Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
Aivovamma ja kognitiiviset ongelmat
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lue, miksi aivovammoilta kannattaa suo<strong>ja</strong>utua<br />
<strong>ja</strong> miten ymmärtää aivovamman saanutta<br />
<strong>Aivovamma</strong> <strong>ja</strong> <strong>kognitiiviset</strong> <strong>ongelmat</strong><br />
Kognitiiviset oireet aivovamman jälkeen<br />
Kognitiivisuudella tarkoitetaan henkisiä kykyjä, kuten a<strong>ja</strong>ttelun nopeutta, muistia,<br />
ymmärtämistä, keskittymiskykyä, ongelmanratkaisukykyä <strong>ja</strong> kielenkäyttöä. Kaikilla ihmisillä<br />
ovat nämä kyvyt, toisilla enemmän <strong>ja</strong> toisilla vähemmän. Tutkimukset osoittavat, että eri<br />
kyvyt si<strong>ja</strong>itsevat aivojen eri alueilla, <strong>ja</strong> vaikka ne liittyvät toisiinsa, ne ovat toisistaan erillisiä.<br />
Muisti<br />
Muistin kolmea eri kerrosta kutsutaan nimillä välitön muisti tai aistimuisti, työmuisti sekä<br />
etämuisti eli pitkäaikaismuisti. Muistijärjestelmä toimii ottamalla aluksi vastaan aistien välittämää<br />
tietoa. Tieto menee ensin välittömään muistiin, jossa se pysyy hyvin lyhyen a<strong>ja</strong>n, tavallisesti<br />
muutamia sekunte<strong>ja</strong>. Sieltä tieto siirtyy työmuistiin, jossa se säilyy lyhyen a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> josta se joko<br />
hävitetään tai siirretään pitkäaikaismuistiin.<br />
Muisti<strong>ongelmat</strong><br />
Posttraumaattinen eli vammanjälkeinen muistinmenetys on väliaikainen tila, joka ilmenee heti<br />
vamman syntymisen jälkeen. Potilas on tällöin tajuissaan <strong>ja</strong> vaikuttaa suhteellisen normaalilta,<br />
mutta työmuisti ei toimi lainkaan. Myöhemmin potilaalla ei ole lainkaan muistikuvia<br />
vammanjälkeiseltä a<strong>ja</strong>lta.<br />
Toista muistinmenetystyyppiä kutsutaan retrogradiseksi eli takautuvaksi muistinmenetykseksi.<br />
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jolloin potilas ei pysty muistamaan tapahtumia välittömästi<br />
onnettomuutta edeltävältä a<strong>ja</strong>lta eikä itse onnettomuutta. Muistinmenetys ulottuu onnettomuudesta<br />
a<strong>ja</strong>ssa taaksepäin minuutte<strong>ja</strong>, tunte<strong>ja</strong>, vuorokausia, kuukausia <strong>ja</strong> jopa vuosia. Joillekin ihmisille<br />
muistikuvat palautuvat vähitellen tai paloina, mutta joillekin muisti ei palaa koskaan.<br />
Kolmas <strong>ja</strong> yleisin sekä samalla ongelmallisin muistinmenetystyyppi liittyy työmuistiin <strong>ja</strong><br />
jokapäiväiseen muistiin. Tämäntyyppisessä ongelmassa henkilön on vaikea muistaa uusia asioita,<br />
nimiä, kasvo<strong>ja</strong>, tapaamisia tai minne hän on laittanut jonkin esineen tai mitä hänen on tehtävä.<br />
Tällaiset <strong>ongelmat</strong> sekoittavat elämän eri osa-alueita, työelämää sekä sosiaalisia suhteita <strong>ja</strong> vapaaa<strong>ja</strong>n<br />
toimintaa.<br />
Muistin osa-alueet si<strong>ja</strong>itsevat aivojen eri osissa. Aivojen keskiosassa si<strong>ja</strong>itseva hippokampus<br />
koodaa muistikuvan <strong>ja</strong> välittää sen aivojen muihin osiin. Verbaalinen eli sanallinen muisti liitetään<br />
yleensä vasempaan ohimolohkoon, avaruudellinen <strong>ja</strong> kasvomuisti oikeaan ohimolohkoon, asioiden<br />
tekemiseen tulevaisuudessa liittyvä muisti otsalohkoihin <strong>ja</strong> motoristen taitojen muisti pikkuaivoihin.
Muistivaikeuksiin on usein vaikea löytää tehokasta keinoa. Lääkkeillä pystyy asiaan melko harvoin<br />
vaikuttamaan. Neuropsykologisen oh<strong>ja</strong>uksen myötä selviää, mitkä muistin osa-alueet toimivat<br />
suhteessa muita paremmin, <strong>ja</strong> näitä kannattaa opetella käyttämään hyödyksi. Muisti paranee vuosien<br />
myötä, kunhan sitä harjoitetaan säännöllisesti muististrategioiden avulla, ei vain sattumanvaraisilla<br />
harjoituksilla.<br />
Tarkkavaisuus <strong>ja</strong> keskittymiskyky<br />
Tarkkavaisuus <strong>ja</strong> keskittyminen koostuvat lukuisista vaiheista. Ihmisen on valittava jotakin, johon<br />
hän keskittyy <strong>ja</strong> hänen on jätettävä huomiotta tai suodatettava pois kaikki häiriötekijät. On<br />
pystyttävä säilyttämään valppaus <strong>ja</strong> keskittyneisyys <strong>ja</strong> vielä pystyttävä muuttamaan keskittymistä<br />
sopivassa kohdassa. <strong>Aivovamma</strong>utuessa nämä kyvyt usein heikkenevät, koska ne liittyvät useissa<br />
tapauksissa vaurioituvaan oikeanpuoleiseen ohimolohkoon.<br />
Tietojenkäsittelyn nopeus<br />
Aivojen tiedonkäsittelynopeus on ilmeisesti yhteydessä lukuisiin muihin alueisiin, kuten<br />
esimerkiksi keskittymiskykyyn <strong>ja</strong> tajunnan tasoon. Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten nopeasti<br />
pystymme omaksumaan tietoa, käsittelemään sitä <strong>ja</strong> toimimaan sen mukaan.<br />
<strong>Aivovamma</strong>n jälkeen aivojen toiminta hidastuu. Henkisen tehokkuuden hidastuminen johtuu usein<br />
”diffuusista aksonivauriosta”. Tämä tarkoittaa, että aiemmin tehokkaat yhteydet yksittäisten<br />
hermosolujen välillä miljoonilla eri reiteillä eivät aivojen tärähdettyä enää toimi yhtä tehokkaasti <strong>ja</strong><br />
tasaisesti kuin ennen.<br />
Jos aivovamman seurauksena on toimintojen hitaus, täytyy sen huomioiminen a<strong>ja</strong>nkäytössä<br />
opetella. Yleensä kaikkeen täytyy varata aikaa enemmän kuin aiemmin, <strong>ja</strong> kiireessä tekemistä<br />
kannattaa yrittää välttää. Usein aivovamman jälkitilaan liittyy myös vaikeus tajuta a<strong>ja</strong>n kulumista<br />
samalla tavalla kuin aiemmin. Tähän voi yrittää hakea apua teknisistä apuvälineistä, esimerkiksi<br />
kännykän muistutustoiminnoista.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>us<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>uksella tarkoitetaan suunnittelu-, organisointi- <strong>ja</strong> ongelmanratkaisukykyjä.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>us edellyttää tietyntyyppistä joustavaa a<strong>ja</strong>ttelua, kykyä a<strong>ja</strong>tella luovasti (erilailla).<br />
On myös osattava keskittyä yksityiskohtiin (osata a<strong>ja</strong>tella eri suunnilta). Tämäntyyppiset taidot<br />
si<strong>ja</strong>itsevat aivojen otsalohkoissa. Näiden alueiden vaurioituminen johtaa usein lieviin häiriöihin,<br />
joita kutsutaan nimellä toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen häiriö.<br />
Toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen häiriöistä kärsivät ihmiset saattavat suoriutua hyvin strukturoiduista testeistä<br />
tai työtehtävistä, joissa he tietävät, mitä heidän on tehtävä, <strong>ja</strong> tehtävät ovat yksinkertaisia <strong>ja</strong><br />
konkreettisia. Sen si<strong>ja</strong>an heillä on suuria vaikeuksia monimutkaisemmassa, vähemmän<br />
strukturoidussa tilanteessa, jossa vaaditaan suunnittelua, organisoimista <strong>ja</strong> aloitteellisuutta.<br />
Monet ihmiset eivät ole tietoisia ongelmistaan. He eivät pysty katsomaan taaksepäin <strong>ja</strong><br />
tunnistamaan omia vahvuuksiaan <strong>ja</strong> heikkouksiaan. He eivät pysty näkemään asioita jonkun toisen<br />
ihmisen näkökulmasta eivätkä myöskään tarkastelemaan <strong>ja</strong> arvioimaan käyttäytymistään tai<br />
asettamaan realistisia tavoitteita. Kyvyttömyys kor<strong>ja</strong>ta tai muuttaa käyttäytymistään johtaa usein<br />
epäonnistumisiin työelämässä. Toiminnanoh<strong>ja</strong>usta voidaan parantaa jonkin verran, jos ihminen on<br />
itse tietoinen ongelmistaan <strong>ja</strong> hyväksyy ne.
Toiminnan suunnittelun vaikeus täytyy myös opetella tunnistamaan <strong>ja</strong> ottamaan huomioon.<br />
Monivaiheiset asiat kannattaa suunnitella <strong>ja</strong> toteuttaa yksi vaihe kerrallaan, muutoin voi käydä niin,<br />
että asian toteutus jää kokonaan tekemättä. Jos suunnitelman epäonnistumisesta on vaaraa tai<br />
vahinkoa, kannattaa turvautua toisen henkilön apuun. Vanhastaan opitut asiat useimmiten kykenee<br />
toteuttamaan, jos ne tapahtuvat aina saman kaavan mukaan, mutta pienikin muutos totutusta voi<br />
hajottaa toiminnan, jos vamma on aiheuttanut suunnittelukyvyn heikkenemisen.<br />
Avaruudellisen hahmottamisen <strong>ja</strong> havaitsemisen <strong>ongelmat</strong><br />
Avaruudellinen hahmottaminen <strong>ja</strong> aistihavainnot helpottavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa.<br />
Havaitsemis<strong>ongelmat</strong> liittyvät nähdyn <strong>ja</strong> kuullun ymmärtämiseen. Aistinelimet, kuten silmät <strong>ja</strong><br />
korvat, saattavat toimia aivan hyvin, mutta ongelma ilmenee aistitiedon välittämisessä aivoihin.<br />
Tämäntyyppisen tiedon käsittelyyn erikoistunut aivojen alue ei toimi kunnolla. Ongelmat liittyvät<br />
usein päälakilohkojen <strong>ja</strong> takaraivolohkojen takaosiin.<br />
Havainto-ongelmia on olemassa neljää eri tyyppiä:<br />
• Tilan, etäisyyksien <strong>ja</strong> suunnan arviointi.<br />
• Toisen puoliskon huomiotta jättäminen; potilas ei reagoi vaurion puolelta katsottuna<br />
näkökentän vastakkaiseen puoleen. Hän saattaa lukea vain puolikkaan rivin tai a<strong>ja</strong>a parran<br />
vain toiselta puolen kasvo<strong>ja</strong>.<br />
• Kohteen tunnistamisen ongelmassa henkilö ei tunnista eikä tunne jotakin esinettä tai asiaa,<br />
jos hän katsoo sitä erilaisesta tai epätavallisesta kulmasta. Tämä koskee näön lisäksi myös<br />
äänten tunnistamista.<br />
• Konstruktiotaitoihin kuuluu asioiden yhdistäminen jonkin kokonaisuuden aikaansaamiseksi<br />
tai jonkin kohteen rakentaminen osista. Hyvin usein henkilö toteaa tietävänsä, mitä hänen<br />
pitäisi tehdä, mutta hän ei kykene tekemään sitä.<br />
Havaitsemisharjoituksiin kuuluvat ongelman tunnistaminen <strong>ja</strong> korvaavan strategian keksiminen tai<br />
aivojen vahingoittuneen osan ohittaminen <strong>ja</strong> jonkin korvaavan taidon käyttöönotto.<br />
Kielelliset taidot<br />
Erityyppisiä kielellisiä vaikeuksia kutsutaan usein afasiaksi tai dysfasiaksi. Yksinkertaisesti<br />
<strong>ja</strong>oteltuna afasiaa on kahta eri tyyppiä: puhumiseen <strong>ja</strong> puheilmaisuun liittyvä ekspressiivinen afasia<br />
sekä puhutun ymmärtämiseen liittyvä reseptiivinen afasia. Henkilöllä saattaa olla ekspressiivinen<br />
afasia, eikä hän pysty puhumaan kuin sanan tai kaksi, mutta hän ymmärtää silti suurimman osan<br />
puhutusta. Vaihtoehtoisesti henkilö saattaa pystyä puhumaan, mutta hänellä saattaa olla vaikeuksia<br />
ymmärtää muita ihmisiä, erityisesti jos käytetyt sanat ovat abstrakte<strong>ja</strong> tai puhetilanteessa on<br />
taustamelua tai muita häiriötekijöitä.<br />
Hyvin yleinen ekspressiivinen vaikeus on sanojen löytämisen vaikeus. Joskus hän saattaa löytää<br />
lähes samanlaisen sanan kuin oli alun perin etsimässä. Neologismiksi eli uudismuodosteeksi<br />
kutsutaan tilannetta, jossa henkilö esimerkiksi sanoo yhdyssanan väärässä järjestyksessä. Tällainen<br />
rajoittaa sanavarastoa eikä henkilö pysty keskustelemaan yhtä sujuvasti kuin aiemmin. Toisinaan<br />
henkilön on vaikea päästä keskustelussa ydinasiaan, koska hän käyttää tarpeettoman paljon sano<strong>ja</strong>.
Useimmilla ihmisillä aivojen vasen puoli hallitsee puhekykyä <strong>ja</strong> kielenkäyttöä. Puheentuotolle on<br />
oma erityinen alueensa, otsa- <strong>ja</strong> ohimolohkojen välissä si<strong>ja</strong>itseva Brocan alue. Samoin puheen<br />
ymmärtämiselle on oma alueensa, ohimo- <strong>ja</strong> päälakilohkojen takana si<strong>ja</strong>itseva Wernicken alue.<br />
Näillä alueilla on lukuisia yhteyksiä toisiinsa, mutta ne ovat silti erilliset. <strong>Aivovamma</strong>ssa<br />
todennäköisesti vamman luonteen vuoksi molemmat alueet vaurioituvat usein yhtäaikaisesti.<br />
Puhetta tuottavat <strong>ja</strong> ymmärtävät taidot ovat eri asioita kuin kielen äänteitä tuottavat taidot. Puheessa<br />
tarvittavien äänteiden tuoton vaikeuksia kutsutaan dysartriaksi <strong>ja</strong> se aiheutuu aivorungon vauriosta.<br />
Afasia puolestaan johtuu aivokuoren vauriosta.<br />
Lähteet:<br />
Trevor Powell: Pään vammat. Edita 2005.<br />
<strong>Aivovamma</strong>liitto: Avainasiaa aivovammasta.<br />
* * *<br />
Ammattilaisten apu <strong>ja</strong> vertaisten tuki<br />
<strong>Aivovamma</strong> on aina systeeminen ongelma, ei vain yksilön oma murhe. Hänen perheensä,<br />
ystävät <strong>ja</strong> muut läheiset joutuvat kokemaan sekä onnettomuuden <strong>ja</strong> vammautumisen<br />
aiheuttaman järkytyksen että vammautuneen läheisen muuttuneen olemuksen <strong>ja</strong> persoonan.<br />
Kuntoutuksen <strong>ja</strong> sosiaalioh<strong>ja</strong>uksen ammattilaisten puoleen kannattaa kääntyä, kun uuden elämän<br />
opettelussa ilmenee odotettua suurempia ongelmia. Myös aiemmin saman koettelemuksen<br />
läpikäyneet vertaiset voivat tukea niin vammautunutta kuin hänen läheisiään.<br />
<strong>Aivovamma</strong>liitto <strong>ja</strong> aivovammayhdistykset tarjoavat kokemustaan, tietämystään <strong>ja</strong> tukeaan<br />
erilaisin menetelmin.<br />
Ota yhteyttä!<br />
www.aivovammaliitto.fi<br />
www.vsavy.fi
Change language