pdf-tiedosto - Matti Ruippo

Sointujen muuntelu ja laajennuksetIV SOINTUJEN VÄRITTÄMINEN11. Sointujen muuntelu jalaajennuksetSointujen väriä ja tunnelmaa voidaan muuttaa (1) muuntamalla sointusäveliä tai(2) laajentamalla sointua. Sointujen muuntelu ja laajentaminen on yksikertainen(ja siksi myös yleensä ensimmäinen) tapa tehdä sijaissoinnutusta.Sointusävelen muuntaminen. Nelisoinnuissa alennetaan yleensä soinnun kvintti,duurisoinnuissa voi kvintin myös ylentää. Mikäli dominanttisoinnussa on noonisen voi ylentää tai alentaa. Pohjasäveltä ei voi muuntaa, sillä se muuttaisiharmonian perustan, terssiä ja septimiä ei voi muuntaa, sillä silloin sointutyyppivaihtuisi.G 7 + 5==============& 4 Dm 7 G œ œ ˆ«7 Cmaj«7» » ˆ œ » l w ”Sointujen laajentaminen. Laajentaa voi sointuja seuraavasti:1. nooni (= 9) säväyttää joka sointua, ja onkin yleisin nelisoinnun laajennus.2. perusduuriin (esim. C6 ja Cmaj7) +11 ja 133. perusmolliin (esim. Cm6 ja Cmmaj7) 11 ja 134. molliseptimiin (esim. Cm7) 11, jotkin amerikkalaislähteet hyväksyvät myösintervallin 135. puolidimiin (esim. Cm7-5) 11 ja -136. dimiin (=vähennetty septimisointu esim. C°7) 11 ja -13 sekä maj7 = -157. dominanttiseptimisointuun (esim. C7) +11 ja 13Laajennetut soinnut voi ajatella myös seuraavasti: perussointu+ylärakenne eli upperstructure (tavallisesti kolmisointu). Tämä helpottaa muistamista, sillä yläpuolinenkolmisointu on tyypiltään kuin peruskolmisointu. Se on vain kokosävelaskelenperussoinnun yläpuolella Niinpä perusduuri- ja dominanttiseiskasoinnut laajennetaankoko-ylös -duurisoinnulla. Seuraava kuva selvittää tilannetta.Cmaj 7 Cmaj 13 +======= &w w_ w_ w #w_11 wl = ”C 7 C 13 + 11======= & bw w_ w bw w #w_ wl w_ = ”Sointujen värittäminen 16

lSointujen muuntelu ja laajennuksetCmmaj 7Mollinelisointuja laajennetaan mollisoinnulla, kokosävel ylös kuten duureissakin.Molliseptimisointuun ei välttämättä haluta intervallia 13, kuuntele ja anna korvanratkaista.Cmmaj 13(11)======= &b w w_w_ l bww_ = ”Cm 7( )Cm 11 Cm 13======= & w( )bwbw bww_ww_ l b w_ = ”Molliseptimisoinnut, joissa on vähennettykvintti eli puolidimisoinnut,laajennetaan vähennetyllä kolmisoinnulla.Ja taas sointu alkaa kokosävelaskelenpohjasäveltä ylempää.Cm 7 - 5Cm 11 - 13 - 5 w======= & b bw bw w b bwwbw_w_ l b w_ = ”Vähennetyt nelisoinnut elidimisoinnut voidaan, muistaC°poiketen laajentaa nelisoinnulla,7jolloin sointuun tulee yhteensäkahdeksan säveltä. Ylärakenteeseensopiva sointu on tietysti w_b w_w w======== & ∫w bw_b bw w l bw∫w= ”vähennetty nelisointu eli dimi jase on kokosävelaskelen pohjasäveltä ylempänä. Sointu on sen verran raju, että se onsyytä merkitä kahden soinnun yhdistelmänä.Dominanttisoinnun laajennusmahdollisuuksia on lukuisia ja ylärakenneajattelu eivälttämättä helpota muistamista eikä hahmottamista. Ohessa on soinnut laajennettujakaen ne perinteisesti kahteen perheeseen: 13-soinnut ja alt-soinnut. Edellisessäon mukana suuri nooni, ylinouseva 11 ja suuri tredesimi – 9, +11 ja 13.Jälkimmäisessä on käytetty kvintin ja noonin muunnoksia.13-sointuja:============== &b w_ w wC9 b #w C 9 + 11Cw b w_ w_ w ww_C13 b #w 13 w_ +w_11w =Sointujen värittäminen 17

lllllllllllllllllllllllllllllllllllllSointujen muuntelu ja laajennuksetAlt-sointuja:C 7============== &bw - 9 - 5 Cbbww_w bw#w7 + 9 - 5 Cb w bw7 - 9 + 5 C 7w_b #w w b#w + 9 + 5w_ w_ w=Alt-soinnuissa voi olla samanaikaisesti molempia kvintin ja noonin muunnoksia,joten sointu on helpompi kuvata asteikkona.Alt-asteikko:===============& w_ bw #w w bw #w bw”Dominanttisoinnulla on vielä lisää laajennusmahdollisuuksia. Lisäopintoja vartenkannattaa tutustua Mark Levinen kirjaan The Jazz Piano Book.Sointuja valitessa on huomioitava melodia. Jos jokin soinnun sävelistä on pienennoonin (tai pienen sekunnin) päässä melodiasta alaspäin, syntyy voimakas – eitoivottu – dissonanssi. Tällöin on sointua tai melodiaa muutettava. Seuraavassaesimerkissä on esitelty tällaiset tapaukset.Varo näitä.Cmaj 7Cmajw7 + 11Melodia================ &w=SäestysßÍSoita esimerkit.Cm 9bwC 7 + 9wC13bw_================ & w #w w bwbw w b #w w w ================= ? ww w w_ w_www= lSointujen värittäminen 18

llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllll˙»llllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllSointutyypin muunnos12. SointutyypinmuunnosSointutyypinvaihtaminenvoi muuttaadramaattisestikappaleen taiD 7==============& 4 Dm 7 - 5 ˙»G 7l ”fraasin tunnelmaa. Duurisoinnun tilalla voi käyttää mollisointua, mollin tilalladuuria, dominanttia tai vähennettyä sointua … Muunnos voi olla mikä tahansasointu, joka sopii melodiaan.G 7C 7 sus 4C6/9wI =================& 4 Cmaj 7 C 6 Cm 7w w_ w_ w b bwCmmaj 7w_w bw w_bwC7 w_ w ”lII =================& 4 D b ll l ”lll l ”wDm7bb wmaj 7 Dm #wD7 wb w7 - 5”ll”llIII =================& 4 Em7wEm b w7 - 5bwEb 7 E bbw bw b majw7 E b ”b wmaj 7 + 5””l l ll l ”l l lIV =================& 4 Fmaj w7bwwF7 Fmbbww7 F# l l ”# w m 7 - 5””l ll l ”lV =================& 4 l Gm 7wG7bwGmw bw b w7 - 5 Gmaj #w w7 l l ””lVI =================& 4 Am wAm7 b w7 - 5 A b l l l ”lbb wl l l ”maj 7””VII =================& 4 Hmw_7 - 5 B b b w_ maj 7 Bbw_bbwwb m 7 Hm # w_w7bw_ Bb ”b w7 H° bw_ w7 ””Cmmaj 7Cm 7bw==========& bww w_ b w_w ”l l l ”l l l ”Dm==========& b w7 - 5 Dmw7””E b maj==========& bw w 7 + 5 E b ”bw b majw7””l l l ”l l l ”==========& bwb Fmw7bwwF7””l l l ”l l Gm==========& wG7 bw w7 l ””lAb l l ”lbwmaj lw7 Am bw w7- l ”5”==========& bw”bw_ H° 7 Hm7 w_ - 5bw_ Bwb ”7”==========& wbw ”Vaihtosointuja voi hakea, kuten yllä, systemaattisesti myös kirkkosävellajeista, Iasteen soinnun tilalle voi kokeilla doorisen tai miksolyydisen asteikon I asteenSointujen värittäminen 19

llllllllllllllllllllllllllMelodianuotin soinnuttaminen, kromaattiset sijaissoinnutAiemmin esitelty fryyginensointu edustaa myös pidätyssointuja.Samaan sarjaan voisilaskea myös seuraavandominanttitehoisen pidätyssoinnun:A b +/G Cmaj 7ß======== & 4 =bw_ w_w” w_w_w_”Í======== ? 4 ”w =w_Mikäli melodia päättyyI asteen perussäveleen taikvinttiin voidaankappaleen lopussakäyttää puoli-ylös -majseiskasointua(add+11:llamaustettuna).D b maj 7C 6===========& 4 Dm7 G ˆ«ˆ«7 ˆ«ˆ«l w_ ”15. Melodianuotinsoinnuttaminen,kromaattiset sijaissoinnutMelodia voidaan eristää alkuperäisestä harmoniarungosta ja valita soinnut melodiasäveltenmukaisesti. Soinnutuksessa on tällöin kolme eri periaatetta:1. Sointu voidaan asettaa alkuperäisen tilalle, mikäli melodia käy siihen. Melodianon siis muodostuttava sointusävelistä, lisäsävelistä ja sointuun sopivista hajasävelkuvioista.Jos esimerkiksi melodiasävel on F ja sointu Db, voimme vaihtaasoinnuksi Cm11, jolloin melodia on soinnun undesimi.ß======================& 4 Hm 7 - 5 E ˆ«7 Gm 11 Eˆ«ˆ«˙» #˙_ ˆ«bw_ ˆ_ˆ_«b 13 Dm bˆ ˆ_ˆˆ_«11 B b 7+ 11ˆ_ «ˆAm 11ˆ_ «F # m 7 - 5nˆˆ_ w_ ”»”Í======================? 4 ˙ w˙˙» ˙_«ˆbˆ_«ˆ_«(b)œbœ ˆllˆ«l» #w w ””Sointujen värittäminen 22

llllllllllllllllllllMelodianuotin soinnuttaminen, kromaattiset sijaissoinnut2. Melodianuotti voi olla soinnun muunnesävel. Jos vaikka melodiasävel on G jasointu C, vaihdetaan soinnuksi Db7-5. Lopputulos on edellistä menetelmääkirpeämpi.ß======================& 4 Fm bˆ«7 Bˆ«b 7+ b˙»˙_ (n) ˙_ˆ«11 - 9 E b maj 7 Dmbœ » n˙» w_w bˆˆ_«ˆ7 - 5 bˆˆ_« Db 7+ 11 Hˆ_#ˆ_«7 + 11 G# ˆ_ bˆˆ bˆ(n)ˆ_«7 - 13 - 9 Cm 7bww ””Í======================? 4 b˙˙« b˙ wˆb˙» w_ ˆ_«bˆ_«#ˆ ˆ bw ”ll #ˆ ˆ«l w”ˆ_«3. Melodia on sointuun sopimaton sävel. Jos melodia on F ja sointu Dm7, vaihdetaansoinnuksi Em9, jolle F on inharmoninen sävel. Tämä menetelmä takaaerittäin riitasointisen lopputuloksen. Se mitä tapaa käyttää riippuu ympäristöstä,ja siitä kuinka konsonoivaa tai dissonoivaa tekstuuria halutaan. Valintaanvaikuttaa myös se, kuinka paljon halutaan toteuttaa tonaalisia funktioita vaiedetäänkö mielivaltaisesti.Nämä työkalut eivät anna pikaratkaisua mihinkään soinnutusongelmaa vaanvaativat pitkää työstöä.© Matti Ruippo 2002Sointujen värittäminen 23