Kohti unelmaa - Urheilumuseo

Kohti unelmaaHelsingin OlympiastadionMonta tapahtumaa nähnyt, yli 70-vuotias Helsingin Olympiastadion, onedelleen Suomen merkittävin urheilurakennus. Kesäkuussa 1938käyttöön vihitty rakennus edusti valmistuttuaan moderniafunktionaalista tyylisuuntaa, joka näkyi julkisivun valkoisena värinä,ilmavuutena, valoisuutena, yksinkertaisina muotoina sekä siinä, ettärakennusmateriaalina oli käytetty betonia.Olympiastadionin 72 metriä korkeasta tornista tuli rakennuksentunnusmerkki jo heti sen valmistuttua. Yhä edelleen se toimiimaamerkkinä, jota kohti on helppo suunnistaa.Uusi urheiluareena oli muutakin kuin yleisurheilukenttä. Ensimmäiselläkesäkaudella 1938 stadionilla järjestettiin yli 20 tilaisuutta. Mukana olipesäpalloa, jalkapalloa, voimistelua ja rintamamiesjuhla. Tapahtumienmonipuolisuus on jatkunut läpi vuosikymmenten. Ohjelmistoon onmahtunut konsertteja, monenlaista urheilua, uskonnollisia tilaisuuksia jajopa koiranäyttely. Talvina 1941–1964 stadionille jäädytettiinluistelukenttä. Lisäksi rakennuksen monipuoliset, ympäri vuodenkäytössä olevat sisäliikuntatilat ovat lisänneet lajikirjoa entisestään.Olympiastadionilla on toiminut ja toimii edelleen useita yrityksiä jajärjestöjä. Tänä päivänä sieltä löytyvät muun muassa retkeilymaja sekäomassa siipirakennuksessaan Suomen Urheilumuseo, SuomenUrheilukirjasto ja Tietopalvelu sekä Suomen Urheiluarkisto.Funktionalistinen ajatus kaikkien stadionista on toteutunut mitäparhaimmalla tavalla. Helsingin Olympiastadion on juurtunut syvällesuomalaisten sydämiin.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 1952HelsinginOlympiastadionistavalmistettu pienoismalli.

Kohti unelmaaUnelmaStadionin rakentamisen taustalla eli haave saada järjestää olympiakisatSuomessa. Tähän kannusti kotimaisten urheilijoiden 1910- ja 1920-luvuilla saavuttama hyvä menestys kansainvälisissä kilpailuissa. HannesKolehmaisen, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan johdolla suomalaisetsaavuttivat 1912-1928 olympiakisoista 122 mitalisijaa. Ei siis ihme, ettäolympiainnostus kasvoi. Unelma omista olympiakisoista edellyttikuitenkin ajanmukaisen stadionin rakentamista.”STADION HELSINKIIN! Siinä päämäärä, jonka saavuttamisenSuomen Urheilulehti on ottanut elämäntehtäväkseen, ja lehtitoivoo ja tietääkin, että Suomen mainehikas urheilijakansa ontehtävässä yksimielisesti mukana.”.Suomen Urheilulehti 16.1.1922, nro2.Maratonin reittimerkki Antwerpeninolympiakisoista 1920. Juoksun voittiSuomen Hannes Kolehmainen.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanatässäVihdoinkin 1952Asia nytkähti merkittävästi eteenpäin vuoden 1927 joulukuussa, kunolympiamitat täyttävän urheiluareenan rakentamiseksi perustettiinStadion-säätiö Helsingissä 1.12.1927. Säätiön puheenjohtajaksi valittiinErik von Frenckell, jolla oli riittävästi vaikutusvaltaa ja tahtoa viedähanketta eteenpäin. Frenckell toimi säätiön puheenjohtajana ainakuolemaansa, vuoteen 1977, asti.Uuden stadionin sijoittamisesta käytiin runsaasti keskustelua. Lopulta sepäätettiin rakentaa Töölöön ”Tivolinmäelle”, Pallokentän itäpuolelle.Varsinaisesta rakennuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1933.Kilpailun voitti työ nimeltä ”1500”, jonka takaa paljastui kaksiarkkitehtia; Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Lindegrenistä tuli myöhemminolympiavoittaja Lontoon 1948 olympiakisojen taidekilpailuissa.Kummatkin arkkitehdit olivat mukana Helsingin Olympiastadioninmyöhemmissä rakennusvaiheissa.

Kohti unelmaaStadion tavaramerkin myynti oli valtion rahoituksen ohellamerkittävä tulonlähde Olympiastadionin rakentamisessa.Suomalaiset innostuivat ostamaan tavaramerkillävarustettuja kulutustavaroita jopa yli odotusten. Kahvi oliyksi suosittu ostoskohde.Rakennustyöt alkavatHelsingin Olympiastadionin rakennustyöt aloitettiin 2. helmikuuta 1934.Ensimmäisenä valmistui keskikenttä kesällä 1935. Seuraavana olivatvuorossa tornin ja katsomoiden rakentaminen. Stadionin peruskiveä olimuuraamassa joukko arvovieraita, kuten KOK:n puheenjohtaja Henry deBaillet-Latour.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 1952Tornin rakentaminen 1930-luvun tekniikoilla oli vaativa urakka, jotavaikeuttivat syksyn tuuliset säät. Lopulta 72 metriä korkea stadionintunnusmerkki valmistui. Tornin alaosaan rakennettiin kahteen kerrokseenselostamotilat kuuluttajille ja radioselostajille. Ensimmäinentelevisiolähetys selostamosta lähettiin katsojille 1957, kun Suomi pelasiRuotsia vastaan ensimmäisissä jääpallon MM-kisoissa.KOK:n puheenjohtaja Henryde Baillet-Latour muurasiStadionin peruskiven tällälastalla 8.6.1936.

Kohti unelmaaValmis 193812. kesäkuuta 1938 kaunis, puhtaanvalkoinen stadion vihittiin käyttöön.Rakennus oli ilmava, valoisa ja moderni - funktionaalisen arkkitehtuurinsuomalainen taidonnäyte. Se täytti helsinkiläisten odotukset ja sillekeksittiin komealta kuulostavia nimiä, kuten Stadionlinna tai SuomenStadion. Kaikki ei ollut vielä avajaispäivänä valmista, sillä iso osa itäsivunkatsomoa oli kokonaan rakentamatta. Tilaa katsomoissa oli nyt n. 26 000hengelle.Tornia markkinoitiin alusta alkaen näköalapaikkana ja vajaan vuoden sisälläavaamisesta siellä oli vieraillut reilut 100 000 kävijää.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 1952

Kohti unelmaaAntti Salmenlinnan Riihimäen lasillesuunnittelema maljakko, jonkakyljessä olympiarenkaat ja Helsinki1940.1940 olympiakisoihinVuoden 1940 olympiakisat oli alun perin annettu Tokion järjestettäviksi.Japanin jouduttua luopumaan kisoista, KOK valitsi syyskuussa 1938isäntäkaupungiksi Helsingin. Tämä tarkoitti vasta käyttöönotetullastadionilla uusia rakennus- ja laajennustöitä. Keskeneräiseksi jäänytitäsivu oli rakennettava valmiiksi ja katsomopaikkoja lisättävä. Syksyllä1939 katsomoihin oli saatu tilaa 62 000 kisavieraalle rakentamallabetonisen katsomon ympärille väliaikaiset puiset lisäkatsomot. Nyt alkoikuitenkin olla epävarmaa toteutuisivatko kisat lopulta Helsingissäkään.Uudessa Suomessa kirjoitettiin 3.9.1939:”Järjestelytoimikunta seuraa luonnollisesti tilanteen kehitystä, mutta jatkaavalmistelutöitään kuten ennenkin. Toistaiseksi ei ole ilmennyt niin painavia syitä,että niiden perusteella ilman muuta keskeytettäisiin hyvässä vauhdissa olevatkisavalmistelut. Onhan vielä olemassa mahdollisuus, että kansainvälinen tilannehelpottuu. Valtiovalta ja kaupungin johto antavat tilanteen niin vaatiessamääräykset järjestely ja valmistelutöiden lopettamisesta.”J.W. Ragnell Uusi Suomi 3.9.193923.4.1940 kisojen järjestelytoimikunta teki päätöksen luopua kisoista IImaailmansodan takia. Stadion sai jäädä odottamaan olympiaunelmantoteutumista.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 19521940 olympiakisoja vartenvalmistettu karhuveistos.Veistoksia myytiin lopultasotainvalidien hyväksi.

Kohti unelmaaOlympiakisojenperuunnuttuakesältä 1940stadionillakilpailtiin Suomi-Ruotsi-SaksakolmimaaotteluStadion sodan aikanaTalvisota keskeytti Helsingin Olympiastadionin uudelleen käynnistyneetrakennustyöt. Jatkosodan aikana lähes koko rakennus, torni mukaanlukien oli sotilaskäytössä. Helmikuussa 1944 pommit osuivat stadionilleaiheuttaen kuitenkin melko vähäisiä vaurioita. Laitteiden ja varusteidenlisäksi rikkoontui osa katsomosta ja kahvilatilat.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 1952

Kohti unelmaaAugusti Tuhkansuunnittelemasoihtuviestiplaketti.Niitäjaettiin Helsinginolympiakisojensoihtuviestiinosallistuneille.Vihdoinkin 1952Sota ei ollut haudannut suomalaisten olympiahaaveita. Helsinginkaupunginvaltuusto päätti 23.4.1947 hakea vuoden 1952 olympiakisoja.Jännittävän äänestyksen jälkeen tehtiin Tukholmassa 17.6.1947 päätös,jonka mukaan 15. olympiadin kisat saisi järjestää Helsinki. Rakennustyötalkoivat jälleen.1952 kisoja varten Helsingin Olympiastadionin etelä- ja pohjoiskaarteisiinrakennettiin väliaikaiset puiset lisäkatsomot ja betonikatsomoitalaajennettiin. Näin katsomoihin saatiin tilaa yli 70 000 hengelle. Lisäksirakennettiin tilapäisiä pukuhuoneita sekä remontoitiin radioselostamoa jalehdistötiloja ajanmukaisemmiksi. Kentän päällysteitä ja suorituspaikkojaalettiin uusia 1950. Juoksuradan pinnoite säilyi punaisena tiilimurskana,kuten se oli ollut vuonna 1938 stadionin valmistuttua.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanaVihdoinkin 19521952 kisoihin saatiin jo vuoden 1940 kisoihinsuunniteltu sähköinen tulostaulu.

Kohti UnelmaaLähdeaineisto:Hannula, Riitta (toim.): Urheilu museossa. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o 37,Keuruu 2008.Höggström, Hilkka: Olympiastadion. Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi, 1993.Nygrén, Helge: Olympiastadion, Helsinki 1982.Nygrén Helge: Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin, Suomen urheilumuseosäätiön julkaisuja n:o 9,Helsinki 1991.Nygrén,Helge: Suuri Areena, Helsinki 1988.Kolkka, Sulo (toim.): XV Olympiakisat Helsingissä 1952. Järjestelytoimikunnan virallinen kertomus,Porvoo 1955.Suomen Urheilulehti 16.1.1922, nro2.Uusi Suomi 3.9.1939.Suomen Urheilumuseon esine- ja valokuvakokoelma 30.8.2010.Suomen Urheilukirjaston ja Tietopalvelun urheilutilastoja; Suomen mitalit kesäolympiakisoissa.