4L7Ux0

TAMPEREEN YLIOPISTON ASIAKASLEHTI
TYÖNANTAJILLE JA SIDOSRYHMILLE
REKRYTOI
1
2015
Kansainväliset osaajat
ovat joustavia, pärjääviä
ja rohkeita s. 4
KANSAINVÄLISYYS HYÖDYTTÄÄ TYÖNANTAJAA JA HARJOITTELIJAA s. 10

REKRYTOI PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ 1/2015
REKRYTOI
Pääkirjoitus
Valmistuneet töihin
s. 6–7
Demola-projekteissa keksittiin elämyksiä
Koskikeskukseen
Suomen talouselämän virkistämiseksi peräänkuulutetaan
viennin ja kansainvälisen
toiminnan kehittämistä. Tampereen seudulla
olisi loistavat mahdollisuudet hyödyntää
alueen korkeakoulujen kautta syntyvää
kansainvälistä osaamista. Pelkästään Tampereen
yliopistoon saapuu vuosittain opiskelemaan
lähes 200 opiskelijaa noin 40:stä
eri maasta. Monet tänne opiskelijoiksi tulleet
olisivat halukkaita myös jäämään Suomeen
töihin, kunhan työmahdollisuuksia
vain avautuisi.
Eri toimijoiden yhteistyössä kehitetty
Talent Tampere -hanke osaltaan etsii ja kehittää
keinoja sekä yritysten kansainvälistymisen
tukemiseksi että kansainvälisten
osaajien houkuttelemiseksi työhön Suomeen
ja Pirkanmaan alueelle.
Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö
koulutuksen suunnittelussa ja
opetuksen toteuttamisessa esimerkiksi
harjoittelu- ja projektiyhteistyönä tukee
kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia
rekrytoitua suomalaisille työmarkkinoille.
Yhteistyötä tässä mielessä tuleekin
kehittää ennakkoluulottomasti. Tämä yhteistyö
on tärkeää niin kansainvälisten kuin
suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden
työllistymisessä. Esimerkiksi pk-yritysten
toiminnassa korkeakoulutettujen osaamisen
hyödyntämiselle saattaisi löytyä vielä
paljon mahdollisuuksia.
Yliopistoissa ja alueen muissa korkeakouluissa
opiskelee suomalaisia ja kansainvälisiä
opiskelijoita niin alemmissa korkeakoulututkinnoissa,
maisteriopinnoissa
kuin jatkotutkinnoissakin. Työelämän ja
koulutuksen välistä yhteistyötä voidaan tehdä
kaikilla näillä tasoilla. Lähes kokonaan
hyödyntämätön osaajien ryhmä ovatkin
tohtorin tutkintoa suorittavat ja jo valmistuneet
niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin
huippuosaajat.
Yliopiston ja työelämän välisen yhteistyön
muotoja on monia. Kynnys yhteistyölle
voi olla korkea työelämän edustajille ja
myös yliopiston opettajille. Yhteistyön ei
kuitenkaan tarvitse olla mitään kummallista
rakettitiedettä, mutta toki se edellyttää
kenties normaalin toiminnan rajojen ulkopuolelle
menemistä, jopa heittäytymistä.
KAISA LAMMI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ
PÄÄKIRJOITUS 2
KANSAINVÄLISET OSAAJAT
OVAT JOUSTAVIA, PÄRJÄÄVIÄ
JA ROHKEITA 4
VALMISTUNEET TÖIHIN! 6
OPISKELIJAT KEKSIVÄT
ELÄMYKSIÄ KAUPPAKESKUKSEEN 8
MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE 9
Esittelyssä Human-Technology
Interaction -maisteriohjelma
YLIOPISTOSSA TAPAHTUU 10
Uutisia ja toimintaa
Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille
ja sidosryhmille nro 40
s. 9
TOIMITUS TYÖELÄMÄPALVELUT
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi
TOIMITUSSIHTEERI Mia Simpanen
TOIMITTAJAT Inka-Minttu Läksy, Marika Vanhatalo, Meri-Tuuli
Nevala
KUVAAJA Jonne Renvall
s. 8
Käyttäjästä käytettävyysalan asiantuntijaksi
TAITTO Sirpa Randell, Tampere University Press
PAINOPAIKKA PK-paino Oy, Tampere,
painos 750 kpl
LEHDEN POSTITUKSET 33014 Tampereen yliopisto,
050 420 1477, rekry@uta.fi
2 REKRYTOI
REKRYTOI 3

REKRYTOI
REKRYTOI
Kansainväliset osaajat ovat
joustavia, pärjääviä ja rohkeita
Kansainvälinen osaaminen on muutakin
kuin kielitaitoa. Nopea sopeutuminen
erilaisiin ympäristöihin, toimiminen sujuvasti
monenlaisten ihmisten kanssa, joustavuus
ja tiedon etsimisen taito ovat usein
juuri kansainvälisen osaajan vahvuuksia.
Osaaja voi olla kotoisin mistä päin maailmaa
tahansa, myös Suomesta.
– Yritykset eivät välttämättä aina tarvitse
kalliita konsultteja kansainvälistymisensä
tueksi, koska samassa kaupungissa on jo
ihmisiä, joilla on kansainvälistä kokemusta
ja jotka voivat auttaa, Talent Attraction
Manager Laura Lindeman Tredea Oy:stä
sanoo.
Lindemanin mukaan on tärkeää, että
yritykset huomaavat ympärillään olevat
kansainvälisen osaamisen verkostot ja
hyödyntävät niitä. Yritysten kannattaa ottaa
kansainväliseen toimintaansa mukaan
kohdemaan kulttuuria tuntevia ihmisiä.
– Aina osaajaa ei tarvitse rekrytoida,
vaan voi esimerkiksi kutsua koolle kansainvälisiä
opiskelijoita miettimään, miten
huipputuote voitaisiin lanseerata toisen
maan markkinoilla. Ensin on hyvä tuntea
markkinat ja viilata huipputuote sopimaan
juuri niille markkinoille.
TALENT TAMPERE TEKEE OSAAMISESTA NÄKYVÄÄ
Talent Tampere -yhteistyöverkosto pyrkii
luomaan yrityksille lisää mahdollisuuksia
kohdata ja keskustella kansainvälisten
osaajien kanssa. Verkostossa on mukana
Tampereen alueen korkeakoulut, ELY-keskus,
Tampereen kaupunki, TE-toimisto,
Pirkanmaan liitto, alueelliset kehitysyhtiöt,
Kauppakamari ja paikallisia yrityksiä.
– Verkosto auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään
kansainvälisten osaajien potentiaalia
ja samalla tekee Tamperetta
tunnetuksi kansainvälisten osaajien keskuudessa.
Tarvitsemme myös keinoja pitää
hyvät osaajat täällä.
Talent Tampere kokoaa alueen kansainvälisille
osaajille suunnatut palvelut saman
sateenvarjon alle, jotta palvelut olisivat helpommin
löydettävissä. Palveluita on sekä
kansainvälisille opiskelijoille että työperäisesti
tai perheen mukana muuttaneille ammattilaisille.
Myös korkeakouluista valmistuvien
opiskelijoiden halutaan jäävän tänne
ja löytävän reitin työelämään. Verkosto tekee
kansainvälisen osaamisen ammattilaiset
entistä näkyvimmiksi, koska yritykset
eivät heitä aina tunnista.
– Esimerkiksi kaikille kansainvälisille
osaajille avoin mentorointiohjelma pyörii
Tampereella jo kuudetta vuotta.
TEKSTI: MARIKA VANHATALO
KUVA: JONNE RENVALL
YRITYSTEN ONGELMIA RATKOTAAN YHDESSÄ
Twinkle-tapahtuma on konkreettinen tapa
pohtia ja ratkoa yhdessä ongelmia, joiden
kanssa yritykset kamppailevat. Viime vuonna
osallistujia oli 150, tänä vuonna tavoitellaan
2000:ta osallistujaa. Tapahtuma toteutetaan
pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin.
– Twinkle kokoaa yhteen ihmisiä joka
puolelta maailmaa. Silloin kun ihmiset
kohtaavat avoimin mielin, voi syntyä mitä
vaan. Jo ensimmäisessä Twinklessä osallistujat
löysivät osaajia, työtä, sijoittajia ja yhteistyökumppaneita
– mitä voikaan syntyä,
kun tapahtumaa laajennetaan.
Talent Tampere kutsuu kohtaamaan
myös verkoston LinkedIn-ryhmässä. Yritys
voi käyttää ryhmää vaikka joukkoistamiseen,
jos esimerkiksi kaipaa eri maista
tulevien ihmisten näkemyksiä uuteen tuotteeseen
tai ulkomaan markkinoille kohdennettujen
verkkosivujen oikolukijoita.
– Kansainvälistä näkökulmaa pitää ajatella
tietoisesti työn arjessa. Esimerkiksi
rekrytointitilanteessa kannattaa miettiä,
kuinka tärkeää suomen kielen taito tai taidon
taso oikeasti on. Kaikki me kuitenkin
puhumme vähän erilaista suomea ja erilaista
englantia. Silti sillä englannilla pärjäämme
maailmalla ja osaamme tehdä sillä
kielellä työtä.
OPISKELIJAT KYSYVÄT KIELESTÄ
Työelämäohjaaja, psykologi Mariska Roelofs
auttaa Tampereen yliopiston kansainvälisiä
opiskelijoita urasuunnittelun ja
työnhaun kysymyksissä. Tätä samaa koulutus-
ja ohjaustyötä hän teki aikaisemmin
kotimaassaan Hollannissa. Opiskelijoilla
on paljon kysymyksiä suomalaisesta työelämästä:
mitä voisin tarjota työnantajille tai
pitäisikö osata hyvin suomea.
– Sanon opiskelijoille, että suomen osaaminen
ei ole pakollista, mutta kielitaito
yleensä auttaa työnhaussa. Jos opettelet
suomea, sitä arvostetaan. Jollakin alalla
kielitaito on aivan välttämätön, toisella ei.
Kansainvälisessä työympäristössä kielenä
voi olla englanti.
Roelofs on itse huomannut, että kokemus
Suomesta on eri, jos osaa suomen kieltä.
– Koen olevani enemmän täällä, kun
puhun ja ymmärrän suomea. Työpaikan
kahvitauolla on kiva vaihtaa kuulumisia
suomeksi. Halusin oppia kielen, koska se
helpottaa elämistä.
Kansainväliset opiskelijat uhkuivat intoa opintoihin lukuvuoden avajaispäivänä 2014.
SAA JA KANNATTAA OTTAA YHTEYTTÄ
Roelofsin mukaan omien vahvuuksien kertominen
on hieman haasteellista ihan kaikille
työnhakijoille ja työnhaussa tarvitaan
itseluottamusta.
– Olen onnellinen, kun näen opiskelijoiden
kasvavan oman osaamisensa tuntijoina.
Kansainvälisistä opiskelijoista
valmistuu joustavia, pärjääviä ja rohkeita
työntekijöitä. He ovat selvinneet muutosta
toiseen maahan ja aloittaneet elämän aivan
erilaisessa ja uudessa ympäristössä. He
todella haluavat olla täällä ja tarjota uusia
näkökulmia ja ratkaisuja yritysten pieniin
ja suuriin ongelmiin.
Roelofs valaa opiskelijoihin motivaatiota:
työnhakua kannattaa jatkaa, vaikka ensin
saisikin kieltäviä vastauksia. Hän vakuuttaa,
että lopulta kaikki löytävät paikkansa
– joku jo huomenna, toinen puolen vuoden
päästä. Aina voi kysyä esimerkiksi harjoittelupaikkaa,
eikä kannata odottaa, että
paikkoja tulee auki.
– Kerron opiskelijoille, että Suomessa
saa ja kannattaa olla itse aktiivinen ja ottaa
työnantajiin yhteyttä. Käytän omaa tarinaani
esimerkkinä: otin suoraan yhteyttä
kiinnostavaan työnantajaan ja sain neuvoteltua
sieltä kielikurssiini kuuluvan harjoittelupaikan.
Harjoittelun aikana verkostoni
alkoi syntyä ja myöhemmin harjoittelupaikan
kautta avautui myös työmahdollisuuksia.
Twinkle 2015, 7–8 December
http://twinkletampere.fi/
4 REKRYTOI
REKRYTOI 5

REKRYTOI VALMISTUNEET TÖIHIN VALMISTUNEET TÖIHIN
REKRYTOI
Elisa Mochizuki
Cai Li
semester as an Erasmus exchange student myself. Finland
is a unique land, it somewhat feels simultaneously familiar
and exotic to me. After many positive experiences, I wished
to continue my studies and my life itself around here.
mended it to me. I came to Finland originally in 2009 to
study in HAMK, and during this time I met my boyfriend,
who had come from China to do his master’s degree in
TUT. He is currently working on his PhD, and encouraged
me to apply to this master’s degree programme.
Originally from
Spain
Studying
Master’s Degree Programme in Comparative Social Policy
& Welfare
Previous studies
Bachelor’s Degree in Political Science & Public
Administration from the University of Granada, Spain
I came to Finland because
I befriended Finnish exchange students in Spain, which
first awakened my curiosity and interest towards the
Finnish culture, later leading me to come here to spend a
Language skills:
Native in Spanish and Japanese, fluent in English, some
French and Finnish. I’m currently taking evening courses
at the Summer University of Tampere to improve my
Finnish language skills.
I’m good at
intercultural communication, and in Finland I can be a
particularly effective agent in internationalization. I can
easily adapt to different working patterns and scenarios,
whether independent or group work, or take a leadership
role if necessary. In project work, I can be an active,
creative agent in idea generation and refinement, as well as
a thorough proofreader.
Internship experiences:
I’m eager to explore different opportunities as they arise.
So far, looking for an internship, I was lucky: I found
one position, and I got it! This spring, I’m working at the
Regional Council of Päijät-Häme.
Work experience:
In Spain, I worked as a consultant in projects funded by
the EU.
Work aspirations:
Above all, I would like to be involved in constructive social
processes, probably as a policy consultant. Anyhow, I’m not
keen on overly fixed goals, and would rather be flexible and
with a multitasking profile, be ready to work either in the
private or public sector, mostly depending on the actual
offers and needs.
Originally from
Tianjin, China
Studying
Business Competence
Previous studies
Bachelor’s Degree in Supply Chain Management and
Logistics from a university in China and HAMK University
of Applied Sciences
I came to Finland because
I found out that Finnish educational system is the best in
the world. Studies in China were very theoretical, but in
Finland we could learn practical skills and get real workplace
experience. I also wanted to broaden my horizons,
and friends of mine had studied in Finland and recom-
Language skills:
Mandarin Chinese, English, some Finnish and some
Japanese. I have done Finnish language courses but want
to learn more so I can work with Finnish clients.
I’m good at:
ERP (Enterprise Resource Planning) software, PowerPoint,
organising events and participating in group work. I also
play the piano.
Internship experiences:
As part of my Bachelor’s degree, I did two internships in
China with different logistics companies. In Tampere,
I have participated in the Tampere Ambassador
Project initiated by Tredea (Tampere Region Economic
Development Agency) and organised by Demola, which
encourages foreign students to come to Finland to study
business related subjects.
I’m currently looking for summer internships, particularly
in marketing. My thesis subject is about the influence
of Finnish brands on the Chinese market and I would like
to collaborate with a Finnish company on this project.
Work experience:
After graduating from HAMK, I worked there as an
assistant in a project aiming to expand the local market
through international cooperation. In Tampere, I’ve
done voluntary work as a student tutor, web tutor, and
international tutor in the university and in AIESEC,
organising students to go work in impoverished countries
in Africa where they teach language and computer skills.
Currently, I’m active in the Chinese Students and Scholars
Association of Tampere (CSSA-Tampere). I am mainly
responsible for the financial issues.
Work aspirations:
I would like to get proper, practical work experience,
especially after I graduate. Ideally, I would like to work
as a link between Finnish and Chinese companies. My
dream job would be to set up my own company that could
help children living in poor conditions, offering them
educational opportunities for instance.
6 REKRYTOI
REKRYTOI
7

REKRYTOI
REKRYTOI
Opiskelijat keksivät elämyksiä
Käyttäjästä käytettävyysalan
kauppakeskukseen
TEKSTI:
KUVA:
MARIKA VANHATALO
JONNE RENVALL
TEKSTI:
KUVA:
MERI-TUULI NEVALA
TEEMU LAUNIS
asiantuntijaksi
Tamperelaiset korkeakouluopiskelijat saivat tehtäväksi ideoida, mitä
hauskaa asiakkaat voisivat tehdä kauppakeskus Koskikeskuksessa.
Esittelyssä Human-Technology Interaction -maisteriohjelma.
Koskikeskus sai opiskelijoilta 45 villiä ideaa kauppakeskuksen kehittämiseen,
kertoo Mari Laaksonen.
Koskikeskuksen omistavan Cityconin
tavoit teena oli saada uusia, elämyksellisiä
palveluideoita. Citycon tarjosi tämän
haasteen viiden hengen kansainväliselle
opiskelijaryhmälle. Projekti toteutettiin
Demolassa, jossa tamperelaiset opiskelijat
työstävät yrityksille ideoita ja näkökulmia
liiketoiminnan kehittämiseen.
– Koskikeskus on paikallisille hyvin
tuttu kauppakeskus. Se oli entuudestaan
tuttu paikka myös projektin opiskelijoille.
Ajatuksemme on, että kauppakeskus olisi
myös elämyskeskus ja että ihmiset viihtyvät
kauppakeskuksessamme, Cityconin
kaupallinen johtaja Mari Laaksonen kertoo.
Koskikeskuksen kehittämisprojektissa
ei haettu ideoita uusista myymälöistä tai
ostettavista tuotteista. Jo nyt keskuksessa
on myös kahviloita, ravintoloita, elokuvateatteri
ja lääkäriasema.
– Pyysimme opiskelijoita miettimään,
mitä palveluita tai mukavaa tekemistä voisi
olla vielä näiden nykyisten lisäksi. Kerroimme
opiskelijoille, että haluaisimme
erityisesti perheiden viihtyvän entistä paremmin
kauppakeskuksessamme. Tavoittelimme
sellaista toimintaa, jota ei voi tehdä
netissä ja johon liittyy toisten ihmisten
tapaaminen ja yhdessäolo.
KANNUSTUS LUOVUUTEEN
Laaksosen mukaan kuluttaja-asiakkailta
saadut ehdotukset ovat yleensä hyvin
maanläheisiä ja tutun turvallisia. Demolaprojektilta
odotettiin yllätyksiä.
– Kannustimme avoimuuteen ja luovuuteen.
Ensimmäiseksi ei tarvinnut miettiä
idean toteuttamista käytännössä tai rahoitusta.
Laaksonen tietää, että tehtävä ei ollut
helppo. Kauppakeskusten ammattikehittäjiä
on vaikea yllättää aivan ennenkuulumattomilla
oivalluksilla.
– Cityconissa mietimme työksemme
kauppakeskusten kehittämistä ja etsimme
uusia palveluideoita eri puolilta maailmaa.
ERI KULTTUURIT NÄKYIVÄT TULOKSISSA
Laaksonen ja hänen kollegansa tapasivat
opiskelijat ensimmäisen kerran viime vuoden
syyskuussa. Tämän vuoden tammikuussa
opiskelijat järjestivät projektin loppukatselmuksen.
– Tuloksena oli 45 villiä ideaa, joista
opiskelijat valitsivat kuusi loppuraporttiin.
Raporttia varten he olivat selvittäneet valittujen
ideoiden toteutuksen mahdollisuuksia
ja kustannuksia. Opiskelijat esittivät
tulokset vaikuttavalla animaatioelokuvalla.
Olin todella tyytyväinen, he olivat nähneet
paljon vaivaa.
Hurjimpia näkymiä olivat planetaarion
rakentaminen Koskikeskuksen katolle ja
ylimmän kerroksen liiketilojen muuttaminen
seikkailulliseksi viidakoksi.
– Vaikka kyllä katto on ollut aikaisemminkin
asiakkaiden käytössä. Koskikeskuksen
alkuaikoina siellä oli tenniskenttiä,
Laaksonen kertoo.
Kansainväliset opiskelijat sovelsivat projektissa
omaa kulttuuritaustaansa. Osa
ideoista perustui esimerkiksi kiinalaiseen
kauppakeskusmaailmaan. Siellä kauppakeskukset
ovat suosittuja tosi-tv-sarjojen
kuvauspaikkoja.
– Vaikka kaikki ideat eivät olleet meille
uusia, saimme silti vahvistusta omalle
kehittämistyöllemme. Jotkut ideat, jotka
olemme hylänneet jo aikaisemmin, eivät
kantaneet pidemmälle nytkään. Toiset taas
olivat kehittämiskelpoisia ja niiden toteutusta
on mahdollista viedä eteenpäin, Laaksonen
arvioi.
DEMOLA – OPEN INNOVATION PLATFORM FOR
STUDENTS AND COMPANIES
http://tampere.demola.net/
Työelämäyhteydet ovat vuorovaikuttisen median opetuksessa tärkeitä, kertoo professori Markku Turunen.
Pystytkö laskemaan, kuinka usein olet
jotain ohjelmistoa tai verkkosovellusta
käyttäessäsi törmännyt tilanteeseen, jossa
ohjelmisto tai sovellus ei toimi mielestäsi
loogisesti tai sen käyttäminen on erityisen
vaikeaa? Usein tämä johtuu siitä, ettei sovelluksen
käytettävyyttä ole mietitty tarpeeksi,
tai sitä ei ole testattu riittävästi.
Käyttökokemussuunnittelija ja käytettävyysasiantuntija
ovat esimerkkejä tehtävänimikkeistä,
joiden alla käyttäjälähtöisen
ohjelmistosuunnittelun ja käytettävyyden
työtehtäviä tehdään. Tampereen yliopiston
informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen
ja interaktiivisen median
tutkinto-ohjelman ja Human-Technology
Interaction -maisteriohjelman opinnoilla
voi tähdätä muun muassa näihin käytettävyysalan
työtehtäviin.
Tampereen yliopiston alumni, vuonna
2012 filosofian maisteriksi vuorovaikutteisen
teknologian maisteriohjelmasta valmistunut
Taina Lempiäinen työskentelee
Innofactorilla käyttökokemusasiantuntijana.
Työssään hän osallistuu pääasiassa
verkkosivujen ja sähköisten asiointipalveluiden
käyttöliittymäsuunnitteluun ja käytettävyyden
testaamiseen ja arviointiin.
Opinnoistaan Lempiäinen toteaa saaneensa,
erityisesti teoriatasolla, hyvät perustaidot
alan työtehtäviin. Vuorovaikutteisen
teknologian kandidaattiohjelma antoi
Lempiäisen mielestä hyvät perustiedot alan
eri suuntauksiin ja maisteriohjelman myötä
oman osaamisen kohdentaminen onnistui
haluamaansa suuntaan. Käytännön
opetusta esimerkiksi yhteistyössä erilaisten
yritysten kanssa Lempiäinen olisi kuitenkin
kaivannut enemmän.
Työelämän tehtäviin parhaiten valmensi
projektityön ja projektin johtamisen kurssit
sekä yhteistyökurssit TTY:n kanssa, kertoo
Lempiäinen.
Vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelma
on Lempiäisen valmistumisen
jälkeen ehtinyt jo poistua, mutta nykyisin
vastaavia opintoja voi suorittaa Human-
Technology Interaction maisteriohjelmassa.
Ohjelmassa on siirrytty hyvin joustavaan
malliin, jossa opiskelijat saavat itse
rakentaa oman näköisensä kokonaisuuden
tarpeidensa pohjalta. Yhteistyö TTY:n ja
TAMKin kanssa mahdollistaa monipuolisen
kokonaisuuden rakentamisen, kertoo
maisteriohjelmasta vastaava professori
Markku Turunen.
Myös työelämän vaatimukset otetaan
huo mioon maisteriohjelman opetusta
suun niteltaessa. Yhteistyötä tehdään aktiivi
sesti eri toimialojen kanssa alumnien,
tutki mushankkeiden ja muiden yhteyksien
kautta.
Käytännössä liki viikoittain kysyn elinkeinoelämän
edustajilta heidän tarpeistaan
ja toiveistaan, Turunen tähdentää.
8 REKRYTOI
REKRYTOI 9

REKRYTOI
YLIOPISTOSSA TAPAHTUU
REKRYTOI
Kansainvälisyys hyödyttää
työnantajaa ja harjoittelijaa
Suomen Itämeri-instituutti on vuosien saatossa
tarjonnut työharjoittelupaikan kymmenille
korkeakouluharjoittelijoille erittäin hyvin tuloksin.
– Tiivistettynä voisin sanoa, että kokemukset
harjoittelijoista ovat pelkästään
positiivisia, sanoo johtaja Esa Kokkonen
Suomen Itämeri-instituutista.
Tampereella toimiva, vuonna 1994 perustettu
säätiömuotoinen organisaatio
edis tää yhteistyötä Itämeren alueen maiden
välillä ja kasvavassa määrin koko EU:n
alueelle suuntautuvissa projekteissa. Toimintansa
aikana instituutissa on ollut kymmeniä
korkeakouluharjoittelijoita, joista
suurin osa on tullut Tampereen yliopistosta.
Harjoittelijoina on ollut runsaasti myös
kansainvälisiä opiskelijoita, joko tutkintoohjelmista
tai opiskelijavaihdon kautta. Lisäksi
opiskelijoita on toiminut avustajina
Suomen Itämeri-instituutin järjestämissä
kansainvälisissä tapahtumissa Tampereella.
HARJOITTELIJOIDEN KIELITAITO
EI OLE OLLUT ONGELMA
– Työkielemme on englanti, koska teemme
kansainvälistä yhteistyötä. Suurin osa materiaalista
ja vakiintuneesta sanastosta on
englanniksi. Suomen kielen taito ei meillä
työskentelyn kannalta ole pakollinen.
– Kielikysymystä painotetaan Suomessa
joskus liikaakin. Rohkeammin voitaisiin
palkata harjoittelijoita ja työntekijöitä riittävän
englanninkielen taidon perusteella, jos
työtehtävät ovat kansainvälisiä.
Muiden kielien osaaminen on hyvä lisä,
ja harjoittelijat pääsevät käyttämään aktiivisesti
kaikkea kielitaitoaan ja kulttuurintuntemustaan.
– Meillä Itämeri- ja EU-yhteistyössä
on itsestäänselvyys, että päivittäin ollaan
yhtey dessä eri maihin.
Harjoittelijoille instituutti tarjoaa kansainvälisen
työyhteisön ja mahdollisuuden
päästä kehittämään taitojaan mielenkiintoisissa
projekteissa.
– Pienillä resursseilla toimivalle organisaatiolle
harjoittelijat ovat tärkeä apu ja he
ovat päässeet tärkeään rooliin koko harjoittelujakson
ajaksi. Toki kyseessä on vain harjoittelu,
mutta kieltämättä rima on noussut
aika korkealle hyvien kokemusten myötä.
Kokkosen mukaan harjoittelijoiden palkkaamiseen
ei liity mitään negatiivista, ja kokemukset
kansainvälisistä harjoittelijoista
ovat myös täysin positiivisia.
TEKSTI:
KUVA:
INKA-MINTTU LÄKSY
JONNE RENVALL
– On tärkeää saada uutta näkökulmaa
toimintaan, ja on ollut ilo seurata opiskelijoita
joilla on aito kiinnostus Suomea kohtaan.
Suomen kaltaiselle pienelle maalle on
tärkeää olla houkutteleva kohde kansainvälisesti,
ja hyvä harjoittelukokemus on
hienoa PR:ää.
Kokkonen suosittelee lämpimästi myös
kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamista
eri työnantajatahoille.
– Ennemminkin pitäisi olla ylitarjontaa
harjoittelupaikoista! Monet firmat maksavat
kansainvälistymispalveluista aika paljonkin,
ja tässä on yksi hyvä mahdollisuus
saada kansainvälistä huippuosaamista kustannustehokkaasti.
Kv-opiskelijat ympäri maailman etsivät harjoittelijana jalansijaa työmarkkinoille.
Kampuskamari
– teorian ja käytännön
kasvualusta
Tampereen kauppakamari ja Tampereen
yliopiston kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
pilotoivat uutta yhteistyömuotoa Kampuskamaria.
Kampuskamari yhdistää suuren
määrän kauppatieteiden opintojaksoja
ja palvelumuotoja Tampereen kauppakamarin
jäsenyritysten liiketoiminnan kehittämistarpeisiin.
Kauppakamarin jäsenyrityksillä on
mah dol lisuus saada kauppatieteiden
opiskelijoiden tuoreita näkökulmia
esimerkik si asiakkuuksien kehittämiseen,
kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen,
työ hyvinvointiin ja liiketoiminnan analysointiin
ja kehittämiseen.
Kampuskamari rakentuu kahdelle yhteistyön
tavalle:
• HARJOITUSTYÖT: kauppatieteiden
opis kelija ryhmä tulee toteuttamaan
yrityk seenne harjoitustyön opintojakson
tee maan liittyen.
• YRITYSVIERAILUT: opintojaksolle toivotaan
edustajia yrityksistä kertomaan
vapaamuotoisesti opintojakson teemasta
tai että opiskelijat pääsevät vierailemaan
yritykseenne.
LISÄTIETOA YHTEISTYÖSTÄ
www.tampere.chamber.fi/palvelut/
kampuskamari/
sekä
professori Hannu Saarijärvi,
hannu.saarijarvi@uta.fi
Kansainväliset opiskelijat arvostavat Suomea
Suomi on kansainvälisten opiskelijoiden mielestä Euroopan paras opiskelumaa, ilmeni
Alankomaissa toimivan Study Portals-verkkosivuston kokoamista tiedoista.
Tampereen yliopisto sai arvosteluissa pisteitä 9/10 ja arvion Excellent International
Student Satisfaction.
Suomessa kansainväliset opiskelijat arvostivat opetuksen korkeaa tasoa, vilkasta
sosiaalista elämää ja yliopistojen hyviä palveluja. Tampereen yliopisto sai kiitosta
sekä opetuksesta että opiskelumahdollisuuksista ja varustuksesta.
KANSAINVÄLISYYS TILASTOISSA 2014
Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelijat 12 373
joista ulkomaalaisia opiskelijoita 339
Opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun
lähteneet 401
Opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun saapuneet 458
www.stexx.eu/
10 REKRYTOI
REKRYTOI 11

Maailman
muuttajia.
Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia
BIOMEDITECH
www.uta.fi/bmt/
INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/sis/
JOHTAMISKORKEAKOULU
www.uta.fi/jkk/
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/edu/
KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/ltl/
LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/med/
TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/hes/
VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKKÖ
www.uta.fi/cmt/
YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ
www.uta.fi/yky/
TYÖ TAVOITTAA TEKIJÄNSÄ VÄLITYSPALVELULLA
– Workit.netti
NÄKVYYTTÄ KAMPUKSELLA
– Ura- ja yritystapahtumat
www.uta.fi/rekry
rekry@uta.fi
050 420 1477
33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Kalevantie 4