Lämpöpumppusovellukset - ELLO
Lämpöpumppusovellukset - ELLO
Lämpöpumppusovellukset - ELLO
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä<br />
Toinen tapa on vesistön veden pumppaaminen höyrystimeen, mikä vaatii<br />
järjestelmän tarkkaa seurantaa jäätymisen välttämiseksi.<br />
Lämmönlähteenä vesistö on ylivoimainen verrattuna muihin maalämpöpumpun<br />
lämmönlähteisiin, sillä veden teoreettinen jäätymisenergia on 100<br />
kWh/m 3 , joten vesistöön asennetun lämmönkeruuputken energian tuotoksi<br />
voidaan arvioida 70–80 kWh/m.<br />
Esimerkki vesistöön asennetun lämmönkeruuputken pituuden laskennasta,<br />
kun vesistöstä otetaan energiaa 13 400 kWh/a:<br />
Vesi L = 13400/70 =191 metriä<br />
Myös vesistöön asennettaessa putkilenkin enimmäispituus on 400 metriä.<br />
Mikäli putkipituus on yli 400 metriä, pitää putkisto jakaa kahteen yhtä pitkään<br />
rinnakkaiseen lenkkiin.(SULPU, 18).<br />
3 SUORAHÖYRYSTYSLÄMPÖPUMPPU<br />
Suorahöyrystyslämpöpumpun höyrystinosa on suoraan maahan tai energiakaivoon<br />
asennettu kupariputkisilmukka. Lämpö luovutetaan lauhdutinyksikön<br />
tai puhallinkonvektorin kautta suoraan rakennuksen sisäilmaan,<br />
vuotuinen lämpökerroin on 2,0–2,8. Lisäksi lämpö voidaan luovuttaa rakennuksen<br />
vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja/tai käyttöveden lämmittämiseen,<br />
vuotuinen lämpökerroin on 1,8–2,2. Suorahöyrystinlämpöpumppu<br />
on helppo asentaa ja sillä on alhaiset käyttökustannukset. Lämpökerroin<br />
alenee, kun höyrystinputken ympärille muodostuu jäätä. Vaakasuoraan<br />
asennetun höyrystinputkiston lämmönkeruualue jäätyy ja routii.<br />
(LVI 11–10332 2002, 4).<br />
4 ILMALÄMPÖPUMPPU<br />
4.1 Ilmalämpöpumppu<br />
Ilmalämpöpumppuja on kahdenlaisia. Ilma-vesi-lämpöpumpun avulla voidaan<br />
lämmittää sekä taloa että käyttövettä, kun se kytketään keskuslämmitysjärjestelmään.<br />
Ilma-ilma-lämpöpumppu lämmittää vain rakennuksen<br />
sisäilmaa eikä lainkaan käyttövettä. Lämmitysteholtaan se ei ole hyvä. Kesällä<br />
sen voi kääntää toimimaan päinvastoin, joten se jäähdyttää rakennusta.<br />
Molemmat tyypit toimivat vielä n. -10 °C:een lämpötilassa. Lisälämmön<br />
lähteeksi tarvitaan sähkövastus. (Hemgren & Wanfors 2002, 167–<br />
168).<br />
Ulkoilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä, jossa on ilmasta lämpöä<br />
ottavan höyrystin, kompressori ja automatiikka. Lisäksi siinä on sisäyksikkö,<br />
jossa on puhallinpatteri, joka kierrättää lämmitettävää ilmaa (kuva<br />
6). Ulkoilmalämpöpumppu luovuttaa ilman joko ilmaan tai lämmitysverkossa<br />
kiertävään veteen. (Aittomäki 2001, 8).<br />
13