KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2015 - Opetushallitus

Ilpo Hanhijoki, Seppo Kantola, Mervi Karikorpi,Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele SaviojaKOULUTUS JA TYÖVOIMANKYSYNTÄ 2015Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia

© Tekijät ja OpetushallitusISBN 952-13-2112-1Kansi: Studio Viiva OyTaitto: Eija HögmanHakapaino Oy, Helsinki 2004

JOHDANTORaportin tavoitteena on antaa tietoa nuorten ammatillisesti suuntautuneenkoulutuksen määrällisistä tarpeista, jotka pohjautuvat pitkän aikavälin työllisyysennusteisiin.Raportissa käsitellään työvoiman kysynnän kehitystä japoistumaa kaudella 2001–2015 ja niihin pohjautuen tämän vuosikymmenenloppupuolen määrällisiä koulutustarve-ennusteita. Ne on laadittu kolmellekoulutusasteelle, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammattikorkeakoulutukseensekä yliopistokoulutukseen. Koulutustarpeet on ilmaistualoittajatarpeina, jotka on tuotettu opintoaloittain ja koulutusasteittain ammatillisestisuuntautuneesta nuorten koulutuksesta.Koulutustarpeiden ennakoinnin lähtökohtana ovat olleet Työvoima 2020-projektissa (Työvoima 2020, 2003) laaditut vuoteen 2015 ulottuvat toimialoittaisettyövoiman kysyntäennusteet. Kunkin toimialan ennusteet ontarkennettu Opetushallituksessa ammattirakenne-ennusteiksi kahtena vaihtoehtoisenalaskelmana. Toinen laskelma pohjautuu peruskehityksen jatoinen tavoitekehityksen mukaiselle toimialaennusteelle. Ensiksi mainitunennusteen pohjalle laadittua ammattirakenne-ennustetta kutsutaan peruskehityksenja jälkimmäistä tavoitekehityksen vaihtoehdoksi.Raportissa tarkastellaan pitkän aikavälin työvoiman tarpeita eri näkökulmista:työvoiman kysynnän muutoksina toimialoittain, ammattiryhmittäinavautuvina uusina työpaikkoina (työelämän kysyntä), työelämän tarpeidenedellyttäminä aloittajatarpeina (avautuviin työpaikkoihin tarvittavat koulutettavienmäärät) sekä nuorisoikäluokkaan sovitettuina aloittajatarpeina.Siirryttäessä uuden työvoiman kysynnästä aloittajatarpeen mitoitukseenon otettu huomioon tekijöitä, jotka liittyvät mm. tulevaisuuden osaamistarpeisiinja koulutuksen tehokkuuteen. Työvoiman eri kysyntävaihtoehtoihinpohjautuvat laskelmat ovat tuottaneet hieman toisistaan poikkeavatkoulutustarve-ennusteet.Tämä ennakointi on ajoitettu siten, että se on palvellut vuosien 2003–2008koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmanvalmistelua. Valtioneuvosto on hyväksynyt kehittämissuunnitelman4.12.2003. Raportti sisältää perusteluja niille ennakointituloksille, joita onkäytetty tausta-aineistoina kehittämissuunnitelman määrällisiä tavoitteitaasetettaessa.Samanaikaisesti valtakunnallisen ennakointityön ohella on laadittu kaikissa(19) maakunnissa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, yhtenäisellä tavallamaakuntien työvoima- ja koulutustarve-ennusteet. Alueelliseen ennakointityöhönovat osallistuneet työministeriö, sisäasiainministeriö, maakuntienliitot ja niiden perustamat alueelliset ennakointityöryhmät, opetus-3

ministeriö ja Opetushallitus. Raportissa käsitellään myös keskeisiäalue-ennakoinnin tuloksia.Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvosIlpo Hanhijoki, erikoissuunnittelija Seppo Kantola, erikoissuunnittelijaMervi Karikorpi, ylitarkastaja Jukka Katajisto, opetusneuvos Matti Kimarija ylitarkastaja Hannele Savioja. Erikoissuunnittelija Samuli Leveälahti onosallistunut loppuvaiheessa raportin viimeistelyyn. Toimistosihteeri HeidiNiemi, osastosihteeri Riitta Siitonen ja osastosihteeri Vesa Tiese ovat osallistuneettekniseen valmisteluun työn eri vaiheissa. OpetusministeriönKoulutustarjonta 2008 -projektin jäsenet, jotka ovat olleet valmistelemassakoulutuksen kehittämissuunnitelmaan määrällisiä tavoitteita, ovat osallistuneetennakointityön eri vaiheisiin. Kommentteja on saatu myös alueellisessaennakoinnissa mukana olleilta tahoilta.Opetushallitus julkaisi vuonna 1999 raportin Ammatillinen koulutus 2010.Se pohjautui ESR-rahoitteiseen projektiin (ns. Mitenna-projekti), jossa ennakoitiinvuoteen 2010 ulottuvia työvoiman ja niistä johdettavia ammatillisestisuuntautuneen koulutuksen määrällisiä tarpeita. Tämän raportin koulutustarvelaskelmaton tuotettu edellä mainitussa projektissa kehitetyllälaskentamallilla. Laskentamallin tekninen kuvaus sisältyy Ammatillinenkoulutus 2010 -raportin osaan II.4

SISÄLLYSTIIVISTELMÄ........................................................................................ 7SAMMANFATTNING ............................................................................ 16SUMMARY ........................................................................................ 251 TAUSTAA ........................................................................................ 351.1 Koulutustarpeen ennakoinnin lähtökohtia ja taustatekijöitä.... 361.2 Ennakoinnin tavoitteet ja organisointi ..................................... 441.3 Ennakointimenetelmä .............................................................. 471.4 Ennakoinnin lähtötiedot ja luokitukset .................................... 522 UUDEN TYÖVOIMAN TARVE VUOTEEN 2015 JA AMMATTI-RAKENTEEN KEHITYS.................................................................... 552.1 Talouden ja työvoiman kysynnän kehitys................................. 562.2 Ammattirakenteen muutos....................................................... 682.2.1 Ammattirakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä ..... 682.2.2 Ammattirakenne-ennusteet ............................................ 692.2.3 Ammattirakenteen muutoksen päälinjat valtakunnallisessaennusteessa ............................................... 712.2.4 Maakuntien näkemyksiä ammattirakenteenmuutoksista .................................................................... 742.2.5 Ammattirakenteen kehitys pääammattiryhmittäin ......... 762.3 Työllisten ennakoitu poistuma ................................................. 902.4 Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina 2001–2015... 1002.5 Työttömyys ja uuden työvoiman tarve ..................................... 1083 TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄ KOULUTUSTARPEENMITOITUKSEEN.............................................................................. 1153.1 Ammattien ja koulutuksen vastaavuus ..................................... 1163.2 Avautuvat työpaikat ja työelämän koulutustarve koulutusaloittain.................................................................................... 1174 KOULUTUSTARPEEN ENNAKOINTITULOKSIA.............................. 1254.1 Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämään sijoittuminen.. 1284.2 Aloittajatavoitteet ..................................................................... 1304.2.1 Tekniikan ja liikenteen ala .............................................. 1324.2.2 Sosiaali- ja terveysala....................................................... 1454.2.3 Kaupan ja hallinnon ala .................................................. 1504.2.4 Humanistinen ja opetusala ............................................. 1524.2.5 Luonnonvara-ala.............................................................. 1564.2.6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala .................................... 1624.2.7 Kulttuuriala..................................................................... 1655

5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ......................................................................... 175KIRJALLISUUS ...................................................................................... 180LIITTEET1 Käsitteitä ........................................................................................ 1882 Toimialaluokitus............................................................................. 1893 Ammattiluokitus............................................................................. 1914 Koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus ................................. 1945 Ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavain ......................... 1956 Koulutuksen tehokkuusluvut......................................................... 2417 Toimialaennusteet .......................................................................... 2468 Vuoden 2000 työlliset ja ennusteet toimialoittain ja maakunnittain(%) vuodelle 2015 perus- ja tavoitekehityksenmukaan ........................................................................................ 2479 Toimialojen valtakunnallinen ammattirakenne-ennuste................. 25110 Työpaikkojen muutos 2001–2015 ammattiryhmittäin valtakunnallisessaennusteessa .............................................................. 27411 Työpaikkojen muutos 2001–2015 pääammattiryhmittäin jamaakunnittain ................................................................................ 27612 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat2001–2015 ammattiryhmittäin....................................................... 28013 16–21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka maakunnittainvuonna 2000 ja vuosina 2006–2010 keskimäärin .......................... 28214 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu laskennallinen aloittajatarvevuosille 2006–2010 opintoaloittain ja koulutusasteittainkeskimäärin vuodessa .................................................................... 2836

koulutuksessa. Keskimääräistä suuremman poistuman ohella aloittajatarvettalisää se, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa pe rus koulutuksensuorittaneiden osuutta pyritään lisäämään. Ammattikorkeakoulutuksenaloittajatarpeen kasvua selittävät koulutusta vastaavien ammattiryhmien voimakastyöllisten määrän kasvu ja keskimääräistä suurempi poistuma.Laskelmissa sähköalan aloittajatarve vastaa kokonaisuudessaan tämän hetkisiäaloittajamääriä. Lievää kasvua nykyiseen verrattuna on lähinnä ammattikorkeakoulutuksessa,jossa alan suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatyönon oletettu lisääntyvän. Koulutustarpeisiin tulee vaikuttamaan jatkossakinse, että sähkö- ja elektroniikka-alan kokoonpanoa on siirretty Suomesta ulkomaille.Laskelmien tavoitekehityksen toimialaennusteessa on uskottualan voimakkaaseen kasvuun. Myös elintarvikealan sekä tekstiili- ja vaatetusalanaloittajatarpeet ovat vahvasti sidoksissa toimialojen tuotannonkotimaisuusasteeseen. Toimialaennusteiden mukaan näiden toimialojentyöllisyys laskee pitkällä aikavälillä, mikä merkitsee aloittajatarpeiden vähentymistänykyisestä.Auto- ja kuljetusalalle ennakoidaan merkittävää aloittajatarpeen kasvua.Venäjän ja Baltian maiden infrastruktuurin kehittyminen sekä Baltian maidenjäsenyys Euroopan unionissa lisäävät kilpailua ja samalla ennusteidenepävarmuutta. Nyt käytetyissä liikenteen toimialaennusteissa on arvioitutyöllisten määrän säilyvän melko lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessaaloittajatarvetta lisäävät muun muassa maaliikennetyönpoistuma ja EU:n kuljettajadirektiivi, joka kesästä 2003 on edellyttänytalalla työskenteleviltä kuljettajilta perustutkintoa. Am mattikorkeakoulujenaloittajatarvetta lisää puolestaan selvästi työvoiman kysynnän kasvu ammattikorkeakoulututkintoaedellyttävissä ammattiryhmissä.Ennakointilaskelman tulokset osoittavat, että myös LVI-alan ja rakennusalanaloittajatarve kasvaa tulevaisuudessa. Molempien opintoalojen aloittajatarpeisiinvaikuttaa keskimääräistä suurempi poistuma. Erityisesti rakennusalallaon otettu tavoitteeksi, että jatkossa toimialalla työskentelevistäyhä suurempi osa olisi ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Ammattikorkeakoulutettujenlisäystarve johtuu pääosin toimialan työvoimatarpeenselvästä kasvusta ennustekaudella. Myös maanmittausalan, puualan japaperi- ja kemianteollisuuden alan aloittajatarpeiden lisäykset selittyvätpääosin koulutusta vastaavien ammattiryhmien työllisten määrien odotettavissaolevalla kasvulla ja poistumalla.Teknillistieteellisen koulutuksen aloittajatarpeet kasvavat nykytilaan verrattunatavoitekehityksen vaihtoehdossa hieman yli 10 %. Tavoitekehityksentyöllisten kasvujen keskittäminen osaamisen ammatteihin ja toisaaltatekniikan alempien ja ylempien toimihenkilöammattien jakautuminen käytännössävain kahteen laskentamallin ammattiluokkaan painottavat ehkä9

kohtuuttomasti yliopistokoulutuksen aloittajamääriä. Teknillistieteellisenkoulutuksen mah dollisuudet suoriutua nykyisistä opiskelijamääristä on jopidemmän aikaa todettu rajallisiksi. Lisäksi viime vuosien rakennemuutoksetteollisuudessa ovat vähentäneet myös tekniikan alan yliopistokoulutettujentyöllistymismahdollisuuksia. Muutosten on arvioitu olevan pysyviä.Peruskehityksen mukaiset aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilannetta. Käytetynopintoalaluokituksen vuoksi yliopistokoulutuksen eri alojen aloittajatarpeitaei ole tässä laskelmassa voitu ottaa huomioon.Tekniikan ja liikenteen ohella toinen koulutusala, jonka aloittajatarve onnykyistä suurempi, on sosiaali- ja terveysala. Laskelmien mukaan lisäystarveon 10–18 %. Peruskoulutuksessa lisäystarve on korkeakoulutusta suurempi.Ammattikorkeakoulutuksen mitoitus näyttäisi vastaavan nykytilannetta,sen sijaan yliopistokoulutuksessa on selvää lisäystarvetta. Alan koulutustarpeitaselvitetään parhaillaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamassatyövoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmässä.Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessa aloittajatarvetta nostavat terveydenhuollonja sosiaalihuollon toimialojen lisääntyvä työllisyys ja työvoimankeskimääräistä suurempi poistuma. Aloittajamäärät ovat kuitenkinviime vuosina pudonneet huomattavasti. Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneetsijoittuvat myös työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin. Koulutustarpeenpainottuminen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseenriippuu siitä, miten alan palvelurakennetta kehitetään.Kauneudenhoitoalan aloittajatarve on noin neljäsosan nykyistä pienempi.Alan koulutus on ollut poikkeuksellisen suosittua, mikä on vaikuttanutsen tarjonnan jatkuvaan kasvuun. Erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessatulisi koulutustarjonnan mitoituksen perustua nykyistä enemmäntyöelämän kysyntään.Lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen ja eläinlääketieteellisenkoulutuksen laskennalliset aloittajatarpeet ovat nykyistä suuremmat. Keskeinentekijä näiden koulutusalojen kasvuun on terveydenhuollon toimialanvoimakas kasvuennuste vuosina 2001–2015. Tässä käytetyn laskentamenetelmäntakia on tuloksia tulkittaessa syytä ottaa huomioonaloit tajamääriltään pienten opintoalojen, kuten hammaslääketieteellisen jaeläinlääketieteellisen, koulutuksen ennakoinnin ongelmat. Terveystieteidenkoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on noin kolmasosan pienempija farmasian koulutuksen aloittajatarve noin 20 % pienempi kuinnykyiset aloittajamäärät. Liikuntatieteellisessä koulutuksessa ei ole laskelmienmukaan tarvetta muuttaa nykyistä mitoitusta.Kaupan ja hallinnon koulutusalalla laskennallinen aloittajatarve on hiemanyli 20 % pienempi kuin nykytilanne. Koulutusalalla aloittajatarve painottuu10

entistä enemmän korkeakoulutukseen, mihin vaikuttaa osaltaan kansainvälisenkaupankäynnin ja yhteistyön jatkuva lisääntyminen.Kaupan ja hallinnon opintoalalla ammatillinen peruskoulutus vähenisiennusteen mukaan noin puoleen. Keskeisiä syitä aloittajatarpeenvähenemiseen ovat alan koulutuksen kannalta tärkeiden ammattiryhmien(myyntityö, toimistotyö, kirjanpito- ja kassanhoitotyö) työllistenmäärän ennakoitu väheneminen sekä nykyistä korkeammat tavoitteetkoulutuksen läpäisylle ja moninkertaisen koulutuksen vähentämiselle.Myös työttömien työvoimatarjonta vähentää alan peruskoulutuksentarvetta.Kaupan ja hallinnon ammattikorkeakoulutuksen tarve säilyisi nykyisellään.Koulutuksessa on kuitenkin tehostamisen tarvetta, muun muassa tarvenostaa koulutuksen läpäisyastetta. Tutkinnon suorittavien ennakoidaan sijoittuvanetupäässä ammattiryhmiin, joissa työllisyyden odotetaan kasvavan.Peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen saaneiden kysyntätyöelämässä selkenee vuosien mittaan, kun alan uuden koulutusrakenteenvaikutuksista saadaan enemmän tietoa.Yhteiskuntatieteellisessä ja kauppatieteellisessä koulutuksessa on laskelmienperusteella jonkin verran vähentämistarvetta (12–19 %). Kyseisistäkoulutuksista sijoitutaan pääosin työllisyydeltään kasvaviin ammattiryhmiin,kuten erilaisiin asiantuntija-, johto- ja markkinointitehtäviin, sosiaalijavapaa-aika-alalle sekä viestintäalalle.Edellisistä poiketen oikeustieteellisen koulutuksen aloittajamääriä tulisilaskelmien mukaan lisätä selvästi. Alan koulutuksen kysynnän kasvun ennakoidaanjatkuvan julkisessa hallinnossa sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistötoiminnassasekä liike-elämän palveluissa. Koulutuksen lisäämiseenvaikuttavat liike-elämän nopea kansainvälistyminen sekä keskimääräistäsuurempi poistuma ennakointikaudella 2001–2015.Humanistisen ja opetusalan koulutuksen aloittajatarve on laskentatulostenmukaan noin 25 % nykyistä alhaisempi. Laskua on ennen kaikkea ammatillisessaperuskoulutuksessa, mutta myös yliopistokoulutuksessa. Sen sijaanammattikorkeakoulutuksen aloittajatarve ylittää nykyiset määrät.Vapaa-ajan toiminnan ammatillinen peruskoulutus vähenisi ennusteenmukaan huomattavasti. Tähän ovat syynä tavoitteet nostaa koulutuksen läpäisyä,vähentää moninkertaista koulutusta sekä lisätä työhön osallistumista.Opintoalan ammattikorkeakoulutuksen määrä sen sijaan kasvaisi nykyisestä.Liikunta-alalla on laskelmien mukaan myös jonkin verran tarvettasupistaa koulutustarjontaa. Teologisen koulutuksen aloittajatarve on ennakointitulostenmukaan jonkin verran nykyistä pienempi. Kasvatustieteelli-11

sen ja psykologian koulutuksen aloittajatarve vastaa laskelmien mukaannykyisiä määriä.Humanistisessa koulutuksessa on laskelmien mukaan tarve vähentääaloittajamääriä yli 40 %:lla. Koulutusmäärien vähentämiseen vaikuttavatmonet laskennassa käytetyt tekijät samansuuntaisesti. Humanistisen koulutuksenläpäisyaste on poikkeuksellisen alhainen. Lisäksi poistuma on keskimääräistäpienempi. Työttömän työvoiman sijoittuminen työmarkkinoillevähentää myös koulutustarvetta.Luonnonvara-alan koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on lähes 30 %alhaisempi nykytilanteeseen verrattuna. Vähennystarvetta on ammatillisessaperuskoulutuksessa ja luonnontieteellisessä koulutuksessa. Maatilataloudenperuskoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan kuitenkin olevannykytasolla. Maataloudessa toimivan väestön keski-ikä on hyvin korkea, jotenalalle tarvitaan työllisyyden supistumisesta huolimatta uusia yrittäjiä jatyöntekijöitä korvaamaan suurta poistumaa.Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve olisi maatilataloudessa nykyistäsuurempi, koska yrittäjiksi ryhtyviltä edellytetään yhä parempaa liiketoiminnanosaamista yrityskoon edelleen suurentuessa. Metsätaloudenlaskennallinen aloittajatarve on kokonaisuutena nykytasoa. Metsätaloudenkoneellistuminen jatkuu erityisesti energiapuun korjuussa ja metsienuudistamisessa, mikä lisää metsäkoneenkuljettajien tarvetta. Puutarhataloudessaperuskoulutuksen aloittajatarve on alan ennakoidusta kasvustahuolimatta nykyistä alhaisempi, koska alan työvoima on varsin nuorta japoistuma keskimääräistä alhaisempi. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarvevastaa nykytasoa.Syyt luonnontieteellisen koulutuksen alhaiseen laskennalliseen tarpeeseenlöytyvät opintoalan tämän hetken tilanteesta. Osaan luonnontieteellisenkoulutuksen aloista on vähän hakijoita, suuri osa aloittaneista vaihtaaalaa opintojen kuluessa ja valmistuu joltain muulta alalta. Lisäksi koulutusajatvenyvät hyvin pitkiksi. Jos alan koulutus toimisi niin tehokkaasti kuinlaskelmissa on asetettu tavoitteeksi, työelämän tarpeet voitaisiin tyydyttäänykyistä pienemmällä aloittajamäärällä. Maatalous-metsätieteellisen koulutuksenaloittajatarve on nykytasoa, mutta painottuu kuitenkin nykyistäenemmän biotekniikkaan, elintarvike- ja ympäristökemiaan sekä ympäristötieteisiin.Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloittajatarve on noin 30 % pienempinykytilanteeseen verrattuna. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan koulutustarveon noin puolet nykyisestä. Suhteellisen suuren työttömien reservinennakoidaan tyydyttävän osittain työvoiman kysyntää ja vähentävännuorten koulutustarvetta. Laskennan lähtökohtana käytetyssä väestölas-12

kennan vuoden lopun poikkileikkaustiedossa eivät toisaalta näy kevään jakesän työvoiman kysynnän huippukaudet, minkä perusteella koulutustarpeenvoidaan arvioida olevan laskentatulosta suurempi. Ammattikorkeakoulujenaloittajatarve on 30 % pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä.Aloittajatarvetta vähentävät työttömien reservi ja keskimääräisesti vähäisempipoistuman merkitys työvoiman kysynnässä.Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelujen aloittajatarve on noin 40 %suurempi kuin aloittajamäärä on tällä hetkellä. Varsinkin puhdistuspalveluihinon ollut vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa, ja alan koulutustasoon alhainen. Esimerkiksi siivousalan ammattiryhmässä noin 50 % onvailla ammatillista tutkintoa. Koulutuksen osuutta on sen vuoksi laskelmissaselvästi lisätty. Opintoalaa pitkään vaivannut hakijapula merkinnee sitä,että puhdistuspalvelujen peruskoulutukseen on tulevaisuudessakin vaikeasaada nykyistä enemmän hakijoita, joten alan aikuiskoulutukseen on kiinnitettävähuomiota. Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen työvoimatarve tyydyttyneenykyisen suuruisilla aloittajamäärillä. Ammattikorkeakoulutuksessaaloittajatarve on noin 60 % nykyisestä.Kulttuurialan koulutus on kasvanut määrällisesti erityisen paljon ammatillisessaperuskoulutuksessa. Opetusministeriö muutti vuonna 2003 alanperuskoulutuksen laajentamisen luvanvaraiseksi. Tavoitekeskusteluissaon sovittu, ettei ammattikorkeakoulujenkaan kulttuurialan koulutustalaajenneta nykyisestä. Aloittajatarve ammatillisessa peruskoulutuksessavähenee laskelmien mukaan hieman alle puoleen nykyisestä ja ammattikorkeakoulutuksessanoin kolmanneksen. Tämä johtuu työelämässäolevien tutkinnon suorittaneiden keskimääräistä nuoremmasta iästä japoistuman vähäisyydestä sekä alan koulutuksen tehostamistavoitteista.Yliopistojen nykyinen aloittajamäärä vastaa kokonaisuutena laskelmientuloksia.Käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksen laskennallinenaloittajatarve putoaisi ennusteiden mukaan alle puoleen nykyisestä.Koulutustarpeiden määrällinen lasku perustuu poistuman vähäisyyteen,työttömän työvoiman tarjontaan ja tavoitteellisiin tehokkuustekijöihin.Ammattikorkeakoulutuksessa on myös tehostamistarpeita, mutta ennakoidutaloittajamäärät vastaavat kuitenkin nykytilannetta. Alan ammatillisenperustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneetsijoittuvat osittain samoihin ammatteihin ja työtehtäviin kuin tekniikanja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon alojen koulutuksesta valmistuneet,joten näiden koulutusalojen aloittajatarpeita tulee tarkastella myös kokonaisuutena.Viestintä- ja kuvataidealan koulutus on viime vuosina kasvanut määrällisestivoimakkaimmin kulttuurialan koulutuksista. Suurinta kasvu on ollut13

ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa koulutusrakenteeseen on lisättykuvallisen ilmaisun perustutkinto. Viestintäalan koulutustarvetta vähentävätpoistuman pienuus ja keskimääräistä suurempi työttömyys. Ammattikorkeakoulutuksessanykyistä selvästi pienempi aloittajatarve pohjautuuennen muuta koulutuksen tavoitteellisiin tehokkuuslukuihin. OpetusministeriönESR-hankkeen ”Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet”arviointitulosten jälkeen saadaan lisätietoa siitä, voitaisiinko eri koulutusasteidenkoulutusta vähentää ja suunnata nykyistä enemmän alueellistentyövoimatarpeiden mukaan.Musiikkialan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksenlaskennallinen aloittajatarve olisi vajaa kolmasosa nykyisestä määrästä.Vähennystarvetta on erityisesti peruskoulutuksessa. Alan erityispiirteenäon portaittainen eteneminen musiikin perusopetuksesta ammatilliseenkoulutukseen, keskeyttäminen ja musiikkiopintojen jatkaminen ylemmilläkoulutusasteilla. Tällöin kaikille koulutusaloille asetetut yhtenäiset tehokkuustavoitteetleikkaavat erityisen jyrkästi musiikkialan koulutuksen aloittajamääriä.Myös työvoiman poistuma on ennakointikaudella poikkeuksellisenpientä. Musiikkialan uudistetun koulutusrakenteen vaikutuksiasuhteessa työelämän tarpeisiin ei ole vielä ollut mahdollista seurata, jotenon perusteltua arvioida eri koulutusasteiden opetusta ja oppimistuloksiaennen kuin koulutusmääriä vähennetään.Teatteri- ja tanssialan koulutuksen aloittajamäärät ovat pieniä kaikilla kolmellakoulutusasteella. Tanssijan peruskoulutuksen nykyinen aloittajamäärävastaa tulevaisuuden tarpeita. Tanssialan ammatillisen tutkinnon suorittaneetsijoittunevat tulevaisuudessa perinteisten ammattien ohella sosiaali- jaterveysalan sekä vapaa-aikatoiminnan työtehtäviin. Teatteri- ja tanssialanammattikorkeakoulutuksessa aloittajatarve vähenisi laskelmien mukaannoin kolmasosaan nykyisestä. Alhaisempi aloittajamäärä riittää tyydyttämääntyövoiman tarpeen, jos koulutuksen keskeyttämistä pystytään vähentämäänja tutkinnon suorittaneet sijoittuvat paremmin työhön. Myös yliopistokoulutuksenvähentämistarve perustuu samoihin tekijöihin. Lisäksityöttömän työvoiman tarjonta vähentää aloittajatarvetta tällä opintoalalla.Taideteollisen yliopistokoulutuksen laskennallinen tarve olisi ny kyis tähieman suurempi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että taideteollisenyliopistokoulutuksen merkitystä on korostettu korkean osaamisenammattiryhmissä.Opetusministeriön Koulutustarjonta 2008 -projektin yhteydessä tuotettiinlaskelmat myös maakunnittain. Niiden yhteenlasketut aloittajatarpeetpoikkeavat valtakunnallisista tuloksista joillakin koulutus- ja opintoaloilla.Eniten eroa on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, jolla aloittajia on lähes30 % enemmän. Kaupan ja hallinnon alalla maakuntien laskentatulos on14

hieman suurempi kuin valtakunnallinen. Muilla koulutusaloilla maakuntienlaskelmat tuottavat valtakunnallista hieman pienemmän aloittajatarpeen.Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet ovat suuremmat jakorkeakoulutuksen puolestaan hieman pienemmät kuin valtakunnallisessalaskelmassa. Maakunnat ovat laskelmien pohjalta valmistelleet kannanototopetusministeriölle vuoden 2008 aloittajatarpeiksi ja priorisoineet koulutustarjonnankehittämistarpeita, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon tulevissapäätöksentekotilanteissa.15

SAMMANFATTNING16Syftet med detta arbete var att förutse behovet av nya studerande inomyrkesinriktad utbildning utgående från efterfrågan på arbetskraft fram till år2015. Prognosen gjordes för yrkesinriktad grundutbildning, yrkes hög skoleutbildningoch universitetsutbildning enligt utbildnings- och studieområde.Arbetet sammanfördes med undervisningsministeriets projekt Utbild ningsutbud2008, som skulle förbereda de kvantitativa målsättningarna förutvecklingsplanen för utbildning och forskning 2003–2008. Prognosenbegränsades till utbildning för unga (16–21 år). I resultaten ingår finsk- ochsvenskspråkig utbildning, motsvarande läroavtalsutbildning och specialundervisning.Behovet av nya studerande är ett kalkylerat resultat som produceratsenligt kriterierna i rapporten. De står som grund för en mångsidigaregranskning än tidigare, vilket utgör en förutsättning för beslut om utbildningsutbudet.Behovet av nya studerande granskas inför beslut om t.ex.utvecklingsplaner och tillstånd att anordna utbildning samt inför yrkeshögskolornasoch universitetens mål- och resultatavtalsförhandlingar. Deregionalt viktigaste avgörandena är utbildningsanordnarnas årliga beslutom utbildningsutbudet.De kalkylerade behoven av nya studerande inom yrkesutbildningen byggerpå prognoser om efterfrågan på arbetskraft på lång sikt, korrelationenmellan yrkesgrupps- och studieområdesfördelningen samt de i kalkylenutnyttjade målinriktade effektivitetstalen för utbildningen. Man har ocksåbeaktat bedömningar av hur de utexaminerade placerar sig i arbetslivet.Det i rapporten angivna behovet av nya studerande framställs i alternativengrundutveckling och målinriktad utveckling. Huvudvikten läggs påalternativet målinriktad utveckling. Det behov av nya studerande sommotsvarar efterfrågan på arbetskraft har ställts i relation till storleken påden genomsnittliga ungdomsåldersklassen 16–21-åringar åren 2006–2010.Under femton år försvinner omkring 900 000 arbetande personer ur denarbetande arbetskraften, vilket är 40 % av antalet arbetande personer år2000. Utöver arbetsplatser som ersätter den avgående arbetskraftenförutspås antalet arbetsplatser i alternativet grundutveckling öka med40 000 och i alternativet målinriktad utveckling med 166 000 fram till år2015. Räknat per år skulle detta innebära 63 000 lediga arbetsplatser inomalternativet grundutveckling och 71 000 inom alternativet målinriktadutveckling. Antalet arbetsplatser förutses öka inom expertuppdrag somkräver hög utbildningsnivå samt inom vården. Behovet av arbetskraft somersätter de avgående är störst i yrken på s.k. prestationsnivå. Andelen högtutbildade av det totala behovet av ny arbetskraft är lägre än man kunde

tänka sig med tanke på förändringarna i yrkesstrukturen, eftersom andelenavgående av antalet ledigblivna arbetsplatser är så stor.Utbildningspolitikens främsta mål är att erbjuda alla ungdomar enmöjlighet till yrkesutbildning. Enligt de kalkylerade resultaten kan måletuppnås i slutet av detta decennium med ca 91 500 nya studerande underförutsättning att effektivitetsmålen för utbildningen i utvecklingsplanenför utbildning och forskning samtidigt uppnås. Behovet av nya studerandeminskar från nuläget med ca 7 000. Behovet av en minskning förekommeri mindre utsträckning inom den yrkesinriktade grundutbildningen (6–8 %)och något mera inom universitetsutbildningen (17–18 %). Det förutspåddabehovet av nya studerande inom yrkeshögskoleutbildningen motsvarardagens nivå.Den unga arbetskraft som kommer från utbildningen till arbetsmarknadenär tillräcklig för att tillgodose behovet av ny arbetskraft enligt grundutvecklingen,ifall utbildningseffektiviteten kan förbättras i riktning motmålsättningarna och de arbetslösa kan sysselsättas enligt antagandena ikalkylerna. Den nya arbetskraft som behövs i alternativet målinriktadutveckling kan inte erhållas i sin helhet genom utbildning av unga. För attalternativet sysselsättande tillväxt skall kunna genomföras borde sysselsättningenav arbetslösa vara effektivare än grundutvecklingen, effekternaav pensionsarrangemangen borde ha förutsedd verkan i åldersgruppen55–65-åringar och andelen personer över 65 år i arbetslivet borde öka.Enligt utbildningsområde kan man se att behovet av en ökning finns inomutbildningen för teknik och kommunikation samt social- och hälsovården,såväl mängden som den relativa andelen kommer att öka klart från dagensläge. Behovet av utbildning inom naturbruk, handel och administration,turism-, kosthålls- och ekonomibranschen, kultur samt det humanistiskaoch undervisningsområdet kommer att minska både kvantitativt ochrelativt enligt prognosen. Enligt utbildningsområde avviker resultatet intesärskilt mycket mellan de två alternativa kalkyleringarna.På basis av de kalkylerade resultatet skulle utbildningsbehovet inomutbildningsområdet teknik och kommunikation växa kraftigt i framtiden.Den totala ökningen beräknas vara ca 23 %. Enligt resultaten finns det ettbehov av en ökning på alla stadier, i synnerhet inom den yrkesinriktadegrundutbildningen. Detta förklaras å ena sidan av ökningen av mängdenarbetande i industribranscherna i prognosen för målinriktad utvecklingoch å andra sidan av de stora andelarna avgående i de stora yrkesgruppersom behöver utbildad arbetskraft inom teknik och kommunikation.Utbildningens effektivitetstal utnyttjade i kalkylen ökar behovet av nyastuderande betydligt t.ex. på det grafiska området eller så kan de sänkaantalet nya studerande, som t.ex. inom sjöfarten. När resultaten granskas17

ska man beakta att tiotusentals arbetsplatser försvann från industrinmellan våren 2002 och våren 2004. I branschprognoserna utnyttjade i kalkylernahar man därigenom inte beaktat utvecklingen under de allra senasteåren, som i hög grad ändrat antalet arbetande i olika yrkesgrupper.Den största ökningen av behovet av nya studerande förutses ske i maskinochmetallbranschen. Tillväxtbehovet kommer i framtiden att vara nästanlika stort både inom grund- och yrkeshögskoleutbildningen. Utöver denstörre avgående arbetskraften än genomsnittet ökar behovet av nyastuderande för att man försöker öka andelen elever med grundutbildningi intagningen till yrkeshögskolorna. Det ökade behovet av nya studerandetill yrkeshögskoleutbildningen förklaras av den kraftiga ökningen avarbetande i yrkesgrupper med denna utbildning samt en större avgåendearbetskraft än genomsnittet.I kalkylerna motsvarar behovet av nya studerande i elbranschen totalt settdagens siffror. En mindre ökning jämfört med dagsläget finns närmastinom yrkeshögskoleutbildningen, där planerings-, forsknings- och annatexpertarbete antas öka. Utbildningsbehovet kommer även framöver attpåverkas av att monteringsarbetet i el- och elektronikbranschen flyttatsfrån Finland till andra länder. I branschprognosen för målkarriären trorman på en kraftig tillväxt i branschen. Behovet av nya studerande ilivsmedelsbranschen samt textil- och konfektionsbranschen är starktberoende av i hur hög grad produktionen sker i Finland. Enligt branschprognosernasjunker sysselsättningen i dessa branscher på lång sikt,vilket innebär att behovet av nya studerande sjunker jämfört med dagensläge.En betydande ökning av behovet av nya studenter förutspås i Bil- ochtransportbranschen. Utvecklingen av Rysslands och Baltikums infrastruktursamt de baltiska ländernas medlemskap i Europeiska unionenökar konkurrensen och därmed också osäkerheten i prognoserna. I de nuanvända branschprognoserna för trafiken har man beräknat att antaletarbetande förblir rätt nära dagsläget. Inom den yrkesinriktade grundutbildningenökar behovet av nya studerande bl.a. på grund av avgåendearbetskraft från landtransportarbeten och EU:s förardirektiv som sedansommaren 2003 förutsätter att förarna i branschen har avlagt grundexamen.Behovet av nya studerande i yrkeshögskolorna ökar klart på grund av attefterfrågan på arbetskraft ökar i de yrkesgrupper som förutsätteryrkeshögskoleexamen.Resultaten av prognoskalkylerna visar att behovet av nya studerande ökar iframtiden också i VVS- och byggnadsbranschen. Behovet på bägge dessastudieområden påverkas att en större avgång än genomsnittet. I synnerheti byggnadsbranschen har man ställt upp som mål att en allt större del av18

arbetstagarna skulle vara yrkesutbildad. Behovet av fler yrkes hög skoleutbildadeberor främst på att behovet av arbetskraft ökat klart underprognosperioden. Också inom lantmäteri, i träbranschen samt pappersindustrinoch den kemiska industrin förklaras behovet av nya studerandefrämst av att man väntar sig en ökning av antalet arbetande i yrkesgruppermed motsvarande utbildning och av mängden avgående arbetskraft.Behovet av nya studerande inom den teknisk-vetenskapliga utbildningenökar något över 10 % jämfört med dagens läge i alternativet målinriktadutveckling. När ökningen av antalet arbetande i branscherna placerades iyrkesgrupper som kräver högt kunnande i varje enskild bransch var antaletarbetande bland annat i tekniska planerings- och forskningsuppdragsamt expertuppdrag större än i grundutvecklingen. Behovet av nyastuderande enligt grundutvecklingen ligger nära dagens läge. I denmålinriktade utvecklingen betonar resultaten kanske oskäligt mycketantalet nya studerande inom universitetsutbildningen, bl.a. på grundav kalkylmodellens yrkesklassificering. Möjligheterna för den tekniskvetenskapligaut bildning e n att klara sig med dagens antal studerandehar redan länge konstaterats vara begränsade. Därtill har de senasteårens struk tur om vandlingar inom industrin minskat möjligheterna föruniversitets utbildade personer på det tekniska området att få arbete.Förändringarna beräknas vara bestående. På grund av studieområdesklassificeringen har man i denna kalkyl inte kunnat beakta behovet av nyastuderande på universitetsutbildningens olika områden.Utöver teknik och kommunikation finns det ett annat utbildningsområdesom har ett större behov än idag av nya studerande och det är social- ochhälsovårdsutbildningen. Enligt beräkningar är behovet av en ökning 10–18 %. Behovet är större inom grundutbildningen än högskoleutbildningen.Dimensioneringen av ykreshögskoleutbildningen tycks motsvara dagsläget,däremot finns det ett klart behov av en ökning inom universitetsutbildningen. Behoven på området utreds som bäst i social- och hälsovårdsministerietssamarbetsgrupp för en förutsägelse av arbetskraft ochutbildning.I grundutbildningen inom social- och hälsovården ökar behovet av nyastuderande på grund av den allt större sysselsättningsgraden inom hälsoochsjukvården och socialvården samt en större avgång bland arbetskraftenän genomsnittet. De genomförda mängderna nya studerande har docksjunkit betydligt under de senaste åren. Studerande som avlagt yrkeshögskolexamenplaceras också i yrkesgrupper med en allt större sysselsättningsgrad.Utbildningsbehovets betoning på grundutbildning ochyrkeshögskoleutbildning beror på hur servicestrukturen i branschenkommer att utvecklas.19

Behovet av nya studerande inom skönhetsvården är omkring en fjärdedelmindre än i dag. Utbildningen i branschen har varit exceptionellt populär,vilket har lett till en kontinuerlig ökning av utbudet. I synnerhet inom denyrkesinriktade grundutbildningen borde dimensioneringen av utbildningsutbudetbygga mera på efterfrågan i arbetslivet än vad som är fallet i dag.Bland universitetens utbildningsområden är de kalkylerande behoven avnya studerande större än i dag inom medicin, odontologi och veterinärmedicin.En mycket betydande orsak till ökningen på dessa utbildningsområdenär en kraftig tillväxtprognos inom hälso- och sjukvården underåren 2001–2015. På grund av den kalkylmetod som här använts är det skälatt beakta problemen genom att förutse utbildningen på små studieområden,som t.ex. odontologi och veterinärmedicin, när resultatengranskas. Det kalkylerade behovet av nya studerande inom hälsovetenskapär ca en tredjedel mindre och behovet inom farmaci är ca 20 % mindre ändet nuvarande antalet nya studerande. Inom gymnastik- och idrottsvetenskapligautbildningen finns det enligt kalkylerna inte något behovav att ändra den nuvarande dimensioneringen.Behovet av nya studerande på utbildningsområdet för handel ochadministration är något mer än 20 % mindre än dagsläget. På utbildningsområdetligger behovet av nya studerande allt mera på högutbildning,vilket påverkas av den växande internationella handeln och internationelltsamarbete.På studieområdet för Handel och administration kommer den yrkesinriktadegrundutbildningen att sjunka till omkring hälften enligt prognosen.De främsta orsakerna till det minskade behovet av nya studerandeär att antalet arbetande i yrkesgrupper som är viktiga för utbildningen påområdet (försäljningsarbete, kontorsarbete, bokförings- och kassaarbete)förutspås minska samt en allt högre strävan efter tvärundervisning och enminskning av flerdubbel utbildning. Även utbudet av arbetslös arbetskraftsänker behovet av grundutbildning på området.Behovet av yrkeshögskoleutbildning inom handel och förvaltning förutsesförbli på samma nivå som i dag. Det finns dock ett behov av att effektiverautbildningen. De utexaminerade förutspås placeras främst i yrkesgrupperdär sysselsättningen väntas öka. Efterfrågan inom arbetslivet på personermed grundutbildning och yrkeshögskoleutbildning blir tydligare medårens lopp när man vet mera om effekterna av den nya utbildningsstrukturenpå området.Inom utbildningen i samhällsvetenskaper och ekonomi finns det ett litetbehov av att minska studieplatserna (12–18 %) enligt kalkylerna. Studerandefrån dessa utbildningar placerar sig huvudsakligen i yrkesgrupper20

med växande sysselsättning, som t.ex. olika expert-, lednings- och marknadsföringsuppdrag,i social- och fritidsbranschen samt inom mediekulturen.Tvärt emot de ovannämnda undervisningsområdena visar kalkylerna påatt antalet nya studerande borde höjas klart inom den juridiskautbildningen. Den ökade efterfrågan på utbildning förutspås fortsätta inomden offentliga förvaltningen samt i finans-, försäkrings- och fastighetsbranschensamt i affärslivet. Orsakerna är bland annat den snabbainternationaliseringen av affärslivet samt en större avgång än genomsnittetunder förutsägelseperioden 2001–2015.Behovet av nya studerande inom den humanistiska utbildningen och påundervisningsområdet är ca 25 % lägre än i dag enligt beräkningarna.Minskningen gäller framför allt den yrkesinriktade grundutbildningen,men även universitetsutbildningen. Däremot överstiger behovet av nyastuderande inom yrkeshögskoleutbildningen dagens antal.Antalet inom den yrkesinriktade grundutbildningen för fritidsverksamhetsjunker betydligt enligt prognosen. Orsaken är en strävan att öka tvärundervisningen,minska flerdubbel utbildning samt öka arbetsdeltagandet.Däremot ökar yrkeshögskoleutbildningen på studieområdet. På studieområdetför gymnastik och idrott förekommer det även ett mindrebehov av att minska utbildningsutbudet trots att utbildningssystemet påområdet fungerar effektivt. Behovet av nya studerande inom teologiär något mindre än i dag enligt förutsägelserna. Behovet av nya studerandeinom pedagogik och psykologi motsvarar dagsläget enligt beräkningarna.Inom den humanistiska utbildningen är minskningsbehovet över 40 %enligt beräkningarna. Det är flera faktorer i kalkylen som inverkar påbehovet av en minskning. Graden av tvärundervisning inom den humanistiskautbildningen är exceptionellt låg. Därtill är avgången mindre ängenomsnittet. Placeringen av arbetslös arbetskraft på arbetsmarknadensänker också behovet av utbildning.Det kalkylerade behovet av nya studerande inom utbildningen förnaturbruk är närmare 30 % lägre jämfört med dagens läge. Behovet av enminskning gäller den yrkesinriktade grundutbildningen och den naturvetenskapligautbildningen. Emellertid beräknas behovet av nya studerandeinom grundutbildningen för lantbruksekonomi förbli på dagsnivå.Medelåldern för den arbetande befolkningen inom lantbruket är myckethög, och därför behövs det nya företagare och arbetare för att ersätta detstora antalet avgående arbetare trots den minskade sysselsättningen.Behovet av nya lantbruksstuderande till yrkeshögskolorna blir större än idag, eftersom det förutsätts allt bättre kunskaper i affärsverksamhet av nya21

företagare i branschen på grund av att företagen blir allt större. Detkalkylerade behovet av nya studerande inom skogsbruket avviker inte frånnuläget. Mekaniseringen av skogsbruket fortsätter, i synnerhet när detgäller skogsdrivningen av energived och skogsförnyelser, vilket ökarbehovet av skogsmaskinförare. Inom trädgårdsproduktionen är behovetav nya studerande i grundutbildningen lägre än i dag trots branschensförutspådda tillväxt, eftersom arbetskraften är rätt ung och avgången lägreän genomsnittet. Behovet av nya studerande i yrkeshögskolor motsvarardet nuvarande antalet.Orsakerna till det låga kalkylerade behovet av naturvetenskapligutbildning står att finna i studieområdets nuvarande läge. Antalet sökandetill en del av den naturvetenskapliga utbildningen är lågt, en stor del avdem som inleder studierna byter område under studietiden ochutexamineras från något annat område. Därtill är utbildningstidernamycket långa. Om utbildningen på området skulle vara så effektiv someftersträvat i kalkylerna kunde behoven inom arbetslivet tillgodoses medett mindre antal nya studerande än vad som nu är fallet. Behovet av nyastuderande inom lantbruks- och skogsvetenskapsutbildningen är densamma som i dag, men tyngdpunkten ligger dock mer på bioteknik,livsmedels- och miljökemi samt miljövetenskaper.Behovet av nya studerande i turism-, kosthålls- och ekonomibranschen ärca 30 % lägre jämfört med dagens läge. Utbildningsbehovet i hotell-,restaurang- och storhushållsbranschen är ca hälften mindre än i dag. Denrelativt stora reserven av arbetslösa förutspås delvis tillgodose efterfråganpå arbetskraft och minska ungdomarnas behov av utbildning. I folkräkningenstvärsnittsuppgifter vid årets slut, som använts som utgångspunktför kalkylen, syns emellertid inte säsongtopparna på våren ochsommaren, och därför kan utbildningsbehovet beräknas vara större än detkalkylerade resultatet. Behovet av nya studerande i yrkeshögskolorna är30 % mindre än dagens antal. Behovet minskas av den existerande reservenav arbetslösa och en mindre avgång än genomsnittet i efterfrågan påarbetskraft.Behovet av nya studerande inom huslig ekonomi, storhushållsekonomioch rengöringsservice är ca 40 % större än antalet nya studerande förnärvarande. Det har varit svårt att få yrkeskunnig arbetskraft i synnerhetför rengöringsservice, och utbildningsnivån i branschen är låg. I städbranschensyrkesgrupp är ca 50 % utan yrkesexamen. Utbildningens andelhar därför utökats betydligt i kalkylen. Den länge rådande bristen påsökande till studieområdet torde innebära att det även i framtiden kommeratt vara svårt att få mer sökande än i dag till grundutbildningen, och därförbör man fästa uppmärksamhet vid vuxenutbildningen i branschen.Arbetskraftsbehovet för hemhushålls-, och konsumenttjänster torde till-22

godoses med samma antal nya studerande som i dag. Inom yrkeshögskoleutbildningenär behovet av nya studerande ca 60 % av dagsläget.Utbildningen på kulturområdet har ökat kvantitativt extra mycket inomden yrkesinriktade grundutbildningen. År 2003 införde undervisningsministeriettillståndsplikt för en utvidgning av grundutbildningen. I måldiskussionerhar man kommit överens om att inte heller kulturutbildningenpå yrkeshögskolenivå skall utvidgas från nuvarande nivå. Behovet av nyastuderande inom den yrkesinriktade grundutbildningen sjunker enligtberäkningarna till något under hälften av dagens antal och inom yrkeshögskoleutbildningenca en tredjedel. Det beror på att de utexaminerade iarbetslivet är yngre än genomsnittet och att antalet avgående personer ärlitet samt av behovet av en effektivisering av utbildningen. Universitetensnuvarande antal nya studerande motsvarar framtidens behov i sin helhet.Enligt prognoserna skulle det kalkylerade behovet av nya studerande i denyrkesinriktade grundutbildningen inom hantverk och konstindustrisjunka till mindre än hälften av dagens nivå. Den kvantitativa minskningenav utbildningsbehovet är en följd av den ringa avgången, utbudet påarbetslös arbetskraft och på målinriktade effektivitetsfaktorer. Också yrkeshögskoleutbildningenhar behov av en effektivisering, men det förutseddaantalet nya studerande motsvarar dock dagens läge. Studerande som avlagtyrkesinriktad grundexamen och yrkeshögskoleexamen placerar sig delvisi samma yrken och arbetsuppgifter som utexaminerade tekniska och kommunikationsstuderandesamt studerande inom handel och administration,och därför borde behoven av nya studieplatser på dessa utbildningsområdengranskas som en helhet.Bland alla utbildningar på kulturområdet har utbildningen inom mediekulturoch bildkonst vuxit kraftigast kvantitativt under de senaste åren.Den största ökningen har skett inom den yrkesinriktade grundutbildningen,som utökats med en grundexamen i visuell fram ställning. Utbildningsbehovetinom mediekultur minskas av den ringa avgången och arbetslösheten ibranschen som är större än genomsnittet. Det klart mindre behovet av nyastudieplatser i yrkeshögskoleutbildningen baserar sig framför allt på demålinriktade effektivitetssiffrorna inom utbildningen. Efter undervisningsministeriets utvärdering av ESR-projektet ”Yrkesbilderna inom mediekulturoch utbildningsbehovet” finns det mera information att tillgå om huruvidaman kunde minska på utbildningen på de olika utbildningsstadierna ochlägga tyngdpunkten på de regionala arbetskraftsbehoven.Den yrkesinriktade grundutbildningen i musikbranschen och det kalkyleradebehovet av nya studerande inom yrkeshögskoleutbildningen är enknapp tredjedel av nuläget. Minskningsbehovet föreligger i synnerhet igrundutbildningen. Branschens specialegenhet är det stegvisa avance-23

manget från grundundervisning till yrkesinriktad utbildning, studie avbrottenoch fortsatta musikstudier på högre utbildningsnivåer. Det betyderatt effektivitetsmålen som är gemensamma för alla utbild nings områdenskär ner antalet nya studerande inom musiken extra kraftigt. Avgångenbland arbetskraften är exceptionellt liten under den prognostiseradeperioden. Det har ännu inte varit möjligt att granska effekterna av denförnyade utbildningsstrukturen i musikbranschen i relation till arbetslivetsbehov, och därför är det motiverat att göra en utvärdering av undervisningenoch inlärningsresultaten på de olika utbildningsnivåerna i branschen.Antalet nya studerande inom utbildningsområdet för teater och dans ärlitet på alla tre utbildningsstadier. Det nuvarande antalet nya studerandeinom grundutbildningen för dansare motsvarar framtida behov. Vid sidanav traditionella yrken placerar sig de som avlagt yrkesexamen inom dans iframtiden i arbetsuppgifter i social- och hälsovårdsbranschen samt inomfritidsverksamheten . Ett lägre antal nya studerande är tillräckligt för atttillgodose arbetskraftsbehovet om man lyckas minska antalet studerandesom avbryter sin utbildning och om de utexaminerade bättre kan placerasi arbetslivet. Behovet av en mindre omfattande universitetsutbildningbygger på samma argument. Därtill minskas behovet av nya studerade avutbudet på arbetslös arbetskraft.Det kalkylerade behovet av universitetsutbildning inom konstindustriberäknas vara något större än i dag. Det beror bland annat på att manunderstrukit betydelsen av konstindustriell universitetsutbildning iyrkesgrupper där det krävs en hög kunskapsnivå.I samband med undervisningsministeriets projekt Utbildningsutbudet2008 framställdes kalkylerna även landskapsvis. Det sammanräknadebehovet av nya studerande avviker från de riksomfattande resultatet på endel utbildnings- och studieområden. Den största skillnaden finns i turism-,kosthålls- och ekonomibranschen, där antalet nya studerande är närmare30 % högre. Inom handel och administration är den landskapsvisa kalkylennågot större än i den riksomfattande kalkylen. På övriga utbildningsområdenger den landskapsvisa kalkylen ett något mindre behov av nya studerandeän den riksomfattande kalkylen. Behovet av nya studerande inom denyrkesinriktade grundutbildningen är större och inom högskoleutbildningenåter något mindre än i den riksomfattande kalkylen. Utgående frånkalkylerna har landskapen berett ställningstaganden till undervisningsministerietgällande behovet av nya studerande 2008 och prioriteratbehovet av en utveckling av utbildningsutbudet så att de kunde beaktas iframtida beslut.24

SUMMARYThe objective of this work was to anticipate intake needs in vocationallyoriented education and training on the basis of demand for labour up until2015. Anticipation was carried out for each sector of education and fieldof study in upper secondary vocational education and training, polytechniceducation and university education. The work was linked to the EducationalProvision 2008 project of the Ministry of Education, which aimed toprepare quantitative objectives for the Development Plan for Educationand Research 2003–2008. Anticipation was restricted to cover educationand training intended for young people (those aged between 16 and 21).The results include both Finnish- and Swedish-language education andtraining, equivalent apprenticeship training and special needs education.Intake needs are estimates calculated on the basis of the conditionsdescribed in this report. These form a basis for more diversified analysis,which is required to make decisions on provision of education andtraining. Intake needs are examined for purposes such as deciding ondevelopment plans and authorisations to provide education and trainingand in connection with target and performance negotiations withpolytechnics and universities. In regional terms, the most importantdecisions are those made every year by education providers on provisionof education and training.The estimated intake needs in vocationally oriented education and trainingare based on long-term forecasts of demand for labour, distributions ofcorrespondence between occupational groups and fields of study and onthe target figures for educational efficiency used in calculations. Inaddition, the figures also take into account estimates of student placementin the labour force upon completion of a qualification or degree. Theintake needs included in the report are presented for alternative basic andtarget development scenarios. The main emphasis is on the targetdevelopment scenario. Intake needs corresponding with demand forlabour have been adjusted in proportion to the average size of the 16–21age group between 2006 and 2010.Over the period of 15 years (2001–2015), about 900,000 employees willexit the employed labour force, accounting for 40 % of the number ofemployed people in 2000. In addition to vacancies resulting from thisattrition (natural wastage), the number of jobs is anticipated to increase by40,000 in the basic development scenario and by 166,000 in the targetdevelopment scenario by the year 2015. In annual terms, this would mean63,000 and 71,000 job openings per year, respectively, in the basicdevelopment scenario and the target development scenario. The numberof jobs is anticipated to increase in the care field and in expert assignments25

equiring a high level of education. Demand for labour to compensate forattrition will be highest among ‘blue-collar’ occupations. The proportion ofhighly educated people in the total demand for new labour will be lowerthan the projected changes in the occupational structure would suggest,because attrition accounts for such a high proportion of the number ofjob openings.The key objective of education policy is to provide all young people withan opportunity to apply for vocationally oriented education and/ortraining. The calculation results suggest that this objective can be achievedin the latter half of this decade with an intake of about 91,500 entrants,provided that the targets set for efficiency of education and training in theDevelopment Plan for Education and Research are also achieved at thesame time. The total intake needs will decrease by 7,000 studentscompared to the current level. There is some need to reduce intake inupper secondary vocational education and training (6–8 %), whereas thefigure for university education is a little higher (17–18 %). The anticipatedintake needs for polytechnic education correspond to the current level.The labour force entering the labour market from education and trainingintended for young people will be sufficient to satisfy demand for newlabour in the basic development scenario, provided that educationalefficiency can be improved in line with the targets and that unemployedpeople can be employed according to the initial assumptions made incalculations. Conversely, demand for new labour projected in the targetdevelopment scenario cannot be fully met just by training young people.In order to achieve this job-creating growth scenario, unemployed peopleshould be employed more efficiently than in the basic developmentscenario, while the anticipated effects of new pension settlements shouldbe fulfilled in the 55–65 age group and the labour force participation rateshould increase among those aged over 65.When examined by sector of education, there are needs to increaseprovision in the technology and transport sector and in the health andsocial services sector, which would mean that their volumes and relativeproportions would clearly increase from the current levels. Conversely,forecasts suggest that educational needs will decrease both in quantitativeand relative terms within the sectors of natural resources, business andadministration, tourism, catering and home economics, culture, andhumanities and education. Examined at an accuracy level of these sectors,the results do not differ very much between the two alternativescenarios.Based on the calculation results, educational needs in the technology andtransport sector would appear to increase considerably in the future. The26

total growth would be about 23 %. The results suggest that there are needsto increase provision at all levels of education, in particular in uppersecondary vocational education and training. This can be attributed to theincrease in the number of employed people in different manufacturingindustries in the target development scenario, on the one hand, and toconsiderable attrition rates in those major occupational groups requiringpeople trained in the technology and transport sector, on the other. Theeducational efficiency figures used in calculations clearly increase intakeneeds in fields such as graphics technology, or they may reduce thenumber of entrants in fields such as seafaring. The results should beexamined bearing in mind that tens of thousands of industrial jobsdisappeared between spring 2002 and spring 2004. The industrial forecastsused in calculations do not include the most recent developments, whichhave significantly changed the numbers of employed people in differentoccupational groups.The highest growth in intake needs is anticipated to occur in machineryand metal technology. In the future, the need to increase provision in thisfield would be almost as high in both upper secondary vocationaleducation and training and polytechnic education. In addition to attritionin the field being above average, intake needs will also grow due to the aimto increase the proportion of those who have already completed uppersecondary vocational education and training in polytechnic studentselection. The growing need for polytechnic entrants is explained byintensive growth in the number of employed people in occupationalgroups with equivalent education and a higher than average attrition rate.Estimates suggest that, as a whole, intake needs in electrical engineeringwill be equivalent to current entrant volumes. Modest growth can mainlybe detected in polytechnic education, because the number of planning,research and other expert jobs in the field are expected to increase.However, educational needs will also continue to be influenced by the factthat the electrical and electronics industries have relocated assembly jobsfrom Finland to other countries. The industrial forecast used for the targetscenario is based on a belief of robust growth in the field. In addition,intake needs in the food industry and textiles and clothing are stronglybound to the degree of domestic production in these industries. Accordingto industrial forecasts, employment within these industries will decreasein the long run, which means that intake needs in the equivalent fields ofstudy will be reduced from the current levels.The vehicles and transportation field is anticipated to face significantgrowth in intake needs. Development of infrastructure in Russia and theBaltic countries and the membership of the latter in the European Unionwill increase competition and, subsequently, uncertainty of forecasts. The27

currently used industrial forecasts for the transport sector estimate thatthe number of employed people will remain relatively close to the currentlevel. Intake needs in upper secondary vocational education and trainingwill increase due to factors such as attrition from land transport work andthe EU’s Driver Training Directive, which introduced a requirement fordrivers working in the sector to have an initial qualification as from thesummer of 2003. Intake needs at polytechnics, in turn, will clearly increasedue to growing demand for labour in occupational groups requiring apolytechnic degree.The results of anticipation calculations show that intake needs will alsoincrease in the construction and heating, plumbing and ventilationtechnology fields in the future. Intake needs in both fields of study areinfluenced by higher than average attrition rates. In particular, theconstruction industry has set a future objective to further increase theproportion of employees holding a relevant vocational qualification. Theneed to increase the number of people with a polytechnic degree ismainly due to a distinct growth in demand for labour within the industryduring the forecasting period. In addition, the increasing intake needs inland survey technology, wood technology, and the paper and chemicalindustry can mostly be explained by the expected growth and attritionrates in the numbers of employed people in relevant occupationalgroups.Intake needs in university education in engineering and architecture willincrease by just over 10% in the target development scenario whencompared to the current situation. When the growing numbers ofemployed people in the relevant industries were placed in the occupationalgroups requiring a high standard of competence in each specific industry,the number of employed people working in design, research and expertassignments in engineering, for example, was higher than in the basicdevelopment scenario. Intake needs in the latter scenario, in turn, willremain close to the current situation. The results for the target developmentscenario may, however, place unreasonable emphasis on university entrantvolumes due to reasons such as the occupational classification used in thecalculation model. The possibilities of engineering and architectureeducation to cater for the current student volumes have been found to belimited for quite some time now. In addition, the structural changes in themanufacturing industry in recent years have also reduced the employmentopportunities of those with university degrees in engineering. Thesechanges have been estimated to be permanent. Due to the classification offields of study used in this analysis, it was not possible to take intake needsin different fields of university education into account in these estimates.28

In addition to technology and transport, another sector of education withincreasing intake needs is the health and social services sector. Estimatesindicate that the need to increase intake stands at 10–18 %, being higherat upper secondary level compared to higher education. The amount ofpolytechnic provision would appear to match the current situation,whereas universities will face a distinct need to increase their provision.Educational needs within the sector are currently being examined by thepartnership group for anticipation of labour and education, appointed bythe Ministry of Social Affairs and Health.Intake needs in upper secondary vocational education and training inhealth and social services will grow due to increasing employment andhigher than average labour attrition rates within the health care and socialservices sectors. Nevertheless, actual entrant volumes have droppedconsiderably over the last few years. Polytechnic graduates will also findplacements in occupational groups with growing employment figures.The distribution of educational needs between upper secondary andpolytechnic levels depends on the ways in which the service structure ofthe sectors will be developed.Intake needs in beauty care will be about a quarter below the currentlevel. Education in this field has been exceptionally popular, which hascontributed to a continuous increase in its provision. The amount ofprovision in upper secondary vocational education and training inparticular should be based more on actual labour market demand than isthe case at present.Among university fields of study, the estimated intake needs in medicine,dentistry and veterinary medicine will be above the current level. A keyfactor contributing to the growth in these fields of study is the robustgrowth forecast in the health care sector for 2001–2015. Due to thecalculation method used in this analysis, the results should be interpretedbearing in mind the problems of anticipating education in those fields ofstudy, such as dentistry and veterinary medicine, that are small in terms ofentrant volumes. The estimated intake needs in health sciences andpharmacy will be about one third and about 20 % below the currentintake volumes respectively. Conversely, estimates do not indicate anyneed to change the current amount of provision in sport sciences.The estimated intake needs in the business and administration sectorwill be just over 20 % below the current level. In this sector of education,intake needs will focus more and more on higher education, which ispartially due to continuous increase in international trade and cooperation.29

Forecasts would suggest that provision of upper secondary vocationaleducation and training in the business and administration field will dropby about 50 %. The most important reasons for this reduction in intakeneeds include the anticipated decrease in the number of employed peoplein key occupational groups relevant to education and training in this field(such as sales work, office clerical work, bookkeeping and cashier’s work)and increasing standards of objectives set for completion of education andreduction in multiple education. In addition, the labour supply ofunemployed people will also reduce the need to provide upper secondarylevel education and training in the sector.Conversely, demand for polytechnic education in business andadministration would appear to remain unchanged. It is, however,necessary to improve the efficiency of this education. It is anticipated thatthose completing a relevant degree will mostly find placements inoccupational groups where employment is expected to grow. Demand forpeople with upper secondary vocational qualifications vis-à-vis those withpolytechnic degrees on the labour market will become clearer over theyears, as more information is obtained about the effects of the sector’snew educational structure.Estimates indicate that there is some need to reduce provision of universityeducation in social sciences and economics (12–18 %). Studentscompleting these programmes will mainly find placements in thoseoccupational groups with increasing employment rates, such as expert,managerial and marketing assignments, social and leisure services andcommunications.Unlike the above-mentioned fields, estimates indicate that intake volumesin law should be clearly increased. It is anticipated that demand for legaleducation will continue to grow in public administration as well as infinancial, insurance and real estate activities and in business services.Increasing educational provision will be influenced by the rapidinternationalisation of business life and a higher than average attrition rateduring the 2001–2015 anticipation period.According to the calculation results, intake needs in the humanities andeducation sector will stand at about 25 % below the current level. Thisdecline will mostly take place in upper secondary vocational educationand training, but also in university education. Conversely, polytechnicintake needs will exceed the current volumes.Forecasts indicate that volumes of upper secondary vocational educationand training in leisure activities will decrease considerably. This is due tothe objectives to raise the completion rates of education, reduce multiple30

education and increase the labour force participation rate. Conversely,provision of polytechnic education in the field would appear to grow fromthe current level. Estimates suggest that educational provision will alsoneed to be reduced in the physical education field to some extent,regardless of the fact that the education system functions efficiently in thisfield. The anticipation results indicate that intake needs in universityeducation in theology will be slightly below the current level. Accordingto estimates, entrant volumes in educational sciences and psychology willremain at the current level.Estimates indicate that entrant volumes in humanities will need to bereduced by more than 40 %. This reduction in provision is influenced tothe same effect by several factors used in calculations. The completion rateof education is exceptionally low in humanities. In addition, attrition isbelow average. Placement of the unemployed labour force in the labourmarket will also reduce the need for this education.The estimated intake needs in the natural resources sector will be almost30 % below the current level. There are reduction needs in uppersecondary vocational education and training and in university educationin natural sciences. However, intake needs in upper secondary vocationaleducation and training in the field of agriculture are anticipated to remainat the current level. The average age among the population segmentworking in agriculture is very high, which means that new entrepreneursand workers will be required in the field, despite the reduction in itsemployment rate, to compensate for high attrition. Polytechnic intakeneeds in agriculture would appear to be above the current level, becausethose aiming to become agricultural entrepreneurs will be required tohave more and more business competence as the size of agriculturalenterprises continues to increase. The estimated intake needs in forestrywill stand at the current level as a whole. The mechanisation process offorestry will continue, in particular in harvesting of fuel wood and in forestregeneration, which will increase demand for forest machine operators. Inhorticulture, intake needs in upper secondary vocational education andtraining will be below the current figures, despite the field’s anticipatedgrowth, because its labour force is quite young and, subsequently, attritionis below average. Polytechnic intake needs will remain at the currentlevel.The reasons for the low estimated intake needs in natural sciences can betraced back to the current situation in this university field of study. Thenumber of applicants for certain programmes in natural sciences is small,while a significant proportion of entrants change fields during theirstudies and finally graduate from another programme. In addition, theduration of education tends to be very long. If education in the field were31

to function as efficiently as targeted in calculations, labour market demandcould be satisfied by a smaller number of entrants compared to the currentvolumes. Intake needs in university education in agriculture and forestrywill remain at the current level, but they will, however, concentrate moreon biotechnology, food and environmental chemistry and environmentalsciences.Intake needs in the tourism, catering and home economics sector willstand at about 30 % below the current level. Educational needs in thehotel, restaurant and catering field will amount to about half the currentvolumes. The relatively large pool of unemployed people is anticipated tosatisfy some demand for labour, thus reducing the need to train youngpeople for this field. On the other hand, the year-end cross-section data ofthe population census that was used as the basis for calculations does notreveal the spring and summer peak seasons of demand for labour, whichindicates that educational needs can be estimated to be higher than thecalculation results would suggest. Polytechnic intake needs will be 30 %below the current number of entrants. Intake needs will be reduced bythe pool of unemployed people and by the fact that the average attritionrate is less significant in terms of demand for labour.Intake needs in home and institutional economics and cleaning serviceswill stand at about 40 % above the current entrant volumes. There havebeen difficulties to find skilled labour for cleaning services in particular,while the level of education among employees is low in this field. Forexample, about 50 % of people in the occupational group of cleaningservices have not completed any vocational qualifications. Consequently,the proportion of education and training in the field has been considerablyincreased in these estimates. This field of study has been suffering from ashortage of applicants for a prolonged period of time, which suggests thatit will also be difficult to attract more applicants for upper secondaryvocational education and training in cleaning services in the future. Thismeans that more attention needs to be focused on adult education andtraining provided in this field. Demand for labour in household andconsumer services will probably be satisfied by intake volumes equivalentto the current levels. Polytechnic intake needs will account for about 60 %of the current volumes.Provision of education in the culture sector has especially increased inquantitative terms in upper secondary vocational education and training.In 2003, the Ministry of Education started to regulate upper secondaryprovision in this field by making any further increase subject to itsauthorisation. In addition, the Ministry and polytechnics have also agreedat their target negotiations that polytechnic provision in the culture sectorwill not be expanded from the current level either. According to estimates,32

intake needs in upper secondary vocational education and training willdrop to just below 50 % of the current level, whereas polytechnic intakeneeds will decrease by about one third. This is due to the relatively lowaverage age and, subsequently, low attrition among qualified peoplealready available on the labour market and to the objectives set to increaseefficiency of education and training in the field. As a whole, the currententrant volumes at universities are equivalent to future intake needs.Forecasts suggest that the estimated intake needs in upper secondaryvocational education and training in crafts and design will drop to lessthan 50 % of the current level. This quantitative decrease in educationalneeds is based on low attrition rates, supply of unemployed labour andefficiency targets. There are also some needs to improve efficiency inpolytechnic education, but the anticipated entrant volumes will stillcorrespond to the current situation. People holding either uppersecondary vocational qualifications or polytechnic degrees in the fieldwill, to some extent, find employment in the same occupations and workassignments as those who have completed programmes in technology andtransport or in business and administration, which means that intakeneeds in these sectors of education should be examined as a whole.In recent years, provision of education and training in communicationsand visual arts has experienced the strongest quantitative growthamong different fields in the culture sector. The growth has been highestat upper secondary level, where a new Vocational Qualification in VisualExpression has been introduced to the qualifications structure.Educational needs in communications are reduced by a low attrition rateand higher than average unemployment. Intake needs in polytechniceducation will be clearly below the current level, which is primarilybased on the efficiency targets set for education. When the assessmentresults of the Ministry of Education’s ESF project entitled ‘JobDescriptions in the Communications Field and Educational Needs’become available, these will provide further information about whetherit would be possible to reduce provision at different levels of educationand focus the field’s priorities according to regional demand for labour.The estimated intake needs in upper secondary and polytechnic leveleducation in the music field would appear to account for just below onethird of the current volumes. In particular, provision needs to be reducedin upper secondary vocational education and training. A special feature ofthis field is the gradual progression from basic music education to uppersecondary vocational programmes, dropping out from those and thencontinuing music studies at higher levels of education. This means that theuniform efficiency targets set for all sectors of education will lead toparticularly severe cutbacks in intake volumes in music education. In33

addition, the field’s labour attrition rate will be exceptionally low duringthe anticipation period. It has not as yet been possible to monitor theeffects of the reformed educational structure of the music field in relationto the needs of working life, which is why it is advisable to carry outevaluations of instruction and learning outcomes at different levels ofeducation in the field.Intake volumes in theatre and dance education are small at all three levelsof education. The current intake volumes in upper secondary vocationaleducation and training in dance are equivalent to future needs. In additionto the more traditional occupations, those completing the VocationalQualification in Dance may also find employment in work assignmentswithin health care and social services and leisure activities in the future.Estimates suggest that intake needs in polytechnic education in theatreand dance will decrease to about one third of the current volumes. Asmaller number of entrants will suffice to satisfy demand for labour,provided that drop-out rates can be reduced and that the employmentopportunities of degree-holders improve. The need to reduce universityeducation in the field is also based on the same factors. In addition, supplyof unemployed labour will also reduce intake needs in this field of study.It would appear that the estimated need for university education in artand design will be slightly above the current level. This is due to factorswhich emphasises the significance of university education in art anddesign among highly skilled occupational groups.The Educational Provision 2008 project of the Ministry of Education alsoproduced regional estimates. The combined intake needs in theseestimates differ from national results in some sectors of education andfields of study. The most distinct differences occur in the tourism, cateringand home economics sector, where the total of regional entrant volumesis almost 30 % higher than the equivalent national figure. In the businessand administration sector, the regional calculation results are slightlyabove the national estimates. In terms of other sectors of education,regional estimates result in slightly lower intake needs when compared tonational figures. Intake needs in upper secondary vocational educationand training are higher than those indicated in national estimates, whereasthe figures for higher education are slightly lower. Based on the calculations,the regions have prepared statements to the Ministry of Education forintake needs for 2008 and prioritised development needs of educationalprovision, in order to enable these to be taken into account in futuredecision-making situations.34

TAUSTAA 1

1.1 Koulutustarpeen ennakoinnin lähtökohtia jataustatekijöitäTyövoiman kysynnän muutoksetNäkemykset työvoiman kysynnän muutoksista perustuvat työministeriönTyövoima 2020 -loppuraporttiin (2003, 76–111).Työvoiman kysyntään ja työllisyyteen vaikuttavat talouskasvu, sen työllistävyysja keskimääräinen työaika työllistä kohden. Tuotannon ja työttömyydenyhteyteen vaikuttaa myös se, kuinka työvoiman tarjonta reagoi tuotannonmuutoksiin. Talouskasvun kiihtyminen nopeuttaa yleensä myöstyöllisyyden suotuisaa kehittymistä.Työvoimatutkimuksen (v. 1994 –2002) tason luvuilla mitattuna työllisyyson Suomessa lisääntynyt 1990-luvun alun taantumasta 320 000 työpaikalla.Osa-aikatyöllisyyden osuus oli 12 %. Laman jälkeen kasvu oli pitkään vientivetoista.Työllisyyden kasvu oli aluksi hidasta, sillä tuottavuus nousi voimakkaastija kasvu oli pääomavaltaista. Kasvun kotimarkkinavaltaistuminenlisäsi työllisyyttä. Vuonna 1999 työllisyys kasvoi 74 000 henkilöllä,mutta kasvun hiipuessa nollataso saavutettiin kesään 2002 mennessä.Vuonna 1994 työllisyysaste oli 60 % ja vuonna 2003 67,3 %.Työvoima 2020 -loppuraportin perusuralaskelmassa keskikasvuksi on arvioituvuosina 2000–2010 2,5 % ja vuodesta 2010 noin 2 %. Ennusteen lähtökohtanaon, että 2000-luvun alun viennin laskusuhdanne ei olisi pitkäaikainenja että laskusuhdanteen jälkeen kasvu elpyisi. Vuosien 2000 –2010kasvun ennakoitiin olevan tosin aikaisempaa hitaampaa ja kasvun hidastuvanedelleen 2010-luvulla. Vuoden 2020 jälkeen kasvu olisi noin 1,5 %vuodessa. Työllisyysasteen arvioidaan kohoavan 70 %:iin. Työllisyysaste paraneesuurten ikäluokkien siirryttyä pois työikäisten joukosta. On tosinmuistettava, että teollisuuden työllisyys on vähentynyt 40 000 työpaikallakahden vuoden aikana, kun verrataan ajanjaksoa syyskuusta 2003 elokuuhun2004 vastaavaan aikaan kaksi vuotta aiemmin. Kuukausitasolla laskuaon kahden kolmen vuoden takaiseen verrattuna ollut enimmillään jopanoin 70 000 työpaikkaa. Osa menetyksistä korvautuu talouden elpyessäuusilla työpaikoilla, mutta lähivuosien taso näyttää jäävän Työvoima 2020-raportin arviota alemmaksi. Pidemmällä aikavälillä teollisuustyöpaikkojenväheneminen saattaa jatkua, mikä vastaisi Työvoima 2020 -raportin peruskehitystä.(Työministeriö 2004.) Toimialojen rakennemuutos on ollut nopeampaakuin ennusteessa on arvioitu.36

Perusurakehityksessä työllisten määrä kasvaisi tällä vuosikymmenel lä45 000 hengellä. Kasvu vuodesta 2002 vuoteen 2007 on arvioitu 70 000:ksi,minkä jälkeen työllisyys alkaa laskea. Vuoteen 2015 mennessä työllisyys laskeevuoden 2002 tasolle. Keskeisenä piirteenä tässä kehityksessä on suurtenikäluokkien poistuminen työelämästä sekä sen vaikutus kokonaistyöllisyyteen.Osa-aikatyön arvioidaan lisääntyvän. Kysyntä ja tarjonta eivät täysinkohtaa, vaikka 1990-luvun laman seurauksena olisi vapaata työvoimaa tarjolla.Joillekin aloille saattaa syntyä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.Työvoima 2020 -ennusteen tavoite- ja perusuran työllisyysero on noin120 000 työntekijää vuonna 2010. Tavoiteuran työllisyyteen liittyy keskeisestierityisosaamista vaativien työpaikkojen kasvu, josta jo puolet on sijoitettuperusuraan (ks. tarkemmin Työvoima 2020, loppuraportti 2003, 86).VäestökehitysKeskeisin piirre suomalaisessa väestökehityksessä on se, että 60–84-vuotiaidenmäärä väestöstä kasvaa nykyisestä. Kuviossa 2 on esitetty väestönsukupuoli- ja ikäryhmäennuste vuosille 2003 ja 2030.Viime vuosikymmeninä syntyneiden ikäryhmien koot ovat viime vuosikymmeninäpienentyneet (kuvio 1). Kun Suomen suurimmat ikäluokatsyntyivät vuosina 1946–1949, syntyi vuosittain yli 100 000 lasta. Vuonna2003 lapsia syntyi enää 56 630. Kun tarkastellaan 16–21-vuotiaiden ryhmääeli koulutettavaa ikäluokkaa, voidaan todeta, että erilaiset ikäluokkaen-Kuvio 1. Vuosina 1946–2003 elävänä syntyneet (vuosikeskiarvo)Syntyneet1200001000008000060000400002000001946–501951–551956–601961–651966–701971–751976–801981–851986–901991–951996–20002003Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. SVT. Henkilötilastot: väestö. Tilastokeskus: Jyväskylä, 2003, 124;Tilastokeskus 2004b.37

nusteet antavat hieman toisistaan poikkeavia tuloksia. Maakunnittaiseterot ikäluokkaennusteiden välillä säilyvät (ks. liitetaulukko 13).Vuoteen 2030 mennessä Suomen väkiluku kasvaa muutamalla prosentillatoisin sanoen 100 000 hengellä. Kasvun arvioidaan keskittyvän pääkaupunkiseudulleja yliopistokeskuksiin (Turku, Tampere, Oulu ja Jyväskylä).Näillä alueilla kasvun arvioidaan olevan yhteensä lähes 300 000 henkeä.Kokonaiskasvusta 285 000 kertyy väestösiirtymistä muilta alueilta. Huomioitavaaon se, että jo nyt väestön ikärakenne on erilainen eri alueilla.Voimakkaan maassamuuton jälkeen tilanne tulee olemaan vielä eriytyneempi.(Rakennepolitiikka 2003, 37.) Tämä seikka on tärkeätä muistaa,kun tehdään esimerkiksi poistuma-arvioita koko valtakunnan tasolla jasuhteutetaan tietoja alueittain (ks. luku 2.3). Esimerkiksi Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 60 vuotta täyttäneiden osuus on jo nyt jopa40 % väestöstä (Rakennepolitiikka 2003, 43).Maan väestökehitystä maakunnittain tarkasteltaessa kasvaviksi alueiksiKuvio 2. Väestön sukupuoli- ja ikäryhmäennuste vuosille 2003 ja 2030Ikä Miehet 2 547 929 Vuosi 2003Naiset 2 663 80590–85–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–145–90–4250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 00038

nousevat Uusimaa, Pirkanmaa, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa,Keski-Suomi, Kanta-Häme ja Ahvenanmaa. Muissa maakunnissaväestö vähenee erityisesti maassamuuttotappioiden seurauksena. (Rakennepolitiikka2003, 37.) Kun tarkastellaan seutukunnittaista väestökehitystä,voidaan todeta, että 1990-luvun puolivälin jälkeen maassamuuton nettovaikutuson levinnyt laajemmalle alueelle. Vuonna 2002 seutukunnista 59 olimuuttotap pioisia ja 23 oli saanut muuttovoittoa. Väestökehityksen näkökulmastaseutukunnittaiset erot ovat maakunnittaisia suurempia. Helsingissä,Tampereella ja Oulun seutukunnissa on eniten väestöä. Näillä seuduillaväkiluvun kasvu ja muuttovoitot ovat pienentyneet viime vuosina. Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta luonnollinen väestökasvu (ts. syntyneet–kuolleet) on hidastunut kasvumaakunnissa. (Rakennepolitiikka 2003, 38.)Tälläkin hetkellä Suomessa alueelliset erot väestön ikärakenteessa ovathuomattavia. Kaupungeissa eläkeläisten ja vanhusten osuus on pienempikuin maaseudulla ja syrjäseutujen pienissä kunnissa. Muuttoliikkeen ja syntyvyydenerojen vuoksi alueellisten erojen uskotaan jatkossa vahvistuvan.IkäMiehet 2 597 410 Vuosi 2030Naiset 2 693 15390–85–8980–8475–7970–7465–6960–6455–5950–5445–4940–4435–3930–3425–2920–2415–1910–145–90–4250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. SVT. Henkilötilastot: väestö. Jyväskylä: Tilastokeskus 2003, 123.39

Väestön ikääntymisestä koituvien menojen uskotaan kasvavan eniten Uudellamaalla.(Seniori-Suomi 2003.) Mikäli muuttoliike säilyisi viimeistenkolmen vuosikymmenen tasolla, kohdistuisi esimerkiksi koko maan sosiaali-ja terveyspalveluiden kustannusten kasvusta puolet Uudellemaalle. Menojenkasvu myös suhteellisesti tarkasteltuna olisi merkittävintä Uudellamaalla.(Nivalainen ja Volk 2002.)MuuttoliikeSuomessa maan sisäinen muuttoliike kiihtyi 1990-luvun puolivälissä. Muuttovoittoasuhteellisesti eniten saaneita maakuntia olivat Uusimaa, Itä-Uusimaa,Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi sekä Ahvenanmaa. 2000-luvulle tultaessatilanne kuitenkin muuttui. Vuosina 2001 ja 2002 Uudellamaalla muuttovoitotpienenivät. Samaan aikaan Itä-Uusimaa ja Pirkanmaa jatkoivat kasvuaan.(Rakennepolitiikka 2003, 39.)Rakennepolitiikka 2003 -raportissa (2003, 39–40) on kuvattu muuttokehitystäSuomessa seuraavasti: ”Pahimmat tappiot koettiin Kainuussa, Lapissa,Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa, mutta myös Etelä-Pohjanmaa jaSatakunta kärsivät jatkuvia tappioita. Niissä työpaikkakasvu on keskimääräistähitaampaa ja niissä on korkean asteen opiskelupaikkojakin vähemmänkuin kasvumaakunnissa. Kymmenestä eniten väestöä menettäneestäseutukunnasta viisi on Lapin tai Kainuun maakuntia. Väestöpohjaan suhteutettunaeniten muuttovoittoa saaneet seutukunnat pysyivät samoinayliopistokaupunkien vaikutusalueina. Nopeimmin muuttoliike kasvattaaOulun seutua, toisena tulee Tampereen seutu ja Helsinki vasta kuudentenaJyväskylän jälkeen.”EläkekysymyksetSuomessa on jo useita vuosikymmeniä ollut vallalla sellainen kehityssuunta,että työuran loppuvaiheessa olevat työntekijät jäävät kokoaikaisesta työstämelko varhain kokoaikaiselle eläkkeelle. Keskimääräinen eläkeikä on Suomessa59 vuotta. Tosin Eläketurvakeskuksen viimeaikaiset tutkimustuloksetyksityisalojen työntekijöiden eläkeaikomuksista antavat viitteitä siitä, ettävuoden 2005 eläkeikärajojen uudistus siirtäisi eläkkeelle jäämistä 60–62ikävuoteen (Tuominen ja Pelkonen 2004). Suomessa ei ole vahvaa osa-aikatyöntai ns. siirtymäkauden työtehtävien (bridge job) kulttuuria, jossa ikääntyvätyöntekijä voisi liukua asteittain ja työkuormitusta keven täen kohtieläkeaikaa. Ikääntyneillä työntekijöillä on selvä tarve keventää työtehtäviään.Tästä kertovat esimerkiksi osa-aikaeläkkeiden kasvu viime vuosinasekä tutkimustulokset hakeutumisen syistä (ks. esim. Takala 1999 ja 2000).Eläkepolitiikan kansainvälisiä piirteitä ovat olleet eläkeiän nostaminen,varhaisen eläkkeelle siirtymisen rajoittaminen, etuustason laskeminen ja40

joustavien eläkemuotojen suosiminen (Phillipson 1997). Euroopan ja Pohjois-Amerikanmaita yhdistää se tosiasia, että toisen maailmansodan jälkeensyntyneet ikäluokat tulevat eläkeikään 2010-luvulla. Pyrkimyksenä on niinSuomessa kuin muuallakin, että työikäisen väestön määrä pysyisi mahdollisimmanpitkään korkeana. Eräiden peruskehityslaskelmien (ks. Seniori-Suomi 2003, 20–22, Kansaneläkelaitos ja Eläketurvakeskus) mukaan Suomessaeläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaisi 30 vuodenaikana 5 %, mikäli syksyn 2002 mukainen eläkelainsäädäntö säilyisi voimassa.Jos ns. Puron työryhmän ehdotukset tulisivat voimaan myös julkisellasektorilla, merkitsisi se 4 % kasvua eläkemenoihin vuoteen 2030 mennessä.Tämän jälkeen eläkemenot kääntyisivät laskuun, toisin kuin ensimmäisessävaihtoehdossa, jossa eläkemenojen suhde bruttokansantuotteesta ei merkittävästimuuttuisi vuoden 2030 jälkeenkään.Väestön koulutustasoSuomessa väestön koulutustaso on muuttunut merkittävästi 50 viime vuodenaikana. Väestön koulutustaso oli matala vielä 1950-luvulla, mutta 1960-luvulla suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvistaminen nosti sitä nopeasti.Kun vielä vuonna 1950 oli 15 vuotta täyttäneistä yli 85 % vain kansa- taikeskikoulun käyneitä, vuonna 1995 enää 45 % väestöstä oli yleissivistävänperuskoulutuksen varassa. 1990-luvun puolivälissä yli puolet oli suorittanutylioppilastutkinnon, ammatillisen tai yliopistotutkinnon. (KoulutusSuomessa 1998, 136, 139; Oppilaitostilastot 2003, 2004, 22.) Vuonna 2002perusasteen suorittaneiden määrä oli laskenut 39 %:iin. (Ks. kuvio 3.)Kuvio 3. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen (Tilastokeskuksen luokitus) mukaan1980–2002Henkeä2 500 000Perusaste Keskiaste Korkea-aste2 000 0001 500 0001 000 000500 00001980 1990 2000 2002Lähde: Oppilaitostilastot 2003. Helsinki: Tilastokeskus. SVT, Koulutus 2003:5, 2004, 22.41

Erityisesti keskiasteen ja korkea-asteen koulutettujen määrät ovat nousseet.On arvioitu, että vuonna 1950 15 vuotta täyttäneestä väestöstä jokakymmenes oli saanut ammatillisen koulutuksen ja suorittanut ylioppilastutkinnon.(Koulutus Suomessa 1998, 136.) Keskiasteen tutkinnon suorittaneidenosuus on vakiintunut 1990-luvulta alkaen runsaaseen 30 %:iin.Kun 1950-luvulla korkea-asteen tutkintoja suorittaneita oli 5 % (KoulutusSuomessa 1998, 136), vuonna 2002 väestöstä runsas viidennes oli suorittanutkorkea-asteen tutkinnon. Väestön korkeimman koulutusasteen osuudetkasvoivat edelleen 2000-luvulle tultaessa, kun ammattikorkeakoulutolivat vakiinnuttaneet asemansa suomalaiseen koulutusjärjestelmään. (Ks.kuvio 3, 4 ja 5.)Suomalaisten koulutustason nopea kohoaminen on merkinnyt sitä, ettäikäluokkien välillä on suuria koulutustasoeroja. Sukupuolten välisiä erojatarkasteltaessa on todettu, että 1990-luvulla naisten koulutustaso on kohonnutmiehiä nopeammin. Kieliryhmittäin tarkasteltuna ruotsinkielisenväestön koulutustaso on ollut suomenkielisiä korkeampi, sillä ruotsinkielisessäväestössä on suhteessa enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.(Koulutus Suomessa 1998, 137–139.)Myös alueiden väliset väestön koulutuserot ovat Suomessa suuria. 1990-luvun puolivälissä kaupunkien väestön koulutustaso oli maaseutukuntiinverrattuna 22 % korkeampi (Koulutus Suomessa 1998, 145–146). Muuttoliikeon kasvattanut maakuntien välisiä koulutustasoeroja. Tosin se ei nykyisinlisää alueiden välisiä eroja samassa määrin kuin vielä joitakin vuosiasitten. Korkea-asteen koulutuksen saaneita on suhteessa eniten Helsingin,Tampereen ja Turun lähialueilla. (Rakennepolitiikka 2003, 41–42.)42

Kuvio 4. Työllisen työvoiman koulutusaste vuonna 1990Prosenttia100Lisensiaatin- taitohtorintutkinto806040Alempi tai ylempikorkeakoulututkintoOpisto- tai ammatillinenkorkea-aste20Toinen aste0Ikä15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–Perusaste tai lukio, muutuntematon koulutusasteLähde: Tilastokeskus, väestölaskenta 1990.Kuvio 5. Työllisen työvoiman koulutusaste vuonna 2000Prosenttia10080Lisensiaatin- taitohtorintutkintoAlempi tai ylempikorkeakoulututkinto6040AmmattikorkeakoulututkintoOpisto- tai ammatillinenkorkea-aste20Toinen aste0Ikä15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–Perusaste tai lukio, muutuntematon koulutusasteLähde: Tilastokeskus, väestölaskenta 2000.43

1.2 Ennakoinnin tavoitteet ja organisointiOpetushallituksen ennakoinnissa käytetty menetelmä on sovellus työvoimamenetelmästä.Suomessa luotiin työvoimamenetelmä koulutuksensuunnitteluun ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla (Komiteanmietintö1969:A13). Ammatillisen koulutuksen pitkän aikavälin mitoitussuunnitteluatehtiin Suomessa 1970-luvulla valtioneuvoston asettamassa koulutuksentavoiteohjelmatoimikunnassa ja myöhemmin opetusministeriössä toimineessakoulutussuunnittelun neuvottelukunnassa (Komiteanmietintö1978:61). 1970-luvulla otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös työvoimanpoistuma. Tätä varten opetusministeriön suunnittelusihteeristö kehittimenetelmää edelleen ja käytti sitä useiden koulutettua työvoimaa koskevientarve-ennusteiden tekemiseen (Komiteanmietintö 1995:13; Kekkonen1998, 11–43; ks. myös Koulutuksen mitoittaminen 1995).Työvoimamenetelmän sovellukseen perustuva koulutuksen määrällinenennakointi käynnistyi Opetushallituksessa vuonna 1996 ESR-projektina.Ennakointihankkeen loppuraportissa (Autio ym. 1999, 9) ennakoinnin tavoitteeksiasetettiin ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeidentuottaminen. Menetelmän tulosten pohjalta tuotettiin valtakunnallinen,työelämän tarpeista lähtevä koulutustarve-ennuste.Ennakointityö on jatkunut Opetushallituksessa hankkeen päättymisen jälkeen.Helmikuussa 2001 työministeriö asetti Työvoima 2020 -projektin,jonka tarkoituksena oli selvittää työvoiman kysyntää ja tarjontaa sekä lähivuosinaettä pitkällä aikavälillä. Lisäksi tavoitteena oli laatia talouskasvua jatyöllisyyttä koskeva analyysi valtioneuvoston, eduskunnan, ministeriöidenja aluetason toimijoiden käyttöön. Projektissa selvitettiin EU:n laajentumisenvaikutuksia ja kehitettiin analyysiä osaamis- ja innovaatiovetoisen talous-ja täystyöllisyysstrategian pohjaksi sekä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.(Työvoima 2020 väliraportti, 2002.)Opetushallitus tuotti Työvoima 2020 -projektin väli- ja loppuraporttiin ammattirakenne-ennusteetvuodelle 2015 (ks. Työvoima 2020 väliraportti,2002, 172–183). Ennusteiden tuloksia käsiteltiin projektin alueellistamistaja ammattirakenne-ennusteita koskevassa työryhmässä. Väliraportissa ennusteidentukena oli vuoden 1995 väestölaskenta-aineisto ja erityisesti senammattitiedot. Loppuraportin päivitetyissä ammattirakenne-ennusteissaon käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2000 väestölaskennan ennakkoaineistonammattitietoa (Työvoima 2020 loppuraportti, 2003). Lisäksi loppuraportinennusteissa siirryttiin käyttämään Tilastokeskuksen ammattiluokitus2001:tä (ks. Tilastokeskus, Ammattiluokitus 2001, 2001). Aikaisemminennakointimenetelmän ammattiluokitus perustui väestölaskennan pitkittäisaineistojenammattiluokitukseen (Tilastokeskus 1995).44

Ennakointimenetelmää on kehitetty siten, että ennustejakson alussa työttömänäolevien henkilöiden työvoiman tarjonta on määritelty aikaisempaatarkemmin ottamalla huomioon heidän koulutuksensa ja työttömyysjaksonsakesto. Lisäksi uutena näkökulmana on otettu mukaan ennusteidentavoitevuoden työttömyyden taso, joka on saatu Työvoima 2020 -projektintyöttömyysennusteista. (Ks. luku 1.3 ja 2.5.)Opetushallituksen laskentamallilla on tuotettu viime vuosina erillisille osahankkeillekoulutustarvelaskelmia. Pohjois-Savon maakunnallisia koulutustarpeitaon raportoitu Jääskeläisen ja Viidan raportissa (2003). Ruotsinkielisenkoulutuksen ennakointitarpeita selvitettiin Yrke 2015 -projektissa(Backman 2003). Lisäksi Helsingin kaupungin tietokeskus tuottaa säännöllisestilaskentamallilla Helsingin alueen koulutustarvelaskelmia (ks. Alataloym. 2002).Alkuvuodesta 2002 opetusministeriö perusti työryhmän, jonka tarkoituksenaoli valmistella vuosille 2003–2008 koulutuksen määrällistä mitoitustakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Opetushallitus saikäyttöönsä Tilastokeskuksen vuoden 2000 väestölaskennan lopulliset ammattitiedotloppuvuodesta 2002. Ammattirakenne-ennusteiden päivityksenjälkeen tuotettiin alkuvuodesta 2003 opetusministeriön työryhmänkäyttöön ensimmäiset koulutustarve-ennusteet. Työryhmä ja opetusministeriöneri sektoriyksiköt laativat yhteistyössä Opetushallituksen kanssaammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimen ja koulutuksen tehokkuusluvut.Nämä tekijät vaikuttavat laskennassa koulutuksen mitoitukseen jakoulutustarpeeseen. (Ks. luku 3.3 ja liite 5 ja 6.)Syksyllä 2002 käynnistettiin opetusministeriön, Opetushallituksen ja maakuntienliittojen (19) ennakointihanke. Sen tehtävänä oli tuottaa alueittaisetkoulutustarvelaskelmat, jotka tukisivat koulutustarjonnan mitoittamistavuosina 2003–2008. Opetushallituksen tehtävänä oli ennakointityön organisoiminen,maakuntien ohjaaminen ja tukeminen ennakoinnissa sekä ennakointilaskelmientekeminen maakuntien toimiala- ja ammattirakenneennusteidenpohjalta (ks. luku 1.3 ja 2.1).Maakunnat järjestivät käytännön ennakointityön alueillaan eri tavoin. Maakunnillaoli käytössään vaihtelevasti voimavaroja ja mahdollisuuksia sekäammattirakenteiden laadintaan että varsinaisten tulosten analysointiin.Maakuntatyön tukena toimi aluetyöryhmä, jossa oli edustus työministeriöstä,lääninhallituksesta ja Opetushallituksesta. Lisäksi mukana olivat maakuntaryhmittymienyhdyshenkilöt. Aluetyöryhmässä seurattiin alue-ennakoinninetenemistä ja keskusteltiin maakunnissa nousseista kysymyksistäja ongelmista.45

Alue-ennakoinnin tukemiseksi Opetushallituksessa perustettiin Internetiintyöryhmäsivut, jotka olivat maakuntien ja Koulutustarjonta 2008 -projektinkäytössä. Maakuntien ja Opetushallituksen välinen tieto siirtyi valtaosinniiden kautta. Työryhmäsivuilla oli muun muassa maakuntien käyttöönlaadittu ammattirakennelaskentapohja ja ennakoinnin tueksi hankittuja tilastoaineistoja.Hankkeen alussa järjestettiin jokaiselle maakuntaryhmällealoitustilaisuus ja työn edetessä Opetushallituksessa työseminaareja, joissakäsiteltiin ennakoinnin kulloistakin vaihetta. Työn edetessä maakuntaryhmätovat tehneet eri tavoin yhteistyötä muun muassa yhteisissä tilaisuuksissa.Kuvio 6. Maakuntien työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin organisointi 2001Työvoima 2020 -projektin (TM)TM, SM, VM, OPM, OPH, LVM, KTM,STM, YM, VATT, TK, MTT, ETKTyövoima 2020 -projektin (TM)alue- ja ammattirakennejaostoSM, OPM, OPH, LVM, TM, LH, MKL, TEKKoulutustarjonta 2008 -projekti (OPM)OPM, OPH, LH, MKL, KLOPH/KoulutuksenennakointipalvelutEtelä-SuomiYhdyshenkilöt(maakunta ja OPH)Länsi-SuomiYhdyshenkilöt(maakunta ja OPH)Itä-SuomiYhdyshenkilöt(maakunta ja OPH)Pohjois-SuomiYhdyshenkilöt(maakunta ja OPH)Maakunnallisettoimintaryhmät– Etelä-Karjala– Itä-Uusimaa– Kanta-Häme– Kymenlaakso– Päijät-Häme– Uusimaa– Varsinais-SuomiMaakunnallisettoimintaryhmät– Etelä-Pohjanmaa– Keski-Suomi– Pirkanmaa– Satakunta– PohjanmaaMaakunnallisettoimintaryhmät– Kainuu– Etelä-Savo– Pohjois-Karjala– Pohjois-SavoMaakunnallisettoimintaryhmät– Keski-Pohjanmaa– Lappi– Pohjois-Pohjanmaa46

1.3 EnnakointimenetelmäLaskentamalli ja sen tulosten analysointiLaskentamallin lähtötietojen muokkausta ja tulosten (kuvio 7) tulkintaavarten selvitettiin eri toimialojen kehitysnäkymiä sekä ammattien ja osaamistarpeidenmuutosta ennakoivia tutkimuksia ja selvityksiä. Tulevaisuudenkuvilla on merkitystä erityisesti toimiala- ja ammattirakenteiden ennusteidenlaadinnassa, koulutuksen tavoitteellisten tehokkuuslukujenvalinnassa sekä ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavaimen laadinnassa.Lähtötietojen valinnat ja tulevaisuuden näkemykset työelämän jatyövoiman määrällisistä muutoksista vaikuttavat keskeisesti siihen, minkäsuuntaisia tuloksia laskentamalli tuottaa.Laskelmat antavat tietoa työvoiman kysynnän muutoksista, työvoimapoistumista,koulutuksen aloittajatarpeista, suoritettavista tutkinnoista ja koulutetuntyövoiman tarjonnasta. Laskennalliset tulokset muutetaan ammatillisenkoulutustarpeen ennakointitiedoksi analysoimalla ja tulkitsemallaniitä yhdessä muun käytettävissä olevan tulevaisuustiedon kanssa (kuvio7). On tarpeellista tehdä tarkentavia tai vaihtoehtoisia laskelmia muuttamallamallin laskentakertoimia tai tehtyjä ennusteita. Tulkinnassa otetaanhuomioon muun muassa muilla ennakointimenetelmillä tuotetut ennusteet,arvioitu työvoiman yli- tai alitarjonta sekä käytettävissä oleva muututkimus- ja selvitystieto, jota ei ole voitu ottaa huomioon laskelmissa.(Hanhijoki ym. 2000, 7–12.)Kuvio 7. Ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointiTulevaisuusnäkemyksettyövoiman kysynnänmäärällisistä muutoksistatoimialoittain jaammattiryhmittäinLaskenta ja analysointiTulevaisuudenkuvatLähtötiedot tilastoistaToimialojen ammattirakenteetAmmatitTyövoiman ikärakenteetPoistumatekijätTyöttömätKoulutusrakenteetKoulutuksen tehokkuusluvutAloittajamäärätAnalysointiLaskentamalliTuloksetKoulutustarpeiden ennakointitieto47

Laskelmissa ei ole lähdetty pelkästään menneisyyttä kuvaavien tilastoaikasarjojentrenditiedoista, vaan ammattirakennemuutoksissa on pyritty korostamaantyövoiman aiempaa korkeampaa osaamista. Joissakin ammateissatyöelämää säätelevät normit määrittävät työvoimalle hyvinkin tiukatkoulutusvaatimukset.Työelämän koulutustarveEnnakointimenetelmä jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyytyöelämän tarpeisiin. Siinä ennakoidaan uuden työvoiman kysyntää,eli kuinka paljon ja millä tavalla koulutettua työvoimaa elinkeinoelämä tuleetarvitsemaan tietyllä ennakointijaksolla. Laskelma koostuu työvoimankysynnän muutosennusteista ja työvoiman poistuma-arvioista.Menetelmän toinen osa koskee työvoiman tarjontaa. Uutta työvoimaa tuleepääosin uusista nuorisoikäluokista. Työtön työvoima tuo oman lisänsä tarjontaan.Lisäksi työvoiman tarjontaan vaikuttavat työvoimaosuudet eli se,kuinka suuri osuus työikäisestä väestöstä kuuluu työvoimaan. Muuttoliikkeenvaikutukset on otettu huomioon toimialaennusteissa. Peruskehityksenvaihtoehdossa koko maan rajojen ylittävän nettomuuttoliikkeen onoletettu olevan 5 000 henkeä vuodessa (Työvoima 2020 loppuraportti2003, 114). Maan sisäinen muuttoliike vaikuttaa myös alueelliseen työvoimatarpeeseen.Työelämän koulutustarpeen laskentatapa on kuvattu vaiheittain kuviossa 8(vrt. Autio ym. 1999, 31–32, 221–234). Lähtökohtana on toimialoittainentyövoiman kysyntäennuste. Tämä ennuste johdetaan kansantalouden kokonaiskehitystäkuvaavista tuotantoennusteista, joissa on otettu huomioontuotannon arvonlisäysennusteen ja työn tuottavuuskehityksen yhteisvaikutus.Ne puolestaan pohjautuvat joukkoon taloudellisia muutostekijöitä.Työministeriön Työvoima 2020 -projektin laatimissa ennusteissa on otettuhuomioon eri hallinnonalojen pitkän aikavälin tavoitteita. (Työvoima 2020loppuraportti, 2003.) Toimialaennusteet on muutettu sellaisen luokituksenmukaiseksi, jota Opetushallituksen määrällisten koulutustarpeidenennakointihankkeessa on käytetty.Seuraavaksi ennakoidaan kunkin toimialan ammattirakenne. Se tehdääntarkastelemalla nykyistä ammattirakennetta ja sen aiempia muutoksia sekäennakoimalla ammattirakenteiden tulevaa kehitystä. Apuna käytetään ammattirakenteidenvertailuja ja ennusteita, tutkimustietoa ja eri alojen asiantuntijoidennäkemyksiä muutoksista. Nykyisen ja ennakoidun ammattirakenteenerotuksena saadaan ammattirakenteen muutos ennustejaksolla.Ammattirakenteen muutosennusteiden rinnalla selvitetään työvoimanpoistuma eli niiden henkilöiden osuus eri ammattiryhmissä, jotka vanhuus-48

eläkkeen, työkyvyn alenemisen tai kuoleman vuoksi siirtyvät pysyvästipois työvoimasta.Laskemalla yhteen ammattirakenteen muutos ja poistuma saadaan tulokseksiuuden työvoiman kokonaiskysyntä ennustejaksolla. Se tarkoittaa sitä,kuinka paljon uutta työvoimaa työelämän arvioidaan ennustejaksolla tarvitsevanammattiryhmittäin eli kuinka paljon työpaikkoja avautuu eri ammattiryhmissä.Työvoimapoistuman merkitys on hallitseva työvoiman jakoulutuksen määrälliselle kokonaistarpeelle.Työttömien työvoimatarjontana laskelmissa otetaan huomioon lähtövuodentyöttömien määrä, josta on vähennetty poistuma (kuvio 8). Sen lisäksityövoimatarjontaa laskettaessa on otettu huomioon työttömyyden kesto jatyöttömien koulutuksen taso. Työttömien työvoimatarjonta vähennetääntyövoimatarpeesta.Työvoiman ammattisiirtymät eivät muuta työvoiman kokonaismäärää eivätkäennakoitua ammattirakennetta. Niillä aloilla joille siirrytään, työvoimantarjonta kasvaa, ja niiltä aloilta, joilta siirrytään, tarjonta supistuu vastaavallamäärällä. Ammattisiirtymien vaikutuksia uuden työvoimantarpeeseen ei ole otettu huomioon.Työelämää koskevat ammattiryhmittäiset ennusteet ja muutostiedot muutetaanopintoalaluokituksen mukaisiksi ennustetiedoiksi käyttämällä sitävarten rakennettua ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavainta.Vastaavuusavain muodostetaan siten, että kustakin ammattiryhmästä arvioidaan,millä eri koulutuksilla voidaan saavuttaa tässä ammattiryhmässätarvittava ammatillinen perusosaaminen. Tämä taas perustuu näkemykseenkunkin ammattiryhmän tulevasta työvoima- ja koulutustarpeesta.Lähtökohtana on se, että lähes kaikkiin ammatteihin tarvitaan tutkintoonjohtava, ammatillisesti eriytynyt koulutus. Avaimen rakentamisen taustatietonakäytettiin 25–44-vuotiaiden työllisten koulutustietoja sekä ammattiryhmienja koulutusten ristiintaulukointia niiden pohjalta.Jotta elinkeinoelämä saisi tarvittavan määrän ja tarkoituksenmukaisella tavallakoulutettua työvoimaa, tulee koulutuksen aloittajia ja aloituspaikkojaolla uuden työvoiman tarvetta enemmän. Eri koulutusten suosio vaihteleehuomattavasti. Kaikille opintoaloille ei saada niin paljon opiskelijoita kuinkoulutuspaikkoja vuosittain on tarjolla, kuten tekniikan ja liikenteen eräilleopintoaloille. Toisilla aloilla puolestaan kysyntä ylittää tarjonnan koulutuksenvetovoimaisuuden takia, kuten kulttuurialan opintoaloilla. Osaopiskelijoista keskeyttää opintonsa (koulutuksen läpäisy), kun taas jotkutsuorittavat useita tutkintoja (moninkertainen koulutus ja jatko-opintoväylät).Kaikki tutkinnon suorittaneet eivät siirry työelämään (työvoimaosuus)tutkinnon suorittamisen jälkeen, vaan jäävät työvoiman ulkopuolelle esi-49

Kuvio 8. Nuorten koulutuksen aloittajatarve ja sen yhteensovittaminen työelämän koulutustarpeen kanssaToimialoittainentyövoimankysyntäennusteTyöllinen työvoima– lähtövuoden tiedotTyötön työvoima– lähtövuoden tiedotNuorten koulutus– 16–21-vuotiaidenikäluokkaennusteetToimialalojen sisäinenammattirakenne-ennuste– vaihtoehtoennusteitaTyövoiman kysynnän muutosammattiryhmittäinLähtövuosi – tavoitevuosiUuden työvoimankokonaiskysyntäammattiryhmittäinLähtövuosi – tavoitevuosiPoistumaammattiryhmittäinTyöttömientyövoimatarjontaammattiryhmittäinPoistumaammattiryhmittäinTyövoimanulkopuolelleAloittajatarpeeseenvaikuttavat tekijät:– koulutuksenkeskeyttäminen/läpäisy– moninkertainenkoulutus ja jatko-opiskelu– opiskelijoiden nettovirta(alueellinen ennakointi)Ammattien jakoulutuksenvastaavuusavainAmmattien jakoulutuksenvastaavuusavainAmmattien jakoulutuksenvastaavuusavainIkäluokkapohjainenaloittajatarveTyövoiman kysynnänmuutos opintoaloittain/koulutusasteittainLähtövuosi – tavoitevuosiUuden työvoiman kokonaiskysyntäopintoaloittain/koulutusasteittainLähtövuosi – tavoitevuosiTyövoimapoistumaopintoaloittain/koulutusasteittainLähtövuosi – tavoitevuosiNUORTENALOITTAJATARVEOPINTOALOITTAIN JAKOULUTUSASTEITTAINYHTEEN-SOVITUSTyövoiman koulutustarpeeseenvaikuttavat tekijät– koulutuksen tehokkuusluvutTyöelämän koulutustarve(koulutuksenaloittajatarve)Vaikutusmäärään jarakenteeseenTyövoiman koulutustarve– työttömyyden vaikutusotettu huomioon50

merkiksi hoitamaan omaa kotitalouttaan. Kun nämä koulutuksen tehokkuuteenja vaikuttavuuteen liittyvät tekijät – koulutuksen läpäisyosuus,mo ninkertainen koulutus ja jatko-opiskelu sekä työvoimaosuus – otetaanhuomioon, päädytään koulutuksen aloittajatarpeeseen työelämän kannalta.Tätä kutsutaan työelämän koulutustarpeeksi.Työelämän koulutustarpeiden ja aloittajatarpeenyhteensovittaminenEdellä kuvatulla työvoimamenetelmällä arvioidaan sitä, kuinka paljon jamillä tavalla koulutettua työvoimaa työelämän oletetaan tarvitsevan ennustejaksonaikana (uuden työvoiman kokonaiskysyntä). Lisäksi arvioidaan,kuinka paljon aloittajia eri opintoaloilla ja koulutusasteilla tulisi olla, jottatuo määrällinen koulutustarve tyydytettäisiin (työelämän koulutustarve).Nuorisoikäluokkien (16–21-vuotiaat) kokoennusteen perusteella johdetaanseuraavaksi aloittajatarpeen kokonaismäärä, joka antaa kaikille nuorillemahdollisuuden ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen. Työelämänkoulutustarve ja nuorten aloittajatarpeet on johdettu eri läh tökohdista.Seuraavaksi nämä tulokset on sovitettava yhteen (kuvio 8).Nuorten ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kokonaisaloittajamääräjaetaan eri opintoaloille ja koulutusasteille työelämän koulutustarpeenrakenteen mukaisessa suhteessa. Näin toimitaan silloinkin kun työelämänkoulutustarve on suurempi tai pienempi kuin nuorisoikäluokan kouluttamiseentarvittava aloittajamäärä.Ammattikoulutetun työvoiman tarjonnan kannalta nuorten koulutus jaaikuiskoulutus ovat luonteeltaan erilaisia. Uusi työvoima tulee pääasiassanuorisoikäluokasta, joka siirtyy tutkinnon suoritettuaan työelämään.Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ei taas välttämättä tule lainkaan uuttatyövoimaa, vaan se pääasiassa muuttaa jo olemassa olevan työvoimanammattirakennetta ja osaamista. Aikuiskoulutuksen tarve on luonteeltaanlyhytkestoisempaa ja suhdanteiden mukaan vaihtelevampaa kuin nuortenammatillisesti eriytyneen koulutuksen määrällinen tarve. Tässä ennakoinnissaon otettu huomioon vain nuorisoikäluokan koulutustarve.51

1.4 Ennakoinnin lähtötiedot ja luokituksetLähtötiedotEnnakoinnissa tarvittavat väestötiedot on otettu Tilastokeskuksen väestölaskennoista.Tämän ennakoinnin lähtökohtana olivat väestötiedot vuodelta2000. Työllisen työvoiman taustatietoina käytettiin myös aiempien väestölaskentavuosientrenditietoja. Väestön ammattien lisäksi koko maankattavasta väestölaskennasta saadaan monipuolista tietoa työllisten iästä jakoulutuksesta, toimialojen ammattirakenteiden muutoksista ja ammattiryhmientyöllisistä. Väestölaskentatietoja käytetään lisäksi ennustettaessaammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuutta sekä arvioitaessa maakuntienvälisiä opiskelijavirtoja.Työvoimasta poistuvien määrää ennakoitaessa otetaan huomioon kuolleisuussekä vanhuuden ja työkyvyn alenemisen vuoksi eläkkeelle siirtyvät.Poistuman suuruuteen vaikuttaa eniten työvoiman ikä. Eri poistumatekijätarvioitiin ammattiryhmittäin, koska niiden välillä on huomattavia eroja.Poistuman määrittelyssä käytettiin apuna Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksentilastoja myönnetyistä työkyvyttömyys- ja varhaiseläkkeistäsekä Tilastokeskuksen tietoja työllisen työvoiman kuolleisuudesta 1990-luvulla.Molemmista aineistoista saatiin tiedot ammateittain ja ikäluokittain.Työttömien tiedot vuodelta 2001 saatiin työministeriön työttömät työnhakijat-tiedostoista. Ne muunnettiin Tilastokeskuksen ammattiluokituksenmukaiseksi.Vuosittaisista ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamääristä saatiinTilastokeskukselta (OPTI) kolmen vuoden keskiarvotiedot vuosilta 2000–2002. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajien lukuun on lisätty 16–21-vuotiaiden, ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimuskoulutuksenaaloittaneiden keskiarvotiedot vuosilta 2000–2002. Ammattikorkeakoulujenläsnäolevina aloittaneiden keskiarvotiedot ovat Tilastokeskuksenoppilaitostiedostosta vuosilta 2000–2002. Yliopistokoulutukseen läsnäoleviksikirjoittautuneista, lukuun ottamatta maisteriohjelmia, on saatuvuotuiset syys- ja kevätlukukausien keskiarvotiedot Opetushallituksenylläpitämästä yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä (HAREK)vuosilta 2000–2002.Kolmen vuoden keskiarvotietojen etuna on se, että näin eliminoidaan suuretvuosittaiset muutokset. Haittana taas on se, että 2000-luvun alun viimeisimmätaloittajamäärien muutokset eivät niistä ilmene. Eräiden opintoalo-52

jen aloittajamäärät ovat viime vuosina jyrkästi supistuneet tai kasvaneet,esimerkiksi kulttuurialan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksenaloittajamäärät ovat kasvaneet kun taas tekniikan ja liikenteeneräiden opintoalojen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamää rätovat supistuneet. Siksi kolmen vuoden keskiarvotietojen rinnalla on tarkasteltumyös vuoden 2002 aloittajatietoja eri opintoaloilta ja koulutusasteilta.Koulutettavien ikäluokkien valtakunnallisessa ennakoinnissa käytettiinhyväksi Tilastokeskuksen väestöennusteen trendilaskelmaa. Sitä hyödynnettiinsovitettaessa ikäluokkaennusteita sisäasiainministeriön laatimiinalueellisiin ikäluokkaennusteisiin maakuntien liitoille.LuokituksetEnnakointityössä tarvittiin kahta keskeistä työvoimaa kuvaavaa luokitusta.Toinen on ennakointia varten laadittu toimialaluokitus, joka käsittää 22toimialaa ja luokan tuntematon (liite 2). Luokitus perustuu Tilastokeskuksentoimialaluokitukseen vuodelta 1995, jonka mukaan on voitu tarkastellatoimialakehitystä vuodesta 1970 lähtien.Kukin toimiala on jaettu ammattiryhmiin ennakointia varten laaditullaammattiluokituksella, jonka lähtökohtana on ollut Tilastokeskuksen vuoden2001 ammattiluokitus (liite 3). Ammattiryhmiä on kaikkiaan 46 sekäryhmä tuntematon. Työllisten määrän kehityksestä ammattiryhmittäin onollut käytettävissä aineistoa vuodesta 1970 lähtien. Amattiluokituksenmuutoksesta johtuen täysin vertailukelpoista tietoa on ollut käytettävissävain vuosista 1995 ja 2000.Väestön koulutustiedot ja ennakointitulokset on luokiteltu Tilastokeskuksenja opetushallinnon laatiman, käytössä olevan koulutus-, opintoala- jakoulutusasteluokituksen mukaan (liite 4). Keskipitkän aikavälin valtakunnallisessaennakoinnissa opintoaloittainen tarkkuustaso on osoittautunuttarkoituksenmukaiseksi. Se tukee riittävästi ammatillisen peruskoulutuksenjärjestämislupapäätöksentekoa sekä korkea-asteen koulutuksen tulosjatavoitesopimuksien valmistelua. Käytettyyn opintoalaluokitukseen liittyyjoitakin ongelmia, jotka on uudesta, jo vuonna 2003 käyttöön otetustaluokituksesta pyritty poistamaan.53

2UUDEN TYÖVOIMANTARVE VUOTEEN 2015 JAAMMATTIRAKENTEEN KEHITYS

2.1 Talouden ja työvoiman kysynnän kehitys56Koulutustarjonta 2008 -projektin työvoiman kysyntää valtakunnallisestitarkasteltaessa tukeuduttiin Työvoima 2020 -hankkeen tuloksiin. Työvoima2020 -loppuraportissa (2003, 79) talouden pitkän aikavälin kehitykselleesitetään neljä vaihtoehtoa: peruskehitys, nopea kasvu, hidas kasvu jatavoitteellinen kehitys. Tässä projektissa valtakunnallisen ennakoinninlähtökohdiksi valittiin perusura ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehdot.Kasvuvaihtoehdot on nimetty peruskehitykseksi ja tavoitekehitykseksi (ks.liite 1, toimialakehityksen vaihtoehdot).Peruskehitys kuvaa pitkälti trendin mukaista talouden kehitystä. Siinä oletetaan,että globaaleissa kehityssuunnissa sekä talous- ja yhteiskuntapolitiikanratkaisuissa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Talouden kasvun oletetaan2000-luvun alun laskusuhdanteen jälkeen elpyvän ja tuotannon keskikasvunolevan koko maan tasolla 2,5 % vuosina 2000–2010 ja 2 % vuosina2010–2020. Työn tuottavuuden kasvun arvioidaan aluksi noudattavan pitkältituotannon kasvun kehitystä. Jaksolla 2010–2020, suurten ikäluokkiensiirtyessä työvoiman ulkopuolelle ja työvoiman määrän vähen tyessä, tuottavuudenkeskikasvun oletetaan kuitenkin ylittävän tuotannon keskikasvun.Tavoitekehityksen vaihtoehto edustaa pitkällä aikavälillä täystyöllisyyteenjohtavaa kehitystä. Tässä vaihtoehdossa tuotannon keskikasvu olisi kokomaan tasolla peruskehitystä nopeampaa, noin 2,5–3 % vuosittain, koko jaksolla2000–2020. Tuotanto kasvaisi tuottavuutta nopeammin.Työvoima 2020 -loppuraportissa (2003, 76–111) tarkastellaan tuotannonja tuottavuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja muutosprosessejasekä esitetään yksityiskohtaisemmin ne oletukset, joihin talouden perusjatavoitekehityksen vaihtoehdot perustuvat. Tuotannon ja tuottavuudenkehitysennusteiden pohjalta raportissa on arvioitu myös työtuntien määränja työllisyyden kehitystä lineaarisen mallin avulla. Tällöin on oletettukeskimääräisen työajan lyhenevän pitkällä aikavälillä. Loppuraportissa(2003, 92–110) on esitetty toimialoittain yhteenveto tuotannon, tuottavuudenja työtuntien pitkän aikavälin perus- ja tavoitekehityksessä. Eritoi mialojen työllisyysennusteita on esitelty loppuraportin kuvioissa 5.2 ja5.4 (2003, 79).Vuonna 2000 eri toimialoilla oli noin 2 230 000 työllistä (Tilastokeskus,väestölaskenta, 2000). Peruskehityksessä työpaikkojen määrän ennakoidaankasvavan vain noin 40 000 vuodesta 2000 vuoteen 2015, kun tavoitevaihtoehdossatyöpaikkojen määrä lisääntyisi vastaavalla aikavälillä noin166 000. Osa-aikatyön mahdollista lisääntymistä ja sen vaikutusta työllisyyteenja työpaikkojen määrään ei ole huomioitu, sillä Työvoima 2020-loppuraportin kansantalouden tilinpidon tasossa esitettyjen ennusteiden

poh jalta on arvioitu työpaikkojen määrää pitkällä aikavälillä vuoden 2000väestölaskennan tasossa.Kuviossa 9 tarkastellaan työpaikkojen jakautumista toimialaryhmittäinvuosina 2000 ja 2015 eri vaihtoehdoissa. Sekä perus- että tavoitekehityksessäentistä suuremman osan työpaikoista arvioidaan tulevaisuudessasijoittuvan kaupan, liike-elämän palveluiden ja yhteiskunnallisten palveluidensektoreille. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna työpaikkojen määrälisääntyisi peruskehityksessä suhteellisesti eniten kaupan toimialalla.Tavoitekehityksen vaihtoehdossa työpaikkojen ennakoidaan lisääntyvänerityisesti rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen aloilla.Toimialan sisällä kasvu kohdistuisi liike-elämän palveluihin. Teollisuudessatyöpaikkojen ennakoidaan lisääntyvän suhteellisesti eniten instrumenttienja sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa. Toisin kuin perusvaihtoehdossatavoitekehityksen vaihtoehdossa myös teollisuuden työpaikkojenkokonaismäärän ennakoidaan hieman kasvavan (24 000) vuoteen 2015mennessä. Molemmissa vaihtoehdoissa teollisuuden työpaikkojen osuuskaikista työpaikoista kuitenkin pienenisi. Julkisten ja muiden palveluidentyöpaikat lisääntyvät ensisijaisesti siksi, että terveyden- ja sosiaalihuollonpalvelujen ja kotitalouspalvelujen kysynnän ennakoidaan kasvavan. Myöskulttuuritoiminnan sekä opetuksen ja tutkimuksen työpaikkojen arvioidaanlisääntyvän molemmissa vaihtoehdoissa. Yhteenveto toimialoittaisistatyöpaikkaennusteista vuonna 2015 on esitetty molemmissa tarkastelluissavaihtoehdoissa taulukossa 1. Mukana ovat myös vuoden 2000 väestölaskennantiedot ja alueellisen ennakoinnin tulokset.Kuvio 9. Työpaikkojen ennakoitu jakauma toimialaryhmittäin koko maan tasolla vuonna2000 ja vuonna 2015 perus- ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissaProsenttia40v. 2000 v. 2015 – Peruskehitys v. 2015 – Tavoitekehitys3535,1 33,830252020,6 19,5 20,11514,0 15,1 14,9 11,0 11,6 12,31057,5 7,2 7,133,72,1 2,1 2,06,0 5,8 6,05,13,7 3,70Julkinentoiminta jamuutpalvelutTeollisuus Kauppa Rahoitus-,vakuutus- jakiinteistöalaLiikenne Rakennustoimintasekä liike-elämänpalvelutMaa- jametsätalousElinkeinotuntematon57

Huomioitavaa on se, että teollisuuden työllisyys on vähentynyt noin 40 000työpaikalla kahden vuoden aikana. Tässä tarkastelussa käytetyt toimialaennusteeton laadittu ennen taloudellisen taantumavaiheen pitkittymistä jans. Kiina-ilmiön laajentumista. Se jää nähtäväksi, onko viime vuosien kehityksessäkyse suhdannevaihtelusta vai työmarkkinoiden pysyvistä rakenteellisistamuutoksista. Tuoreimman valtiovarainministeriön selvityksenmukaan kyse olisi pitkäaikaisista rakenteellisista muutoksista. Työministe-Taulukko 1. Valtakunnallisten ja alueellisten ennakointitulosten vertailua: työpaikat toimialoittain(%) vuonna 2000, perus- ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa vuonna 2015Toimiala Vuosi 2000 Koko maa Maakunnat yhteensäPeruskehitysv. 2015Tavoitekehitysv. 2015Peruskehitysv. 2015Tavoitekehitysv. 2015Maatalous 4,4 3,1 3,2 3,5 2,9Metsätalous 0,7 0,5 0,5 0,5 0,6Metsäteollisuus 4,9 4,5 4,8 4,7 4,7Metallituotteiden valmistus 1,9 1,9 2,0 1,3 1,6Koneiden valmistus 2,7 2,8 2,8 2,7 2,5Sähköteknisten tuotteidenvalmistus2,5 3,0 3,0 3,0 3,1Kulkuneuvojen valmistus 1,0 0,8 0,9 0,9 0,9Instrumenttien yms. valmistus 0,5 0,6 0,6 0,6 0,7Muu metalliteollisuus 0,9 0,9 0,9 0,8 0,8Muu teollisuus 6,1 5,0 5,1 5,8 5,8Rakennustoiminta 6,0 5,8 6,0 6,8 6,1Kauppa 14,0 15,1 14,9 15,2 15,5Liikenne 7,5 7,2 7,1 7,4 7,5Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalasekä liike-elämän palvelut11,0 11,6 12,3 11,3 11,8Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinen turvallisuus5,6 5,2 5,0 5,1 5,2Puhtaanapito ja ympäristöhuolto 1,7 1,6 1,6 1,9 1,8Opetus ja tutkimus 7,5 7,4 7,1 7,0 7,1Terveydenhuolto 6,9 8,3 7,8 8,6 8,2Sosiaalihuolto 6,8 7,1 7,0 6,0 6,4Järjestötoiminta 1,6 1,5 1,5 1,1 1,2Kulttuuritoiminta 1,9 2,0 2,0 2,1 2,2Kotitalouksien käyttämät palvelut 1,7 1,8 1,9 1,6 1,7Elinkeino tuntematon 2,1 2,1 2,0 2,1 1,8Yhteensä 100 100 100 100 10058

iön Työvoima 2020 -hankkeen pitkän aikavälin toimialaennusteita tullaantarkentamaan. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös koulutustarve-ennusteita,jotka on kirjattu opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelman tavoitteisiin (ks. Koulutus ja tutkimus 2003–2008,Kehittämissuunnitelma 2004, 3).Työvoiman kysyntä toimialoittainSeuraavassa on kuvattu lyhyesti toimialojen eri kasvuvaihtoehtojen keskeisiäpiirteitä. Lähteenä on käytetty Työvoima 2020 -väliraportin (2002,81–138) toimialakuvauksia ja loppuraportin (2003) ennusteita, ellei toisinole mainittu.Maatalouden työllisten määrä väheni erittäin nopeasti 1990-luvulla, koskakymmenen vuoden aikana 38 % yrityksistä lopetti toimintansa. Työllisyydenennakoidaan alalla edelleen supistuvan, mutta hitaammin kuin viimevuosikymmenenä. Yritysten määrä vähenee nopeammin kuin työllistenmäärä, koska yrityskoko tulee edelleen kasvamaan. Maatilojen ostamienpalvelujen ja palkatun työvoiman määrä tulee lisääntymään. Tavoitekehityksessätyöllisyys laskee peruskehitykseen verrattuna vähemmän.Puutarhatalouden suhteellinen osuus toimialan työllisistä kasvaa, ja tavoitekehityksessätyövoiman määrä pysyisi nykytasolla tai kasvaisi hieman.Kalatalouden työllisyyden ennakoidaan alenevan jopa nopeammin kuinkoko toimialan. (Maa- ja metsätalousministeriö 2001; Maa- ja metsätalousministeriö2003.)Metsätalouden työllisten määrä pysyi samana vuosina 1995–2000. Työllistenmäärän ennakoidaan vähenevän tavoitekehityksessä 15 % vuosina2001–2015. Peruskehityksessä vähennys olisi 20 %. Alan työllisten vähenemistäperustellaan sillä, että tuottavuus on kasvanut harvennushakkuissa jametsän uudistamisessa.Metsäteollisuudessa on ennustevaihtoehtojen välillä selkeä ero. Peruskehityksessäkoko toimialan ja siihen kuuluvien alatoimialojen työllis tenmäärä vähenee keskimäärin 7 %. Tavoitekehityksessä työllisyyden kasvunennakoidaan olevan 5 % vuoteen 2015 mennessä. Puutavaran valmistuksessatyöllisyyden ennakoidaan kasvavan jonkin verran. Perinteisensahaustoiminnan ja levytuotannon työllisten määrä vähenee, ja korvaavastirakentamiseen liittyvä puutuoteteollisuus kasvaa. Työllisyydenarvioidaan paperiteollisuustuotteiden valmistuksessa kasvavan peräti8 %, minkä saavuttaminen 2000-luvun laman pitkittymisen vuoksi tuleeolemaan iso haaste. Alan tuottavuuden ennustetaan edelleen paranevan,ja myös kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Graafisentuotannon työllisyyden ennustetaan pysyvän nykytasolla. Teknologian59

kehittyminen vähentää perinteisen graafisen tuotannon työllisyyttä, jotakompensoi työvoiman lisäys digitaalisten tuotteiden sisältötuotannossaja valmistuksessa. (Suomen metsäklusteri tienhaarassa 2000; ICT-osaaminen2010, 2002.)Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden voimakas kasvu on muuttanut Suomentoimialarakennetta huomattavasti. 1990-luvun keskeisiä kasvavia alojaovat olleet sähkötekninen teollisuus sekä metallituote- ja koneteollisuus.Paperiteollisuuden tuotteiden osuus tavaraviennistä on pienentynyt. 2000-luvun alussa suurin osuus viennistä oli sähkö- ja elektroniikkateollisuudella,jonka osuus oli noin kolmanneksen. Peruskehityksessä vuosina 2000–2015sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialan arvioidaan kasvavan19 %. Tavoitekehityksessä toimialan työllisyys kasvaisi 27 %.Kone- ja metalliteollisuuden työvoimakehitysarvioiden mukaan alalletarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 80 000 uutta työntekijää.Perusmetalliteollisuus tarvitsee puolet tästä määrästä korvaamaan eläkkeellesiirtyvää työvoimaa. Toinen puoli uuden työvoiman tarpeesta tulisisähkö- ja elektroniikkateollisuudesta. Sähköteknisen teollisuuden kehityksenon arvioitu jatkuvan nopeana mutta hidastuvan aikaisempiin vuosiinverrattuna. Näin ollen myös työllisyyden kasvu hidastuu ja pidemmälläaikavälillä pysähtyy. Tavoiteuran vaihtoehdossa sekä metallituote- ja koneteollisuudenettä sähköteknisen teollisuuden työllisyyskehitys nähdäänaikaprofiililtaan samankaltaisena, toisin sanoen kasvu on keskimääräistänopeampaa. Instrumenttien valmistus on tuottavuudeltaan ja työllisyydeltäänkasvava toimiala. Kulkuneuvojen valmistuksen toimialankehitysvaihtoehdot ennakoivat työllisyyden tasaista laskua.Muun metalliteollisuuden toimialan, joka sisältää pääosin malmien jamuiden raaka-aineiden kaivannaistoiminnan sekä perusmetallien valmistuksen,suhdannenäkymät heikkenivät tilapäisesti vuoden 2000 jälkeen.Pitkällä aikavälillä työllisyyden ennakoidaan säilyvän vuoden 2000 tasollatai hieman kasvavan. Toimialan työllisyys on erityisen riippuvainen vienninkehityksestä.Muun teollisuuden toimialaan sisältyvät elintarvikkeiden, tekstiilien javaatteiden, kemiallisten tuotteiden sekä savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus,energiahuolto sekä veden puhdistus ja jakelu. Toimialan työllisyydenennakoidaan laskevan pitkällä aikavälillä. Laskun oletetaan kohdistuvanerityisesti tekstiili- ja vaatetusteollisuuteen sekä elintarviketeollisuuteen.Näiden alojen työllisyys riippuu keskeisesti viennin kehittymisestä jaerikoisosaamisen avaamista uusista markkinoista. Elintarviketeollisuudentulee hyödyntää uutta teknologiaa kilpailuedun varmistamiseksi. Myöslaadun varmistaminen, elintarvikkeiden kehittäminen puhtaampaan suuntaansekä ravitsemustieteiden ja lääketieteen merkityksen lisääntyminen60

ovat alan kehityslinjoja, joihin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntävaikuttaa. (TEKES 2002.)Rakennustoiminnan työllisyys laski jyrkästi 1990-luvun aikana. Vuosina1998–2000 työllisyys lähti voimakkaaseen nousuun, ja vuonna 2001 alkaneellalaskukaudella toimialan työllisyyden kasvu pysähtyi. Aivan viime aikoinarakennustoiminta on ollut yksi niistä toimialoista, jotka ovat työllistäneetpitkittyneestä taantumasta huolimatta. Pidemmällä aikavälillä toimialantyöllisyyden odotetaan olevan lähellä nykyistä tasoa tai hieman laskevan.Korjausrakentaminen ja peruskorjaaminen, jotka vaativat tule vaisuudessaenemmän työvoimaa, lisäävät ennusteen mukaan osuuttaan. Lisäksi tietoteknistenvalmiuksien tarve kasvaa kaikissa alan työtehtävissä. Tulevaisuudessarakennustoiminta nähdään osana palvelualaksi muuttuvaa kiinteistöalaa.Kaupan toimialalla työllisten määrä väheni 1990-luvun alkupuoliskollanoin 20 %. Sen jälkeen toimialan työllisyys on kääntynyt voimakkaaseenkasvuun. Kaudella 2001–2015 ennakoidaan kasvuksi 10–14 % eri kehitysvaihtoehdoistariippuen. Kaupan toimialasta majoitus- ja ravitsemistoiminnanennakoidaan kasvavan eniten eli noin 20 %. Vähittäiskaupankintyöllisyys kasvaisi edellä mainitulla kaudella noin 15 %. Kauppojen koonkasvattaminen lisää työn tuottavuutta ja vähentää työllistävää vaikutusta.Toisaalta arvioidaan, että pienet erikoiskaupat työllistävät tulevaisuudessanykyistä enemmän. Tukkukaupassa kasvua ei olisi lainkaan tai korkeintaanvain muutaman prosentin luokkaa muun muassa logistiikan kehityksenjohdosta.Työvoima 2020 -väliraportissa liikenteen toimialan suhteellisen maltillisenkasvun arvioidaan jatkuvan aina vuoteen 2010, jonka jälkeen kasvuhidastuu. Alatoimialoista tietoliikenne on laskeva ja kuljetus puolestaankasvava toimiala. Liikenteen työn tuottavuuden uskotaan nousevan – kustannustenkarsiminen, liikenteen teknologian ja liikennejärjestelyjen kehittyminen– minkä seurauksena toimialan työllisyyden kasvu vähenee.Liikenteen toimialalla 1990-luvun keskeisiä kehityspiirteitä olivat yksityistäminen,liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen. Myös jatkossa toiminnanuskotaan siirtyvän julkiselta sektorilta yksityiselle.Etenkin tavoitekehityksessä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan sekäliike-elämän palveluiden ennakoidaan olevan yksi eniten kasvavista toimialoistakaudella 2001–2015. Kasvuksi ennakoidaan noin 20 %, mikä johtuuliike-elämän palveluiden kasvusta. Sekä yrityksissä että julkisella sektorillatoimintoja tullaan edelleen ulkoistamaan, mikä lisää alan työllisyyttäja synnyttää uutta yritystoimintaa. Samalla julkinen sektori pyrkii helpottamaanyritystoiminnan laajentumista ja uusien yritysten perustamista.Toimialalla sekä rahoitustoiminta että vakuutustoiminta työllistäisivät nykyistävähemmän.61

Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja yleisen turvallisuuden toimialallatyöllisten määrä supistuu perus- ja tavoitekehitysvaihtoehdoissa 5 %vuosien 2001–2015 aikana.Puhtaanapidon ja ympäristöhuollon toimialan työllisyyden kasvuksiennakoidaan tavoitekehityksessä 4 %. Yritykset ja julkinen sektori ulkoistavatedelleen puhtaanapidon palveluja, mikä lisää toimialan työvoimantarvetta. Lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ennakoidaan muutoksia,joiden takia tavaroiden ostosta siirrytään palvelujen hankintaan,tästä esimerkkinä siivouspalvelut. Jätteiden kierrätystä ja haja-asutusalueidenjätevesien sekä muiden jätteiden käsittelyä koskevat määräykset ovatkiristyneet, ja ne lisäävät jätehuoltopalvelujen kysyntää.Opetuksen ja tutkimuksen toimialalla työllisyys kasvoi 1990-luvulla jaetenkin sen jälkipuolella, kun oppilaitosten opiskelijamäärät laman myötäkasvoivat ja säilyivät suurina sen jälkeenkin. Lama-aikana opiskelijamääriälisättiin vaihtoehtona työttömyydelle. Tutkimussektorilla, kuten myös opetussektorilla,työllisten määrä heijastaa painottumista osaamisvetoiseenkasvuun. Aikuiskoulutusta on laajennettu, ammattikorkeakoulutusjärjestelmälläon lisätty osaamista, ja sama tavoite on toteutettu pidentämälläammatillinen peruskoulutus kahdesta kolmeen vuoteen. Pienenevienikäluokkien vuoksi päätoimisten opettajien määrän on arvioitu laskevanjonkin verran vuoden 2002 tasosta vuoteen 2020 mennessä. (Opettajatarvetyöryhmänmuistio 2003, 87–88.)Terveydenhuollon toimialan työllisten määrän ennakoidaan kasvavannopeimmin kaikista toimialoista kaudella 2001–2015 eli noin 21 %. Alantyöllisten määrä on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvanut lukuunottamatta 1990-luvun alkupuolen lamakautta, jolloin työllisyys laski noin6 %. Työvoiman kasvavaa tarvetta voidaan perustella muun muassa väestönikääntymisellä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksenkasvulla sekä tarpeella lisätä palveluja. Työvoiman määrään vaikuttaakuitenkin olennaisesti julkisen talouden kehitys tulevina vuosina. Yksityisensektorin palvelut vastannevat kuitenkin entistä enemmän terveyspalvelujenkysyntään. Myös toimialan sisäiset järjestelyt sekä yhteistyösosiaalisektorin ja kolmannen sektorin välillä vaikuttavat työvoimantarpeeseen.Sosiaalihuollon toimialan työllisten määrän ennakoidaan kasvavan kaudella2000–2015 eli noin 10 %. Toimialan kasvu oli erityisen voimakastavuosina 1990–1995 eli lähes 30 %, mikä oli seurausta poikkeuksellisensuuresta työttömyydestä. Toimialan työvoimatarpeeseen vaikuttavat sekätuleva työllisyystilanne että väestön ikääntymisestä johtuvat tarpeet vanhustenhuollossa.Työvoiman määrä riippuu kuitenkin julkisen sektorinrahoitusmahdollisuuksista tulevina vuosina. Toisaalta yksityinen sektori62

tullee terveydenhuollossa ennustettuun tapaan tyydyttämään entistäenemmän palvelujen tarvetta.Järjestötoiminnan toimialan työllisten määrän ennakoidaan perusurassasupistuvan vain vähän ja tavoiteurassa pysyvän ennallaan vuosina 2001–2015. Järjestö- ja yhdistystoiminta alkoi 1990-luvulla eriytyä ja erikoistua.Siisiäisen (2002, 18–19) mukaan suurimpien yhdistysryhmien, kuten poliittistenja ammatillis-taloudellisten yhdistysten, määrä on tällöin kääntynytlaskuun, kun taas pienempien yhdistysryhmien, kuten kulttuuri-, liikuntajavapaa-ajan sekä kansainvälisten yhdistysten, määrä kasvoi yhdistystenrekisteröinnin perusteella vuosina 1970–1999. Yhdistystoiminnan rakennemuutosheijastunee myös järjestötoiminnan toimialan rakenteeseenja työllisten määrään, jolloin toimialan työllisten kokonaismäärä pysyneenykytasolla.Kulttuuritoiminnan (elokuva-, radio-, televisio-, näyttämö- ja taiteilijatoiminta;kirjastot ja museot; muu huvi- ja virkistystoiminta) työllisten määränarvioidaan kasvavan jonkin verran kummassakin vaihtoehdossa. Koko väestönvapaa-aika on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Kun suuret ikäluokatsiirtyvät eläkkeelle, vapaa-aikapalvelujen tarve tulee lisääntymään. Kokoväestön vapaa-ajan käytön odotetaan myös monipuolistuvan. Esimerkiksinaiset ovat käyttäneet yhä enemmän aikaa liikuntaan ja ulkoiluun kahtenaviime vuosikymmenenä. (Niemi ja Pääkkönen 2001, 33–46.) Koska koulutustasoon noussut, vapaa-aika lisääntynyt ja monipuolistunut, myös kulttuuripalvelujenkysyntä ja ennen muuta osa-aikaisten työpaikkojen määräkasvanee lähinnä yksityisellä sektorilla.Kotitalouksien käyttämiin palveluihin sisältyy useita hyvin erilaisiaalatoimialoja, kuten kotitalousesineiden korjaus, pesulapalvelut jahenkilökohtainen palvelutoiminta. Siihen kuuluvat myös parturit jakampaamot, kauneudenhoitopalvelut sekä monet fyysistä hyvinvointialisäävät palvelut. Lisäksi toimialaan luetaan työnantajakotitaloudet.Toimialan työllisten määrän ennakoidaan kasvavan ennustejaksolla yli20 % ja lisääntyvän kaikilla alatoimialoilla. Työllisyyden kasvuennusteperustuu näkemykseen, jonka mukaan kotitaloudet muuttavat kulutustaansiten, että palveluja ostetaan enemmän ja niiden osuus kulutuksestakasvaa. Erityisesti ulkonäköön sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinliittyvien palvelujen kysynnän ennakoidaan kasvavan. Toisen nopeastikasvavan alueen muodostavat eräät Internetin ja muiden sähköistenviestimien kautta saatavat palvelut, jotka liittyvät lähinnä vapaa-aikaanja harrastuksiin.63

Toimialojen muutos maakunnissaKoulutustarjonta 2008 -projektissa ennakoitiin työvoiman kysynnän toimialoittaisiamuutoksia koko maan tasolla ja 19 maakunnassa. Jotta vertailuolisi helpompaa, tuotannon, tuottavuuden ja työllisyyden kehitystä tarkasteltiinvaltakunnallisessa ja alueellisessa ennakoinnissa samaa toimialaluokitustakäyttäen. Myös alueellisessa ennakoinnissa tarkasteltiin kahtakehitysvaihtoehtoa: perus- ja tavoitteellista kehitystä. Perusvaihtoehdossaaluetalouden, tuotannon ja tuottavuuden kehityksen oletetaan jatkuvanpitkälti trendin mukaisena.Maakuntien ja 51 seudun aluetalouden kehitystä sekä maakuntien tuotanto-ja toimialarakennetta 1990-luvulla on tarkasteltu muun muassa KimmoNiirasen (2002) tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa on selvitettymyös toimialarakenteen erojen ja niin sanottujen alueellisten tekijöidenmerkitystä alueiden kehitykseen. Kasvun kannalta tarkasteltuna toimialarakenteenja alueellisten tekijöiden merkitys kehityksen eriytymiselleja joidenkin alueiden suotuisalle kehitykselle on tutkimuksen mukaanollut vaikutuksiltaan samaa luokkaa 1990-luvulla. Kasvun mittareina tutkimuksessaon käytetty arvonlisäystä, työllisyyttä ja palkansaajakorvausta.Alueellisen ennakoinnin keskeisiä haasteita onkin tunnistaa ne työelämänerityispiirteet ja tekijät, jotka rakenteellisen profiloitumisen rinnalla luovatvankan perustan aluetaloudelle.Peruskehityksessä työministeriö laati alustavat tuotannon, tuottavuuden jatyöllisen työvoiman ennusteet maakunnittain. Alustavat ennusteet sovitettiintoimialoittain valtakunnallisiin peruskehityksen ennusteisiin. Työllisentyövoiman toimialakohtaisia ennusteita tarkistettiin maakuntien työryhmiltäsaadusta palautteesta. Tarkistuksen yhteydessä toimialakohtaisestayhteensovituksesta luovuttiin. Kun maakunnittaiset työvoimaennusteetoli tarkistettu, ne sovitettiin valtakunnalliseen, peruskehityksen mukaiseenpitkän aikavälin työllisen työvoiman ennusteeseen koko työllisen työvoimantasolla.Tavoitekehityksen vaihtoehdossa toimialaennusteet perustuivat maakuntientyöryhmien näkemyksiin alueen pitkän aikavälin tavoitteista ja kehittämisenpainopisteistä. Työryhmät saattoivat hyödyntää maakuntasuunnitelmienja -ohjelmien valmisteluun osallistuneita asiantuntijaverkostojasekä suunnitteluprosessin yhteydessä luotua tietopohjaa. Lisäksi oli mahdollistatarkastella jo tehtyjä strategisia valintoja, jotka koskivat esimerkiksitavoiteltua toimialaprofiilia.Kuviossa 10 verrataan koko maan ja 19 maakunnan ennakointituloksiakeskenään sekä työpaikkojen määrän arvioitua kehitystä vuodesta 2001vuoteen 2015. Peruskehityksen ennakointituloksia tarkasteltaessa voidaan64

Kuvio 10. Valtakunnallisten ja alueellisten ennakointitulosten vertailua: työpaikkojen määränennakoitu muutos peruskehityksessä vuodesta 2000 vuoteen 2015 koko maassa ja 19maakunnassa (vuosi 2000 = 100)1 Maatalous2 MetsätalousKoko maaMaakunnat yhteensä3 Metsäteollisuus4 Metallituotteiden valmistus5 Koneiden valmistus6 Sähköteknisten tuotteiden valm.7 Kulkuneuvojen valmistus8 Instrumenttien yms. valmistus9 Muu metalliteollisuus10 Muu teollisuus11 Rakennustoiminta12 Kauppa13 Liikenne14 Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalasekä liike-elämän palvelut15 Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinen turvallisuus16 Puhtaanapito ja ympäristöhuolto17 Opetus ja tutkimus18 Terveydenhuolto19 Sosiaalihuolto20 Järjestötoiminta21 Kulttuuritoiminta22 Kotitalouksien käyttämät palvelut23 Elinkeino tuntematonYHTEENSÄ60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 16065

to deta, että osalla toimialoista näkemykset poikkeavat selvästi, vaikka 19maakunnan työpaikkojen ennakoitu kokonaismäärä pitkällä aikavälillä sovitettiinkinyhteen valtakunnallisten ennakointitulosten kanssa ja useillatoimialoilla työpaikkojen määrällinen kehitys nähdään maakunnissa ja kokomaan tasolla samansuuntaisena. Erityisesti rakennustoiminnassa, muussateollisuudessa ja puhtaanapidon toimialalla maakuntien arvio työpaikkojenmäärän kehityksestä on huomattavasti optimistisempi kuin koko maantasolla tehdyissä arvioissa. Esimerkiksi koko maan tasolla tehtyjen tarkastelujenpohjalta rakennustoiminnan työpaikat jopa hieman vähenisivät vuodesta2001 vuoteen 2015 (noin 3 %), mutta maakuntaennakointien tulostenmukaan rakennustoiminnan työpaikat lisääntyisivät noin 13 %. Vastaavastimaakunnallisten ennusteiden mukaan metallituotteiden valmistuksessa,sosiaalihuollossa ja järjestötoiminnassa työpaikkojen määrät vähenisivätmerkittävästi jaksolla 2001–2015, kun koko maan tasolla tehdyissä tarkasteluissakyseisistä toimialoista vain järjestötoiminnan työpaikkojen määränarvioidaan hieman vähenevän. Maakuntien ennusteiden mukaan järjestötoiminnantyöpaikat vähenisivät tarkastelujaksolla jopa 33 %.Valtakunnallisten ja alueellisten toimialaennusteiden eroja selittävät useateri tekijät. Alueellisten työryhmien resurssit ja mahdollisuudet tuotantoprosessienja tuotannon yksityiskohtaiseen tarkasteluun toimialoittainvaihtelivat. Osassa maakuntia väestökehitystä ja työvoiman tarjontaakoskevat ennusteet korostuivat työvoiman kysyntää koskeviin ennusteisiinverrattuina. Vaikka työpaikkojen määrällistä kehitystä tarkasteltiinkinpitkällä aikavälillä, talouden taantuman jatkuminen ja irtisanomiset metallialallaovat saattaneet vaikuttaa maakunnallisiin ennusteisiin, jotka tehtiinkoko maan tasolla laadittujen ennusteiden jälkeen.Kuviossa 11 verrataan alueellisen ennakoinnin tuloksia 19 maakunnassaperus- ja tavoitevaihtoehdossa. Tavoitekehityksessä työpaikkoja arvioidaanolevan vuonna 2015 peräti 272 000 enemmän kuin vuonna 2000.Maata loutta lukuun ottamatta työpaikkaennusteet ovat perusvaihtoehtoaoptimistisemmat kaikilla toimialoilla. Kansainvälistä kilpailukykyä ajatellenaluetasollakin tarvitaan keskeisten vahvuuksien ja osaamisprofiilien entistäselkeämpää tunnistamista, työnjakoa ja yhteistyön vahvistamista yli maakuntarajojen.Liitteeseen 8 on koottu maakunnittain työpaikkaennusteetvuodelle 2015 perus- ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa eri toimialoillayhdessä vuoden 2000 tietojen kanssa. Maakuntien kehitysarviot 2003–2020 -raportissa (2003) Koulutustarjonta 2008 -projektin tavoitevaihtoehdonennusteita on jo tarkistettu alaspäin.66

Kuvio 11. Alueellisen ennakoinnin perus- ja tavoitekehityksen tulosten vertailua: työpaikkojenmäärän ennakoitu muutos vuodesta 2000 vuoteen 2015 perus- ja tavoitekehityksessä(vuosi 2000 = 100)1 Maatalous2 MetsätalousPeruskehitysTavoitekehitys3 Metsäteollisuus4 Metallituotteiden valmistus5 Koneiden valmistus6 Sähköteknisten tuotteiden valm.7 Kulkuneuvojen valmistus8 Instrumenttien yms. valmistus9 Muu metalliteollisuus10 Muu teollisuus11 Rakennustoiminta12 Kauppa13 Liikenne14 Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalasekä liike-elämän palvelut15 Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinen turvallisuus16 Puhtaanapito ja ympäristöhuolto17 Opetus ja tutkimus18 Terveydenhuolto19 Sosiaalihuolto20 Järjestötoiminta21 Kulttuuritoiminta22 Kotitalouksien käyttämät palvelut23 Elinkeino tuntematonYHTEENSÄ60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 16067

2.2 Ammattirakenteen muutosLuvussa esitellään sekä Opetushallituksessa laadittua valtakunnallistaennustetta että maakuntien liittojen tekemiä alueellisia ammattirakenneennusteita11 pääammattiryhmässä. Molemmat ennusteet ulottuvat vuoteen2015 ja ne on laadittu yhdenmukaisia menettelytapoja noudattaen.2.2.1 Ammattirakenteen muutokseen vaikuttaviatekijöitäAmmattirakenteen muutoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä eriammattiryhmissä työskentelevien suhteellisten osuuksien muutoksiaettä määrällisiä muutoksia koko työvoimassa ennustejaksolla 2001–2015.Ammattirakenne-ennusteen laadinnassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessävaiheessa tehdään ennuste toimialojen työllisyyden kehityksestä. Toimialojentyöllisyysennusteet on tätä työtä varten saatu Työvoima 2020-projektista, ja niitä on kuvattu luvussa 2.1. Toisessa vaiheessa arvioidaantoimialoittain, miten kukin ammattiryhmä muuttuu toimialan sisällä.Kolmannessa vaiheessa lasketaan eri toimialojen samat ammattiryhmätyhteen ja saadaan tuloksena toimialaennustetta vastaava ammattirakenneennuste.Toimialan ammattirakenteen muutos liittyy tuotantotapojen ja tuotannonorganisoinnin muutoksiin. Tuotannossa otetaan jatkuvasti käyttöön uusiamenetelmiä ja teknologioita, jotka edellyttävät työntekijöiltä uudenlaistaosaamista. Tällaiset muutokset usein hävittävät joitakin tehtäviä ja samallasynnyttävät uusia. Näin käy riippumatta siitä, onko kyse tavaroiden tuotannosta,palveluista tai tutkimus- ja kehittämistyöstä. Toimialan ammattirakenteenmuutosta arvioitaessa pyritään löytämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavattuotantotavan muutokseen sekä siitä johtuvaan osaamistarpeidenmuutokseen. Ammattirakenne-ennusteessa nämä pitkän aikavälin osaamistarpeidenmuutokset ilmaistaan ammattirakenteen muutoksena.Ammattirakenne-ennusteiden tekemistä ja tulkintaa hankaloittavat niissäkäytetyt luokitukset. Ammattinimikkeet soveltuvat hyvin sekä aiemmankehityksen että nykytilan esittämiseen mutta usein huonosti tulevaisuudenkehityksen kuvaamiseen. Tämä ongelma joudutaan kuitenkin hyväksymään,jos vaihtoehtoisia ammattirakenteen määrällisiä kehityslinjoja halutaan suhteuttaanykytilaan. Todennäköisesti lähes kaikissa ammateissa osaamisenvaatimukset kasvavat ja painottuvat tulevaisuudessa uudella tavalla. Tämäei vielä tarkoita tässä luvussa määriteltyä ammattirakenteen muutosta, jokaedellyttää osaamistarpeen siirtymistä toiselle alalle tai osaamisen tason nostamistaniin, että ammatti siirtyy toiseen ammattiryhmään.68

Myös toimialarakenteen muutokset heijastuvat ammattirakenteeseen. Nevoivat liittyä edellä kuvattuihin syihin tai voimakkaisiin toimintaympäristönmuutoksiin, kuten markkinoiden vapautumiseen ja kansainvälisenkilpailun lisääntymiseen. Työllisyys saattaa kasvaa tietyillä aloilla tämän seurauksena,kun taas toisten toimialojen työllisyys pienenee. Tämä heijastuueri suuntaan kehittyvien toimialojen tyypillisten ammattien työllisyyteenja muuttaa siten ammattirakennetta. Vastaavantyyppinen ilmiö voidaanhavaita, kun ammattirakenteen muutosta tarkastellaan päätoimialojen sisällä.Eri suuntiin muuttuva työllisyys alatoimialoilla muuttaa päätoimialanammattirakennetta.Toimialan ammattirakenteeseen vaikuttaa myös se, että monet yrityksetkeskittyvät omaan ydintoimintaansa ulkoistamalla muut toimintonsa.Useimmiten työpaikat siirtyvät jollekin muulle toimialalle, jonka yrityksetovat erikoistuneet myymään palveluja toisille yrityksille. Tällaisissa tapauksissatoimialojen sisäiset ammattirakenteet muuttuvat, mutta koko työvoimanammattirakenne ei välttämättä muutu kovin paljon.Esimerkiksi teollisuuden toimialoilla tuotantoon liittyvien ammattiryhmienosuus työllisistä on 1970-luvulta lähtien trendinomaisesti supistunut ja vastaavastitoimihenkilöammattiryhmien osuus on kasvanut. Jos supistuvienammattiryhmien kehitys jatkuisi samankaltaisena myös tulevaisuudessa, setarkoittaisi näiden toimialojen tuotantotoiminnan loppumista Suomessa.Tämä saattaa olla todennäköistä joillakin toimialoilla, mutta ei kaikilla.Uutta teknologiaa on toimialoilla lisäksi voitu ottaa käyttöön eri tahdissa,minkä voi ennakoida vaikuttavan toimialojen muutosten nopeuteen tulevaisuudessa.Edellä kuvattujen kehityssuuntien käännepisteiden arviointion yksi ammattirakenne-ennusteiden tärkeimmistä kysymyksistä.2.2.2 Ammattirakenne-ennusteetKullakin toimialalla on 47 ammattiryhmän kehityksestä tehty kaksi valtakunnallista ja maakunnallista ennustetta: toinen perustuu peruskehitys-nimiseentoimialaennusteeseen ja toinen tavoitekehitys-nimiseentoimialaennusteeseen. Tarkemmat ammattiryhmittäiset valtakunnalliset jaalueelliset ennusteet ovat liitteissä 9, 10 ja 11. Valtakunnallisessa ja alueellisessaennakoinnissa käytetyt toimiala- ja ammattiluokitukset ovat puolestaanliitteissä 2 ja 3.Valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden tekemisessä käytettiinapuna ammattien suhteellisten osuuksien kehitystä toimialoittain vuosina1970–1995. Historia-aineistosta etsittiin pitkään jatkuneita kehityssuuntia,jotka olivat lähtökohtana ennusteen tekemisessä. Näitä suuntauksia voitiinkäyttää apuna vain osittain, koska ennusteen lähtövuoden 2000 väestölas-69

kennan ammattiluokitus on täysin yhteensopiva vain vuoden 1995 väestölaskennanaineiston kanssa. Ammattiryhmien suhteellisten osuuksienmuu toksesta saatua tietoa täydennettiin ammattiryhmien työllisten määränmuutosta kuvaavilla aikasarjoilla sekä Työvoima 2020 -projektin näkemyksillätoimialojen ja niihin kuuluvien alatoimialojen tulevaisuudesta.Lisäksi pyrittiin käyttämään viimeisimpiä saatavilla olevia ennusteita ja eritoimialoille laadittuja tulevaisuusstrategioita.Valtakunnallinen peruskehitys-niminen ammattirakenne-ennuste pohjautuusamannimiseen toimialaennusteeseen. Ammattirakenteen on ennakoitumuuttuvan suhteellisen vakaasti ja kunkin toimialan aikaisempaakehityssuuntaa noudattaen. Joillakin voimakkaasti kasvavilla toimialoillaon kuitenkin painotettu eri asiantuntija-ammattiryhmien kasvua historiallistakehitystä enemmän. Toisaalta ns. suorittavan työn ammattiryhmienkuten puhtaanapidon ja toimistotyön osuutta työpaikoista on vähennettyhistoriakehitystä voimakkaammin sellaisilla toimialoilla, joiden on ennakoituulkoistavan näiden ammattiryhmien töitä.Valtakunnallisen tavoitekehityksen pohjana on tavoitekehityksen toimialaennuste,jonka mukaan työpaikkojen määrä lisääntyisi 166 000:lla vuoteen2015 mennessä. Uusien työpaikkojen oletetaan syntyvän sellaisiin tehtäviin,että työpaikkarakenne muuttuu nykyistä kilpailukykyisemmäksi kansainvälistyvillämarkkinoilla. Erityisosaamista vaativia työpaikkoja syntysi eri toimialoilleneljällä tavalla (Sneck 2003; Työvoima 2020 loppuraportti 2003):– uuden kasvun mahdollistavat hankkeet ja avaukset (nano- ja bioteknologiaym.)– vanhan kasvun ylläpito (ICT-tuotteet, ohjelmat ja sisällöt)– liiketoiminnan tuottavuuden lisäys kuten e-liiketoiminta– hajautettu alihankinta, jossa hyödynnetään reuna-alueiden olemassaolevaa teknologiaperustaa.Tämä on otettu huomioon ammattirakenne-ennusteessa siten, että työllistenmäärää on lisätty kullekin toimialalle tyypillisiin erityisosaamista jakorkeaa koulutustasoa vaativiin tehtäviin, kuten tuotekehityksen, markkinoinnin,myynnin ja yritysten johtamisen ammattiryhmiin. Tämän lisäksiteollisuuden toimialoilla ennakoidun työllisyyden kasvun uskotaan jossainmäärin vaikuttavan myös tuotannollisissa tehtävissä toimivien ammattiryhmiin,joissa tarvitaan niiden erityisosaamista.Maakuntien liitot vastasivat alueellisten ammattirakenne-ennusteidentekemisestä Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Ammattirakenne-ennusteidenpohjana olivat edellä kuvatun tilastotiedon lisäksi maakuntastrategiat,eräissä maakunnissa aikaisemmin toteutettujen ennakointihankkeidentulokset ja alueittain koottujen asiantuntijaverkostojen70

näkemykset. Maakuntien ammattirakenne-ennusteisiin käyttämät resurssitvaihtelivat kuitenkin suuresti.Peruskehityksen ammattirakenne-ennusteet on laadittu maakuntien peruskehityksenmukaisille toimialaennusteille, joissa toimialojen kehitystäpainotettiin maakuntien näkemyksen mukaisesti ja maakuntien työvoimaennusteetsovitettiin valtakunnalliseen peruskehityksen ennusteeseen(ks. luku 2.1). Ammattirakenne-ennusteissa osa maakunnista noudatti valtakunnallisessaennusteessa tehtyjä linjauksia ja osa sisällytti jo peruskehityksenennusteeseen merkittävää tavoitteellisuutta.Tavoitekehityksen ammattirakenne-ennusteiden pohjana ovat maakunnallisettoimialaennusteet, joiden lähtökohdat löytyvät maakuntien tekemistämaakuntasuunnitelmista ja niissä asetetuista kehitystavoitteista. Maakunnatarvioivat väestökehityksensä ja käytettävissä olevan työvoiman määränomista lähtökohdistaan (ks. luku 2.1). Ammattirakenne-ennusteissa painottuvatmaakuntien strategioiden kannalta tärkeät ammattiryhmät, joidentyöllisyyden maakunnat arvioivat selvästi peruskehitystä suuremmaksi.Kun verrataan maakuntien peruskehityksen ja tavoitekehityksen ammattirakenne-ennusteidenprosenttijakautumaa, erot jäävät huomattavastipienemmiksi. Tästä voitaneen päätellä, että osalla maakunnista peruskehityksenammattirakenne-ennuste on varsin tavoitteellinen.2.2.3 Ammattirakenteen muutoksen päälinjatvaltakunnallisessa ennusteessaAmmattirakenteen muutokseen vuosina 2001–2015 vaikuttavat toimialojentyöllisyyskehitystä enemmän kunkin toimialan sisäiset ammattirakenteenmuutokset. Taulukossa 2 pääammattiryhmien työpaikkojen määrän suhteellinenmuutos vuoteen 2015 mennessä on jaettu kahteen osaan, joistatoinen kuvaa toimialaennusteiden ja toinen toimialojen sisäisten ammattirakenne-ennusteidenvaikutusta työpaikkojen märän muutokseen. Maa- jametsätaloustyön ja liikennetyön (tavoitekehitys) pääammattiryhmissä ontoimialojen ennustetulla työllisyyden kehityksellä suurempi vaikutus kuintoimialojen ammattirakenne-ennusteilla. Maa- ja metsätaloustyössä tämäjohtuu siitä, että työllisistä 89 % on keskittynyt maa- ja metsätalouden toimialalle.Tämä joukko edustaa 90 %:a maatalouden ja 66 %:a metsätaloudentoimialan kaikista ammattiryhmistä. Näin toimialan työllisyysmuutoksetheijastuvat suoraan tämän pääammattiryhmän työllisten määrään.Hoitotyössä toimialaennusteiden ja toimialojen ammattirakenne-ennusteidenvaikutus on yhtä suuri ja työpaikkojen määrää lisäävä. Johto- jaasiantuntijatyön ryhmissä, jotka taulukossa on merkitty kirjaimella E, toimialaennusteidenvaikutus on hoitotyötä vähäisempi, mutta ammattiryhmien71

Taulukko 2. Toimialaennusteiden ja toimialojen sisäisten ammattirakenne-ennusteiden vaikutukset(%) pääammattiryhmien työpaikkojen määrän kehitykseen 2001–2015 valtakunnallisissaennusteissa72PääammattiryhmäPeruskehitysToimialaennusteistaAmmattirakenteenmuutoksestaYhteensäTavoitekehitysToimialaennusteistaAmmattirakenteenmuutoksestaYhteensäMaa- ja metsätaloustyö (A) –25 –1 –26 –20 –3 –23Teollinen työ (B) –2 –4 –6 6 –6 0Rakennustyö (B) –2 –6 –8 7 –8 –1Liikennetyö (B) –2 2 0 3 1 4Palvelutyö (C) 6 –12 –6 11 –14 –3Hoitotyö (C) 12 14 26 14 15 29Turvallisuusalan työ (C) –3 11 8 –1 10 9Toimistotyö (D) 3 –24 –21 10 –30 –20Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö(E)3 30 33 11 38 49Talouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyö(E)2 27 29 8 36 44Opetus- ja kulttuurityö (E) 2 10 12 5 13 18kannalta keskeisten toimialojen ammattirakenteiden ennakoidaan muuttuvannopeasti suorittavan tason tehtävistä asiantuntijatehtäviin.Ammattirakenteen muutoksesta johtuvat työpaikkojen määrän supistuksetovat suurimmat toimistotyössä ja palvelutyössä. Toimistotyön ennakoidaansupistuvan kautta linjan, mutta suurimmat vaikutukset tulevat ennakoidustakirjanpito- ja kassanhoitotyön vähenemisestä pankki- ja vakuutustoiminnassa.Palvelutyössä muutosten ennakoidaan johtuvan ennen kaikkeapostityön ja puhtaanapidon työpaikkojen vähenemisestä.Valtakunnallisen ennusteen mukainen ammattirakenteen muutos on esitettykuviossa 12, jossa pääammattiryhmät on yhdistetty viideksi suuremmaksiryhmäksi. Ryhmiin mukaan otetut pääammattiryhmät on merkittysamalla kirjaimella taulukossa 2. Vuoden 1995 kohdalle on merkitty kaksiarvoa, mikä johtuu ammattiluokituksen muutoksesta. Vuoteen 1995 saakkatiedot on luokiteltu Tilastokeskuksen väestölaskentojen pitkittäisaineistoonpohjautuvalla luokituksella. Vuodesta 1995 eteenpäin on käytettyvuoden 2001 ammattiluokitukseen perustuvaa luokitusta.Palvelutyön kasvu oli voimakasta koko 1980-luvun, jonka jälkipuoliskollasiitä tuli suurin työllistäjä. Palvelutyön asema suurimpana työllistäjänätulee säilymään myös tulevaisuudessa. Tavoitekehityksessä työpaikkojenmäärän ennakoidaan kasvavan viidentoista vuoden aikana noin 10 %, mikätarkoittaa lähes 75 000 uutta työpaikkaa. Kasvu johtuu erityisesti hoitotyön

voimakkaasta kasvusta. Muun palvelutyön työllisyys pysyy vuoden 2000 tasolla.Peruskehityksessä työpaikkojen määrän kasvu on 30 000 alhaisempikuin tavoitekehityksessä.Johto- ja asiantuntijatyön työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen1990 saakka. Talouslaman aikana määrä väheni jonkin verran, mutta lähtivuoden 1995 jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Työpaikkojen määränennakoidaan lisääntyvän 190 000:lla vuoteen 2015 mennessä ja ylittäväntuotanto- ja liikennetyön työpaikkojen määrän vuosien 2005 ja 2010 välillä.Johto- ja asiantuntijatyössä kasvu olisi siten kaikkein nopeinta eli 38 % vuoteen2015 mennessä. Tavoitekehityksen ammattirakenne-ennusteessa painotettiinaiemmin kerrotuin perustein tähän ryhmään kuuluvia ammatteja,Kuvio 12. Ammattirakenteen muutos 1970–2015Tuhatta työllistä900800BC700600500CEB400A300200EDD100A01970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015A Maa- ja metsätaloustyö, peruskehitysB Tuotanto- ja liikennetyö, peruskehitysC Palvelutyö, peruskehitysD Toimistotyö, peruskehitysE Johto- ja asiantuntijatyö, peruskehitysA Maa- ja metsätaloustyö, tavoitekehitysB Tuotanto- ja liikennetyö, tavoitekehitysC Palvelutyö, tavoitekehitysD Toimistotyö, tavoitekehitysE Johto- ja asiantuntijatyö, tavoitekehitys73

minkä vuoksi ennustevaihtoehtojen ero on tässä ryhmässä suurin. Peruskehityksessäkinon ennakoitu huomattavan suurta, jopa 25 %:n työllisyydenkasvua. Peruskehityksessä opetus- ja kulttuurityön kasvu jää huomattavastihitaammaksi kuin tavoitekehityksessä.Tuotanto- ja liikennetyön ammatteihin kuuluvat teollisuuden, rakentamisenja liikenteen ammatit, joiden työllisyys laski kiihtyvästi vuoteen1995 saakka. Laman jälkeen työllisten määrä kasvoi 85 000:lla vuoteen2000 mennessä. Peruskehityksessä työllisten määrän ennakoidaan kääntyvänlievään laskuun ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa puolestaanpysyvän vuoden 2000 tasolla. Vuonna 2001 alkaneen talouden laskusuhdanteenvuoksi teollisuudesta on viime vuosien aikana poistunutkymmeniä tuhansia työpaikkoja (ks. s. 36), mitä ei ammattirakenne-ennusteidenpohjana olevissa toimialaennusteissa pystytty ennakoimaan.(Työministeriö 2004). Muutos on peruskehityksen ennusteen suuntainen,mutta sen nopeutta ei ammattirakenne-ennusteiden pohjanaolevissa toimialaennusteissa pystytty ennakoimaan. Etenkin tavoitekehityksen,mutta myös peruskehityksen mukaisen ennusteen toteutuminenedellyttäisi uusien työpaikkojen syntymistä teollisuudessa jarakentamisessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.Toimistotyön määrä kasvoi vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen varsinkinpankki- ja vakuutussektorin voimakkaat rationalisoinnit käänsivät työllisyydenlaskuun. Lievä lasku jatkui myös voimakkaan nousukauden aikanavuosina 1995–2000. Laskun ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa,tosin hitaampana kuin 1990-luvun alussa. Työpaikkojen määrän ennakoidaanvähenevän noin 20 %:lla vuoteen 2015 mennessä. Peruskehityksen jatavoitekehityksen välillä ei ole eroa.Maa- ja metsätaloustyön työpaikkojen määrä on vähentynyt 1960-luvulta alkaen.Lasku kiihtyi 1990-luvun alkupuolella ja alkoi metsätyön osalta hidastuajo vuosikymmenen puolivälissä. Sen sijaan maataloustyössä voimakaslasku jatkui. Työpaikkojen määrän ennakoidaan vähenevän perusvaihtoehdossa26 %:lla vuoteen 2015 mennessä. Tavoitekehityksen vaih toehdossalaskun ennakoidaan olevan 3 prosenttiyksikköä pienempi.2.2.4 Maakuntien näkemyksiä ammattirakenteenmuutoksistaMaakuntien yhteenlaskettu näkemys vuoden 2015 ammattirakenteestapoikkesi eräiltä osin valtakunnallisesta ennusteesta. Johtopäätökset ontehty siten, että on verrattu keskenään prosenttijakaumaa, joka on saatuvaltakunnallisesta ja 19 maakunnan yhteenlasketusta ammattiryhmittäises-74

tä tavoitekehityksen työllisyysennusteesta. Vertailu ei ole ongelmatonta,koska maakuntien yhteenlasketuissa ennusteissa työllisten määrä ylittää100 000:lla valtakunnallisen ennusteen työllisten määrän kasvun, ja tällävoi olla merkitystä ammattien välisiin suhteisiin (liite 11).Maakuntien yhteenlaskettu näkemys poikkeaa eniten valtakunnallisestaennusteesta palvelutyön osalta (taulukko 3). Maakuntien näkemyksenmukaan palvelutyön osuus vuoden 2015 työllisyydestä on 2 prosenttiyksikköäsuurempi kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Myös toimistotyönosuus arvioidaan valtakunnallista ennustetta suuremmaksi. Kaikkien johto-ja asiantuntijatyötä sisältävien ammattiryhmien sekä hoitotyön osuustyöllisyydestä on valtakunnallista ennustetta alhaisempi.Maakuntien ennusteet eri pääammattiryhmien työllisyysosuuksien kehityksestävuoteen 2015 mennessä ovat pääosin samansuuntaisia. Muutoksensuuruudesta maakuntien välillä on kuitenkin selviä näkemyseroja.Kaikissa maakunnissa ennustetaan maa- ja metsätaloustyön ja toimistotyönosuuden työpaikoista vähenevän. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jaPäijät-Hämeessä teollisen työn ennakoidaan lisäävän osuuttaan työpaikoista,muissa maakunnissa alalle ennustetaan laskua. Talouden- ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyön, tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyönsekä hoitotyön osuuden nähdään kasvavan tai pysyvän vuoden 2000 tasolla.Maakuntien näkemykset rakennustyöstä ja liikennetyöstä ovat erisuun-Taulukko 3. Vuoden 2015 ammattirakenne (%) valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketunennusteen mukaanPääammattiryhmä Koko maa Maakunnat yhteensäPeruskehitys Tavoitekehitys Peruskehitys TavoitekehitysMaa- ja metsätaloustyö 3,5 3,5 3,8 3,3Teollinen työ 16,9 17,1 17,2 17,2Rakennustyö 3,6 3,7 4,1 3,8Liikennetyö 3,5 3,5 3,7 3,6Tuotannon ja liikenteen johto- 10,5 11,2 10,0 10,1ja asiantuntijatyöPalvelutyö 17,8 17,5 19,2 19,6Toimistotyö 7,7 7,4 7,8 7,8Talouden ja hallinnon johto-9,3 9,8 8,9 9,1ja asiantuntijatyöHoitotyö 16,0 15,5 15,0 15,0Opetus- ja kulttuurityö 7,3 7,2 6,8 6,9Turvallisuusalan työ 1,8 1,7 1,7 1,8Ammatti tuntematon 2,0 1,9 1,8 1,7Yhteensä 100 100 100 10075

taisia, mutta muutosten arvioidaan olevan vähäisiä. Sama koskee opetus- jakulttuurityötä. Suurimpia eroja odotetaan palvelutyössä, jonka osuudentyöllisyydestä ennakoidaan kasvavan selvästi Etelä-Suomen muuttovoittomaakunnissa.Muualla sen osuuden arvioidaan pienenevän.2.2.5 Ammattirakenteen kehitys pääammattiryhmittäinAmmattirakenteen kehitystä tarkastellaan seuraavassa pääammattiryhmittäin.Valtakunnallisesti ennakoidun määrällisen kehityksen perusteellanämä ryhmät on jaettu kasvavan, supistuvan ja vakiintuneen työllisyydenpääammattiryhmiin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että monen pääammattiryhmänsisällä on yksittäisiä ammattiryhmiä, joiden kehitys voi ollajopa päinvastainen pääammattiryhmään verrattuna. Tärkeää on lisäksihuomata maakuntien ammattirakenteiden erot sekä nykytilanteessa ettäennakoidussa kehityksessä. Maakuntakohtaiset ammattirakenne-ennusteetovat liitteessä 11.Kasvavan työllisyyden pääammattiryhmätKasvavan työllisyyden pääammattiryhmiä ovat ne, joissa työskentelevienmäärän ennakoidaan vuoteen 2015 mennessä selvästi kasvavan sekä peruskehityksenettä tavoitekehityksen vaihtoehdoissa. Pääammattiryhmätesitellään vuoden 2000 mukaisessa suuruusjärjestyksessä.Hoitotyön pääammattiryhmässä oli vuonna 2000 yhteensä 289 000 henkilöä,mikä vastaa 13 % vuoden 2000 työllisten määrästä. Pääammattiryhmäänkuuluvista valtaosa (76 %) työskentelee terveyden- ja sosiaalihuollontoimialoilla. Muita merkittäviä toimialoja ovat kotitalouspalvelut (5 %),kauppa (4 %) ja julkinen hallinto (4 %). Terveydenhuollon ja sosiaalihuollontoimialojen kasvun ennakoidaan jatkuvan, minkä seurauksena näilletoimialoille keskittyneiden hoitotyön ammattiryhmien työllisyys kasvaa.Pääammattiryhmän työllisten määrä kasvoi 1990-luvun jälkipuoliskollakeskimäärin lähes 4 % vuodessa (taulukko 4). Vuosina 2001–2015 kasvunennakoidaan olevan hitaampaa eli alle 2 % vuodessa. Kaikkien ammattiryhmienennustetaan kasvavan. Valtakunnallisissa ennusteissa kahdenvaihtoehtolaskelman välinen ero on pieni, vain 0,2 prosenttiyksikköä.Molem pien ennusteiden perustana on oletus, että koko väestö ja erityisestieläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat käyttävät aiempaa monipuolisemminja laajemmin erilaisia terveydenhuollon, sosiaalialan ja vapaa-ajan palveluja.Vastaavasti lastenhoitoon liittyvissä tehtävissä työvoiman tarve vähentynee76

Taulukko 4. Hoitotyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanHoitotyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995määrä2000määrämuutos/vuosikeskim. %Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä % määrä %Lääkärit ja lääketieteentutkijat 18260 20040 1,9 430 1,9 440 1,9Sairaanhoitajat jaterveydenhuollontekninen henkilöstö 65630 76360 3,1 1450 1,7 1490 1,7Muu terveyden- jakauneudenhoitotyö 60270 64250 1,3 1570 2,1 1720 2,3Sosiaali- ja vapaaaika-alantyö 96000 128600 6,0 1500 1,1 1870 1,3Yhteensä 240 150 289 250 3,8 4950 1,5 5520 1,7ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa palvelujenkysynnän ennakoidaan painottuvan sekä fyysistä että psyykkistähyvinvointia ylläpitäviin palveluihin yksityissektorilla, mikä lisää muunter veyden- ja kauneudenhoitotyön sekä sosiaali- ja vapaa-aika-alan työntyöllisten määrää ja suhteellista osuutta keskeisillä toimialoilla.Hoitotyön pääammattiryhmän työllisistä 27 % työskenteli vuonna 2000Uudenmaan maakunnan alueella. Etelä-Suomen läänin ja Varsinais-Suomenmaakunnan osuus oli 50 %. Maakuntien yhteenlaskettujen ennusteidenmukaan hoitotyön suhteellisen osuuden muutos oli tavoitekehityksenennusteessa pienempi kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Pääammattiryhmänsisällä maakunnat painottivat sairaanhoitajien ja terveydenhuollonteknisen henkilöstön ammattiryhmää valtakunnallista ennustettaenemmän. Lääkärien osuus arvioitiin samaksi ja muiden ammattiryhmienosuus alhaisemmaksi kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Maakuntien ennusteissaoli selviä eroja etenkin sosiaali- ja vapaa-aika-alan ammattiryhmänkehitysennusteissa.Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyön pääammattiryhmässäon kolme ammattiryhmää, joissa työskenteli vuonna 2000 lähes 180 000henkilöä. Tästä määrästä kahden suurimman ryhmän, tekniikan asiantuntija-ja työnjohtotyön sekä tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyön,osuus oli noin 96 %. Pääammattiryhmään kuuluvat ammatit ovat keskittyneetteollisuuden ja liikenteen (40 %), rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalansekä liike-elämän palvelujen (30 %), rakennustoiminnan (11 %) ja kaupan(5 %) toimialoille.Viime vuosikymmenen lopussa pääammattiryhmä kasvoi keskimäärin1,7 % vuodessa (taulukko 5). Kasvun ennakoidaan kiihtyvän, ja kasvusta lä-77

hes 80 % johtuu edellä mainittujen toimialojen sisäisen ammattirakenteenmuutoksesta. Teollisuuden keskeisillä toimialoilla asiantuntijatyötä tekevienosuus työllisistä on 1990-luvun loppua lukuun ottamatta kasvanut tasaisestiviime vuosikymmenien aikana. Vastaavasti tuotannon työntekijöidenosuus on vähentynyt. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan samansuuntaisenaniillä toimialoilla, joilla teknologisten innovaatioiden nähdään merkittävästitehostavan tuotantoa tulevaisuudessa tai joilta tuotanto edelleensiirtyy pois Suomesta. Muutosten ennakoidaan olevan suurimpia rahoitus-,vakuutus- ja kiinteistöalan sekä liike-elämän palvelujen, sähköteknistentuotteiden valmistuksen, metsäteollisuuden, metallituotteiden valmistuksenja muun teollisuuden toimialoilla. Muutokset on otettu huomioonperuskehityksen ammattirakenne-ennusteissa ja täydellä painollaan tavoitekehityksenvaihtoehdossa. Ammattirakenteen muutoksen vuoksi monillatoimialoilla, joiden työllisten kokonaismäärä vähenee, tähän pääammattiryhmäänkuuluvien työllisten määrä kasvaa.Yritysten ja julkisen sektorin kasvaneet panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseennäkyvät tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyön ammattiryhmänkasvussa. Tähän ryhmään kuuluvat tekniikan alojen asiantuntijajohtajatja erityisasiantuntijat. Viime vuosikymmenen lopulla ammattiryhmänvuotuinen kasvu oli lähes 5 %. Tahdin ennustetaan hieman hidastuvan,vaikka ammattiryhmä on edelleen yksi nopeimmin kasvavista. Muut ammattiryhmätsupistuivat 1990-luvun lopulla, mutta ennusteiden mukaan myösne tulevat kasvamaan selvästi.Tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyön ammattiryhmään kuuluvat tuotannonsuunnittelusta ja käytännön toteutuksesta vastaavat asiantuntijat, joidenmäärän kasvun ennakoidaan olevan selvästi hitaampaa kuin suunnittelu-ja tutkimustyössä. Tuotantoteknologioiden uudistaminen, käyttöönottoja ylläpito lisäävät asiantuntijatyövoiman tarvetta, vaikka työllisten määrätuotannossa muuten vähenee. Myös sellaisilla toimialoilla, joiden tuotantomuuten on siirtymässä pois Suomesta, korkeaa teknologista osaamista vaativaosa tuotannosta säilynee kotimaassa.Taulukko 5. Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyön työlliset ammattiryhmittäin1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinen muutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteidenmukaanTuotannon jaliikenteen johto- jaasiantuntijatyöTyölliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995määrä2000määrämuutos/vuosikeskim. %Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä % määrä %Tekniikan suunnittelu-,johto- ja tutkimustyö 76070 96460 4,9 2880 2,5 3910 3,2Tekniikan asiantuntija- jatyönjohtotyö 76850 76610 –0,1 990 1,2 1870 2,1Liikenteen asiantuntijatyö 6850 6510 –1,0 110 1,5 150 2,0Yhteensä 159770 179580 1,7 3980 1,9 5930 2,778

Myös liikenteen asiantuntija- ja johtotyön ennakoidaan työllistävän nykyistäenemmän asiantuntijoita. Logistiikkaan liittyvät työtehtävät lisääntynevätmuun muassa sen vuoksi, että tavaraliikenteessä Suomen kauttaVenäjälle on edelleen kasvumahdollisuuksia.Pääammattiryhmän työllisistä noin 40 % työskenteli vuonna 2000 Uudenmaanmaakunnassa, jossa sen osuus työllisistä on koko maan korkein.Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyön ammattiryhmässä osuusoli vieläkin suurempi eli 47 %. Maakunnat arvioivat pääammattiryhmäntyöl lisyyden kehittyvän huomattavasti hitaammin kuin valtakunnallisessaennusteessa. Pääammattiryhmän osuus työllisistä kasvaa valtakunnallistaennustetta enemmän ainoastaan Kainuussa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaallaja Pohjois-Savossa.Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyön ammattien työllistenmäärä vuonna 2000 oli noin 164 000. Ammattiryhmän työlliset sijoittuvatuseille toimialoille, pääasiassa kuitenkin rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalallesekä liike-elämän palveluihin (23 %), kaupan (5 %), julkisen hallinnon(17 %) sekä opetuksen ja tutkimuksen (10 %) aloille. Toisaalta järjestötoiminnanja kulttuurin toimialoilla pääammattiryhmän osuus niiden kaikistatyöllisistä on yli viidennes.Pääammattiryhmässä jo tapahtuneet sekä ennustetut muutokset ovat ennenkaikkea keskeisten toimialojen sisäisten ammattirakennemuutostenaiheuttamia. Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoiden määrä läheskaksinkertaistui vuosina 1995–2000 (taulukko 6). Myös lakiasiantuntijoidenja muun asiantuntijatyön ammattiryhmien kasvu oli suhteellisestikoko pääammattiryhmää suurempi. Kasvun ennakoidaan jatkuvan näissäammattiryhmissä edelleen voimakkaana, vaikkakin selvästi hitaampanakuin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasian-Taulukko 6. Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyön työlliset ammattiryhmittäin1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinen muutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteidenmukaanTalouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyöTyölliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995määrä2000määrämuutos/vuosikeskim. %Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä % määrä %Julkisen ja yksityisensektorin johtotyö 57550 58390 0,3 660 1,1 940 1,5Markkinointi-, myynti- jarahoitusasiantuntijat 16940 32110 13,7 1070 2,8 1760 4,1Lakiasiantuntijat 8230 10460 4,9 210 1,8 280 2,3Luonnontieteellinenasiantuntijatyö 14960 11850 –4,6 350 2,5 670 4,2Muu asiantuntijatyö 38110 51050 6,0 830 1,5 1090 1,9Yhteensä 135790 163860 3,8 3120 1,7 4740 2,479

tuntijoiden määrä ja osuus kasvaa erityisesti kaupan ja rahoitus-, vakuutusjakiinteistöalan sekä liike-elämän palveluiden toimialoilla.Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyön ja lakiasiantuntijoiden tarpeenkasvu tulee tasaisesti lähes kaikilta toimialoilta, joissa ennakoidaan yritystenmäärän kasvua ja juridisen asiantuntemuksen tarvetta kansainvälistyvässätoimintaympäristössä.Luonnontieteellisen asiantuntijatyön määrän aiempi pieneneminen, jokaon johtunut maa- ja metsätalouden asiantuntijoiden vähenemisestä, muuttuuennustekaudella kasvuksi lähinnä opetuksen, tutkimuksen ja julkistenpalvelujen toimialojen työvoiman lisääntyvän kysynnän vuoksi. Perinteistenluonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ravitsemusalan asiantuntijoidentarpeen ennakoidaan lisääntyvän.Pääammattiryhmän työllisistä 49 % työskenteli vuonna 2000 Uudenmaanmaakunnassa. Etelä-Suomen (7 maakuntaa) osuus oli noin kaksi kolmasosaa.Maakuntien ennusteissa koko pääammattiryhmässä päädytään samansuuntaiseen,mutta valtakunnallista ennustetta selvästi pienempäänammattirakenteen muutokseen. Ero johtuu siitä, että maakunnat arvioivatvarovaisemmin markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoidensekä luonnontieteellisen asiantuntijatyön ammattiryhmien kehitystä.Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ennusteessa ammattiryhmän osuudentyöllisistä ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin valtakunnallisessaennusteessa.Opetus- ja kulttuurityön pääammattiryhmään kuului vuonna 2000 noin147 000 työntekijää, joista 80 % työskenteli opetus- ja kasvatustyössä. Pääammattiryhmäntyöllisistä 65 % työskenteli opetuksen ja tutkimuksen, 8 %sosiaalihuollon, 7 % kulttuurin sekä 6 % rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalansekä liike-elämän palvelujen toimialoilla.Pääammattiryhmän kasvu oli 1990-luvun loppupuolella hieman hitaampaakuin koko työvoiman määrän kasvu. Suhteellisesti nopeimmin kasvavaammattiryhmä oli tiedotus- ja viestintätyö (taulukko 7). Myös opetus- jakasvatustyön työllisyys kasvoi nopeasti.Valtakunnallisten ennusteiden mukaan pääammattiryhmän kasvu hidastuuselvästi viime vuosikymmenen loppupuolen tilanteesta. Tämä johtuusiitä, että suurimman ryhmän, eli opetus- ja kasvatustyön ammattiryhmän,kasvu hidastuu merkittävästi. Opetus- ja kasvatustyön määrään ovatvaikuttaneet muun muassa seuraavat seikat: aikuiskoulutusta on laajennettu,aiemmin toteutettuja valtionosuusleikkauksia on palautettu vuosina2001–2002 ja yliopistojen säästötoimia purettu asteittain vuosina2002–2004. Myös yritysten oman henkilöstökoulutuksen ennakoidaan80

Taulukko 7. Opetus- ja kulttuurityön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoituvuotuinen muutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanOpetus- ja kulttuurityö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Opetus- ja kasvatustyö 103420 118210 2,7 700 0,6 940 0,8Tiedotus- ja viestintätyö 13270 15680 3,4 280 1,6 480 2,6Käsi- ja taideteollinen työ 2750 2640 –0,8 80 2,6 120 3,6Musiikki-, kuvataide- jamuu taiteellinen työ 10330 10450 0,2 130 1,1 220 1,8Yhteensä 129 770 146980 2,5 1190 0,8 1760 1,1lisääntyvän. Kaikki nämä lisäävät opetushenkilökunnan kysyntää. Toisaaltakoulutukseen tulevien ikäluokkien pieneneminen vähentää kysyntääpitkällä aikavälillä.Tiedotus- ja viestintätyön kasvun ennakoidaan jatkuvan, tosin hidas tuen,koska sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen nähdään edelleen kasvavanniin yritystoiminnassa kuin julkisella sektorillakin, samalla kunerilaiset viestintäkanavat lisääntyvät. Käsi- ja taideteollisen työn sekä erialojen taiteellisen työn kasvun ennustetaan kiihtyvän, mikä johtuu suureksiosaksi kulttuurin toimialan ennustetusta kasvusta. Vapaa-ajan lisääntymisenmyötä oletetaan myös erilaisten kulttuuripalvelujen kysynnänlisääntyvän.Noin kolmannes pääammattiryhmään kuuluvista työskenteli vuonna 2000Uudenmaan maakunnassa. Etelä-Suomen osuus työpaikoista oli 54 %. Maakunnatarvioivat pääammattiryhmän osuuden työllisistä kasvavan hitaamminkuin valtakunnallisessa ennusteessa. Varsinkin niissä maakunnissa,joissa koulutukseen tulevat ikäluokat ovat pienenemässä, ammattiryhmänosuuden työllisyydestä ennakoidaan pienenevän. Työllisten määrän kasvuvaltakunnallisessa ja maakuntien yhteenlasketussa ennusteessa on yhtäsuuri.Laskevan työllisyyden pääammattiryhmätLaskevan työllisyyden pääammattiryhmiksi kutsutaan niitä, joiden työllisyydenennustetaan vuoteen 2015 mennessä laskevan selvästi molemmissavaihtoehdoissa. Ryhmät esitellään vuoden 2000 suuruusjärjestyksessä.Toimistotyön pääammattiryhmään kuuluvien työllisten määrä vuonna2000 oli likipitäen sama kuin vuonna 1995, noin 220 000, huolimatta vuosikymmenenlopun työllisyyden yleisestä kasvusta. Rahoitus-, vakuutus- jakiinteistöalan sekä liike-elämän palvelujen toimialalla työskenteli vuonna81

2000 runsas kolmannes pääryhmään kuuluvista. Julkisen hallinnon osuustyöllistäjänä oli 16 %, kaupan osuus 8 % sekä opetuksen ja tutkimuksenosuus 6 %.Pääammattiryhmän työllisten määrän ennakoidaan voimakkaan ammattirakenteenmuutoksen vuoksi edelleen laskevan huolimatta siitä, että työllistenkokonaismäärän ennustetaan kasvavan edellä mainituilla keskeisillätoimialoilla (taulukko 8). Tärkeimmät syyt pääammattiryhmän osuudenpienenemiseen ovat perinteisten toimistotehtävien väheneminen sekäpankki- ja vakuutusalalla edelleen jatkuva rationalisointi, joka laskee työvoimantarvetta. Yritykset hankkivat nykyisin enemmän toimistopalvelujaniihin erikoistuneilta palveluntarjoajilta, ja toimistotyössä siirrytäänedelleen aikaisempaa monipuolisempiin, vaativampiin ja itsenäisempiintyötehtäviin.Pääammattiryhmän työllisistä 44 % työskenteli vuonna 2000 Uuden maanmaakunnassa. Etelä-Suomen osuus oli 63 %. Kaikki maakunnat ovat ennakoineetpääammattiryhmän osuuden pienenevän työllisten määräs tä,tosin useimmissa maakunnissa vähemmän kuin valtakunnallisessa ennusteessa.Ammattirakenteen muutos on arvioitu valtakunnallista ennustetta suuremmaksi Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikissamaakun nissa yhtä lukuun ottamatta myös työllisten määrän on arvioituvähenevän.Maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmän sisällä on jouduttu yhdistämäänuseita ammattiryhmiä, koska vuoden 2000 väestölaskennasta ei saatuyhtä tarkkoja ammattitietoja kuin edellisessä väestölaskennassa vuonna1995. Maatalous- ja puutarhatyön ammattiryhmä sisältää maatalous- ja karjanhoitotyön,puutarha- ja puistotyön sekä kala-, turkis- ja porotaloustyön.Ryhmään kuuluu lisäksi osa maa- ja metsätalouden työnjohtotyöstä. Metsätaloustyönammattiryhmä sisältää puolestaan metsätyön ja osan maa- jametsätalouden työnjohtotyöstä (metsäteknikot).Taulukko 8. Toimistotyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanToimistotyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi PeruskehitysTavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Toimistotyö 155 720 153 700 –0,3 –1 760 –1,2 –1 720 –1,2Kirjanpito- ja67 360 66 390 –0,3 –1 290 –2,3 –1 220 –2,1kassanhoitotyöYhteensä 223 080 220 090 –0,3 –3 050 –1,5 –2 940 –1,582

Maatalous- ja puutarhatalouden ammattiryhmän työllisten määrä vuonna2000 oli 95 000, josta 92 % kuului maatalouden toimialaan. Metsätaloustyötäteki 13 000 työntekijää. Heistä selvästi yli 80 % oli metsätalouden jametsäteollisuuden toimialojen työpaikoissa. Edellä mainittujen toimialojentyöllisyysennusteet selittävät siten suurimman osan ammattiryhmien työllisyydenkehityksestä tulevaisuudessa.Pääammattiryhmän työlliset vähenivät voimakkaasti myös viime vuosikymmenenlopulla alan rakennemuutosten seurauksena (taulukko 9). Tämäkehitys johtui ennen kaikkea maatalouden työllisyyden vähenemisestä,jonka ennakoidaan jatkuvan nopeana kuluvan vuosikymmenen alussa,mutta tasaantuvan pitkällä aikavälillä vuoteen 2015 mennessä. Puutarha- japuistotyössä työllisten määrän ennakoidaan pääammattiryhmästä poiketenhieman lisääntyvän. Kalatalouden työllisten määrä on vähentynyt koko1990-luvun ajan, ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan samansuuntaisenalähitulevaisuudessa.Metsätaloustyössä työllisten määrän lasku alkoi hidastua viime vuosikymmenenlopulla. Metsätyötä tekevien määrä väheni, mutta työnjohto- jaasiantuntijatehtävissä toimivien määrä ei muuttunut merkittävästi vuosina1995–2000. Ammattiryhmän työllisten määrän ennakoidaan pitkällä aikavälillävähenevän huomattavasti hitaammin kuin 1990-luvulla.Muihin pääammattiryhmiin verrattuna maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmäjakaantuu tasaisesti eri maakuntiin. Maakunnan työllistenmäärään suhteutettuna pääammattiryhmään kuuluvia oli eniten Etelä- jaKeski-Pohjanmaalla sekä Etelä-Savossa. Näillä seuduilla ammattiryhmänosuus työllisistä oli yli 10 %, kun koko maassa vastaava osuus oli 4,9 %.Maakuntien yhteenlaskettujen ennusteiden mukaan maatalous- ja puutarhatyönosuus työllisistä olisi vuonna 2015 jonkin verran alhaisempi kuinvaltakunnallisessa ennusteessa. Metsätaloustyössä ennusteet eivät tältäosin eroa toisistaan.Taulukko 9. Maa- ja metsätaloustyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoituvuotuinen muutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanMaa- ja metsätaloustyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Maatalous- ja puutarhatyö 119 600 95 230 –4.5 –1 760 –2,1 –1580 –1,9Metsätaloustyö 14 320 13 100 –1.8 –70 –0,5 –40 –0,3Yhteensä 133 920 108 330 –4,2 –1 830 –1,9 –1 620 –1,783

Maakunnat ennakoivat työllisten määrän vähenemistä valtakunnallistaennustetta hieman varovaisemmin. Maatalous- ja puutarhatyön työllistenmäärän ennakoidaan vähenevän kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla.Suurinta muutosta nykytilaan nähden ennustetaan maakuntiin,joissa ammattiryhmän osuus työllisten kokonaismäärästä on kaikkeinsuurin. Etelä-Suomen läänin maakunnissa ja Lapissa muutokset arvioidaanpienimmiksi.Metsätaloustyön työllisten määrän arvioidaan kasvavan Kanta-Hämeessä,Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Näissä maakunnissa myös vuoden2000 tilanteeseen suhteutetut kasvut ovat kaikkein suurimmat. Enitentyöllisten määrän arvioidaan vähenevän Keski-Suomessa, Uudellamaalla jaPirkanmaalla.Vakiintuvan työllisyyden pääammattiryhmätVakiintuvan työllisyyden ammattiryhmiksi kutsutaan niitä, joiden ennakoidaanvuoteen 2015 saakka pysyvän likipitäen ennallaan. Pääammattiryhmätesitellään vuoden 2000 mukaisessa suuruusjärjestyksessä.Palvelutyön pääammattiryhmän työllisten määrä oli 220 000 vuonna 2000.Heistä runsas puolet työskenteli kaupan toimialalla, johon kuuluu myösmajoitus- ja ravitsemistoiminta. Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekäliike-elämän palvelut työllisti 9 %, puhtaanapito 7 % ja liikenne 6 % ammattiryhmäntyövoimasta.Edellisen nousukauden aikana 1990-luvun lopulla työllisten määrä palvelutyössäkasvoi lähes 4 % vuodessa (taulukko 10). Ennustekaudella pääammattiryhmäntyöllisten kokonaismäärän arvioidaan hieman laskevan.Kasvavia palvelutyön ammattiryhmiä ovat kiinteistötyö, ravintolapalvelutyöja matkapalvelutyö.Myyntityö keskittyy pääosin kaupan toimialalle, jonka työllisyyden ennakoidaankasvavan. Suomessa myymälöiden yksikkökoko kasvaa edelleenmuun muassa erikoistavarakaupassa, mikä yhdessä myyntityön rationalisoinninja automatisoinnin kanssa vähentää työvoiman tarvetta. Toisaaltamyymälöiden aukioloaikojen muutokset lisäävät myyntihenkilökunnantarvetta. Myyntityön työllisten määrän ennakoidaan pitkällä aikavälillä pysyvänvuoden 2000 tasolla.Majoitus- ja ravitsemisalan työvoiman tarvetta kasvattaa se, että sekämatkailun että kodin ulkopuolisten ateriapalvelujen kysynnän oletetaanlisääntyvän. Työllisten määrän ennustetaan siivoustyössä vähenevän niinpuhtaanapidon alalla kuin useilla muillakin toimialoilla muun muassa84

Taulukko 10. Palvelutyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanPalvelutyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Kiinteistötyö 26 150 26 990 0,6 50 0,2 110 0,4Siivoustyö 67 560 83 860 4,4 –1 500 –2,1 –1 290 –1,7Muu palvelutyö 6 550 6 750 0,6 –30 –0,5 –20 –0,3Myyntityö 146 010 184 850 4,8 –120 –0,1 270 0,1Ravintolapalvelutyö 75 190 84 960 2,5 120 0,1 360 0,4Matkapalvelutyö 12 350 15 680 4,9 0 0,0 40 0,3Postityö 22 190 26 710 3,8 –330 –1,3 –260 –1,0Yhteensä 356 000 429 800 3,8 –1 810 –0,4 –790 –0,2ra kennus- ja siivousteknologian kehittymisen ja siitä johtuvan rationalisoinninmyötä. Siivousta myös yhdistetään muuhun työhön monilla aloilla.Siivoustyön työllisten määrään voi lisäksi vaikuttaa alalla kasvanut työvoimapula.Pääammattiryhmään kuuluvista noin kolmannes työskenteli vuonna2000 Uudenmaan maakunnassa. Koko Etelä-Suomen osuus pääammattiryhmäntyöllisistä oli 55 %. Tässä pääammattiryhmässä valtakunnallisenennusteen ja yhteenlasketun maakuntien ennusteen näkemykset poikkeavatkaikkein eniten toisistaan. Tämä näkemysero kattaa lähes 70 % kokomaan ja maakuntien yhteenlasketun työllisten määrän 107 000 erosta.Myös maakuntien näkemykset poikkeavat paljon toisistaan. Työllisyydennähdään kasvavan voimakkaasti Uudenmaan, Pohjois-Pohjanmaanja Keski-Suomen maakunnissa, ja niiden osuus onkin 75 % ennakoidustatyöllisyyden kasvusta. Muissa maakunnissa ennakoidaan maltillista kasvuatai vähennystä. Kun asiaa tarkastellaan ammattirakenteen näkökulmasta,13 maakuntaa ennakoi palvelutyön osuuden työllisyydestä pienenevänsamoin kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Palvelutyön osuuden kasvuaennakoi Uusimaa, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kanta-Hämeja Keski-Suomi.Teollisen työn pääammattiryhmässä oli vuonna 2000 noin 409 000 työntekijää.Vuoden 1995 jälkeen työllisten määrä kasvoi lähes 3 % vuodessa(taulukko 11). Vuodet 2001–2003 ovat merkinneet 1990-luvun lopun nousukaudenjälkeen lomautuksia ja irtisanomisia useilla toimialoilla. Pääryhmäntulevaisuuden kehitykseen vaikuttaa se, kuinka paljon ja minkälaistateollisuuden tuotantoa siirtyy ulkomaille.85

Ennusteissa on oletettu monen pääryhmään kuuluvan ammattiryhmänsäilyttävän pääpiirteissään nykyisen työllisyystasonsa. Tähän vaikuttaa se,että vuoteen 2015 mennessä keskeisten teollisuuden toimialojen, eli metallituote-ja koneteollisuuden sekä sähköteknisten tuotteiden valmistuksen,työllisyys hieman kasvaa korkeaa osaamista edellyttävissä ammattiryhmissä.Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-ala sekä elintarviketeollisuus edellyttäväterityistä panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön, markkinointiin jaeri teknologioiden hyödyntämiseen (mm. biotieteet, materiaaliteknologia,informaatioteknologia, ravitsemustieteet). Teollisen työn pääammattiryhmässätyöllisyyttään kasvattaa suhteellisesti eniten sähkö- ja elektroniikkatyö.Suurin ammattiryhmä, metallityö, säilyttää vuoden 2000 työllisyystasonsa.Työllisyyden laskun ennakoidaan jatkuvan selvimmin tekstiili- javaatetustyössä sekä elintarviketyössä. Ammattirakenteen muutoksen arvioidaanvaikuttavan eniten ahtaus- ja varastotyöhön, jossa automatisointija yksikkökokojen kasvu tehostavat toimintaa merkittävästi. Myös tekstiili-,vaatetus- ja nahkatyössä sekä muussa teollisessa työssä ammattirakenteenmuutos vaikuttaa huomattavasti tulevaan työpaikkakehitykseen. Näiltäaloilta valmistuksen ennakoidaan edelleen siirtyvän ulkomaille.Pääammattiryhmän työlliset jakaantuivat eri maakuntiin niiden teollisuudenrakenteen mukaisesti. Vuonna 2000 eniten pääammattiryhmän työllisiä oliPirkanmaan ja Uudenmaan maakunnissa, molemmissa noin 41 500. Suurinosa heistä kuului metallityön, koneenasentajien sekä sähkö- ja elektroniikkatyönammattiryhmiin. Puutyön, kemiallisen prosessityön ja graafisenTaulukko 11. Teollisen työn työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanTeollinen työ Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Elintarviketyö 19 190 22 350 3,1 –220 –1,0 –130 –0,6Tekstiili-, vaatetus- ja 18 170 14 880 –3,9 –250 –1,9 –230 –1,7nahkatyöMetallityö 58 700 70 670 3,8 60 0,1 360 0,5Koneenasentajat 50 000 51 910 0,8 –190 –0,4 150 0,3Työkoneiden käyttäjät 22 760 21 280 –1,3 0 0,0 40 0,2Puutyö 22 970 30 290 5,7 –180 –0,6 40 0,1Kemiallinen prosessityö 42 050 51 320 4,1 –260 –0,5 –130 –0,3Sähkö- ja elektroniikkatyö 39 410 40 220 0,4 280 0,7 520 1,2Graafinen työ 16 490 16 240 –0,3 –40 –0,2 –20 –0,1Ahtaus- ja varastotyö 32 800 45 420 6,7 –730 –1,8 –610 –1,5Muu teollinen työ 31 860 44 200 6,8 –120 –0,3 0 0,0Yhteensä 354 400 408 780 2,9 –1 650 –0,4 0 0,086

työn ammattiryhmiin kuuluvista puolestaan suuri osa työskenteli Keski- jaItä-Suomen maakunnissa. Sekä valtakunnallinen näkemys että alueellisetnäkemykset ammattirakenteen kehityksestä ovat samansuuntaisia. Pohjois-Karjalassa,Kainuussa, Lapissa ja Päijät-Hämeessä teollisen työn osuudentyöpaikoista ennakoidaan kasvavan ja muissa maakunnissa laskevan,kuten valtakunnallisessa ennusteessa. Maakuntien ennusteet poikkeavatkeskenään monissa ammattiryhmissä ja myös suhteessa valtakunnalliseenennusteeseen, kuten liitteenä olevista maakuntakohtaisista ammattirakennetiedoistaja -ennusteista ilmenee.Rakennustyön pääammattiryhmän työllisten määrä oli 89 000 vuonna2000. Työllisistä 72 % sijoittui rakentamisen toimialalle, joten ammattiryhmäntyöllisyys on vahvasti sidoksissa koko rakennustoimialan kehitykseen.Ammattiryhmän työllisistä poikkeuksellisen suuri osa on vailla ammatillistaperuskoulutusta.Pääammattiryhmän työllisyys kasvoi viime vuosikymmenen lopun noususuhdanteenaikana keskimäärin 7 %:n vuosivauhdilla rakennustoimialanvoimakkaan kasvun myötä (taulukko 12). Ennusteiden pohjana olevavuosi 2000 osui suhdannehuippuun, jonka jälkeen työllisyys on laskenut.Peruskehityksen vaihtoehdossa työllisyyden ennakoidaan alenevan lähes10 %:lla viidentoista vuoden aikana. Tavoitekehityksen vaihtoehdossatyöllisten määrän ennakoidaan olevan vuoden 2000 tasolla. Pääammattiryhmänammattirakenteeseen ennakoidaan selviä muutoksia. Avustavientyöntekijöiden määrä vähenee ja korvautuu osittain koulutetullaammattihenkilöstöllä. Tätä perustellaan sillä, että korjausrakentamisenosuus kasvaa ja rakentamisen menetelmät kehittyvät jatkuvasti siten, ettäparemman tuottavuuden lisäksi saavutetaan nykyistä korkeampi laatutaso.Nämä kehityspiirteet on otettu huomioon molemmissa ennusteissa,mutta ne painottuvat enemmän tavoitekehityksen vaihtoehdossa.Taulukko 12. Rakennustyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanRakennustyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi PeruskehitysTavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Talonrakennustyö 27 400 37 070 6,2 180 0,5 420 1,0Putkityö 11 480 13 000 2,5 –40 –0,3 50 0,4Maalaustyö 8 680 9 540 1,9 0 0,0 80 0,7Muu rakennustyö 15 590 29 520 13,6 –650 –2,7 –600 –2,4Yhteensä 63 150 89 130 7,1 –510 –0,6 –50 –0,187

Vuonna 2000 runsas neljännes työllisistä työskenteli Uudenmaanmaakunnassa ja 10 % työskenteli Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaallakummassakin. Maakuntien näkemyksen mukaan rakennustyön osuustyöllisistä kehittyy samalla tavalla kuin valtakunnallisessa työllistävänkasvun ennusteessakin. Useimmissa maakuntien ammattirakenne-ennusteissarakennustyön osuuden työllisistä on arvioitu laskevan tai pysyvänvuoden 2000 tasolla, mikä kuitenkin tarkoittaa monissa maakunnissauseiden tuhansien työllisten lisäystä. Eniten rakennustyön osuudenennakoidaan kasvavan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeenmaakunnissa.Työllisten määrä liikennetyön pääammattiryhmässä oli vuonna 2000lähes 80 000. Yli 80 % tästä joukosta työskenteli liikenteen toimialalla,rakennustoiminnassa 4 %, puhtaanapidossa 3 % ja kaupan alalla 3 %. Pääammattiryhmäntyöllisten määrän ennakoidaan pysyvän nykyisellään taihieman kasvavan.Liikennetyön ammateille on tyypillistä, että ammatissa toimimista ja koulutustaohjaavat kansainväliset sopimukset. Merenkulussa näin on ollut jopitkään. Maaliikenteessä keväällä 2003 voimaan tullut EU:n kuljettajadirektiiviedellyttää ammatissa toimivilta kuljettajatutkintoa.Vesiliikenteen työllisyyden arvioidaan vielä alenevan muun muassa laivojenulosliputuksen vuoksi. Maaliikenteen työllisyyden arvioidaan pysyvännykytasolla (taulukko 13). Kansainvälinen kilpailu on koko ajan kiristynyt,ja työllisyyden ennakoimiseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä. Viimevuosina Venäjälle suuntautuneet tavarakuljetukset ovat siirtyneet siellätoimiville yrityksille ja ulkomaisten yritysten on arvioitu tulevan jossainmäärin myös Suomen sisäisille markkinoille. Toisaalta Suomen kautta Venäjällekuljetettava tavaramäärä on koko ajan kasvanut, ja mikäli Venäjäntaloudellinen kehitys jatkuu vakaana, määrän ennakoidaan edelleen kasvavan.Tähän ennusteeseen luo epävarmuutta Venäjän ja EU:n uusien jäsenmaidenkilpailu samoilla kuljetusmarkkinoilla sen jälkeen, kun maat saavatkuljetuksissa tarvittavan infrastruktuurinsa kuntoon.Taulukko 13. Liikennetyön työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoitu vuotuinenmuutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanLiikennetyö Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi PeruskehitysTavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Maaliikennetyö 72 710 77 390 1,3 0 0,0 230 0,3Vesiliikennetyö 2 850 2 520 –2,5 0 0,0 0 0,0Yhteensä 75 560 79 910 1,1 0 0,0 230 0,388

Puolet pääammattiryhmän työpaikoista oli Uudellamaalla ja muissa Etelä-Suomenmaakunnissa vuonna 2000. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta maakunnat arvioivat liikennetyön työpaikkojen lisääntyvän.Liikennetyön suhteellinen osuus työpaikoista nähdään useimmiten kasvavana,joskin maakuntien välillä on selkeitä eroja. Viidessä maakunnassakehityksen ennakoidaan laskevan. Maakuntien yhteenlaskettu ennuste javaltakunnallinen ennuste liikennetyön suhteellisesta osuudesta ammattirakenteessavastaavat toisiaan.Turvallisuusalan työn pääammattiryhmän työllisiä oli vuonna 2000 noin38 000. Pääammattiryhmään kuuluvista 77 % työskenteli julkisen hallinnontoimialalla, puolustusvoimissa sekä poliisi-, palo- ja pelastustoimessa.Toinen merkittävä toimiala on rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekäliike-elämän palvelut, johon kuuluvissa yksityisissä vartiointiliikkeissä työskenteli13 % ammattiryhmästä.Vartiointipalvelujen työpaikat lisääntyivät selvästi 1990-luvun jälkipuoliskolla,ja kasvun odotetaan valtakunnallisissa ennusteissa jatkuvan, tosinhieman hitaampana (taulukko 14). Edelleen lisääntyvä toimipaikkojenja muiden vastaavien alueiden ja omaisuuden vartiointitoiminta kasvattaaalan työpaikkojen määrää.Sotilastyön työllisten määrän ennakoidaan resurssien vähetessä ja toimintojenkeskittämisen vuoksi jonkin verran alenevan. Muun julkisen sektorin ylläpitämäntoiminnan työpaikkojen määrän arvioidaan pysyvän nykytasolla.Pääammattiryhmän työpaikoista kolmannes oli Uudenmaan maakunnassavuonna 2000. Loppuosa jakaantuu muihin pääammattiryhmiin verrattunatasaisesti eri maakuntien kesken. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksentyöpaikkojen sijainti on tähän saakka vaikuttanut tasoittavasti työpaikkojenalueelliseen jakaantumiseen. Maakuntien näkemyksen mukaan työllisyyskehitysolisi jonkin verran parempi kuin valtakunnallisessa ennusteessa.Taulukko 14. Turvallisuusalan työn työlliset ammattiryhmittäin 1995 ja 2000 sekä ennakoituvuotuinen muutos 2001–2015 valtakunnallisten ammattirakenne-ennusteiden mukaanTurvallisuusalan työ Työlliset 1995–2000 Ennakoitu vuotuinen muutos 2001–20151995 2000 muutos/vuosi Peruskehitys Tavoitekehitysmäärä määrä keskim. %määrä % määrä %Poliisit, palomiehet ja vartijat 22 720 27 230 3,7 260 0,9 340 1,1Sotilastyö 10 260 10 750 0,9 –70 –0,7 –100 –1,0Yhteensä 32 980 37 980 2,9 190 0,5 240 0,689

2.3 Työllisten ennakoitu poistumaTämän vuosikymmenen alussa noin 15 % ikäluokasta oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle55 vuoden ikään mennessä. Yhtä suuri osuusikäluokasta jäi eläkkeelle vasta 65-vuotiaana, joten 70 % ikäluokasta jäieläkkeelle 55–64-vuotiaana. Poistuman arvioinnin kannalta kaikkeinmerkityksellisimpiä ovat ne muutokset tässä ikäryhmässä, jotka liittyvättyöelämässä jatkamiseen tai eläkkeelle siirtymiseen. (Työvoima 2020 loppuraportti2003.)Vuonna 2000 50-vuotiaita ja sitä vanhempia työllisiä oli yhteensä 580 000(kuvio 13). Tämän joukon voidaan olettaa lähes kokonaan siirtyvän poistyöelämästä vuoteen 2015 mennessä. Paljonko tämän lisäksi työllisiä poistuu,riippuu suurelta osin siitä, kuinka paljon 40–50-vuotiaiden työhönosallistuminen ja sen edellytykset muuttuvat. Tämän ikäryhmän suuruusvuonna 2000 oli 630 000. Vuonna 2015 he ovat 55–64-vuotiaita.Eläketurvakeskus on ottanut käyttöön uuden ikäluokkien koosta riippumattomantunnusluvun, odotettavissa olevan eläkkeellesiirtymisiän, jokasoveltuu eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvien muutosten kuvaamiseen. SenKuvio 13. Työllisen työvoiman ikäjakautuma vuonna 2000Työllisten määrä350 000300 000250 000200 000150 000100 00050 0000Ikä15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–90

mukaan työeläkkeelle siirrytään keskimäärin vähän alle 59 vuoden iässä jase on pysynyt lähes ennallaan vuosina 1996–2002 (Kannisto ym. 2003).Toisaalta 55–59-vuotiaiden eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi,kun verrataan samoja ikäluokkia vuonna 1991 ja 2001. Eläkkeelle siirtymisenväheneminen ei kuitenkaan ole vastaavasti lisännyt tämänikäistentyössäoloa, koska työttömyys on voimakkaasti yleistynyt (Rantala ja Romppanen2004).Vuodesta 2005 alkaen asteittain voimaan tuleva eläkeuudistus 1 vaikuttaaeniten 55–64-vuotiaiden ikäryhmään. Eläkeuudistuksen ennakoidaan myöhentäväneläkkeelle siirtymistä tässä ikäryhmässä, minkä seurauksena poistumanhuippu siirtyisi myöhemmäksi ja jakautuisi useammalle vuodelle.Eläkeuudistuksen vaikutukset eivät ole mukana poistumalaskelmissa, koskatietoa ei ollut riittävästi niiden kohdentamiseksi eri ammattiryhmiin.Eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen ja poistumaan käsitellään tämänluvun lopussa koko työvoiman tasolla.1 Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä12.11.2001, ja sopimusta täydennettiin 5.9.2002. Sopimuksen mukaiset muutokset lainsäädäntöönhyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2003. Valtioneuvosto teki 15.4.2004eduskunnalle esityksen lainsäädännön muutoksesta, jolla valtion eläkejärjestelmään jakunnalliseen eläkejärjestelmään tehtäisiin pääpiirteissään samat muutokset kuin yksityissektorilla.Sekä yksityisen että julkisen sektorin muutokset tulevat voimaan 1.1.2005.91

Poistuman laskeminenPoistumalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa henkilöiden pysyvää siirtymistä työvoimanulkopuolelle valitun ennustejakson aikana eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman kautta. Työllistenpoistuma vuosina 2001–2015 laskettiin vuoden 2000 väestölaskennan mukaisestatyöllisten määrästä. Laskelmien pohjana käytettiin kyseisen vuoden ammatti- ja ikätietoja,joista poistuma laskettiin kaikille ennustejakson vuosille ja summattiin ennustejakson kokonaispoistumaksi.Siinä on otettu huomioon vanhuuseläkkeelle siirtyminen, sairauden, tapaturmantai muun syyn vuoksi alentuneeseen työkykyyn perustuva eläkkeelle siirtyminenja kuolleisuus. Poistuma työttömistä laskettiin samalla tavalla työministeriön työttömientyönhakijoiden aineistosta.Edellä kuvattujen laskelmien lisäksi työvoiman poistuman kokonaismäärä valtakunnan tasollalaskettiin vuoden 2000 väestölaskentatiedoista työvoimaosuuksien avulla. Laskelmattehtiin yhden ikävuoden tarkkuudella vuosille 2001–2015. Laskennassa ikäluokkien työvoimaosuudetpidettiin vakiona. Kunkin laskentavuoden väestönä on käytetty vuoden 2000väestöä, jota vanhennettiin laskentavuotta vastaavasti. Tämän laskelman tulosta käytettiinvertailulaskelmana poistuman kokonaistason määrittelyssä.Laskelmissa ei ole otettu huomioon työllisten siirtymistä toiseen ammattiin tai maassamuuttoa.Yksittäisen ammattiryhmän näkökulmasta ammatin vaihtaminen johonkin muuhunammattiin voi lisätä poistumaa, jos ammatista lähtevien määrä on suurempi kuin siihentulevien. Päinvastaisessa tapauksessa ammattiin tulevien ylijäämä voi korvata muulla tavallapoistuvien aiheuttamaa työvoimantarvetta. Vastaavalla tavalla työvoiman siirtyminen joltainalueelta toiselle voi pienentää tarjolla olevaa työvoimaa koko työvoiman tasolla tai jossainammattiryhmässä. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon vuodesta 2005 käyttööntulevaa eläkeuudistusta.Kuolleisuuteen ja työkyvyttömyysriskiin vaikuttavat työntekijän ikä ja ammatti, minkä huomioonottamiseksi laskelmat on tehty 47 ammattiryhmälle 1-vuotisikäryhmittäin. Laskelmissatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyys eri ammateissa perustuu vuosina1993–1995 ja 1998 toteutuneeseen eläkkeelle siirtymiseen, koska tuoreempaa tilastotietoaeläkkeelle siirtyneiden ammateista ei menetelmään soveltuvalla luokituksella ollut käytettävissä.Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrän suhde työvoiman määrään saavutti1990-luvun alhaisimman tason vuonna 1998, josta se on hitaasti kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä.Kertoimia määriteltäessä ei ollut käytössä tilastotietoja, joiden perusteella olisivoitu erotella suoraan työstä eläkkeelle siirtyminen, joten kertoimet kuvaavat työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymistä myös muita reittejä pitkin esimerkiksi työttömyysjakson jälkeen.Kuolleisuuden laskemisessa käytettiin vuosien 1994, 1996 ja 2001 kuolleisuuskertoimienkeskiarvoa. Kertoimet on laskettu jakamalla kyseisinä vuosina työlliseen työvoimaan kuuluneidenkuolleiden määrä kuolinvuotta edeltäneen vuoden työllisten määrällä ammatti- jaikäryhmittäin. Kuolleisuutta on alennettu Tilastokeskuksen väestöennusteessa 2001–2030käyttämien kuolleisuusennusteiden suuntaisesti.Laskelmissa henkilön oletetaan siirtyvän vanhuuseläkkeelle sinä vuonna kun hän täyttää 65vuotta. Poikkeuksena tähän otettiin huomioon eräissä ammattiryhmissä ennen vuotta 1959syntyneiden vanhuuseläkeikä, joka on ammattiin liittyvän eläkeiän ja 65-vuoden iän välillä.Ikä lasketaan henkilön palvelusvuosien perusteella. Suurin osa näistä ammateista sijoittuuvaltio- ja kuntasektorille.92

Poistuma työllisistäViidentoista vuoden aikana työllisestä työvoimasta poistuu keskimäärin60 000 työntekijää vuodessa eli yhteensä 903 000 työntekijää, mikä on40,5 % vuoden 2000 työllisten kokonaismäärästä. Vuonna 2000 50-vuotiaidenja sitä vanhempien työllisten määrä oli 580 000, mikä vastaa 64 % arvioidustapoistumasta. Tämän lisäksi alle 50-vuotiaista työntekijöistä poistuisinoin 320 000.Vuosina 1946–1950 syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuului vuonna 2000noin 428 000 henkilöä, joista työllisiä oli 326 000. Työllisten keskimääräisenikäluokan koko oli siten 65 000. Tässä ennakoinnissa käytetyillä laskentaehdoillasuurimman osan heistä arvioidaan siirtyvän pois työelämästäennen vuotta 2010, mikä näkyy poistuman suhteellisen tasaisena kasvunavuosikymmenen loppua kohti mentäessä (kuvio 14). Suurten ikäluokkienpoistuma alkaa vaikuttaa vuonna 2006, jolloin 1946 syntyneet täyttävät 60vuotta. Poistuman ennakoidaan tällöin kasvavan vuodesta 2005 lähes10 000:lla. Huippu saavutetaan vuosina 2011 ja 2012, jolloin poistuma on73 000. Poistumasta 34 % johtuu vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, 61 % työkyvynalenemisesta tai vastaavista muista eläkkeelle siirtymisen syistä ja5 % kuolleisuudesta.Kuvio 14. Poistuma työllisestä työvoimasta 2001–2015Henkilöä80 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201593

Työllisten ikä on tärkein poistuman suuruuteen vaikuttava tekijä. Vuonna2000 työllisten mediaani-ikä oli 40,5 vuotta (liite 12). Pääammattiryhmittäintarkasteltuna työvoima oli vanhinta maa- ja metsätaloustyössä januorinta turvallisuusalan työssä. Mediaani-iän vaihteluväli oli 36,3–44,8eli 8,5 vuotta. Kun työvoiman ikää verrataan tarkemmalla ammattiluokituksella,mediaani-ikä vaihtelee välillä 34,8–45,1 vuotta ja erotus on yli10 vuotta.Jo työvoiman iän suuresta vaihtelusta voidaan päätellä, että ammattiryhmienvälillä on suuria eroja poistumassa. Eroihin vaikuttavat myös työnkuormittavuus ja työhön liittyvät vaarat. Poistuman osuus vuoden 2000työllisistä vaihtelee 30 % ja 65 % välillä, kun sitä tarkastellaan 50 ammattiryhmänluokituksella. Vesiliikennetyön, metsätaloustyön, muun rakennustyön,maatalous- ja puutarhatyön sekä kiinteistötyön työntekijöistä poistuuyli puolet vuoteen 2015 mennessä. Musiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisentyön, tekniikan suunnittelu- ja tutkimustyön, matkapalvelutyön, myyntityön,ravintolapalvelutyön ja muun teollisen työn poistuman arvioidaanolevan alle 35 %. Kolmen suurimman pääammattiryhmän, teollisen työn,palvelutyön ja hoitotyön, ammattien poistuma on noin 450 000 eli puoletKuvio 15. Poistuma työllisestä työvoimasta 2001–2015 ja poistuman osuus vuoden 2000työllisistä pääammattiryhmittäinPoistuman määrä18000016000014000012000010000080000600004000020000Poistuman määräPoistuman osuus vuoden 2000 työllisistäProsenttia6050403020100Teollinen työPalvelutyöHoitotyöToimistotyöTuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyöTalouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyöOpetus- ja kulttuurityöMaa- ja metsätaloustyöRakennustyöLiikennetyöTurvallisuusalan työ094

Kuvio 16. Poistuman osuus vuoden 2000 työllisistä 5 vuoden jaksoissa2001–2005 2006–2010 2011–2015Maa- ja metsätaloustyöRakennustyöLiikennetyöTurvallisuusalan työHoitotyöTeollinen työTalouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyöToimistotyöOpetus- ja kulttuurityöPalvelutyöTuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö15,3 17,1 19,014,4 16,3 16,713,9 15,9 16,411,8 14,8 16,810,9 14,6 17,610,6 14,0 15,59,1 14,1 16,78,8 13,8 16,68,6 14,1 15,810,2 13,2 14,48,6 13,1 15,50 10 20 30 40 50 60Prosenttiakokonaispoistumasta (kuvio 15). Seuraavassa pääammattiryhmien poistumaatarkastellaan kolmena ryhmänä sen mukaan, kuinka suuren osuudenennakoidaan vuoden 2000 työllisistä poistuvan.Poistumien osuudet vuoden 2000 työllisistä (kuviot 15 ja 16) ovat suurimmatmaa- ja metsätaloustyön, rakennustyön ja liikennetyön pääammattiryhmissä,joissa yli 45 % vuoden 2000 työllisestä työvoimasta siirtyy pois työmarkkinoilta.Poistuma jakautuu tasaisemmin koko ennustejaksolle kuinmuissa ammattiryhmissä. Näihin ryhmiin kuuluvat ammatit ovat fyysisestikuormittavia ja työympäristöön liittyy keskimääräistä suurempi tapaturmienriski. Lisäksi sekä maa- ja metsätaloustyössä että liikennetyössä työntekijöidenmediaani-ikä on korkeampi kuin koko työvoimalla.Seuraavan ryhmän muodostavat turvallisuusalan työ, hoitotyö ja teollinentyö, joissa poistuman osuus on 40–45 % vuoden 2000 työllisistä. Kahdessajälkimmäisessä pääammattiryhmässä poistuma kasvaa voimakkaasti ensivuosikymmenen vaihteeseen saakka. Hoitotyötä tekevät ovat iäkkäämpiäkuin työlliset keskimäärin, mikä näkyy suurena poistumana. Teollisessatyössä poistumaan puolestaan vaikuttaa keskimääräistä suurempi työkyvyttömyysriski.Turvallisuusalan työ poikkeaa kaikista muista ammattiryh-95

mistä siinä, että monissa siihen kuuluvissa ammateissa (mm. puolustusvoimat)on yleistä vanhuuseläkeikää alhaisempi eläke- tai eroamisikä.Kaikissa muissa ammattiryhmissä poistuma on alle 40 % vuoden 2000 työllisistä,tosin talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä vain niukasti.Toimistotyössä, talouden- ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä sekä tuotannonja liikenteen johto- ja asiantuntijatyössä poistuma kasvaa selvästiennustejakson kuluessa. Muissa tähän ryhmään kuuluvissa ammattiryhmissäpoistuman kasvu on selvästi pienempää kuin edellä mainituissa ryhmissä.Ammattiryhmien mediaani-ikä on koko työllisen työvoiman mediaaniikääkorkeampi lukuun ottamatta palvelutyötä, jossa työntekijät ovatselvästi nuorempia kuin työlliset keskimäärin. Työkyvyn alenemisesta johtuvanpoistuman osuus on palvelutyössä keskimääräistä suurempi, muissaryhmissä keskimääräistä alhaisempi.Alueelliset erot poistumassaPoistuman alueelliset erot (kuvio 17) ovat suuria ja verrannollisia alueidentyövoiman ammatti- ja ikärakenteiden eroihin. Poistuman osuus vuoden2000 työllisistä on pienin Etelä-Suomen väestökehitykseltään kasvavissamaakunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Osuus vaihtelee 37–41 %:iin. Poistumanosuus työllisistä on pienin Uudellamaalla. Muissa maakunnissa senosuus on 42–44,5 % työllisistä. Suurimmat poistumaosuudet ovat Itä- jaPohjois-Suomessa.Poistuma on nopeinta Itä-Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa,joissa jo vuoden 2011 loppuun mennessä poistuisi 70 % koko ennustejaksollearvioidusta poistumasta. Samana vuonna poistuman huippu saavutetaanmyös 7 muussa maakunnassa, mutta niissä poistuman kokonaisvaikutus tuleemyöhemmin. Näissä maakunnissa poistuma jatkuu suurena 2–3 vuotta.Poistuma on keskimääräistä hitaampi Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa,etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, jossa huippu saavutetaan vasta 2013–2014.Verrattaessa poistumaa eri maakunnissa on syytä arvioida sen laskemisessakäytetyn menetelmän vaikutusta lopputulokseen. Poistuma-arviota laskettaessaon kaikille maakunnille käytetty samoja työkyvyttömyyden ja kuolleisuudentodennäköisyyskertoimia. Poistumaan voi vaikuttaa maakunnanväestö- ja ammattirakenteesta tai maantieteellisessä sijainnista johtuvia tekijöitä,joita edellä mainituissa kertoimissa ei pystytä ottamaan huomioon.Poistuma näyttäisi laskelmien mukaan etenevän nopeimmin niissä maakunnissa,joissa asuu koko ruotsinkielinen väestö. Tämän väestönosan työkyvyttömyysriskion kuitenkin tutkimuksissa todettu keskimääräistä alhaisemmaksi(Hyyppä ja Mäki 1997), joten poistuman voidaan arvioida olevanjonkin verran tässä laskettua alhaisempi. Pohjois- ja Itä-Suomen maakun-96

tien vaikea työllisyystilanne vaikuttanee myös poistuman määrään ja reitteihin.Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä esimerkiksi työttömyysjaksonjälkeen ja muuttoa maakunnan ulkopuolelle voitaneen pitää näissä maakunnissakeskimääräistä suurempana poistumariskinä, joten laskettu poistumaon todennäköisesti liian alhainen.Kuvio 17. Poistuman osuus vuoden 2000 työllisistä maakunnittain2001–2005 2006–2010 2011–2015Maakunnat yhteensäEtelä-SavoSatakuntaKymenlaaksoItä-UusimaaEtelä-KarjalaPäijät-HämeKainuuLappiKanta-HämePohjois-KarjalaKeski-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaPohjanmaaPohjois-SavoVarsinais-SuomiKeski-SuomiPirkanmaaPohjois-PohjanmaaUusimaa10,5 14,1 15,912,1 15,5 17,711,8 15,5 17,311,5 15,6 17,412,2 15,4 16,611,4 15,4 17,411,6 15,3 17,111,0 15,1 17,711,0 14,8 17,711,3 14,9 16,810,8 14,6 17,311,1 14,6 16,911,1 14,3 16,911,5 14,7 15,810,5 14,3 17,011,0 14,2 15,810,4 14,0 16,610,5 14,1 15,99,5 12,9 15,39,6 13,0 14,50 10 20 30 40 50Prosenttia97

Eläkeratkaisun vaikutuksetVuodesta 2005 lähtien asteittain voimaan tulevan eläkeuudistuksen tavoitteenaon muun muassa se, että ikääntyvä työvoima jatkaisi työssä nykyistäpitempään. Käytännössä tämä tarkoittaa työllisyysasteen nostamista 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä, ja lisäksi yli 65-vuotiaiden työhön osallistumisenolisi lisäännyttävä nykyisestään. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaanuudistuksen vaikutus työllisyyteen voisi vuoteen 2015 mennessä olla45 000 työllisen luokkaa (Eläketurvakeskus 2002, Työvoima 2020 loppuraportti2003). Taulukossa 15 on tämän työllisyysarvion pohjalta hahmoteltusen vaikutuksia poistumaan.Mikäli tämän työllisyysvaikutuksen oletetaan tulevan kokonaisuudessaansiitä, että eläkkeelle siirrytään aikaisempaa iäkkäämpänä, voidaan poistumatyöllisistä arvioida yhtä paljon pienemmäksi. Työvoima 2020 -loppuraportin(2003, 137) mukaan ”muutokset yli 65-vuotiaiden työllisyydessä voidaantulkita myös työvoiman tarjonnan lisäykseksi tässä ikäryhmässä”.Tämä tarjonta ei välttämättä kilpaile nuorten koulutettujen kanssa samoistatyöpaikoista, eikä yli 65-vuotiaiden työvoimatarjontaa ole tässä tarkastelussaperusteltua pitää työvoiman poistumaa pienentävänä tekijänä. Alle65-vuotiaiden myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen vähentäisi siten kokoennustejakson poistumaa 3,4 %.Eläkeratkaisu saattaa pidemmällä aikavälillä jopa lisätä työvoiman kysyntää.Eläkeratkaisun merkitys työvoiman riittävyyteen on siinä, että selieventää ensi vuosikymmenen vaihteessa poistumasta johtuvaa kysyntää,joka kohdistuu koulutuksesta valmistuviin nuoriin. Eläkeratkaisu siirtääuuden työvoiman kysyntää myöhemmäksi ja parhaassa tapaukses satasoittaa sen usealle vuodelle. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaaneläkeratkaisu myöhentäisi eläkkeelle siirtymistä 0,9 vuotta vuonna 2015.Taulukko 15. Laskennallinen poistuma työllisistä ja eläkeratkaisun vaikutukset poistumaanPoistuma työllisestä työvoimasta 2001–20152001–2005 2006–2010 2011–2015 YhteensäLaskennallinen poistuma 235 000 313 000 355 000 903 000Eläkeratkaisun työllisyysvaikutuksetAlle 65-vuotiaatYli 65-vuotiaatEläkeratkaisun vaikutus poistumaanAlle 65-vuotiaatVaikutus %000235 000031 00023 5007 500289 500–7,514 0007 0007 000348 000–2,045 00030 50014 500872 500–3,4Koko eläkeratkaisu 235 000 282 000 341 000 858 000Vaikutus % 0 –9,9 –3,9 –5,098

Tästä 0,3 vuotta johtuisi siitä, että yli 65-vuotiaat siirtyvät myöhem mineläkkeelle. Koska koulutustarpeiden arvioinnin ja koulutuksen suuntaamisennäkökulmasta kyse on varsin lyhyistä ajanjaksoista, eläke ratkaisunjättäminen pois koulutustarvelaskelmista ei sanottavasti vaiku talaskentatulokseen. (Työvoima 2020 loppuraportti 2003, Eläketurvakeskus2002.)99

2.4 Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäinvuosina 2001–2015Tässä luvussa esitettävät avautuvien työpaikkojen määrät on laskettu työvoimamenetelmänmukaisesti poistuman ja ammattiryhmän työpaikkojen (työllisten) muutoksen summana.Jos koko ammattiryhmän työllisten määrä on esimerkiksi 10 000 ja kasvaa 15 vuoden aikana12 000:een ja poistuma samana aikana on 4 000 henkeä, lasketaan ammattiryhmän avautuvientyöpaikkojen määrä seuraavasti:Poistuma työvoimasta + Työpaikkojen muutos = Avautuvat työpaikat4 000 + 2 000 = 6 000Kun ammattiryhmän työpaikkojen määrän ennakoidaan vähenevän, niin avautuvat työpaikatlasketaan vähentämällä työpaikkojen muutos poistumasta. Työpaikat siis vähenevätpoistuman kautta ja vain osa poistumasta on tarpeellista korvata uudella työvoimalla. Jossiis edellisessä esimerkissä työpaikkojen määrä vähenisi 2000:lla, lasketaan avautuvien työpaikkojenmäärä seuraavasti:Poistuma työvoimasta + Työpaikkojen muutos = Avautuvat työpaikat4 000 – 2 000 = 2 000Valtakunnallisten laskelmien mukaan vuosina 2001–2015 avautuu peruskehityksessä943 000 työpaikkaa ja tavoitekehityksessä l26 000 työpaikkaaenemmän eli kaikkiaan 1 069 000 työpaikkaa (kuvio 18 ja 19). Vuotta kohtitämä tarkoittaa peruskehityksessä 63 000 ja tavoitekehityksessä 71 000avautuvaa työpaikkaa. Peruskehityksen ja tavoitekehityksen ero johtuukokonaisuudessaan toimiala- ja ammattirakenne-ennusteista, koska molemmissavaihtoehdoissa on käytetty samaa poistumaennustetta.Kuvio 18. Poistuma, työpaikkojen muutos ja avautuvien työpaikkojen määrä vuosina2001–2015 peruskehityksen toimiala- ja ammattirakenne-ennusteessaAvautuvat työpaikat2001–2015Poistuma 2001–2015943 000903 000Muutos 2001–201540 000Työllisten määrä 20002 229 0000 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000100

Kuvio 19. Poistuma, työpaikkojen muutos ja avautuvien työpaikkojen määrä vuosina2001–2015 tavoitekehityksen toimiala- ja ammattirakenne-ennusteessaAvautuvat työpaikat2001–2015Poistuma 2001–2015903 0001 069 000Muutos 2001–2015166 000Työllisten määrä 20002 229 0000 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000Toimialojen kasvu synnyttää uusia työpaikkoja, mikä on nähtävissä toimialaennusteista.Peruskehityksessä työllisyyden kokonaiskasvuksi on arvioitu40 000 ja tavoitekehityksen vaihtoehdossa 165 000 viidentoista vuodenaikana. Tämän lisäksi uusia työpaikkoja syntyy toimialojen sisällä ammattirakenteenmuutoksen vuoksi. Ammattirakenteen muutosennusteen (47ammattiryhmää) ja työllisyyden kasvun perusteella arvioidaan, että viidentoistavuoden aikana peruskehityksessä uusia työpaikkoja avautuu 213 000ja tavoitevaihtoehdossa 315 000.Peruskehityksen vaihtoehdossa työpaikkoja avautuu tasaisesti koko ennustekaudella.Tavoitekehityksen ennusteen mukaan niitä avautuu eniten ennustejaksonkeskimmäisellä viisivuotisjaksolla. Tämä johtuu siitä, että tavoiteurantoimialaennusteen mukaan työllisyys kasvaisi nopeimmin tässävaiheessa. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että työpaikkojen lisäys on olluttavoitekehityksessä huomattavasti arvioitua pienempi ja ennusteen toteutumiseenvaaditaan merkittävää kasvua seuraavan kymmenen vuoden aikana.Yleistäen voidaankin todeta, että ennustejakson alussa korostuvat ammattiryhmientyöllisyyden muutokset ja vuoden 2010 jälkeen korostuupuolestaan poistuma.Pääammattiryhmissä avautuvat työpaikatPerusvaihtoehdon kolmessa suurimmassa ammattiryhmässä eli teollisessatyössä, palvelutyössä ja hoitotyössä avautuu 470 000 työpaikka, mikä onpuolet avautuvien työpaikkojen kokonaismäärästä. Näistä teollisen työn japalvelutyön työpaikkojen määrän ennakoidaan vähenevän ja hoitotyöntyöpaikkojen lisääntyvän nopeasti (kuvio 20). Korkeaa koulutustasoa vaativissatuotannon ja talouden johto- ja asiantuntijatyön ammateissa sekä101

Kuvio 20. Avautuvien työpaikkojen määrä alenevassa suuruusjärjestyksessä 2001–2015pääammattiryhmittäin peruskehityksen vaihtoehdossaAvautuvat työpaikatPoistumaMuutos 2001–2015HoitotyöTeollinen työPalvelutyöTuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyöTalouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyöOpetus- ja kulttuurityöToimistotyöLiikennetyöRakennustyöMaa- ja metsätaloustyöTurvallisuusalan työ–50 000 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000102opetus- ja kulttuurityön ammateissa avautuu perusuravaihtoehdossa315 000 työpaikkaa, josta työpaikkojen lisäyksen osuus on lähes 40 %.Tavoitekehityksen vaihtoehdossa suhteellisesti eniten työpaikkoja ennustetaanavautuvan tuotannon ja liikenteen sekä talouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyössä (kuvio 21). Näiden työpaikkojen määrä lisääntyisiyli 80 % vuodesta 2000. Työpaikkatarjonta olisi suurinta vuosina2006–2010, ja molemmissa ammattiryhmissä yli puolet avautuvistatyöpaikoista olisi uusia. Kun mukaan otetaan vielä opetus- ja kulttuurityö,avautuisi korkeaa koulutustasoa vaativissa ammattiryhmissä yhteensä375 000 työpaikkaa.Hoitotyössä avautuu 207 000 työpaikkaa, mikä on pääammattiryhmiensuurin määrä, ja kasvua vuodesta 2000 olisi 70 %. Avautuvista työpaikoistauusia olisi 40 %. Työpaikkatarjonta jakautuu tasaisesti koko ennustejaksolle.

Kuvio 21. Avautuvien työpaikkojen määrä alenevassa suuruusjärjestyksessä 2001–2015pääammattiryhmittäin tavoitekehityksen vaihtoehdossaAvautuvat työpaikatPoistumaMuutos 2001–2015HoitotyöTeollinen työTuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyöPalvelutyöTalouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyöOpetus- ja kulttuurityöToimistotyöRakennustyöLiikennetyöMaa- ja metsätaloustyöTurvallisuusalan työ–50 000 0 50 000 100 000150 000 200 000 250 000Myös opetus- ja kulttuurityössä, turvallisuusalan työssä ja liikennetyössätyöpaikkojen määrä lisääntyy, mutta suhteellisesti huomattavasti edellisiävähemmän. Poistumaa korvaavien työpaikkojen osuus on 70–90 % avautuvistatyöpaikoista. Opetus- ja kulttuurityön työpaikkoja avautuu selkeästieniten ennustejakson ensimmäisen kolmanneksen aikana ja kahdessamuussa ammattiryhmässä vuosina 2006–2010.Muiden ammattiryhmien työpaikkojen kokonaismäärä joko pysyy vuoden2000 tasolla tai supistuu, ja poistuma avaa työpaikkoja. Suurissaammattiryhmissä, kuten teollisessa työssä ja palvelutyössä, poistuma ontyövoiman ikärakenteen vuoksi niin suuri, että näissä ammattiryhmissäavautuu 15 vuoden aikana lähes 315 000 työpaikkaa. Myös maa- ja metsätaloustyössäsekä toimistotyössä tarvitaan uutta työvoimaa, vaikka näidenalojen työpaikoista häviää yli 20 %. Maa- ja metsätaloustyön työpaikoistayli puolet avautuu vuoden 2010 jälkeen. Muissa ammattiryhmissä tämä103

Kuvio 22. Ammattiryhmissä avautuvien työpaikkojen keskimäärä vuodessa suuruusjärjestyksessävaltakunnallisen tavoitekehityksen ennusteen mukaan vuosina 2001–2015Tekniikan suunnittelu- jatutkimustyöSosiaali- ja vapaa-aikaalantyöMyyntityöTekniikan asiantuntija- jatyönjohtotyöOpetus- ja kasvatustyöSairaanhoitajat ja terveydenhuollontekninen henkilöstöMuu terveydenhuolto- jakauneudenhoitotyöJulkisen ja yksityisensektorin johtotyöMaaliikennetyöMarkkinointi-, myynti- jarahoitusasiantuntijatMuu asiantuntijatyöMetallityöRavintolapalvelutyöToimistotyö0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000Avautuvat työpaikat104painottuu vuosille 2006–2010. Tällöin avautuu yli 40 % palvelutyön ja lähes40 % toimistotyön työpaikoista. Supistuvat pääammattiryhmät muuttuvatrakenteellisesti ennustejaksolla, minkä vuoksi joissakin ammateissatyöpaikat vähenevät keskimääräistä enemmän ja toisiin ammatteihin taassyntyy uusia työpaikkoja. Koulutustarpeiden ennakoinnissa käytetyllämenetelmällä ei kuitenkaan pystytä kovin tarkkaan arvioimaan ammattiryhmiensisällä syntyvien uusien työpaikkojen määrää.Vuoteen 2015 mennessä työpaikkoja avautuu eniten erilaisissa asiantuntijatehtävissä,sosiaali- ja terveysalan ammateissa, myyntityössä ja ravintolaalalla.Kuvioon 22 on koottu ne ammattiryhmät, joissa avautuu keskimäärin

yli 2 000 työpaikkaa vuodessa. Yhdessä niiden osuus on kaksi kolmasosaakaikista avautuvista työpaikoista. Tulevaisuuden työllistämistavoitteissaja julkisessa keskustelussa korostetaan palvelualojen merkitystä työllistäjänä.Tästä näkökulmasta työvoiman tarve näissä ammateissa saattaanäyttää alhaiselta. On kuitenkin syytä huomata, että suuri osa fyysisenkunnon ylläpitoon ja kauneudenhoidon palveluihin liittyvistä ammateistakuuluu so siaali- ja vapaa-aika-alan työn sekä muu terveydenhuolto- jakauneudenhoito työn ammattiryhmiin.Arvio uusien työpaikkojen määrästä ja maakunnissaavautuvat työpaikatKun työpaikkojen vähenemistä ja uusien työpaikkojen syntyä tarkastellaan47 ammattiryhmän tarkkuudella, saadaan karkea arvio myös niistä uusistatyöpaikoista, joita syntyy supistuvissa pääammattiryhmissä. Taulukossa 16jokaisen pääammattiryhmän sisällä on laskettu yhteen kasvavien ammattiryhmientyöpaikkamuutos. Teollisessa työssä, rakennustyössä ja palvelutyössäsyntyy alojen supistumisesta huolimatta merkittävässä määrin myösuusia työpaikkoja. Maakunnat ennakoivat uusia työpaikkoja syntyvän teollisuuteenja palveluihin enemmän kuin valtakunnallisessa ennusteessa.Vastaavasti asiantuntijatyöpaikkoja syntyisi valtakunnallista ennustetta vähemmän.Erot johtuvat maakuntien omista toimiala- ja ammattirakenneennusteista,joita on tarkemmin käsitelty luvuissa 2.1 ja 2.2.Taulukko 16. Uudet työpaikat vuosina 2001–2015 valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlaskettujentavoitekehityksen ennusteiden mukaanPääammattiryhmä Uudet työpaikat Uusien työpaikkojenosuus avautuvista työpaikoistaKoko maaMaakunnatyhteensäKoko maa, %Maakunnatyhteensä, %Maa- ja metsätaloustyö 0 1 500 0 5Teollinen työ 16 500 35 000 10 19Rakennustyö 8 000 10 500 20 22Liikennetyö 3 500 12 000 8 26Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 89 000 74 000 57 53Palvelutyö 11 500 71 500 8 32Toimistotyö 0 1 000 0 2Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö 72 000 65 000 52 50Hoitotyö 83 000 85 500 40 41Opetus- ja kulttuurityö 26 500 28 000 32 34Turvallisuusalan työ 5 000 8 000 25 35Yhteensä 315 000 392 000 29 33105

Arvio avautuvien työpaikkojen alueellisesta sijoittumisesta perustuu maakuntienomiin tavoitteellisiin toimiala- ja ammattirakenne-ennusteisiin.Maakunnissa, joiden osuus työpaikoista on tälläkin hetkellä kaikkein suurin,avautuu eniten työpaikkoja. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen osuusavautuvista työpaikoista on suurempi kuin niiden osuus vuoden 2000työpaikoista. Kaikista työpaikoista kolmasosa avautuu Uudellamaalla,jossa poistuma on kaikkein pienin, mutta työpaikkojen määrän ennustetaankasvan toiseksi nopeimmin Pohjois-Pohjanmaan jälkeen (kuvio 23).Työpaikkamääriltään seuraavaksi suurimpien eli Varsinais-Suomen, Pirkanmaanja Pohjois-Pohjanmaan osuus avautuvista työpaikoista on 25 %.Muiden maakuntien osuus on 42 %. Uudet työpaikat painottuvat vielävoimakkaammin Etelä-Suomeen. Uudenmaan osuus uusista työpaikoistaon 40 %, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan osuus on kummallakin9,5 % ja Pirkanmaalla 8 %. Kolmannes uusista työpaikoista avautuisi näidenmaakuntien ulkopuolella.Kuvio 23. Maakuntien osuudet avautuvista ja uusista työpaikoista vuosina 2001–2015Avautuvat uudet työpaikatKaikki avautuvat työpaikatUusimaaPohjois-PohjanmaaVarsinais-SuomiPirkanmaaPohjois-SavoKanta-HämeKeski-SuomiPäijät-HämePohjanmaaLappiSatakuntaKymenlaaksoPohjois-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-PohjanmaaItä-UusimaaEtelä-SavoKainuuKeski-Pohjanmaa0 5 10 15 20 2530 35 40Prosenttia106

Avautuvien työpaikkojen osuus vuoden 2000 työpaikoista on alhainenniissä maakunnissa, joissa työpaikkojen määrä pienenee tai maakunnankasvun ennustetaan jäävän keskimääräistä alhaisemmaksi. Näissä Väli-Suomenmaakunnissa työllisten poistuma on keskimääräistä suurempi, mikäosaltaan kertoo siitä, että uutta työvoimaa on rekrytoitu kymmenen viimevuoden aikana vähemmän kuin muissa maa kunnissa. Suhdeluku on korkein(yli 55 %) niissä eteläisen Suomen maakunnissa, joissa työpaikkamääränennakoidaan kasvavan 10–20 %. Tähän joukkoon kuuluvista Päijät-Hämeellä,Kanta-Hämeellä ja Itä-Uudellamaalla myös poistuma on suuri.107

2.5 Työttömyys ja uuden työvoiman tarveTyöttömät työnhakijat kilpailevat avoimilla työmarkkinoilla olevista työpaikoistakoulutuksesta valmistuvien nuorten, ammattia vaihtavien ja opiskelunohessa työtä tekevien kanssa. Koulutustarpeita arvioitaessa on pyrittäväottamaan huomioon työvoimareservien vaikutus uuden työvoimantarpeeseen ja sitä kautta koulutustarpeeseen.Työttömyys työvoima- ja koulutustarpeenennakoinnissaVuonna 2000 työttömien määrä oli väestölaskennan mukaan 318 000. Koskaväestölaskennasta ei saatu riittävän tarkkoja tietoja työttömän viimeisimmästäammatista, ennakointilaskelmissa käytetty työttömien työvoimatarjontaperustuu työministeriön tilastoimaan, vuoden 2001 työttömientyönhakijoiden määrään. Laskelmissa käytettiin maalis- ja lokakuun lopunkeskiarvoa. Vuoden 2001 aineiston katsottiin laskenta-ajankohtana parhaitenkuvaavan vuosikymmenen alun tilannetta, jolloin työttömyys oli alkanutkasvaa edellisen vuosikymmenen lopun voimakkaan taloudellisennousun jälkeen. Koko työttömien työnhakijoiden joukkoa ei otettu ennakointilaskelmissahuomioon, koska osalla työttömistä työnhakijoista onterveydentilan ja/tai puutteellisen koulutuksen vuoksi vähäiset mahdollisuudettyöllistyä.Koulutustarvelaskelmia varten työttömien työnhakijoiden joukkoa rajattiinsiten, että se kuvaisi mahdollisimman hyvin työttömien työvoimareserviä,jolla on todellista vaikutusta työvoimatarjontaan ja sitä kautta nuorillesuunnatun koulutuksen tarpeisiin. Tämän lisäksi työttömistä vähennettiinpoistuma, ja näin saatu ennustejakson keskimääräinen työvoimatarjontavähennettiin uuden työvoiman kysynnästä ennen koulutustarvelaskelmia.Jotta työttömien vaikutuksesta työvoimatarjontaan ja koulutustarpeeseensaataisiin tarkempi analyysi, työministeriön aineistoa tarkasteltiin pohjakoulutuksen,ammattitiedon, työttömyyden keston ja iän mukaan. Työministeriönmukaan koko maassa oli vuonna 2001 (maalis- ja lokakuun lopunkeskiarvo) noin 283 000 työtöntä työnhakijaa, joista 66 % oli alle 50-vuotiaita.Puolella työttömistä työnhakijoista oli ammatillinen tutkinto, ja tästäjoukosta lähes 75 % oli alle 50-vuotiaita.Työttömien työnhakijoiden koulutustausta ja ikärakenne vaihtelivat huomattavastiammattiryhmittäin. Niillä työttömillä, jotka etsivät töitä hoitoalalta,opetus- ja kasvatustyöstä, tekniikan ja markkinoinnin alalta, myynninja rahoituksen asiantuntijatyöstä ja sähkö- ja elektroniikka-alalta, yli 70 %:llaoli ammatillinen pohjakoulutus. Sen sijaan yli 70 %:lta työttömistä työn-108

hakijoista puuttui ammatillinen pohjakoulutus tietyissä teollisuuden, luonnonvara-alanja palvelutyön ammateissa.Alle kolme vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, ammatillisen tutkinnonsuorittaneita työttömiä, oli noin 47 % (134 000) kaikista työttömistätyönhakijoista. Heistä noin 77 % (103 000) oli alle 50-vuotiaita. Alle vuodentyöttömänä olleita työttömiä, joilta ammatillinen koulutus puuttui, oli33 % (92 000) kaikista työttömistä työnhakijoista. Heistä 67 % (62 000) olialle 50-vuotiaita.Työttömien työllistymiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:– työttömyyden kesto– pohjakoulutus ja aiempi työkokemus– ikärakenne– kysynnän ja tarjonnan vastaavuus (alueellinen, ammattitaito)– työllistämisen tehokkuus.Etenkin työttömyysjakson kesto vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisetmahdollisuudet työttömällä on päästä pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Kanasenja Kanasen (2002) mukaan alle vuoden työttömänä olleiden työllistyminenpitkäaikaiseen työsuhteeseen on yli kaksi kertaa todennäköisempääkuin yli kolme vuotta työttömänä olleiden. Työllistymismahdollisuuksiinvaikuttaa myös henkilön koulutus. Perusasteen jälkeinen, vähintään kolmenvuoden koulutus parantaa työllistymisen todennäköisyyttä 50 %:lla.Työttömien työllistymisen todennäköisyys alenee myös iän karttuessa.Tämä näky erityisen selvästi yli 55-vuotiailla työttömillä, jotka työllistyivätvuoden 1999 noususuhdanteessa yhtä huonosti kuin vuonna 1992 syvimmänlaman aikana (Rantala ja Romppanen 2004).Nuorten koulutustarvelaskelmia varten vuoden 2001 työttömien työnhakijoidenjoukkoa rajattiin työttömyyden keston ja työttömien koulutustasonperusteella niin, että seuraavat ryhmät jätettiin pois työttömien työvoimatarjonnasta:1. Ammatillista tutkintoa vailla olevat, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisestiyli vuoden.2. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet, joiden työttömyys oli kestänytyhtäjaksoisesti yli kolme vuotta.Tätä ammattiryhmittäin tehtyä rajausta voidaan pitää osana työttömienpoistumaa. Se vähentää työttömien työvoimatarjontaa 57 000:lla, jollointyöttömien työvoimareserviksi jää 226 000 (taulukko 17). Tästä laskettiinpoistuma koko ennustejaksolle samalla periaatteella kuin oli laskettu työlliselletyövoimallekin. Kun työttömien perusjoukon pienennys ja poistumalaskettiin yhteen, saatiin kokonaispoistumaksi 150 000, mikä on 53 %109

työttömien työnhakijoiden määrästä. Kun poistuma vähennettiin työttömienmäärästä, saatiin työttömien työvoimatarjonnaksi 133 000.Rakennustyön, liikennetyön sekä maa- ja metsätaloustyön työttömistätyönhakijoista alle 40 % tuli mukaan työvoiman tarjontaan edellä kuvatuillakriteereillä. Työnhakijoiden alhainen koulutustaso, pitkittynyt työttömyysja korkea ikä ovat keskeisimpiä selittäjiä tähän tulokseen. Suurimmat osuudettyövoimatarjontaan tulevat niistä ammattiryhmistä, joissa tutkinto ontyöpaikan saamisen edellytys: hoitotyötä hakevista 62 % ja opetus- ja kulttuurityötähakevista 56 %.Työttömien työvoimatarjonta painottuu teollisen työn ja palvelutyön ammattiryhmiin,joiden osuus työvoimatarjonnasta on 40 %. Kun työttömientyövoimatarjontaa verrataan avautuvien työpaikkojen määrään, sen merkityson suurin toimistotyössä ja rakennustyössä. Tavoitekehityksen ennustevaihtoehdonavautuvista työpaikoista voitaisiin täyttää toimistotyössä28 % ja rakennustyössä 21 % työttömillä työnhakijoilla. Tuotannon ja liikenteensekä talouden ja hallinnon asiantuntijatyössä työttömien tarjontasuhteessa avautuviin työpaikkoihin on vähäinen.Taulukko 17. Laskelmissa käytetty työttömien työvoimatarjonta ja työttömyys vuonna 2015Pääammattiryhmä Työttömien työvoimatarjonta Arvioitu työttömyysvuonna 2015Työttömättyönhakijat2001RajattutyöttömienjoukkoPoistumaTyöttömientyövoimatarjontaPeruskehitysTavoitekehitysMaa- ja12 100 9 500 4 800 4 700 4 300 2 400metsätaloustyöTeollinen työ 64 800 48 500 21 000 27 500 21 800 12 100Rakennustyö 23 300 18 300 9 800 8 500 8 200 4 500Liikennetyö 8 000 5 900 2 900 3 000 2 600 1 500Tuotannon ja liikenteen 11 000 9 400 5 000 4 400 4 200 2 300johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 56 300 44 100 19 600 24 600 19 800 11 000Toimistotyö 24 600 20 400 8 600 11 700 9 200 5 100Talouden ja hallinnonjohto- ja asiantuntijatyö12 900 10 700 5 400 5 300 4 800 2 700Hoitotyö 24 900 23 000 7 600 15 500 10 400 5 700Opetus- ja kulttuurityö 8 400 7 500 2 800 4 700 3 400 1 900Suojelualan työ 900 700 300 400 300 200Ammatti tuntematon 35 700 28 300 5 200 23 100 12 700 7 000Yhteensä 282 900 226 300 93 000 133 400 101 700 56 400110

Koska käytetyssä menetelmässä koulutustarve-ennusteet perustuvatkoko työvoiman tarpeeseen, tarvittiin arvio myös tavoitevuoden 2015eri ammattiryhmien työttömyysasteesta. Koko työvoiman työttömyysasteinakäytettiin Työvoima 2020 -projektissa tuotettuja ennusteita, joitaKuvio 24. Laskelmissa käytetty työttömien työvoiman tarjonnan prosenttiosuus vuoden 2001työttömistä työn hakijoista maakunnittain0 10 20 30 40 50 60Maakunnat yhteensäPohjois-PohjanmaaKeski-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaPohjois-SavoLappiKainuuKeski-SuomiPohjanmaaVarsinais-SuomiPohjois-KarjalaEtelä-KarjalaPirkanmaaUusimaaKanta-HämeKymenlaaksoEtelä-SavoSatakuntaItä-UusimaaPäijät-Häme0 10 20 30 40 50 60Prosenttia111

alennettiin noin kolmanneksella. Tämä ratkaisu perustui samaan olettamukseenkuin ennustejakson alun työttömien joukon rajaamisessakin,eli vain osan työttömistä työnhakijoista katsottiin kuuluvan todelliseentyövoimatarjontaan. Näin saadun työttömyysasteen ja ennustetun työllistenkokonaismäärän perusteella laskettiin työttömien kokonaismääräennustevuodelle. Työttömät jaettiin ammattiryhmiin samassa suhteessa,kuin kunkin ammattiryhmän osuus työttömistä oli vuonna 2000 (taulukko17).Maakuntakohtaisissa ennakointilaskelmissa sekä työttömien työvoimatarjontaennustejakson alussa että tavoitevuoden työttömyyden taso määriteltiinsamalla tavalla kuin valtakunnallisissa laskelmissa. Koko maan laskelmissatyöttömien työvoimatarjontaan tuli mukaan 47 % työttömistätyönhakijoista. Maakunnissa tämän osuuden vaihteluväli oli 11 prosenttiyksikköä.Päijät-Hämeen 42 %:sta Pohjois-Pohjanmaan 53 %:iin. Näinkinsuuret erot maakuntien välillä osoittavat, että eri maakuntien työttömienkoulutus- ja ikärakenteessa on huomattavia eroja.Uuden työvoiman tarveKun avautuvien työpaikkojen ennakoidun määrän lisäksi otetaan huomioontyöttömien työvoiman tarjonta ja ennustejakson lopun työttömyys,saadaan arvio ennustejaksolla tarvittavasta työvoiman määräs tä.Valtakunnallisen ennusteen peruskehityksen vaihtoehdossa uudentyövoiman tarve 15 vuodessa on 910 000 ja tavoitteellisen kehityksenvaihtoehdossa vähän yli 990 000. Maakuntien yhteenlaskettu peruskehityk sen ennuste vastaa valtakunnallista ennustetta, kun otetaanhuo mioon, että valtakunnallinen ennuste sisältää myös Ahvenanmaanmaakunnan. Tavoitteellisessa kehityksessä valtakunnallisen ja maakuntienennusteen ero on 100 000 eli sama kuin avautuvien työpaikkojenmäärässä.Ammattiryhmien väliset suhteet muuttuvat, kun työttömyys otetaan mukaantyövoimatarpeen tarkasteluun. Työttömien työvoimatarjonta on suurintaammattiryhmissä, joiden työtehtävissä on aikaisemmin riittänyt suhteellisenalhainen koulutustaso. Näissä ammattiryhmissä avautuviintyöpaikkoihin saadaan suhteellisesti enemmän työvoimaa työttömistä kuinkorkeaa koulutustasoa edellyttävissä ammattiryhmissä. Kun työttömientyövoimatarjonnan ottaa huomioon, koulutustarvelaskelmien pohjana oleva,uuden työvoiman tarve-ennuste painottaa korkeaa koulutustasoa edellyttäviäammattiryhmiä.112

Taulukko 18. Uuden työvoiman tarve valtakunnallisen ja maakuntien yhteenlasketun ennusteenmukaan vuosina 2001–2015Koko maaMaakunnat yhteensä2001–2015 KeskimäärinvuodessaYhteensä2001–2015KeskimäärinvuodessaPeruskehitys 910 000 61 000 880 000 59 000Tavoitekehitys 991 000 66 000 1 090 000 73 000Ennustejaksolla tarvitaan uutta työvoimaa keskimäärin yli 60 000 henkilöäjoka vuosi. Tavoitekehityksen ennustetta arvioitaessa on lisäksi muistettava,että työttömyyden on vuonna 2015 arvioitu laskelmissa olevan hyvinalhainen ja vain puolet peruskehityksen arvioidusta työttömyydestä (taulukko17). Nuorten, 16–21-vuotiaiden, ikäluokan koko on vuosina 2000–2010 keskimäärin 65 300. Suurimman osan näistä nuorista voidaan olettaasuorittavan tutkinnon ja siirtyvän työelämään ennustejakson aikana. Jovertaamalla nuorten ikäluokan kokoa ja uuden työvoiman tarvetta voidaankarkeasti päätellä, että nuorten koulutuksella voidaan parhaassa tapauksessatyydyttää peruskehityksen mukainen työvoiman tarve. Tavoitekehityksenennusteen toteutuminen edellyttää lisäksi sitä, että työntekijät siirtyväteläkkeelle myöhemmin, työvoimaosuuksia kasvatetaan työikäisessä väestössäja maahanmuutto mahdollisesti lisääntyy. Nuorten koulutuksen kauttasaatavan työvoiman merkitystä työvoimatarjonnassa tarkastellaan enemmänluvussa 3.2.113

114

TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄKOULUTUSTARPEENMITOITUKSEEN 3

3.1 Ammattien ja koulutuksen vastaavuus116Ammattirakenne-ennusteista ja poistumista yhteenlaskettu työvoiman kysyntä(ennustekaudella avautuvat työpaikat) muutetaan koulutuskysynnäksikäyttäen opintoaloittain ja -asteittain kullekin ammattiryhmälle laadittuaprosenttijakautumaa. Koulutusjakautumalla ja niiden prosenttiosuuksillakuvataan sitä, minkälaista osaamista kussakin ammattiryhmässä arvioidaantulevaisuudessa tarvittavan.Ammattiryhmän koulutusjakautumaa määritettäessä on taustatietona käytettyammattiryhmien koulutusjakautumaa vuosina 1995 ja 2000 ikäryhmässä25–44-vuotiaat. Kyseisen ikäluokan katsotaan parhaiten kuvaavanammattiryhmien ja koulutuksen välistä yhteyttä. Edellä mainittujen tietojenpohjalta sekä ennakoimalla ammattiryhmien sisäisiä ammattijakautumia jatulevia osaamistarpeiden muutoksia on muodostettu näkemys ammattiryhmientulevista koulutusjakautumista. Lisäksi on käytetty hyväksi toimialojenmuu tosanalyysin tietoa. Ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavainon laadittu yhteistyössä Opetushallituksen ja opetusministeriön asiantuntijoidenkesken. Liitteestä 5 ilmenevät kaikkien laskennassa käytettyjenammattiryhmien koulutusjakautumat sekä ammattiryhmien ammattijakautumavuonna 2000.Ammattiryhmien koulutusjakautumassa on painotettu ammattiryhmänkannalta keskeisiä opintoaloja ja -asteita. Niihin eivät sisälly ne opintoalatja -asteet, jotka ovat ammattiryhmän kannalta epätarkoituksenmukaistakoulutusta ja jotka eivät siten tue ammatillisesti kyseistä työtä. Vaikka todellisuudessahakeudutaankin eri syistä myös koulutusta vastaamattomiintehtäviin, koulutustarpeiden mitoituksessa painotetaan koulutusta, jokatukee ammatissa suoriutumista.Kuhunkin ammattiryhmään soveltuvien koulutusten määrä vaihtelee suurestiammattiryhmästä toiseen. Esimerkiksi myyntitehtäviin voidaan päätyäjoko kyseisen alan ammatillisella koulutuksella tai kaupallisella koulutuksellaja täydentämällä muutoin peruskoulutuksen jälkeen puuttuvaa osaamista.Myyntityössä koulutusjakautuma siis kattaa useimmat opintoalat.Päinvastainen esimerkki löytyy lääkärien ammattiryhmästä, johon ei voisijoittua ilman lääkärikoulutusta.Muutamissa ammattiryhmissä on pienehkö prosenttiosuus, joka ei sisällymihinkään opintoalaan (”Ei ammatillista tutkintoa”). Tämä osuus ammattiryhmästäkouluttautuu ammattiin jossakin muualla kuin tässä tarkoitetussatutkintoon johtavassa koulutuksessa (esim. kurssikoulutus tai muukuin opetushallinnon alainen koulutus). Työssä vaadittavan osaamisen voihankkia myös työpaikalla. Tällä tavalla hankittua osaamista ennakoidaanjatkossakin olevan esimerkiksi myyntityön, maaliikennetyön ja siivoustyönammattiryhmissä sekä osassa rakennus- ja teollista työtä.

3.2 Avautuvat työpaikat ja työelämän koulutustarvekoulutusaloittainKun ammattiryhmittäin laskettu avautuvien työpaikkojen tarve muutetaanluvussa 3.1 kerrotulla tavalla opintoalaluokituksen mukaiseksi, saadaan arviosiitä, kuinka paljon eri opintoalojen tutkintojen suorittaneita ennustekaudellatarvitaan työelämässä. Tutkinnon suorittaneiden henkilöiden tarveon esitetty taulukossa 19.Tekniikan ja liikenteen alan, kaupan ja hallinnon alan sekä sosiaali- ja terveysalantutkinnon suorittaneet kattavat kolme neljäsosaa avautuvien työpaikkojenperusteella arvioidusta työelämän tarpeesta. Valtakunnallisessaennusteen tavoitevaihtoehdossa avautuvien työpaikkojen määrä vuodessaon keskimäärin 8 400 suurempi kuin peruskehityksen vaihtoehdossa. Tekniikanja liikenteen koulutuksen saaneiden suhteellinen osuus on tavoitekehityksenvaihtoehdossa selvästi suurempi kuin peruskehityksen vaihtoehdossa.Sosiaali- ja terveysalan osuus on vastaavasti pienempi.Peruskehityksen mukainen tutkinnon suorittaneiden tarve on 19 maakunnanyhteenlasketussa ennusteessa ja valtakunnallisessa ennusteessasamansuuruinen, kun otetaan huomioon, että valtakunnallinen ennuste sisältäämyös Ahvenanmaan maakunnan (taulukko 19). Monen maakunnankehit ystavoitteessa matkailualan odotetaan kasvavan merkittävästi, mikäTaulukko 19. Tutkinnon suorittaneiden tarve vuodessa peruskehityksen ja tavoitekehityksenennusteessa. Tarve pohjautuu vuosien 2001–2015 keskimääräiseen avautuvien työpaikkojenmäärään.KoulutusalaAvautuvat työpaikat keskimäärin vuodessaValtakunnallinenMaakunnat yhteensäPeruskehitys Tavoitekehitys Peruskehitys Tavoitekehitys% % % %Luonnonvara-ala 3 900 6,2 4 500 6,3 4 000 6,5 4 400 5,6Tekniikan ja liikenteen ala 23 100 36,7 27 200 38,1 23 000 37,5 28 900 37,0Kaupan ja hallinnon ala 11 200 17,8 12 800 17,9 10 900 17,8 14 800 19,0Matkailu-, ravitsemis- ja 4 100 6,5 4 600 6,4 4 700 7,7 6 300 8,1talousalaSosiaali- ja terveysala 12 200 19,4 12 800 17,9 10 800 17,6 13 100 16,8Kulttuuriala 2 200 3,5 2 600 3,6 2 000 3,3 2 700 3,5Humanistinen ja opetusala 4 100 6,5 4 500 6,3 3 400 5,5 4 600 5,9Turvallisuusala 700 1,1 700 1,0 600 1,0 800 1,0Muu koulutus 1 500 2,4 1 700 2,4 1 900 3,1 2 500 3,2Yhteensä 63 000 100 71 400 100 61 300 100 78 100 100117

Kuvio 25. Tutkinnon suorittaneiden tarpeen jakautuminen koulutusasteille peruskehityksen(A) ja tavoitekehityksen (B) ennusteessa. Arvio perustuu vuosien 2001–2015 keskimääräiseenavautuvien työpaikkojen määrään.Prosenttia50Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopistotutkinto Muu koulutus454035302520151050A B A BKoko maaMaakunnat yhteensänäkyy peruskehityksen vaihtoehdossa matkailu-, ravitsemis- ja talousalanselvästi suurempana tutkinnon suorittaneiden tarpeena kuin valtakunnallisessaennusteessa on arvioitu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialanvastaava tarve arvioidaan valtakunnallista ennustetta alhaisemmaksi.Ammatillisen peruskoulutuksen osuus tutkintotarpeesta on maakuntiennäkemyksessä valtakunnallista ennustetta suurempi (kuvio 25).Maakunnat ovat arvioineet, että tavoitekehityksen vaihtoehdossa keskimääräinenvuotuinen tutkinnon suorittaneiden tarve olisi 6 700 suurempikuin valtakunnallisessa ennusteessa (taulukko 19). Erojen syyt löytyvättoimi ala- ja ammattirakenne-ennusteista, joita on käsitelty tämän julkaisunalkuosassa. Maakuntien laskennallisissa ennusteissa matkailu-, ravitsemis- jatalousalan sekä kaupan ja hallinnon alan koulutuksen saaneiden osuus tutkintotarpeestaon suurempi kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Vastaavastisosiaali- ja terveysalan, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen alanosuus on pienempi kuin valtakunnallisessa ennusteessa. Maakuntien ennusteissatekniikan ja liikenteen alan osuus tutkintotarpeesta on jopa peruskehitystäpienempi, mikä tarkoittaa sitä, että maakunnat näkevättyöl listäviä kasvumahdollisuuksia enemmän palvelusektorilla kuin teollisuudessa.118

Työttömien työvoiman tarjonta ja työttömyydenvaikutuksetMolemmissa ennustevaihtoehdoissa on arvioitu, että työttömät työnhakijatvoisivat täyttää avautuvista työpaikoista keskimäärin 9 000 vuosittain.Koska työttömiä on eniten sellaisissa ammattiryhmissä, joissaedellyte tään ammatillista peruskoulutusta, työttömien tarjonta vähentääeniten ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta. Kun työttömien osuustyövoima tarjonnassa on otettu huomioon, ammatillisen peruskoulutuksentai muun koulutuksen suorittaneiden osuus tutkintotarpeesta on46 % ja ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinnon suorittaneidenosuus 54 %.Tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden tarpeeseen vaikuttavat edel läkuvatun lisäksi myös työmarkkinoiden erilaiset kitkatekijät, joiden vuok siosa tutkinnon suorittaneista jää ainakin lyhyeksi aikaa työttömäksi. Tätävaikutusta on pyritty arvioimaan luvussa 2.5 kuvatulla tavalla siten, ettäennustekauden lopun työttömyys oletetaan tietyn tasoiseksi. Kun avautuvientyöpaikkojen määrästä vähennetään työttömien työvoimatarjon taja lisätään oletus ennustekauden lopun työttömien määrästä, saadaan arviouuden työvoiman tarpeesta. Valtakunnallisen ennusteen peruskehityksenja tavoitekehityksen ero on tässä tarkastelussa 5 400 henkilöä eli35 % pienempi kuin avautuvien työpaikkojen vertailussa. Tämä johtuusiitä, että tavoitekehityksen ennusteessa työvoiman käytön oletetaan olevantehokkaampaa kuin peruskehityksessä. Tämän vuoksi myös työttömyysasteon tavoitekehityksessä alhaisempi kuin peruskehityksessä onennustettu.Ennusteissa huomioon otettu työttömyys pienentää suhteellisesti enitenmatkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä kulttuurialan tutkinnon suorittaneidentarvetta. Vaikutus on pienin turvallisuusalalla sekä tekniikan ja liikenteenalalla.Työelämän tarpeeseen pohjautuva aloittajatarveKoska osa koulutuksen aloittaneista keskeyttää opintonsa, jatkaa ammatillisenperuskoulutuksen jälkeen opintojaan esimerkiksi ammattikorkeakoulussatai vaihtaa opintoalaa, on aloittaneiden määrän oltava merkittävästisuurempi kuin tutkinnon suorittaneiden tarpeen. Myös tutkinnon suorittaneistaosa jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.Kun edellä kuvatut koulutuksen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvättekijät otetaan huomioon, saadaan laskennallinen arvio aloittajamäärästä,119

Taulukko 20. Vuosien 2001–2015 keskimääräiseen työvoimatarpeeseen perustuva aloittajatarvekoulutusaloittain peruskehityksen ja tavoitekehityksen ennusteessaKoulutusalaAloittajatarve keskimäärin vuodessaValtakunnallinenMaakunnat yhteensäPeruskehitys Tavoitekehitys Peruskehitys Tavoitekehitys% % % %Luonnonvara-ala 5 800 6,3 6 500 6,5 5 900 6,6 6 200 5,6Tekniikan ja liikenteen ala 36 500 39,7 41 100 41,1 36 200 40,5 44 000 39,9Kaupan ja hallinnon ala 15 600 17,0 17 000 17,0 15 100 16,9 20 200 18,3Matkailu-, ravitsemis- ja 6 200 6,7 6 400 6,4 7 200 8,1 9 200 8,3talousalaSosiaali- ja terveysala 16 700 18,2 17 000 17,0 14 400 16,1 17 300 15,7Kulttuuriala 3 200 3,5 3 600 3,6 2 900 3,2 3 800 3,4Humanistinen ja opetusala 5 400 5,9 5 700 5,7 4 400 4,9 5 800 5,3Turvallisuusala 1 000 1,1 1 000 1,0 900 1,0 1 100 1,0Muu koulutus 1 600 1,7 1 700 1,7 2 300 2,6 2 800 2,5Yhteensä 92 000 100 100 000 100 89 300 100 110 400 100josta työelämään tulee riittävästi tutkinnon suorittanutta työvoimaa (taulukko20).Tavoitekehityksen vaihtoehdossa valtakunnallisen ennusteen ja alueellistenennusteiden summan erotus on yli 10 000, joten aloittajamäärien suora vertailuei ole tarkoituksenmukaista. Ero johtuu siitä, että maakuntien laatimattoimialojen kasvuennusteet ovat selvästi tavoitteellisempia kuin valtakunnallisessaennusteessa. Kun verrataan maakuntien ja valtakunnallisen ennusteenkoulutusalojen suhteellista osuutta toisiinsa, havaitaan maakuntienpainottavan arviossaan enemmän kaupan ja hallinnon alan sekä matkailu-,ravitsemis- ja talousalan koulutusta. Vastaavasti sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialansekä tekniikan ja liikenteen alan osuus on valtakunnallista ennustettapienempi.Ammatillisen peruskoulutuksen osuus aloittajatarpeesta on yli 50 % kaikissaennustevaihtoehdoissa (kuvio 26). Tämä johtuu siitä, että osa perustutkinnonsuorittaneista jatkaa opintojaan esimerkiksi ammattikorkeakouluissa.Opintojen jatkaminen välittömästi tutkinnon jälkeen on korkeakoulustavalmistuneilla vähäisempää. Lisäksi korkeakoulututkinnon suorittaneistatulee perustutkinnon suorittaneita suurempi osuus työmarkkinoille. Sekävaltakunnallisen että maakuntien yhteenlaskettujen ennusteiden mukaankorkeakoulujen aloittajatarve on tavoitekehityksen ennusteessa peruskehitystäsuurempi. Maakuntien ennusteessa korkeakoulujen aloittajatarve onkuitenkin 3 prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallisessa ennustees-120

Kuvio 26. Vuosien 2001–2015 keskimääräiseen työvoimatarpeeseen perustuva aloittajatarvekoulutusasteittain peruskehityksen (A) ja tavoitekehityksen (B) ennusteessaProsenttia55Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Yliopistotutkinto Muu koulutus50454035302520151050A B A BKoko maaMaakunnat yhteensäsa. Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen suorittaneiden osuus arvioidaanlisäksi maakuntien ennusteessa valtakunnallista ennustetta suuremmaksi.Nuorten koulutuksesta saatava työvoimaSuurin merkitys vuosien 2001–2015 työvoiman tarjontaan arvioidaanolevan vuoden 1995 jälkeen koulutuksensa aloittaneilla 16–21-vuotiailla,jotka valmistuvat ennen vuotta 2015. Tällä perusteella ikäluokkia voisi tarkastellavuoteen 2010 saakka. Nuorten, 16–21-vuotiaiden, ikäluokan keskimääräinenkoko on vuosina 1996–2010 noin 65 300. Työvoiman tarjonnankannalta on keskeistä se, kuinka suuri osa tästä joukosta valmistuu ja siirtyytyömarkkinoille ennen vuotta 2015.Ennakointilaskelmissa on lähdetty siitä, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuusammatillisesti suuntautuneen tutkinnon suorittamiseen. Käytännössäosa nuorista ei joko ollenkaan hakeudu koulutukseen tai opinnotjäävät jossain vaiheessa kesken. Työmarkkinoilla on kuitenkin edelleentehtäviä, joissa ilman tutkintoa olevien osaaminen on käyttökelpoista, eliheillä on mahdollisuus työllistyä. Seuraavassa tarkastelussa nuorten työvoimaatarkastellaan pelkästään siitä näkökulmasta, mikä osuus nuorista121

siirtyy työmarkkinoille. Laskelma on hyvin karkea ja sillä halutaan kuvatanuorten koulutuksesta saatavan työvoiman suuruusluokkaa suhteessa työvoimantarpeeseen.Taulukossa 21 on esitetty vuoden 2000 väestölaskentatiedoista laskettujatyövoimaosuuksia sekä Työvoima 2020 -loppuraportin (2003, liite 6) laskelmissavuodelle 2015 tavoitteeksi asetettuja työvoimaosuuksia. Kun tutkinnonsuorittaneen väestön työvoimaosuuksia tarkastellaan koulutusasteittain,voidaan havaita, että korkeimmat työvoimaosuudet ovat yli40-vuotiaiden ikäryhmissä, ammatillisen peruskoulutuksen osalta nuoremmissaikäluokissa kuin ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla.Ennakointilaskelmissa käytetyt tutkinnon suorittaneiden tavoitteellisettyövoimaosuudet ovat lähellä vuoden 2000 suurimpia arvoja,koska lähtökohdaksi asetettiin koulutuksen vaikuttavuus pitkällä tähtäimellä.Sekä peruskehityksen että tavoitekehityksen koulutustarvelaskelmissakäytettiin samoja tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuuksia.Arvioitaessa nuorten työvoimatarjontaa vuoteen 2015 mennessä on syytäkäyttää alhaisempia työvoimaosuuksia, koska vanhimmat tarkasteluunvalitusta ikäluokasta ovat ennustejakson lopussa vasta 40-vuotiaita. Koulutustarpeenennakointilaskelmissa käyetyn työvoimaosuuden (tutkinnonsuorittaneet) lisäksi mukaan onkin otettu Työvoima 2020 -projektin toimialaennusteissakäytetyt, 25–29-vuotiaiden tavoitteelliset koko työvoimantyövoimaosuudet. Eri vaihtoehtojen mukaan työmarkkinoille tulisi vuosittainkeskimäärin 56 000–60 000 henkilöä (taulukko 22).Nuorten työvoiman tarjonta ei näyttäisi riittävän tyydyttämään edes peruskehityksenmukaisen ennusteen työvoimatarvetta, vaikka koulutus ja varsinkintyöelämään siirtyminen olisivat nykyistä tehokkaampaa. Työvoima2020 -projektissa tavoitteeksi asetetuilla 25–29-vuotiaiden työvoimaosuuksillavajaukseksi jäisi 5 000–9 000 henkilöä.Taulukko 21. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus vuonna 2000 väestölaskennanmukaan sekä Työvoima 2020 -projektin koko työvoiman työvoimaosuudet vuonna 2015Työvoimaosuus %20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 15–64VÄESTÖLASKENTA 2000Ammatillinen 76,7 84,5 88,5 91,0 91,5 90,2 86,8 76,5 27,1 83,1peruskoulutusOpistoaste tai amk 81,4 87,1 90,2 93,0 94,6 94,3 90,5 83,3 33,8 88,1Yliopisto 78,3 89,0 91,3 93,0 94,5 94,7 92,9 88,0 40,9 88,7TYÖVOIMA 2020, VUOSI 2015– Peruskehitys 70,7 85,5 87,9 91,7 91,5 89,9 86,4 70,2 36,2 74,1– Tavoitekehitys 72,1 87,2 89,7 93,6 93,4 91,8 88,2 71,6 36,9 75,6122

Taulukko 22. Arvio nuorten koulutuksesta työmarkkinoille keskimäärin vuosittain tulevastatyövoimasta vuosina 2001–2015Tavoitteellinentyövoimaosuus%Ikäluokankoko keski -määrin1996–2010TyövoimaatyömarkkinoilleUudentyövoimantarve2001–2015keskimäärinvuodessaEnnakointilaskelmat, tutkinnon suorittaneet 91,7 65 300 59 900Työvoima 2020 tavoite 2015, työvoima– Peruskehitys 85,5 65 300 55 800 61 000– Tavoitekehitys 87,2 65 300 56 900 66 000Vertailukohtana käytetyssä uuden työvoiman tarpeessa työttömyyden vaikutukseton jo otettu huomioon. Puuttuva työvoima pitäisi siis saada aktivoimallaja kouluttamalla työvoiman ulkopuolista väestöä, lykkäämälläeläkkeelle jäämistä nykyistä myöhemmäksi ja helpottamalla maahanmuuttoa.Jos eläkeratkaisu siirtää eläkkeelle jäämistä ennakoidulla tavalla (ks. s.98), se riittäisi kattamaan suurimman osan peruskehityksen työvoimavajeesta.Riskinä voi kuitenkin olla työvoiman tarjonnan ja kysynnän alueellinenkohtaamattomuus. Työvoimavajeen täyttämistä voidaan luontevastipitää aikuisten peruskoulutuksen ja siihen verrattavan lisäkoulutuksentehtäväkenttänä ja määrällisen mitoituksen yhtenä osatekijänä.123

124

4KOULUTUSTARPEENENNAKOINTITULOKSIA

4 Koulutustarpeen ennakointituloksia126Tässä luvussa esitetään ammatillisesti suuntautuneeseen tutkintoon johtavankoulutuksen laskennalliset aloittajatarpeet. Ne perustuvat aikaisemmissaluvuissa kuvattuihin työvoiman kysyntäennusteisiin sekä ammattiryhmienja opintoalojen vastaavuusjakautumiin (vastaavuusavain). Lisäksilaskentatulokseen vaikuttavat tavoitteelliset koulutuksen tehokkuusluvut.Työvoiman kysyntää vastaava aloittajatarve on suhteutettu 16–21-vuotiaidennuorisoikäluokan keskimääräiseen kokoon. Se tapahtuu siten, ettänuorten ikäluokan kouluttamiseen tarvittava aloittajamäärä jaetaan eriopintoaloille ja koulutusasteille sen prosenttijakautuman mukaisesti, jokaon laskettu työvoiman kysyntää vastaavasta aloittajatarpeesta. Koska työvoimantarpeeseen pohjautuva aloittajatarve on varsinkin työllistävänkasvun vaihtoehdossa selvästi suurempi kuin nuorten ikäluokan kouluttamiseentarvittava aloittajamäärä, laskentatuloksessa aloittajatarve on kaikillaopintoaloilla suhteellisesti saman verran työvoimatarvetta pienempi.Aloittajatarve tarkoittaa sellaista nuorten koulutusta, jossa on mukanasekä suomen- että ruotsinkielinen koulutus sekä vastaava oppisopimuskoulutusja erityisopetus. Taulukossa 23 esitetään vertailulukuina myöskeskimääräinen aloittajamäärä vuosina 2000–2002, maakuntien ennakointityössävuoden 2003 aikana tuotetut laskennalliset aloittajatarveluvut(maakunnat yhteensä) sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehitämissuunnitelmantavoitteet.Laskentamalleille on tyypillistä, että monet laskentatulokseen vaikuttavattekijät määritetään samoin periaattein kompromissina ja ratkaisujen soveltuvuuseri aloille vaihtelee. Tämän julkaisun pohjana olevissa laskelmissatyöttömien työvoimatarjonnan ja koulutuksen tehokkuuslukujen määrittelyssätehdyt valinnat eivät kaikilla opintoaloilla pysty riittävän hyvin kuvaamaankoulutuksen ja työelämän realiteetteja. Valintojen vaikutuksia on kuvattusellaisten opintoalojen yhteydessä, joissa nämä vaikutukset ovatolleet suurimmat.Tässä luvussa esitetyt aloittajatarpeet pohjautuvat koko ennustekauden2001–2015 uuden työvoiman tarpeisiin. Pitkä ajanjakso on perusteltuasiksi, että toimialojen ja ammattiryhmien työllisten määrälliset muutoksetsekä poistumat painottuvat ammattiryhmästä riippuen eri tavalla edellämainittua ennustekautta lyhyemmillä ajanjaksoilla. Pidemmän aikavälintarkastelu tasaa näiden vaihteluiden vaikutuksia. Liitteessä 14 on vaihtoehtoisialaskentatuloksia, jotka pohjautuvat lyhyemmän kauden, eli vuosien2006–2015, työvoiman kysyntään.Valtakunnallisen laskelman tulokset esitetään kahdessa eri ammattirakennevaihtoehdossa,peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa.

Maakuntien vertailuluvut pohjautuvat niiden tavoitteelliseen toimiala- jaammattirakennekehitykseen. Sekä valtakunnallisessa että maakuntien ennakoinnissaon käytetty samoja vastaavuusavaimia ja koulutuksen tehokkuuslukuja.Aloittajatarpeet ilmaistaan opetushallinnon oman opintoala- ja koulutusasteluokituksenmukaan. Tilastoaineistoa luokitellaan nykyisin myös uudemmallakoulutus- ja opintoalaluokituksella, jota ei ollut mahdollista vielä tässätyössä ottaa käyttöön.Taulukossa 23 on myös aloittajamäärät turvallisuusalalle, johon sisältyysellaista opetushallinnon ulkopuolista koulutusta (osa poliisikoulutuksesta,pelastusalan sekä puolustusvoimien koulutuksesta), joka on katsottunuorten ammatilliseksi koulutukseksi. Tätä koulutusta ei käsitellä tarkemmintässä raportissa. Lisäksi nuorten aloittajatarpeessa on pieni osa ”aloittajia”(Ei ammatillista tutkintoa), jotka hankkivat ammattitaitonsa muussakoulutuksessa tai työelämässä (ks. luku 3.1).127

4.1 Koulutusjärjestelmän toimivuus ja työelämäänsijoittuminenKoulutuksen toimivuutta kuvaavina tavoitteellisina laskentakertoimina elitehokkuuslukuina on aloittajatarpeen laskennassa otettu huomioon seuraavattekijät:– kuinka suuri osuus aloittaneista suorittaa tutkinnon (läpäisyosuus)– tutkinnon jälkeen uuden tutkinnon suorittavat (koulutusväylät ja moninkertainenkoulutus)– tutkinnon suorittaneiden työvoimaan siirtyminen (työvoimaosuus).Laskelmien lähtökohtana on ollut pienentää koulutus- ja opintoalojen välisiäeroja. Tavoitteet on asetettu opetusministeriön Koulutustarjonta 2008-projektin kannanottojen perusteella. Tavoitteelliset laskentakertoimet, jotkailmenevät tarkemmin liitteestä 6, ovat seuraavat:Läpäisyosuudet (vaihteluväli koulutus- ja opintoaloittain 75–97 %) ovattällä hetkellä lähes poikkeuksetta alhaisempia, kuin laskelmissa on asetettutavoitteeksi. Erityisen alhaisia ne ovat useimmilla taidealoilla, ammattikorkeakoulujenteknisillä aloilla sekä humanistisessa koulutuksessa.Koulutusväylien ja moninkertaisen koulutuksen tavoitteelliset osuudeton asetettu niin, että uuteen tutkintoon jatkaa ammatillisen peruskoulutuksentutkinnon suorittaneista 23 %, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista5 % ja yliopistotutkinnon suorittaneista 3 %. Tilastoaineistonperusteella uuteen tutkintoon jatkaneiden osuus on useimmilla toisen asteenopintoaloilla suurempi kuin laskelmissa on asetettu tavoitteeksi. Tilanneon sama myös useimmilla ammattikorkeakoulujen opintoaloilla ja osallayliopistojen opintoaloja.Työvoimaosuuden tavoitteeksi on asetettu ammatillisessa peruskoulutuksessa91 %, ammattikorkeakoulutuksessa 92 % ja yliopistoissa 93 %. Osuudetovat tällä hetkellä tavoitteita alhaisemmat etenkin naisvaltaisilla opintoaloilla.Tavoitteelliset kertoimet nostavat jonkin verran aloittajatarvetta ammatillisessaperuskoulutuksessa kokonaisuutena ja vähentävät sitäammattikorkeakouluissa. Yksittäisillä opintoaloilla kertoimien vaikutusvaihtelee huomattavasti. Asiaa tarkastellaan lähemmin opintoaloittaistenaloit tajatarpeiden yhteydessä luvussa 4.2.Nuorten koulutusta ennakoitaessa sovitetaan työvoiman kysynnästä johdettukoulutustarve koulutettavan ikäluokan kokoon. Tässä laskelmassa on128

käytetty ajanjakson 2006–2010 keskimääräistä 16–21-vuotiaiden ikäluokkaa,koska tavoitteena oli ennakoida aloittajatarvetta kuluvan vuosikymmenenloppupuolella. Kyseisen ikäluokan koko eri ajanjaksoilla on seuraava:keskimäärin vuosina 2001–2005: 65 100keskimäärin vuosina 2006–2010: 65 300keskimäärin vuosina 2011–2015: 64 200keskimäärin vuosina 2016–2020: 58 800Maakuntien ennakointilaskelmissa käytettyjen ikäluokkien koot ja laskentatapailmenevät liitetaulusta 13. Ikäluokan keskimääräisen koon ja koulutuksentavoitteellisten tehokkuuslukujen avulla laskettiin aloittajamäärä,joka tarvitaan koko ikäluokan kouluttamiseen ammatillisesti suuntautuneessakoulutuksessa. Se on koko maassa 91 500. Mikäli koulutuksen tehokkuussäilyisi viime vuosikymmenen vaihteen tasolla, ikäluokan kouluttamiseentarvittava aloittajatarve olisi 103 500.129

4.2 AloittajatavoitteetNuorten aloittajatarve kuvaa vuosien 2006–2010 keskimääräistä aloittajatarvettavuotta kohti. Tämä merkitsee noin 5 000 aloittajan vähennystänykytilanteeseen verrattuna. Kun kaikki koulutusalat otetaan huomioon,vähennystarvetta on sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa.Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve säilyisi nykyisellään (taulukko 23).Aloittajatarve kasvaa tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on määrällistä lisäystarvettakaikilla koulutusasteilla. Sosiaali- ja terveysalalla lisäystarve painottuu ammatilliseenperuskoulutukseen ja yliopistokoulutukseen. Luonnonvara-ala,kaupan ja hallinnon ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, kulttuuriala sekähumanistinen ala ja opetusala pienenisivät sekä määrällisesti että suhteellisesti.Supistuvilla aloilla aloittajatarve vähenee etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa.Taulukko 23. Vuosina 2000–2002 koulutuksen aloittaneiden nuorten määrä ja keskimääräinenlaskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 koulutusaloittainKoulutusala Aloittaneet 1)2000–2002keskiarvoKeskimääräinen aloittajatarve 2006–2010PeruskehitysKoko maaTavoitekehitysKoko maaTavoitekehitysMaakunnatyhteensä1)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREK2)Sisältää myös opetusministeriön hallinonalan ulkopuolisen nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatarpeenKehittämissuunnitelmatavoite2008Luonnonvara-ala 8 200 5 800 6 000 5 400 7 200Tekniikan ja liikenteen ala 30 600 36 400 37 600 36 900 32 900Kaupan ja hallinnon ala 20 300 15 600 15 600 16 000 17 500Matkailu-, ravitsemisja9 100 6 200 5 900 7 600 7 300talousalaSosiaali- ja terveysala 14 100 16 600 15 500 14 900 15 100Kulttuuriala 6 000 3 200 3 300 3 100 4 500Humanistinen ja opetusala 7 200 5 300 5 200 4 800 6 000Turvallisuusala 900 2) 1 000 2) 900 2) 900 2) 50Ei ammatillista tutkintoa – 1 600 1 500 2 400 –Yhteensä 96 400 91 700 91 500 92 000 90 550– Ammatillinen peruskoulutus50 200 47 800 46 800 49 700 45 700– Ammattikorkeakoulu 25 600 25 200 25 700 24 500 25 950– Yliopisto 20 600 17 100 17 500 15 400 18 900– Ei ammatillista tutkintoa – 1 600 1 500 2 400 –130

Laskennalliset koko maan tulokset eivät koulutusaloittain poikkea kovinpaljon toisistaan kahden laskentavaihtoehdon välillä. Tavoitekehitys painottaatekniikan ja liikenteen koulutusta, mikä johtuu pääasiassa siitä, ettätoimialojen ammattirakenne-ennusteissa painotetaan korkeaa osaamistateknisen alan tutkimus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä. Koulutettavaanikäluokkaan sovitettaessa korostuvat näitä tehtäviä vastaavantekniikan ja liikenteen aloittajatarpeet.Yhteenlasketuissa maakuntien ennakointituloksissa erityisesti matkailu-,ravitsemis- ja talousalan koulutuksen aloittajatarve painottuu valtakunnallistalaskelmaa enemmän. Myös kaupan ja hallinnon alan aloittajatarve onvaltakunnallista laskelmaa jonkin verran suurempi. Maakuntien laskentatulostenero valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna johtuu maakuntien toimiala-ja ammattirakenne-ennusteista. Maakunnat ovat koulutustarvelaskelmienpohjalta ottaneet kantaa alueensa koulutustarpeisiin, jotka poikkeavatuseissa kohdin laskennallisista tuloksista.Opetushallitus on aiemmin ennakoinut valtakunnallisia aloituspaikkatarpeita,jotka pohjautuivat kauden 1996–2010 työvoiman kysyntään (Autioym. 1999). Kyseisen työn ennakointituloksilla kuvattiin lähinnä tämän vuosikymmenenalkupuolen aloituspaikkatarpeita ja tässä työssä puolestaanvuosikymmenen loppupuolen tilannetta. Tuolloin luonnonvara-alan, kaupanja hallinnon alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä humanistisenja opetusalan laskennallisten koulutustarpeiden osuudet olivat tätä ennustettasuuremmat. Sen sijaan uudessa ennusteessa painottuvat erityisestitekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala aikaisempaa enemmän.Kulttuurialan koulutuksen osuudet ovat molemmissa laskelmissa lähesyhtä suuret.Valtakunnallisten ennusteiden laskennallisten aloittajatarpeiden jakautumineneri koulutusasteille ei merkittävästi poikkea nykytilanteesta (kuvio 27).Ammatillisen peruskoulutuksen osuus vastaa nykytilannetta, mutta ammattikorkeakoulutuksenosuus on hieman suurempi ja yliopistokoulutuksen hiemannykyistä pienempi. Maakuntien yhteenlaskettu ennuste painottaa selvästienemmän ammatillista peruskoulutusta kuin valtakunnalliset ennusteet.Aikaisemmin kuvatun am mattirakenteen voimakkaan muutoksen perusteellavoisi olettaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osuus aloittajatarpeestakasvaisi nykytilasta huomattavasti enemmän. Poistuman merkitys uudentyövoiman kysynnässä on kuitenkin suuri niissä ammattiryhmissä, joihintarvitaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita henkilöitä. Vaikka työllisyyskasvaa korkeaa koulutustasoa edellyttävissä ammateissa, suuri poistumapitää ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneen työvoiman tarpeen lähesnykytasolla.131

Kuvio 27. Vuosina 2000–2002 koulutuksen aloittaneiden nuorten määrän ja keskimääräisenvuosien 2006–2010 laskennallisen aloittajatarpeen jakautuminen koulutusasteilleProsenttia605055,452,952,4 51,8 50,5403028,7 28,728,026,427,42021,219,119,620,917,2100Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu YliopistoAloittaneet 2000-2002Koko maa, peruskehitysKoko maa, tavoitekehitysMaakunnat, tavoitekehitysKesu tavoite 20084.2.1 Tekniikan ja liikenteen alaTekniikan ja liikenteen alan ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoidenmäärä on laskenut vuosina 2000–2002 vajaalla 1 000 opiskelijallavuosittain. Laskevia aloja ovat olleet graafinen ala, elintarvikeala, puualasekä maanmittausala. Ammattikorkeakoulutuksessa vuosina 1999–2001aloittajien määrä on ollut noin 8 500 vuosittain. Vuonna 2002 aloittajia oli9 600, mutta samana vuonna poissaolevien määrä kasvoi 2 700:lla. Vuosina1999–2001 poissaoleviksi ilmoittautuneita aloittajia on tilastojen mukaanollut alle 100 vuosittain. Ammattikorkeakouluissa aloittajien määrän kehityseri opintoaloilla on ollut melko vakiintunutta. Teknillistieteellisen koulutuksenläsnäoleviksi kirjoittautuneiden opiskelijoiden määrä on kasvanutvuosina 2000–2002 hieman jokaisena tarkasteluvuotena. Vuonna 2002opiskelijoita oli noin 3 500.Tekniikan ja liikenteen alan koulutettujen saatavuuden turvaamiseksi onjoillekin kansataloudellisesti merkittäville ammatillisen peruskoulutuksen132

koulutusaloille päätetty myöntää kannustusrahaa vuosina 2003–2005. Koulutuksenvetovoiman ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on vuonna 2003myönnetty 13,5 miljoonaa euroa kannustusrahaa koulutuksen ja tutkintojenjärjestämiseksi kone- ja metallialan perustutkintoon, logistiikan perustutkintoon,kuljetuspalvelujen koulutusohjelmaan (suunnattu erityisestiraskaan kuljetuskaluston kuljettajakoulutukseen), rakennusalan perustutkintoon,talotekniikan perustutkintoon, pintakäsittelyalan perustutkintoonsekä metsäkonealan koulutusohjelmaan. (Opetusministeriö 2002d.)Graafinen alaAlan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista arvioidaan valtaosan(85 %) sijoittuvan graafisen työn ammattiryhmään. Myyntityön osuudeksion arvioitu 5 %. Graafisen työn ammattiryhmässä poistuma vuoden 2000työllisistä on 38 % eli keskimääräistä hieman pienempi.Tavoitevaihtoehdossa laskennallinen aloittajatarve vähentää hieman uusienopiskelijoiden määrää. Peruskehityksessä aloittajatarve säilyisi lähelläkolmen vuoden keskiarvotietoa. Laskennassa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvutnostavat aloittajatarvetta runsaalla viidenneksellä molemmissauravaihtoehdoissa. Laskentaan sisältyy oletus, että graafisen alan ammatillisenperuskoulutuksen suorittaneista nykyistä suurempi osuus jatkaisiopintojaan korkeakouluissa.Graafisen alan ammattikorkeakoulutetuista 61 %:n arvioidaan toimivantulevaisuudessa tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyössä. Tekniikan suunnittelu-,johto- ja tutkimustyön ammateissa toimivien osuus on 13 %, samoinkuin graafisessa työssä työskentelevien. Tekniikan asiantuntijatyönpoistuma vuoden 2000 työllisten määrästä on 44 %, ja ammattiryhmän mediaani-ikäon keskimääräistä korkeampi, 43 vuotta.Laskennallinen aloittajatarve supistaisi alan koulutuksen lähes neljännekseennykyisestä. Tuloksiin ja niiden tulkittavuuteen vaikuttavat koulutusalantilastoluokittelut. Koulutusohjelmat sijoittuvat sekä graafisen alan ettämuun tekniikan ja liikenteen opintoaloille.Alaa koskevan tutkimuksen (Stenvall 2001, 45–63) mukaan on esitetty, ettägraafisen alan, painoviestinnän, kaupan ja hallinnon alan sekä viestintä- jakuvataidealan koulutusta erityisesti sisällöntuotannon ja teknologian kannaltaolisi tarkasteltava kokonaisuutena, jos ajatellaan työmarkkinoille sijoittumista.Keskeisiä alan piirteitä ovat erikoistuminen, ydinosaaminen jamoniosaaminen. Digitalisoitumisen myötä korostuvat alan työntekijöidentietotekniikkataidot.133

LVI-alaLVI-alan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista arvioidaan 34 %:nsijoittuvan putkityön ammattiryhmään. Kiinteistötyöhön sijoittuvia on 27 %,ja noin joka kymmenes työskentelisi tulevaisuudessa metallityön ammattiryhmässä.Putkityön ammattiryhmässä vuoden 2000 työllisten määrästä onpoistuman osuudeksi arvioitu 47 % ja kiinteistötyössä 50 %, mikä on keskimääräistäsuurempi osuus. Kiinteistötyössä työskentelee keskimääräistäenemmän ikääntyneitä työntekijöitä. Mediaani-ikä on 44 vuotta.Taulukko 24. Vuosina 2000–2002 tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen aloittaneidennuorten määrä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoalaAloittaneetKeskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1)PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Graafinen ala 610 450 430– Peruskoulutus 410 400 370– Ammattikorkeakoulu 200 50 60LVI-ala 910 1 330 1 360– Peruskoulutus 860 1 100 1 110– Ammattikorkeakoulu 50 230 250Kone- ja metalliala 3 960 7 110 7 360– Peruskoulutus 2 890 5 340 5 420– Ammattikorkeakoulu 1 070 1 770 1 940Auto- ja kuljetusala 3 640 6 120 6 140– Peruskoulutus 3 140 5 530 5 520– Ammattikorkeakoulu 500 590 620Tekstiili- ja vaatetusala 950 730 630– Peruskoulutus 870 620 520– Ammattikorkeakoulu 80 110 110Elintarvikeala 990 720 760– Peruskoulutus 800 560 580– Ammattikorkeakoulu 190 160 180Sähköala 8 210 7 940 8 390– Peruskoulutus 4 540 4 620 4 760– Ammattikorkeakoulu 3 670 3 320 3 630Maanmittausala 160 200 210– Peruskoulutus 90 100 100– Ammattikorkeakoulu 70 100 110134

Laskennallinen aloittajatarve molemmissa vaihtoehdoissa merkitsisi vajaankolmanneksen lisäystä nykytilaan nähden. Koulutuksen tehokkuusluvutnostavat kokonaisuudessaan aloittajatarvetta molemmissa kehitysvaihtoehdoissavain hieman. Alan läpäisyastetta pyritään nostamaan nykytilasta13 prosenttiyksiköllä, ja peruskoulutuksen suorittaneista nykyistä suurempiosuus (+7 prosenttiyksikköä) jatkaisi korkeakoulutuksessa.Ammattikorkeakoulutetuista 30 %:n arvioidaan sijoittuvan tekniikansuunnittelu- ja tutkimustyöhön ja 38 %:n tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön.Laskennallinen aloittajatarve on huomattavasti suurempi nykytilaan nähden,vaikka läpäisyasteen tavoitetaso on 15 prosenttiyksikköä nykytilaakorkeampi. Alan koulutustarpeet ovat kiinteästi kytköksissä rakentamisenOpintoalaAloittaneetKeskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1)PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Rakennusala 2 900 4 000 4 130– Peruskoulutus 1 820 2 440 2 410– Ammattikorkeakoulu 1 080 1 560 1 720Puuala 1 170 1 330 1 430– Peruskoulutus 1 020 1 130 1 200– Ammattikorkeakoulu 150 200 230Pintakäsittelyala 610 450 460– Peruskoulutus 510 430 440– Ammattikorkeakoulu 100 20 20Paperi- ja kemianteollisuudenala 1 350 1 590 1 630– Peruskoulutus 920 1 270 1 280– Ammattikorkeakoulu 430 320 350Merenkulkuala 330 250 230– Peruskoulutus 230 130 120– Ammattikorkeakoulu 100 120 110Muu tekniikka ja liikenne 1 420 660 660– Peruskoulutus 1 040 470 450– Ammattikorkeakoulu 380 190 210Teknillistieteellinen koulutus 3 420 3 500 3 810Yhteensä 30 630 36 380 37 630– Peruskoulutus 19 140 24 140 24 280– Ammattikorkeakoulu 8 070 8 740 9 540– Yliopisto 3 420 3 500 3 8101)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREK135

toimialaan ja sen ennusteisiin. Vuonna 2002 LVI-alan koulutuksen aloittaneitaoli 20, kun kolmen vuoden keskiarvotieto on vielä 50 uutta opiskelijaa.Aloittajatarvetta on nostanut koulutukselle keskeisten ammattiryh -mien painottaminen ammattirakenteissa. LVI-alan koulutuksella sijoitutaantoimialoille, joissa tavoitevaihtoehdossa kehitysnäkymät ovat suotuisia,kuten esimerkiksi rakennusalalla. Aloittajatarvetta lisää myös se, että tekniikanasiantuntija- ja työnjohtotyön ammateissa, joihin LVI-alan ammattikorkeakoulutettujenarvioidaan sijoittuvan, poistuma on keskimääräistä suurempi,44 %.Kone- ja metallialaKone- ja metallialan peruskoulutettujen arvioidaan sijoittuvan useisiinammattiryhmiin perinteisestä metallityöstä aina markkinointi- ja myyntityöhönasti. Suurimmat ammattiryhmät ovat metallityö 43 %, koneenasentajat17 % ja työkoneiden käyttäjät 6 %. Metallityössä poistuman osuudeksivuoden 2000 työllisistä on laskettu 42 %. Koneenasentajien ammatistapoistuisi puolestaan 43 % ja työkoneiden käyttäjistä 49 %. Erityisesti työkoneidenkäyttäjien ammattiryhmässä työvoima on ikääntynyttä, sillä mediaani-ikäon 43 vuotta.Laskennallinen aloittajatarve on kone- ja metallialalla noin 2 500 aloittajaasuurempi nykytilaan nähden. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 metallityöntyöllisten määrä on kasvanut 12 000 hengellä. Työkoneiden käyttäjien jakoneenasentajien ammattiryhmissä muutokset työllisten määrissä ovat olleetpieniä. Kasvukauden aikana ala on työllistänyt hyvin ja alan peruskoulutuksensaaneista on ollut pulaa. Koulutusalan aloituspaikkoja on vuosina2000–2004 ollut vuosittain noin 3 300–3 400, mutta aloittajia on esimerkiksivuonna 2002 ollut 2 750.Laskelmissa on asetettu tavoitteeksi, että nykyistä suurempi osuus ammatillisenperuskoulutuksen suorittaneista jatkaa opintojaan ammattikorkeakouluissa,mikä lisää aloittajatarvetta. Nykytilaan nähden laskelmassa onpainotettu metallityön ammattiryhmässä peruskoulutuksen suorittaneidenosuutta (ks. liite 5).Tavoitteellisten tehokkuuslukujen ja mallissa vaikuttavien muuttujien,poistuman vaikutuksen sekä ammattiryhmän vakaan kehityksen seurauksenatarvelaskelmat osoittavat lisäystä alan koulutukseen. Mikäli metalliteollisuudentoimiala on etenemässä kohti merkittäviä rakenteellisiamuutoksia, laskennallinen koulutustarve on liian suuri. Jos taantuman jälkeenalan työllisyys elpyy, on arvioitu (Metalliteollisuuden toimialakatsaus2003, 17), että vuoteen 2010 mennessä eläkkeelle siirtyviä työntekijöitäkorvaamaan tarvitaan metalliteollisuudessa 25 000–27 000 uutta136

työn te kijää. Laskennassa on arvioitu, että työllisen työvoiman kokonaistarpeesta noin 15 % tulisi työttömien työvoimatarjonnasta. Kun otetaanhuomioon, että kone- ja metallialan ammatillisen peruskoulutuk sensaaneet siirtyvät työelämään verrattain nuorina ja jo keski-ikään mennes sätyöntekijöillä on pitkä työura takanaan ja työolosuhteet ovat työkykyäkuluttavia, voidaan arviota työttömien työvoimatarjonnasta pitää optimistisena.Kone- ja metallialan ammattikorkeakouluissa koulutettujen arvioidaantulevaisuudessa sijoittuvan useisiin ammattiryhmiin. Suurimmat ammattiryhmätolisivat tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyö 38 %, tekniikan suunnittelu-ja tutkimustyö 30 % sekä julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö8 %. Erityisesti tekniikan asiantuntija-ammateissa työntekijät ovat keskimääräistäikääntyneempiä. Vuoden 2000 työllisten määrästä poistuman osuusolisi kyseisessä ammattiryhmässä 44 %.Tavoitekehityksessä tarvelaskelma nostaisi aloittajien määrää nykytilastanoin 80 %. Koulutuksen tehokkuusluvut laskevat nykytilaan nähden aloittajatarvettamolemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Auto- ja kuljetusalaAlan peruskoulutetuista puolet sijoittuisi maaliikennetyön ammattiryhmään.Poistuman osuus vuoden 2000 työllisten määrästä on ammattiryhmässäkeskimääräistä suurempi, 46 %. Koulutuksen saaneiden arvioidaansijoittuvan tulevaisuudessa useisiin ammattiryhmiin, toiseksi eniten (16 %)koneenasentajien ammattiryhmään. Metallityön osuus on 5 % ja myyntityönosuus 4 %.Laskennallinen aloittajamäärä autoalalla on runsaat 2 000 nykyistä suurempi.Laskelmissa on huomioitu se, että keväällä 2003 astui voimaanEU-direktiivi, joka vaatii alalla työskenteleviltä perustutkinnon. Lisäksialoittajatarvetta ovat nostaneet molemmissa kehitysvaihtoehdoissa käytetytkoulutuksen tehokkuusluvut. Myös maaliikennetyön ammatin ja koulutuksenvastaavuusavaimessa (ks. liite 5) näkyy, että alan peruskoulutettujenosuuden arvioidaan ammattiryhmässä kasvavan tulevaisuudessa.Ammattikorkeakoulutetuista viidennes sijoittuisi tulevaisuudessa tekniikanasiantuntija- ja työnjohtotyöhön. Myyntityön osuudeksi on arvioitu9 %. Toisin kuin peruskoulutuksessa laskennassa käytetyt tehokkuusluvutlaskevat 10 % aloittajatarvetta molemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Uusia opiskelijoita on ollut vuosina 2000–2002 keskimäärin 500. Näin ollenperuskehityksen tulos lisäisi aloittajia nykytilaan nähden vajaan viiden-137

neksen. Tavoitekehityksessä koulutettavien määrä kasvaisi vajaan neljänneksennykyisestä.Tekstiili- ja vaatetusalaAmmatillisen peruskoulutuksen saaneista 36 %:n ennakoidaan sijoittuvantulevaisuudessa myyntityöhön, 32 %:n tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöhönja 9 %:n muuhun teolliseen työhön. Tekstiili- ym. työn ammattiryhmässämediaani-ikä on keskimääräistä korkeampi, 44 vuotta. Näin ollenmyös poistuma vuoden 2000 työllisistä on korkea, 50 %. Sen sijaan myyntityönammattiryhmä on ikärakenteeltaan nuori ja poistuma keskimääräistävähäisempää.Tekstiiliteollisuudessa näkymät eivät ole olleet viime vuosina suotuisia,eikä tilanteen uskota muuttuvan tulevaisuudessakaan (ks. tarkemmin luku2.1). Alan teollisuuden kannalta ongelmana on se, että tekstiilialan koulutustaei tällä hetkellä ole kuin käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoonkuuluvana osana. Jo nyt on nähtävissä, että tekstiiliteollisuus tarvitsee koulutettuatyövoimaa korvaamaan eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä ja tekstiilialanosaajia tarvitaan Suomessa jatkossakin. (Ks. myös kulttuurialan koulutustarjontaluku 4.2.7; Hollo ym. 2001, 116–123.)Koulutustarvelaskelma osoittaa merkittävää vähennystä aloittajamääriinmolemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Peruskoulutuksen suorittaneita tekstiili-,ym. ammattiryhmässä on painotettu nykytilaan nähden (ks. liite 5).Ammattikorkeakoulutettujen laskennallinen aloittajatarve lisää uusiaopiskelijoita nykyisestä 38 %. Ammattikorkeakoulutetuista runsaan neljänneksenarvioidaan sijoittuvan markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoiksi,runsas viidennes puolestaan sijoittuisi sekä tekniikan asiantuntija- jatyönjohtotyöhön että myyntityöhön. Koulutuksen tehokkuusluvuissa alalleon asetettu tavoitteeksi, että koulutusväylät ja moninkertaisen koulutuksenosuus laskee kolmannekseen nykytilasta.ElintarvikealaAmmatillisen peruskoulutuksen suorittaneista valtaosa (65 %) sijoittuisitulevaisuudessa elintarviketyöhön, jonka poistuman osuudeksi vuoden2000 työllisten määrästä on arvioitu 38 %. Koulutetuista sijoittuisi myös8–9 %:n osuus myyntityöhön, muuhun teolliseen työhön sekä ravintolapalvelutyöhön.Tekniikan ja liikenteen aloista elintarvikealan läpäisyaste on peruskoulutuksenkorkein, 84 %. Tavoitteelliset koulutuksen tehokkuusluvut nostavat138

aloittajatarvetta molemmissa uravaihtoehdoissa vajaalla viidenneksellä.Alan peruskoulutettujen osuutta elintarviketyön ammattiryhmässä on painotettukoulutusvastaavuusavaimessa (ks. liite 5).Elintarviketyön ammattiryhmän koko on laskenut vuodesta 1975 vuoteen2000 noin 4 000 työntekijällä. Vuonna 2000 ammattiryhmään kuului22 300 henkilöä, ja laskelmassa on arvioitu ammattiryhmän pienentyvännoin 3 000 työntekijällä vuoteen 2015 mennessä. Työvoima 2020 -väliraportissa(2002, 105) on todettu, että elintarvikealan teollisuuden kehityson suoraan kytköksissä Suomen maatalouden kehitykseen. Kotimaisen jatkojalostuksensäilymiseen tulevaisuudessakin tarvitaan kotimaisia raakaaineita.(Ks. esim. Hjelt ym. 2002, 6.) Elintarvikealan toimialan laskeva kehitysheijastuu myös koulutustarpeisiin.Ammattikorkeakoulutetuista 37 %:n arvioidaan tulevaisuudessa sijoittuvantekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön. Runsas viidennes sijoittuisitekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyöhön ja 17 % kemiallisen prosessityönammattiryhmään.Laskennalliset aloittajatarpeet säilyvät lähes nykytilan tasolla. Peruskehityksessäaloittajatarve laskisi nykyisestä 16 %. Koulutuksen tehokkuutta kuvaavissaluvuissa läpäisyaste on 9 prosenttiyksikköä nykytilaan nähdensuurempi ja koulutusväylien ja moninkertaisen koulutuksen osuus 6 prosenttiyksikköänykyistä alhaisempi. Tehokkuusluvut laskevat aloittajatarvettamolemmissa uravaihtoehdoissa.SähköalaAmmatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden arvioidaan sijoittuvanuseisiin eri ammatteihin. Suurimmaksi ammattiryhmäksi on arvioitu sähkö-ja elektroniikkatyö, johon sijoittuisi 40 % koulutetuista. Tässä ammattiryhmässäpoistuman osuus vuoden 2000 työllisistä on 39 %. Noin jokakymmenes työskentelisi tulevaisuudessa tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyössäja 8 % muussa teollisessa työssä.Laskennallinen aloittajatarve tavoitevaihtoehdossa on lähellä nykyistäaloittajamäärää. Tavoitteellisen koulutusjärjestelmän toimivuutta kuvaavienmuuttujien vaikutus on ollut kummassakin kehitysvaihtoehdossaaloittajatarvetta nostava (+10 %), kun laskeman tulosta verrataan nykytilaan.Aloittajatarpeen lisäämistä hillitsee se, että kymmenen viime vuoden aikanasähkö- ja elektroniikka-alan teollisuudessa kokoonpanoa on siirrettySuomesta ulkomaille. Laskelmassa on arvioitu, että esimerkiksi sähkö- ja139

elektroniikkatyön ammattiryhmä kasvaisi vuoden 2000 tilanteesta 4 000työllisellä. Ammattiryhmän kasvu tullee muilta toimialoilta kuten rakennustoiminnasta.Ammattikorkeakoulutettujen arvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessa pääosintekniikan suunnittelu- ja tutkimustyöhön (41 %) sekä tekniikan asiantuntija-ja työnjohtotyöhön (32 %). Sähkö- ja elektroniikkatyön osuus on8 %.Vuonna 2002 ammattikorkeakouluissa aloitti 2 950 uutta opiskelijaa. Toisinkuin peruskoulutuksessa, tavoitteelliset koulutusjärjestelmän toimivuuttakuvaavat muuttujat laskevat (–10 %) aloittajatarvetta molemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Erityisesti alan läpäisyastetta pyritään nostamaan nykyisestä18 prosenttiyksiköllä.MaanmittausalaAmmatillisen peruskoulutuksen suorittaneista valtaosan (83 %) arvioidaansijoittuvan tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön. Pienen osanarvioidaan sijoittuvan talonrakennustyön ja toimistotyön ammattiryhmiin.Poistumalaskelmat osoittavat, että työntekijät ovat tekniikan asiantuntijatyössäkeskimääräistä ikääntyneempiä. Poistuman osuus vuoden 2000 työllistenmäärästä on 44 %.Vuonna 2002 peruskoulutuksen aloitti 80 uutta opiskelijaa. Tarvelaskelmatosoittavat noin 10 % lisäystä uusien opiskelijoiden kolmen vuoden keskiarvotietoonverrattuna. Koulutuksen tehokkuuslukujen vaikutus aloittajatarpeisiinon ollut laskeva. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa alan moninkertaisenkoulutuksen ja koulutusväylien osuus laskisi (ks. liite 6).Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista 72 % sijoittuisi tekniikanasiantuntija- ja työnjohtotyöhön ja 28 % tekniikan suunnittelu- ja tutkimustyöhön.Laskennallinen aloittajatarve merkitsee noin 40 % lisäystä koulutettavienmäärään. Tavoitteelliset koulutuksen tehokkuusluvut lisäsivätvain hieman aloittajatarvetta eri kehitysvaihtoehdoissa.RakennusalaAmmatillisen peruskoulutuksen saaneista 54 % sijoittuu tulevaisuudessatalonrakennustyön ammattiryhmään. Poistuman osuus vuoden 2000 työllistenmäärästä on ammattiryhmässä 44 % eli hieman keskimääräistä suurempi.Puutyöhön ja kiinteistötyöhön sijoittuvien osuudet ovat yhtä suuret,5 %. Talonrakennustyön ammattiryhmä on kasvanut 1990-luvun puolivälinjälkeen voimakkaasti. Väestölaskennan vuosi 2000 oli rakennusalan huip-140

puvuosi. Rakennusalan työllisyys on säilynyt lähes samalla tasolla viimevuosina, vaikka teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut (ks. s. 36).Vuoden 2000 ammattirakenne kuvastanee rakentamisen toimialalla sellaisiakorostuneitakin tarpeita eri ammattiryhmissä, joita alalle oli ehtinyt kasaantua1990-luvun taloudellisesta taantumasta lähtien. Näin ollen vuoden2000 ammattirakennejakaumaa on laskennassa pidetty enemmän tavoitekehitystäkuin perusurakehitystä kuvaavana tietona suuntauksesta.Laskennallinen aloittajatarve kasvattaa aloittaneiden määrää nykyisestänoin kolmanneksella. Koulutuksen tehokkuusluvut lisäävät aloittajatarvettamolemmissa vaihtoehdoissa. Talonrakennustyön ammattiryhmän koulutuksenvastaavuusavaimessa peruskoulutettujen osuutta on painotettu nykytilaanverrattuna (ks. liite 5).Laskennallista aloittajatarvetta on lisännyt myös se, että rakennustoiminnanammattirakenteessa muutettiin talonrakennustyön ja muunrakennustyön ammattien osuuksia siten, että muun rakennustyön suhteellinenosuus vuodelle 2015 väheni ja talonrakennustyön osuus kasvoi.Tule vaisuudessa kasvun uskotaan suuntautuvan ammattinimikkeellisesti,kou lutuksellisesti ja työn sisällön osalta talonrakennustyön ammattiryhmään.Muun rakennustyön ammattiryhmässä ilman tutkintoa olevienmäärä on 30 %.Rakennusalan ammattikorkeakoulutuksen suorittaneista puolet sijoittuisitulevaisuudessa tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön. Tekniikansuunnittelu- ja tutkimustyöhön sijoittuisi 31 %.Tavoitevaihtoehdossa laskennallinen aloittajatarve lisäisi uusien opiskelijoidenmäärää 60 %. Läpäisyastetta pyritään nostamaan 14 prosenttiyksikköä,mikä yhdessä muiden tehokkuuslukujen kanssa vähentää aloittajatarvetta.Aloittajatarpeen kasvu pohjautuu myös rakennusalan tasaiseentyöllisyyskehitykseen. Myös perusurassa ammattirakenteeseen on sisällytettyjoitakin ammattiryhmien kasvupainotuksia, jotka vastaisivat alalla jonyt oleviin työvoimapulan haasteisiin. Ammattitaitoisten, työnjohtotehtäviinsijoittuvien rakennusmestareiden tarpeen ja määrän painottaminenon yksi esimerkki tästä.PuualaPuualan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista noin puolet(49 %) sijoittuu tulevaisuudessa puualan ammattiryhmään. Toiseksi suurinammattiryhmä on talonrakennustyö (18 %). Puutyön ammattiryhmässätyöskentelee keskimääräistä hieman nuorempia työntekijöitä. Mediaani-ikäon 38 vuotta. Poistuman osuus vuoden 2000 työllisten määrästä on 39 %.141

Laskennallinen aloittajatarve osoittaa tavoitevaihtoehdossa aloituspaikkojenlisääntymistä. Vuonna 2002 peruskoulutuksen aloittajia oli 870, jolloinaloittajatarpeen lisäystä olisi tähän vuoteen verrattuna 38 %. Koulutuksentehokkuusluvut nostavat hieman aloittajatarvetta laskelman eri kehitysvaihtoehdoissa.Ammattikorkeakoulutetuista luonnontieteelliseen asiantuntijatyöhön arvioidaansijoittuvan 22 %, tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön 20 %,puutyöhön 17 % sekä tekniikan suunnittelu- ja tutkimustyöhön 13 %.Vuonna 2002 ammattikorkeakouluissa aloitti 170 uutta opiskelijaa. Näinollen laskennallinen aloittajatarve lisäisi alan koulutusta runsaalla kolmanneksella.Koulutusjärjestelmän tehokkuutta kuvaavista muuttujista läpäisyasteon tulevaisuuden kannalta tavoitteellisin.PintakäsittelyalaAmmatillisen peruskoulutuksen suorittaneista suurimman osan (71 %)ennakoidaan sijoittuvan tulevaisuudessa maalaustyön ammattiryhmään.Pois tumalaskelman mukaan vuoden 2000 työllisten määrästä poistuisi47 % tästä ammattiryhmästä.Jos verrataan laskennallista aloittajatarvetta vuoden 2002 peruskoulutuksenaloittaneisiin (460), laskenta osoittaa pientä lisäystä aloittajatarpeisiin.Koulutuksen tehokkuusluvut vaikuttavat molemmissa kehitysvaihtoehdoissaaloittajatarvetta laskevasti. Alan läpäisyosuutta pyritään nostamaannykyisestä 18 prosenttiyksikköä. Maalaustyön ammatin ja koulutuksen vastaavuusavaimessaon peruskoulutuksen suorittaneiden osuutta painotettu(ks. liite 5).Ammattikorkeakoulutettujen arvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessa tekniikansuunnittelu-, johto- ja tutkimustyöhön (33 %), opetus- ja kasvatustyöhön,tekniikan asiantuntijatyöhön sekä maalaustyöhön.Viime vuosina aloittajien määrä on laskenut, joten taulukon 24 tilastotie toei anna oikeata kuvaa alan viimeaikaisesta tilanteesta. Vuonna 2003 aloitti21 uutta opiskelijaa opintonsa. Kun laskennallista aloittajatarvetta verrataankolmen vuoden keskiarvotiedon sijasta viimeisimpään käytettävissäolevaan tilastotietoon, asettuu laskennan tulos lähelle nykytilaa.Koulutuksen tehokkuusluvut ovat nostaneet laskennassa hieman aloittajatarvetta.142

Paperi- ja kemianteollisuuden alaAmmatillisen peruskoulutuksen suorittaneista valtaosan (82 %) arvioidaansijoittuvan kemiallisen prosessityön ammattiryhmään. Tekniikanasiantuntija- ja työnjohtotyöhön sijoittuvia olisi 5 %. Laskennallinen aloittajatarvelisäisi uusia opiskelijoita nykytilaan nähden 39 %. Koulutuksen tehokkuusluvutlisäävät aloittajatarvetta molemmissa vaihtoehdoissa vajaallaviidenneksellä. Peruskoulutuksen suorittaneiden osuutta kemiallisen prosessityönammattiryhmässä on vahvistettu (ks. liite 5).Poistuman osuudeksi vuoden 2000 työllisten määrästä on arvioitu 39 %.Kemianteollisuudesta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä arvioltanoin neljännes alalla vuonna 2000 työskennelleistä (Kemia – lisää vetovoimaa2003, 5). Jo vuoteen 2008 mennessä kemianteollisuus tarvitsisi noin20 000 uutta työllistä. Lähivuosina suurin tarve kemianteollisuudessa onammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Lääketeollisuuden kasvun tueksitarvitaan eniten ammattikorkeakoulutettuja. Muoviteollisuudessa arvioidaantarvetta olevan eniten yliopistokoulutuksen suorittaneista. (Stenvall-Virtanen2003, 300–301.)Kemian alaa koskevan tutkimuksen mukaan (Stenvall-Virtanen 2003, 296)alan koulutus näyttää kiinnittävän työntekijät hyvin kemianteollisuuteen jasen alatoimialoille. Myös kouluttamattomien siirtyminen kemianteollisuudestamuulle toimialalle on harvinaista. Tutkimus osoitti myös, että tekniikanalan perustutkinnon suorittaneet vaihtavat toimialaa ammattikorkeajayliopistokoulutettuja useammin.Ammattikorkeakoulutettujen arvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessa monipuolisestitekniikan asiantuntijatehtävistä aina myyntityöhön asti. Runsaskolmannes (35 %) sijoittuisi tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöhön.Noin viidennes (22 %) työskentelisi kemiallisessa prosessityössä. Laskennallinenaloittajatarve vähentää aloittajien määrää nykytilaan verrattunavajaalla viidenneksellä. Laskennassa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvutvähentävät vain hieman laskennallista aloittajatarvetta.MerenkulkualaAmmatillisessa peruskoulutuksessa uusia opiskelijoita on ollut keskimäärin230. Laskennallinen aloittajatarve vähentää aloittajia lähes puoleen nykytilaanverrattuna. Koulutuksen tehokkuusluvut laskevat (–13 %) aloittajatarvettamolemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Peruskoulutuksen suorittaneiden arvioidaan sijoittuvan pääosin vesiliikennetyön(42 %) ja sähkö- ja elektroniikkatyön (22 %) ammattiryhmiin. Vesiliikennetyönammattiryhmässä poistuman osuus vuoden 2000 työllisten143

määrästä on ammattiryhmistä suurin, 65 %. On tosin muistettava, että kyseei ole suuresta ammattiryhmästä. Tällä hetkellä tässä ryhmässä on keskimääräistäenemmän ikääntyneitä työntekijöitä. Mediaani-ikä on 43 vuotta.Vesiliikennetyön koulutuksen vastaavuusavaimessa peruskoulutettujen jaammattikorkeakoulutettujen osuuksien on arvioitu olevan yhtä suuria, toisinsanoen 41 %. Ammattiryhmässä peruskoulutettujen määrää on painotettunykytilaan nähden (ks. liite 5).Merenkulkualan ammattikorkeakoulutetuista 48 % tullee sijoittumaanvesiliikennetyön ammattiryhmään ja 43 % liikenteen johto- ja asiantuntijatyöhön.Johto- ja asiantuntijatyössä poistuman osuus vuoden 2000 työllistenmäärästä on keskimääräistä suurempi. Poistuman osuus on 49 %, ja mediaani-ikä43 vuotta. Laskennallinen aloittajatarve osoittaa aloittajien määränkasvua 9 % nykytilaan verrattuna. Koulutuksen tehokkuusluvut nostavatvain hieman alan aloittajatarvetta molemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Muu tekniikka ja liikenneMuun tekniikan ja liikenteen ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyviätutkintoja ovat kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, muovi- ja kumitekniikanperustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto sekä turvallisuusalanperustutkinto. Peruskoulutuksen suorittaneiden arvioidaantyöllistyvän pääosin poliisien, palomiesten ja vartijoiden ammattiryhmään(22 %) sekä toimistotyön (20 %), muun teollisen työn (13 %), kemiallisenprosessityön (12 %) ja myyntityön (10 %) ammattiryhmiin. Poliisien ym.ammattiryhmässä poistuman osuus vuoden 2000 työllisten määrästä on43 %. Mediaani-ikä on keskimääräistä alhaisempi, 37 ikävuotta.Vuonna 2002 aloittajia oli 870. Laskennallinen aloittajatarve laskee alanopiskelijoiden määrää alle puoleen nykyisestä. Koulutuksen tehokkuusluvutlaskevat aloittajatarvetta molemmissa kehitysvaihtoehdoissa.Ammattikorkeakoulutetuista 37 %:n arvioidaan toimivan tekniikan asiantuntija-ja työnjohtotyössä, 35 %:n tekniikan suunnittelu- ja tutkimustyössäsekä 16 %:n julkisen ja yksityisen sektorin johtotyössä.Vuonna 2002 aloittajia oli 300. Laskennallinen aloittajatarve merkitsee30 % vähennystä aloittajamääriin. Koulutuksen tehokkuusluvut laskevataloittajatarvetta samassa suhteessa kuin peruskoulutuksessakin.Teknillistieteellinen koulutusTeknillistieteellisen koulutuksen suorittaneista valtaosan (59 %) ennakoidaansijoittuvan tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyöhön tavoite-144

vaihtoehdossa. Koulutuksen vastaavuusavaimessa kyseiseen ammattiryhmäänsijoittuvista kolmanneksen arvioidaan vuonna 2015 olevanteknillistieteellisen koulutuksen saaneita (ks. liite 5). Vuoden 2000 ammattiryhmäntyöllisten määrästä poistuisi 31 %, mikä on muihin ammattiryhmiinnähden keskimääräistä alhaisempaa. Tavoitelaskelman kantavana ajatuksenaoli, että työllisten määrien kasvut sijoitetaan nimenomaanosaamisen ammatteihin. Näin ollen tekniikan ja liikenteen toimialoilla kasvujenpainotus oli tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyössä sekätekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyössä. Teknillistieteellisen koulutuksensaaneista noin joka kymmenennen ennakoidaan sijoittuvan tekniikanasiantuntija- ja työnjohtotehtäviin. Niiden ylemmän korkeakoulututkinnonsuorittaneiden osuus, jotka sijoittuvat julkisen ja yksityisen sektorin johtotyöhön,muuhun asiantuntijatyöhön sekä opetus- ja kasvatustyöhön, onkussakin ammattiryhmässä 5–6 %.Koulutustarvelaskenta osoittaa, että peruskehityksessä teknillistieteellisentutkinnon suorittaneiden tarve on 3 500 ja tavoitekehityksessä puolestaan320 enemmän. Koulutuksen tehokkuusluvut lisäävät aloittajamääriä 5 %molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Syksyllä 2003 opiskelupaikan vastaanottaneitaoli HAREK:n (päävalinnat) mukaan 3 680, joista 2 290 kirjoittautuiläsnäoleviksi opiskelijoiksi. Perusuran tarvelaskelman tulokset ovat hyvinlähellä nykytilan koulutusmitoitusta.Tekniikan alan korkeakoulutuksen kehitysnäkymistä (2002, 3) on opetusministeriönselvityksessä todettu, että opiskelijamäärien voimakas lisäyson vienyt koulutuksen suorituskyvyn äärirajoille. Laadukasta opiskelijaainestaon jo viime vuosina ollut vaikea saada, ja opetushenkilökuntaa eiole riittävästi. Toisaalta tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö onammattiryhmänä kasvanut voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen.Väestölaskennan mukaan tämän ammattiryhmän työllisten määrä on lisääntynytviiden vuoden aikana 20 000 työllisellä. Jos 2000-luvun aluntaantumavaiheen kehitys ei ole merkkinä pysyvistä muutoksista niillä teollisuudentoimialoilla, joissa on irtisanottu myös ylempiä toimihenkilöitä,voidaan olettaa, että tavoitekehityksen kaltaisessa tilanteessa tekniikansuunnittelu- ja tutkimustyön työllisten määrä saattaa jatkaa kasvuaan. Tosintuoreimmat selvitykset arvioivat muutosten olevan pysyviä (esim. Työministeriö2004; Valtiovarainministeriö 2004).4.2.2 Sosiaali- ja terveysalaSosiaali- ja terveysalan koulutuksessa aloittajatarpeen ennakoidaan kokonaisuutenakasvavan. Lisäystarve perustuu ennen kaikkea kahden keskeisentoimialan poikkeuksellisen suureen kasvuun vuoteen 2015 mennessä.Terveydenhuollon toimialan työllisten määrän ennakoidaan kasvavan kau-145

della 2001–2015 sekä perus- että tavoitekehityksen mukaisissa vaihtoehdoissanoin 21 %. Sosiaalihuollon toimialan vastaavat kasvut ovat 7 % ja11 %. Toimialojen kasvulla on samansuuntainen vaikutus keskeisiin sosiaali-ja terveydenhuollon ammattiryhmiin.Toimialakehityksen vaikutus hoitotyössä työskentelevien määrään onpoikkeuksellisen suuri, koska suurin osa ammattiryhmien työllisistäsijoittuu edellä mainituille toimialoille. Se, millaista palvelurakennettaso siaali- ja terveysalalla tullaan jatkossa painottamaan, vaikuttaa alankoulutuksen aloittajamäärien jakautumaan peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksenvälillä. Myös tehtävien siirto eri ammattiryhmien välillävaikuttaa koulutustarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamatyövoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmä selvittää vuoden2005 loppuun mennessä alan koulutustarpeita opintoaloja ja -asteitayksilöidymmin.Sosiaali- ja terveysalaAmmatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on 36–44 %suurempi kuin aloittajia on nykytilanteessa. Aloittajamäärät ovat pudonneetvuoden 1999 tasosta vuoteen 2002 lähes 2 000:lla. Laskennassa käytetyttehokkuusluvut nostavat ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarvettanoin 14 %.Perustutkinnon suorittaneista lähes 50 %:n ennakoidaan sijoittuvan sosiaali-ja vapaa-aika-alan ja 45 %:n terveydenhuollon tehtäviin. Näiden ammattiryhmientyöllisyyden ennakoidaan tulevaisuudessa kasvavan kehitysvaihtoehdoistariippuen 20 ja 40 %. Aloittajatarvetta lisää myös se, ettäpoistuman korvaamiseen tarvitaan keskimääräistä enemmän ammatillisenperuskoulutuksen käyneitä. Erityisesti sosiaali- ja vapaa-aika-alan tehtävissätyövoiman poistuma on keskimääräistä huomattavasti suurempi, lähes47 % vuoden 2000 työllisistä.Ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarve on nykyistä hieman pienempitai suurempi riippuen laskentavaihtoehdosta. Aloittaneiden määrä on viimeaikoina kuitenkin vähentynyt vuosittain. Vuonna 2002 aloittaneita olivajaat 5 300.Sairaanhoitajien ja terveydenhuollon teknisen henkilöstön osuutta terveydenhuollontoimialan työllisten määrästä onkin painotettu nykyistä enemmän(ks. liite 5). Osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti.Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ennakoidaan sijoittuvanpää asiassa edellä mainittuun (65 %) sekä sosiaali- ja vapaa-aika-alan (24 %)ammattiryhmiin. Kyseiset ammattiryhmät työllistävät entistä enemmän.Edellisen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä noin 30 % ja jäl-146

kimmäisen noin 20 %. Opetus- ja kasvatustyöhön, jonka myös arvioidaantyöllistävän jatkossa nykyistä enemmän, ennakoidaan sijoittuvan noin 3 %tutkinnon suorittaneista.KauneudenhoitoalaAmmatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on noin 30 %alhaisempi kuin tämänhetkinen määrä. Koulutustarjontaan on osaltaan vaikuttanutalan koulutuksen suuri suosio. Laskelmissa on ennakoitu, että tutkinnonsuorittavat sijoittuvat pääosin muun terveydenhuollon ja kauneudenhoitotyön(90 %) ammattiryhmään. Myös myyntityö työllistää jonkinverran alan tutkinnon suorittaneita. Molemmissa ammattiryhmissä alan koulutuksenosuutta on nykytilanteeseen verrattuna hieman lisätty (ks. liite 5).Koulutuksen tehostaminen lisää aloittajatarvetta noin 9 %. Ammatillisenperuskoulutuksen kaikilla opintoaloilla käytetty 23 %:n jatkoväyläosuus onkauneudenhoitoalalla todennäköisesti liian suuri, kun ajatellaan muunmuassa alan suhteellisen pientä ammattikorkeakoulutuksen mitoitustar-Taulukko 25. Vuosina 2000–2002 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloittaneidennuorten määrä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoalaAloittaneetKeskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1)PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Sosiaali- ja terveysala 11 090 13 690 12 830– Peruskoulutus 5 670 8 180 7 730– Ammattikorkeakoulu 5 420 5 510 5 100Kauneudenhoitoala 1 450 1 060 990– Peruskoulutus 1 400 1 030 960– Ammattikorkeakoulu 50 30 30Liikuntatieteellinen koulutus 120 120 110Terveystieteiden koulutus 410 280 270Lääketieteellinen koulutus 510 780 730Hammaslääketieteellinen koulutus 80 220 210Eläinlääketieteellinen koulutus 50 80 80Farmasian koulutus 410 350 320Yhteensä 14 120 16 580 15 540– Peruskoulutus 7 070 9 210 8 690– Ammattikorkeakoulu 5 470 5 540 5 130– Yliopisto 1 580 1 830 1 7201)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREK147

vetta. Tätä pienempi jatkoväyläosuus vähentäisi lisää ammatillisen peruskoulutuksentarvetta.Ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarve on nykyistä pienempi. Laskelmissaon ennakoitu, että noin kaksi kolmasosaa tulisi sijoittumaan kauneudenhoitoalanyritys-, tuotekehitys-, osto- ja myynti- yms. tehtäviin ja yksikolmasosa opetustehtäviin. Aloittajatarvetta on osaltaan lisännyt koulutusalanja -asteen keskimääräisten tehokkuuslukujen soveltaminen suositulleopintoalalle.Liikuntatieteellinen koulutusLiikuntatieteellisen koulutuksen tarvelaskelmat vastaavat nykytilanteenmukaista mitoitusta. Tutkinnon suorittaneista noin 70 %:n ennakoidaan sijoittuvanopetus- ja kasvatustehtäviin ja noin 30 %:n sosiaali- ja vapaa-aikaalantehtäviin. Molempien ammattiryhmien ennakoidaan työllistävän alantutkinnon suorittaneita vuonna 2015 nykyistä enemmän (ks. liite 5). Alankoulutuksen saaneet tällä hetkellä opetustehtävissä työskentelevät ovatsuhteellisen nuoria. Esimerkiksi perusopetuksen liikunnanopettajista lähes60 % on alle 40-vuotiaita (Huisman 2004, 118).Terveystieteiden koulutusTerveystieteiden koulutuksen saaneiden ennakoidaan sijoittuvan pääasiassasosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, esimies- ja hallinnollisiin tehtäviin(37 %), opetus- ja kasvatustyöhön (27 %) sekä sosiaali- ja vapaa-ajantehtäviin (17 %). Kaikissa näissä ammattiryhmissä on kyseisen tutkinnonsuorittavien osuutta painotettu vuoden 2015 ammattirakenteessa nykyistäenemmän (ks. liite 5). Siitä huolimatta aloittajatarve on laskelmienmukaan nykyistä pienempi. Ottaen huomioon, että terveydenhuollon erilaisetasiantuntijatehtävät esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä lisääntynevät,voidaan laskennallista tulosta pitää työvoiman kysyntään nähdenalimi toitettuna.Lääketieteellinen koulutusLääketieteellisen koulutuksen laskennallinen lisäystarve perustuu ennenkaikkea terveydenhuollon toimialan työllisten kasvuun. Lääkäreiden työllisyydenennakoidaan jonkin verran lisääntyvän myös siksi, että terveydenhuollontoimialalla lääkäreiden osuutta on ennustekaudella hieman nostettu.Mikäli osuus säilytetään vuoden 2000 tasolla, aloittajatarve laskee noin100:lla. Osuus on kuitenkin jo pitkään kasvanut lievästi. Tutkinnon suorittavistalääkärin ammattiin päätyviä arvioidaan olevan lähes 95 %. Osan148

(noin 4 %) ennakoidaan toimivan opetus- ja kasvatustehtävissä sekä tutkimustehtävissä.Aloittajatarvetta nostaa jonkin verran se, että laskennassa käytetty useampikertaisenkoulutuksen osuus on suurempi kuin lääketieteellisessä koulutuksessanykyisin. Poistumalla on kautena 2001–2015 keskimääräistä vähemmänmerkitystä lääkäreiden koulutustarpeeseen.Työssä olevien lääkäreiden määrä on lisääntynyt viime vuosina sairaanhoitopiireissäja kunnallisessa erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskuksissa lääkäreidenmäärä ei ole lisääntynyt samassa määrin. (Sosiaali- ja terveysministeriö2004, 35.) Terveyskeskusten ilmoittama lääkärivaje on hiemanlisääntynyt vuodesta 2001 vuoteen 2003 (Ihalainen 2004, 19).Hammaslääketieteellinen koulutusHammaslääketieteellisen koulutuksen laskennallinen lisäystarve perustuuterveydenhuollon toimialan voimakkaaseen kasvuennusteeseen. Tutkinnonsuorittaneista 96 %:n ennakoidaan sijoittuvan hammaslääkärin ammattiinja pienen osan (alle 4 %) opetus- ja kasvatustehtäviin. Lääkäreiden ammattiryhmässäalan koulutuksen osuus vuonna 2015 on laskelmissavuoden 2000 tasolla. Hammashuollon kunnallisten palvelujen ja sairausvakuutuskorvaustenlaajennus lisäävät hammashuollon palvelujen kysyntää.Laskentatuloksen mukaista aloittajatarvetta voitaneen pitää liian suurena,mikä johtuu muun muassa laskennassa käytetystä keskimääräisestä työvoimaosuudesta.Alan koulutuksesta siirtyy työvoimaan jo nykyisin tätä suurempiosuus.Eläinlääketieteellinen koulutusEläinlääketieteellisen koulutuksen kasvu perustuu terveydenhuollon toimialankokonaiskasvuun ennustekaudella ja lääkärien ammattiryhmäntyöllisten osuuden lievään kasvuun kaudella 2001–2015. Noin 95 %:n ennakoidaansijoittuvan lääkäreiden ammattiryhmään. Muutoin koulutuksestasijoitutaan pääasiassa opetustehtäviin. Lisäystä aiheuttaa myös lääkäreidenammattiryhmässä eläinlääketieteellisen koulutuksen osuuden lisäys(ks. liite 5). Laskennassa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvut nostavataloittajatarvetta lähes 9 %.Opetusministeriön eläinlääkärityöryhmän (2002a) mukaan perustutkintoonjohtavan koulutuksen opiskelupaikkoja tulisi lisätä 60–65:een vuosikurssiakohti.149

Farmasian koulutusFarmasian koulutustarve perustuu suurelta osin terveydenhuollon toimialantyöllisten sekä sairaanhoitajien ja terveydenhuollon teknisen henkilöstönammattiryhmän työllisten määrän kasvuun. Hieman alle 90 % alantutkinnon suorittaneista sijoittunee edellä mainittuun ammattiryhmään.Jonkin verran työllistävät myös markkinointi- ja myyntitehtävät sekä opetus-ja kasvatustyö. Työllisten määrän kasvusta huolimatta laskennallinentulos on nykyistä aloittajamäärää pienempi.4.2.3 Kaupan ja hallinnon alaKaupan ja hallinnon koulutusalalla aloittajatarvelaskelmat osoittavat selväälaskua nykytilanteeseen verrattuna. Vähennystarve kohdistuu lähes kokonaanammatilliseen peruskoulutukseen ja vain hieman korkeakoulutukseen.Laskelmien mukaan korkeakoulutuksen aloittajatarpeen osuus kasvaisikoulutusalalla 60 %:sta noin 75 %:iin.Kaupan ja hallinnon alaAmmatillisen peruskoulutuksen saaneiden ennakoidaan sijoittuvanenimmäkseen seuraaviin ammattiryhmiin: myyntityöhön (32 %), toimistotyöhön(28 %), kirjanpito- ja kassanhoitotyöhön (6 %) sekä markkinointi-,Taulukko 26. Vuosina 2000–2002 kaupan ja hallinnon alalla koulutuksen aloittaneidennuorten määrä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoalaAloittaneet Keskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1) PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Kaupan ja hallinnon ala 15 320 11 000 10 900– Peruskoulutus 8 140 4 040 3 810– Ammattikorkeakoulu 7 180 6 960 7 090Yhteiskuntatieteellinen koulutus 2 020 1 710 1 760Oikeustieteellinen koulutus 500 850 870Kauppatieteellinen koulutus 2 420 1 990 2 070Yhteensä 20 260 15 550 15 600– Peruskoulutus 8 140 4 040 3 810– Ammattikorkeakoulu 7 180 6 960 7 090– Yliopisto 4 940 4 550 4 7001)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREK150

myynti- ja rahoitusasiantuntijatyöhön (6 %). Näistä ammattiryhmistä toimistotyönsekä kirjanpito- ja kassanhoitotyön työllisyyden ennakoidaanlaskevan vuoteen 2015 mennessä.Laskennallinen aloittajatarve on noin puolet nykyisestä aloittajamäärästä.Ammatillisessa peruskoulutuksessa on tällä hetkellä alhainen läpäisyaste jasuuri moninkertaisen koulutuksen osuus. Koulutuksen tehostaminen vähentäälaskennallista aloittajatarvetta hieman yli 30 %:lla. Työttömän työvoimanhuomioon ottaminen vähentää koulutustarvetta noin 20 %. Työvoimanpoistuman korvaaminen vaikuttaa keskimääräistä vähemmän alanammatillisen peruskoulutuksen tarpeeseen.Kaupan ja hallinnon alan ammattikorkeakoulujen aloittajatarve vastaanykyisellään suunnilleen laskennallisia tuloksia. Koulutuksella onmerkittävä osuus useissa eri ammattiryhmissä, joista keskeisimmätovat markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijatyö (15 %), myyntityö(13 %), tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö ja siinä erityisestitietotekniikka (12 %), toimistotyö (12 %) sekä julkisen ja yksityisensektorin johtotyö (10 %). Näistä muun muassa markkinointi-, myynti- jarahoi tusasiantuntijoiden tehtävien ennakoidaan lisääntyvän huomattavasti.Koulutuksen tehokkuusluvut vähentävät puolestaan koulutustarvettanoin 9 %.Kaupan ja hallinnon opintoalalla ammatillisen peruskoulutuksen jaammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen keskinäiseen painotukseenvaikuttavat alan viime vuosien koulutusrakennemuutokset. Ammatillisenperuskoulutuksen koulutuspituus muuttui kolmivuotiseksi, eli entisenopis toasteen merkonomikoulutuksen pituutta vastaavaksi. Muutoksenvaikutukset siihen, miten eri koulutusasteilta sijoitutaan työelämään, näkyvätvasta tulevina vuosina.Yhteiskuntatieteellinen koulutusYhteiskuntatieteellisen koulutuksen aloittajamäärät ovat tällä hetkelläjonkin verran suuremmat kuin laskelmat osoittavat. Tästä koulutuksestasijoitutaan muuhun asiantuntijatyöhön, esimerkiksi julkiseenhallintoon (26 %), sosiaali- ja vapaa-aika-alan työhön (22 %), tiedotus- javiestintätyöhön (15 %) sekä julkisen ja yksityisen sektorin johtotyöhön(12 %). Kaikkien edellä mainittujen ammattiryhmien työllisten määränennakoidaan lisääntyvän vuoteen 2015 mennessä. Julkisella sektorillasiirrytään eläkkeelle johto- ja asiantuntijatehtävistä yhä useammin lähivuosina.151

Oikeustieteellinen koulutusOikeustieteellisen koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on selvästisuurempi kuin nykyinen aloittajamäärä. Koulutuksen saaneista kahden kolmasosanennakoidaan sijoittuvan lakiasiantuntijoiden ammattiryhmään.Tästä ryhmästä taas hieman yli 80 %:n arvioidaan sijoittuvan julkisen hallinnonsekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan sekä liike-elämän palvelujentoimialoille.Julkisessa hallinnossa lakiasiantuntijoiden määrä ja osuus on kasvanut selvästikaudella 1995–2000. Kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan vaikkakinhidastuvan vuoteen 2015 mennessä. Julkisen hallinnon toimialan työllisyydenarvioidaan kuitenkin laskevan ennustekaudella. Oikeus tieteellisenkoulutuksen aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi keskimääräis tä selvästisuurempi poistuma, joka lakiasiantuntijoilla on ennakointikaudella noin49 % vuoden 2000 työllisen työvoiman määrästä. Oikeustieteellisessä koulutuksessakäytetyt tehokkuusluvut lisäävät koulutustarvetta noin 6 %.Turun yliopistossa toteutetun oikeustieteellisen alan koulutuksen ennakointihankkeen(2003) mukaan uusien lakimiesten vuotuinen tarve kaudella2009–2015 on 700.Kauppatieteellinen koulutusKauppatieteellisen koulutuksen laskennallinen tarve on jonkin verranpienempi kuin nykyinen aloittajamäärä. Kauppatieteellisen koulutuksensaaneiden ennakoidaan sijoittuvan ennen kaikkea julkisen ja yksityisensektorin johtotyön (23 %), markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijoiden(19 %), muun asiantuntijatyön (13 %) sekä tekniikan suunnittelu-, johto-ja tutkimustyön ja myyntityön ammattiryhmiin (molempiin noin 10 %).Nämä kaikki ovat tavoitekehityksen mukaan kasvavia ammattiryhmiä ennakointikaudella.Työvoiman poistuman merkitys opintoalan koulutustarpeessaon keskimääräistä vähäisempi. Laskelmissa käytetyt tehokkuusluvutnostavat kauppatieteellisen koulutuksen koulutustarvetta noin 5 %.4.2.4 Humanistinen ja opetusalaHumanistisen ja opetusalan koulutuksessa laskennallinen aloittajatarveon noin neljänneksen nykyistä aloittajamäärää alhaisempi. Koulutusala onkorkeakoulupainotteinen. Laskelmien mukaan korkeakoulutuksen osuuskasvaisi 87 %:sta 92 %:iin.152

Taulukko 27. Vuosina 2000–2002 humanistisen ja opetusalan koulutuksen aloittaneidennuorten määrä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoalaAloittaneet Keskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1) PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Vapaa-ajan toiminta 1 050 700 680– Peruskoulutus 690 250 240– Ammattikorkeakoulu 360 450 440Liikunta-ala 360 330 310– Peruskoulutus 220 190 180– Ammattikorkeakoulu 140 140 130Teologinen koulutus 270 230 220Humanistinen koulutus 2 980 1 700 1 700Kasvatustieteellinen koulutus 2 300 2 180 2 100Psykologian koulutus 210 200 200Yhteensä 7 170 5 340 5 210– Peruskoulutus 910 440 420– Ammattikorkeakoulu 500 590 570– Yliopisto 5 760 4 310 4 2201)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREKVapaa-ajan toimintaAmmatillisen peruskoulutuksen käyneistä lähes kaikkien ennakoidaansijoittuvan sosiaali- ja vapaa-aikatyön ammattiryhmään (ks. liite 5). Työllistenmäärä on kasvanut voimakkaasti tässä ammattiryhmässä 1990-luvunjälkipuoliskolla, keskimäärin 6 % vuodessa. Kasvun ennakoidaan jatkuvankaudella 2001–2015, tosin huomattavasti hitaampana.Ammatillisen peruskoulutuksen osuuden on ennakoitu vahvistuvan sosiaali-ja vapaa-aikatyön ammattiryhmässä. Laskennallinen aloittajatarveon nykyisiä määriä selvästi pienempi. Aloittajamäärät ovat kuitenkin viimevuosina kasvaneet merkittävästi.Keskeisiä syitä aloittajatarpeen laskuun ovat laskennassa käytetyt tavoitteellisettehokkuusluvut. Vapaa-ajan toiminnan ammatillisessa peruskoulutuksessakoulutuksen läpäisy on ollut melko alhainen. Myös moninkertainenkoulutus on erittäin yleistä (noin 40 %), ja lisäksi työvoimaosuus onalhainen. Toiminnan tehostaminen vähentää aloittajatarvetta noin 23 %.153

Ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan lisääntyvännykyisestä, eli opintoalan määrällinen tarjonta näyttäisi painottuvan entistäenemmän peruskoulutuksesta ammattikorkeakoulututkintoihin. Hiemanyli 80 %:n koulutuksen saaneista ennakoidaan sijoittuvan sosiaali- javapaa-aika-alan työn ammattiryhmään. Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneiden sijoittuminen on jonkin verran laaja-alaisempaa kuin alanammatillisen peruskoulutuksen suorittaneilla. Ammattikorkeakoulutuksestavalmistuneiden ennakoidaan sijoittuvan myös erilaisiin asiantuntijatehtäviinsekä opetus- ja kas vatustyöhön.Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmässä on ollut ammatillisenperuskoulutuksen tapaan suhteellisen suuri moninkertaisen koulutuksenosuus (noin 20 %), joten laskennassa käytetty pienempi osuus vähentääaloittajatarvetta.Liikunta-alaLiikunta-alan aloittajatarpeet sekä ammatillisessa peruskoulutuksessaettä ammattikorkeakoulutuksessa vastaavat suunnilleen nykytilannetta.Alan koulutuksesta valmistuneiden on laskelmissa arvioitu sijoittuvan pääasiassasosiaali- ja vapaa-aika-alan työn ammattiryhmään (83–94 %). Liikunta-alankoulutuksen saaneiden osuutta on hieman lisätty ammattiryhmäntulevasta työvoimasta (ks. liite 5). Alan koulutuksessa tehokkuusluvut ovatolleet hyviä, joten asetetut tavoitteet eivät olennaisesti muuta aloittajatarpeita.Ainoastaan alan ammattikorkeakoulutuksessa on ollut suhteellisenkorkea moninkertaisen koulutuksen osuus.Kun väestö vanhenee, vapaa-ajan hyvinvointipalvelut monipuolistuvatja liikunnan merkitys työssä jaksamisen edistämisessä kasvaa, monipuolisenliikunnan lisääntyminen on todennäköistä. Pienyritystoiminnanennakoidaan työllistävän alan tutkinnon suorittaneita nykyistä enemmän.Teologinen koulutusLaskennallinen aloittajatarve on hieman pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä.Alan koulutuksen saaneista noin kahden kolmasosan ennakoidaansijoittuvan julkisen ja yksityisen sektorin johtotyön ammattiryhmään (sisältäämm. papit). Valmistuneista jonkin verran sijoittunee myös opetus- jakasvatustyöhön (21 %) sekä sosiaali- ja vapaa-aikatyöhön (10 %). Laskelmissaon ennakoitu, että teologisen koulutuksen osuus hieman lisääntyisi kahdessaviimeksi mainitussa ryhmässä (ks. liite 5).154

Humanistinen koulutusHumanistisen koulutuksen saaneiden ennakoidaan sijoittuvan suhteellisenmoniin työtehtäviin, joista kuitenkin merkittävimmät ovat opetus- ja kasvatustyö(44 %), muu asiantuntijatyö (19 %) sekä tiedotus- ja viestintätyö(12 %). Näissä työllisten määrän kasvu on keskimääräistä suurempaa kaudella2001–2015. Laskelmissa on humanistisen koulutuksen saaneidenosuutta useissa ammattiryhmissä hieman lisätty. Kielten hallinta ja kulttuurientuntemus korostuvat kansainvälisten kontaktien ja yhteistyön jatkuvastilisääntyessä.Edellä mainituista syistä huolimatta humanistisen koulutuksen laskennallinenaloittajatarve on huomattavasti pienempi kuin nykyinen tarjonta. Alankoulutuksessa on poikkeuksellisen alhainen läpäisyaste eli alle 60 %. Tavoitteennostaminen 75 %:iin vähentää opintoalan koulutustarvetta muidentehokkuuslukujen vaikutusten kanssa lähes 20 %:lla vuodessa. Niissätehtävissä, joihin alalta valmistuneiden oletetaan pääosin sijoittuvan, poistumanosuus on poikkeuksellisen pieni.Kasvatustieteellinen koulutusKasvatustieteellisen koulutuksen saaneiden ennakoidaan sijoittuvan etenkinopetus- ja kasvatustyöhön (81 %) sekä sosiaali- ja vapaa-aika-alan työhön(13 %). Molempien ammattiryhmien työllisten määrän ennakoidaankasvavan ennustekaudella selvästi keskimääräistä enemmän. Vuosittainenkasvu kuitenkin hidastunee verrattuna viime vuosikymmenen loppupuolentilanteeseen.Kasvatustieteellisen koulutuksen aloittajatarve on hieman pienempi kuinnykytaso. Perusopetukseen tuleva ikäluokka pienenee 12 % kaudella2001–2015. Kokonaisopiskelijamäärät säilyvät vielä tällä vuosikymmenelläkorkeina. Kasvatustieteellisen koulutuksen aloittajamäärät kuvaavat opettajankoulutuksentarvetta vain osittain. Koko koulujärjestelmän edellyttämäopettajien tarve sisältyy eri opintoalojen koulutustarpeisiin osanakunkin alan tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen tehokkuusluvutkasvattavat aloittajatarvetta noin 8 %.Psykologian koulutusPsykologisen koulutuksen aloittajatarve vastaa nykytasoa. Alan koulutuksensaaneiden ennakoidaan sijoittuvan pääosin, 87 %, muun asiantuntijatyönammattiryhmään (sisältää mm. psykologit). Ammattiryhmän kasvuon ennustekaudella merkittävää. Aloittajatarvetta ovat hieman lisänneetlaskelmissa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvut. Psykologien kysyntä155

lisääntynee muun muassa henkilöstöhallintotehtävissä sekä terapia- jamielenterveyspalveluissa.4.2.5 Luonnonvara-alaNuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden määrä on hitaastivähentynyt pitkällä aikavälillä. Koulutusta on viime vuosina ollut enemmäntarjolla kuin siihen on hakeuduttu, ja tarjonta on seurannut kysynnän muutoksia.Poikkeuksena tästä kehityksestä on ollut muun luonnonvara-alankoulutus, jossa aloittaneiden määrä on selvästi kasvanut uusien tutkintojentakia. Ammattikorkeakoulujen aloittaneiden määrä on pysynyt kaikillaopintoaloilla vuoden 2000 jälkeen samalla tasolla. Maatalous-metsätieteellisenkoulutuksen aloittajamäärät ovat pysyneet viime vuosina lähes muuttumattomina.Luonnontieteellisessä koulutuksessa aloittajamäärät ovatselvästi kasvaneet.Luonnonvara-alan aloittajatarpeen ennakoidaan olevan vuosina 2006–2010noin 2 200 alhaisempi kuin viime vuosikymmenen vaihteessa koulutuksenaloittaneiden määrä. Vähennystarve tulee ammatillisesta peruskoulutuksestaja luonnontieteellisestä koulutuksesta. Peruskoulutusta koskevat vähennyksetjohtuvat työvoimatarpeen pienenemisestä. Luonnontieteellisenyliopistokoulutuksen pieneneviin aloittajatarvelukuihin on syynä keskimääräistätehottomampi koulutus, minkä seurauksena luonnontieteellisenkoulutuksen tarjontaa on lisätty. Koulutusta tehostamalla työelämän tarvitsematutkinnon suorittaneiden määrä voidaan saavuttaa nykyistä pienemmälläaloittajamäärällä.Luonnonvara-alan koulutustarve on luonnontieteellistä koulutusta lukuunottamatta vahvasti sidoksissa maatalouden, metsätalouden ja metsäteollisuudentoimialojen työllisyyskehitykseen. Maatalouden työllisyys väheneeedelleen voimakkaasti, metsätaloudessa työllisyyden laskeva kehitys onmaltillinen ja metsäteollisuudessa työllisyys pysynee parhaimmassa tapauksessanykytasolla.Maaseudulla vahvistuvien elinkeinojen, kuten esimerkiksi maaseutumatkailunja sen oheistoimintojen, määrälliset koulutustarpeet on otettu huomioontarvelaskelmissa. Niihin liittyviä osaamistavoitteita voidaan liittääosaksi nuorille suunnattuja tutkintoja. Ammattitaidon syventäminen jatäydentäminen näissä elinkeinoissa on usein ajankohtaista vasta työuranmyöhemmässä vaiheessa. Koulutusväylänä on tällöin aikuisille suunnattuammattitutkintojärjestelmä.156

MaatilatalousMaatilatalouden peruskoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan olevansamaa suuruusluokkaa kuin tämän vuosikymmenen alussa. Koulutetuntyövoiman tarve painottuu vuoden 2005 jälkeiselle jaksolle, jolloin maatalouselinkeinontyöllisten määrän pienenemisen ennakoidaan hidastuvan japoistuman kasvavan. Maatilatalouden peruskoulutuksen saaneita henkilöitätyöskentelee monissa ammateissa, mikä johtuu osittain monipuolisestakoulutuksesta, osittain elinkeinon supistumisesta, jonka seurauksena ihmisetovat hakeutuneet muihin ammatteihin. Tulevaisuudessa alan peruskoulutuksensaaneista ennakoidaan lähes 90 %:n sijoittuvan maatalous- japuutarhatyöhön.Taulukko 28. Vuosina 2000–2002 luonnonvara-alan koulutuksen aloittaneiden nuortenmäärä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoala1)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREKAloittaneet2000–2002keskiarvo 1)Keskimääräinen aloittajatarve/vuosiPeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Maatilatalous 1 850 2 050 2 040– Peruskoulutus 1 540 1 590 1 550– Ammattikorkeakoulu 310 460 490Metsätalous 1 060 1 100 1 050– Peruskoulutus 800 810 740– Ammattikorkeakoulu 260 290 310Puutarhatalous 720 390 390– Peruskoulutus 630 310 300– Ammattikorkeakoulu 90 80 90Kalatalous 110 30 40– Peruskoulutus 80 20 20– Ammattikorkeakoulu 30 10 20Muu luonnonvara-ala 370 80 80– Peruskoulutus 300 50 40– Ammattikorkeakoulu 70 30 40Luonnontieteellinen koulutus 3 630 1 770 1 930Maatalous-metsätieteellinen koulutus 410 400 440Yhteensä 8 150 5 820 5 970– Peruskoulutus 3 350 2 780 2 650– Ammattikorkeakoulu 760 870 950– Yliopisto 4 040 2 170 2 370157

Niistä ammateista, joihin peruskoulutuksen suorittaneet sijoittuvat, poistuuviidentoista vuoden aikana 49 % työllisestä työvoimasta, mikä on yksikorkeimmista poistumaprosenteista. Poistumasta korvataan vain noin puolet,koska työvoiman tarve on aleneva. Luonnonvara-alalla maatilataloudenperuskoulutusta vastaaviin töihin on eniten työttömiä työnhakijoita, mikäalentaa uuden koulutetun työvoiman tarvetta. Yritystoimintaa jatkavatmuodostavat pääosan maatalouden uuden työvoiman tarpeesta. Työttömänäolevia työvoimaresursseja ei voida käyttää tähän tarkoitukseen kuinosittain.Maatilatalouden ammattikorkeakoulujen aloittajamäärän lisäystarveon 50–60 %. Lisäys johtuu pääosin siitä, että yrittäjiksi ryhtyvien osaamistarpeetovat kasvaneet. Maatilatalouden yritysrakenne muuttuu voimakkaasti:yrityskoot kasvavat, yritykset erikoistuvat aiempaa kapeammalletoimialalle, investoinnit ovat suuria ja yritystoimintaan liittyvä riski kasvaakoko ajan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 55 %:n ennakoidaanryhtyvän yrittäjiksi ja työllistyvän maatalous- ja puutarhatyön ammattiryhmään.Kolmannes työllistyy neuvonnan, tutkimuksen, hallinnonsekä koulutuksen tehtäviin ja loput 20 % kauppaan ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin.Laskelmissa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvut lisäävät laskennallistaaloittajatarvetta noin 10 %. Uuden työvoiman tarve painottuuvuoden 2005 jälkeiseen aikaan samasta syystä kuin ammatillisessa peruskoulutuksessakin.MetsätalousMetsätalouden peruskoulutuksen saaneet ovat työllistyneet hyvin moniinammatteihin, koska alalla on suuria suhdannevaihteluja ja työpaikkojenmäärä on supistunut nopeasti. Lisäksi alalla on viime vuosina ollut työvoimapulaayhtä aikaa merkittävän työttömyyden kanssa. Tulevaisuudessametsäalan peruskoulutuksen saaneiden ennakoidaan työllistyvän aikaisempaaparemmin koulutustaan vastaavaan työhön metsäalalle tai siihen läheisestiliittyvään teollisuuteen.Metsätalouden peruskoulutuksen suorittaneista pääosa sijoittuu metsätaloustyönammattiryhmään. Ammattiryhmään kuuluvista yli 85 % työskenteleemetsätalouden, metsäteollisuuden ja maatalouden toimialoilla, joidentyövoiman tarpeen on arvioitu alenevan ennustejaksolla. Tämän seurauksenametsätaloustyön ammattiryhmässä työllisyyden laskun ennakoidaanolevan 10 %. Työntekijöiden ikärakenteen ja työn kuluttavuuden vuoksipoistuma on 56 % vuoden 2000 työllisistä, eli ammattiryhmistä toiseksisuurin.158

Metsätalouden peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on jonkinverran alhaisempi kuin aloittajien määrä vuosikymmenen alussa. Laskennassaon kuitenkin otettu huomioon sellaisia tekijöitä, joiden kriittisentarkastelun jälkeen voidaan arvioida, että aloittajamäärän pitäminen suunnilleennykytasolla on perusteltua.Vuosikymmenen alun työttömien työnhakijoiden reservin on laskelmissaarvioitu kattavan noin 28 % uuden työvoiman tarpeesta metsätaloudenperuskoulutusta edellyttävissä ammateissa. Tämä osuus säilyy senkin jälkeen,kun työttömien reservistä on vähennetty poistuma. Uuden työvoimantarve metsätyössä koostuu lähes kokonaan erilaisten metsäkoneidenkuljettajista, joista on ollut pulaa viime vuosikymmenen jälkipuoliskol taalkaen. Voidaankin arvioida, että työttömien reservi on tältä osin arvioituliian suureksi ja työvoiman tarve on laskennallista tarvetta suurempi.(Örn 2004.)Metsätalouden ammattikorkeakoulujen laskennallinen nuorten aloittajatarveon lähes 15 % suurempi kuin aloittajamäärä viime vuosina. Ammattikorkeakoulutuksensuorittaneista vajaan 40 %:n ennakoidaan sijoittuvanmetsätaloustyön ammattiryhmään ja yhtä suuren osan erilaisiin metsäalanasiantuntijatehtäviin. Vajaat 20 % sijoittunee kaupan, opetuksen ja teollisuudenmuihin asiantuntijatehtäviin. Tilastollisista syistä myös puun korjuuseen,metsien hoitoon ja uudistamiseen liittyvät asiantuntija- ja työnjohtotehtäväton sijoitettu metsätaloustyön ammattiryhmään. Tämänseu rauksena ammattiryhmästä laskettu poistuma on asiantuntijatehtävissätoimivilla liian suuri, koska poistumariski on varsinaista metsätyötä tekevilläja asiantuntijoilla hyvin erilainen.Poistumalaskelman lisäksi ammattikorkeakoulujen laskennallista aloittajatarvettanostavat koulutuksen tehokkuusluvut noin 10 %. Edellä kuvatunperusteella voidaan arvioida, että metsätalouden ammattikorkeakoulujenaloittajatarve on laskennallista tarvetta pienempi.PuutarhatalousPuutarhatalouden peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on50 % alhaisempi kuin alan koulutuksen aloittaneiden määrä viime vuosina.Perustutkinnon suorittaneista 60 %:n ennakoidaan sijoittuvan maatalousjapuutarhatyöhön, vajaan 20 %:n myyntityöhön ja 10 %:n kiinteistötyöhön.Näissä ammateissa työvoimatarpeen huippu keskittyy kasvukauteen ja työvoimatarveon vähäisintä keskitalvella. Ennakointilaskelmissa käytetty menetelmäperustuu väestölaskennan työllisyyden tasoon, joka määritetäänvuoden viimeisen päivän työllisten määrän mukaan. Näin saatu arvio työvoimantarpeesta on puutarhatalouden näkökulmasta liian alhainen. Koska159

työhuippujen aikana ainakin osalta lisätyövoimaa edellytetään sellaistaosaamista, että ammatillinen peruskoulutus on välttämätön, puutarhataloudenperuskoulutuksen aloittajatarpeen ennakoidaan olevan laskennallistaaloittajatarvetta suurempi.Lisäksi laskentatuloksen tulkinnassa on syytä ottaa huomioon, että toimialojentyöllisyysennusteessa puutarhatuotanto sisältyy maataloustoimialaan,jonka työvoiman määrän ennustetaan alenevan voimakkaasti. Puutarhataloudessatyövoiman määrän oletetaan pysyvän nykytasolla taikas vavan.Puutarhatalouden ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on tulevaisuudessasama kuin tälläkin hetkellä. Tutkinnon suorittaneita tarvitaan luonnontieteellisessäasiantuntijatyössä, maatalous- ja puutarhatyössä sekämyyn tityössä.KalatalousKalatalouden toimialan työllisten määrän arvioidaan vähenevän ennustejaksollalähes 25 % eli vielä nopeammin kuin maataloudessa. Perusteinatyöllisyyden muutokselle ovat EU:n kalatalouspolitiikka, merialueidenpyyntirajoitukset, kiristyvä kilpailu elintarvikealalla ja näistä johtuva yritystoiminnanhuono kannattavuus. Toisaalta matkailuun liittyvässä kalastustoiminnassanähdään kasvun mahdollisuuksia.Ammatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on selvästialle puolet nykyisten aloittajien määrästä. Kymmenen viime vuoden aikanakalatalouden peruskoulutusta antavien oppilaitosten määrä on lisääntynyt,mikä näkyy vertailukohtana olevassa aloittajamäärässä. Samanaikaisestiosalla oppilaitoksia on ollut vaikeuksia saada opiskelijoita. Tutkinnon suorittaneistanoin 60 %:n arvioidaan sijoittuvan maatalous- ja puutarhatyönammattiryhmään, johon kalatalouden ammatit jouduttiin ammattiluokittelussasijoittamaan tiedonsaantivaikeuksien vuoksi. Loput tutkinnon suorittaneistasijoittuvat elintarvikealan töihin. Ennakointilaskelmissa käytetytkoulutuksen tehokkuusluvut pienentävät laskennallista aloittajatarvettanoin 20 %.Ammattikorkeakoulujen aloittajatarpeen arvioidaan olevan noin 30 % alhaisempikuin tällä hetkellä. Koulutustarpeen vähenemiseen vaikuttavatkalatalouselinkeinon huononevat näkymät. Toisaalta muun muassa vesistöjenkunnostukseen liittyvät tehtävät ovat lisääntymässä. Tutkinnon suorittaneidenennakoidaan työllistyvän luonnontieteellisen asiantuntijatyön jamaatalous- ja puutarhatyön ammattiryhmiin.160

Muu luonnonvara-alaTälle opintoalalle sijoittuvat luonnonvara-aloja lähellä olevat tutkinnot, jotkaliittyvät luontoon ja ympäristöön. Viimeisen viiden vuoden aikana käyttöönotettujen uusien tutkintojen tuottamaa osaamista on ennakoitu tarvittavanlähitulevaisuudessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkinnotliittyvät ympäristön huoltoon ja hoitoon, luonto-opastukseen ja -matkailuun,luonnontuotealaan sekä poro- ja luontaistalouteen. Ammattikorkeakoulussatämän opintoalan koulutusohjelmat suuntautuvat ympäristönseurannan, suunnittelun ja kunnostuksen asiantuntijuuteen. Koska monetedellä luetelluista tehtävistä ovat sidoksissa julkisen talouden kehitykseenja yhteiskunnallisiin arvovalintoihin, näiden alojen työvoimatarpeiden jakoulu tuksen aloittajatarpeiden ennakointi on erityisen vaikeaa. Porotaloudentyöl listen määrän ennustetaan laskevan.Ammatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on vainkuudesosa tämän hetken aloittajamäärästä. Koulutus on ollut hyvin vetovoimaista,minkä vuoksi aloittajamäärät ovat kasvaneet nopeasti. Koulutustarjontaaonkin siirretty vähemmän vetovoimaisista luonnonvara-alan tutkinnoistatähän koulutukseen. Käytössä olevalla laskentamenetelmällä eivälttämättä pystytä ottamaan huomioon pienen mutta kasvavan koulutusalankaikkia kehityspiirteitä, joten tarkkaa arviota aloittajatarpeesta ei pystytäantamaan. Aloittajatarpeen ennakoidaan kuitenkin olevan jonkin verranlaskennallista tarvetta suurempi.Ammattikorkeakoulujen laskennallinen aloittajatarve on 60 % tämän hetkenaloittajamäärästä. Arvioon sisältyy samantapaisia epävarmuustekijöitäkuin ammatillisessa peruskoulutuksessa.Luonnontieteellinen koulutusLuonnontieteellisen koulutuksen aloittaneista noin kolmannes on tällähetkellä tietojenkäsittelyn opiskelijoita ja 40 % matematiikan, kemian jafysiikan opiskelijoita. Luonnontieteellisen koulutuksen saaneista 70 %:atarvitaan luonnontieteellisen asiantuntijatyön, tekniikan suunnittelu- ja tutkimustyönsekä opetus- ja kasvatustyön ammatteihin, sama määrä kuhunkin.Loput sijoittuvat erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Kaikki nämä ammattiryhmätovat kasvavia, ja varsinkin kahden ensimmäisen ammattiryhmäntyöllisten määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Luon nontieteellistäkoulutusta edellyttävien avautuvien työpaikkojen määrä on noin 70 % vuoden2000 vastaavista työpaikoista. Puolet näistä tulee työvoiman kysynnänkasvusta ja puolet poistumasta. Poistuma on selvästi alhaisempi kuin työvoimastakeskimäärin.161

Luonnontieteellisen koulutuksen laskennallinen aloittajatarve on vainnoin puolet vuosien 2000–2002 keskimääräisestä aloittaneiden määrästä.Ennakointilaskelmissa käytetyt koulutuksen tehokkuusluvut vähentävätlaskennallista aloittajatarvetta noin 10 %. Tämän lisäksi on oletettu, ettäluonnontieteellisessä koulutuksessa aloittaneet suorittaisivat tutkinnontällä opintoalalla. Luonnontieteellisen koulutuksen aloittaneista kuitenkinmerkittävä osa on siirtynyt kesken opintojen muille opintoaloille. Esimerkiksivuonna 1995 luonnontieteellisen koulutuksen aloittaneista 3 250opiskelijasta 40 % oli suorittanut tutkinnon vuoden 2001 loppuun mennessä.Tutkinnoista 30 % oli suoritettu muilla opintoaloilla kuin luonnontieteessä.Maatalous-metsätieteellinen koulutusMaatalous-metsätieteellisen koulutuksen aloittajatarve tulevaisuudessavastaa nykytasoa. Aloittajatarpeen painopisteen ennakoidaan siirtyvänperinteisestä maa- ja metsätaloudesta biotekniikkaan, elintarvike- ja ympäristökemiaan,mikrobiologiaan ja ympäristötieteisiin. Arvioiden mukaantut kinnon suorittaneista 65 % työllistyisi suuruusjärjestyksessä seuraaviinammattiryhmiin: luonnontieteellinen asiantuntijatyö, muu asiantuntijatyö,julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö sekä opetus- ja tutkimustyö. Loput35 % tarvitaan yrittäjiksi ja monenlaisiin liike-elämän tehtäviin.Poistuma niistä ammateista, joihin maatalous-metsätieteellisen tutkinnonsuorittaneita tarvitaan, on keskimääräistä suurempi ja muodostaa 70 %avautuvien työpaikkojen määrästä. Työpaikkojen lisäyksen osuudeksi jääsiten 30 %.4.2.6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalaAmmatillisen peruskoulutuksen tutkintojen uudistuksessa vuonna 2000tehtiin merkittäviä muutoksia koulutusalan tutkintoihin. Suurtalouksienruoanvalmistuksen ja catering-alan peruskoulutus keskitettiin aikaisempaaselkeämmin hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalle. Myös matkailualan koulutussiirrettiin tälle opintoalalle, ja sitä varten kehitettiin aikaisempaa laajaalaisempioma perustutkinto. Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualantutkinnot painottuvat uudistuksen jälkeen entistä selkeämmin puhdistuspalveluihinsekä kotitalous- ja kuluttajapalveluihin.Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla nuorten koulutustarjonta on pysynytviiden viime vuoden aikana samansuuruisena. Opintoalalla matkailuunliittyvä koulutustarjonta on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi. Matkailualanperustutkinnon (matkailuvirkailija) ja ammattikorkeakoulujen matkai-162

lun koulutusohjelman aloituspaikkamäärät ovat lisääntyneet selvästi, javastaavasti muu tarjonta on supistunut.Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan koulutuksen kannalta keskeisten toimialojentyöllisten määrän ennakoidaan kasvavan selvästi. Rahoitus-, vakuutus-ja kiinteistöalalla sekä liike-elämää palvelevassa toiminnassa, kutenmyös ravitsemis- ja majoitustoiminnassa, kasvu tulisi olemaan yli 20 % jakuljetuksessakin noin 5 %. Työllisyyden kasvuennusteet liittyvät vahvastimatkailun kehittymiseen. Kasvua vetävät hiihtokeskukset ja lomakylät,matkailun ohjelmapalvelut, toiminnalliset ja elämykselliset tuotekokonaisuudetsekä luonto-, liikunta- ja kulttuurimatkat (Matkailualan koulutustarveselvitys2003).Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualalla tarjonta on vähentynyt viidenvuoden aikana noin 45 %. Merkittävänä syynä tähän on ollut puhtaanapidonperuskoulutukseen hakeneiden määrän väheneminen. Tätä on pyrittykorvaamaan lisäämällä aikuiskoulutustarjontaa.Niillä toimialoilla, joihin koti-, laitos- ja puhdistuspalvelualan koulutuksensuorittaneet sijoittuvat, ennakoitu työllisyyden kasvu on matkailualaa maltillisempaa.Ennusteiden mukaan rakennusten puhdistus ja siivoustoimialantyöllisyys kasvaisi ainoastaan 5 %. Pienemmillä pesulapalvelujen jakotitalouspalvelujen toimialoilla kasvu olisi yli 20 %.Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalaAmmatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on noinpuolet vuosikymmenen alun aloittajamääristä. Aloittajatarpeen arvioidaankuitenkin olevan suurempi, kuin laskennallinen tulos osoittaa. Asiaa perustellaanjäljempänä syillä, jotka liittyvät alan vuotuiseen työllisyyden vaihteluunja työttömien työvoimatarjontaan.Tulevaisuudessa alan peruskoulutuksen saaneista 65 %:n ennakoidaan työllistyvänravintolapalvelutyöhön ja vajaan 25 %:n muihin palvelualojentehtäviin. Niissä ammattiryhmissä, joihin peruskoulutuksella sijoitutaan,työllisyyden ennustetaan pysyvän vuoden 2000 tasolla. Työlliset ovat selvästinuorempia kuin työvoima keskimäärin, minkä vuoksi myös poistumajää selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi ja pienentää aloittajatarvetta.Vuonna 2000 ravintolapalvelutyön ammattiryhmään kuuluneista työtekijöistäkolmannes oli vailla ammatillista peruskoulutusta. Ennakointilaskelmissaon asetettu tavoitteeksi, että alalle palkatuista uusista työntekijöistäainoastaan 5 % olisi ilman ammatillista tutkintoa.Hotelli- ja ravintola-alalle on tyypillistä, että lyhyissä työsuhteissa on sellaisiahenkilöitä, joilla ei ole alan koulutusta. Tämä näkyy myös työttömien työn-163

hakijoiden joukossa esimerkiksi siten, että ravintolapalvelutyötä hakevistavain 65 %:lla on jokin ammatillinen tutkinto. Laskelmissa on arvioitu, ettätyöttömien työnhakijoiden reservi kattaa yli 20 % avautuviin työpaikkoihintarvittavasta työvoiman tarpeesta ammatillista peruskoulutusta edellyttävissätehtävissä. Arvio työttömien työvoimatarjonnasta saattaa olla liian suuri,kun otetaan huomioon osaamisvaatimusten kasvu alan tehtävissä.Ennakointilaskelmissa käytetty menetelmä perustuu väestölaskennan työllisyydentasoon, joka määritetään vuoden viimeisen päivän työllisten määränmukaan. Matkailuun sekä ravintola- ja majoitustoimintaan liittyvienammattien näkökulmasta näin saatu arvio työvoiman tarpeesta on liian alhainen.Työhuiput näillä aloilla ovat keväällä ja kesällä, jolloin ainakin osaltalisätyövoimaa edellytetään sellaista ammattitaitoa, että ammatillinen peruskoulutuson välttämätön.Ammattikorkeakoulujen laskennallinen aloittajatarve on noin 70 %vuo sikymmenen alussa koulutuksen aloittaneiden määrästä. Ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneista 80 %:n ennakoidaan sijoittuvan ravintolapalvelutyön,myyntityön, julkisen ja yksityisen sektorin johtotyön sekämatkapalvelutyön ammattiryhmiin. Tutkinnon suorittaneille soveltuvientyöpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan 7 %:lla. Poistuma on kuitenkinvielä alhaisempi kuin niissä ammateissa, joihin perustutkinnon suorittaneettyöllistyvät. Työttömien reservin on ammattikorkeakoulututkintoaedellyttävissä tehtävissä arvioitu olevan lähes 15 % avautuvien työpaikkojenmäärästä.Taulukko 29. Vuosina 2000–2002 matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksen aloittaneidennuorten määrä ja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010opintoaloittainOpintoala1)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREKAloittaneet2000–2002keskiarvo 1)Keskimääräinenaloittajatarve/vuosiPeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala 7 800 3 980 3 770– Peruskoulutus 6 860 3 350 3 160– Ammattikorkeakoulu 940 630 610Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala 1 310 2 190 2 120– Peruskoulutus 690 1 800 1 740– Ammattikorkeakoulu 620 390 380Yhteensä 9 110 6 170 5 890– Peruskoulutus 7 550 5 150 4 900– Ammattikorkeakoulu 1 560 1 020 990164

Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualaAmmatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on nykytilaannähden kaksinkertainen. Tutkinnon suorittaneista 65 %:n ennakoidaantyöllistyvän siivoustyön sekä sosiaali- ja vapaa-aika-alan ammattiryhmiin.Aloittajatarpeen lisäys johtuu siivousalan työvoimantarpeesta. Siivousalallaon ajoittain ollut vaikeuksia saada ammattitaitoisia työntekijöitä. Vuonna2000 siivoustyön ammattiryhmässä 52 %:lla työntekijöistä ei ollut ammatillistatutkintoa. Ennakointilaskelmissa on oletettu, että siivoustyöhön palkattavistauusista työntekijöistä 28 % olisi vailla ammatillista tutkintoa.Perustutkintoa edellyttävissä tehtävissä työllisten määrän ennakoidaan vähenevännoin 14 %. Työvoiman ikärakenne on kuitenkin sellainen, ettäpoistuma on lähes 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin työllisistä keskimäärin.Työllisyyden supistumisesta huolimatta työpaikkoja avautuu 31 % vuoden2000 työpaikkojen määrästä.Avautuvien työpaikkojen työvoimatarpeesta noin 10 % voitaneen tyydyttäätyöttömistä. Laskelmissa mukana olevista työttömistä työnhakijoista noin40 %:lla on jokin ammatillinen tutkinto. Työttömien työnhakijoiden alhainenkoulutustaso ja viime vuosina ilmennyt ajoittainen pula osaavastatyövoimasta edellyttävät lisäkoulutusta työnhakijoille, jotta työttömien reservitällä alalla saadaan tehokkaasti käyttöön.Puhdistuspalvelualan nuorten peruskoulutukseen hakeneiden määrä ontarpeeseen nähden ollut hyvin alhainen viime vuosien aikana. Tämän vuoksinäyttää ilmeiseltä, että nuorille suunnatun koulutustarjonnan lisäykselläei saada siivousalalle riittävästi koulutettua työvoimaa. Kotitalous- ja kuluttajapalvelujentyövoimatarpeen ennakoidaan kasvavan ja nykyisen suuruisenaloittajamäärän riittävän työvoimatarpeen tyydyttämiseen.Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on noin 60 % nykyisestä aloittajamäärästä.Ammattikorkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä työllisyydenennakoidaan pysyvän vuoden 2000 tasolla. Tutkinnon suorittaneettyöllistyvät erilaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin siivoustyön, ravintolapalvelutyön,sosiaali- ja vapaa-aika-alan työn sekä myyntityön ammattiryhmissä,jotka kattavat lähes 70 % tutkinnon suorittaneiden tarpeesta. Poistuma alankoulutusta edellyttävistä tehtävistä on hieman keskimääräistä suurempi.4.2.7 KulttuurialaKulttuurialan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksenaloittajien määrä on kasvanut 30 %:lla vuosina 1999–2002, kun samanaikaisestikulttuurialan yliopistokoulutukseen läsnäoleviksi kirjoittautunei-165

den määrä on pysynyt samana. Kasvu on viime vuosina painottunutviestintä- ja kuvataidealan sekä musiikkialan koulutukseen.Kulttuurialan koulutus on vetovoimaisuutensa vuoksi kasvanut erityisestiammatillisessa peruskoulutuksessa 1990-luvulta lähtien. Opetusministeriörajoitti vuonna 2003 koko kulttuurialan ammatillisen peruskoulutuksen järjestämistäsiten, että koulutuksen laajentamiseen tarvitaan ministeriön lupa.Monialaiset koulutuksenjärjestäjät voivat kuitenkin kasvattaa olemassa olevienkoulutusohjelmien aloittajamääriä kulttuurialan ammatillisen peruskoulutuksenkoulutusohjelmissa. Se on mahdollista järjestämisluvissa määriteltyjenkoulutuksien ja opiskelijoiden enimmäismäärien rajoissa. Kulttuurialanammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen laskennallisenaloittajamäärän suhteellisen suuri pienentämistarve johtuu tutkinnonsuorittaneiden keskimääräistä selvästi nuoremmasta iästä ja poistuman vähäisyydestäsekä alan koulutuksen tavoitteellisista tehokkuusluvuista.Opetusministeriö teki keväällä 2003 tavoitesopimukset ammattikorkeakoulujenkanssa siitä, että kulttuurialan ammattikorkeakoulutuksen määrääei enää lisätä, vaan se pidetään enintään nykytasolla vuosina 2004–2006.Taideyliopistojen koulutuksen määrä kasvoi pääasiassa jo 1980-luvulla. Yliopistojenkulttuurialan koulutuksen määrä on pidetty vakaana yliopistojenja opetusministeriön välisissä tulossopimuksissa.Pekka Himasen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemän selvityksenmukaan luova talous perustuu laajaan innovaatiopohjaiseen kasvuun. ITalanlisäksi sen kärkinä ovat kulttuuri- ja hyvinvointialat. Suomessa on hyvätmahdollisuudet kehittää tietoyhteiskuntakehityksen toisessa vaiheessakulttuuri- ja hyvinvointialoja. Talouden kärjiksi ehdotetaan nostettavaksimyös kulttuurialaa (mm. musiikki, tv, elokuva, tietokonepelit, kirjallisuus,design ja oppiaineistot) sekä hyvinvointialaa (innovaatiot, jotka syntyväthyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa, bioteknologia ja geronteknologia).(Himanen 2004, 9–10, 33.)Käsi- ja taideteollisuusalaAmmatillisen peruskoulutuksen laskennallinen aloittajatarve on huomattavastipienempi kuin aloittajamäärä vuonna 2002. Tämän opintoalanaloittaneiden määrä on ollut suurin kulttuurialan ammatillisen peruskoulutuksenopintoaloista. Aloittajamäärän kasvu on kuitenkin pysähtynyt viimevuosina.Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden on arvioitu sijoittuvantulevaisuudessa pääasiassa sosiaali- ja vapaa-aika-alan, puutyön, myyntityön166

Taulukko 30. Vuosina 2000–2002 kulttuurialan koulutuksen aloittaneiden nuorten määräja keskimääräinen laskennallinen aloittajatarve vuosina 2006–2010 opintoaloittainOpintoalaAloittaneet Keskimääräinen aloittajatarve/vuosi2000–2002keskiarvo 1) PeruskehitysTavoitekehitysKoko maa 2006–2010 Koko maa 2006–2010Käsi- ja taideteollisuusala 2 790 1 560 1 580– Peruskoulutus 2 100 960 950– Ammattikorkeakoulu 690 600 630Viestintä- ja kuvataideala 1 870 900 920– Peruskoulutus 1 060 450 440– Ammattikorkeakoulu 810 450 480Musiikkiala 710 210 220– Peruskoulutus 310 70 80– Ammattikorkeakoulu 400 140 140Teatteri- ja tanssiala 120 50 60– Peruskoulutus 20 10 20– Ammattikorkeakoulu 100 40 40Taideteollinen koulutus 270 280 300Musiikkialan koulutus (yliopisto) 140 140 140Teatteri- ja tanssialan koulutus80 50 50(yliopisto)Kuvataidealan koulutus (yliopisto) 30 20 20Yhteensä 6 010 3 210 3 290– Peruskoulutus 3 490 1 490 1 490– Ammattikorkeakoulu 2 000 1 230 1 290– Yliopisto 520 490 5101)Lähde: OPTI, Tilastokeskus, HAREK(kukin em. ammattiryhmä 13–15 %), talonrakennustyön ja metallityön ammattiryhmiintavoitekehityksen vaihtoehdossa. Näistä ammattiryhmistämuiden kuin puutyön ja metallityön ammattiryhmien työllisten määränennakoidaan kasvavan vuosina 2001–2015. Lisäksi käsi- ja taideteollisuusalanammatillisen perustutkinnon suorittaneiden on arvioitu sijoittuvanmoniin muihin ammattiryhmiin tai ammatteihin, kuten soitinrakennus-,kirjansitoja-, kultaseppä-, neule- ja restaurointialalle.Opintoalan työttömyysaste oli 20 %, kun kaikilla ammatillisen perustutkinnonsuorittaneilla se oli 15 % vuonna 2001 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojenmukaan (Tilastokeskus 2004a). Pienen läpäisy- ja työvoimaosuudenvaikutus vähentäisi 16 %:lla ammatillisen peruskoulutuksenlaskennallista aloittajatarvetta nykyisiin alan tehokkuuslukuihin verrattuna(ks. liite 6).167

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden arvioidaan sijoittuvanpääasiassa käsi- ja taideteollisen työn (18 %), myyntityön, markkinointi-,myynti- ja rahoitusasiantuntijatyön, opetus- ja kasvatustyön sekä puutyönammattiryhmiin. Näistä ammattiryhmistä markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijatyönammattiryhmän työllisten määrän arvioidaan peruskehityksessäkasvavan 50 %:lla ja tavoitekehityksessä liki kaksinkertaistuvanvuosina 2001–2015.Koulutuksen läpäisyn parantaminen ja työvoimaosuuden nostaminen vähentävät15 %:lla ammattikorkeakolutuksen laskennallista aloittajatarvetta(ks. liite 6). Laskennallinen aloittajatarve on silti nykyisellä tasolla, mikäjohtuu siitä, että erityisesti ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavaimessakyseistä koulutusta on painotettu tekniikan suunnittelu- ja asiantuntijatyön,markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijatyön ja muun asiantuntijatyönammattiryhmissä (ks. liite 5).Käsi- ja taideteollisuusalalla ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnonsuorittaneet sijoittuvat osittain samoihin ammatteihinkuin tekniikan ja liikenteen alan sekä kaupan ja hallinnon alan koulutuksestavalmistuneet. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksen mitoituksessaolisi otettava samalla huomioon myös edellä mainittujen lähikoulutusalojeneräiden opintoalojen ammatillisen peruskoulutuksen mitoitus.Kun otetaan huomioon elinkeinorakenteen nopea muutos, tutkinnon suorittaneidentyöllisten keskimääräistä nuorempi ikä, pienempi poistuma jasuurempi työttömyys, joillakin ammattialoilla on selvää koulutuksen ylitarjontaa,kuten tekstiilin ja vaatetuksen ammattialoilla. Esimerkiksi artesaanikoulutuksentekstiili- ja vaatetusalan opiskelijamäärä oli puolet koko artesaanikoulutuksesta1990-luvulla, jolloin koulutustarjonta on painottunutvinoksi työllistymisen kannalta (Hollo ym. 2001, 116–123). Sen jälkeen onperustettu tai muutettu koulutuksia sellaisiksi artesaanikoulutuksiksi, jotkatähtäävät uusille ammattialoille. Esimerkiksi kivenjalostus, mallinrakentaminenja näyttelyrakentaminen työllistävät verrattain hyvin. Liiketaloudellinenosaaminen, yrittäjyys ja yritystoiminta sekä kansainvälisyys korostavatmuotoilualan erityisosaajien määrällistä tarvetta tulevaisuudessa(Muotoilu 2005!, 2000; Hytönen 2003). Muun muassa näistä syistä ei oletarpeen supistaa käsi- ja taideteollisuusalan ammatillisen peruskoulutuksenaloittajien määrää nykyisestä niin paljon kuin koulutustarvelaskelmaosoittaa.Taideteollinen koulutusTaideteollisen koulutuksen käyneiden on arvioitu sijoittuvan tulevaisuudessatasaisesti lukuisiin ammattiryhmiin, kuten käsi- ja taideteollisen työn(23 %), tiedotus- ja viestintätyön (22 %), opetus- ja kasvatustyön (17 %),168

musiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisen työn (14 %) sekä tekniikan suunnittelu-,johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmiin.Yliopistokoulutuksen aloitti 230 opiskelijaa vuonna 2002. Aloittajatarve onkuitenkin laskelmien mukaan hieman suurempi. Ero johtuu muun muassasiitä, että ammattiryhmien ja koulutuksen vastaavuusavaimessa on korostettutaideteollisen yliopistokoulutuksen merkitystä tekniikan suunnittelu-,johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmässä (ks. liite 5). Muotoilualat erikoistuvatja kytkeytyvät entistä kiinteämmin tekniikan ja kaupan aloihin(Hytönen 2003, 33–43).Viestintä- ja kuvataidealaAmmatillinen peruskoulutus ja ammattikorkeakoulutus ovat kasvaneetkulttuurialalla kaikkein jyrkimmin eli noin 1 300 aloittajasta 2 300 aloittajaanvuosina 1999–2002. Eniten on lisääntynyt ammatillinen peruskoulutus.Koulutuksen määrää on lisännyt myös koulutusrakenteen muutosvuonna 2001. Tuolloin audiovisuaalisen perustutkinnon rinnalle perustettiinkokonaan uusi kuvallisen ilmaisun perustutkintoon johtava koulutus.Vuonna 2002 tämän koulutuksen aloitti 330 opiskelijaa.Ammatillisten perustutkintojen suorittaneiden arvioidaan sijoittuvanmuun muassa tiedostus- ja viestintätyön (17 %), markkinointi-, myynti-ja rahoitusasiantuntijatyön (16 %) ja graafisen työn ammattiryhmiin.Kuval lisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneet sijoittunevat graafisensuunnittelun, kuva- ja mediataiteen tai valokuvauksen ammattialoille.Tiedo tus- ja viestintätyön ammattiryhmän työllisistä 36 %:lla ei ollut ammatillisestisuuntautunutta tutkintoa vuonna 2000, joten alalle koulutetutnuoret tulevat todennäköisesti korvaamaan iäkkäämpiä tutkintoa vaillaolevia työntekijöitä (ks. liite 5).Koulutuksen läpäisyosuuden ja moninkertaisen koulutuksen vaikutuslisäsi 18 %:lla laskennallista aloittajatarvetta (ks. liite 6). Silti ammatillisenperuskoulutuksen aloittajatarvelaskelma osoittaa jyrkkää vähentämistarvetta.Syynä siihen on muun muassa keskimääräistä nuorempi tutkinnonsuorittanut työvoima, pienempi poistuma ja suurempi työttömyys. Yhteishaunmukaan suhteellisesti vetovoimaisin opintoala on viestintä- ja kuvataideala,sillä koulutukseen ensisijaisesti hakeneista valittiin vain 34 %keväällä 2004 (Opetushallitus 2004). Tilastokeskuksen työssäkäyntitietojenmukaan alan perustutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 21 %vuonna 2001.Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ennakoidaan sijoittuvanpääasiassa tiedotus- ja viestintätyön (34 %), seuraavaksi eniten markki-169

nointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijatyön, musiikki-, kuvataide- ja muuntaiteellisen työn sekä graafisen työn ammattiryhmiin. Graafisen työn ammattiryhmäntyöllisten määrä pysynee lähes nykytasolla vuoteen 2015mennessä. Muiden edellä mainittujen ammattiryhmien työllisten määrienennakoidaan kasvavan.Ammatillisten perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneettyölliset ovat keskimääräistä nuorempia, joten poistuma onvähäistä. Myös työllisyys on keskimääräistä heikompaa. Erityisesti alanammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on pienimuiden opintoalojen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Tehokkuuslukujenyhteisvaikutus vähentää liki neljänneksellä laskennallista aloittajatarvetta.(Ks. liite 6.)Viestintäalan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksennykyistä koulutustarjontaa pidetään liian suurena alan työpaikkoihinverrattuna (Kupari 2002, 95). Laskelmien mukaan ammatillista peruskoulutustatulisi supistaa vuoden 2002 tasosta noin 65 %:lla ja ammattikorkeakoulutustanoin 45 %:lla. Ennen mahdollisia vähennyksiä olisi otettavahuomioon opetusministeriön ESR-hankkeen ”Viestintäalan ammattikuvatja koulutustarpeet” arviointitulokset sekä graafisen alan koulutuksen mitoitus.Tällöin voitaisiin eri koulutusasteiden koulutusta suunnata alueellistentyövoimatarpeiden mukaan.Kuvataidealan koulutusYliopistokoulutukseen ilmoittautui läsnäolevaksi 20 opiskelijaa vuonna2002. Laskennallinen aloittajatarve on tätä pienempi. Taideteollisen yliopistokoulutuksenaloittavista merkittävä osa opiskelee audiovisuaalisellaja kuvataidealalla. Esimerkiksi suomalaisen elokuvan viennin voidaan olettaakasvavan ja työllistävän alan osaajia aiempaa enemmän.Kuvataidealan yliopistotutkinnon suorittaneiden arvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessapääasiassa musiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisen työn,käsi- ja taideteollisen työn sekä tiedotus- ja viestintätyön ammattiryhmiin.Alan yliopistotutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus on poikkeuksellisenpieni muiden taideyliopistojen tutkinnon suorittajiin verrattuna (ks.liite 6). Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan kuvataideyliopistokoulutuksensuorittaneiden työttömyysaste oli kaikista taideyliopistoistasuurin eli 24 %. Kaikkien yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyysasteoli keskimäärin 4 % vuonna 2001. Koulutuksen tavoitteellisten tehokkuuslukujenvaikutuksen perusteella alan aloittajamäärää tulisi vähentäähieman nykyisestä.170

MusiikkialaAmmatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen nykytilanlukuihin verrattuna laskennalliset aloittajatarpeet ovat poikkeuksellisenpienet. Ennen musiikkialan perustutkintokokeilua vuosina 1995–2000alan ammatillinen peruskoulutus oli varsin kapea-alainen. Koska ammattikorkeakoulujenperustamisen yhteydessä konservatoriot säilyttivät ammatillisenkoulutustehtävänsä, ne mahdollistivat peruskoulupohjaisille opiskelijoillejatko-opintoväylän.Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella on vasta luotu pohja jatko-opinnoilleerityisesti klassisen musiikin opiskelussa, eikä uusien perusteidenmukaan valmistuneita ole vielä tullut työmarkkinoille. Vuoden 2001tutkintorakenteen uudistamisen seurauksena konservatoriot lisäsivät ammatillisenperuskoulutuksen tarjontaansa. Sitä laajensi alueellisesti myösse, että konservatorioiden lisäksi musiikkialan koulutuksen järjestämislupamyönnettiin eräille monialaisille ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille.Samalla alan ammatillinen peruskoulutus laajentui sisällöllisesti klassisestamusiikista pop- ja jazz- sekä kansanmusiikkiin. (Opetusministeriö2002b, 30–41, 62–66.)Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden on arvioitu sijoittuvan ensisijaisestimusiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisen työn ammattiryhmäänja jossain määrin myös myyntityöhön. Määrältään kasvavan musiikki-, kuvataide-ja muun taiteellisen työn ammattiryhmästä muusikot ja laulajatmuodostavat suurimman osuuden ryhmän kaikista ammateista (37 %).Tästä ammattiryhmästä poistuu keskimääräistä alhaisemman mediaani-iän(37 vuotta) vuoksi seuraavan viidentoista vuoden aikana vajaa kolmannesvuoden 2000 työllisten määrästä, mikä on yksi pienimmistä poistumaprosenteista.Ammattiryhmän työllisistä 40 % ei ollut suorittanut lainkaan ammatillisestisuuntautunutta tutkintoa vuonna 2000, joten moni muusikkoon jättänyt tutkintoon johtavan koulutuksensa kesken tai ei ole aloittanutkaanammattikoulutusta.Musiikin perusopetuksessa on ollut tunnusomaista opintojen portaittaineneteneminen. Perinne heijastuu ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksenläpäisy on poikkeuksellisen vähäistä ammatillisessa peruskoulutuksessa,koska opiskelijat ovat keskeyttäneet opintonsa jatkaakseen niitäylemmillä koulutusasteilla. Tosin läpäisytiedot ovat 1990-luvun lopulta eivätkäsiten vastaa nykyistä koulutusrakennetta. Tehokkuuslukujen vaikutusnäin ollen vähentäisi lähes 50 %:lla ammatillisen peruskoulutuksen laskennallistaaloittajatarvetta. (Ks. liite 6.) Koulutuksen keskeyttäminen ja opintojenjatkaminen ylemmillä koulutusasteilla on musiikkialan erityispiirre,joka olisi otettava erikseen huomioon koulutuksen mitoituksessa verrattaessamusiikkialaa muihin aloihin.171

Ammatillisen tutkinnon suorittaneen työvoiman työllisyys on ollut toistaiseksikeskimääräistä parempaa. Tutkinnon tasosta riippuen alan työttömyysasteoli 5–9 % vuonna 2001. Koulutustarjonnan kasvun vuoksi tutkinnonsuorittaneen työvoiman työttömyys tullee lisääntymään, sillä jo nyt onhavaittavissa piilotyöttömyyttä ja vajaatyöllisyyttä. Musiikkialan työmarkkinatovat useimmiten osa- ja lyhytaikaisia.Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden on arvioitu sijoittuvanmusiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisen työn (50 %) sekä opetus- ja kasvatustyön(49 %) ammattiryhmiin. Ammattikorkeakoulutuksen läpäisy onpoikkeuksellisen vähäistä. Tämän ja monikertaisen koulutuksen vaikutusvähentää neljänneksellä ammattikorkeakoulutuksen laskennallista aloittajatarvetta(ks. liite 6).Musiikin perusopetus luo määrällisesti laajan pohjan ammattiopinnoille.Nykyisin tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia ovat opiskelijamäärältäänsuppeahko musiikin ammatillinen peruskoulutus ja laaja korkea-asteenkoulutus. Määrää kuvaava koulutuspyramidi on ylösalaisin eri koulutusasteidensuhteen, kun sitä verrataan ammatilliseen koulutukseen yleensä.Toisaalta musiikin vienti, media, musiikkiteknologia ja kulttuurimatkailuluovat alalle uusia ammattivaihtoehtoja, joihin ammatillisen peruskoulutuksenkäyneet voisivat sijoittua perinteisten ammat tien lisäksi. Alankoulutusta ei pitäisi vähentää heti nopeasti, vaan supistamista tulisi harkitavasta kaikkien koulutusasteiden opetuksen ja oppimistulosten arviointienjälkeen.Musiikkiyliopistossa aloitti opintonsa 140 läsnäolevaa opiskelijaa vuonna2002. Laskennallinen aloittajatarve vastaa nykytilaa. Koulutuksen alhainenläpäisy vähentää laskennallista aloittajatarvetta 9 %:lla yliopiston nykyisiintehokkuuslukuihin verrattuna.Teatteri- ja tanssialaKoulutuksen aloitti vuonna 2002 yhteensä 220 opiskelijaa. Näistä tanssialanperustutkintoon johtavat opinnot aloitti 30 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissatanssinopettajan ja teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutusohjelmanaloitti 130 opiskelijaa (tanssinopettajakoulutuksessa 30). Yliopisto-opinnotpuolestaan aloitti 60 opiskelijaa (tanssitaide 30). Ammatillisen peruskoulutuksenja ammattikorkeakoulujen laskennallinen aloittajatarve on hiemanpienempi nykyisyyteen verrattuna.Tanssialan perustutkinnon suorittaneiden on arvioitu sijoittuvan pääasiassamusiikki-, kuvataide- ja muun taiteellisen työn ammattiryhmään.172

Tanssialan koulutus on viime vuosina monipuolistunut klassisestaba letista ja nykytanssista myös muihin tanssin lajeihin. Lisäksi vuonna 2004käynnistyy uusille kohderyhmille ammatillisena erityisopetukse na tanssijanammatillinen peruskoulutus. Vaikka koulutustarjonta on laa jentunut,koulutusvolyymi on pysynyt pienenä, koska useat oppilaitokset ovat ottaneetuusia opiskelijoita vain joka toinen tai kolmas vuosi.Teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneidenarvioidaan sijoittuvan tulevaisuudessa pääasiassa musiikki-, kuvataidejamuun taiteellisen työn sekä opetus- ja kasvatustyön ammattiryhmiin.Vastaisuudessa tanssialan ammatillisen tutkinnon suorittaneet sijoittunevatperinteisten ammattien ohella yhä enemmän sosiaali- ja terveysalansekä vapaa-aikatoiminnan ammatteihin. Aiempaa useammin työ löytyytaiteen ja terveydenhoidon välimaastosta, esimerkiksi hoitolaitoksista jatyökykyä edistävästä toiminnasta. Toimintatapoina voivat olla yhteisöteatteri-ja -tanssi, sosiodraama tai taideterapia. (Taide on mahdollisuuksia2002, 43–44.)Tanssialan työntekijät ovat pääasiassa nuoria naisia, joiden keski-ikä on36 vuotta. Työttömyys on alalla suurta, koska vakinaisesti palkkaavia taidelaitoksiaon vähän. (Rensujeff 2003, 79.) Työsuhteet ovat pääasiassaosa- ja lyhytaikaisia. Suomen Tanssitaiteilijoiden Liiton jäsenrekisteriin(jäseniä 600) kirjautuneista tanssitaiteilijoista 60 % sijoittuu Uudellemaalle(Koskela ja Rekola 2003, 19). Suhdeluku muuttunee jossain määrinmuun Suomen hyväksi suunnitteilla olevan tanssin aluekeskusverkostonperustamisen myötä (Opetusministeriö 2004:16).Teatteri- ja tanssialan yliopistokoulutuksen laskennallinen aloittajatarveon 50 aloittajaa vuosittain. Yliopistotutkinnon suorittaneiden arvioidaan sijoittuvanpääasiassa musiikki-, kuvataide- ja muun taiteelli sen työn ammattiryhmään,mutta myös opetus- ja kasvatustyön sekä eräisiin muihin ammattiryhmiin.Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mu k aan teatteri- jatanssialan yliopistokoulutuksen suorittaneiden työttömyysas te oli toiseksisuurin kaikista taideyliopistojen tutkinnon suorittaneista, eli 17 % vuonna2001, kun kaikkien kulttuurialan yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyysasteoli keskimäärin 9 %.Yliopistokoulutuksen läpäisyaste on huomattavan alhainen ja tutkinnonsuorittaneiden työvoimaosuus on keskimääräistä pienempi. Näiden vaikutusvähentää vuosittaista aloittajatarvetta neljänneksellä nykyisiin tehokkuuslukuihinverrattuna (ks. liite 6).Teatteri- ja tanssialan ammatillisesti eriytyneen koulutuksen määrät erikoulutusasteilla ovat pieniä, jolloin virhemahdollisuudet ovat laskentatuloksissatavallista suurempia, etenkin tehokkuuslukulaskelmissa. Koulu-173

174tustason ja elintason nousu, lisääntynyt vapaa-aika sekä kaupun gistu minensynnyttänevät edelleenkin aiempaa enemmän kysyntää taidepalvelu jenkäytölle. Tämä lisännee vastaisuudessa koko- ja osa-aikatehtäviä kulttuurialankoulutetulle työvoimalle. (Vrt. Karttunen 2004, 34.)

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 5

5 Johtopäätöksiä176Tässä raportissa työvoiman kysynnän valtakunnallisessa tarkastelussa ovatlähtökohtina Työvoima 2020 -projektin toimialaennusteet, joissa on ennakoitutaloudellisten ja väestökehityksen muutosten yhteisvaikutusta työvoimatarpeisiin.Talouden ja työllisyyden pitkän aikavälin kehitykselle on neljä vaihtoehtoa:peruskehitys, nopea kasvu, hidas kasvu ja tavoitekehitys. Koulutustarpeidenvaltakunnallista ennakointia varten valittiin perus- ja tavoitevaihtoehdot.Koulutustarpeiden ennakoinnissa käytettyihin toimialaennusteisiin ei otettumukaan Työvoima 2020 -projektin hitaan kasvun ennustetta, jossa on osittainviime aikoina vahvistuneen Kiina-ilmiön piirteitä. Toimintaympäristön muutosnopeusja yllätyksellisyys antavat viitteitä siitä, että erilaisten laskelmienesittäminen on perusteltua, vaikka niiden runsaus vaikeuttaa tiedon hallintaaja tulosten tulkintaa. Työministeriön Työvoima 2025 -projektissa tullaan tarkentamaantoimialakehitystä viimeaikaisten muutosten perusteella. Toimialaennusteidenmuutosten vaikutus koulutustarpeisiin analysoidaan ja tarvittaessatehdään muutoksia myös vuosien 2003–2008 koulutuksen ja tutkimuksenkehittämissuunnitelman määrällisiin mitoitustavoitteisiin.Ennakoinnin haasteellisuutta lisää perinteisten toimialarajojen hämärtyminen.On todennäköistä, että tämä kehitys jatkuu palvelutuotannon monipuolistuessaja uusien teknologioiden levitessä toimialarajojen yli. Esimerkiksi matkailualanyritykset ja elinkeinon harjoittajat voivat sijoittua useille eri toimialoille. Myösteollisuustuotteisiin liitettävien palvelujen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa.Mitä edistyneemmän teknologian tuotteesta on kysymys, sitä suurempi on tuotteeseenliitettävien palvelujen osuus. Tilastopohjaisessa tarkastelussa toimialaluokituksentulisi olla sellainen, että sen avulla voidaan kuvata riittävän selvästiuudet kasvualat ja työllisyydeltään taantuvat alat. Sama vaatimus koskee myösennakoinnissa käytettävää ammattiluokitusta ja sen avulla ilmaistavia toimialojenammattirakenteiden muutoksia. Lisäksi opintoalaluokituksen tulisi nykyistäparemmin kuvata paitsi tulevaisuuden osaamistarpeita myös kunkin alan osaamistaeri koulutusasteilla. Tässä työssä on opintoalaluokituksen vuoksi jouduttukäyttämään tilastotietoja, joissa esimerkiksi teknillistieteellinen koulutus on yhtenäkokonaisuutena ilman, että sitä olisi eritelty koulutusohjelmiin. Uudistetussaopintoalaluokituksessa nämä epäkohdat on pyritty poistamaan.Myös osa-aikatyön lisääntyminen esimerkiksi ravintolapalveluiden, kaupan,matkailun ja kulttuurin aloilla on lisännyt koulutuksen ennakoinnin haasteellisuutta.Osa-aikaisten työpaikkojen osuus kaikista uusista työpaikoista on tällähetkellä merkittävän suuri. Epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksia koulutustarpeisiintulee ennakointihankkeissa täsmentää.Määrällisten koulutustarpeiden laskelmissa on keskitytty aikaisempaa tarkemminselvittämään työttömien työvoimareserviä. Työttömien työnhakijoidenjoukkoa rajattiin työttömyyden keston ja työttömien koulutustason perusteel-

la. Ilman ammatillista tutkintoa olevat, yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänäolleet sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneet, yhtäjaksoisesti yli kolme vuottatyöttömänä olleet rajattiin laskelmissa käytettävissä olevan työvoimareservinulkopuolelle. Lisäksi otettiin huomioon työttömien poistuma vuosina2001–2015. Jatkossa työvoimapoliittisten ja muiden työllistymistä edistävientoimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tarvit taessa täsmennetään käytettäviärajauksia.Vuodesta 2005 lähtien asteittain voimaan tulevalla eläkeuudistuksella onvaikutuksia työvoiman määrään. Tavoitteena on erityisesti se, että ikääntyvätyövoima jatkaisi työssään nykyistä pitempään. Laskentatuloksissa eläkeuudistustaei ole kuitenkaan otettu huomioon, koska sen määrällisten vaikutustenkohdentamiseksi eri ammattiryhmiin ei ollut riittävästi tietoa. Lisäksi sen vaikutuksettähän ennakointijaksoon arvioitiin koulutustarvelaskelmien näkökulmastasuhteellisen vähäisiksi.Ennakointilaskelmissa on otettu huomioon työelämän koulutustarpeiden lisäksimyös koulutuksen tehokkuus. Käytetyt tehokkuusluvut ovat koulutuksenläpäisyosuus, moninkertainen koulutus ja jatkoväylät sekä tutkinnon suorittaneidentyövoimaosuus. Tavoitteena on, että koulutusjärjestelmä toimisinykyistä tehokkaammin ja tutkinnon suorittaneista suurempi osuus sijoittuisityömarkkinoille. Tehokkuusluvut perustuvat sekä tilastoaineistoon että tavoitteellisiinarvoihin, joihin on otettu kantaa laajassa asiantuntijatyöryhmässä.Tulevissa ennakointiprojekteissa yhdenmukaisten kertoimien käyttöä on syytäarvioida kriittisesti sellaisilla opintoaloilla, joilla jo nyt toimitaan tavoitetta tehokkaammintai joilla koulutusasteelta toiselle siirtyminen on pääasiallinenreitti ammatilliseen pätevyyteen, kuten esimerkiksi musiikkialalla.Alueellisissa ja valtakunnalliseissa ennakointituloksissa oli joitakin eroja, joista.suurimmat olivat palvelutyön ja hoitotyön työvoimantarpeissa. Näkemyserojenlisäksi tähän on voinut vaikuttaa maakuntien hyvin erilaiset voimavarattuotantoprosessien ja tuotannon yksityiskohtaisessa tarkastelussa. Lisäksi osassamaakuntia väestönkehitys ja työvoiman tarjonta korostuivat työvoiman kysyntäänverrattuna näissä tarkasteluissa. Väestön trendiennusteet, jotka perustuivat1990-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin, eivät useimpien maakuntiennäkemyksen mukaan sopineet maakuntasuunnitelmien tai työvoima- ja koulutustarvearvioidenpohjaksi. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa tähän haettiinratkaisua tarkastelemalla rinnakkain trendiennusteen, omavaraislaskelman janiiden keskiarvon mukaista väestöennustetta. Vaihtoehtoisten väestöennusteidenkäyttö alueellisessa ennakoinnissa näyttäisi tarpeelliselta, mutta vaatineeyhteisesti sovittuja rajauksia tulosten vertailtavuuden säilyttämiseksi.Sopivien työkalujen kehittäminen alueellisten työryhmien käyttöön tukisi nykyistäparemmin työvoiman kysyntäennusteiden laadintaa. Myös alueellisetelinkeino- ja ammattirakenteen erot tulisi ottaa entistä enemmän huomioonennakointilaskelmia tehtäessä. Tämä koskee erityisesti ammattiryhmien ja koulutuksenvastaavuutta, joka voi vaihdella alueittain ammattien painottuessa eri177

tavalla eri ammattiryhmissä. Alueellista ennakointityötä on syytä tukea siten,että valtakunnallisessa ennakointityössä mukana olevat ja alueelliset työryhmätkäyvät nykyistä enemmän vuoropuhelua. Yhteistyö on tarpeen myös siksi, ettäalueelliset tavoitteet voitaisiin sovittaa valtakunnalliseen kokonaiskehykseen.Koulutustarpeiden ennakointitietoa tarvitaan haettaessa ratkaisuja muunmuassa Suomen väestökehityksestä ja maailmantalouden lisääntyvästä vaikutuksestajohtuviin haasteisiin. Aluetasolla vaikutukset ovat usein suuremmatkuin koko maan näkökulmasta. Suuri väestötappio tai ison yrityksen tuotannonsiirtäminen pois Suomesta voi muuttaa maakunnan kehitysedellytyksiä pysyvästi.Ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa tulevaisuuden haasteisiinpyritään vastaamaan tehostamalla koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden kysynnänkohtaamista sekä ottamalla aikaisempaa paremmin huomioon eri maakuntienkehittämistarpeita. Vuoden 2003 alussa voimaan tulleessa alueiden kehittämislaissa(602/2002) on linjattu hallinnon eri tasojen ja hallinnonalojentehtäviä ja työnjakoa alueiden kehittämisessä (opetushallinnossa Koulutus- jatiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 -asiakirja). Maakunnilta edellytetäänpitkän tähtäimen strategisia linjauksia maakuntasuunnitelmissa ja monipuolisestivalmisteltuja kehittämisohjelmia niiden toteuttamiseksi. Alueiden kehittämislaissaasetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan hyvin järjestettyäennakointityötä, joka tuottaa tietoja vaihtoehtoisten kehitystavoitteiden pohjaksi.Valtakunnallisella tasolla ennakointitiedon käyttöä ja tuottamista edistämäänon perustettu valtioneuvoston ennakointiverkosto. Sen asettamispäätöksen(1.3.2004) mukaan verkoston tehtävänä on muun muassa– huolehtia ministeriöiden välisestä ennakoinnin yhteistoiminnasta ja tiedonvälityksestä– kehittää ennakoinnin osaamista ministeriöissä ja tukea alueiden ennakointityötä– huolehtia ennakoinnin tulosten hyödyntämisestä paikallis-, alue- ja keskushallinnonkesken– parantaa ennakoinnissa tarvittavan tilastotiedon saatavuutta yhteistyössäTilastokeskuksen kanssa.Opetushallitus on käynnistänyt vuoden 2004 alkupuolella opetusministe riön jaEU:n rahoittaman koulutustarpeiden määrällisen ennakoinnin menetelmän jaalueellisen yhteistyön kehittämishankkeen. Sen tavoitteena on ennakointimenetelmienja -yhteistyön edelleen kehittäminen. Hankkeessa kehitetään myösaikuiskoulutuksen ennakointia työvoiman kysynnästä johdetun koulutustarpeenennakoinnin osana. Projektin tavoitteena on lisäksi vahvistaa alueellisiaennakoinnin osaamisresursseja ja lisätä yhteistyötä ammatillisesti suuntautuneenkoulutuksen ennakoinnissa ja päätöksenteossa. Valtakunnallisen jaalueellisen ennakointiyhteistyön merkitys korostuu erityisesti seuraavan Koulutuksenja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007–2012) tavoitteissa, joissaon otettava huomioon pienenevien nuorisoikäluokkien ja aikuisten tehokasohjaaminen sellaisille koulutus- ja ammattialoille, joille on työelämän kysyntäätulevaisuudessa.178

KIRJALLISUUS

KIRJALLISUUSAlatalo R, Holopainen K, Korkeamäki H, ym. Ammatillisen koulutuksen määrällisenja laadullisen koulutustarpeen kartoittaminen Helsingin seudulla. Projektinloppuraportti. Rauma: Espoon kaupungin suomenkielinen koulutuskeskus, Helsinginkaupungin opetusvirasto, Vantaan kaupungin sivistystoimi; ESR, 2002.Autio V, Hanhijoki I, Katajisto J, ym. Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarvevuonna 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus. Helsinki: Opetushallitus, 1999.Backman H. Yrke 2015. En prognos över behovet av svenskspråkig arbetskraft ochyrkesutbildning. Helsingfors: Sydkustens landskapsförbund, 2003.Eläketurvakeskus. Arvioita työmarkkinajärjestöjen sopiman yksityisalojeneläkeuudistuksen vaikutuksista. Työryhmäraportti. Monisteita 40. Helsinki, 2002.Hanhijoki I, Katajisto J, Kimari M, et al. eds. Demand for Educated Labour in Finlandby the Year 2010 and the Dimensioning of Education and Training. Helsinki: NationalBoard of Education, 2000.Himanen P. Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Katsaus tietoyhteiskuntamme syviinhaasteisiin. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta, Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004.Hjelt M, Könnölä T, Luoma P. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi jatutkimuksen arviointi. Helsinki: Tekes, Teknologiakatsaus 131/2002.Hollo M, Backman H, Hakulinen R, ym. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksenarviointi. Helsinki: Opetushallitus, Arviointi 6/2001.Huisman T. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Yhdeksäsluokkalaisten kunto,liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Helsinki: Opetushallitus,Oppimistulosten arviointi 1/2004.Hytönen J. Muotoilun tulevaisuuden tunnistaminen. Ennakointiselvitys muotoilualankoulutuksesta. Helsinki: Muotoilun innovaatiokeskus Designum, TaideteollinenKorkeakoulu, 2003.Hyyppä T, Mäki J. Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky ”säästävät”miljardeja. Suomen Lääkärilehti 1997; 28: 3237–3240.ICT-osaaminen 2010. Tietoteollisuuden ja digitaalisen viestinnän osaamisenennakointi. Meristö T, Leppimäki S, Tammi M. Turku: Åbo Akademi, IAMSR, 2002.180

Ihalainen J. Lääkäri- ja hammaslääkärityövoima lokakuussa 2003. Helsinki: Sosiaali- jaterveysministeriön työryhmämuistioita 2004:1.Jääskeläinen J, Viita M. Pohjois-Savon ammatillinen koulutus 2010. Saarijärvi: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Kehittämis- ja palvelukeskus, Julkaisusarja D 5/2002, 2003.Kananen J, Kananen P. Rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinakysymys. Helsinki:Työministeriö, Työpoliittinen aikakauskirja 3/2002.Kannisto J, Klaavo T, Rantala J, ym. Missä iässä eläkkeelle? Raportti työeläkkeellesiirtymisen iästä ja sen mittaamisesta. Helsinki: Eläketurvakeskus, 2003.Karttunen S. Taitelijoiden lukumäärän kehitys 1950-luvulta 2000-luvulle – kasvaakotyövoima työllisyyttä nopeammin? Arpo R. (toim.), Taitelija Suomessa. Taiteellisen työnmuuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 28. Helsinki: Taiteenkeskustoimikunta, 2004.Kekkonen K. Instruments, tools and policies to anticipate the effects of industrialchange on employment and vocational qualification. Country report: Finland. Studyfor the European Comission DGV, Emlpoyment, Industrial Relations and Social Affairs.ESF Publications Series. Helsinki: Ministry of Labour, 1998.Kemia – lisää vetovoimaa. Euroopan sosiaalirahasto, Tavoite 3 -ohjelma. Helsinki:Kemianteollisuus ry. 2003.Komiteanmietintö 1969:A13. Koulutusrakennekomitean mietintö. Helsinki, 1969.Komiteanmietintö 1978:61. Koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunnan mietintö.Helsinki, 1978.Komiteanmietintö 1995:13. Elinikäinen oppiminen tietoyhteiskunnassa. I osamietintö:määrälliset tavoitteet. Koulutussuunnittelun neuvottelukunnan mietintö. Helsinki,1995.Koskela S, Rekola S. Askel tulevaisuuteen. Tanssin vapaan kentän kehittämishankkeenloppuraportti. Helsinki: Tanssin tiedotuskeskus, 2003 (viitattu 1.6.2004). Saatavissa:http://www.danceinfo.fi/julkaisut/vap_raportti.pdfKoulutuksen mitoittaminen. Yrjölä P (toim.). Helsinki: Opetushallitus, moniste 28/1995.Koulutus ja tutkimus 2003–2008. Kehittämissuunnitelma. Helsinki: Opetusministeriönjulkaisuja 2004:6.Koulutus Suomessa. Havén H (toim.). Helsinki: Tilastokeskus, SVT Koulutus 1998:1.181

Kupari E. Odotuksen tuntua. Medo-projektin loppuraportti. Helsinki: Helsinginliiketalouden ammattikorkeakoulun - Helian julkaisusarja A:5.2002.Maa- ja metsätalousministeriö. Maatalouden strategiaprojekti. Johtoryhmänloppuraportti. Helsinki: Työryhmämuistio 2001:16.Maa- ja metsätalousministeriö. Puutarhatuotannon strategiatyöryhmän loppuraportti.Helsinki: Työryhmämuistio 2003:23.Maakuntien kehitysarviot 2003–2020. Helsinki: Sisäasiainministeriön julkaisuja32/2003.Matkailualan koulutustarveselvitys. Visanti M, Helsinki: Opetushallitus, Ammatillisenkoulutuksen linja, 2003. Saatavissa: http://www.oph.fi/info/enstiMetalliteollisuuden toimialakatsaus 2003. Helsinki: Metallityöväen liitto r.y.Tutkimustoiminta/2003.Muotoilu 2005! Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta 15.6.2000.Helsinki: Opetusministeriö, 2000.Niemi I, Pääkkönen H. Ajankäytön muutokset 1990-luvulla. Helsinki: Tilastokeskus,Kulttuuri ja viestintä 2001:6.Niiranen K. Alueiden toimialarakenneanalyysi. Helsinki: Sisäasiainministeriö,Aluekehitysosaston julkaisu 1/2002.Nivalainen S, Volk R. Väestön ikääntyminen ja hyvinvointipalvelut: alueellinentarkastelu. Helsinki: Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o181, 2002.Oikeustieteellisen alan koulutuksen ennakointihanke. Turku: Turun yliopistonrekrytointipalvelut, 2003. Saatavissa: http://rekrytointi.utu.fi/oiko@raportti.rtfOpetushallitus. Opiskelijavalinnat syksyllä 2004 alkaviin koulutuksiin – tilanne9.6.2004. Ammatillinen ja lukiokoulutus, ammattikorkeakoulut ja ammatillisetopettajakorkeakoulut ja yliopistot. Helsinki 2004.Opetushallitus. Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri (HAREK). (Tilastoaineisto)Opetushallitus. Opetushallituksen oppilaitostietojärjestelmä (OPTI). (Tilastoaineisto)Opetusministeriö (a). Eläinlääkärikoulutustyöryhmän muistio. Helsinki:Opetusministeriön työryhmien muistioita 21:2002.182

Opetusministeriö (b). Musiikkialan ammatillisen koulutuksen muistio. Helsinki:Opetusministeriön työryhmien muistioita 38:2002.Opetusministeriö (c). Tekniikan alan korkeakoulutuksen kehitysnäkymät.Selvitysmiehen raportti. Helsinki, 2002.Opetusministeriö (d). Tiedote ammatillisen koulutuksen järjestäjille 18.6.2002,Dno. 245/430/2002. Kannustusrahan myöntäminen koulutuksen vetovoiman javaikuttavuuden lisäämiseksi.Opetusministeriö. Opettajatarvetyöryhmän muistio. Helsinki: Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:9.Opetusministeriö. Tanssin aluekeskustoiminta. Helsinki: Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:16.Oppilaitostilastot 2003. Helsinki: Tilastokeskus, SVT, Koulutus 2003:5, 2004.Pajala S, Lempinen P. Pitkä tie maisteriksi. Selvitys 1985, 1988 ja 1991 yliopistoissaaloittaneiden opintojen kulusta. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöOtus rs 22/2001.Phillipson C. Employment and training: planning for 2020 and beyond. MariaEvandrou (ed.). Baby Boomers - Aging in the 21st century. Glasgow: AGE Concern1997: 41–58.Rakennepolitiikka. Rakennemuutoskatsaus 2003. Väestö- ja työpaikkakehitys1996–2002. Helsinki: Suomen Kuntaliitto 10/2003.Rantala J, Romppainen A. Ikääntyvien työmarkkinoilla pysyminen. Helsinki:Eläketurvakeskus, 2004.Rensujeff K. Taitelijan asema. Raportti työstä ja tulonmuodostuksesta eri taiteenaloilla.Helsinki: Taiteen Keskustoimikunnan julkaisuja no 27, 2003.Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset. Luoma K, Räty T, Moisio A,ym. Helsinki: Sitran raportteja; 30, 2003.Siisiäinen M. Yhdistysten nykytila ja kehityksen suunnat. Yhdistystoiminnan uusjako.Riikonen V, Siisiäinen M. toim. Helsinki: Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry. 2002;10–34.Sneck T. Suomi 2020. Alueiden menestyspolkujen kehittäminen. Helsinki: SuomenKuntaliitto, 2003.183

Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma2004–2007. Helsinki 2004: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2003:20.Stenvall S. Sisältötuotantoalan osaamistarveskenaario 2005–2010. Turku: Turunkauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Mediaryhmä.Kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojekti ja opetusministeriönsisältötuotantohanke ESR, 2001.Stenvall-Virtanen S. Juuri oikeanlaista kemiaa. Turku: Turun kauppakorkeakoulu,Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, Sarja B 4/2003.Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Seppälä R. toim. Helsinki: Metsäalantutkimusohjelma Wood Wisdom, 2000.Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. SVT. Henkilötilastot: väestö. Jyväskylä:Tilastokeskus, 2003.Taide on mahdollisuuksia. Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksiohjelmaksi. Helsinki: Taide- ja taiteilijapoliittinen toimikunta TAO, Opetusministeriö,2002.Takala M. Työnteon ja eläkkeellä olon yhdistäminen. Vaihtoehtona osa-aikaeläke.Helsinki: Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1999:1.Takala M. Osa-aikaeläke. Katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Helsinki:Eläketurvakeskuksen monisteita 2000:32.TEKES. Teknologiakatsaus 131/2002. Helsinki, 2002.Tilastokeskus. Toimialaluokitus 1995. Käsikirjoja 4. Helsinki, 1993.Tilastokeskus. Väestön taloudellinen toiminta ja asuinolot 1970–1990. SVT. Helsinki:Väestö 1995:6.Tilastokeskus. Ammattiluokitus 2001. Käsikirjoja 14. Helsinki, 2001.Tilastokeskus. Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokitus. Liite 2Koulutusluokitus 2000:een. Helsinki, 2001.Tilastokeskus (a). Työssäkäyntitilastot. Ennakkotieto kulttuurialan tutkinnonsuorittaneista opintoalan, koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna2001. Helsinki, 2004.184

Tilastokeskus (b). Väestömuutokset, syntyneet ja kuolleet vuodesta 1749.Syntyneet vuonna 2003 (viitattu 23.9.2004). Saatavissa: http://www.stat.fi/tk/he/vaesto@vaki1749.xls.Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen aloittaneet 2000–2002. (Tilastoaineisto)Tilastokeskus. Väestölaskenta-aineisto 1970, 1975, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000.(Tilastoaineisto)Tuominen E, Pelkonen J. Joustava eläkeikä -tutkimus. Esiraportti joustavien ikärajojenvalintatilanteeseen vuosina 2005–2007 tulevista yksityisalojen palkansaajista. Helsinki:Eläketurvakeskuksen monisteita 45/2004.Työministeriö. Ammattiluokitus. Työministeriön pohjoismaiseen ammattiluokitukseenperustuva uudistettu laitos. Helsinki, 2001.Työministeriö. Työttömyystiedot vuodelta 2001. (Tilastokeskus)Työministeriö. Neuvotteleva virkamies Pekka Tiaisen alustus Helsingissä 10.9.2004opetusministeriön Koulutustarjonta 2012 valmisteluryhmän kokouksessa.Työvoima 2020. Työllisyys uuden vuosituhannen alussa. Väliraportti. Helsinki:Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus nro 234, 2002.Työvoima 2020. Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Loppuraportti. Helsinki:Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus nro 245, 2003.Valtiovarainministeriö. 2000-luvun kasvupolitiikan haasteet. Helsinki:Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto 1/2004.Örn, J. Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003–2010. Metsätehon raportti n:o 175.Helsinki, 2004.185

186

LIITTEET

LIITE 1.KÄSITTEITÄAloittajatarveAloittajatarve saadaan ennakoimalla perusopetuksen ja lukion päättäviennuorten ikäluokan koko ja sen perusteella ammatillisesti suuntautuneessakoulutuksessa aloittavien kokonaismäärä, kun tavoitteena on antaaammatillisesti suuntautunut koulutus koko ikäluokalle. Aloittajatarvejaetaan eri opintoaloille ja koulutusasteille ennakoidun työvoiman koulutustarpeenperusteella.AloittaneetAloittaneilla tarkoitetaan kyseessä olevan vuoden aikana koulutuksensaaloittaneiden määrää. Yliopistokoulutuksessa aloittaneilla tarkoitetaanläsnäoleviksi kirjoittautuneita uusia opiskelijoita. Maisteriohjelmissa aloittaneeteivät ole mukana tässä selvityksessä.Ammatillisesti suuntautunut koulutusAmmatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen koulutus sekä yliopistojenalemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot. Tämä selvitys koskeenuorten tutkintoon johtavaa koulutusta.AmmattiAmmatilla tarkoitetaan työtä, jota henkilö tekee ammattiasemastaan,koulutuksestaan tai työ paikan toimialasta riippumatta (Ammattiluokitus1997. Käsikirjoja 14. Tilastokeskus. Helsinki 1997).AmmattiluokitusAmmattiluokituksen avulla laaditaan tilastoja väestön ammattirakenteesta,ja niitä käytetään apuvälineenä luokiteltaessa väestöä sosioekonomisenaseman mukaan (Tilastokeskus). Ope tus hallituksessa on laadittu Tilastokeskuksenvuoden 2001 luokitukseen (Käsikirjoja 14) pohjautuva ammattiluokitus,joka koostuu 12 pääammattiryhmästä (ml. ryhmä tuntematon)ja 47 ammattiryhmästä (ml. ryhmä tuntematon). (Liite 3.)AmmattirakenneKunkin toimialan (23) ammattiryhmien (ks. myöhemmin) mukainen työllisentyövoiman määrällinen tai prosentuaalinen jakauma kyseisenävuonna. Työvoiman ammattirakenne tarkoittaa kaikkien toimialojen vastaavaasummatietoa.Ammattirakennekehityksen vaihtoehdot1)) Valtakunnalliset laskelmat:Ammattirakenteen peruskehitysvaihtoehdon lähtökohtana on peruskehityksen(perusuran) mukainen toimialakehitys (ks. toimialakehityksenvaihtoehdot). Ammattirakenteen muutosten arvioidaan tapahtuvan suhteellisenvakaasti ja toimialan aikaisempaa kehitystä noudattaen.Tavoitekehitys perustuu samannimiseen toimialaennusteeseen (ks. toimialakehityksenvaihtoehdot). Lähtökohtana on se, että uusia työpaikkojasyntyy erityisosaamista vaativiin tehtäviin kokonaan uusille toimialoille japerinteisille toimialoille niiden liiketoiminnan tuottavuutta lisäämällä.Ammattirakenne-ennusteissa työllisten määrän kasvut on sijoitettu kullekintoimialalle keskeisiin, korkeaa ja erityisosaamista vaativiin ammattiryhmiin.(Ks. tarkemmin luku 2.2.2.)2) Maakuntien laskelmat:Ammattirakenteen peruskehitysvaihtoehdon lähtökohtana on kullekinmaakunnalle laadittu peruskehityksen mukainen toimialakehitys, joka sisältäämaakunnittaisia painotuksia. Maakuntien toimialaennusteet sovitettiinyhteen valtakunnallisen peruskehitysennusteen kanssa.Tavoitekehitys perustuu maakuntien omiin tavoitteellisiin toimialaennusteisiin.Lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelmat ja niissä esitetyt kehitystavoitteet.Ammattirakenteissa painottuvat maakuntien strategioillekeskeiset ammattiryhmät. (Ks. luku 2.1 ja 2.2.2.)AmmattiryhmäMitenna-laskentamallissa käytetty ammattiryhmitys (yhteensä 47 ryhmää).Perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2001 ammattiluokitukseen (liite 3).Avautuvat työpaikatTyöllisten määrän muutoksen ja poistuman summa ennustekaudella.Koulutuksen läpäisyTutkinnon suorittaneiden prosenttiosuus koulutuksen aloittaneista.Koulutuksen tehokkuusluvutAloittajatarpeen laskennassa käytetyt tavoitteelliset luvut, jotka kuvaavatkoulutuksen läpäisyä, moninkertaista koulutusta ja jatkoväyliä sekä tutkinnonsuorittaneiden työvoima osuutta.KoulutusalaAmmatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 811/1998 ja ammattikorkeakouluopinnoistaannetun asetuksen 256/95, muutos 437/1998,mukainen luokitus (7 koulutusalaa).KoulutusasteKoulutusasteita ovat tässä selvityksessä ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakouluja yliopisto. Yliopistokoulutukseen sisältyvät alemmat jaylemmät korkeakoulututkinnot.Mitenna-laskentamalliOpetushallituksessa pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennusteidentuottamista varten kehitetty laskentamalli. Vuosina 1996–1999 toteutettiinAmmatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointi-niminen ESR-hanke, josta käytettiin lyhennettä Mitenna. Mallin kuvauslöytyy hanketta koskevasta Ammatillinen koulutus 2010 -julkaisusta (Opetushallitus1999).Moninkertainen koulutus ja jatkoväylätMoninkertaisella koulutuksella ja jatkoväylillä tarkoitetaan ensimmäisentutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen jälkeen suoritettavia tutkintoja.Ilmaistaan niiden prosenttiosuutena, jotka tutkinnon jälkeen jatkavatopintoja joko samalla koulutusasteella mutta eri opintoalalla tai sittenkokonaan toisella koulutusasteella joko samalla tai eri opintoalalla.NuorisoikäluokkaKeskimääräinen 16–21-vuotiaiden ikäluokka. Tässä ennusteessa onkäytetty vuosien 2006–2010 keskimääräistä vuosi-ikäluokkaa sovitettaessaaloittajatarvetta nuorisoikäluokan kokoon.OpintoalaTilastokeskus ja opetushallinto ovat laatineet erityisluokituksen ja koodiavaimen,jonka avulla tilastoaineisto voidaan luokitella opetushallinnonkäyttämän koulutusala-, opintoala- ja -koulutusasteluokituksen mukaan(liite 4).PoistumaTyövoiman ulkopuolelle pysyvästi siirtyvä väestö tiettynä ajanjaksona.Poistuma tarkoittaa ikäpoistumaa, työkyvyttömyydestä johtuvaa poistumaasekä kuolleisuutta. Poistuma on ar vioitu erikseen kunkin ammattiryhmänlähtövuoden työvoimasta.PääammattiryhmäPääammattiryhmät (12) on muodostettu 47 ammattiryhmästä (liite 3).Toimialakehityksen vaihtoehdotKoulutustarpeiden ennakoinnissa on käytetty Työvoima 2020 -hankkeen(Työministeriö 2003) peruskehityksen (perusura) ja tavoitekehityksen toimialaennusteita.Peruskehitys kuvaa pääosin trendin mukaista taloudenkehitystä. Tavoitekehityksen lähtökohtana on pitkällä aikavälillä toteutuvatäystyöllisyys. (Ks. luku 2.1.)ToimialaluokitusToimialaluokituksen avulla ryhmitellään luokkiin samankaltaisia toimintoja.Luokkia kutsutaan toimialoiksi. Toimialaluokitus on taloudellista toimintaaharjoittavien yritysten ja vastaavien yksiköiden sekä toimipaikkojenryhmittelyjärjestelmä (Tilastokeskus). Tässä selvityksessä on käytetty Opetushallituksessalaadittua toimialaryhmittelyä, joka perustuu Tilastokeskuksenvuoden 1995 toimialaluokitukseen (liite 2).Työelämän koulutustarveTyöelämän koulutustarpeella tarkoitetaan opintoaloittain ja koulutusasteittainesitettyä uuden työvoiman määrää, jota työelämän ennakoidaantarvitsevan ennustejaksolla. Tarvearviossa on otettu huomioon avautuvientyöpaikkojen määrä (työllisten määrän muutos ja poistuma), työttömyyssekä koulutuksen tehokkuusluvut.TyövoimamenetelmäMenetelmä, jonka avulla ennakoidaan työvoimatarpeissa tapahtuviamäärällisiä muutoksia. Suomessa työvoimamenetelmää on käytetty ennakoitaessatyövoiman ammattirakenteiden muutoksia sekä työelämän työvoimatarpeisiinperustuvia koulutustarpeita (Koulutussuunnittelun neuvottelukuntasekä myöhemmin Mitenna- ja Mare-mallit). Lähtökohtina ovattoimialaennusteet, joille ennakoidaan ammattirakenteet. Tulokseksi saadaanammattikohtaiset tai useammin ammattiryhmäkohtaiset työvoimatarpeidenmäärien muutokset tietyllä ajanjaksolla. Kun tähän lisätäänennakoitu työvoiman poistuman määrä, saadaan tulokseksi ko. ammattiryhmänuuden työvoiman tarve (=avautuvat työpaikat). Tämä puolestaanvoidaan muuntaa koulutustarpeiksi ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimenavulla. (Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu: www.oph.fi/info/ensti.)TyövoimaosuusTyövoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä väestöstä (Työvoimatilasto2002). Tilastokeskus. Työmarkkinat 2003: 14. Helsinki). Tässä ennakointityössätyövoimaosuudella tarkoitetaan opintoaloittain laskettuatunnuslukua, joka on opintoalan tutkinnon suorittaneiden työvoimaankuuluvien henkilöiden prosenttiosuus kaikista opintoalan tutkinnon suorittaneistatietyssä ikäryhmässä. Tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuudenavulla ennakoidaan, kuinka suuri osuus tutkinnon suorittaneista on tulevaisuudessatyömarkkinoiden käytettävissä.VastaavuusavainKuvataan opintoalojen ja koulutusasteiden prosenttiosuuksina sitä osaamista,jota kussakin ammattiryhmässä ennakoidaan tulevaisuudessa tarvittavan(ks. luku 3.1).188

LIITE 2.TOIMIALALUOKITUSToimialatTilastokeskuksen toimialaluokitus 1)MAATALOUSMaatalous ja metsästys01 Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelutKalatalous05 Kalastus, kalanviljely ja niihin liittyvät palvelutMETSÄTALOUSMetsätalous02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelutMETSÄTEOLLISUUSPuutavaran valmistus20 Puutavaran, puutuotteiden sekä korkki- japunontatuotteiden valmistus poislukien huonekalut361 Huonekalujen valmistusPaperiteollisuustuotteiden valmistus, graafinen tuotanto21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus22 Kustantaminen, painaminen sekä ääni-, kuva- jaatk-tallenteiden jäljentäminenMETALLITUOTTEIDEN VALMISTUS28 Metallituotteiden valmistus poislukien koneet jalaitteetKONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS29 Koneiden ja laitteiden valmistusSÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUS30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus31 Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineidenvalmistusKULKUNEUVOJEN VALMISTUS34 Autojen ja perävaunujen valmistus35 Muu kulkuneuvojen valmistusINSTRUMENTTIEN YMS. TUOTTEIDEN VALMISTUS33 Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden jaoptisten instrumenttien sekä kellojen valmistusMUU METALLITEOLLISUUSMalmikaivostoiminta12 Uraani- ja toriummalmien louhinta13 Metallimalmien louhintaMuu kaivannaistoiminta10 Kivi- ja ruskohiilen kaivu; turpeen nosto11 Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto sekä siihenliittyvät palvelut14 Muu mineraalien kaivuMetallien valmistus27 Perusmetallien valmistusMUU TEOLLISUUSElintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus16 Tupakkatuotteiden valmistusTekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus17 Tekstiilien valmistus18 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus19 Parkitseminen ja muu nahan valmistus; laukkujenja jalkineiden valmistusToimialatTilastokeskuksen toimialaluokitus 1)Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus23 Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujenvalmistus25 Kumi- ja muovituotteiden valmistusSavi-, lasi- ja kivituotteiden valmistus26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistusMuu valmistus362 Kultasepäntuotteiden ja kolikoiden valmistus363 Soitinten valmistus364 Urheiluvälineiden valmistus365 Pelien ja leikkikalujen valmistus366 Muiden tuotteiden valmistusSähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto40 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuoltoVeden puhdistus ja jakelu41 Veden puhdistus ja jakeluRAKENNUSTOIMINTATalonrakennustoiminta45211 Talojen rakentaminen4522 Kattotyöt453 Rakennusasennus454 Rakentamisen viimeistelytyöt455 Rakennuskonevuokraus käyttäjineenMaa- ja vesirakennustoiminta451 Rakennusalueen pohjatyöt45219 Siltojen, tunnelien, sähkölinjojen ym. rakentaminen4523 Teiden, lentokenttien ja urheilukenttien rakentaminen4524 Vesirakentaminen4525 Muu erikoisalojen rakentaminenMuu rakennustoiminta 2)KAUPPATukkukauppa ja agentuuritoiminta50101 Moottoriajoneuvojen tukkukauppa50301 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa50303 Renkaiden tukkukauppa51 Agentuuritoiminta ja tukkukauppa poislukienmoottoriajoneuvojen kauppa50401 Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteidentukkukauppaVähittäiskauppa50102 Moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa50103 Matkailuvaunujen vähittäiskauppa50302 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa50304 Renkaiden vähittäiskauppa50402 Moottoripyörien sekä niiden osien ja varusteidenvähittäiskauppa505 Polttoaineiden vähittäiskauppa521 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä522 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppaerikoismyymälöissä523 Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekäkosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa524 Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä525 Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppamyymälöissä526 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä1)Toimialaluokitus 1995. Käsikirjoja 4. Tilastokeskus.2)Toimialatietona vain rakennustoiminta.189

(Liite 2 jatkuu)ToimialatTilastokeskuksen toimialaluokitus 1)Ravitsemis- ja majoitustoiminta55 Majoitus- ja ravitsemistoimintaLIIKENNEKuljetus60 Maaliikenne; putkijohtokuljetus61 Vesiliikenne62 Ilmaliikenne63 Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistotTietoliikenne64 Posti- ja teleliikenneRAHOITUS-, VAKUUTUS- JA KIINTEISTÖALA SEKÄLIIKE-ELÄMÄN PALVELUTRahoitustoiminta65 Rahoituksen välitys poislukien vakuutus671 Rahoituksen välitystä palveleva toimintaVakuutustoiminta66 Vakuutustoiminta poislukien pakollinen sosiaalivakuutus672 Vakuutusta palveleva toimintaKiinteistötoiminta ja liike-elämän palvelut70 Kiinteistöalan palvelut71 Kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokrausilman käyttäjää sekä kotitaloustavaroiden vuokraus72 Tietojenkäsittelypalvelu741 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi;hallintayhtiöt742 Tekninen palvelu743 Tekninen testaus ja analysointi744 Mainospalvelu745 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta746 Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu748 Muut palvelut liike-elämälle924 UutistoimistotJULKINEN HALLINTO, MAANPUOLUSTUS JA YLEINENTURVALLISUUSJulkinen hallinto751 Julkishallinto7521 Ulkoasiain hallinto753 Pakollinen sosiaalivakuutustoimintaMaanpuolustus ja väestönsuojelu7522 Maanpuolustus75242 Rajojen vartiointi ja väestönsuojeluYleinen järjestys ja turvallisuus7523 Oikeustoimi ja vankeinhoito75241 Poliisitoimi7525 Palo- ja pelastustoimiPUHTAANAPITO JA YMPÄRISTÖHUOLTORakennusten puhdistus ja siivous747 SiivousMuu puhtaanapito37 Kierrätys90 YmpäristönhuoltoToimialatTilastokeskuksen toimialaluokitus 1)Tutkimustoiminta73 Tutkimus ja kehittäminenTERVEYDENHUOLTOLääkintä- ja eläinlääkintäpalvelu851 Terveydenhuoltopalvelut852 EläinlääkintäpalvelutSOSIAALIHUOLTOSosiaalihuolto853 SosiaalipalvelutJÄRJESTÖTOIMINTAElinkeino- ja ammattijärjestöt911 Työnantaja- ja ammattijärjestöt, elinkeinoelämänjärjestöt912 AmmattiyhdistyksetAattelliset ja sivistykselliset yhteisöt913 Uskonnolliset ja muut järjestötKansainväliset järjestöt97 Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustotKULTTUURITOIMINTAElokuva-, radio-, televisio-, näyttämö- ja taiteilijatoiminta921 Elokuva- ja videotoiminta922 Radio- ja televisiotoiminta9231 Taiteellinen ja kirjallinen toiminta9232 TaidelaitoksetKirjastot ja museot925 Kirjastot, arkistot, museot, galleriat yms.Muu huvi- ja virkistyspalvelu9233 Huvipuistot9234 Muut viihdepalvelut926 Urheilutoiminta927 Muut virkistyspalvelutKOTITALOUKSIEN KÄYTTÄMÄT PALVELUTKotitalousesineiden korjaus502 Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus50403 Moottoripyörien huolto ja korjaus527 Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineidenkorjausPesulapalvelu9301 PesulatoimintaKotitalouspalvelu95 TyönantajakotitaloudetHenkilökohtainen palvelutoiminta9302 Kampaamot ja kauneushoitolat9303 Hautaustoimistot9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut9305 Muualla luokittelemattomat palvelutELINKEINO TUNTEMATONElinkeino tuntematon99 Toimiala tuntematonOPETUS JA TUTKIMUSOpetus80 Koulutus1)Toimialaluokitus 1995. Käsikirjoja 4. Tilastokeskus.190

LIITE 3.AMMATTILUOKITUSPääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)1 MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ1.1 Maatalous- ja puutarhatyö61111 Peltoviljelijät61112 Peltoviljelytyönjohtajat ja -työnt.61121 Puutarha- ja kasvihuoneviljelijät61122 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät6121 Eläintenkasvattajat6122 Eläintenhoitajat6123 Maatalouslomittajat6129 Muut eläintenhoitajat6130 Yhdist. maanv. ja eläint.h. harj.61511 Kalanviljely-yrittäjät61512 Kalanviljelytyönjoht. ja -työntek.6152 Kalastajat6154 Riistanhoitajat ja metsästäjät9210 Maa- ja metsätal. avust. työntek.1.2 ja 1.3 poistettu luokituksesta 2)1.4 Metsätaloustyö32122 Metsätalousteknikot6140 Metsurit ja metsätyöntekijät8331 Maa- ja metsätal.työkoneiden kulj.2 TEOLLINEN TYÖ2.1 Elintarviketyö7411 Teurastajat, kalankäsittelijät ym.7412 Leipurit ja kondiittorit7413 Meijeristit, juustomestarit ym.7414 Hedelmä- ja vihannestuott.valmist.7415 Ruokien ja juomien laaduntarkk.7416 Tupakkatuotteiden valmistajat8271 Liha- ja kalajalost. teoll. valm.8272 Maitotaloustuott. teoll. valmist.8273 Jauhotuott. ja maust. teoll. valm.8274 Leipomo- ja suklaat. teoll. valm.8275 Hedelmä-, vihann. ym. tuott. valm.8276 Sokerin teolliset valmistajat8277 Teen, kahvin ja kaak. teoll. valm.8278 Oluen, viinin ym. juom. valm.8279 Tupakkatuott. teoll. valmist.2.2 Tekstiili- vaatetus- ja nahkatyö7330 Puu-, tekstiili-, nahka- käsityöt. tek.7431 Kehrääjät, karstaajat ym7432 Kutojat, neulojat ym.7433 Vaatturit, pukuomp. ja hatuntekijät7434 Turkkurit7435 Leikkaajat ja mallimestarit7436 Koru- ja muut tekstiiliompelijat7437 Verhoilijat7441 Turkisten muokkaajat ja nahkurit7442 Suutarit, jalkinemallintekijät ym.8261 Kuit.valm.-, kehruu-, puol.k. hoit.8262 Kutoma- ja neulekoneiden hoitajat8263 Ompelukoneiden hoitajat8266 Jalkin., laukk. ym. teoll. valmist.8269 Muut tekst.-, turkis--, nahkat. valm.8286 Kartonki-, tekst.- ym. t. kokoonp.2.3 Metallityö7211 Muovaajat ja keernantekijät7212 Hitsaajat ja kaasuleikkaajat7213 Ohutlevysepät7214 Paksulevysepät ja rautarakennetyöntekijät7221 Sepät7222 Työkaluntekijät ja lukkosepät7223 Koneenasettajat ja koneistajat7311 Instrumentintekijät ja instr.asent.8121 Sulatto- ja sulatusuunityöntekijät8122 Metallurgiset muokkaajat8123 Lämpökäsittelijät8124 Langan- ja putkenvetäjät8170 Teollisuusrobottien hoitajat8211 Metallin koneelliset työstäjät8223 Metall.teoll. päällyst. ja viim.2.4 Koneenasentajat7215 Kaapelin- ja köysienasentajat7231 Moott.ajon., työkon. asent., korj.7232 Lentokoneasentajat ja -korjaajat7233 Maat.- ja teoll.k.asent. ja -korj.9142 Ajoneuvojen ja ikkunoid. pesij. ym.2.5 Työkoneiden käyttäjät8161 Voimalaitosten koneenhoitajatPääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)8162 Lämmityskattiloiden hoitajat8163 Jätt.poltto-,vedenpuhd.l. koneenh.8332 Maanrak.- ym. koneiden kuljettajat8333 Nosturinkuljettajat8334 Trukin- ja siirtokoneenkuljettajat2.6 Puutyö7139 Muut rakennusten viimeist.työntek.7421 Puutavaran käsittelijät7422 Huonekalu- ja koristepuusepät7423 Konepuusepät8141 Sahausprosessinhoitajat8240 Puutuotteiden teolliset valmistajat8285 Puu- ym. tuott. teoll. kokoonpan.2.7 Kemiallinen prosessityö3211 Laborantit ym.7321 Saven-, tiilenvalajat ja dreijaajat7322 Lasinpuhaltajat ja -leikkaajat ym.7323 Lasinkaivertajat ja -etsaajat7324 Koristelijat, lasinkaivertajat, lasittajat ym.8131 Lasi- ja keramiikkauunienhoitajat8139 Muut lasi- ja keram. teoll. työntek.8142 Paperimassan ja hakkeen teoll.val.8143 Paperin ja kartongin teoll. valm.8150 Kemianteollisuuden prosessinhoit.8212 Betoni- ym. tuott. teoll. valmist.8221 Lääkk. ja hyg.tuott. teoll.valm.8222 Ammusten ja räjäht. teoll. valmist.8229 Muut kem. tuott. teoll. valmistajat8231 Kumituotteiden teoll. valmistajat8232 Muovituotteiden teoll. valmistajat8253 Paperituotteiden teoll. valmistajat8265 Turkisten ja nahkojen teoll. käsitt.2.8 Sähkö- ja elektroniikkatyö7137 Rakennussähköasentajat7241 Sähkölaitteiden asent. ja korj.72421 Tietokoneasentajat ja -korjaajat72422 Automaatioasentajat ja -korjaajat72423 Elektroniikka-asentajat ja -korj.7244 Tietoliikenneasentajat ja -korj.7245 Linja-asentajat ja -korjaajat2.9 Graafinen työ7341 Latojat ja asemoijat7342 Painopinnan valmistajat7343 Kaivertajat ja syövyttäjät7344 Valokuvalaboratorioiden työntekijät7345 Kirjansitomotyöntekijät7346 Silkki- ja tekstiilipainajat8224 Valokuvatuott. teoll. valmistajat8251 Painokoneen hoitajat8252 Jälkikäsittelijät2.10 Ahtaus- ja varastotyö4131 Varastonhoitjat ym.9330 Rahdinkäsitt., varastotyönt. ym.2.11 Muu teollinen työ7111 Kaivos- ja louhostyöntekijät7112 Panostajat ja räjäyttäjät7113 Kivenhakkaajat ja leikkaajat ym.7224 Konehiojat, kiillott. ja teroitt.8111 Vaunuporarit8112 Rikastustyöntekijät8113 Iskuporaajat ja syväkairaajat8281 Konepaja- ja met.tuott. kokoonpan.8282 Sähkölaitteiden kokoonpanijat8284 Metalli-, kumi- ja muovit. kokoonp.8290 Muut teolliset valm. ja kokoonp.9311 Kaivosten avustavat työntekijät9320 Pakkaajat, lajittelijat ym.3 RAKENNUSTYÖ3.1 Talonrakennustyö7122 Muurarit ja laatoittajat7123 Raudoittajat7124 Kirvesmiehet7131 Kattoasentajat ja -korjaajat7132 Lattianpäällystystyöntekijät7133 Rappaajat7134 Eristäjät7135 Lasinasentajat3.2 Putkityö7136 Putkiasentajat1)Ammattiluokitus 2001. Käsikirjoja 14. Tilastokeskus2)Luokat 1.2, 1.3 ja 6.1 poistettu aikaisempaan Mitenna-luokitukseen (Autio ym., Opetushallitus 1999) verrattuna191

(Liite 3 jatkuu)PääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)3.3 Maalaustyö71411 Rakennusmaalarit71412 Auto- ja muut maalarit3.4 Muu rakennustyö7121 Rakennustyöntekijät7129 Muut rak.työntek. ja -korjaajat ym.7216 Vedenalaistyöntekijät9161 Jäte- ja kaatopaikkatyöntekijät9162 Kadunlakaisijat ym.9312 Maa- ja vesirak.alan avust. työnt.9313 Rakennusalan avustavat työntekijät4 LIIKENNETYÖ4.1 Maaliikennetyö5112 Konduktöörit, rahastajat ym.8311 Veturin- ja moottorivaununkuljett.8312 Vaihdetyöhenkilöstö832 Moottoriajoneuvojen kuljettajat4.2 Vesiliikennetyö3142 Perämiehet ja pienten alusten päälliköt8340 Matruusit, pursimiehet ym.5 POSTITYÖ (sisältyy julkaisussa palvelutyön pääammattiryhmään)3139 Muut optisten ja elektr. laitt. käyttäjät41421 Postinkantajat ja -lajittelijat42231 Puhelinvaihteenhoitajat9151 Sanomaleht., mainosten jak. ja läh.6 TUOTANNON JA LIIKENTEEN JOHTO- JA ASIANTUNTIJATYÖ6.1 poistettu luokituksesta 2)6.2 Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö1223 Rakennusalan tuotantojohtajat12299 Muut tuotanto- ja linjajohtajat1236 Tietotekniikkajohtajat1237 Tutkimus- ja kehitysjohtajat1239 Muut asiantuntijajohtajat213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat2141 Talonrakennusalan erityisasiantunt.2142 Maank yt. ja yhdysk.rak. erit.as.t.2143 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat2144 Elektr. ja informaatiot. erit.as.t2145 Konetekniikan erityisasiantuntijat2146 Puunj. ja kem. pros.tek. erit.as.t.2147 Vuoriteoll. prosessitek. erit.as.t.2148 Kartoit. ja maanmitt. erit.as.t.2149 Muut tekniikan erityisasiantuntijat3151 Rakennus- ja palotarkastajat31522 Katsast., tuoteturv. ja laad. tark.6.3 Tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyö31121 Rak.alan ja yhdyskuntarak. as.t.31122 Maankäytön ja yhdysk.rak. as.t.31123 Kartoituksen ja maanmitt. as.t.3113 Sähkötekniikan asiantuntijat3114 Elektr. ja informaatiotek. as.t.3115 Konetekniikan asiantuntijat3116 Puunjal. ja kemian prosessit. as.t.3117 Vuoriteollisuuden prosessit. as.t.31192 Graafisen tekniikan asiantuntijat31193 Tekst.- ja vaatetusal. tekn. as.t.31199 Muut teknisten alojen asiantuntijat3141 Alusten konepääll. ja konemestarit31521 Työsuojelutarkastajat32221 Terveystarkastajat6.4 Liikenteen asiantuntija- ja johtotyö12261 Laivan päälliköt (iso alus)12269 Muut kulj., varast. ja tietoliik. joht.3143 Lentokapteenit ja -perämiehet31441 Lennonjohtajat ym.31442 Satamaliikenteen ohjaajat3145 Lentoturvallisuusteknikot ym.3422 Huolitsijat ja tullaajat41331 Raideliikenteen ohjaajat7 PALVELUTYÖ7.1 Kiinteistötyö34132 Isännöitsijät7143 Rakennuspuhdistajat ja nuohoojat9141 Kiinteistöhuoltomiehet7.2 Siivoustyö51212 Siivoustyönjohtajat91321 Sairaala- ja hoitoapulaiset91322 Siivoojat7.3 Muu palvelutyö3472 Juontajat, kuuluttajat ym.4213 Bingo- ja kasinopelien hoitajat ym.51419 Kylvettäjät ym.PääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)51431 Hautaustoimistonhoitajat ym.51432 Muut hautaustyöntekijät5210 Mallit8264 Pesu-, valk.- ja värj.koneid. hoit.9120 Kengänkiillottajat9133 Puhdistajat ja prässääjät7.4 Myyntityö34151 Myyntineuvottelijat ja myyntiedust.34153 Tukkumyyjät34192 Myymälänhoitajat ja pienkauppiaat34193 Huoltoasemanhoitajat4214 Panttilainaajat5220 Myyjät ja tuote-esittelijät9111 Katumyyjät ym.9113 Kotimyyjät7.5 Ravintolapalvelutyö51211 Ravintola- ja suurtalousesimiehet5122 Kokit, keittäjät ja kylmäköt5123 Tarjoilutyöntekijät91323 Keittiöapulaiset7.6 Matkapalvelutyö41339 Muut kuljetuksen ja huolinn. tsto.työnt.4221 Matkatoimistovirkailijat5111 Lentoemännät, purserit ym.5113 Matkaoppaat ja matkanjohtajat9152 Ovenvartijat ja vahtimestarit8 TOIMISTOTYÖ8.1 Toimistotyö3118 Tekniset piirtäjät3120 Tietotekn. tukihenk, operaatt. ym.34152 Myynti- ja vientisihteerit34194 Toimistonhoitajat3431 Johdon sihteerit, osastosiht. ym.4112 Tekstinkäsittelijät4113 Atk-tallentajat4114 Laskuttajat4115 Sihteerit4121 Palkanlaskijat, kassanhoitajat ym.41422 Toimistovahtimestarit419 Muut toimistotyöntekijät42232 Hälytyspäivystäjät9153 Sähkö- ja vesimittar. lukijat ym.8.2 Kirjanpito- ja kassanhoitotyö2411 Tilintarkastajat, kamreerit ym.3417 Vahinkotarkast. ja huutokaupanpit.34191 Pankkien ja postien esimiehet3433 Kirjanpitäjät ym.3443 Sosiaaliturvatoimihenkilöt4122 Vakuutusalan konttoritoimihenkilöt4211 Lipunmyyjät4212 Posti- ja pankkitoimihenkilöt4215 Maksujenperijät, panttilainaajat ym.9 TALOUDEN JA HALLINNON JOHTO- JA ASIANTUNTIJATYÖ9.1 Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö11101 Valtion keskushallinnon johtajat11102 Valtion piiri- ym. hallinn. johtajat11103 Kuntien ja kaupunkien johtajat1141 Puolueiden johtajat1142 Työmarkk. ja elink.el. järj. joht.1143 Muiden järjestöjen johtajat1210 Pääjohtajat ja toimitusjohtajat1221 Maa- ja metsätalouden johtajat1222 Teollisuuden tuotantojohtajat1224 Kaupan ym. johtajat1225 Hotellinjohtajat ja ravintolapääll.1227 Yrityspalv.- ym. yritysten johtajat1228 Siiv.- ja kaun.hoit.alan. ym. joht.12294 Kulttuurijohtajat1231 Talous- ja hallintojohtajat1232 Henkilöstöjohtajat1233 Myynti- ja markkinointijohtajat1235 Osto- ja varastopäälliköt1311 Pienten maa- ja metsät.yrit. joht.1312 Pienteollisuuden johtajat1313 Rakennusalan pienyrittäjät1314 Kaupan ym. alojen pienyritysten johtajat1315 Hotelli- ja ravint.-alan pienyritt.1316 Kulj., var. ja tietol. pienyritt.1317 Yrityspalvelutoiminnan pienyritt.1318 Siiv.- ja kaun.hoit.al. ym. pienyr.1319 Muut pienyr. joht. ja työnantajayr.24311 Arkistonhoitajat24312 Museoalan erityisasiantuntijat2432 Kirjastonhoit., informaatikot ym.2460 Papit ym. uskonnollisen elämän erityisasiant.1)Ammattiluokitus 2001. Käsikirjoja 14. Tilastokeskus2)Luokat 1.2, 1.3 ja 6.1 poistettu aikaisempaan Mitenna-luokitukseen (Autio ym., Opetushallitus 1999) verrattuna192

(Liite 3 jatkuu)PääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)9.2 Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat1234 Mainos- ja tiedotusjohtajat rahoitusasiantuntijat24191 Mainonn. ja markk. erityis.as.t.3411 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat3412 Vakuutusalan asiamiehet34131 Kiinteistönvälittäjät3414 Matkailuasiamiehet ja matkanjärj.3416 Ostajat3421 Kauppa-agentit3429 Muut liike-elämän palvel. välitt.9.3 Lakiasiantuntijat2421 Asianajajat ja syyttäjät2422 Tuomioistuinlakimiehet2429 Muut lainopilliset erityis.as.t.3432 Oikeud.käynt.as.mieh. ja ulosottom.9.4 Luonnontieteellinen asiantuntijatyö2111 Fyysikot ja astronomit2112 Meteorologit2113 Kemistit2114 Geologit ja geofyysikot2211 Biologit, kasvitiet, eläintiet. ym.22121 Farmakologit, biokemistit ym.22131 Maatalous- ym. alan erityis.as.t.22132 Metsäalan erityisasiantuntijat3111 Luonnontieteen tekniset asiantunt.31191 Mekaanisen metsäteoll. tekn. as.t.32121 Agrologit3213 Maat. puutar.- ja kal.al. neuvojat32222 Ympäristönsuojelutyöntekijät3223 Ravitsemusalan asiantuntijat3227 Seminologit ym.9.5 Muu asiantuntijatyö2121 Matemaatikot ym.2122 Tilastotieteilijät ym.2352 Tarkast. ja opetusmenet. erit.as.t.2412 Henkilöstösuunnittelijat ym.24193 Kuluttajaneuvojat ym.24194 Järjestöalan erityisasiantuntijat2441 Ekonomistit2442 Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat2443 Historioitsijat ym.2444 Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit24451 Psykologit24452 Psykoterapeutit24701 Valtionhall. erityisasiantuntijat24702 Kunnallishall. erityisasiantuntijat3423 Työnvälittäjät3434 Tilastonlaatijat, haastatt. ym.3442 Verovalmistelijat ja -tarkastajat4141 Kirjasto-, ark.- ja museotyöntek.10 HOITOTYÖ10.1 Lääkärit ja lääketieteen tutkijat22122 Patologit22211 Ylilääkärit22212 Erikoislääkärit ja osastonlääkärit22213 Muut lääkärit2222 Hammaslääkärit2223 Eläinlääkärit10.2 Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon tekninen henkilöstö2224 Proviisorit2229 Muut terveydenhuollon asiantuntijat22301 Ylihoitajat22302 Osastonhoitajat3224 Optikot3225 Hammashuoltajat32261 Fysioterapeutit32262 Toimintaterapeutit32269 Muut terapeutit3228 Farmaseutit32311 Sairaanhoitajat32312 Terveydenhoitajat32313 Röntgenhoitajat32314 Laboratoriohoitajat32315 Kuulontutkijat3232 Kätilöt51327 Välinehuoltajat51391 Apteekkien lääketyöntekijät51399 Eläinlääkintäavustajat10.3 Muu terveydenhuolto- ja kauneudenhoitotyö4222 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat51321 Perushoitajat ja lähihoitajat51322 Mielenterveyshoitajat51323 Lääkintävahtimest.-sairaankuljett.51325 HammashoitajatPääammattiryhmäAmmattiryhmäTilastokeskuksen ammattiluokitus 1)51411 Kampaajat ja parturit51412 Kauneudenhoitajat51413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym.10.4 Sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ12292 Sos.- ja terveydenhuolt.alan joht.12293 Liikunta- ja vapaa-aikatoim. joht.24461 Sosiaalityöntekijät24462 Sosiaalialan suunnittelijat3229 Luontaisparantajat34601 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt.34602 Nuoriso-ohjaajat34603 Työn- ja askarteluohjaajat34751 Urheilijat ja urheiluvalmentajat34752 Urheilu- ja liikunnanohjaajat34801 Diakonit ja diakonissat34809 Muut seurakuntatyöntekijät51311 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset51312 Perhepäivähoitajat ym.51324 Kehitysvammaistenhoitajat51326 Sosiaalialan hoitajat51331 Kodinhoitajat ja kotiavustajat51332 Henkilökohtaiset avustajat ym.5149 Muut henkilökohtaisen palv. työnt.9131 Kotiapulaiset ym.11 OPETUS- JA KULTTUURITYÖ11.1 Opetus- ja kasvatustyö12291 Opetusalan johtajat ja rehtorit23101 Professorit23102 Lehtorit ja yliassistentit23103 Assistentit ja tuntiopettajat2321 Perusk. ja lukion leht. ja tuntiop.2322 Ammattikork.k. ja amm.oppil. op.2323 Muiden oppil. opett. sekä yksit.op.2331 Luokanopettajat2332 Lastentarhanopettajat2340 Erityisopettajat23511 Koulutuspääll., -suunn. ja koulutt.23512 Puhe- ja esiintymistaidon opettajat2359 Opinto-ohjaajat24453 Puheterapeutit3340 Liikenneop., kamp. ja kosmet.k. op.11.2 Tiedotus- ja viestintätyö24192 Tiedottajat24511 Päällikkötoimittajat24512 Lehden- ja kust.toim. ja kriitikot24513 Radio- ja tv-toimittajat24514 Mainostoimittajat3131 Kuvaajat, kuvanauhoitt. ja äänitt.3132 Radio- ja tv-tarkkailijat11.3 Käsi- ja taideteollinen työ24523 Taidet. alan suunnitt. ja taiteil.7312 Soittimien tekijät ja virittäjät7313 Jalokivi-, kulta- ja hopeasepät7424 Korin- ja harjantekijät ym.11.4 Musiikki-, kuvataide- ja muu taiteellinen työ24515 Kirjailijat ja dramaturgit24521 Kuvataiteilijat24522 Graafiset suunnittelijat2453 Klass. mus. säv., muusik. ja laul.2454 Tanssitaiteilijat24551 Näyttelijät24552 Teatteri- ja elokuvaohjaajat34711 Taide- ja taideteoll. al. asiant.34712 Kuvaussihteerit ym.3473 Viihd.muus., laulajat, tanssijat3474 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym.12 TURVALLISUUSALAN TYÖ12.1 Poliisit, palomiehet34411 Tullivirkamiehet ja vartijat34412 Raja- ja merivartijat3450 Komisariot ja ylikonstaapelit5161 Palomiehet5162 Poliisit5163 Vanginvartijat5169 Valvojat ja vartijat12.2 Sotilaat01101 Upseerit01102 Erikoisupseerit01103 Opistoupseerit01104 Sotilasammattihenkilöstö13 AMMATTI TUNTEMATON1)Ammattiluokitus 2001. Käsikirjoja 14. Tilastokeskus193

LIITE 4. KOULUTUS-, OPINTOALA- JA KOULUTUSASTELUOKITUS 1)1 LUONNONVARA-ALA05 Maatilatalous06 Puutarhatalous08 Kalatalous08 Muu luonnonvara-ala10 Metsätalous87 Luonnontieteellinen koulutus88 Maatalous-metsätieteellinen koulutus2 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA17 Graafinen ala18 LVI-ala19 Kone- ja metalliala20 Auto- ja kuljetusala21 Tekstiili- ja vaatetusala22 Elintarvikeala24 Sähköala25 Maanmittausala26 Rakennusala27 Puuala28 Pintakäsittelyala29 Paperi- ja kemianteollisuuden ala37 Merenkulkuala38 Muu tekniikka ja liikenne56 Tietoliikenne 2)57 Lentoliikenne 2)89 Teknillistieteellinen koulutus3 KAUPAN JA HALLINNON ALA40 Kaupan ja hallinnon ala82 Yhteiskuntatieteellinen koulutus85 Oikeustieteellinen koulutus86 Kauppatieteellinen koulutus4 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JATALOUSALA31 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala32 Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala5 SOSIAALI- JA TERVEYSALA44 Sosiaali- ja terveysala45 Kauneudenhoitoala81 Liikuntatieteellinen koulutus84 Terveystieteiden koulutus90 Lääketieteellinen koulutus91 Hammaslääketieteellinen koulutus92 Eläinlääketieteellinen koulutus93 Farmasian koulutus6 KULTTUURIALA12 Käsi- ja taideteollisuusala13 Viestintä- ja kuvataideala64 Musiikkiala65 Teatteri- ja tanssiala77 Taideteollinen koulutus78 Musiikkialan koulutus (yliopistot)79 Teatteri- ja tanssialan koulutus(yliopistot)94 Kuvataidealan koulutus (yliopistot)7 HUMANISTINEN JA OPETUSALA63 Vapaa-ajan toiminta66 Liikunta-ala75 Teologinen koulutus76 Humanistinen koulutus80 Kasvatustieteellinen koulutus83 Psykologian koulutus8 MUU KOULUTUS48 Yrittäjyys 2)55 Muu suojeluala 2)58 Sotilas- ja rajavartiokoulutus59 Palokoulutus60 Poliisikoulutus61 Vankeinhoito 2)99 Muu tai tuntematon opintoalaKOULUTUSASTEETAmmatillinen peruskoulutusAmmattikorkeakouluYliopisto1)A1)Opetushallinnon koulutusala- ja -asteluokitus. Liite 2 Koulutusluokitus 2000:een. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus2001.2)Ei mukana aloittajatarvelaskelmissa.194

LIITE 5.AMMATTIRYHMIEN JA KOULUTUKSENVASTAAVUUSAVAIN1.1 Maatalous- ja puutarhatyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amm. perusk. 41,3 39,2 54,5Maatilatalous amk 4,4 6,5 15,0Puutarhatalous amm. perusk. 2,1 5,5 7,5Puutarhatalous amk 0,2 0,6 1,5Kalatalous amm. perusk. 0,5 0,3 0,5Kalatalous amk 0,1 0,1 0,2Muu luonnonvara-ala amm. perusk. 0 0,2 0,5Metsätalous amm. perusk. 1,9 1,8 1,8Metsätalous amk 0,5 0,8 0,5Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,7 1 3,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 6,1 4,2 2,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 3,3 3,2 0,5Rakennusala amm. perusk. 2,1 2,2 1,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 2 1,8 2,0Kaupan ja hallinnon ala amk 5,6 5,6 3,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 3,1 3,3 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 8,7 6,8 4,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,8 0,9 0,5Muut opintoalat tai -asteet 16,3 16,1100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 117 120 95 226 68 800ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 35 925Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %1.1 Maatalous- ja puutarhatyö 95 226 10061. Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat 87 513 91,96123 Maatalouslomittajat 4 851 5,11.2 Puutarha- ja puistotyöt 1 325 1,46151 Kalanviljely-yrittäjät ja -työntekijät 700 0,76152 Kalastajat 762 0,86154 Riistanhoitajat ja metsästäjät 75 0,11)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.195

1.4 MetsätaloustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amm. perusk. 7,9 9,5 6,0Puutarhatalous amk 0 0,1 0,2Muu luonnonvara-ala amm. perusk. 0 0,4 5,0Muu luonnonvara-ala amk 0 0,1 0,3Metsätalous amm.perusk. 24,1 29,9 53,0Metsätalous amk 21,5 31,9 30,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 8,6 6,7 2,0Auto- ja kuljetusala amm.perusk. 4,7 5,8 3,5Muut opintoalat tai -asteet 33,3 15,8100 100 100,01.4 Metsätaloustyö Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 16802 13096 11400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio 5119Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %1.4 Metsätaloustyö 13096 1006140 Metsurit ja metsätyöntekijät 5839 44,68331 Maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajat 4175 31,96.1 Maa- ja metsätalouden työnjohtotyö 3082 23,52.1 ElintarviketyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amm. perusk. 3,3 2,9 1,5Puutarhatalous amm. perusk. 0,4 0,5 0,4Kalatalous amm. perusk. 0,1 0,3 1,0Elintarvikeala amm. perusk. 26,7 23,3 60,0Elintarvikeala amk 1,7 1,7 3,0Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 1,2 1,4 2,1Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm.perusk. 14 14,7 18,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,2 0,8 0,5Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 7,3 5,9 3,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,4 0,8 0,5Ei ammatillista tutkintoa 10,0Muut opintoalat tai -asteet 44,8 47,5100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.196

2.1 Elintarviketyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 19 185 22 354 19 200ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 10 272Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.1 Elintarviketyö 22 354 1007411 Teurastajat, kalankäsittelijät ym. 2 688 12,07412 Leipurit ja kondiittorit 3 194 14,37413 Meijeristit, juustomestarit ym. 449 2,07414 Hedelmä- ja vihannestuotteiden valmistajat 145 0,67415 Ruokien ja juomien laaduntarkkailijat 35 0,27416 Tupakkatuotteiden valmistajat 91 0,48271 Liha- ja kalajalosteiden teolliset valmistajat 3 611 16,28272 Maitotaloustuotteiden teolliset valmistajat 2 660 11,98273 Jauhotuotteiden ja mausteiden teolliset valmistajat 706 3,28274 Leipomo- ja suklaatuotteiden teolliset valmistajat 5 621 25,18275 Hedelmä-, vihannes- ym. tuotteiden teolliset valmistajat 1 440 6,48276 Sokerin teolliset valmistajat 96 0,48277 Teen, kahvin ja kaakaon teolliset valmistajat 140 0,68278 Oluen, viinin ja muiden juomien teolliset valmistajat 1 391 6,28279 Tupakkatuotteiden teolliset valmistajat 87 0,42.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 1,4 1,1 0,3Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 50,5 36,6 52,0Tekstiili- ja vaatetusala amk 2,6 4 7,0Puuala amm. perusk. 5,2 5,4 7,7Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 1,6 0,9 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 6,2 5,4 1,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 5,3 7,9 18,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 2,2 4,7 11,0Taideteollinen yliopisto 0 0 1,0Muut opintoalat tai -asteet 25 33,8100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.197

2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 18 165 14 878 11 000ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 5 336Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyö 14 878 1007330 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät 11 0,17431 Kehrääjät, karstaajat ym. 68 0,57432 Kutojat, neulojat ym. 648 4,47433 Vaatturit, pukuompelijat ja hatuntekijä 3 159 21,27434 Turkkurit 164 1,17435 Leikkaajat ja mallimestarit 665 4,57436 Koru- ja muut tekstiiliompelijat 569 3,87437 Verhoilijat 1 577 10,67441 Turkisten muokkaajat ja nahkurit 75 0,57442 Suutarit, jalkinemallintekijät ym. 900 6,08261 Kuitujenvalmistus-, kehruu- ja puolauskoneiden hoitajat 609 4,18262 Kutoma- ja neulekoneiden hoitajat 1 245 8,48263 Ompelukoneiden hoitajat 3 782 25,48266 Jalkineiden, laukkujen ym. teolliset valmistajat 1 286 8,68269 Muut tekstiili-, turkis- ja nahkatuotteiden teolliset valmistajat 97 0,78286 Kartonki-, tekstiili- ym. tuotteiden teolliset kokoonpanijat 23 0,22.3 MetallityöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)198Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 2,3 2,8 0,5LVI-ala amm. perusk. 2,2 3,3 3,5Kone- ja metalliala amm. perusk. 67,7 55,8 66,5Kone- ja metalliala amk 1,7 2,5 3,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 7,5 9,5 7,0Sähköala amm. perusk. 5 6 8,0Sähköala amk 0,2 0,4 1,5Rakennusala amm. perusk. 1,7 3,1 2,0Puuala amm. perusk. 1,6 2 1,5Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,3 0,4 0,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,6 1 0,5Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 1,4 1 1,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,5 1 3,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,1 0,2 1,5Muut opintoalat tai -asteet 7,2 10,7100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.

2.3 Metallityö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 58 704 70 666 70 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 19 039Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.3 Metallityö 70 666 1007211 Muovaajat ja keernantekijät 2 225 3,17212 Hitsaajat ja kaasuleikkaajat 13 289 18,87213 Ohut- ja paksulevysepät 11 810 16,7722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 27 571 39,07311 Instrumentintekijät ja instrumenttiasentajat 3 409 4,8812 Metalliteollisuuden prosessityöntekijät 5 655 8,08170 Teollisuusrobottien hoitajat 77 0,18211 Metallin koneelliset työstäjät 4 827 6,88223 Metallien teolliset päällystäjät ja viimeistelijät 1 803 2,62.4 KoneenasentajatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 4,4 3,5 2,0Metsätalous amm. perusk. 1,1 1,2 1,0Graafinen ala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1LVI-ala amm. perusk. 1,9 2,4 2,7Kone- ja metalliala amm. perusk. 40,1 27 37,5Kone- ja metalliala amk 1,6 2,1 3,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 34,4 37,1 35,0Auto- ja kuljetusala amk 1,3 2 1,7Sähköala amm. perusk. 6,7 11,1 12,0Sähköala amk 0,4 0,9 1,3Rakennusala amm. perusk. 1,1 1,8 1,0Puuala amm. perusk. 1,3 1,4 1,1Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,5 0,5 0,5Merenkulkuala amm. perusk. 0,4 0,3 0,4Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,4 0,5 0,7Muut opintoalat tai -asteet 4,3 8,3100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.199

2.4 Koneenasentajat (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 50 000 51 914 49 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 12 676Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.4 Koneenasentajat 51 914 1007215 Kaapelin- ja köysienasentajat 183 0,4723 Koneasentajat ja -korjaajat 51 371 99,09142 Ajoneuvojen ja ikkunoiden pesijät ym. 360 0,72.5 Työkoneiden käyttäjätOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 9 8,9 3,0Metsätalous amm. perusk. 4,5 4,5 3,8Graafinen ala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1LVI-ala amm. perusk. 2 2,9 3,5Kone- ja metalliala amm. perusk. 30,4 24,4 28,6Kone- ja metalliala amk 1,3 1,1 1,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 15,5 18,2 31,0Auto- ja kuljetusala amk 0,4 0,5 0,4Elintarvikeala amm. perusk. 0,5 0,3 0,3Sähköala amm. perusk. 12,9 9,7 9,5Sähköala amk 0,6 1 1,0Rakennusala amm. perusk. 5,4 6,8 8,5Puuala amm. perusk. 4,1 3,2 4,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,5 0,6 0,6Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 3,2 3 3,0Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,2 0,4 0,2Merenkulkuala amm. perusk. 0,6 0,4 0,5Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,6 2 1,0Muut opintoalat tai -asteet 8,4 12,3100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 22 755 21 280 21 100ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 10 2611)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.200

Ammatit 2.5 Työkoneiden käyttäjät (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %2.5 Työkoneiden käyttäjät 21 280 1008161 Voimalaitosten koneenhoitajat 2 334 11,08162 Lämmityskattiloiden hoitajat 667 3,18163 Jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten koneenhoitajat 785 3,78332 Maanrakennus- ym. koneiden kuljettajat 10 947 51,48333 Nosturinkuljettajat 2 286 10,78334 Trukin- ja siirtokoneenkuljettajat 4 261 20,02.6 PuutyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 4 3,9 1,0Metsätalous amm. perusk. 2,9 2,9 3,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 14,4 11,3 6,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 5,9 6,5 4,0Sähköala amm. perusk. 4,4 4,9 4,5Rakennusala amm. perusk. 8,1 9,5 9,8Rakennusala amk 0,2 0,6 0,2Puuala amm. perusk. 34,2 28,7 48,5Puuala amk 1,7 2,4 4,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 1,2 1,3 1,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 1,2 1,1 0,5Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 3,8 4,3 12,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,9 1,3 5,0Muut opintoalat tai -asteet 17,1 21,5100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 22 967 30 288 27 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 11 704Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.6 Puutyö 30 288 1007139 Muut rakennusten viimeistelytyöntekijät 928 3,17421 Puutavaran käsittelijät 2 700 8,97422 Huonekalu- ja koristepuusepät 7 639 25,27423 Konepuusepät 3 380 11,28141 Sahausprosessinhoitajat 8 566 28,38240 Puutuotteiden teolliset valmistajat 3 462 11,48285 Puu- ym. tuotteiden teolliset kokoonpanijat 3 613 11,91)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.201

2.7 Kemiallinen prosessityöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Metsätalous amm. perusk. 1,3 1,4 1,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 16,5 14,3 8,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 2,5 2 2,0Elintarvikeala amm. perusk. 1,4 1,2 1,0Elintarvikeala amk 0,2 0,3 2,0Sähköala amm. perusk. 5,2 7,6 7,0Rakennusala amm. perusk. 4,8 5,6 4,5Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,5 0,4 0,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 33,1 26,1 57,0Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 1,6 1,9 5,0Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,6 1,0 3,0Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 1,3 1,8 2,0Sosiaali- ja terveysala amk 3 2,2 2,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,6 1,1 3,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,1 0,2 2,0Muut opintoalat tai -asteet 27,2 33,0100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 42 050 51 320 47 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 20 381Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.7 Kemiallinen prosessityö 51 320 1003211 Laborantit ym. 8 004 15,67321 Saven- ja tiilenvalajat ja dreijaajat 259 0,57322 Lasinpuhaltajat ja -leikkaajat ym. 330 0,67323 Lasinkaivertajat ja -etsaajat 3 0,07324 Koristelijat, lasittajat ym. 187 0,48131 Lasi- ja keramiikkauunienhoitajat 502 1,08139 Muut lasi- ja keramiikkateollisuuden työntekijät 1 406 2,78142 Paperimassan ja hakkeen teolliset valmistajat 4 378 8,58143 Paperin ja kartongin teolliset valmistajat 9 140 17,88150 Kemianteollisuuden prosessinhoitajat 8 783 17,18212 Betoni- ym. tuotteiden teolliset valmistajat 3 688 7,28221 Lääkkeiden ja hygieniatuotteiden teolliset valmistajat 840 1,68222 Ammusten ja räjähteiden teolliset valmistajat 200 0,48229 Muut kemiallisten tuotteiden teolliset valmistajat 149 0,38231 Kumituotteiden teolliset valmistajat 2 043 4,08232 Muovituotteiden teolliset valmistajat 9 374 18,38253 Paperituotteiden teolliset valmistajat 1 863 3,68265 Turkisten ja nahkojen teolliset käsittelijät 171 0,31)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.202

2.8 Sähkö- ja elektroniikkatyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kone- ja metalliala amm. perusk. 7,2 5,5 2,0Kone- ja metalliala amk 0,2 0,5 0,4Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 2,3 3,2 2,5Sähköala amm. perusk. 77 71,2 81,5Sähköala amk 3 6,1 9,0Rakennusala amm. perusk. 0,7 1 0,5Merenkulkuala amm. perusk. 1,5 1 1,3Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,7 0,9 0,9Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,5Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0,0 0,0 1,0Viestintä- ja kuvataideala amk 0,0 0,0 0,4Muut opintoalat tai -asteet 7,3 10,3100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 39 414 40 215 44 200ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 7 086Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.8 Sähkö- ja elektroniikkatyö 40 215 1007137 Rakennussähköasentajat 10 197 25,47241 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 13 492 33,572421 Tietokoneasentajat ja -korjaajat 1 363 3,472422 Automaatioasentajat ja -korjaajat 583 1,472423 Elektroniikka-asentajat ja -korjaajat 6 558 16,37244 Tietoliikenneasentajat ja -korjaajat 4 676 11,67245 Linja-asentajat ja -korjaajat 3 346 8,31)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.203

2.9 Graafinen työOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Graafinen ala amm. perusk. 39,8 45,8 53,5Graafinen ala amk 0,8 1,2 1,5Kone- ja metalliala amm. perusk. 7,1 5,4 2,0Kone- ja metalliala amk 0,4 0,3 0,3Sähköala amm. perusk. 4,6 4,1 3,0Sähköala amk 0,2 0,4 0,3Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,4 0,4 0,3Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 3,2 2,4 2,0Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,2 0,2 0,1Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 6,2 5 5,0Kaupan ja hallinnon ala amk 12,9 9,3 10,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,6 1,3 2,0Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0,7 0,5 12,0Viestintä- ja kuvataideala amk 0,6 0,4 8,0Muut opintoalat tai -asteet 22,5 23,2100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 16 485 16 240 15 700ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 8 137Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.9 Graafinen työ 16 240 1007341 Latojat ja asemoijat 3 334 20,57342 Painopinnan valmistajat 1 397 8,67343 Kaivertajat ja syövyttäjät 29 0,27344 Valokuvalaboratorioiden työntekijät 250 1,57345 Kirjansitomotyöntekijät 442 2,77346 Silkki- ja tekstiilipainajat 257 1,68224 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 531 3,38251 Painokoneen hoitajat 7 266 44,78252 Jälkikäsittelijät 2 734 16,81)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.204

2.10 Ahtaus- ja varastotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 3,3 2,6 0,9Puutarhatalous amm. perusk. 0,2 0,4 0,4Kalatalous amm. perusk. 0,1 0,1 0,2Metsätalous amm. perusk. 1,2 1,2 1,2Metsätalous amk 0,3 0,3 0,5Graafinen ala amm. perusk. 0,5 0,6 0,5LVI-ala amm. perusk. 2,1 2,3 2,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 20 14 11,0Kone- ja metalliala amk 1,5 1,5 1,5Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 13,6 13,2 20,0Auto- ja kuljetusala amk 1,9 1,8 2,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 3,5 2,4 3,0Elintarvikeala amm. perusk. 0,8 1,2 1,5Sähköala amm. perusk. 7,1 7,2 8,0Sähköala amk 0,5 0,6 1,0Rakennusala amm. perusk. 4,6 5,5 6,0Puuala amm. perusk. 4 3,6 3,5Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,7 0,7 0,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 1 1,1 1,3Merenkulkuala amm. perusk. 0,9 0,7 1,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 7,2 6,6 10,0Kaupan ja hallinnon ala amk 12 13,9 15,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 4,7 5,4 5,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 1,9 1,9 1,5Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 0,8 2 1,0Kauneudenhoitoala amm. perusk. 0,6 0,7 0,5Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,4 1 1,0Muut opintoalat tai -asteet 4,6 7,57100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 32 804 45 418 34 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 24 467Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.10 Ahtaus- ja varastotyö 45 418 1004131 Varastonhoitajat ym. 7 321 16,19330 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 38 097 83,91)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.205

2.11 Muu teollinen työOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 2,7 2,8 1,0Puutarhatalous amm. perusk. 0,4 0,6 0,5Kalatalous amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Metsätalous amm. perusk. 1,1 1,2 1,5LVI-ala amm. perusk. 1,4 2 2,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 19,8 14,4 16,0Kone-ja metalliala amk 1 1,2 1,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 6,3 7,6 10,0Auto- ja kuljetusala amk 0,1 0,3 0,5Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 10,1 5,7 4,0Elintarvikeala amm. perusk. 1,5 2,4 3,4Sähköala amm. perusk. 12,5 11,8 25,0Sähköala amk 0,8 1,2 2,0Rakennusala amm. perusk. 3,1 3,9 4,0Puuala amm. perusk. 3,2 2,3 2,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,6 0,7 1,0Paperi-ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 1,7 2,6 2,0Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 1,4 1,8 4,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 1,6 1,9 2,0Ei ammatillista tutkintoa 18,0Muut opintoalat tai -asteet 30,7 35,6100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 31 862 44 201 42 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 20 307Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %2.11 Muu teollinen työ 44 201 100711 Kaivostyöntekijät, panostajat, kivenhakkaajat ym. 2 157 4,9811 Kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjät 1 065 2,48281 Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat 10 395 23,58282 Sähkölaitteiden kokoonpanijat 7 329 16,68283 Elektronisten laitteiden kokoonpanijat 9 153 20,78284 Metalli-, kumi- ja muovituotteiden teolliset kokoonpanijat 1 070 2,48290 Muut teolliset valmistajat ja kokoonpanijat 587 1,39311 Kaivosten avustavat työntekijät 17 0,09320 Pakkaajat, lajittelijat ym. 12 428 28,11)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.206

3.1 TalonrakennustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Metsätalous amm. perusk. 1,5 1,7 1,0LVI-ala amm. perusk. 1,7 2,2 3,5LVI-ala amk 0 0,2 0,7Kone- ja metalliala amm. perusk. 16,4 13,5 10,0Kone- ja metalliala amk 0,3 0,7 0,2Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 5,3 5,8 2,0Sähköala amm. perusk. 3,2 4,1 3,0Sähköala amk 0,1 0,4 0,3Maanmittausala amm. perusk. 0 0,1 0,1Rakennusala amm. perusk. 48,7 44,5 59,2Rakennusala amk 1,1 3,2 3,0Puuala amm. perusk. 11,4 7,4 9,9Puuala amk 0,2 0,3 0,2Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,8 1,1 0,8Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,5 0,7 0,3Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,8 1,4 5,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,2 0,3 0,8Muut opintoalat tai -asteet 8 12,4100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 27 404 37 066 39 700ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 13 031Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %3.1 Talonrakennustyö 37 066 1007122 Muurarit ja laatoittajat 2 295 6,27123 Raudoittajat 672 1,87124 Kirvesmiehet 26 703 72,07131 Kattoasentajat ja -korjaajat 1 201 3,27132 Lattianpäällystystyöntekijät 1 431 3,97133 Rappaajat 191 0,57134 Eristäjät 2 288 6,27135 Lasinasentajat 2 285 6,21)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.207

3.2 PutkityöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%LVI-ala amm. perusk. 40,6 45 54,8LVI-ala amk 0,8 1,8 4,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 41,5 26,7 28,0Kone- ja metalliala amk 1,1 1,5 1,2Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 4,1 5,7 3,0Sähköala amm. perusk. 2,9 5,2 5,0Sähköala amk 0,1 0,3 0,5Rakennusala amm. perusk. 2,2 3,5 3,0Rakennusala amk 0,2 0,5 0,2Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,3 0,2 0,2Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,4 0,4 0,1Muut opintoalat tai -asteet 5,8 8,8100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 11 477 13 002 12 000ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 3 446Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %3.2 Putkityö 13 002 1007136 Putkiasentajat 13 002 1003.3 MaalaustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kone- ja metalliala amm. perusk. 14,7 12,1 5,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 17,5 15,8 16,0Rakennusala amm. perusk. 5,6 7,7 7,5Rakennusala amk 0,3 0,6 0,5Puuala amm. perusk. 4,9 5 6,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 38,8 35,4 59,5Pintakäsittelyala amk 0,5 0,6 1,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 1,4 2,3 4,5Muut opintoalat tai -asteet 16,4 20,5100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.208

3.3 Maalaustyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 8 682 9 542 9 500ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 3 904Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %3.3 Maalaustyö 9 542 10071411 Rakennusmaalarit 5 830 61,171412 Auto- ja muut maalarit 3 712 38,93.4 Muu rakennustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 4,6 3,4 1,5Metsätalous amm. perusk. 1,9 2,3 1,5LVI-ala amm. perusk. 2,5 2,7 3,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 25,4 16,7 7,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 9,4 9,2 5,0Sähköala amm. perusk. 7 5,3 3,0Sähköala amk 0,5 0,3 0,2Rakennusala amm. perusk. 21 30,9 36,8Rakennusala amk 1,4 1,7 1,5Puuala amm. perusk. 6,5 6 6,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 1,2 2 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 0,7 0,5 0,5Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,7 1,1 2,0Ei ammatillista tutkintoa 30,0Muut opintoalat tai -asteet 17,3 18100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 15 592 29 519 19 800ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 14 836Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %3.4 Muu rakennustyö 29 519 1007121 Rakennustyöntekijät 13 502 45,77129 Muut rakennustyöntekijät ja -korjaajat ym. 2 715 9,27216 Vedenalaistyöntekijät 54 0,29161 Jäte- ja kaatopaikkatyöntekijät 590 2,09162 Kadunlakaisijat ym. 159 0,59312 Maa- ja vesirakennusalan avustavat työntekijät 5 246 17,89313 Rakennusalan avustavat työntekijät 7 253 24,61)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.209

4.1 MaaliikennetyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Metsätalous amm. perusk. 1,9 2,2 2,0Kone- ja metalliala amm. perusk. 24,1 18,4 5,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 34,1 34,8 71,0Auto- ja kuljetusala amk 1,1 1,2 3,0Sähköala amm. perusk. 6,5 7 7,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 2,4 2,5 2,0Ei ammatillista tutkintoa 10,0Muut opintoalat tai -asteet 29,9 33,9100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 1) 2000 1) 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 72 713 77 394 77 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 38 292Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %4.1 Maaliikennetyö 77 394 1005112 Konduktöörit, rahastajat ym. 1 536 2,08311 Veturin- ja moottorivaununkuljettajat 2 113 2,78312 Vaihdetyöhenkilöstö 1 386 1,8832 Moottoriajoneuvojen kuljettajat 72 359 93,54.2 VesiliikennetyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kone- ja metalliala amm. perusk. 10 6,5 6,0Kone- ja metalliala amk 3 1,7 3,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 3,9 4,3 5,0Sähköala amm. perusk. 1,3 2,6 4,0Merenkulkuala amm. perusk. 37,7 27,1 41,0Merenkulkuala amk 28,2 41,7 41,0Muut opintoalat tai -asteet 15,9 16100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.210

4.2 Vesiliikennetyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 2 852 2 518 2 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 787Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %4.2 Vesiliikennetyö 2 518 1003142 Alusten päälliköt ja perämiehet 919 36,58340 Kansi- ja konemiehistö ym. vesiliikenteen työntekijät 1 599 63,55 POSTITYÖOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kone- ja metalliala amm. perusk. 9,3 6,0 2,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 5,3 4,9 10,0Sähköala amm. perusk. 8,1 5 7,0Sähköala amk 0,4 0,6 3,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 12,8 11,4 30,5Kaupan ja hallinnon ala amk 20,9 26,7 8,0Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0 0 2,0Ei ammatillista tutkintoa 37,5Muut opintoalat tai -asteet 43,2 45,5100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 22 188 26 713 22 000ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 16 890Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %5 Postityö 26 713 1003139 Muut optisten ja elektronisten laitteiden käyttäjät 334 1,341421 Postinkantajat ja -lajittelijat 10 223 38,342231 Puhelinvaihteenhoitajat 6 068 22,79151 Sanomalehtien ja mainosten jakajat ja lähetit 10 088 37,81)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.211

6.2 Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Metsätalous amk 0,1 0,2 0,1Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 4,9 4,8 6,0Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,4 0,5 0,4Graafinen ala amk 0,1 0,1 0,1LVI-ala amk 1,8 1,4 1,0Kone- ja metalliala amk 14,3 11,1 7,8Auto- ja kuljetusala amk 2 1,8 1,4Tekstiili- ja vaatetusala amk 0,2 0,2 0,1Elintarvikeala amk 0,3 0,4 0,5Sähköala amk 17,8 18,3 20,0Maanmittausala amk 0 0,3 0,4Rakennusala amk 9,7 8,2 7,2Puuala amk 0,6 0,5 0,4Pintakäsittelyala amk 0 0,1 0,1Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 1,5 1,3 1,3Muu tekniikka ja liikenne amk 0,4 1,0 1,0Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 27,2 26,4 33,0Kaupan ja hallinnon ala amk 11,2 12,9 13,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,6 0,9 1,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,1Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 1,9 2,6 3,0Sosiaali- ja terveysala amk 0,1 0,2 0,2Käsi- ja taideteollisuusala amk 0 0,1 0,2Viestintä- ja kuvataideala amk 0 0,1 0,3Taideteollinen koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,4Humanistinen koulutus yliopisto 0,2 0,5 0,4Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,1Terveystieteiden koulutus yliopisto 0 0,1 0,3Lääketieteellinen koulutus yliopisto 0 0,1 0,2Muut opintoalat tai -asteet 4,4 5,4100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.212

6.2 Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 76 069 96 464 139 500ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 10 200Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %6.2 Tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyö 96 464 1001223 Rakennusalan tuotantojohtajat 664 0,712299 Muut tuotanto- ja linjajohtajat 1 120 1,21236 Tietotekniikkajohtajat 2 989 3,11237 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 4 757 4,91239 Muut asiantuntijajohtajat 1 960 2,0213 Tietotekniikan erityisasiantuntijat 25 540 26,52141 Talonrakennusalan erityisasiantuntijat 9 274 9,62142 Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen erityisasiantuntijat 3 467 3,62143 Sähkötekniikan erityisasiantuntijat 6 287 6,52144 Elektroniikan ja informaatiotekniikan erityisasiantuntijat 13 651 14,22145 Konetekniikan erityisasiantuntijat 15 738 16,32146 Puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat 2 994 3,12147 Vuoriteollisuuden prosessitekniikan erityisasiantuntijat 661 0,72148 Kartoituksen ja maanmittauksen erityisasiantuntijat 597 0,62149 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 4 435 4,63151 Rakennus- ja palotarkastajat 1 324 1,431522 Katsastajat, tuoteturvallisuuden ja laadun tarkastajat 1 006 1,0213

6.3 Tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amk 0,1 0,1 0,1Metsätalous amk 0,2 0,3 0,2Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 0,6 1,2 1,5Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,3 0,4Graafinen ala amm. perusk. 0,2 0,3 0,1Graafinen ala amk 0,6 0,5 0,7LVI-ala amm. perusk. 0,5 0,4 0,2LVI-ala amk 1,6 1,6 1,8Kone- ja metalliala amm. perusk. 5,1 3,6 1,5Kone- ja metalliala amk 19,8 15,2 14,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 2,3 2,1 1,1Auto- ja kuljetusala amk 3,6 3 3,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 0,8 0,3 0,1Tekstiili- ja vaatetusala amk 0,6 0,6 0,5Elintarvikeala amm. perusk. 0,3 0,4 0,4Elintarvikeala amk 1,3 1,2 1,3Sähköala amm. perusk. 6,3 8,2 8,4Sähköala amk 19,7 19,2 22,5Maanmittausala amm. perusk. 1,4 1,6 1,4Maanmittausala amk 2,1 1,6 1,5Rakennusala amm. perusk. 1,4 1,2 1,3Rakennusala amk 16,6 16,6 16,5Puuala amm. perusk. 0,7 0,5 0,2Puuala amk 1,2 0,8 0,9Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Pintakäsittelyala amk 0,1 0,1 0,1Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,5 1,9 1,0Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 3,1 2,8 2,4Merenkulkuala amm. perusk. 0,2 0,2 0,1Merenkulkuala amk 0,1 0,1 0,1Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,8 0,5 0,2Muu tekniikka ja liikenne amk 0,8 0,9 1,5Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 1,4 3,6 7,1Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 0,5 0,6 0,3Kaupan ja hallinnon ala amk 2 3,8 5,3Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,3 0,6Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0 0,1 0,2Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,1 0,2 0,2Sosiaali- ja terveysala amk 0,1 0,4 0,4Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,2 0,4 0,5Viestintä- ja kuvataideala amk 0 0,1 0,3Muut opintoalat tai -asteet 2,9 3,1100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.214

6.3 Tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 76 849 76 609 91 500ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 12 070Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %6.3 Tekniikan asiantuntija- ja työnjohtotyö 76 609 10031121 Talonrakennusalan asiantuntijat 14 242 18,631122 Maankäytön ja yhdyskuntarakentamisen asiantuntijat 5 195 6,831123 Kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntijat 2 965 3,93113 Sähkötekniikan asiantuntijat 6 452 8,43114 Elektroniikan ja informaatiotekniikan asiantuntijat 10 960 14,33115 Konetekniikan asiantuntijat 19 837 25,93116 Puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan asiantuntijat 7 313 9,53117 Vuoriteollisuuden prosessitekniikan asiantuntijat 1 177 1,531192 Graafisen tekniikan asiantuntijat 1 886 2,531193 Tekstiili- ja vaatetusalan tekniikan asiantuntijat 1 310 1,731199 Muut teknisten alojen asiantuntijat 3 850 5,03141 Alusten konepäälliköt ja konemestarit 675 0,931521 Työsuojelutarkastajat 205 0,332221 Terveystarkastajat 542 0,7215

6.4 Liikenteen asiantuntija- ja johtotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 0,4 0,4 0,2Metsätalous amk 0,3 0,5 0,5Kone- ja metalliala amk 1 0,9 0,5Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 2,1 2,4 5,0Auto- ja kuljetusala amk 2,9 2,2 10,0Sähköala amm. perusk. 2 1,8 3,0Sähköala amk 2,5 2,6 6,0Merenkulkuala amm. perusk. 1,8 0,8 1,0Merenkulkuala amk 13,2 11 11,0Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 2 2,4 5,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 4,2 4 10,0Kaupan ja hallinnon ala amk 40,1 39,4 41,9Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,8 1,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,2 0,3Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 3 3,2 3,6Humanistinen koulutus yliopisto 0,7 0,8 1,0Muut opintoalat tai -asteet 23,4 26,5100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 6 853 6 513 8 100ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 2 047Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %6.4 Liikenteen asintuntija- ja johtotyö 6 513 1001226 Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen johtajat 1 203 18,53143 Lentokapteenit ja -perämiehet 813 12,531441 Lennonjohtajat ym. 315 4,831442 Satamaliikenteen ohjaajat 629 9,73145 Lentoturvallisuusteknikot ym. 289 4,43422 Huolitsijat ja tullaajat 2 562 39,341331 Raideliikenteen ohjaajat 702 10,81)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.216

7.1 KiinteistötyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 3,2 3,2 1,0Puutarhatalous amm. perusk. 0,7 1,6 2,0Metsätalous amm. perusk. 1,8 1,8 0,5LVI-ala amm. perusk. 6,7 8,9 20,0LVI-ala amk 0,2 0,4 1,5Kone- ja metalliala amm. perusk. 22,9 15,4 10,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 8,3 8,9 7,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 1,6 0,9 1,0Sähköala amm. perusk. 9,8 8,5 8,0Sähköala amk 0,8 1 2,0Rakennusala amm. perusk. 5,7 6,8 8,5Rakennusala amk 1,5 3,7 4,0Puuala amm. perusk. 4,6 3,8 3,0Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,8 1 1,0Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,5 2,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 3 3,1 6,0Kaupan ja hallinnon ala amk 10,2 10,1 12,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,4 0,3 0,5Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,2 0,5Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 0,5 0,6 1,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 4,1 3,6 3,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 2,1 1,9 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,2 0,5 0,4Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,5 0,7 0,6Vapaa-ajan toiminta amm. perusk. 0,1 0,2 0,2Vapaa-ajan toiminta amk 0,3 0,3 0,3Liikunta-ala amm. perusk. 0,1 1,2 2,0Muut opintoalat tai -asteet 9,8 11,2100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 26 153 26 989 27 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 11 505Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.1 Kiinteistötyö 26 989 10034132 Isännöitsijät 3 840 14,27143 Rakennuspuhdistajat ja nuohoojat 377 1,49141 Kiinteistöhuoltomiehet 22 772 84,41)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.217

7.2 SiivoustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,4Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 4,5 4,3 4,0Kaupan ja hallinnon ala amk 3,7 4,4 4,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,1Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 12,6 12,8 15,5Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,2 0,4 1,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 40,4 35,3 40,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 4,8 4,9 7,0Ei ammatillista tutkintoa 28,0Muut opintoalat tai -asteet 33,7 37,8100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 67 556 83 856 61 000ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 43 797Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.2 Siivoustyö 83 856 10051212 Siivoustyönjohtajat 4 489 5,491321 Sairaala- ja hoitoapulaiset 25 464 30,491322 Siivoojat 53 903 64,31)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.218

7.3 Muu palvelutyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 12,7 12,2 12,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 6,9 7,7 9,0Kaupan ja hallinnon ala amk 12,7 13,2 10,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,2 0,5Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 9,4 9,4 10,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 14,2 12,4 20,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,7 1,1 3,0Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 5,5 5,4 7,0Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 2,3 3,4 3,0Humanistinen koulutus yliopisto 0,2 0,4 0,5Ei ammatillista tutkintoa amm. perusk. 25,0Muut opintoalat tai -asteet 35,3 34,9100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 6 552 6 754 6 300ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 3 538Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.3 Muu palvelutyö 6 754 1003472 Juontajat, kuuluttajat ym. 345 5,14213 Bingo- ja kasinopelien hoitajat ym. 910 13,551419 Kylvettäjät ym. 640 9,551431 Hautaustoimistonhoitajat ym. 351 5,251432 Muut hautaustyöntekijät 161 2,45210 Mallit 188 2,88264 Pesu-, valkaisu- ja värjäyskoneiden hoitajat 3 921 58,19120 Kengänkiillottajat ym. 0 0,09133 Puhdistajat ja prässääjät 238 3,51)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.219

7.4 MyyntityöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %220Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amm. perusk. 1,9 1,3 0,5Maatilatalous amk 0,4 0,5 0,5Puutarhatalous amm. perusk. 0,8 1,1 1,3Puutarhatalous amk 0,1 0,1 0,3Metsätalous amm. perusk. 0,4 0,3 0,3Metsätalous amk 0,3 0,4 0,3Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 0,4 0,3 0,3Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,3 0,4Graafinen ala amm. perusk. 0,3 0,3 0,3LVI-ala amm. perusk. 0,5 0,5 0,5LVI-ala amk 0,2 0,3 0,3Kone- ja metalliala amm. perusk. 4,3 2,7 2,5Kone- ja metalliala amk 2,3 2 2,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 4,1 3,7 3,5Auto- ja kuljetusala amk 1 1 1,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 4,4 2,9 3,5Tekstiili- ja vaatetusala amk 0,3 0,4 0,5Elintarvikeala amm. perusk. 0,8 0,7 0,8Elintarvikeala amk 0,1 0,2 0,2Sähköala amm. perusk. 3,9 3,3 4,0Sähköala amk 2 1,9 3,0Rakennusala amm. perusk. 1 1,1 1,0Rakennusala amk 0,5 1,1 1,0Puuala amm. perusk. 0,8 0,7 1,0Puuala amk 0,4 0,4 0,4Pintakäsittelyala amm. perusk. 0,2 0,2 0,2Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,5 0,4 0,2Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,3 0,3 0,3Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,7 0,7 0,7Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 1,5 1,5 2,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 12,8 11,5 18,5Kaupan ja hallinnon ala amk 31,5 34,3 18,2Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,3 0,3Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 2 2,1 4,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 6,2 5,6 4,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,5 0,7 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 4,5 3,5 2,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,3 0,5 0,5Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 1,5 2,2 2,2Sosiaali- ja terveysala amk 1,1 2,2 2,5Kauneudenhoitoala amm. perusk. 1,2 1,5 1,5Farmasian koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,2Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 1,2 1,3 2,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,5 0,8 1,5Musiikkiala ( ammatillinen oppilaitos ) amm.perusk. 0,0 0,0 0,3Viestintä- ja kuvataideala amk 0 0,1 0,1Vapaa-ajan toiminta amk 0,1 0,2 0,3Humanistinen koulutus yliopisto 0,5 0,8 0,8Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,3 0,3Ei ammatillista tutkintoa 6,0Muut opintoalat tai -asteet 1,1 1,5100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.

7.4 Myyntityö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 146 009 184 850 182 800ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 76 954Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.4 Myyntityö 184 850 1003415 Myyntineuvottelijat, -edustajat ja -sihteerit 49 895 27,034192 Myymälänhoitajat ja pienkauppiaat 28 482 15,434193 Huoltoasemanhoitajat 1 449 0,84214 Panttilainaajat 14 0,05220 Myyjät ja tuote-esittelijät 103 942 56,29111 Katumyyjät ym. 37 0,09113 Puhelinmyyjät ja kotimyyjät 1 031 0,67.5 RavintolapalvelutyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Elintarvikeala amm. perusk. 1 1,4 1,5Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 2,2 3 2,0Kaupan ja hallinnon ala amk 3,6 5,2 1,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,2Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 64 57,2 70,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 6 7,3 11,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 12,2 11,2 7,3Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 2,3 2,6 3,0Ei ammatillista tutkintoa 4,0Muut opintoalat tai -asteet 8,6 11,9100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 75 189 84 963 86 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 28 071Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.5 Ravintolapalvelutyö 84 963 10051211 Ravintola- ja suurtalousesimiehet 15 868 18,75122 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 19 671 23,25123 Tarjoilutyöntekijät 29 342 34,591323 Keittiöapulaiset 20 082 23,61)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.221

7.6 MatkapalvelutyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 2,2 2,4 4,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 8,5 9,7 21,0Kaupan ja hallinnon ala amk 53,5 50,7 40,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 1,8 1,3 2,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 5,8 6 16,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 2,8 2,9 7,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 2,3 3 3,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,1 0,1 2,0Humanistinen koulutus yliopisto 1,8 1,7 5,0Muut opintoalat tai -asteet 21,2 22,3100 100 100Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 12 350 15 675 15 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 6 268Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %7.6 Matkapalvelutyö 15 675 10041339 Muut kuljetuksen ja huolinnan toimistotyöntekijät 7 500 47,84221 Matkatoimistovirkailijat 3 814 24,35111 Lentoemännät, purserit ym. 1 631 10,45113 Matkaoppaat ja matkanjohtajat 577 3,79152 Ovenvartijat ja vahtimestarit 2 153 13,71)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.222

8.1 ToimistotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,7 0,5Graafinen ala amm. perusk. 0,3 0,6 0,5Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 1,3 0,8 1,0Elintarvikeala amm. perusk. 0,1 0,2 0,2Sähköala amm. perusk. 1,0 1,9 1,0Sähköala amk 0,6 1,7 1,8Maanmittausala amm. perusk. 1,2 0,9 0,5Puuala amm. perusk. 0,2 0,2 0,2Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 2,3 2,1 3,0Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,5 1,7 1,7Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 14,6 11 35,0Kaupan ja hallinnon ala amk 59,7 57,3 35,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 1,0 1,4 1,4Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 2,6 2,6 3,6Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 1,6 1,5 1,5Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 2,3 1,8 0,5Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 1,6 2,1 2,0Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0,0 0,5 6,0Viestintä- ja kuvataideala amk 0,0 0,1 2,0Kauneudenhoitoala amm. perusk. 0,5 0,4 0,4Vapaa-ajan toiminta amm. perusk. 0,0 0,1 0,2Humanistinen koulutus yliopisto 1,6 1,7 2,0Muut opintoalat tai -asteet 6,9 9,0100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 155 715 153 703 127 500ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 47 6421)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.223

Ammatit 8.1 Toimistotyö (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %8.1 Toimistotyö 153 703 1003118 Tekniset piirtäjät 8 328 5,43120 Tietotekniikan tukihenkilöt, operaattorit ym. 10 661 6,934194 Toimistonhoitajat 6 435 4,23431 Johdon sihteerit, osastosihteerit ym. 22 446 14,64112 Tekstinkäsittelijät 2 574 1,74113 Tallentajat 2 280 1,54114 Laskuttajat 3 271 2,14115 Sihteerit 45 215 29,44121 Palkanlaskijat, kassanhoitajat ym. 10 995 7,241422 Toimistovahtimestarit 5 596 3,64190 Muut toimistotyöntekijät 35 343 23,042232 Hälytyspäivystäjät 391 0,39153 Sähkö- ja vesimittareiden lukijat ym. 168 0,18.2 Kirjanpito- ja kassanhoitotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,3 0,3Kone- ja metalliala amm. perusk. 0,2 0,1 0,1Auto- ja kuljetusala amk 0,1 0,4 0,4Sähköala amm. perusk. 0,2 0,2 0,2Rakennusala amk 0,3 0,7 0,7Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,8 0,8Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 10,9 6,5 21,0Kaupan ja hallinnon ala amk 67,3 64,5 53,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 2,3 3 3,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,9 1,7 2,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 9,9 14,7 18,0Humanistinen koulutus yliopisto 0,3 0,4 0,4Muut opintoalat tai -asteet 7,0 6,6100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 67 364 66 392 46 700ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 15 8761)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.224

Ammatit 8.2 Kirjanpito- ja kassanhoitotyö (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %8.2 Kirjanpito- ja kassanhoitotyö 66 392 1002411 Tilintarkastajat, kamreerit ym. 9 467 14,33417 Vahinkotarkastajat ja huutokaupanpitäjät 408 0,634191 Pankkien ja postien esimiehet 4 389 6,63433 Kirjanpitäjät ym. 20 549 31,03443 Sosiaaliturvatoimihenkilöt 4 215 6,34122 Vakuutusalan konttoritoimihenkilöt 6 919 10,44211 Lipunmyyjät 769 1,24212 Posti- ja pankkitoimihenkilöt 18 358 27,74215 Maksujenperijät 1 318 2,09.1 Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amk 0,4 0,4 0,3Metsätalous amk 0,3 0,5 0,4Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 1,8 1,6 1,6Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 1,7 1,7 1,7Kone- ja metalliala amm. perusk. 1,2 1,1 1,1Kone- ja metalliala amk 4,9 4,5 4,4Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 0,5 0,7 0,6Auto- ja kuljetusala amk 1,1 0,9 0,9Sähköala amm. perusk. 1,3 1,6 1,6Sähköala amk 4,9 4,4 4,3Rakennusala amm. perusk. 0,2 0,3 0,3Rakennusala amk 1,1 1,4 1,3Puuala amk 0,8 0,7 0,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,7 0,6 0,5Muu tekniikka ja liikenne amk 0,1 0,3 1Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 6,4 7,3 8,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 2 2,1 2,0Kaupan ja hallinnon ala amk 24,2 22,5 24Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 4,9 5,4 6,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 3 3,1 3,1Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 17,3 14,8 16,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 2,8 3,1 3,2Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 2,6 2,5 2,6Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 0,5 1 1,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,4 0,6 1,0Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 0,3 0,5 0,3Sosiaali- ja terveysala amk 0,5 0,9 1,0Terveystieteiden koulutus yliopisto 0 0 0,2Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,2 0,4 1,0Viestintä- ja kuvataideala amk 0 0,1 0,1Taideteollinen koulutus yliopisto 0 0,1 0,3Teologinen koulutus yliopisto 4,3 4,2 4,2Humanistinen koulutus yliopisto 4,2 4,1 4,5Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 0,6 0,9 1,0Muut opintoalat tai -asteet 5,0 5,6100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.225

9.1 Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 57 546 58 387 68 800ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 8 620Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %9.1 Julkisen ja yksityisen sektorin johtotyö 58 387 10011101 Valtion keskushallinnon johtajat 1 160 2,011102 Valtion piiri- ja paikallishallinnon johtajat 631 1,111103 Kuntien ja kaupunkien johtajat 797 1,41141 Puolueiden johtajat 71 0,11142 Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat 306 0,51143 Muiden järjestöjen johtajat 495 0,81210 Pääjohtajat ja toimitusjohtajat 3 369 5,81221 Maa- ja metsätalouden johtajat 199 0,31222 Teollisuuden tuotantojohtajat 2 963 5,11224 Kaupan ym. johtajat 1 194 2,01225 Hotellinjohtajat ja ravintolapäälliköt 2 556 4,41227 Yrityspalvelu- ym. yritysten johtajat 2 913 5,01228 Siivousalan ja kauneudenhoitoalan ym. alojen johtajat 108 0,212294 Kulttuurijohtajat 914 1,61231 Talous- ja hallintojohtajat 8 061 13,81232 Henkilöstöjohtajat 1 726 3,01233 Myynti- ja markkinointijohtajat 12 335 21,11235 Osto- ja varastopäälliköt 1 396 2,41311 Pienten maa- ja metsätalousyritysten johtajat 43 0,11312 Pienteollisuuden johtajat 720 1,21313 Rakennusalan pienyritysten johtajat 199 0,31314 Kaupan ym. alojen pienyritysten johtajat 774 1,31315 Hotelli- ja ravintola-alan pienyritysten johtajat 292 0,51316 Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen pienyritysten johtajat 240 0,41317 Yrityspalvelutoiminnan pienyritysten johtajat 4 947 8,51318 Siivousalan ja kauneudenhoitoalan ym. pienyritysten johtajat 36 0,11319 Muut pienyritysten johtajat 2 824 4,824311 Arkistonhoitajat 584 1,024312 Museoalan erityisasiantuntijat 610 1,02432 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 3 272 5,62460 Papit ym. uskonnollisen elämän erityisasiantuntijat 2 652 4,5226

9.2 Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amk 0,7 0,7 0,5Metsätalous amk 0,5 0,8 0,8Luonnontieteellinen yliopisto 0,7 1 1,0Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 1 1,3 1,3Graafinen ala amm. perusk. 0,6 0,9 0,3Graafinen ala amk 0,1 0,1 0,1Kone- ja metalliala amm. perusk. 2,4 1,7 0,3Kone- ja metalliala amk 3,3 3,2 2,9Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 0,9 1,2 0,5Auto- ja kuljetusala amk 0,6 0,7 1,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 0,8 0,6 0,2Tekstiili- ja vaatetusala amk 0,1 0,4 1,0Sähköala amm. perusk. 1,8 2,2 2,0Sähköala amk 2,1 2,9 4,0Rakennusala amm. perusk. 0,5 0,8 0,3Rakennusala amk 1,3 1,7 1,7Puuala amm. perusk. 0,4 0,5 0,3Puuala amk 0,3 0,3 0,5Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,3 0,3 0,2Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,3 0,4 0,4Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,5 0,5 0,2Muu tekniikka ja liikenne amk 0,2 0,5 0,2Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 3,5 4,7 6,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 6,5 4,9 6,0Kaupan ja hallinnon ala amk 42,5 37,6 38,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 2 2,7 3,5Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,6 0,8 1,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 13,3 11 14,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,4 0,7 0,7Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,3 0,3 0,2Sosiaali- ja terveysala amk 0,4 1 0,5Farmasian koulutus yliopisto 0,1 0,4 0,4Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 0,7 1,1 1,5Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,3 0,8 2,0Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0,6 0,3 2,0Viestintä- ja kuvataideala amk 0,3 0,5 2,0Taideteollinen koulutus yliopisto 0,1 0,4 0,6Humanistinen koulutus yliopisto 1,3 1,9 1,9Muut opintoalat tai -asteet 7,6 8,6100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.227

9.2 Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 16 937 32 110 48 200ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 9 549Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %9.2 Markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat 32 110 1001234 Mainos- ja tiedotusjohtajat 613 1,924191 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 8 365 26,13411 Arvopaperi- ja valuuttakauppiaat 1 764 5,53412 Vakuutusalan asiamiehet 2 117 6,634131 Kiinteistönvälittäjät 3 287 10,23414 Matkailuasiamiehet ja matkanjärjestäjät 655 2,03416 Ostajat 5 171 16,13421 Kauppa-agentit 4 699 14,63429 Muut liike-elämän palvelujen välittäjät 5 439 16,99.3 LakiasiantuntijatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,9 1,6 1,0Kaupan ja hallinnon ala amk 6,1 7,7 8,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 1,4 1,5 2,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 87 80,2 84,4Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 1,6 3,4 4,0Poliisikoulutus amm. perusk. 0,3 0,2 0,2Poliisikoulutus amk 0,1 0,1 0,4Muut opintoalat tai -asteet 2,6 5,4100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 8 231 10 455 13 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 1 132Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %9.3 Lakiasiantuntijat 10 455 1002421 Asianajajat ja syyttäjät 2 380 22,82422 Tuomioistuinlakimiehet 1 782 17,02429 Muut lainopilliset erityisasiantuntijat 3 568 34,13432 Oikeudenkäyntiasiamiehet ja ulosottomiehet 2 725 26,11)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.228

9.4 Luonnontieteellinen asiantuntijatyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amk 15,5 12,3 11,5Puutarhatalous amk 2,9 2,8 4,0Kalatalous amk 0,3 0,5 1,0Muu luonnonvara-ala amk 0 0,1 3,0Metsätalous amk 17 13,8 11,0Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 21,2 22,7 35,0Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 11,9 10,2 12,0Elintarvikeala amk 0,1 0,4 1,0Puuala amk 2,6 3,8 4,0Muu tekniikka ja liikenne amk 0,3 0,5 1,5Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 4,2 6,5 11,0Kaupan ja hallinnon ala amk 0,8 1,4 1,5Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,8 1,7 1,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 1,8 1,8 1,0Terveystieteen koulutus yliopisto 0 0,3 0,5Lääketieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,4 0,5Farmasian koulutus yliopisto 0,6 0,4 0,5Muut opintoalat tai -asteet 19,9 20,8100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 14 963 11 852 17 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 889Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %9.4 Luonnontieteellinen asiantuntijatyö 11 852 1002111 Fyysikot ja astronomit 413 3,52112 Meteorologit 157 1,32113 Kemistit 1 741 14,72114 Geologit ja geofyysikot 365 3,12211 Biologit, kasvitieteilijät, eläintieteilijät ym. 658 5,62212 Farmakologit, patologit ym. 317 2,722131 Maatalous-, puutarha- ja kalatalousalan erityisasiantuntijat 627 5,322132 Metsäalan erityisasiantuntijat 1 752 14,83111 Luonnontieteen tekniset asiantuntijat 350 3,031191 Mekaanisen metsäteollisuuden tekniikan asiantuntijat 1 077 9,132121 Agrologit 1 089 9,23213 Maatalous-, puutarha- ja kalastusalan neuvojat 1 427 12,032222 Ympäristönsuojelutyöntekijät 469 4,03223 Ravitsemusalan asiantuntijat 875 7,43227 Seminologit ym. 535 4,51)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.229

9.5 Muu asiantuntijatyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Maatilatalous amk 0,5 0,9 0,5Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 9,1 11,9 10,0Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 2,4 3,5 2,7Kone- ja metalliala amk 0,5 0,5 0,5Auto- ja kuljetusala amk 0,1 0,1 0,2Sähköala amk 0,4 0,5 0,6Rakennusala amk 0,7 0,9 0,9Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 7,5 8,8 9,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 2,5 2,1 2,0Kaupan ja hallinnon ala amk 24,5 20,4 19,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 13,2 10,8 15,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 4,1 3,2 4,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 7,5 6,5 10,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,1 0,2 0,6Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,1 0,1 0,8Sosiaali- ja terveysala amk 0,9 1,4 1,3Terveystieteen koulutus yliopisto 0,2 0,5 0,7Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,2 0,3 0,5Viestintä- ja kuvataideala amk 0,1 0,1 0,1Musiikkiala amm.perusk. 0,0 0,0 0,2Taideteollinen koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,3Vapaa-ajan toiminta amk 0,5 1 1,0Teologinen koulutus yliopisto 0,3 0,3 0,3Humanistinen koulutus yliopisto 9,8 9,5 11,0Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 1,8 2,4 2,2Psykologinen koulutus yliopisto 7 5,7 6,6Muut opintoalat tai -asteet 6,1 8,4100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 38 110 51 045 68 100ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 8 4291)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.230

Ammatit 9.5 Muu asiantuntijatyö (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %9.5 Muu asiantuntijatyö 51 045 1002121 Matematiikan erityisasiantuntijat 449 0,92122 Tilastotieteen erityisasiantuntijat 636 1,22352 Tarkastajat ja opetusmenetelmien erityisasiantuntijat 111 0,22412 Henkilöstösuunnittelijat ym. 2 505 4,924193 Kuluttajaneuvojat ym. 105 0,224194 Järjestöalan erityisasiantuntijat 2 198 4,32441 Ekonomistit 762 1,52442 Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat 432 0,82443 Historioitsijat ym. 94 0,22444 Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit 3 137 6,124451 Psykologit 2 966 5,824452 Psykoterapeutit 70 0,124701 Valtionhallinnon erityisasiantuntijat 17 335 34,024702 Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat 6 164 12,13423 Työnvälittäjät 2 958 5,83434 Tilastonlaatijat, haastattelijat ym. 1 669 3,33442 Verovalmistelijat ja -tarkastajat 4 314 8,54141 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 5 140 10,110.1 Lääkärit ja lääketieteen tutkijatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 1,1 0,5 2,0Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,2Lääketieteellinen koulutus yliopisto 49,1 47,2 70,0Hammaslääketieteellinen koulutus yliopisto 21,6 20,2 20,0Eläinlääketieteellinen koulutus yliopisto 4,7 4,6 7,1Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,2Farmasian koulutus yliopisto 0,0 0,1 0,2Psykologian koulutus Yliopisto 0,3 0,2 0,3Muut opintoalat tai -asteet 23,1 27,1100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 18 264 20 040 26 300ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 8211)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.231

Ammatit 10.1 Lääkärit ja lääketieteen tutkijat (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %10.1 Lääkärit 20 040 10022211 Ylilääkärit 2 249 11,222212 Erikoislääkärit ja osastonlääkärit 3 743 18,722213 Muut lääkärit 8 576 42,82222 Hammaslääkärit 4 421 22,12223 Eläinlääkärit 1 051 5,210.2 Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon tekninen henkilöstöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 2,9 2,9 3,0Sosiaali- ja terveysala amk 86,7 86 86,5Terveystieteen koulutus yliopisto 0,7 1,1 2,5Farmasian koulutus yliopisto 6,6 6,8 7,5Taideteollinen yliopisto 0 0 0,1Musiikkiala yliopisto 0 0 0,1Vapaa-ajan toiminta amk 0,1 0,1 0,3Muut opintoalat tai -asteet 3,1 3,1100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 65 625 76 357 97 600ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 2 394Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %10.2 Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon tekninen henkilöstö 76 357 1002224 Proviisorit 915 1,22229 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 1 249 1,622301 Ylihoitajat 625 0,822302 Osastonhoitajat 6 032 7,93224 Optikot 1 069 1,43225 Hammashuoltajat 729 1,03226 Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym. 7 310 9,63228 Farmaseutit 4 253 5,632311 Sairaanhoitajat 33 085 43,332312 Terveydenhoitajat 7 479 9,832313 Röngtenhoitajat 3 408 4,532314 Laboratoriohoitajat 4 228 5,53232 Kätilöt 1 509 2,051327 Välinehoitajat 1 858 2,45139 Apteekkien lääketyöntekijät ym. 2 608 3,41)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.232

10.3 Muu terveydenhuolto- ja kauneudenhoitotyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 0,9 1,1 1,5Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 64,8 63 75,0Kauneudenhoitoala amm. perusk. 16,8 17,1 19,0Kauneudenhoitoala amk 0,1 0,3 0,5Sosiaali- ja terveysala amk 3,7 7,1 4,0Muut opintoalat tai -asteet 13,7 11,0100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 60 268 64 251 87 400ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 6 381Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %10.3 Muu terveydenhuolto- ja kauneudenhoitotyö 64 251 1004222 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat 6 772 10,551321 Perushoitajat ja lähihoitajat 28 910 45,051322 Mielenterveyshoitajat 4 077 6,351323 Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat 1 869 2,951325 Hammashoitajat 4 499 7,051411 Kampaajat ja parturit 12 373 19,351412 Kauneudenhoitajat 1 753 2,751413 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. 3 998 6,21)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.233

10.4 Sosiaali- ja vapaa-aika-alan työOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1) 2000 1)Maatilatalous amm. perusk. 0 0 0,1Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 6,3 4,5 5,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amm. perusk. 4,7 3,6 2,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,1 0,1 0,2Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amm. perusk. 12,2 5,8 4,0Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,2 0,3 0,4Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 40,3 43,5 47,5Sosiaali- ja terveysala amk 9 14,6 19,0Liikuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,2 0,2 0,5Terveystieteen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,7Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 1,1 1 1,6Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,4 0,4 0,5Viestintä- ja kuvataideala amk 0,1 0,1 0,5Vapaa-ajan toiminta amm. perusk. 0,7 1,2 3,0Vapaa-ajan toiminta amk 5,6 4,5 6,0Liikunta-ala amm. perusk. 0,6 0,4 1,7Liikunta-ala amk 0,5 0,7 2,1Teologinen koulutus yliopisto 0,2 0,2 0,3Humanistinen koulutus yliopisto 0,3 0,4 0,5Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 2,4 4,1 4,4Muut opintoalat tai -asteet 15,0 14,4100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 95 999 128 601 151 200ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 33 942Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %10.4 Sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ 128 601 10012292 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat 4 679 3,612293 Liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan johtajat 204 0,22446 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 11 555 9,03460 Sosiaalialan ohjaajat 8 083 6,33475 Urheilijat, urheiluvalmentajat, -ohjaajat ym. 4 428 3,43480 Seurakuntatyöntekijät 7 558 5,95131 Lastenhoitotyöntekijät 41 543 32,351324 Kehitysvammaistenhoitajat 3 005 2,351326 Sosiaalialan hoitajat 7 677 6,05133 Kodinhoitajat, henkilökohtaiset avustajat ym. 39 495 30,75149 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 312 0,29131 Kotiapulaiset ym. 62 0,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.234

11.1 Opetus- ja kasvatustyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %Ennuste2015%1995 1 ) 2000 1Maatilatalous amk 0,1 0,2 0,2Puutarhatalous amk 0,1 0,1 0,1Metsätalous amk 0,4 0,3 0,2Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 8,2 7,5 8,9Maatalous-metsätieteellinen koulutus yliopisto 0,9 0,8 0,9Graafinen ala amk 0,1 0 0,1LVI-ala amk 0,1 0,1 0,1Kone- ja metalliala amk 1 0,8 1,0Auto- ja kuljetusala amk 0,6 0,5 0,7Tekstiili- ja vaatetusala amk 0,1 0,1 0,1Elintarvikeala amk 0,1 0,1 0,1Sähköala amk 1,2 1,1 1,4Rakennusala amk 0,5 0,5 0,5Puuala amk 0,2 0,2 0,2Pintakäsittelyala amk 0 0 0,1Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,2 0,1 0,1Merenkulkuala amk 0,0 0,0 0,1Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 3 2,7 3,8Kaupan ja hallinnon ala amk 2,4 3,7 3,8Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 2,3 2,4 2,8Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,3 0,4Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 2,6 2,2 3,0Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala amk 0,3 0,6 0,6Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala amk 0,3 0,5 0,5Sosiaali- ja terveysala amk 1,8 3,5 4,0Kauneudenhoitoala amk 0,1 0,2 0,2Liikuntatieteellinen koulutus yliopisto 1,5 1,5 1,7Terveystieteen koulutus yliopisto 0,8 0,9 1,6Lääketieteellinen koulutus yliopisto 0,5 0,5 0,6Hammaslääketieteellinen koulutus yliopisto 0,1 0,1 0,2Eläinlääketieteellinen koulutus yliopisto 0 0,1 0,1Farmasian koulutus yliopisto 0,1 0,2 0,3Käsi- ja taideteollisuusala amk 0,8 1,1 1,1Viestintä- ja kuvataideala amk 0,3 0,4 0,4Musiikkiala (ammatillinen oppilaitos) amk 1,3 1,5 1,5Teatteri- ja tanssiala amk 0 0,1 0,4Taideteollinen koulutus yliopisto 0,8 0,9 1,0Musiikkiala (yliopisto) yliopisto 1,5 1,5 1,5Teatteri- ja tanssiala yliopisto 0 0,1 0,2Vapaa-ajan toiminta amk 0,3 0,4 0,4Liikunta-ala amk 0,1 0,2 0,2Teologinen koulutus yliopisto 0,7 0,8 0,9Humanistinen koulutus yliopisto 13,1 13,6 14,5Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 40,9 38,7 38,9Psykologian koulutus yliopisto 0,4 0,4 0,5Sotilas- ja rajavartiokoulutus yliopisto 0,0 0,0 0,1Muut opintoalat tai -asteet 10,4 8,7100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.235

11.1 Opetus- ja kasvatustyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 103 423 118 208 128 300ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 11 522Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %11.1 Opetus- ja kasvatustyö 118 208 10012291 Opetusalan johtajat ja rehtorit 4 246 3,623101 Professorit 2 229 1,923102 Lehtorit ja yliassistentit 4 390 3,723103 Assistentit ja tuntiopettajat 4 549 3,82321 Peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 26 439 22,423221 Ammattikorkeakoulujen yliopettajat ja lehtorit 3 393 2,923222 Ammatillisten oppilaitosten lehtorit 17 049 14,42323 Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksityisopettajat 10 746 9,12331 Luokanopettajat 18 118 15,32332 Lastentarhanopettajat 11 343 9,62340 Erityisopettajat 4 492 3,823511 Koulutuspäälliköt, -suunnittelijat ja kouluttajat 8 492 7,223512 Puhe- ja esiintymistaidon opettajat 13 0,02359 Opinto-ohjaajat 833 0,724453 Puheterapeutit 732 0,63340 Liikenneopettajat, kampaamo- ja kosmetologikoulujen opettajat ym. 1 144 1,011.2 Tiedotus- ja viestintätyöOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)236Ennuste2015%Luonnontieteellinen koulutus yliopisto 2,2 1,6 3,0Sähköala amk 0,9 0,6 1,0Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 1,1 0,9 3,0Kaupan ja hallinnon ala amk 14,6 14,7 15,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 24,2 22,7 24,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,4 0,6 1,0Kauppatieteellinen koulutus yliopisto 3,6 3,6 4,4Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 0,2 1,9 6,0Viestintä- ja kuvataideala amk 3,7 4,3 16,0Taideteollinen koulutus yliopisto 1,3 2,2 6,0Musiikkialan koulutus yliopisto 0,4 0,4 0,3Kuvataidealan koulutus yliopisto 0 0 0,3Humanistinen koulutus yliopisto 16,9 16,8 19,0Kasvatustieteellinen koulutus yliopisto 2,2 1,9 1,0Muut opintoalat tai -asteet 28,3 27,8100 100 100,01)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.

11.2 Tiedotus- ja viestintätyö (jatkuu) Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 13 267 15 680 18 800ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 5 604Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %11.2 Tiedotus- ja viestintätyö 15 680 10024192 Tiedottajat 2 708 17,324511 Päällikkötoimittajat 500 3,224512 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 6 047 38,624513 Radio- ja tv-toimittajat 2 295 14,624514 Mainostoimittajat 520 3,33131 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 2 994 19,13132 Radio- ja tv-tarkkailijat 616 3,911.3 Käsi- ja taideteollinen työOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 7,5 8,7 15,0Käsi- ja taideteollisuusala amk 47,9 35 51,0Taideteollinen koulutus yliopisto 10,8 17,3 30,0Kuvataidealan koulutus yliopisto 0 0,4 4,0Muut opintoalat tai -asteet 33,9 38,6100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 2 748 2 638 3 200ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 741Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %11.3 Käsi- ja taideteollinen työ 2 638 10024523 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 1 484 56,37312 Soittimien tekijät ja virittäjät 164 6,27313 Jalokivi-, kulta- ja hopeasepät 890 33,77424 Korin- ja harjantekijät ym. 100 3,81)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.237

11.4 Musiikki-, kuvataide- ja muu taiteellinen työOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 7,4 5,5 0,1Kaupan ja hallinnon ala amk 7 8,5 1,9Käsi- ja taideteollisuusala amm. perusk. 3,7 5,3 4,3Käsi- ja taideteollisuusala amk 1,5 3,9 8,0Viestintä- ja kuvataideala amm. perusk. 1,6 2 2,5Viestintä- ja kuvataideala amk 10,4 6,6 12,0Musiikkiala (ammatillinen oppilaitos) amm. perusk. 2,3 3 10,0Musiikkiala amk 6,2 4,8 15,0Teatteri- ja tanssiala amm. perusk. 0 0,2 2,7Teatteri- ja tanssiala amk 0,3 1,7 4,5Taideteollinen koulutus yliopisto 3,6 4,3 8,0Musiikkiala (yliopisto) yliopisto 14,3 12,6 13,0Teatteri- ja tanssiala yliopisto 6,9 6,7 10,0Kuvataidealan koulutus yliopisto 0,1 0,4 2,0Humanistinen koulutus amk 0,0 0,0 2,0Humanistinen koulutus yliopisto 3 2,9 4,0Muut opintoalat tai -asteet 31,7 31,5100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 10 325 10 452 11 900ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 4 190Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %11.4 Musiikki-, kuvataide- ja muu taiteellinen työ 10 452 10024515 Kirjailijat ja dramaturgit 200 1,924521 Kuvataiteilijat 455 4,424522 Graafiset suunnittelijat 1 647 15,82453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat 2 264 21,72454 Tanssitaiteilijat 542 5,224551 Näyttelijät 1 041 10,024552 Teatteri- ja elokuvaohjaajat 290 2,834711 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 1 955 18,734712 Kuvaussihteerit ym. 433 4,13473 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 1 551 14,83474 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 74 0,71)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.238

12.1 Poliisit, palomiehet ja vartijatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Metsätalous amm. perusk. 0,4 0,6 0,5LVI-ala amm. perusk. 0,7 0,8 0,7Kone- ja metalliala amm. perusk. 5,2 3,9 3,7Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 2,9 3,2 3,3Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 0,3 0,2 0,2Sähköala amm. perusk. 2,3 2,3 2,5Rakennusala amm. perusk. 1,4 2 2,0Puuala amm. perusk. 1,0 0,9 1,0Merenkulkuala amm. perusk. 0,3 0,2 0,3Muu tekniikka ja liikenne amm. perusk. 0,3 1,4 6,0Kaupan ja hallinnon ala amm. perusk. 1,1 1,6 5,5Kaupan ja hallinnon ala amk 5,4 10,1 18,0Yhteiskuntatieteellinen koulutus yliopisto 0,3 0,7 1,0Oikeustieteellinen koulutus yliopisto 0,8 0,9 0,9Sosiaali- ja terveysala amm. perusk. 1,6 3,1 3,3Vapaa-ajan toiminta amk 0,2 0,2 0,1Muu suojeluala amm. perusk. 0,3 0,3 0,0Sotilas- ja rajavartiokoulutus amk 9,4 7,8 0,0Palokoulutus amm. perusk. 9,7 10,8 10,0Palokoulutus amk 1,6 0,3 2,0Poliisikoulutus amm. perusk. 20 19,2 20,0Poliisikoulutus amk 20,8 11,4 11,0Ei ammatillista tutkintoa 8Muut opintoalat tai -asteet 14,0 18,0100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 22 720 27 232 31 100ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 7 3251)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.239

Ammatit 12.1 Poliisit, palomiehet ja vartijat (jatkuu) Työlliset vuonna 2000määrä %12.1 Poliisit ja vartijat 27 232 1003441 Tullivirkamiehet ja raja- ja merivartijat 3 877 14,23450 Komisariot ja ylikonstaapelit 3 071 11,35161 Palomiehet 5 562 20,45162 Poliisit 5 223 19,25163 Vanginvartijat 1 742 6,45169 Valvojat ja vartijat 7 757 28,512.2 SotilaatOpintoala Aste VäestölaskentaOsuus 25–44-vuotiaistakoulutetuista työllisistä %1995 1) 2000 1)Ennuste2015%Kone- ja metalliala amm. perusk. 1,5 2 2,0Kone- ja metalliala amk 3,3 2,6 3,0Auto- ja kuljetusala amm. perusk. 1 2,6 3,0Auto- ja kuljetusala amk 1 0,9 1,0Tekstiili- ja vaatetusala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Sähköala amm. perusk. 1,1 2,6 3,0Sähköala amk 5,4 4,4 5,0Rakennusala amm. perusk. 0,5 1,4 1,0Rakennusala amk 0,4 0,6 0,5Puuala amm. perusk. 0,3 0,4 0,3Paperi- ja kemianteollisuudenala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Paperi- ja kemianteollisuudenala amk 0,1 0,1 0,1Merenkulkuala amm. perusk. 0,1 0,1 0,1Merenkulkuala amk 0,1 0,1 0,1Teknillistieteellinen koulutus yliopisto 1 0,6 1,0Sotilas- ja rajavartiokoulutus yliopisto 26,3 24,1 77,7Ei ammatillista tutkintoa 2,0Muut opintoalat tai -asteet 57,8 57,5100 100 100,0Työllisten määrä Ennuste1995 2000 2015Ammattiryhmä yhteensä, josta 10 260 10 749 9 700ilman ammatillista tutkintoa (peruskoulu tai vast., lukio) 915Ammatit Työlliset vuonna 2000määrä %12.2 Sotilaat 10 749 1001)Amk-ryhmään sisältyvät myös opistotutkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.240

LIITE 6.KOULUTUKSEN TEHOKKUUSLUVUTKoulutuksenläpäisyasteTavoitteellisetkertoimetKoulutusväylienja moninkertaisenkoulutuksen osuusTavoitteellisetkertoimetTutkinnonsuorittaneidentyövoimaosuusNykytilaNykytilaNykytilaTavoitteellisetkertoimet% % % % % %05 MaatilatalousAmmatillinen peruskoulutus 73 80 27 23 93 91Ammattikorkeakoulu 82 85 7 5 95 9206 PuutarhatalousAmmatillinen peruskoulutus 81 80 22 23 83 91Ammattikorkeakoulu 81 85 5 5 92 9208 KalatalousAmmatillinen peruskoulutus 72 80 35 23 83 91Ammattikorkeakoulu 95 85 5 5 93 9209 Muu luonnonvara-alaAmmatillinen peruskoulutus 70 80 21 23 82 91Ammattikorkeakoulu 92 85 25 5 86 9210 MetsätalousAmmatillinen peruskoulutus 80 80 30 23 90 91Ammattikorkeakoulu 84 85 8 5 94 9287 Luonnontieteellinen koulutusYliopisto 64 75 5 3 92 9388 Maatalous-metsätieteellinen koulutusYliopisto 84 90 4 3 93 9317 Graafinen alaAmmatillinen peruskoulutus 82 80 16 23 91 91Ammattikorkeakoulu ¹) 80 9 5 97 9218 LVI-alaAmmatillinen peruskoulutus 67 80 16 23 93 91Ammattikorkeakoulu 65 80 10 5 97 9219 Kone- ja metallialaAmmatillinen peruskoulutus 72 80 15 23 92 91Ammattikorkeakoulu 65 80 8 5 96 9220 Auto- ja kuljetusalaAmmatillinen peruskoulutus 74 80 16 23 94 91Ammattikorkeakoulu 67 80 12 5 96 921) Nykytilaa koskevaa tietoa ei käytettävissä241

KoulutuksenläpäisyasteTavoitteellisetkertoimetKoulutusväylienja moninkertaisenkoulutuksen osuusTavoitteellisetkertoimetTutkinnonsuorittaneidentyövoimaosuusNykytilaNykytilaNykytilaTavoitteellisetkertoimet% % % % % %21 Tekstiili- ja vaatetusalaAmmatillinen peruskoulutus 83 80 31 23 84 91Ammattikorkeakoulu 79 80 15 5 86 9222 ElintarvikealaAmmatillinen peruskoulutus 84 80 19 23 87 91Ammattikorkeakoulu 71 80 11 5 91 9224 SähköalaAmmatillinen peruskoulutus 82 80 29 23 94 91Ammattikorkeakoulu 62 80 6 5 97 9225 MaanmittausalaAmmatillinen peruskoulutus 77 80 33 23 89 91Ammattikorkeakoulu 74 80 11 5 95 9226 RakennusalaAmmatillinen peruskoulutus 74 80 23 23 92 91Ammattikorkeakoulu 66 80 10 5 94 9227 PuualaAmmatillinen peruskoulutus 75 80 20 23 89 91Ammattikorkeakoulu 69 80 9 5 95 9228 PintakäsittelyalaAmmatillinen peruskoulutus 62 80 16 23 89 91Ammattikorkeakoulu ¹) 80 6 5 94 9229 Paperi- ja kemianteollisuuden alaAmmatillinen peruskoulutus 83 80 23 23 91 91Ammattikorkeakoulu 74 80 13 5 94 9237 MerenkulkualaAmmatillinen peruskoulutus 62 80 32 23 89 91Ammattikorkeakoulu 75 80 4 5 89 9238 Muu tekniikka ja liikenneAmmatillinen peruskoulutus 77 80 34 23 84 91Ammattikorkeakoulu 71 80 17 5 91 9289 Teknillistieteellinen koulutusYliopisto 76 85 2 3 96 9340 Kaupan ja hallinnon alaAmmatillinen peruskoulutus 67 80 42 23 88 91Ammattikorkeakoulu 77 85 14 5 91 921) Nykytilaa koskevaa tietoa ei käytettävissä242

KoulutuksenläpäisyasteTavoitteellisetkertoimetKoulutusväylienja moninkertaisenkoulutuksen osuusTavoitteellisetkertoimetTutkinnonsuorittaneidentyövoimaosuusNykytilaNykytilaNykytilaTavoitteellisetkertoimet% % % % % %82 Yhteiskuntatieteellinen koulutusYliopisto 70 75 4 3 91 9385 Oikeustieteellinen koulutusYliopisto 85 90 4 3 94 9386 Kauppatieteellinen koulutusYliopisto 79 85 3 3 93 9331 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalaAmmatillinen peruskoulutus 80 85 21 23 87 91Ammattikorkeakoulu 73 80 6 5 89 9232 Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalvelualaAmmatillinen peruskoulutus 79 85 27 23 85 91Ammattikorkeakoulu 89 80 14 5 88 9244 Sosiaali- ja terveysalaAmmatillinen peruskoulutus 86 90 17 23 89 91Ammattikorkeakoulu 88 90 5 5 90 9245 KauneudenhoitoalaAmmatillinen peruskoulutus 85 90 17 23 86 91Ammattikorkeakoulu 93 90 4 5 90 9281 Liikuntatieteellinen koulutusYliopisto 77 85 6 3 94 9384 Terveydenhuollon koulutusYliopisto 79 85 7 3 94 9390 Lääketieteellinen koulutusYliopisto 96 97 1 3 91 9391 Hammaslääketieteellinen koulutusYliopisto 97 97 3 3 95 9392 Eläinlääketieteellinen koulutusYliopisto 92 97 1 3 92 9393 Farmasian koulutusYliopisto 84 90 5 3 94 9312 Käsi- ja taideteollisuusalaAmmatillinen peruskoulutus 75 80 30 23 79 91Ammattikorkeakoulu 70 80 10 5 85 9213 Viestintä- ja kuvataidealaAmmatillinen peruskoulutus 83 80 20 23 89 911) Nykytilaa koskevaa tietoa ei käytettävissä243

KoulutuksenläpäisyasteTavoitteellisetkertoimetKoulutusväylienja moninkertaisenkoulutuksen osuusTavoitteellisetkertoimetTutkinnonsuorittaneidentyövoimaosuusNykytilaNykytilaNykytilaTavoitteellisetkertoimet% % % % % %Ammattikorkeakoulu 72 80 18 5 81 9264 MusiikkialaAmmatillinen peruskoulutus 54 80 42 23 86 91Ammattikorkeakoulu 64 80 20 5 90 9265 Teatteri- ja tanssialaAmmatillinen peruskoulutus 67 80 14 23 88 91Ammattikorkeakoulu 27 80 9 5 88 9277 Taideteollinen koulutusYliopisto 71 75 2 3 86 9378 Musiikialan koulutusYliopisto 63 75 5 3 92 9379 Teatteri- ja tanssialan koulutusYliopisto 52 75 4 3 89 9394 Kuvataidealan koulutusYliopisto 73 75 0 3 65 9363 Vapaa-ajan toimintaAmmatillinen peruskoulutus 87 95 41 23 87 93Ammattikorkeakoulu 91 95 20 5 90 9366 Liikunta-alaAmmatillinen peruskoulutus 95 95 21 23 94 93Ammattikorkeakoulu 93 95 28 5 92 9375 Teologinen koulutusYliopisto 73 75 6 3 92 9376 Humanistinen koulutusYliopisto 58 75 4 3 89 9380 Kasvatustieteellinen koulutusYliopisto 86 90 3 3 94 9383 Psykologian koulutusYliopisto 81 85 2 3 92 9358 Sotilas- ja rajavartiokoulutus ¹)Ammattikorkeakoulu 90 5 95 92Yliopisto 90 3 96 921) Nykytilaa koskevaa tietoa ei käytettävissä244

KoulutuksenläpäisyasteTavoitteellisetkertoimetKoulutusväylienja moninkertaisenkoulutuksen osuusTavoitteellisetkertoimetTutkinnonsuorittaneidentyövoimaosuusNykytilaNykytilaNykytilaTavoitteellisetkertoimet% % % % % %59 Palokoulutus ¹)Ammatillinen peruskoulutus 85 23 98 91Ammattikorkeakoulu 85 5 100 9260 Poliisikoulutus ¹)Ammatillinen peruskoulutus 85 23 96 91Ammattikorkeakoulu 85 5 99 92Nykytilatiedot:Läpäisyaste: Tilastokeskuksen opiskelijavirtatilasto. Vuonna 1995 opintonsa aloittaneiden opintojen kulku vuoden2001 lopppuun mennessä. Nuorten ammatillinen peruskoulutus sekä ammattikorkeakoulutus (opisto- ja ammatillinenkorkea-aste sekä ammattikorkeakoulutus yhteensä). Pajala ja Lempinen 2001. Yliopistojen ylemmän tutkinnonvuonna 1995 aloittaneiden suorittamat tutkinnot vuonna 1998.Koulutusväylät ja moninkertainen koulutus: Tilastokeskuksen opiskelijavirtatilasto. Vuosina 1989–1994 tutkinnonsuorittaneiden myöhempi koulutus vuoteen 2001 mennessä.Työvoimaosuus: Tilastokeskuksen vuoden 2000 työssäkäyntitilasto (ikäryhmä 25–49-vuotiaat).1) Nykytilaa koskevaa tietoa ei käytettävissä245

LIITE 7. TOIMIALAENNUSTEET 1)TOIMIALA VÄESTÖLASKENTA PERUSKEHITYS TAVOITEKEHITYS1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Muutos-%2000–20152005 2010 2015 Muutos-%2000–2015Maatalous 237 424 192 670 164 546 119 200 97 300 80 000 72 800 70 500 –27,5 81 200 78 300 75 600 –22,3Metsätalous 41 741 49 161 28 253 15 600 15 400 14 200 13 400 12 300 –20,1 14 400 14 000 12 900 –16,2Metsäteollisuus 156 119 141 551 127 576 101 500 109 500 109 900 105 100 101 200 –7,6 113 500 117 400 115 100 5,1Metallituotteiden valmistus 39 679 43 443 35 653 30 900 41 600 44 300 44 700 44 100 6,0 44 400 46 400 47 100 13,2Koneiden valmistus 59 675 56 468 54 552 57 700 59 900 63 700 64 300 63 500 6,0 63 900 66 700 67 800 13,2Sähköteknistentuotteiden valmistus31 602 33 205 28 341 37 900 56 500 64 100 67 200 67 100 18,8 64 400 69 800 71 600 26,7Kulkuneuvojen valmistus 33 947 34 309 28 577 22 200 22 800 21 400 20 300 18 900 –17,1 21 400 21 300 21 400 –6,1Instrumenttien yms.valmistus3 289 4 539 5 712 8 600 11 500 13 100 13 700 13 700 19,1 13 100 14 200 14 600 27,0Muu metalliteollisuus 29 440 23 876 22 434 20 100 20 300 21 100 21 600 20 600 1,5 21 000 22 100 21 600 6,4Muu teollisuus 230 539 215 006 182 816 135 200 135 900 129 100 121 500 112 300 –17,4 131 800 129 700 123 200 –9,3Rakennustoiminta 156 423 168 348 132 611 85 200 134 500 132 200 131 500 130 900 –2,7 137 700 143 200 144 600 7,5Kauppa 307 162 328 764 332 009 260 900 312 500 327 400 342 700 342 500 9,6 327 400 354 800 356 300 14,0Liikenne 175 682 172 626 164 232 144 500 166 900 165 300 164 500 163 000 –2,3 165 300 168 000 170 200 2,0Rahoitus-, vakuutus- jakiinteistöala sekä liike-elämänpalvelutJulkinen hallinto, maanpuolustusja yleinen turvallisuus118 609 154 343 187 791 179 500 245 800 261 100 262 600 263 800 7,3 269 100 290 200 294 500 19,8119 863 133 876 128 572 120 100 125 500 122 100 119 400 118 800 –5,3 121 800 120 200 118 700 –5,4Puhtaanapito 18 502 23 994 34 973 28 000 37 300 39 100 38 300 37 000 –0,8 40 200 40 300 38 900 4,3Opetus ja tutkimus 130 347 158 889 146 322 144 400 166 100 174 500 170 600 168 800 1,6 176 200 172 000 169 900 2,3Terveydenhuolto 116 149 137 717 146 041 136 900 154 300 169 500 179 400 187 200 21,3 169 200 178 500 186 600 20,9Sosiaalihuolto 66 674 81 592 114 946 117 400 151 200 156 600 157 700 161 700 6,9 159 300 163 600 167 500 10,8Järjestötoiminta 24 098 28 908 30 074 26 800 35 700 39 200 37 100 34 600 –3,1 39 600 37 600 35 200 –1,4Kulttuuritoiminta 25 936 33 849 31 859 34 400 42 300 46 400 46 900 46 100 9,0 46 800 47 800 47 000 11,1Kotitalouksien käyttämätpalvelut48 194 49 214 45 500 37 300 38 200 38 100 39 600 41 700 9,2 40 600 43 300 46 400 21,5Elinkeino tuntematon 51 037 10 539 158 892 68 400 47 700 47 700 47 700 47 700 0,0 47 700 47 700 47 700 0,0YHTEENSÄ 2 222 131 2 276 887 2 332 282 1 932 700 2 228 700 2 280 100 2 282 600 2 268 000 1,8 2 310 000 2 387 100 2 394 400 7,41)Vuoden 2000 väestölaskennan taso246

LIITE 8.VUODEN 2000 TYÖLLISET JA ENNUSTEET TOIMI-ALOITTAIN JA MAAKUNNITTAIN (%) VUODELLE 2015PERUS- JA TAVOITEKEHITYKSEN MUKAANVuoden 2000 väestölaskennan taso19 MAAKUNTAA YHT. ETELÄ-KARJALA ETELÄ-POHJANMAA ETELÄ-SAVO ITÄ-UUSIMAAPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysToimialat2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015Maatalous 4,4 3,5 2,9 5,0 3,7 3,6 12,4 12,9 8,4 9,6 7,9 7,3 5,7 5,0 4,6Metsätalous 0,7 0,5 0,6 1,1 1,0 1,1 0,9 0,4 1,1 2,3 2,7 2,6 0,6 0,3 0,3Metsäteollisuus 4,9 4,7 4,7 13,3 15,3 15,4 5,4 3,4 5,1 7,0 6,2 6,1 4,5 3,8 3,5Metallituotteiden valmistus1,9 1,3 1,6 1,7 0,2 0,2 3,7 2,9 4,3 2,2 1,5 1,7 1,5 0,9 1,1Koneiden valmistus 2,7 2,7 2,5 1,9 2,0 1,8 3,3 3,6 3,3 1,8 1,8 1,7 3,0 3,2 2,7Sähköteknistentuotteiden valm.2,6 3,0 3,1 0,2 0,0 0,0 0,4 0,1 0,1 0,5 0,7 0,7 3,0 1,5 2,7Kulkuneuvojen valmistus 1,0 0,9 0,9 0,2 0,0 0,0 1,5 1,1 1,3 0,8 0,8 0,8 0,3 0,0 0,3Instrumenttien yms.valmistus0,5 0,6 0,7 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3Muu metalliteollisuus 0,9 0,8 0,8 1,9 1,0 0,9 0,5 0,3 0,4 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3Muu teollisuus 6,1 5,8 5,8 5,6 5,3 5,4 7,9 8,6 7,1 4,7 5,4 5,0 14,1 15,8 15,5Rakennustoiminta 6,0 6,8 6,1 7,1 8,6 8,8 5,9 6,1 6,4 5,9 5,9 5,8 8,1 8,8 7,5Kauppa 14,0 15,2 15,5 12,1 10,8 10,7 12,7 11,6 12,6 12,1 12,2 12,5 12,0 17,9 17,2Liikenne 7,3 7,4 7,5 7,7 5,5 5,5 5,7 5,3 6,4 6,4 6,4 6,4 6,3 5,3 5,6Rahoitus-, vakuutus-, jakiinteistöala sekä liikeelämänpalvelut11,1 11,3 11,8 7,5 8,8 9,1 6,1 7,9 7,6 6,5 8,0 7,9 8,1 7,6 7,5Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinenturvallisuus5,6 5,1 5,2 5,2 5,3 5,2 3,8 4,1 4,1 6,2 4,9 4,8 3,6 2,9 2,9Puhtaanapito 1,7 1,9 1,8 1,9 2,5 2,7 1,2 1,4 1,5 1,3 0,8 1,5 1,5 2,1 1,6Opetus ja tutkimus 7,5 7,0 7,1 7,1 8,2 8,1 7,3 6,9 6,8 8,1 7,4 7,4 7,2 4,4 7,0Terveydenhuolto 6,9 8,6 8,2 6,7 7,8 7,7 7,5 10,6 10,4 8,2 9,7 9,6 4,8 6,2 5,4Sosiaalihuolto 6,8 6,0 6,4 6,5 7,0 7,2 6,6 5,9 6,0 8,1 9,4 9,7 8,1 7,0 7,2Järjestötoiminta 1,6 1,1 1,2 1,7 1,2 1,1 1,6 1,3 1,3 1,7 1,7 1,7 1,5 0,9 1,1Kulttuuritoiminta 1,9 2,1 2,2 1,3 1,6 1,6 1,1 1,0 1,1 1,5 1,5 1,5 1,2 1,8 1,6Kotitalouksienkäyttämät palvelut1,7 1,6 1,7 2,1 2,2 2,1 1,8 1,7 1,6 2,2 2,3 2,6 1,5 1,5 1,9Elinkeino tuntematon 2,1 2,1 1,8 2,1 2,2 2,0 2,8 3,0 2,8 2,5 2,5 2,5 2,7 2,6 2,4Yhteensä 2 214 200 2 236 700 2 486 306 53 500 51 100 55 900 75 800 70 000 74 700 59 600 59 700 60 600 33 300 34 100 37 300247

(Liite 8 jatkuu)KAINUU KANTA-HÄME KESKI-POHJANMAA KESKI-SUOMI KYMENLAAKSOPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysToimialat2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015Maatalous 6,6 4,0 4,0 5,4 4,5 3,7 12,9 7,3 7,4 4,9 4,7 3,2 4,8 4,3 4,1Metsätalous 3,3 2,2 2,2 0,6 0,2 0,8 0,7 0,4 0,4 1,5 1,4 1,2 0,7 0,4 0,4Metsäteollisuus 5,9 5,9 5,9 5,7 5,9 4,7 2,9 2,7 2,9 8,1 7,7 6,8 11,5 15,0 12,5Metallituotteidenvalmistus1,0 1,5 1,6 2,3 2,8 2,4 1,5 1,5 1,8 2,3 0,5 0,6 1,8 0,0 0,0Koneiden valmistus 0,7 0,7 1,6 3,9 3,9 3,3 1,1 1,2 1,1 4,8 4,9 4,6 3,0 3,0 3,0Sähköteknisten tuotteidenvalm.2,6 2,2 2,2 0,3 0,2 0,7 0,4 0,4 0,4 1,7 1,9 1,8 0,1 0,0 0,0Kulkuneuvojen valmistus1,6 1,8 1,9 0,3 0,2 0,4 0,7 1,2 1,1 0,6 2,8 2,2 0,4 0,0 0,0Instrumenttien yms.valmistus1,0 0,7 0,9 0,2 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,6 0,6 0,6 0,3 0,0 0,0Muu metalliteollisuus 0,7 0,4 0,3 2,3 2,5 2,0 3,3 3,5 3,7 0,5 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4Muu teollisuus 3,6 4,0 4,0 9,1 7,6 6,7 9,6 7,7 8,1 4,5 3,6 3,5 6,0 6,7 6,1Rakennustoiminta 5,6 5,5 5,3 6,5 4,7 6,4 6,3 6,2 6,3 6,4 8,0 6,0 6,9 7,3 8,5Kauppa 11,2 11,0 10,9 13,3 15,1 14,5 12,5 14,7 15,1 11,7 11,4 13,5 11,8 12,0 13,2Liikenne 6,6 9,5 9,3 5,4 9,7 5,4 6,6 3,9 4,0 5,6 5,9 5,2 10,2 8,9 10,5Rahoitus-, vakuutus-,ja kiinteistöala sekäliike-elämän palvelut7,2 8,4 8,4 7,1 6,2 8,4 5,5 4,6 5,1 9,0 8,5 11,7 8,0 8,1 10,5Julkinen hallinto,maanpuolustus jayleinen turvallisuus8,6 7,0 6,9 7,4 7,5 7,4 4,4 5,0 4,8 5,6 4,6 4,5 6,4 6,7 6,0Puhtaanapito 1,6 2,2 2,2 2,2 2,5 2,1 1,5 2,3 1,5 1,8 3,9 4,0 1,8 2,1 2,5Opetus ja tutkimus 7,9 7,0 6,9 7,4 6,6 7,5 8,1 8,5 7,7 8,6 7,8 7,7 5,3 3,4 3,2Terveydenhuolto 7,6 8,4 8,1 6,7 7,8 6,7 7,7 15,1 13,6 7,3 8,8 9,3 6,5 9,1 6,8Sosiaalihuolto 8,2 7,3 7,5 6,8 5,8 8,2 7,0 6,6 6,6 7,1 5,9 6,0 7,5 6,7 6,7Järjestötoiminta 2,3 1,8 1,9 1,4 0,9 1,9 1,5 1,2 1,5 1,6 1,2 1,3 1,4 1,0 1,0Kulttuuritoiminta 1,6 2,2 2,2 1,4 1,4 2,0 1,5 1,9 2,2 1,6 1,7 1,8 1,2 1,1 1,2Kotitalouksienkäyttämät palvelut2,0 3,3 3,4 2,0 1,9 2,7 1,8 1,5 2,2 1,6 1,5 1,8 2,0 1,8 1,6Elinkeino tuntematon 2,6 2,9 2,5 2,2 2,2 1,9 2,6 2,7 2,6 2,4 2,4 2,3 2,0 2,1 1,9Yhteensä 30 400 27 300 32 100 64 600 64 100 74 700 27 200 25 900 27 200 103 200 104 200 108 400 73 600 72 700 77 300248

(Liite 8 jatkuu)LAPPI PIRKANMAA POHJANMAA POHJOIS-KARJALA POHJOIS-POHJANMAAPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysToimialat2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015Maatalous 4,7 4,0 3,5 2,9 1,7 1,5 8,6 7,0 5,1 7,8 7,4 5,2 6,2 4,3 3,6Metsätalous 2,0 1,3 1,9 0,5 0,4 0,4 0,5 0,3 0,4 2,0 1,2 1,7 1,0 0,7 0,9Metsäteollisuus 4,8 4,0 4,9 5,9 4,6 3,8 4,9 4,2 5,1 5,6 2,9 4,7 3,7 2,7 4,1Metallituotteiden valmistus0,7 1,9 1,6 2,7 0,5 1,2 2,6 1,5 3,2 2,5 1,4 3,8 2,1 2,0 2,5Koneiden valmistus 1,5 1,5 1,4 4,7 4,6 4,3 4,0 4,1 3,7 2,3 2,4 2,1 1,8 1,8 1,5Sähköteknisten tuotteidenvalm.1,2 1,6 1,4 2,6 5,0 5,3 5,2 4,1 5,0 0,5 0,2 0,5 7,9 10,3 9,7Kulkuneuvojen valmistus 0,4 0,3 0,3 0,7 0,4 0,4 2,0 2,7 2,5 0,2 0,0 0,0 0,1 0,1 0,2Instrumenttien yms.valmistus0,1 0,1 0,1 0,8 1,6 1,7 0,3 0,3 0,2 0,3 0,2 0,3 0,4 1,0 0,9Muu metalliteollisuus 3,1 4,0 3,9 0,5 0,3 0,3 0,9 0,8 0,9 0,5 0,2 0,5 3,7 3,3 2,6Muu teollisuus 3,9 4,0 3,7 9,4 8,8 9,2 6,6 5,3 6,1 8,7 13,2 10,6 3,9 2,9 4,0Rakennustoiminta 6,3 6,5 6,2 6,2 6,9 6,3 5,0 5,6 5,1 5,4 5,7 5,2 6,6 6,4 5,8Kauppa 13,6 13,7 14,9 12,7 12,6 14,1 10,5 11,2 11,5 10,9 11,0 11,3 11,4 14,1 13,4Liikenne 7,1 6,6 7,3 6,4 7,2 4,9 6,4 6,7 6,4 6,4 6,6 6,3 6,3 6,9 6,2Rahoitus-, vakuutus-, jakiinteistöala sekä liikeelämänpalvelut8,0 8,0 7,6 10,0 9,4 11,2 8,2 9,3 9,0 7,2 7,1 8,6 8,5 9,6 8,9Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinenturvallisuus8,2 6,8 6,5 4,2 4,0 3,8 4,8 4,8 4,7 6,0 5,1 5,0 4,3 3,4 4,2Puhtaanapito 1,5 2,2 1,8 1,5 1,8 1,9 1,1 1,5 1,4 1,0 0,8 0,8 1,5 1,7 1,4Opetus ja tutkimus 9,3 7,4 7,8 7,3 7,7 7,5 7,2 7,0 6,9 9,2 9,1 8,0 9,0 8,0 8,3Terveydenhuolto 7,6 11,2 10,1 7,0 9,8 9,4 7,7 10,8 9,9 8,2 11,0 9,6 7,9 8,4 7,5Sosiaalihuolto 7,7 6,0 6,1 6,8 6,1 6,1 7,3 6,6 6,6 7,8 6,6 8,0 7,3 6,6 7,5Järjestötoiminta 1,6 1,6 1,5 1,3 0,8 0,9 1,3 1,0 1,1 1,8 1,7 2,0 1,3 1,0 1,7Kulttuuritoiminta 2,0 2,8 2,7 1,9 2,1 2,0 1,3 1,4 1,4 1,5 1,9 1,7 1,4 1,5 1,9Kotitalouksienkäyttämät palvelut1,7 1,6 2,2 1,8 1,7 1,8 1,6 1,5 1,7 2,0 2,0 2,0 1,7 1,0 1,2Elinkeino tuntematon 2,9 2,9 2,7 2,1 2,1 1,9 2,1 2,2 2,0 2,5 2,5 2,3 2,2 2,1 1,8Yhteensä 68 600 67 900 73 900 190 300 194 900 210 400 75 500 73 000 80 100 61 200 59 200 65 400 144 900 152 800 173 600249

(Liite 8 jatkuu)POHJOIS-SAVO PÄIJÄT-HÄME SATAKUNTA UUSIMAA VARSINAIS-SUOMIPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysPeruskehitysTavoitekehitysToimialat2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015 2000 2015 2015Maatalous 8,5 5,9 5,2 4,0 3,7 2,9 6,0 4,4 4,3 0,6 0,4 0,5 4,8 4,3 3,6Metsätalous 1,5 1,6 1,4 0,6 0,5 0,4 0,6 0,6 0,6 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3 0,3Metsäteollisuus 5,3 4,8 4,8 9,8 11,3 10,5 5,3 4,7 4,7 2,8 3,1 3,0 2,6 2,2 2,6Metallituotteidenvalmistus2,1 2,1 1,9 2,5 0,0 2,6 2,8 2,6 3,1 1,0 0,6 0,8 2,6 2,9 2,5Koneiden valmistus 2,3 2,3 2,6 4,8 5,2 5,2 4,5 4,9 4,5 1,5 1,5 1,3 3,3 3,2 2,8Sähköteknisten tuotteidenvalm.0,3 0,5 0,7 0,6 0,1 0,7 0,6 0,3 0,3 2,9 3,3 3,2 4,8 4,5 4,4Kulkuneuvojen valmistus 0,4 0,4 0,6 0,6 0,8 0,7 2,5 1,4 1,5 0,9 0,7 0,7 3,3 2,3 2,2Instrumenttien yms.valmistus0,8 1,3 2,3 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,8 0,9 0,9 0,4 0,3 0,4Muu metalliteollisuus 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,6 2,9 2,9 2,9 0,2 0,2 0,2 0,4 0,4 0,3Muu teollisuus 5,8 4,5 4,4 8,9 8,8 9,5 9,8 11,7 11,8 4,0 3,7 3,6 7,4 5,7 6,4Rakennustoiminta 5,7 5,6 6,1 6,9 8,6 7,4 5,9 5,8 6,0 5,4 7,1 5,4 6,9 6,9 7,0Kauppa 12,2 11,3 10,9 13,4 11,9 14,1 11,3 12,0 11,9 18,2 20,2 19,9 12,6 15,0 15,1Liikenne 6,6 6,1 6,2 5,9 4,6 6,6 7,1 6,0 6,1 8,9 9,0 10,0 7,0 7,2 7,0Rahoitus-, vakuutus-, jakiinteistöala sekä liikeelämänpalvelut8,2 10,0 11,3 8,8 10,1 12,2 8,0 8,0 8,4 17,1 16,8 16,5 9,8 9,5 9,2Julkinen hallinto, maanpuolustusja yleinenturvallisuus5,2 5,0 4,3 4,0 3,7 3,4 5,0 4,8 4,7 6,6 5,9 6,3 4,7 4,1 4,1Puhtaanapito 1,3 1,3 1,3 1,6 2,0 2,1 1,4 0,8 0,9 2,0 1,7 1,6 1,9 2,7 2,4Opetus ja tutkimus 8,5 9,2 8,6 5,7 5,2 4,8 6,1 5,3 5,2 7,3 6,7 7,2 7,1 7,3 7,3Terveydenhuolto 10,0 11,2 11,5 7,1 9,9 6,0 6,8 10,9 10,6 5,9 6,3 6,6 7,1 9,6 9,1Sosiaalihuolto 7,3 8,2 7,3 6,9 6,4 5,9 6,7 6,0 6,1 6,0 5,0 5,6 6,8 5,6 6,6Järjestötoiminta 1,6 1,9 1,6 1,4 1,2 1,2 1,3 1,0 1,1 1,9 0,9 0,9 1,2 0,9 1,2Kulttuuritoiminta 1,4 1,5 1,4 1,5 1,2 1,3 1,3 1,5 1,5 2,8 3,1 3,2 1,4 1,5 1,7Kotitalouksienkäyttämät palvelut1,9 2,4 2,6 2,1 2,1 1,8 1,9 2,0 1,9 1,5 1,2 1,1 1,7 1,7 2,1Elinkeino tuntematon 2,4 2,4 2,3 2,2 2,4 0,0 2,0 2,2 2,0 1,8 1,7 1,5 2,0 1,9 1,7Yhteensä 94 300 94 900 99 800 80 800 75 400 89 600 92 900 86 000 93 900 689 300 715 500 823 100 195 200 208 000 228 300250

LIITE 9.TOIMIALOJEN VALTAKUNNALLINENAMMATTIRAKENNE-ENNUSTEMAATALOUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 88,3 91,7 91,0 90,4 89,8 90,4 88,8 87,5Teollinen työ 1,9 0,6 0,8 1,0 1,1 1,0 1,3 1,6Rakennustyö 0,8 0,2 0,3 0,3 0,1 0,2 0,3 0,3Liikennetyö 0,4 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö0,4 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,3 0,4Palvelutyö 1,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,6 0,6 0,7Toimistotyö 0,8 0,4 0,5 0,5 0,6 0,5 0,5 0,5Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2,9 1,7 2,1 2,5 2,8 2,5 3,3 4,1Hoitotyö 1,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,4 0,5 0,7Opetus- ja kulttuurityö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,3Turvallisuusalan työ 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1Tuntematon 1,3 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 4,0 3,8Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 105 100 89 300 72 800 65 800 63 200 73 400 69 600 66 200Teollinen työ 2 300 600 600 700 800 800 1 000 1 200Rakennustyö 900 200 200 200 100 200 200 200Liikennetyö 500 100 100 100 100 100 100 100Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö500 200 100 100 100 200 200 300Palvelutyö 2 200 600 500 400 400 500 500 500Toimistotyö 900 400 400 400 400 400 400 400Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3 400 1 700 1 700 1 800 2 000 2 000 2 600 3 100Hoitotyö 1 400 200 200 200 300 300 400 500Opetus- ja kulttuurityö 200 100 100 100 100 100 200 200Turvallisuusalan työ 0 0 0 100 100 0 100 100Tuntematon 1 600 4 000 3 300 2 900 2 800 3 200 3 100 2 900Yhteensä 119 000 97 400 80 000 72 800 70 400 81 200 78 400 75 700251

(Liite 9 jatkuu)METSÄTALOUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 68,4 71,7 72,7 72,2 71,8 70,1 70,0 68,5Teollinen työ 3,9 3,3 2,9 3,0 3,2 3,5 3,6 3,8Rakennustyö 1,3 0,7 0,7 0,8 0,8 0,7 0,7 0,8Liikennetyö 1,9 1,3 1,4 1,5 1,6 1,4 1,4 1,5Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö0,6 0,7 0,7 1,5 1,6 1,4 1,4 1,5Palvelutyö 1,3 2,6 2,2 2,3 2,4 2,8 2,1 2,3Toimistotyö 7,1 5,9 5,8 5,3 4,8 5,6 5,0 4,6Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö14,8 9,9 10,1 9,8 9,7 10,4 11,4 12,3Hoitotyö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Opetus- ja kulttuurityö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,8Turvallisuusalan työ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuntematon 0,6 3,9 3,6 3,8 4,0 4,2 3,6 3,8Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 10 600 10 900 10 100 9 600 8 900 10 100 9 800 8 900Teollinen työ 600 500 400 400 400 500 500 500Rakennustyö 200 100 100 100 100 100 100 100Liikennetyö 300 200 200 200 200 200 200 200Tuotannon ja liikenteen 100 100 100 200 200 200 200 200johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 200 400 300 300 300 400 300 300Toimistotyö 1 100 900 800 700 600 800 700 600Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2 300 1 500 1 400 1 300 1 200 1 500 1 600 1 600Hoitotyö 0 0 0 0 0 0 0 0Opetus- ja kulttuurityö 0 0 0 0 0 0 100 100Turvallisuusalan työ 0 0 0 0 0 0 0 0Tuntematon 100 600 500 500 500 600 500 500Yhteensä 15 500 15 200 13 900 13 300 12 400 14 400 14 000 13 000252

(Liite 9 jatkuu)METSÄTEOLLISUUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2Teollinen työ 59,7 61,8 60,8 59,7 58,6 59,5 57,1 54,8Rakennustyö 2,8 2,7 2,6 2,6 2,5 2,6 2,5 2,4Liikennetyö 1,1 0,7 0,6 0,6 0,5 0,6 0,5 0,4Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö8,9 8,0 8,6 9,1 9,7 9,3 10,7 12,1Palvelutyö 5,6 6,8 6,5 6,2 5,9 6,3 5,8 5,3Toimistotyö 9,1 7,2 7,1 7,0 6,9 6,9 6,6 6,2Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö5,0 5,4 6,0 6,7 7,3 6,5 7,7 8,9Hoitotyö 0,5 0,5 0,4 0,4 0,3 0,4 0,4 0,4Opetus- ja kulttuurityö 5,2 5,5 6,0 6,5 7,0 6,4 7,4 8,4Turvallisuusalan työ 0,4 0,5 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3Tuntematon 0,4 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,6Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1 400 300 300 200 200 300 300 200Teollinen työ 60 500 67 700 66 800 62 700 59 300 67 500 67 100 63 100Rakennustyö 2 800 3 000 2 900 2 700 2 500 3 000 2 900 2 800Liikennetyö 1 100 800 700 600 500 700 600 500Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö9 000 8 800 9 400 9 600 9 800 10 600 12 600 13 900Palvelutyö 5 700 7 400 7 100 6 500 6 000 7 100 6 800 6 100Toimistotyö 9 200 7 900 7 800 7 400 7 000 7 800 7 700 7 100Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö5 100 5 900 6 600 7 000 7 400 7 400 9 100 10 200Hoitotyö 500 500 400 400 300 500 500 500Opetus- ja kulttuurityö 5 300 6 000 6 600 6 800 7 100 7 300 8 700 9 700Turvallisuusalan työ 400 500 500 400 400 400 400 300Tuntematon 400 800 800 700 700 800 800 700Yhteensä 101 400 109 600 109 900 105 000 101 200 113 400 117 500 115 100253

(Liite 9 jatkuu)METALLITUOTTEIDEN VALMISTUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1,0 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Teollinen työ 66,9 73,0 71,2 69,7 68,0 71,0 69,2 67,7Rakennustyö 4,9 3,4 3,8 4,0 4,3 3,6 3,9 4,0Liikennetyö 1,0 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,6 0,6Tuotannon ja liikenteen 13,6 9,9 10,8 11,9 12,7 11,2 12,3 13,6johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 2,9 3,1 3,2 2,9 2,9 3,1 3,0 3,0Toimistotyö 5,5 4,6 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3,2 3,4 3,8 4,3 4,8 3,8 4,3 4,7Hoitotyö 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Opetus- ja kulttuurityö 0,3 0,2 0,2 0,2 0,5 0,2 0,4 0,4Turvallisuusalan työ 0,0 0,2 0,2 0,2 0,0 0,2 0,2 0,0Tuntematon 0,3 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 300 100 100 100 100 100 100 100Teollinen työ 20 600 30 300 31 600 31 100 30 000 31 600 32 200 31 800Rakennustyö 1 500 1 400 1 700 1 800 1 900 1 600 1 800 1 900Liikennetyö 300 200 300 300 300 300 300 300Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö4 200 4 100 4 800 5 300 5 600 5 000 5 700 6 400Palvelutyö 900 1 300 1 400 1 300 1 300 1 400 1 400 1 400Toimistotyö 1 700 1 900 2 000 2 000 2 000 2 000 2 100 2 100Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö1 000 1 400 1 700 1 900 2 100 1 700 2 000 2 200Hoitotyö 100 100 100 100 100 100 100 100Opetus- ja kulttuurityö 100 100 100 100 200 100 200 200Turvallisuusalan työ 0 100 100 100 0 100 100 0Tuntematon 100 500 500 500 500 500 500 500Yhteensä 30 800 41 500 44 400 44 600 44 100 44 500 46 500 47 000254

(Liite 9 jatkuu)KONEIDEN VALMISTUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,7 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1Teollinen työ 58,5 60,9 60,5 59,9 59,5 60,4 60,1 59,6Rakennustyö 2,9 1,7 1,7 1,9 1,9 1,9 1,9 2,1Liikennetyö 0,5 0,3 0,3 0,3 0,5 0,3 0,3 0,4Tuotannon ja liikenteen 21,3 19,4 19,9 20,5 20,9 20,0 20,5 20,9johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 3,8 4,7 4,5 4,5 4,4 4,5 4,3 4,3Toimistotyö 7,3 6,2 6,1 5,9 5,7 5,9 5,7 5,5Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3,8 4,8 4,9 5,0 5,0 5,0 5,1 5,2Hoitotyö 0,4 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3Opetus- ja kulttuurityö 0,4 0,3 0,3 0,3 0,5 0,3 0,3 0,4Turvallisuusalan työ 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1Tuntematon 0,4 1,2 1,1 1,1 0,9 1,1 1,0 1,0Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 400 100 100 100 100 100 100 100Teollinen työ 32 700 36 500 38 600 38 600 37 800 38 700 40 100 40 400Rakennustyö 1 600 1 000 1 100 1 200 1 200 1 200 1 300 1 400Liikennetyö 300 200 200 200 300 200 200 300Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö11 900 11 600 12 700 13 200 13 300 12 800 13 700 14 200Palvelutyö 2 100 2 800 2 900 2 900 2 800 2 900 2 900 2 900Toimistotyö 4 100 3 700 3 900 3 800 3 600 3 800 3 800 3 700Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2 100 2 900 3 100 3 200 3 200 3 200 3 400 3 500Hoitotyö 200 100 200 200 200 200 200 200Opetus- ja kulttuurityö 200 200 200 200 300 200 200 300Turvallisuusalan työ 100 100 100 100 100 100 100 100Tuntematon 200 700 700 700 600 700 700 700Yhteensä 55 900 59 900 63 800 64 400 63 500 64 100 66 700 67 800255

(Liite 9 jatkuu)SÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Teollinen työ 51,5 46,0 45,3 44,3 43,4 45,0 44,0 42,8Rakennustyö 1,0 0,5 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 0,6Liikennetyö 0,5 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuotannon ja liikenteen 26,1 29,5 30,9 32,1 33,4 30,9 32,2 33,6johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 4,0 4,1 3,9 3,9 3,7 4,0 4,0 3,9Toimistotyö 9,3 11,5 11,3 11,0 10,7 11,0 10,6 10,0Talouden ja hallinnon johto- 4,5 5,6 5,6 5,6 5,7 5,9 6,0 6,3ja asiantuntijatyöHoitotyö 1,0 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4Opetus- ja kulttuurityö 1,0 1,1 1,1 1,2 1,2 1,1 1,1 1,3Turvallisuusalan työ 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1Tuntematon 0,5 1,1 0,9 1,0 1,0 1,1 1,0 1,0Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 100 0 0 0 0 0 0 0Teollinen työ 20 500 26 100 29 000 29 800 29 100 29 000 30 700 30 700Rakennustyö 400 300 300 300 300 300 300 400Liikennetyö 200 100 0 0 0 0 0 0Tuotannon ja liikenteen 10 400 16 700 19 800 21 600 22 400 19 900 22 500 24 100johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 1 600 2 300 2 500 2 600 2 500 2 600 2 800 2 800Toimistotyö 3 700 6 500 7 200 7 400 7 200 7 100 7 400 7 200Talouden ja hallinnon johto- 1 800 3 200 3 600 3 800 3 800 3 800 4 200 4 500ja asiantuntijatyöHoitotyö 400 200 200 200 200 200 300 300Opetus- ja kulttuurityö 400 600 700 800 800 700 800 900Turvallisuusalan työ 100 100 100 100 100 100 100 100Tuntematon 200 600 600 700 700 700 700 700Yhteensä 39 800 56 700 64 000 67 300 67 100 64 400 69 800 71 700256

(Liite 9 jatkuu)KULKUNEUVOJEN VALMISTUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Teollinen työ 64,3 68,6 67,6 67,0 66,5 68,1 67,6 67,6Rakennustyö 7,2 6,6 6,1 5,9 5,9 6,1 5,6 5,2Liikennetyö 0,9 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Tuotannon ja liikenteen 16,3 14,2 15,0 15,8 16,5 15,0 16,0 16,9johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 2,7 2,7 2,8 3,0 2,7 2,8 2,8 2,8Toimistotyö 4,5 4,0 4,2 3,9 3,7 3,8 3,8 3,3Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2,3 2,2 2,3 2,5 2,7 2,3 2,3 2,3Hoitotyö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Opetus- ja kulttuurityö 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Turvallisuusalan työ 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Tuntematon 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 100 0 0 0 0 0 0 0Teollinen työ 14 200 15 500 14 400 13 600 12 500 14 500 14 400 14 400Rakennustyö 1 600 1 500 1 300 1 200 1 100 1 300 1 200 1 100Liikennetyö 200 100 100 100 100 100 100 100Tuotannon ja liikenteen 3 600 3 200 3 200 3 200 3 100 3 200 3 400 3 600johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 600 600 600 600 500 600 600 600Toimistotyö 1 000 900 900 800 700 800 800 700Talouden ja hallinnon johto- 500 500 500 500 500 500 500 500ja asiantuntijatyöHoitotyö 0 0 0 0 0 0 0 0Opetus- ja kulttuurityö 100 100 100 100 100 100 100 100Turvallisuusalan työ 100 100 100 100 100 100 100 100Tuntematon 100 100 100 100 100 100 100 100Yhteensä 22 100 22 600 21 300 20 300 18 800 21 300 21 300 21 300257

(Liite 9 jatkuu)INSTRUMENTTIEN YMS. VALMISTUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Teollinen työ 44,2 44,3 43,8 43,1 42,6 43,8 43,0 42,8Rakennustyö 1,2 0,9 0,8 0,7 0,7 0,8 0,7 0,7Liikennetyö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö26,7 27,0 27,7 28,5 28,7 27,7 28,2 29,0Palvelutyö 4,7 6,1 6,2 5,8 5,9 6,2 6,3 6,2Toimistotyö 10,5 7,8 7,7 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö9,3 9,6 10,0 9,5 9,6 10,0 9,9 9,7Hoitotyö 2,3 1,7 1,5 2,2 2,2 1,5 2,1 2,1Opetus- ja kulttuurityö 1,2 0,9 0,8 0,7 0,7 0,8 0,7 0,7Turvallisuusalan työ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuntematon 0,0 1,7 1,5 1,5 1,5 1,5 1,4 1,4Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0 0 0 0 0 0 0 0Teollinen työ 3 800 5 100 5 700 5 900 5 800 5 700 6 100 6 200Rakennustyö 100 100 100 100 100 100 100 100Liikennetyö 0 0 0 0 0 0 0 0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö2 300 3 100 3 600 3 900 3 900 3 600 4 000 4 200Palvelutyö 400 700 800 800 800 800 900 900Toimistotyö 900 900 1 000 1 100 1 100 1 000 1 100 1 100Talouden ja hallinnon johto- 800 1 100 1 300 1 300 1 300 1 300 1 400 1 400ja asiantuntijatyöHoitotyö 200 200 200 300 300 200 300 300Opetus- ja kulttuurityö 100 100 100 100 100 100 100 100Turvallisuusalan työ 0 0 0 0 0 0 0 0Tuntematon 0 200 200 200 200 200 200 200Yhteensä 8 600 11 500 13 000 13 700 13 600 13 000 14 200 14 500258

(Liite 9 jatkuu)MUU METALLITEOLLISUUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 3,5 1,5 0,9 0,9 0,5 0,9 0,9 0,5Teollinen työ 62,7 66,8 67,3 67,1 67,1 66,4 65,5 65,7Rakennustyö 2,5 1,5 1,4 1,9 1,9 1,4 1,8 1,4Liikennetyö 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,8 1,9Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö14,4 13,2 13,7 13,9 14,5 14,2 15,2 16,2Palvelutyö 3,5 4,4 4,3 3,7 3,4 4,3 3,6 3,2Toimistotyö 6,5 5,4 5,2 5,1 4,8 5,2 4,9 4,6Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3,0 2,9 2,8 3,2 3,9 3,3 4,0 4,6Hoitotyö 0,5 0,5 0,5 0,5 0,0 0,5 0,4 0,0Opetus- ja kulttuurityö 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5Turvallisuusalan työ 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,5Tuntematon 0,5 1,0 0,9 0,9 1,0 0,9 0,9 0,9Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 700 300 200 200 100 200 200 100Teollinen työ 12 600 13 700 14 200 14 500 13 900 14 000 14 600 14 200Rakennustyö 500 300 300 400 400 300 400 300Liikennetyö 400 400 400 400 400 400 400 400Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö2 900 2 700 2 900 3 000 3 000 3 000 3 400 3 500Palvelutyö 700 900 900 800 700 900 800 700Toimistotyö 1 300 1 100 1 100 1 100 1 000 1 100 1 100 1 000Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö600 600 600 700 800 700 900 1 000Hoitotyö 100 100 100 100 0 100 100 0Opetus- ja kulttuurityö 100 100 100 100 100 100 100 100Turvallisuusalan työ 100 100 100 100 100 100 100 100Tuntematon 100 200 200 200 200 200 200 200Yhteensä 20 100 20 500 21 100 21 600 20 700 21 100 22 300 21 600259

(Liite 9 jatkuu)MUU TEOLLISUUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1,0 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Teollinen työ 57,5 61,8 61,5 61,4 61,2 60,5 59,3 58,1Rakennustyö 2,6 2,7 2,6 2,5 2,4 2,5 2,2 2,0Liikennetyö 1,3 1,2 0,9 0,7 0,5 0,9 0,7 0,5Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö12,3 11,0 11,7 12,3 12,9 12,4 13,9 15,3Palvelutyö 7,5 7,8 7,4 7,0 6,6 7,2 6,6 6,1Toimistotyö 9,7 6,5 6,2 5,8 5,5 6,1 5,6 5,0Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö5,0 5,0 5,6 6,2 6,7 6,3 7,6 8,8Hoitotyö 0,9 0,6 0,7 0,7 0,8 0,7 0,8 0,8Opetus- ja kulttuurityö 1,1 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1Turvallisuusalan työ 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,3Tuntematon 0,7 1,8 1,9 1,8 1,8 1,8 1,9 1,8Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1 400 400 300 300 200 300 300 200Teollinen työ 77 900 84 000 79 500 74 600 68 700 79 800 76 900 71 600Rakennustyö 3 500 3 700 3 400 3 000 2 700 3 300 2 900 2 500Liikennetyö 1 800 1 600 1 200 900 600 1 200 900 600Tuotannon ja liikenteen 16 700 15 000 15 100 14 900 14 500 16 400 18 000 18 800johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 10 200 10 600 9 500 8 500 7 400 9 500 8 600 7 500Toimistotyö 13 200 8 900 8 000 7 100 6 200 8 000 7 200 6 200Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö6 800 6 800 7 200 7 500 7 500 8 300 9 800 10 800Hoitotyö 1 200 800 900 900 900 900 1 000 1 000Opetus- ja kulttuurityö 1 500 1 400 1 400 1 300 1 200 1 400 1 400 1 400Turvallisuusalan työ 300 300 300 300 300 300 300 400Tuntematon 900 2 500 2 400 2 200 2 000 2 400 2 400 2 200Yhteensä 135 400 136 000 129 200 121 500 112 200 131 800 129 700 123 200260

(Liite 9 jatkuu)RAKENNUSTOIMINTAMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 2,9 1,0 1,0 1,0 1,0 0,9 0,9 0,9Teollinen työ 24,7 23,2 24,0 24,6 25,3 23,7 24,4 24,9Rakennustyö 36,5 47,7 46,1 44,6 43,0 46,0 44,4 42,8Liikennetyö 3,8 2,5 2,6 2,6 2,6 2,5 2,4 2,4Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö21,1 14,2 14,7 15,4 15,9 15,0 15,6 16,4Palvelutyö 3,0 2,5 2,4 2,5 2,5 2,5 2,4 2,5Toimistotyö 5,3 3,9 4,0 4,0 4,1 3,9 3,9 3,9Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö1,7 1,3 1,4 1,4 1,5 1,5 1,7 1,9Hoitotyö 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,4Opetus- ja kulttuurityö 0,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,3 0,4 0,5Turvallisuusalan työ 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3Tuntematon 0,5 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 2 700 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300Teollinen työ 23 300 31 200 31 700 32 400 33 200 32 700 34 900 36 000Rakennustyö 34 400 64 100 61 000 58 600 56 300 63 400 63 600 61 900Liikennetyö 3 600 3 400 3 400 3 400 3 400 3 400 3 500 3 500Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö19 900 19 100 19 500 20 200 20 800 20 600 22 400 23 700Palvelutyö 2 800 3 300 3 200 3 300 3 300 3 400 3 500 3 600Toimistotyö 5 000 5 300 5 300 5 300 5 400 5 400 5 600 5 600Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö1 600 1 800 1 900 1 900 2 000 2 100 2 500 2 700Hoitotyö 200 300 300 400 400 400 500 600Opetus- ja kulttuurityö 100 200 300 400 500 400 600 700Turvallisuusalan työ 100 200 200 200 300 300 400 400Tuntematon 500 4 300 4 200 4 100 4 100 4 300 4 500 4 500Yhteensä 94 200 134 500 132 300 131 500 131 000 137 700 143 300 144 500261

(Liite 9 jatkuu)KAUPPAMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,7 0,2 0,2 0,3 0,3 0,2 0,3 0,3Teollinen työ 9,2 11,0 10,3 9,7 9,0 10,4 9,8 9,2Rakennustyö 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4Liikennetyö 1,1 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö2,8 2,5 3,2 3,9 4,6 3,1 3,8 4,5Palvelutyö 62,0 65,9 64,0 62,0 60,1 63,9 62,0 60,0Toimistotyö 8,8 5,4 5,3 5,1 4,9 5,3 5,1 4,9Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö9,0 7,7 9,3 10,8 12,3 9,3 10,8 12,3Hoitotyö 4,4 3,6 3,9 4,3 4,6 3,9 4,3 4,6Opetus- ja kulttuurityö 0,9 0,8 1,0 1,2 1,4 1,0 1,2 1,4Turvallisuusalan työ 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2Tuntematon 0,3 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1 800 700 800 1 000 1 000 800 1 000 1 100Teollinen työ 24 200 34 400 33 800 33 100 30 800 34 000 34 800 32 800Rakennustyö 1 600 1 500 1 500 1 500 1 400 1 500 1 500 1 400Liikennetyö 3 000 2 300 2 400 2 400 2 400 2 400 2 500 2 500Tuotannon ja liikenteen 7 300 7 800 10 400 13 300 15 800 10 300 13 600 16 000johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 162 200 205 800 209 300 212 500 205 800 209 200 219 800 213 800Toimistotyö 23 000 17 000 17 200 17 400 16 800 17 200 18 000 17 500Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö23 600 24 200 30 300 36 900 42 100 30 300 38 200 43 800Hoitotyö 11 600 11 300 12 900 14 700 15 800 12 900 15 200 16 400Opetus- ja kulttuurityö 2 400 2 500 3 300 4 100 4 800 3 300 4 300 5 000Turvallisuusalan työ 200 300 400 600 700 400 600 700Tuntematon 900 4 700 4 900 5 100 5 100 4 900 5 300 5 300Yhteensä 261 800 312 500 327 200 342 600 342 500 327 200 354 800 356 300262

(Liite 9 jatkuu)LIIKENNEMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,9 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Teollinen työ 11,7 10,5 10,3 10,2 10,0 10,4 10,3 10,2Rakennustyö 0,8 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,7 0,7Liikennetyö 39,9 38,5 38,8 39,1 39,4 38,8 39,1 39,4Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö8,7 9,2 9,6 10,0 10,3 9,7 10,2 10,7Palvelutyö 24,7 25,9 25,5 25,1 24,7 25,4 24,9 24,3Toimistotyö 8,9 6,6 6,4 6,1 5,9 6,3 6,1 5,8Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2,6 3,5 3,6 3,7 3,8 3,6 3,7 3,9Hoitotyö 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,4Opetus- ja kulttuurityö 0,4 0,5 0,6 0,7 0,7 0,5 0,6 0,6Turvallisuusalan työ 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3Tuntematon 0,6 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1 300 400 400 300 300 400 400 300Teollinen työ 16 900 17 600 17 100 16 700 16 300 17 200 17 300 17 400Rakennustyö 1 200 1 000 1 000 1 100 1 100 1 000 1 100 1 200Liikennetyö 57 600 64 200 64 100 64 300 64 200 64 100 65 700 67 100Tuotannon ja liikenteen 12 600 15 400 15 900 16 400 16 800 16 100 17 200 18 200johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 35 700 43 300 42 200 41 300 40 300 42 000 41 800 41 400Toimistotyö 12 900 11 000 10 500 10 100 9 600 10 400 10 200 9 900Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3 700 5 800 5 900 6 100 6 200 6 000 6 300 6 600Hoitotyö 800 900 900 800 800 800 700 700Opetus- ja kulttuurityö 600 900 1 000 1 100 1 100 900 1 000 1 000Turvallisuusalan työ 300 500 500 500 500 500 500 500Tuntematon 900 5 900 5 800 5 800 5 700 5 800 5 900 6 000Yhteensä 144 500 166 900 165 300 164 500 162 900 165 200 168 100 170 300263

(Liite 9 jatkuu)RAHOITUS-, VAKUUTUS- JA KIINTEISTÖALA SEKÄ LIIKE-ELÄMÄN PALVELUTMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,5 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Teollinen työ 4,0 4,3 4,4 4,4 4,5 4,4 4,5 4,6Rakennustyö 2,6 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2Liikennetyö 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö21,1 22,1 25,1 28,1 31,1 25,3 28,4 31,5Palvelutyö 14,5 15,2 15,7 16,1 16,5 15,5 15,7 15,9Toimistotyö 36,0 30,2 25,6 21,1 16,5 25,2 20,3 15,3Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö14,2 15,3 15,8 16,3 16,9 16,2 17,1 18,0Hoitotyö 0,8 0,8 0,8 0,9 1,0 0,9 1,0 1,1Opetus- ja kulttuurityö 3,0 3,5 3,7 3,8 4,0 3,7 3,9 4,1Turvallisuusalan työ 1,6 2,0 2,3 2,7 3,0 2,3 2,7 3,0Tuntematon 1,2 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 900 600 600 600 500 600 600 600Teollinen työ 7 200 10 500 11 400 11 600 11 900 11 800 13 000 13 500Rakennustyö 4 600 5 400 5 800 5 800 5 800 5 900 6 400 6 500Liikennetyö 1 100 1 300 1 400 1 400 1 300 1 400 1 500 1 500Tuotannon ja liikenteen 37 900 54 300 65 600 73 800 82 000 67 900 82 300 92 800johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 26 100 37 400 40 900 42 200 43 500 41 600 45 500 46 800Toimistotyö 64 600 74 100 66 900 55 300 43 500 67 800 58 800 45 100Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö25 500 37 500 41 300 42 900 44 600 43 500 49 600 53 000Hoitotyö 1 400 1 900 2 200 2 400 2 600 2 400 2 900 3 200Opetus- ja kulttuurityö 5 400 8 700 9 600 10 100 10 600 10 000 11 300 12 100Turvallisuusalan työ 2 800 5 000 6 100 7 000 7 900 6 300 7 800 8 800Tuntematon 2 100 8 900 9 400 9 500 9 500 9 700 10 500 10 600Yhteensä 179 600 245 600 261 200 262 600 263 700 268 900 290 200 294 500264

(Liite 9 jatkuu)JULKINEN HALLINTO, MAANPUOLUSTUS JA YLEINEN TURVALLISUUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,7 0,4 0,3 0,3 0,2 0,3 0,2 0,2Teollinen työ 4,6 3,4 3,0 2,5 2,0 2,8 2,2 1,6Rakennustyö 0,8 0,5 0,3 0,3 0,1 0,3 0,2 0,1Liikennetyö 0,5 0,3 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,1Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö4,6 4,7 4,9 5,2 5,4 4,9 5,2 5,4Palvelutyö 6,0 5,0 4,5 3,9 3,4 4,4 3,9 3,3Toimistotyö 29,9 27,6 26,6 25,4 24,4 26,6 25,5 24,5Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö20,2 22,1 23,8 25,4 27,0 23,8 25,6 27,4Hoitotyö 7,8 8,5 8,7 8,8 8,9 8,7 8,8 9,0Opetus- ja kulttuurityö 2,0 2,2 2,5 2,9 3,3 2,8 3,3 3,9Turvallisuusalan työ 22,2 23,4 23,5 23,6 23,7 23,4 23,4 23,4Tuntematon 0,6 1,8 1,6 1,5 1,4 1,6 1,4 1,2Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 900 500 400 300 200 400 300 200Teollinen työ 5 500 4 300 3 600 3 000 2 400 3 400 2 700 1 900Rakennustyö 1 000 600 400 300 100 400 300 100Liikennetyö 600 400 300 300 200 300 200 100Tuotannon ja liikenteen 5 500 5 900 6 000 6 200 6 400 6 000 6 200 6 400johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 7 200 6 300 5 500 4 700 4 000 5 400 4 700 3 900Toimistotyö 35 900 34 700 32 400 30 400 29 000 32 400 30 600 29 000Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö24 300 27 700 29 000 30 300 32 100 29 000 30 800 32 500Hoitotyö 9 400 10 700 10 600 10 500 10 600 10 600 10 600 10 700Opetus- ja kulttuurityö 2 400 2 800 3 100 3 500 3 900 3 400 4 000 4 600Turvallisuusalan työ 26 700 29 400 28 700 28 200 28 200 28 500 28 100 27 800Tuntematon 700 2 300 2 000 1 800 1 700 2 000 1 700 1 400Yhteensä 120 100 125 600 122 000 119 500 118 800 121 800 120 200 118 600265

(Liite 9 jatkuu)PUHTAANAPITO JA YMPÄRISTÖHUOLTOMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 5,0 2,4 3,3 4,2 5,1 3,2 4,2 4,9Teollinen työ 8,2 5,9 7,2 8,6 10,0 7,2 8,6 10,1Rakennustyö 5,0 3,2 3,1 3,1 3,0 3,2 3,2 3,1Liikennetyö 6,4 6,4 6,9 7,6 8,1 7,0 7,4 7,7Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö3,6 2,4 3,3 4,2 5,1 3,2 4,2 4,9Palvelutyö 62,1 72,2 67,9 63,3 58,9 68,1 63,2 59,3Toimistotyö 4,3 2,4 2,6 2,9 3,0 2,5 2,7 3,1Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2,1 1,6 2,1 2,3 2,7 2,0 2,5 2,8Hoitotyö 1,8 0,8 0,8 1,0 1,1 0,7 1,0 1,0Opetus- ja kulttuurityö 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3Turvallisuusalan työ 0,4 0,3 0,3 0,5 0,5 0,2 0,5 0,5Tuntematon 0,7 2,1 2,3 2,1 2,2 2,2 2,2 2,3Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1 400 900 1 300 1 600 1 900 1 300 1 700 1 900Teollinen työ 2 300 2 200 2 800 3 300 3 700 2 900 3 500 3 900Rakennustyö 1 400 1 200 1 200 1 200 1 100 1 300 1 300 1 200Liikennetyö 1 800 2 400 2 700 2 900 3 000 2 800 3 000 3 000Tuotannon ja liikenteen 1 000 900 1 300 1 600 1 900 1 300 1 700 1 900johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 17 400 27 000 26 500 24 300 21 800 27 300 25 600 23 000Toimistotyö 1 200 900 1 000 1 100 1 100 1 000 1 100 1 200Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö600 600 800 900 1 000 800 1 000 1 100Hoitotyö 500 300 300 400 400 300 400 400Opetus- ja kulttuurityö 100 100 100 100 100 100 100 100Turvallisuusalan työ 100 100 100 200 200 100 200 200Tuntematon 200 800 900 800 800 900 900 900Yhteensä 28 000 37 400 39 000 38 400 37 000 40 100 40 500 38 800266

(Liite 9 jatkuu)OPETUS JA TUTKIMUSMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,6 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2Teollinen työ 3,3 2,8 2,8 2,8 2,7 2,8 2,7 2,7Rakennustyö 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0Liikennetyö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö3,7 3,1 4,2 5,3 6,4 4,3 5,3 6,4Palvelutyö 12,7 9,6 8,3 6,9 5,6 8,2 6,9 5,5Toimistotyö 9,0 8,2 7,7 7,2 6,7 7,6 7,0 6,4Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö6,9 9,8 10,8 11,8 12,8 10,9 12,1 13,3Hoitotyö 4,0 5,6 5,7 5,9 6,0 5,8 6,0 6,2Opetus- ja kulttuurityö 58,3 57,9 57,6 57,4 57,2 57,8 57,7 57,6Turvallisuusalan työ 0,3 0,2 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,3Tuntematon 0,8 2,2 2,1 2,1 2,0 1,9 1,6 1,3Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 900 500 500 400 300 500 400 300Teollinen työ 4 800 4 700 4 900 4 700 4 600 4 900 4 700 4 600Rakennustyö 300 200 100 100 0 100 100 0Liikennetyö 200 100 200 200 200 200 200 200Tuotannon ja liikenteen 5 300 5 200 7 400 9 100 10 800 7 500 9 100 10 900johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 18 300 16 000 14 500 11 800 9 500 14 500 11 800 9 300Toimistotyö 13 000 13 700 13 500 12 300 11 300 13 400 12 100 10 900Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö10 000 16 200 18 800 20 100 21 600 19 300 20 900 22 600Hoitotyö 5 800 9 300 10 000 10 000 10 100 10 200 10 300 10 500Opetus- ja kulttuurityö 84 100 96 200 100 700 98 000 96 600 101 900 99 300 97 900Turvallisuusalan työ 500 300 400 400 500 400 400 500Tuntematon 1 100 3 700 3 700 3 500 3 400 3 400 2 800 2 200Yhteensä 144 300 166 100 174 700 170 600 168 900 176 300 172 100 169 900267

(Liite 9 jatkuu)TERVEYDENHUOLTOMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1Teollinen työ 2,5 2,0 1,8 1,6 1,3 1,8 1,5 1,3Rakennustyö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0Liikennetyö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö0,7 0,6 0,8 1,0 1,2 0,8 1,0 1,2Palvelutyö 14,4 12,7 11,0 9,3 7,6 11,0 9,3 7,6Toimistotyö 7,2 7,0 6,5 6,1 5,7 6,6 6,1 5,7Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2,0 2,5 2,8 3,0 3,2 2,8 3,0 3,3Hoitotyö 71,7 73,4 75,3 77,2 79,1 75,3 77,2 79,1Opetus- ja kulttuurityö 0,7 0,6 0,8 0,9 1,1 0,8 1,0 1,2Turvallisuusalan työ 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1Tuntematon 0,3 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 200 200 200 200 200 200 200 200Teollinen työ 3 400 3 100 3 000 2 800 2 400 3 000 2 700 2 400Rakennustyö 200 100 100 100 0 100 100 0Liikennetyö 200 200 100 100 0 100 100 0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö900 1 000 1 400 1 800 2 200 1 400 1 800 2 200Palvelutyö 19 700 19 600 18 700 16 700 14 200 18 600 16 600 14 200Toimistotyö 9 900 10 800 11 100 11 000 10 700 11 100 10 900 10 600Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö2 800 3 900 4 700 5 300 6 000 4 700 5 400 6 200Hoitotyö 98 200 113 200 127 600 138 500 148 100 127 400 137 800 147 600Opetus- ja kulttuurityö 900 1 000 1 400 1 700 2 100 1 400 1 800 2 200Turvallisuusalan työ 100 100 100 200 200 100 200 200Tuntematon 400 1 000 1 100 1 100 1 100 1 000 900 700Yhteensä 136 900 154 200 169 500 179 500 187 200 169 100 178 500 186 500268

(Liite 9 jatkuu)SOSIAALIHUOLTOMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Teollinen työ 1,9 1,2 0,9 0,6 0,3 0,9 0,6 0,3Rakennustyö 0,5 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0Liikennetyö 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2Palvelutyö 17,3 14,5 12,1 9,6 7,1 12,1 9,6 7,1Toimistotyö 2,9 2,4 2,3 2,3 2,2 2,3 2,1 2,0Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,4 1,6 1,8Hoitotyö 64,6 70,5 72,8 75,0 77,2 72,9 75,1 77,3Opetus- ja kulttuurityö 9,5 7,7 8,4 9,1 9,7 8,4 9,1 9,8Turvallisuusalan työ 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuntematon 1,4 1,9 1,8 1,8 1,7 1,7 1,5 1,4Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 400 100 0 0 0 0 0 0Teollinen työ 2 200 1 800 1 400 900 500 1 400 1 000 500Rakennustyö 600 300 200 200 200 200 100 0Liikennetyö 200 100 100 0 0 100 200 200Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö300 300 300 300 300 300 300 300Palvelutyö 20 300 21 900 18 900 15 100 11 500 19 200 15 700 11 900Toimistotyö 3 400 3 600 3 600 3 600 3 600 3 600 3 500 3 400Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö1 300 1 800 2 100 2 200 2 400 2 200 2 600 3 000Hoitotyö 75 800 106 600 113 900 118 200 124 800 116 000 122 800 129 500Opetus- ja kulttuurityö 11 200 11 700 13 200 14 300 15 700 13 400 14 900 16 400Turvallisuusalan työ 0 100 0 0 0 0 0 0Tuntematon 1 700 2 800 2 800 2 800 2 700 2 700 2 500 2 300Yhteensä 117 400 151 100 156 500 157 600 161 700 159 100 163 600 167 500269

(Liite 9 jatkuu)JÄRJESTÖTOIMINTAMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 2,2 2,5 2,3 2,2 2,0 2,3 2,1 2,0Teollinen työ 1,5 1,7 1,8 1,6 1,4 1,8 1,6 1,4Rakennustyö 0,7 0,8 0,8 0,5 0,6 0,8 0,5 0,6Liikennetyö 0,4 0,3 0,3 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö2,2 1,4 1,8 2,2 2,3 1,8 2,1 2,3Palvelutyö 14,9 12,3 11,9 11,4 11,0 11,8 11,5 10,9Toimistotyö 22,4 25,1 23,1 20,8 18,6 22,2 19,2 16,0Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö25,0 21,8 22,6 23,8 24,6 23,4 25,1 26,9Hoitotyö 21,6 24,9 25,4 26,5 27,2 25,4 26,4 27,1Opetus- ja kulttuurityö 7,5 6,7 7,9 8,9 10,1 8,1 9,3 10,9Turvallisuusalan työ 0,0 0,3 0,3 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0Tuntematon 1,5 2,2 2,0 2,2 2,0 2,0 2,1 2,0Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 600 900 900 800 700 900 800 700Teollinen työ 400 600 700 600 500 700 600 500Rakennustyö 200 300 300 200 200 300 200 200Liikennetyö 100 100 100 0 0 100 0 0Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö600 500 700 800 800 700 800 800Palvelutyö 4 000 4 400 4 700 4 200 3 800 4 700 4 300 3 800Toimistotyö 6 000 9 000 9 100 7 700 6 400 8 800 7 200 5 600Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö6 700 7 800 8 900 8 800 8 500 9 300 9 400 9 400Hoitotyö 5 800 8 900 10 000 9 800 9 400 10 100 9 900 9 500Opetus- ja kulttuurityö 2 000 2 400 3 100 3 300 3 500 3 200 3 500 3 800Turvallisuusalan työ 0 100 100 0 0 100 0 0Tuntematon 400 800 800 800 700 800 800 700Yhteensä 26 800 35 800 39 400 37 000 34 500 39 700 37 500 35 000270

(Liite 9 jatkuu)KULTTUURITOIMINTAMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 1,2 0,9 0,9 0,9 0,7 0,9 0,6 0,6Teollinen työ 5,0 4,3 4,1 4,0 3,9 4,3 4,0 3,8Rakennustyö 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,8 0,9Liikennetyö 0,9 0,7 0,6 0,6 0,4 0,6 0,6 0,4Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö3,2 2,4 2,6 2,8 3,0 2,6 3,1 3,4Palvelutyö 17,2 18,7 18,0 17,0 16,3 17,8 16,8 15,8Toimistotyö 12,2 10,6 9,5 8,3 7,2 9,4 8,2 6,8Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö23,3 21,5 21,9 22,1 22,3 22,1 22,6 23,2Hoitotyö 6,1 9,7 10,4 11,3 11,9 10,5 11,3 12,2Opetus- ja kulttuurityö 26,2 23,6 24,7 25,5 26,7 24,8 26,0 27,3Turvallisuusalan työ 2,0 1,4 1,5 1,7 1,7 1,5 1,5 1,7Tuntematon 1,7 5,2 5,0 4,9 5,0 4,7 4,4 3,8Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 400 400 400 400 300 400 300 300Teollinen työ 1 700 1 800 1 900 1 900 1 800 2 000 1 900 1 800Rakennustyö 300 400 400 400 400 400 400 400Liikennetyö 300 300 300 300 200 300 300 200Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö1 100 1 000 1 200 1 300 1 400 1 200 1 500 1 600Palvelutyö 5 900 7 900 8 300 8 000 7 500 8 300 8 000 7 400Toimistotyö 4 200 4 500 4 400 3 900 3 300 4 400 3 900 3 200Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö8 000 9 100 10 100 10 400 10 300 10 300 10 800 10 900Hoitotyö 2 100 4 100 4 800 5 300 5 500 4 900 5 400 5 700Opetus- ja kulttuurityö 9 000 10 000 11 400 12 000 12 300 11 600 12 400 12 800Turvallisuusalan työ 700 600 700 800 800 700 700 800Tuntematon 600 2 200 2 300 2 300 2 300 2 200 2 100 1 800Yhteensä 34 300 42 300 46 200 47 000 46 100 46 700 47 700 46 900271

(Liite 9 jatkuu)KOTITALOUKSIEN KÄYTTÄMÄT PALVELUTMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 0,5 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2Teollinen työ 31,0 36,5 33,1 30,0 26,9 33,6 30,6 28,0Rakennustyö 2,7 2,1 1,8 1,5 1,4 1,7 1,6 1,3Liikennetyö 2,5 1,3 1,6 1,5 1,4 1,5 1,4 1,5Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö8,2 3,4 3,1 2,8 2,4 3,2 3,0 2,8Palvelutyö 13,5 15,7 16,1 16,9 17,5 16,0 16,4 16,6Toimistotyö 2,7 2,1 2,1 2,0 1,9 2,0 2,1 1,9Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö0,8 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,3Hoitotyö 37,1 36,0 38,8 42,1 45,1 38,8 41,5 44,3Opetus- ja kulttuurityö 0,5 0,3 0,5 0,5 0,7 0,5 0,5 0,6Turvallisuusalan työ 0,0 0,0 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2Tuntematon 0,3 1,3 1,3 1,3 1,2 1,2 1,4 1,3Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 200 100 100 100 100 100 100 100Teollinen työ 11 300 13 900 12 700 11 900 11 200 13 600 13 300 13 000Rakennustyö 1 000 800 700 600 600 700 700 600Liikennetyö 900 500 600 600 600 600 600 700Tuotannon ja liikenteen 3 000 1 300 1 200 1 100 1 000 1 300 1 300 1 300johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 4 900 6 000 6 200 6 700 7 300 6 500 7 100 7 700Toimistotyö 1 000 800 800 800 800 800 900 900Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö300 400 400 400 400 400 500 600Hoitotyö 13 500 13 700 14 900 16 700 18 800 15 700 18 000 20 600Opetus- ja kulttuurityö 200 100 200 200 300 200 200 300Turvallisuusalan työ 0 0 100 100 100 100 100 100Tuntematon 100 500 500 500 500 500 600 600Yhteensä 36 400 38 100 38 400 39 700 41 700 40 500 43 400 46 500272

(Liite 9 jatkuu)TUNTEMATONMennyt kehitys (%) Ennuste (%)PeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 3,9 1,3 1,7 2,1 2,7 1,7 2,1 2,7Teollinen työ 9,3 5,7 8,2 10,7 13,2 8,2 10,7 13,2Rakennustyö 5,2 3,6 5,3 6,9 8,4 5,3 6,9 8,4Liikennetyö 1,7 1,7 2,3 3,1 3,8 2,3 3,1 3,8Tuotannon ja liikenteenjohto- ja asiantuntijatyö4,2 2,5 3,6 4,8 5,9 3,6 4,8 5,9Palvelutyö 11,4 6,7 9,5 12,3 15,3 9,5 12,3 15,3Toimistotyö 10,1 2,9 4,2 5,4 6,7 4,2 5,4 6,7Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö5,1 3,1 4,6 6,1 7,3 4,6 6,1 7,3Hoitotyö 18,2 12,4 17,9 23,2 28,7 17,9 23,2 28,7Opetus- ja kulttuurityö 5,6 3,4 4,6 6,1 7,5 4,6 6,1 7,5Turvallisuusalan työ 0,3 0,2 0,4 0,4 0,6 0,4 0,4 0,6Tuntematon 25,1 56,6 37,8 18,8 0,0 37,8 18,8 0,0Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Mennyt kehitys EnnustePeruskehitysTavoitekehitysPääammattiryhmä 1995 2000 2005 2010 2015 2005 2010 2015Maa- ja metsätaloustyö 2 300 600 800 1 000 1 300 800 1 000 1 300Teollinen työ 5 500 2 700 3 900 5 100 6 300 3 900 5 100 6 300Rakennustyö 3 100 1 700 2 500 3 300 4 000 2 500 3 300 4 000Liikennetyö 1 000 800 1 100 1 500 1 800 1 100 1 500 1 800Tuotannon ja liikenteen 2 500 1 200 1 700 2 300 2 800 1 700 2 300 2 800johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö 6 800 3 200 4 500 5 900 7 300 4 500 5 900 7 300Toimistotyö 6 000 1 400 2 000 2 600 3 200 2 000 2 600 3 200Talouden ja hallinnon johtojaasiantuntijatyö3 000 1 500 2 200 2 900 3 500 2 200 2 900 3 500Hoitotyö 10 800 5 900 8 500 11 100 13 700 8 500 11 100 13 700Opetus- ja kulttuurityö 3 300 1 600 2 200 2 900 3 600 2 200 2 900 3 600Turvallisuusalan työ 200 100 200 200 300 200 200 300Tuntematon 14 900 27 000 18 000 9 000 0 18 000 9 000 0Yhteensä 59 400 47 700 47 600 47 800 47 800 47 600 47 800 47 800273

LIITE 10. TYÖPAIKKOJEN MUUTOS 2001–2015 AMMATTI-RYHMITTÄIN VALTA KUNNALLISESSA ENNUSTEESSAAmmattiryhmä Työllisten määrä Peruskehitys Tavoitekehitys1995 2000 2005 2010 2015 Muutos2000–2015%2005 2010 2015 Muutos2000–2015%1.1 Maatalous- ja puutarhatyö 117 100 95 200 78 900 71 700 68 800 –28 79 400 75 400 71 600 –251.4 Metsätaloustyö 16 800 13 100 12 400 12 000 12 100 –8 12 500 12 400 12 600 –42.1 Elintarviketyö 19 200 22 400 21 500 20 400 19 100 –15 21 700 21 400 20 400 –92.2 Tekstiili-, vaatetus- janahkatyö18 200 14 900 13 700 12 400 11 100 –26 13 800 12 800 11 400 –232.3 Metallityö 58 700 70 700 73 200 73 300 71 500 1 73 400 76 000 76 000 72.4 Koneenasentajat 50 000 51 900 51 700 50 800 49 100 –5 53 000 54 300 54 100 42.5 Työkoneiden käyttäjät 22 800 21 300 21 400 21 400 21 100 –1 21 600 22 100 21 900 32.6 Puutyö 23 000 30 300 30 100 28 800 27 600 –9 31 000 31 700 30 900 22.7 Kemiallinen prosessityö 42 100 51 300 51 000 49 400 47 400 –8 51 300 51 300 49 400 –42.8 Sähkö- ja elektroniikkatyö 39 400 40 200 42 400 43 700 44 300 10 43 200 46 400 48 000 192.9 Graafinen työ 16 500 16 200 16 600 16 100 15 700 –3 16 500 16 700 16 000 –12.10 Ahtaus- ja varastotyö 32 800 45 400 42 600 39 000 34 500 –24 42 800 40 500 36 300 –202.11 Muu teollinen työ 31 900 44 200 45 500 44 600 42 400 –4 45 400 45 800 44 100 03.1 Talonrakennustyö 27 400 37 100 37 900 38 900 39 800 7 39 200 41 800 43 300 173.2 Putkityö 11 500 13 000 12 800 12 600 12 400 –5 13 200 13 700 13 700 53.3 Maalaustyö 8 700 9 500 9 600 9 600 9 600 1 10 000 10 500 10 700 133.4 Muu rakennustyö 15 600 29 500 26 300 23 000 19 700 –33 26 800 24 200 20 500 –314.1 Maaliikennetyö 72 700 77 400 77 600 77 800 77 500 0 77 700 79 700 80 800 44.2 Vesiliikennetyö 2 900 2 500 2 500 2 400 2 400 –4 2 500 2 500 2 500 05 Postityö 22 200 26 700 25 200 23 600 21 800 –18 25 300 24 300 22 900 –146.2 Tekniikan suunnittelu-,johto- ja tutkimustyö6.3 Tekniikan asiantuntija- jatyönjohtotyö6.4 Liikenteen asiantuntija- jajohtotyö76 100 96 500 114 100 127 600 139 600 45 117 500 138 900 155 100 6176 800 76 600 83 300 87 900 91 400 19 86 700 97 300 104 600 376 900 6 500 7 100 7 600 8 100 25 7 200 8 000 8 800 357.1 Kiinteistötyö 26 200 27 000 28 300 28 100 27 700 3 28 500 29 100 28 500 67.2 Siivoustyö 67 600 83 900 79 200 70 600 61 300 –27 80 600 73 700 64 500 –23274

(Liite 10 jatkuu)Ammattiryhmä Työllisten määrä Peruskehitys Tavoitekehitys1995 2000 2005 2010 2015 Muutos2000–2015%2005 2010 2015 Muutos2000–2015%7.3 Muu palvelutyö 6 600 6 800 6 600 6 500 6 300 –7 6 800 6 700 6 500 –47.4 Myyntityö 146 000 184 900 187 600 188 900 183 100 –1 187 400 194 600 188 900 27.5 Ravintolapalvelutyö 75 200 85 000 87 300 88 300 86 700 2 87 700 91 400 90 300 67.6 Matkapalvelutyö 12 400 15 700 15 700 15 700 15 600 –1 15 700 16 100 16 200 38.1 Toimistotyö 155 700 153 700 149 000 138 600 127 400 –17 148 900 140 600 127 900 –178.2 Kirjanpito- ja kassanhoitotyö9.1 Julkisen ja yksityisensektorin johtotyö9.2 Markkinointi-, myynti- jarahoitusasiantuntijat67 400 66 400 61 900 54 600 47 000 –29 62 400 56 900 48 100 –2857 500 58 400 63 400 66 400 68 300 17 64 200 69 700 72 500 2416 900 32 100 38 300 43 700 48 200 50 41 100 51 000 58 500 829.3 Lakiasiantuntijat 8 200 10 500 11 700 12 600 13 600 30 11 900 13 400 14 600 399.4 Luonnontieteellinenasiantuntijatyö15 000 11 900 14 100 16 000 17 000 43 15 700 19 500 21 900 849.5 Muu asiantuntijatyö 38 100 51 000 56 700 60 000 63 400 24 58 000 63 200 67 400 3210.1 Lääkärit ja lääketieteen tutkijat 18 300 20 000 22 700 24 600 26 400 32 22 700 24 700 26 600 3310.2 Sairaanhoitajat ja terveydenhuollontekninen henkilöstö65 600 76 400 85 300 92 200 98 100 28 85 400 92 600 98 800 2910.3 Muu terveydenhuolto- jakauneudenhoitotyö10.4 Sosiaali- ja vapaa-aikaalantyö60 300 64 300 72 500 80 000 87 700 36 73 500 81 800 90 000 4096 000 128 600 138 800 144 100 151 200 18 141 000 149 200 156 700 2211.1 Opetus- ja kasvatustyö 103 400 118 200 126 400 126 900 128 700 9 128 300 130 000 132 300 1211.2 Tiedotus- ja viestintätyö 13 300 15 700 17 800 19 000 19 900 27 18 600 21 200 22 900 4611.3 Käsi- ja taideteollinen työ 2 700 2 600 3 100 3 500 3 900 50 3 300 4 000 4 500 7311.4 Musiikki-, kuvataide- ja muutaiteellinen työ10 300 10 500 11 700 12 100 12 400 18 12 100 13 100 13 700 3012.1 Poliisit, palomiehet ja vartijat 22 700 27 200 28 600 29 800 31 100 14 28 800 30 800 32 200 1812.2 Sotilaat 10 300 10 700 10 300 9 900 9 700 –9 10 100 9 700 9 300 –1313 Ammatti tuntematon 28 200 74 900 65 900 56 000 45 900 –39 65 600 56 400 45 800 –39Yhteensä 1 933 200 2 228 800 2 280 300 2 282 700 2 267 600 2 2 310 000 2 387 100 2 394 200 7275

LIITE 11. TYÖPAIKKOJEN MUUTOS 2001–2015 PÄÄAMMATTI-RYHMITTÄIN JA MAAKUNNITTAINPERUSKEHITYSTyöpaikkojen määrän muutos 2001–2015PääammattiryhmäKoko maa19 maakuntaayhteensäEtelä-KarjalaEtelä-PohjanmaaEtelä-SavoItä-UusimaaKainuuKanta-HämeKeski-PohjanmaaMaa- ja metsätaloustyö –28 100 –21 500 –800 –900 –1 100 –200 –1 100 –800 –1 600Teollinen työ –24 800 –22 500 –1 000 –2 800 –400 –200 –200 –900 –600Rakennustyö –7 600 3 800 0 –300 –100 0 0 –700 –100Liikennetyö 0 3 500 –600 –300 0 –100 400 1 600 –400Tuotannon ja liikenteen 59 500 45 400 1 100 800 1 000 600 300 700 200johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö –27 200 3 200 –2 000 –2 600 –600 700 –600 –300 –400Toimistotyö –45 700 –44 900 –900 –1 100 –800 –600 –600 –1 100 –400Talouden ja hallinnon 47 500 35 100 700 800 600 600 0 800 400johto- ja asiantuntijatyöHoitotyö 74 200 48 100 1 200 1 800 2 200 700 100 1 000 1 700Opetus- ja kulttuurityö 17 900 5 100 500 –100 0 –200 –200 –100 200Turvallisuusalan työ 2 800 1 400 200 100 –100 0 –200 100 100Tuntematon –28 900 –33 600 –700 –1 300 –600 –500 –1 200 –800 –600Yhteensä 39 600 23 100 –2 300 –5 900 100 800 –3 300 –500 –1 500Työpaikkojen määrän muutos (%)Maa- ja metsätaloustyö –26 –21 –27 –9 –18 –10 –43 –22 –47Teollinen työ –6 –6 –8 –17 –4 –2 –4 –6 –11Rakennustyö –9 4 1 –8 –5 1 –4 –25 –11Liikennetyö 0 4 –24 –10 1 –10 31 64 –33Tuotannon ja liikenteen 33 25 25 23 32 25 21 18 11johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö –6 1 –20 –19 –6 12 –10 –3 –7Toimistotyö –21 –21 –22 –21 –18 –23 –23 –21 –19Talouden ja hallinnon29 22 26 23 20 36 3 24 26johto- ja asiantuntijatyöHoitotyö 26 17 18 17 24 15 3 12 46Opetus- ja kulttuurityö 12 4 16 –1 0 –11 –11 –3 12Turvallisuusalan työ 7 4 13 12 –7 10 –18 8 22Tuntematon –39 –46 –45 –47 –26 –45 –99 –43 –57Yhteensä 2 1 –4 –8 0 2 –10 –1 –5276

Työpaikkojen määrän muutos 2001–2015Keski-SuomiKymenlaaksoLappiPirkanmaaPohjanmaaPohjois-KarjalaPohjois-PohjanmaaPohjois-SavoPäijät-HämeSatakuntaUusimaaVarsinais-Suomi–100 –500 –900 –2 300 –1 500 –800 –2 600 –2 200 –300 –1 800 –1 600 –300–1 500 100 400 –4 300 –2 200 –400 –1 500 –100 –2 400 –2 200 –300 –2 000900 –200 –200 0 –100 –100 –300 –100 500 –500 5 200 –100500 –300 0 1 000 100 100 800 200 –700 –800 900 1 000900 1 400 1 200 6 800 1 100 600 8 300 1 200 200 1 100 14 900 3 100800 –1 600 –900 –2 600 –1 100 –1 300 2 100 –300 –1 700 –2 700 13 500 4 700–500 –1 000 –1 200 –2 900 –1 300 –900 –3 700 –800 –1 100 –1 800 –20 800 –3 500100 900 700 2 700 800 500 4 100 1 300 600 800 16 000 3 000500 2 100 2 300 6 700 2 300 1 500 2 700 4 000 1 300 2 700 8 000 5 400–600 –600 –500 1 600 300 0 500 700 –400 –300 3 200 1 300–200 200 –200 200 100 –100 0 100 –100 0 1 100 100300 –900 –1 200 –2 300 –1 000 –800 –2 500 –3 300 –1 500 –1 300 –13 700 3001 100 –400 –500 4 600 –2 500 –1 700 7 900 700 –5 600 –6 800 26 400 13 000Työpaikkojen määrän muutos (%)–1 –14 –22 –37 –23 –15 –28 –26 –9 –30 –29 –3–7 0 4 –10 –14 –4 –5 –1 –12 –9 0 –521 –6 –7 0 –3 –6 –5 –1 12 –12 22 –116 –8 0 15 3 3 15 4 –24 –21 4 1411 26 30 39 19 18 66 20 4 17 21 214 –11 –6 –7 –8 –11 9 –2 –11 –16 10 13–6 –19 –22 –17 –21 –19 –32 –10 –16 –26 –22 –201 26 17 23 19 16 51 23 13 18 20 244 22 22 28 23 16 13 26 12 23 10 22–8 –16 –9 13 5 1 5 11 –10 –7 6 11–10 9 –13 7 14 –7 3 5 –7 1 9 28 –45 –48 –37 –45 –36 –48 –100 –61 –48 –61 41 –1 –1 2 –3 –3 5 1 –7 –7 4 7277

(Liite 11 jatkuu)TAVOITTEELLINEN KEHITYSPääammattiryhmäTyöpaikkojen määrän muutos 2001–2015Koko maa19 maakuntaayhteensäEtelä-KarjalaEtelä-PohjanmaaEtelä-SavoItä-UusimaaKainuuKanta-HämeKeski-PohjanmaaMaa- ja metsätaloustyö –25 000 –25 100 –600 –3 000 –1 300 –200 –800 –500 –1 400Teollinen työ –200 19 900 0 –1 100 –300 300 600 600 –100Rakennustyö –900 6 400 300 100 –100 100 0 500 –100Liikennetyö 3 400 10 500 -400 300 100 0 600 400 –300Tuotannon ja liikenteen 88 900 73 600 1 600 1 500 1 000 900 1 300 1 000 200johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö –11 900 61 600 –1 200 –800 –100 1 300 200 3 100 –200Toimistotyö –44 100 –24 700 –600 –1 000 –800 –400 –400 0 –300Talouden ja hallinnon 71 900 64 200 1 000 1 400 700 800 500 1 500 300johto- ja asiantuntijatyöHoitotyö 82 800 84 900 1 900 2 400 2 600 1 100 1 000 3 200 1 500Opetus- ja kulttuurityö 26 400 26 400 800 300 –100 800 0 1 200 200Turvallisuusalan työ 3 600 6 300 300 100 –100 100 –100 300 0Tuntematon –29 100 –31 100 –600 –1 300 –600 –700 –1 200 –1 100 –100Yhteensä 165 800 272 900 2 500 –1 100 1 000 4 100 1 700 10 200 –300Pääammattiryhmä Työpaikkojen määrän muutos (%)Maa- ja metsätaloustyö –23 –24 –20 –32 –22 –10 –32 –14 –43Teollinen työ 0 5 0 –7 –3 4 13 4 –3Rakennustyö –1 7 12 2 –4 4 –1 18 –5Liikennetyö 4 13 –16 12 4 2 43 17 –23Tuotannon ja liikenteen 49 41 38 41 34 35 83 28 15johto- ja asiantuntijatyöPalvelutyö –3 14 –12 –6 –1 22 3 25 –3Toimistotyö –20 –11 –15 –19 –18 –18 –19 0 –13Talouden ja hallinnon44 39 38 41 21 49 30 41 26johto- ja asiantuntijatyöHoitotyö 29 30 28 24 28 25 20 38 38Opetus- ja kulttuurityö 18 18 25 7 –2 38 2 30 9Turvallisuusalan työ 9 17 22 15 –6 18 –12 17 16Tuntematon –39 –42 –39 –44 –27 –61 –99 -58 –7Yhteensä 7 12 5 –1 2 12 5 16 –1278

Työpaikkojen määrän muutos 2001–2015Keski-SuomiKymenlaaksoLappiPirkanmaaPohjanmaaPohjois-KarjalaPohjois-PohjanmaaPohjois-SavoPäijät-HämeSatakuntaUusimaaVarsinais-Suomi–2 100 –400 –700 –2 500 –2 300 –1 300 –2 500 –2 600 –500 –1 500 100 –900–1 300 300 1 400 –1 800 800 1 800 3 500 600 2 900 0 9 400 2 1000 400 0 300 100 0 100 0 700 –100 3 100 900200 400 400 –600 200 300 1 000 400 600 –500 5 700 1 6001 300 2 400 1 400 9 800 2 100 1 300 10 200 4 100 1 800 2 000 24 900 4 7004 800 400 900 1 800 –100 200 4 600 500 2 300 –1 500 36 900 8 500–1 600 –700 –900 –1 500 –800 –600 –2 300 –700 400 –1 300 –8 900 –2 1001 800 1 200 1 100 4 400 1 300 1 100 6 400 1 900 1 700 1 200 31 500 4 6002 500 1 300 2 900 8 700 3 000 2 500 6 600 3 900 0 3 700 26 400 9 700200 –600 200 2 500 800 200 2 700 600 100 0 13 600 2 9000 100 –200 400 300 0 600 100 100 100 3 800 300–700 –800 –1 100 –1 500 –900 –1 000 –2 100 –3 300 –1 200 –1 200 –12 400 7005 100 4 000 5 400 20 000 4 500 4 500 28 800 5 500 8 900 900 134 000 33 000Työpaikkojen määrän muutos (%)–35 –11 –16 –38 –35 –2 5 –2 7 –31 –16 –25 2 –9-6 2 13 –4 5 15 12 4 15 0 10 51 12 –1 3 3 2 2 1 18 –2 13 104 12 13 –9 10 11 18 10 20 –13 28 2316 43 36 56 36 42 81 69 34 31 35 3125 3 6 5 –1 1 19 3 15 –9 26 23–19 –13 –17 –9 –13 –13 –20 –9 6 –19 –9 –1230 34 28 39 34 34 81 33 37 28 40 3717 14 28 36 30 27 32 26 0 32 34 393 –15 4 20 16 5 26 10 1 1 28 251 7 –8 15 24 3 33 6 8 10 31 11–17 –38 –43 –25 –41 –47 –41 –100 –49 –43 –55 115 6 8 10 6 7 20 6 11 1 19 17279

LIITE 12. POISTUMA, TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS JAAVAUTUVAT TYÖPAIKAT 2001–2015 AMMATTI-RYHMITTÄINAmmattiryhmäMediaaniikäTyöllistenmääräPoistuma Peruskehitys TavoitekehitysMuutos AvautuvattyöpaikatMuutos Avautuvattyöpaikat2000 2000 2001–2015 2001–2015 2001–2015 2001–2015 2001–20151.1 Maatalous- ja45,0 95 200 48 200 –26 400 21 800 –23 600 24 600puutarhatyö1.4 Metsätaloustyö 43,5 13 100 7 400 –1 700 5 700 –1 400 6 0002.1 Elintarviketyö 37,1 22 400 8 500 –3 200 5 300 –2 000 6 6002.2 Tekstiili-, vaatetus- 44,0 14 900 7 400 –3 800 3 700 –3 400 4 000ja nahkatyö2.3 Metallityö 39,8 70 700 29 700 800 30 500 5 300 35 0002.4 Koneenasentajat 40,4 51 900 22 300 –2 800 19 500 2 200 24 5002.5 Työkoneiden43,0 21 300 10 500 –100 10 400 600 11 100käyttäjät2.6 Puutyö 38,4 30 300 11 900 –2 700 9 200 600 12 5002.7 Kemiallinen39,7 51 300 20 000 –3 900 16 100 –1 900 18 100prosessityö2.8 Sähkö– ja39,0 40 200 15 600 4 100 19 800 7 800 23 400elektroniikkatyö2.9 Graafinen työ 38,5 16 200 6 200 –500 5 700 –200 6 0002.10 Ahtaus- ja35,5 45 400 16 400 –11 000 5 400 –9 200 7 300varastotyö2.11 Muu teollinen työ 34,8 44 200 15 200 –1 800 13 400 –100 15 1003.1 Talonrakennustyö 40,6 37 100 16 400 2 700 19 100 6 200 22 6003.2 Putkityö 41,6 13 000 6 100 –600 5 500 700 6 8003.3 Maalaustyö 39,6 9 500 4 400 0 4 500 1 100 5 6003.4 Muu rakennustyö 36,9 29 500 15 400 –9 800 5 600 –9 000 6 4004.1 Maaliikennetyö 41,1 77 400 35 300 100 35 400 3 400 38 7004.2 Vesiliikennetyö 43,0 2 500 1 600 –100 1 500 0 1 6005 Postityö 35,8 26 700 9 500 –4 900 4 600 –3 800 5 6006.2 Tekniikansuunnittelu-, johtojatutkimustyö38,8 96 500 30 300 43 200 73 400 58 600 88 9006.3 Tekniikan asiantuntija-ja työnjohtotyö43,0 76 600 33 400 14 800 48 200 28 000 61 4006.4 Liikenteen asiantuntija-43,0 6 500 3 200 1 600 4 800 2 300 5 400ja johtotyö7.1 Kiinteistötyö 43,9 27 000 13 500 700 14 200 1 600 15 1007.2 Siivoustyö 43,6 83 900 41 400 –22 500 18 900 –19 400 22 0007.3 Muu palvelutyö 40,3 6 800 2 800 –500 2 300 –200 2 6007.4 Myyntityö 37,2 184 900 61 300 –1 800 59 500 4 000 65 3007.5 Ravintolapalvelutyö35,9 85 000 28 900 1 800 30 700 5 300 34 300280

(Liite 12 jatkuu)AmmattiryhmäMediaaniikäTyöllistenmääräPoistuma Peruskehitys TavoitekehitysMuutos AvautuvattyöpaikatMuutos Avautuvattyöpaikat2000 2000 2001–2015 2001–2015 2001–2015 2001–2015 2001–20157.6 Matkapalvelutyö 37,1 15 700 5 000 0 4 900 600 5 6008.1 Toimistotyö 41,0 153 700 56 900 –26 300 30 500 –25 800 31 0008.2 Kirjanpito- ja43,2 66 400 29 500 –19 400 10 100 –18 300 11 200kassanhoitotyö9.1 Julkisen jayksityisen sektorinjohtotyö44,9 58 400 25 600 9 900 35 600 14 100 39 7009.2 Markkinointi-,myynti- ja rahoitusasiantuntijat39,4 32 100 11 300 16 100 27 400 26 300 37 6009.3 Lakiasiantuntijat 45,1 10 500 5 100 3 100 8 300 4 200 9 3009.4 Luonnontieteellinen 41,4 11 900 4 700 5 900 10 600 10 900 15 700asiantuntijatyö9.5 Muu asiantuntijatyö41,2 51 000 18 600 12 400 30 900 16 400 35 00010.1 Lääkärit ja42,2 20 000 7 800 6 400 14 200 6 600 14 400lääketieteen tutkijat10.2 Sairaanhoitajat jaterveydenhuollontekninen henkilöstö41,0 76 400 30 700 21 700 52 400 22 400 53 10010.3 Muu terveydenhuolto-jakauneudenhoitotyö10.4 Sosiaali- ja vapaa--aika-alan työ11.1 Opetus- jakasvatustyö11.2 Tiedotus- javiestintätyö11.3 Käsi- ja taideteollinentyö11.4 Musiikki-, kuvataide-ja muutaiteellinen työ40,7 64 300 26 000 23 500 49 500 25 800 51 80042,6 128 600 60 100 22 500 82 600 28 100 88 20041,7 118 200 46 900 10 500 57 300 14 100 61 00040,7 15 700 5 800 4 200 10 000 7 200 13 00038,1 2 600 900 1 300 2 200 1 900 2 80036,8 10 500 3 000 1 900 5 000 3 200 6 30012.1 Poliisit, palomiehet 36,9 27 200 11 600 3 900 15 500 5 000 16 600ja vartijat12.2 Sotilaat 35,5 10 700 4 900 –1 100 3 800 –1 400 3 50013 Ammatti tuntematon 35,6 74 900 26 400 –28 900 –2 600 –29 100 –2 700Yhteensä 40,5 2 228 800 903 600 39 300 942 900 165 700 1 069 600281

LIITE 13. 16–21-VUOTIAIDEN KESKIMÄÄRÄINEN IKÄLUOKKAMAAKUNNITTAIN VUONNA 2000 JA VUOSINA2006–2010 KESKIMÄÄRINVuosina 2006–2010 keskimäärinMaakunta Ikäluokan koko v. 2000 TK:n ikäluokkaennuste 1) Omavaraislaskelman 2)mukainen ikäluokkaennusteTK:n trendin ja omavaraislaskelmankeskiarvoTavoitekehityksenkeskimääräinenikäluokkaennuste3) 4)16–21-vuotiaatKeskim. ikäluokka 16–21-vuotiaatKeskim.ikäluokka 16–21-vuotiaatKeskim. ikäluokka 16–21-vuotiaatKeskim. ikäluokka Keskim. ikäluokkaEtelä-Karjala 9 893 1 649 9 487 1 581 9 574 1 596 9 530 1 588 1 588Etelä-Pohjanmaa 16 405 2 734 14 887 2 481 15 710 2 618 15 298 2 550 2 618Etelä-Savo 12 414 2 069 11 537 1 923 12 033 2 006 11 785 1 964 1 964Itä-Uusimaa 6 130 1 022 6 747 1 125 7 428 1 238 7 088 1 181 1 125Kainuu 7 577 1 263 6 424 1 071 6 970 1 162 6 697 1 116 1 116Kanta-Häme 11 784 1 964 11 912 1 985 12 258 2 043 12 085 2 014 1 985Keski-Pohjanmaa 6 470 1 078 5 783 964 6 100 1 017 5 942 990 990Keski-Suomi 21 236 3 539 20 391 3 398 20 062 3 344 20 226 3 371 3 344Kymenlaakso 13 221 2 204 12 690 2 115 13 098 2 183 12 894 2 149 2 183Lappi 16 113 2 686 14 606 2 434 15 576 2 596 15 091 2 515 2 515Pirkanmaa 33 211 5 535 33 055 5 509 31 793 5 299 32 424 5 404 5 509Pohjanmaa 13 835 2 306 13 425 2 238 13 569 2 262 13 497 2 250 2 262Pohjois-Karjala 13 543 2 257 12 725 2 121 13 233 2 206 12 979 2 163 2 163Pohjois-Pohjanmaa 33 346 5 558 31 530 5 255 32 316 5 386 31 923 5 320 5 386Pohjois-Savo 19 992 3 332 18 662 3 110 19 040 3 173 18 851 3 142 3 173Päijät-Häme 14 640 2 440 14 404 2 401 14 498 2 416 14 451 2 408 2 401Satakunta 17 961 2 994 16 570 2 762 17 064 2 844 16 817 2 803 2 803Uusimaa 94 040 15 673 102 178 17 030 95 435 15 906 98 807 16 468 17 030Varsinais-Suomi 33 257 5 543 33 130 5 522 31 289 5 215 32 210 5 368 5 522Yhteensä 395 068 65 845 65 023 64 508 64 766 65 6771)Tilastokeskuksen ennuste. Peruskehityksen laskelmissa käytetty ikäluokkaennuste2)Omavaraislaskelma ei huomioi muuttoliikettä.3)Sisäasiainministeriön ehdotus tavoitekehityksen ikäluokkaennusteeksi. Lopullisissa tavoitekehityksen laskelmissa käytetty ikäluokkaennuste4)Maakunnan tavoitteellista kokonaisväkilukua on verrattu trendi-, omavaraislaskelman- ja niiden keskiarvon mukaiseen arvioon.Tavoitekehityksen ikäluokka-arviota, jossa edellä mainittu suhde on lähinnä 100:aa, käytetään 16–21-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan määrittämiseen.282

LIITE 14. NUORTEN IKÄLUOKAN KOKOON SOVITETTULASKENNALLINEN ALOITTAJATARVE VUOSIKSI2006–2010 OPINTOALOITTAIN JA KOULUTUS-ASTEITTAIN KESKIMÄÄRIN VUODESSAOpintoalaKoulutusasteAloittaneet2000–2002keskiarvoKoulutuksen tehokkuusluvut KehittämissuunnitelmanNykytila Tavoitteellinen Nykytila TavoitteellinenlaskentaperusteTyövoiman tarve, peruskehitys Työvoiman tarve, tavoitekehitys2008¹2001–2015 2001–2015 2006–2015 2001–2015 2001–2015 2006–201505 Maatilatalous 1 850 2 280 2 050 2 890 2 280 2 040 2 920 2 150Ammatillinen peruskoulutus 1 540 1 820 1 590 2 260 1 780 1 550 2 270 1 700Ammattikorkeakoulu 310 460 460 630 500 490 650 45006 Puutarhatalous 720 420 390 520 420 390 510 510Ammatillinen peruskoulutus 630 330 310 420 320 300 400 430Ammattikorkeakoulu 90 90 80 100 100 90 110 8008 Kalatalous 110 40 30 50 40 40 50 70Ammatillinen peruskoulutus 80 30 20 30 30 20 30 40Ammattikorkeakoulu 30 10 10 20 10 20 20 3009 Muu luonnonvara-ala 370 100 80 90 100 80 90 140Ammatillinen peruskoulutus 300 60 50 60 50 40 50 40Ammattikorkeakoulu 70 40 30 30 50 40 40 10010 Metsätalous 1 060 1 210 1 100 1 140 1 150 1 050 1 050 970Ammatillinen peruskoulutus 800 910 810 840 830 740 740 630Ammattikorkeakoulu 260 300 290 300 320 310 310 34087 Luonnontieteellinen koulutus 3 630 2 160 1 770 1 710 2 350 1 930 1 880 2 95088 Maatalous-metsätieteellinen koulutus 410 430 400 420 480 440 470 44017 Graafinen ala 610 420 450 440 400 430 420 420Ammatillinen peruskoulutus 410 360 400 390 330 370 360 360Ammattikorkeakoulu 200 60 50 50 70 60 60 6018 LVI-ala 910 1 470 1 330 1 300 1 500 1 360 1 330 1 100Ammatillinen peruskoulutus 860 1 190 1 100 1 070 1 200 1 110 1 080 900Ammattikorkeakoulu 50 280 230 230 300 250 250 200283

(Liite 14 jatkuu)OpintoalaKoulutusasteAloittaneet2000–2002keskiarvoKoulutuksen tehokkuusluvut KehittämissuunnitelmanNykytila Tavoitteellinen Nykytila TavoitteellinenlaskentaperusteTyövoiman tarve, peruskehitys Työvoiman tarve, tavoitekehitys2001–2015 2001–2015 2006–2015 2001–2015 2001–2015 2006–20152008¹19 Kone- ja metalliala 3 960 7 560 7 110 7 020 7 840 7 360 7 400 4 950Ammatillinen peruskoulutus 2 890 5 370 5 340 5 240 5 450 5 420 5 420 3 700Ammattikorkeakoulu 1 070 2 190 1 770 1 780 2 390 1 940 1 980 1 25020 Auto- ja kuljetusala 3 640 6 100 6 120 6 170 6 140 6 140 6 290 4 830Ammatillinen peruskoulutus 3 140 5 360 5 530 5 570 5 360 5 520 5 650 4 230Ammattikorkeakoulu 500 740 590 600 780 620 640 60021 Tekstiili- ja vaatetusala 950 850 730 730 740 630 610 710Ammatillinen peruskoulutus 870 720 620 620 610 520 500 600Ammattikorkeakoulu 80 130 110 110 130 110 110 11022 Elintarvikeala 990 740 720 720 770 760 760 770Ammatillinen peruskoulutus 800 540 560 560 550 580 580 590Ammattikorkeakoulu 190 200 160 160 220 180 180 18024 Sähköala 8 210 8 900 7 940 7 870 9 410 8 390 8 430 8 530Ammatillinen peruskoulutus 4 540 4 730 4 620 4 550 4 860 4 760 4 730 4 770Ammattikorkeakoulu 3 670 4 170 3 320 3 320 4 550 3 630 3 700 3 76025 Maanmittausala 160 230 200 200 250 210 220 220Ammatillinen peruskoulutus 90 120 100 100 130 100 110 110Ammattikorkeakoulu 70 110 100 100 120 110 110 11026 Rakennusala 2 900 4 600 4 000 4 040 4 770 4 130 4 100 3 200Ammatillinen peruskoulutus 1 820 2 640 2 440 2 480 2 610 2 410 2 350 2 100Ammattikorkeakoulu 1 080 1 960 1 560 1 560 2 160 1 720 1 750 1 10027 Puuala 1 170 1 440 1 330 1 300 1 540 1 430 1 380 1 340Ammatillinen peruskoulutus 1 020 1 200 1 130 1 100 1 270 1 200 1 150 1 100Ammattikorkeakoulu 150 240 200 200 270 230 230 240284

(Liite 14 jatkuu)Opintoala Aloittaneet2000–2002keskiarvoTyövoiman tarve, peruskehitys Työvoiman tarve, tavoitekehitys2001–2015 2001–2015 2006–2015 2001–2015 2001–2015 2006–2015Koulutuksen tehokkuusluvut KehittämissuunnitelmanNykytila Tavoitteellinen Nykytila Tavoitteellinenlaskentaperuste2008 128 Pintakäsittelyala 610 550 450 440 560 460 430 430Ammatillinen peruskoulutus 510 530 430 420 540 440 410 410Ammattikorkeakoulu 100 20 20 20 20 20 20 2029 Paperi- ja kemianteollisuuden ala 1 350 1 600 1 590 1 640 1 640 1 630 1 690 1 600Ammatillinen peruskoulutus 920 1 230 1 270 1 310 1 240 1 280 1 330 1 200Ammattikorkeakoulu 430 370 320 330 400 350 360 40037 Merenkulkuala 330 320 250 230 310 230 220 290Ammatillinen peruskoulutus 230 190 130 120 180 120 110 170Ammattikorkeakoulu 100 130 120 110 130 110 110 12038 Muu tekniikka ja liikenne 1 420 870 660 650 870 660 660 680Ammatillinen peruskoulutus 1 040 620 470 460 590 450 440 460Ammattikorkeakoulu 380 250 190 190 280 210 220 22089 Teknillistieteellinen koulutus 3 420 3 760 3 500 3 470 4 100 3 810 3 860 3 80040 Kaupan ja hallinnon ala 15 320 15 310 11 000 11 250 15 090 10 900 11 160 12 700Ammatillinen peruskoulutus 8 140 6 680 4 040 4 180 6 300 3 810 3 940 5 800Ammattikorkeakoulu 7 180 8 630 6 960 7 070 8 790 7 090 7 220 6 90082 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 2 020 1 920 1 710 1 670 1 970 1 760 1 720 1 85085 Oikeustieteellinen koulutus 500 910 850 820 930 870 860 75086 Kauppatieteellinen koulutus 2 420 2 140 1 990 2 020 2 220 2 070 2 120 2 15031 Hotelli-, ravintola- ja suurtalousala 7 800 4 350 3 980 3 780 4 120 3 770 3 550 5 940Ammatillinen peruskoulutus 6 860 3 620 3 350 3 170 3 410 3 160 2 950 5 000Ammattikorkeakoulu 940 730 630 610 710 610 600 94032 Koti-, laitostalous- ja puhdistuspalveluala 1 310 2 590 2 190 2 060 2 500 2 120 1 930 1 390Ammatillinen peruskoulutus 690 2 180 1 800 1 700 2 100 1 740 1 580 890Ammattikorkeakoulu 620 410 390 360 400 380 350 500285

(Liite 14 jatkuu)(LiOpintoala Aloittaneet2000–2002keskiarvoTyövoiman tarve, peruskehitys Työvoiman tarve, tavoitekehitys2001–2015 2001–2015 2006–2015 2001–2015 2001–2015 2006–2015Koulutuksen tehokkuusluvut KehittämissuunnitelmanNykytila Tavoitteellinen Nykytila Tavoitteellinenlaskentaperuste2008 144 Sosiaali- ja terveysala 11 090 13 940 13 690 13 420 13 040 12 830 12 410 12 250Ammatillinen peruskoulutus 5 670 8 100 8 180 8 060 7 640 7 730 7 480 6 500Ammattikorkeakoulu 5 420 5 840 5 510 5 360 5 400 5 100 4 930 5 75045 Kauneudenhoitoala 1 450 1 100 1 060 1 090 1 020 990 1 000 1 100Ammatillinen peruskoulutus 1 400 1 070 1 030 1 060 990 960 970 1 050Ammattikorkeakoulu 50 30 30 30 30 30 30 5081 Liikuntatieteellinen koulutus 120 130 120 110 130 110 100 10084 Terveystieteiden koulutus 410 320 280 270 300 270 260 31090 Lääketieteellinen koulutus 510 800 780 780 740 730 730 70091 Hammaslääketieteellinen koulutus 80 220 220 220 200 210 200 15092 Eläinlääketieteellinen koulutus 50 80 80 80 80 80 70 6093 Farmasian koulutus 410 380 350 340 350 320 320 34012 Käsi- ja taideteollisuusala 2 790 2 080 1 560 1 530 2 110 1 580 1 530 1 940Ammatillinen peruskoulutus 2 100 1 280 960 940 1 280 950 920 1 300Ammattikorkeakoulu 690 800 600 590 830 630 610 64013 Viestintä- ja kuvataideala 1 870 1 090 900 890 1 130 920 900 1 480Ammatillinen peruskoulutus 1 060 430 450 460 420 440 440 700Ammattikorkeakoulu 810 660 450 430 710 480 460 78064 Musiikkiala 710 370 210 180 380 220 180 500Ammatillinen peruskoulutus 310 160 70 60 170 80 60 180Ammattikorkeakoulu 400 210 140 120 210 140 120 32065 Teatteri- ja tanssiala 120 130 50 40 140 60 40 90Ammatillinen peruskoulutus 20 10 10 10 20 20 10 10Ammattikorkeakoulu 100 120 40 30 120 40 30 8077 Taideteollinen koulutus 270 310 280 260 340 300 280 280286

(Liite 14 jatkuu)Opintoala Aloittaneet2000–2002keskiarvoTyövoiman tarve, peruskehitys Työvoiman tarve, tavoitekehitys2001–2015 2001–2015 2006–2015 2001–2015 2001–2015 2006–2015Koulutuksen tehokkuusluvut KehittämissuunnitelmanNykytila Tavoitteellinen Nykytila Tavoitteellinenlaskentaperuste2008 178 Musiikialan koulutus (yliopistot) 140 180 140 120 180 140 120 15079 Teatteri- ja tanssialan koulutus (yliopistot) 80 80 50 40 80 50 40 5094 Kuvataidealan koulutus (yliopistot) 30 30 20 20 30 20 20 3063 Vapaa-ajan toiminta 1 050 950 700 660 910 680 620 870Ammatillinen peruskoulutus 690 370 250 240 350 240 220 480Ammattikorkeakoulu 360 580 450 420 560 440 400 39066 Liikunta-ala 360 340 330 300 330 310 280 300Ammatillinen peruskoulutus 220 150 190 170 150 180 160 180Ammattikorkeakoulu 140 190 140 130 180 130 120 12075 Teologinen koulutus 270 250 230 230 240 220 230 22076 Humanistinen koulutus 2 980 2 370 1 700 1 630 2 370 1 700 1 620 2 35080 Kasvatustieteellinen koulutus 2 300 2 280 2 180 2 050 2 190 2 100 1 930 2 00083 Psykologian koulutus 210 210 200 200 210 200 200 22058 Sotilas- ja rajavartiokoulutus 340 310 250 300 260 210 26059 Palokoulutus 140 210 200 200 200 200 200 30Ammatillinen peruskoulutus 120 180 170 170 170 170 170Ammattikorkeakoulu 20 30 30 30 30 30 30 3060 Poliisikoulutus 410 530 510 480 520 490 480Ammatillinen peruskoulutus 370 360 350 330 350 340 330Ammattikorkeakoulu 40 170 160 150 170 150 15061 Vankeinhoito 20Ammattikorkeakoulu 2099 Muu tai tuntematon opintoala 0 1 580 1 570 1 510 1 530 1 520 1 440Yhteensä (99 poislukien) 96 340 101 920 89 970 90 030 101 970 90 020 90 100 90 420Yhteensä² 96 340 103 500 91 540 91 540 103 500 91 540 91 540¹ Opetusministeriö, Koulutus ja tutkimus 2003–2008 -kehittämissuunnitelman nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteiden laskentaperusteet,jotka on esitetty kehittämissuunnitelman liiteosassa. Valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa opintoalakohtaisiin laskentaperusteisiin.² Vuosien 2006–2010 keskimääräisen 16–21-vuotiaiden ikäluokkaennusteen perusteella laskettu aloittajatarve287