Revanssi_kevyt
Revanssi_kevyt
Revanssi_kevyt
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
m i e l e n t e rv e y d e n k e s k u s l i i t o n j ä s e n l e h t i 2/2015<br />
Sydänmaanlakka löi<br />
viimeisen pajatsolyönnin<br />
8<br />
Maahanmuuttajien<br />
mielenterveys<br />
Lähde kulttuurija<br />
yleisurheilupäiville<br />
6<br />
9<br />
8<br />
12<br />
Hallitusohjelmatavoitteet<br />
Työnteko<br />
eläkkeellä<br />
3<br />
7<br />
11<br />
10
PÄÄKIRJOITUS<br />
MIELENTERVEYDEN<br />
KESKUSLIITON JÄSENLEHTI<br />
<strong>Revanssi</strong> jaetaan maksutta Mielenterveyden<br />
keskusliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenille ja<br />
tukijäsenille neljästi vuodessa (1/talous).<br />
Osoitteenmuutokset ja peruutukset oman<br />
yhdistyksen kautta.<br />
Päätoimittaja<br />
Olavi Sydänmaanlakka<br />
Toimituspäällikkö<br />
Sari Sakala, Oy MTKL Vireä Mieli Ab<br />
Jokaisen<br />
numeron takana<br />
on ihmisen elämä<br />
2/2015<br />
Taitto Vitale Ay<br />
Kannen kuva RAY<br />
Paino I-print<br />
Aineistot osoitteella<br />
<strong>Revanssi</strong><br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
Malmin kauppatie 26, 4. krs<br />
00700 Helsinki<br />
Sähköiset aineistot sari.sakala@mtkl.fi<br />
Painos 19 000 kpl<br />
Ilmestyminen<br />
Neljä numeroa vuodessa<br />
Julkaisija Mielenterveyden keskusliitto<br />
www.facebook.com/mielenterveydenkeskusliitto<br />
www.twitter.com/MTKL_fi<br />
441 895<br />
Painotuote<br />
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO<br />
Malmin kauppatie 26, 4 krs., 00700 Helsinki<br />
puh. 09 565 7730 • www.mtkl.fi • toimisto@mtkl.fi<br />
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mtkl.fi<br />
Ahonen Karoliina........ Työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö...040 455 2677<br />
Alen Raili................... Kuntoutusneuvoja............................046 851 4128<br />
Barck Laura............... Kuntoutussuunnittelija,<br />
Lasinen lapsuus..............................050 400 7605<br />
Hulkko Helena........... Viestintä- ja markkinointijohtaja........050 582 2211<br />
Hämäläinen Jari......... ICT-asiantuntija................................040 551 4046<br />
Härkönen Wille........... Työ- ja koulutusvalmentaja ...............050 538 4333<br />
Jantunen Pirkko......... Sosiaalineuvoja...............................040 513 6213<br />
Kantoluoto Isko.......... Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................050 306 8379<br />
Karinen Merja............ Lakimies.........................................050 561 7416<br />
Korvenmaa Ulla.......... Taloussihteeri..................................043 820 0929<br />
Laakso Arja................ Yhdistyssihteeri...............................046 851 4980<br />
Lepistö Silja............... Toimistosihteeri...............................040 500 0822<br />
Matilainen Merja........ Työ- ja koulutusvalmentaja................040 450 8256<br />
Numminen Sirpa........ Henkilöstösihteeri............................0400 508 351<br />
Peiponen Mirja........... Kuntoutusneuvoja............................050 435 9921<br />
Piensoho Anne........... Taloussihteeri..................................0400 507 857<br />
Puusaar Maie............ Yhdistyssihteeri...............................040 512 0125<br />
Rainio Pia.................... Tutkimusassistentti, kokemusarviointi.. 040 455 9389<br />
Rinkinen Henri........... Yhdistysasiamies.............................0500 844 576<br />
Rinta-Jouppi Jyrki........ Työ- ja koulutusvalmentaja................046 850 7587<br />
Sarkama Tuija............ Talous- ja hallintojohtaja...................040 829 5331<br />
Siikamäki Jonna.......... Kuntoutuspäällikkö, Sope-valmennus... 040 594 8358<br />
Ståhlberg Outi............ Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................050 375 9199<br />
Sydänmaanlakka<br />
Olavi.......................... Toiminnanjohtaja..............................050 363 9920<br />
JYVÄSKYLÄ • Keskustie 18 E 21, 40100 Jyväskylä<br />
Rantonen Kati............ Liikuntasihteeri................................046 920 6427<br />
Savolainen Henri........ Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................046 851 4583<br />
Tikkanen Liisa............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 575 0599<br />
Välisaari Päivi............ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 522 0331<br />
KUOPIO • Teletie 4–6 E, 70600 Kuopio<br />
Koskelo-Suomi Helena...Yhdistysasiamies..............................050 362 7637<br />
Laine Mirva................ Kuntoutusneuvoja............................040 557 9505<br />
Markkanen Irmeli....... Kuntoutusneuvoja............................050 592 0419<br />
Smahl Merja.............. Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................046 851 2284<br />
LAHTI • Kerintie 2, 15100 Lahti<br />
Harsu Annika............. Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................050 432 9527<br />
OULU • Kirkkokatu 23 B 1, 90130 Oulu<br />
Tikkanen Tarja............ Hankekoordinaattori, Työtä kohti!......040 450 8630<br />
ROVANIEMI • Hallituskatu 20 A 2. krs, 96100 Rovaniemi<br />
Johansson Tiina......... Kuntoutussuunnittelija.....................040 704 2538<br />
Koivupalo Maarit........ Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............050 378 5500<br />
Löf Tarja.................... Kuntoutusohjaaja, Turvanen..............0400 500 288<br />
Mäkimurto Raija......... Kuntoutussuunnittelija,<br />
Sope-valmennus..............................046 851 2283<br />
TURKU • Verkatehtaankatu 4, 5. krs, 20100 Turku<br />
Metsäranta Pirjo......... Kuntoutusneuvoja............................040 562 4773<br />
Ristolainen Milla........ Kuntoutusneuvoja............................040 450 6884<br />
Välimaa-Pätsi Ulla...... Yhdistyssihteeri...............................040 450 6883<br />
Mielenterveyden ongelmat koskettavat jossain elämänvaiheessa<br />
suoraan noin puolta suomalaisista, ja välillisesti<br />
ne koskettavat jokaista.<br />
Näin eduskuntavaalien alla poliitikkojen puheissa pyörii isoja<br />
kysymyksiä kestävyysvajeen korjaamisesta – leikataanko vai elvytetäänkö.<br />
Näissä suurten linjauksien poliittisissa keskusteluissa on<br />
mukana sohvalta katsovan ihmisen mieli ja huoli: ensin hän kysyy,<br />
riittävätkö meidän rahamme ja toisena, kuinka minun käy.<br />
Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat vuosittain<br />
noin 5 miljardia euroa, josta 4 miljardia euroa aiheutuu työpanosmenetyksistä.<br />
Joka minuutti menetetään näin ollen 9513 euroa.<br />
Syvimpänä kuoppana kaikista ovat nuoret, joita jää joka vuosi<br />
3000 työelämän ulkopuolelle. Toivon kipinänä näyttäytyy nuortenkin<br />
kohdalla se, että yhä enemmän on heitä, joille työkyvyttömyyseläke<br />
ei ole tavoite, vaan hetki. Siirtymävaihe takaisin osallisuuteen.<br />
Itse asiassa suuri osa työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä<br />
olevista 111 327 ihmisestä tahtoo tavoitella aktiivista elämää, opintoja,<br />
ammattia tai työtä.<br />
Hiljattain toimittaja kysyi minulta, miksi<br />
käsittelette mielenterveysasioita näin graavisti<br />
numeroiden ja eurojen kautta. Vastasin, että<br />
päinvastoin me mielenterveysalan toimijat<br />
käsittelemme lukuja sen kannalta, mitä niiden<br />
takana on. Haluamme kaikkien näkevän,<br />
että mikään numero ei ole vain numero. Numeron<br />
takana on aina ihmisen elämä ja kohtalo.<br />
Mielen hyvinvoinnin edistämisen tulee<br />
olla kansallinen tavoite, ministeriöstä tai<br />
poliittisesta puolueesta riippumatta. Loppupeleissä kun meillä ei ole<br />
varaa siihen, että mielet voivat huonosti. Mikään työura ei pitene, jos<br />
ei ole intoa, motivaatiota, sitoutumista ja mielekkyyttä.<br />
Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton<br />
kansalaisjärjestö. Meille pyhä tehtävä on huolehtia siitä,<br />
että uskonnollisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta mielenterveyden<br />
teemat kuuluisivat jokaisen poliittisen toimijan agendaan.<br />
Syrjäytymisen, osattomuuden ja mielenterveyden asioista puhutaan<br />
julkisuudessa usein omana, yksittäisenä alueenaan. Ne vaikuttavat<br />
yhteiskunnassa kuitenkin kaikkeen. Tavoitteemme on, että joka<br />
puolueessa ymmärretään, kuinka merkittäviä mielenterveysteemat<br />
ovat. Ilokseni olen ymmärtänyt, että teemat nousevatkin esille näin<br />
vaalien alla – mutta kuinka käy vaalien jälkeen? Tästä syystä olemme<br />
osallistuneet useisiin mielenterveystoimijoiden yhteenliittymiin,<br />
jotka tuovat omat vaikuttamisohjelmansa Suomen tulevalle hallitukselle.<br />
Näistä ohjelmista kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 3–4.<br />
Haluan rohkaista teitä jokaista: käykää kuuntelemassa poliitikkoja<br />
ja vaatikaa heitä tilille mielenterveyden teemoista. Tehkää sen<br />
pohjalta valintoja ja äänestäkää, koska se on aitoa vaikuttamista ja<br />
osallisuutta. •<br />
Olavi Sydanmaanlakka<br />
Päätoimittaja<br />
Toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto<br />
Mielen<br />
hyvinvoinnin<br />
edistämisen tulee<br />
olla kansallinen<br />
tavoite.<br />
KUVA: JANI LAUKKANEN
LIITTO<br />
17 185<br />
henkilöjäsentä<br />
kuului 31.12.2014<br />
Mielenterveyden<br />
keskusliiton<br />
jäsenyhdistyksiin,<br />
joita on 160.<br />
VAALIT 2015<br />
VAALIT 2015<br />
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan hallitusohjelmasta:<br />
Edistäminen maksaa itsensä takaisin<br />
MIELENTERVEYDEN keskusliitto<br />
vaikuttaa määrätietoisesti mielenterveyskuntoutujien<br />
oikeuksien<br />
puolesta muun muassa<br />
Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa,<br />
Mielenterveyspoolissa<br />
sekä useissa muissa organisaatioissa,<br />
joiden kautta<br />
se pyrkii vaikuttamaan eduskuntavaalien<br />
jälkeiseen hallitusohjelmaan.<br />
Mielenterveystoimijoiden<br />
yhteistyöelin Mielenterveyspoliittinen<br />
neuvottelukunta<br />
esittää hallitusohjelmatavoitteissaan<br />
seuraavia asioita.<br />
1. PSYYKKISEN HYVINVOINNIN<br />
OHJELMA<br />
Mielenterveyden edistämiseen<br />
sijoitettu pääoma maksaa itsensä<br />
moninkertaisesti takaisin.<br />
Nykytiedon valossa<br />
mielenterveyden ongelmat<br />
voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä.<br />
Psyykkinen terveys on<br />
saatava osaksi kansanterveystyötä.<br />
Terveystilanteessa tapahtunutta<br />
painopisteen muutosta<br />
ei ole riittävästi huomioitu<br />
terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena<br />
kohteena on edelleen<br />
fyysinen terveys.<br />
Kansalaisten mielenterveys<br />
ei kuitenkaan parane mielenterveyspalveluja<br />
paisuttamalla,<br />
vaan sijoittamalla mielenterveyden<br />
edistämiseen neuvoloissa,<br />
perheissä, päivähoidossa,<br />
kouluissa, työpaikoilla<br />
ja vanhusten palveluissa.<br />
Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelma<br />
tarvitaan myös tehostamaan<br />
yhteistyötä eri viranomaisalojen<br />
välillä, koska<br />
mielenterveyttä määrittäviin<br />
tekijöihin ei voida vaikuttaa<br />
pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
keinoin.<br />
2. MIELENTERVEYSLAINSÄÄ-<br />
DÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS<br />
Mielenterveyslainsäädännön<br />
kokonaisuudistus on saatava<br />
ajan tasalle. Mielenterveyslaissa<br />
on monia muutostarpeita, joita<br />
on todettu useaan otteeseen<br />
kuluneella hallituskaudella.<br />
Osa liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
uudistukseen ja osa<br />
itsemääräämisoikeuslain muutokseen.<br />
Vuonna 2014 mielenterveyslakiin<br />
tehdyistä muutoksista<br />
huolimatta kokonaisuudistukselle<br />
suuri ja kiireellinen tarve.<br />
Nykyinen mielenterveyslainsäädäntö<br />
ei tarjoa riittävää oikeussuojaa<br />
eikä tue riittävästi<br />
avohoitoa.<br />
Mielenterveyshoitoa tarvitsevat<br />
eivät ole hyötyneet potilaslain<br />
hoitotakuusäädöksistä,<br />
koska laissa ei ole määritelty<br />
hoidon sisältöä. Lakiin potilaan<br />
oikeuksista tulee sisällyttää säädökset<br />
mielenterveyspotilaan<br />
oikeudesta laadultaan hyvään<br />
terveyden- ja sairaanhoitoon<br />
ja yksilölliseen kirjalliseen<br />
hoitosuunnitelmaan. Minimilaatutason<br />
tulee perustua STM:n<br />
mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen<br />
ja Käypä hoito<br />
-suosituksiin.<br />
Mielenterveyspalveluiden<br />
avohoidon henkilöstöltä vaadittava<br />
koulutus ja minimimitoitus<br />
väestömäärään nähden tulee<br />
määritellä lainsäädännössä.<br />
Kunnat tulee velvoittaa järjestämään<br />
matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja<br />
sekä tukemaan<br />
tiimityötä ja verkottumista muiden<br />
toimijoiden kanssa.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön<br />
on jatkettava luvattuja<br />
valmisteluja, jotka mahdollistavat<br />
mielenterveyslain kokonaisuudistuksen<br />
käynnistämisen<br />
seuraavalla hallituskaudella.<br />
Mielenterveyslain kokonaisuudistuksen<br />
yhteydessä tulee<br />
selvittää mahdollisuus sisällyttää<br />
mielenterveystyö sosiaalija<br />
terveydenhuollon yleislainsäädäntöön,<br />
kuitenkin niin, että<br />
välttämättömät erityistarpeet<br />
turvataan. Tämä nostaa mielenterveystyön<br />
samalle tasolle kuin<br />
muut peruspalvelut, torjuu erilliskohtelua,<br />
leimautumista ja syrjintää,<br />
sekä tukee asenteiden<br />
muokkaamista hyväksyvämpään<br />
suuntaan.<br />
3. ITSEMURHIEN<br />
EHKÄISYOHJELMA<br />
Suomen kansallisen itsemurhien<br />
ehkäisyohjelman tavoitteena<br />
on puolittaa itsemurhien<br />
määrä.<br />
Joka vuosi Suomessa lähes<br />
1000 ihmistä tekee itsemurhan,<br />
ja useat tuhannet yrittävät itsemurhaa.<br />
Määrä ei ole kehittynyt<br />
oikeaan suuntaan nuorten, alimpien<br />
sosioekonomisten ryhmien<br />
tai haavoittuvassa asemassa olevien<br />
kansalaisten osalta.<br />
WHO:n tuore raportti itsemurhien<br />
ehkäisystä (2014) painottaa,<br />
että itsemurhat voidaan<br />
ehkäistä. Suomen kansallisen<br />
itsemurhaohjelman II tulee<br />
sisältää yhteistyötä terveysjärjestöjen,<br />
ei-terveysalojen sekä<br />
ministeriöiden että kolmannen<br />
sektorin tasolla. Kuntien ja<br />
median rooli korostuu ennaltaehkäisevässä<br />
työssä ja tiedottamisessa.<br />
Tuemme Suomen Mielenterveysseuran<br />
laatimaa esitystä<br />
uudesta 14 kohdan itsemurhien<br />
ehkäisyohjelmasta, jonka kohdat<br />
ovat:<br />
1. Valmisteleva työryhmä<br />
2. Seurantaryhmä<br />
3. Tietovaranto<br />
4. Onnettomuustutkinnan<br />
ulottaminen itsemurhiin<br />
5. Kansalaisten mielenterveysosaamisen<br />
lisääminen<br />
6. Avainryhmien koulutus;<br />
taitokoulutusta itsemurhien<br />
ehkäisyyn<br />
7. Vuosittaiset tiedotuskampanjat<br />
8. Matalan kynnyksen tuki<br />
ja apu vaikeissa elämäntilanteissa<br />
oleville<br />
9. Itsemurhien ehkäisyn<br />
osaamiskeskus<br />
10. Tuki itsemurhaa yrittäneille<br />
11. Tuki itsemurhan<br />
tehneiden läheisille<br />
12. Keinojen itsemurhavälineiden<br />
saatavuuden<br />
rajoittamiseen<br />
13. Riskiryhmien kartoittaminen<br />
ja seuranta<br />
14. Tehokkaat mielenterveysja<br />
päihdeongelmien<br />
hoitokäytännöt<br />
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta<br />
on valtakunnallisten<br />
mielenterveysjärjestöjen kokoama<br />
kaikkien eduskuntapuolueiden<br />
yhteinen mielenterveyspoliittinen<br />
yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittiseen<br />
neuvottelukuntaan kuuluvat<br />
eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen<br />
Mielenterveysseura, Mielenterveyden<br />
keskusliitto, Fin Fami – Mielenterveysomaisten<br />
keskusliitto sekä<br />
Psykosociala förbundet.<br />
VAALIT 2015<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
hallitusohjelmatavoitteet<br />
MIELENTERVEYDEN keskusliiton<br />
tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan<br />
ovat linjassa edellä<br />
kuvattujen Mielenterveyspoliittisen<br />
neuvottelukunnan<br />
hallitusohjelmatavoitteiden<br />
kanssa. Liiton esityksen painopiste<br />
on kansallisen itsemurhien<br />
ehkäisyohjelman<br />
toteuttamisessa Suomessa.<br />
Ohjelman toteuttamisessa liitto<br />
korostaa muun muassa järjestöjen<br />
tarjoamien matalan<br />
kynnyksen palvelujen roolia.<br />
MTKL:n esitys hallitusohjelmaan<br />
on kokonaisuudessaan<br />
luettavissa verkkosivuillamme<br />
osoitteessa mtkl.fi kohdassa<br />
Vaalit 2015.
4 REVANSSI 2/2015<br />
VAALIT 2015<br />
Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta:<br />
Työurien pidentäminen edellyttää kansallista<br />
psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa<br />
KESKEISTEN mielenterveystoimijoiden<br />
yhteenliittymä<br />
Mielenterveyspooli esittää<br />
Suomen hallitusohjelmaan<br />
psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa.<br />
Mielenterveyden häiriöt<br />
aiheuttavat vuositasolla noin 5<br />
miljardin euron kokonaiskustannukset.<br />
Ohjelma tukee syrjäytymisen<br />
ehkäisyä ja julkisen<br />
talouden vakauttamista ja tuottaa<br />
sitä sosiaalista ja inhimillistä<br />
pääomaa, jota tarvitaan<br />
kestävään talouskasvuun, työllisyyden<br />
parantumiseen ja Suomen<br />
kilpailukyvyn vahvistamiseen.<br />
Lähes puolet ennenaikaisista<br />
eläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista.<br />
Mielenterveysongelmat<br />
ovat yksi maamme<br />
suurin työvoimaa vähentävä<br />
tekijä; niiden vuoksi työmarkkinoilta<br />
häviää vuosittain lähes<br />
4 miljoonaa työpäivää.<br />
MIELENTERVEYS ON<br />
KANSANTERVEYTTÄ<br />
Työuria voidaan pidentää sekä<br />
vähentämällä työttömyyden<br />
aiheuttamia mielenterveysongelmia,<br />
edistämällä mielenterveysongelmiin<br />
sairastuneiden<br />
paluuta työelämään että vahvistamalla<br />
työyhteisöjen mielenterveyttä<br />
edistäviä tekijöitä.<br />
Mielenterveyden häiriöt<br />
koskettavat suoraan neljäsosaa<br />
suomalaisista. Myös heidän<br />
läheisillään on kohonnut riski<br />
sairastua masennukseen ja<br />
stressiperäisiin sairauksiin.<br />
Myös Mielenterveyspooli<br />
muistuttaa, että terveystilanteessa<br />
tapahtunutta painopisteen<br />
muutosta ei ole riittävästi<br />
huomioitu terveyspolitiikassa,<br />
jonka ensisijaisena kohteena<br />
on edelleen fyysinen terveys.<br />
Psyykkinen terveys on saatava<br />
osaksi kansanterveystyötä.<br />
Mielenterveyden edistämiseen<br />
ja ongelmien ehkäisyyn sijoitettu<br />
pääoma maksaa itsensä<br />
takaisin jopa vuodessa, ja<br />
viidessä vuodessa moninkertaisesti.<br />
Kansalaisten mielenterveys<br />
ei parane mielenterveyspalveluja<br />
lisäämällä, vaan sijoittamalla<br />
mielenterveyden edistämiseen<br />
neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa,<br />
kouluissa, työpaikoilla<br />
ja vanhusten palveluissa.<br />
Euroopan talousjärjestö<br />
OECD patistaa tuoreessa raportissaan<br />
jäsenmaita puuttumaan<br />
nykyistä varhaisemmassa<br />
Viisi miljardia vuodessa – psyykkisestä<br />
hyvinvoinnista Suomelle kilpailutekijä<br />
Mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämää<br />
vaiheessa kansalaisten mielenterveysongelmiin<br />
sekä peräänkuuluttaa<br />
terveyssektorin ja<br />
työelämän yhteisiä ponnistuksia<br />
työikäisten mielenterveyden<br />
edistämiseksi.<br />
Mielenterveyspoolin muodostavat<br />
suomalaisen mielenterveystyön<br />
keskeiset toimijat. Pooli edustaa yli<br />
20 mielenterveyspuolella toimivaa<br />
järjestöä ja yhteistyöelintä.<br />
Mielenterveyden keskusliitto on<br />
poolin jäsen.<br />
VOIKO TULEVA HALLITUS TEHDÄ<br />
PSYYKKISESTÄ HYVINVOINNISTA<br />
SUOMELLE VOIMAVARAN?<br />
Mielenterveyden häiriöt koskettavat<br />
jossain elämän vaiheessa suoraan<br />
noin puolta suomalaisista. Välillisesti<br />
ne koskettavat lähes jokaista.<br />
Lähde: Haavoittuva mieli – tunnista ja tue,<br />
Kitchener, Jorm, Kelly, Lassander, Karila-Hietala<br />
1/2<br />
MIELENTERVEYSPOOLIN vaalipaneelissa 24. maaliskuuta puolueiden<br />
ehdokkaat käsittelivät muun muassa ennaltaehkäisyn<br />
ja avohoidon keinoja, itsemurhien ehkäisyohjelmaa sekä kuntoutumista<br />
tukevien palvelujen epätasaista jakautumista.<br />
Keskustelussa nousi esiin erilaisia mielenterveyttä edistäviä<br />
keinoja liittyen työelämään, kouluihin ja päiväkoteihin, kulttuuriin<br />
ja liikuntaan sekä yhteiskunnan palveluiden rakenteisiin.<br />
Esille nousi myös huoli kunnille myönnettävien rahojen<br />
ohjautumisesta terveyden edistämiseen. Kokemusasiantuntijuus<br />
osana prosessien kehittämistä nousi esiin yleisön kommenteista.<br />
Paneelin juontajana toimi Yle Puheen Lanttulataamosta<br />
tuttu tuottaja Heidi Laaksonen. Panelistit olivat eduskuntavaaliehdokkaat<br />
Sari Sarkomaa (Kok.), Tiina Tuomela (KD),<br />
Sebastian Weckman (RKP), Kai Sadinmaa (Vas.), Krista<br />
Juurikko (PS) ja Maria Ohisalo (Vihr.). Skype-yhteydellä paneeliin<br />
osallistuvat Mikko Salmi (SDP) ja Paula Sihto (Kesk.).<br />
Mielenterveyspoolin 24.3. järjestämä vaalipaneeli<br />
löytyy videotallenteena nettiosoitteesta:<br />
www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli<br />
100<br />
€<br />
100<br />
€<br />
100<br />
€<br />
Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu kustannuksia<br />
9513€<br />
100<br />
JOKA MINUUTTI<br />
100<br />
€<br />
100<br />
€<br />
100<br />
€<br />
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset<br />
vuositasolla ovat noin<br />
viisi miljardia euroa. Näistä noin neljä<br />
miljardia johtuu työpanosmenetyksistä.<br />
Lähde: Menetetyn työpanoksen kustannus, STM, www.stm.fi<br />
Työkyvyttömyyseläkkeiden suurimpia syitä<br />
nkilöä<br />
eEnnenaikaiselle eläkkeelle siirtyi 22 960 h<br />
100<br />
€<br />
€<br />
100<br />
€<br />
7 427<br />
Mielenterveyden<br />
häiriöt<br />
7 283<br />
Tulesairaudet<br />
8 250<br />
Muut<br />
syyt<br />
100<br />
€<br />
Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimpia<br />
työkyvyttömyys eläkkeiden, pitkien sairaslomien<br />
tai keskeytyneiden opintojen syitä; toiseksi<br />
suurin syy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien<br />
jälkeen. Erityisesti nuoria jää yhä enemmän<br />
näistä syistä työelämän ulkopuolelle – noin<br />
3000 joka vuosi. Yhteensä mielenterveyden<br />
häiriöiden takia ihmisiä työ <br />
kyvyttömyyseläkkeellä oli 2013<br />
111 327<br />
Suuri osa tahtoo kuitenkin tavoitella aktiivista<br />
elämää, opintoja, ammattia tai työtä.<br />
Infograafi tulostettavissa osoitteessa mtkl.fi<br />
Lähde: KELA 2013<br />
Mielenterveyspooli<br />
– Suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat<br />
VAALIT 2015<br />
Köyhyysryhmä esittää hallitusohjelmaan heikoimpien näkökulmaa<br />
ARKKIPIISPA Kari Mäkisen<br />
koolle kutsuma köyhyysryhmä<br />
on saanut valmiiksi esityksen,<br />
joka sisältää sekä yleislinjauksia<br />
että konkreettisia toimenpide<br />
esityksiä hyvinvointi- ja terveyseroihin<br />
puuttumiseksi ja niiden<br />
vähentämiseksi.<br />
Työryhmän keskeisimpiä<br />
linjauksia on, ettei maassamme<br />
tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa.<br />
– Koko yhteiskuntapolitiikkaa,<br />
olipa kyse talous-,<br />
sosiaali-, vero-, koulutus- tai<br />
asuntopolitiikasta, tehtäessä on<br />
otettava huomioon kaikkein<br />
heikoimmassa asemassa olevien<br />
näkökulma, Kari Mäkinen toteaa.<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
oli mukana maaliskuussa<br />
julkistamassa arkkipiispan<br />
köyhyysryhmän esitystä tulevaan<br />
hallitusohjelmaan.
2/2015 REVANSSI 5<br />
LASINEN LAPSUUS – SIRPALEINEN MIELI -VERTAISRYHMÄ<br />
Ryhmän tuella kohti huippua<br />
TEKSTI Tanni Karvonen<br />
Syyskuussa 2014 alkoi neljän<br />
naisen puoli vuotta<br />
kestänyt seikkailu, kipuaminen<br />
Kilimanjarolle. Ensimmäinen<br />
askel oli otettu jo<br />
aiemmin, kun jokainen meistä<br />
oli tahollaan tehnyt päätöksen<br />
hakea ”Lasinen lapsuus – sirpaleinen<br />
mieli” -vertaistukiryhmään.<br />
Yhteinen matkamme alkoi<br />
toimistopöydän ja kahvikuppien<br />
äärestä. Oli hämmästyttävän<br />
helppoa lähteä kulkemaan yhteistä<br />
polkua, koska yksi elämämme<br />
suurimmista suruista<br />
oli jaettu ryhmäläisten kesken<br />
jo ennen kuin sanaakaan oli<br />
vaihdettu.<br />
ITSEPAISTETTU TIKKUPULLA<br />
– PAREMPI MIELI<br />
Vaan eipä osannut meistä kukaan<br />
aavistaa, mitä kaikkea vertaistukiryhmä<br />
voikaan pitää sisällään!<br />
Muiden ryhmäläisten lisäksi<br />
tutustuttiin omaan itseen.<br />
Maalattiin paperille oma kehonkuva,<br />
uskaltauduttiin haaveilemaan<br />
ja keskityttiin menneisyyden<br />
sijasta nykyhetkeen.<br />
Pienten lasten äideille annettiin<br />
harvinainen tilaisuus pysähtyä<br />
kokonaisten työpäivien<br />
ajaksi omien ajatusten ja tuntemusten<br />
äärelle.<br />
Nuuksiossa pääsimme kokeilemaan<br />
jousiammuntaa ja<br />
paistamaan omat tikkupullat<br />
nuotion leimussa. Perheviikonlopun<br />
aikana tutustuttiin geokätköilyyn<br />
ja opeteltiin antamaan<br />
puolisolle puheenvuoro<br />
tennispallon avulla. Rentoutumista<br />
harjoiteltiin syksyn<br />
pimeydessä hieromalla sisäelimiä<br />
yhteen Shindo-tunnilla.<br />
Oma arkinen elämä unohtui<br />
myös äänimaljan alla maatessa.<br />
Ihana nainen -kuvauksissa<br />
pääsimme kokeilemaan, miltä<br />
tuntuu olla valokuvamalli. Yksi<br />
halusi kuvan hääpuvussaan,<br />
toisten ympärille kiristettiin<br />
korsetti ja uskaltautuipa yksi<br />
meistä kameran eteen ihan<br />
luonnontilassa.<br />
KOHTI HUIPPUA<br />
Koko henkinen vaellus oli täynnä<br />
yllätyksiä ja onnistumisia.<br />
Tuli kokeiltua monia asioita<br />
ensimmäistä kertaa elämässä.<br />
Hienoksi kokemukset teki se,<br />
että saimme kokea ne yhdessä.<br />
Ammattitaitoisina oppainamme<br />
matkallamme toimivat<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
Laura Barck ja Outi Ståhlberg.<br />
Heidän avullaan saavutimme<br />
puolessa vuodessa Kilimanjaron<br />
perusleirin, jossa on ollut tur<br />
vallista hengähtää hetkinen ja<br />
kerätä voimia tulevaan koitokseen.<br />
Nyt on lähdettävä omin voimin<br />
eteenpäin. Ryhmästä saimme<br />
kuitenkin sellaiset eväät, että<br />
huippua uskaltaa lähteä valloittamaan<br />
levollisin mielin! •<br />
Kirjoittaja osallistui MTKL:n Lasinen<br />
lapsuus – sirpaleinen mieli<br />
-vertaisryhmään.<br />
Mielenterveyden keskusliitto on<br />
järjestänyt ammatillisesti ohjattuja<br />
vertaisryhmiä perheellistymisen<br />
alkuvaiheita eläville nuorille<br />
aikuisille, jotka ovat omassa<br />
lapsuudessaan kärsineet<br />
vanhempiensa päihteiden<br />
käytöstä. Toiminta on osa<br />
A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus<br />
– sirpaleinen mieli -hanketta.<br />
Lisätietoa: www.lasinenlapsuus.fi<br />
YLISUKUPOLVISUUDEN EHKÄISY<br />
Uudenlainen kuntoutusmalli lapsiperheille<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
aloitti Kuopiossa<br />
lapsiperheille uudenlaisen<br />
mielenterveysongelmien<br />
ylisukupolvisuutta<br />
ehkäisevän kurssin.<br />
Hyvä arki lapsiperheille<br />
-sopeutumisvalmennuskurssi<br />
tarjoaa tukea<br />
kuntoutumiseen perheille, joissa<br />
toinen tai molemmat vanhemmista<br />
ovat poissa työelämästä<br />
tai opinnoista mielenterveysongelman<br />
vuoksi.<br />
Tammikuussa alkaneella<br />
pilottikurssilla kuopiolaisille<br />
lapsiperheille tarjottiin aiempaa<br />
yksilöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa<br />
tukea. Tavoitteena<br />
on, että kuntoutumisen prosessi<br />
linkittyisi osaksi kuntoutujan<br />
omaa – mutta myös perheen<br />
– arkea. Oikealla tavalla<br />
arkeen nivoutuva kuntoutumispolku<br />
luo mielenterveyskuntoutujalle<br />
hyvät edellytykset paluulle<br />
työelämään tai opintojen<br />
pariin.<br />
Laatuaan ensimmäinen<br />
lapsiperheille suunnattu monimuotokurssi<br />
sisältää avo- ja<br />
internaattijakson sekä viikoittaisia<br />
ryhmä- ja yksilötapaamisia;<br />
siinä hyödynnetään niin vertaistukea,<br />
ammatillista osaamista<br />
kuin kokemusasiantuntijuutta.<br />
– Tavoitteena on lisätä ymmärrystä<br />
mielenterveysongelmista,<br />
niiden vaikutuksista<br />
vanhemmuuteen ja lapsiin<br />
sekä kertoa keinoista, joiden<br />
avulla vanhemmat voivat tukea<br />
lastensa kehitystä, kertoo<br />
kuntoutussuunnittelija Outi<br />
Ståhlberg.<br />
Tavat, joilla perheitä lähdetään<br />
konkreettisesti tukemaan,<br />
ovat sidoksissa kunkin<br />
perheen omiin kuntoutumistavoitteisiin.<br />
Jollekin se on<br />
yhdessä viraston luukulle menemistä,<br />
toisille perheterapian<br />
löytämistä.<br />
– Kurssimme täydentävät<br />
esimerkiksi julkisen sektorin<br />
hoitosuhdetta; ne eivät korvaa<br />
psykiatrista hoitoa, Ståhlberg<br />
muistuttaa.<br />
OIKEAT TOIMET LASKEVAT<br />
LAPSEN SAIRASTUMISRISKIÄ 40 %<br />
Mielenterveyden häiriöiden siirtyminen<br />
yli sukupolvien, vanhemmilta<br />
lapsille, on usein psykiatrisen<br />
sairastavuuden taustalla.<br />
Lasten vaara sairastua itsekin<br />
mielenterveysongelmiin<br />
joko lapsuudessa tai aikuisuudessa<br />
on 2–3-kertainen, jos mitään<br />
ei tehdä. Jos taas perheitä<br />
tuetaan asianmukaisesti, on mahdollista<br />
vähentää lasten vaaraa sairastua<br />
ja ehkäistä sairastumista.<br />
– Käytämme kurssilla menetelmiä,<br />
joilla tutkitusti pystytään<br />
ehkäisemään perheen<br />
lapsen mielenterveysongelmien<br />
syntymistä, muun muassa Toimiva<br />
lapsi & perhe –tutkimuksen<br />
vaikuttavaksi arvioimaa Lapset<br />
puheeksi -menetelmää, Ståhlberg<br />
kertoo.<br />
THL:n tutkimusprofessori<br />
Tytti Solantaus kertoo lasten sairastumisriskin<br />
laskevan oikeilla<br />
toimenpiteillä jopa 40 prosenttia.<br />
– Laaja tutkimusnäyttö preventiivisistä<br />
interventioista<br />
osoittaa, että ylisukupolvinen<br />
kierre on mahdollista katkaista,<br />
Solantaus kertoo.<br />
– Työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
pienen lapsen vanhempikin<br />
putoaa kaikesta Kelan tukemasta<br />
kuntoutuksesta pois. Myös<br />
Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan<br />
pääsy on eläkeläiselle<br />
vaikeaa. Järjestöjen<br />
tarjoama sopeutumisvalmennus<br />
ja muu tuki on silloin näille<br />
perheille kultaakin arvokkaampaa,<br />
Outi Ståhlberg avaa.<br />
– Monessa perheessä lapset<br />
oireilevat ja vanhempien jaksaminen<br />
on todella kovilla. Tämä<br />
on ihan normaalia reagointia,<br />
kun vanhemmalla on vaikeata.<br />
Jos olisi riittävästi oikea-aikaista<br />
ja perheiden omista tarpeista<br />
lähtevää tukea tarjolla, säästyttäisiin<br />
monelta inhimilliseltä<br />
tragedialta ja rahanmenolta.<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
toteutti kurssin yhteistyössä<br />
Yhden vanhemman<br />
perheiden liiton, Kuopion ensikotiyhdistyksen<br />
sekä Omaiset<br />
mielenterveystyön tukena Itä<br />
Suomen yhdistyksen kanssa. •<br />
VOIMAVARAKURSSI<br />
Mielenterveyskuntoutujille,<br />
jotka tarvitsevat tukea<br />
liikkeelle lähtemiseen ja<br />
haluavat aktiivisempaa<br />
elämää.<br />
Kurssin tavoitteina on:<br />
• y Lisätä itsetuntemusta ja<br />
auttaa tunnistamaan ja<br />
vahvistamaan omia<br />
voimavaroja<br />
• y Rohkaista tekemään<br />
omaan elämäntilanteeseen<br />
liittyviä<br />
tavoitteita<br />
Kurssi tarjoaa:<br />
• y Mahdollisuuden<br />
vertaistukeen ja<br />
kokemusten jakamiseen<br />
• y Eväitä tehdä myönteisiä<br />
muutoksia omaan<br />
arkeen<br />
• y Yhdessä tekemistä<br />
• y Tietoa erilaisista<br />
poluista kohti aktiivisempaa<br />
elämää<br />
Kurssi kokoontuu 13.5.,<br />
21.5., 27.5., 28.5., 8.6. ja<br />
11.6.2015 klo 10–14<br />
Puotilan kappelin tiloissa<br />
osoitteessa Puotilantie 5.<br />
Lisäksi kurssiin kuuluu<br />
majoittuva jakso<br />
kokoushotelli Siikarannassa<br />
3.–4.6.2015<br />
Hakemukset 29.4.<br />
mennessä: Hakulomake<br />
löytyy osoitteesta:<br />
http://mtkl.fi/palvelut/<br />
tyollistymispalvelut/<br />
hae-kurssille/<br />
UNELMAKEIDAS-KURSSI<br />
Unelmat tuovat voimavaroja<br />
ja auttavat<br />
löytämään innostusta ja<br />
energiaa arkeen. Anna<br />
itsellesi aikaa unelmiesi<br />
löytämiseen!<br />
Unelmakeidas -kurssiin<br />
kuuluu kaksi kolmen<br />
tunnin mittaista iltapäivää.<br />
Ensimmäisenä päivänä<br />
tehdään omiin unelmiin<br />
liittyvä Unelmien kartta.<br />
Toisena päivänä tarkastelemme<br />
voimavaroja ja<br />
tavoitteita.<br />
Unelmakeidas<br />
kokoontuu Mielenterveyden<br />
keskusliiton<br />
tiloissa osoitteessa<br />
Malmin kauppatie 26<br />
maanantaina 4.5. ja<br />
keskiviikkona 6.5. 2015<br />
klo 13–16<br />
KURSSIEN LISÄTIEDOT<br />
JA ILMOITTAUTUMISET<br />
OHJAAJILTA:<br />
Kirsi Koskimäki, diakoniapastori:<br />
050 380 2012<br />
kirsi.koskimaki@evl.fi<br />
Merja Matilainen, työ- ja koulutusvalmentaja:<br />
040 450 8256<br />
merja.matilainen@mtkl.fi
6 REVANSSI 2/2015<br />
LAINSÄÄDÄNTÖ<br />
Uusi yhdenvertaisuuslaki<br />
ehkäisee syrjintää<br />
aiempaa laajemmin<br />
Uuden yhdenvertaisuuslain<br />
tavoitteena on edistää<br />
yhdenvertaisuutta ja<br />
ehkäistä syrjintää. Laki<br />
parantaa syrjityksi tulleiden<br />
oikeussuojaa ja<br />
laajentaa velvollisuutta<br />
edistää yhdenvertaisuutta.<br />
TEKSTI Merja Karinen<br />
Syrjinnän suoja on yhtäläinen<br />
riippumatta siitä, perustuuko<br />
syrjintä etniseen<br />
alkuperään, ikään, kansallisuuteen,<br />
kieleen, uskontoon,<br />
vakaumukseen, mielipiteeseen,<br />
terveydentilaan, vammaisuuteen,<br />
seksuaaliseen suuntautumiseen<br />
tai muuhun henkilöön<br />
liittyvään syyhyn<br />
Lain toteutumista valvoo<br />
yhdenvertaisuusvaltuutettu.<br />
SYRJINNÄN SUOJA OPPILAITOKSIIN<br />
Lakia sovelletaan julkisen toiminnan<br />
lisäksi yksityiseen toimintaan,<br />
ei kuitenkaan yksityiselämään,<br />
perhe-elämään ja<br />
uskonnonharjoitukseen.<br />
RUNO<br />
Oletko se sinä<br />
joka rikastat minua rakkaudellasi<br />
Oletko se sinä<br />
joka rakastat minut<br />
täydeksi naiseksi<br />
jollaiseksi Luoja minut<br />
tarkoitti<br />
Kirsi Nykänen<br />
Velvollisuus laatia suunnitelma<br />
yhdenvertaisuuden edistämiseksi<br />
laajenee koskemaan<br />
viranomaisten lisäksi koulutuksen<br />
järjestäjiä ja oppilaitoksia<br />
sekä niitä työnantajia, joiden<br />
palveluksessa on säännöllisesti<br />
vähintään 30 henkilöä.<br />
Velvollisuus tehdä kohtuullisia<br />
mukautuksia vammaisia<br />
työntekijöitä varten laajenee<br />
työnantajien lisäksi nyt myös<br />
palveluiden ja tavaroiden tarjoajille,<br />
esimerkiksi hotelleille,<br />
ravintoloille ja vähittäiskaupoille.<br />
Uudistuksen yhteydessä<br />
tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun<br />
ja yhdenvertaisuusvaltuutetun<br />
virat ja toimistot<br />
kootaan oikeusministeriön<br />
hallinnonalalle, samoin yhdenvertaisuus-<br />
ja tasa-arvolautakunnat.<br />
Erityisvaltuutetut ja uusi<br />
lautakunta toimivat itsenäisinä<br />
ja riippumattomina viranomaisina<br />
oikeusministeriön<br />
hallinnonalalla. •<br />
Kirjoittaja on Mielenterveyden<br />
keskusliiton lakimies<br />
LISÄÄ<br />
RUNOJA<br />
SIVULTA<br />
23<br />
LAINSÄÄDÄNTÖ<br />
Uusi sosiaalihuoltolaki<br />
vahvistaa peruspalveluja<br />
Uusi sosiaalihuoltolaki<br />
vahvistaa peruspalveluja,<br />
vähentää korjaavien<br />
toimenpiteiden tarvetta<br />
sekä parantaa asiakkaiden<br />
yhdenvertaisuutta.<br />
TEKSTI Merja Karinen<br />
Sosiaalihuoltolain uudistukset<br />
tulevat voimaan asteittain:<br />
kotipalvelua koskeva<br />
uudistus vuoden 2015<br />
alusta ja muu lainsäädäntö pääosin<br />
huhtikuussa 2015. Lastensuojelun<br />
kiireellistä sijoitusta<br />
koskevat lastensuojelulain<br />
muutokset tulevat voimaan<br />
vuoden 2016 alusta.<br />
Kuntien on varauduttava<br />
palvelujen painopisteen muutokseen<br />
sekä kerrottava kuntalaisille<br />
selkeästi, mistä palveluja<br />
ja apua voi hakea.<br />
APUA ERITYISTÄ<br />
TUKEA TARVITSEVILLE<br />
Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla<br />
on oikeus saada tarvittaessa<br />
arvio palvelutarpeesta sekä<br />
nimetty omatyöntekijä.<br />
Sosiaalihuoltolaissa määritellään<br />
ne tuen tarpeet, joiden<br />
perusteella sosiaalipalveluja ja<br />
sosiaalihuoltoa järjestetään.<br />
Asiakkailla on oikeus niihin<br />
palveluihin, joilla turvataan<br />
välttämätön huolenpito ja toimeentulo<br />
sekä lapsen terveys<br />
ja kehitys. Tavoitteena on<br />
mahdollisimman tehokas lyhytaikainen<br />
tuki sekä asiakkaan<br />
tarpeita vastaava pitkäaikainen<br />
tuki sitä tarvitseville.<br />
Terveydenhuollon ammattihenkilöt,<br />
poliisit sekä työ- ja elinkeinohallinnon<br />
viranomaiset<br />
ovat velvoitettuja ohjaamaan<br />
sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö<br />
oikean viranomaisen puoleen.<br />
Elämänkaarimallin mukaisesti<br />
palveluja on pyrittävä järjestämään<br />
muiden peruspalvelujen<br />
yhteydessä ja terveydenhuoltolain<br />
mukaista hoitotakuuta on<br />
sovellettava myös muissa kuin<br />
terveydenhuollon yksiköissä.<br />
Lakiin sisältyvän nuorisopalvelutakuun<br />
mukaan nuori saa<br />
moniammatillista tukea yhden<br />
palvelupisteen kautta niin kauan,<br />
kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin.<br />
Takuuseen kuuluu<br />
omatyöntekijä, palvelutarpeen<br />
arviointi ja kohdennettu sosiaalinen<br />
kuntoutus.<br />
LAPSIPERHEILLE JÄRJESTETTÄVÄ<br />
VÄLTTÄMÄTÖN KOTIPALVELU<br />
Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä<br />
ja -perheitä sekä<br />
vertaisryhmätoimintaa on jatkossa<br />
saatavilla ilman lastensuojelun<br />
asiakkuutta. Tavoitteena<br />
on madaltaa tuen hakemisen<br />
kynnystä ja turvata oikeaaikainen<br />
tuki perheille.<br />
Lapsiperheillä on oikeus<br />
saada kotipalvelua, kun se on<br />
välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin<br />
turvaamiseksi. Kotipalvelua<br />
annetaan toimintakykyä alentavan<br />
syyn, kuten sairauden, synnytyksen,<br />
vamman tai uupumuksen<br />
vuoksi, tai erityisen<br />
perhe- tai elämäntilanteen perusteella.<br />
Erityisellä perhetilanteella<br />
tarkoitetaan esimerkiksi<br />
perheenjäsenen kuolemaa,<br />
vanhempien eroa tai tilannetta,<br />
jossa toinen vanhemmista on<br />
vankilassa. Erityinen perhetilanne<br />
voi olla myös perheessä,<br />
jossa on kaksoset tai omainen<br />
hoidettavana.<br />
LAIN TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ<br />
KORJAAVIA TOIMENPITEITÄ<br />
Ehkäisevien palvelujen lisääminen<br />
ja lastensuojelutyön oikea<br />
resursointi vähentävät raskaiden<br />
korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden<br />
tarvetta.<br />
Lastensuojelun asiakkuus<br />
alkaa vasta, jos lastensuojelun<br />
tarve todetaan tai perheelle annetaan<br />
lastensuojelun palveluja<br />
tai tukitoimia, joita ovat lastensuojelulain<br />
mukainen taloudellinen<br />
tuki, tehostettu perhetyö,<br />
perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen<br />
kodin ulkopuolelle.<br />
Lisäksi lapselle ja hänen perheelleen<br />
on järjestettävä viipymättä<br />
lapsen terveyden ja kehityksen<br />
kannalta välttämättömät<br />
terveydenhuollon palvelut, jos<br />
lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä<br />
terveydenhuollon<br />
palveluista.<br />
Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti<br />
vain, jos huostaanoton<br />
edellytykset täyttyvät ja lapsi on<br />
välittömässä vaarassa. Ensisijaisesti<br />
käytetään avohuollon tukitoimia,<br />
kuten kotiin annettavaa<br />
tehostettua perhetyötä sekä<br />
avohuollon sijoituksia. •<br />
Kirjoittaja on Mielenterveyden<br />
keskusliiton lakimies.<br />
MTKL:n nettisivuilla on 15.4.<br />
alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa<br />
lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen,<br />
toimeentuloon, asumiseen,<br />
vammaistukeen ja eläkettä saavan<br />
hoitotukeen liittyen. mtkl.fi –<br />
Tietoa mielenterveydestä<br />
SOPEUTUMISVALMENNUS<br />
Eloisasti parikurssilla<br />
TEKSTI Outi Ståhlberg<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
historian<br />
ensimmäinen parikurssi<br />
eloisaan ikään (+ 65)<br />
ehtineille päättyi helmikuun<br />
lopulla. Kurssi toteutettiin<br />
kaksiosaisena, kuten muutkin<br />
keskusliiton sopeutumisvalmennuskurssit.<br />
Ensimmäinen<br />
jakso oli syksyllä ja toinen<br />
helmikuun viimeisellä viikolla.<br />
Kurssille osallistui kahdeksan<br />
pariskuntaa ja ikähaitari oli<br />
reilusta kuudestakympistä lähes<br />
kahdeksankymmeneen. Kurssipaikkana<br />
oli Imatran kylpylä.<br />
Palaute ryhmältä oli sen<br />
verran ylistävää, että varmasti<br />
tämän tyyppinen sopeutumisvalmennus<br />
saa jatkoakin. Parhaiten<br />
kurssin tunnelmat ja sisältö<br />
välittyvät seuraavasta Terttu<br />
Viitalan muistiin painamasta ja<br />
kirjoittamasta tekstistä:<br />
Matkamme tälle toiselle kurssijaksolle<br />
alkoi Oulusta rännän,<br />
lumisateen ja pimeyden keskeltä.<br />
Heti Imatralla toisemme nähtyämme<br />
tuntui mukavalta aloittaa<br />
työskentely. Ikävää, että kolme<br />
pariskuntaa eivät päässeet<br />
tälle toiselle jaksolle. Ohjelmaa<br />
oli jokaiselle päivälle ja se oli hienosti<br />
suunniteltu. Yhteistyö sujui<br />
ja meillä oli mukavaa. Teimme<br />
kirjallisia tehtäviä, joista jäi mieleeni<br />
mm. voimavaramme: mistä<br />
unelmoimme, nautimme, mitkä<br />
ovat elämäämme ohjaavat arvot,<br />
missä olemme hyviä, mitä harrastamme,<br />
mikä kiinnostaa ja<br />
keneltä saamme tukea!<br />
Jokaisella pariskunnalla oli takanaan<br />
vuosikymmeniä kestänyt<br />
avioliitto. Se herätti kiitollisuutta.<br />
Jokaisen elämäntaipaleelta kuulimme<br />
paljon asioita ja tapahtumia.<br />
Liikunnallinen puoli oli antoisa.<br />
Aquazumba, keilaus, bodybalance<br />
ja tunnelipallo! Se oli<br />
hauskaa. ”Lentävä matto” se<br />
vasta hauska olikin. Sai nauraa.<br />
Ruoka oli hyvää, vähän liiankin<br />
hyvää. Yhtenä iltapäivänä<br />
talo tarjosi laavulla nokipannukahvit.<br />
Makkaraakin sai paistaa.<br />
Mahdoton liukkaus oli esteenä<br />
ulkoiluun, mutta muutamat<br />
reippailivat siitä huolimatta.<br />
Kiitän Iskoa ja Outia, jotka<br />
olivat hyviä – asiantuntijoita<br />
kaikessa. Kiitän myös meitä<br />
kurssilaisia Vilho ja Pirjo, Aki ja<br />
Helena, Kaisa ja Kauko, Timo ja<br />
Riitta ja me Terttu ja Kaarlo.<br />
”Imatra, kaunis koskineen,<br />
kuohuineen ja kylpylöineen.<br />
Kevättä ja kesää tässä odotamme,<br />
auringonpaistetta ja sateen virvoittamaa<br />
voimaa.”<br />
… ja perjantai-illan juhlisti yhteinen<br />
kynttiläillallinen ja täytekakkukahvit!<br />
Terveisin, Terttu ja Kaarlo<br />
(kuvassa)•<br />
Kurssin ohjaajina<br />
toimivat Mielenterveyden<br />
keskusliiton<br />
kuntoutussuunnittelijat<br />
Outi Ståhlberg ja Isko<br />
Kantoluoto. Lisätietoa<br />
kursseista voi kysyä:<br />
050 3759199<br />
outi.stahlberg@mtkl.fi<br />
tai 050 306 8379,<br />
isko.kantoluoto@mtk.fi
2/2015 REVANSSI 7<br />
KELAN UUDISTUKSET<br />
Keskeisiä uudistuksia sosiaaliturvassa ja etuuksissa<br />
TEKSTI Merja Karinen<br />
UUDISTUKSET ovat astuneet voimaan<br />
vuoden 2015 alussa.<br />
TOIMEENTULOTUEN ETU-<br />
OIKEUTETTU ANSIOTULO<br />
MUUTETAAN PYSYVÄKSI JA<br />
TULONSAAJAKOHTAISEKSI<br />
Toimeentulotukea saavien on<br />
myös jatkossa mahdollista hankkia<br />
pieni määrä ansiotuloja ilman,<br />
että tulot leikkaavat tuen<br />
määrää. Etuoikeutettua ansiotuloa<br />
voi olla vähintään 20<br />
prosenttia saadusta ansiotulosta,<br />
kuitenkin enintään<br />
150 euroa kuukaudessa. Jatkossa<br />
ansiotulovähennys on myös<br />
tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen.<br />
MATKAKUSTANNUSTEN<br />
OMA VASTUU NOUSEE<br />
Sairausvakuutuksesta korvattavien<br />
matkojen matkakohtainen<br />
omavastuu nousi 14,25 eurosta<br />
16 euroon. Samalla matkakustannusten<br />
vuosittainen omavastuu<br />
eli niin kutsuttu matkakatto<br />
nousi 242,25 eurosta 272<br />
euroon. Lisäksi potilaita ohjataan<br />
entistä voimakkaammin tilaamaan<br />
matkansa Kelan kanssa<br />
suorakorvaussopimuksen tehneiden<br />
välityskeskusten kautta.<br />
Jos potilas tilaa matkan käyttämättä<br />
välityskeskusta, matkakohtainen<br />
omavastuu on 32<br />
euroa.<br />
HAMMASHUOLLON KELA-<br />
KORVAUS LASKEE<br />
Hammashuollossa potilas saa<br />
hampaiden tarkastuksesta Kelakorvauksen<br />
jatkossa vain joka<br />
toinen vuosi. Samalla alennettiin<br />
potilaalle yksityisen hammaslääkärin<br />
ja suuhygienistin<br />
antamasta hoidosta maksettavia<br />
Kela-korvauksia.<br />
HYLKÄÄVIEN ETUUSPÄÄTÖSTEN<br />
PERUSTELUT TARKENTUIVAT<br />
Sosiaalivakuutusetuuksista annettavien<br />
hylkäävien päätösten<br />
perusteluista on jatkossa<br />
nykyistä paremmin käytävä ilmi,<br />
miksi haettu etuus on hylätty.<br />
Silloin kun kielteinen päätös<br />
perustuu erityisesti lääketieteellisiin<br />
seikkoihin, perusteluihin<br />
on kirjattava, mitkä asiat ovat<br />
vaikuttaneet tapauksen arviointiin<br />
ja mitä johtopäätöksiä niiden<br />
perusteella on tehty.<br />
MUISTUTUKSEN ENSISIJAISUUS<br />
Jos asiakas tai potilas on tyytymätön<br />
saamaansa hoitoon tai<br />
hoivaan, niiden laatuun tai niihin<br />
liittyvään kohteluun, hän<br />
voi tehdä asiasta muistutuksen<br />
toimintayksikköön tai kantelun<br />
valvontaviranomaiselle. Vuoden<br />
2015 alusta alkaen valvontaviranomainen,<br />
eli Valvira tai<br />
aluehallintovirasto, voi siirtää<br />
sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi<br />
ensin muistutuksena toimintayksikössä.<br />
OIKEUS KUNTOUTUKSEEN<br />
SELVITETÄÄN ENNEN<br />
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ<br />
Kuntoutusmahdollisuuksien<br />
oma-aloitteisella selvittämisellä<br />
nopeutetaan ihmisten pääsyä<br />
tarpeelliseen kuntoutukseen.<br />
Työeläkelaitosten on jatkossa<br />
oma-aloitteisesti selvitettävä<br />
työkyvyttömyyseläkettä hakevan<br />
henkilön oikeus ammatilliseen<br />
kuntoutukseen. Jos<br />
kuntoutuksen myöntämisedellytykset<br />
täyttyvät, henkilölle<br />
annetaan työkyvyttömyyseläkeratkaisun<br />
lisäksi ennakkopäätös<br />
kuntoutuksesta. Myös Kelan<br />
velvollisuutta selvittää kuntoutusmahdollisuudet<br />
ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen<br />
antamista korostetaan.<br />
OSAKUNTOUTUSRAHA<br />
HELPOTTAA TYÖN JA KUNTOU-<br />
TUKSEN YHDISTÄMISTÄ<br />
Kuntoutuja voi jatkossa saada<br />
osakuntoutusrahaa niiltä<br />
kuntoutuspäiviltä, joina hän<br />
työskentelee osapäiväisesti<br />
kuntoutuksen ohessa. Osakuntoutusrahan<br />
määrä on puolet<br />
kokopäiväisen kuntoutusrahan<br />
määrästä.<br />
YLEISEN ASUMISTUEN<br />
TARKISTAMISEEN MUUTOKSIA<br />
Yleisen asumistuki tarkistetaan,<br />
jos tulot pienenevät 200 €/kk<br />
tai nousevat 400 €/kk. Tulojen<br />
muutokset huomioidaan sitä<br />
seuraavan kuukauden alusta,<br />
josta alkaen tulojen muutos on<br />
ollut voimassa kuukauden 1.<br />
päivästä. Jos tulot esimerkiksi<br />
muuttuvat 15.4.2015, asumistuki<br />
tarkistetaan 1.6.2015 alkaen.<br />
Asumisoikeusasunnoissa<br />
voidaan asumismenoiksi hyväksyä<br />
73 % asumisoikeuden hankkimiseksi<br />
otettujen lainojen koroista.<br />
Aiemmin lainojen korkoja<br />
hyväksyttiin asumismenoiksi vain<br />
omistusasunnoissa.<br />
ELÄKKEENSAAJAN ASUMIS-<br />
TUESSA IKÄRAJA POISTUU<br />
Eläkkeensaajan asumistuesta<br />
poistui nykyinen 65 vuoden<br />
ikäraja. Tuki sidotaan eläkkeen<br />
saamiseen; jos olet pienituloinen<br />
eläkeläinen ja saat vanhuuseläkettä,<br />
takuueläkettä, perheeläkettä<br />
tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä,<br />
voit hakea Kelasta<br />
eläkkeensaajan asumistukea.<br />
Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan<br />
asumistukeen kuten ennenkin.<br />
PALKKATUKI UUDISTUU<br />
VUODEN 2015 ALUSTA<br />
Uudistuksen tavoitteena on,<br />
että työnantajien ja työntekijöiden<br />
yhdenvertainen kohtelu<br />
paranee ja päätösten ennakoitavuus<br />
lisääntyy. Uudistuksella<br />
pyritään nopeuttamaan palkkatukihakemusten<br />
käsittelyä ja<br />
maksatusta.<br />
PALKKATUEN PÄIVÄKOHTAINEN<br />
TUKI MUUTTUI PROSENTTI-<br />
PERUSTEISEKSI.<br />
Jatkossa palkkatuen määrä ja<br />
enimmäiskesto määräytyvät<br />
tuella palkattavan henkilön työttömyyden<br />
keston perusteella,<br />
jos tuella palkattavan henkilön<br />
tuottavuus tarjotussa työssä on<br />
alentunut siksi, että ammatillisessa<br />
osaamisessa on puutteita.<br />
Tuen määrä on sitä korkeampi<br />
ja kesto sitä pidempi, mitä<br />
kauemmin henkilö on ollut työtön<br />
ennen palkkatuen myöntämistä.<br />
Palkkatuki voi määräytyä<br />
myös tuella palkattavan henkilön<br />
vamman tai sairauden perusteella,<br />
jos ne olennaisesti ja<br />
pysyväisluonteisesti alentavat<br />
tuottavuutta tarjolla olevassa<br />
tehtävässä. •<br />
Kirjoittaja on Mielenterveyden<br />
keskusliiton lakimies.<br />
MTKL:n nettisivuilla on 15.4.<br />
alkaen päivitetyt tietopaketit, joissa<br />
lisää tietoa hoitoon hakeutumiseen,<br />
toimeentuloon, asumiseen,<br />
vammaistukeen ja eläkettä saavan<br />
hoitotukeen liittyen. mtkl.fi – Tietoa<br />
mielenterveydestä<br />
VALOKUVAKILPAILU<br />
Osallistu Mielenterveyden keskusliiton valokuvakilpailuun!<br />
Kilpailussa etsitään näkemyksellisiä ja puhuttelevia<br />
tarinoita mielenterveyden ympäriltä.<br />
VOITTAJAKUVAT<br />
PÄÄSEVÄT<br />
NÄYTTELYYN MTKL:N<br />
KULTTUURIPÄIVILLÄ<br />
21.–23.8.2015.<br />
SARJAT:<br />
• Vertaisuus<br />
• Ilon lähteitä<br />
• Aina mun pitää<br />
Lähetä jpeg-digikuvasi 10.4.–31.7.2015 osoitteeseen<br />
valokuvakilpailu@mtkl.fi. Viestin aiheeksi sarjan nimi,<br />
viestikenttään oma nimi, osoite, puhelinnumero ja kuvan/kuvien<br />
nimet. Osallistua voi maks. 3 kuvalla (tai yhdellä<br />
3 kuvan sarjalla). Lue kilpailun tarkat säännöt netistä: mtkl.fi.<br />
PALKINNOT<br />
1. sija.........Canvas-taulu omasta<br />
kilpailukuvasta<br />
2.–3. sija.....Kehystetty A4-kokoinen<br />
kuva omasta kilpailukuvasta<br />
4.–10. sija...Oma kilpailukuva tulostettuna<br />
Kilpailun<br />
päätuomari on<br />
valokuvaaja,<br />
näyttelijä Laura<br />
Malmivaara.<br />
Voit jakaa oman<br />
kilpailukuvasi<br />
#mielivalokuva<br />
Palkinnot lahjoittaa Rajala ProShop.
stm.fi/kaste<br />
8 REVANSSI 2/2015<br />
TEEMAPÄIVÄ<br />
Valon päivänä<br />
iloittiin pimeän ajan<br />
päättymisestä<br />
VIIMEINEN PAJATSOLYÖNTI<br />
Sydänmaanlakka löi<br />
viimeisen pajatsolyönnin<br />
KUVAT Jaakko Oksanen<br />
VALON PÄIVÄNÄ 3. helmikuuta<br />
halutaan korostaa valon ja keskinäisen<br />
tuen merkitystä läheisen<br />
hyvinvoinnille. Mielenterveyden<br />
keskusliitto on viettänyt<br />
Valon päivää vuodesta<br />
UUSI OPAS<br />
Kokemusasiantuntija auttaa<br />
kuntoutujaa, ammattilaista<br />
– ja itseään<br />
K<br />
okemusasiantuntija osallistuu palvelujärjestelmässä käytännön<br />
asiakas- ja potilastyöhön, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ammatillisen<br />
koulutuksen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnan<br />
merkitys on siinä, että kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvia<br />
tarinoita ammattityöntekijät saavat tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta<br />
ja kuntoutujien arjesta. He voivat näin ymmärtää paremmin<br />
asiakkaidensa palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän<br />
toimivuuteen kohdistuvia odotuksia sekä tarpeita. Kokemusasiantuntemus<br />
on avuksi myös asiakaslähtöisyyden ja -osallisuuden vahvistamisessa,<br />
osana laajempaa palveluiden yhteiskehittämistä. Lisäksi kokemustieto<br />
voi olla hyödyksi järjestelmän pirstaleisuuden ja avun saatavuuteen<br />
liittyvien ongelmien korjaamisessa.<br />
KUNTOUTUSSÄÄTIÖN erikoistutkija<br />
Outi Hietala on yhdessä kokemustutkija<br />
Päivi Rissasen kanssa<br />
koonnut ensimmäisen kokemusasiantuntijatoiminnan<br />
perusasioihin<br />
paneutuvan oppaan.<br />
Kokemusasiantuntija osallistuu<br />
käytännön asiakas- ja<br />
potilastyöhön, sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
sekä näiden<br />
alojen ammatillisen koulutuksen<br />
kehittämiseen. Kokemusasiantuntijaa<br />
kuulemalla ammattityöntekijät<br />
saavat arjen<br />
kokemuksiin perustuvaa tietoa.<br />
Näin ammattilaiset voivat<br />
ymmärtää paremmin asiakkaidensa<br />
odotuksia ja tarpeita.<br />
– Parhaimmillaan yhteistyö<br />
kokemusasiantuntijoiden kanssa<br />
auttaa uudistamaan palveluita.<br />
Kokemuksellinen ja omakohtainen<br />
tieto sairaudesta tai vaikkapa<br />
päihderiippuvuudesta toipumisesta<br />
sekä palveluiden käytöstä<br />
ja kuntoutujien arjesta voi auttaa<br />
hoidon, sosiaalialan ja kuntoutuksen<br />
ammattilaisia sekä<br />
päätöksentekijöitä oivaltamaan<br />
oman roolinsa uudella tavalla,<br />
Outi Hietala kertoo.<br />
Toiminta on myös koke<br />
Kokemusasiantuntijatoiminnan on havaittu tukevan siihen osallistuvien<br />
hyvinvointia sekä kuntoutumista. Se on kokemusasiantuntijalle voimaannuttavaa<br />
esimerkiksi siksi, että se tuo tunteen omien, vaikeidenkin kokemusten<br />
merkityksellisyydestä. Oman haasteensa toimintaan muodostaa se,<br />
miten kokemusasiantuntijoiden siitä saamat korvaukset yhdistetään<br />
heille maksettuihin sosiaalietuuksiin sekä miten niitä verotetaan.<br />
Oppaassa kuvataan etupäässä julkisella sektorilla sekä päihde- ja mielenterveyskentällä<br />
tapahtuvan kokemusasiantuntijatoiminnan lähtökohtia,<br />
koulutusta ja työtehtäviä, kokemusasiantuntijan asemaa ja korvauskäytäntöjä<br />
sekä näiden suhdetta sosiaaliturvaetuuksiin. Opas palvelee<br />
kaikkia kokemusasiantuntemuksen sekä yhteiskehittämisen parissa toimivia<br />
ja sitä opettelevia, niin kokemusasiantuntijoita kuin ammattilaisia.<br />
1998 lähtien. Nykyisin Valon<br />
päivän vietossa halutaan keskittyä<br />
mielenterveyteen, ei pelkästään<br />
mielen sairauksiin.<br />
Alun perin tarkoituksena on<br />
ollut tuoda toivoa masentuneille<br />
ja heidän läheisilleen<br />
pitkän talven jälkeen. •<br />
OPAS KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINNASTA<br />
Valon päivän<br />
tapahtumassa<br />
Helsingin<br />
Harjun nuorisotalolla<br />
oli paljon<br />
osallistujia,<br />
etupäässä järjestäjätahojen<br />
Leikkiväki ry:n<br />
ja Kulttuuripaja<br />
Elviksen<br />
jäsenistä.<br />
Musiikilla on<br />
tärkeä osa<br />
Valon päivän<br />
vietossa.<br />
Tällä kertaa<br />
jammailtiin<br />
djembe-rummun<br />
rytmeillä.<br />
musasiantuntijoille voimaannuttavaa:<br />
kohtalontovereiden<br />
auttamisen myötä ja ammattilaisten<br />
rinnalla työskennellessä<br />
omat, usein vaikeatkin kokemukset<br />
voivat saada uutta merkitystä.<br />
Uudessa oppaassa kuvataan<br />
lähinnä julkisella sektorilla<br />
sekä päihde- ja mielenterveyskentällä<br />
tapahtuvan kokemusasiantuntijatoiminnan<br />
lähtökohtia,<br />
kokemusasiantuntijoiden<br />
koulutusta ja työtehtäviä, asemaa<br />
ja korvauskäytäntöjä.<br />
Opas palvelee kaikkia<br />
kokemusasiantuntemuksen<br />
parissa toimivia ja asiaa opettelevia,<br />
niin kokemusasiantuntijoita<br />
kuin ammattilaisia.<br />
Sen voi ladata verkossa osoitteessa<br />
mtkl.fi. •<br />
Kokemusasiantuntija<br />
– hoidon ja avun kohteesta<br />
omien kokemusten jakajaksi sekä<br />
palveluiden kehittäjäksi<br />
OPAS<br />
KOKEMUSASIANTUNTIJA-<br />
TOIMINNASTA<br />
OUTI HIETALA JA PÄIVI RISSANEN<br />
Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden keskusliitto<br />
HELSINGIN KESKUSTASSA koettiin<br />
keskiviikkona 11.3. historiallinen<br />
hetki, kun RAY luopui viimeisestä<br />
pelikäytössä olleesta Pajatsostaan.<br />
Pajatson viimeisen lyönnin<br />
löi Mielenterveyden keskusliiton<br />
toiminnanjohtaja Olavi<br />
Sydänmaanlakka, joka paljasti<br />
nuorena poikana huijanneensa<br />
monta pajatsoa tyhjäksi.<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
iloitsee, että mielenterveys aiheena<br />
nousi esiin kansanterveystyön<br />
tukemisen ikonille pidetyssä tilaisuudessa.<br />
Mielenterveys ja sen<br />
tuoma osattomuus on keskeinen<br />
ILOLIIKKUJA-TAPAHTUMA<br />
PIENI ELE<br />
ARVIOINNIN KÄSIKIRJA<br />
ratkaisuja vaativa alue Suomen<br />
tulevassa pärjäämisessä.<br />
– Suomen ainutlaatuinen<br />
järjestötoiminta on suunnattoman<br />
Liikunnan iloa<br />
Iloliikkuja-tapahtumassa<br />
KUVAT Maria Punnonen<br />
MITÄ ERILAISEMMAT urheilulajit<br />
toivat iloa Helsingin Pirkkolan<br />
urheilupuistossa maaliskuussa<br />
järjestettyyn Iloliikkuja-tapahtumaan.<br />
Kisailu tapahtuu leikkimielellä,<br />
mutta parhaat tulokset<br />
toki palkittiin.<br />
Mielenterveysjärjestöt ja<br />
Helsingin kaupunki järjestävät<br />
mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien<br />
Iloliikkuja-tapahtuman<br />
perinteisesti keväisin ja<br />
syksyisin. •<br />
Tee pieni puskaradioele!<br />
PIENI ELE -keräys järjestetään<br />
huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä<br />
290 kunnassa ympäri<br />
Suomen. Mielenterveyden keskusliitto<br />
on mukana keräyksessä.<br />
Viime vuoden europarlamenttivaaleissa<br />
keräys sai<br />
Sopeutumisvalmennuksen<br />
tulokset näkyviin<br />
MIELENTERVEYDEN keskusliitossa<br />
on kehitetty sopeutumisvalmennuksen<br />
arviointimalli, joka kuvattiin<br />
käsikirjaan. Arvioinnilla<br />
saadaan näkyväksi, miten<br />
sopeutumisvalmennus on tavoitteessaan<br />
onnistunut eli miten<br />
sopeutumisvalmennus on mielenterveyskuntoutujien<br />
toimintakykyyn<br />
vaikuttanut.<br />
Tapahtumassa kisattiin myös<br />
sisälajeissa kuten keilauksessa.<br />
miljoonaa euroa lahjoituksia.<br />
Tavoitteena tänä keväänä on<br />
rikkoa 2 miljoonan euron raja.<br />
Pieni ele haastaa kaikki<br />
mukaan kertomaan Pieni<br />
eleestä ja siitä, että Mielenterveyden<br />
keskusliitto on mu<br />
– Arvioinnin kautta saamme<br />
sopeutumisvalmennuksen<br />
merkitystä kuvaavia lukuja sekä<br />
tarinoita siitä, miten sopeutumisvalmennus<br />
on mielenterveyskuntoutujien<br />
elämään vaikuttanut,<br />
arvioinnin kehittämisen<br />
toteuttanut Annika Harsu<br />
Mielenterveyden keskusliitosta<br />
kertoo. •<br />
tehokas toimintamuoto mielenterveysongelmien<br />
vähentämisessä,<br />
Sydänmaanlakka muistutti ennen<br />
viimeistä pajatsolyöntiään. •<br />
Makkaranpaisto luo<br />
kisatunnelmaa.<br />
Kunkin lajin kolme parasta<br />
saivat palkintokassit.<br />
kana keräyksessä. Tee pieni<br />
puskaradioele! •<br />
pieniele.fi<br />
facebook.com/pieniele<br />
Twitter @PieniEle<br />
youtube.com/pieniele
2/2015 REVANSSI 9<br />
MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS<br />
TAPAHTUMAKALENTERI<br />
Kaksi auttamisen<br />
ammattilaista, Olavi<br />
Sydänmaanlakka<br />
MTKL:sta sekä<br />
Abdi Aziiz<br />
Abdikadir<br />
KRITSistä<br />
Maahanmuuttajanuorilla<br />
nuoruuden haasteet<br />
voivat olla moninkertaisia<br />
Maahanmuuttajanuoret<br />
eivät löydä tarjolla olevia<br />
palveluita, vaan avuksi<br />
tarvitaan moniammatillista<br />
yhteistyötä. Näkökulmia<br />
maahanmuuttajataustaisten<br />
nuorten hyvinvointiin<br />
haettiin Helsingissä<br />
pidetyssä seminaarissa.<br />
TEKSTI JA KUVAT Aster Maaria<br />
Vapaaehtoissovittelija<br />
Kari Kotila on nähnyt,<br />
miten sovittelulla saadaan<br />
hyviä tuloksia myös<br />
maahanmuuttajien tekemien<br />
rikosten sopimisessa.<br />
Mielenterveyden keskusliitto,<br />
KRITS – jenginuorten<br />
rikoksentorjuntahanke,<br />
Aikuisten ehkäisevä<br />
mielenterveys- ja<br />
päihdetyö, Klaari Helsinki,<br />
MPMTO eli Maahanmuuttajien<br />
mielenterveys sekä päihdeongelmia<br />
ehkäisevä järjestö ja<br />
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry<br />
järjestivät maahanmuuttajataustaisten<br />
nuorten mielenterveyttä<br />
käsittelevän seminaarin<br />
Itä-Helsingin kulttuurikeskus<br />
Stoassa 17.3.<br />
Seminaarissa luennoi kattava<br />
joukko mielenterveyden<br />
asiantuntijoita, joita kaikkia<br />
yhdisti huoli maahanmuuttajanuorten<br />
hyvinvoinnista, erityisesti<br />
somaliväestön osalta.<br />
Yleisöä tapahtumassa oli vajaa<br />
sata henkeä, suuri osa maahanmuuttajataustaisia.<br />
Tilaisuudessa puhunut<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka<br />
arvioi kahden kulttuurin<br />
nuorten tilannetta:<br />
– Nuoren on todella vaikeaa<br />
tuntea itsensä arvokkaaksi kasvaessaan<br />
kahden kulttuurin<br />
välissä, jossa molemmilla kulttuureilla<br />
on erilaiset arvoasteikot.<br />
Tarvitaan siis paljon avointa<br />
vuoropuhelua ja kohtaamisia,<br />
että lapsi ja nuori voi kokea itsensä<br />
osalliseksi ja arvostetuksi.<br />
Kukaan ei saa jäädä yksin<br />
ongelmiensa kanssa.<br />
Seminaari koostui kahdesta<br />
osasta, asiantuntijapuheenvuoroista<br />
sekä paneelikeskustelusta.<br />
Lähes jokaisessa puheenvuorossa<br />
tuli esille se, miten<br />
tärkeää on panostaa nuorten<br />
hyvinvointiin, ja miten maahanmuuttajanuoret<br />
ja apua tarjoavat<br />
palvelut eivät riittävästi<br />
kohtaa.<br />
Syynä voi olla esimerkiksi<br />
eristäytyminen yhteiskunnasta<br />
tai jopa viranomaisten pelko.<br />
Tarvitaan siis moniammatillista<br />
sidosryhmäyhteistyötä, jossa<br />
eri toimijat varmistavat, että<br />
kynnys avun saamiseen on mahdollisimman<br />
matalalla.<br />
Puheenvuoroissa pohdittiin<br />
myös sitä, miten maahanmuuttajataustaisten<br />
nuorten kohdalla<br />
täytyy erityistä huomiota kiinnittää<br />
koko perheen tukemiseen,<br />
onhan kyseessä vahvasti<br />
yhteisöllinen kulttuurikonteksti.<br />
Vertaisasiantuntijoiden tärkeys<br />
nousi myös esille. Kuka<br />
voisi paremmin olla tukena,<br />
kuin samoja vaikeuksia kokenut<br />
maahanmuuttajanuori?<br />
Kari Kotila, vapaaehtoissovittelija<br />
Kriminaalihuollon<br />
tukisäätiö KRITSistä kertoi<br />
sovittelutyön olevan palkitsevaa<br />
ja antoisaa.<br />
– Kun rikoksen uhri ja tekijä<br />
aidosti kohtaavat ja keskustelevat,<br />
voi ymmärtämys ja sovinto<br />
syntyä. Myös maahanmuuttajanuorten<br />
kohdalla sovittelulla<br />
saadaan hyviä tuloksia. •<br />
VUODEN 2015<br />
TEEMAPÄIVIÄ<br />
JA TAPAHTUMIA<br />
• yHenkisen hyvinvoinnin viikko, vko 17<br />
• yVertaisryhmänohjaajien peruskurssi<br />
28.04.–29.04.2015<br />
Pirkanmaan epilepsia yhdistys, Hämeenkatu<br />
13 B, 4 krs, 33100 Tampere<br />
• yKukan päivä, ihmisten yhteyden päivä<br />
13.5.<br />
• yLiikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän<br />
urheiluopistolla 13.–15.5.<br />
• yKulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa<br />
21.–23.8.<br />
• yLiikuntavastaavien peruskurssi Sport &<br />
Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla<br />
1.–3.9.2015<br />
• yLiikuntavastaavien peruskurssi Eerikkilän<br />
urheiluopistolla 9.–11.9.2015<br />
• yMaailman mielenterveyspäivä 10.10.<br />
• yLiikuntavastaavien peruskurssi Sport &<br />
Spa Hotel Vesileppiksessä Leppävirralla<br />
27.–29.10.2015<br />
• yKynttilätapahtumat 15.11.<br />
• yMielenterveysviikko, viikko 47<br />
• yMielenterveysmessut 17.–18.11.<br />
SEUTURYHMÄT JÄSENYHDISTYKSILLE<br />
• yPohjois-Savo 8.4.2015 Järjestökeskus<br />
Majakka, Teletie 4–6 E Kuopio<br />
• yPohjois-Karjala 9.4.2015 Kotikartanoyhdistys<br />
ry, Kartanotie 9, 80230 Joensuu<br />
• yPirkanmaa 16.4.2015 Torpan kurssikeskus,<br />
Torpantie 29, 33450 Siivikkala<br />
• ySatakunta 21.4.2015 Cumulus Rauma,<br />
Aittakarinkatu 9, 26100 Rauma<br />
• yUusimaa 7.5.2015 Malmitalo, Ala-Malmin<br />
tori 1, 00700 Helsinki<br />
• yKainuu 11.5.2015 Hotelli Kajaani,<br />
Onnelantie 1, 87100 Kajaani<br />
• yVarsinais-Suomi 12.5.2015 Verkahovi,<br />
Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku<br />
• yPohjanmaa 22.4.2015 Hotelli Käenpesä,<br />
Lintutie 1, 84100 Ylivieska<br />
• yKeski-Suomi 19.5.2015 Kansalaistoiminnankeskus<br />
Matara (kokoustila Talvikki),<br />
os. Matarankatu 6, 87100 Jyväskylä<br />
• yEtelä-Savo 21.5.2015 Hotelli Cumulus,<br />
Mikonkatu 9, 50100 Mikkeli<br />
• yEtelä-Karjala 22.5.2015 Päivärannan<br />
kurssi keskus, os. Päivärannantie 7,<br />
55910 Imatra
10 REVANSSI 2/2015<br />
FC Askeleen<br />
pelaaja tuulettaa<br />
tehtyään maalin<br />
Mty Kellon<br />
verkkoon.<br />
MESTARUUS-<br />
TURNAUS<br />
Sunnuntaina tuomarointi- ja<br />
toimitsijatehtävistä vastasi Ilves<br />
Futsal. Tässä tuomari kättelee Mty<br />
Kellon kapteenin ennen pelin alkua.<br />
Tommi Evilä luovutti nimikirjoituksellaan varustetun<br />
paidan annettavaksi turnauksen tsempparipelaajalle.<br />
Paita matkasi Kalajoelle Jokilaaksojen Tiimin<br />
joukkueessa pelaavan Hannu Lapinojan mukana.<br />
Salibandyn kilpasarjan<br />
voittajajoukkue Pohjoisen<br />
Pojat. Sama porukka vei myös<br />
futsalin mestaruuden Ouluun.<br />
Oriveden Sählärit saivat<br />
pronssimitalin ohella bonuspisteet<br />
iloisesta peli-ilmeestä, joka näkyi<br />
koko turnauksen ajan.<br />
Mestaruusturnauksessa riitti vauhtia<br />
Tampereen Messu- ja<br />
urheilukeskuksessa<br />
pelattiin Mielenterveyden<br />
keskusliiton 14. mestaruusturnaus,<br />
jossa kilpailtiin<br />
salibandyn ja futsalin tämän<br />
vuoden mestaruuksista.<br />
TEKSTI Kati Rantonen<br />
KUVAT Leo Hynninen ja<br />
Kati Rantonen<br />
Lauantaiaamuna MTKL:n<br />
liikunta- ja kulttuurityöryhmän<br />
puheenjohtaja<br />
Esa Nordling toivotti pelaajat<br />
ja huoltajat tervetulleiksi, ja<br />
turnauksen avasi tsemppaavalla<br />
puheellaan pituushyppääjä<br />
Tommi Evilä.<br />
SALIBANDYSSA 22 JOUKKUETTA<br />
Viikonlopun aikana mestaruusturnaukseen<br />
osallistui noin<br />
400 pelaajaa. Salibandya pelattiin<br />
harrastesarjassa ja kilpasarjassa<br />
koko lauantaipäivä. Iltaan<br />
mennessä oli nähty vauhdikasta<br />
peliä, hienoja tuuletuksia,<br />
onnistumisen elämyksiä ja<br />
harmittavia häviöitä.<br />
Harrastesarjassa pelasi kaiken<br />
kaikkiaan 16 joukkuetta.<br />
Voiton vei viime vuoden tapaan<br />
Tampereen Pallokarhut, joka<br />
kukisti jyväskyläläisen Mielenterveysyhdistys<br />
Kello ry:n finaalissa<br />
numeroin 4–3. Harrastesarjan<br />
pronssimitalit pujotettiin<br />
Oriveden Sähläreiden pelaajien<br />
kaulaan heidän voitettua Kangasalan<br />
Kajauksen maalein 2–6.<br />
Kilpasarjassa mestaruudesta<br />
kamppaili kuusi joukkuetta.<br />
Pronssipelissä vastakkain olivat<br />
Turun Itu ja Espoon EMY ry.<br />
Pronssimitalit matkasivat<br />
Espooseen maalein 9–5. Kilpasarjan<br />
mestaruus ratkaistiin<br />
Pohjoisen Poikien ja Kajaanin<br />
Hyvä Mieli ry:n välillä. Pohjoisen<br />
Poikien mukana kilpasarjan<br />
kiertopokaali meni viime vuoden<br />
tapaan Ouluun maalein<br />
5–1.<br />
FUTSALIN POKAALI POHJOISEEN<br />
Sunnuntaina ratkottiin, minne<br />
futsalin mestaruuspokaali matkustaa.<br />
Mukana oli viisi joukkuetta,<br />
joten kaikki joukkueet<br />
olivat yhdessä lohkossa. Jokaiselle<br />
joukkueelle tuli neljä peliä<br />
ja peleistä saadut pisteet ratkaisivat<br />
sijoitukset. Iltapäivän aikana<br />
selvisi, että FC Askeleen ja<br />
Pohjoisen Poikien välinen peli<br />
ratkaisisi kultamitalien kohtalon.<br />
Espoon Mielenterveysyhdistystä<br />
edustava FC Askel johti<br />
peliä jo 2–0, mutta ottelun<br />
puolenvälin jälkeen Pohjoisen<br />
Pojat tasoittivat pelin. Lopulta<br />
Pohjoisen Pojat vei voiton maalein<br />
4–3. Pronssimitalit sai Mielenterveysyhdistys<br />
Kello ry jättäen<br />
paremman maalieron turvin<br />
Tampereen Taimi ry:n neljänneksi.<br />
Alvi ry Helsingistä oli<br />
turnauksen viides.<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
jatkaa yhteistyötään Mestaruusturnauksen<br />
järjestelyistä vastanneen<br />
Tampereen Ilveksen<br />
kanssa, joten palloiluväki kokoontuu<br />
Tampereelle jälleen<br />
ensi vuonna. •<br />
Salibandyn turnaustulokset löytyvät<br />
sivulta http://www.ah-multimedia.fi/<br />
TFT/index.php. Futsaltuloksia<br />
voi kysyä liikuntasihteeriltä:<br />
kati.rantonen@mtkl.fi, 046 920 6427.<br />
TURNAUS ANTAA MOTIVAATIOTA<br />
JUHA LAHTI, 31, Porin Hyvis -joukkueesta on ollut liiton palloiluturnauksessa<br />
jo 4 tai 5 kertaa. Hänet houkuttelee mukaan<br />
turnauksen hyvä ja rehti kilpailumieli ja hauskanpito.<br />
Juha kertoo tykkäävänsä pelaamisesta yleensäkin, ja<br />
pitää MTKL:n palloiluturnauksen tasoa kovana.<br />
Juha, mitä mieltä olet seuraavista väittämistä:<br />
Liikunta lisää ihmisen positiivisia näkemyksiä itsestään,<br />
synnyttää positiivisia tunteita ja lievittää masennusta.<br />
Samaa mieltä. Mielestäni liikuntaa poistaa osittain<br />
masennusta.<br />
Ryhmämuotoiset liikuntamuodot, esimerkiksi pallopelit,<br />
rakentavat sosiaalista pääomaa.<br />
Samaa mieltä.<br />
Liikunta on tärkeää toimintaa mielenterveysyhdistyksissä.<br />
Samaa mieltä.<br />
Liikunnan avulla yhdistyksemme<br />
on löytänyt uusia yhteistyökumppaneita<br />
omalta paikkakunnalta<br />
esimerkiksi kunnan liikuntatoimi,<br />
paikalliset urheiluseurat<br />
sekä muut kansanterveysyhdistykset.<br />
Samaa mieltä.<br />
Vuosittainen turnaus motivoi<br />
pelaajia harjoittelemaan.<br />
Samaa mieltä. Antaa<br />
motivaatiota.
2/2015 REVANSSI 11<br />
NEUVONTAPALVELUT VASTAA<br />
Työnteko eläkkeellä<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
neuvontapalveluista<br />
kysytään paljon<br />
muun muassa lakiasioista,<br />
sosiaaliturvasta ja kuntoutujien<br />
palveluista. Tällä palstalla julkaisemme<br />
asiantuntijoille esitettyjä<br />
kysymyksiä ja niiden<br />
vastaukset.<br />
VOIKO ELÄKKEELLÄ<br />
TEHDÄ ANSIOTYÖTÄ?<br />
Vanhuuseläkettä saava voi olla<br />
työssä ilman rajoituksia.<br />
Myös työkyvyttömyyseläkkeen<br />
saaja voi tehdä ansiotyötä<br />
tietyin rajoituksin. Jos työtulosi<br />
jäävät ansaintarajan alle,<br />
ei niillä ole vaikutusta eläkkeen<br />
maksamiseen. Ansaintaraja on<br />
vähintään takuueläkkeen suuruinen,<br />
746,57 euroa/kk vuonna<br />
2015.<br />
Esimerkiksi, jos saat eläkettä<br />
746,57 euroa/kk (=takuu eläke),<br />
voit ansaita 746,57 euroa/ kk.<br />
Yksilöllinen raja voi olla korkeampikin,<br />
jos saat työeläkettä.<br />
Työeläkelaitos yleensä<br />
ilmoittaa rajan eläkepäätöksessään.<br />
Jos et ole saanut ilmoitusta,<br />
kannattaa pyytää ansaintaraja<br />
eläkelaitokselta kirjallisena.<br />
MITÄ TARKOITTAA ELÄKKEEN<br />
JÄTTÄMINEN LEPÄÄMÄÄN?<br />
Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
ja teet ansiotyötä, josta<br />
ansaitset enemmän kuin 746,57<br />
euroa/kk, tai jos ansiosi ovat<br />
suuremmat kuin yksilöllinen<br />
ansaintarajasi, voit jättää eläkkeesi<br />
lepäämään. Eläkkeen voi<br />
jättää lepäämään vähintään 3<br />
kuukaudeksi ja enintään kahdeksi<br />
vuodeksi. Kelalle ja/tai<br />
työeläkelaitokselle pitää ilmoittaa<br />
kirjallisesti eläkkeen lepäämään<br />
jättämisestä. Tuona aikana<br />
eläkettä ei makseta, mutta<br />
oikeus eläkkeeseen säilyy.<br />
Jos työntekosi päättyy tai<br />
ansiotulosi laskevat rajojen alle,<br />
eläkkeen saa takaisin ilmoittamalla<br />
siitä eläkkeen maksajalle.<br />
Kahden vuoden enimmäisraja<br />
on hyvä muistaa. Eläke lakkaa<br />
ilman eri päätöstä, jos et kahden<br />
vuoden kuluessa ano sitä<br />
takaisin. Jos eläke on ollut kaksi<br />
vuotta lepäämässä, pitää eläkettä<br />
nostaa vähintään kuukausi,<br />
ennen kuin sen voi jättää<br />
uudelleen lepäämään.<br />
MITEN KELA TUKEE ELÄKKEEN<br />
OLLESSA LEPÄÄMÄSSÄ?<br />
Jos on saanut eläkettä saavan<br />
hoitotukea välittömästi ennen<br />
eläkkeen lepäämään jättämistä,<br />
Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää<br />
ylimmän vammaistuen 422,06<br />
euroa kuukaudessa siksi ajaksi,<br />
kun eläke on lepäämässä. Vammaistuesta<br />
ei tarvitse maksaa veroa.<br />
Eläkkeen lepäämisen ajan<br />
kuulut edelleen eläkettä saavan<br />
asumistuen piiriin. Eläkkeensaajan<br />
asumistuki on yleensä korkeampi<br />
kuin yleinen asumistuki.<br />
MITÄ KANNATTAA<br />
HUOMIOIDA ENNEN<br />
ANSIOTYÖN ALOITTAMISTA?<br />
Vaikka ansiotyö yleensä lisää<br />
kuukausituloja, kaikki tulot eivät<br />
jää bruttona kukkaroosi. Siksi<br />
kannattaa tehdä etukäteen laskelmia.<br />
Lisätulot vaikuttavat asumistukea<br />
vähentävästi. Lisätulojen<br />
merkitys on huomattava. Kelan<br />
nettisivuilta löytää helppokäyttöisen<br />
laskurin, jolla voit<br />
arvioida asumistukesi määrän:<br />
www.kela.fi/laskurit Eläkkeensaajan<br />
asumistuki.<br />
Lisätuloista on muistettava ilmoittaa<br />
Kelaan. Näin vältyt mahdolliselta<br />
takaisinperinnältä.<br />
Verotus nousee progressiivisesti<br />
tulojen noustessa. Verohallinnon<br />
nettisivuilla on laskuri,<br />
jolla voit arvioida veroprosenttiasi.<br />
www.vero.fi/veroprosenttilaskuri<br />
Kannattaa myös muistaa,<br />
että lähes kaikki tulot otetaan<br />
huomioon, kun toimeentulotuen<br />
myöntämistä harkitaan<br />
sosiaalivirastossa. Laskuri<br />
löytyy esimerkiksi sivulta:<br />
www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/<br />
laskurit/toimeentulotukilaskuri .<br />
KUINKA ANSIOTYÖ KARTUTTAA<br />
ELÄKETTÄ?<br />
Työkyvyttömyyseläkkeellä tai<br />
eläkkeen ollessa lepäämässä tehdystä<br />
työstä karttuu uutta työeläkettä<br />
yleensä 1.5 prosenttia<br />
vuositasolla. Tämän karttuman saa<br />
hakemuksesta yleensä siinä vaiheessa,<br />
kun siirtyy vanhuuseläkkeelle.<br />
Työn iloa ja iloa työhön! •<br />
Pirkko Jantunen<br />
sosiaalineuvoja<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
NEUVONTAPALVELUT<br />
TILINPÄÄTÖS 2014<br />
Puhelinten palveluajat<br />
laajenivat<br />
Liiton taloudellinen<br />
asema parantui<br />
MIELENTERVEYDEN keskusliiton<br />
neuvontapalvelujen puhelimessa<br />
vastataan jatkossa viitenä<br />
päivänä viikossa. Vertaistukipuhelin<br />
on nykyään soittajalle<br />
kokonaan maksuton ja palvelee<br />
kolmena päivänä viikossa.<br />
Tähän numeroon vastaavat liiton<br />
kouluttamat henkilöt, joilla<br />
TUTKIMUSHANKE<br />
on omakohtaista kokemusta<br />
psyykkisestä sairaudesta, hoidosta<br />
ja kuntoutumisesta.<br />
Neuvontapalvelut auttaa<br />
asiakkaita mielenterveyteen,<br />
kuntoutumiseen, sosiaaliturvaan,<br />
palveluihin ja etuuksiin<br />
sekä potilaan oikeuksiin<br />
liittyvissä asioissa. Kysyä voi<br />
HELSINGIN NEUVONTAPALVELUT JALKAUTUI KAUPUNGILLE<br />
MIELENTERVEYDEN keskusliiton<br />
neuvontapalvelut vievät neuvontaa<br />
ja ohjausta sinne, missä asiakkaat<br />
ovat. Kevään 2015 ajan<br />
kuntoutusneuvojat ja vertaisneuvoja<br />
ovat tavattavissa joka<br />
toinen maanantai (13.4.–25.5.)<br />
Helsingin Klubitalon vieressä,<br />
katutason käyntipisteessä<br />
(Hämeentie 54) kello 10–15.<br />
He jakavat tietoa myös<br />
seuraavissa paikoissa:<br />
myös vertaistuesta ja mielenterveysyhdistysten<br />
toiminnasta.<br />
•<br />
Neuvontapuhelin ma, ti, to, pe<br />
klo 9–14, ke klo 9–16, 0203 91920<br />
(pvm, katso hinnat mtkl.fi/palvelut/<br />
neuvontapalvelut). Vertaistukipuhelin<br />
ma, ke, pe klo 10–15, 0800 177 599<br />
(soittajalle maksuton).<br />
• y EMY Lilla Karyll, Espoon<br />
keskus, ma 20.4. klo 11–15<br />
ja ma 29.5. klo 12–14<br />
• y HUS Potilana oikeuksien päivä,<br />
Biomedicum 15.4. klo 14-18<br />
• y Malmin Prisman aula, 22.4.<br />
klo 10–15<br />
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON<br />
taloustilanne on parantunut<br />
merkittävästi viimeisen vuoden<br />
aikana.<br />
Tilikauden 2014 tulos jäi<br />
ylijäämäiseksi 146 tuhannella<br />
eurolla, kun se vuonna 2013 oli<br />
71 000 euroa alijäämäinen.<br />
Kokonaistuotot 2014 olivat<br />
4 miljoonaa 316 tuhatta euroa<br />
ja kokonaiskulut 4 miljoonaa<br />
170 tuhatta euroa.<br />
Parantuneeseen tulokseen<br />
ovat vaikuttaneet muun muassa<br />
toimintakulujen ja henkilöstömenojen<br />
säästöt sekä Helsingin<br />
Ratakadun toimitilan myynti.<br />
Toimitilojen myynnistä saatava<br />
myyntivoitto 836 tuhatta euroa<br />
pieneni Raha-automaattiyhdistyksen<br />
palautusvelvoitteen (702<br />
tuhatta euroa) johdosta, jolloin<br />
bruttomyyntivoitoksi jäi 134<br />
tuhatta euroa.<br />
Kaikki liiton nimissä olleet<br />
pankkilainat saatiin maksettua<br />
pois.<br />
Liiton toiminnan tärkeimmän<br />
rahoittajan, Raha-automaattiyhdistyksen<br />
avustukset<br />
olivat yhteensä 3,4 miljoonaa<br />
euroa, mikä vastaa 81 prosenttia<br />
kokonaistuotoista.<br />
Liiton hallitus hyväksyi<br />
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen<br />
kokouksessaan<br />
27.3. ja liittovaltuusto käsittelee<br />
ne 25.4. •<br />
MTKL:n kokemusasiantuntijuus vahvistuu<br />
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITOSSA<br />
käynnistyy Kokemusasiantuntijuus<br />
ja vertaisuus järjestöissä<br />
-tutkimushanke. Hanke on osa<br />
RAY:n rahoittamaa ja A-Klinikkasäätiön<br />
johtamaa Järjestölähtöistä<br />
päihde- ja mielenterveystyön<br />
tutkimusohjelmaa, jossa on<br />
mukana 10 järjestöä.<br />
Tutkimushankkeiden tavoitteena<br />
on analysoida kriittisesti<br />
kokemusasiantuntijuuden<br />
käsitettä ja taustaa, sen soveltamista<br />
ja kokemusasiantuntijatoiminnan<br />
tuottamia tuloksia.<br />
Tutkimuksen kohteena on<br />
kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten<br />
rooli päihde- ja mielenterveysongelmista<br />
toipumisessa<br />
ja yleisemmin järjestöjen arviointi-,<br />
kehittämis- ja tutkimustoiminnassa.<br />
Tavoitteena on<br />
mahdollisimman käyttäjälähtöinen<br />
tutkimus.<br />
Hankkeen työntekijöinä<br />
Mielenterveyden keskusliitossa<br />
aloittavat huhtikuussa Päivi<br />
Rissanen ja Jouni Puumalainen.<br />
Vuosina 2015–2016 toteutetaan<br />
käsiteanalyysi, kyselyt jäsenyhdistyksille<br />
ja pienryhmätyöskentelyt<br />
seuraavan vaiheen<br />
suunnittelua varten. Tämän<br />
jälkeen hanke siirtyy Kuntoutussäätiölle<br />
vuosiksi 2017–<br />
2018. •<br />
TUTKIMUSTA<br />
SUUNNATAAN KOLMEEN<br />
PÄÄTEEMAAN:<br />
1. Järjestöjen toiminta ja<br />
toimintaedellytykset<br />
2. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen<br />
tavoittamien<br />
kansalaisten elämäntilanne<br />
3. Kokemusasiantuntijuus ja<br />
vertaisuus järjestöissä.
12 REVANSSI 2/2015<br />
KISAA JA<br />
KULTTUURIA<br />
KAJAANISSA<br />
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON<br />
21.–23.8.2015 Kajaanissa<br />
OSALLISTUMISMAKSUT<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
jäsenille 5 €, muille 7 €.<br />
Maksu sisältää työpajat,<br />
yleisurheilukisat, iltaohjelman<br />
ja opastetun<br />
Yksi kesän huipputapahtumista,<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät,<br />
järjestetään tänä vuonna Kainuun<br />
maisemissa.<br />
Tapahtumapaikkoina ovat Hotelli<br />
Scandic Kajanus ja Kaukametsän<br />
kongressi- ja kulttuurikeskus. Urheilukisat<br />
järjestetään Vimpelilaakson urheilukeskuksen<br />
yleisurheilukentällä.<br />
Tapahtuman monipuolisessa ohjelmassa<br />
ovat muun muassa tanssiryhmä<br />
Äijät sekä Hyvän mielen lähettiläs Pertti<br />
Salovaara.<br />
Perjantaina ohjelmassa on valokuvaus-<br />
ja kirjallisuusaiheisia työpajoja<br />
sekä kulttuurisuunnistus. Illalla pannaan<br />
sitten jalalla koreasti – ensin<br />
tanssikilpailun merkeissä ja myöhemmin<br />
orkesterin tahdittamana!<br />
Mielenterveyden keskusliiton yleisurheilukisat<br />
käynnistyvät totuttuun<br />
tapaan lauantaiaamuna. Lajeina ovat<br />
3-ottelu (60 metrin juoksu, pituus, kuula),<br />
1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti.<br />
Kentällä on myös mahdollisuus<br />
kokeilla erilaisia oheislajeja ilman<br />
ennakko ilmoittautumista.<br />
Alkuillasta on mahdollisuus seurata<br />
puolustusvoimien varusmiessoittokunnan<br />
show bandin konserttia Kajaanin<br />
Rantapuistossa. Solistina on<br />
laulaja Sami Saari. Lauantain iltamia<br />
hotelli Kajanuksessa juontaa ryhmä<br />
nimeltä Puolangan Pessimistit, joiden<br />
valituskuoro pääsee ääneen samana iltana.<br />
Sunnuntaina tapahtuma päättyy<br />
ohjattuun Kajaanin kulttuurikävelyyn.<br />
Tapahtuman järjestää Mielenterveyden<br />
keskusliitto yhdessä paikallisten<br />
mielenterveysyhdistysten<br />
kanssa.<br />
Tule mukaan! •<br />
kulttuurikävelyn.<br />
RUOKAILU<br />
Aamiainen la ja su<br />
sisältyvät majoitushintaan.<br />
Perjantai<br />
kotiruokalounas 8 €<br />
päivällinen 12 €<br />
Lauantai<br />
keittolounas urheilukentällä<br />
6,90 €<br />
päivällinen 12 €<br />
Sunnuntai<br />
kotiruokalounas 10 €<br />
Lounas sisältää salaattibuffetin,<br />
keiton, pääruoan,<br />
vihanneksia<br />
ja kahvin/teen.<br />
Päivällinen sisältää<br />
salaattibuffetin, pääruoan,<br />
vihanneksia, jälkiruoan ja<br />
kahvin/teen.<br />
MAJOITUS<br />
Majoitusvaraukset tehdään<br />
suoraan Scandic Kajanukseen<br />
21.7.2015 mennessä. Varausta<br />
tehdessäsi muista mainita<br />
”kulttuuri- ja yleisurheilupäivät”.<br />
Hotellin yhteystiedot:<br />
puh. 08 61 641 tai<br />
kajanus@scandichotels.com<br />
• y Standard 1 hh 75€/vrk<br />
• y Standard 2 hh 85€/vrk<br />
• y tilava perhehuone yhdelle<br />
102€/vrk<br />
• y tilava perhehuone kahdelle<br />
112€/vrk<br />
• y tilava perhehuone kolmelle<br />
132€/vrk<br />
Hintoihin sisältyy runsas<br />
buffet-aamiainen, IsoHoon<br />
kuntosalin käyttö sekä hotellin<br />
iltasauna.<br />
ILMOITTAUTUMINEN<br />
Kulttuuripäiville ja urheilukisoihin<br />
ilmoittautuminen alkaa<br />
toukokuussa netissä, osoitteessa:<br />
http://mtkl.fi/palvelut/<br />
tapahtumat-ja-kurssit/<br />
kulttuuri-ja-yleisurheilupaivat.<br />
Ilmoittaudu 7.8.2015 mennessä!<br />
Lisätiedot:<br />
Maie Puusaar,<br />
p. 040 512 0125.
2/2015 REVANSSI 13<br />
OHJELMA<br />
Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät 21.–23.8.2015<br />
Tapahtumapaikkana Scandic Kajanus ja Kaukametsän<br />
kokous- ja kongressikeskus. Yleisurheilukisat Vimpelinlaakson<br />
urheilukeskuksessa.<br />
PERJANTAI 21.8.2015<br />
9.00 Ilmoittautuminen hotellin aulassa<br />
12.00–14.00 Lounas<br />
14.00–15.00 Kulttuuripäivien avajaiset<br />
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka,<br />
Hyvän mielen lähettiläs Pertti Salovaara<br />
Kainuun yhdistysten tervehdys<br />
Tanssiryhmä<br />
Äijät <br />
TANSSIVA<br />
MIELI<br />
TANSSIVA MIELI -tanssikilpailu<br />
järjestetään<br />
perjantaina 21.8.<br />
Ilmoittaudu kilpailuun ja<br />
tule paikan päälle<br />
nauttimaan rennosta<br />
loppukesän tunnelmasta.<br />
Kilpailuun ilmoittautuminen<br />
7.8.2015 mennessä<br />
sähköpostitse asiakaspalvelu@mtkl.fi<br />
Ilmoita:<br />
• y esityksen nimi ja<br />
kesto (max. 5 min)<br />
• y esiintyjien nimet<br />
• y yhdistyksen nimi<br />
• y yhteyshenkilön<br />
yhteystiedot<br />
Toimita musiikki perjantaina<br />
21.8 hotelliin kirjautumisen<br />
yhteydessä<br />
kulttuuripäivien infopisteeseen.<br />
Pienet muutokset sisällössä ja aikataulussa mahdollisia.<br />
Selfiekuvien lähetys<br />
ja näyttö isolla screenillä<br />
perjantaina ja lauantaina!<br />
15.30–17.00 Työpajat<br />
Jokainen voi osallistua yhteen työpajaan.<br />
Paja 1 Valokuvaus, muotokuvatyöpaja<br />
teemana<br />
voimaa valokuvasta<br />
Paja 2 Ilmari Kiannon<br />
kirjallisuuspaja <br />
Paja 3 Tunnetyöpaja – Voimaantumis<br />
matka tunteiden maailmaan<br />
Paja 4<br />
Paja 5<br />
Toiminnallisuus kuntoutumisen tukena<br />
Kulttuurisuunnistus Kajaanin<br />
keskustassa<br />
Lähtö ja maali Hotelli Scandic<br />
Kajanuksessa. Koko reitin pituus<br />
noin 3 kilometriä, mutta reittiä voi<br />
halutessaan lyhentää. Ei ole<br />
kilpailu, vaan tarkoitus tutustua<br />
Kajaanin kulttuurikohteisiin suunnistaen<br />
16.00 Yleisurheilun kisakanslia aukea hotellin aulassa<br />
16.30–18.00 Päivällinen<br />
18.00–19.00 Tanssiesitysten harjoittelumahdollisuus esitystilassa<br />
19.00–21.30 Tanssiva mieli –iltamat<br />
• Valokuvakilpailun voittajien julistaminen ja<br />
palkinnonjako<br />
• Tanssiva mieli –kilpailu<br />
• Tanssin opetusta, opettajana toimii Tuula Kaunisto<br />
• Tanssit<br />
LAUANTAI 22.8.2015<br />
6.30–9.00 Aamiainen<br />
8.45–9.00 Bussikuljetus Vimpelilaakson urheilukentälle<br />
8.30–11.00 Kisakanslia kentällä<br />
n. 9.45 YLEISURHEILUKISOJEN AVAJAISET<br />
10.00–16.00 Yleisurheilukisat<br />
11.30- Lounas urheilukentällä<br />
n. 16.00 Palkinnonjaon jälkeen bussikuljetus hotellille<br />
16.00 MilJazz –konsertti Rantapuistossa<br />
Esiintymässä mm. puolustusvoimien<br />
varusmiessoittokunnan show<br />
band solisitina laulaja Sami Saari<br />
16.30–18.00 Päivällinen<br />
19.00–21.00 Hyvän mielen iltamat<br />
Juontajana Puolangan<br />
Pessimistit<br />
”…mitäpä se<br />
hyvejää...”<br />
• Puolangan<br />
Pessimistien<br />
valituskuoro <br />
• paikallisen<br />
yhdistyksen<br />
ohjelmaa<br />
• Runonlausuntaa<br />
• Karaoketanssit<br />
SUNNUNTAI 23.8.2015<br />
7.00–9.00 Aamiainen<br />
9.30–11.00 Opastettu kulttuurikävely. Oppaan johdolla kierretään<br />
ns. Kajaaninjoen reitti, jonka pituus on noin kaksi<br />
kilometriä. Reitin aikana saa monipuolisen kuvan<br />
Kajaanin historiasta ja kulttuurista. Reitti kulkee<br />
koko ajan kauniissa jokimaisemassa.<br />
Kulttuurikävelyyn osallistujat saavat muistoksi<br />
pienen runomuiston Kajaanista<br />
11.00–12.00 Lounas<br />
Kotimatka alkaa
14 REVANSSI 2/2015<br />
MIELEN-<br />
TERVEYDEN<br />
KESKUSLIITON<br />
HALLITUS<br />
TUTUSTU HALLITUKSEN JÄSENIIN<br />
Mielenterveyden keskusliiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja<br />
liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka esitellään <strong>Revanssi</strong>-lehden tämän vuoden<br />
2-, 3- ja 4-numeroissa. Tässä numerossa esittelyvuorossa ovat Ilkka Malinen, Esa Nordling ja Merja Saksanen.<br />
ILKKA MALINEN<br />
ESA NORDLING<br />
MERJA SAKSANEN<br />
1.<br />
Kuka olet<br />
ja mistä<br />
tulet?<br />
Ilkka ”Peikko” Malinen,<br />
FM, Kuusamon<br />
Mielenterveyden Tuki ry<br />
ja Pollesta Potkua ry,<br />
Kuusamo, 63 v.,<br />
matematiikan ja<br />
fysiikan opettaja.<br />
Esa Nordling, psykologian<br />
tohtori, Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitoksen<br />
mielenterveysyksikön<br />
kehittämispäällikkö,<br />
mielenterveysalan<br />
työmies, Tampere, 62 v.<br />
Merja Saksanen, 59,<br />
Vantaan mielenterveysyhdistys<br />
Hyvät Tuulet ry:n<br />
puheenjohtaja. Koulutukseltani<br />
olen kasvatustieteen<br />
maisteri Jyväskylän<br />
yliopistosta, pääaineenani<br />
erityispedegogiikka.<br />
Työurani tein lastensuojelussa<br />
huostaanotettujen<br />
lasten ja nuorten<br />
vastaanottokodissa ja<br />
sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa aikuisopettajana.<br />
Opetin kasvatuksellisia aineita ja kehityspsykologiaa<br />
koulunkäyntiavustajille ja lähihoitajille.<br />
Jäin työelämästä pois vuonna 2004, nykyään olen<br />
työkyvyttömyyseläkkeellä. Vantaalla olen vammaisneuvoston<br />
jäsen ja Vantaan omaistoiminnan<br />
neuvottelukunnan puheenjohtaja.<br />
2.<br />
Miten kauan<br />
olet toiminut<br />
luottamustehtävissä<br />
MTKL:ssa?<br />
Kymmenen vuotta.<br />
Ensimmäinen vuosi on menossa hallituksessa.<br />
Olen ollut yhdistyksen jäsen 9 vuotta, nyt neljättä<br />
vuotta puheenjohtajana ja sitä ennen pari vuotta<br />
hallituksessa jäsenenä. Alun perin tulin yhdistykseen<br />
pitämään askarteluryhmää, kun päiväosaston<br />
toimintaterapeutti sitä minulle ehdotti. MTKL:n<br />
luottamustehtävistä tämä hallituspaikka on<br />
minulle ensimmäinen.<br />
3.<br />
Miksi halusit<br />
mukaan<br />
MTKL:n<br />
hallitukseen?<br />
Alun perin siksi, että pidin sitä velvollisuutena<br />
monien ehdotettua ja suorastaan vaadittua<br />
minua asettumaan ehdolle. Oltuani jo yhden<br />
kauden valtuustossa uskalsin sitten asettua<br />
ehdolle. Arvelin, että saatan tuoda jotain pientä<br />
lisäarvoa.<br />
Koulutetut kokemusasiantuntijat ry esitti pyynnön<br />
ehdolle asettumisesta. Olen vahvasti sitoutunut<br />
kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen<br />
työnikin puolesta. Lisäksi haluan omalla panoksella<br />
vahvistaa kolmannen sektorin vaikutusmahdollisuuksia<br />
mielenterveysasioiden kehittämistyössä.<br />
Halusin mukaan hallitukseen, koska pääkaupunkiseudun<br />
yhdistykset ovat suuria ja niiden edustus<br />
on hyvä olla hallituksessa mukana. Henkilökohtaisesti<br />
ajattelin, että koulutukseni ja työkokemukseni<br />
antavat minulle hyvän lähtökohdan lähteä mukaan<br />
vaikuttamaan ja kehittämään asioita.<br />
4.<br />
Mihin asiaan<br />
tai asioihin<br />
pyrit<br />
vaikuttamaan<br />
hallituskaudellasi?<br />
Edunvalvontaan ja mielenterveyspolitiikkaan.<br />
Pyrin saamaan liiton ajamia tärkeitä asioita<br />
eteenpäin kansallisiin ja alueellisiin mielenterveyttä<br />
koskeviin suunnitelmiin. Olen työni kautta<br />
näköalapaikalla mielenterveyteen liittyvissä<br />
kysymyksissä ja pidän tärkeänä sitä, että<br />
jäsenyhdistykset saavat käyttöönsä ajankohtaisen<br />
tiedon siitä, mitä Suomessa mielenterveystyössä<br />
on tapahtumassa. Tietenkin teen töitä sen eteen,<br />
että kokemusasiantuntijoiden osallistumismahdollisuudet<br />
eri yhteyksissä vahvistuvat. Haluan<br />
liikunta- ja kulttuurityöryhmän vetäjänä parantaa<br />
jäsenistön mahdollisuuksia monipuoliseen<br />
liikuntaan ja luoda uusia kulttuurifoorumeita.<br />
Jäsenistön ääni pitäisi saada kuuluviin entistä<br />
paremmin.<br />
MTKL:n hallituksessa haluan vaikuttaa siihen, että<br />
järjestökentän ääntä kuullaan, toimintaa suunnitellaan<br />
yhteistyössä ja pyritään kehittämään<br />
viestintää suurelle yleisölle kuntoutujien asioista.<br />
Haluan viedä hallituksen tietoon, mitä yhdistykset<br />
toivovat yhteistyöltä.<br />
5.<br />
Minkälaisena<br />
näet Mielenterveyden<br />
keskusliiton<br />
vuonna<br />
2020?<br />
Hyvin toimivana vertaistuki-, palvelu-,<br />
vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaationa.<br />
Mielenterveyden keskusliitto on haluttu ja luotettava<br />
yhteistyökumppani paitsi kolmannen sektorin sisällä<br />
niin myös julkisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen<br />
kentällä. Keskusliiton näkemyksiä halutaan kuulla ja<br />
niitä otetaan entistä paremmin huomioon kansallisessa<br />
päätöksenteossa. Liiton vahva asema näkyy siinä,<br />
että jäsenyhdistysten toimintaedellytykset paranevat<br />
ja niiden on helpompi saada omia tavoitteitaan<br />
toteutumaan paikallisella tasolla. Keskusliiton<br />
järjestämät liikunta- ja kulttuuritapahtumat<br />
aktivoivat entistä suurempaa osaa jäsenistöstä.<br />
Tapahtumat kiinnostavat myös mediaa ja sillä on<br />
arvokasta stigmaa vähentävää vaikutusta.<br />
Vuonna 2020 toivoisin keskusliiton olevan entistä<br />
suurempi vaikuttaja, jonka mielipiteitä eri asioista<br />
näkisi ja kuulisi eri medioissa. Mielenterveyskuntoutujien<br />
asema yhteiskunnassa on edelleen<br />
stigman vuoksi heikko, yleisiin asenteisiin on<br />
vaikutettava. Lisäksi näkisin keskusliiton silloin jo<br />
toimivan esimerkiksi materiaalipankkina, jossa<br />
hyviä käytäntöjä jaetaan yhdistysten kesken.<br />
6.<br />
Mikä on<br />
tärkeää oman<br />
mielenterveytesi<br />
kannalta?<br />
Tasapaino hyvässä arjessa. Hoidon helppo<br />
saatavuus tarvittaessa.<br />
Oman mielenterveyden kannalta ehdottoman<br />
tärkeää on henkireikien löytyminen työn vastapainoksi.<br />
Aikaisemmin juoksin maratoneja,<br />
nykyisin riittää kunnon hikilenkki hölkäten tai<br />
kävellen. Olen armottoman kova penkkiurheilija,<br />
kuuntelen juurevaa musiikkia (R&B, Blues, Soul)<br />
ja käyn elokuvissa ja teatterissa. Vaimo pitää<br />
tietenkin mielen (ja miehen) virkeänä. Aikuiset<br />
lapset tuovat omilla jutuillaan kiinnostusta ja<br />
joskus yllätyksiäkin elämään.<br />
Oman mielenterveyteni kannalta on tosi tärkeää,<br />
että saan olla aktiivinen ja vaikuttaa asioihin,<br />
vapaaehtoistoiminta on palkitsevaa. Tosin<br />
tasapaino yhdistystoiminnan ja muun elämän<br />
kanssa on hyvä olla, vapaaehtoistoiminta ei saa<br />
olla rasite. Rentoudun nykyään parhaiten lapsenlapseni<br />
kanssa, hänen kanssaan voi unohtaa<br />
kaikki omat huolet.
2/2015 REVANSSI 15<br />
KIRJOITUSKILPAILU HENKISEN HYVINVOINNIN VIIKKO 20.–26.4.2015<br />
Oikeaan kotiin – asumisen<br />
tarinoita -kirjoituskilpailu<br />
Mielenterveys<br />
on voimavara<br />
Onko nykyinen kotisi<br />
haaveiden täyttymys<br />
vai ainoastaan yöpymispaikka<br />
oikeaa kotia odottaessa?<br />
Minkälainen polku johti sinut<br />
hyvään kotiin? Vai oletko joutunut<br />
vastentahtoisesti jättämään<br />
hyvän asunnon?<br />
20 vuotta tukiasumisen<br />
asiantuntijana toiminut Aspasäätiö<br />
järjestää vammaisille<br />
KILPAILUN SÄÄNNÖT<br />
ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille<br />
kirjoituskilpailun<br />
asumisen tarinoista ja unelmista.<br />
Oikeaan kotiin – asumisen<br />
tarinoita -kirjoituskilpailussa on<br />
kaksi sarjaa: Minun tarinani ja<br />
Minun unelmani.<br />
Kirjoita omista asumiskokemuksistasi<br />
tai asumiseesi<br />
liittyvistä unelmista. Minun<br />
tarinani -sarjassa voit kuvata<br />
KIRJOITA TARINASI koneella tai käsin selkeällä käsialalla. Tarinalla ei<br />
ole vähimmäispituutta, enimmäispituus on viisi A4-liuskaa. Tarinan saa<br />
kirjoittaa joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Tarvittaessa voit<br />
käyttää kirjoittamiseen avustajaa.<br />
Aspalla ja sen perustajajärjestöillä on oikeus julkaista valitsemansa<br />
tarinat tai osia niistä. Tarvittaessa tarinaa saatetaan muokata tai lyhentää.<br />
Mikäli haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä, ilmoita siitä<br />
lähettäessäsi tarinasi.<br />
Kilpailu on avoinna 1.4.–31.8.2015. Lähetä tarinasi ja yhteystietosi<br />
joko sähköpostilla osoitteeseen tarinat@aspa.fi tai postitse osoitteeseen<br />
Aspa-säätiö, Kirjoituskilpailu, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki. Kilpailuun<br />
osallistuvat kaikki tarinat, jotka ovat vastaanottajalla viimeistään<br />
31.8.2015.<br />
Tarinat arvioi raati, johon kuuluvat dramaturgi Veikko Nuutinen, kirjailija<br />
Essi Tammimaa, Aspan viestintäpäällikkö Katri Laukkanen ja järjestöjen<br />
edustajina Saija Kivimäki CP-liitosta, Henrietta Gyllenbögel Mielenterveyden<br />
keskusliitosta sekä Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta.<br />
Ruotsinkielen asiantuntijana raadissa toimii toimittaja Solveig Arle<br />
FDUV:sta ja saamenkielen asiantuntijana FT Taarna Valtonen.<br />
Raati valitsee kummastakin sarjasta kuusi mielestään parasta tarinaa.<br />
Arviointikriteereinä ovat tarinan kiinnostavuus ja tekstin sujuvuus.<br />
Voittajatarinat valitsee Aspa-säätiötä 20 vuotta sitten perustamassa<br />
ollut sosiaalineuvos Helena Hiila-O´Brien.<br />
Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Palkinto<br />
on saajalleen veronalaista tuloa. Jos tarinan kirjoittamiseen on<br />
käytetty avustajaa, palkinto maksetaan tarinan varsinaiselle kertojalle.<br />
Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja<br />
mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija.<br />
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSIT VUONNA 2015<br />
iikuntavastaavien peruskurssi on tarkoitettu<br />
Mielenterveyden keskusliiton paikallisyhdistysten<br />
liikuntatoiminnasta vastaaville henkilöille tai niille,<br />
jotka vasta suunnittelevat liikuntaryhmän ohjaamista<br />
omassa yhdistyksessään.<br />
Peruskurssi koostuu kahdesta kolmen päivän<br />
kurssijaksosta. Peruskurssilla perehdytään liikunnan<br />
perusasioihin niin käytännössä kuin teoriassakin.<br />
Tavoitteena on rohkaista kurssilaisia ryhmän ohjaamisen<br />
alkuun ja antaa neuvoja yhdistyksen liikuntaryhmien<br />
perustamiseen.<br />
Kurssilla tutustutaan monenlaisiin liikuntamuotoihin<br />
kuten sauvakävelyyn, keppijumppaan, lihaskuntoharjoitteluun<br />
sekä erilaisiin peleihin ja leikkeihin.<br />
Samalla voi vaihtaa kokemuksia toisten vertaisohjaajien<br />
kanssa. Kurssille otetaan 14 kurssilaista.<br />
KURSSIN HINTA:<br />
Koko kurssin omavastuu on 40 euroa. Toivottavaa on,<br />
että hakijan yhdistys maksaisi omavastuuosuuden.<br />
Matkakulut korvataan kurssilaisille kurssin jälkeen<br />
yleisten kulkuneuvojen mukaan.<br />
KURSSILLE HAKEMINEN<br />
Hakulomakkeita kurssille voi tulostaa osoitteesta www.mtkl.fi<br />
(Palvelut – Tapahtumat ja kurssit) tai tilata liikuntasihteeriltä.<br />
Yhdellä hakemuksella haetaan automaattisesti molemmille<br />
peruskurssin kurssijaksoille.<br />
onnistumisia ja oman kodin<br />
onnea tai asumisen vaikeuksia<br />
ja vastoinkäymisiä. Minun<br />
unelmani -sarjassa voit haaveilla<br />
siitä, minkälainen asuminen,<br />
ympäristö tai asunto olisi sinulle<br />
paras. Voit myös visioida sitä,<br />
minkälainen toimiva asuinympäristö<br />
olisi. Vai toteutuisiko<br />
unelmasi vain pienillä muutoksilla<br />
nykyisessä kodissasi? •<br />
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI<br />
EERIKKILÄN URHEILUOPISTOSSA, TAMMELASSA<br />
Ensimmäinen jakso on 13.–15.5.2015 ja toinen<br />
jakso 9.–11.9.2015. Hakuaika päättyy<br />
20.4.2015. Etusijalla kurssille ovat hakijat,<br />
jotka tulevat Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan,<br />
Uusimaan ja Varsinais-Suomen alueen<br />
yhdistyksistä.<br />
LIIKUNTAVASTAAVIEN PERUSKURSSI<br />
SPORT & SPA HOTEL VESILEPPIKSESSÄ,<br />
LEPPÄVIRRALLA<br />
Ensimmäinen jakso 1.–3.9.2015 ja toinen jakso<br />
27.–29.10.2015. Hakuaika päättyy 1.8.2015.<br />
Etusijalla kurssille ovat hakijat, jotka tulevat<br />
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon<br />
yhdistyksistä.<br />
KURSSIHAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT:<br />
Mielenterveyden keskusliitto ry<br />
Liikuntasihteeri Kati Rantonen<br />
Keskustie 18 E 21<br />
40100 Jyväskylä<br />
p. 046 920 6427<br />
kati.rantonen@mtkl.fi<br />
TEKSTI Henrietta Gyllenbögel<br />
HENKISTÄ HYVINVOINTIA luodessa<br />
pienet asiat nousevat tärkeään<br />
rooliin. Kyse on pienistä<br />
arjen muutoksista ja positiivisten<br />
tottumusten luomisesta.<br />
HENKISEN HYVINVOINNIN<br />
TUNNUSMERKKEJÄ<br />
• Tyytyväisyys elämään ja<br />
työhön: vaikka asiat eivät olisikaan<br />
täydellisesti, on silti<br />
pääsääntöisesti hyvä olla.<br />
• Aktiivisuus: jaksaa tehdä<br />
muutakin kuin sen, mikä<br />
on pakko.<br />
• Myönteinen perusasenne:<br />
suhtautuu asioihin avoimesti<br />
ja kiinnostuneesti.<br />
• Kyky sietää kohtuullisessa<br />
määrin epävarmuutta ja<br />
vastoinkäymisiä.<br />
• Oman itsensä hyväksyminen<br />
puutteineen ja vahvuuksineen.<br />
MIELENTERVEYDEN VOIMA-<br />
VAROJA VOI VAHVISTAA<br />
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin,<br />
terveyden ja toimintakyvyn<br />
perusta. Mielenterveys<br />
ei ole staattinen tila, vaan<br />
muovautuu koko elämän ajan<br />
persoonallisen kasvun ja kehityksen<br />
myötä.<br />
Suotuisissa olosuhteissa<br />
mielenterveyden voimavarat<br />
kasvavat ja epäsuotuisissa ne<br />
voivat kulua enemmän kuin<br />
uusiutuvat. Mielenterveyteen<br />
liittyviä tietoja ja taitoja voi<br />
myös oppia ja opettaa.<br />
Mielen hyvinvointiin vaikuttavat<br />
monet tekijät:<br />
• yksilölliset tekijät: identiteetti,<br />
sopeutumiskyky ja<br />
itseluottamus<br />
• sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset<br />
tekijät: perheen, työn, ja<br />
koulun muodostamat yhteisöt<br />
• yhteiskunnan rakenteelliset<br />
tekijät: palvelut ja yhteiskuntapolitiikka<br />
• kulttuuriset tekijät: vallitsevat<br />
yhteiskunnalliset arvot ja<br />
mielenterveyden sosiaaliset<br />
RUNO<br />
kriteerit<br />
• biologiset tekijät.<br />
Jaffaruno<br />
Mielenterveys ei siis ole vain<br />
mielen sairauksien puuttumista<br />
vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen<br />
kykyä selviytyä arjessa.<br />
WHO:n määritelmän mukaan<br />
mielenterveys mahdollistaa:<br />
• kyvyn luoda ihmissuhteita<br />
ja välittää toisista<br />
• taidon ilmaista tunteitaan<br />
• kyvyn tehdä työtä<br />
• ajoittaisen ahdistuksen<br />
ja hallinnan menetyksen<br />
sietämisen omassa elämässä<br />
tapahtuvien muutosten<br />
hyväksymisen.<br />
Hyvä mielenterveys on siis<br />
voimavara joka auttaa ihmisiä<br />
kokemaan elämän mielekkääksi,<br />
solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia<br />
suhteita sekä toimimaan<br />
tuottavina ja luovina yhteisön<br />
jäseninä. •<br />
Lähteet: Voiman lähteet,<br />
Työterveyslaitos 2009, Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitos, Maailman<br />
terveysjärjestö WHO<br />
Jos juoda aikoo, vois veden jaffaks taikoo limpparit kun ovat<br />
niin hyviä Ja voisi lisää kehua, kun ottaa mansikkamehua<br />
saa olla kuin lintu, jolla on jyviä ja raikasta vettä, niin<br />
vesiselvänä että tykkää ihana pimu Joka on aivan tavallinen,<br />
t-paitatyttö onnellinen ja jonka lempijuomana on limu<br />
Tuomas Väätäinen<br />
HENKISEN HYVINVOINNIN<br />
VIIKKOA vietetään<br />
vuosittain huhtikuun<br />
lopulla, viikolla 17. Viikon<br />
aikana mielenterveys -<br />
yhdistykset järjestävät<br />
esimerkiksi teemaan<br />
liittyviä tilaisuuksia sekä<br />
esittelevät toimintaansa<br />
omalla paikkakunnallaan.<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
lahjoittaa Henkisen<br />
hyvinvoinnin viikolla<br />
joulukeräyskampanjasta<br />
saaduilla varoilla 1000<br />
kappaletta Nuori mieli<br />
-oppaita kouluihin ympäri<br />
maata.<br />
Teemaviikkoa vietettiin<br />
ensimmäistä kertaa<br />
vuonna 1999. Viikon nimi<br />
muutettiin myöhemmin<br />
Hyvän mielen viikoksi ja<br />
vuonna 2014 se palautettiin<br />
takaisin alkuperäiseen<br />
nimeen.
16 REVANSSI 2/2015<br />
YHDISTYKSET<br />
Välittämisen kyky on<br />
kyky nähdä itsensä<br />
toisessa, Kyky kuvitella<br />
itsensä toisen asemaan ja<br />
tilanteeseen. Kun toisen<br />
ihmisen mielenterveys<br />
säröilee, meillä on<br />
oikeus auttaa. Meidän<br />
tehtävänämme ihmisenä<br />
on välittää ihmisestä.<br />
AIKUISET<br />
NUORET<br />
NUORTEN<br />
AIKUISTEN<br />
TUKENA<br />
Kuusamolainen<br />
ANNUT-malli<br />
tarjoaa tukia nuorilta nuorille<br />
ANNUT-toimintamalliin<br />
kuuluvat vertaistuki- ja<br />
tukihenkilötoiminta,<br />
virikepaja sekä olohuone<br />
luovat mahdollisuuksia<br />
nuorten vapaaehtoistoiminnalle<br />
toisten nuorten<br />
hyväksi.<br />
TEKSTI Eija Soinsaari<br />
Nuorten mielipiteet jäävät<br />
usein huomiotta yhteiskunnallisia<br />
päätöksiä<br />
tehtäessä. Kaikilla kuitenkin<br />
on halu tulla kuulluksi.<br />
Aktiivinen kansalaisuus ei<br />
synny itsestään selvästi, vaan<br />
edellyttää kasvuolosuhteita,<br />
joissa vahvistuvat itseluottamus,<br />
rohkeus, luovuus ja ennen kaikkea<br />
varmuus siitä, että ihminen<br />
voi vaikuttaa omaan ympäristöönsä<br />
ja siihen yhteisöön, missä<br />
elää. Sama pätee myös esimerkiksi<br />
huume- ja mielenterveyskuntoutujiin.<br />
Heillekin<br />
pitää antaa oikeus osallisuuteen,<br />
vaikuttamiseen ja välittämiseen.<br />
Kuusamon Mielenterveyden<br />
Tuki ry:n alaisuudessa on toiminut<br />
vuoden 2011 alkupuolelta<br />
alkaen ANNUT-projekti. Projektin<br />
kohderyhmänä on ollut<br />
15–25 vuotiaat, elämänhallintaansa<br />
tukea tarvitsevat, opintonsa<br />
keskeyttäneet tai ilman<br />
opiskelupaikkaa ilman jääneet<br />
ja työttömät nuoret.<br />
YKSILÖLLISTÄ JA<br />
YHTEISÖLLISTÄ TOIMINTAA<br />
JA VASTUULLISUUTTA<br />
Projektin tavoitteena oli muun<br />
muassa löytää uusia testattuja<br />
toimintamalleja yhdistyksen<br />
toimintaan.<br />
ANNUT-toimintamalli on<br />
ollut nyt käytössä yli vuoden ja<br />
saanut nuorilta ja myös yhteistyökumppaneilta<br />
myönteisen<br />
vastaanoton.<br />
– Kokonaisuus on kehittynyt<br />
koko projektin aikana vähitellen<br />
nuorten tarpeisiin, selvittää<br />
projektissa sen alusta<br />
alkaen mukana ollut ja myös<br />
tukihenkilönä toiminut Ville<br />
Nevala.<br />
Hän kertoo myös, että jokaisen<br />
nuoren kanssa on edetty<br />
mahdollisemman käytännöllisellä<br />
ja yksilön tarpeet<br />
huomioon ottavalla tavalla.<br />
– Vertaistuki ja toisten auttaminen<br />
on levinnyt nuorten<br />
keskuudessa projektitoiminnan<br />
ulkopuolellekin, toteaa Nevala<br />
tyytyväisenä kehittyneeseen<br />
yhteisölliseen toimintaan.<br />
”OLEN OSALLINEN, VAIKUTAN.<br />
MINUSTA VÄLITETÄÄN JA MINÄ<br />
VÄLITÄN.”<br />
ANNUT-toimintamallin periaatteisiin<br />
kuuluu luottamus ihmisen<br />
ja yhteisön kykyyn ratkaista<br />
itsenäisesti ongelmia,<br />
yksilön oikeuksien kunnioittaminen<br />
ja erilaisuuden hyväksyntä<br />
sekä tasa-arvoisuus.<br />
Toimintamalli tarjoaa osallistujille<br />
matalan kynnyksen<br />
yhteisön, jonka toiminta perustuu<br />
vapaaehtoisuuteen ja omaehtoiseen<br />
ohjattuun toimintaan.<br />
Mallissa huomioidaan osallistujien<br />
tarpeiden mukainen yksilöllinen<br />
kuntoutuminen ja autetaan<br />
nuorta siirtymään opiskelujen<br />
tai työn pariin. •<br />
Lisätietoa toiminnasta:<br />
www.hyvanmielentukea.fi/<br />
aikuiset-nuoret-nuorten-aikuistentukena.html<br />
ANNUT-MALLIN TOIMINTAMUODOT<br />
* OLOHUONE<br />
Arkipäivisin toimiva Olohuone Kitkantien varrella on matalan<br />
kynnyksen avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille nuorille. Se<br />
on sijaintinsa johdosta helposti monien ihmisten saavutettavissa,<br />
eikä paikkaan lähteminen vaadi erityistä suunnittelua.<br />
Olohuoneella on suvaitsevainen ja avoin ilmapiiri. Se tarjoaa<br />
mahdollisuuden antaa tai saada vertaistukea tai osallistua<br />
tukihenkilötoimintaan.<br />
* VERTAISTUKI- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA<br />
Vertaistuki- ja tukihenkilötoiminnalla on tavoitteena lisätä<br />
nuorten ja erityisesti tuettavien henkilöiden voimaantumista,<br />
elämänhallintaa ja hyvinvointia sovittujen tavoitteiden<br />
mukaisesti<br />
Toiminnan tavoitteena on helpottaa heidän oireitaan, lievittää<br />
yksinäisyyttä ja luoda lisää sosiaalista verkostoa ja<br />
aktivoida heitä jo olemassa olevien palvelujen piiriin.<br />
– Projektissa sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet, ja olen<br />
alkanut ymmärtää itseäni paremmin, kertoo Kira Karjalainen,<br />
joka on toiminut vertaistukihenkilönä ja haluaisi kouluttautua<br />
tukihenkilöksi.<br />
Toiminta mahdollistaa vertaistukiryhmien luontaisen syntymisen,<br />
niitä ei kutsuta kokoon.<br />
* VIRIKEPAJA<br />
Pajassa työskennellään ryhmissä tai yksilöllisesti, mahdollisuuksien<br />
mukaan nuoria kiinnostavien asioiden parissa ja<br />
kehitetään yhteistä toimintaa. Virikepajalla on muun muassa<br />
korjailtu vaatteita, askarreltu ja tuunattu vanhasta uutta sekä<br />
pelattu tunnetilakorteilla. Virikepajalta voidaan lähteä yhdessä<br />
harrastamaan myös muualle esim. korjaamaan autoa.<br />
Tavoitteena on löytää luovan ryhmätoiminnan ja yksilön<br />
vahvuuksien myötä luontevia tapoja elämänhallinnan sekä<br />
sosiaalisen taitojen kehittämiseen. Toiminnassa keskitytään<br />
osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen<br />
mahdollistamiseen tavoitteena työ- ja toimintakyvyn parantuminen.<br />
ANNUT-TOIMINTAMALLI<br />
AIKUISET NUORET NUORTEN AIKUISTEN TUKENA<br />
Yksilöllistä ja yhteisöllistä toimintaa ja vastuullisuutta<br />
VERTAIS- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA<br />
Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan kautta lisätä nuorten<br />
voimaantumista, elämänhallintaa ja hyvinvointia<br />
OLOHUONE<br />
Tarjoaa mahdollisuuksia<br />
yksilön tai yhteisön<br />
kohtaamiselle ja<br />
omaehtoiselle<br />
toiminnalle<br />
VIRIKEPAJA<br />
Nuorista lähtöisin<br />
olevaa ryhmä- ja<br />
yksilöllistä<br />
virikkeellistä<br />
toimintaa<br />
Nuorten elämänhallinnan kokonaisvaltainen<br />
ja suunnitelmallinen tukeminen<br />
Olen osallinen, vaikutan.<br />
Minusta välitetään ja minä välitän.<br />
Helposti siirrettävissä ja levitettävissä oleva ANNUTtoimintamalli<br />
on käytettävissä toisten yhdistysten toiminnassa.
2/2015 REVANSSI 17<br />
ANNUT-toimintamalli on käytettävissä toisten<br />
yhdistysten toiminnassa.<br />
s. 16<br />
Säpikkään uudet tilat<br />
luovat onnellisuustaskun<br />
Sodankylän Säpikäs ry<br />
juhlisti uusia toimitilojaan<br />
tammikuun lopussa.<br />
Juhlissa puhunut valtuuston<br />
puheenjohtaja pohti<br />
vapaaehtoistyötä ja sen<br />
vaikutuksia mielenterveystyössä.<br />
TEKSTI Tarmo Raatikainen<br />
KUVAT Mika Kuusela<br />
Aamusta matkaan. Suuntasimme<br />
auton Malisen<br />
Ilkan kanssa kohti<br />
Sodankylää. Pohjoisessa tuommoinen<br />
500 km edestakainen<br />
piipahdus päiväsiltään ei ole<br />
kummoinen suoritus. Ritva-<br />
Liisa Korhonen, Säpikäs ry:n<br />
puheenjohtaja oli soitellut minulle<br />
viikkoa aikaisemmin ja<br />
pyydellyt puhumaan yhdistyksen<br />
uusien tilojen avajaisiin.<br />
Matkalla halki lumisen<br />
Koillismaan, yli Napapiirin,<br />
kohti pohjoista elokuvajuhlakaupunkia,<br />
ehdimme Ilkan<br />
kanssa jutella paljon yhdistysten<br />
asioista. Jo syksyllä teimme<br />
valtuustossa kannanoton,<br />
jossa usutimme yhdistyksiä ja<br />
julkista sektoria yhteistyöhön<br />
mielenterveyskuntoutujien tukemisessa.<br />
Eräs tärkeä asia on<br />
turvata yhdistysten toiminnalle<br />
tilat.<br />
Sodankylässä saavuimme<br />
tilaviin, valoisiin ja esteettömään<br />
liikkumiseen suunniteltuihin<br />
tiloihin. Keittiössä porisi<br />
Maritan keitot, puheenjohtajalle<br />
juustoinen kasviskeitto,<br />
muille lapinukonkeitto. Lappilainen<br />
ystävällisyys nappasi<br />
heti otteeseensa, kokki-Pappinen<br />
syliinsä ihan sananmukaisesti,<br />
Koillismaan vieraat.<br />
Kun juhlan alkamisaika lähestyi,<br />
alkoi ihmisiä saapua.<br />
Säpikäs ry tekee läheistä yhteistyötä<br />
paikallisen Kehitysvammaisten<br />
Tuki ry:n kanssa.<br />
Paikalle saapui myös Sodankylän<br />
kaupunginvaltuuston<br />
puheenjohtaja ja kunnan<br />
virkamiehiä. Muistakaa yhdistykset<br />
kutsua aina juhliinne<br />
paikallisia poliitikkoja, ettei<br />
asianne unohtuisi!<br />
Soppaa söi ja kakkukahveja<br />
nautti satakunta juhlavierasta<br />
sulassa sovussa. Virittelin kitaraa<br />
ja kertailin vielä esitykseni<br />
runkoa. Ilmassa oli suuren yhdistystoiminnan<br />
juhlan tuntua!<br />
KESTÄVÄ JA VILLI VAPAEHTOISUUS<br />
Puheeni aluksi totesin, kuinka<br />
tärkeää vapaaehtoistyö on<br />
mielenterveystyössä. Vapaaehtoistyöllä<br />
joudutaan ajoittain<br />
paikkaamaan julkisen sektorin<br />
mielenterveystyön aukkoja.<br />
Laskelmien mukaan jokainen<br />
julkiseen työhön sijoitettu<br />
euro on vapaaehtoispuolella<br />
kuuden euron arvoinen.<br />
Onnellisuustasku on paikka,<br />
jossa on helpompi hengittää,<br />
paikka jossa esimerkiksi vertaistukeen<br />
perustuva villi vapaaehtoisuus<br />
alkaa kukoistaa.<br />
Lainaus on Lapin yliopiston<br />
tutkija Liisa Hokkasen tutkimuksesta,<br />
joka käsitteli<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
jäsenyhdistysten toiminnan vaikutuksia.<br />
Akuuttiin mielenterveystyöhön<br />
vapaaehtoistyöstä ei<br />
ole, ”onnellisuustaskujen” luomiseen,<br />
kuten Säpikkään uudet<br />
tilat ovat, vapaaehtoistyöstä<br />
on.<br />
Puheessani sivusin myös<br />
vapaaehtoistyön määrittelyä.<br />
Liisa Hokkanen jakaa vapaaehtoistyön<br />
kestävään ja villiin<br />
vapaaehtoisuuteen.<br />
Kestävä vapaaehtoisuus on<br />
ammatillistunutta, organisoitunutta<br />
ja hallittavaa. Tällainen<br />
vapaaehtoistoiminta on siten<br />
myös helpommin mitattavissa<br />
ja osoitettavissa olemassa<br />
olevaksi yhteistyökumppaneille,<br />
rahoittajille ja yhteiskunnalle.<br />
Villillä vapaaehtoisuudella tarkoitetaan<br />
kauppakassin kantamista,<br />
pihan kolaamista, saunottamista,<br />
kyydin tarjoamista,<br />
tiedon jakamista, lomakkeiden<br />
täyttämisessä auttamista, ventovieraan<br />
kuuntelemista, toisen<br />
ihmisen hädän jakamista – ilman,<br />
että toimintaa ohjaa yhdistys<br />
tai jokin muu taho.<br />
TASKUISSA LUODAAN PERUSTA<br />
YHTEISÖLLISYYDELLE<br />
Säpikkään uusista tiloista poistui<br />
silminnähden tyytyväisiä ihmisiä.<br />
Erityiseen arvoon onnellisuustaskut<br />
nousevat, kun osallisuus,<br />
osallistuminen tai vaikuttaminen<br />
yhteiskuntaan on<br />
muutoin heikoissa kantimissa.<br />
Taskuissa kestetään ympäristön<br />
painetta, päästään yli heikoista<br />
hetkistä ja luodaan perustaa<br />
yhteisöllisyydelle. Hyvin<br />
toimivassa demokratiassa<br />
onnellisuustaskut ovat reiällisiä<br />
– ne ovat vuorovaikutuksessa<br />
ympäristönsä kanssa.<br />
Kiitos Sodankylä! Toiminnanjohtajamme<br />
Olavi Sydänmaanlakan<br />
tervehdyssanoja<br />
lainaten: ”Mielenterveyden<br />
keskusliiton juuret ovat syvällä<br />
potilaiden ja mielenterveyskuntoutujien<br />
kokemusmaailmassa.<br />
Me pysymme pystyssä<br />
sillä, että juuremme ovat levinneet<br />
laajalle aina Sodankylää<br />
myöten. Me olemme olemassa<br />
äänenä yhdessä vahvempia.<br />
Ajatelkaa suuria, sillä te olette<br />
sitä.”•<br />
Kirjoittaja on Mielenterveyden<br />
keskusliiton liittovaltuuston puheenjohtaja<br />
ja yhdistyskentän ristiretkeilijä<br />
Kursiivilla kirjoitetut lainaukset<br />
ovat Lapin yliopiston tutkija<br />
Liisa Hokkasen tutkimuksesta<br />
”Mielenterveysaktiivien toiminta,<br />
kysely Mielenterveyden keskusliiton<br />
jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille”,<br />
joka julkaistiin Mielenterveysmessuilla<br />
marraskuussa 2014.<br />
Tilaisuus päättyi yhteislauluun.<br />
Raatikaisella oli, kuten tavallista,<br />
kitara mukanaan säestämistä varten.<br />
Ritva-Liisa Korhonen, Säpikäs<br />
ry:n puheenjohtaja toivotti vieraat<br />
tervetulleiksi yhdistyksen uusiin<br />
toimitiloihin.<br />
Sodankylässä pantiin pöytä koreaksi<br />
uusien tilojen kunniaksi.<br />
Mieli maasta ry:n<br />
koulutusta<br />
keväällä 2015<br />
RYHMÄNOHJAAJIEN JATKOKURSSI:<br />
10.–12.4.2015 Koulutuskeskus Sopukka, Sipoo<br />
JATKOKURSSI on tarkoitettu Mieli Maasta –yhdistyksen<br />
ryhmänohjaajana toimiville. Jatkokurssille voivat<br />
hakea henkilöt, jotka ovat käyneet Mieli Maasta ry:n<br />
tai jonkun muun tahon järjestämän vertaisohjaajan<br />
peruskurssin. Jatkokurssin tavoitteena on syventää<br />
peruskurssilla ja ryhmän ohjaamisessa saavutettuja<br />
taitoja. Kurssilla käsitellään mm. ryhmäkokemuksia,<br />
ongelmatilanteita, ohjaajan omia voimavaroja sekä<br />
tehdään käytännön harjoituksia.<br />
KAIKKI KURSSIT ovat ilmaisia Mieli Maasta ry:n<br />
jäsenille. Myös matkakulut korvataan jälkikäteen<br />
jäsenille halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan<br />
ja joissakin tapauksissa kilometrikorvauksina.<br />
Muille halukkaille koulutus maksaa 140 euroa.<br />
KAIKILLE KURSSEILLE haetaan kirjallisesti.<br />
Hakulomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta:<br />
http://mielimaastary.fi/koulutus. Lähetä<br />
hakulomake postitse osoitteeseen Mieli maasta ry,<br />
Asemamiehenkatu 4 (6.kerros),<br />
00520 HELSINKI.<br />
YHTEYDENOTOT ja tiedustelut yhdistyksen toimistolta p. 050 441 2112 /<br />
toimisto@mielimaasta.fi tai puheenjohtaja Heidi Järviseltä p. 044 756 0101.
18 REVANSSI 2/2015<br />
JOS LÄHEISELLÄSI ON ONGELMIA<br />
MIELENTERVEYDEN KANSSA<br />
MIELENTERVEYSYHDISTYS HYVÄN MIELEN TALO RY Oulussa tarjoaa<br />
erilaista mielenterveyttä tukevaa ja mielenterveysongelmia<br />
ennaltaehkäisevää toimintaa. Omaistoiminnassa tuetaan läheisiä<br />
mm. vertaistuen, tiedon ja henkilökohtaisen auttavan keskustelun<br />
sekä koulutus- ja virkistysmahdollisuuksien avulla. Omaistoiminnan<br />
alueena on koko Pohjoinen Suomi.<br />
TOIMINTAA KEVÄÄLLÄ 2015:<br />
Omaisryhmät: Omaisten ja läheisten vertaistukiryhmissä pääsee<br />
luottamuksella ja ohjaajan tuella juttelemaan jaksamisestaan<br />
ja kokemuksistaan sekä saamaan arjen vinkkejä muilta läheisiltä.<br />
Pohjois-Suomessa toimii useita omaisryhmiä eri paikkakunnilla.<br />
Tukea jaksamiseen voi saada myös puhelimitse kokoontuvasta<br />
vertaisryhmästä ”puhelinryhmästä”, joka on osallistujille<br />
maksuton ja johon voi osallistua myös nimettömänä ja omasta<br />
kodistaan käsin. Omaisryhmiä perustetaan tarpeen ja resurssien<br />
mukaan eri puolille Pohjois-Suomea.<br />
Omaispäivät 12.–14.6.2015 järjestetään yhteistyössä Mielenterveyden<br />
keskusliiton kanssa. Päivillä on tarjolla tietoa, vertaiskeskusteluita,<br />
kokemusten vaihtoa ja virkistäytymistä. Päivien<br />
hinta on Hyvän mielen talon jäsenille 45 € sisältäen majoituksen,<br />
ohjelman ja ruokailut. Ei-jäsenille hinta on 120 €. Hyvän mielen<br />
talon jäsenyys 10 €.<br />
Muu tuki: Pohjois-Suomen omaisille on tarjolla henkilökohtaista<br />
auttavaa keskustelua, jossa voidaan yhdessä kartoittaa elämäntilannetta<br />
ja tukimahdollisuuksia. Omaisia ja läheisiä tukevia<br />
koulutuksia, virkistystä ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain useita<br />
eri paikkakunnilla. Omaistoimintaa järjestetään yhteistyössä<br />
paikallisten toimijoiden kanssa: Jos olet kiinnostunut saamaan<br />
omaisia tukevaa toimintaa paikkakunnallesi, ole yhteydessä omaistyöntekijään.<br />
Lisätietoja: omaistyöntekijä Sanna Hyry,<br />
p. 041 5402 354, sanna.hyry@hyvanmielentalo.fi<br />
tai www.hyvanmielentalo.fi/omaistoiminta<br />
OMAISRYHMÄT ERI PAIKKAKUNNILLA<br />
• y Haapajärven omaisryhmä<br />
• y Haapaveden omaisryhmä (UUSI)<br />
• y Iin omaisryhmä (tauolla)<br />
• y Ivalon omaisryhmä<br />
• y Kemin omaisryhmä<br />
• y Kemijärvi (mahdollista aloittaa)<br />
• y Kempeleen omaisryhmä (UUSI 2015)<br />
• y Kiimingin omaisryhmä<br />
• y Koillismaa (Taivalkoski, Posio, Kuusamo):<br />
omaisen ABC (syksy 2015)<br />
• y Kuusamon omaisryhmä (toiminnallinen ryhmä)<br />
• y Kuusamon omaisryhmä (keskusteluryhmä)<br />
• y Oulu:<br />
• y Vanhempien omaisryhmä (UUSI 2015)<br />
Omaispäivillä<br />
• y Aikuisten lapsiomaisten ryhmä<br />
Kuusamossa<br />
(UUSI 2015)<br />
2014 ohjaajat<br />
• y Vertaisryhmä nuorille (UUSI 2015) Liisaa ja Tarja<br />
• y ”Voimavaroja arkeen”<br />
hilpeissä<br />
• y Pudasjärven omaisryhmä<br />
tunnelmissa.<br />
• y Raahen omaisryhmä<br />
Liisa on Hyvän<br />
• y Ranuan omaisryhmä<br />
mielen talo ry:n<br />
vapaaehtoinen<br />
• y Rovaniemen omaisryhmä<br />
ohjaaja ja Tarja<br />
• y Sodankylän mielenterveys- ja<br />
Tikkanen on<br />
päihdeomaisten ryhmä (UUSI)<br />
Mielenterveyden<br />
• y Vaalan omaisryhmä (mahdollista aloittaa) keskusliitto ry:n<br />
• y Ylivieskan omaisryhmä<br />
hankekoordinaattori.<br />
• y Ylivieska Sähäkän omaisryhmä<br />
VAALITILAISUUS<br />
Mielenterveyspalveluja ihmisille<br />
SOSTEn ja Hyvän mielen<br />
talo ry järjestivät<br />
vierailun Oulun vaalipiirin<br />
kansanedustajaehdokkaille.<br />
TEKSTI Liisa Alanampa<br />
KUVAT Virve Ahola<br />
Hyvän mielen talolla<br />
Oulussa oli tiistaina<br />
10.3. ilahduttava määrä<br />
kansanedustajaehdokkaita juttelemassa<br />
mielenterveyspalveluista.<br />
Ehdokkaiden lisäksi paikalla<br />
oli Hyvän mielen talon<br />
kokemusasiantuntijoita, jotka<br />
esittivät kehittämisideoita ehdokkaille<br />
ja tilaisuudessa vierailleelle<br />
sosiaali- ja terveysministeri<br />
Laura Rädylle (kok.).<br />
Alkupuheenvuorossa SOSTEn<br />
johtaja Anne Knaapi korosti<br />
ehdokkaiden ja järjestöjen välisen<br />
keskustelun tärkeyttä, sillä<br />
paikalle saapuneet ehdokkaat<br />
saattaisivat myöhemmin olla<br />
tekemässä järjestöjä koskevia<br />
päätöksiä.<br />
Asiakaslähtöisen mielenterveystyön<br />
vahvistamisessa<br />
järjestöt ovat hyvä yhteistyökumppani.<br />
Järjestöjen jäsenistöön<br />
kuuluvat mielenterveyskuntoutujat<br />
ja heidän läheisensä<br />
tuovat kehittämiseen<br />
mukaan moniäänisyyttä ja<br />
kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa<br />
tietoa sairauden vaikutuksista,<br />
toipumisesta ja palvelujärjestelmästä.<br />
VASTUUHENKILÖ AVOHOITOON<br />
Kokemusasiantuntijoilla oli<br />
paljon sanottavaa mielenterveyspalveluista.<br />
Huolissaan<br />
oltiin muun muassa niistä<br />
mielenterveyskuntoutujista,<br />
jotka hoitojaksolta avohoitoon<br />
siirtyessä ovat vaarassa syrjäytyä<br />
seurannan vähäisyyden<br />
vuoksi. Ratkaisuksi esitettiin<br />
vastuuhenkilöä, joka<br />
tukisi kuntoutujaa avohoidon<br />
aikana. Tällainen jatkuva<br />
seuranta tulisi valtiollekin<br />
edullisemmaksi kuin hoitokuvioiden<br />
aloittaminen aina<br />
alusta.<br />
Lisäksi toivottiin, että etenkin<br />
hiljaisten ja eristäytyvien<br />
henkilöiden mielenterveyteen<br />
kiinnitettäisiin tarkemmin huomiota.<br />
Mielenterveysongelmiin<br />
olisi hyvä puuttua mahdollisimman<br />
varhaisessa vaiheessa.<br />
Myös yleisiin asenteisiin<br />
toivottiin tuntuvaa<br />
muutosta, jotta mielenterveyskuntoutujien<br />
ei tarvitsisi pelätä<br />
leimautumista esimerkiksi<br />
työpaikalla tai työterveydenhuollossa.<br />
Hoidossakin tulisi<br />
varmistaa kokonaisvaltaisuus,<br />
ihmisen psyyken hoitoon ei<br />
riitä pelkkä lääkitys.<br />
JÄRJESTÖT APUNA<br />
YKSINÄISYYDESSÄ<br />
Kuten ministeri Räty totesi,<br />
Suomi on järjestöjen luvattu<br />
maa. Järjestötyö kohtaa kuitenkin<br />
monia haasteita: Ammatillistuminen<br />
uhkaa toiminnan<br />
joustavuutta ja rahalliset resurssit<br />
tuottavat päänvaivaa<br />
etenkin silloin, kun kolmannen<br />
sektorin toimijoille sysätään<br />
vastuuta palveluista, joita julkisella<br />
sektorilla ei ole varaa hoitaa.<br />
Haastavaa on myös yksinäisyys,<br />
joka Rädyn mukaan on<br />
yhtä haitallinen ilmiö kuin tupakointi<br />
mutta ei yhtä vaarallisena<br />
pidetty. Miten yksinäinen<br />
ihminen löytää tiensä lääkkeen<br />
– esimerkiksi järjestöjen toiminnan<br />
– äärelle?<br />
Etenkin vaalien alla sosiaali-<br />
ja terveyspolitiikka on kuumana<br />
kihisevä puheenaihe.<br />
Yleisesti ottaen tilaisuudessa<br />
toivottiin yhdenvertaisuutta<br />
mielenterveyspalveluihin.<br />
Vaikka täydellisen tasa-arvon<br />
saavuttaminen on utopistinen<br />
ajatus, ei siihen pyrkiminen ole<br />
turhaa. Kun julkiset terveyspalvelut<br />
lyövät järjestöjen ja<br />
näiden tarjoaman kokemustiedon<br />
kanssa viisaat päät yhteen,<br />
kohdataan potilas ihmisenä<br />
eikä vain sairastavana asiakkaana.<br />
Rädyn mukaan hallintorakenteet<br />
eivät hoida ihmisiä,<br />
mutta kuten yksi kokemusasiantuntijoista<br />
esitti, voisivat<br />
ne edistää yhdenvertaisuuden<br />
toteutumista lisäämällä koulujen<br />
opetussuunnitelmaan<br />
elämäntaito-opetuksen muodossa.<br />
Kuten Hyvän mielen talon<br />
tunnuslause kuuluu, sydämellä<br />
näkee hyvän. Mitä näemme,<br />
kun katsomme mielenterveyskuntoutujaa?<br />
•<br />
Kirjoittaja on opiskelijaharjoittelija.<br />
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty jututti mielenterveysalan<br />
kokemusasiantuntijoita Erkki Mannista ja Osmo Lämsää Hyvän<br />
mielen talolla Oulussa.<br />
Johtaja Anne Knaapi esitteli Suomen<br />
sosiaali ja terveys ry:n tavoitteet<br />
tulevalle vaalikaudelle.<br />
Eduskuntavaaliehdokkaat tulivat<br />
kuuntelemaan ja keskustelemaan<br />
mielenterveysasioista Hyvän mielen talolle.
2/2015 REVANSSI 19<br />
TAIDENÄYTTELY<br />
Taidetta suljetulta osastolta<br />
KUVATAITEILIJA Jani ”Rybä”<br />
Rytkösen näyttelyn nimi<br />
kertoo oleellisimman: 21 päivää<br />
Peijaksen suljetulla osastolla.<br />
Kokoelman 20 lyijykynäteosta<br />
syntyivät taiteilijan 21 päivän<br />
mittaisella jaksolla sairaalan suljetulla<br />
psykiatrisella osastolla,<br />
yhden taulun päivävauhdilla.<br />
Piirtämisen tuomaan flowtilaan<br />
taiteilija saattoi paeta<br />
päänsä sisällä kuuluvia ääniä.<br />
Samalla hän sai kokea luovuuden<br />
iloa, jonka tuloksiin voi<br />
tutustua saman sairaalan kahviossa<br />
huhtikuun ajan. •<br />
Jani Rytkönen, 21 päivää Peijaksen<br />
suljetulla osastolla, 1.4.–30.4.2015<br />
Peijaksen sairaala, Vantaa, 2.<br />
kerroksen kahvio, avoinna arkisin<br />
klo 7–19 ja viikonloppuisin 11–19.<br />
Taiteilijan fanisivut Facebookissa<br />
nimellä Jani Rybä Rytkönen.<br />
KIRJA-ARVOSTELU<br />
Pahuuden myytit aikamme ilmiöissä<br />
TEKSTI UNTO VASKUU<br />
”LUULIN ENKELIÄ valkoiseksi,<br />
mutta sitten näin Sertolla pestyn<br />
perkeleen.”<br />
Hyvän kääntöpuoli on terävä<br />
kirjoituskokoelma pahuudesta<br />
ja siihen liittyvistä myyteistä.<br />
Sanottavaa riittää muun<br />
muassa nettipalstojen anonyymeistä<br />
asiantuntijoista, uskomushoidosta,<br />
viihteellistyneestä<br />
tiedonvälityksestä, syrjäyty<br />
misestä, väkivallasta, suomalaisesta<br />
rangaistuskäytännöstä ja<br />
monenlaisesta humpuukista ja<br />
lööperistä.<br />
Pahuuden ilmenemismuotoja<br />
on paljon, ja usein paha verhoutuu<br />
näennäisen hyvyyden<br />
kaapuun. Vaikka pimeän puolella<br />
mennään, kirjoituksissa on<br />
myös pilkettä silmäkulmassa.<br />
Hannu Lauerma on oiva<br />
sanankäyttäjä ja ottaa kirjassaan<br />
reippaasti kantaa aikamme<br />
ilmiöihin ja arvostelee reippaasti<br />
alalla vallitsevia epäkohtia ja<br />
lieveilmiöitä.<br />
Lauerma on lääketieteen<br />
tohtori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian<br />
erikoislääkäri ja<br />
psykoterapeutti. Hänellä on<br />
unilääketieteen erityispätevyys.<br />
Lauerma työskentelee psykiatrisen<br />
vankisairaalan vastaavana<br />
ylilääkärinä ja Terveyden ja<br />
hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina.<br />
•<br />
Hannu Lauerma,<br />
HYVÄN KÄÄNTÖPUOLI,<br />
Wsoy 2014, 269 s.<br />
TÄMÄN MERKIN TAKANA ON<br />
TUHANSIA HYVIÄ KOJA<br />
RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA<br />
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO RY:N<br />
HYVIÄ TEKOJA 3 187 000 EUROLLA.<br />
Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja.<br />
RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa.<br />
Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa.
20 REVANSSI 2/2015<br />
Mielipiteet, kannanotot, kiitokset ja moitteet ovat tervetulleita.<br />
Kirjoita lyhyesti ja perustele väittämäsi.<br />
Rohkeasti eläkkeelle<br />
Toimitus muokkaa ja lyhentää<br />
kirjoituksia tarvittaessa. Emme<br />
maksa kirjoituksista palkkiota. Lähetä<br />
kirjoitukset mieluiten sähköpostilla:<br />
sari.sakala@mtkl.fi tai osoitteella:<br />
Mielenterveyden keskusliitto,<br />
<strong>Revanssi</strong>, Mielipide, Malmin<br />
kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki.<br />
MIELIPIDE<br />
Hoi vertaiset ja kuntoutujat,<br />
hoitoalan ihmiset<br />
ja muut mielenterveysalan<br />
ihmiset. Minä olen<br />
tätä asiaa kauan miettinyt, että<br />
siitä pitää kirjoittaa, nyt sen<br />
tein. Eli eläke, miksi se on tarpeellinen<br />
nuorelle aikuiselle?<br />
Eläke auttaa ihmistä elämään<br />
tervettä elämää. Mikäli<br />
on oikeasti joutunut sairauden<br />
takia hoitoon vaikka 3–5 kertaa,<br />
pitäisi eläke saada ilman<br />
mitään jatkuvia hakemisia.<br />
Miksi?<br />
Itsekin pistin vastaan eläkehommissa,<br />
eikä Kelakaan sitä<br />
myöntänyt aiemmin elämässäni.<br />
Kun sain lapsen, viisastuin<br />
monessa. Myös tässä asiassa.<br />
Jos olet ollut suljetulla osastolla<br />
yli 3 kertaa hoidossa, tiedät<br />
miten vaikeaa se on. Muut ihmiset<br />
jotka ei terveysasioista<br />
tai laitoshoidosta ymmärrä<br />
mitään, eivät voi käsittää näitä<br />
asioita. Työelämä on raaka,<br />
siellä ei oikein aina hahmoteta,<br />
mitä ihminen jolla on vaikea<br />
sairaushistoria tarvitsee. Tai<br />
voidaan aliarvioida.<br />
Sairastuminen, se väsyttää.<br />
Jos olet ollut laitoksessa sairauden<br />
takia, olkoon se psykoosi<br />
tai masennus tai mikä vaan,<br />
jos se toistuu vaan, on selvää,<br />
että työelämä ei enää semmoisenaan<br />
sovi. Tätä asiaa ei tarvitsisi<br />
hävetä, jos jollain olisi<br />
ollut 3 kertaa syöpä tai sydänkohtaus<br />
ja hän olisi eläkkeellä<br />
– kaikki ymmärtää eikä tarvitse<br />
selittää. Eläkkeellä voi silti<br />
kuntoutua, ns. tervehdyttää itseään.<br />
Eläkkeellä on hyvä olla,<br />
ja jos se olisi raha-summaltaan<br />
isompi, olisi tietty vielä parempi.<br />
Eläkkeen ohellahan voi tehdä<br />
työtä, se eläke myös helpottaa<br />
arkea. Eläkeläiset tuppaa<br />
jäämään köyhiin, koska meillä<br />
on rajoitettu tarkasti se määrä,<br />
minkä verran rahaa saa tienata<br />
eläkkeen lisäksi, ja tämä summa<br />
on hyvin pieni. Sen takia<br />
eläkkeellä oleva on riippuvainen<br />
erilaisista tuista joka tapauksessa.<br />
Tätäkään ei silti pitäisi<br />
hävetä, mutta sosiaali- ja<br />
terveysalan ihmisten tulisi ehkä<br />
ymmärtää, miten hankalaa se<br />
on. Eläkeläinen ei saa menestyä<br />
rahallisesti.<br />
Jokaisella aikuisella on myös<br />
halu toimia, niin kuin minullakin.<br />
Kun pääsin eläkkeelle,<br />
parantumiseni kiihtyi ja tiesin,<br />
että enää ei tarvitse vakuutella<br />
ja hakea työtä tai muita<br />
tukia. Työskentelen parhaiten<br />
näin. Taiteestani en tienaa<br />
rahaa, luennoistani joskus<br />
luentopalkkion.<br />
En tarvitse enää mielialatai<br />
neurologista lääkitystä, käytän<br />
luontaishoitoja. Kuulen<br />
ääniä, mutta ne eivät häiritse<br />
minua. Äänien kuuleminen<br />
päinvastoin on ollut hyvin<br />
eheyttävä tekijä minulle. Olen<br />
oppinut hoitamaan itseäni.<br />
Minulla oli loistava avohoito<br />
ja sain eläkkeen, jonka<br />
avulla keskityin hyvin itseni<br />
hoitamiseen.<br />
Nyt saa olla ja elää mennä<br />
eteenpäin, keskittyä perheeni<br />
asioihin ja taiteeseen. Ihminen<br />
kuitenkin kaipaa tekemistä ja<br />
virikkeitä, älyllisiä haasteita ja<br />
aktiviteettejä. Itse saan niitä<br />
toteuttaa harrastukseni ja työni<br />
parissa niin paljon kun jaksan.<br />
Harrastan joogaa ja pilatesta,<br />
kevyitä lajeja, mutta<br />
myös tanssia. Moni eläkeläinen<br />
Saara Sutinen<br />
näyttelyssään<br />
2014 Ravintola<br />
Rytmissä<br />
Helsingissä.<br />
pakenee harrastuksia koska ne<br />
maksaa, minä ajattelen ihan<br />
päinvastoin: vaikka harrastukseni<br />
maksaa niin ilman niitä<br />
en pysyisi terveenä. Siellä saa<br />
rentoutuakin ja omaa aikaa.<br />
Eläke takaa sen että ajan käytön<br />
saan päättää minä itse ja<br />
lepään tarvittaessa.<br />
Moni nuorempi ihminen<br />
häpeää sitä että joutuu eläkkeelle,<br />
tai ei halua eläkkeelle.<br />
Ymmärtäähän sen. Moni myös<br />
kuntoutuu, mutta minä esimerkiksi<br />
en kuntoutunut sellaiseen<br />
kuntoon koskaan,<br />
että voisin elää ilman eläkettä<br />
ja pysyä terveenä vuodesta<br />
toiseen.<br />
Nyt asiat on hyvin. Pääasia<br />
on, että laitosjaksot eivät uusiutuisi.<br />
Minä satsaan siihen. Terveyteeni.<br />
Ja käyn vertaistukihommissa,<br />
toimin aktiivina. Erosin skitsofreniayhdistyksen<br />
hallituksesta,<br />
koska hallinnolliset tehtävät<br />
vievät liikaa voimia nyt. On<br />
tärkeä osata tietää jaksamisen<br />
rajat. Olen siihen nyt vasta oppinut.<br />
•<br />
<br />
Saara Sutinen<br />
taiteilija, musiikintekijä ja<br />
aktiivi monessa mielenterveysja<br />
hoitoalan yhdistyksessä<br />
KOKEMUSASIANTUNTIJUUS<br />
Kokemusasiantuntijoilla tärkeä rooli<br />
tutkimushankkeiden arvioimisessa<br />
Nykyaikaiset linjaukset<br />
korostavat asiakkaiden<br />
osallisuutta hoitotyön<br />
kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden<br />
osallistumista tutkimukseen,<br />
erilaisiin hankkeisiin<br />
ja toiminnan kehittämiseen<br />
on myös korostettu. Suomessa<br />
toiminta on vasta aluillaan.<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
kokemusarvioitsijat tekivät<br />
syksyllä 2013 hankearvioinnin<br />
Turun yliopiston hallinnoimasta<br />
ja Työsuojelurahaston<br />
rahoittamasta hankkeesta ”Turvallinen<br />
työn hallinta”. Hanke<br />
toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan<br />
sairaanhoitopiirin (HUS)<br />
yhteistyönä.<br />
Idea hankkeen käyttäjälähtöisestä<br />
ja kokemusperäisestä arvioinnista<br />
sai alkunsa kokemusasiantuntija<br />
Ritva Kemppaiselta,<br />
joka toimi hankkeen ohjausryhmän<br />
jäsenenä.<br />
– Tämä oli ensimmäinen<br />
kerta, kun kokemusarviointia<br />
tehtiin Mielenterveyden<br />
keskusliitossa tällä tavalla. Itse<br />
olen sitä mieltä, että kokemusarvioitsija<br />
on parhaimmillaan<br />
juuri tällaisissa hankearvioinneissa,<br />
joissa aineisto<br />
on valmiina ja vain potilasnäkökulma<br />
arviointiin puuttuu,<br />
Ritva Kemppainen kuvaa.<br />
NÄKÖKULMIEN YHDISTÄMINEN<br />
YHTEISEN YMMÄRRYKSEN<br />
SAAVUTTAMISEKSI<br />
Hankkeen tavoitteena oli tukea<br />
akuuttipsykiatrisilla sairaalaosastoilla<br />
työskentelevien hoitajien<br />
työhyvinvointia ja hoidon<br />
laatua. Hankkeessa pyrittiin<br />
kehittämään näyttöön perustuva<br />
työmenetelmä väkivaltatilanteiden<br />
ennakointiin,<br />
riskien arvioimiseen ja potilaan<br />
kohtaamiseen. Mukana<br />
oli kolme osastoa, jossa väki<br />
valtatilanteita esiintyi paljon.<br />
Hankkeen kantavana ideana<br />
oli potilaiden, omaisten, hoitohenkilökunnan<br />
ja tutkijoiden<br />
näkökulmien yhdistäminen yhteisen<br />
ymmärryksen saavuttamiseksi,<br />
käytännön toimenpiteiden<br />
suunnittelemiseksi sekä<br />
sitä kautta väkivaltatilanteiden<br />
ennakoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.<br />
Kolme Mielenterveyden<br />
keskusliiton kokemusarviointikoulutuksen<br />
käynyttä kokemusarvioijaa<br />
sai arviointityönsä<br />
pohjaksi hankemateriaalia:<br />
hankesuunnitelman, kokouspöytäkirjoja<br />
ja- esityksiä, muistiinpanoja<br />
tutkijoiden vierailuilta<br />
psykiatrisilla osastoilla, hankkeesta<br />
kirjoitettuja dokumentteja<br />
sekä hankkeen aikana osastoilla<br />
käyttöön otetun DASAväkivallan<br />
riskinarviointimittarin.<br />
Arviointimenetelmänä käytettiin<br />
kokemusarvioijien ohjattuja<br />
dialogisia työpajatyöskentelyä.<br />
– Työn tekeminen tiimissä oli<br />
nimenomaan tärkeää. Näin saatiin<br />
mahdollisimman monta näkökulmaa<br />
esille, Ritva Kemppainen<br />
kuvailee.<br />
Tutustuttuaan saatuun materiaaliin<br />
ja keskustelujen jälkeen<br />
kokemusasiantuntijat laativat<br />
kirjallisen arviointiraportin<br />
hankkeen vahvuuksista ja kehittämissuosituksista.<br />
ASIAN NÄKEMINEN<br />
SISÄPUOLELTA<br />
Ritva Kemppainen kertoo työn<br />
olleen mielenkiintoista ja innostavaa.<br />
– Tällainen arviointityö tulee<br />
jatkossa varmasti lisääntymään,<br />
kun kokemusasiantuntijuus<br />
saa lisää tunnettavuutta ja sille<br />
kuuluvaa arvostusta. On selvää,<br />
että asia näyttää aivan erilaiselta<br />
silloin kun sen henkilökohtaisesti<br />
on kokenut. Silloin<br />
tietää, miltä asia tuntuu eikä<br />
vain näytä tuntuvan, kuten<br />
ulkopuolelta katsottuna. Kokemusnäkökulman<br />
lisääminen<br />
kaikkiin hankkeisiin, joihin se<br />
sopii, on edullinen ja hankkeen<br />
arvoa nostava lisä. Toivon, että<br />
yhteistyömme jatkuu.•<br />
Mielenterveyden keskusliiton<br />
kirjallinen arviointi liitettiin osaksi<br />
Turun yliopiston Hoitotieteen<br />
laitoksella tehtyä loppuraporttia<br />
”Hoitajien työn hallinta psykiatrisen<br />
potilaan väkivaltatilanteissa”. Kirja<br />
on saatavilla internetistä (www.tsr.fi)<br />
ja se on herättänyt laajasti<br />
kiinnostusta ympäri Suomea.<br />
Tella Lantta, sh, TtM,<br />
tohtorikoulutettava, Turun<br />
yliopisto, hoitotieteen laitos<br />
Ritva Kemppainen, kokemusarvioitsija,<br />
Mielenterveyden keskusliitto<br />
Maritta Välimäki, sh, TtT, dosentti,<br />
professori ja sivutoiminen ylihoitaja,<br />
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos;<br />
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
2/2015 REVANSSI 21<br />
PALVELUASUMISEN KEHITTÄMINEN<br />
Asumisyksiköstä kodiksi<br />
Miten kuntoutujien tarpeisiin<br />
voitaisiin vastata<br />
paremmin? Onko heillä<br />
todellisia mahdollisuuksia<br />
vaikuttaa asumisoloihinsa?<br />
Mitkä asiat ovat jo hyvin ja<br />
toimivia? Kirsi Hann teki<br />
opinnäytetyössään<br />
asiakastyytyväisyyskyselyn<br />
mielenterveyskuntoutujien<br />
asumispalveluyksikössä.<br />
TEKSTI Kirsi Hann<br />
Kunnilla on lakisääteinen<br />
velvollisuus huolehtia<br />
esimerkiksi mielenterveyssyistä<br />
tukea tarvitsevien<br />
ihmisten asumisesta. Aikuisten<br />
ihmisten tulee saada osallistua<br />
mahdollisimman paljon oman<br />
elämänsä päätöksiin ja niiden<br />
toteuttamiseen.<br />
Kuntoutus on pitkäaikainen<br />
prosessi, jossa asiakas saa tukea<br />
ja ajan myötä tulee mahdollisimman<br />
itsenäiseksi. Kuntoutuksella<br />
on tavoite ja suunnitelma<br />
sen saavuttamiseksi.<br />
Kauan on ajateltu, että ohjaajat<br />
ja työntekijät tietävät parhaiten,<br />
ja nämä asenteet istuvat<br />
lujassa. Nykyään on siirrytty<br />
kuntoutujakeskeiseen toimintamalliin,<br />
jonka perustana on<br />
yksilöllisyyden kunnioittaminen<br />
sekä itsenäisyyden ja aktiivisuuden<br />
tukeminen.<br />
Asumisyhteisö on kuntouttava<br />
yhteisö. Kuntoutussuunnitelma,<br />
viikko-ohjelma, työtoiminta<br />
ja opiskelu auttavat<br />
päivärytmin ylläpidossa ja<br />
henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin<br />
saavuttamisessa.<br />
Asumispalveluyksikössä opetellaan<br />
ohjaajan tukemana<br />
kodinhoitoa, rahankäyttöä sekä<br />
monipuolisesti arjen taitoja ja<br />
elämänhallintaa niin, että itsenäisempi<br />
asuminen olisi tulevaisuudessa<br />
mahdollista. Kukaan<br />
ei vuokraa asuntoa ihmiselle,<br />
joka ei koskaan siivoa ja<br />
jolta laskut jäävät maksamatta.<br />
EI SUURTA MUUTOSTA<br />
Opinnäytetyössäni toteutin<br />
suuren kaupungin ostopalveluyksiköissä<br />
asuvien mielenterveyskuntoutujien<br />
asiakastyytyväisyydestä<br />
lomakekyselyn.<br />
On tärkeää selvittää, mikä<br />
sujuu hyvin ja mikä huonosti,<br />
jotta toimintaa voisi suunnitella,<br />
kehittää ja arvioida. Opiskelijat<br />
tekivät vastaavan kyselyn<br />
kolme vuotta sitten, joten<br />
työni oli seurantatutkimus. Joku<br />
jopa muisti täyttäneensä lomakkeen<br />
aikaisemmin eikä<br />
halunnut tehdä sitä uudestaan.<br />
Kolmessa vuodessa tuloksissa<br />
ei näkynyt paljoakaan muutosta.<br />
Suurin osa mielenterveyskuntoutujista<br />
oli vastausten<br />
mukaan tyytyväisiä asumisyksikköjen<br />
palveluihin. Vastauksissa<br />
tuli aika vähän hajontaa.<br />
Hieman muita matalampia<br />
keskiarvoja tuli tyytyväisyydestä<br />
ruuanlaittomahdollisuuksiin,<br />
päivätoimintaan,<br />
tukeen raha-asioissa, tukeen<br />
yhteydenpidossa ystäviin ja<br />
sukulaisiin, tukeen asumisyksikön<br />
ulkopuolella liikkumisessa<br />
ja tukeen asumisyksikön<br />
ulkopuolella harrastamisessa.<br />
VAIN PUOLET VASTASI<br />
Kaikki eivät olleet tyytyväisiä<br />
mahdollisuuksiinsa vaikuttaa<br />
omaan kuntoutussuunnitelmaansa.<br />
Voi tietenkin olla, että<br />
kuntoutuja kaipaa enemmän<br />
tukea kuin mitä voi saada, sillä<br />
ohjaajan ei ole tarkoitus tehdä<br />
asioita kuntoutujan puolesta.<br />
On myös mahdollista, että lomakkeen<br />
laatineet henkilöt<br />
eivät täysin osanneet miettiä,<br />
mitä kaikkea olisi ollut järkevää<br />
kysyä.<br />
Toisaalta on yleistä, että ihmiset<br />
eivät rohkene olla täysin<br />
rehellisiä ja vastaavat niin kuin<br />
ajattelevat olevan sosiaalisesti<br />
hyväksyttyä ja odotettua. Vastaukset<br />
voivat olla kaunisteltuja,<br />
sillä asukkaat ovat riippuvaisuussuhteessa<br />
ohjaajiinsa.<br />
Vastausprosentti oli vain<br />
56 %, eli lähes puolet asukkaista<br />
ei osannut tai halunnut<br />
vastata kyselyyn. Vastasivatko<br />
tyytyväiset innokkaammin kyselyyn?<br />
Asukkaat saivat vielä kirjoittaa<br />
toivomuksiaan vapaasti.<br />
Toivottiin ryhmiä, liikuntaa,<br />
retkiä, apua siivouksessa,<br />
omaa rauhaa ja ”että pärjäämme<br />
hyvin tässä yksikössä<br />
kaikki”.<br />
ULKOPUOLINEN<br />
HAASTATTELIJA?<br />
Kysyin johtavilta ohjaajilta<br />
muun muassa, miten palautetta<br />
heidän mielestään olisi järkevää<br />
kerätä. Palvelukodeissa<br />
järjestetään asukaskokouksia<br />
ja asumisyksiköissä on palautelaatikoita.<br />
Ohjaajat pohtivat,<br />
olisiko hyvä keskustella omalla<br />
porukalla toiveista vai saisiko<br />
ulkopuolinen haastattelija, kuten<br />
opiskelija tai harjoittelija,<br />
rehelliset ja myös kriittiset<br />
mielipiteet paremmin selville.<br />
Lomakekysely ei ole kovin<br />
informatiivinen palautteen keräämistapa<br />
ja käyttökelpoisen<br />
palautejärjestelmän kehittäminen<br />
vaatii luovia ratkaisuja.<br />
Asumisen laatusuositusten<br />
mukaan asiakastyytyväisyyttä<br />
pitäisi kerätä vähintään kerran<br />
vuodessa, mutta niin lyhyillä<br />
ajanjaksoilla tuollaisessa lomakekyselyssä<br />
ei olennaisia eroja<br />
tule.<br />
Palveluasuminen on ihannetapauksessa<br />
välivaihe matkalla<br />
tukiasuntoon tai omaan asuntoon.<br />
Nuorilla on elämä edessä<br />
ja heistä useimmat kuntoutuvat<br />
hienosti opiskeluun ja työelämään.<br />
Toisille kuntoutuskodista<br />
tulee oikea koti, jossa<br />
Sosionomiopiskelija Kirsi Hann pohtii,<br />
kuinka vilpittömiä vastauksia kyselyllä voi<br />
saada. Usein ihmisillä on vaikeuksia antaa<br />
negatiivista palautetta ja kritiikkiä, vaikka se<br />
olisi oikeutettua.<br />
KOKEMUSARVIOIJAT osallistuvat esimerkiksi mielenterveysja<br />
päihdepalvelujen toimivuuden, laadun ja tilan tai ihmisoikeuksien<br />
toteutumisen arvioimiseen.<br />
Kokemusarvioinnin avulla pyritään parantamaan mielenterveys-<br />
ja päihdepalveluiden vaikuttavuutta ja laatua. Se on<br />
kokemusperäistä, käyttäjälähtöistä ja toteutetaan yhteistyössä<br />
arvioinnin tilaajan sekä palveluntuottajan kanssa.<br />
Tähän asti kokemusarvioijia on koulutettu lähinnä potilasjärjestöissä,<br />
esimerkiksi Mielenterveyden keskusliitossa.<br />
Kokemusarvioijat voivat toimia tutkimus- tai arviointiryhmän<br />
jäseninä, he voivat toimia myös palveluiden suunnittelussa<br />
tai kehittämisessä tai muulla tavoin yhteistyössä<br />
asiantuntijoiden, työntekijöiden tai tutkijoiden kanssa.<br />
Lähde: Outi Hietala ja Päivi Rissanen, Kokemusasiantuntija – hoidon ja<br />
avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden<br />
kehittäjäksi – Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta.<br />
Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto<br />
he voivat vanheta. Molempien<br />
asiakasryhmien asuminen täytyy<br />
järjestää mahdollisimman<br />
kodinomaisesti.<br />
Tavoitteena on vähitellen<br />
luopua jaottelusta tuettuun<br />
asumiseen, palveluasumiseen<br />
ja tehostettuun palveluasumiseen<br />
ja pyrkiä yksilöllisiin ratkaisuihin<br />
ja tukimuotoihin. •<br />
Artikkelin kirjoittaja on sosionomi<br />
(AMK) –opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu,<br />
kirsi.hann@saunalahti.fi.<br />
Ohjaava opettaja: Matti Kurronen,<br />
matti.kurronen@laurea.fi.<br />
Kokemusarviointi antoi luotettavaa<br />
tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä<br />
Lilinkotisäätiön asumisyksiköissä kerättiin aluksi<br />
palautetta omin voimin, mutta kyselyjen toteutustapa<br />
todettiin epätasa-arvoiseksi.<br />
TEKSTI Sari Sakala<br />
KOKEMUSARVIOINNILLA pyritään kokemustietoon ja käyttäjälähtöiseen<br />
mielenterveys- ja päihdepalveluiden laadun parantamiseen<br />
vuoropuhelussa palveluntuottajan kanssa.<br />
Henkilöt, jotka itse ovat olleet mielenterveyspalvelujen<br />
käyttäjiä, pystyvät oman kokemuksensa ja laadukkaan koulutuksen<br />
kautta löytämään uudenlaista näkökulmaa palvelujen<br />
arvioimiseen ja kehittämiseen. Sitä hyödyntämällä voidaan<br />
tuottaa uudenlaista kehittämistietoa asukkaiden näkemyksistä<br />
ja kokemuksista kuntoutumisestaan ja käyttämistään<br />
asumispalveluista.<br />
VÄÄRISTYNYT VALTA-ASETELMA<br />
Mielenterveyden keskusliitto teki reilut kaksi vuotta sitten<br />
arvioinnit Helsingissä sijaitsevien Lilinkotisäätiön kolmeen<br />
tehostettua palveluasumista tarjoavan palvelutaloon. Lilinkotisäätiön<br />
kehittämisjohtaja Heikki Hyvönen kertoo, että<br />
kokemusarviontina tehty selvitys antoi heille ideoita, joita he<br />
eivät osanneet havaita itse toteuttamissaan kyselyissä.<br />
– Totesimme, että asetelmassa, jossa ohjaaja kysyy<br />
asukkaalta, valta-asetelma vääristää saatuja tuloksia. Kun<br />
tuli tietoa MTKL:n kokemusarvioinnista, niin huomasimme<br />
että tämä on se tie, jolla saadaan tasavertainen keskustelusuhde<br />
ja palveluiden käyttäjien näkökulma esiin.<br />
Lisäksi Lilinkotisäätiössä havaittiin, että kyse on oikeiden<br />
kysymysten esittämisestä.<br />
– Henkilökunnan laatimat kysymykset olivat heidän näkökulmastaan<br />
ajateltuja, Hyvönen kertoo.<br />
KEHITTÄMISIDEAT TOTEUTUKSEEN<br />
Kehittämisehdotukset liittyivät käyttäjälähtöisyyden huomioon<br />
ottamiseen asumisen arjessa. Palvelujen kehittäminen riippuu<br />
usein hoksaamisesta.<br />
– Meitä hämmästytti esimerkiksi se tulos, että kaikissa taloissa<br />
koettiin olevan liian vähän henkilökohtaista keskusteluaikaa<br />
ohjaajien kanssa, kun meillä oli käsitys että sitä on. On<br />
varmasti vaikeaa sanoa ohjaajalle päin naamaa, että teillä ei<br />
ole aikaa jutella meidän kanssa.<br />
Lilinkotisäätiön johtoryhmä oli jo arvioinnin tilatessaan<br />
päättänyt, että kaikki kokemusarvioinnissa tulevat kehittämisideat,<br />
jotka ovat heidän käsissään, tullaan toteuttamaan.<br />
Muutoksia onkin toteutettu: esimerkiksi niin, että jokaisella<br />
asiakkaalla on viikoittain varattu aika henkilökohtaiseen keskusteluun<br />
oman ohjaajan kanssa.<br />
– Muutoksien läpi vieminen meidän kokoisessa organisaatiossa<br />
on vienyt toista vuotta ja on osin vielä kesken.<br />
Uusi arviointi tullaan toteuttamaan vielä. Kehotan muitakin<br />
palveluntuottajia käyttämään tätä menetelmää, Heikki Hyvönen<br />
sanoo.
22 REVANSSI 2/2015<br />
Kaipaatko seuraa lenkille, juttukaveria, kirjeystävää tai jopa elämänkumppania?<br />
<strong>Revanssi</strong>n ystäväpalstalta voit löytää elämääsi kaipaamasi ihmisen.<br />
ILMOITTAJA<br />
<strong>Revanssi</strong>in tarkoitetut ilmoitukset<br />
voi toimittaa osoitteella:<br />
<strong>Revanssi</strong>, Etsitkö ystävää?<br />
Mielenterveyden keskusliitto,<br />
Malmin kauppatie 26,<br />
00700 Helsinki tai sähköpostilla:<br />
kirjepalsta@mtkl.fi<br />
Ilmoittaja voi käyttää nimimerkkiä,<br />
mutta oikea nimi ja osoite tulee<br />
ilmoittaa toimitukseen, jotta<br />
saapuneet kirjeet voidaan toimittaa<br />
eteenpäin. Ilmoitus voi olla<br />
enintään 60 sanaa pitkä.<br />
Ilmoittaminen on ilmaista.<br />
Jos ilmoituksia tulee enemmän<br />
kuin niille on varattu tilaa, toimitus<br />
voi siirtää ilmoituksen seuraavaan<br />
numeroon.<br />
ILMOITUKSEEN VASTAAJA<br />
Laita vastauksesi postimerkillä<br />
varustettuun kuoreen. Älä kirjoita<br />
päälle mitään. Laita tämä toiseen<br />
kuoreen, johon kirjoitat Mielenterveyden<br />
keskusliiton osoitteen<br />
ja kirjeystäväsi nimimerkin.<br />
<strong>Revanssi</strong> toimittaa kirjeesi<br />
asianosaiselle.<br />
ETSITKÖ YSTÄVÄÄ?<br />
1 Hei, olen 51-vuotias nainen<br />
Kotkasta. Etsin kirjeystävää, ja<br />
jos kemiat kohtaavat, muuhunkin<br />
kivaan. Toivoisin, että olisit<br />
empaattinen, sympaattinen ja<br />
kaikinpuolin mukava mies. Itse<br />
olen herkkä ja ujohko. Minulla<br />
on todettu masennus ja kaksisuuntainenmielialahäiriö.<br />
Olen<br />
eläkkeellä, ja päivät tuntuvat<br />
pitkiltä. Postia on aina mukava<br />
saada ja myös kirjoittaa. Jos<br />
tunnistat itsesi tästä ilmoituksesta,<br />
vastaile pian.<br />
Vaaka 63<br />
2 Moi vaan, etsin sinua joka<br />
otit aiheeksi selättää masennuksen<br />
tämän lehden puitteissa.<br />
Tunnuit päässeen pahimman<br />
yli, mikä rohkaisevaa.<br />
Saatan olla hullu vaan ei seinähullu.<br />
Arvostan oikeaa tapaa<br />
asennoitua elämän merellä.<br />
Kiinnostaisi tavata alkuun<br />
vaikka työn merkeissä kuitenkin<br />
kasvokkain, kuinka vuodet<br />
kohtelevat sua A.Lahtinen?<br />
Tuntematon<br />
3 Hei, olen 48-vuotias nainen.<br />
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä,<br />
mutta yhdistystoiminnassa olen<br />
aktiivisesti. Kiva, jos olisit<br />
Savosta, kuten minäkin ja iältäsi<br />
48–54 vuotias, raitis ja savuton.<br />
Harrastan leipomista ja<br />
lukemista. Olen kokenut joitain<br />
ihmissuhteita, mutta olisitko<br />
sinä minulle sydänystävä.<br />
Elämää kokenut nainen<br />
4 Löytys´kö nuorta ukkoo,<br />
ainakkii minusta nuoremppoo,<br />
joka halus´kirjuttoo 48-vuotisen<br />
akan kansa? Minun juttuloista<br />
suattas´olla toisilen hyöttyy, kun<br />
minnuu on joskus ennen jännittäny<br />
HYVIN kovasti ja oun<br />
siitä seleviny. Oun monniin<br />
mielestä paljo nuoreman näkönen<br />
ja tuntunen.<br />
Renkkunen<br />
5 Hei! Juuri sinä. Etsitkö ystävää,<br />
rinnalla kulkijaa. Ehkäpä sielun<br />
kumppania, jos niin kirjoita<br />
40-vuotiaalle naiselle Helsinkiin.<br />
Ystävystytään<br />
6 Hei, olen kohta 35v. nainen<br />
mielenterveyskuntoutuja. Kaipaan<br />
ystäviä joiden kanssa käydä<br />
lenkillä, kahvilla tai muuten<br />
vaan hauskaa pitämään. Olen<br />
rehellinen, luotettava, tulen<br />
toimeen erilaisten ihmisten<br />
kanssa. En hyväksy paskanjauhajia,<br />
selän takana puhujia<br />
enkä valehtelijoita. Minulla on<br />
kaksi poikaa 9v ja 7v, olen<br />
onnellisesti naimisissa.<br />
Mielenterveyskuntoutuja<br />
7 Olen nelikymppinen kodinhoitaja<br />
Mikkelistä, eläkkeellä.<br />
Lapset ovat jo aikuisia, lentäneet<br />
jo pois kotoa. Harrastan<br />
ruuanlaittoa, uimista, lenkkeilyä<br />
ja kirkossa käyntiä. Olisi<br />
mukava saada vastaavanlainen<br />
mies lähiseudulta, vaikkapa<br />
elinikäiseksi kumppaniksi.<br />
Optimisti<br />
8 Hei sinä n. nelikymppinen,<br />
omillaan toimeen tuleva, vapaa<br />
kristitty, uskollinen mies!<br />
Kirjoita minulle. Olen lämmin<br />
sydäminen, jalat maassa oleva,<br />
toista arvostava, elämänmyönteinen,<br />
lapseton, vaalea<br />
sinkkunainen Länsi-rannikolta.<br />
Löydänkö sinut näin<br />
9 Hei! Olen 63-vuotias uskova<br />
sinkkunainen Helsingistä. Etsin<br />
miesystävää pääkaupunki seudulta.<br />
Harrastan kieliä ja kirjallisuutta<br />
ja musiikkia.<br />
Yhdessä eteenpäin<br />
10 Hei! Olen keski-ikäinen nainen<br />
Pirkanmaalta ja etsin ystävää<br />
kirjeenvaihdon, sähköpostien<br />
ja ihan ystävänä olemisen<br />
kautta. Olen eläkkeellä, joten<br />
aikaa minulla on. Se oikea<br />
ystävä puuttuu elämästä, joten<br />
iso pala on pois. Tule ilahduttamaan<br />
minua, sillä minä ilahdutan<br />
sinua vastapainoksi.<br />
Carpe diem<br />
11 Hei! Olen 49v. mies Pohjois-Suomesta.<br />
Haen sinua<br />
n. 50v. nainen kirjeystäväksi.<br />
Harrastan ulkoilua ja musiikin<br />
kuuntelua. Olen rehellinen,<br />
luotettava, omillaan toimeentuleva.<br />
Olen masennuksen<br />
vuoksi eläkkeellä. Toivoisin<br />
sinun olevan merilapista.<br />
(Kemi-Tornio)<br />
Skorpioni<br />
12 Nimeni on Heikki, olen<br />
49-vuotias uskovainen mies<br />
Hausjärven Oitista, Helsinki-<br />
Lahti junaradan varrelta. Minulla<br />
on todettu mielenterveydellinen<br />
sairaus. Kirjoitan runoja,<br />
maalaan maalauksia ja soitan<br />
pianoa. Tutkimuksissa minut on<br />
todettu älyllisesti lahjakkaaksi.<br />
Etsin 35–45-vuotiasta naista.<br />
Sydänystäväksi aikuisen miehen<br />
13 Hei, sinä 40–55 vuotias Jeesukseen<br />
uskova raitis ja tupakoimaton<br />
kiva nainen. Kirjoittele<br />
minulle Jeesukseen uskovalle<br />
taidetta tekevälle runoilijamiehelle.<br />
Olen kohta 51-vuotias.<br />
Asun vanhempieni kanssa omakotitalossa<br />
Kainuun syrjäkylällä.<br />
Toimin äitini omaishoitajana.<br />
Olen psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä.<br />
Olen sielultani<br />
hyvin herkkä ihminen.<br />
En ole seurustellut elämässäni<br />
kertaakaan.<br />
Jeesus elämäni tarkoitus
2/2015 REVANSSI 23<br />
Runoja<br />
14 Hei, sinä mielenterveyskuntoutuja<br />
49–55 vuotias mies.<br />
Olen 48-vuotias työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
oleva nainen.<br />
Yhdistystoiminnassa olen mukana<br />
ja harrastan kotitaloustöitä.<br />
Olisi mukava, jos olisit<br />
Savosta kuten minäkin. En<br />
käytä alkoholia, en tupakoi.<br />
Pitempi aikainen ystävä<br />
toivomuksena<br />
15 Stop 48–58 v nainen Kymenlaaksosta,<br />
Kotkan, Kouvolan,<br />
Haminan seudulta. Olethan<br />
savuton ja raitis. Olen 58-vuotias<br />
mies työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
Kymeenlaaksosta.<br />
Olen yhden naisen mies luonteeltani.<br />
Jos kiinnostaa vastaa<br />
tositarkoituksella joka tunnet<br />
sielujen sympatiaa, muista<br />
puhelinnumerosi ja kuvasi<br />
kera.<br />
Olethan orkideani<br />
16 I want to be friend from<br />
Europa, Russia, Africa, USA,<br />
South Africa. If you are living<br />
in Finland and speak finish<br />
language. May be you are student<br />
or working Finland. I am<br />
finnish woman born 1952 near<br />
Keski Savo. I hope that you are<br />
63–67 years old man. My hobbies<br />
are speaking friends, listening<br />
music records. I am mentalhealth<br />
rehability. I want to<br />
help people, I like all mith<br />
work.<br />
Together in sommer2015<br />
17 Hei, olen 42 v kristillisen<br />
elämän katsomuksen omaava<br />
raitis ja savuton lapsi ja eläinrakas<br />
kuntoutuja mies luonteeltani<br />
olen rehellinen huumorin<br />
tajuinen diplomaattinen<br />
etsin sinua 30–45v kuntoutuja<br />
tyttö Turun seudulta, olet vapaa<br />
ja alko ei ole ongelma etsin<br />
sinusta kumppania tositarkoituksella<br />
jos kiinnostuit niin<br />
viestittele.<br />
Löydänkö sinut<br />
18 55-vuotias nätti nainen<br />
Porvoosta etsii elämänkumppania<br />
tosi tarkoituksella. Olen<br />
kuntoutumistuella masennuksen<br />
takia. Pidän koti-illoista.<br />
Koti Porvoossa<br />
19 Etsin matkaseuraa matkalle<br />
Roomaan. Olen 59-vuotias<br />
heteronainen Etelä-Suomesta<br />
ja etsin naispuolista matkaseuraa.<br />
Olen luonteeltani rauhallinen,<br />
vähän hiljainen mutta<br />
huumorintajuinen. Olen kiinnostunut<br />
ulkoilusta, historiasta<br />
ja hengellisistä asioista. Olen<br />
sinkkunainen ja olen ollut sairaseläkkeellä<br />
12 vuotta. Etsin<br />
myös muuten sähköpostikaveria<br />
ja vertaistukea.<br />
Kauris<br />
20 Hei sinä 30–40 v mt kuntoutuja<br />
tyttö satakunnan<br />
alueelta olet rehellinen huumorin<br />
tajuinen ja etsit kumppania<br />
tositarkoituksella olen<br />
38 v skitsofrenian takia eläkkeellä<br />
oleva mies satakunnasta<br />
luonteeltani olen rehellinen<br />
toiset huomioon ottava huumorin<br />
tajuinen ja etsin kumppania<br />
tositarkoituksella jos<br />
kiinnostuit niin viestittele ei<br />
seikkailijat ja päihdeongelmaiset.<br />
yksinäinen<br />
21 Hei, toivoisin löytäväni kirjeenvaihtokaverin<br />
n. 45–55 v<br />
miehen kanssa Länsi-Suomesta.<br />
Itse olen eläkkeellä ja olen ev.lut.<br />
uskossa. Harrastan kalastusta<br />
ja minulla on auto käytössä.<br />
Sinä vapaa mies laita postia tulemaan,<br />
vastaan vain kirjeellä.<br />
Eräneiti<br />
22 Työkyvyttömyyseläkkeellä<br />
oleva 58v mies etsii tositarkoituksella<br />
eläkkeellä olevaa<br />
48–60 v naista Kymenlaaksosta,<br />
jolle kumppanuus on tärkeämpää<br />
kuin seksi. Vastaa puhelin<br />
numerosi kera.<br />
Sinun lootuskukkasi<br />
23 Rauhallinen 55v, masennuksesta<br />
kärsivä mies, siitä toipunut.<br />
Haen naisten seuraa<br />
Oulun-seudulta.<br />
Oinas<br />
Tiivistettyä tuskaa<br />
Tunteet sumpussa<br />
jumissa pikku pumpussa.<br />
Ihan liian pienessä<br />
tunneäksönissä.<br />
Routa<br />
Iltaleikki<br />
”Mikä se oli” sanoi pieni pellavapää,<br />
kun naapurimme ovenkahva oveamme vasten kolahtaa.<br />
Ovi se vain oli, sanon, ja hän hieman käännähtää.<br />
Katson silmiin pienokaista ja hymy rauhoittaa.<br />
Leikki jatkuu, unohtuu jo äänet, merkitystä vaille jää.<br />
Mietin tuota onnekasta jolla on kyky unohtaa.<br />
Timo Heinänen<br />
Tunteen palo<br />
Tunne valtaa sydämen.<br />
Ajatus ajankin tähän<br />
hetkeen seisauttaa.<br />
Jäljellä hiljaisuus, rauha.<br />
Maailma ympäriltäin<br />
kaukana on.<br />
Tuo outo kaipaus:<br />
suru sydämen pohjalta,<br />
avuttomana yksinäisyyteni täyttää.<br />
Helena Huuskonen<br />
013<br />
Talvi<br />
Olen yksin pesässä,<br />
orpo, kun olen, avuton, heiveröinen<br />
haukan näin - pelästyin,<br />
suunniltani olin,<br />
mutta<br />
päätin, että minustakin tulee<br />
vahva, uljas haukka,<br />
mutta<br />
ei tullut, kuin tuuli puissa<br />
Valomerkin jälkeen<br />
kuljin etsimässä<br />
rakastettuani,<br />
jonka joskus kadotin<br />
omiin sanoihini,<br />
jos löytäisin,<br />
niin rakastaisin<br />
uusilla sanoilla<br />
kunnes ne loppuisivat<br />
raaka kevät kirvelee<br />
repii vereslihalle<br />
kylmettää sisukset ja<br />
jalkojen alla jää ratisee<br />
päähän asti<br />
Kevät riipii<br />
raapii<br />
repii<br />
raastaa<br />
Haastaa minut aina uudelleen<br />
riipimään<br />
raapimaan<br />
repivään<br />
raastavaan<br />
Rakkauteen<br />
Tanja Talaskivi-Munther<br />
Vaaleakutrinen nainen kävelee iltalyhtyjen valaistuksessa…<br />
Muistaa miten hän kosketti varpaitasi, sul´oli päällä valkoiset saumasukat.<br />
Paratiisin yöt, tuulet puhaltaa verannalta,<br />
se oli paikka, jossa kerran kohtasit hänet…<br />
Hänet, jonka tuoksu tarttuu viimeiseen kirjeeseesi.<br />
Sytytät kirjeen tuleen ja heität sillalta,<br />
vaikka hän kertoi siinä vain haluavansa tavata vielä.<br />
Sinä, alhaisista, köyhistä oloista, kuinka se voi olla niin?<br />
Ja sit ne sijaisvanhemmat, oletko sinä muka niille velkaa,<br />
oven sulkiessasi avasit toisen oven, alkoholiliikkeen oven.<br />
Minä muistan… muistan sinun kasvosi<br />
muistan ne yöt, kun kuljit taxilla puolelta yön…<br />
Mitä nyt siitä, sumujen sillalla voi tavata uusia kavereita,<br />
heitä, joilta elämä on riisunut puvun ja mekot…<br />
ja taas aurinko nousee, suljet taas hostellin ovet…<br />
Minusta on hienoa, että uskallat kävellä kaupungilla päivisin…<br />
Marko Reiman
Jotkut meistä tarvitsevat vähän apua<br />
pysyäkseen menossa mukana.<br />
Yhteistyössä 18 kotimaista vammais- ja terveysjärjestöä.<br />
Mielenterveyden<br />
keskusliitto<br />
Allergia- ja<br />
Astmaliitto<br />
Tee pieni ele ja pistä roposi likoon. Apusi menee lähelle ja tarpeeseen.<br />
Lähetä tekstiviesti<br />
LAHJOITA 5 numeroon<br />
16301. Lahjoitussumma<br />
on 5 euroa.<br />
Reumaliitto<br />
Kuurojen Liitto<br />
Lahjoita netissä haluamasi<br />
summa verkkopankkitunnuksillasi<br />
osoitteessa pieniele.fi.<br />
Invalidiliitto<br />
Laita roposi lippaaseen<br />
EU-vaalien äänestyspaikalla<br />
14. – 20.5. tai<br />
25.5.2014.<br />
MS-liitto<br />
Kuuloliitto<br />
Rahankeräyslupa 2020/2012/5044, voimassa 1.1.2014 – 31.12.2015<br />
Käsi kädessä<br />
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI<br />
Vastaan ottaja<br />
maksaa<br />
posti maksun<br />
Hyvä jäsen,<br />
Käsikädessä on mielen hyvinvointiin keskittyvä aikakauslehti, joka<br />
tarjoaa tietoa, tukea ja toivoa. Lehti jakaa tavallisten ihmisten<br />
elämänkokemuksia ja hyvän mielen vinkkejä. Aihepiirejä ovat<br />
mm. mielen hyvinvointi, ihmissuhteet, voimavarat, itsensä kehittäminen,<br />
työhyvinvointi, mielenterveysongelmien hoito ja niistä kuntoutuminen.<br />
Joka lehdessä on myös kolumneja, terveysuutisia ja ristikko.<br />
Lehden julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto. Sinulla on<br />
mahdollisuus tilata Käsikädessä edulliseen jäsenhintaan.<br />
Antoisia lukuhetkiä!<br />
Tilaan Käsikädessä-lehden<br />
vuodeksi 30 € / 6 numeroa Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 75 €)<br />
kestona 30 € / vuosi Mielenterveyden keskusliiton jäsenille (muut 57 €)<br />
Tilauksen maksaja:<br />
Katuosoite:<br />
Postinumero ja -toimipaikka:<br />
Puhelinnumero:<br />
Jäsenyhdistys:<br />
Käsi kädessä<br />
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI<br />
1 • 2014<br />
TEEMA<br />
Koti ja<br />
asuminen<br />
PÄIVI STORGÅRD<br />
Avoimuus<br />
toi uusia<br />
voimia<br />
Käsi kädessä<br />
Positiivisen<br />
psykologian<br />
AAKKOSET<br />
Uusi<br />
kolumnisti<br />
NIINA HAKALAHTI<br />
Neulo<br />
SUPERHELPPO<br />
BAMBURÄTTI<br />
kari tolvanen<br />
Ihmisarvo<br />
on kaikkein<br />
tärkeintä<br />
Käsi kädessä<br />
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI<br />
TEEMA<br />
Elämänkaaren<br />
vaiheet<br />
2 • 2014<br />
Mieli hyväksi<br />
liikkumalla<br />
Unettomuuden<br />
hoito<br />
Irti ahminnasta<br />
– se on mahdollista<br />
IRJA ASKOLA<br />
Puhutaan<br />
itsemurhasta<br />
– ja elämästä<br />
Jokainen on<br />
tarpeeksi hyvä<br />
teema<br />
Kehon ja<br />
mielen<br />
hyvinvointi<br />
Käsikädessä-lehti<br />
Tunnus 5000901<br />
00003 VASTAUSLÄHETYS<br />
Käsi kädessä<br />
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI<br />
TEEMA<br />
Arki<br />
kantaa<br />
3 • 2014<br />
Ihana kamala<br />
MURROSIKÄISEN ÄITI<br />
Diagnoosi seuraa<br />
LÄPI ELÄMÄN<br />
Isovanhemmat<br />
VIERAANNUTETTUJEN<br />
TUKENA<br />
Nuoren lesken<br />
TARINA<br />
TUURE KILPELÄINEN<br />
Musiikki<br />
lääkitsee<br />
mieltä<br />
HYVÄN MIELEN HYÖTYLEHTI<br />
Käsi kädess<br />
4 • 2014<br />
Tukea omaisen<br />
TEEMA<br />
Yhdessä<br />
enemmän<br />
JAKSAMISEEN<br />
Mitä masentuneen<br />
AIVOISSA TAPAHTUU?<br />
Virossa perhe<br />
ON TURVAVERKKO<br />
Valokuva<br />
TERAPIAN VÄLINEENÄ<br />
MIKKO KUUSTONEN<br />
Olemme<br />
toisiamme<br />
varten<br />
HYVÄN MIELEN HYÖT<br />
Uutee<br />
ERON<br />
Hyvä ko<br />
ho<br />
– AVOIN D<br />
Ikäihm<br />
YKSINÄISY<br />
TORJU<br />
Lehmäleir<br />
OPITA<br />
MAALAISELÄMÄ
Change language