Hevoset_ja_kunta_e

Hevoset ja kunta – rajapintojaAnne Laitinen ja Sanna Mäki-Tuuri (toim.)Hippolis 2014

Hevoset ja kunta – rajapintojaAnne Laitinen ja Sanna Mäki-Tuuri (toim.)ISBN 978-952-93-4177-1 (nid.)ISBN 978-952-93-4178-8 (PDF)© Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry, kirjoittajat ja kuvaajatKUSTANTAJA JA JULKAISIJAHippolis – Hevosalan osaamiskeskus ryHevoset ja yhteiskunta – rajapintoja -hankeOpistontie 10 A 232100 Ypäjäinfo@hippolis.fiHankkeen rahoittajat: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, EU-osarahoitteinenManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä Forssan SeudunKehittämiskeskus.Ulkoasu ja taitto: Kiekuva DesignEditointi: Tuula PihkalaPaino: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2014Kannen kuva: Petri Volanen2 Hevoset ja kunta – rajapintoja

SisältöKirjoittajat.......................................................................................................................................................... 5Esipuhe..................................................................................................................................................................... 7Hevosala vaikuttaa Sinunkin kunnassasi.............................................................................................. 91 hEvoSET SUOMESSA.......................................................................................................................................111.1 Hevoset kasvukeskuksissa................................................................................................................................ 111.2 Hevoset maaseudulla........................................................................................................................................ 131.2.1 Hevosyritystoimintaa maaseudulla...................................................................................................... 131.2.2 Maaseutu monimuotoistuu................................................................................................................... 141.2.3 Mahdollisuuksia ja tuloja maaseudulle............................................................................................... 152 Hevosala vaikuttaa, työllistää ja liikuttaa...............................................................................192.1 Hevonen harrastus- ja virkistys kumppanina........................................................................................ 192.2 Yrittäjänä hevosten parissa........................................................................................................................ 192.2.1 Hevosyrittäjä on ammattilainen......................................................................................................... 202.2.2 Hevosala työllistäjänä.......................................................................................................................... 212.2.3 Kansainvälisyys tuo mainetta............................................................................................................. 212.3 Hevonen palveluiden käyttäjänä...............................................................................................................222.4 Hevosalan yritystoiminnan kirjo............................................................................................................. 242.5 Vastuu ihmisistä, eläimistä, ympäristöstä ja taloudesta............................................................... 242.6 Kunta hevosalan kumppanina.......................................................................................................................252.6.1 Hevostapahtumat tuovat hevosen lähelle kuntalaista.................................................................... 262.6.2 Hevonen kunnan markkinoinnissa......................................................................................................273 Hevosalan ammatit ja koulutus.........................................................................................................313.1 Tulevaisuus vaatii erikoistumista – uuteen ja vanhaan.................................................................... 313.2 Palvelujen tarve kasvaa.................................................................................................................................323.3 Hevosalan koulutuksen ja kurssitoiminnan merkitys kunnan tasolla.................................323.4 Suomalainen ammattitaito ja koulutus kansainvälisesti kiinnostavaa.................................334 HEVOSEN hyvinvointi................................................................................................................................ 374.1 Hevosen tarpeet...................................................................................................................................................374.2 Hevosen pitoa koskevat tilavaatimukset............................................................................................... 394.3 Eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvonta......................................................................................... 415 Hevostalous yhdyskuntasuunnitteluSSa ja rakentamiSESSa............................................435.1 Tallien sijoittaminen........................................................................................................................................ 445.2 Hyvällä suunnittelulla riittävästi tilaa.............................................................................................. 465.3 Tallia rakentamaan.......................................................................................................................................... 515.4 Hevonen liikkuu.................................................................................................................................................. 546 HEVOStalouS ja YMpäriSTÖ........................................................................................................................ 656.1 Hevostalouden ympäristöimago................................................................................................................. 656.2 Hevostalli tarvitsee tilaa............................................................................................................................ 656.3 Hevostalouden ympäristö näkökohdat – Lantahuolto................................................................... 656.4 Muut ympäristönäkökohdat......................................................................................................................... 686.5 Hevosten ulkoilu ja liikuttaminen ........................................................................................................... 68Hevoset ja kunta – rajapintoja 3

7 Hevoset vapaa-ajassa ja urheiluSSa............................................................................................... 737.1 Vapaaehtoistyö suuressa roolissa............................................................................................................737.2 Ratsastus harrastuksena..............................................................................................................................747.3 Ratsastus urheiluna..........................................................................................................................................767.4 Erityisryhmien ratsastus................................................................................................................................787.5 Raviurheilu.............................................................................................................................................................797.6 Hevoset kasvattavat vastuuseen................................................................................................................ 817.7 Nuorisotyö.............................................................................................................................................................827.7.1 Hevostytöistä kasvaa hyviä johtajia....................................................................................................837.7.2 Kuntien tuki ratsastuskouluille........................................................................................................... 847.8 Hevostoiminta ehkäisee syrjäytymistä.....................................................................................................858 HEVOSET SOSiaali- ja TErvEYSpalvEluiSSA...................................................................................... 898.1 Toimintakyvyn ylläpito ja hyvinvointi.................................................................................................... 898.2 Lastensuojelunäkökulma............................................................................................................................. 908.2.1 Ennaltaehkäisevä työ ja avohuollon tukitoimet............................................................................... 908.2.2 Perhekodit............................................................................................................................................ 908.3 Ikääntyneet ja vanhukset.............................................................................................................................. 918.4 Hevosavusteinen toiminta.............................................................................................................................. 918.4.1 Ratsastusterapia....................................................................................................................................938.4.2 Sosiaalipedagoginen hevostoiminta................................................................................................ 958.4.3 Muita hevosavusteisen toiminnan menetelmiä............................................................................... 959 HEVOSMatKAILU ja -tapahtuMat............................................................................................................. 1019.1 Paljon potentiaalia......................................................................................................................................... 1019.2 Hevosmatkailuyritys.......................................................................................................................................1029.3 Hevosmatkailutuotteet.................................................................................................................................1029.3.1 Suomalaisen hevosmatkailun vetovoimatekijät..............................................................................1049.3.2 Suomenhevonen hevosmatkailun valttina......................................................................................1049.4 Tuotekehitystä hevosmatkailussa...........................................................................................................1059.5 Hevostapahtumamatkailu Suomessa.......................................................................................................10610 TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUS............................................................................................................ 11110.1 Vaistot ohjaavat hevosen käyttäytymistä............................................................................................11110.2 Yleisimmät hevostapaturmat.......................................................................................................................11110.3 Hyvin koulutettu hevonen on turvallisuustekijä..........................................................................11310.4 Turvallisuusmääräykset ja lainsäädäntö.........................................................................................11310.4.1 Kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2012...............................................................................11310.4.2 Kuluttajaviraston ohje palveluiden turvallisuuden edistämiseksi..............................................11410.4.3 Kilpailutoimintaa sitovat lait ja säännöt.........................................................................................11410.4.4 Suomen Ratsastajainliitto asettaa jäsentalleilleen vaatimuksia................................................11510.5 Turvallinen maatila.......................................................................................................................................11610.6 Hevosen ja ihmisen aistit ovat erilaiset...............................................................................................11610.7 Hevonen ja liikenneturvallisuus.............................................................................................................11610.7.1 Hevoskuljetukset.................................................................................................................................11810.8 Eläinpelastus.....................................................................................................................................................118Hevosalan kehittäminen ja alan keskeiset toimijat.....................................................................1234 Hevoset ja kunta – rajapintoja

KirjoittajatSeppo HyyppäSeppo Hyyppä on eläinlääketieteen tohtori, joka ontyöskennellyt eläinlääkärinä muun muassa Ypäjän Hevossairaalassa,Tampereen Hevosklinikalla ja matkaratsastuksenMM-kilpailujen Suomen joukkueeneläinlääkärinä. Seppo on tehnyt pitkän uran Maa- jaelintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijana,erityisesti valmennusfysiologian saralla. Hänellä on yli30 tieteellistä julkaisua ja hän ollut mukana myös kansainvälissätutkimushankkeissa. Tällä hetkellä Seppotoimii opettajana Hevosopistossa. Hevosyritys Koivulehdontila Ypäjällä pitää Sepon kiinni hevosalanarjessa.Heini IinattiProjektipäällikkö, filosofian maisteri Heini Iinatti ontoiminut ympäristötarkastajan tehtävissä lähes kymmenenvuoden ajan. Tällä hetkellä Heini työskenteleeprojektipäällikkönä ProAgria Oulun alueellisessa HevosAgroII -kehittämishankkeessa. Hänellä on myösaiempaa kokemusta hevosalan kehittämishankkeidenvetämisestä. Heinillä on vahva hevostalouden tuntemussekä työ- että harrastustaustansa kautta.Päivi LaineMaatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomiPäi vi Laine työskentelee kehittämispäällikkönä YpäjänHevosopistossa. Hänellä on monipuolinen kokemusmuun muassa Hevosopiston aikuiskoulutusjohtajanja rehtorin tehtävistä, ja hevosalan koulutuksenja tutkin torakenteen kehittäminen on hänen erityisosaamisaluettaan.Hän on muun muassa valtakunnallisenhevostalouden tutkintotoimikunnan puheenjohtajasekä Ypäjän kunnanvaltuuston ja -hallituksenjäsen. Päivin erityisenä kiinnostuksen kohteena onkotimaisen hevostalousperinteen, suomenhevosen jamaaseudun elinvoimaisuuden vaaliminen.Minna Martin-PäiväTalliyrittäjä Minna Martin-Päivä pyörittää puolisonsakanssa Wangunojan Ratsutilaa, joka on Suomen Ratsastajainliitonjäsentalli. Vankan hevoskokemuksenomaava Minna on toiminut Suomen Ratsastajainliitonharrastepäällikkönä ja ollut mukana monissa hevosalankehittämishankkeissa, muun muassa hevosmatkailuunja -reitteihin liittyen. Hän on myös Palveluasydämellä -valmentaja ja Tunne Turvaa -kouluttaja.Min nalla on hevosalan asiantuntijapalveluita tarjoavayritys Equalist. Hän on aiemmin toiminut Hausjärvenkunnanvaltuuston jäsenenä ja ympäristölautakunnanpuheenjohtajana. Päivätyönsä hän tekee peruskoulunopettajana.Sanna Mattila-RautiainenRatsastusterapeutti SRT Sanna Mattila-Rautiainentoimii ratsastusterapeuttina Kainuun alueella Tmi Fysio-ja ratsastusterapia Sanna Mattilan kautta. Ratsastusterapeutinkoulutuksen lisäksi hän on terveystieteidenmaisteri ja fysioterapeutti. Sanna myös kouluttaatulevia ratsastusterapeutteja, opetustyötä hän on tehnytvuodesta 1990 lähtien. Hän on toteuttanut useitatutkimuksia ja julkaisuja, muun muassa Ratsastusterapia-kirjan(2011). Sanna on toiminut Suomen Ratsastusterapeuttienpuheenjohtajana vuodesta 2008alkaen, lisäksi hänellä on alan kansainvälisiä luottamustehtäviä.Marianna MyllymäkiMarianna Myllymäki on koulutukseltaan agrologiAMK, hevosenhoitaja ja maatalousseppä. Ypäjän Siittolanmäellehän on muuttanut 1981 ja toiminut siitälähtien hevosten parissa. Takana on pitkä työuraMTT Hevostutkimuksen palveluksessa sisältäen työskentelyätallimestarina, oriasemalla, hevossairaalassasekä tutkimusmestarina monipuolisissa hevosen lisääntymis-,ravitsemus-, valmennus-, hyvinvointi- jatalliympäristötutkimuksissa. Myös Mariannan vapaaaikakuluu hevosten parissa.Hevoset ja kunta – rajapintoja 5

Sirpa PussinenYAMK tradenomi Sirpa Pussinen työskentelee Hämeenammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä.Sirpa on yli kymmenen vuoden ajan osallistunut valtakunnallistenhevosalan koulutus- ja kehittämisprojektiensuunnitteluun ja toteuttamiseen. Erityisen lähellähänen sydäntään ovat hevosalan yritystoimintaankohdistuvat selvitykset ja suomenhevonen. Sirpa perehtyitradenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnonopinnäytetyössään suomenhevosen brändiin.Harrastuksena on osuus 50 osakkaan kimppatallissa,Talli PuoliSadassa, jonka silmäterinä ovat suomenhevosetTirskeri ja Kiirilla.Markku SaastamoinenMTT Hevostalouden erikoistutkijana työskentelevänmaatalous- ja metsätieteiden tohtori, agronomi MarkkuSaastamoisen erityistä asiantuntemusaluetta ovathevosten ruokinta ja jalostus. Kansainvälisesti arvostettututkija on tuottanut lukuisia alan tutkimuksia,selvityksiä ja muita julkaisuja. Markku on tuonut asiantuntemustaanaktiivisesti moniin hevosalan kehittämishankkeisiinsekä alan yritystoiminnan edistämiseenSuomessa ja ulkomailla.Susanna SärkijärviMTT Hevostalouden palveluksessa tutkijana työskentelevänmaatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomiSusanna Särkijärven erityistä asiantuntemusta ovathevosten ruokinta ja rehut, hevosten hyvinvointi jatallien ympäristönhoito. MTT:ssä Susanna on toiminutjo 15 vuoden ajan. Susanna on ollut mukana toteuttamassamuun muassa MTT Hevostutkimuksenympäristöön ja nurmirehuihin liittyneitä tutkimushankkeita.Terhi ThunebergMaatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi TerhiThuneberg toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulunMustialan yksikössä ja vastaa agrologikoulutuksenhevostalouden suuntautumisvaihtoehdonkoordinoinnista. Aiemmin tutkijana työskennellytTerhi on perehtynyt kotieläintalouteen ja etenkin hevosjalostukseen.Terhi on tuottanut yhdessä SirpaPussisen kanssa vuonna 2009 Hämeen ammattikorkeakoulunKatsaus hevosalan yritystoimintaan -raportin.Lisäksi kirjan kirjoittamiseen ovat osallistuneet Hippoliksenja Hevoset ja yhteiskunta -hankkeen työntekijätAnne Laitinen ja Sanna Mäki-Tuuri.6 Hevoset ja kunta – rajapintoja

EsipuheNykymaailma on kiireinen. Liian harvoin – jos koskaan– nykyihminen pysähtyy perehtymään siihen,mitä polkuja pitkin vallitsevaan nykytilaan on tultu.Hevonen on aina kuulunut olennaisena osana suomalaisenyhteiskunnan kehitykseen. Raivaajien, talonpoikienja metsäteollisuuden Suomessa hevosellaoli työvälineenä – tai pikemminkin työtoverina – erittäinmerkittävä rooli. Hevonen oli talonpojalle ja metsätyömiehellemonessa mielessä elintärkeä kumppani,joka paitsi teki työnsä myös kuunteli hänen ilonsaja surunsa.Vaikka nyky-yhteiskuntaa vaivaa hidas talouden kasvu,hevonen monessa merkityksessään elää nousukautta.Kun itse aikoinani aloitin hevostelun 1980-luvulla,Suomen hevosmäärä oli pienimmillään. Työhevostenaika oli ohi eikä harrastustoiminta ollut vielä käynnistynyt.Nyt tilanne on tyystin toinen. Suomen hevosmääräon 20 vuodessa ilahduttavasti kaksinkertaistunut.Suomessa on 75 000 hevosta, joista suurin osaravureita. Myös hevosharrastajien määrä on kasvanutvoimakkaasti. On arvioitu, että hevonen vaikuttaa lähes500 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan,harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta.Tähän kirjaan on koottu esimerkkejä hyvistä toimintamalleistahevosalalla kuntien toimintaa ajatellen.Kasvavan hevosalan merkitys etenkin nuorten työllis-täjänä tai maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksenlisääjänä kattaa koko maan. Hevoset työllistävät kokotaiosa-aikaisesti 15 000 henkilöä.Hevosalan nopea kasvu tuo mukanaan paljon haasteita,kuten yhä lisääntyvän ammattimaisen henkilökunnantarpeen. Hevosalan yrittäjäjoukkoon tulee jatkuvastiuusia ihmisiä, joiden kokemustausta sekä alastaettä hevosista on vähäinen. Ammattitaitoisen henkilöstönkouluttaminen on elinehto alan kehittymiselle.Ala vaatii osaajia, kuten ratsastuksenohjaajia, -opettajia,ratsuttajia, tallimestareita, hevosten hoitajia ja kengitysseppiä,mutta jatkossa enenevässä määrin myösmuita asiantuntijoita ja opetushenkilöstöä.Käsissäsi on perustietoa hevosalasta ja sen vaikuttavuudestakuntien eri toimialoihin. Hevoset ovat osakuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa, maankäyttöä,kaavoitusta, rakentamista ja jopa sosiaali- ja terveyspalveluja.Viisaita ovat ne päätökset, joilla paikallistahevoskulttuuria ja toimintaa vaalitaan kunnan toimin.Hyviä ja innostavia lukuhetkiä!Kesäkuussa 2014Henna Virkkunenliikenne- ja kuntaministeri,hevosenomistajaHevoset ja kunta – rajapintoja 7

Hevosala vaikuttaa Sinunkin kunnassasiHevosala on toimiala, joka tarjoaa elinkeinon, työtäja harrastusmahdollisuuksia kunnissa ja kaupungeissa.Ala elävöittää maaseutua ja työllistää suoraan yli15 000 henkilöä Suomessa. Välilliset vaikutukset ovatmoninkertaiset muun muassa monipuolisten palvelujentarjonnan, rehu-, rakentamis- ja varustekaupankautta.Monesta muusta toimialasta poiketen hevostaloudenvaikuttavuutta ei mitata vain alan elinkeinotoiminnantuottavuudella, pelkkinä euroina tai työpaikkojen lukumääränä.Hevostaloudella on myös sosiaalisia vaikutuksia.Se tarjoaa tasa-arvoisen liikuntaharrastuksen,hengähdysmahdollisuuden hektisestä arjesta,sosiaalisen tukiverkoston sekä auttaa syrjäytymisenehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Hevosharrastuksen parissatehdään merkittävää nuorisotyötä ja ratsastus onerityisesti naisten ja tyttöjen suosituimpia kilpailu- jakuntoilulajeja. Hevoset ovat keskittyneet sinne missäihmisetkin ovat, kasvukeskusten lähettyville.Hevosala liittyy kuntatyössä useaan eri osa-alueeseen,muun muassa maataloustoimeen, maankäyttöön jakaavoitukseen, ympäristöasioihin, elinkeino- ja liikuntatoimeen.Hevoset ja yhteiskunta -hanke on koonnut tähän kirjaantietoa hevosalasta alan sidosryhmätoimijoil le,erityisesti kuntasektorille, toimialaa koskevan päätöksen teon tueksi. Tavoitteena on myös vahvistaahankealueen hevostalouden toimintaedellytyksiä sekämonipuolistaa ja kehittää hevostalouteen ja sen rajapintoihinliittyviä elinkeinoja.Kirjan esikuvana on toiminut Hästnäringens NationellaStiftelsenin Ruotsissa vuonna 2008 julkaisemaopas Hästen i kommunen – Betyder mer än du tror.omaan osaamisalueeseesi liittyen. Kirja on ladattavissamyös sähköisesti osoitteessa www.hippolis.fi/hevosetjakunta.Kirjan on julkaissut Hevoset ja yhteiskunta -hanke,jonka hankealueena ovat Häme ja Uusimaa. Kyseessäon Suomen hevosrikkaimmat maakunnat, joihin sijoittuu26 % maamme hevosista. Kädessäsi oleva kirjajaetaan kaikkiin hankealueen kuntiin luottamus- javirkamiehille muun muassa hevosväen toimesta. Toiveenaon, että näin samalla luodaan pohjaa jouhevalleyhteistyölle ja ennakoivalle vuoropuhelulle.Hevoset ja yhteiskunta -projektin ja tämän kirjan ontoteuttanut Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry jasen rahoittajat ovat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset,EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudunkehittämisohjelma sekä Forssan Seudun Kehittämiskeskus.Hanke käynnistyi kesällä 2012 ja sepäättyy vuoden 2014 lopussa.Kirjan toteutumisesta kuuluu suuri kiitos kaikille kirjantekemiseen osallistuneille asiantuntijoille, avustajille,taustaorganisaatioille ja rahoittajille. Tämä on ollutavartava opintomatka, ja toivomme sen jatkuvan,kunhan kirja on löytänyt tiensä erityisesti kunta-alantoimijoiden käsiin.Tervetuloa tutustumaan hevosalaan ja sen tarjoamiinmahdollisuuksiin!Ypäjällä kesäkuussa 2014Anne Laitinen ja Sanna Mäki-TuuriTämä kirja sisältää 10 osiota. Voit tutustua kirjassavain johonkin osa-alueeseen tai koko teokseen. Jokaisenosion loppuun on koottu Mitä kunta voi tehdä?-yhteenveto, johon vähintäänkin kannattaa tutustuaKuva: Hippolis, Anne LaitinenLisätietoja hevosalasta:Mahdollisuuksien hevonen -videoYouTubessa.Hevoset ja kunta – rajapintoja 9

HEVOSET SUOMESSA(+34 %), mikä on merkittävää, sillä ikäluokat ovatpienentyneet. Kaikkiaan ratsastuksen haluaa aloittaajopa 74 500 uutta harrastajaa. Ratsastuksesta on tullutnaisten tärkeä terveys- ja kuntoliikuntamuoto, jokakoetaan myös elämys lajina.Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolaninprojekti esittää kolmivuotisen tutkimuksensatuloksena kirjassa Hästsam – Konturer av en nyhästhushållning (2011) uusia toimintamalleja hevosalalleSuomeen, ”uutta hevostaloutta”. Käytännössätämä tarkoittaa muun muassa maakunnallisten hevostoimikuntien(Regional Horse Councils) perustamistaja sellaisten hevostalousohjelmien pilotointia, joillaedistetään liiketoimintaedellytysten lisäksi myös sosiaalisiavaikutuksia (esimerkiksi tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksiaja sosiaalista toimintaa).”Alan kasvu yhdistettynä yhdyskuntarakenteenkaupunkimaistumiseentuo uudenlaisiahaasteita niin hevosalalle itselleenkuin sitä ympäröiville sidos- jarajapintatoimijoille."Alan kasvu yhdistettynä yhdyskuntarakenteen kaupunkimaistumiseentuo uudenlaisia haasteita niin hevosalalleitselleen kuin sitä ympäröiville sidos- ja rajapintatoimijoille.Asukaskeskittymien tiivistyminenja maaseudusta vieraantuminen luo konfliktitilanteitaesimerkiksi maankäytössä ja rakentamisessa. Tarvitaanuutta yhteistyömallia myös rajapintatoimijoidenkuten kuntien, elinkeinoelämän ja viranomaistensuuntaan. Yhteiskuntatieteiden professori Erland Eklundinsanoin kyseessä on ”uusi hevostalous, jossahevosalan on avauduttava muille, mutta myös muidenalojen hevosalalle” (Hästsam 2011). Näin turvataanpotentiaalisen kasvualan edistyminen.Hevosalan kehittyminen ja sen tarjoamien mahdollisuuksientäysipainoinen hyödyntäminen edellyttäävuorovaikutuksen parantamista hevostoimijoidenja viranomaisten välillä kaikilla tasoilla – paikallisesti,alueellisesti ja valtakunnallisesti. Käytännön toimetnousevat paitsi alan toimijoiden tarpeista myös kaikistaniistä tavoista, joilla hevosala voi olla hyödyksikunnalle, kuntalaisille, elinkeinoelämälle, matkailullesekä sosiaali- ja terveyspalveluille. Hevosalalla ontarjota aktiivista yritys- ja harrastustoimintaa, vireäyhdistystoiminnan kolmas sektori ja vetovoimaa alueille.Konkreettisesti tämä voi näkyä kunnassa lisääntyvänäyritystoimintana, uusina työpaikkoina, kasvavinavero- ja matkailutuloina, kuntalaisten vahvempanaaktiivisuutena, kunnan näkyvyytenä sekä säästöinäsosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Hevostiheys Suomessa (hevosia/neliökilo metri).Kartta on laadittu vuoden 2005 tietojen perusteella.Lähteenä on Suomen Hippoksen kuntakohtainenhevos rekisteri, jossa hevosmäärät on ilmoitettuhevosen omistajan asuinkunnan mukaan. Kuntienkokovaikutuksen minimoimiseksi Suomi on jaettu50 x 50 km:n kokoisiin ruutuihin, joihin on otetturekisterissä oleva hevosmäärä kyseisen ruudunalueelta. Kasvava hevosala-raportti (2007).Kartat © Varkia & Pussinen12 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET SUOMESSA Hevoset ovat keskittyneet yhä enemmän sinne missä ihmisetkin ovat, kasvukeskusten lähettyville. Kuva Klaukkalanratsastuskeskuksesta. Kuva: Hippolis, Sirpa Korhonen1.2 Hevoset maaseudullaMarkku SaastamoinenHevonen on yhä näkyvämpi osa maaseutua. Maataloudenrakennemuutoksessa hevostalous on yksimaaseudun uusista ja kasvavista yritysmuodoista. Hevostaloustarjoaa maaseudulle uusia elinkeino- ja liiketoimintamahdollisuuksia.Hevosten pito vaikuttaamaaseudulla elinkeino- ja harrastustoimintana ja toisaaltamaatalous- ja maaseutuyritysten hevostaloudelletarjoamina palveluina.Hevosia ja hevostaloutta koskevat monet maaseutua,maankäyttöä, maataloustuotantoa ja ympäristöäkoskevat määräykset ja ohjeet, mutta hevosta ei olevarsinaisesti erikseen otettu huomioon näitä koskevassapolitiikassa. Hevonen luetaan EU:ssa tuotantoeläimiinja elintarvikeketjuun kuuluvaksi. Hevosalanyrittäjä on maatalousyrittäjien lomituslain mukaankunnallisten lomituspalveluiden piirissä silloin, kunyrittäjä on MYEL-vakuutettu. Muut eli YEL-vakuutetuthevosyrittäjät hankkivat lomituksen itse.1.2.1 Hevosyritystoimintaa maaseudullaMaamme hevoskannasta yhteensä 31 000 on maatiloilla(2013). Hevosalan yritystoiminnasta kolme neljännestäsijoittuu maatiloille ja 17 % muutoin maaseudulle.Yleisimmät hevosalan toimintamuodot maa tiloillaovat hevoskasvatus ja ravivalmennus. Muita toimintamuotojaovat tallipaikkojen vuokraus (hevosten hoito),ratsastuskoulu- ja valmennustoiminta sekä hevoselämyspalvelut(maatilamatkailu, hevosvael lukset jakotieläinpihat). Hevostyön kysyntä luonnon- ja maisema-arvoltaanarvokkaiden metsien hoidossa onsynnyttänyt maaseudulle metsätyöhön liit tyviä palveluitatarjoavia yrityksiä (hevosmetsurit). Tulevaisuudessaratsastukseen ja toisaalta ihmisten hyvinvointiinliittyvät toimintamuodot (esimerkiksi hevosavusteinenterapia) tulevat lisääntymään. Maamme eri alueidenvälillä on eroja toimintamuotojen esiintymisessä.Hevosia arvioidaan olevan runsaalla 11 000 maatilallayhteensä 59 000 maatilasta. Tämä näkyy maaseutumaisemassaja maaseudun yritystoiminnassa. Varsinaistahevostaloutta harjoitetaan 1 800 maa tilalla, mikä onHevoset ja kunta – rajapintoja13

HevosiSTA SAATAva tulo kotimaiselle MAASeudulleHEVOSET SUOMESSAHevosten tarvitsema peltoala Suomessa:100 000 haJokainen hevonen kuluttaakotimaista rehuanoin 1,60 e/pv.Tuottajan osuus 100 %.Suomalainen kuluttajaostaa kotimaista tuotantoa3,5 e/pv. Tästä tuottajan osuuson 10 % eli 0,35 e/pv.Hevosrehujen ostojasuoraan tiloiltavuosittain44 000 000 e .Jokaisen hevosen viljelijälleantamaa tuloa kohdentarvitaan 4 – 5 ihmistä.Maamme 75 000 hevosta vastaavatostovoimaltaan 300 000 – 375 000 ihmistä.Tämä vastaa Turun tai Tampereen seutukuntien asukasmääriä.Laskettu Suomen elintarvikemyynnin perusteella. Lähde: MTT 2013.enemmän kuin lammas- tai siipikarjatiloja (tai näitäyhteensä) ja suunnilleen yhtä paljon kuin sikatalouttatai puutarhakasvituotantoa harjoittavia tiloja. Hevosalanpalveluja tarjoaa lähes 1 200 maatilaa, ja toimintaon yksi merkittävimmistä maaseudun palvelualoista.Päätuotantosuuntana hevostalous on tällä hetkellärunsaalla 1 000 tilalla, muutoin toiminta on sivutoimista,koska hevostilat ovat kooltaan yleensä pieniä.Monialaisista tiloista hevostalouden palveluita tarjoaavajaat 900 tilaa. Hevostalous on kasvava maaseuduntoimiala erityisesti muun kotieläintuotannon vähetessä.Joissakin Euroopan maissa tuotetaan tammanmaitoaerikoistuotteena ihmisravinnoksi (allergiasairaalat)ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Meillämaidontuotantoa ei ole harjoitettu muutamia pienimuotoisiayrityksiä lukuun ottamatta. Tammanmaidollasaattaa kuitenkin olla tulevaisuudessa kysyntääesimerkiksi hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamisenyhteydessä. Myöskään varsinaista hevosenlihantuotantoaei Suomessa ole, vaan kotimainen hevosenlihatulee vuosittaisesta poistumasta.Hevosenlihan kulutus, noin 0,5 kg henkeä kohti, onsuuruusluokaltaan samaa tasoa lampaan- ja poronlihankulutuksen kanssa. Viidennes Suomessa kulutetustahevosenlihasta on kotimaista, koska vain noinneljännes hevosista päätyy meillä teuraaksi. Suomeentuodaan hevosenlihaa vuosittain yli 2 milj. kg, tätä nykyäpääosin Kanadasta ja Meksikosta. Oma tuotantoon alle 0,5 milj. kg. Euroopassa on useita maita, joissakasvatetaan lihahevosia, mutta nykyinen hintatasoEuroopassa on paria maata lukuun ottamatta niin alhainen,että hevosenlihan tuotanto ei ole kannattavaa.Ulkomailla paras hinta maksetaan lihantuotantohevosista.Suomessa lisäteurastukselle on tilaa, mutta ongelmanaon hevosia vastaanottavien teurastamoidensijainti; sama tilanne on lampaiden kohdalla. Suomessaon 12 hevosia vastaanottavaa teurastamoa, jotenkuljetusmatka teurastamolle voi muodostua hyvinkinpitkäksi, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuljetuskustannuksetovat näin ollen usein melko korkeat.Hevosen teurashinta Suomessa on 0,30 – 0,50 euroa/kg (2014). Lampaisiin ja hevosiin erikoistuneelle pienteurastamotoiminnallevoikin olla mahdollisuuksiaSuomessa. Kotimaisen hevosenlihan käyttö on perusteltuasekä eettisesti että ekologisesti.1.2.2 Maaseutu monimuotoistuuHevostalous on merkittävä tekijä maaseudun kehittymisessäja maaseutumaiseman säilymisessä.Hevos talleja on Suomessa yhteensä 16 000, mikä on14 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET SUOMESSA Talli PuoliSata -kimppatallin jäseniä laidun treffeillä. Tallin kahdella nuorella suomenhevosravurilla on 50 omistajaa.Kuva: Suvi Louhelainenenemmän kuin muita kotieläintuotantotiloja yhteensä.Yli puolet talleista sijaitsee Etelä-Suomessa. Erityisestikaupunkien ja muiden asutuskeskittymien läheisyydessäolevalla maaseudulla hevostoimintaa onpaljon, jolloin hevosten suora vaikutus maaseutuunnäkyy selvimmin sekä maisemassa että alueen elinvoimaisuudessa.Laiduntavat hevoset pystyvät pitämäänkunnossa laajoja alueita, joita ei käytetä ruuantuotantoonja jotka muutoin saattaisivat pusikoitua ja avoimetpeltomaisemat kadota. Näin hevosilla on selkeävaikutus luonnon ja maiseman monimuotoisuudensekä kulttuuriympäristöjen ylläpitämisessä.Hevosrehun tuotanto on paitsi merkittävä tuotantomahdollisuustuhansille maatiloille myös luonnon monimuotoisuuttalisäävä tekijä. Hevoset ovat nurmirehujenkäyttäjiä, joten yksipuolisen viljanviljelyn sijaanviljelyssä voidaan pitää myös nurmia (heinänviljely,laitumet), mikä parantaa viljelymaan laatua ja pelloillaelävän eliöstön elinmahdollisuuksia. Hevosheinän viljelyynerikoistuminen tuo vaihtoehtoja maatiloille jaon lisäksi kannattavaa verrattuna viljanviljelyyn. Yhdenpeltohehtaarin antama tuotto heinänviljelyssä onnoin nelinkertainen viljanviljelyyn verrattuna. Rehuntuotannonlisäksi koko maassa on kysyntää laidunmaista,mikä sekin on mahdollinen palvelumuoto,jota maatilat voivat tarjota hevosten omistajille.”Hevostalleja on Suomessa yhteensä16 000, mikä on enemmän kuinmuita kotieläintuotantotilojayhteensä.1.2.3 Mahdollisuuksia ja tuloja maaseudulleKaikkiaan hevosten tarvitsema peltoala on arviolta100 000 ha. Nykyisillä rehunhinnoilla laskettuna jokainenhevonen kuluttaa suomalaista maataloustuotantoarehuina (heinä, kaura) noin 1,6 eurolla päivässä,mikä raha tulee kokonaisuudessaan viljelijälle. Maammeelintarvikemyynnin arvon perusteella (MTT,2013) voidaan laskea kunkin suomalaisen kuluttavankotimaista tuotantoa noin 3,5 eurolla päivässä, jostaHevoset ja kunta – rajapintoja15

avitsemus-, hyvinvointi- ja elämyspalveluita tarjoavatmaaseudun yritykset voivat tehdä yhteistyötäomia palveluitaan tuottavien ja myyvien hevosyritystenkanssa ja lisätä siten toimintansa käyttöastetta.Hajautetussa bioenergiantuotannossa hevosenlantaon potentiaalinen raaka-aine, jota on saatavilla ympärivuotisesti.Myös muu hevosenlannan käsittelyyn jajatkojalostukseen liittyvä liiketoiminta (kompostointi,viherrakentaminen, lannoiteainevalmistus) voi ollamahdollista maaseutualueiden liiketoimintaa.Vaikka suomalaisella maaseudulla on paljon tilaa, käydäänparhaista asutuskeskittymien, kaupunkien ja taajamienläheisyydessä sijaitsevista maa-alueista kovaakilpailua. Myös hevostaloutta harjoittavien yritystenon menestyäkseen sijaittava lähellä asiakkaita ja hyvienliikenneyhteyksien päässä. Lisäksi hevostoimintavaatii paljon tilaa, mikä on otettava huomioon ko.alueiden kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussasekä valtakunnallisessa maaseutupolitiikassa.HEVOSET SUOMESSALähteetHästsam – Konturer av en ny hästhushållning. 2011.Svenska social- och kommunalhögskolan. Helsinginyliopisto.MTK, 2013. Hevosala suosiossa. www.mtk.fi/yrittajyys/yrittajyytta_maaseudulla/hevosyrittajyys.MTT, 2013. Suullinen tiedonanto Markku Saastamoinen,MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Hevostalous.Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.). 2013. Suomen maatalousja maatalouselinkeinot 2013. MTT Taloustutkimus,Julkaisuja no. 114.Pussinen, S., Korhonen, J., Pölönen, I. & Varkia, R.2007. Kasvava hevosala. Laurea-ammattikorkeakoulunjulkaisusarja B 19.Pussinen, S. & Thuneberg, T. 2010. Katsaus hevosalanyritystoimintaan. Raportti Hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä.Hämeen ammattikorkeakoulu, Julkaisuja.Rummukainen, L. 2006. Hevostalous Hausjärven, Hyvinkään,Lopen ja Riihimäen alueella. Opinnäytetyö.Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää.Saastamoinen, M. 2010. Hevosalan nykytila, haasteet jatutkimustarpeet. Maataloustieteen päivät 2010. Suomenmaataloustieteellinen seura. www.smts.fi.Tiilikainen, S. 2004. Hevostalous maatiloilla. MTT:nselvityksiä 67.Tike, 2013. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.www.maataloustilastot.fi.Mitä kunta voi tehdä?• Huolehtia maaseudulla asumisen jayrittämisen edellytyksistä yleensä (tieverkot,infrastruktuuri).• Huolehtia hevostoiminnan edellytyksistä jatarpeista esimerkiksi aluevarauksilla, maanhankinnallaja kaavoituksella.• Ottaa hevoselinkeinon erityis piirteet, olo suhteetja toiminta edellytykset huomioon ympäristönsuojelumääräyksissäja rakennus järjestyksessä.• Käyttää hevosyrittäjien tarjoamia palveluja,Green Care -palveluja, maiseman hoito palveluja(maisemalaiduntaminen, metsä työt) jne.• Tarjota maksullisia lomituspalveluita myös YELtalliyrittäjille• Tarjota alueita yritystoimintaan jalaidunnukseen.• Tukea hevosalan seura- ja yhdistys toimintaa.Hevoset ja kunta – rajapintoja17

2 Hevosala vaikuttaa, työllistää ja liikuttaaSirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg2.1 Hevonen harrastus- ja virkistyskumppaninaHevosala tuo kuntaan harrastus- ja virkistysmahdollisuuksiaja asiakkaita myös kuntarajojen ulkopuolelta.Hevosyritys tarjoaa asiakkailleen palvelun, elämyksen,liikunta- ja virkistysharrastuksen. Monille hevosetovat kosketus maaseutuun ja luontoon, tapa rauhoittua.Hevosharrastuksen pariin vihkiytyneet ovat uskollisiaja yhteys hevoseen kestää vuosia, monilla läpielämän.Hevosharrastus on monipuolista. Harrastusmuotoinavoivat olla hevosenomistaminen, ratsastus, ravihevosenvalmentaminen tai raviurheilun seuraaminen.Kirjo kattaa kaikki ikäryhmät lapsista vanhuksiin. Hevonenei syrji taustan, koulutuksen tai sukupuolen perusteella.Hevosenomistajia on Suomessa 35 000. Hevosenomistajaylläpitää hevosensa omassa tallissaan taikäyttää hevosyritysten tarjoamia hoitopalveluja elimaksaa tallivuokraa ja saa vastineeksi hevosen päivittäisenhoidon. Hevosen ylläpitoon ja karsinapaikanvuokraukseen kuluu vuosittain tuhansia euroja, kilpahevosenyli 10 000 euroa. Laadusta ja hevosen hyvinvoinnistaollaan valmiita maksamaan.Hevonen voi olla myös kuntoutuskaveri ja terapeutti.Hevosen käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa näyttäälisääntyvän lähitulevaisuudessa. Hevosavusteisiakuntoutusmuotoja (sosiaalinen, lääkinnällinen ja kasvatuksellinenkuntoutus) tarjoavat yksityinen sektori,terveydenhuolto, työvoimahallinto, kansaneläkelaitos,vakuutuslaitokset ja erilaiset vammaisjärjestöt.Rahoittajana on useimmiten kunta tai Kela. Laaksonopinnäytetyön (2010) mukaan ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginenhevostoiminta ovat käsitteinä tuttujakuntien ja sairaanhoitopiirien toimijoille, mutta käyt- Hevosala työllistää koko- tai osa-aikaisesti 15 000henki löä Suomessa. Kuva: Hevosopisto, Irina Keinänentö vaihtelee: hevosavusteisen kuntoutuksen osuus erikuntoutusmuodoista on toistaiseksi enintään 5 – 10prosenttia.2.2 Yrittäjänä hevosten parissaSuurin osa hevosalan yritystoiminnasta lähtee liikkeelleharrastuksesta. Hevosalan yritykset ovat pienyrityksiä,ja toiminnasta vastaa usein yrittäjä yksin tai yrittäjäpariskunta.Sivutoimisuus esimerkiksi maataloudenoheistoimintana tai yrittäjän uran alkuvaiheessa onyleistä. Taloudellisen kannattavuuden ohessa laadullisillaarvoilla, kuten työn mielekkyydellä, on tärkeämerkitys. Monelle hevosten parissa työskentely onelämäntapa ja hevonen on työkaveri.Suomessa on noin 3 000 osa- tai kokoaikaisesti toimivaahevosyritystä. Yritysten lukumäärän arvioiminenon vaikeaa, koska toistaiseksi Suomesta puuttuukattava talli- tai yritysrekisteri, joka sisältäisi sekäkooltaan hyvin erilaiset tallit että hevosalan palvelujatarjoavat muut yritykset. Aluehallintovirastoihin ontoiminnastaan ilmoittanut liki 2 500 tallia (2013), joidentoiminta on ammattimaista ja/tai aikuisia hevosiaon kuusi tai enemmän. Suomen Ratsastajainliittohuolehtii jäsentalliensa (320) tietojen ajantasaisuudesta,samoin Suomen Hippos ry ammattilisenssinomaavien (160) ravivalmentajien yritystiedoista. Hevosyrittäjyyson kuitenkin huomattavasti laajempaa.Palveluihin tai tuotekauppaan painottuneilla yrityksillätoiminta ei edellytä tallitoimintaa. Toisaalta kaikkihevosyritykset eivät koe järjestöjen tukea tarpeelliseksitai eivät täytä vaadittuja ehtoja koulutuksesta ja toiminnanlaajuudesta.Hevosten ja hevosenomistajien rekisteriä ylläpitääSuomen Hippos ry. Karttakuvassa kohdassa 1.1 havainnollistetaanhevostiheyttä Suomessa. Hevosia oneniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, jossa myösyritystoimintaa on laajasti.Hevoset ja kunta – rajapintoja 19

HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAA Korpikylän kartanon ratsastuskeskus, Hollola. Kuva: Hippolis, Sanna Mäki-TuuriKuten missä tahansa yrittäjyydessä, myös hevosalanyrityksissä perustana on voiton tavoittelu ja vähintäänkinitsensä työllistäminen. Muita tunnusmerkkejäovat suunnitelmallisuus, jatkuvuus ja yrittäjäriski. Harrastus-ja yritystoiminta ovat yhtä lailla merkittäviä hevosalankehityksen ja aluetalouden kannalta. Jokainenhevonen syö rehua ja käyttää palveluita.Hevosalan yrittäjä voi kuulua maatilatalouden tai elinkeinoverotuksenpiiriin tai harjoittaa toimintoja, joitaverotetaan kummankin tuloverotuksen mukaisesti.Hevosalan yrittäjyyttä harjoitetaan siis joko osanamaataloutta (maatilayritys tai maatalousyhtymä) taierilaisin yritysmuodoin yksityisenä elinkeinonharjoittajana(toiminimi) tai yhtiössä (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö,avoin yhtiö tai osuuskunta). Yrittäjä voikuulua joko maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) taiyrittäjän eläkelain (YEL) piiriin. Hevostaloutta harjoittavaMYEL:n piirissä oleva maatalousyrittäjä saavuosilomaa ja lomituspalvelun, jos tilalla on vähintäänkahdeksan hevosta. Joissakin kunnissa YEL-yrittäjienon mahdollista ostaa lomituspalvelua.Arvonlisäverokannat hevosalan yrityksen toiminnassa:• Palvelujen yleinen arvonlisävero 24 %(esimerkiksi valmennus- tai täysihoitopalvelu)• Rehut 14 % (erikseen myytynä)• Pelkkä karsinan vuokra 0 %(ei sisällä mitään palveluja)• Ratsastusvalmennus 24 %• Ratsastus liikuntapalveluna ratsastuskoulussa 10 %• Ravikilpailujen palkinnot ja ohjastuspalkkio 0 %• Ratsastusterapia 0 % lääkinnällisenä hoitona(AVL 34 & 35 §)2.2.1 Hevosyrittäjä on ammattilainenYrittäjyyteen liittyvät yleisesti aloitteellisuus ja vahvaitseluottamus, toisaalta epävarmuuden sietokykyja usko omaan selviytymiskykyyn. Hevosalan yritystoimintaon lähes aina mikroyrittäjyyttä ja palveluidentarjoamista. Taustalla on eläinrakkaus ja kannustimenahalu tehdä työtä oman kiinnostuksen kohteen parissa.Usein kyseessä on elämäntapa. Hevosalan yrittäjyyttävoi verrata käsityöläisidentiteettiin: mielekästyö ja laadukas tuote merkitsevät enemmän kuin taloudellisetarvot.Hevosalan yrittäjäksi ryhdytään erilaisilla koulutustaustoilla.Taustalla saattavat olla hevos- tai maaseutualantutkinnot toiselta asteelta korkeakoulu tutkintoon20 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Pekka Korpi on menestynein suomalainen ravivalmentajakautta aikojen. Hän on voittanutvalmentamillaan hevosilla niin Yhdysvalloissa kuinuseissa Euroopan maissa. Express Merett ja PekkaKorpi Ruotsin pääradan, Tukholmassa sijaitsevanSolvallan valloittajina. Kuva: Satu Pitkänensaakka. Yrittäjien joukossa on maatilatalouden taimaaseutuyrittäjän perustutkinnon suorittaneita sekähevostalouden perustutkinnon suorittaneita hevostenhoitajiaja ratsastuksenohjaajia. Osaamisen osoittavillanäyttökokeilla suoritettuja ammatti- tai erikoisammattitutkintojaovat hevostenvalmentaja,kengitysseppä, ratsastuksenopettaja ja tallimestari.Korkeakoulutaus toilla (esimerkiksi agrologi AMK,agronomi, eläinlääkäri) on myös hevosyrittäjiä. Yrittäjänätoimitaan muidenkin alojen tutkinnoilla sekäpitkän käytännön kokemuksen turvin. Walleniuksenopinnäytetyön (2009) mukaan vajaalla puolella tallinpitäjistäon hevosalan koulutus, onpa hevosenpitositten harrastusta tai yritystoimintaa. Hevosyrittäjientoiminnan ammattimaisuutta, laatua ja läpinäkyvyyttävarmistetaan esimerkiksi Suomen Hippoksen lisenssijärjestelmänja Suomen Ratsastajainliiton talliluokitusjärjestelmänavulla. Yrittäjyyskoulutuksen lisääntyneeseentarpeeseen vastaaminen on yksi hevosalankeskeisistä kehittämiskohdista.2.2.2 Hevosala työllistäjänäHevosala työllistää koko- tai osa-aikaisesti 15000 henkilöäkoko maassa. Arvioiden mukaan 6 – 8 hevostatuo suoraan työpaikan yhdelle työntekijälle jo pelkästääntallitöissä, jolloin hevosmäärämme laskennallisestityöllistää 10000 ihmistä. Työllistävyysvaikutuslähes kaksinkertaistuu välillisten palveluiden kautta:hevoset tarvitsevat ostorehuja, kuivikkeita, varusteitaja tarvikkeita sekä eläinlääkäri- ja kengityspalveluita.Hevonen voi olla osa liiketoiminnan kokonaisuutta,kuten matkailupalveluiden tai sosiaalialan palveluidentarjonnassa. Tällöin ratkaisevaa ei ole hevosten lukumäärä,vaan liiketoiminnan luonne ja palvelutuotteidensisältö.Palkattuja työntekijöitä on joka neljännellä yritystallilla,yleensä yhdestä kahteen työntekijää. Suurimmillatalleilla voi olla lähes kymmenen työntekijää. Hevosyritystenliikevaihto vaihtelee toimintamuodon,maantieteellisen alueen ja toiminnan laajuuden mukaan.Ratsastuspalveluja tarjoavilla talleilla ja ravivalmennustalleillaliikevaihto on keskimäärin reilun100 000 euron luokkaa hevos- ja ponipaikkojen määränollessa noin 20 paikkaa. Kasvukeskusten sisällä sijaitsevientalliyritysten liikevaihto ja hevospaikkamäärätovat arviolta 20 – 30 % suurempia.2.2.3 Kansainvälisyys tuo mainettaHevosalan yrittäjän tärkein yhteistyöverkosto on kotimaassa,mutta Euroopan suurien hevosmaiden seuraaminenon arkipäivää. Monilla yrittäjillä on suoriakontakteja kansainvälisiin kollegoihin kilpaurheilun,hevosten myynnin ja hankintojen kautta. Hevostenjalostuksessa teknologinen kehitys on lisännyt kansainvälistymistä.Vastaavasti suomalaisten yritystenon mahdollista markkinoida palveluitaan ja osaamistaanulkomaille.Varustekaupassa kansainvälisesti tunnettuja suomalaisiabrändejä ovat muun muassa Custom Sulky, Finn-Tack, Horze ja Veljekset Wahlstén.HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAAHevoset ja kunta – rajapintoja21

HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAARehut, kuivikkeet, lantahuoltoVarusteet, tarvikkeet, kaupanalaRakennus- ja ympäristöinvestoinnit,kunnossapitoKengitys- ja eläinlääkäripalvelut, lomitusNeuvonta ja koulutuspalvelut Hevosala käyttää ja tuottaa palveluita. Hevosalan kokonaisuus muodostuu sekä yritystoiminnasta ettäharrastuksesta. Hyödynsaajina ovat alueen eri toimialat ja työllisyys.Suomalaiset hevostaidot ovat arvostettuja ympärimaailmaa. Suomalaiset hevosenhoitajat ja valmentajatovat niittäneet menestystä maailmalla, ja moni työskenteleeainakin osan työurastaan ulkomailla.2.3 Hevonen palveluiden käyttäjänäHevosmäärän lisäksi hevosalan merkittävyyttä kuvaavatinvestoinnit tallien toimintaympäristöön, hevosenomistajienkäyttämät palvelut ja työllistävyys.Hevosten tarvitsemia palveluita ja materiaaleja ovatrehut, kuivikkeet, varusteet ja tarvikkeet, eläinlääkäripalvelut,kengityspalvelut ja lannankäsittely. Myös rakennustenhuoltoon ja ympäristön kunnossapitoontarvitaan materiaaleja ja työpanosta.Opinnäytetyönä tehdyn selvityksen (Rummukainen2006) mukaan tallinpitäjät hankkivat pelkästään ostorehuja,kuivikkeita, varusteita ja tarvikkeita sekäeläinlääkäri- ja kengityspalveluita vuosittain vähintään1 200 euron arvosta hevosta kohden. Alueellinen vaikutuson pienemmissä talleissa suhteellisesti suuri, silläyhtä hevosta kohden tehdään ostoja jopa enemmänkuin yritystalleissa, joissa volyymillä saadaan kustannusetua.Em. opinnäytetyön mukaan hevosen vuotuisetkulut ovat suurimmat pienissä 1 – 2 hevosentalleissa. Hevosalasta hyötyvät useat toimialat ja sevaikuttaa kunnan työllisyyteen suoraan tai välillisesti.HEVOSYRITYSTallitoiminta liiketoimintaaHEVOSENOMISTAMINENHARRASTUSTALLITallitoiminta harrastustaElämys asiakkaalleUrheilua katsojilleHevosten kasvatus myyntiinLiikuntamuotoMuu palveluMaiseman virkistäjäHarrastus ja elämyshevosenomistajalleOstorehut, kuivikkeet ja varusteetHevosen pääravinto on hyvälaatuinen karkearehu,yleisimmin esikuivattu säilöheinä. Valtakunnallisestimuutama sata tuottajaa on erikoistunut hevostenheinän viljelyyn, lisäksi hevosrehuja tuotetaan laajastimuun maatalouden ohessa. Suurilla talliyrityksilläon usein sopimustuottajia. Viime vuosina rehujenvalikoima ja samalla myös vähittäismyyjien määräon kasvanut. Hevosten kuivikkeina käytetään erilaisiamateriaaleja, kuten turvetta, sahan- tai kutterinpuruaja olkea. Kuiviketuotanto työllistää paitsi eri tuotannonalojenpiirissä myös kaupan alalla. Varustemyyntion kasvattanut volyymiaan, kun harrastajakunta onkasvanut ja kuluttajat haluavat yhä erikoistuneempiatuotteita. Verkkokauppa on saavuttanut vakiintuneenjalansijan hevostarvikkeiden ja varusteiden sekä harrastusvaatteidenja -välineiden tarjonnassa.Hevosen kengitys, eläinl ääkäri palvelut jahyvinvointiHevonen kengitetään 8 – 12 kertaa vuodessa. Suomessaon kokopäiväisiä kengittäjiä noin 100 ja osaaikaisiahuomattavasti enemmän, jopa muutamiasatoja. Eläinlääkäripalveluiden tarve vaihtelee. Selvityksenmukaan yli puolet vastaajista ilmoitti tarvitsevansaeläinlääkärin palveluja korkeintaan kahdestivuodessa ja kolmasosa 3 – 5 kertaa vuodessa. Hevosenomistajatkäyttävät niin kunnallisten kuin yksityis-22 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Ratsastuskoulu Fenixin oppilaat lähdössä tunnille. Kuva: SRL, Sonja HolmaSosiaalinen vastuu kattaa hevosten, työntekijöidenja asiakkaiden hyvinvoinnin. Hevoset ovat kasvattavaharrastus- ja liikuntamuoto lapsille ja nuorille, silläeläinten parissa oppii kantamaan vastuuta. Hevosalatyöllistää nuoria, mutta yhtä lailla merkittävää onvaikutus esimerkiksi vanhuksiin ja syrjäytyneisiin. Hevosyritystenuudet palvelumuodot etenkin hyvinvointi-ja kuntoutuspalveluissa ovat yhteiskunnan näkökulmastaajankohtaisia.Taloudellinen kannattavuus mahdollistaa yrityksenjatkuvan kehittymisen. Hyvinvoivat hevoset ovatmenestyvän liiketoiminnan edellytys. Ekologista jaekonomista ajattelua on arvioida hevosen elinkaarivarsasta aina elämän loppuvaiheisiin saakka. Kun taloudellisettekijät ovat kunnossa, se vaikuttaa lopultayrittäjän itsensä jaksamiseen ja hyvinvointiin ja sitenmyös hevosen hyvinvointiin.Vastuu ympäristöstä kuuluu jokaiselle hevostallille.Toiminnan ympäristövaikutukset on otettava huomioon.Hyvin hoidettu ympäristö luo myös viihtyisyyttäja turvallisuutta.alalle kouluttautuneet eivät suoraan ryhtyisi yrittäjiksi,jäävät he usein harrastajina hevosalalle, mikä sekinosaltaan vaikuttaa hevosten hyvinvointiin ja alan toiminnanlaatuun myönteisesti. Osaaminen vie hevosalaaeteenpäin.2.6 Kunta hevosalan kumppaninaHevosalan yritystoiminnan kehittämiskohteita, joihinkunta voi vaikuttaa, ovat yrittäjien hyvinvoinnintukeminen, uuden yrittäjän neuvonta ja hevosyritystenyhteismarkkinointi osana alueen muiden palveluidenmarkkinointia. Lomituspalvelut ja -renkaatantavat yrittäjälle mahdollisuuden lomanviettoon jaedistävät työssä jaksamista. Aloittavan yrittäjän neuvontaetenkin alueen kilpailutilanteen arvioinnissa ylläpitääkysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Hevosyritystenyhteismarkkinointi ja esille tuominen lisäävätkuntalaisten tietoisuutta harrastusmahdollisuuksista.Muutamissa kunnissa on suunniteltu ja toteutettu hevoskyliätai hevosurheilukeskuksia, joissa palveluita jatoimintaa keskitetään (Orimattilan hevoskylä, Virpiniemeneläinurheilukeskus, Kärkölän hevoskylä).HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAAVastuullisuus hevosalalla muodostuu ajattelutavantiedostamisesta ja huomioon ottamisesta arjen tekemisessä.Lähtökohdat kestävän kehityksen entistäkinlaajemmalle huomioon ottamiselle ovat olemassa, sillähevosten parissa toimivien arvomaailman taustallaon usein luonnon ja eläinten arvostus. Hevosalan monipuolinenkoulutus tuottaa osaavia tekijöitä. Vaikka”Hevostallit ja alan yritykset tarvitsevat tilaa elää jakasvaa. Kasvun kannalta on tärkeää, että harrastuspaikkojaja turvallisia reittejä on riittävästi ja että rakentamis-ja kaavoitussäädökset eivät rajoita toimintaaperusteettomasti verrattuna muuhun asumiseen jayrittämiseen,” painottaa Suomen Ratsastajainliitonpääsihteeri Fred Sundwall.Hevoset ja kunta – rajapintoja25

Suomen Ratsastajainliiton jäsentallitRavivalmentajat, ammattilisenssit A1 ja A2HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAA Suomen Ratsastajainliiton jäsentallien (320) sijoittuminenkartalle vuoden 2012 tietojen perusteella.Kartta: Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus (2013).HAMK, Reetta Ahola”Olennaista on, että viranomaistahot tuntevat ja huomioivathevostalouden erityispiirteet valmistellessaanhevosalaan liittyviä säädöksiä ja toimintatapoja. Avoinyhteistyö alan asiantuntijoiden kanssa on välttämätöntäkoko hevosalan kehittymisen kannalta”, kannustaaSuomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Pekka Soini.2.6.1 Hevostapahtumat tuovat hevosenlähelle kuntalaistaHevosalan suuret ja pienet tapahtumat tuovat hevosenlähelle kuntalaisia. Tapahtumista ravit ovat suosittujaja näkyviä tapahtumia, sillä raveja ajetaan jokapäivä jossain päin Suomea. Suurimmat hevostapahtumatkeräävät kymmeniä tuhansia katsojia, jotka Suomen Hippoksen A1 ja A2 ammattilisenssijärjestelmäänkuuluvien ravivalmentajien (160)sijoittuminen kartalle vuoden 2012 tietojen perusteella.Kartta: Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus(2013). HAMK, Reetta Aholakäyttävät myös seudun muuta palvelutarjontaa, jotentapahtumien aluetaloudellinen merkitys voi ollahyvinkin huomattava. Esimerkiksi Helsinki InternationalHorse Show’n arvioidaan tuovan pääkaupunkiseudullevuosittain 40 000 – 45 000 kävijää ja 10 miljoonaaeuroa.Tapahtumat voivat olla usean päivän kestoisia ja tuodakatsojia paikalle läheltä ja kaukaa. Tapahtumilla onmerkitystä myös kunnan näkyvyydelle ja tunnettuudelle.Hevonen voi olla vetonaulana muissakin kuinhevostapahtumissa. Talutusratsastus, kärryajelu ja jopelkästään hevosen näkeminen kiinnostavat. Hevosmatkailustakerrotaan lisää luvussa 9.26 Hevoset ja kunta – rajapintoja

2.6.2 Hevonen kunnan markkinoinnissaMitä kunta voi tehdä?• Tutustua alueen hevosyrittäjyyteen ja-tapahtumiin.• Brändätä hevosen kunnan tai kaupunginvetovoimatekijäksi.• Turvata maankäytöllä ja kaavoituksella joolemassa olevien tallien toiminnan, kehityksenja jatkuvuuden.Tunnetko oman kuntasi hevoshistoriaa? Legendaarisistahevosista, ravikuninkaista ja -kuningattarista, hevosmiehistäja -naisista on olemassa monenlaisia tarinoita,jotka kuvastavat alueen kulttuuriperinnettä.Legendat sopivat hyvin kunnan viestinnän ja brändinrakentamisen työvälineiksi. Hevospitäjänä tunnettuYpäjän kunta on rakentanut markkinointinsa hevosiin”Täyttä laukkaa” -sloganistaan lähtien. Hevosiinliittyvä kulttuuri, historia ja elinkeino voivat olla vetovoimatekijöitäkunnan markkinoinnissa samoinkuin matkailussa: raviradoilla on hevosaiheisia muistomerkkejä,ja Helsinkiin saavuttaessa ensimmäisenämatkaajaa tervehtii Marsalkka Mannerheim ratsunsakanssa.• Toimia kumppanina hevostapahtumienjärjestelyissä; yleensä kyseessä on samallayleisötapahtuma.• Tukea liikuntaseurojen toimintaa: onko hevosurheiluunliittyvillä yhdistyksillä mahdollisuusvuosittaiseen rahalliseen tai toiminnalliseentukeen (esimerkiksi avustukset ja liikunta- jakokous tilojen käyttö)?HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAA• Tarjota yrittäjäneuvontaa ja verkostoitumismahdollisuuksia.• Koota paikallisia hevosalan toimijoiden ryhmiäsaman pöydän ääreen• Ottaa hevosalan yrittäjiä ja yhdistyksiä mukaankunnan, kaupungin tai alueen markkinointiinesimerkiksi yhteisilmoituksiin, tapahtumiin jamessuille.• Järjestää vierailun tallille tai raviradalletutustumaan hevostoimintaan, ratsastus- tairaviurheiluun henkilöstön, koululaisten taivanhusten virkistyspäivänä.• Hankkia kunnalle oman nimikkohevosenratsastus kouluun, raviradan poni ravi kouluun taiperhekotiin, jossa hevonen toimii nuoriso työssätai esimerkiksi erityisryhmien luottoratsuna.LähteetAiraksinen, S. 2013. Raportti hevospalveluiden saatavuudestaja saavutettavuudesta Hämeessä ja Uudellamaalla-kyselystä pro gradua varten. Itä-Suomenyliopisto.Klossner, S. 2011. Markkinointitutkimus Ypäjän Hevossairaalalle.Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu.Laakso, I. 2010. Hevoset osana kuntoutuspalveluja –Nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. Opinnäytetyö.Hämeen ammattikorkeakoulu.Pussinen, S. 2013. Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus– valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoonhankeen(2010– 14) raportti. Hämeen ammattikorkeakoulu.Hämeenlinna.Pussinen, S., Korhonen, J., Pölönen, I., & Varkia, R.2007. Kasvava hevosala – hevosalan kehitysnäkymiäSuomessa. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarjaB-19. Helsinki.Pussinen, S. & Thuneberg, T. 2010. Katsaus hevosalanyritystoimintaan – raportti Hevosyrittäjyys 2009-kyselystä. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna.Rummukainen, L. 2006. Hevostalous Hausjärven, Hyvinkään,Lopen ja Riihimäen alueella. Opinnäytetyö.Laurea-ammattikorkeakoulu.Suvitaival, K. 2010. Hevostalouden kannatteleva voima.Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu.Tilastokeskus. Toimialaluokitus 2008. http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/index.htmlWallenius, V. 2009. Tallirutiinit ja niiden tehostaminenautomatiikan avulla. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu.Hevoset ja kunta – rajapintoja27

CaseHEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAAHevoset kulttuurissa – Ypäjästä pop-up-kaupunki viikoksiTeksti: Kirsi Haapamatti ja Tuula PihkalaTaiteilija Emil Cedercreutzin testamentin mukaan hänen teoksiaan voi luovuttaa vain suomalaiselle kaupungille.Niinpä runsaan 2 500 asukkaan Ypäjä julistettiin kaupungiksi viikon ajaksi kesäkuussa 2013, jotta se täyttäisiCedercreutzin testamentin ehdot ja Suomen Hevosurheilumuseolle luovutettu Ystäväni nummella -veistosvoitaisiin sijoittaa Ypäjälle. Ypäjän kunta oli aktiivisestimukana patsashankkeen toteuttamisessa.Emil Cedercreutz on Euroopassa tunnettu hevosveistostaiteenmestari, jonka Ystäväni nummella-veistos on vuodelta 1906. Veistoksen kivisessä jalustassaon myös kaksi Cedercreutzin pronssireliefiä,Esteratsastaja vuodelta 1928 ja Kouluratsastusvuodelta 1930.Veistoksen julkistamistilaisuutta vietettiin Hevosopistollahuippu-urheilullisessa tunnelmassa, kunsamana viikonloppuna Ypäjällä kilpailtiin Finnderby-ratsastuskilpailu.Lisätietoja: www.hevosurheilumuseo.fi Hevosurheilumuseon hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall kuvasivastaanotto puheessaan veistoksen tulleen nyt kotiin. Kuva: Hippolis, Erja MattilaCaseMoniosaamista hevostilalla VihdissäTeksti: Anne LaitinenMia ja Risto Väre hankkivat Vihdin Metsäkylässä sijaitsevan maatilansa vuonna 1986. Tila käsittää 25 hehtaariaomaa peltoa ja lisäksi vuokrapeltoja. Tilan päätuotantosuunta on kasvinviljely, jonka rinnalla ravihevosiin keskittyvällähevostaloudella on vahva jalansija. Viljeltynä oli kaudella 2014 yhteensä 200 hehtaaria. Puolet pelloistaon heinällä ja hevoslaitumina ja loput viljalla. Tila on erikoistunut hevosheinän tuotantoon, ja pääosaheinästä ja kaurasta menee myyntiin hevostalleille. Tila työllistää ympärivuotisesti neljä henkilöä, Väreen kokoperheen. Heinäntekoaikaan on lisäksi 2 – 3 vierasta töissä.Tilalla on 20 hevosta, joista isoin osa valmennettavia ja nuoria ravihevosia. Lisäksi on neljä siitos tammaa. Puolethevosista on omia ja puolet ulkopuolisten omistamia, jotka ovat joko valmennuksessa tai täysihoidossa tilalla.Etenkin täysihoitopaikoista on jatkuva kysyntä. Tilan varsalaitumet ovat kesäisin suosittuja, ja parhaanakesänä laitumella on käyskennellyt yli kuusikymmentä 1 – 2-vuotiasta varsaa sekä siitostammoja kesällisinevarsoineen. Viime vuosina määrä on vakiintunut 40 laiduntavaan. Laitumia on noin 20 hehtaaria.Väreet tekevät heinätöitä myös koneurakointina, asiakkaille on paalattu viime kesänä noin 200 hehtaaria.Osan ajasta vie EU-papereiden täyttäminen. Tilan parikymppiset lapset ovat kasvaneet työntekoon. Villellä onjo omaa koneurakointia ja Emma on täysillä mukana raviurheilussa, myös lainaohjastajana.28 Hevoset ja kunta – rajapintoja

CasePoni-Haka oyTeksti: Sirpa KorhonenVantaalla sijaitseva ratsastuskoulu Poni-Haka oy on tehnyt jo pitkään yhteistyötä monen viranomaistahonkanssa: palo- ja rakennustarkastusviranomaiset, ympäristökeskus, kuluttaja-asiamies, läänineläinlääkärit, terveystarkastusviranomaisetja elintarvikevirasto. Yhteistyötä tehdään myös lähiviljelijän kanssa. Vuonna 1974perustettu ratsastuskoulu työllistää kahden yrittäjän lisäksi seitsemän työntekijää. Yrityksen liikevaihto onnoin 900 000 euroa.Ratsastuskoulun lähes kuuden hehtaarin vuokratontti sijaitsee kaupungin viheralueen reunalla. Tonttia sivuaanykyään myös omakotitaloalue. Viereinen urheilupuisto tukee hevosurheilualueen olemassaoloa. Alueella järjestetäänmassaliikuntatapahtumia: Jukolan viesti, Extreme Run, SM-hiihdot sekä armeijan harjoituksia.”Kaupungin arvostus hevosalaa kohtaan on kasvanut 2000-luvulla,” kertoo yrittäjä Pontus Fagerström. ”Esimerkiksiliikennepäätöksissä kantaamme on kuunneltu. Kaupunki ottaa huomioon hevoskuljetusautojen kuljetusmukavuudensijoittaessaan nopeushidasteita tallille menevälle tielle. Samoin armeija kysyy mielipidettämmeja ennakoi hyvin hevosten tarpeet, kun he harjoittelevat alueella.””Rakennusluvat olemme saaneet joutuisasti, kun kaavapäätökset ovat olleet kunnossa. Pääkaupunkiseudullaviranomaisten on tarkistettava monen toimijan tilanne ennakkoon. Esimerkiksi metroradat, satamat ja tunneleidenlouhinnat vaikuttavat päätöksiin. Vantaalla viranomaiset ovat tarkistaneet myös meidän kantammemuita koskevien rakennuspäätösten suhteen,” Fagerström jatkaa.HEVOSALA VAIKUTTAA, TYÖLLISTÄÄ JA LIIKUTTAAHevosyrityksiä koskeva byrokratia on lisääntynyt 2000-luvulla.”Ennen oli vain palotarkastus. Lisääntynyt viranomaisvalvonta tuntuu toisinaan raskaalta. Valvonnan raskausvähentää alan kilpailua, koska monella yrittäjällä ei ole resursseja pyörittää mittavaa paperiruljanssia,” valaiseeFagerström. Oma-aloitteisuutta on oltava kaikkien viranomaisten kanssa.Fagerström suosittelee talliyrittäjiä käyttämään nimekkäitä paikallisia arkkitehtejä, jotka tuntevat seudun rakennusmääräykset:”Hyvä arkkitehti voi maksaa muutama tuhat euroa enemmän, mutta säästää rakennuskustannuksissamoninkertaisesti.””Laukaan maneesiturman johdosta teimme tarkat lujuuslaskelmat ratsastushallin teräskaarien kantavuudesta.Pelkästään laskelmat maksavat 10 000 euroa. Tukea satoja tuhansia maksavalle korjausrakentamiselle emmekuitenkaan ole saaneet, vaikka mahdollistamme liikuntaharrastuksen merkittävälle määrälle lapsia, nuoria jaaikuisia,” Fagerström toteaa.Kuinka kaupunki voi tukea hevosalan yrittäjyyttä? Fagerströmillä on ehdotuksia: ”Jos kaupunki kaavoittaisikartalle reittirungon hevosten ulkoilureiteille, olisi helpompaa lähteä etsimään rahoitusta.””Tallin yhdistäminen kunnallistekniikkaan pitäisi tehdä vedenkulutuksen ja viemäröintipalvelujen todellisenkäytön mukaan,” Fagerström jatkaa. ”Nyt tilanne on se, että kymmeniin tuhansiin euroihin nouseva liittymämaksuon laskettu maneesin pinta-alan perusteella, vaikka maneesi ei edes ole mukana liittymässä. Talli joutuumaksamaan myös viemärivedestä, vaikka se hoitaa viemäröinnin itse.”Fagerström toteaa lopuksi, että lannanpolttoon viranomaiset voisivat hankkia hyväksytyt mittauslaitteet jakäyttää niitä eri lannanpolttopisteissä.Lisätietoja: www.saunalahti.fi/ponihakaHevoset ja kunta – rajapintoja29

3 Hevosalan ammatit ja koulutusPäivi LaineHevosala on tulevaisuuden ala myös paikallistasolla.Harrastus lisääntyy ja monipuolistuu sekä taajamissaettä maaseudulla. Alan yritysten määrä kasvaa edelleen,ja harrastuksen monipuolistumisen myötä yrityksetvoivat tarjota entistä monimuotoisempia palveluja.Alan yrittäjien ammattitaidon vaatimukset ovat kasvaneet.Hevostaitojen lisäksi yrittäjältä odotetaan kattavaaosaamista yrityksen hoidossa ja kehittämisessä: talous,asiakaspalvelu, alaa koskevat säädökset, yhteistyöpaikallisissa ja alueellisissa verkostoissa. Paikallisten hevosalanyritysten ja koko elinkeinotoiminnan pysyvyydenja kehityksen kannalta on oleellista, että yrittäjienosaaminen on riittävällä tasolla. Nimenomaan yrittäjyyskoulutuksenlisääntyneeseen tarpeeseen vastaaminenon yksi hevosalan keskeisistä kehittämiskohdista.Tallityöntekijöiden ammattitaidon vaatimukset ovatkasvaneet ja monipuolistuneet. Hevosten ja tallin hoitoedellyttää tietojen ja taitojen ylläpitämistä ja ajantasaistamistahankkimalla ja hyödyntämällä alan uuttatietoa sekä seuraamalla alaa koskevien säädösten jamääräysten uudistuksia. Toisaalta asiakaskunnan kehityslisää tallihenkilöstön haasteita entistä laadukkaammanasiakaspalvelun suhteen. Hevosenomistajatja tallin muut asiakkaat ovat entistä useammin kokemattomiaalan harrastajia, ja tallin henkilöstöllä onusein myös neuvonnallinen rooli. Sekä talliyrittäjänettä tallihenkilökunnan merkitys asiantuntijoina, jopaesikuvina, asiakkailleen ja alan harrastajille on suurija heillä on ratkaisevat mahdollisuudet vaikuttaa alanpositiiviseen imagoon.3.1 Tulevaisuus vaatii erikoistumista –uuteen ja vanhaanHevosala on vapaa-ajan palvelujen tuottamista, sillähevosia ei enää käytetä elintarviketuotannossa taimetsätaloudessa. Alan ammattien luonne on tämänvuoksi muuttunut hevosen kanssa työskentelystä yhäenemmän toimimiseen hevosen ja asiakkaan muodostamankokonaisuuden kanssa. Alan palveluja tuotetaanjoko suoraan asiakkaalle tai välillisesti, esimerkiksipalveluna hevosalan toisille yrittäjille (kengitys,varustehuolto).Alan harrastajat asettavat uudenlaisia odotuksia valitsemalleenharrastukselle: monille ei enää riitä tavanomainenratsastustunneilla harrastaminen tai ravipelaamineneli toto. Entistä useampi haluaa päästälähelle hevosta, entistä osallisemmaksi hevoskulttuurista.Tämä trendi on yleinen kaikessa harrastamisessa.Kuten muillakin aloilla, myös hevostalouden piirissätällainen kehitys antaa mahdollisuuksia luoda jatarjota uudenlaisia palveluja. Esimerkkejä ”uusista”harrastuksista alalla ovat työhevosen käyttö sekä hevosalankäsi- ja pajatyöt varusteiden ja ajopelien kunnostamiseksija valmistamiseksi.Ratsastus siviiliväestön harrastuksena alkoi Suomessavasta toisen maailmansodan jälkeen, kun puolustusvoimienratsuväen aika oli ohi. Vielä 1970-luvullaratsastuskoulun tunneilla ratsastaminen oli erikoinen,vain harvojen harrastus. Niistä ajoista vapaa-ajan palvelujenkysyntä on muuttunut paljon. Alan kansainvälisettrendit tuovat meillekin uusia ratsastuksen lajejaja harrastusmuotoja, ja sitä mukaa harrastajien tietoisuusja kiinnostus monipuolistuvaa hevosalaa kohtaankasvaa. Entistä suuremmalla osalla ratsastuksen harrastajistaon muita tavoitteita kuin kehittyä kilparatsastajaksi.Nykyisin ratsastuksen piirissä asiakaskuntaon karkeasti jaettavissa ainakin kahteen ryhmään: toisessaääripäässä kilpailu- ja ammattitavoitteiset ratsastajat,toisessa kuntoilu- ja liikuntatavoitteiset harrastajat.Hevosen hyödyntäminen erilaisissa humaaninterapian muodoissa on yksi hevosen käytön monipuolistuviamuotoja.Hevostenhoitajaksi kouluttautuneen ja ulkomailla työskennelleen Outi Moilalan hoitama ori Jaded saapuiKymi Grand Prix -kilpailuun Kouvolaan lentokuljetuksella vuonna 2009. Kuva Utin lentokentältä.Kuva: Satu PitkänenHevoset ja kunta – rajapintoja 31

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS3.2 Palvelujen tarve kasvaaKokonaishevosmäärän kasvaessa ja alan harrastusrakenteenmuuttuessa kirjavammaksi kasvaa myös erilaistenja erikoistuneiden huoltopalvelujen kysyntä.Välittömästi hevoseen kohdistuvien palvelujentarjonnasta on tietyiltä osin jo puutetta: esimerkiksikengityspalvelujen tarjonta on kysyntää vähäisempääeteläisen Suomen taajama-alueilla. Ammatillisellakoulutuksella pyritään vastaamaan kysyntään, muttapaikallistason täydennyskoulutus kavionhoidon perusasioistaon silti omalta osaltaan tärkeää. Ammattitaitoistenkengitysseppien määrä ei vielä vastaa tarvettamaassamme. Myös hevosiin erikoistuneistaeläinlääkäreistä on yhä kasvava tarve, muun muassalähivuosina lisääntyvän eläköitymisen vuoksi.Varustehuollon ja -hankinnan laadukkaille, erikoistuneillepalveluille on kasvava kysyntä. muun muassa satuloitaei ole valmistettu Suomessa enää 1970-luvunjälkeen, mutta satulan korjaamisen taitoja kysytäänentistä enemmän, samoin muiden varusteiden. Erikoisvarusteidenvalmistuksen kysynnän voidaan arvioidalisääntyvän tulevaisuudessa uusien hevosurheilulajienlevitessä maailmalta Suomeen.Hevosrehun tuotanto on yksi erikoistuneen maataloudenja rehunviljelyn muoto. Laadukkaan hevosheinäntuottamiseen tarvitaan lisää koulutusta aluetasolla.Hevosrehun kotimaisuusastetta on edelleen mahdollistanostaa. Viljelijöiden ja talliyritysten paikallistasonyhteistyötä rehutalouden saralla on edelleen varaa jatarvetta lisätä.3.3 Hevosalan koulutuksen jakurssitoiminnan merkitys kunnantasollaVahva harrastuspohja tuottaa ammattimaisten hevospalvelujenkysyntää. Ihanteellista on, jos palvelujatuottavat yritykset sijaitsevat mahdollisimman lähelläharrastajia, varsinkin jos harrastaja viettää viikoittaintai päivittäin runsaasti aikaa harrastuksensa parissa.Hevosen omistaminen luo lisätarvetta erilaiselleneuvonnalle ja ammattiavulle hevosen hoitoon ja senkanssa toimimiseen liittyvissä kysymyksissä. Harrastuspiireissäon kysyntää muun muassa seuraaville ”lähipalveluna”tuotetuille palveluille: ratsastustunnit,ratsastusvalmennus, hevosten täysihoito, kengitys, varustekauppa,varustehuolto ja -korjaus, eläinlääkintä,eläinfysioterapia, hevoshieronta, rehuntuotanto ja-myynti, varsanopetus, ravivalmennus sekä hevostenkimppaomistaminen.Luomalla ja edistämällä mahdollisuuksia paikallisellehevosharrastus- ja kurssitoiminnalle kunnat rakentavatpohjaa pysyvälle alan yritystoiminnalle alueellaan.Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä alalletulevien uusien harrastajien harrastusmahdollisuuksienja harrastuksessa viihtymisen kannalta paikallisettoimenpiteet ovat tärkeitä. Ratsastustallien ja -koulujen,ravivalmennustallien ja kasvattajatallien toimintaedellytyksiinvoidaan vaikuttaa muun muassa kunnanmaankäyttöpolitiikalla.”Luomalla ja edistämällämahdollisuuksia hevosharrastusjakurssitoiminnalle kunnatrakentavat pohjaa pysyvälle alanyritystoiminnalle alueellaan."Ammattitaitoiset hevosalan yrittäjät paikkakunnallaovat tärkeitä, koska he ylläpitävät asiantuntevien palvelujentarjontaa. Ratsastuskoulu on esimerkki talliyrityksestä,joka hoitaa ratsastuksen opetuksen ohessamonia muita merkittäviä tehtäviä: se tarjoaa nuorille –ja vanhemmillekin – harrastajille paikan viettää vapaaaikaayhdessä hevosten hoidon ja muun ratsastukseenliittyvän toiminnan parissa. Seura- ja talliyhteisön jäsenettoimivat talkooväkenä erilaisten tapahtumienja kilpailujen järjestämisessä. Jokaisella talliyhteisöönkuuluvalla on oma paikkansa ja tehtävänsä, mikä vahvistaayhteisöllisyyttä ja ehkäisee nyky-yhteiskunnassayleistyvää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.Suomen Ratsastajainliiton jäseninä olevilla ratsastuskouluilla toimintaa vetävät ammatillisen tutkinnonsuorittaneet ratsastuksenohjaajat tai -opettajat, joidenammattitaito vastaa 31 maassa voimassa olevia standardeja.Liiton hyväksymillä harrastetalleilla toimintaaohjaavat tutkinnon suorittaneet harrasteohjaajat.Nämä henkilöt ovat asiakkailleen ja oppilailleen mallinaja esikuvana kaikessa toiminnassaan hevosten jaurheilun parissa.Tutkinnon suorittaneen ratsastuksenopettajan ammattitaitoon monipuolinen: hän paitsi opettaa ratsastustamyös valmentaa ja ohjaa eettiseen toimintaan sekä32 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Hevosalan ammatillinen koulutus voi tuoda alueellelisäarvoa. Vaikka osa alan tutkintoja suorittaneista eityöskentele alalla täysipäiväisesti, heidän ammattitaitonsatuo lisää osaamista seudulle ja vaikuttaa myönteisestikoko alan harrastajakuntaan. Harrastajien riittäväosaaminen edistää harrastuksen pysyvyyttä japarantaa tulevaisuudennäkymiä. Vakiintuneet ja tyytyväisetharrastajat houkuttelevat toimintaan mukaanmyös uusia harrastajia. Sekä asukkaat että paikkakunnantapahtumissa vierailevat harrastajat käyttävät hevosalanpalvelujen ohella muitakin palveluja, kutenmajoitus, ruokailu ja ohjelmapalvelut, ja tuovat tulojaseudulle.Paikallisten resurssien hyödyntäminen hevosalan yrittäjilleja harrastajille suunnatussa kurssitoiminnassavoi olla monipuolista. Koulutustiloja (koulut, kunnanluentotilat ym.), paikallisia asiantuntijoita (yritysasiantuntijat,hevosalan eri osa-alueiden paikalliset asiantuntijat)sekä alan yrityksiä tutustumiskohteina onmahdollista hyödyntää nykyistä enemmän.HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS Hevosenkengän kuumennus ahjolla ennen kavioonmuotoilua. Kuva: Hevosopisto, Irina Keinänenhevosten kanssa että talliyhteisössä. Ratsastuksenopettajankoulutus tarjoaa ammattimaiset valmiudetsuunnitella ja toteuttaa lasten, nuorten ja aikuistenopetus, eri-ikäisten harrastajien erilaiset tarpeet huomioonottaen. Ratsastuksenopettaja vastaa ratsastuskouluntavanomaisen tuntitoiminnan ohella järjestettävistäkursseista ja tapahtumista, usein yhteistyössäpaikallisen ratsastusseuran kanssa.Ammatillinen koulutus takaa yrittäjän tuottamien palvelujenlaadun. Hevosalan ammatillisten tutkintojenkokonaisuus on valmistunut vasta viime vuosina, jotenyrittäjissä on paljon myös niitä, jotka eivät vieläole suorittaneet alan tutkintoa. Näiden yrittäjien, kutenmyös tutkinnon suorittaneiden, täydennyskoulutuson tärkeää. Koulutuksen helppo saavutettavuusedesauttaa alueella toimivien yrittäjien koulutukseenosallistumista. Kunnat yhteistyössä erilaisten koulutusorganisaatioidenkanssa voivat vaikuttaa alueen hevosyrittäjienammattitaidon kehittymiseen ja ylläpitämiseen.3.4 Suomalainen ammattitaitoja koulutus kansainvälisestikiinnostavaaHevosalan työmarkkinat ovat kansainväliset: Suomessahevosalan koulutuksen saaneet ja/tai alalla kokemustahankkineet ammattilaiset ovat kysyttyä työvoimaaEuroopan ravi- ja ratsutalleilla. Viimeisenvuosikymmenen aikana on tapahtunut raviammattilaistenpaluu Keski-Euroopasta takaisin Suomeen,johtuen Euroopan raviurheilun taantumasta. Tämäkehitys voidaan nähdä positiivisena paluumuuttonasuomalaiselle hevosalalle: ulkomailla hankittu kokemushyödynnetään suomalaisessa hevosurheilussa jase on arvokas ammattitaidon lisä.Hevosalan tutkintojen kokonaisuus Suomessa on kattava,myös verrattuna muihin Euroopan hevostalousmaihin.1990-luvulta lähtien systemaattisesti kehitettytutkintojärjestelmä tuottaa päteviä tekijöitä alalleperustutkinto-, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintotasolla.Oppilaitokset palvelevat pääosin valtakunnallista,mutta jonkin verran myös alueellistakysyntää. Hevostalouden perustutkinto erotettiinmaatalouden perustutkinnosta omaksi tutkinnokseenvuodesta 2009 alkaen.Hevoset ja kunta – rajapintoja33

Suomalainen hevosalan tutkintorakenneHEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUSOPPILAITOKSETTUTKINNOT, AMMATITHevostalouden perustutkintoHevostenhoitajaAxxell, Brusaby KemiöHarjun oppimiskeskusKeski-Pohjanmaan ammatti- jaaikuisopisto, Kaustinennuorisoaste X X X X X X X X Xaikuiskoulutus X X X X X X X XRatsastuksenohjaajanuorisoaste X X X Xaikuiskoulutus X X X X XHevostenvalmentajan ammattitutkintoKeski-Pohjanmaan ammatti- jaaikuisopisto, PerhoRavivalmentaja X X X X XRatsuttajaHevoshieroja X X XValjasseppä X XKengityssepän ammattitutkinto X XRatsastuksenopettajanammattitutkintoRatsastuksenopettajanerikoisammattitutkinto ”Master”Tallimestarin erikoisammattitutkintoKoulutuskeskus SalpausAsikkala, LahtiOulun seudun ammattiopistoPudasjärviRuukin maaseutuopistoYlä-Savon ammattiopistoKiuruvesiX X XXYpäjän HevosopistoXXXJämsän ammattiopisto (vainkoulutus, ei tutkinnon järjestäjä)Hevostalouden perustutkinto(tutkinnon laajuus 180 op)HevostenhoitajaRatsastuksenohjaaja• Hevostenhoitajan tutkinnossaerikoistumismahdollisuus hevoskasvatukseen,raviurheiluun, ratsuhevosten peruskoulutukseen,kengittämiseen, valjastyöhön taihevosharrastepalvelujen tuottamiseen.• Nuorisoasteen koulutuksessaopetussuunnitelmaperusteisena taiaikuisopiskelussa näyttötutkintona.• Mahdollista suorittaa hevostaloudenperustutkinnon ohella myös lukio-opinnotja ylioppilastutkinto kaikissa hevostaloudenperustutkintoa järjestävissä oppilaitoksissa.• Hevostalouden perustutkinnon yhteen tutkinnonosaan sisältyy hevosten kuljettajan ja hoitajanpätevyyskoe. Tällä suorituksella henkilö voi hakeahevostenhoitajan ja kuljettajan pätevyystodistustaja eläinkuljettajalupaa aluehallintovirastosta.Sama koe sisältyy myös hevostenvalmentajan jaratsastuksenopettajan ammattitutkintoon.Hevostalouden ammattitutkinto(opiskelun kesto noin 1,5 vuotta työn ohessa)• Hevostenvalmentajan, kengityssepän tairatsastuksenopettajan ammattitutkinto.• Näyttötutkintoperusteinen.34 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Hevostalouden erikoisammattitutkinto(opiskelun kesto noin 1,5 vuotta työn ohessa)• Tallimestarin tai ratsastuksenopettajanerikoisammattitutkinto.• Näyttötutkintoperusteinen.Edellä mainitut hevostalouden tutkinnot on mahdollistasuorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.Muu ammatillinen hevosalantäydennyskoulutusRatsastusterapia (52 op) täydennyskoulutus opetus-,sosiaali- tai terveydenhuollon alalta korkeakoulututkinnonsuorittaneille, joilla on vähintään kahden vuodentyökokemus oman ammattinsa käytännön kuntoutusalalta,vahva hevosalan perusosaaminen ja hyväratsastustaito. Yhteistyössä Suomen Ratsastusterapeutitry sekä Turun yliopisto.Sosiaalipedagoginen hevostoiminta (25 op) täydennyskoulutussoveltuvan toisen asteen ammatillisentutkinnon suorittaneille. Täydennyskoulutustajärjestävät Hevosopisto oy, Ylä-Savon ammattiopistosekä koulutuskeskus Sedu.Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki: Sosionomi(amk)- tai sairaanhoitaja (amk) -opintojenyhteydessä on mahdollista valita täydennysopintoinasosiaalipedagoginen hevostoiminta -opintojakso (5op).YliopistoHelsingin yliopistoEläinlääketieteellinen tiedekunta: eläinlääkäri (360 op)Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta: maat.- jametsät. maisteri (300 op)Muu kurssi- ja koulutustoimintaTutkintoihin ja ammattiin johtavan koulutuksen lisäksihevosalalla järjestetään erilaista lyhytkurssimuotoistakoulutusta sekä ammattilaisille että harrastajille.Kurssien sisällöt vaihtelevat hevosen hankinnastaja hoidosta eri hevosurheilulajien valmennukseen, hevosenerilaisiin vapaa-ajankäyttömuotoihin ja tallinpitoon.Lajikohtaisia koulutuksia järjestävät SuomenRatsastajainliitto (viisiportainen ratsastuksen valmentajakoulutus)ja Suomen Hippos (ravivalmennuksenvastuuvalmentajakoulutukset).Kurssien ja koulutuksen järjestäjinä toimivat• alan ammatilliset oppilaitokset• yliopistot• ammattikorkeakoulut• hevosjalostusliitot• hevos-, raviurheilu- ja ratsastusseurat• neuvontajärjestötHEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUSAmmattikorkeakouluHämeen ammattikorkeakoulu HAMKHevostalouden koulutus, agrologi (AMK) (240 op)HevosurheilulukioVakiintuneita hevosurheilulukioita on vain kaksi: Ruovedenlukio ja Rautalammin lukio.Mitä kunta voi tehdä?• Toimia alan oppilaitosten yhteistyö kumppaninaluomalla toimintaedellytyksiä yrittäjille jaharrastajille.• Tukea ja kannustaa paikallisten hevos seurojenja -yhdistysten järjestämää kurssitoimintaatarjoamalla esimerkiksi opetustiloja taiasiantuntijoita (esimerkiksi elin keino taimaankäyttö) luennoitsijoiksi.• Edistää paikallisten ja seudullisten hevosharrastus-ja hevosurheilukurssien tarjontaaperuskoulussa ja lukiossa.Hevoset ja kunta – rajapintoja35

HEVOSALAN AMMATIT JA KOULUTUS36 Hevoset ja kunta – rajapintoja

4 HEVOSEN hyvinvointiSeppo HyyppäTallipaikka hevoselle voi löytyä ammattilaisen pitämästävalmennus- tai hoitotallista, mutta myös omankotitallin perustaminen houkuttelee monia. Aina eikuitenkaan ymmärretä, kuinka paljon tietoa, taitoa jakokemusta hevosen pitäminen vaatii. Hevosen pitoon myös kallista, sitovaa ja aikaa vievää.Joskus perheen suurin asiantuntemus on 10-vuotiaallaratsastuksesta innostuneella tyttärellä, jonka vanhemmillaei ole kokemusta hevosista. Hevonen voidaankuitenkin päätyä ottamaan omaan paikkaan, varsinkinkun itse hevonen ehkä saadaan edullisesti tai jopailmaiseksi. Omassakin tallissa hevosen ruokinta, kuivitus,kaviohoito, ennaltaehkäisevä terveydenhoito jamahdollisten sairaustapauksien hoito sekä paikkojenkunnossapito aiheuttavat aina huomattavia kustannuksia,joita ei ehkä osata ennakoida realistisesti.Terveenä pysyäkseen hevonen tarvitsee säännöllistäpäivittäistä hoitoa seitsemänä päivänä viikossa, jotenmyös oma ajankäyttö ja elämäntilanne on arvioitavakriittisesti ennen hevosen ottamista omaan hoitoon.Hevosen omistaja on avainhenkilö hevosen hyvinvoinninturvaamisessa. Koska alalle tulee jatkuvastiuusia hevosenomistajia, koulutuksen, neuvonnan jakäytännön taitojen opetuksen tarve on suuri. Myöshevosenomistamisen muodot moninaistuvat. Hevosenvoi omistaa yhdessä, isossakin kimpassa, mikä onyleistä raviurheilussa. Kimppahevosen hyvinvoinnistavastaa usein ammattilainen. Kimppaomistuksessamyös taloudellinen rasite yhtä yksittäistä osaomistajaakohden on pienempi.Eläinten hyvinvoinnin merkitys ja arvostus sekä eettinenkeskustelu hyvinvointikysymyksistä ovat entisestäänlisääntymässä länsimaisessa yhteiskunnassa.Tämä näkyy myös hevosalalla, alan koulutuksessaja sisäisessä keskustelussa. Oikeutus sille, että hevostakäytetään kaikkiin niihin toimintoihin, mihin sitänykyään käytetään, lähtee siitä, että hevosenpidossa Kuva: Petri Volanenedistetään terveyden ylläpitämistä ja otetaan huomioonhevosen fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeetvähintään eläinsuojelulain edellyttämällä tavalla.Kunnan ja kunnallisten viranhaltijoiden rooli ja tehtäväeläinsuojelulaissa määriteltyinä valvonnan paikallisinaviranomaisina on omalta osaltaan vastata alallaesiintyvään neuvonnan ja opastuksen tarpeeseen jaolla mukana hyvinvointia koskevassa keskustelussa.4.1 Hevosen tarpeetRuohonsyöjäHevonen on ruohon syöntiin erikoistunut aroeläin,joka laitumella käyttää syömiseen 10 – 16 tuntia vuorokaudessa.Harvat ruokintakerrat, vähäinen heinänmäärä (alle 1,5 kg/100 elopainokiloa) ja huonolaatuinenheinä heikentävät hevosen terveyttä. Terveysriskiovat myös isot väkirehun kerta-annokset (yli400 g/100 elopainokiloa), sillä hevoset eivät ole erityisenhyviä sulattamaan viljan tärkkelystä.Jokaisessa tallissa tarvitaan rehujen varastointiin rehutilat.Karkearehu (heinä, esikuivattu säilörehu) vierunsaasti tilaa, joten varastointitilaa on varattava riittävästi.Väkirehut (kaurat ja valmisrehut) on varastoitavaniin, että hevonen ei pääse niihin käsiksi, jos sepääsee vahingossa irti. Varastointitilaa on oltava myöshevosten varusteille, kuivikkeelle ja lannalle.Liikkumaan luotuHevosella on voimakas tarve liikkua. Aroeläimenä hevosellaon hyvä kestävyys, sillä villihevoset liikkuvatvälillä pitkiäkin matkoja (yli 30 km päivässä) ruuanperässä. Pysyäkseen hengissä villihevosen on pitänytpystyä juoksemaan pakoon pedoilta. Niinpä hevonenkykenee liikkumaan lyhyitä matkoja todella nopeasti(jopa 60 km/h). Nykyhevosella saaliseläimen vaistotovat edelleen tallella. Säikähtäessään hevonen juokseeensin karkuun ja vasta sitten pyrkii selvittämään epäilyttävänkohteen vaarallisuuden. Paetessaan hevonenHevoset ja kunta – rajapintoja 37

UlkoilmaeläinHEVOSEN HYVINVOINTIOikein ruokittu hevonen pärjää hyvin selvästi viileämmässäkuin ihminen. Hevoset, jotka ovat jatkuvastiulkona, kasvattavat suojakseen paksun talvikarvanja viihtyvät ulkona varsin huonossakin säässä,vaikka tarjolla olisi asiallinen säänsuoja. Karvan paksuudessaon rotueroja, ja rodun sisälläkin yksilöidenvälillä voi olla melkoisia eroja. Talvisin kilpahevosiltaajellaan usein karvat pois, sillä muuten niiden kuivuminenhikoilun ja pesun jälkeen kestäisi kohtuuttomankauan. Ajeltuja hevosia joudutaan loimittamaan,jotta ne eivät vilustuisi. Kaikkein herkimpiä vilustumaanovat alle vuoden ikäiset varsat. Niillä ei ole rasvaaeristeenä ihon alla kuten vanhemmilla hevosilla,sillä niiden energia kuluu kasvamiseen ja liikkumiseen.Mikäli hevoset ovat valvonnan alla ja voidaan ottaa sisätiloihinsään niin vaatiessa, tarhoissa ja laitumella eitarvita säänsuojaa. Mikäli säänsuoja on oltava, sellaiseksiriittää puusto tai kolmiseinäinen katos. Nuoret oriit kesälaitumella. Kuva: Irina Keinänenei useinkaan harkitse, mistä sen kannattaa kulkea.Nämä ominaisuudet tekevät hevosista aina hiemanarvaamattomia.Hevonen tarvitsee tilaa liikkumiseen. Hevosia liikutetaanpääasiassa ratsastuskentällä, ratsastusmaneesissa,maastossa ja pienillä hiekkateillä. Tiellä ja maastossaliikkumisesta kerrotaan kohdassa 5.4 Hevonenliikkuu.Muun liikenteen seassa hevosella liikkumisessa onaina riskinsä, sillä pelästyessään hevonen voi rynnätähallitsemattomaan pakoon. Viisisataakiloista hevostaei kukaan halua autonsa konepellille. Raju pakotilanneon erittäin vaarallinen myös hevosen ratsastajalletai ohjastajalle sekä hevoselle itselleen. Turvallisten liikuntapaikkojenlisäksi tallialueella tulisi olla tilaa tarhoille,jotta hevosilla on mahdollisuus liikkua niinäkinpäivinä, kun niitä ei ratsasteta tai ajeta.Varsinkin talvella hevoset viettävät usein paljon aikaasisätiloissa. Talli-ilman laatu on yksi tärkeimmistä hevosenterveyteen vaikuttavista asioista. Talli-ilmaantulee runsaasti pölyä rehuista, kuivikkeista ja itse hevosista.Kosteutta tulee hevosista, pesupaikalta ja ulkoilmastailmankosteuden ollessa korkea. Ammoniakkiatulee virtsasta ja lannasta. Homeitiöitä tuleerehuista ja kuivikkeista sekä mahdollisesti tallirakenteista.Jotta talli-ilma pysyy hyvänä, talli on pidettäväpuhtaana ja ilmanvaihdon on oltava kunnossa. Ilmanvaihdonmitoitusperusteina käytetään minimille50 m³/h ja maksimille 380 m³/h hevosta kohti.Tallin optimilämpötila on 5 – 12 astetta, mutta hevonensopeutuu hyvin myös kylmempään. Talvella ulkolämpötilanpainuessa alle -10 asteen tarvitaan käytännössälisälämmitystä, jotta ilmanvaihto voitaisiin pitääriittävänä tallin lämpötilan laskematta niin, että vesijohdoteivät jäädy. Liian korkea lämpötila lisää virtsastahaihtuvan ammoniakin määrää talli-ilmassa voimakkaasti.LaumaeläinVillihevoset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät laumoissa.Hevosen sosiaalisuus on mahdollistanutsen, että ihminen on kesyttänyt hevosen käyttöönsä.38 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSEN HYVINVOINTI Kansainvälisesti menestynyt esteratsastaja Mikael Forstén on todennut: ”Meidän on palveltava hevosta 23 tuntia59 minuuttia vuorokaudessa, jotta voimme odottaa sen palvelevan meitä suorituksen ajan.” Kuvassa Grand Prix-esteradalla Rosa Ruutsalo ja Whisper. Kuva: JB-kuvausKesytkin hevoset viihtyvät ympäristössä, jossa saavatolla tekemisissä lajitoveriensa kanssa. Laumaan voikuulua myös muita kuin hevosia. Kaikkia hevosia eivoi kuitenkaan esimerkiksi tarhata yhdessä.Vaikka hevonen on hyvin sosiaalinen eläin, hevoslaumassaei vallitse tasa-arvo, vaan varsin tiukka arvojärjestys.Kun oudot hevoset kohtaavat, yhteenotto voiolla hyvinkin raju, kun arvojärjestys selvitetään. Järjestyksenselvittyä rauha yleensä palaa laumaan, silläarvojärjestyksen ylläpitoon riittävät tavallisesti pienethuomautukset ylempiarvoiselta. Kaikki hevoseteivät kuitenkaan tule toimeen keskenään. Luonnossase johtaisi jonkin yksilön karkottamiseen laumasta,mutta nykyisessä hevosenpidossa se ei ole mahdollista.Niinpäihmisen on aina arvioitava tarkasti, mihinkarsinoihin hevoset laitetaan tallissa ja mitkä hevosettarhataan yhdessä tai vierekkäisissä tarhoissa.Villihevosten laumoissa on yleensä yksi ori tammojenkanssa. Oriit, jotka eivät ole onnistuneet valloittamaanitselleen omaa tammaporukkaa, elävät omissapoikamieslaumoissaan. Erityisesti tallissa, jossa onsekä oriita että tammoja, oriit on yleensä pakko pitääerillään toisistaan, jotta vältytään rajulta yhteenotolta.4.2 Hevosen pitoa koskevattilavaatimuksetHevosen hyvinvointi riippuu siitä, miten hyvin hevosenhoito ja ympäristö vastaavat sen tarpeita. Lainsäädännössäasetetuilla hevosen pitoa koskevilla tilavaatimuksillapyritään turvaamaan hevoselle olosuhteet,jotka eivät vahingoita hevosta eivätkä vaaranna senterveyttä tai hyvinvointia.Hevosen hyvinvoinnin valvonnassa ympäristön arviointikorostuu. Tämä johtuu siitä, että on helpompivalvoa asioita, joita voidaan mitata esimerkiksi mittanauhalla,kuin arvioida hevosen hoidon tasoa. Hyvissäkään,mitat täyttävissä tiloissa hevosen ei ole kuitenkaanhyvä olla, jos sen päivittäisessä hoidossa,ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa tai sairaustapauksienhoidossa on merkittäviä puutteita.Hevoset ja kunta – rajapintoja39

HEVOSEN HYVINVOINTIHevosen kannalta tallin tärkeimpiä ominaisuuksiaovat hyvä ilmanlaatu, riittävä tila (varsinkin karsinoidenkoko) ja mahdollisuus kontakteihin muiden hevostenkanssa. Hevosen karsina tai pilttuu on sijoitettavasiten, että eläimellä on vähintään kuulo- janäköyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan. Hevosenruokintaan ja juottoon tarkoitetut astiat ja telineeton sijoitettava pitopaikkaan siten, että hevonenvoi syödä ja juoda luonnollisella tavalla. Sähköjohdotja -laitteet on tarvittaessa suojattava tai sijoitettava siten,että ne ovat hevosen ulottumattomissa.Pitopaikan sisäkorkeusVuoden 2014 alusta kaikkien tallien sisäkorkeudenon oltava vähintään 2,20 metriä. Mikäli hevosen säkäkorkeusylittää 1,47 metriä, tämäkään ei riitä. Isompienhevosten tallien sisäkorkeuden vähimmäiskorkeusvaatimussaadaan kertomalla hevosen säkäkorkeusluvulla 1,5. Esimerkiksi jos hevosen säkäkorkeus on1,70 metriä, tallin sisäkorkeuden on oltava vähintään2,55 metriä. Amerikan minihevonen ja shire-hevonen Harjunhevosmessuilla. Kuva: Heljä KämäräinenPitopaikan pinta-alan vähimmäiskoko kaikissa talleissa vuoden 2014 alusta:1. Hevonen yksin karsinassaHevosen säkäkorkeus (m) Karsinan pinta-ala (m 2 )Enintään 1,08 4> 1,08 mutta enintään 1,30 5> 1,30 mutta enintään 1,40 6> 1,40 mutta enintään 1,48 7> 1,48 mutta enintään 1,60 8> 1,60 9Pykälää ei sovelleta silloin, kun kyseessä on hevosentilapäinen ja lyhytaikainen säilyttäminen kilpailu-,näyttely- tai muun vastaavan matkan aikanaYhdeksän neliömetrin kokoinen karsina täyttääeläinsuojeluasetuksen kokovaatimukset isoillekinhevosille.2. Useampi hevonen samassa karsinassaRyhmäkarsinan vähimmäiskoko hevosta kohdenTäysikasvuinen hevonenYksittäiskarsinan pinta-ala12 – 24 kk ikäinen nuori hevonen 75 % yksittäiskarsinan pinta-alastaAlle 12 kk ikäinen varsa 50 % yksittäiskarsinan pinta-alastaVarsomiskarsinan kokoon sovelletaan ryhmäkarsinanmittoja (täysikasvuinen hevonen + alle 12 kuukaudenikäinen varsa).3. PihatotPihaton makuuhallin vähimmäiskoko hevosta kohden (ei sisäruokintaa)Täysikasvuinen hevonen 80 % yksittäiskarsinan pinta-alasta12 – 24 kk ikäinen nuori hevonen 60 % yksittäiskarsinan pinta-alastaAlle 12 kk ikäinen varsa 40 % yksittäiskarsinan pinta-alastaPihatossa yksittäisillä hevosilla ei ole omia karsinoita,vaan hevoset saavat vapaasti liikkua piha-alueen jasisätilojen välillä.40 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Kun hevosia pidetään ryhmässä, on jokaista alkavaakymmenen hevosen ryhmää kohden oltava käytettävissäsairaskarsina tai muu asianmukainen, tarvittaessalämmitettävä tila hevosten ryhmästä erottamista taihoitoa varten.4. PilttuutHevosten pito kytkettynä pilttuussa on sallittua. Pilttuussapidosta keskustellaan. Hevosen kytkemiseenkäytettävän riimun on oltava sellaisesta materiaalista,joka ei vahingoita hevosta. Kytketyn hevosen on voitavasyödä, käydä makuulle ja levätä luonnollisella tavalla.• Pilttuun leveyden on oltava vähintään hevosensäkäkorkeus lisättynä 10 senttimetrillä ja pilttuunpituuden vähintään hevosen pituus lisättynä 25senttimetrillä.• Pilttuiden väliseinän kiinteän osan korkeuden onoltava vähintään hevosen säkäkorkeus kerrottunaluvulla 0,9.5. TarhatUlkotarhojen minimikokoa ei ole laissa säädetty, muttakooksi voidaan käytettävissä olevan tilan mahdollistaessasuositella noin 1000 – 2000 m 2 + 250 m 2 perlisähevonen. Aitojen on oltava hevoselle turvalliset jahelposti havaittavat. Esimerkkejä hyvistä aitamateriaaleistaovat lankku, metalli- tai muoviputki ja leveäaitanauha. Piikkilangan käyttö on kielletty niin tarhoissakuin laitumilla. Aitojen kunto on tarkistettavasäännöllisesti ja havaitut viat korjattava viivytyksettä.Pohjan on oltava hevoselle sopiva. Kunnostetuissapohjissa hiekka on ylivoimaisesti suosituin materiaali.Valitettavasti jotkut hevoset joko syövät hiekkaa taisitä kulkeutuu maasta syötetyn rehun mukana elimistöönniin paljon, että ne sairastuvat, osa henkeä uhkaavasti.Katso lisätietoja kohdasta 5.2 Hyvällä suunnittelullariittävästi tilaa.Eläinsuojelulaki (247/1996) ja eläinsuojeluasetus(396/96) koskevat kaikkia kotieläimiä. Lain tarkoituson suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskaltasekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.Lisäksi edellytetään, että eläinten pidossa edistetääneläinten terveyden ylläpitämistä sekä otetaan huomiooneläinten fysiologiset ja käyttäytymistarpeet.Eläinsuojeluasetuksessa annetaan tarkempia säännöksiäsiitä, mitä on pidettävä tarpeettomana kärsimyksen,kivun ja tuskan tuottamisena eläimille.Erityisesti hevosta koskevia tarkempia määräyksiäon valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta(588/2010), jota on täsmennetty 24.10.2013. Päätöksessäon esitetty hevosten pitopaikkojen minimivaatimuksetsekä hevosten hoitoa, kohtelua ja käsittelyäkuin myös ulkotarhaa ja laidunta koskevat vaatimukset.Edellistä tiukempia vaatimuksia tilojen suhteen ontuettavaa rakentamista koskevassa asetuksessa [Asetustuettavaa rakentamista koskevista hevostalousrakennustenrakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista(764/2009)]. Tämän asetuksen vaatimuksetesimerkiksi tallikäytävien leveydestä ovat voimassavain silloin, kun yrittäjä hakee ELY-keskuksen kauttainvestointitukia uudisrakentamiseen.Luonnollisesti tallirakentamisessa on noudatettavaeläinsuojelulainsäädännön lisäksi myös kaikkia muitarakentamista koskevia lakeja ja määräyksiä.Mitä kunta voi tehdä?• Huolehtia hevostilojen ja -alueidenkaavoituksessa kohtuullisesti tilanriittävyydestä ja toimintojen yhteensopivuudesta.HEVOSEN HYVINVOINTI4.3 Eläinsuojelulainsäädäntö ja senvalvontaAluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaahoitava viranhaltija ja poliisivalvovat eläinsuojelulain sekä sen nojalla annettujensäännösten ja määräysten noudattamista. Uusi laki onvalmisteilla (2014).• Huolehtia kunnaneläinlääkärin ja eläinlääkäripäivystyksenriittävistä resursseista.• Tehdä yhteistyötä hevosalan yhdistysten jayritysten kanssa, jotka vuorostaan toteuttavatkäytännön neuvontaa jäsenistölleen jaasiakkailleen.Hevoset ja kunta – rajapintoja41

5 Hevostalous yhdyskuntasuunnitteluSSa jarakentamiSESSaHeini IinattiHevosten määrän lisääntyessä talleja rakennetaan javanhoja tiloja peruskorjataan hevosten käyttöön yhäenemmän. Tarvetta on sekä suuremmille yritysmuotoisilletalliyksiköille että pienille 2 – 4 hevosen kotitalleille.Tallitonttien kysyntä erityisesti kaupunkien jakasvukeskusten läheisellä maaseudulla on merkittävä.Hevosurheiluun ja -harrastukseen liittyy olennaisestimyös liikkuminen ympäristössä, talli- tai hevosurheilualueenulkopuolella, maastossa tai erilaisilla reiteillä.Erityyppisiä hevospalveluita tulisi olla saatavilla kohtuullistenkulkuetäisyyksien päässä ja saavutettavissamyös julkista liikennettä käyttäen.Hevostaloudella on positiivisia aluetaloudellisia, ympäristöllisiäja sosiaalisia vaikutuksia. Alalla on merkittävärooli maaseudun yritystoiminnassa. Hevosenpito ja laidunnus edistävät avoimen maaseutumaisemanja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.Hevosten huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussaon lähinnä eri toimintojen yhteensovittamista,hevostalouden ja -harrastuksen edellytysten turvaamistaja ympäristövaikutusten hallintaa sekä haittojenennaltaehkäisyä. Erityisen haasteellista kaavoitustyössäon, että myös tulevaisuudessa merkittävin rakennuspaineon taajaan rakennetuilla alueilla ja niidenreunavyöhykkeillä, joille kohdistuu runsaasti muutakinmaankäyttötarvetta. Hevosia halutaan pitää siellä,missä asutaan tai lähellä asuinalueita sekä lähellä taajamissaasuvia harrastajia ja asiakkaita. Hevonen ja hevostoimintavaativat tilaa, jotta hevosen hyvinvointi jatoiminnan laatu voidaan turvata. Kuva: Hippolis, Sanna Mäki-TuuriPulmatilanteita saattavat aiheuttaa alalle tyypillinenharrastusmuotoisen toiminnan laajeneminen yritystoiminnaksija siihen liittyvä lisärakentaminen sekätarve liikuttaa hevosta tallialueen ulkopuolella. Hallitsematontallien sijoittuminen ja hevosella liikkuminenniiden läheisillä alueilla voivat saada aikaan ristiriitojanaapurustossa, tallinpitäjien, muiden asukkaiden ja viranomaistenvälillä. Yleisimpiä ongelmia, joita hevostenpidon voidaan kokea aiheuttavan, ovat haju, pöly,kärpäset sekä mutaisista tarhoista, suurista rakennuksistatai epäsiisteydestä johtuvat visuaaliset haitat. Hevosellaliikkuminen tallialueen ulkopuolella voi ollaturvallisuusriski niin muulle liikenteelle kuin hevosharrastajille.Haittaa voivat aiheuttaa myös teiden taimaaston kuluminen sekä alueille jäävä lanta. Ympäristönsuojelunmääräykset ovat jatkuvasti kiristyneet jakiristynevät yhteiskunnassamme edelleen.”Hevosten huomioon ottaminenmaan käytön suunnittelussa onlähinnä eri toimintojen yhteensovittamista,hevostaloudenja -harrastuksen edellytystenturvaamista ja ympäristövaikutustenhallintaa sekä haittojen ennaltaehkäisyä."Hevosihmisten näkökulmasta ongelmallisiksi onkoet tu viranomaisten erilaiset menettelytavat eri puolillamaata ja se, että yhdenlaisiin olosuhteisiin laadittujaohjeita ja suosituksia sovelletaan joustamattomastisielläkin, missä olosuhteet ovat aivan toisenlaiset.Kun tien resurssit ja tietämys hevosten pidosta jaalan tarpeista sekä hevosihmisten mielipiteiden kuuleminenon koettu osin puutteellisiksi. Hevostenolemassa oloa kaupunkien alueilla ei tähän mennessäole välttämättä otettu riittävästi huomioon suunnitteluneri tasoilla.Ympäristöministeriön asettama tallityöryhmä, jossaon ollut mukana sekä viranomaisten että hevosalanedustajia on laatinut työstään Hevostallityöryhmän raportin(ympäristöministeriö, 2008). Raportissa on arvioituhevostalouden maankäyttökysy myksiä sekä annettusuosituksia hevostalouden huomioon otta mis eenmaankäytön suunnittelussa. Raportti on luettavissaHevoset ja kunta – rajapintoja 43

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAkokonaisuudessaan ympäristöministeriön arkistosta:http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat /13367/128553_download.pdf.5.1 Tallien sijoittaminenMaankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainenkaavoitusmenettely (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava)ohjaa alueiden käyttöä. Maakuntakaavassaluodaan varauksia hevosreiteille ja isommille urheilun,vapaa-ajan ja matkailun kehittämisalueille.Kaupungeissa ja taajaan asutuilla alueilla hevosurheilualueidenja ainakin suurimpien talliyksiköidensijoittuminen määritellään yleis- ja asemakaavoissa.Myös pienempien tallien tulee soveltua alueen kaavanmukaiseen käyttötarkoitukseen aiheuttamatta haittaaalueen muille toimijoille.Hevostallien sijoittumisen ohjaamiseen on eniten tarvettataajamien lähellä, minne kohdentuu muutakinrakentamista. Siellä, missä rakentaminen on väljempääja vapaata maastoa enemmän, ohjauksen tarve eiole yhtä suuri kuin tiiviisti rakennetuilla alueilla.Kaavoitustyössä tulee ottaa huomioon olemassa olevahevostaloustoiminta. Tallien toimintaedellytystenturvaamiseksi myös tulevaisuudessa tulee esimerkiksilähelle toteutettavan asuntorakentamisen ja olevientallialueiden väliin varata riittävä suojaetäisyys. Tämäsuoja-alue voi olla esimerkiksi kaavaan merkittyä viher-tai suoja-aluetta, jolle voidaan ohjata hevosillaliikkumista tai muuta virkistyskäyttöä. Kaavassa voidaanosoittaa myös muita alueita, joille hevosreittejäon suunnitteilla. Vastaavat suojavyöhykkeet on otettavahuomioon myös uusia hevostiloja sijoitettaessa.Alueen luonnonolosuhteet ja maisemarakenne vaikuttavathevostoimintojen sijoituspaikan valintaan.Pohjavesialueet eivät ole suositeltavia eläintilarakentamisenpaikkoja. Soinen, kostea tai erittäin mäkinenmaasto vaikeuttaa hevostilan toimintojen toteutusta.Hevostoimintaan liittyy usein myös suuria rakennuksia,kuten ratsastushalleja, joiden sopivuus maisemakuvaantulee arvioida tapauskohtaisesti.Kaavoituksella voidaan ohjata saman palvelun tuottajatsamalle alueelle. Näin syntyy hevosurheilukeskus,jossa yhteisillä alueilla ja muulla yhteistyöllä voidaansaavuttaa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisiasynergiahyötyjä alueen toimijoille: esimerkiksi yhteisetreitit, kentät, maneesit, harjoitusradat. Yhteisilletoiminnoille tulee varata tilaa jo kaavoitusvaiheessa.Yhtenäisillä hevosurheilualueilla myös ympäristö- jamuiden haittojen ennaltaehkäisy voi olla helpomminja hallitummin toteutettavissa.Hevoskylässä eli hevosläheisen asumisen mahdollistavassakaavassa suunnitellaan samalle alueelle asumista,tontteja joilla on mahdollista pitää omaa pientä yksityistallia,ja yhteisiä palveluja hevosille, kuten laitumia,kenttiä, maneeseja ja reittejä sekä alueen koosta riippuenmuita palveluita asukkaille. Hevosten karsinatolisivat omissa talleissa tai yritysvetoisessa isossa yhteistallissa.Hevoskylässä on mahdollista harrastaa hyvissäolosuhteissa lähellä kotia. Hevosmäärältään tiheänalueen suunnittelun lähtökohtana on, että alueelleei sijoiteta muuta, hevosista mahdollisesti häiriintyvääasumista tai toimintaa eikä hevosia tai hevosurheiluahäiritsevää toimintaa.InfoNoin 5 % ihmisistä on yliherkkiä hevosille. Ruotsalaistenallergeeniselvitysten mukaan tallitoiminnansijaintia suurempi merkitys allergeenienleviämiseen on allergeenien kulkeutumisella hevostenseurassa oleskelleiden ihmisten mukana,hiuksissa ja vaatetuksessa. Tätä voidaan ennaltaehkäistä,kun isompien tallien yhteydessä onvaatteidenvaihto-, säilytys- ja suihkutilat. Ilmassaallergeeneja on pienessä määrin mitattavissaenintään noin 50 – 100 metrin päässä tallitoiminnasta,ja käytännössä niitä esiintyy vain aivan tallinvälittömässä läheisyydessä.Tallirakentamista eri alueille ohjattaessa vaikuttaa sijaintipaikanvalintaan toiminnan luonne ja hevostenkäyttäjäryhmät. Ratsastuskoulujen asiakaskunnan tuleepäästä harrastuspaikkaansa polkupyörällä tai julkisillakulkuvälineillä. Täysihoitotalleissa niin ratsukuinravihevosten omistajat käyvät lähes päivittäin,joten etäisyyden asuinpaikasta on oltava kohtuullinen.Ammattimainen ravivalmennustoiminta ja hevoskasvatussijaitsevat usein maaseudulla, koska ne vaativatlaitumineen ja harjoitusratoineen runsaasti tilaa, eivätkähevosenomistajat tai asiakkaat välttämättä vierai-44 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Maneesin vuosihuolto. Kuva: Kari Mattilale talleilla usein. Urheilu- ja kilpailualueet, kuten raviradatja ratsastuskeskukset, joiden tulee olla myöskatsojien helposti saavutettavissa, sijaitsevat taajamienlähellä.Kaavamääräyksillä ja niitä täydentävillä kaavoitetunalueen rakennustapaohjeilla voidaan ohjata kaavoitetunalueen rakentamista siten, että syntyy sekä viihtyisäettä yrittämisen ja harrastamisen sujuvuudentakaava toimintaympäristö. Ohjeet sitovat alueelle rakentamistaja niillä voidaan antaa aluekohtaisia määräyksiätallialueiden pihasuunnittelusta, lantahuollosta,rakennusmateriaaleista, tarhoista, aidoista jne.Suojaetäisyyksien tarpeen arviointiTallien sijoittaminen ja tarvittavat suojaetäisyydet tuleeaina arvioida paikallisista lähtökohdista tapauskohtaisestirakennusluvan yhteydessä tai kaavoituksessa.Etäisyyksien arvioinnissa tulee ottaa huomioonmuun muassa hevostaloustoiminnan laatu ja mittakaava,maasto ja sen muodot, maisema ja alueen ympäristösekä asutus tai muu käyttötarkoitus.Suojaetäisyys tulee arvioida lähimpään häiriintyväänkohteeseen, kuten asuinrakennukseen, pihapiiriin taikaavassa merkittyyn rakennuspaikkaan, ei tallin omantontin rajalle. Itse talli ja lantala on syytä sijoittaa tonteillasiten, että ne sijaitsevat riittävällä etäisyydellänaapurustosta. Laitumia ja hevosreittejä voidaanyleensä sijoittaa muun toiminnan välittömään läheisyyteenkin.Suojaetäisyydet voivat olla tavallista pienempiä hevosläheistäasumista kaavoitettaessa tai naapurin suostumuksella.Maaseutumaisessa ympäristössä, jossa tonttirajautuu pelto- tai metsätalousmaahan, varsinaisiasuojaetäisyyksiä harvoin tarvitaan.Kasvipeitteettömien ulkotarhojen ja vesistöjen tai vesistöönjohtavien ojien väliin tulee varata vesien suojelunnäkökulmasta riittävät suojakaistat. Vesistön jasuojakaistan laatu sekä vesien johtaminen ja käsittelytapavaikuttavat suojakaistojen tarpeeseen ja leveyteen.Kiinteistön omaan kuivatukseen liittyvät ojat,joissa vesien johtaminen ja käsittely on hallittua, voivathevosten turvallisuus huomioon ottaen olla lähelläkinulkotarhoja.Laiduntaminen rantalaitumilla ja muilla vastaavillaluonnon- ja maisemalaidunkohteilla on oikein toteutettunamerkittävä luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuuttaedistävä tekijä eikä aiheuta vesiensuojelullistariskiä. Laiduntaminen ranta-alueilla säilyttää myösmaiseman avoimena. Monimuotoisuutta ylläpitävälaidunnus perustuu siihen, että laiduneläimet elävätja kasvavat luonnonlaitumen tuotolla. Tällaisilla laidunalueillaravinnetase on negatiivinen eli ravinteitapoistuu enemmän kuin tulee. Näillä alueilla lannoitteita,torjunta-aineita ja lisärehua ei käytetä, koska neHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAHevoset ja kunta – rajapintoja45

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSArehevöittävät aluetta ja köyhdyttävät eliölajistoa. Ravinnonloppuessa eläimet siirretään pois laitumeltasen sijaan, että niille annetaan lisäruokaa. Vastaavastivältetään ylilaidunnus ja maaperän kuluminen. Avoimet,matalakasvuiset rantaniityt ovat tärkeä elinympäristömonille eliölajeille, monet lajit hyötyvät rantaansaakka avoimesta niittyalueesta.Lue lisää tallien ympäristönsuojelusta luvusta 6 Hevostalousja ympäristö.5.2 Hyvällä suunnittelullariittävästi tilaaHevosurheilualueiden ja hevostaloustonttien kaavoituksenja suunnittelun lähtökohtana tulee aina olla hevosenhyvinvointi. Alueella on oltava riittävästi tilaaulkoiluun ja liikkumiseen, jotta hevoselle voidaan taataturvallinen ja rauhallinen elinympäristö sekä mahdollisuuslajinmukaiseen käyttäytymiseen.Tilantarve riippuu olennaisesti toiminnan laadusta, jotentilantarve tulee kartoittaa aina tapauskohtaisesti.Ratsastuskoululla ja täysihoitotallilla tulee varata tilaamyös asiakkaille ja esimerkiksi pysäköintiin, kun sen sijaanravivalmennus- tai kasvatustallilla ei käy päivittäinpaljon asiakkaita. Vastaavasti hevosten käyttötarkoitusvaikuttaa siihen, tarvitaanko ajomaastoja tai harjoitusrata/hiittisuoraravureille, kenttä ja maneesi ratsuille vailaajoja laitumia varsoille ja nuorille hevosille.Yksittäisen 2 – 5 hevosen harrastustallitontin suositeltavakoko on 1 – 2 ha, mikäli hevosille halutaan tarjotalaidunnusmahdollisuus. Laidunnettavia alueita löytyyusein helposti myös lähialueilta vuokrattavaksi, jollointontin koko voi olla pienempi.Hevosurheilualueen, jossa sijaitsee useampia tallejaja/tai laajamittaista toimintaa, tilantarve tulee arvioidatoiminnan laadun mukaisesti. Usein tilaa tarvitaankymmenistä jopa 100 hehtaariin saakka. Laidunmahdollisuudet,pidemmät maastoreitistöt ja esimerkiksikilpailumittakaavan ravirata lisäävät tilan tarvettamerkittävästi. Laajempien hevosurheilualueiden tallitontinkooksi arvioidaan 1 000 – 1 200 m 2 /hevonen,jolloin tonteille ei sijoiteta omia ratsastuskenttiä taimuita harjoittelualueita eikä laitumia.Esimerkkejä tilan tarpeesta, joka riippuu aina toiminnastaja toimintojen suunnittelusta tontilla:Harrastus- ja pienimuotoinen yritystoiminta (2 – 6 hevosta)tallirakennus, lantala, varastotilat 40 – 180 m 2ulkotarhat300 – 1 000 m 2 /1 – 3 hevostaponi tai hevonen yksin, koostariippuen300 – 500 m 2tarhaaminen ryhmässä/poni taihevonen200 – 250 m 2viljellyt laitumet0,25 – 0,5 ha / hevonenlähireitit ajoon/ratsastukseen alkaen 1 km – 10 kmLajista riippuen, käyttötarpeen mukaan:ratsastuskenttä20 x 40/60 mhiittisuora800 mLantalan mitoitus määritetään ympäristölainsäädännössä,ja varastotilojen tarpeeseen vaikuttavat muunmuassa rehujen ja kuivikkeiden varastointiajat.Ulkotarhan kokoa ei ole lainsäädännössä määrättyeikä hevosten ulkotarhausta tällä hetkellä säädettypakolliseksi. Hyvinvoinnin kannalta on suositeltavaa,että hevosten vapaa liikkuminen ja lajinmukainen sosiaalinenkäyttäytyminen voidaan mahdollistaa. Tarhojenmäärään vaikuttaa myös hevosten suunniteltupäivittäinen ulkoiluaika, ja vuorotarhaus vähentää tarvittavientarhojen lukumäärää. Käytettävissä olevantilan mahdollistaessa tarhojen kooksi voidaan suositellanoin 1 000 – 2 000 m 2 + 250 m 2 per lisähevonen.Jotta hevonen pystyy liikkumaan tarhassa kaikissaaskellajeissa, suositellaan tarhan rakentamistapitkänomaiseksi, esimerkiksi 20 – 25 m x 50 – 75 m.Jos hevosia tarhataan yksittäin, tarhan koko voi ollaesimerkiksi alkaen 10 x 30 m.Yritystoiminta (yli 6 hevosta)tallirakennus, lantala,varastotilatulkotarhatviljellyt laitumet180 – 600 m 2Lajista ja toiminnan laajuudesta riippuen:300 – 1 000 m 2 / 1 – 3 hevostatai ponia0,25 – 0,5 ha / hevonenratsastuskenttä20 x 40/60 m – 60 x 100 mmaneesi20 x 50 m – 40 x 70–100 mharjoitusravirata (1000 m) 7,5 hahiittisuora800 mlähireitit ajoon tairatsastukseen3 – 10 kmsosiaalitilat, WC:t, pysäköinti 30 – 50 henkilöautoa,hevoskuljetuskalusto46 Hevoset ja kunta – rajapintoja

InfoKunnan rakennusjärjestysMaankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n mukaan jokaisessakunnassa on oltava rakennusjärjestys. Rakennusjärjestykselläannetaan paikallisista oloistajohtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataanmaankäyttöä ja rakentamista suunnitelmallisenja sopivan rakentamisen edistämiseksi ja kulttuuri-ja luonnonarvojen huomioon ottamiseksi sekähyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristöntoteutumiseksi ja säilyttämiseksi. Rakennusjärjestyksenmääräyksiä on noudatettava, mikäli oikeusvaikutteisessayleiskaavassa, asemakaavassatai Suomen rakentamismääräyskokoelmassaei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom.).Kunnilla on mahdollisuus ottaa rakennusjärjestykseenhevostalleja koskevia määräyksiä, kutenjoissain kunnissa on tehtykin. Määräysten tarveja sisältö tulee aina harkita paikallisten olosuhteiden,kuten maaston, maiseman ja ympäristönmaankäytön mukaan, ja niiden tulee olla kohtuullisiaja tasapuolisia maanomistajien ja toiminnanharjoittajienkannalta. Olosuhteiden ja ohjaustarpeidenvaihtelun vuoksi on mahdotonta antaayksityiskohtaisia, koko maata tai edes välttämättäkoko kuntaa koskevia ohjeita esimerkiksi suojaetäisyyksistä.Esimerkkejä raviratojen yhteydessä olevista hevosurheilualueistaSuomessa:Jokimaa, Lahti: 35 ha (välitön alue), 80 – 110 hevosta.Toiminnot: kilpailuravirata (sis. katsomot, valjastuskatokset,P-paikat yms.), 7 – 8 tallia, lämmittelyrata,monipuolista yhteistyötä lähialueen organisaatioidenkanssa. Toimintoja suunnitellaan laajennettaviksi2014 – 2018: maneesi, ratsastuskenttä, eläinklinikka,katsomorakennukseen opetustiloja koulutuskeskusSalpaukselle.Killeri, Jyväskylä: 124 ha, 100 hevosta. Toiminnot:kilpailuravirata (sis. katsomot, valjastuskatokset, P-paikat yms.), lämmittelyrata, 7 tallia ja rakennusoikeusvielä viidelle tallille, ratsastuskoulu, ulkotarhat, viheralueet,maastoharjoitusradat (alueella myös muita urheiluhalleja,agility, golf, palloilu).Äimärautio, Oulu: 100 ha (osittain vesialuetta), 175hevosta. Toiminnot: kilpailuravirata (sis. katsomot,valjastuskatokset, P-paikat yms.), lämmittelyrata, 13tallia, ulkotarhat, viheralueet, maastoreitti noin 5 km.HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAMitä kunta voi tehdä? – Maankäytön suunnittelu• Taata kohtuulliset ja tasavertaiset maankäytönedellytykset, jotta yritystoiminta jaharrastaminen on mahdollista (esimerkiksirakennusjärjestyksen edellytykset).• Koota paikallisia hevosalan toimijoiden ryhmiäsaman pöydän ääreen• Kartoittaa olemassa olevan hevostoiminnan jatallien sijainnin sekä niiden laajennustarpeetyhteistyössä hevosihmisten kanssa.• Kartoittaa alan tulevaisuuden rakennustarpeitayhteistyössä hevosihmisten kanssa, katseriittävän kauas tulevaisuuteen.• Varata viheralueita ja/tai suojavyöhykkeitäolemassa olevan hevostoiminnan läheisyyteen.• Varata yritystalleille alueita asutuksenläheisyydestä, hyvien kulkuyhteyksien päästä(julkinen liikenne). Soveltuvin osin ohjata tätärakentamista hevosurheilualueille, joilla voidaanhyötyä yhteistyöstä, hallita ympäristöhaitat jasaada paremmat puitteet hevosharrastukselle.• Varata alueita hevosläheisen asumisentonteille, joilla on hevosenpitomahdollisuusomassa tallissa, taajaan rakennetun alueenreunavyöhykkeiltä tai kaavoittamalla erillisiähevoskyliä (hevosurheilukeskusten ja/tai alanyritystonttien läheisyydestä), vrt. hevospitäjäYpäjä ja Orimattilan hevoskylä.• Merkitä kaavoihin riittävästi reittejä ja alueita,joille voidaan ohjata reitistöjä ja siten turvatahevosten liikkumista muun muassa tallien välillä.Hevoset ja kunta – rajapintoja47

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSACaseOrimattilan HevoskyläTeksti: Anne LaitinenOrimattila on perinteisesti vahva hevospitäjä, ja sielläsijaitsee yksi Suomen ensimmäisistä hevosyritystenkeskittymistä, Orimattilan hevoskylä. Hevoskylässäon karsinapaikat noin 250 hevoselle. Kylässä on 11ravitallia ja yksi ratsutalli maneeseineen sekä hevosklinikka.Alueella toimii kuusi ammattiravivalmentajaa ja lisäksijoukko harrastevalmentajia. Hevoskylässä yhdistyväthyvät valmennusolosuhteet, lyhyet kilpailumatkatEtelä-Suomen raviradoille ja yrittäjien yhteistyö.Valmennusolosuhteet käsittävät 1 000 metrin harjoitusradan,900 metrin hiittisuoran sekä metsälenkin.Talliyrittäjät auttavat toisiaan tarvittaessa, ajavathevosia yhdessä ja kilpailumatkat raveihin taittuvatosittain yhteiskyydeillä.Hevoskylä on osa laajempaa kaava-aluettaHevoskylän asemakaava koostuu kolmesta eri aikoinavahvistetusta asemakaavasta. Pääelinkeinona kaavaalueellaon tällä hetkellä maanviljelys ja hevostalous.Elinkeinojen harjoittamista ei haluta kaavamuutoksellavaikeuttaa, vaan mahdollistaa monipuolinen toimintaalueella, jonka sijainti Orimattilan keskustaannähden on oivallinen monien yritysten ja palveluidenkannalta. Hevostalous on alueella suuressa roolissa jasuunnittelualueen keskellä sijaitseekin hevoskylä. Hevoskyläjatkuu suunnittelualueen ulkopuolella eteläänraviradan suuntaan.Hevosvalmennuskeskus eli Hevoskylä on merkitty erityisalueeksivoimassa olevan osayleiskaavan tapaan.Lähivirkistysalueet erottavat työpaikka- ja teollisuusalueitaasumisen alueista ja hevoskylästä.Arviointi on osa kaavasuunnitteluprosessia ja sitätäydennetään kaavoituksen edetessä. Sen päämääränäon auttaa löytämään eri tahoja tyydyttävä ja parasmahdollinen vaihtoehto alueen toteuttamiseksi.Osallisten kuulemisen yhteydessä otetaan huomioonmyös alueen asukkaiden ja maanomistajien antamapalaute. (Orimattilan kaupunki 2014). Lähde: Orimattilan kaupunki: Keskusta-Virenojanosayleiskaavan muutos: Sampolan pohjoisosa.Kaavaselostus 25.3.2014, Tekninen Palvelukeskus/Maankäyttö48 Hevoset ja kunta – rajapintoja

CaseTuusula – yhä useampi etsii hevoselleen tai harrastukselleen tilaa maakunnastaTeksti: Riitta Suomalainen, Keski-Uusimaa -lehtiMuutos: lehmät vähenevät, kanat katoavat ja peltopinta-ala supistuu. Hevosala sen sijaan kasvaa – ja kasvaisienemmänkin, jos kunnat tarjoaisivat hanakammin rakennusmaata niin yksityisille hevosihmisille kuin alan yrittäjille.Tuusula aikoo tehdä niin.Jos matkaan ei tule mutkia, Tuusulaan nousee ennen pitkää kolme hevosalan keskittymää: yksi Jokelaan, toinenKellokoskelle ja kolmas Rusutjärvelle. Rusutjärvellä kunnalla ei ole maata, Jokelassa ja Kellokoskella sen sijaanon. ”Rusutjärven valinta yhdeksi hevoskeskittymäksi on silti perusteltua, koska siellä on paljon jo olemassa olevaa,yksityistä hevostoimintaa,” yleiskaavasuunnittelija Kaija Hapuoja sanoo. Hevoskylä on ajatuksena niin uusi,että sen tarkempi sisältö hakee vasta muotoaan.”Toki me olemme yleiskaavatiimissä miettineet, millaisia asioita ja palveluita hevoskeskittymissä voisi olla,” Hapuojahuomauttaa. Tallit, tarhat ja tätä nykyä myös maneesit ovat peruselementtejä, mutta niiden lisäksi alueillavoisi olla vaikkapa maastoreittejä, hevosklinikoita, kengityspalveluja ja alan myymälöitä.Kunnassa nähdään, että hevoskylät ovat paitsi hevosihmisten myös hevosettomien etu, kun toimintaa ei ripotellasinne tänne, vaan keskitetysti tietyille alueille. Kun pelisäännöt ovat selvät, hevos- ja hevosettoman väen eitarvitse vääntää kättä tallien ja maneesien rakennusluvista, oikeudesta ratsastaa maastossa tai lantaläjistä teillä.”Maaseudulle sopiva toiminta saatetaan katsoa rasitteeksi, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Se voi olla myös vahvuus,”Hapuoja miettii. Uudellamaalla kyselyt ovat arkea. Osa kyselijöistä on yksityisiä ihmisiä, jotka haluavat hevosenkotiin, toisia hevosala työllistää. Tuusula ei myöskään ole ainoa kunta, jolta kysellään jatkuvasti paikkoja,joissa voisi pitää hevosia.HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA”Kun kunnassa aikaisemmin tehtiin haja-asutusalueiden osayleiskaavoja, tällaista toimintaa ei osattu ajatellakaan.Niihin sisällytetyille rakennuspaikoille ei maneesin kokoisia rakennuksia ilman poikkeuslupaa mahdu. Kartanonalueella Jokelassa, lähellä keskustaa Jokelantien varrella, Tuusula omistaa kymmenen hehtaarin maa-alueenja Kellokoskella kaksi aluetta kahden puolen Leppäsillantietä. Toinen niistä on seitsemän ja toinen kaksitoistahehtaaria, ” Hapuoja kertoo.”Molemmissa paikoissa kunnan maiden ympärillä on jo hevostoimintaa, joten hehtaareissa mitattuna hevosalueetovat isompia,” Hapuoja huomauttaa. Jos hevoskylät toteutuvat ja yksityiset haluavat kehittää omia alueitaan,yleiskaavasuunnittelija lupaa kunnan suhtautuvan myönteisesti kehittämistoiminnan mahdollisesti edellyttämiinlupahakemuksiin. Kaikki kehittäminen ei toki lupia tarvitse, pelkkä sopiminen riittää. Vähintäänkin osassa asioitahevosväki voisi tehdä yhteistyötä, esimerkiksi reittien suhteen. Omille mailleen kunta laatii hevoskyläasemakaavan,joka pilkotaan tonteiksi. Tontit myydään tai vuokrataan hevostoimintaa varten. Tonttien koot mitoitetaantarpeen mukaan, sillä monen hevosen ratsastuskoulu tarvitsee enemmän tilaa kuin muutaman hevosen kotitalli.”Ylärajaa ei ole määritelty, mutta alaraja on. Kun nyt tontin pitää Tuusulassa olla vähintään kaksi hehtaaria, jottasiinä voi pitää hevosia, niin hevoskylässä tontti voisi olla pienempikin. Jokelassa ja Kellokoskella hevoskeskittymäton jo piirretty kartalle – tai tarkkaan ottaen vuoteen 2040 ulottuvaan, koko kuntaan laadittavaan yleiskaavaluonnokseen,jossa hahmotellaan, millaisia asioita Tuusulassa voisi siihen mennessä toteutua, ” Hapuoja kuvailee.”Kaava sisältää paljon muutakin kuin hevoskylät,” Hapuoja muistuttaa. Hevoskylät ovat kuitenkin jotakin uutta– eivät ennenkuulumatonta, mutta uutta. Ensimmäinen tai ainakin yksi ensimmäisistä hevostalouden tarjoamiinmahdollisuuksiin tarttuneista ja hevoskyläkaavoja tehneistä kunnista on Orimattila. Kuntakehityslautakunnassa jakunnanhallituksessa hevoskyläasia on jo käynyt, seuraavaksi sitä pääsevät arvioimaan kuntalaiset.Hevoset ja kunta – rajapintoja49

CaseHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAVirpiniemen eläinurheilukeskusTeksti: Heini IinattiN oin 20 kilometrin päässä Oulusta sijaitseva Haukiputaan Virpiniemi on jo vuosikymmeniä ollut tunnettu merenrannalla kangasmaastoissa sijaitsevana vapaa-ajanviettopaikkana. Alueella on muun muassa Virpiniemen liikuntaopisto,vapaa-ajan asutusta, golfkenttä sekä runsaasti alueita ja reittejä eri tarkoituksiin: hiihtoon, lenkkeilyyn,maastopyöräilyyn, moottorikelkkailuun jne.1990-luvun alusta alueelle ohjattiin myös eläinurheilutoimintaa tavoitteelliseen yleissuunnitelmaan perustuen, ilmantarkempaa kaavoitusta. Hyvien maastojen ja muiden olosuhteiden houkuttelemana Virpiniemeen sijoittuiratsastuskouluja sekä ravi- ja ratsuhevosten hoito- ja yksityistalleja. Alueelle on 1994 valmistunut ravirata ja kaksimaneesia suurimpien tallien yhteyteen. Koiraharrastajien käytössä on koirarata ja harjoittelualueita.Hevostoiminnan sijoittaminen samalle alueelle on kannattavaa monestakin näkökulmasta. Toimijat hyötyvät yhteisistärakenteista ja alueista. Hevostoiminnan palvelut, kuten rehuntuotanto, lantahuolto, valmennus-, eläinlääkäri-,kengitys- yms. palvelut ovat yleensä paremmin saatavilla tai niitä voidaan kehittää yhteistyössä. Lisäksiuseimmiten alueella on paremmat ja kestävät perusrakenteet, kuten tiestö, valaistus, viemärit jne. Keskittämälläja alueen hyvällä suunnittelulla voidaan myös välttää yhteentörmäyksiä naapuruston kanssa.Hevosurheilualueiden tontit ovat yrittäjien ja harrastajien keskuudessa suosittuja. Myös Virpiniemen eläinurheilukeskuksentallitonteille on kysyntää: hevosyrittäjät ja -harrastajat haluavat sijoittua alueelle, jossa hevosten harjoittamiseenon hyvät mahdollisuudet sekä riittävän pitkillä maastoreiteillä että raviradalla.Virpiniemen alueen kehittämisessä kunnalla on ollut merkittävä rooli. Maa-alue on pääosin kunnan omistuksessa,ja kehittämisessä on pystytty hyödyntämään tehokkaasti erilaisia rahoituskanavia. Myös alueen toimijat ovat toteuttaneetyhteishankkeita ulkopuolisen rahoituksen turvin.Vuonna 2012 alueelle valmistui uusi kaava, koska vuonna 2006 hyväksytyllä käyttösuunnitelmalla ei enää voituohjata alueen tonttien luovutusta. Kaavassa varattiin 13 uutta rakennuspaikkaa olemassa olevien kuuden tallin lisäksihevosurheilutoimintaa varten ja kolme rakennuspaikkaa alueen palveluja varten (esimerkiksi eläinlääkäripalvelut,kengityspaja ja kahvila-kioskitoiminta).50 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Myös alueen tiestö ja kunnallistekniikka tuli saattaa ajan tasalle. Alueen saavutettavuutta on parannettu merkittävästiuudella tiellä, ja katuverkostoa, kevyen liikenteen väyliä, vesihuoltoa, viemäröintiä sekä reitistöjä on rakennettukaavan mukaisesti vuosina 2012 – 2013. Kunta on saanut investointeihin rahoitusta alueiden kehittämisrahastosta(EAKR).Virpiniemen alueelle on rakennettu myös maastoratsastus- ja ajoreitti yhteistyössä ravi- ja ratsastusharrastajienkanssa. Investointi toteutettiin Leader-hankkeena, jota hallinnoi Virpiniemen hevosystävät ry.Virpiniemen alue on nykyisin kansallisesti tunnettu liikuntaopistonsa ansiosta. Eläinurheilukeskus on osa laajempaaurheilualuetta ja Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan verkostoa. Lisäksi eläinurheilukeskus on osa Virpiniemenkokonaisuuden kehittämistä älykkääksi ja kestäväksi matkailun, liikunnan ja vapaa-ajan keskukseksi. Haasteenaon toimijoiden yhteistyön lisääminen edelleen sekä tulevien hankkeiden rahoitus. Tulevaisuuden tavoitteena onluoda alueesta koko Pohjois-Suomea palveleva valmennus- ja kilpailupaikka ja muun muassa rakentaa pidemmätreitit eri lajeille, mikä vaatii runsaasti eri harrastusmuotojen tarpeiden yhteensovittamista.Virpiniemen eläinurheilualueen kaavan perusperiaatteita:• Alueen imagon säilyminen luonnonläheisenä ja riittävän väljänä.• Hevosten ja harrastajien viihtyvyys ja turvallisuus.• Yhtä hevosta kohden tulee olla 750 m 2 tonttialaa (erikseen vuokrattavia laidunalueita ei sisällytetä tonttialaan),tonttien koko on noin 0,6 – 2,7 ha.• Mahdollisimman turvallinen ja esteetön kulku hevosilla tallitonttien takaosista yhteisesti ylläpidettäville laajemmillehevosreiteille ja kaavaa ympäröiville viheralueille, risteämättä ajoneuvoliikenteen kanssa.• Maastoratsastuksen ja raviharrastajien erilaisten tarpeiden huomioonottaminen hevosreittien linjauksissa.• Palveluille tarkoitettujen rakennuspaikkojen sijoittaminen liikenteen solmukohtiin näkyville paikoille.• Tapahtumien aikaisen ja muun pysäköintitarpeen turvaaminen yhteisillä pysäköintialueilla.• Asemakaavan merkintöjä täydentämään on laadittu rakennustapaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjata alueenrakentamista siten, että syntyy sekä viihtyisä että työnteon ja harrastamisen sujuvuuden takaava toimintaympäristö.HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA5.3 Tallia rakentamaanTallin ja siihen liittyvien rakennusten rakentamiseenon oltava rakennuslupa (MRL 125 §). Rakennuslupatarvitaan myös, kun rakennukseen tehdään olennaisiamuutoksia tai rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitustamuutetaan oleellisesti. Toimintaan liittyviin pienempiinrakennelmiin ja muutoksiin sekä jätevesienkäsittelyjärjestelmän uusimiseen riittää toimenpidelupa(MRL 126 §). Maa- ja metsätalousalueiksi kaavoitetuillatai asemakaavattomilla alueilla tallien sijoittaminenratkaistaan rakennuslupamenettelyssä, samoinpienten tallien sijoittaminen.Kaikista suurimpien, yli 60 hevospaikan talliyksiköiden,sijoittumista ohjaa myös ympäristölupamenettely(Ympäristönsuojelulaki 86/2000, § 28). Ympäristölupavoidaan edellyttää myös luparajan alittavaltaeläinmäärältä, jos talli sijaitsee pohjavesialueella tai siitäsaattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille.Jos rakentaminen tapahtuu suunnittelutarvealueella,rakennuslupamenettelyssä on otettava huomioonerityiset rakennusluvan edellytykset. Myös tämän laajennetunrakennuslupaharkinnan suorittaa kunnan viranomainen.Loimijokilaakson maisemaa Ypäjällä.Kuva: Sanna Mäki-TuuriMaa- ja metsätalousministeriön päätös hevosten pidolleasetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (14/EEO/Hevoset ja kunta – rajapintoja51

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA1998) on kumottu Valtioneuvoston asetuksella hevostensuojelusta (10.6.2010/588). Myös vanhojen tallirakennustenon täytettävä vaatimukset 1.1.2014 lähtien.Asetusta on täsmennetty 24.10.2013 tallin sisäkorkeudenja karsinan koon suhteen. Hevosten hyvinvointiaja pitopaikan vaatimuksia käsitellään tarkemmin tämänkirjan luvussa 4 Hevosen hyvinvointi.Maa- ja metsätalousministeriön asetusta (764/2009)tuettavaa rakentamista koskevista hevostalousrakennustenrakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksistanoudatetaan, kun yritys hakee investointitukia.Tämä asetus on osittain edellisiä eläinsuojeluvaatimuksiatiukempi. Tuettavan rakentamisen vaatimukseteivät sellaisenaan koske kaikkea rakentamista eikäniitä tule edellyttää, jos tukia ei haeta. Tallin rakentajavoi halutessaan noudattaa hyviä käytäntöjä ohjeellisinamyös ei-tuettavassa toiminnassa.Hevostilan lantahuoltoa ja lantalan rakentamista säädelläänns. nitraattiasetuksella (931/2000), jonka mukaisestilanta on varastoitava tiivispohjaisessa (betoniK30-2, asfalttibetoni, valuasfaltti) lantalassa, joka onmitoitettu tallilla 12 kuukauden aikana kertyvälle lantamäärälle.Lantalaksi voidaan hyväksyä myös katoksenalla oleva tiivis alusta, mikäli kuivikelantaa kertyyvuodessa enintään 20 m 3 , tai tiiviille alustalle sijoitettusadeaikana katettavissa oleva siirtolava, jos lantaa luovutetaansäännöllisesti maanviljelijän lantavarastoontai tarvittavat luvat omaavalle vastaanottajalle.Hajajätevesiasetus (542/2003) koskee myös hevostalleja.Tallitoiminnassa syntyviä jätevesiä ovat hevostenpesuvedet ja sosiaalitilojen vedet. Eläinten ulosteitatai virtsaa ei johdeta jätevesien joukkoon. Tallien jätevedeton ensisijaisesti ohjattava yleiseen jätevesiverkostoon.Mikäli tämä ei ole mahdollista, on jätevedetkäsiteltävä kiinteistökohtaisella järjestelmällä, joka hyväksytäänrakennusluvan tai toimenpideluvan käsittelynyhteydessä.InfoTallin rakennusluvan käsittelyssä olennaista oneri viranomaisten välinen yhteistyö:• Rakennusluvan käsittely ja rakenteelliset ratkaisut(rakennusvalvontaviranomainen).• Talli ja talliympäristö täyttävät hevosten pitopaikalleasetetut vaatimukset (kunnan valvontaeläinlääkäri).• Talli, sen ympäristö ja lantala täyttävät ympäristönsuojelunvaatimukset (ympäristöviranomainen).• Talli täyttää paloturvallisuudelle asetetutvaatimukset (palo- ja pelastusviranomainen).• Talli ja muu ympäristö ratsastuskouluissatäyttävät kuluttajaturvallisuudesta annetutmääräykset (terveystarkastaja).InfoMuut tallitoiminnan ilmoituksetKun talli rakennetaan asemakaava-alueelle, onhyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista tehtäväkirjallinen ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle(Terveydensuojelulaki 1994/763, 13 §).Tätä ilmoitusta ei edellytetä, jos toiminta on ympäristölupavelvollista.Eläinsuojelulain (1996/247) mukainen ilmoitusaluehallintovirastolle, läänineläinlääkärille, ontehtävä, kun aikuisia hevosia on vähintään kuusitai toiminta on laajamittaista ja ammattimaista.Toiminnallisessa suunnittelussa on otettava huomioon:• Asianmukainen ja toimiva tallirakennus:eläinsuojelu ja hevosten hyvinvointi, ilmanvaihto,turvallisuus.• Tilantarve: lantala ja varastotilat kuivikkeille,rehuille, tarvikkeille.• Toiminnan laatu ja laajuus: ratsastuskenttä,maneesi, harjoitusravirata, hiittisuora, reitit,pysäköintialueet, sosiaalitilat (WC:t, suihkutja kerhotilat).• Piha-alueen suunnittelu, asemapiirros: Toiminnanja ympäristön laatu, turvallisuus, hevostenhyvinvointi ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy.• Toiminnan laajennus- tai lisärakennustarpeet.52 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Maankäytön kaavoitusvaiheet liittyenhevoSTALLirakeNTAMiseen JA -urheilualueisiinMRL 24 § 1 mom.ValtionviranomaisetYhteistyöValtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteetMRL 24 § 2 mom.MaakuntakaavaYleiskaavaAsemakaavaTurvallinen toiminta hevosten kanssa perustuu turvallisiinrakenteisiin, riskien ennakointiin ja työn tekemiseenharkiten ja suunnitelmallisesti. Rakennuksissaja rakenteissa (esimerkiksi tallit, maneesit, katsomot,majoitustilat) tulee noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelmanmääräyksiä (muun muassa lujuuksienja paloturvallisuuden suhteen) sekä pelastuslainsäädännönmukaisia paloturvallisuusmääräyksiä.Palo-, kuluttaja- ja työturvallisuusasioihin liittyy runsaastirakenteellisia ratkaisuja, kuten rakenteellinenpalontorjunta, poistumistiet, tilavat kulkuväylät, liukkaudenesto, valaistus jne.Yleistavoitteilla 24 § 2 mom. oikeus vaikutusvain yleispiirteisiin kaavoihin.Varaukset isommille urheilu- tai vapaaajan/matkailunkehittämisalueille sekäreitistöille.Hevosurheilukeskusten, hevoskylienja suurempien talliyksiköiden, kutenratsastuskoulujen, sekä reitistöjenvaraukset taajaan rakennetuille alueille.Hevosurheilualueiden, hevoskylien, tallitonttien,yhteisten alueiden, reitistöjen jne.suunnittelu taajaan rakennetuilla alueilla.Lähde: Heini Iinatti ympäristöhallinnon internetmateriaalien pohjaltaLuvat tallirakentamiseen on haettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.Tallirakentajan kannattaaneuvotella lupatarpeesta jo ennen suunnittelun aloittamista,jopa ennen tilan tai tontin hankintaa.Tallirakennusprojekti on niin yrittäjälle kuin pienenkotitallin rakentajalle ainutkertainen tapahtuma. Ammattisuunnittelijankäyttö ja viranomaisneuvottelutvaikuttavat ratkaisevasti rakennusprojektin onnistumiseen.Järkevintä on käyttää eläinsuoja- tai tallirakentamiseenerikoistuneita suunnittelijoita, jotka tuntevatHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAVaativien rakenteiden, kuten maneesien, suunnitteluunja valvontaan on luotu erityismenettelyjä viimevuosina sattuneiden maneesien sortumisten seurauksena.Rakennuksen on täytettävä kantavien rakenteidenlujuuden ja vakauden perusvaatimukset, joitakoskevat tekniset määräykset ja ohjeet esitetään Suomenrakentamismääräyskokoelman osassa B. Osaa Bon uudistettu siten, että uudet suunnittelua koskevatohjeet tulivat voimaan kesällä 2013. Nämä tulee ottaahuomioon jo rakennuksia suunniteltaessa ja lupiamyönnettäessä. Valmisteilla on uusi laki, joka sääteleelaajarunkoisten hallien tarkastuksia (2014). Ympäristöhallinnoninternetsivuilta www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma löytyy lisätietoa ja sähköinenmuistutustyökalu kattojen lumikuorman ja -tilanteenseurantaan.Mitä kunta voi tehdä?• Asiantunteva talli- ja hallirakentamisenneuvonta suunnittelun alkuvaiheesta alkaen,yhteistyössä ympäristö-, eläin suojelu- japelastusviranomaisten kanssa.• Rakennuslupien käsittely yhteistyössäympäristö-, eläinsuojelu- japelastusviranomaisten kanssa, jolloinjo lupavaiheessa varmistetaan hevosenhyvinvointi, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyja toimintaympäristön turvallisuus.Hevoset ja kunta – rajapintoja53

RakennuttamisprojektiHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSASuunnittelun aloittaminenja kartoitusMaastomalli japerustamistapalausuntoMaaperätutkimuksetKeskustele hankkeestasihyvissä ajoin rakennusvalvontaviranomaisen,pankin edustajankanssa sekä yrittäjänä ELYkeskuksenedustajan kanssaLuonnostelu, pohjakuvaja toiminnallinensuunnitelmaRakennuslupakuvatja kustannusarvioLähde: Merja Talvitie, Maveplan Oy, seminaarimateriaaliaRakennesuunnitelmapääsuunnitteluYmpäristölupaRahoituslupaRahoitushakemuseläinsuojelu- ja ympäristölainsäädännön vaatimuksettallirakentamiselle. Hyvä toiminnallinen suunnittelutuottaa laadukkaat tilat juuri rakentajan omiin tarpeisiin,mahdollistaa selkeät ja kustannustehokkaat ratkaisutsekä antaa realistisen kustannusarvion.Automatiikka auttaa myös tallilla, ja uudenlaisia ratkaisujakannattaa etsiä. Hevosenhoidossa paljon aikaa vievätrutiinit, kuten lannanpoisto, ruokinta, tarhaus ja tallinpuhtaanapito saattavat vaatia enimmillään jopa 60 – 90 %työajasta. Töitä helpottavilla investoinneilla saadaan pienennettyätyöntekijöiden fyysistä kuormitusta ja työhönkäytettyä aikaa. Suunnitteluvaiheessa kannattaa laskea,kuinka nopeasti ruokinta- tai lannanpoistoautomatiikkasekä kone- ja laiteinvestoinnit maksavat itsensä takaisin.Olennaista tallirakennusprojektissa on myös ympäristönja pihan suunnittelu hyvissä ajoin. Piharakentaminenja alueen kuivatusjärjestelyt tulee ottaa huomioonmyös rakennuslupamenettelyssä. Hevonen tarvitseepaljon tilaa ympärilleen. Tarhojen, kulkureittien,kenttien, pysäköinnin, tarvikkeiden varastoinnin jamuiden toimintojen sijoittelu vaikuttaa merkittävästisiisteyteen, ympäristövaikutusten hallintaan, tallin pitäjäntyömäärään ja työhön kuluvaan aikaan tallin arjessa.Väljät ja tarkoituksenmukaiset piha-alueet lisäävätturvallisuutta ja asiakkaiden viihtyvyyttä. TilavatOngelmalliseksi hevosella liikkumisen tekee maastoreittienpuuttuminen kokonaan ja se, ettei talleiltapääse maastoon sallittuja ja turvallisia reittejä pitkin.Tällöin hevosilla liikutaan muuhun tarkoitukseen varatuillareiteillä ja alueilla, yksityisten mailla tai yleisilläteillä, mikä saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin sekä itselleettä muille tiellä liikkujille. Liikenteen seassa turvallisuusriskejäsyntyy myös, kun muut tielläliikkujateivät tiedä, miten hevosten läheisyydessä tulee käyttäytyä.PohjatutkimuksetRakennussuunnitteluRakennesuunnitteluErikoissuunnitteluLVIS-suunnitelmatPelastussuunnitteluKilpailuttaminenRakennuttaminenNeuvottelutSopimuksetTyömaakokouksettarhat ja laitumet sekä riittävät liikuntamahdollisuudetparantavat hevosten hyvinvointia. Hyvin suunniteltutoimintaympäristö lisää työn tehokkuutta, vähentäätapaturmariskiä ja parantaa viihtyisyyttä ja työssä jaksamista.Myös mahdolliset tulevaisuuden laajennustarpeeton hyvä ottaa huomioon alusta saakka.5.4 Hevonen liikkuuHevosharrastukseen ja -urheiluun liittyy olennaisestitarve ja halu liikkua tallialueiden ulkopuolella. Hevosenkanssa halutaan harrastaa luonnonläheisesti. Mielekkääksitämän tekee mahdollisuus liikkua rat sain taiajaen maastossa ja erilaisilla reiteillä. Mahdollisuusvaihtelevaan liikuntaan edistää myös hevosen hyvinvointia.ValvontaRakennusvalvontaan ennen töiden aloittamistaPajakuvat rakenteiden toimittajalle54 Hevoset ja kunta – rajapintoja

yr14013246.54.44547.83147744550182419295048.437.8kt52.546.845.550.842.6102537.828694066128132749.449.24895-2:35201620 kV20 kV50.27112830481014311421521622950.348348.741.9kr43.9763852.647.71:2453218586264750643772550.450.853M6031:3161:2951:2627895-2:34740.64.4524784405021720247346601741kr351.847.850.650.75150.450181645.546.748.1154456148654043.852504.950.441:624895-2:349.071:2627M601Kulkuyhteysrasite 6m610311:294M50451:29234 353 3250.347.741.046.250.44548.450.6885349.3505245474.952.153.248.923549.8483052.343.248.648.650.948.440.1492051.048.89kr22-9901-051.348.649.449.251.353944352.452.447.751.153.0ajo47.848.710kr4.442.5522153.052.74323152.31973149.24528kt20147Poikkitie550.848.0294552.2101:624643.9606548.71:29347.6561251840.443.4211:31645.55753.8829348.248.017147.456.18657.623121:2627895-2:3131247.35346.442.711218M601213814522-9901-024.45343.543.8550241.15033246.0541345.91-9901-02004046.847.654.041.919645.146.547.551445.543.2940302504.257.156.3485648594814531845.446.257.248.447.32034243.947.154.32874.34547.050142205615M50331:17664720 kV40.147.55243.043.7220647.75347.746.1573146.5525243.61647.253147.546.947.2504M6031:24247M60143.44852.752.5141184924.355047.947.548.852.520 kV251.651.4103M6021:17675049.5174.350171694068181:17675348.31550521:68454915M501504548.043.891942.553.452.51732143.744.51641M601164353.252.51547525120 kV5251:677520 kV48.51012142203525501319901558412M502525052.25.041.64545.41M6026105M aseutuopistoyr5.241.748.748.3 49.250.851.551.648.741.741.553.648.749.349.649.053.620 kV58.7j52.7554.753.05248.358.452.9141.5342.110531-9901-0522M50249.441.252.852.76145029452.743.8134549.75353.3565242.4953.043.5yr50.6102541.524848305049.6120 kV3750535014841.941.9 41.94.051.050.152.356.442.443.052.451.343.242.152.246.546.450.73144851.150.326ar47.243.54894749.7933242.442.450.841.65643.145.41052.44.246.848.0291:6818M50150.39747.248.15152.2342.21777617yr5247.91-9901-0447.51547.651.052.33451.01347.3kt3182742.74.18184.847.1 48.350.843.051.022-9901-098161333359M aseutuopistoktar28197M aseutuopisto51.352.249.850.543.847.852.343.948.15247.310650.851.45049482548.348.147.5971043.646.4j1247.948.49243201543.3249.243.447.651148.71447.6120 kV484551.443.41651.154.891ar5051.1j136kt211-9901-043.851.349.943.143.049.543.550.143.8kt100022841248.343.443.750.55.645.347.948.952ar4651.348.61:6811:24650.91-9901-0920 kV851.351.05043.85143.951.243.945.353.750.8534551.652.7267525151.049.96768948.525524.23543.85052.56591:6841:682241:262750.548.75046.950.845.81:276551.54.551.352.3505242362343.947451.151.2143.8kt812022-9903-650531yr551.050M6044845.3M6011 045.246.546.523849.750.5251.657.95741100044848.351.34.61015258472345.558.749.524012213214.1pp1310003505.558.457.856.746.352.3521023 744.35.5749.51256.3464.949.750.052.246.046.845.354.7553.74.34.349.75446.4M aseutuopisto52461M60545.25052.452.618262749.550.449.65045.11:2627131951248.550113414650.148.948.42046.63450.146.146.23025352147.7648.5245.74.61721j101847.0948.4484848.8545.248.012163464Kulkuoikeusrasite45722091047.545.945.748.5148.91031494722-9903-545.948.3104310161045,322-9903-447.2100055751M6065964,9491949.83247.51549.548.34745.34648.049.51059022147.79247.5648.87846.6248471:27734745,648.84748.11548.4345.63245648.5142106M60234822-9901-048.245,648.5820043848.01269406945,6452494713445,5220771498243212231622-9903-349.246.7221047.4 46.847.546.847722-9901-048.84846.746.348.5653411516CasePaikalliset rakennusmääräyksetTeksti: Auli TeppinenSuomessa on erittäin vähän hevosia tuhatta asukastatai hehtaaria kohden verrattuna moneen muuhunEU-maahan:• 14,6 hevosta/1 000 asukasta ja 2,3hevosta/1 000 ha.Vastaavat lukemat ovat esimerkiksi Ruotsissa jaTanskassa moninkertaiset:• Ruotsissa 30,9 hevosta/1 000 asukasta ja 6,2hevosta / 1 000 ha,• Tanskassa 27,6 hevosta/1 000 asukasta ja 34,8hevosta/1 000 hehtaaria.Hevostalous on pääomaa vaativaa toimintaa ja suomalaisethevosalan yritykset ovat pienyrityksiä, jotkayrittäjän lisäksi työllistävät keskimäärin 1 – 2 henkilöä.Suurien pääomainvestointien vuoksi hevosyritystenliikevaihto täytyy saada riittävän suureksi, jotta toimintaon kannattavaa. Tämä edellyttää hevosalanpalveluyrityksiltä hyvää sijaintia lähellä asiakkaita.Kuntien maankäytön ohjaustoimenpiteistä voi ollaseurauksena se, että yksittäisten yritysten toiminnastatulee käytännössä kannattamatonta. Mikälikaikista tallialueen rakennuksista edellytetään 250metrin suojaetäisyyttä naapuriin, vaatii tämä käytännössäyrittäjältä kokonaispinta-alaltaan noin 50hehtaarin kokoista tonttia pienellekin tallille. Maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueidenkäytön suunnittelulla on tarkoitus edistäämuun muas sa luonnon monimuotoisuutta, ympäristönsuojelua,elinkeinoelämän toimintaedellytyksiäsekä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Talliyritys asemakaava-alueelle. Tälle 34 000 m 2tontille on kunnan asemakaavassa hyväksyttylisärakennusoikeutta noin 3 800 kem 2 . Alueelleon suunnitelmissa sijoittaa 40 – 45 ratsuhevostasekä maneesi, kenttä ym. tilat. Viereen onkaavoitettu asuinalueita (ympyrän säde 100 m).Asemakaavapiirros: Järvenpään kaupunki.ValkamatieTervanokantieSibeliuksenväyläSibeliuksenväyläTervanokantie Talliyritys, joka on perustettu asuinalueen viereenViikissä, Helsingissä. Tallin vasemmalla puolellapalstaviljelmäalue, lähimpiin AKasuinrakennuksiinmatkaaKESKUSAORnoin 130 AR-9 m, tarhoista vielä lyhyemmätJärvenpäässä 21.3.20131SÄVELPUISTOKaupungingeodeettimatkat. Karttapohjan lähde: MaanmittauslaitoksenJukka Laitila0 10 20 30 40 50avoin aineisto100AinolankatuSibeliuksenväyläSibeliuksenväylä20 kVSipoontieAinolantie20 kVSipoontie20 kV20 kV20 kVJuholankatu20 kVKulkurasite, vesi-, viemäri- ja sadevesiviemärijohtoras. 2m4m leveä rasite tietä, vesi- ja viemärijohtoa varten.VPEV-5/s-12jvKYLÄNALUNENP-2/s-13sr-8sr-82236V-1/s-10pJUHOLANPELTOYL-9/s-13p sr-8AP-161800 pkIIjvp2235VLV-1/s-12ARK-10REHTORINPELTO3000t 300APY-1 I-IIu2/31200AP-16/vät 100I-IIu2/3sr-8to 10%AOTY-3 P-3/s-13jvsr-9 2206 sr-9V-1V-1/s-13/s-12upJUHOLANPELTOSONNI GREYN AUKIO67060002234VK-1sr-9AOTY-3POLLENPUISTOV-1/s-12/s-13YLIOPETTAJANKOULUTILANPELTO2233VP-7 PUUTARHAAPY-1/s-121600jv2232t 100to 10%II-IIu2/3mu-1ARK-10VK-12900a 2231t 200II-IIu2/3sr-82231MANSIKINPUISTO 2228a 2231LPAARK-10 V-1(2228,2229,2232,2233)1600YO-122229 t 100 /s-1222II-IIu2/3 rpP-1/s-13manARK-10 a 22313860sr-8LEPOLA2400t 200IjvII-IIu2/3sr-8 LP AOTY-32230sr-8a 2231MAAMIEHENPELTOAL-50/s-13/s-131100sr-9V-1/s-12sr-9pak 2227psr(2230)LEHTORIENMÄEN PUUTARHAkah602227V-1/s-12vs-1NAVETANMÄKItARK-10VP-7/s-12502800rprpt 2006705700IIjvsr-8200MALLITILAN METSÄ2222vs-2AO-41KETTUMETSÄsr-8200t 20300vs-1 t 3022193as-hIu2/3 AO-412226200t 30sr-8AOTY-32221Iu2/3/s-13 150vs-1AP-191825sr-8KOKKOKALLIOp60t 200IIVSSmu-12223jv150V /s-12HARAVAt 40YY-4MALLITILAN METSÄI-Iu1/22500ARK-10 ARK-10vs-22200 2600I-II2220 t 200t 200a 2224ARK-10II-IIIII-IIIsr-8222421002225t 200IIIIIILPAII-IIIsr-8(2223)IIIAOTY-3/s-13mu-1aAINOLANVÄYLÄLTaya-5a-5a-5EV EVAO-2AO-2V-1AR-23 AR-23 AR-23/s-10IIVL-1LP-2VPt60t 20230SIBELIUKSENVÄYLÄtt500MALLITILANPOLKUtKUSKINPOLKU140AINOLANKATUpp/tLEPOLAN PUISTOKATUAINOLANTIE2560000pp/tREHTORINKATUIu1/2420VERSTASPOLKUttKARJAKONPOLKUMAAMIEHENKATUSIPOONTIE4020KOSTEIKKOPOLKU270Iu1/2ajoIt40t100III 1/2IIIIV1850UUNON RAITTIYLIOPETTAJANKATUKARJAKONKATUtImu-1LAINAN KATU60ppLEHTORINKATUIII293I-IIas100Ipp120 IIIII275I140UUNONRAITTIMAAMIEHENKATUVERSTASPIHANKATUt40ppIpp/ttt20 kV2040020ppIu1/2KARELIAPOLKUppKansakoulunkatuPOLLENPOLKUPUIMALANPOLKUPoikkitie20 kVMANSIKINPOLKUppppKETUNPOLKUAinolantieHARAVANVARSI2560300+66.00KANALANPOLKUIIIIHevoset ja kunta – rajapintojaAURAas 250PALSTAPOLKUpp/ht 650ppAKANALUONNOTTARENPOLKUt 1000KARHISipoontiePohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen(1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla.pppp20 kVppHARAVAPOLKUMYRSKYKATURIIHIPOLKUVLappLepolanväyläHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAASEMAKAAVAMERKAP-19APY-1ARK-10 0103210ASUINKERROSTALOJENAO-41 0104041ERILLISPIENTALOJEN KOR550102019ASUINPIENTALOJEN KOKorttelialueelle voidaasumistarkoituksiin.Asemakaavaan merkpalvelutiloiksi, joissaJulkisivut ja kaikki raympäristön, kaupunkjulkisivuvärityksen tupääasiallisena materkalteva katto. TalousTonteille on varattavvähintään 15% asuinRakentamatta jäävälistutettava puita ja pTontille on varattava- erillispientalot 2 a- kytketyt pientalot 1Pyöräpaikkoja tuleevarastoon tai katokse0102906ASUIN- JA PALVELURAKKorttelialue voidaan rvaatimukset hyvästäPihan oleskelu- ja leiA-painotetun ekvivale22-7) 45 dB.Rakennuksen julkisivuhuomiota ympäristön,tulee olla vaihtelevuutilmeeseen.Tontille tai asemakaavvähintään 1,5 ap/ asu1 ap/työntekijä ja 1 aTontilla olevat autopaPyöräpaikkoja tulee okerroksen varastoon tKorttelialueelle voidaaasuinrakennuksia yhteAsemakaavaan merkitpalvelutiloiksi, joissa hJulkisivut ja kaikki rakympäristön, kaupunkikvaihtelevaa, julkisivutRakennusten julkisivujellei muu ratkaisu oleRakennuksissa tulee oTonteille on varattavavähintään 15 % asuinhRakentamatta jäävälleistutettava puita ja pePihan oleskelu- ja leikA-painotetun ekvivale22-7) 50 dB. RakennudB. Liike- ja toimistohTontille tai asemakaavautopaikka/asunto + 1muusta piha-alueestatulee sijoittaa maantasKorttelialueelle saa rakeYhteen kerrokseen saaasuinrakennusoikeudestaAsemakaavaan merkitypalvelutiloiksi, joissa haJulkisivut ja kaikki rakeympäristön, kaupunkikutulee sopeutua alueen imateriaalina tulee käyttRakennuksen asuinhuoPihan oleskelu- ja leikkA-painotetun ekvivalen22-7) 50 dB. RakennusdB. Liike- ja toimistohuTontille on varattava au

CaseHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAOnnistunut tallirakennusprojekti - Oulunsalon ratsastuskoulu oyTeksti: Satu HaapakoskiOulunsalon ratsastuskoulu oy on toukokuussa 2007 toimintansa aloittanut Suomen Ratsastajainliiton laatukriteerittäyttävä ratsastuskoulu, joka sijaitsee Oulunsalossa Oulussa. yrittäjinä toimivat Helena ja Kari Mattila.Mattilat saivat idean ratsastuskoulun perustamisesta tammikuussa 2006. Sopivan paikan löytämiseksi hän ottiyhteyttä useisiin kuntiin ja yksityisiin tahoihin Oulun lähialueella. Oulunsalon kunta (nykyään osa Oulua) toivottiuuden pienyrityksen avosylin tervetulleeksi ja tarjosi yritykselle vuokratonttia uuden asuinalueen kyljestä, jostayrittäjäperheelle varattiin tontti myös asuinrakennusta varten.Sijoittumispäätöksen synnyttyä prosessi eteni vauhdilla, sujuvasti ja suunnitellulla tavalla. Alueelle tehtiin tarvittavatkaavamuutokset ja rakennusluvat hyväksyttiin poikkeamapäätöksillä. Perheen asunto rakennettiin syksynja alkutalven aikana. Tallin rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2007 ja ratsastuskoulun avajaisia vietettiin19.5.2007.Ratsastuskoulun alue ja tilat suunniteltiin ja rakennettiin parhaiten käyttötarkoitusta vastaavaksi. Mallia haettiinmuualta, mutta tärkeimmät suunnittelut tehtiin omiin tarpeisiin, kokeneita asiantuntijoita apuna käyttäen. Tärkeitävaatimuksia tallille ja tiloille olivat muun muassa laumatarhaus kahden hehtaarin tarhassa, hevosten suorapääsy tallista tarhaan, soveltuva valaistus, koneellinen automaatti-ilmastointi, valvontajärjestelmät, maatasoonupotettu lantala sekä turvallisuuden huomioon ottaminen muun muassa rakenteellisissa ratkaisuissa ja alueen liikenteensuunnittelussa. Toteutus tapahtui suunnitelmien mukaisesti.Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut hyvin myös toiminnan käynnistymisen jälkeen. Yhteistyössä on muun muassarakennettu ratsastusreitti tallilta maastoon, laajennettu tallia kesällä 2009 ja vuokrattu kunnalta lisäalue keväällä2010.Yrittäjien oma kokemus on, että kuntien suhtautumisessa hevosalaan on suuria eroja. Monesti kriittinen suhtautuminensaattaa toki johtua myös hevosalan toimijoista itsestään. Mattiloiden tapauksessa useat kunnat Oulun lähialueellaeivät innostuneet yhteistyöstä joko lainkaan tai tahtoivat sijoittaa tallin yrittäjän mielestä epäsopivaanpaikkaan. Tällöin ratsastuskoulu nähtiin ennemminkin lähiympäristöä häiritsevänä ongelmana kuin liikuntapalvelujatarjoavana yrityksenä. Vinkkinä tallirakentamista suunnittelevalle Mattilat sanovatkin, että huonoa ratkaisuaei pidä hyväksyä, sillä alkuvaiheessa tehty huono päätös saattaa kulkea mukana yrityksen koko elinkaaren ajan.Lisätietoja www.oulunsalonratsastuskoulu.fi.Sinällään yleisillä teillä on luvallista liikkua myös ratsaintai hevosajoneuvolla niitä koskevia liikennesääntöjänoudattaen. Tieliikennelain (46 §) mukaan tielläkuljetettavat hevoset on pidettävä kytkettyinä eivätkäne saa aiheuttaa vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle.Ratsastajan ja eläimen kuljettajan on myös soveltuvinosin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskeviasäännöksiä. Maantiellä tulee aina ratsastaa tienoikealla puolella, mutta hevosta talutettaessa voidaankävellä tien vasenta puolta samalla tavoin kuin jalankulkija.Ratsastaminen on sallittua kevyen liikenteen väylällävain, mikäli se on erikseen merkitty ratsastaminensallittu -kyltillä. Ratsastaminen on järjestyslain nojallakielletty kuntopolulla, yleiseen käyttöön kunnostetullaladulla ja urheilukentällä. Jos ratsastusta ei ole erikseensallittu kevyen liikenteen väylällä, ratsukon tuleekulkea moottoriajoneuvojen väylällä, mikä on merkittäväturvallisuusriski niin ratsukolle kuin muulle liikenteelle.Ratsastustieksi merkittyä väylää eivät saakäyttää muut kuin ratsastajat. Yhdistetty ratsastustieja kevyen liikenteen väylä osoitetaan allekkain asetetuillamerkeillä ja rinnakkainen ratsastustie ja kevyenliikenteen väylä rinnakkain asetetuilla merkeillä.Hevosen vetäessä kärryjä, vaunua, rekeä yms. hevonenrinnastetaan aina kulkuneuvoon. Kulkuneuvoakoskevat samat liikennesäännöt kuin autojakin.Kevyen liikenteen väylällä liikkuminen kärryillä on56 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Äimäraution hevosurheilualueelle on toteutettu valaistu hevosreitistö yhteistyöllä. Raviradan ja merenrannanvälissä kulkee nyt yhteensä viiden kilometrin verran reittejä, joille ovat tervetulleita harjoittelemaan niin ratsutkuin ravihevosetkin. Oulun kaupunki oli hankkeessa hakijana ja osarahoittajana. 50 % oli ELY-keskuksen rahoitusta,loppuosa yksityisrahoitusta ratsastusseuralta ja hevosystäväinseuralta. Kaupunki on merkittävä rahoittaja jakokenut hanketoimija, joten ison hankkeen toteutus onnistui prosessina ja kaupunki hoiti kustannukset ennenhankemaksatusta. Kuva: Kaleva, Neena Kuukasjärvi.kiellettyä, vaikka väylällä olisi ratsastuksen salliva liikennemerkki.nemerkkiesitykset käsittelee ja valmistelee kunnan katujenosalta suunnitteluinsinööri.HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSARatsukko ja valjakko saavat käyttää tilapäisesti kevyenliikenteen väylää, kun erityiset syyt siihen pakottavat(Tieliikennelaki 8§), jollei siitä aiheudu vaaraa eikähuomattavaa haittaa.Katualueilla liikennemerkeistä vastaa kunta, yleisilläteillä ELY-keskukset ja yksityisillä teillä tienhoitokunta.Luvan tilapäiseen liikennejärjestelyyn antaa katujenosalta kunta ja yleisen tien osalta ELY-keskus.Liikennemerkkimuutokset ja asukkailta tulleet liiken-Liikennemerkkien käytön yleisperiaatteena on, ettäliikennemerkkejä ei käytetä säätelemään asioita, joistaon olemassa liikennesääntö. Erityisen ongelmallisissatapauksissa, joissa hevosten ja muun liikenteenkohtaaminen voi olla yllättävää ja vaarantaa liikenneturvallisuutta,voidaan hevosista varoittavana liikennemerkkinäkäyttää muu vaara -liikennemerkkiä varustettunatekstillisellä lisäkilvellä ”ratsastajia” tai”hevosia”. Hevosista tai ratsastajista varoittavaa liikennemerkkiäei ole tieliikenneasetuksessa.HEVOSIAHevoset ja kunta – rajapintoja57

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAReittitoimituksen proseSSiViranomaistenlausunnotTarve reitinrakentamiseenReitinpitäjän laatimareittisuunnitelmaTiedotus esityksestäKunnan ilmoitustaulu 14 vrklehti-ilmoitus14 vrkYmpäristölautakunnanpäätösPäätöksestä tiedottaminen14 vrk + lehtiAsianosaistenlausunnot14 vrkOikaisuvaatimus30 vrkLainvoimainen suunnitelmaHallinto-oikeusJokoTai• haettavavuoden kuluessareittisuunnitelmanKirjallinenReitti- hyväksymisestäsopimustoimitusmaanomistaja /reitin pitäjäMerkitään ao. Määritellään:• alueen rajatkiinteistön kohdalle • karttakiinteistörekisteriin, jos • kulku ja rajat maastoonreitin pitäjä pyytäätarpeellisilta osin• reitillä oleva aidan portti/veräjä• korvaukset 3 kk:n kuluessa• kiinteistörekisteriinmerkitseminenLähde: Oulun seudun ympäristötoimita, ellei haittaa aiheuteta. Järjestetyn tai yksityisenkinsäännöllisen ratsastustoiminnan voi kuitenkin olettaaaiheuttavan käyttöä jo siinä määrin, että on tarpeellistaja hyvän käytöksen mukaista hankkia maanomistajantai tiekunnan lupa liikkumiselle. Jokamiehenoikeusei koske valjakkoa.Hevosella liikkumiseen on tarpeen olla erillisiä, muistaliikuntamuodoista erotettuja reittejä kolmesta syystä:turvallisuusriskit kaikille osapuolille, hevostenliikkumisen aiheuttama tienpinnan kuluminen ja hevosenjätöksistä muille käyttäjille aiheutuvat haitat.Varsinaisilla hevosreiteillä tulee olla mahdollisuus liikkumiseenmyös reippaammissa askellajeissa kuten ravissaja laukassa.Taajaan rakennetuilla alueilla on tarpeen varata myössiirtymäreittejä tallien välille ja talleilta sallituille maastoreiteille.Näillä siirtymäreiteillä liikutaan yleensäkäynnissä ja ne voivat osin olla muiden väylien yhteydessätai läheisyydessä. Huomiota tulee kiinnittääerityisesti kohtaamisiin moottoriajoneuvojen, maastopyöräilijöiden,hiihtäjien ja moottorikelkkailijoidenkanssa. Asianmukaisin merkinnöin voidaan ohjata hevosillaliikkuvat käyttämään tiettyjä reittejä. Merkityilläalueilla liikuttaessa eivät myöskään muiden käyttäjienkärsimät haitat nouse valitusten aiheiksi.InfoMaaseutuyritykset-merkkiryhmässä on ratsastuspaikkaaosoittava opaste, joka on hakijalle maksullinen.Opastelupa ja merkki haetaan ELY-keskuksesta.Ratsastaessa tai hevosta talutettaessa on voimassa jokamiehenoikeus,joka antaa mahdollisuuden oleskellaja liikkua toisen maalla tilapäisesti aiheuttamatta vahinkoatai harmia. Jokamiehenoikeudella saa myösratsastaa yksityistiellä, mikäli ratsastusta ei ole kiellettykunnan hyväksymällä liikennemerkillä. Yksityistenteiden jatkuvaan käyttöön tulee saada lupa ja mahdollisestiosallistua tienpidon kustannuksiin.Sillä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä,ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannal-Reitistöjä tarvitaan moniin tarpeisiin• Lähireitit tallien ympäristössä 3 – 10 km• Yhdysreitit tallien ja hevosurheilualueidenvälille• Vaellusreitit, tallien yhteisreitit 10 – 100 km• Reitistön leveys ja pohja tarpeen mukaan• Pohja riittävän pehmeä ja pitävä hevosenjaloille• Vaelluspolun leveys vähintään 1 m, laukatenvähintään 1,5 m, korkeussuunnassa 3 m• Ajotien leveys 4 m, hiittisuora ohitusmahdollisuudella15 m58 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Reitistön perustaminen voidaan käynnistää nykytilajatarvekartoituksella, jossa selvitetään, missä hevosillatällä hetkellä liikutaan ja missä olisi hyvä päästäliikkumaan. Alustavassa reittisuunnittelussa voidaankartoittaa hevosella liikkumiseen sopivia maapohjiaja polkuja, joilla reitin toteuttaminen olisi järkevää jaedullista ilman mittavia maanrakennustöitä.Alueilla, joilla talleja on paljon tai joilla on ratsastuskouluja,on tarpeen olla myös erityisesti ratsastukseenvarattuja reittejä. Ratsastusreittien suunnittelu soveltuuparhaiten tehtäväksi kaavoituksen yhteydessä.Reittien yksityiskohtaisesta sijoittamisesta, laadusta,käytöstä ja mahdollisista korvauksista sovitaan maanomistajienkanssa erillisillä reittisopimuksilla. Reittion myös mahdollista perustaa ulkoilureittitoimituksella(Hevostallityöryhmän raportti, ympäristöministeriö2008).CaseKuva: Hippolis, Sirpa KorhonenPerusreitistöt ja varaukset hevosreiteille tulisi merkitäyleiskaavaan ja maakuntakaavaan. Yleiskaavamerkintäon ohjeellinen, ja toteutettavat reitit suunnitellaan erillisilläreittisuunnitelmilla tai asemakaavoituksen yhteydessä.Yleiskaavamerkintä ei vielä ole lupa rakentaareittiä tai liikkua alueella. Mikäli yleiskaavan teko onalueella vireillä, jo käytössä olevat hevosreitit sekä uusienreittien varaukset on tärkeää saada kaavaan, jottaniiden käyttö on turvattua myös jatkossa.Suunnittelu- ja kartoitusvaiheessa kaikki kunnan hevosalantoimijat ja asiaan liittyvät maanomistajat onhyödyllistä kutsua koolle ja tarkastella yhdessä kunnankanssa sopivia reittivaihtoehtoja sekä sopia reitistöistä.HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAYksittäinen ratsukko liikkuu jokamiehen oikeudella” Ratsastus on lähtökohtaisesti jokamiehenoikeutta, mutta se voi olla maastoa tai tiestöä kuluttavaa. Jokamiehenoikeuteenperustuvan ratsastuksen määrää ei voida ennalta määrittää ja rajoittaa. Jos ratsastus aiheuttaa vähäistäsuurempaa haittaa tai häiriötä, siitä tulee sopia maanomistajan kanssa. Haitan aiheutumiseen vaikuttaamuun muassa askellaji, vuodenaika, sää ja maapohjan kestävyys. Toistuva ratsastus metsämaalla voi kuluttaamaastoa ja vaurioittaa puiden juuristoa aiheuttaen esimerkiksi tyvilahon leviämistä ja muita metsätuhoja. Haitanaiheuttaja vastaa mahdollisesta haitasta.Ratsastusta varten tarvitaan usein omia erillisiä reittejä. Muuhun kuin ratsastukseen tarkoitetut ulkoilureitit eivätkäytännössä juuri sovellu ratsastukseen, koska hevosten kaviot rikkovat reitin pinnan.Lain mukaan yksityistien käyttämiseen on oltava tiekunnan tai tieosakkaiden lupa muun kuin tieosakkaan järjestämääntoimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. (YksTL 80.1 §). Laki yksityisistä teistä(YksTl, yksityistielaki, 358/1962) ei aiheuta muutosta siihen, mitä toisen maalle astumisesta ja siellä liikkumisestaon katsottava olevan voimassa (YksTL 4 §). Siten metsäteillä ja muilla yksityisteillä on mahdollista ratsastaajokamiehenoikeudella.Jokamiehenoikeudella tapahtuvan ratsastuksen vaikutukset maankäyttöön tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ratsastuksentarkoituksena voi olla esimerkiksi oma käyttö, seuratoiminta tai liiketoiminta, mutta käyttötarkoituksellaei ole suoranaista merkitystä jokamiehenoikeudella toimimisen kannalta. Oleellista on, että jokamiehenoikeudellasallitusta ratsastuksesta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.” (Jokamiehenoikeudet ja toimiminentoisen alueella, ympäristöministeriö 2012).Lähde ja lisätietoja: www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudetHevoset ja kunta – rajapintoja59

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSASuunnittelun seuraava vaihe on yleis- ja toteutussuunnittelu,jossa reitin tarkempi sijainti, linjaus ja rakentaminensuunnitellaan. Keskeistä on eri sidosryhmien,varsinkin maanomistajien, kanssa neuvotteleminen jasopimusten tekeminen mahdollisimman varhaisessavaiheessa. Tässä yhteistyö kunnan kanssa on avainasemassa:kunta voi neuvotella maanomistajien kanssatai tarjota sopimuspohjamallin.Hevosille voidaan perustaa sallittuja liikkumisreittejämyös tallin pitäjän ja maanomistajan keskinäiselläsopimuksella. Mikäli reitistö on laajemmalla alueella,useiden maaomistajien mailla ja sille kohdentuu laajempaakäyttöä, on syytä sopia kaikkien maanomistajienkanssa keskitetysti. Näissä neuvotteluissa kunnanmukanaolo on suotavaa. Kunnan on mahdollistakäyttää myös ulkoilulain (606/1973) mukaista reittitoimitustahevosreittien perustamisessa.Varsinainen reitin rakentamisen ja toteutuksen rahoitusvoidaan hoitaa joko julkisin tai yksityisin varoin.Mikäli reitti on yleishyödyllisesti kaikkien harrastajienkäytössä, voidaan toteutukseen saada myös julkisia tukia.Reittien aikaansaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötäjulkisten ja yksityisten tahojen kesken kaikissatarveharkintaan, suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissävaiheissa.Jos ratsastajalla tai tallilla ei ole riittävästi omia maitahevosella liikkumiseen ja toisten omistamia maitakäytetään jokamiehenoikeuden rajoissa, on silti hyvi-en tapojen mukaista ja ratsastusmahdollisuuden jatkuvuudenkannalta hyvä, että kysytään ennakkoonlupa maanomistajilta. Asiasta keskusteleminen on tarpeenmyös osapuolten turvallisuuden kannalta, silläulkopuolinen ei voi tietää, minkälaista maasto on jamitä siellä mahdollisesti tehdään, mitä koneita alueellaliikkuu jne. Maanomistajan toimintaa hänen omallamaallaan ei myöskään saa häiritä. Varsinkin jos ratsastuslisääntyy, asioista sopiminen on luontevaa, kunliikkumisesta ja alueista on sovittu jo alun perin.Jos tallin naapuruussuhteissa tai hevosella liikkumisestakuitenkin tulee ongelmia:• Konflikteja ei kannata päästää pitkittymään jasyvenemään.• Kustannussyistä asioita kannattaa harvoin lähteäratkaisemaan oikeusteitse.• Sovintomenettelyä voidaan hyödyntää esimerkiksiepäselvissä tilanteissa ”Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä,jossa puolueeton ulkopuolinenhenkilö, sovittelija, auttaa riidanosapuolia erityisen sovittelu menettelynavulla löytämään molempia osapuoliatyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ratkaiseosapuolten ongelmaa, vaan toimii sovinnonmahdollistajana.” (Sovittelufoorumi)Lisätietoja: Suomen Asianajajaliiton sovittelijarekisteri.Mitä kunta voi tehdä?• Ottaa huomioon hevoset ja niillä liikkumisentoimiessaan teiden ylläpitäjänä japaikallislogistiikan järjestäjänä.• Laatia reitistöjen tarvekartoituksen yhteistyössähevosalan toimijoiden kanssa.• Tarjota apua reittien kartoitukseen:karttaohjelmien ja ilmakuvien käyttö,maanomistajatiedot, GPS:t lainaksikartoitustyöhön.• Merkitä kaavoihin tallialueiden lähiympäristönerilaiset reitistöt.• Varmistaa kaavamerkinnöin, viheryhteyksin jaliikennemerkein liikkumisen tallilta toiselle.• Toteuttaa virallisia reittitoimituksiahevosreiteille.• Toteuttaa reitistöjä osana liikuntapaikka- jamuuta rakentamista.• Toteuttaa reitistöhankkeita ulkopuolisenrahoituksen turvin (esimerkiksi EU-rahoitus).• Sopia keskitetysti yksityisteiden käytöstä.60 Hevoset ja kunta – rajapintoja

CaseYksityisteiden käyttö, YpäjäTeksti: Sanna Mäki-TuuriY päjän kunnan tekninen toimi neuvottelee sopi muksethevosreiteistä keskitetysti maanomistajien kanssa jahuoltaa reittejä tarpeen mukaan. Taustalla on 2000-luvullatoiminut FinnhorseTours-projekti, josta toimintatapaaloitettiin yhteistyössä Hevosopiston, alueenmatkailuyrittäjien ja palveluntarjoajien kanssa. Reitistöon osa Hämeen järviylängön matkailualuetta.Tekninen johtaja Jouko Käkönen kertoo hevos pitäjänätunnetun Ypäjän hevosmyönteisyydestä ja kaavoituksestaesimerkkinä muille kunnille: ”Ypäjällä on 2 500asukasta ja 600 hevosta. Ihmiset ovat niin tottuneitahevosiin, että hevosalan kannalta asiat sujuvat. Ei tulevalituksia.”Ypäjän osayleiskaavassa on 350 hehtaaria hevosalueidenosayleiskaavaa. Kevyen liikenteen väylillä on merkittyjä”hevoskaistoja” ja teiden ali on tehty alikulkuja.Kuntaa halkovan joen ylittävä kevyen liikenteen siltaon rakennettu siten, että sen ylittäminen myös rat sainja hevosajoneuvoilla on turvallista. Silta on rakennettuvuonna 2 000, se on puurakenteinen ja katettu ja kulkuaukonkoko on 3,5 x 3,5 m. ”Joka viides vastaantulijaYpäjällä on hevonen”, toteaa Käkönen. Ratsukot Poukkasillalla Loimijokea ylittämässä.Kuva: Hippolis, Sirpa KorhonenHEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSA5.5 Hevosten huomioon ottaminenliikuntapaikkarakentamisessaLiikuntalain tarkoituksena (1998/1054) on edistääliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua ja niihin liittyvääkansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä.Lain tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten kasvuaja kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta liikunnanavulla, ja tukea kulttuurien moninaisuutta jaympäristön kestävää kehitystä. Liikuntalain mukaanvaltion ja kuntien tehtävänä on luoda yleiset edellytyksetliikunnalle eli vastata liikuntapaikkarakentamisenrahoituksesta ja liikuntapaikkatarjonnasta. Liikunnanjärjestämisestä vastaavat pääasiassa urheiluseuratja liikuntajärjestöt.Liikuntalaissa on säädetty kunnille velvoitteita luodakaikille kansalaisille ja kansalaisryhmille tasa-arvoisiaedellytyksiä terveyttä edistävän liikunnan harrastamiseen.Erityisesti lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuusharrastaa liikuntaa lähellä kotia.Lajien kirjo on laajentunut ja eri liikuntalajit kamppailevatliikuntapaikkarakentamiseen suunnatuista määrärahoistaja tilasta yhdyskuntarakenteessa. Liikuntapaikkarakentamiseenmyönnettävillä avustuksilla edistetäänerityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujenliikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamistaja varustamista. Jää- ja uimahallit sekäurheilukentät rakennetaan pääosin yhteiskunnan varoinja niitä löytyykin lähes jokaisesta taajamasta. Myösratsastushallien ja hevosurheilureittien rakentamista onjossain määrin avustettu julkisin varoin.Hevosurheilualueet ovat kuitenkin edelleen valtaosinyksityisin varoin toteutettuja. Ratsastuskoulut ja täysihoitotallitovat yksityisiä yrityksiä. Ratsastus seurojenHevoset ja kunta – rajapintoja61

HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAtoteuttama harraste- ja nuorisotoiminta tapahtuu pääosinnäissä yksityisten tahojen omistamissa tiloissa.Suosiotaan vuosi vuodelta kasvattava ratsastus onyksi naisten ja tyttöjen tärkeimmistä kilpailu-, liikuntajakuntoilulajeista, ja vajaa puolet harrastajista on lapsiaja nuoria. Liikuntalakiin voimakkaasti sisällytettytasa-arvokäsite, jolla tarkoitetaan myös sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, ei hevosurheilun näkökulmasta kuitenkaanaina toteudu yhteiskunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa.Katso lisää kohdasta 7.7.2 Kuntientuki ratsastuskouluille.Ratsukko Äimäraution hevosreitillä.Kuva: Kaleva, Jarmo KontiainenCaseKuntien velvollisuus koskien ratsastusharrastustaRatsastusseura pyysi tasa-arvovaltuutetun lausuntoa siitä, oliko seuraa syrjitty, kun lääninhallitus ei ollut myöntänytsille valtionavustusta sosiaalitilojen rakentamiseen. Samanaikaisesti lääninhallitus oli myöntänyt avustustakahdelle jäähallille muun muassa sosiaalitilojen rakentamiseen. Ratsastusseura katsoi, että lääninhallituksenpäätöksellä oli syrjitty naisten ja tyttöjen harrastamaa urheilua verrattuna miesten ja poikien jääkiekkoharrastukseen,jota jäähallit leimallisesti tukevat. Vaikutti siltä, että keskeisin ero jäähallien ja ratsastushallin välillä oli ollutkunnan määräämisvalta jäähalleissa. Tämä kunnan määräämisvallan painottaminen liikuntapaikka-avustuksiajaettaessa perustuu liikuntalakiin.Tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov on ottanut kantaa (13.9.2006; Dnro 5/51/04) kunnan velvollisuuksiin ratsastusharrastuksenosalta. Tasa-arvovaltuutettu toteaa olevan pohdinnan arvoista, onko julkinen avustuspolitiikkaajanut naiset käytännössä tilanteeseen, että heidän on pitänyt perustaa liikuntapaikkoja yksityisillä varoilla päästäkseenharrastamaan haluamaansa liikuntaa. Tästä on seurannut, että naisten harrastamat lajit jäävät avustustenulkopuolelle, koska niiden harrastuspaikat eivät ole kuntien määräysvallassa. Avustusten myöntämisperusteitaolisi arvioitava myös sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta.Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että yhteiskunta tukee tasapuolisesti sekä tyttöjen ja naisten että poikien jamiesten urheilu- ja liikuntaharrastuksia. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että naisilla jamiehillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua ja liikuntaa, saada asiantuntevaa valmennusta sekäosallistua kilpailuihin. Vaatimukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulee ottaa huomioon kaikessa urheilu- jaliikuntatoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Tasa-arvovaltuutettu huomauttaa, että julkinen liikuntapaikkarakentaminenpalvelee enemmän miesten ja poikien liikuntaa, kun taas naiset käyttävät yksityisten yritysten liikuntapalvelujahuomattavasti enemmän kuin miehet. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että liikuntalain tarkoituksena onliikunnan avulla muun muassa edistää tasa-arvoa.Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että lääninhallitus oli käyttänyt avustuksista päättäessään harkintavaltaa, joka silläliikuntalain mukaan on. Tasa-arvovaltuutettu kehottaa lääninhallitusta kuitenkin jatkossa ottamaan huomioonmyös sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät näkökohdat selkeästi ja avoimesti. Valtionapupäätösten saajiavalittaessa ja avustuspäätösten perusteluissa tulisi jatkossa tuoda esille myös tasa-arvon edistämisen näkökulmatasa-arvolain velvoittamalla tavalla.Lähde ja lisätietoja: www.tasa-arvo.fi/tasa-arvovaltuutettu/lausuntoja/2006-200862 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Mitä kunta voi tehdä?• Selvittää hevosharrastajien määriä sekä erisukupuolten osuutta hevosurheilussa ja muissalajeissa.• Varmistaa hevosurheilun ja naisvaltaisten lajien,ml. kilpaurheilu, tukeminen liikuntapaikkojenrakentamiseen ja kunnossapitoon ohjatullarahoituksella.• Etsiä ja hyödyntää muita mahdollisiajulkisia rahoituskeinoja (esimerkiksi EUrahoitus)hevosurheilualueiden ja reitistöjenrakentamiseen.Lähteet ja lisätietoaAiraksinen, S. & Heiskanen, M-L. 2008. Tallien toimintaympäristötja tilantarvevaatimukset. Hevostietokeskuksenjulkaisuja 9.Hevostallityöryhmän raportti. Ympäristöministeriö,2008.Holm, S. 2002. Liikuttaako sukupuolten tasa-arvo? TapaustutkimusSLU:n tasa-arvoprojektien toteutumisestaliikuntajärjestöissä 1995–2000. Jyväskylän yliopisto.Muukka, L. 2004. Vantaan ratsastusreittien ja -keskustentarveselvitys. Vantaan kaupunki.Oulunsalon ratsastuskoulu oy, www.oulunsalonratsastuskoulu.fi.Rajaniemi, V. 2005. Liikuntapaikkarakentaminen jamaankäytön suunnittelu: Tutkimus eri väestöryhmättasapuolisesti huomioon ottavasta liikuntapaikkasuunnittelustaja sen kytkemisestä maankäyttö- jarakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Jyväskylänyliopisto.Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas.Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 86. Rakennustietooy. 2005.Siltanen, S. 2007. Hevostalous maankäytön suunnittelussa,esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaavaalue.Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto.Suomen Sovittelufoorumi, www.ssf-ffm.comTuunanen, P., Tarasti, M., Rautiainen A. 2012. Jokamiehenoikeudetja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöäja hyviä käytäntöjä. Suomen ympäristö30/2012. Ympäristöministeriö. http://hdl.handle.net/10138/38797.• Varmistaa maankäytön suunnittelulla, ettähevosurheilualueita sijaitsee kohtuullisellaetäisyydellä asuinalueista ja julkistenkulkuyhteyksien päässä, jolloin myös lasten januorten harrastaminen mahdollistuu.• Selvittää, voidaanko eri lajien väliselläyhteistyöllä ja/tai yhteisalueilla toteuttaatai tukea myös hevsharrastuspalveluidensaatavuutta.Vägledning för planering för och invid djurhållning,Regeringsuppdrag, Rapport 2011:6Ympäristöhallinnon internetmateriaalitwww.finlex.fiwww.hippolis.fi/innohorse, nettityökalu tallin turvallisuuden,ympäristöasioiden ja laitumien hoitoon janykytilan arviointiin.www.hippolis.fi/lainsaadanto, suoraan hevosalaa koskettavalainsäädäntö.www.ymparisto.fiLait, joihin tässä luvussa viitataanAsetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta 931/2000Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitostenviemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011Eläinsuojelulaki 247/1996Liikuntalaki 1054/1998Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamistakoskevista hevostalousrakennusten rakennusteknisistäja toiminnallisista vaatimuksista764/2009Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999Terveydensuojelulaki 763/1994Tieliikennelaki 267/1981Ulkoilulaki 606/1973Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta10.6.2010/588 ja täsmennys 24.10.2013Yksityistielaki, 358/1962Ympäristönsuojelulaki 86/2000HEVOSTALOUS YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA JA RAKENTAMISESSAHevoset ja kunta – rajapintoja63

6 HEVOStalouS ja YMpäriSTÖSusanna SärkijärviYmpäristöasiat ovat nousseet viime vuosina yhäenemmän huomion kohteeksi yhteiskunnallisen keskustelunkohdistuessa tiiviimmin kestävän kehityksenedistämiseen. Myös voimakkaasti kasvavalla hevosalallariittää edelleen tekemistä. Erikokoisia tallejarakennetaan ja vanhoja rakennuksia peruskorjataanhevosten käyttöön. Monesti kiinnostus tallinpitoonlähtee harrastuspohjalta eikä kaikkia ympäristöasioitaosata ottaa aluksi huomioon. Osittain tästä asiantuntemuksenpuutteesta on aiheutunut lieveilmiöitä niinhevosten hyvinvoinnin kuin ympäristönhoidon kannalta.Toisaalta hevosalan ulkopuolelta yrityksiin kohdistuvienvaatimusten olisi pysyttävä kohtuullisina jakäytännönläheisinä. Hevosmäärän ja -harrastuksen lisääntymisentulisi joka tapauksessa tapahtua ensisijaisestihevosen ja ympäristön hyvinvoinnin ehdoilla.6.1 Hevostalouden ympäristöimagoYmpäristönsuojelun lainsäädäntö ja ohjeisto ovat jatkuvastikiristyneet. Suurin osa laiminlyönneistä johtuneetietämättömyydestä, eikä valvova viranomainenkaanole aina ajan tasalla. Toisaalta hevosalan ontärkeää nähdä ympäristönsuojelun lisääntyvä merkitysja ryhtyä myös vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Ympäristönsuojeluon pitkälti myös imagokysymys ja tuohevostaloudesta vastuullisena elinkeinona positiivistaviestiä yhteiskuntaan. Monet ympäristönsuojelutoimetlisäävät turvallisuutta ja hevosten hyvinvointia.Kuva: Petri VolanenMyös tallien asiakkaiden tietoisuus ympäristönhoidontärkeydestä on lisääntynyt, ja talliympäristön viihtyisyysvaikuttaa kuluttajien päätöksentekoon. Talliympäristönaikaansaama mielikuva on oleellinen osatallikokemusta. Siisti ympäristö (rakennukset, aidat,lantala, nurkat) luo kuvan hyvin hoidetusta ja tehokkaastahevosalan yrityksestä. Hevonen ei kaipaa valkoiseksimaalattuja nurkkalautoja eikä ole takeita siitä,että hevonen voi hyvin vain kauniissa ympäristössä.Hevonen on edelleenkin eläin, ja sen inhimillistämistäon varottava – hevonen saattaa hyvinkin olla onnellisempiulkona vesisateessa kuin sisällä karsinassa.6.2 Hevostalli tarvitsee tilaaHevoset sijoittuvat sinne, missä ihmisetkin ovat, lähelleasutuskeskuksia, missä maa on kallista ja rakennuskantaennestään tiivistä. Tämä luo edellytyksiä ongelmiensynnylle. Hevonen ja hevosenpitoon liittyvättoiminnot tarvitsevat paljon tilaa ympärilleen. Väljätpiha-alueet ovat myös turvallisuustekijä. Talleillesuuntautuva liikenne (vierailijat, asiakkaat, hevosenomistajat)tarvitsee pysäköintitilaa ja tavaraliikenneriittävän leveät ja kestävät reitit (esimerkiksi hevosautot,heinäkuormat, lantahuolto). Rehujen, lannan jakuivikkeiden varastointi edellyttää riittävän suuria varastotilojatallin välittömässä läheisyydessä. Onnistunuttoimintaympäristön suunnittelu vaikuttaa myöstyön tehokkuuteen, vähentää tapaturmariskiä ja parantaaviihtyvyyttä ja työssä jaksamista.Myös toiminnan laajentumiselle on hyvä varata tilaa.Syntyy uusia tarpeita: ratsutalleilla maneesin rakentaminensaattaa tulla ajankohtaiseksi ja ravitalleilla ovatyleistymässä hevosten kävelykoneet. Oleellinen osatalliympäristöä ovat myös hevosten ulkoiluun varatutalueet, vähintään ulkoilutarha/-tarhat ja parhaassa tapauksessamyös laidunalueita. On hyvä miettiä myössitä, miten tallialueen ulkopuolella liikutaan. Joudutaankoravihevosten valmennukseen käyttämään yleisiäteitä? Halutaanko ratsujen kanssa liikkua maastossavai tarvitaanko kenties yhteys lähitallille, jostavaikkapa se maneesi löytyy?6.3 Hevostalouden ympäristönäkökohdat– LantahuoltoHevostalouden ympäristönäkökohdat ovat pitkältisamoja kuin minkä tahansa muun kotieläintalouden.Suurimman kokonaisuuden muodostaa lantahuolto,joka materiaalivirtojen muodossa käsittää rehut,Hevoset ja kunta – rajapintoja 65

HEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖkuivikkeet ja lannan. Tallille saapuu ravinteita rehujenja kuivikkeiden muodossa, ja ne poistuvat kuivikelannassa.Parhaassa tapauksessa ravinteet kiertävät omantallin alueella eli rehut tuotetaan osittain lannasta saatavienravinteiden avulla. Suurella osalla talleista eikuitenkaan enää nykyään ole omaa rehuntuotantoaeikä myöskään peltoa, missä lanta voidaan hyödyntää.Lannan ravinteiden hyödyntämisen kasvinviljelyksessätulee kuitenkin edelleen olla ensisijaisena tavoitteenaympäristön kannalta. Tällöin lantaa luovutetaantallilta hyötykäyttöön.Hevostallien lantahuolto saa aina hyvin paljon huomiota,mutta jos se on asianmukaisesti järjestetty, ovatmyös ravinteet hallinnassa. Osa ravinteista saattaa kuitenkinpäätyä esimerkiksi ulkoilutarhoihin rehujätteidenja sonnan muodossa, jolloin ne eivät aina ole hallinnassa,vaan vaarassa huuhtoutua ympäristöön. Tätäennaltaehkäistään sääolosuhteiden mukaan siivoamallatarha-alueita tai vaihtamalla maa-aineksia ajoittain.Lainsäädäntö edellyttää jokaiselta tallilta toimivaa,järjestettyä lannankäsittelyä. Lainsäädännössä lantamääritellään jätteeksi ja se on eläinperäinen sivutuote.Lantahuollon kannalta keskeisimmät vaatimukseton esitetty ns. nitraattiasetuksessa (931/2000),joka on valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisinolevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.Nitraattiasetus on EU:n nitraattidirektiivin(91/676/ETY) täytäntöönpanoasetus. Direktiivin tavoitteenaon suojella vesistöjä maataloudesta peräisinolevien ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin,aiheuttamalta pilaantumiselta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksinitraattiasetus sisältää lannan varastointiaja levitystä koskevia määräyksiä sekä suosituksia jaohjeita. Nitraattiasetuksen uudistustyö on tätä opastakirjoitettaessa käynnissä. Muutostyön etenemistä onsyytä seurata, koska asetukseen saattaa tulla merkittäviäkinmuutoksia.Jokaisella tallilla tulee olla tiivispohjainen lantavarasto.Käytännössä tämä tarkoittaa vesitiivistä pohjarakennetta,joka estää lannan ja mahdollisten valumavesienpääsyn ympäristöön. Periaatteessa lantalan tuleeolla riittävän tilava 12 kuukauden aikana syntyvän lantamääränvarastointia varten, mutta tietyin ehdoinlantavarasto voi olla myös tätä pienempi väliaikainenvarasto. Lantalaa ei tarvitse kattaa, mutta se on suositeltavaaesimerkiksi pohjavesialueilla ja tiheään asutuillaalueilla esteettisistä syistä. Sen sijaan väliaikaisenlantavaraston, esimerkiksi siirtolavan, on oltava katoksessatai peitettävissä sadekausien aikana.Mikäli tallin yhteyteen rakennetaan ns. kiinteä lantala,varastointitilavuuteen vaikuttavat syntyvän lannanmäärä (eläinmäärä) ja varastointiaika. Lantala mitoitetaan12 kuukauden varastointia varten eläinpaikkojenperusteella siten, että tilaa varataan 12 m 3 hevospaikkaaja 8 m 3 ponipaikkaa kohden. Lantalan ohjetilavuuttavoidaan pienentää laidunkauden osalta 3 – 4kk, mikäli eläimiä laidunnetaan ympärivuorokautisesti,jolloin eläinten tuottama sonta jää laidunalueelle.”Lannan ensisijainen jatkohyödyntämistapaonlannoituskäyttö."Lantalan tilavuus lasketaan kertomalla pohjan pintaalaseinämäkorkeudella lisättynä yhdellä metrillä elikatsotaan, että lantakasa voi olla metrin seiniä korkeampi.Lantakasa myös painuu varastoinnin aikana.Kattamattomassa lantalassa vuotuinen sademäärä lisätäänmitoitukseen (0,1 m 3 /m 2 ). Nitraattiasetus sisältäälisää rakennus- ja laskentaohjeita erilaisia tapauksiavarten. Lantalan rakentamisohjeita löytyy myösmaa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädöksistäsivustolta www.mmm.fi.Tallin yhteydessä oleva lantavarasto voi olla myös ohjeellista12 kuukauden tilavuutta pienempi, mikäli lantaaluovutetaan tai siirretään isompaan lantavarastoontiheämmin. Tällainen käytäntö edellyttää ilmoituksentekemistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle,käytännöstä sovitaan viranomaisen kanssa etukäteen.Kysymykseen tulevia tilanteita ovat:• Lantaa luovutetaan tai siirretään riittävän kokoiseenlantavarastoon, esimerkiksi yhteislantalat.• Lantaa luovutetaan välittömään hyötykäyttöönviljelijälle (lannan luovutussopimus).• Lantaa luovutetaan luvan (ympäristölupa, Eviranlaitoshyväksyntä) omaavalle toimijalle, esimerkiksimultayrittäjät.• Lanta myydään tallilta pakattuna (Eviranlaitoshyväksyntä).• Lantaa muodostuu enintään 20 m 3 .66 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Hevosen kuivikelannalle on tyypillistä suurehkokuivikkeen osuus. Kuvassa vierekkäin puru- jaturvelantaa. Jatkokäsittelyominaisuuksiltaan turvemaatuu nopeasti, kun taas puru vaatii pidemmänkompostointiajan ennen pellolle levittämistä.Kuva: Hippolis, Sanna Mäki-TuuriLannan luovutuksesta on oltava luovuttajan ja vastaanottajanvälinen sopimus. Ensisijainen vastuu lan -nan varastoinnista on tallinomistajalla ja peltokäy töstäviljelijällä.Lannan sijoittaminen kaatopaikalle biohajoavana materiaalinaon vastoin jätelain periaatetta eikä siten olehyväksyttävää.Ns. pihattotallin kestokuivikepatja otetaan huomioonlantavarastona. Pihaton kuivikepohja ei kuitenkaanyleensä yksinään riitä täyttämään 12 kuukauden vaatimusta.Erillinen lantavarasto tarvitaan myös ulkoilualueiltakerätylle lannalle sekä pihatosta poistettavallelannalle lannanlevityskiellon aikana (15.10. – 15.4.).Lannan patterointi on mahdollista vain poikkeustapauksissa,joten se ei voi korvata pysyvää lannan varastointiratkaisua.Patteroinnista tehdään valvontailmoituskuntaan. Sen syynä voidaan hyväksyä työteknisetja hygieeniset syyt. Lantaa voidaan varastoida toissijaisestipatterissa lähinnä pienillä kotieläintiloilla. Patteroinnistaon annettu seikkaperäiset ohjeet nitraattiasetuksessa.Patterointi ei voi toistua vuodesta toiseenja samalla paikalla.Lannan ensisijainen jatkohyödyntämistapa on lannoituskäyttö.Lantaa vastaanottavalla viljelijällä tuleeolla asianmukainen varasto lannanlevityskiellon aikana(15.10. – 15.4.) tapahtuvaan vastaanottoon. Lantaavoidaan varastoida lantalassa tai kompostoida rumpukompostorissa,kompostikentällä tai tuubikompostissajatkokäyttöä varten. Lantaa on mahdollista luovuttaamyös esimerkiksi multayrittäjälle, joka käyttää sitämultatuotteiden valmistukseen. Joillakin alueilla voidaanluovuttaa kuivikelantaa biokaasua tuottavaanlaitokseen. Lannan polttaminen on Suomessa mahdollistavain jätteenpolttolaitoksessa, mutta tällä hetkelläselvitetään kaasutusprosessin sopivuutta hevosenkuivikelannalle. Tämä pyrolyysin avulla tuotettukaasu voidaan polttaa edellyttäen, että päästöt pysyvätmaakaasulle asetetuissa rajoissa (jätteenpolttoasetus151/2013).Sopivan lantahuoltomenetelmän valintaan vaikuttaviatekijöitä on paljon, ja valinta tulee tehdä tapauskohtaisesti.Esimerkiksi tallin koko, tyyppi, sijainti, toiminta,käytettävissä olevat resurssit ja tarjolla olevat hyödykkeetvaikuttavat päätöksentekoon. Kunnalliset ympäristönsuojelumääräyksetja jätehuoltomääräykset saattavatvaikuttaa hyvän ratkaisun löytämiseen, ja siksitallinpitäjiä tulee ohjeistaa olemaan aina ensimmäisenäyhteydessä kuntaan. Myös tallin sijainti eri kunnissatai kunnan eri alueilla saattaa vaikuttaa lantahuoltomenetelmänvalintaan. Kaavoituksessa tulisi ottaahuomioon lantalan tilan tarve tontilla. Toisaalta joillakinalueilla voi olla edullista pyrkiä ns. siirtolavaratkaisuihin,mutta tällöin tulee olla osoitettavissa selkeätoimintamalli myös lannan jatkovarastointiin ja -käyttöön.Lantahuoltoon ja ympäristöön liittyvää lainsäädäntöäovat:• ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja169/2000)• jätelaki ja -asetus (646/2011)• nitraattiasetus 931/2000HEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖHevoset ja kunta – rajapintoja67

HEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖ• EU:n sivutuoteasetus, varsinainen sivutuoteasetus(1069/2009) ja täytäntöönpanoasetus (142/2011)• talousjätevesiasetus (209/2011)• lannoitevalmistelaki (539/2006)• jätteenpolttoasetus (151/2013).Aiheeseen liittyvää ohjeistusta löytyy myös muun muassamaankäyttö- ja rakennuslaista sekä terveydensuojelulaista.6.4 Muut ympäristönäkökohdatVedenkulutukseen vaikuttaa tallin tyyppi ja varustelutaso.Jos tallilla ei ole hevosten pesuun varattua paikkaa(hevoset ovat varsoja tai siitostammoja tai vainkevyessä käytössä), vettä kuluu lähinnä hevosten juomavedeksi.Hevosten juomavesi tulisi ottaa huomioonmyös jätevesimaksun alennuksena silloin, kuntalli on liittynyt kunnalliseen viemäriverkostoon. Sosiaalitilatja esimerkiksi loimien pesua varten varatut pesukoneetlisäävät veden kulutusta sekä luonnollisestiasettavat vaatimuksia myös jäteveden käsittelylle. Lähtökohtanavoidaan pitää, että kaikki uudet karsinatallit(joihin lähes poikkeuksetta rakennetaan myös pesupaikka)joko liittyvät kunnalliseen jätevesihuoltoontai muuten huolehtivat jäteveden käsittelystä lain edellyttämällätavalla. Kaikissa vanhoissa talleissa ei välttämättäedes ole viemäriä, pihattotalleissa taas jätevettäei käytännössä synny.Energiankulutus talleissa vaihtelee tallin varustelutasonmukaan. On erittäin harvinaista, että varsinaistaeläintilaa lämmitetään, mutta lämmitettäviä varustejasosiaalitiloja löytyy jo valtaosasta talleja. Energiankulutukseenvaikuttavat myös mahdollinen lämminvesivaraaja,pesukone, tallitekniikka (esimerkiksikoneellinen ilmanvaihto tai vielä harvinainen lannanpoistokoneisto)ja valaistus. Energiaratkaisuissa onvaihtelua yhtä paljon kuin kotitalouksissakin. Tallinlämmitettävien tilojen lämmönlähteenä voidaan käyttäämyös lantalasta vapautuvaa lämpöenergiaa.Myös tallien tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen,vaikka talleilla syntyvän kaatopaikkajätteenmäärä saattaakin olla yllättävän pieni. Yleisimpiä jätejakeita(pl. lanta ja rehujätteet) ovat paperi ja muovi,esimerkiksi rehusäkit ja paalimuovit, sosiaalitiloissasyntyvä kotitalousjäte sekä hevosenkengät. Ongelmajätettäsyntyy esimerkiksi lääkkeiden ja vanhojen loisteputkienmuodossa. Jätteiden määrä ja laji vaihtelevattallien varustelutason sekä esimerkiksi laite- ja konekannanmukaan. Puhdas ja kuiva paalimuovi voidaanhävittää energiajätteenä, mutta sen omatoiminen polttaminenon kielletty.6.5 Hevosten ulkoilu jaliikuttaminenHevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisentarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin(valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta10.6.2010/588). Ulkoilun ja liikunnan tarpeesta voidaanhuolehtia ajaen tai ratsastaen, mutta koska ulkoilunon oltava päivittäistä, on hevostallien yhteyteenvarattava riittävästi tilaa ulkoilutarhoille. Tilantarvearvioitaesitetään kohdassa 5.2 Hyvällä suunnittelullariittävästi tilaa. Useissa talleissa suositaan ns. yksittäistarhaustaeli jokainen hevonen ulkoilee tarhassayksin. Mikäli päivittäinen tarhausaika on esimerkiksipuoli päivää hevosta kohden, tarvitaan neljän hevosentalliin vähintään kaksi tarhaa.Tarhojen ja laitumien maaston, kasvillisuuden ja maapohjanon oltava hevoselle sopivia, käytännössä esimerkiksisuot, kivikot ja risukot eivät ole hevosille sopiviaalueita. Hevosen ulkotarhan ja laitumen sekäkulkureittien on oltava hevoselle turvallisia. Hevonenkuluttaa tehokkaasti ympäristöä. Päivittäin käytössäolevien tarhojen ja kulkureittien tulee yleensä olla ojitettujaja vettä läpäisevällä materiaalilla pinnoitettuja,jotta ne pysyvät kuivina ja pitävinä myös epäedullistensääolosuhteiden vallitessa.Ulkoilualueet on sijoitettava niin, että pohjavesille eiaiheudu vaaraa ja vaara pintavesille on mahdollisimmanpieni. Tarha-alueilta ravinteet siirtyvät vesiojiinerityisesti pintavaluntana sade- ja sulamisvesien mukana.Suosituksena on 20 m etäisyys valtaojasta ja 100m purosta tmv. vesistöstä. Rinnetarhat vaativat suojakaistanvesistöön. Hevosten sonta on hyvä poistaatarhoista ja ulkoilualueilta riittävän usein. Ulkotarhojen(ja tallien) perustamista pohjavesialueille tuleevälttää (lupamenettely).Kun tarhojen kuivatus on järjestetty ja ne on päällystetty,myös niiden puhdistaminen hevosten jätöksistätulee mahdolliseksi. InnoEquine-hankkeen yhteydes-68 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖ Pihatossa hevoset ulkoilevat itsenäisesti ja ne voivatkin liikkua ulkona ulkona ympäri vuorokauden. Pihattokasvatuson tavallista nuorilla hevosilla ja muutenkin yleistymässä. Kuva: Suomen Hippos, Tuija Raumansä tehdyn kyselyn mukaan hevoset viettävät tarhoissakeskimäärin seitsemän tuntia päivässä, jolloin noinkolmasosa niiden tuottamasta sonnasta jää tarhoihin.Ulkoilutarhat ovatkin huomattavia fosforinlähteitä.Aroilla alueilla ulkoilutarhojen valumavedet voidaanjohtaa saostusaltaisiin, joissa ne voidaan puhdistaatai käyttää kasteluvetenä. Ulkoilualueiden kunnostamisestaja puhdistamisesta voidaan antaa määräyksiäympäristöluvassa tai valvonnan yhteydessä.Hevosten laiduntaminen ei ole pakollista, mutta erittäinsuotavaa. Monilla talleilla ei ole omia laidunalueita,ja voikin olla, että osa tallien hevosista siirtyy kesänajaksi laitumelle jonnekin muualle kuin oman tallinalueelle. Usein hevoset laiduntavat ympärivuorokautisesti,mutta esimerkiksi lentävien hyönteisten määräsaattaa joskus rajoittaa laiduntamista. Lainsäädännönmääräykset ulkoilualueista koskevat myös laitumia.Erilaiset hevoset tarvitsevat hyvin erilaisia määriä laidunalaaeikä aina ole edes tavoitteena, että hevonensaisi koko tarvitsemansa rehuannoksen laitumelta.Vaativimpia laitumen laadun suhteen ovat kasvavatvarsat ja imettävät tammat, joille laidunalaa tulisi varata0,5 hehtaaria per hevonen, muille hevosryhmillesaattaa riittää jo 0,25 hehtaaria hyvätuottoista laidunta.Laidunalueet tulisi pitää kasvipeitteellisenä, jalaidunkasveilta vaaditaankin kulutuksen kestävyyttä.Väistämättä pintaeroosiota syntyy poluille ja erityisestijuotto- ja lepoalueille usein portin läheisyyteen.Näillä alueilla myös ravinnepaine on suurin ja pintavalunnanriski kasvaa. Ranta-alueilla tulee ottaa huomioonvesiensuojelu ja virkistyskäyttö, jolloin ranta-alueenaitaaminen tarvittaessa pois laidunalasta voi ollaaiheellista.Laidun antaa hevoselle hyvälaatuisen ravinnon lisäksihenkistä ja fyysistä hyvinvointia. Hevosia voidaankäyttää myös vähempiarvoisilla alueilla luonnonhoitoontai maisemalaidunnukseen tai esimerkiksierityisympäristötukien mukaisten suojavyöhykkeidenhoitoon. Laidunnus suojavyöhykkeillä on mahdollista,jos siitä ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle. Hevostenhoidettaviksi sopivia alueita saattaa löytyä kunnilta,ja usein tallit ovat halukkaita vuokraamaan myösviljeltyjä laitumia tallien läheisyydestä.Perinnebiotoopeilla tai esimerkiksi Natura-alueilla tuleeensisijaisesti huolehtia ylilaidunnuksen välttämisestä,tosin myös riittävän laidunpaineen tuottaminenon tärkeää, jotta hoitovaikutusta syntyy. Luonnonlaitumienheterogeenisyydestä johtuen on erittäin vaikeaaasettaa mitään selkeitä mitoitusohjeita, mutta koskalisäruokinta on usein näillä alueilla kiellettyä, tuleelaidun mitoittaa mieluummin liian suureksi kuin riittämättömäksi.Kun laidunnusta jatketaan samoilla alueillauseita vuosia, voidaan mitoitusta tarkentaa kokemuksenmyötä.Hevoset ja kunta – rajapintoja69

InfoHEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖLaiduntaminen ja laitumen vuokraaminenTeksti: Hannele PartanenHevoset laiduntavat sekä viljeltyjä laitumia että luonnonlaitumia. Laiduntaminen on kustannustehokas vaihtoehto.Viljellyillä peltolaitumilla kasvatetaan satoa tuottavia nurmikasveja. Luonnonhoito pellot ja kesannot sopivathyvin laiduntamiseen. Luonnonlaitumet ovat viljelemättömiä alueita, joita on ennen niitetty tai laidunnettu. Näitäovat esimerkiksi niitty, metsälaidun, hakamaa, rantalaidun ja jokinotko. Luonnonlaidun on syntynyt laiduntamallaja niittämällä. Perinnemaisemien pinta-ala on huvennut yhteen prosenttiin 1900-luvun alun tilanteeseen verrattuna.Laiduntamalla luonnonlaitumilla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseenReunavyöhykkeet ovat pellon ja metsän välisiä alueita. Joutomaat ovat käytöstä poissa olevia alueita, joista osasopii laidunalueeksi.Suojavyöhykkeet. Pelloksi huonosti sopivat rantalohkot voidaan ottaa laidunkäyttöön. Ne toimivat suojavyöhykkeinä,joista hevoset poistavat ravinteita syömänsä kasvillisuuden mukana.Pihapiirin hoitaminen laiduntamalla lisää ympäristön elävyyttä.Natura-alueilla ja kansallispuistoissa voi olla alueita, jotka sopivat hevosten laiduntamiseen.Maanomistaja saa hyötyä laiduntamisestaEnnen kuin maanomistaja tarjoaa aluettaan laidunnettavaksi,hänen kannattaa pohtia erilaisiaasioita. Esimerkiksi onko alue kyllin tuottavalaidunnettavaksi kesästä syksyyn tai sovittavaksiajaksi? Saako aitaan sähkön ja eläimillevettä? Millaisia kustannuksia voi syntyä?VAIHTOEHTOJA LAIDUNALUEEN LÖYTYMISEENKeskeisten asioiden selvittyä voi nauttia laiduntamisenantamista hyödyistä. Alue tuleehoidettua ja maisema pysyy avoimena. Luontoarvotsäilyvät ja lisääntyvät. Hevosten laiduntaminenilahduttaa asukkaita ja ohikulkijoita.Maan vuokraaminen laidunalueeksi on tulolähdelaidunpalvelujen tarjoajalle. Kirjallinen sopimustakaa, ettei synny ristiriitoja. Alueellevoi olla mahdollista saada ympäristökorvausta.Myös kunnat voivat vuokrata maita laidunnettaviksi.LaidunpankkiLaidunpankkiwww.laidunpankki.fi on internetissä toimiva palvelu, jonka avulla voi hankkia lisälaitumiaNetissä toimiva palvelu, jonkaavulla eläimille voi hankkia tai laidunalueita löytää eläimiä tai maisemanhoitajiksi. Laidunpankista on ladattavissa laidunsopimukseneläimiä maisemanhoitajiksi.mallipohja.löytääLisätietoja: Paljon tietoa laiduntamisesta.www.laidunpankki.fiLähde: Hevonen nauttii laitumella -opas, Maaseutuverkoston esite 2014.www.laidunpankki.fi70 Hevoset ja kunta – rajapintoja

LähteetJansson, H. & Särkijärvi, S. 2007. Talliympäristöopas.47 p. VapoHevonen nauttii laitumella -opas, Maaseutuverkostonesite 2014.Maa- ja metsätalousministeriö, rakentamismääräyksetja ohjeet, www.mmm.fi.Pesonen, I., Virtanen, H. & Jansson, H. (toim.). 2008.Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli– Opas vastuulliseen tallitoimintaan. Equine Life-hanke, Agropolis Oy. www.hippolis.fi/equinelife.Särkijärvi, S. & Saastamoinen, M. 2010. Hevostilanlantahuolto. Teoksessa Louhelainen, S. (toim.): Hevosyrityshuippukuntoon 2010–2013: Hevosyrityksenympäristöosaaminen, opas 4/4. Hämeen ammattikorkeakoulunjulkaisuja 17/2010, 31–38.Ympäristöministeriö. 2003. Hevostallien ympäristönsuojeluohje.Ympäristöministeriön moniste nro121. www.ymparisto.fiInfoInnoHorse-webtyökaluInnoHorse on Helsingin yliopiston ja MTT:n tutkijoidenkehittämä webtyökalu, jossa on ideoita,tietoja ja nykytilan tarkistuslistat hevosalan turvallisuus-ja lantahuoltokäytännöistä sekä laiduntamisesta.Työkalu kehitettiin kansainvälisenä InnoEquineInterreg-yhteistyönä Ruotsin ja Latvianmaatalousyliopistojen kanssa. Sivusto on julkaistusuomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja latvian kielellä.Lisätietoja: www.hippolis.fi/innohorseHEVOSTALOUS JA YMPÄRISTÖAiheeseen liittyvät laitja asetuksetAsetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta (931/2000)Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitostenviemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla(209/2011)Eläinsuojelulaki (247/1996)EU:n sivutuoteasetus, varsinainen sivutuoteasetus(1069/2009) ja täytäntöönpanoasetus (142/2011)Jätelaki ja -asetus (646/2011)Jätteenpolttoasetus (151/2013)Lannoitevalmistelaki (539/2006)Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamistakoskevista hevostalousrakennusten rakennusteknisistäja toiminnallisista vaatimuksista(764/2009)Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)Nitraattidirektiivi (91/676/ETY)Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta10.6.2010/588 ja täsmennys 24.10.2013Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja169/2000)Mitä kunta voi tehdä?• Julkaista paikallisen tai alueellisenhevostallien ympäristöohjeen.• Tiedottaa lannanluovutussopimuksentarpeesta.• Edistää kuivikelannan hyödyntämistä jasiihen liittyvää verkostoitumista: esimerkiksikompostointikentät, käyttö energialähteenä,käyttö maanrakennusaineena, käyttöyhdyskuntajätelietteen kompostoinnissa.• Vuokrata peltoa ja muita laitumiksisoveltuvia alueita, tiedottaa eläimistämaisemanhoitajinaHevoset ja kunta – rajapintoja71

7 Hevoset vapaa-ajassa ja urheiluSSaMinna Martin-PäiväHevosella on merkittävä rooli suomalaisten lasten,nuorten ja aikuisten vapaa-ajan kumppanina ja liikuttajana.Hevosten kanssa moni on löytänyt itselleenmielekkään tavan liikkua luonnossa, virkistäytyä ja kohentaakuntoaan. Hevonen liikuttaa ihmisiä monin eritavoin, ihmisen tarpeiden ja omien valmiuksien mukaan.Suomalaiset hevoset koskettavat 500 000 ihmistä.Hevosmäärään suhteutettuna arvioidaan, että yksihevonen koskettaa noin seitsemää ihmistä. Esimerkiksi8 000 asukkaan kunnassa, jossa on 350 hevosta,hevoset liittyvät tavalla tai toisella liki 2 500 asukkaanelämään.Perinteisesti hevosharrastus jaetaan ratsastus- ja raviurheiluun,mutta moni hevostoiminnan muoto sopiimolempiin lajeihin. Hevosharrastuksessa on kysetoiminnasta, jonka keskiössä on hevonen ja siihen liittyvättoiminnot.Kiinnostus hevosiin ilmenee lapsilla usein jo melkovarhain. Mielekäs tekeminen ja kehittävä vapaa-ajanInfoRatsastus on kestävyysliikuntaa. Ratsastus aset tuumaksimisykkeiden (ka 171) osalta raskaalle ja ajoittainerittäin raskaalle kestävyys liikunnan tasolle. Kotimaisentutkimuksen mukaan keskisykkeen osuusratsastajien laskennallisesta maksimi sykkeestäasettuu keskiarvoltaan kestävyys liikunta-alueelle.Mitatusti tunti ratsastajien kalorin kulutus ratsastustunninaikana (ka 513 kcal) vastaa 65-kiloisellahenkilöllä esimerkiksi koripallopeliä (522 kcal/h),kohtuullisen rasittavaa pyöräilyä 19 – 22 km/h (522kcal/h), kohtuullisen rasittavaa uinti suoritusta(522kcal/h) tai tenniksen pelaamista (522 kcal/h).Lähde: Mörsäri, A. & Pitkäaho, R. 2011.Elmo Jankari ja Duchess Désirée voittivat nuortenratsastajien kenttäratsastuksen EM-kultaa 2013.Kuva: Margit Ticklénharrastus, johon myös vanhemmat ovat sitoutuneita,on nuorelle tärkeä mahdollisuus solmia sosiaalisiasuhteita, luoda verkostoja ja saada yhteisön tukeaitselleen. Sosiaaliset verkostot tukevat psyykkistä hyvinvointia:on tärkeää kuulua johonkin, olla osa yhteisöä.Hevosharrastus estää lasten, nuorten ja aikuistensyrjäytymistä. Se myös tukee elinikäistä oppimistaja vaikuttaa positiivisesti persoonallisuuden kehitykseen.Monipuolinen hevosharrastus tarjoaa jo perusharrastamisentasolla lapselle ja nuorelle tavan toimia ja toteuttaaitseään. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdollisimmanmonella lapsella ja nuorella olisi tilaisuustutustua hevosharrastukseen ohjatusti esimerkiksikoulun liikuntatunneilla.Hevosurheilu vaatii paljon sitoutumista, koska hevonenon ihmisen vastuulla. Hevosta valmentaessaanratsastaja tai ravivalmentaja perehtyy syvällisesti hevoseenurheilijana eli säännölliseen elämäntapaan, ravitsemukseen,huoltoon ja kuntokausiin, mahdollisiakuntoutuskausia ja lepojaksoja unohtamatta.On tärkeää, että Suomesta löytyy laadukkaita hevosurheilualueita,joita kehitetään ja ylläpidetään kilpailutoimintaavarten. Nämä toimivat lajien edustusareenoina,joilta harrastajatkin hakevat innostustaarkipäivään.7.1 Vapaaehtoistyö suuressaroolissaPäivi LaineYhdistystoiminta on oleellinen osa hevostalouden ja-harrastuksen kokonaisuutta. Ratsastusseurat järjestävätmonipuolista toimintaa eri-ikäisille. Lähes kaikissaratsastusseuroissa on lapsille ja nuorille kohdennettuahevoskerho- ja kilpailutoimintaa. Raviurheilussa nuorisotoimintaja poniravikerhot toimivat samoin. Hevosystäväinseuratvaalivat paikallisia perinteitä ja verkostoja.Hevoset ja kunta – rajapintoja 73

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSARatsastusseurassa on mahdollista kehittää itseään jataitojaan lukuisissa eri vapaaehtois- ja toimihenkilötehtävissä.Nykyajan talkoo- tai vapaaehtoistyötä kuvaavattoiminnan lyhytkestoisuus (päivä on suunniteltu),rajallisuus (projektin alku ja loppu) sekäpalkitsevuus (välitön hyöty itselle tavalla tai toisella).Suurissa suomalaisissa hevostapahtumissa talkoohenkeälöytyy, koska edellä mainitut tunnusmerkit täyttyvät.Tapahtuman kesto on etukäteen tiedossa, saatehdä jotakin merkittävää yhdessä muiden samanhenkistenkanssa ja samalla voi seurata kilpailuja sekä ollaosa kilpailujen toteuttamisen mahdollistavaa organisaatiota.Paikallisen seuratoiminnan rooli on merkittävä. Seuratoiminnassaalkeisharrastajista kasvaa osaavia aktiiviharrastajia,osasta harrastajia edelleen alan ammatilliseentoimintaan tähtääviä nuoria ja aikuisiaharrastajia. Aikuisten hevosharrastajien keskuudessaonkin yhä yleisempää siirtyä hevosharrastajasta osataikokoaikaiseksi alan ammatinharjoittajaksi ammatillisentutkintoon valmistavan koulutuksen kautta.7.2 Ratsastus harrastuksenaMinna Martin-PäiväSuomessa on noin 170 000 ratsastuksen harrastajaa,joista 50 000 on Suomen Ratsastajainliiton jäseniä.Ratsastajainliitto kuuluu Suomen kymmenen suurimmanlajiliiton joukkoon. Ratsastuksen suosio on ollutjo pitkään kasvussa, ja kiinnostus lajia kohtaan kasvaaedelleen.Suomessa tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen(2009 – 10) perusteella ratsastuksen 3 – 18-vuotiaidenharrastajien määrä oli kasvanut 63 000 harrastajaan,mikä oli 10 000 enemmän kuin edellisessä tutkimuksessaneljä vuotta aiemmin (2005 – 06). Suhteellisestitarkastellen ratsastuksen nuorten harrastajien määränkasvu oli myös sikäli huomattava, että edellisentutkimuksen aikana lasten ja nuorten ikäluokka oli lukumäärältään20 000 suurempi. Liikuntatutkimuksessaratsastus oli lasten ja nuorten lajeista suosiossa 12.tilalla.Ratsastuksen suosio on jatkanut kasvuaan 19 – 65-vuotiaiden harrastuksena. Aikuisia lajin harrastajia olikansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2009 – 10)81 000. Kasvua oli aikuisten kohdalla neljässä vuodessa17 000 eli 21 %. Potentiaalisten lajin harrastajienmäärä eli aikuisten, jotka ilmoittivat halukkuutensa alkaaharrastaa lajia, oli 67 000, kun vastaava luku neljävuotta aiemmin oli 57 000. Ratsastus oli kymmenenneksisuosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista.Kahdessakymmenessä vuodessa ratsastuksen harrastajienmäärä on yli kaksinkertaistunut. Ratsastuksenharrastajista yli 95 % on naisia ja tyttöjä. 10 – 18-vuo- Ratsastusseuralaiset Hevoset Stadikalla -tapahtumassa esteradan toimihenkilöinä.Kuva: © Anette FOTOGRAFIK - Anette Varjonen74 Hevoset ja kunta – rajapintoja

RatsastuKSEn harrastajat,sukupuolijakauma93 %naisia ja tyttöjä7 %miehiä ja poikiaRatsastuKSEn harrastajat,ikäjakauma56 %aikuisia”Kun ajaa reellä pienillä, hiljaisillateillä, se voittaa etelänmatkat.Siinä saa itselleen nautintoa, kunon hiljainen luonto, tähtitaivasyläpuolella ja aisojen välissähevonen, josta tykkää.”- Jaakko Mikkonen, suomenhevosten Derbyn2012 voittaneen Ekolokin omistaja.HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA44 %lapsia Ratsastuksen harrastajien jakauma sukupuolen jaiän mukaan. Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus2009 – 2010.tiaista tytöistä 20 % harrastaa ratsastusta ja peräti 5 %koko naisväestöstä on lajin harrastajia. Ratsastus ontoiseksi suosituin naisten ja tyttöjen laji. Ratsastuksenja hevosharrastuksen pariin ovat luonnollisesti myöspojat ja miehet tervetulleita.Suomessa on noin 1 000 ratsastuspalveluja myyvääratsastustallia. Näistä 320 on Suomen Ratsastajainliitonjäsentalleja. Ratsastustallien määrä on ollutvoimakkaassa kasvussa 1980-luvulta lähtien. Liitonjäsentalleilla toiminnasta vastaa aina hevosalan ammatillisenkoulutuksen saanut henkilö.Suomen Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu kolmeenluokkaan: ratsastuskouluihin, harraste- ja yksityistalleihin.Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovathevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinenhenkilökunta. Ratsastajainliitto tukee jaohjeistaa jäsentallien toimintaa koulutusten, edunvalvonnanja tallineuvojien asiantuntijapalveluiden kautta.Tallineuvojat suorittavat 1 – 2 vuoden välein tallikäynninjokaiseen liiton jäsentalliin. Tallikäynnillä Hevoset antavat vastapainoa työhullulle kansalle.Kuva: Juhani Länsiluototutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan hevosenhyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa.Jäsentallien lisäksi Ratsastajainliitolla on 500 jäsenseuraa,jotka järjestävät monipuolista toimintaa. Suomessaratsastuskilpailut järjestetään pääasiassa talkootyöläistenvoimin. Talkootyö, yhteisöllisyys ja yhdessätekeminen ovat monelle tärkeitä syitä kuulua ratsastusseuraan.Ratsastusseurat järjestävät koulutuksia jaHevoset ja kunta – rajapintoja75

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSAtapahtumia sekä tarjoavat ratsastuksen oheisliikuntaa.Ratsastusseurajäsenyyden kautta jäsenet saavat myöskattavan urheiluvakuutuksen. Suomen Ratsastajainliitonalaiset ratsastusseurat ja jäsentallit on esitelty liitoninternetsivuilla www.ratsastus.fi.Hiljattain valmistuneen, opetus- ja kulttuuriministeriönteettämän tutkimuksen mukaan eräiden paljonharjoittelua vaativien lasten ja nuorten harrastustenhinta on kymmenessä vuodessa kaksin- tai kolminkertaistunut.Hinnannousua selittää ratsastuksen osaltatoisaalta harrastusmäärien kasvu ja toisaalta kilpaurheiluunsuuntautuminen, jolloin tarvitaan omahevonen tai useampia. Vaarana on, että osa lapsiperheistärajautuu harrastuksen ulkopuolelle, ellei eriarvoistumiseenkiinnitetä vakavasti huomiota.7.3 Ratsastus urheilunaRatsastus on suosittu kilpaurheilulaji. Ratsastuksessavoi kilpailla monella eri tasolla. Ratsastus on ainoaolympialaji, jossa eri-ikäiset miehet ja naiset kilpailevatsamoilla säännöillä samoissa luokissa. Ratsastuksenolympialajeja ovat este-, koulu- ja kenttäratsastussekä paralympialaji vammaisratsastus. Olympialajienopetus kuuluu useimpien ratsastuskoulujen opetusohjelmaan.Esteratsastus - virheittä yli esteidenEsteratsastus on kilpailumuoto, jossa ratsukon eli hevosenja ratsastajan tehtävänä on ylittää kilparadalleasetetut esteet virhepisteittä annetussa ajassa. Kilpailumuotonaesteratsastus on suosituin ratsastuksen lajeista.Ratsukon yhteistyö punnitaan vaihtelevissa olosuhteissaesteradalla, jolla testataan ratsastajan taitoaja hevosen hyppykykyä, tottelevaisuutta, ketteryyttä janopeutta. Tulos määräytyy virhepisteiden ja ajan perusteella.Kouluratsastus - kuin balettia yhdessäKouluratsastus on kaiken ratsastuksen perusta. Sitävoisi verrata klassiseen balettiin. Hevonen liikkuunotkeasti, joustavasti ja jäntevästi ratsastajan ohjatessasitä pehmein, huomaamattomin avuin. Parhaimmillaanhevosen ja ratsastajan välinen yhteistyö onniin saumatonta, että hevonen näyttää suorittavanliikkeet vain ajatuksen voimalla. Kilpailuissa tuomaritSuomen Ratsastajainliiton jäsenistö jakilpailut2008 2009 2010 2011 2012 2013KilpailuluvatAluelupia 3992 4141 4082 4028 4003 3874Kansallisia lupia 1 717 1703 1701 1805 1754 1693Kansainvälisiä lupia 192 198Kilpailulupien määrä hevosilla 7 644 7328 7 167 7415 7 675 7603RatsastuskilpailutKansainväliset kilpailutKilpailuja 142 152 232 387 332 300Lähtöjä 1923 2201 2119 2557 2162 2259Kansalliset kilpailutKilpailuja 108 107 120 120 121 115Lähtöjä 18098 16085 14 654 15124 14935 13 402AluekilpailutKilpailuja 317 316 318 332 345 326Lähtöjä 28144 28671 27652 30161 31984 31226Lähde: Hevostalous lukuina 2013arvostelevat muun muassa hevosen liikkeitä, suorituksentäsmällisyyttä ja ratsastajan apujen käyttöä. Tulosmuodostuu suorituskokonaisuuksien yhteenlasketuistapisteistä.Kenttäratsastus - monipuolinenkuninkuuslajiKenttäratsastuksesta käytetään usein nimitystä ratsastuksenkuninkuuslaji, koska siinä ratsukon tulee suoriutuakolmesta osakokeesta: kouluratsastuskokeesta,rataesteratsastuskokeesta ja maastokokeesta. Kolmivaiheinenkilpailu vaatii hevoselta ja ratsastajalta luottavaistayhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä. Kaikkikolme osakoetta ratsastetaan samalla hevosella. Kokeidenkeskinäinen painoarvo on sellainen, että maastokoeon selkeästi vaativampi kuin kaksi muuta koettayhteensä.VammaisratsastusVammaisratsastuksessa tavoitteena on oppia ratsastamaanvamman haitan asettamien rajoitusten puitteissaja ne huomioon ottaen. Henkilökohtaiset tavoitteetmäärittyvät ratsastajan toimintaedellytysten mukaan.Vammaisratsastajat kilpailevat kouluratsastuksessaviidessä eri ryhmässä, joissa on omat ohjelmansa jajotka on määrittänyt koulutuksen saanut luokittajaratsastajan toiminnallisuuden mukaan. Kilpailijoillaon mahdollisuus käyttää apuvälineitä, ja avustajia76 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA Hevosurheilu on pitkäjänteistä yhteistyötä. Ratsastaja Siiri Kyrö on myös ratsunsa Kyrö Hot Flow kasvattaja.Kasvatustyössä taustayhteistyö toimii perheen maatilayrityksessä. Kuvassa ratsukko Nuorten hevostenfestivaaleilla 2013. Ratsukko valittiin vuonna 2014 edustamaan Suomea nuorten kouluhevosten MM-kilpailuissaSaksassa. Kuva: Mirella Ruotsalainenkäytetään tarpeen mukaan ratsastajan turvana, avustamassafyysisesti tai sanallisesti tai molemmilla tavoilla.LännenratsastusMaailmalla nopeasti suosiotaan kasvattava lännenratsastus(western riding) on kehittynyt nykyiseen muotoonsakarjapaimenten työn pohjalta. Tästä johtuenlajissa korostuvat kestävyys, mukavuus, keveys ja ratsukonkeskinäinen tasavertainen yhteistyö. Lännenratsuon työkaveri, jonka tehtävä on reagoida kevyestiratsastajan pyyntöihin ja tehdä oma-aloitteisesti omaosansa työstä ilman jatkuvaa kontrollointia – niin rancheillakuin kilparadoilla. Lännenratsastusta on Suomessamahdollista harrastaa etenkin siihen erikoistuneillatalleilla.MatkaratsastusMatkaratsastus on kilpailumuoto, jossa mitataan hevosennopeutta ja kestävyyttä pitkillä matkoilla. Seu-ra- ja aluetason ihanneaikaratsastusluokissa (alle 80km) keskinopeudet on määritelty välille 8-15 km/h.Aluetasolla ja kansallisella tasolla nopeuskilpailuja järjestetäänyli 80 kilometrin matkoilla, näissä luokissaratsukon vähimmäisnopeuden on oltava 10 km/h.Matkaratsastuksessa sekä hevoselta että ratsastajaltaedellytetään hyvää, huolella rakennettua kuntoa. Tärkeäosa matkaratsastusta on myös huolto: kullakinratsukolla on oma autolla liikkuva huoltojoukkonsa,joka huolehtii muun muassa ratsukon juottamisesta,syöttämisestä ja viilentämisestä matkan varrella. Tämäon erityisen tärkeää kesähelteillä ja aina pitkillä matkoilla.Eläinlääkäri tarkastaa hevosen matkan varrellaolevilla tarkastusasemilla.VikellysVikellys on voimistelua laukkaavan hevosen selässä.Hevonen laukkaa ympyrällä, ja ympyrän keskellä olevajuoksuttaja säätelee hevosen liikkeitä liinan, juoksutuspiiskanja ääniapujen avulla. Vikellys on oiva tapaHevoset ja kunta – rajapintoja77

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSAparantaa omia ratsastustaitojaan, tasapainoaan ja kykyäänseurata hevosen liikkeitä. Se voi olla vaativaa kilpaurheilua,mutta myös erinomainen lasten ja nuortenharrastus. Vikellyskilpailuissa ohjelman arvostelussakiinnitetään huomiota vaikeusasteeseen, sommitteluunja esittämiseen; myös hevonen saa omasta työskentelystäänpisteen. Kilpailuluokkia järjestetään erikseenaloittelijoille, yksinvikeltäjille, pareille ja joukkueille.ValjakkoajoValjakkoajoon tarvitaan hevonen tai poni (tai useampia),kuski, groomi eli vaunuavustaja, valjaat ja vaunut.Yleisimpiä ovat yksin- ja parivaljakot. Valjakkoajossahevosta ohjastetaan kärryiltä kolmessa osakokeessa:koulu-, tarkkuus- ja maratonajo. Kilpailuissa osakoetuloksetilmoitetaan virhepisteinä. Lopputulos saadaanlaskemalla kaikkien kolmen osakokeen tuloksetyhteen.IslanninhevosratsastusIslanninhevonen eroaa muista yleisistä ratsuhevosroduistaaskellajiensa perusteella. Perusaskellajien käynnin,ravin ja laukan lisäksi islanninhevosilla on yksi taikaksi erikoisaskellajia: töltti ja liitopassi. Islanninhevosiakäytetään askellajihevosina sekä harraste- että kil-paratsastukseen. Ne soveltuvat hyvin myös vaellus- jamatkaratsastukseen sekä perhe- ja terapiahevosiksi.Muita ratsastuksen lajeja tai kilpailumuotoja ovatmuun muassa hiihtoratsastus, hevospoolo, polocross,laukkakilpailut, maastotaitokilpailut, hevostaitokilpailut,hevosagility ja ohjasajo. Lisäksi hevosille järjestetäännäyttelyitä, joissa arvioidaan rakennetta ja käyttöominaisuuksia.Suomalaista työhevosperinnettävaalitaan työhevosten työtaito-, veto- ja kyntökisoissa.7.4 Erityisryhmien ratsastusErityisryhmien ratsastuksesta käytetään myös nimityksiävammaisratsastus tai erityistä tukea tarvitsevienratsastus. Lajina ratsastus on kaikille samanlainen: erityisryhmienratsastuksessa ratsastusta lajina ei muuteta,mutta opetus, varusteet ja olosuhteet voidaanjärjestää tilanteen mukaan sopiviksi. Tarvittaessa voidaankäyttää avustajia. Henkilökohtaiset tavoitteetmäärittyvät ratsastajien toimintaedellytysten mukaan.Ratsastus tarjoaa eri tavoin toimintarajoitteisille ihmisillemahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan ja aktiiviseenvapaa-aikaan ja kilpaurheiluun. Ratsastus onainoita lajeja, joka mahdollistaa toimintarajoitteistenliikkumisen myös luonnossa. Ratsastus ja kosketusToTo-pelieuRoN JAkAuTuMiNeN 2013ToTo-pelieuRoN JAkAuTuMiNeN 2013pelAAJAT180,1 M€72,5 % pelAAJAT180,1 M€72,5 %ToTo-peliT248,3 M€ ToTo-peliT(100 %)248,3 M€ (100 %)VeRoT8,2 M€3,3 % VeRoT8,2 M€3,3 %kATe53,6 M€kATe53,6 M€ToTo-TekNiikkA4,3 M€ToTo-TekNiikkA 1,6 %4,3 M€1,6 %peli- &TV-ToiMiNTApeli- &19,7 TV-ToiMiNTAM€ (7,9 %)19,7 M€ (7,9 %)*Kulut sis.noin *Kulut 3,8 M€ sis. alv.noin 3,8 M€ alv.MyyNTi,MARkk & TV9,4 M€MyyNTi,MARkk 3,8 &%TV9,4 M€3,8 %fiNToToN TuloS33,9 M€fiNToToN TuloS33,9 M€MMM:N TueTMMM:N 1,0 M€ TueT1,0 M€RAdAT30,2 M€RAdAT12,2 %30,2 M€12,2 %HeVoSkASVATuSHeVoSkASVATuS& uRHeilu& 34,3 uRHeilu M€ (13,8 %)34,3 M€ (13,8 %)pAlkiNNoT20,5 M€pAlkiNNoT20,5 M€HippoSHippoS 1,1 M€1,1 M€0,5 %0,5 %MMM &VAlVoNTAMMM &VAlVoNTA1,4 M€1,4 M€0,6 % 0,6 %ASiA-MieHeT ASiA-MieHeT5,0 M€5,0 M€2,2 %2,2 %HeNkilöSTöHeNkilöSTö3,03,0M€M€1,2 1,2 %HAlliNTo &koRVAukSeTHAlliNTo &koRVAukSeT3,0 M€3,0 M€1,21,2%%Muu TukiMuu TukiAlAlleAlAlle3,0 M€ 3,0 M€1,2 % 1,2 %MMM:lle MMM:lle maksettuja tukia tukia tuloutetaan takaisin Hevosurheiluun ja -kasvatukseen Totopelieuron jakaantuminen. Kaavio: Fintoto78 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA Myös raviurheilussa menestyksen edellytyksenä on panostaminen hevosten hyvinvointiin. Tamma Jaqueline Mon Amisaa ansaitsemansa taputukset Timo Leivolta heti maaliintulon jälkeen. Kuva Merja Levyhevoseen eivät tuo vain fyysistä harjoitusta, vaan niilläon keskeinen merkitys myös ihmisen verkostoitumisenja psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvynkannalta. Hevosen liike aktivoi suurta osaa lihaksistostamme,jolloin myös monet neurologiset toiminnotparanevat.Hevostoiminnasta ja ratsastuksesta on saatu hyviä tuloksiamyös muun muassa autististen lasten ja nuortenkuntoutuksessa.7.5 RaviurheiluRaviurheilu on vauhdikas urheilulaji, joka tarjoaa monenlaisiaelämyksiä. Raviurheilu on Suomen toiseksisuosituin urheilulaji heti jääkiekon jälkeen katsojamäärillämitattuna, ja Suomi kuuluu Euroopan viidensuurimman ravimaan joukkoon. Suomalainen raviosaaminenon maailman huippua. Suomalaisia hevosia,ohjastajia, valmentajia, hoitajia ja muita osaajiaarvostetaan laajalti.Raviradoilla käy vuosittain yli 720 000 katsojaa seuraamassatapahtumia paikan päällä. Katsojilla ja totopelaajillaon tärkeä asema raviurheilussa toiminnanylläpitäjinä. Raveja voi seurata ja totoa pelata myös totopelipisteistätai internetin välityksellä. Tämä on yhtäältävähentänyt raveissa käyvien katsojien määrää,mutta toisaalta pitänyt heidät edelleen lajin parissa.Raviurheilun tunnuslukuja2008 2009 2010 2011 2012 2013RavitTotoravipäivät 625 633 625 607 574 563Totoravilähdöt 6377 6124 5649 5661 5403 5338Paikallisravit 56 51 53 44 53 48Poniravipäivät 15 11 16 11 15 16Kilpailupäivät yht. 681 684 667 651 637 623Startanneet hevosetLämminveriset 5314 5273 4904 4917 4853 4730Suomenhevoset 2596 2566 2292 2178 2193 2171Ponit 511 542 567 586 625 624Kilpailleiden hevosten omistajatHenkilöt 4470 4373 4003 3761 3640 3479Muut (kimpat, yhteisöt) 4 493 4530 4329 4233 4130 4119Yleisömäärä radoilla (milj. katsojaa) 0,78 0,78 0,73 0,73 0,72 0,72Alan toimijatValmentajat 3729 3612 3566Ohjastajat 2 444 2393 2102 2206 2084 1970Kilpailleet poniohjastajat 446 454 459 456 499 461Lähde: Hevostalous lukuina 2013.Hevoset ja kunta – rajapintoja79

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSAAktiivisesti raviurheilua harrastaa tai seuraa noin200 000 henkeä. Lajin seuraajat muodostavat monestiyhteisöjä tai verkostoja, joilla on heille sosiaalinenmerkitys. Muihin Euroopan maihin verrattuna suomalaisenraviurheilun erikoisuus on suuri harrastajienmäärä. Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hipposylläpitää alalla toimivien lisenssijärjestelmää.Ravihevosten yhteis- eli kimppaomistaminen on lisääntynytviime vuosina ja tuonut uusia ihmisiä hevosurheilunpariin. Kimppaomistaminen madaltaakynnystä ryhtyä hevosenomistajaksi: sekä kulut ettävastuu jaetaan, elämykset moninkertaistuvat. Hevosenvoi omistaa puoliksi toisen kanssa, isommalla porukallatai jopa satojen tai tuhansien henkilöiden yhteenliittymässä.Yhteisomistuksen pelisäännöistä ontärkeää sopia tarkkaan etukäteen.Suomessa on 43 ravirataa, joista 20 on ympärivuotisia.Maakuntaratoja on 19 ja pääratana toimii Helsinginravirata Vermo. Kesäratoja on 23. Lisäksi maassammeon lähes 120 harjoitusravirataa. Raveja järjestetäänläpi vuoden jouluaattoa ja joulupäivää lukuun ottamatta.Usein ravirata on monipuolisessa käytössä, kun alueenkeskeltä saattaa löytyä esimerkiksi jalkapallo- tairatsastuskenttä. Raviratojen alueita, katsomoita jamuita rakennuksia käytetään yhä enemmän myös erilaistenmuiden tapahtumien, esimerkiksi ratsastuskil-pailujen, jalkapalloturnausten, moottoriurheilutapahtumienja koiranäyttelyiden, järjestämispaikkoina.Totopeli liittyy kiinteästi raviurheiluun ja varmistaasuomalaisen hevostalouden toimintaedellytykset. Totopelitoiminnanvaroja ohjautuu pelaajille voittoina,valtiolle arpajaisverona, asiamiehille palkkioina, hevosenomistajillepalkintoina sekä hevoskasvatukseen jahevostutkimukseen.Raviurheilun nuorisotoimintaa on Suomessa kehitetty1990-luvulta alkaen. Sen myötä raviradoille on syntynytnuorisoravikerhoja ja poniravikouluja, joita on 25.Nuorisoravikerhoissa toimii 3 000 ravinuorta. Nuorisoravikerhoissaja poniravikouluissa poneista ja hevosistakiinnostuneiden on mahdollista tutustua raviurheiluun,oppia sen alkeita ja harrastaa ohjatusti jaturvallisesti.Kerhoissa ravinuoret järjestävät kursseja, retkiä ja erilaisiatapahtumia. Nuorisoravikerhon toimintaan voiosallistua kuka tahansa raviurheilusta kiinnostunut.Toiminnassa ei ole ikärajaa.Poniravikoulu on ratsastuskoulun tapaan toimivapaikka ohjattuun toimintaan ponien ja hevostenkanssa. Poniravikoulussa perehdytään ajamisen lisäksiponien hoitoon ja ruokintaan. Kursseja järjestetääneritasoisille harrastajille poninhoidon alkeistakilpailuihin ja valmentamiseen keskittyviin kursseihinCaseAjetaan me tandemilla – eläkeläispariskunta treenaa ravureita yhdessäTeksti: Suomen Hippos, Ilkka NisulaLieksan Viekijärvellä sijaitsevan tallin nurkalla olevat tandemkärryt ovat kovassa käytössä Nevalaisen pariskunnalla.Elli määrää suunnan ja sokeutunut Pertti toimii jarruina. Tandemkärryjen avulla Pertti saa nauttia ravihevosenkyydistä edelleen. Hän laittelee raviradalla hevoset valmiiksi kilpailua varten ja jälkihuoltaa ravurit suoritustenjälkeen. Pertin toimeliaisuus ja ote ovat opiksi muillekin: asenne ratkaisee.Lieksalainen pariskunta ei mittaa kilometrejä. Linja-auto kulkee ja matka taittuu, omistajilla autossa ja hevosillakaviourilla. Elli ja Pertti kiertävät Suomea isolla sisulla ja suurella sydämellä ja lähtevät ravireissuille pitkienkintaipaleiden taakse.Hevosia pariskunnalla on ollut pitkään. Aiemmin sikatilana toiminut maatila Viekijärvellä on tänä päivänä hyvinhoidettu talli. Koko ravi-Suomessa tunnettu ja arvostettu pariskunta on saanut nauttia myös hevosten menestyksestä.Pariskunta valittiin Suomen Hippoksen toimesta kuukauden hevosenomistajiksi helmikuussa 2014.80 Hevoset ja kunta – rajapintoja

saakka. Poniravilähtöjä ajetaan niin tavallisten ravienyhteydessä kuin omina poniraveinaan. Poniravilähtöihinei pelata totoa.Info7.6 Hevoset kasvattavat vastuuseenSuuresta eläimestä huolehtiminen vaatii ihmiseltä paljon.Hevosen läheisyydessä ihmisen on oltava rauhallinenja johdonmukainen. Hevonen on pakoeläin,joka oletetun vaaran aistiessaan väistää tilannetta pakenemalla.Hevonen lukee ihmisen kehonkieltä ja antaaihmisen käytöksestä suoraa palautetta omalla toiminnallaan.Hevosen kanssa toimiessaan ihmisen ontärkeää oppia antamaan selkeitä merkkejä, joita eläinymmärtää ja joiden avulla se saadaan käyttäytymääntoivotulla tavalla. Ihmisen täytyy seurata hevosen reaktioitaja samalla tarkkailla omaa käytöstään, jottahän voi ymmärtää oman toimintansa vaikutuksia eläimenkäyttäytymiseen.Talli on parhaimmillaan luotettavatoimintaympäristö• Tallilla on ammattitaitoista, koulutettuahenkilökuntaa.• Toiminta on tavoitteellista ja ohjattua.• Pysyvyys ja jatkuvuus: samat yrittäjät, samapaikka, tutut olosuhteet.• Useimmiten auki myös iltaisin javiikonloppuisin.• Yhteys luontoon ja säännölliseenelämänrytmiin.• Yhteisö, johon kuulua ja jossa viihtyä.• Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt ja hyväilmapiiri.HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSAHevosen kanssa toimiessaan esimerkiksi lapsi voi oppiahavaitsemaan oman käytöksensä vaikutuksia ympärilläänoleviin. Onnistumisten kautta lapsen itsetuntokasvaa ja kontakti eläimeen paranee. Hevostenkanssa toimivien lasten on havaittu kykenevän helpomminsolmimaan sosiaalisia suhteita ja luomaanuusia kontakteja. Tallilla lapsi voi kuulua verkostoon,jossa hän on hyväksytty ja jossa hän voi turvallisestihakea ja kokeilla omia rajojaan. Talliympäristö kasvattaavastuuseen.Hevoset voivat auttaa lapsia ja nuoria myös oman elämänhallinnan opettelussa. Hevosten kanssa toimiessaon tärkeää oppia huolehtimaan hevosen perustarpeistasäännöllisesti arkirutiinin mukaisesti: ruuasta,juomavedestä, karsinan siivouksesta, ulkoilusta, levosta,liikunnasta. Vähitellen, hevosista huolehtimisenkautta, lapsi ja nuori voi oppia pitämään paremminhuolta myös itsestään ja tunnistamaan omia reaktioitaaneri tilanteissa. Lapsi ja nuori oppii myös säännöllisenarkirytmin.Ohjattu hevostoiminta mahdollistaa onnistumisenkokemuksia ja opettaa käsittelemään myös epäonnistumisia.Hoitaessaan, ruokkiessaan ja ulkoiluttaessaanhevosta ihminen kokee tekevänsä jotain merkityksellistä,sillä hevonen tarvitsee ihmistä ja ihmisen huolenpitoa.Hevonen aktivoi ja edellyttää ihmistä toimimaan.Hevoset ja talliympäristö• innostavat liikkumaan• vuorovaikutusta• läsnäoloa ja rauhoittumista• omien rajojen ja tunteiden tunnistamista• merkityksellisyyttä ja elämänhallintaa• johtajuutta• mediapaastoaIhmisen• fyysinen kunto ja psyykkinen jaksaminenparanevat• sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kehittyvät• itsetunto ja itseluottamus kehittyvät• kyvystä käsitellä hevosta syntyyvoimaantumisen tunne (empowerment)• elämänhallinta paranee ja vastuu omastatoiminnasta lisääntyy• käsitys itsestä elinikäisenä oppijanamuodostuu• kuva omista mahdollisuuksista monipuolistuuHevoset ja kunta – rajapintoja81

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA7.7 NuorisotyöRatsastus- ja muut hevosseurat tekevät yhteistyössätallien kanssa merkittävää nuorisotyötä: ne tarjoavatlapsille ja nuorille erinomaisen vaihtoehdon vapaaajanviettoon ja toteuttavat samalla arvokasta kasvatustyötä.Talleilla tehtävä yhteistyö kehittää parhaimmillaannuoren arvomaailmaa, vastuullista asennettaja eettistä näkemystä. Se voi avata näköaloja tulevaanuran- ja ammatinvalintaan, jopa elämäntapaan. Aktiivinentoiminta ulkona eläinten parissa edistää lapsenliikuntaharrastusta, tarjoaa vaihtelevaa tekemistäja toimii vastapainona sisällä, pääasiassa istuen, vietetyllekoulupäivälle.CaseTeemapuistona ponileikki kenttäTeksti: Tuula PihkalaHevostalleilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus monipuoliseenja mielekkääseen toimintaan, myös ilmanratsastusta tai ajoa. Monilla talleilla toimii seura tai hevoskerho.Seuratoiminnassa lapset ja nuoret voivatolla mukana monella eri tavalla esimerkiksi järjestämässäkilpailuja, tapahtumia, retkiä tai keppihevostapaamisia.Monelle lapselle viikoittaisessa kerhotapaamisessasuurin asia on itse hevonen, hevosen kanssatoimiminen ja uusien asioiden opetteleminen.Hevoskerhotoiminta on ohjattua toimintaa hevostenparissa. Kerhossa voi askarrella, opetella hevostaitoja,liikkua monipuolisesti ja toimia hevosenkanssa. Hevoskerho innostaa lapsia ja nuoria omaehtoiseentoimintaan ja vastuuseen, sillä monesta hevos-Seinäjoen kaupunki järjestää jo kolmatta vuotta ponileikkikenttätoimintaa lapsille teemapuiston tapaan kesäaikaan.Samaan tapaan kuin esimerkiksi liikennepuisto tai perusleikkikenttä, raviradan alueella toimiva ponileikkikenttäon kaupungin asukkaille ilmainen.Kaupunki hankkii teemapuistoon valvojat ja maksaa heidän palkkansa. Seinäjoen raviradalla toimiva poniravikoulupuolestaan toimittaa leikkikentälle kaksi ponia ja kaksi ponien ohjaajaa joka arkipäivä, kahdeksi tunniksipäivässä.Ponileikkikentällä lapset saavat ohjatusti hoitaa, harjata ja letittää poneja sekä ratsastaa. Leikkikentän toimintaanosallistuu päivittäin lähes 40 lasta. Poniravikoulu remontoidaan niin, että koululaisten iltapäiväkerhon onmahdollista toimia samoissa tiloissa.CaseKunnan nuorisotila tallilla, siellähän tytötkin ovatTeksti: Anne LaitinenAhvenanmaalla herättiin vuonna 1998 ajatukseen, että tyttöjen on syytä saada harrastaa verovaroin yhtä laillakuin poikienkin. Tutkimuksen mukaan harrastuksista 60 % oli suunnattu pojille ja vain 40 % tytöille. Nuorisotaloissatyttöjä ei näy, mutta hevostallilla kylläkin. Tältä pohjalta syntyi päätös, että nuorisotila viedään sinne missätytötkin ovat: hevostallille.Maarianhaminan nuoriso-ohjaaja Mio Sommardahl kertoo kaupungin epäilleen, että nuoriso-ohjaajasta tulee hevostenhoitajatalliyrittäjälle, mutta näin ei käynyt. ”Toiminta on kaikkea muuta kuin ratsastamista. Monipuolisenkerhotoiminnan ylläpito ei ole vaatinut suuria investointeja tai ylläpitokustannuksia,” toteaa Sommardahl.Talliympäristössä korostuvat toisenlaiset asiat kuin perinteiset tyttöjen jutut: tallilla saa olla vahva ja fyysinen.”Tyttöjä kannustetaan tekemään miehisempiä töitä, kuten television tai pelijohtojen kytkemistä,” Mio Sommardahlkertoo. Tytöt järjestävät innolla myös erilaisia tapahtumia ja vanhemmatkin pääsevät halutessaan mukaantoimintaan. Samoin pojat.82 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA Ponikuninkuusraveissa. Kuva: Suomen Hippos, Elina Hirvonenkerholaisesta kasvaa innokas hevoskerhonohjaaja.Ohjaajat voidaan kouluttaa tehtäviinsä Suomen Ratsastajainliitonjärjestämillä kursseilla. Ratsastajainliittojulkaisee myös materiaalia hevoskerhon ohjaajientoiminnan tueksi.7.7.1 Hevostytöistä kasvaa hyviä johtajiaPäivi LaineHevosharrastajista suurin osa – sekä ratsu- että ravitalleilla– on tyttöjä. Poikien kiinnostuksen kohteena on enemmänkilpaileminen sekä ratsastuksessa että raviurheilussa.Tytöt viettävät paljon aikaa tallilla hevosten ja talliyhteisönkanssa. Tyttöjen roolia ratsastuksen harrastajinaja harrastuksen vaikutuksia tyttöjen nuoruuteen jakehitykseen on selvitetty muun muassa ruotsalaisessatutkimuksessa (Forsberg & Tebelius 2006). Tutkimuksessaselvisi, että vapaa-ajalla on tärkeä rooli nuorenidentiteetin kehittymisessä nyky-yhteiskunnassa.Nuoren itsestään muodostama kuva kehittyy kanssakäymisessätallilla, hänen omien tulkintojensa tuloksena.Tutkimuksen johtopäätelmänä todettiin, että tallillaharrastajien keskuudessa muodostuu merkittävä vapaa-ajanvietonalakulttuuri: tallia ympäristönä leimaamaskuliininen ilmapiiri, vaikka suurin osa harrastajistaon naispuolisia. Tytöt viettävät tallilla paljon vapaa-aikaaja heille muodostuu tietty keskustelukaava(viestintämalli, diskurssi), joka sisältää normeja, arvojaja käytäntöjä. Vallitseva normi on järjestelmällisyysja määrätietoisuus. Talliympäristössä tytöt luovatitselleen eri identiteetin kuin tallin ulkopuolella. Tekemällätallin ja hevosten hoitoon liittyviä töitä tytötomaksuvat rationaalisen, vastuullisen ja järjestelmällisenkäyttäytymismallin.Sukupuoliroolin kehittymisestä tutkimuksessa selvisi,että tallilla työskennellessään tytöt saavat mahdollisuudensisällyttää imagoonsa perinteisiä miehisiäkäyttäytymismalleja. Yhtäältä tytöt toimivat ja kommunikoivatvastavuoroisessa suhteessa hevoseen.Kanssakäyminen elävän olennon kanssa on heille tärkeääja vastaa naiseuteen yhdistettyihin hoitamisvietinja empatian odotuksiin. Toisaalta havaittiin myös,että hevosta hoitaessaan tytöt ottavat etäisyyttä hevoseenmuun muassa puhumalla hoitohevosestaanHevoset ja kunta – rajapintoja83

HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSA Jaana Kivimäki ja Grivis vammaisratsastuksen EM-kilpailuissa vuonna 2013. Kuva: SRL, Sonja Holmahumoristisesti. Tämä voidaan tulkita vallan ilmauksena,hoitamisviettiin liitettävän uhrautuvuuden sijaan.Tutkimuksen mukaan tallitytöt eivät halua empatiaa,hoitamisviettiä ja ratsastusta korostavaa imagoa, silläse ei ole heidän mielestään ”tuff ”, arvostettua. He kokevat,että harrastukseen ja urheiluun liittyvien riskienvuoksi heidän imagoonsa kuuluu voima ja menestyminentallissa. Työskennellessään tallissa tytöt kehittävätfyysistä ja psyykkistä vahvuuttaan, vastakohtana naisellisellestereotyypille. Heidän ihannoimiaan ominaisuuksiaovat itseluottamus, tavoitteellisuus ja itsenäisyys.Johtopäätelmänä todettiin lisäksi, että tallissa ehditäänviettää myös vapaita hetkiä, leikkiä. Tytöillä on mahdollisuusluoda identiteettiä sekä suunnitelmallisessatyöskentelyssä että spontaanissa toiminnassa. Kokotässä prosessissa tytöt saavuttavat sosiaalista ja kulttuuristapääomaa, jota he voivat hyödyntää tulevaisuudessa.7.7.2 Kuntien tuki ratsastuskouluilleRatsastuskoulutoiminta on hyvin pääomasidonnaistaja vaatii suuria investointeja. Siitä huolimatta Suomessaon vain muutama kunnan tai kaupungin omistamaratsastuskoulukiinteistö. Suomalaiset ratsastuskoulutovat pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa ja yksityisininvestoinnein toteutettuja, johtuen julkisen sektorintuen puutteesta.84 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Ruotsissa kunnat tukevat aktiivisesti ratsastuskoulujentoimintaa tarjoamalla ratsastuskouluille olosuhteet(tallit, kentät, maneesit), joissa seurat tai yrityksettoteuttavat ratsastuskoulutoimintaa. Ns. Ruotsin mallion omiaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa,kun julkista tukea myönnetään yhtä lailla sekä poikienettä tyttöjen liikuntaharrastuspaikkojen rakentamiseen.Tasapuoliset investoinnit tuovat tasapuolisuutta myösharrastusmahdollisuuksiin. Palloilulajien harrastusmaksutpysyvät kohtuullisina, koska seurat eivät itsejoudu rahoittamaan urheilutilojaan. Ratsastuksen tuntihinnallataas täytyy kattaa kaikki rakennusinvestoinnit,jotka yrittäjä joutuu itse kustantamaan.Hevosharrastusten huomioon ottamista liikuntapaikkarakentamisessakäsitellään myös kohdassa 5.5.7.8 Hevostoiminta ehkäiseesyrjäytymistäHevoset yhdistävät erilaisia ihmisiä. Hevoset kasvattavathevostoiminnassa mukana olevien empatiakykyäja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.Maahanmuuttajille ja erityisryhmäläisille tallilla toimimisellasaattaa olla merkitystä oman tien näyttäjänä.Kosketus maaseutuun voi avata maahanmuuttajille aivanerilaisen käsityksen uudesta kotimaastaan ja sentarjoamista mahdollisuuksista. Tallilta voi löytyä uusiakontakteja, uusi turvallinen vapaa-ajan viettopaikkatai mielekästä tekemistä työelämään tutustumisentai työpaikan kautta. Uusien kokemusten kautta hevostoimintavoi avata aivan uusia näkökulmia omaantulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSACaseNuorisopilottihanke tarjoaa ratsastuselämyksiä lapsilleTeksti: Suomen RatsastajainliittoSuomen Ratsastajainliitto tarjoaa yhteistyössä vapaaehtoisjärjestö Hopen, yhteistyökumppaniensa sekä tallienja seurojen kanssa ratsastuselämyksiä vähävaraisten perheiden lapsille. Keväällä 2014 toteutetusta hausta mukaanhankkeeseen valikoitui 12 tallia ja ratsastusseuraa, jotka sitoutuvat kukin tarjoamaan 1 – 3 alakouluikäiselle,vähävaraisen perheen lapselle ratsastuksen alkeiskurssin ja mahdollisesti sen oheen muuta hevostoimintaa, kutentilaisuuden osallistua hevoskerhoon. Alkeiskurssin kustannukset jakaantuvat Ratsastajainliiton ja kurssin järjestäväntahon kesken.300 lasta ratsastuksen alkeiskurssilleHankkeen tavoitteena on kolmen seuraavan vuoden aikana nostaa kaikkiaan 300 lasta ja nuorta hevosen selkään.Syksyllä 2014 alkeiskurssin aloittaa hankkeen rahoittamana noin 30 lasta. He ovat tulleet Hopen asiakkaiksiperheiden itsenäisen yhteydenoton tai eri viranomaistahojen ohjaamina. Hopen lisäksi Ratsastajainliittolisää yhteistyötä myös kuntasektorilla.Ratsastusvarusteita ja näytöselämyksiäMyös useat Ratsastajainliiton yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita hankkeesta. Alkeiskurssin aloittavat lapsetsaavat yhteistyökumppanilta lahjoituksena turvakypärät, ja muutamat tapahtumajärjestäjät lahjoittavat projektiinosallistuville perheille pääsylippuja erilaisiin ratsastusnäytöksiin. Ratsastajainliiton aluejaostot osallistuvathankkeeseen lahjoittamalla 20-vuotisjuhlakilpailuidensa tuoton hankkeeseen.Hopen kautta useita keinoja auttaaHope on vapaaehtoisjärjestö, joka toimii tasa-arvoisen lapsuuden puolesta. Avun muodot ovat lasten ja nuortenharrastusmahdollisuuksien tukeminen, vapaa-ajan elämysten tarjoaminen ja vaate- ja tavaralahjoitukset. Hopenapu ohjautuu 14 paikallistoimijan välityksellä ympäri Suomen.Hevoset ja kunta – rajapintoja85

CaseHEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSAMallia Ruotsista – kotouttamista hevostalleillaTeksti: Anne LaitinenR uotsissa toteutettiin vuonna 2013 Hästnära Jobb -pilottiprojekti, jossa hevosala kantoi osaltaan vastuuta yhteiskunnastatarjoamalla maahanmuuttajille kotoutusta talliympäristössä.”Projektissa on talleille työllistetty maahanmuuttajia, joiden on muutoin haastavaa saada töitä. Työt käsittivät tilanyleisiä töitä, muun muassa piha-alueiden ja hevostarhojen kunnossapitoa, vesihuoltoa tarhoihin ja muita tilantöitä. Hevosala onkin erinomainen porras elämän seuraavaan vaiheeseen. Talleilla on myös tapana, että opastustaannetaan hyvin käytännönläheisesti. Talliympäristö tarjoaa käytännön töitä matalan koulutuksen saaneillehenkilöille. Lisäksi talliyhteisö on perheenomainen, oma sosiaalinen verkostonsa,” Hästnäringens Nationella Stiftelseninprojektipäällikkö Sara Strömberg tiivistää.Ensimmäinen kotouttamisprojekti onnistui hyvin, ja puolet kahdeksasta mukana olleesta maahanmuuttajasta saitöitä projektin päätyttyä. Projektia on tarkoitus jatkaa kohdentamalla sitä laajemmin syrjäytymisuhan alla oleville. Ilo ylimmillään ponien näyttelymenestyksen johdosta. Kansallinen poninäyttely kokoaa lähes 500 ponia vuosittain.Kuva: Satu Pitkänen86 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Mitä kunta voi tehdä?• Tukea ratsastusta tasavertaisena harrastuksenamuiden lajien rinnalla (vrt. jääkiekko, jalkapallo).• Tukea hevosurheilualueiden rakentamista jakunnossapitoa.• Antaa peruskoululaisille mahdollisuudenkokeilla ratsastusta tai ajoa osanaliikuntatuntien, -päivien tai kesätoiminnanohjelmaa.• Järjestää kunnallista nuorisotyötä yhteistyössälähialueen tallien tai ratsastusseurojen kanssatalliympäristössä.• Tukea vammaisratsastusta sekäerityisryhmien, syrjäytymisuhan alla olevien jamaahanmuuttajien hevosharrastustoimintaa.• Ottaa hevostoiminnan huomioon osanaehkäisevää nuorisotyötä.HEVOSET VAPAA-AJASSA JA URHEILUSSALähteetForsberg, L. 2007. Att utveckla handlingskraft. Omflickors identitetsskapande processer i stallet. Licenciatuppsats.Luleå tekniska universitet, 43.Forsberg, L. & Tebelius, U. 2006. Which identity dogirls create in the stable? Luulajan yliopisto.Hästen i kommunen – betyder mer än du tror. HästnäringensNationella Stiftelse, 2008.Mahdollisuuksien hevonen -seminaarin materiaali,2010.Mörsäri, A. & Pitkäaho, R. 2011. Reippaasti ratsaille -poikittaistutkimus ratsastuksen fyysisestä kuormittavuudestakestävyyden näkökulmasta. Opinnäytetyö.OAMK, fysioterapian koulutusohjelma. www.theseus.fi.Puronaho, K. 2014. Drop-out vai throw-out?; Tutkimuslasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista.Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja2014:5Pussinen, S. 2013. Hevosyrittäjyyden tulevaisuuskatsaus– valtakunnallisen Hevosyritys huippukuntoon-hankkeen (2010– 14) raportti. Hämeen ammattikorkeakoulu,Hämeenlinna.Suomalaisen hevosalan katsaus 2011, Hippolis ry.Suomen Hippos ry, www.hippos.fi.Suomen Ratsastajainliitto ry, www.ratsastus.fi.Hevoset ja kunta – rajapintoja87

8 HEVOSET SOSiaali- ja TErvEYSpalvEluiSSAMinna Martin-PäiväHevonen voi olla kuntalaisille ja heidän hyvinvoinnilleenavuksi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.Hevosen kanssa toimiminen on ennaltaehkäisevääja ihmisen hyvinvointia lisäävää toimintaa. Hevonenon erityisryhmätyön monipuolistaja. Hevosavusteisiakuntoutuspalveluita voidaan hyödyntää lasten januorten, aikuisten ja ikääntyneiden sekä esimerkiksimuistisairaiden parissa.Hevosen käyttämisestä kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässähoivatyössä on runsaasti hyviä kokemuksia.Kela korvasi ratsastusterapiaa fysio- ja toimintaterapianavuonna 2013 liki 1,74 miljoonalla eurolla.Hevonen voi merkittävästi edistää ihmisen kehitystäja kasvua. Hevonen on armollinen: se hyväksyy ihmisensellaisenaan, ilman ennakkoasenteita ja -odotuksia.Ison eläimen hallinta ja yhteistyö sen kanssaon omiaan vahvistamaan itsetuntoa. Hevosen kanssatoimiminen on ihmiselle hyödyllistä: elämänlaatu paranee,stressi vähenee, verenpaine alenee, terveys jakunto kohenevat, mieli rauhoittuu ja sosiaalinen kanssakäyminenhelpottuu.Hevosavusteinen toiminta on yksi suomalaisen GreenCare -toiminnan edelläkävijöistä. Green Care onluontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa,jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatuamonin eri menetelmin muun muassa luonnon elvyttävyyden,osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla.Taulukosta sivuilla 96 – 97 ilmenee, miten hevosiavoidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa monellaeri tavalla.8.1 Toimintakyvyn ylläpito jahyvinvointiKuten aiemmin on todettu, hevosta seuraamalla ja havainnoimallaihminen oppii tekemään havaintoja itsestäänja omista reaktioistaan sekä korjaamaan toimintaansa.Tähän perustuu esimerkiksi ratsastuksentoimintakyvyn ylläpitoa ja hyvinvointia lisäävä vaikutus.Ratsastustunnilla ihminen on kiinnostunutesimerkiksi istunnastaan hevosen selässä ja apujenkäytöstään. Pystyäkseen kehittämään omaa kehonhallintaansaihmisen on kiinnitettävä asiaan huomiotamyös muualla kuin viikoittaisella ratsastustunnillaan.Kehotietoisuus lisääntyy ja mahdollisuudet vaikuttaaoman kehon toimintaan paranevat.Ratsastuksen kautta moni on tehnyt havaintoja vakiintuneista,yksipuolisista työasennoistaan, toispuoleisestaseisoma-asennostaan jne., jotka ovat ajanmyötä vaikuttaneet ihmiseen vinouttavasti ja aiheuttaneeterilaisia särkyjä tai jäykkyyksiä kehoon. Ratsastuksenkautta on voitu päästä kiinni kehonhallinnanhaasteisiin, kyetty muuttamaan esimerkiksi työasentojatai seisomatyyliä ja näin onnistuttu vapautumaanerilaisista säryistä ja vaivoista. Hevosharrastus voi lisätäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia.Käytännön esimerkki: Eläinlääkäri kärsi yksipuolisistatyöasennoista, mutta ratsastuksen avulla hän tuli tietoiseksivinoudestaan. Nykyään hän kiinnittää huomiotatyöasentoihin ja vahvistaa omia syviä keskivartalonlihaksiaan ratsastamalla. Hevosen selän liike tuotarpeellista liikettä ratsastajan kehoon. Ratsastus yhdessäfysioterapian kanssa on tuonut avun eläinlääkärilleja hän on pystynyt vähentämään särkylääkkeidenmäärää lyhyessä ajassa.Käytännön esimerkki: Paino-ongelmista kärsivä nainenhalusi aloittaa ratsastuksen. Hän kärsi selkäkivuista,hänellä oli masennusta ja itsetunto oli heikko.Nainen aloitti ratsastuksen tulemalla tallille ja toimimallahevosten kanssa. Halu päästä hevosen selkäänsai hänet lisäämään liikuntaa myös tallikäyntien ulkopuolellaja tarkkailemaan ruokailutottumuksiaan. Lyhyessäajassa hän onnistui pudottamaan painoaan senHevosilta oppii tässä ja nyt elämistä. Kuva: Simopekka LepistöHevoset ja kunta – rajapintoja 89

HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSAverran, että hän pystyi nousemaan hevosen selkään.Aluksi hän ratsasti vain käyntiä ja lyhyitä aikoja. Painoputosi edelleen ja lopulta hän laihtui 40 kg. Painopysyi alhaalla ja harrastus jatkui. Selkäkipu poistui,särkylääkkeiden syönti loppui ja lääkkeistä säästyneellärahalla nainen kykeni kustantamaan harrastuksensa.8.2 Lastensuojelunäkökulma8.2.1 Ennaltaehkäisevä työ ja avohuollontukitoimetLastensuojelunäkökulmasta ennaltaehkäisevällä työlläon suuri merkitys lapsen hyvinvoinnille, onpa sittenkyseessä syrjäytymisvaarassa tai huostaanotontarpeessa oleva lapsi tai nuori. Mahdollisimman varhainenpuuttuminen on tärkeää. Hevostoiminta voiolla ennaltaehkäisevää tai osa avohuollon tukitoimia.Hevostoiminta tai -harrastus voi olla kunnan, seurakunnantai muun julkisen tahon kustantamaa säännöllistätoimintaa, esimerkiksi ratsastustunti asiakkaantarpeiden mukaan ryhmätuntina tai yksityistuntina.Säännöllisyys on tärkeää, samoin kuin toiminnan pitkäjänteisyys.Lapsen tai nuoren pitää rauhassa saadaluoda kontakti tallin aikuiseen, hevosiin ja muuhunympäristöön. Lapsen on saatava kokea, että hänenelämässään on jotain pysyvää. Sosiaalityö on tyypillisestityötä, jossa vaihtuvuus on suurta. Tallitoimintasen sijaan on pysyvää, yleensä tallinpitäjät pysyvät samallapaikalla pitkään, jolloin toimintaan saadaan jatkuvuutta.Näin ollen talliympäristö on omiaan tarjoamaanlastensuojelun asiakkaille pysyviä ihmissuhteitaja pitkäjänteisyyttä.8.2.2 PerhekoditPerhekodeissa on jo pitkään tehty työtä lasten ja nuortenhyvinvoinnin lisäämiseksi hevosten ja eläintenavulla. Suomessa on muutamia kymmeniä perhekoteja,joissa hevoset ovat osana toimintaa. Perhekodissatoimii pääsääntöisesti moniammatillinen tiimi, jokamahdollistaa lasten ja nuorten kasvun monipuolisentukemisen ja hoitamisen.Perhekodeissa kiinnitetään pääsääntöisesti huomiotahyvinvointia edistävään toimintaympäristöön. Hevosetovat luonteva osa hyvinvointia lisäävää toimintaympäristöäja tuovat perhekotiin luonnollistatoiminnallisuutta. Hevostoiminnan kautta voidaan lisätälasten ja nuorten aktiivisuutta, sitouttaa heitä toimintaanja ajanhallintaan.CaseToiska – mitattua ja tuloksel lista lastensuojelua, jossa hevoset ovat osa toimintaaTeksti: Anne LaitinenIlmajoella sijaitseva Perhekoti Toiska on lastensuojeluun erikoistunut perheyritys, joka tarjoaa sijaishuoltoa jaavopalveluja. Hevostoiminta on vakiinnuttanut asemansa oleellisena osana tilan toimintaa, ja nykyään voidaankinjo puhua Toiskan hevostoiminnasta yhtenä hevosavusteisen toiminnan mallina.Tilalla tarjotaan ammatillista perhehoitoa 13 – 21-vuotiaille tytöille. Myös Green Care -ajattelu on osa Toiskantoimintaa.Toiminta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa on tuottanut jo mitattavissa olevia säästöjä. Kunnan maksama8 000 – 10 000 euron vuosittainen kustannus avohuollon kautta mukana olevasta nuoresta tuo panokseennähden kymmenkertaisen säästön, kun lapsen tai nuoren sijoitukselta voidaan välttyä.Toiskan toiminta perustuu ammatilliseen osaamiseen. Psykiatrinen osaaminen ja pitkä lastensuojelun kokemusovat toiminnan kivijalka. Hevostoiminta on lisäarvo, ja myös hevosavusteiseen toimintaan henkilökunnalla onasianmukainen koulutus ja käytännön kokemus. Toiskassa hevoset toimivat vuorovaikutteisina tunnetaitokasvattajinayhdessä ohjaajan kanssa.Lisätietoja www.perhekotitoiska.fi90 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Hevosharrastaminen ylläpitää toimintakykyä ja on mukavaa yhdessä tekemistä. Kuva: Hippolis, Anne LaitinenPerhekotien hevostoiminnan lähestymistapoja voivatolla esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta,narratiivinen toiminta tai tunnetaitokasvatus, joista lisääjäljempänä.8.3 Ikääntyneet ja vanhuksetHevosharrastus on monelle ihmiselle elinikäinen harrastus.Harrastusta voi hyvin jatkaa myös eläkevuosina,omaan tahtiin, ja näin ylläpitää toimintakykyä jaelämän sisältöä mahdollisimman pitkään. Hevosharrastuson eri sukupolvia luontevalla tavalla yhdistäväliikuntamuoto. Sanonta ”hyväksi hevosmieheksi tairatsastajaksi ei kasva yhden eliniän aikana” kuvastaasitä, että hevosten kanssa toimiessa oppia tarvitaan ylisukupolvien. Hevoset pitävät iäkkäänkin ihmisen aktiivisena:on syy, miksi lähteä liikkeelle, sillä hevostapitää hoitaa ja huoltaa päivittäin.Ikääntyvien ihmisten ryhmä kasvaa lähivuosina tuntuvasti,mikä tulee huomioida myös hevosalan palvelujensuunnittelussa ja yritysten erikoistumisessa.8.4 Hevosavusteinen toimintaAnne LaitinenEquine Assisted Activities (EAA) eli hevosavusteinentoiminta tarkoittaa toimintaa, jonka keskiössä ovatasiakas, ohjaaja, tarvittaessa asiakkaan avustaja sekähevonen. Toiminta voi käsittää melkein mitä tahansaaktiviteettejä, jotka liittyvät hevosen hoitoon ja käsittelyyn,joko maasta käsin, hevosen selästä tai hevoskärryistä.Equine Assisted Therapy (EAT) eli ratsastusterapiaon tunnetuin hevosavusteisen toiminnan menetelmä.Hevosavusteisesta terapiasta on kyse silloin, kunHevoset ja kunta – rajapintoja91

HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSAkoulutuksen saanut terapeutti käyttää hevosta apunaan.Ratsastusterapiasta kerrotaan enemmän kohdassa8.4.1.Hevosavusteisia menetelmiä käyttävät työssään apunamuun muassa fysioterapeutit, puheterapeutit, psykoterapeutitja kasvatustyötä tekevät ammattilaiset.Ihmisen ja hevosen välisen vuorovaikutuksen monipuolisethyödyt ovat jo laajasti tunnettuja. Hevosavusteisiamenetelmiä hyödyntämällä voidaan parantaaihmisen fyysisiä, psyykkisiä, emotionaalisia tailuovuutta vaativia kykyjä.Hevosavusteinen toiminta vaikuttaa ihmiseen laajaalaisestiniin fyysisesti kuin psyykkisesti. Hevosen jaihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa tunnetaitoa,itsetuntoa ja elämänhallintaa. Hevonen on tasapuolinen,lahjomaton ja kustannustehokas kuntouttaja.Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyväätoimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointiaja elämänlaatua. Se kattaa monia menetelmiä, joitakäytetään pitkäjänteisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti.Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muunmuassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuudenavulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristööntai maatilalle, mutta luonnon elementtejävoidaan tuoda ja käyttää myös kaupunki- jalaitosympäristöissä.”Hevosavusteinen toiminta vaikuttaaihmiseen laaja-alaisesti niin fyysisestikuin psyykkisesti."Green Care on kasvattanut suosiotaan viime vuosina.Toiminnalle on laadittu eettiset ohjeet ja alan koulutus-ja laatukriteerejä työstetään yhteistyössä Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Luontoavusteisiamenetelmiä käyttävät toimijat voivat erikoistuakäyttämään toiminnassaan kotimaisia maatiaisrotuja,myös alkuperäisrotuamme suomenhevosta.Kaikki hevosavusteinen toiminta kuuluu Green Care-kehyksen alle. Hevosavusteinen toiminta on yksiGreen Care -toiminnan edelläkävijöistä Suomessa.Tutustu hevosavusteiseen toimintaan: www.youtube.com, video Hyvinvointia hevosesta – malleja hevosavusteisesta toiminnasta.GREEN CARE -menetelmätEkopsykologia:ihmisen ja ympäristön suhdeEläinavusteisetRatsastusterapiaSosiaalipedagoginenhevostoimintaKaverikoiratMuu eläinavusteinen(lampaat, alpakat jalaamat, jne.)LuontoavusteisetEkopsykologianmenetelmätElämyspedagogiikka/seikkailukasvatusLuonnon materiaalienkäyttöYmpäristökasvatusViherympäristönkuntouttava käyttöPuutarhaterapiaSosiaalinen jaterapeuttinenpuutarhatoimintaTerapeuttiset pihatMaatilan kuntouttavakäyttö (hoivamaatalous)Kuntouttava työLähde: Green Care Finland ry:n kotisivu92 Hevoset ja kunta – rajapintoja

8.4.1 RatsastusterapiaSanna Mattila-RautiainenRatsastusterapia eli Equine Assisted Therapy (EAT)on ratsastusterapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaayksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisvaltaistakuntoutusta. Ratsastusterapiaa käytetäänfyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kuntoutustatarvitsevan asiakkaan lääkinnällisen kokonaiskuntoutuksenosana. Ratsastusterapian tavoitteena ei oleratsastustaitojen opettelu, vaan hevosen avulla opitaanoman kehon, mielen ja/tai käyttäytymisen hallintaaja terapia on aina tavoitteellista, kuntouttavaatoimintaa (Suomen Ratsastusterapeutit ry 2013). Ratsastusterapeutinpohjakoulutuksen mukaan terapiassapainottuvat muun muassa motoriset, pedagogiset jaCasepsykologiset tavoitteet. Henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelmantavoitteiden saavuttamisessa käytetäänhyväksi hevosen ja ihmisen välistä liike- ja tunnevuorovaikutusta.Lisäksi hyödynnetään hevosen elinympäristöämuun muassa toiminnallisesti.Ratsastusterapiaa voidaan käyttääkuntoutusmuotona muun muassa• masennuksen hoidossa• tunnevuorovaikutustaitojen vahvistamisessa• huumevieroituksen tukena• alaselkäongelmien tukena• neliraajahalvaantuneilla• CP-vammaisilla• autisteillaHEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSATutkimus: Alaselkäkipuisten ratsastusterapia kokeilu, fysio- ja ratsastusterapeuttiSanna Mattila-Rautiainen (2011).Neljä potilasta tutkittiin Kainuun keskussairaalan aloitteesta. Tutkimusseurannassa 24 ratsastus terapia kerran tuloksenatodettiin, että henkilöt kokivat elämänlaatunsa parantuneen. Kipulääkkeiden käyttö ei vähentynyt, mikävoi johtua myös opitusta kipujäljestä ja turvallisuushakuisuudesta. Työelämästä jo syrjäytyneistä kokeiluun osallistuneistakolme palasi jollain tavoin työelämään. Tämän tutkimuksen perusteella ratsastusterapia näyttäisi sopivanalaselkäkipuisen kuntoutukseen.CaseMuistisairaille apua hevosistaTeksti: Anne LaitinenS uomessa on 120 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa, ja vuosittain diagnosoidaan 10 000uutta tapausta pelkästään alle 65-vuotiailla työikäisillä. Muisti- ja lähihoitaja Elina Lukumies Lohjalta arvosteleesuomalaista muistisairaiden hoitomallia, jossa suositaan laitoshoitoa eniten Euroopassa. Laitosolosuhteet eivätkannusta aktiiviseen toimintakyvyn ylläpitoon, vaan passivoivat. Lääkkeettömän hoidon pitäisi olla muistisairaidenkäytösoireiden ensisijainen hoitomuoto. Käytännössä tämä tarkoittaa jäljellä olevan toimintakyvyn tukemistamielekkään tekemisen avulla. Keinoiksi käy mikä tahansa, mikä tuottaa iloa ja mielihyvää. Myös hevoset.Lukumies on osana omaa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutustaan kokeillut hevosen vaikuttavuuttakahden iäkkäämmän muistisairaan virkistyksessä. Aktiivisuus lisääntyi ja miehistä tuli esiin uusia piirteitä.”Talliympäristössä miehillä oli paljon kiinnostavaa tekemistä hevosten lisäksi. Mitä tekemistä heillä on laitoksissa?”Lukumies kysyy. ”Hevosten parissa miehet ottivat huolehtiakseen hoitajista, ja yhteinen kokemus lähensihoitosuhdetta. Pysäyttävää oli myös se, että mies, joka ei välttämättä enää osaa pukea päälleen, osaa edelleen –kymmenien vuosien jälkeen – valjastaa hevosen.”Hevoset ja kunta – rajapintoja93

HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Hevonen on kehon kieltä lukeva laumaeläin. Kuva: Iiro Rautiainen• käytöshäiriöisillä• psykoterapian apuna• oppimis- ja kehityshäiriöisillä• monivammaisilla• lastensuojelun tukitoimenaRatsastusterapia on toiminnallinen terapiamuoto, jossaihminen on mukana kokonaisvaltaisesti kehollaan,ajatuksillaan ja tunteillaan. Terapiassa ihminen on jatkuvassakosketus-, tunne- ja vuorovaikutuskontaktissahevosen ja sen elinympäristön kanssa.Suomessa ratsastusterapia liitetään usein fysioterapiaan,vaikka sillä on paljon annettavaa myös erityispedagogiikalleja psykologiselle kuntoutukselle. Ratsastusterapianfysioterapiakeskeisyys johtuu pitkälti siitä,että suuri osa suomalaisista ratsastusterapeuteista onpohjakoulutukseltaan fysioterapeutteja ja he painottavattyössään hippoterapian motorisia tavoitteita.Kela korvasi vuonna 2013 liki 1,74 miljoonalla eurollaratsastusterapiaa vaikeasti vammautuneiden lääkinnällisenäkuntoutuksena osana fysio- tai toimintaterapiaa.Korvattavuus perustuu vammaispalvelulakiin.Ratsastusterapiaa koulutetun ratsastusterapeutin toteuttamanavoidaan korvata osana kuntoutusta pääsääntöisestiKelan, kuntien, perhe- ja kasvatusneuvoloiden,sairaanhoitopiirin tai vakuutusyhtiön toimesta.Osa ratsastusterapeuteista on hyväksytty lääkinnällisenkuntoutuksen tuottajiksi.Ratsastusterapia on suojattu nimike, ja Suomessa ratsastusterapiaavoi tarjota vain ratsastusterapeutiksikouluttautunut henkilö. Ratsastusterapeuttien pohjakoulutuksenavaaditaan riittävän laaja ammatillinenosaaminen, vähintään AMK-tason tutkinto opetuksen,sosiaali- tai terveydenhuollon alalta sekä vähintäänkahden vuoden työkokemus oman ammattialankäytännön kuntoutustyöstä.94 Hevoset ja kunta – rajapintoja

8.4.2 Sosiaalipedagoginen hevostoimintaAnne Laitinen8.4.3 Muita hevosavusteisen toiminnanmenetelmiäSosiaalipedagogisen hevostoiminnan peruselementitnousevat sosiaalipedagogian teoriasta: yhteisöllisyys,elämyksellisyys, toiminnallisuus ja dialogisuus (aitokohtaaminen). Sosiaalipedagoginen hevostoimintaperustuu yksilön omaan kokemukseen ja sen kauttaoppimiseen ja asioiden oivaltamiseen.Hevosen kanssa toteutetaan yhteisöllistä, kokonaisvaltaistaja osallistavaa toimintaa. Hevosen avulla näytetäänniiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointisyntyy: esimerkiksi puhtaus, terveellinen ravinto,säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo.Sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan käyttääeri tavoin. Se toimii niin syrjäytymisen ehkäisyssä, elämänhallinnanharjoittelussa kuin myös muun muassalastensuojelun avohuollon tukitoimena tai päihdekuntoutuksentukena.Sosiaalipedagogisen viitekehyksen lisäksi muita hevosavusteiseentoimintaan soveltuvia menetelmiä:Narratiivinen lähestymistapa lähtee liikkeelle tarinoistaja niiden rikastuttamisesta. Tarinoiden avulla lapsetja nuoret voivat samaistua eri henkilöihin tai hahmoihin,ottaa eri rooleja itselleen ja katsoa asiaa tai tilannettatoisen henkilön näkökulmasta.Tunnetaitokasvatus opettaa tunnetaitoja eläinten, hevosten,yhteisön ja ympäristön avulla. Tunnetaitokasvatuspainottaa ihmisten ja eläinten välistä vuorovaikutustaja auttaa ihmistä hahmottamaan omaarooliaan suhteessa muihin (esimerkiksi Equine/AnimalAssisted Social Emotional Learning – EASEL/AASEL).HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSAKunnan näkökulmasta kannattaa varmistaa palvelunlaatu. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ei ole suojattunimike, joten toiminnan tarjoajan koulutus jaammatillinen tausta voivat muodostua keskeisiksi valintakriteereiksi.Vuodesta 2002 lähtien Suomessa ontarjottu sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta.Koulutus ei johda tutkintoon, mutta seantaa hyvät perustiedot.InfoSosiaalipedagogisen toiminnan elementit:Yhteisöllisyys• vuorovaikutus, osallisuusElämyksellisyys• kokemukset ja niiden jakaminen, osiaseikkailu- ja elämyspedagogiikastaToiminnallisuus• yhteistoiminta, osallistuminen,vastuunkantoInfoHevosavusteisen toiminnankorvattavuusMuu hevosavusteinen toiminta kuin ratsastusterapiaei ole Kela-korvauksen piirissä, koskasitä ei mainita vaikeavammaisten lääkinnällistäkuntoutusta koskevassa laissa. Korvattunasiihen voi olla mahdollisuus avo huollon tukitoimena,lastensuojelussa tai syrjäytymisenehkäisyssä, kuntoutuksena, sairaan hoitopiirintai seurakunnan kautta, perhe kodeissa, päivätoiminnassa,osana toiminta terapiaa tai työvoimanpalvelu keskuksissa yhtenä tukitoimenaosana palvelu palettia esimerkiksi erittäinvaikeasti työllistettäville.Hevoset ja kunta – rajapintoja95

HEVONEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSAHEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSAGreen Carewww.gcfinland.fiMitä?Miksi?Miten?Kenelle?Korvattavuus?Kokonaisvaltainen viitekehys, joka kattaa kaikenlaisen luontoympäristön hyödyntämisen hyvinvoinninlähteenä.Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia ihmisen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseen.Toimialojen rajat ylittävä viitekehys. Menetelmiä voidaan soveltaa muun muassa• hoiva- ja asumispalveluissa• kuntoutuksessa ja terapiassa• ennalta ehkäisevässä toiminnassa ja hyvinvointi palveluissa• sosiaalisessa työllistämisessä• kasvatuksessaTarpeesta ja tavoitteesta riippuen kaikille.Toimiala kohtaisesti voi olla julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin kuuluvaa toimintaa jayksityisen ostamia hyvinvointi palveluja. Tavoitteena on laajentaa luontoon perustuvien toimintamallienvalikoimaa ja käyttöä sekä yksityisellä että julkisella puolella.Hevosharrastuswww.ratsastus.fi, www.hippos.fi, www.4h.fiMitä? Perus harrastaminen• liikunta ja urheilu• virkistäytyminen• nuorisotyö• yhteisöllisyysMiksi? Liikuntaa, ulkoilua ja virkistäytymistä. Vaikuttavuudeltaan laaja-alaista ja monitasoista niin psyykkisestikuin fyysisestikin. Hevonen ei syrji.Miten? Ratsastaminen, ajaminen, hevoskerhot (ratsastuskoulut, 4H ja ravinuoret), tallitoiminta, raviurheilunseuraaminen jneKenelle?Korvattavuus?Kaiken ikäisille hevosharrastuksesta kiinnostuneille perusharrastajista tavoitteelliseen kilpaurheiluun.Pääsääntöisesti omakustanteisesti. Seurat voivat tarjota maksuttomia hevoskerhoja. Kuntientuki urheiluseuroille – myös ratsastusseuroille – edesauttaa. Kunnan nuorisotyö voi tapahtuatalliympäristössä. Muutama kaupunki tai kunta tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ratsastusharrastusta tairatsastus voi olla peruskoulussa liikuntatuntina.Vammaisratsastuswww.ratsastus.fi/lajit/vammaisratsastusMitä?Perusharrastus kuin edellä (integraatio ja inkluusio). Ratsastaja voi käyttää apuvälineitä ja –keinoja,tarvittaessa opetusta voidaan soveltaa ja olosuhteet voidaan järjestää sopiviksi. Harrastamisestakilpaurheiluun, kouluratsastuksessa omat luokat paralympiatasolle saakka.Miksi?Miten?Kenelle?Korvattavuus?Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla erityistarpeet huomioiden. Ratsastus- ja hevostaitojen oppiminen.Ratsastuksen ja hevostoiminnan opettelemista kuten edellä. Henkilökohtaiset tavoitteet määrittyvätratsastajan toimintaedellytysten ja kiinnostuksenkohteiden mukaan (esimerkiksi kilpaileminen onmahdollista, mutta ei pakollista).Hevosharrastuksesta kiinnostuneille.Pääsääntöisesti omakustanteista. Voi saada:• Kunnan liikuntatoimen erityisliikunnan alaisena korvattavana• Henkilökohtainen avustaja• Apuvälineisiin voi hakea lääkinnällisenä kuntoutuksena sairaanhoitopiirin kautta (esimerkiksigeelipehmustetut ratsastushousut) urheilu harrastukseen 30 h/kk, haku kunnasta, samoinkuljetuspalvelu mahdollisuus 18 h/kk.• Vammaisjärjestöt voivat käyttää virkistystoimintana maksusitoumuksen kuntoutuksesta vastaavaltataholta.96 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Jos fysioterapeutti huomauttaa kehon vinoudesta, saattaa se aiheuttaa kuntoutettavassa vastarintaa. Hevonenopettaa ja motivoi toisin: ratsastajan fyysinen vinous näkyykin hevosen väistönä tai vinoutena. Kuva: Sirpa KorhonenHEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSARatsastusterapiawww.suomenratsastusterapeutit.netMitä?Miksi?Miten?Kenelle?Korvattavuus?Ratsastus terapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaa yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellistakokonaisvaltaista kuntoutusta, joka nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutuksen tavoitteisiin.Ratsastus terapeutin pohja koulutuksesta riippuen terapiassa painottuvat muun muassa motoriset,pedagogiset ja psykologiset tavoitteet.Henkilökohtaisen kuntoutus suunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa käytetään hyväksi hevosenja ihmisen välistä liike- ja tunnevuorovaikutusta. Lisäksi hyödynnetään hevosen elinympäristöä muunmuassa toiminnallisesti ratsastusterapiassa.Fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kuntoutusta tarvitsevan asiakkaan lääkinnällisen kokonaiskuntoutuksenosana.Pääsääntöisesti Kelan, kuntien, perhe- ja kasvatusneuvoloiden, sairaanhoitopiirin tai vakuutusyhtiönkorvaama koulutetun ratsastusterapeutin toteuttamana.Sosiaali pedagoginen hevostoimintawww.hevos toiminta.netMitä?Miksi?Miten?Kenelle?Korvattavuus?Ennaltaehkäisevää tai sosiaalista kuntoutusta, joka pohjautuu sosiaalipedagogiseen viitekehykseen.Toiminnan kohteena on sosiaalisten taitojen kehittäminen. Käytetään avohuollossa kuntoutuksentukitoimena.Talliympäristössä tapahtuvaa toimintaa, jossa hyödynnetään yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta jaelämyksellisyyttä.Sosiaalista kuntoutusta tarvitseva. Lastensuojelussa, avohuollon tukitoimena, ennaltaehkäisevänätoimena jne.Esimerkkejä:• Avohuollon tukitoimena• Lastensuojelussa ja/tai syrjäytymisen ehkäisyssä kunta• Kuntoutuksessa sairaanhoitopiiri• Perhekodit• Työvoiman palvelukeskuksissa yhtenä tukitoimena osana palvelupalettia, esim. vaikeasti työllistettävilleHevoset ja kunta – rajapintoja97

HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSACaseSosiaalipedagoginen hevostoiminta osana psyko sosiaalisen tuen palveluitaTeksti: Katri RouhentoLisätietoja:Hyvinvointia hevosesta - malleja hevosavusteisesta toiminnasta-video YouTubessa.Hämeenlinnan kaupungissa hevostoiminta on yksi valinnainen osa toimintaterapian palveluita alakoululaisille. Toteuttajanaon kaupungin palveluksessa oleva toimintaterapeutti, jolla on myös sosiaalipedagogisen hevostoiminnankoulutus. 8 – 12-vuotiaat lapset kokoontuvat pienryhmissä läheisellä yksityisellä ratsutallilla, terapeutin lisäksimukana on koulutettu avustaja sekä tehtävään soveltuva hevonen.Lapset ohjautuvat ryhmään oppilashuollon perheneuvolan tai lastensuojelun kautta eli ovat toisen lähettäjätahonasiakkaita. Osallistujilla on ollut sosiaalisten taitojen ja valmiuksien hankaluutta: ujous, arkuus, vetäytyvyys, koulukiusaaminen,toisten huomioonottamisen hankaluus, ryhmätyötaidot ja -halu, itsetunnon pulmat.Kustannukset ovat hyvin kohtuulliset. Kyseessä on kaupungin oma toiminta, ryhmäläiset kuuluvat kaupunginasiakasvakuutuksen piiriin. Vanhempien ennen ryhmän alkua ja sen jälkeen täyttämien kyselyjen mukaan osallistujiensosiaalinen rohkeus, aloitteisuus ja avoimuus ovat lisääntyneet, samoin sanallinen ja kehollinen ilmaisu jahalu tehdä ryhmätöitä sekä mahdollisuus erilaiseen rooliin niin koulu- kuin kotimaailmassa.CaseErityisryhmien päivätoiminta hevostilalla, Ravuri oyTeksti: Anne LaitinenH ollolalaisella Kiikun tallilla on järjestetty erityisryhmän päivätoimintaa syksystä 2004 lähtien. Joka arkipäivätoimintaan osallistuu 15–20 erityistukea tarvitsevaa aikuista.”Päivätoiminnan tavoitteena on kehittää ja ylläpitää siihen osallistuvan, erityistä tukea tarvitsevan henkilönpsyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia taitoja,” kertoo toiminnasta vastaava Ravuri oy:n yrittäjä Susanna Packalen.Päivätoiminta koostuu monenlaisista maatilan puuhista. Pääpaino on hevosissa ja poneissa, mutta myös muuteläimet, kuten vuohet, kissat ja minipossu, kaipaavat huolenpitoa. Lisäksi päivätoimintalaiset lenkkeilevät luonnonhelmassa sekä ajavat ja ratsastavat hevosilla.Susanna Packalen kertoo, että käytännön hyötyinä päivätoiminta hevostallilla näkyy asiakkailla muun muassalääkkeiden käytön vähenemisenä ja mahdollisuutena jättää ne pois kokonaan. Omaishoitajat jaksavat kotona paremminja pidempään, kun päivätoiminnassa mukana oleville uni maistuu hyvin ja päivärytmi säilyy paremmin.Työtehtävät määräytyvät asiakkaan kykyjen ja voimavarojen mukaan. Tärkeää on tuottaa asiakkaalle onnistumisenja merkityksellisyyden kokemuksia. Päivätoiminnan arvoihin kuuluu myös eläinten ja luonnon kohtaaminenpäivittäisissä toiminnoissa.Lisätietoja: www.ravurioy.fi.98 Hevoset ja kunta – rajapintoja

CaseSosiaalipedagoginen hevostoiminta työllistettävien kuntoutuksessaTeksti: Sanna Mäki-TuuriH yvinkään kaupunki kokeili sosiaalipedagogista hevostoimintaa vuonna 2011 osana erittäin vaikeasti työllistettävienkuntoutusta. Palvelun ostajan, Pohjois-Uudenmaan työvoiman palvelukeskuksen, yhtenä tehtävänä on työttömientyö- ja toimintakyvyn sekä aktiivisen elämän ja osallisuuden lisääminen. Sosiaalipedagoginen hevostoimintanähtiin Hyvinkäällä mahdollisuutena kuntoutumisvaiheessa oleville mielenterveys- ja päihdeasiakkaille.Lisäksi haluttiin kehittää uusi toiminnallinen psykososiaalinen kuntoutusmuoto palvelukeskuksen palveluvalikkoon.Palvelut kilpailutettiin asianmukaisesti ja tehtiin sopimus palvelun tuottajan kanssa. Kokeilu oli kolmenkuukauden mittainen kuntoutus hevostoimintaa käyttäen. Tuloksena nähtiin kuntoutettavien elämäntilanteen jaarjen hallinnan taitojen parantuminen sekä sosiaalisten tilanteiden pelon vähentyminen. Myös taloudellisia säästöjäsyntyy, sillä ohjattu hevostoiminta vähentää psykiatriakuluja ja voi ehkäistä sairaalajaksoja, ja kuntoutettavanpolku takaisin työelämään nopeutuu.Mitä kunta voi tehdä?HEVOSET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA• Hankkia tietoa hevosten käyttö mahdollisuuksistaja eri käyttötarkoituksista (ennaltaehkäisevätyö, avohuollon tukitoimi jne.) jahyödyntää niitä soveltuvasti omalla alueella.• Mahdollistaa ja tukea hevosten monipuolistakäyttöä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.• Käyttää kohtuullisia hankintamenettelyjä, jotkamahdollistavat hankinnat myös pienyrittäjiltä.• Edistää henkilökunnan ammatillistajatkokouluttautumista hevostoiminnassa sekäyhteistyötä hevostoimintaa tarjoavien tallienkanssa.• Edistää verkostoitumista ja poikkialaistayhteistyötä hoiva-alalla: sosiaaliala ja kuntoutus,Green Care ja hevosavusteinen toiminta.• Tukea esteettömyyttä ratsastuskouluissa,esimerkiksi kulkemista helpottavat rampit,helpommin avautuvat ovet yms.LähteetGreen Care Finland ry, www.gcfinland.fi.HETI. 2013. Equine Assisted Activities. http://frdi.net/EAA.Hyvinvointia hevosesta -seminaarin materiaali, 2013Hästen i kommunen – betyder mer än du tror. HästnäringensNationella Stiftelse, 2008.Mahdollisuuksien hevonen -seminaarin materiaali,2011.Mämmelä, K. 2013. Hevosavusteisten menetelmienkäytön edellytykset ihmisen hyvinvoinnin tukemisessa.Opinnäytetyö. Rovaniemen ammattikorkeakoulu.www.theseus.fi.Path International 2013. Professional Association ofTherapeutic Horsemanship International. EAATDefinitions. www.pathintl.org.Perälä, H. 2006. Tapaustutkimus autistisen lapsen ratsastusterapiasta.Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto.Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry, www.hevostoiminta.net.Suomalaisen hevosalan katsaus 2011, Hippolis ry.Suomen Hippos ry, www.hippos.fi.Suomen Ratsastajainliitto ry, www.ratsastus.fi.Suomen Ratsastusterapeutit ry, www.suomenratsastusterapeutit.net.Hevoset ja kunta – rajapintoja99

9 HEVOSMatKAILU ja -tapahtuMatMinna Martin-PäiväHevosmatkailu voi olla monelle seutukunnalle vetovoimatekijä.Kaikkia hevosmatkailun mahdollisuuksiaei ole osattu Suomessa hyödyntää, ratsastus- ja muunhevosmatkailun sekä hevostapahtumien alalla riittäävielä runsaasti tilaa uusille ideoille. Suuret suomalaisethevosurheilutapahtumat ovat jo vakiinnuttaneet asemansaja saavat liikkeelle kymmeniä tuhansia ihmisiätuoden järjestämispaikkakunnalle merkittäviä rahavirtoja.Pienemmilläkin tapahtumilla on oma merkityksensäalueen elinvoimaisuuden ja aktiivisuuden lisääjinä.Hevostapahtumat lisäävät kunnan näkyvyyttä jatunnettuutta.Hevosmatkailussa hevosta käytetään osana matkailutuotetta:hevonen on olennainen osa matkailuaktiviteettiaja matkailuelämyksen tuottamista. Hevosmatkailunohjelmapalvelu tuotetaan luonnossa ja/tai rakennetussa ympäristössä ympäristövastuullisesti.Kansainvälisen hevosmatkailuliiton FITE:n (Federationfor International Tourism of Equestre) mukaanhevosmatkailutuotteet voidaan jakaa kahteen kategoriaan:1) ratsastuslomat ja 2) muut hevosiin liittyvättapahtumat. FITE:n määritelmän mukaan hevosmatkailuon normaalin asuinpaikan ulkopuolella tapahtuvaavapaa-ajan tarkoituksessa harjoitettavaa hevosaktiviteettiä.Hevosmatkailun kohderyhmät vaihtelevathevosalan ammattilaisista harrastajiin ja aloittelijoihin,joilla ei ole aiempaa kokemusta hevosista.Hevosmatkailun olennaisia vetovoimatekijöitä ovatluonto ja maaseutu. Hevosmatkailutuotteeseen kuuluuosaltaan myös ammattitaitoinen ohjaus, varusteet,ruokailu sekä mahdollisesti majoitus ja muuta palvelutoimintaa.9.1 Paljon potentiaaliaHevosaktiviteetit ovat kasvattaneet suosiotaan viimevuosina ympäri maailmaa, joten alalla on paljon potentiaalia.Euroopassa on yli 20 miljoonaa hevosharrastajaa,joista kaksi miljoonaa harrastaa vaellusratsastusta.Esimerkiksi Englannissa ratsastuksen harrastajienmäärä kasvoi kymmenessä vuodessa 2 miljoonasta(1996) 4,3 miljoonaan (2006); puolet näistä on säännöllisestiratsastavia, joista neljäsosa tekee vuosittainvähintään yhden hevosmatkan ulkomaille.Vuonna 2010 valmistuneen kansallisen liikuntatutkimuksenmukaan 67 000 suomalaista on halukkaitaaloittamaan ratsastuksen. Hevosmatkailu, esimerkiksiloman yhteydessä, on monelle tapa kokeilla ratsastustaja näin aktivoitua harrastukseen.”Suurimpien hevostapahtumienmerkitys aluetaloudelle lasketaanmiljoonissa euroissa."Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) teettämän kansallisenhevosmatkailututkimuksen (2009) mukaanSuomen hevosmatkailuasiakkaat ovat enimmäkseenyksityishenkilöitä (79 %). Yritysasiakkaita on 11 %,perheitä 5 % ja vapaa-ajan ryhmiä 5 %. UlkomailtaSuomeen saapuu pääasiassa yksittäisiä asiakkaita, ryhmiätulee turistisesongin mukaan. Kansainvälisten asiakkaidenosuus Suomen hevosmatkailuasiakkaista on5 %. 60 %:lla yrityksistä yksityisasiakkaiden määrävuodessa on 100 – 300 tai enemmän. Tyypillinen hevosmatkailuasiakason yksityishenkilö, joka kuluttaavierailullaan enintään 100 euroa.Kuninkuusravit ovat aluetaloudellisesti merkittävä tapahtuma. Kyselyn mukaan Kuopiossa vuonna 2013 kuninkuusravialueellakäytettiin rahaa noin 5,04 miljoona euroa. Muualla kuin Kuopiossa asuvat käyttivät kuninkuus ravialueenulkopuolella noin 4,98 miljoonaa euroa, josta noin 1,53 miljoonaa euroa majoitukseen ja 1,23 miljoonaaeuroa ravintolapalveluihin. Kuopion kuninkuusraveissa oli 58 960 kävijää. (Tutkimuksen toteutus: Tutkimus- jaAnalysointi keskus TAK Oy ja tilaaja: Kuopion Ravirata Oy, Suomen Hippos ry, Fintoto Oy ja Porin ja Joensuun raviradat.Lähde: www.hippos.fi tiedote: Asiakastyytyväisyyskysely: Hienot hevoset ja urheilullinen anti houkuttelivatKuninkuusraveihin). Kuva: Suomen Hippos, Tanja KuittinenHevoset ja kunta – rajapintoja 101

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMAT9.2 HevosmatkailuyritysHevosmatkailu on suhteellisen uusi toimiala Suomessa,ala on alkanut kehittyä vasta 1990-luvun lopulla.Vaikka ala on nuori, löytyy maastamme yhä enemmänkokeneita ja ammattitaitoisia hevosmatkailuyrittäjiä.Tarve osaamisen lisäämiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseenon silti aina olemassa, etenkin pyrittäessä kansainvälisillemarkkinoille, joilla kilpailu on kovaa.Suomessa on lähes 200 hevosmatkailun alalla toimivaayritystä. Yritykset ovat muiden hevosyritysten tapaanenimmäkseen pieniä perheyrityksiä. Suuri osayrityksistä toimii maaseudulla. Tutkimuksen mukaanyrityksistä 32 % työllistää vakituisesti yhden hengen,60 % työllistää 2 – 4 henkeä ja 8 % vastanneista työllistää5 – 10 henkeä.Hevosmatkailuyrittäjät tekevät yhteistyötä muidentoimijoiden kanssa majoitus-, ateria-, kuljetus- ym.palveluiden osalta. Asiakkaiden tärkeimmiksi arvostamattuki- ja oheispalvelut ovat kansallisen hevosmatkailututkimuksenmukaan hyvät majoituspalvelut, hyvätyhteydet hevosmatkailukohteeseen (kuljetus) jamuut harrastusmahdollisuudet.Olemassa oleva lainsäädäntö ei tunne ”hevosmatkailua”,vaan ala joutuu usein väliinputoajaksi matkailunja maatalouden määrittelyjen vuoksi. Tästä syystäalan toimintaedellytysten turvaaminen ja edunvalvontaovat erityisen tärkeitä.9.3 HevosmatkailutuotteetHevosmatkailutuotteet voidaan jaotella aktiivisiin jaseurattaviin hevosmatkailutuotteisiin. Aktiivisia hevosmatkailutuotteitaovat tuotteet, joiden toteuttamisessamatkailija on aktiivisessa roolissa eli osallistuuitse palvelun tuottamiseen ja kuluttamiseen samanaikaisesti.Seurattavien hevosmatkailutuotteiden toteuttamisessamatkailijalla on passiivinen rooli katsojana(esimerkiksi kilpailut, näyttelyt), kyydissä olijana (esimerkiksiajelut) tai mukana olijana (esimerkiksi ohjatutretket tapahtumiin).Aktiivisia tuotteita ovat muun muassaMaasto- ja vaellusratsastus• retket, vaelluksetRatsastus- tai ajotoiminta• leirit, kurssit, tunnit, valmennukset yms.Seurattavia tuotteita ovat muun muassaHevostapahtumat• messut, kilpailut, näyttelyt, seminaarit, retkettapahtumiin yms.Matkailuaktiviteetit• rekiajelut, vossikkakyyti, talutusratsastus,näytökset, poolo, retket hevostiloille yms.MEK:n kansalliseen hevosmatkailututkimukseen (2009)osallistui 97 hevosmatkailuyritystä kaikkiaan 168 yrityksenkohderyhmästä. Tutkimuksen mukaan Suomenhevosmatkailuyritysten tärkeimmät tuotteet japalvelut ovat (prosenttiluku ilmaisee, kuinka monentutkimukseen osallistuneen yrityksen tuotetarjontaanko. palvelu kuuluu):Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut SuomenVaellustallien Liitto. Sen jäseninä on noin 30 tallia,jotka järjestävät vaellusratsastusta tai sen tyyppistätoimintaa. Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa onmuun muassa vaellusratsastuksen laatujärjestelmänkehittäminen ja vaellustuoteluokitus. Yhdistys panostaavaellusratsastuksen ja muiden hevosmatkailutuotteidenkehittämiseen niin kansallisella kuin kansainvälisellätasolla.1) Leirit ja kurssit 55 %2) Vaellukset 36 %3) Maastoratsastus 26 %4) Retket 25 %}liikkuminenmaastossa5) Ratsastus- ja muut teematunnit 24 %6) Ajelut 21 %7) Talutusratsastus 9 %8) Muut tuotteet ja palvelut 24 %Tuotteiden kesto jakaantuu lyhytkestoisiin tuotteisiin(1 – 2 h) ja muutaman päivän pituisiin tuotteisiin(kurssit ja leirit).Hevosmatkailuasiakkaat ovat yhä laatutietoisempia jahaluavat vastinetta rahalleen. Hevosmatkailulta halutaanelämyksiä. Tuotteen välitön saatavuus, sitomattomuusja helppous houkuttelevat parhaiten uusia kokeilijoita.102 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMAT Ratsastus yhdistää eri kulttuureja, ja hevosen selässä luonnon aistii paremmin. Kuva: Anu LeppänenCaseAulanko - Hevoset kylpylähotellin läheisyydessäAulangon perinteikkäällä virkistysalueella, Vanajavedenäärellä, sijaitsee hotellin, kylpylän ja golfkentänläheisyydessä Aulangon ratsastuskoulu, joka toimiiHämeenlinnan kaupungilta vuokratuissa tiloissa.Ratsastuskoulu toivottaa myös matkailijat tervetulleiksitutustumaan hevosiin ja ratsastukseen, ohjaustapahtuu suomeksi tai englanniksi. Talli järjestäämyös vaunu- ja rekiajelua. Ratsastuskoulu on Ratsastajainliitonjäsentalli. Talli sijaitsee entisen Karlberginkartanon mailla. Sitä reunustaa Aulangon alueen kehittäjän,eversti Hugo Standertskjöldin (1844 – 1931)perustama kaunis puistomiljöö, jossa on myös hevosreittejä.Ratsastuskentistä suurempi sijaitsee upeidenmaisemien keskellä aivan Vanajaveden rannassa.Lähde ja lisätietoja: www.aulangonratsastuskoulu.fi Kuva: Aulangon ratsastuskouluHevoset ja kunta – rajapintoja103

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMATHevosiin liittyvä kurssitoiminta on em. tutkimuksenmukaan suosittua. Kurssit voivat liittyä esimerkiksiratsastukseen, ajoon tai hevosten käsittelyyn. Kursseiltahaetaan vastauksia omaan harrastukseen liittyviinkehittämistoiveisiin. Harrastaminen on muuttunutyhä tavoitteellisemmaksi ja harrastamiseen ollaanvalmiita panostamaan sekä aikaa että rahaa.Kuluttajaviraston ohjeesta ohjelmapalveluiden turvallisuudenedistämiseksi kerrotaan kohdassa 10.4.2.9.3.1 Suomalaisen hevosmatkailunvetovoimatekijätHevosmatkailukohteena Suomi on turvallinen, eksoottinenja kiinnostava. Luontomatkailulla on vetovoimaaja monet kokevat hevoset kiinnostavina eläiminä.Suomi ei ole kuitenkaan vielä erityisen tunnettuhevosmatkailumaana ja alan potentiaali on suureltaosin vielä hyödyntämättä.Ympäristöarvojen merkitys kasvaa nyky-yhteiskunnassayhä suuremmaksi. Hevosmatkailun kehittämismahdollisuuksiaovat Suomen luonto, sen hiljaisuus,puhtaus, tila, kasvit, eläimet, vaihtuvat vuodenajatja maaston ominaisuudet. Nämä luovat hyvän pohjanalan kasvulle. Toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksistaja riskeistä sekä kestävän kehityksenperiaatteista on oltava riittävästi selvillä ja yritysten onsuunniteltava ja toteutettava tuotteet niin, että mahdollisethaitat minimoidaan.Hevosmatkailu on ympärivuotista toimintaa. Suomentalvi tarjoaa siihen oman ainutlaatuisen erityspiirteensäja mahdollisuuden matkailusesonkien pidentämiseen.9.3.2 Suomenhevonen hevosmatkailunvalttinaAinutlaatuinen ja alkuperäinen kansallinen hevosrotumme,suomenhevonen, on suomalaisen hevosmatkailunerikoisuus ja vahvuus. Suomenhevoseenliitty vät palvelutuotteet ovat matkailulle merkittäväveto voi ma tekijä, jota toistaiseksi on hyödynnettyrajoi tetusti. Hevosmatkailussa tärkeintä on hevoseen liittyvä kokemus. Kuva: Satu Holmlund104 Hevoset ja kunta – rajapintoja

70 %:lla hevosmatkailuyrityksistä on käytössään yksitai useampi suomenhevonen.Hevosmatkailutuotteisiin voivat liittyä myös historiallisettarinat, perinteet, ilmasto, kansalliset hevosrodutja niiden erityiset käyttöominaisuudet ja -tarkoitukset,paikallinen luonto ja kulttuuri.9.4 Tuotekehitystä hevosmatkailussaHevosmatkailun tuotetarjonta on varsin monipuolinen,mutta sen eteen on tehtävissä vielä paljonkin.Asiakasturvallisuuden ja -tyytyväisyyden kannalta ontärkeää, että asiakas saa tuotteesta riittävästi tietoaetukäteen.Matkailun edistämiskeskus (MEK) on luonut erityisestikansainvälisille hevosmatkailutuotteille ja muille aktiviteettimatkailutuotteilleteemakohtaiset tuotesuositukset.Tuotesuosituksilla pyritään varmistamaan, ettäasiakas saa riittävästi tietoa tuotteesta, jonka aikoo ostaa.Tuotesuosituksista tulee selvitä muun muassa retkenpituus (km ja h) tai päivämatkan pituus ratsastusaikana,kenelle tuote on tarkoitettu, palvelukielet,varusteet, ohjelman kuvaus, majoitus, tallin ja asiakastilojenvarustelutaso sekä hevosen rotu ja tyyppi.Tuotteet tulee suunnitella huolellisesti omalle asiakaskunnalleottaen huomioon jopa eri kansallisuuksienerilaiset tarpeet. Tuotteita voidaan elävöittää muun muassaolemassa olevilla perinteillä ja tarinoilla ja niidenelämyksellisyyttä ja viihdyttävyyttä voidaan vahvistaa.Toimivat, testatut ja laadukkaat tuotepaketit voivat ollavaikka elämyksellisiä tietopohjaisia Suomi-hevosaktiviteettimatkojatai elämysmatkoja suomenhevosrodunalkujuurille ja uniikkeihin suomenhevostapahtumiin.• Tärkeintä on hevoseen liittyvä kokemus• Luonnon rooli on erittäin tärkeä – luonnon täytyyolla näkemisen ja kokemisen arvoinen• Reitin varrella ja toimintaympäristössä tulee ollanähtävää, historia ja kulttuuri kiinnostavat• Ei joka päivä samoja reittejä – haluaa uutta• Toivoo henkilökohtaisia kontakteja paikallisiinihmisiin, keskustelutuokioita myös yrittäjänkanssa, tarinat kiinnostavat.Esimerkiksi matkailukeskusten, alan oppilaitosten ja raviratojenyhteyteen voi luoda matkailullisesti merkittäviähevoskeskittymiä ja toimintoja ja hyödyntää jo olemassaolevia fasiliteetteja. Samoin olemassa olevienreittien parempi hyödyntäminen on kestävän kehityksenmukaista toimintaa.Yksi suomalaisen hevosmatkailualan suurista haasteistaliittyy reitteihin. Suurin osa yrittäjistä joutuu käyttämäänyleisiä ja yksityisiä teitä, jotka eivät välttämättäsovellu hevosmatkailuun nähtävyyksien ja kiinnostavuudenvähäisyyden vuoksi. Reitit ovat usein liian lyhyitätai pakottavat kulkemaan edestakaisin. Taukopaikatovat monesti yksipuolisia ja niiltä puuttuu tilat hevosille,reittikartat ja opasteet ovat puutteellisia. Reittienhuolto yrittäjävetoisena on usein raskasta ja reittejä onhankalaa pitää ympärivuotisesti auki. Näihin haasteisiinvoidaan vastata verkostoitumalla ja lisäämällä yhteistyötäyrittäjien, muiden toimijoiden, kuntien ja alueidenkesken. Laajempi reittiverkosto hyödyntää koko alueenpalvelutarjontaa, ja yhteisreitit helpottavat huoltoa jatasaavat kustannuksia. Kaupunkien tai palvelukeskittymienläheisyys tekee reitistöstä asiakkaalle houkuttelevan.Samalla myös kunnan näkyvyys lisääntyy, matkailutulotkasvavat ja matkailuelinkeino kehittyy.HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMATTyypillinen kansainvälinen hevosmatkailuasiakas, jonkatoiveet ja ajatukset on hyvä pitää mielessä uusia hevosmatkailutuotteitasuunniteltaessa:• Maksukykyinen, 30 – 60-vuotias nainen – vaatiilaatua• Paljon nähnyt ja kokenut – haluaa nähdä uutta• Mukavuudenhaluinen – hyvä majoitus, ruoka jaoheistuotteet• Odottaa matkalta viiden tähden elämyksiäMuut hevosmatkailualan haasteet liittyvät erityisestikannattavuuteen, ammattitaitoisen henkilökunnan jamatkailuun sopivien hevosten saatavuuteen, kilpailunja erilaisten määräysten kiristymiseen, toimintaympäristöön,kuluttajien arvojen ja odotusten muutoksiin sekämyynnin ja markkinoinnin infrastruktuurin puuttumiseen.Korostamalla hevosmatkailun pehmeitä arvoja,eettisyyttä (hevosen ja luonnon ehdoilla), ekologisuuttaja vahvuuksia ihmisten hyvinvoinnin rakentajana, onhaasteet mahdollista kääntää mahdollisuuksiksi.Hevoset ja kunta – rajapintoja105

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMATMuista suurista suomalaisista hevostapahtumista mainittakoonFinnderby ja Suomenratsujen kuninkaalliset.Finnderby on Hevosopiston kesän päätapahtumaYpäjällä, nelipäiväinen kisarupeama, jonka kohokohtinaovat muun muassa este- ja kenttäratsastuksenSM-kilpailut ja Finnderby-luokka. Finnderby-kisatapahtumistaja oheisohjelmista nauttii vuosittain10 000 hengen yleisö. Suomenratsujen kuninkaallisetpuolestaan on syyskuussa vietettävä suomenhevosharrastajienja suomenhevosen ystävien tapahtumaviikonloppu,joka sisältää este- ja kouluratsastusta,valjakkoajoa, nuorten hevosten laatuarvostelut ja jalostusoriidenesittelyn. Suomenhevosharrastajia kokoontuutuolloin Ypäjälle noin 6 000.Kesäraveista, joita järjestetään 23 raviradalla ympäriSuomea, on muodostunut viihtyisä hevosväen, paikallistenja kesäasukkaiden kohtaamispaikka. Finnderby kokoaa Ypäjälle kilpailemaan maammeeturivin kilparatsastajat. Kuvassa olympiaratsukkoKyra Kyrklund ja Max esiintymässä Finnderbyssä2010. Kuva: SRL, Sonja Holma9.5 HevostapahtumamatkailuSuomessaHevostapahtumamatkailulla on Suomessa pitkäänollut kaksi tukipilaria: vuosittain eri paikkakunnallajärjestettävät Kuninkuusravit ja kansainvälinenratsastustapahtuma Helsinki International HorseShow (HIHS). Kuninkuusravitapahtumalla on vuosikymmeniäpitkät perinteet, aina 1920-luvulta lähtien.Kuninkuusraviviikonlopun aikana heinä-elokuunvaihteessa kymmenet tuhannet kuluttajat käyttävät raviradanjärjestämien palvelujen lisäksi seudun majoitus-,ruokailu- ja muita palveluita, ja tapahtuman aluetaloudellinenmerkitys lasketaan miljoonissa euroissa.Suuret ratsastuskilpailut voivat niin ikään kestää useammanpäivän ja tuoda paikalle katsojia joka puoleltamaata, jopa ulkomailta asti. Lokakuussa järjestettäväHelsinki International Horse Show on 30-vuotisenhistoriansa aikana vakiinnuttanut asemansa kansainvälisenähuippu-urheilutapahtumana.Suurten hevosurheilutapahtumien rinnalle on viimevuosina noussut suuri messutapahtuma, Hevoset-messutTampereella. Tapahtuma houkutteli huhtikuussa2014 yli 14 700 kävijää. Lisäksi Helsinginmessukeskuksessa on muodostunut tavaksi järjestäämuutamia messuja, joissa hevoset ovat suuressa roolissa.Näitä ovat esimerkiksi ELMA maaseutumessutja GoExpon yhteydessä järjestettävä HorseFair.Yleisömäärät Suomen suurimmissa hevosalantapahtumissa vuonna 2013:Tapahtuma, aika ja paikkaKävijämääräKuninkuusravit, heinäkuu, Kuopio 59 000Helsinki International Horse Show,lokakuu43 100Helsinki Horse Fair*, maaliskuu 34 400St Michel -ravit, heinäkuu, Mikkeli 22 100Hevoset Stadikalla, syyskuu, Helsinki 18 000Suur-Hollola-ajo, kesäkuu, Lahti 13 400Hevoset-messut, huhtikuu, Tampere 13 400Finlandia-ajo, huhtikuu, Helsinki 12 300Kymi GP -ravit, kesäkuu, Kouvola 11 200Finnderby, kesäkuu, Ypäjä 10 000Suomenratsujen Kuninkaalliset,syyskuu, Ypäjä6 000* Tapahtuma on osana myös muita lajeja esittelevää GoExpo-kokonaisuutta.Lähde: Hevostalous lukuina 2013 ja tapahtumajärjestäjät106 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMAT Helsinki International Horse Show'ssa FEI World Cupin voittaja, ranskalainen Patrice Delaveau ja Orient Express HDC.Kuva: Scanhorse, Satu PirinenHevoset ja kunta – rajapintoja107

HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMATCaseRatsastus yhdistää eri kulttuureja – luontoelämyksiä ratsain,Lapin Vaellushevoset oyTeksti: Anne LaitinenAnu ja Riku Leppäsen Lapin Vaellushevoset -yritys on toiminut vuodesta 2006 lähtien Ylläs-Äkäslompolon matkailukeskuksenläheisyydessä sijaittuaan ensin Kurtakossa vuodesta 2001. Yritys järjestää opastettuja ratsastusretkiä,-vaelluksia ja -leirejä eritasoisille ratsastajille islanninhevosilla. Tällä hetkellä tallissa on kymmenen hevosta.Talli työllistää yrittäjäpariskunnan.Yrittäjillä on pitkä käytännön kokemus hevosten kanssa toimimisesta. Riku työskenteli vuosia kengitysseppänäUudellamaalla eri talleilla ja eläinlääketieteellisellä laitoksella. Anu on harrastanut hevosia nuoresta saakka jatoiminut valokuvaajana Hevosurheilu-lehdessä.Asiakkaista 90 % on suomalaisia. Ulkomaisista asiakkaista suurin ryhmä on brittejä. Tyypillisin retki on kahdentunnin vaellus.Talli on tehnyt yhteistyötä lähitallin kanssa käyttämällä naapuritallin suomenhevosia ohjelmapalveluissa rekiajelutukseen.Hevosia, erityisesti suomenhevosia, voisi Riku Leppäsen mukaan käyttää ohjelmapalveluissa monipuolisemmin,myös esimerkiksi ravivalmennuksen peruskuntokaudella reki- tai kärryajelutuksessa. Toimiviaesimerkkejä tästä on, muun muassa menestyksekkään uran tehneet Kihilon Tähti ja K.K. Kössi. Ohjelmapalvelujentuottamisessa on hänen mielestään hevoselle tilausta.Hevosella liikkumiseen suomalaisessa luonnossa on pitkät perinteet. ”Ratsastus yhdistää eri kulttuureja, ja hevosenselässä luonnon aistii paremmin,” kuvailee Riku Leppänen. Vaellus on elämys, jonka puitteet luo luonto.Lisätietoja: www.lapinvaellushevoset.fiLähteetAulangon Ratsastuskoulu,www.aulangonratsastuskoulu.fi.Hevosmatkailun kehittämisstrategia 2009–2013, Matkailunedistämiskeskus.Kansainvälinen hevosmatkailututkimus 2009, Hevosopisto,Ypäjä.Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kansallinen hevosmatkailututkimus,2009.Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tuotesuositukset.Ruotsalaisen hevosmatkailuyrittäjän Anna Widstrandinluento.Suomalaisen hevosalan katsaus 2011, Hippolis ry.Ypäjän Hevosopisto, www.hevosopisto.fi.108 Hevoset ja kunta – rajapintoja

CaseSuomenhevosella luontoon – Matkailupalvelu Iso-HerttuaTeksti: Sanna Mäki-TuuriIso-Herttuan matkailupalvelu sijaitsee Tammelassa, sadan kilometrin päässä Helsingistä, Tampereelta ja Turusta.Aktiivisessa käytössä on noin 200 kilometriä rauhallisia hiekkateitä perisuomalaisessa järvi-, pelto- ja metsämaisemassa– osin Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen alueella. Vaellushevoset ovat hyvin koulutettujasuomenhevosia, joita on tallissa kymmenkunta.Matkailutila on perheyritys, jonka toiminnassa ovat mukana isäntäpari Sinikka ja Hannu Iso-Herttuan lisäksi aikuisettyttäret Saija ja Elina. He myös kouluttavat hevoset ja kilpailevat niillä kouluratsastuksessa alue- ja kansallisellatasolla saakka. Tilan 12 hehtaarin peltoala on osaksi laitumina, ja heinä ja kaura tuotetaan itse.HEVOSMATKAILU JA -TAPAHTUMATTilan mailta on yhteys kunnan 2000-luvulla kartoittamiin ja merkitsemiin FinnHorseTours-hevosreitteihin, jotkaaikoinaan merkittiin myös seudulliseen retkeilykarttaan. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa on toiminut hyvinja reittejä on suunniteltu yhteistyössä.Suomenhevosvaelluksia järjestetään eritasoisille ryhmille. Porukan koko on neljästä seitsemään ratsukkoa. Suosituimpiaovat parin tunnin maastoretket, päivän kestävä laavuretki ja kaksipäiväinen Herttuan vaellus. Tyypillisinasiakas on 30 – 50-vuotias nainen. Uutta on se, että myös miehet ovat löytäneet vaellukset.Matkan varrella voidaan reitistä riippuen ruokailla laavulla, pulahtaa uimaan Herttuanjärveen, vierailla Korteniemenperinnetilalla tai Hämeen luontokeskuksen kämpällä.Kesäisin tilalla järjestetään myös leirejä. Sesonkiaika on huhtikuusta marraskuun loppuun. Talli on Suomen Ratsastajainliitonjäsentalli. Tarjontaan kuuluu myös maatilamatkailumajoitusta sekä Oivakyyti eli suomenhevosvaljakko,joka on erityisesti hääparien suosiossa.Lisätietoja: www.hevosvaellus.fiMitä kunta voi tehdä?• Verkostoitua hevosyritysten ja-tapahtumajärjestäjien kanssa.• Osallistua hevosmatkailun ja -tapahtumienkehittämiseen yhdessä yrittäjien ja järjestäjienkanssa, osallistua markkinointiin.• Ottaa hevoset mukaan kunnan eri tapahtumiin,tuoda kunnan ja lähialueen hevosyritys- ja-tapahtumatarjonta näkyvämmin esiin.• Osallistua reittihankkeisiin yhteistyössäyrittäjien ja paikallisten hevosihmisten kanssa.Yhteisreitit, reittikartat ja opasteet kuntoon(tarvittaessa kieliversiot), taukopaikathevosystävällisiksi.• Osallistua reittien kunnossapitoon jamahdollistaa hevosten saaminen matkailullisestikeskeisille paikoille.Hevoset ja kunta – rajapintoja109

10 TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSMarianna MyllymäkiIhmiset ja tapahtumat toimintaympäristöineen yhdessäluovat turvallisuutta arjen toiminnassa, silläturvallisuus syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta.Henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot vaikuttavattapaturmien ja onnettomuuksien syntyyn ja seuraustenvakavuuteen. Ihmiset kohtaavat erilaisia riskejäeri elämänvaiheissa. Kiire ja väsymys vähentävät valppauttaja keskittymistä lisäten tapaturma-alttiutta.Turvallisuuden kehittäminen on toimintaedellytystenkokonaisvaltaista kehittämistä ja tietoisuuden ja ymmärryksenlisäämistä eri toimialoilta. Myös hevosalallaseudullisen ja kunta- ja yksikkötason turvallisuustyöntavoitteena on vähentää häiriöiden ja onnettomuuksienmäärää. Keinona on turvallisuussuunnittelu ja siihenliittyvä eri viranomaisten ja hevosalan toimijoidenvälinen laaja yhteistyö, jonka tuloksena on muunmuassa hyvin suunniteltu kunnallinen liikenneympäristö.10.1 Vaistot ohjaavat hevosenkäyttäytymistäTurvallisuus on oleellinen tekijä hevosten parissatyöskentelevälle ja harrastavalle henkilölle, muttamyös kaikille muille kuntalaisille, jotka kohtaavat hevosenliikenteessä tai muussa yhteydessä. Hevosmääränkasvaessa myös hevostapaturmat voivat lisääntyä.Lähtökohtana on luonnollisesti se, että tapaturmatyritetään torjua ennakolta. Jatkuva turvallisuustyö onerilaisten riskien arviointia ja hallintaa ja sen kuuluuedistää koko hevosalaa. Vahinkoja voi sattua, vaikkatoimitaan kuinka huolellisesti, mutta moni tapaturmavoidaan välttää yksinkertaisella turvavarustuksella,avarilla tiloilla, omilla kulkureiteillä ja alueilla. Hyvätkäytännöt parantavat terveyden ja turvallisuudenlisäksi tehokkuutta.Kuva: © Anette FOTOGRAFIK - Anette VarjonenHevosen luontaiset vaistot ja arkuus leimaavat senkäytöstä, ja joskus hevosen käytös pääsee täysin yllättämään.Hevosen käyttäytyminen johtuu keskushermostostaja hormoneista sekä sen luontaisestatemperamentista ja opituista tavoista. Kun ihminenymmärtää hevosen pelkoja ja aistimistapoja ja ottaanämä huomioon johdonmukaisessa käsittelyssäja kouluttamisessa, on yhteistyö ja kohtaaminen helpompaa,luottamus syvempää ja liikkuminen liikenteessävaarattomampaa. Useimmiten hevonen suostuuhämmästyttävän nöyrästi ihmisen määräämiintehtäviin.Hevonen on harvoin uhka ihmisen terveydelle muutenkuin tapaturmien kautta. Hevosten kuten muidenkintuotantoeläinten kanssa työskenneltäessä ihminenvoi saada haavainfektion kautta jäykkäkouristuksentai pölyisistä rehutiloista myyräkuumeen. Zoonoosiensuhteen Suomessa on hyvä tilanne: on erittäinharvinaista, että ihminen saisi hevosesta esimerkiksipernaruton, raivotaudin, salmonellan tai edes sieniihottumaa.Mielikuvat ovat kuitenkin merkitseviä, jaepäsiisti näkymä kärpäsiä pörisevästä lantakasasta voiherättää vastenmielisiä ajatuksia ja kuntalaisten huoltaterveydestä.10.2 Yleisimmät hevostapaturmatVakuutusyhtiöiden näkemys saattaa olla, että ratsastuson amerikkalaisen jalkapallon jälkeen ihmiselle vaarallisinlaji. Tämä perustuu ratsastusonnettomuuksistakoituneiden vammojen vakavuuteen. Kuitenkin vammaanjohtavista koti- ja vapaa-ajan tapaturmista yleisimpiäovat muut kuin ratsastuksessa sattuneet liikuntatapaturmat.Suurimman tapaturmariskin sanotaanolevan palloilulajeissa, ja eniten liikuntatapaturmiaaiheuttavat lajit ovat jalkapallo ja salibandy. Vuonna2009 tapahtuneista ja ilmoitetuista tapaturmista jalkapalloaiheutti 45000 tapaturmaa ja ratsastus 17000.Näistä tapaturmista vain kolmasosa vaati lääkärissäkäynnin.Suomen Ratsastajainliitto vakuuttaa jäsenkuntansaja toiminnassa mukana olevat vapaaehtoisettapaturman varalta. Vakuutettuja on yhteensä 60000.Vuonna 2013 korvauksia haki 1079 henkilöä.Hevoset ja kunta – rajapintoja 111

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUS Helsingin kaupungin ulkoilualueella, Vermon raviradan läheisyydessä, on Talin frisbeegolfpuisto, hevostenvalmennusreitit, lenkkipolut ja talvisin hiihtoladut. Kuva: Hippolis, Anne LaitinenMaatalousyrittäjien hevostapaturmista vakavia onnoin kolmannes kaikista hevostapaturmista. Tapaturmaluokitellaan vakavaksi, kun se aiheuttaa vähintäänkuukauden sairausloman. Hevostapaturmissa yleisimminloukkaantuvat ihmisen ala- ja yläraajat. Hevostapaturmatovat monen osatekijän yhdistelmä janiitä sattuu eniten hevosen talutuksessa tai lastauksessa.Yleensä tapahtuma saa alkunsa hevosen säikähtämisestätai pelosta, jonka aiheuttaa ääni tai uudenesineen ja tilanteen näkeminen. Seurauksena olevatyleisimmät ihmisen vammat ovat venähdykset, nyrjähdyksetja sijoiltaan menot. Ihminen ei välttämättäedes huomaa, mitä hevonen pelkää, sillä hevosenaistit toimivat eri tavalla ja se myös tulkitsee aistimuksensaeri tavalla kuin ihminen. Hevosen lajityypillisenkäyttäytymisen seurauksena ihminen voi tulla murjotuksivarsinkin ahtaissa tai sokkeloisissa tiloissa ja tilanteissa.Maasta käsin tapahtuviin tapaturmiin, joissaihminen osuu hevosen normaalin käyttäytymisen tielle,sisältyy potkimista, puremista, ryntäämistä tai hevosenpään heiluttelua.Ratsastuksessa ja ajossa tapahtuvat tapaturmat johtuvathevosen säikähtämisestä tai pillastumisesta sekähevosen nuoresta iästä. Liikenteessä tähän vaikuttavatratkaisevasti myös esimerkiksi moottoriajoneuvonliian suuri tilannenopeus, ympäristöstä johtuva huonohavaittavuus tai molempien osapuolten vähäinen kokemusliikenteessä toimimisesta.Noin 60 – 75 % Melan korvaamista maatilayrittäjienhevostapaturmista johtuu hevosen käyttäytymisestä.Näihin tapaturmiin vaikuttavat myös hevosenkäsittelijän ammattitaito, kokemus, ennakointikyky,varustevalinta jne. Loput tapaturmat johtuvat selkeästihuonosta työmenetelmästä, avustajan puutteesta,huonosta työasennosta tai liian raskaasta työstä. Näihin,kuten myös olosuhteista johtuviin nyrjähdyksiin112 Hevoset ja kunta – rajapintoja

tai vastaaviin tapaturmiin, voidaan vaikuttaa esimerkiksiparantamalla työmenetelmiä, valitsemalla sopivatkengät ja työvaatteet tai hoitamalla kulkuväyliä.Täysin sattumanvaraisia tapaturmia tapahtuu tietenkinaina eläinten parissa työskentelevälle tai ylipäänsätyöelämässä, mutta näihin vaikuttavat myös ympäristö,asenne ja ammattitaito.10.3 Hyvin koulutettu hevonen onturvallisuustekijäEnnen vanhaan hevonen oli jokapäiväinen asia, työväline,jonka kanssa vietetty aika alkoi jo lapsena jajoka ajan myötä kehittyi luonnolliseksi työtoveriksi.Hyvin koulutettu hevonen on turvallisuustekijä niinkäsittelijälle kuin ulkopuolisille, mutta on muistettava,että koulutus villistä varsasta toimivaksi ja turvalliseksikäyttöhevoseksi kestää kauan ja vaatii paljon hyviäkokemuksia. Ihminen pyrkii tekemään asiat nopeasti,mutta kiirehtiminen voi olla vaarallista. Siedättämällähevonen saadaan totutettua moniin asioihin, muttakokonaan ei hevosen luontaista arkuutta saada pois.Kärsivällisyyttä vaaditaan niin liikenteessä kohdattaessakuin eläinten kanssa työskennellessä ja toimiessa.Tehtäviinsä sopimattomien hevosten käyttäminenon suuri riski. Palveluyrityksessä, esimerkiksi ratsastuskoulussa,hevosyrittäjällä on velvollisuus valita asiakkaallemahdollisimman sopiva hevonen. Lasten januorten harrastuksessa sekä erityisryhmille tarjotuissapalveluissa vastuu vielä korostuu. Asiakkaan onnistunutpalveleminen edistää myös yrittäjän liiketoimintaa.Turvallinen ja laadukas yritystoiminta onkilpailuvaltti, ja tyytyväiset asiakkaat markkinoivatyritystä eteenpäin. Lisääntyvä asiakasvirta on myösoman kunnan etu.Hevosyrityksessä henkilökunnan on oltava ensiapukoulutettuaja ensiapuvälineistöä on oltava aina saatavilla.Maastossa liikkujan on tunnettava reitit, jottahän pystyy hälyttämään tarvittaessa apua. Hevosenvarusteiden on oltava kunnoltaan hyvät ja hevosellesopivat. Hevosyrittäjän on kannettava vastuu työntekijöiden,asiakkaiden ja hevosten turvallisuuden lisäksitalliympäristön lähistöllä vaikuttavista tekijöistä.Turvallisuusajattelu näkyy kaikessa toiminnassa: turvallisuustallityössä koostuu hyvistä käytännöistä, siististäja avarasta työympäristöstä, ammattimaisesta hevostenkäsittelystä ja suojavarusteiden jokapäiväisestäkäytöstä sekä kunnollisista hevosaitauksista. Hevosyrittäjientallialueet ovat usein niin suuria, ettei kokoalueen aitaaminen ole mahdollista. Irti päässeet hevosetovat suuri riski liikenteessä – rauhallisesti käyttäytyvähevonen on huomattavasti vaarattomampi kuinpaniikissa säntäävä, siksi hevosten turhaa säikyttelyätäytyy välttää.Talliyrityksen turvalliseen työympäristöön kuuluvatmyös hyvä valaistus, ilmanvaihto ja paloturvallisuus.Talleissa on yleensä melko vähän sähkölaitteita. Paloturvallisuudenkannalta pölyn määrä voi olla suurikuivikkeiden käytön vuoksi. Asiakaspalvelua tarjoavillatalleilla vaadittavien turvallisuusasiakirjojen tuleeolla nähtävillä ja ennen kaikkea ensiapuohjeiden sekähätäilmoituksen teko-ohjeen selkeästi esillä. Henkilökuntaon tietoinen toiminnan riskeistä ja osaa mahdollisenonnettomuuden kohdatessa toimia onnettomuudenvaatimalla tavalla.10.4 Turvallisuusmääräykset jalainsäädäntöHevosten kanssa toimimiseen liittyy aina vaaroja jamahdollisuus loukkaantua. Riski on hyväksyttävä, jostilanteeseen nähden tarkoituksenmukaiset toimet vaarojenehkäisemiseksi on toteutettu. Työntekijöidenkuten työsuhteisen henkilökunnan, vapaaehtoistentyöntekijöiden ja alle 18-vuotiaiden turvallisuus tuleeottaa huomioon työturvallisuuslain (738/2002) edellyttämällätavalla. Työturvallisuuslain rinnalla on olemassaerilaisia asetuksia ja valtioneuvoston päätöksiä.10.4.1 Kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan1.1.2012.Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) on kysymysyleisen kuluttajaturvallisuussääntelyn päivittämisestä,yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä.Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiinei tullut muutoksia. Muutosten arvioidaan parantavankuluttajien turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Laissa onsäännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudestatehdä toiminnan aloittamisesta etukäteen ilmoituskunnan valvontaviranomaiselle sekä laatia toimintaansakoskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelmaeli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta,johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Ilmoitusvelvollisuuskoskee vain uusia, lain voimaantulonTURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSHevoset ja kunta – rajapintoja113

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSjälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia,jotka tarjoavat tällaisia palveluita. Turvallisuusasiakirjanlaatimisvelvollisuus sen sijaan koskeesiirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjollaolleita palveluja.Lain nojalla on annettu asetus eräitä kuluttajapalvelujakoskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011).10.4.2 Kuluttajaviraston ohje palveluidenturvallisuuden edistämiseksiKuluttajaviraston ohje palveluiden turvallisuudenedistämiseksi perustuu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujenturvallisuudesta annettuun lakiin(75/2004). Tarkoituksena on määrittää ohjelmapalveluidenturvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset,lisätä palveluiden turvallisuutta ja tehostaa tuoteturvallisuuslainsäädännönmukaista turvallisuuden valvontaasekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja tapaturmia.Ohjeista vastaava viranomainen on nykyisinTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, ja ohje päivitetäänvuonna 2015.Ohjeita sovelletaan ratsastuspalveluiden ja niihin rinnastettavienpalveluiden turvallisuuden määrittämiseentuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalla.Ohjeita ei sovelleta kilpailuihin, mutta niitä sovelletaankilpailujen katsomoihin ja katsojien turvallisuudenvarmistamiseen sekä kilpailutapahtumissa myytäviinja jaettaviin tavaroihin sekä muihin tarjottaviinpalveluihin (esimerkiksi talutusratsastus, kärryajelut).Ohjeen soveltamisalaan kuuluvat esimerkiksi kentällä,maastossa ja muissa ympäristöissä tapahtuva ratsastaminen,ratsastuskoulut, poniravikoulut, ravileirit,tallitoiminta, erilaiset tapahtumat, henkilöille tarjottavathevoskuljetukset ja muut ratsastuspalvelut sekämuu tuoteturvallisuuslainsäädännön mukainen hevosiinliittyvä toiminta. Ohjeita sovelletaan myös karsinapaikkojenvuokraukseen rakennusten ja rakenteidensekä vuokraajien ohjeistuksen osalta.Ratsastuspalvelun on oltava kulloinenkin osallistujaryhmä,osallistujien lukumäärä ja olosuhteet huomioonottaen riittävän turvallista. Toiminnanharjoittajanon etukäteen määritettävä ratsastuspalveluun yhtäaikaisestiosallistuvien asiakkaiden enimmäismäärä eritoiminnoissa sekä turvallisuuden kannalta tarpeellisetikä-, taito- tai muut vaatimukset ja rajoitukset. Ratsastuspalveluilletulee tarvittaessa asettaa olosuhderajat.Jos toiminta ei ole turvallista, ei palvelua pidä suorittaa.Toiminnanharjoittajalla tulee olla selkeät toimintaohjeet,miten toimitaan, jos olosuhteet muuttuvattoiminnan aikana (esimerkiksi kova ukkonen). Ratsastuksenohjauksesta ja valvonnasta sekä koulutuksestavastaavan henkilön tulee olla hevosalan ammattitutkintojärjestelmänmukaisen tutkinnon suorittanuttai pitkäaikaisen käytännön kokemuksen omaava henkilö.Jos alle 18-vuotiaat toimivat kerhojen ohjaajinatai leiriavustajina, tulee toiminnanharjoittajan kiinnittääerityistä huomiota heidän ohjaukseensa ja toimintansavalvontaan. Henkilökuntaa tulee olla riittävästiottaen huomioon toiminnan laatu, asiakkaiden määräja taitotaso.10.4.3 Kilpailutoimintaa sitovat lait jasäännötKilpailutoimintaa sitoo lainsäädäntö. Asiaan liittyviälakeja ovat esimerkiksi pelastuslaki, kokoontumislaki,työturvallisuuslaki, terveydensuojelulaki ja eläinsuojelulaki.Näiden lisäksi hevosiin liittyvää kilpailutoimintaasäätelevät Suomessa tarkoin Suomen Hippoksenravikilpailusäännöt, Suomen Ratsastajainliiton ratsastuskilpailusäännötja alakohtaiset tapahtumien järjestämistäkoskevat turvallisuusohjeet.Ravi- ja ratsastuskilpailuja järjestetään ympäri vuoden.Tilaisuuksien koko vaihtelee seurakisoista ja jääraveistakansainvälisiin suurtapahtumiin. Suuronnettomuudenuhka on olemassa, kun samoissa tiloissaoleskelee paljon ihmisiä. Aina yleisötapahtumaa järjestettäessäon laadittava pelastussuunnitelma, jossaon mainittu ainakin todennäköiset riskit ja vaaraalueet,poistumistiet rakennuksista ja evakuointireititalueelta, ensiapu- ja alkusammutusvälineet ja niidensijainnit, henkilöstön tehtävät sekä viestijärjestelyt.Hevoset tarvitsevat yleisötapahtumissa omat erillisetkulkureittinsä. Lisäksi on oltava yhteydessä eri viranomaisiinja muihin tahoihin tapahtuman koosta riippuen:• pelastusviranomaiset (pelastussuunnitelma,ennakkotarkastukset)• poliisi (lupa-asiat, järjestyksenpito jaliikennejärjestelyt)• terveydensuojeluviranomaiset (elintarvikkeidenmyynti ja säilytys)114 Hevoset ja kunta – rajapintoja

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUS Suureläinpelastuskurssilla. Tässä harjoitellaan nostovaljaan tekoa hätätilannetta varten. Kuva: Essi Leminen• ympäristönsuojeluviranomaiset (ympäristöasiat)• työsuojeluviranomaiset (työturvallisuusasiat)• rakennusvalvontaviranomaiset (rakennukset jarakennelmat)• sähköturvallisuudesta vastaavat viranomaiset(kiinteät ja tilapäiset asennukset)• ensiapuvalmiuden tarpeen arviointi jajärjestäminen• ihmiset: ensiapuvalmius vs. ambulanssi jahenkilökunta paikalla• eläimet: ilmoitus kunnaneläinlääkärille vs.eläinlääkäri paikalla10.4.4 Suomen Ratsastajainliitto asettaajäsentalleilleen vaatimuksiaAsiakkaiden turvallisen harrastamisen takaamiseksitallien henkilökunnan on oltava koulutettu ja ensiaputaitoinen.Kaikilla Suomen Ratsastajainliiton jäsenmaksunmaksaneilla ratsastusseurojen jäsenilläon jäsenetuna tapaturmavakuutus, myös Green Card-harrastajat kuuluvat ehdoiltaan samanlaisen tapaturmavakuutuksenpiiriin. Ratsastajainliiton toiminnanpiiriin kuuluvien jäsenseurojen, ratsastuskoulujen jaharrastetallien sekä yksityistallien vapaaehtoistyöntekijät(jäsenistä koostuva talkooporukka) on vakuutettuerillisellä tapaturmavakuutuksella. Ratsastajainliitonturvallisuusvaatimuksiin kuuluu, että kaikkiasiakkaat käyttävät ratsastaessaan turvakypärää. Ratsastajainliittoon turvallisuusasioissa aktiivinen: kurssejajärjestetään ja tuetaan, kampanjoita toteutetaan.Ratsastajainliitto ottaa myös jäsenseuroilleen ja jäsentalleilleenvastuuvakuutuksen. Jotta talli voidaanluokitella Suomen Ratsastajainliiton hyväksymäksiratsastuskouluksi, sen tulee täyttää seuraavat turvallisuuteenliittyvät kriteerit: Ratsastustunteja pitävät ainoastaankoulutetut henkilöt, joilla on voimassa olevaHevoset ja kunta – rajapintoja115

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSensiapukoulutus. Ratsastus tapahtuu aidatulla kentällätai maneesissa, ja ratsastaessa on pakollista käyttääCE-merkittyä turvakypärää. Hätänumerot ovat esillätallissa, ja ensiapuvälineet ovat asianmukaiset ja saatavilla.Hevosia ei vuokrata itsenäiseen käyttöön, ratsastustapahtuu siis ainoastaan valvonnassa. Hevostenkäsittelyssä ja kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiotaturvallisuuteen ja hyviin hevosmiestaitoihin.Turvallisuusasiakirja ja onnettomuuskirjanpito pidetäänajan tasalla.Jäsentalliksi hyväksymiseen on myös muita, harrastuksenlaadukkuuteen liittyviä kriteerejä. Harraste- ja yksityistalleilleon omat kriteerinsä, joiden turvallisuusnäkökohdatovat hyvin samankaltaiset. Suomen Ratsastajainliitontallineuvojat suorittavat jokaiseen liiton jäsentalliin tallikäynninvuosittain. Tallikäynnillä tutustutaan käytännöntilanteeseen ja opastetaan hevosten hyvinvoinnissa, turvallisuudessaja asiakaspalvelussa.10.5 Turvallinen maatilaMaatila on yksi vaarallisimmista työympäristöistä, jossariskit voivat ilmetä tapaturmina tai työperäisinä sairauksina.Yksityisen yrittäjän on otettava huomioontyöturvallisuussäännökset, vaikka hän ei olisikaantyönantaja. Laki nuorten työntekijöiden suojelustakoskee myös maatalousyrittäjää.Maataloustuotanto- ja eläinsuojarakennukset sijaitsevatuseimmiten alueilla, joiden pelastustoiminnastahuolehtivat sopimuspalokunnat. Sopimuspalokuntienyksiköiden lähtövalmius poikkeaa kaupunkien vakituistenpaloasemien minuutin lähtövalmiusajasta,ja haja-asutusalueilla pitkät etäisyydet pidentävät toimintavalmiusaikaa.Myös riittävän sammutusvedensaaminen paikalle on usein hankalampaa kuin kaupungeissa.Maatiloilla hevosalaa harjoittavien oma toiminta jaaktiivisuus ovat suuressa roolissa onnettomuuksienja tulipalojen ennaltaehkäisyssä sekä riskien hallinnassa.Toiminnanharjoittajan kannalta keskeisiä toimenpiteitäonnettomuuksien ennaltaehkäisyssä on huolellinensuunnittelu tiloja rakennettaessa ja käytettäessä.Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota omatoimistensammutus- ja pelastustoimien mahdollistamiseenja varautua riittävillä hälytyslaitteilla ja alkusammutuskalustolla.10.6 Hevosen ja ihmisen aistit ovaterilaisetKaikesta totuttamisesta ja kouluttamisesta huolimattahevonen on luontokappale, joka pelkää kaikkea, mitäse ei ymmärrä. Hevosen säikähtää helposti oudonnäköisiäesineitä ja yllättäviä liikkeitä. Kun hevosen näköalueelletulee liikettä tai ärsykettä, hevonen kääntääpäätään, jotta se saa käyttöönsä molemmat silmänsäja paremman tarkkuuden. Pään asento ja näkökentänlaajuus kulkevat käsi kädessä. Hevonen voi nähdäkauas, mutta esimerkiksi 15 metrin päässä istuvanihmisen se näkee epätarkasti. Hevosen reaktionopeusjohtuu siitä, että hevonen tallentaa enemmän liikkuviakuvia sekunnissa kuin ihminen. Hevonen on lauma-ja pakoeläin, joka vaaran uhatessa pyrkii poistumaanpaikalta ja tarkastelemaan tilannetta etäämpää.Hevosella on erilainen näkökenttä kuin ihmisellä, lisäksihämärässä hevonen näkee 3 – 4 kertaa paremminkuin ihminen. Tästä johtuen hevoset myös sokaistuvatihmistä herkemmin; esimerkiksi kiiltäväpinta voi antaa auringonvalossa heijasteita, jotka sokaisevathevosen. Uudet asiat ja esineet kannattaaaina näyttää hevoselle, mielellään lähestyen vuorotellenerikseen hevosen molemmilta puolilta. Hevosellaon parempi kuulo kuin ihmisellä ja se voi kuulla ääniäsuotuisissa olosuhteissa yli neljän kilometrin päähän.Hevonen haistaa paremmin kuin ihminen, ja joskushevosen säikähtäessä yllättäen voi syynä olla jonkinmetsäneläimen vieras haju.10.7 Hevonen ja liikenneturvallisuusYleiset tiet on tarkoitettu kaikenlaiseen yleiseen liikkumiseen,myös hevosten ja hevosajoneuvojen, sitenkuin laissa ja asetuksissa on säädetty. Jokamiehenoikeudellasaa tilapäisesti ratsastaa toisen alueella, myös yksityistiellä.Hevosajoneuvolla liikkuminen sekä säännöllinentoiminta sen sijaan edellyttävät luvan. Luvankysyminen maanomistajalta on kohteliasta ja ennaltaehkäiseeongelmia. Tienpidon kustannuksia selvästinostava toiminta edellyttää lupaa ja käyttömaksustavoidaan neuvotella. Tiehen saatu valtion tai kunnanavustus vaikuttaa tien pitäjän oikeuteen rajoittaa tienkäyttöä siten, että tien käytön kieltäminen muilta eiole mahdollista kymmeneen vuoteen.Ratsukoiden ja valjakoiden turvallisuus paranee parhaitenpaitsi asianosaisten omilla turvatoimilla, myös116 Hevoset ja kunta – rajapintoja

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUS Hevosen kohtaaminen tai ohittaminen tiellä vaatii ajoneuvon kuljettajalta varovaisuutta. Ajonopeuden laskeminen,tasainen vauhti, riittävä turvallisuusväli ja ratsastajan kädellä antaman pysähtymismerkin tai ohittamisluvanhuomioon ottaminen edesauttavat turvallista kohtaamista. Lähde: Liikenneturva. Kuva: SRL, Sonja Holmamaan ja reittien käytön suunnittelulla. Ratsu- ja ravitallientulisi vastata siitä, että heidän asiakkaansa hallitsevatturvallisen tiellä liikkumisen taidot. Kohdatessaanajoneuvon tai jalankulkijan ratsukko tai valjakkokulkee käyntiä. Maaseututallien on hyödyllistä tiedottaaasiakkailleen metsästysajoista niiden ollessa ajankohtaisia.Autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien on otettavahevoset huomioon samoilla liikenneväylillä liikuttaessatai ohitettaessa läheltä hevosen käyttämää reittiä.Aikuinen hevonen painaa noin 600 kg eli keskimäärinenemmän kuin hirvi. Tärkeintä on varoa hevosensäikyttämistä ja välttää äkkijarrutuksia ja -kiihdytyksiäsekä kovia ääniä. Liikenteessä hevonen ohitetaan hitaastija ratsastajan tai ohjastajan mahdollisia viestejänoudattaen.Erilaisia kuormia kuljettavien on muistettava, että kolina,kuormaa peittävän pressun lepatus tai muu vastaavaärsyke voi säikäyttää hevosen vaarallisin seurauksin.Hevonen voi pelästyä myös liian läheltäkovalla vauhdilla kulkevaa ajoneuvoa tai sen pyöristäsinkoilevia kiviä. Jos mahdollisuutta ohittamiseenei heti ole, sopivaa tilaisuutta kannattaa odottaa rauhallisestija riittävän etäisyyden päässä. Liikenteessäkiusanteon seuraukset saattavat olla hengenvaarallisiamyös täysin ulkopuolisille ihmisille. Liikenneturvallisuusliittyy liikenne- ja tievalaistusjärjestelyihin sekäkaavoitukseen. Hevosten säännöllisesti käyttämätyleiset tiet olisi hyvä varustaa ainakin varoitusmerkeillä.Tosin pelkät varoittavat merkit eivät oleellisesti parannaturvallisuutta, ellei ajonopeuksien alentamiseksitoteuteta muita rakenteellisia toimenpiteitä.Hevoset ja kunta – rajapintoja117

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSOnnettomuustilastojen mukaan talvi- ja pimeän ajanonnettomuudet ovat yleisimpiä. Hämärään vuorokaudenaikaanliikkuva ratsukko tai valjakko parantaa liikenneturvallisuuttakäyttämällä heijastimien lisäksivaloa, esimerkiksi otsalamppua tai vastaavaa. Sopiviaheijastimia voi kiinnittää esimerkiksi hevosen jalkoihin.Ratsastaja tai ajaja voi pukea ylleen heijastinliivintai riittävästi muuta valaisevaa materiaalia siten, ettäpimeällä liikuttaessa ratsukko tai valjakko on havaittavissajoka suunnasta. Heijastimien pitäisi olla sellaisia,että toiset kulkijat tunnistavat, millainen tienkäyttäjäon kyseessä. Hevosella on hyvä olla heijastin etenkinvasemmassa etujalassa ja oikeassa takajalassa sekä paikassa,josta heijastin näkyy takaa, esimerkiksi hännässätai ratsastajan selässä.Hevosen vetämä vaunu, kärry tai reki määritellään hevosajoneuvoksi.Asetus (7.4.2006/274) määrää, ettähevosajoneuvossa tulee olla edessä kulkusuunnassavasemmalla puolella eteenpäin suunnattu valkoinenja takana taaksepäin suunnattu punainen E-tyyppihyväksyttyheijastin. Ajettaessa hevosajoneuvolla tielläpimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessasään vuoksi tai muusta syystä huonontunut on ajoneuvossaoltava kulkusuunnassa vasemmalla puolellaeteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa näyttävävalaisin.10.7.1 HevoskuljetuksetHevosia kuljettavia ajoneuvoja liikkuu maanteillä päivittäinjoukoittain. Jo pelkästään ravikilpailuja on jokapäivä jossain päin Suomea, ja hevosten kuljettaminenon muutenkin arkipäivää. Eläinten kuljetusta sääteleeeläinkuljetuslaki 29.12.2006/1429 ja kaupallisissa kuljetuksissalisäksi eläinkuljetusasetus 1/2005. Hevoskuljetuksen kohtaamisessa on tärkeää ollaaiheuttamatta tilanteita, joissa hevoskuljetusautojoutuisi jarruttamaan äkillisesti tai joissa kuljetettavahevonen voisi pelästyä liian läheltä kuuluvia koviaääniä. Tämä koskee niin hevoskuljetuksen perässäajamista, ohittamista kuin sivutieltä kääntymistä.Lähde: Liikenneturva. Kuva: Hippolis, Anne Laitinen1998 – 2001. Noina vuosina vakavia kuolemaan johtaviahevosonnettomuuksia sattui yleisillä teillä yhteensäkaksi kappaletta.Hevosia kuljetetaan pitkiä matkoja, ja tasainen kyytion eläimelle tärkeää. Tilannenopeus on sovitettavakeliolosuhteisiin. Erityisesti liukkaalla kelillä luisuunlähtevä kuljetustraileri sisällään painava eläin on hengenvaarallinenkaikille tielläliikkujille. Ohitustilanteessaei saa koskaan kiilata hevosajoneuvon eteen ja turvavälion muistettava pitää.Hevosiin liittyvien liikenneturvallisuusongelmien suuruutta yleisillä teillä selvitettiin onnettomuustilastojenja tiepiireihin tehtyjen kyselyjen avulla vuosina10.8 EläinpelastusSuomessa syttyy vuosittain useita tuhansia tulipalojaerilaisissa rakennuksissa. Useimmiten tulipalon aiheuttaaihmisen oma toiminta. Vakuutusyhtiöidentilastojen ja muiden tutkimusten mukaan kotieläinrakennustenpalot saavat yleisimmin alkunsa vanhoistalämpölaitoksista ja niiden savupiipuista, sähkölaitteistatai rehunjaossa käytetystä ajoneuvosta. Vuosina2006 – 2008 oli kahdeksan tallipaloa.118 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Hevosen pelastamisreitin voi merkitä opastein.Pelastuslaki edellyttää tiloilta omatoimista varautumistatulipaloihin, joten mahdollisuus alkusammutukseenon oltava. Tallin alkusammutuskalusto voisisältää vähintään käsisammuttimen, sammutuspeitteen,sankoruiskun ja mahdollisesti pikapalopostin.Pelastussuunnitelma on pakollinen, jos tilalla on yli60 hevosta tai ponia tai toiminta muuten vaatii ympäristöluvan.Lisäksi pelastussuunnitelma vaaditaan,jos alueella tarjotaan majoitusta yli kymmenelle henkilölletai jos järjestetään suuria yleisötapahtumia. Pelastussuunnitelmanvoi teettää ammattilaisella tai senvoi tehdä itse, pelastuslaitokselta löytyy malli. Suunnitelmaon hyväksytettävä pelastusviranomaisella. Pelastautumissuunnitelmaon vapaaehtoinen ohjeistus,joka kuitenkin olisi hyvä olla olemassa jokaisella tallillaja käytännössä kokeiltu. Pelastustiet on muistettavapitää avoinna.Palohälytys tehdään yleensä nopeasti, mutta sammutuksenkannalta palokunnan saapumisajat saattavatmaaseudulla olla pitkiä, 20 minuutista yli tuntiin.Eläinten pelastamisessa omistajilla on keskeinenrooli palon alkuvaiheessa. Pidemmälle ehtineessä palossatallinpitäjän ei kannata riskeerata omaa turvallisuuttaan.Tulipalossa vaarallisinta ovat savu ja myrkyllisetpalokaasut, ja palouhrien selviytyminen riippuuusein asianmukaisesta ensiavusta. Eläinten savumyrkytyksenhoito perustuu hengityselinten tukihoitotoimenpiteisiin,ja hevosten kunnon arvioiminen kuuluueläinlääkärille.Pelastuslaitoksen apua tarvitaan myös muissa hevosonnettomuuksissa,ja eläinsuojelulakikin velvoittaapelastusviranomaiset hädässä olevan eläimen avuksi.Yleisimpiä eläinpelastustilanteita ovat liikenneonnettomuudet,joita voi sattua kuljetuksen yhteydessä taikaranneiden hevosten vuoksi. Pelastuslaitosta pyydetäänmyös nostamaan uponnut tai irrottamaan kiinnijuuttunut hevonen sekä auttamaan loukkaantunuttahevosta. On suositeltavaa, että pelastuspalvelussatyöskentelevät henkilöt saavat harjoitella eläinpelastustaetukäteen, sillä pelastustyö on tehtävä kiireessäkinrauhallisin ottein ja suunnitelmallisesti ja hevosenkäytöstä pitää osata ennakoida. Neuvonta ja yhteistyövoisi olla modernin vastavuoroista: pelastushenkilöstöantaa opastusta turvallisen talliympäristön perusteistaja tallinpitäjä kertoo hevosten käsittelystä. Palojasuureläinpelastusharjoituksia on toteutettu paitsitallinpitäjien myös ratsastusseurojen ja hevosystäväinseurojentoimesta.Pelastuslaitoksen näkökulmasta on tärkeää, että pelastushenkilökuntatuntee alueensa tallit, rakennuskannankunnon, tallialueiden riskitekijät ja talleillakäyvien asiakkaiden määrät. Näin voidaan edistää tallikohteidenriskienhallintaa. Rakennusvalvonnan toteutuminenkunnissa vaihtelee, mutta rakennustenkuntotarkastusohjeiden pitäisi olla kaikkien saatavilla,koska esimerkiksi maneesien kuntotarkastukset ovatkiinteistönomistajien vastuulla.Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisenturvallisuuden arviointiLähivuosina on valmistumassa laki laajarunkoistenrakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista.Tätä kirjoittaessa (2014) asia on valmistelussa ympäristöministeriössä.Laki velvoittaa hallin omistajatkustannuksellaan arvioittamaan hallin turvallisuudentarkistuttamalla ne säännöllisin väliajoin asiantuntijallaja toimittamaan arviointitodistuksen rakennusvalvontaviranomaisille.Laajarunkoisille rakennuksillevalmistellaan maanlaajuista rekisteriä ja luokittelua.Kattojen lumikuorman ja -tilanteen seurannassa otetaanerityisesti huomioon ratsastushallit eli maneesit.Internetsivuilta www.ymparisto.fi/kattojenlumikuormalöytyy lisätietoa. Sivuilta voi tilata sähköpostimuistutuksen,joka ilmoittaa, mikäli peruslumikuorma ylittyyoman kunnan alueella.TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSHevoset ja kunta – rajapintoja119

TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSCaseHelsingin Keskuspuisto, ratsukot ja maastopyöräilijätTeksti: Otso KivekäsHelsingin Keskuspuistossa on sekä ratsukoiden käyttämiä reittejä että maastopyöräilijöiden polkuja. Ratsukoilleaiheutui usein vaaratilanteita pyöräilijöiden nopeasta lähestymisestä johtuen. Helsingin kaupungin liikuntavirastorakensi muutamiin paikkoihin tukevia aitoja katkaisemaan pyöräilijöiden käyttämiä polkuja. Tämäherätti keskustelua sosiaalisessa mediassa eri yhdistysten foorumeilla.Tässä tilanteessa kutsuttiin koolle neuvottelu, johon osallistui kaupungin edustajia liikuntavirastosta, rakennusvirastostaja viheralueista, pyöräilijöiden edustajia sekä alueen talliyrittäjät.Keskustelu oli rakentavaa. Koetut ongelmat käytiin läpi, etsittiin mahdollisia ratkaisuja ja sovittiin jatkosta.Joissakin kohdissa haettiin pyöräilijöille uusi reitti. Lisäksi sovittiin, että maastopyöräilypolkujen ja ratsukoidenmahdollisissa kohtauspaikoissa harvennetaan kasvillisuutta, paikat merkitään tiedoksi molemmille tahoilleja polulle laitetaan pari poikittaista hidastetukkia, joiden yli voi kiivetä.Jatkossa reitit on mahdollista vielä merkitä tiedoksi alueen eri käyttäjille.CaseHevosella liikkujat, tallinpitäjät ja maanomistajat yhteistyössä– Siuntion Pro Hevonen ryTeksti: Anne LaitinenSiuntion Pro Hevonen ry (SiPro) ei ole ratsastusseura, vaan hevosten ja hevostalouden etua ajava yhdistys.SiPro haluaa edustaa siuntiolaisia hevosia, hevosenomistajia ja tallinpitäjiä. Lisäksi yhdistys muun muassaneuvoo ja välittää tietoa alan paikallisista toimijoista.SiPro on laatinut yhteistyössä maanomistajien kanssa maastoratsastusohjeita maanomistajille, tallinpitäjille jaratsastajille. Yhdistys on ollut tähän mennessä vaikuttamassa muun muassa Siuntion kunnan rakennusjärjestysmuutokseenja valtakunnallisen hevostallityöryhmän raporttiin.SiPro toimii tiiviissä yhteistyössä niin muiden paikallisyhdistysten kuin Suomen Ratsastajainliiton kanssa. SiProon keskusteluyhteydessä sekä ympäristöviranomaisiin että maanomistajiin."Lähialueen toimijoiden verkostoituminen helpottaa tallinpitäjien arkea, edistää hevosalan mainetta ja tarjoaayhteistyökanavan alan ulkopuolisille toimijoille," kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Heidi Kallioniemi.Lähde ja lisätietoja: www.siuntionprohevonen.net120 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Mitä kunta voi tehdä?• Paikallinen turvallisuussuunnittelu ja toimivayhteistyö kunnan ja alueen viranomaistensekä hevosalan toimijoiden välillä on tärkeää.Jatkuva yhteistyö edellyttää säännöllisyyttä,pysyvyyttä ja menettelyjä, jotka ovat kaikkientiedossa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksiseuraaviin:- liikennemerkit ja nopeusrajoitukset- teiden ja reittien suunnittelu, sijainti,merkintä, valaistus ja kunnossapito- tieto alueen tallien sijainnista- hevostoimijoilla ja kunnan väellä,vapaapalokuntalaisilla tms. voisi ollatapaaminen esimerkiksi kerran tai kahdestivuodessa yhteistyön varmistamiseksi.• Palo- ja pelastustoimi- suureläinpelastuskalusto ja -taito on oltavaolemassa.- suureläinpelastuksen tilanteita harjoitellaanetukäteen.• Kunnan tiedotus nostaa esiin turvallisuuteenliittyviä asioita,esimerkiksi miten kohdataan hevonen.• Kunnalla on yhteistyössä kootut turvallisuusohjeetja yhteiset pelisäännöt talleille jahevosilla liikkumiseen.TURVALLISUUS JA ELÄINPELASTUSLähteetELY-Keskus: Hevoset tieliikenteessä. Tiedotepalvelu2011.Haikonen, K. & Lounamaa, A. (toim.). 2010. Suomalaisettapaturmien uhreina 2009. Kansallisen uhritutkimuksentuloksia. Yliopistopaino. Terveyden jahyvinvoinnin laitos, www.thl.fi.Heikkilä, S. 2010. Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus.Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu.www.theseus.fi.Hevosklinikka Anivet: Hevosen silmä. www.anivet.fi.Hevonen liikenteessä -esite, Liikenneturva 2013.Hästnäringens Nationella Stiftelse, www.nshorse.se.Kuluttajaturvallisuuslaki, www.finlex.fi.Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuudenedistämiseksi, www.tukes.fi.Liikenneministeriön asetus 7.4.2006/274Raviradan turvallisuusopas. 2004. LähiTapiola. www.lahitapiola.fi.Saari, E. 2011. Palo- ja pelastustoimet hevostallissa.Laurea-ammattikorkeakoulu. www.theseus.fi.Siuntion Pro Hevonen ry, www.siuntionprohevonen.net.Suomen Eläinsuojeluyhdistys, Hevonen liikenteessä,www.sey.fi.Suureläinpelastus ry, www.suurelainpelastus.fi.Tuomivaara, S. 2003. Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa– Johdatus ihmisten ja eläinten välisten suhteidensosiologiaan. Julkaisematon sosiologian progradu -tutkielma. Sosiologian ja sosiaalipsykologianlaitos. Tampereen yliopisto.Tuunanen, P., Tarasti, M. & Rautiainen A. (toim.).2012. Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella– Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. SuomenYmpäristö 20/2012. Ympäristöministeriö.Työturvallisuuslaki, www.finlex.fi.Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma.Hevoset ja kunta – rajapintoja121

Hevosalan kehittäminen ja alan keskeiset toimijatHevosalan valtakunnalliset organisaatiot vastaavatalan kehittämistyöstä ja edunvalvonnasta osana tehtäviään.Lisäksi alalla on yhteinen Mahdollisuuksienhevonen -työryhmä, jossa ovat edustettuina alan valtakunnallisetjärjestöt ja keskeiset sidosryhmät. Työryhmässäovat mukana MTK, Suomen Hippos, SuomenRatsastajainliitto, Suomen HevosenomistajienKeskusliitto, MTT Hevostalous, ProAgria, Hevostietokeskus,Hippolis, Ypäjän Hevosopisto, Hämeenammattikorkeakoulu, Suomen Ravivalmentajat, SuomenEläinsuojeluyhdistys ry ja maa- ja metsätalousministeriö.Työskentelyä koordinoi hevosalan yhteistyöorganisaatioHippolis.Mahdollisuuksien hevonen -työryhmä julkaisi 2012samannimisen hevosalan kehittämisohjelman, jossakuvataan hevostalouden toimintaympäristöä sekä hevostaloudenyhä kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa.Ohjelmassa on esitetty hevosalan keskeisimmät painopisteet,joihin hevosalan järjestöt haluavat yhteistyössävaikuttaa ja joiden ympärille on mahdollistakehittää terveellä pohjalla toimivaa elinkeino- ja harrastustoimintaa.Hevosalan kehittämisen tavoitteenaon turvata hevosten hyvinvointi ja alan yleiset toimintaedellytykset.Tutustu Mahdollisuuksien hevonen -videoonwww.youtube.comSuomen Hippos rySuomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö. Tärkeimmättehtävät ovat ravikilpailujen järjestäminen sekä rekisterin ja kantakirjan pitäminenmaassamme kasvatettavista hevosroduista sekä koulutus-, järjestö- ja julkaisutoiminta.Suomen Hippoksen alaiset hevosjalostusliitot edistävät toiminnallaan hevoskasvatusta ja- jalostusta alueellaan sekä parantavat hevostalouden tunnettavuutta. Hevosjalostusliittojaon 16. www.hevosjalostusliitot.fi ja www.hippos.fiTotopelit Suomessa järjestää Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy. www.toto.fiSuomen Ratsastajainliitto ry, SRLRatsastusurheilun keskusjärjestö edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona,koordinoi ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta.Kahdeksan aluejaostoa organisoi ja toteuttaa liiton toimintaa paikallistasolla.www. ratsastus.fiSuomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry, SHKLvalvoo jäsenenä olevien hevosenomistajayhdistysten keskusliittona hevosenomistajienyleisiä ja yhteisiä etuja. Alueyhdistyksiä on 11. www.shkl.netKuva: Petri VolanenHevoset ja kunta – rajapintoja 123

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/HevostalousMTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekee hevosiin ja hevostalouteen liittyväämonitieteistä tutkimusta eri yksiköissään. MTT:n kotieläintuotannon tutkimukseenkuuluva hevostutkimusyksikkö sijaitsee Ypäjällä, jossa annetaan myös alan neuvontaa jajärjestetään koulutus- ja kurssipalveluja. MTT:ssä hevosalan tutkimusta tehdään hevostenruokinnasta, hyvinvoinnista, lisääntymisestä sekä ympäristöön ja alan yritystoimintaanliittyvistä teemoista. MTT yhdistyy Metlan, RKTL:n ja Tiken tilastopalveluiden kanssaLuonnonvarakeskukseksi 1.1.2015. www.mtt.fi, www.luonnonvarakeskus.fiHippolis – Hevosalan osaamiskeskus ryHippolis on hevosalan yhteistyöorganisaatio, joka edistää alan verkostoitumista, osaamistasekä yrittäjyyttä jo olemassa olevaa osaamista ja uutta tietoa hyödyntäen. Hippolisjärjestää kursseja ja ajankohtaisseminaareja sekä julkaisee erilaisia julkaisuja. Hippolishallinnoi ja toteuttaa hevosalan kehittämishankkeita ja Suomen Hevosurheilumuseon toimintaa.www.hippolis.fiHevosopisto Oyon yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka päätehtävä on tarjota hevosalan ammatillista perus-,jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutuksen lisäksi se järjestää kilpailuja sekä koulutus-ja valmennustapahtumia ja tarjoaa maksullisia palveluja, muun muassa nuortenhevosten koulutusta ja erilaisia lyhytkursseja alan ammattilaisille ja harrastajille. Hevosopistotoimii alan tutkintojen ja koulutuksen kehittäjänä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön,alan kotimaisen ja kansainvälisen oppilaitosverkoston ja työelämän tahojenkanssa. www.hevosopisto.fiSEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ryon vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelunasiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaakoko maan. SEY toteuttaa käytännön eläinsuojelutyötä 40 paikallisyhdistyksen ja noin100 vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja -neuvojan voimin. www.sey.fiProAgria-keskuksetProAgria-keskusten toimialana on maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseenliittyvät neuvonta- ja asiantuntijapalvelut yrittäjille. Palveluja tarjoaa kuusitoista alueellistasuomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä ProAgria-keskusta. Keskukset tarjoavat sekäalkaville että toimiville hevosyrittäjille johtamisen ja yrityssuunnittelun palveluja, tuotannonneuvontapalveluja (kasvinviljely, ruokinta, työkäyttö, hevosten hyvinvointi) sekärakennus- ja ympäristösuunnittelua (rakennussuunnittelu, salaojitus, jätevesien käsittely).www.proagria.fiMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ryon maataloustuottajien, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien valtakunnallinenammatti- ja etujärjestö, joka toimii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.MTK:oon kuuluu 14 alueellista MTK-liittoa ja 7 metsänomistajien liittoa. PaikallistenMTK-yhdistysten ja alueellisten metsänomistajien liittojen kautta MTK:ssa onkaikkiaan noin noin 150 000 jäsentä. www.mtk.fi124 Hevoset ja kunta – rajapintoja

HAMKon monialainen ammattikorkeakoulu. Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus kouluttaanuoria ja aikuisia ja on mukana maaseudun kehittämisessä. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmanalaisuudessa Mustialassa toimii hevostalouden suuntautumisvaihtoehto.www.hamk.fiSuomen Hevostietokeskus rySuomen Hevostietokeskus ry on hevosalan neuvonnan ja koulutuksen kehittämisyksikkö.Hevostietokeskus tarjoaa neuvonta-, koulutus-, suunnittelu- ja tutkimuspalveluja. Hevostietokeskusmyös tuottaa ja välittää uutta tietoa sekä seuraa alan kotimaista ja kansainvälistäkehitystä. www.hevostietokeskus.fiMuita keskeisiä hevosalan toimijoita:Ratsujalostusliitto ryToiminnan päätarkoituksena on kehittää suomalaisen puoliveriratsun (FWB) kasvatus- jajalostustyötä, tukea jäsenten toimintaa ja edistää heidän taitojaan hevosten kasvattajina.Ratsujalostusliitto on kaikkien puoli- ja täysveristen ratsuhevosten kasvattajien ja harrastajienoma rotujärjestö. www.ratsujalostusliitto.fiSuomen Ravivalmentajat ryon päätoimenaan ravivalmennusta harjoittavien ammattilaisten järjestö. Yhdistys toimiiyhdessä Hippoksen, Fintoton ja Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton kanssa valtiovaltaanja julkishallintoon liittyvissä asioissa. www.ravivalmentajat.fiRaviradatRavikilpailuja järjestetään Suomessa 43 raviradalla. Maakunnallisia keskusratoja on 19, jotkayhdessä maan pääradan, Vermon, kanssa järjestävät valtaosan vuosittain ajettavastavajaasta 600 ravitapahtumasta. Vuosittain raveihin osallistuu 7 500 hevosta hevosta sekä2 000 ohjastajaa. www.raviradat.fiHevosalan ammatilliset oppilaitoksetYhteensä 10 oppilaitosta kouluttaa hevostalouden perustutkintoon ja osa oppilaitoksistatarjoaa myös ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutusta. Lisäksi tarjolla on useita hevosalantäydennys- ja lisäkoulutuksia.Hevoshankkeitaon käynnissä eri puolilla maata. Hankkeissa voi olla esimerkiksi koulutus- ja kurssipäiviä,opintoretkiä tai reittikartoituksia. Monissa tapauksissa hanke on saanut rahoitusta ELYkeskustentai paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta EU-osarahoitteisista maaseutuohjelmista.www.ely-keskus.fi ja www.mavi.fiLisäksi on useita rotuyhdistyksiä ja satoja paikallisia ratsastus- ja hevosystäväinseuroja.Hevoset ja kunta – rajapintoja 125

Nautaeläinten merkitsemis- ja rekisteröintiopasEviran ohje 15421/01Keskeisiä viranomaistahoja:Maa- ja metsätalousministeriö, MMMHevosten tautivalvontaan, tuontiin ja vientiin, eläinsuojeluun ja lääkitsemiseen liittyvät asiatkuuluvat maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle, muut hevostalouteenliittyvät asiat maatalousosastolle. Maa- ja metsätalousministeriö hallinnoi myösvedonlyönnistä hevoskilpailuissa valtion osuutena saatujen varojen käyttöä. www.mmm.fiMaaseutuvirasto MAVIvastaa viljelijätukien sekä maaseudun yritys- ja hanketukien toimeenpanosta. www.mavi.fiElintarviketurvallisuusvirasto EviraElintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa tutkimuksellaja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä.www.evira.fiAluehallintovirastot AVI:tovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. Eläintensuojelun valvonnasta vastaavat eläinlääkärittyöskentelevät aluehallintovirastoissa. Yli kuuden täysikasvuisen hevosen pidosta ontehtävä ilmoitus ilmoitus AVI:in, ja mm kaupallisiin hevoskuljetuksiin liittyvät kuljetusluvatja pätevyystodistukset myöntää AVI. www.avi.fiElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ELY-keskuksetovat valtionhallinnon alueorganisaatioita. ELY-keskuksesta saa neuvoa esimerkiksi maatilakauppojen,maatilojen sekä pienyritysten investointien rahoituksesta tai maanhankinnastasekä erilaisista kehittämishankkeista. ELY-keskus huolehtii viljelijöille maksettavienEU:n ja kansallisten tuotanto- ja investointitukien hallinnoinnista ja valvonnasta. AlueellisiaELY-keskuksia on 15. www.ely-keskus.fi126 Hevoset ja kunta – rajapintoja

Hevoset ja kunta – rajapintoja 127

128 Hevoset ja kunta – rajapintoja