Kochin metodi - Sral

SÄHKÖTYS ELÄÄ JA VOI HYVIN* Oppimisen metodeja* Tietokoneohjelmia* Yksin vai yhdessä?2011 – OH3GQM

CW on edelleen bandilla• CW-näyte poistui kaikista luokista 2003,mutta se jäi bandille!• CW voi olla erikoisuus – moodi, jostainnostuu, tai ehkä ei.• CW:llä pääsee läpi vielä silloin, kunpuheella on turha edes yrittää.

Sähkötyksen opetteleminen• Opettaminen ja opetteleminen ovattarpeen, siksi metodit pitää tuntea.• Opetettaessa yksi lähettää ja muutkuuntelevat.• Lähettäjänä voi olla myös äänite taitietokoneohjelma

Yksin vai yhdessä? - 1• Itseopiskelu on tehokas ja järjestelynpuolesta helppo.• Porukassa voi olla hauskempaa, syntyykilpailua. Kaverin kannustus on tärkeä.• Tietokoneohjelma ei kysele, vaanpiipittää väsymättömästi.

Yksin vai .. - 2• Ei kerralla liian pitkää harjoittelua.• Puoli tuntia aamulla, toinen iltapäivällä.Alitajunta työskentelee.• Annonkin opettelussa on kuuntelijatarpeen.

Mikä Koch?• Rupesin opettelemaan CW:tä keväällä2004. Se tuotti tuskaa.• RadComin (11/2004. p. 84) lyhyt juttuantoi vinkin Kochin menetelmästä.• Perehdyin paremmin. Luin, tutkin,kokeilin. Se osoittautui tehokkaaksi.

Morsekoodi• Koodi tuli Morsen lennättimestäpaperinauhalle. Se oli visuaalinen. Sedekoodattiin nauhasta.• Sitten huomattiin, että koneenkäyttäjätlukivat koodia korvakuulolla!• Koodi muuttui auditiiviseksi. Sitä onkuunneltava, ei katseltava paperilta.

Kolme opetusmenetelmää• Hitaan sähkötyksen menetelmä.Vanhin.• Suurennettujen välien menetelmä.Amerikassa jo 1917.• Kochin menetelmä 1936.

1. Hitaan CW:n menetelmä:• Ns. e-i-s-h-5 –metodi.• Useita uusia merkkejä jokaisellaoppitunnilla.• Koodeja on jopa opeteltu ulkolukuna.• Aloitetaan hitaasti ja vauhtia kasvatetaanharjoittelulla vähitellen.

Hitaan CW:n ..• Pisteitä ja viivoja lasketaan, haluttiin tai ei!Hitaus ja monet uudet merkit joka tunnillahoukuttavat siihen.• Psykologit sanovat: Mieleen rakentuu vertailutaulukko,jossa on vierekkäin merkki ja senkoodi.• Kun vastaanottamista harjoitellaan, kuultujakoodeja verrataan taulukon tietoihin.

Hitaan CW:n ..• Jokainen koodi on pakko ensin hahmottaa.Pisteet, viivat ..• Etsitään ajatusten taulukosta koodi ja sitävastaava merkki.• .. tunnistetaan• Ja lopuksi merkki kirjataan.

Hitaan CW:n ..• Jokaisen merkin kohdalla on siis neljätoimenpidettä.• Vain muutamat pääsevät tämänvaiheen ohi helposti.• He automatisoivat koodin suoraanmerkiksi ilman välivaiheita.

2. Pitkien välien metodi• Merkit nopeita, välit pidempiä.• Tehollinen merkkinopeus pienenee.• Amerikassa jo 1917. Farnsworth toineljän LP-levyn sarjan 1956.

Pitkien välien .. 2• Jo 1923: ”Koodia ei tunnisteta viivoina japisteinä, vaan äänten kombinaatioina”.• Koodi pitää havaita akustisena hahmona.Sen pitää tuoda mieleen kyseinenmerkki.• Koodista tulee ehdollinen refleksi. Koodintullessa ajatus menee suoraan merkkiin.

Kochin menetelmä• Kehittäjä Ludwig Koch, saksalainenpsykologi. Julkaisi 1936 laajanartikkelin koetuloksineen.• Tuntomerkit ja oppimisen ehdot:riittävä vauhti ja vain yksi uusimerkki kerrallaan.

Kochin oleelliset opit• Vauhdin minimi 60–100 koodia/sek.• Ensin opetellaan tunnistamaan kaksikoodia, taa-ti-taa ja taa-taa.• Pitää pyrkiä automatisoitumiseen hetialussa.

Miten Kochilla alkuun?• Ensin kuunnellaan kahta koodia ja pyritäänhahmottamaan vain merkkien lukumäärä.• On ehdottomasti aloitettava nopeasti. Vainsilloin koodit hahmottuvat kokonaisuuksina.• Kun kaksi koodia tunnistetaan vähintään90 % tarkkuudella, otetaan kolmas.

Miten Kochilla alkuun? - 2• Uusi koodi sotkee myös edelliset.• Mutta pian uusi tunnistetaan yhdessäedellisten kanssa.• Eteenpäin mennään vasta, kunkolmaskin koodi on automatisoitunut.

Miten Kochilla alkuun? - 3• Jokainen uusi koodi sotkee myösedelliset.• Mutta pidemmälle päästyä sotkeminenvähenee.• Lyhyen harjoittelun myötä tilannenormalisoituu.

Miksi iso alkunopeus?• Lapsetkin oppivat näkemään kirjaimethahmoina.• Vähän myöhemmin sanat hahmottuvat.• Nopea lukija näkee rivejä.• Kuva, kello yms. hahmottuvat heti.

Miksi iso alkunopeus .. 2• Morsekoodi vaatii aikaa hahmottuakseen.Pitää kuunnella koodi kokonaan.• Elokuva nykii, jos kuvat vaihtuvathitaasti. Tietokoneen näyttö samallatavalla.• Hidas koodi ei automatisoidu, vaan sitäkuunnellaan pisteinä ja viivoina.

Korostuksia• Koodien pitää automatisoitua enneneteenpäin menemistä. Vahdittava!• Jokaisen uuden merkin pitää vakiintuakaikkien edellisten kanssa yhdessä.• Kirjoittaminen voi olla vaikeaa.Vaatiiko se harjoitusta?

Korostuksia ..• Yksi merkki kullakin tunnilla automatisoituuhelpoimmin.• Kaikki merkit on saatava automaattisiksiennen eteenpäin menoa.• Kaikki harjoittelu ennen tätä vaihetta onturhaa.

Menetelmien vertailua12512510025100 2525755025 502525m/min.0

Vain yksi merkki?• Yksi merkki automatisoituu helposti.• Jos kerralla on opittava montasamantyyppistä, hidasta merkkiä, sehoukuttaa laskemiseen ..• Yhden merkin lisäys on vain Kochilla.Siinä on Kochin voima.

Vielä yksi erikoisuus.• Koch: Aloituksessa pisteet ja viivat eritaajuudella, pisteet alemmalla, viivatkorkeammalla taajuudella.• Taajuuksien ero pieneni, ja 20. koodinkohdalla sitä ei enää ollut.• Oppiminen nopeutui 5..7 %.

Muutakin tekstiä• Pierpont: kuuntele aina, kun mahdollista.• Jätä kynä ja paperi pois.• Suorasanainen teksti on avain vastaanottoonilman kynää ja paperia.

Lisäharjoittelua• QSOja tietokoneelta.• QSOjen kuuntelua bandilta varhain.Oikea tunnelma, käsialat, häiriöt jne. !!• G4FON Koch Trainer osaa lähettää esim.paikan- ja ihmisten nimiä satunnaisessajärjestyksessä.

Kiitos• Kaikilla menetelmillä on syntynyt hyviäja nopeita sähköttäjiä.• Oppimisen tehokkuudessa on suuriaeroja menetelmien ja ihmisten kesken.• Koch palkitsee aina, kun uusi merkkiautomatisoituu.