Varastokirjasto Toimintakertomus vuodelta 2002 1. Toimintakatsaus ...

VarastokirjastoToimintakertomus vuodelta 20021. ToimintakatsausVarastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maammetieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on säädösten (laki 1978/88 jaasetus 94/92 Varastokirjastosta) mukaan vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistäkirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.Varastokirjasto on vakiintunut kirjastolaitoksen yhteiseksi varastointi- jakaukopalvelukeskukseksi. Kirjastoista on siirretty Varastokirjastoon 77 572 hyllymetriä aineistoavuodesta 1989 alkaen. Pääosa tästä on kirja- ja kausijulkaisuaineistoa. Vastaava tila onvapautunut kirjastoissa muuhun käyttöön.Varastokirjasto edistää aineiston saatavuutta tehostamalla kaukopalvelutoimintaa ja tiivistämälläkokoelmayhteistyötä kirjastojen kanssa. Varastokirjasto on ollut maamme suurinkaukopalvelukeskus vuodesta 1996 alkaen. Kaukopalvelu on ollut tehokasta ja se on kasvanutvuosittain 10 - 20%. Keskitetyllä varastoinnilla on taattu se, että maahamme hankittu aineistosäilyy tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoiden käytössä samalla, kun varastointi on voitutoteuttaa kustannustehokkaasti. Varastokirjaston voimakkaasti kasvavat kokoelmat tukevatkirjastojen aineistontarjontaa. Varastokirjastossa tehty luettelointi lisää merkittävästi Linneayhteisjärjestelmänkautta käytettävissä olevan aineiston saavutettavuutta ja saatavuutta.Linnea-yhteisjärjestelmään uusittiin vuonna 2001 atk-järjestelmä. Siirtyminen VTLS:stäVoyageriin vaikutti merkittävästi Varastokirjaston toimintaan ja vaikeutti tulostavoitteidentoteutumista vielä vuonna 2002. Ohjelma oli edelleen keskeneräinen eikä toiminut tarkoitetullatavalla.1.1. Toimintaympäristön muutoksiaKirjastojen toiminta-ajatus tietovarantojen käyttöön asettajana ei ole sisällöltään muuttunut siitähuolimatta, että kirjastojen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia.Elektronisen tiedon voimakas lisääntyminen on muuttamassa kirjastojen toimintaedellytyksiä jakirjastoilta odotetaan entisten palveluiden ylläpitämisen lisäksi uusia palveluita. Painettuaaineistoa tarvitaan kuitenkin jatkossakin. Varastokirjaston erityinen tehtävä on taata maahammehankitun painetun aineiston saatavuus ja parantaa sitä valtakunnallisestiAineiston siirtäminen Varastokirjastoon vähentää kokoelmatilojen kasvutarvetta kirjastoissa.Samalla se antaa mahdollisuuden kokoelmatilojen muuttamisen yleisötiloiksi, mm elektronisenkirjaston tarpeisiin tai esim. oppimiskeskuksiksi. Tilakustannusten vuoksi kirjastojen ontehostettava kiinteistöjensä käyttöä, ja niillä on tarpeita siirtää aineistoa Varastokirjastoon

jatkossakin. Siirretyn aineiston määrä vaihtelee kuitenkin vuosittain melkoisesti.Varastokirjaston varastointipalveluiden suurin käyttäjäryhmä on ollut yliopistojen kirjastolaitos.Sen painetun aineiston hankinta on viime vuosina vähentynyt. 90-luvun puolivälissäyliopistokirjastot hankkivat yhteensä yli 13 000 hyllymetriä painettua aineistoa. Vuonna 2001määrä oli vajaa 8 000 hyllymetriä. Siirtotarpeet saattavat jatkossa siten olla pienemmät kuinaikaisemmin.Monilla muilla tieteellisillä kirjastoilla on kokoelmatilaongelmia, joiden ratkaisemiseksi netarvitsevat Varastokirjastoa. Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat vakiintuneet ja ne ovathakeutuneet Varastokirjaston lainauspalveluiden asiakkaiksi. Myös yleiset kirjastot käyttävätrunsaasti sekä varastointi- että lainauspalveluita.Kaukopalvelun määrät ovat valtakunnallisesti laskeneet mm. elektronisen aineistonlisääntymisen seurauksena. Kaukopalvelun osuus kotilainoista on vähentynyt. Varastokirjastossakaukopalvelu on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Varastokirjaston kaukopalvelun volyymi on noin35% yliopistokirjastojen kaukopalvelun antolainauksen volyymista. Aineiston käyttöönasettaminen nopeasti, taloudellisesti ja laadukkaasti maamme kaikille kirjastoille ontoimintasuunnitelmakauden keskeisimpiä haasteita. Jatkossa kasvu tasaantunee.1.2. HallintoVarastokirjasto on suoraan opetusministeriön alainen kirjasto. Kirjaston toimintaa ohjaajohtokunta, jonka opetusministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnantehtävänä on huolehtia kirjaston yleisestä kehittämisestä ja päättää toiminnan suuntaviivoistasekä toimia yhteistyöelimenä kirjastoihin päin. Tämä tarkoittaa mm. toiminta- jataloussuunnitelman- sekä talousarvioehdotusten laatimista, päätöksentekoa periaatteellisistaasioista sekä kirjastojen toiveiden ja aloitteiden käsittelemistä.JohtokuntaVarastokirjaston johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä.Nykyinen johtokunta aloitti toimintansa 1.3.2001. Siihen kuuluvat• opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen, opetusministeriö, puheenjohtaja• toimistopäällikkö Antero Laiho, Turun yliopiston kirjasto, varapuheenjohtaja• johtaja Maire Aho, Helsingin yliopiston kirjasto, slaavilainen kirjasto• kirjastonjohtaja Hannele Fabritius, Joensuun yliopiston kirjasto• osastonjohtaja Outi Melén, Helsingin kaupunginkirjasto• biblioteksdirektör Leif Storbjörk, Stadsbiblioteket i JakobstadEsittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Johtokuntakokoontui kolme kertaa.Johtokunta käsitteli kokouksissaan mm. seuraavia asioita:• tulossopimusehdotus ja talousarvioesitys vuodelle 2003• toimintakertomus vuodelta 2001• vuoden 2002 tulostavoitteiden toteutumisen seuranta• musiikkiaineiston varastointi2

• Kirjastopoliittisen ohjelman Varastokirjaston osuusJohtoryhmäVarastokirjaston toimintaa johti kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen. Kirjastonjohtajan apuna olijohtoryhmä, johon kuuluivat toimistopäällikkö Mirja Vepsäläinen, kirjastonhoitaja LiisaBjörkqvist, palvelupäällikkö Markku Räisänen sekä kirjastosihteeri Pasi Juttula. Johtoryhmänsihteerinä toimi osastosihteeri Arja Kankkunen. Johtoryhmä kokoontui 11 kertaa.1.3. VoimavaratHenkilökuntaKirjastossa työskenteli vuoden aikana 22 vakinaisluonteista virkamiestä ja 5 määräaikaistavirkamiestä. Luettelointiin ja aineiston käsittelyyn käytettiin yhteensä 13,8 täysiaikaistahenkilötyövuotta. Tukitoimintoihin mm. atk-tehtäviin, tiedotukseen ja toimisto- sekäjohtotehtäviin käytettiin yhteensä 4,5 henkilötyövuotta. Kaukopalveluun käytettiin 5,1kokoaikaista henkilötyövuotta, josta työllisyysvaroin 0,23 htv. Kontentti-projektiin käytettiin 0,9htv ja projektiin asiakaslähtöisestä kaukopalvelusta 0,08 htv. Yhteensä käytettiin kokoaikaiseksimuutettuna 23,4 henkilötyövuotta.Varastokirjasto toimi siviilipalvelupaikkana sekä tarjosi työharjoittelu- ja työkokeilumahdollisuuksia.TilatKirjasto on vuokralaisena Valtion kiinteistölaitoksen omistamissa tiloissa Kiinteistö Oy KuopionKirjatalossa osoitteessa Päivärannantie 10. Kiinteistöyhtiön osakkaina ovat SOK, Suomen valtioja Kuopion kaupunki. Varastokirjastolla on käytössä 6 767 m 2 :n tila, josta 388 m 2 ontoimistotilaa ja loput varastotilaa. Yhteensä Varastokirjastossa on nyt 54 456 käyttömetriähyllyjä. Tilat riittänevät nykyisellä kolmen hyllykilometrin vuotuisella täyttymisvauhdilla allevuoden ja uusia hyllyjä tarvitaan vuoden 2003 aikana.MäärärahatVarastokirjasto sai valtion talousarviossa 1 251 000 euroa vuoden 2002 toimintaa varten.Vuodelta 2001 siirtyneitä määrärahoja oli 57 746,13 euroa.3

2. Tuloksellisuuden kuvausVarastokirjaston ja opetusministeriön välisen vuotta 2002 koskevan tulossopimuksen tavoiteosaon seuraava:Sopimuskauden 2001-2003 toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat toimiminen kirjastolaitoksenyhteisenä varastointikeskuksena sekä painetun aineiston saatavuuden parantaminen. Aineistojensaatavuutta parannetaan tehostamalla kaukopalvelutoimintaa, erityisesti elektronisia tiedonvälityskeinojakäyttäen, sekä tiivistämällä kokoelmayhteistyötä kirjastojen kanssa.1. Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa.Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa.2. Vastaanotettu aineisto käsitellään mahdollisimman nopeasti, yleensä kuudenkuukauden kuluessa saapumisesta.3. Kaukopalvelu pidetään ajantasaisena, tilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä.Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelunkehittämishankkeisiin. Palvelut ovat jatkossakin maksuttomia.4. Varastokirjasto osallistuu alansa kehittämiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.2.1. Tilan vapauttaminenKirjastoista siirrettiin aineistoa Varastokirjastoon 2968 hyllymetriä. Kaikki kirjastojen siirrototettiin vastaan. Vuoden lopussa kirjastoon oli siirretty 77 572 hyllymetriä aineistoa vuodesta1989 alkaen. Kokoelmiltaan Varastokirjasto on maamme tpoiseksi suurin kirjasto. Vuodenaikana seurattiin muun kuin painetun aineiston varastointitarpeita.Siirtojen lisäksi Varastokirjasto antaa kirjastoille mahdollisuuden paikalliseen poistamiseensellaisen aineiston osalta, joka havaitaan kaksoiskappaleiksi jo lähettävässä kirjastossa. Yhdessänämä antavat kirjastoille merkittävän työvälineen hallita kokoelmatilaongelmiaan.Vastaanotettu aineisto jakaantuu monografioihin, kausijulkaisuihin, väitöskirjoihin sekänuotteihin ja levyihin seuraavasti (hyllymetreinä):MonografiajulkaisukirjatKausi-Väitös-Muu Yhteensä %Yliopistojen kirjastot 630 652 135 2 1419 47,8AMK-kirjastot 43 17 60 2,0Erikoiskirjastot 264 607 871 29,3Yleiset kirjastot 475 90 20 585 19,7Vaihdot 18 18 0,6Yksityiset 14 2 16 0,5Yhteensä 1443 1368 135 22 29684

Verrattuna aikaisempiin vuosiin siirtojen määrä on alhainen. Yliopistokirjastojen siirtojenmäärää selittää se, ettei niissä ollut tiloihin liittyviä suuria hankkeita. Niitä kuitenkin aika-ajoinon, ja määrät saattavat vaihdella vuodesta toiseen suurestikin.Kokonaismäärät viideltä edelliseltä vuodelta ovat seuraavat:1998 1999 2000 2001 2002 Yht.Yliopistojen kirjastot 2958 3 991 3640 1704 1419 50286Muut tiet. kirjastot 1111 1 268 885 1423 949 16143Yleiset kirjastot 1172 1 260 1078 848 585 10990Muut 30 14 3 4 16 154Yhteensä 5271 6 533 5606 3979 2968 77572Koko toiminnan aikana siirretystä aineistosta 65 % on peräisin yliopistojen kirjastoista. Siirrettymäärä on yli 11 % yliopistokirjastojen kirja- ja kausijulkaisukokoelmista (439 hkm). Siirtojenmäärä vaihtelee vuosittain kirjastojen tarpeista riippuen, eikä Varastokirjasto juuri voi määriinvaikuttaa.Aineistoa toimitti vuonna 2002 Varastokirjastoon 145 kirjastoa. Kirjastoista oli yliopistoissatoimivia kirjastoyksiköitä 21 kpl, ammattikorkeakouluissa toimivia 8, erikoiskirjastoja 56 kpl jayleisiä kirjastoja 47 kpl. Ulkomaisia vaihtokeskuksia oli 13 kpl. Yksityishenkilöitä oli 4 kpl.Yliopistokirjastoista suurimmat aineiston toimittajat olivat seuraavat:- Helsingin yliopiston kirjasto 378 hm- Tampereen teknillinen korkeakoulu 145 hm- Tampereen yliopiston kirjasto 144 hm- Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjasto 120 hm- Turun yliopiston kirjasto 114 hm.Helsingin yliopiston kirjastolaitos oli edelleen Varastokirjaston suurin asiakas. Helsinginyliopiston piirissä toimivista kirjastoista lähetettiin yhteensä 635 hyllymetriä.Muista tieteellisistä kirjastoista eniten aineistoa lähettivät:- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kirjasto 130 hm- Fortum 117 hm- VTT, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kirjasto 90 hmYleisistä kirjastoista eniten aineistoa lähettivät seuraavat kirjastot:- Helsingin kaupunginkirjasto 98 hm- Oulun kaupunginkirjasto 71 hm- Mariehamns stadsbibliotek 68 hm.5

Varastointipalveluja ovat käyttäneet kaikki korkeakoulukirjastot, 95 % maakuntakirjastoista jamuista yleisistä kirjastoista noin 40 % (170 kpl) sekä 290 muuta kirjastoa.Suoria tilan vapauttamiseen liittyviä kuluja syntyy mm. säilytystiloista, rahdeista, aineistoavastaanottavasta henkilöstöstä sekä vastaanottamiseen liittyvistä koneista, laitteista jatarvikkeista. Suorat tilan vapauttamiseen liittyvät kulut olivat seuraavan taulukon mukaiset:2001 2002tilat 362 102 369 333rahdit 13 747 21 656laitteet 447 389palkat 20 193 21 089tarvikkeet 9 283 3 529Yhteensä 405 772 415 996Suorat aineiston vastaanottamiseen liittyvät kulut olivat vuonna 2002 415 996 euroa.Vastaanotettua hyllymetriä kohden tämä on 140,16 euroa, vuonna 2001 101,97 euroa.Tilakustannukset ovat yli 90%.Vastaanotettu aineisto varastoidaan kustannustehokkaasti. Aineistoa pystytään varastoimaan15,86 hyllymetriä neliömetriä kohti, kun se kirjallisuuslähteiden mukaan normaaleissakirjastojen tiivisvarastoissa on korkeintaan 13,81 (Hagman, Kirjaston mitoitus).Sataprosenttisella täytöllä hyllyihin mahtuu monografioita 56 nidettä hyllymetrille, mikä on noin20 % enemmän kuin eräiden tieteellisten kirjastojen varastojen kapasiteetti.Yliopistokirjastoista on siirretty aineistoa 50 286 hm. Avohyllymitoituksen mukaan (Hagman,Kirjaston mitoitus) tämä vie tilaa minimissään 8 625 neliömetriä. Tiivisvarastossa säilytettäessätilaa menee minimissään 5 875 neliömetriä. Vuositasolla tilansäästö kirjastoissa onavohyllymitoituksen mukaan laskettuna minimissään noin 630 neliömetriä.2.2 Aineiston käsittely ja säilyttäminenVarastokirjasto kuuluu yliopistojen kirjastojen Linnea-tietoverkkoon. Varastokirjaston Vaaritietokantayhdistettiin Linda-yhteistietokantaan vuonna 1994, jolloin Varastokirjastossa alettiinluetteloida suoraan Linda-yhteistietokantaan. Yhteisluetteloinnin arvioitiin nopeuttavanluettelointia, koska tietueita pystyttäisiin kopioimaan entistä enemmän. Yhteistietokanta eikuitenkaan ole nopeuttanut luettelointia, koska kokoelmiin liitettävästä luetteloitavastamonografia-aineistosta edelleenkin noin 40 % on ennestään yhteistietokantaan kuulumatonta.Erilaiset tarkistustoimenpiteet Lindassa ovat aikaa vieviä, ja tietokanta vaatii edelleenkinsiivoamista. Vuoden aikana käyttöön otettiin erilaisia kopioluettelointiin liittyviä ratkaisuja.Niistä on ollut jonkin verran hyötyä, joskin minimitason primääriluettelointi on usein nopeampaakuin bibliografisen tiedon haku monista tietokannoista.6

Voyager on ollut luetteloinnissa keskeneräinen ja hitaampi käyttää kuin VTLS. Voyageria eihyväksytty lukuisten puutteellisuuksien vuoksi ja loppulasku on toistaiseksi maksamatta.Käsittelymäärät ja aineistotilanneVuoden aikana uusia monografiatietueita lisättiin tietokantaan 46 186 kappaletta ja vuodenlopussa tietokannassa oli luetteloituja niteitä yhteensä 973 361 kpl. Kirjoja näistä oli 954 386;nimekkeitä oli 841 464 kpl. Uusia kausijulkaisuja luetteloitiin 2 111 nimekettä.Säilytysyksikköinä niitä oli 70 170 kpl, ja vuoden lopussa niitä oli yhteensä 863 874säilytysyksikköä (58 980 nimekettä) Väitöskirjoja on yhteensä 2 578 hyllymetriä (noin 500 000nidettä) 3 892 hyllymetrin tilassa. Musiikkiaineistoa on 7 659 säilytysyksikköä. Järjestettyäaineistoa on yhteensä noin 2 345 000 nidettä/säilytysyksikköä.Seuraavissa taulukoissa esitellään aineistotilanne koko toiminnan ajalta (hyllymetreinä).Yhteenveto 1989-31.12.2001Monografiat Kausijulkaisut Väitöskirjat Musiikkiaineisto YhteensäVast.otettu 30 622 42 798 4 045 107 77 572Käsitelty 29 024 41 557 3 735 43 74 359Poistettu 11 990 15 017 1 157 28 164Valmista 17 034 26 540 2 578 43 46 195Käsittelemättä 1 598 1 241 310 64 3 2137

AINEISTOTILANNE31.12.2002Valmista lainattavaksiOdottaa käsittelyä46 195 hm3 213 hmMuutMonografiatKausijulkaisut374 12%17 034Kausijulkaisut26 540Käsittelemättä1 241 39%3 213 MonografiatVäitöskirjat4 % saapuneesta aineistosta 1 598 50%2 578 Poistettu28 164Aineisto hyllymetreinä38 % käsitellystä aineistostaVastaanotettu77 572 hmVuonna 2002 aineistoa käsiteltiin seuraavasti:Monografiat Kausijulkaisut Väitöskirjat Musiikkiaineisto YhteensäJäännös 2001 1539 2550 175 42 4306Vast.otettu 1443 1368 135 22 2968Käsitelty 1384 2677 4061Poistettu 564 1010 1574Valmista 820 1667 2487Käsittelemättä 1598 1241 310 64 4061Aineistoa on käsitelty enemmän kuin uutta aineistoa on tullut. Monografia-aineisto lisääntyi noin60 hm. Kausijulkaisuja käsiteltiin huomattavasti enemmän kuin niitä saapui.Poistojen määrä kasvoi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Poistoja oli 39 % käsitellystäaineistosta, kun se vuonna 2001 oli 29 %. Kausijulkaisuista poistoja oli 38 % (vuonna 2001 27%) ja monografioista 41 % (vuonna 2001 35 %).Aineistoa on käsitelty viiden viime vuoden aikana seuraavasti (hyllymetreissä):8

Vuosi Kirjat Sarjat Väitösk. Musiikki Yhteensä Valmista1998 2737 3573 0 7 6317 35261999 2321 2802 0 8 5131 25902000 2410 2941 0 8 5359 27682001 1080 2424 0 4 3508 24782002 1384 2677 0 0 4061 2487Yhteensä 29024 41557 3735 43 74359 46195Varastokirjastossa primääriluetteloidaan vuosittain 30-40 % monografioista ja sarjajulkaisuistaLinda-yhteistietokantaan. Varastokirjasto on merkittävä bibliografisen tiedon tuottaja, ja sillä onsuuri vaikutus Suomeen hankitun aineiston saavutettavuuden ja saatavuuden parantamisessa.Pääosa käyttöön asetetusta aineistosta on vieraskielistä tieteellistä aineistoa. Suurimmatkieliryhmät tietokannassa olevasta aineistosta ovat vuoden 2002 lopussa seuraavat (suluissavastaavat osuudet vuoden 1999 lopulta):• saksa 25,2 % (26,6 %)• englanti 25,1 % (23,7 %)• suomi 19,7 % (19,2 %)• ruotsi 13,5 % (13,6 %)• venäjä 4,7 % (5,1 %)• ranska 4,0 % (4,1 %)• muut 7,8 % (7,7 %)Saksan osuus on laskussa ja englannin sekä suomen nousussa. Muiden kielten osuus on ollutvakaa. Venäjänkielistä aineistoa ei ole voitu luetteloida Voyager-järjestelmään.Lähettävissä kirjastoissa tarkistettu aineisto käsiteltiin Varastokirjastossa välittömästi.Tarkistamatonta aikaisemmin tullutta aineistoa on jäänyt jonkin verran odottamaan käsittelyä.Vanhimmat monografia-aineistot ovat tulleet noin kaksi vuotta sitten. Jonkin verrankausijulkaisuaineistoa on vuodelta 2001, mutta ne saataneen lyhyessä ajassa käsiteltyä siten, ettävanhimmat aineistot ovat alle kuusi kuukautta sitten tulleita.Suoria aineiston käsittelyyn liittyviä kustannuksia kustannukset oli seuraavasti:2001 2002tilat 27 900 28 458laitteet 14 115 12 274palkat 295 942 284 554ohjelmistot 29 507 32 214huolto 604 992muu atk 32 868 22 0919

kalusteet 1 011 1 825tarvikkeet 656 672yhteensä402 603 383 080Yksikkökustannus (suorat aineiston käsittelyyn liittyvät kustannukset / käsitellyt hyllymetrit)vuodelta 2002 oli 94,33 euroa/hm (vuonna 2001 114,76 euroa). Suurin menoerä olihenkilökustannukset 74%. Luettelointiohjelmisto ja muut atk-kulut veivät 14 %.Täysiaikaiseksi muunnettuja henkilötyövuosia kohti aineistoa käsiteltiin 294 hm/htv, kun sevuonna 2001 oli 240 hm/htv (2000 oli 370 hm/htv).2.3. KaukopalveluLainaus- ja jäljennepalvelu käynnistyi vuonna 1990. Lainaus- ja jäljennepalvelua annetaanmaamme muille kirjastoille maksuttomana kaukopalveluna. Kaukopalvelupyyntöjä on voinutjättää atk-yhteyden kautta, telefaksilla, sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimitse.Varastokirjaston antama kaukopalvelu on kasvanut seuraavasti:1998 1999 2000 2001 2002Lainaus 21299 25773 27657 35531 36775Kopiot 6265 6926 8189 7018 844Digitaalinen 2505 4203 6204 7644 14443Ei toimitettu 1114 1226 1678 1415 1071Yhteensä 31183 38128 43728 51608 53133Pyyntöjen määrä kasvoi 3 % vuodesta 2001. Kaukopalvelupyyntöjen kokonaismäärässä onmukana myös lainojen uusinnat. Uusintojen osuus oli 58 % lainapyynnöistä (vuonna 2001 36%).Toimittamatta jääneiden tilausten osuus oli vuonna 2002 2%, mikä on hyvin pieni verrattunaesim. yliopistokirjastojen vastaavaan määrään, joka oli vuonna 2001 17,8 %. Vähäinen määräjohtuu siitä, että suurin osa tilauksista tehdään suoraan tietokantaan, jolloin samalla varmistuu,että tilattu julkaisu on kirjastossa. Pääosa tilauksista, joita ei kyetty toimittamaan, tuliVarastokirjastoon pohjoismaisen kausijulkaisuluettelon NOSPin puutteellisten tietojen vuoksi.10

Kaukopalvelun tapahtumamäärien suhteuttamiseksi seuraavassa taulukossa verrataan eräiltävuosilta kaukopalvelun kehittymistä yliopistokirjastoissa, Varastokirjastossa sekä kahdessasuuressa kaukopalvelukirjastossa. Luvut ilmaisevat saapuneiden tilausten määrän.1992 1995 1997 1999 2000 2001 2002Yliopistokirjastot yht. 281108 196790 195438 187021 171582 152870 150000*Varastokirjasto 3202 9988 27392 38128 43728 51608 53133Terkko 41820 27805 27140 27514 28055 29380TKK 34865 30909 30482 25765 22571 17805* Vuoden 2002 yliopistokirjastojen yhteismäärä on arvio.Vuonna 2001 Varastokirjaston kaukopalvelu oli 35% yliopistokirjastojen volyymista.Kaukopalvelun asiakkaiksi ovat rekisteröityneet kaikki kotimaiset yliopistojen kirjastot ja niissä102 toimipistettä. Kaikki maakuntakirjastot ja lähes kaikki muut yleiset kirjastot ovat asiakkaina.Yleisistä kirjastoista on rekisteröitynyt 491 toimipistettä. Ammattikorkeakouluistaasiakasrekisterissä on 169 toimipistettä. Muita kaukopalvelua käyttäneitä tieteellisiä kirjastoja oli229 ja yrityskirjastoja on 124 kpl. Pohjoismaisia asiakkaita on 147 kpl. Muita ulkomaisiaasiakkaita oli 55 kpl. Yhteensä asiakasrekisterissä on vuoden 2002 lopussa 1473 kirjastoa.Näkövammaisia oli 108 asiakasta.Lainat jakautuvat eri kirjastotyypeille seuraavasti:1998 1999 2000 2001 2002Yleiset kirjastot 43,7 % 38,9 % 58,5 % 45,7 % 48,5%Yliopistojen kirjastot 38,0 % 39,9 % 23,5 % 32,3 % 25,8%Muut tieteelliset kirjastot 10,1 % 15,4 % 11,5 % 15,7 % 15,8%Ammattikorkeakoulut 5,6 % 4,0 % 5,5 % 4,0 % 7,4%Ulkomaiset kirjastot 0,8 % 0,3 % 0,5 % 0,6 % 0,6%Muut (esim. näkövammaiset) 1,9 % 1,3 % 0,5 % 1,7 % 1,8%Eri kirjastotyyppien lainausosuudet vaihtelevat vuosittain. Lainoista noin puolet menee yleistenkirjastojen kautta. Yliopistokirjastojen lainaosuus on vaihdellut 23 %:n ja 40 %:n välillä.Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat vakiintuneet suhteellisen alhaiselle tasolle.Jäljennetoimitukset jakautuivat eri kirjastotyypeille seuraavasti:1998 1999 2000 2001 200211

Yleiset kirjastot 10,5 % 8,2 % 12 % 7,4 % 9,9 %Yliopistojen kirjastot 22,5 % 35,5 % 36 % 31,9 % 30,7%Muut tieteelliset kirjastot 43,9 % 46,9 % 41 % 43,6 % 38,1 %Yrityskirjastot 8,6 % 11,0 %Ammattikorkeakoulut 8,0 % 5,5 % 6 % 4,8 % 6,3 %Muut (ulkomaat) 3,7 % 3,9 % 5 % 3,7 % 3,9 %Jäljenteiden osuus koko kaukopalvelusta on 29 %. Jäljenteiden keskipituus vuonna 2002 oli 6,5liuskaa/toimitus.Aineiston digitaaliseen välitykseen käytettiin Ariel-ohjelmaa sekä Adobea. Arielilla toimitettiinvuoden aikana kirjastolle 3633 dokumenttia. Adoben PDF-formaatin käyttö lisääntyy nopeasti.PDF-toimituksia oli 10810, kun vuonna 2001 niitä oli 3320 ja vuonna 2000 vain muutama.Toimitukset jakautuivat eri kirjastotyypeille seuraavasti:1998 1999 2000 2001 2002Yleiset kirjastot 1,0 % 1,0 % 3 % 2,3 % 8,4 %Yliopistojen kirjastot 48,1 % 56,9 % 48 % 43,4 % 31,4 %Muut tieteelliset kirjastot 29,5 % 26,0 % 29 % 31,8 % 38,3 %Yritysten kirjastot 5,9 % 7,4 % 7 % 13,1 % 11,5 %Ammattikorkeakoulut 12,1 % 3,2 % 7 % 4,7 % 6,4 %Ulkomaiset kirjastot 3,4 % 5,5 % 6 % 4,7 % 4,0 %Digitaalisen aineistonvälityksen käyttö on kasvanut erityisesti yliopistojen ja muissa tieteellisissäkirjastoissa. Digitaalisia palveluja käyttivät kaikki yliopistokirjastot ja maakuntakirjastot.Ammattikorkeakoulukirjastoista 40-50% ja yleisistä kirjastoista 20-30% käytti palvelua.Lähes puolet Varastokirjaston kaukopalvelusta kohdistuu englanninkieliseen aineistoon.Erityisesti jäljenteet ovat lähes säännönmukaisesti englanninkielisiä. Lainauksesta pääosa onsuomenkielistä. Suurin osa suomenkielistä aineistoa tilataan yleisiin kirjastoihin. Myösammattikorkeakoulujen kirjastot tilaavat runsaasti suomenkielistä aineistoa. Niinpä vaikkakotimaisen aineiston saatavuus on ainakin periaatteessa maassamme hyvin järjestetty mm.vapaakappalekirjastoista, yleisten kirjastojen keskuskirjastosta ja suurista maakuntakirjastoista,on kuitenkin ilmeistä, että nopea toimitus ja yksinkertaiset tilausrutiinit olivat maksuttomuudenohella syinä siihen, että kirjastot hankkivat kotimaista aineistoa Varastokirjastosta.Ruotsinkielistä aineistoa oli 5 %. Yliopisto- ja yrityskirjastoille toimitettiin aineistoa saksan,japanin ja ranskan kielellä. Yliopistokirjastoille oli lisäksi venäjä tärkeä kieli. Saksankielisenaineiston kysyntä on vaatimatonta suhteessa sen osuuteen kokoelmista (25,9 %).Toimitetusta aineistosta yli puolet oli SMT-aineistoa (lääketieteellistä, luonnontieteellistä jateknistä).12

Tilatun aineiston ikärakenne on seuraavan kaavion mukainen (ilmestymisvuosikymmenittäin):2000-l 90-luku 80-luku 70-luku 60-luku40-50-luku1900-30 > 1900Yleiset 11 % 32 % 15 % 12 % 7 % 12 % 10 % 1 %Yo-kirjastot 2 % 17 % 27 % 24 % 19 % 4 % 6 % 2 %Muut tiet. 3 % 34 % 35 % 21 % 6 % 2 % --Yrityskstot 3 % 39 % 30 % 14 % 6 % 5 % 3 % --AKK 11 % 58 % 16 % 9 % 2 % 5 % -- --Braille -- -- -- 43 % 29 % 23 % 14 % --Yhteensä 6 % 31 % 23 % 17 % 9 % 7 % 5 % 1 %Ammattikorkeakoulut ja yleiset kirjastot käyttävät runsaasti aivan uusinta aineistoa. 2000-luvullajulkaistua aineistoa oli 16 717 nimekettä eli 2 % monografianimekkeistä, käyttö oli 6 %.Tilaukset tulivat pääosin internet-yhteyteen rakennetun käyttöliittymän kautta. Postitse tilauksiatulee hyvin vähän.Kaukopalvelu on toiminut asetetun tulostavoitteen mukaisesti ajantasaisena siten, että lainat jajäljenteet on pääsääntöisesti toimitettu samana päivänä kuin tilaus on saapunut.Elektronisten aineistonvälityspalveluiden kehitystä seurattiin, ja Ariel-ohjelman sekä PDFformaatinkäyttöä tuettiin.Asiakaslähtöisen tilaamisen kokeilua jatkettiin. Osallistuvien kirjastojen asiakkaat saattoivatjättää omat tilauksensa itse Varastokirjastoon ilman, että asiakkaan kirjaston kaukopalveluosallistuu asiaan tilausvaiheessa. Määrät ovat edelleen olleet vaatimattomia. Tilauksia tuliyhteistyökirjastojen asiakkailta yhteensä 295 kpl. Asiakaslähtöisen tilaamisen kokeiluunosallistui Kuopion yliopiston kirjasto ja Lapin alueen kirjastoja.Suorat kaukopalveluun liittyvät kustannukset koostuvat seuraavan taulukon mukaisesti:2001 2002palkat 89 064 89 727tilat 3 615 3 688posti 23 000 20 000laitteet 16 302 14 176huolto 76 1 149tarvikkeet 780 2 081ohjelmat 10 983 9 836muu atk 11 289 7 363yhteensä 155 109 148 02013

Yksikkökustannus (suorat kaukopalveluun liittyvät kustannukset suhteessa tilausten määrään)vuodelta 2002 oli 2,79 euroa (vuonna 2001 3,01 euroa). Henkilöstökustannukset ovat suurinmenoerä, ja suhteutettuna tilausten määrään niiden osuus oli 1,69 euroa (vuonna 2001 1,73euroa).Varastokirjaston kaukopalvelun osuus kirjastojen kaukopalvelusta vaihtelee suuresti. Monillekirjastoille Varastokirjasto on tärkeimpiä toimittajia.(Esimerkiksi Kuopion kaupunginkirjastossa 16 % kaukopalvelusta tulee Varastokirjastosta.Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta 15 % tuli Varastokirjastosta. Vastaavia osuuksiakoko kaukopalvelusta seuraavassa: Oulun yliopiston kirjasto 6 %, Sotkamon kunnankirjasto 17%, Kirkkonummen kirjasto 18 %, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu / liiketalous 36 %,Maataloudentutkimuskeskuksen kirjasto 15 %, Tampereen yliopistollisen sairaalan kirjasto 24%, Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto 13,5 % ja Nokia Networks 14 %.)2. 4. Yhteistyö, kehittäminenVarastokirjaston edustajat ovat osallistuneet alansa kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.Kokoelmayhteistyötä on kehitetty järjestämällä kokoelmapoliittinen syysseminaari.Kansainvälisellä tasolla on osallistuttu IFLA kokoelmien kehittämissektion työhön.Kaukopalveluyhteistyötä on tehty kansainvälisen kirjastojärjestöjen liiton IFLA:n puitteissa sekäpohjoismaisella tasolla. Kotimaiseen yhteistoimintaan on osallistuttu Voyagerin käyttöönotossaja sen Universal Borrowing-moduulin testauksessa. Lisäksi on osallistuttu tieteellisenkirjastoseuran kaukopalvelutoimintaan sekä koulutustilaisuuksien ja mm pohjoismaistenkaukopalvelupäivien järjestämiseen. Myös luettelointitoimintaa on kehitetty mm. lähettämälläosallistujia kehittämistyöryhmään..3. Muu toiminta3.1. Henkilöstön kehittäminenHenkilöstölle järjestettiin koulutusta sekä kirjaston sisällä että ulkoisena koulutuksena. Kirjastonoma koulutustoiminta keskittyi uuden atk-järjestelmän käyttöönottoon. Koulutusta annettiinkoko henkilöstölle.Luettelointikoulutusta toteutettiin lähinnä kirjastonhoitajan vetämissä luettelointikokouksissa.Kaukopalvelutoimintaan liittyvää koulutusta koordinoi palvelupäällikkö.Henkilökunta osallistui ulkoiseen koulutukseen, kokouksiin tai tapahtumiin seuraavasti:Henkilöstöhallinto:14

- Priman henkilöstöhallinnon koulutus, Helsinki, Arja KankkunenVuosilomat 25.2.2002, nimikirjat 6.3.2002, ikälisät 24.4.2002, henkilörekisteritkokous 20.8.2002Luettelointi:- Linda-päivä, Helsinki 10.1.2002, Liisa Björkqvist ja Mirja VepsäläinenVoyageriin liittyvät kokoukset ja koulutus:- Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki 11.1.2002, Mirja Vepsäläinen- Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki 30.1.2002, Liisa Björkqvist- Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki 26.2.2002, Mirja Vepsäläinen- Linnea-konsortion yleiskokous, Helsinki 11.4.2002, Pentti Vattulainen- Linnea2 kaukopalvelutyöryhmän kokous, Helsinki 12.4.2002, Markku Räisänen- Voyager-systeemiryhmän kokous, Helsinki 17.4.2002, Mirja Vepsäläinen- Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki 23.4.2002, Liisa Björkqvist- Voyager-käyttäjäryhmän kokous, Turku 27.-28.5.2002, Mirja Vepsäläinen- Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Helsinki 5.6.2002, Liisa Björkqvist- Voyager-tilastokoulutus, Helsinki 18.6.2002 ja 12.-13.9.2002 Sirpa Janhonen ja MirjaVepsäläinen- Voyager-luettelointityöryhmän kokous, Turku 26.8.2002, Liisa Björkqvist- Universal Borrowing -kokous, Vaasa 6.9.2002, Markku Räisänen- Voyager-projektipäälliköiden kokous, Helsinki 8.11.2002, Mirja VepsäläinenKaukopalvelu:- 5. pohjoismainen kaukopalvelukonferenssi, Reykjavik 3.-6.10.2002, Pasi Juttula, MarkkuRäisänen ja Pentti VattulainenMuut:- Handbook of International Exchange of Publications -julkaisun suunnittelukokous,Helsinki 15.1.2002 ja 20.5.2002, Pentti Vattulainen- Kirjastonjohtajien strategiaseminaari, Tampere 25.1.2002, Pentti Vattulainen- Tulosohjauksen kehittämishanke, Helsinki 7.2.2002, 19.4.2002, 3.6.2002, 10.9.2002,6.11.2002 ja 27.11.2002, Pentti Vattulainen tai/ja Mirja Vepsäläinen- Kulttuuriperinnön digitointiohjelman suunnittelukokous, Jyväskylä 15.2.2002, PenttiVattulainen- Kohti yhteistä kirjastoverkkoa - seminaari, Helsinki 13.3.2002, Pentti Vattulainen- Business International 2002 Messut, Helsinki 14.3.2002, Pentti Vattulainen- Kirjastojen teknologiaseminaari, Rovaniemi 21.-22.3.2002, Tommi Salakka- Digitointiohjelman tietotekniikkaryhmän kokous, Mikkeli 15.4.2002, Tommi Salakka- Raju 2002 -seminaari, Kuusamo 25.-26.4.2002, Tommi Salakka- Kirjasto- ja tietopalvelut 2002 - 2006 -seminaari, Helsinki 5.6.2002, Pentti Vattulainen- IFLAn 2005 esikonferenssien suunnittelukokous, Helsinki 7.6.2002, Pentti Vattulainen- Kirjastonjohtajien kokous, Turku 18.6.2002, Pentti Vattulainen- IFLAn konferenssi, Glasgow 16.-24.8.2002, Pentti Vattulainen- IFLAn 2005 esikonferenssien suunnittelukokous ja kansainvälisen vaihtokäsikirjan15

suunnittelukokous, Helsinki 3.9.2002, Pentti Vattulainen- Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Kokkola 25.-26.9.2002, Pentti Vattulainen- NetLibrary Workshop; neuvottelu OCLC:n edustajien kanssa Conspectus-ohjelmistosta,Helsinki 17.10.2002, Pentti Vattulainen- Yliopistokirjastojen johtajien kokous, Helsinki 23.10.2002, Pentti Vattulainen- Helsingin kirjamessut, puheenjohtaja seminaarissa Foundations of democratic society,Helsinki 26.10.2002, Pentti Vattulainen- IFLAn 2005 esikonferenssin suunnittelukokous ja yliopistokirjastojentietokarttahankkeen suunnittelukokous, Helsinki 11.11.2002, Pentti Vattulainen- Keskuskirjastokokous, Helsinki 13.11.2002, Pentti Vattulainen- Tietokarttahankkeen suunnittelukokous, Helsinki 13.12.2002, Kari Paakkinen ja PenttiVattulainenAsiantuntijatehtävät:Liisa Björkqvist- Suomen Voyager luettelointityöryhmä, jäsenMarkku Räisänen- Suomen Voyager kaukopalveluryhmä, jäsen- Suomen tieteellisen kirjastoseuran kaukopalvelutyöryhmä, jäsenPentti Vattulainen- IFLA:n Standing Committee on Acquisitions and Collection Development, sihteeriMirja Vepsäläinen- Suomen Voyager-projektipäällikköryhmä, jäsen- Suomen Voyager-systeemiryhmä, jäsen3.2. TiedottaminenVarastokirjaston tiedote ilmestyi kaksi kertaa. Sen jakelu kattaa korkeakoulukirjastot, suurimmatmuut tieteelliset kirjastot ja lähes kaikki kunnankirjastot. Tiedotteen levikki on noin 800.Entistä tärkeämmäksi tiedotusmuodoksi on tullut WWW-yhteys. Kirjaston sivuilla on tietojakirjaston palvelutoiminnasta, henkilökunnasta ja ajankohtaisista asioista. Sivuille on koottulisäksi mm. kirjaston hallintoa koskevia tietoja kuten toiminta- ja taloussuunnitelmat,toimintakertomukset ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat.3.3. AineistonvälitysVuoden aikana ylläpidettiin edelleen kaksoiskappalekokoelmaa, josta kirjastot halutessaan saivattäydennystä kokoelmiinsa. Aineistoapua ohjattiin vuoden aikana Karjalan tasavaltaan sekäViroon, jossa paikallinen varastokirjasto jakaa aineistoa sitä tarvitseville kirjastoille.Opetusministeriön Sukukansojen tukiohjelma rahoitti Karjalan Tasavallan kansalliskirjaston16

kanssa harjoitettavaa digitaalista aineistonvälitystä. Karjalaan lähetettiin Arielilla xxxartikkelikopiota.3.4. DigitointihankeOpetusministeriö myönsi Varastokirjastolle 70 000 mk aikakauslehtien sisällysluetteloidendigitointihankkeen (Kontentti) jatkamiseksi. Sen tavoitteena oli suomalaistenaikakauslehtiartikkelien löydettävyyden ja saatavuuden parantaminen digitoimalla julkaisujensisällysluetteloita ja siirtämällä ne yleiseen käyttöön verkon kautta. Hanke avattiin yleiseenkäyttöön marraskuussa 2002. Sen kautta on tullut runsaasti kaukopalvelutilauksia.4. TalousVarastokirjasto sai valtion talousarviossa momentilla 29.88.24 (toimintamenot) 1 251 000 euroavuoden 2002 toimintaa varten. Vuodelta 2001 siirtyneitä määrärahoja momentilla 4.01.29.88.24oli 57 746,13 mk.KulutVarastokirjaston kulut momentilla 29.88.24 olivat vuonna 2002 1 215 191,19 e ja momentilla4.01.29.88.24 57 746,13 e. Yhteensä kuluja oli 1 282 204,48 e. Tuottoja oli 9267,16 e janettomenot olivat siis 1 272 937,32 e. Määrärahoja siirtyy vuodelle 2003 35 808,82 e.Siirtomäärärahojen määrään vaikuttaa Voyager-hankkeen loppulaskun (32 500 e) viivästyminen.Varastokirjaston nettomenot muodostuivat vuonna 2002 toimintamenomomentilla LKP-tileittäinseuraavasti verrattuna vuosiin 2000 ja 2001:2000 MK 2001 MK 2002 Käyttöomaisuus ja muutPitkävaikutteiset sijoitukset 79 637 85 941 8 150Ostot 224 553 227 036 33 075Henkilöstökulut 3 679 991 3 800 286 672 976Vuokrat 2 389 203 2 436 164 415 919Palvelujen ostot 781 811 766 152 112 205Muut kulut 145 033 169 667 30 6127 300 228 7 485 24617

Yhteensä 1 272 937Ulkopuolinen rahoitus- OPM:n tietoyhteiskuntaohjelma: 10 000 e Kontentti (FinJSTOR)-digitointihankkeeseen.- Työministeriö: työllistetyt: 4791,15 e- Suomen Kirjastosäätiön apuraha vuodelta 2001, josta käytettävissä 2999,90 easiakaslähtöisen kaukopalveluselvityksen tekemiseen18