin kyseenalainen, koska tutkimustuloksiin
vaikuttaa tutkimushenkilön oma mieltymys. Lääkkeiden kohdalla kuitenkin formulaation
kehittelyn alkuvaiheessa kustannus- ja turvallisuusseikat ovat rajoittavana tekijänä, eikä
maun peittämisen onnistumista voida tutkia koehenkilöillä. Ongelman ratkaisemiseksi on
kehitetty erilaisia keinotekoisia maun aistimiseen soveltuvia laitteita, kuten elektronisia
kieliä, maun voimakkuuden arvioimiseksi. Näitä keinotekoisia makuaistimia käytetään
maun peittämisen analysointiin in vitro kokeissa (Anand ym. 2007). Markkinoilla olevien
sähköisten "kielien" väitetään pystyvän aistimaan makua samalla tavalla kuin biologinen
aistiminen tapahtuu ihmisillä.