Kohti unelmaa - Urheilumuseo

Kohti unelmaaUnelmaStadionin rakentamisen taustalla eli haave saada järjestää olympiakisatSuomessa. Tähän kannusti kotimaisten urheilijoiden 1910- ja 1920-luvuilla saavuttama hyvä menestys kansainvälisissä kilpailuissa. HannesKolehmaisen, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan johdolla suomalaisetsaavuttivat 1912-1928 olympiakisoista 122 mitalisijaa. Ei siis ihme, ettäolympiainnostus kasvoi. Unelma omista olympiakisoista edellyttikuitenkin ajanmukaisen stadionin rakentamista.”STADION HELSINKIIN! Siinä päämäärä, jonka saavuttamisenSuomen Urheilulehti on ottanut elämäntehtäväkseen, ja lehtitoivoo ja tietääkin, että Suomen mainehikas urheilijakansa ontehtävässä yksimielisesti mukana.”.Suomen Urheilulehti 16.1.1922, nro2.Maratonin reittimerkki Antwerpeninolympiakisoista 1920. Juoksun voittiSuomen Hannes Kolehmainen.Helsingin OlympiastadionUnelmaRakennustyöt alkavatValmis 19381940 olympiakisoihinStadion sodan aikanatässäVihdoinkin 1952Asia nytkähti merkittävästi eteenpäin vuoden 1927 joulukuussa, kunolympiamitat täyttävän urheiluareenan rakentamiseksi perustettiinStadion-säätiö Helsingissä 1.12.1927. Säätiön puheenjohtajaksi valittiinErik von Frenckell, jolla oli riittävästi vaikutusvaltaa ja tahtoa viedähanketta eteenpäin. Frenckell toimi säätiön puheenjohtajana ainakuolemaansa, vuoteen 1977, asti.Uuden stadionin sijoittamisesta käytiin runsaasti keskustelua. Lopulta sepäätettiin rakentaa Töölöön ”Tivolinmäelle”, Pallokentän itäpuolelle.Varsinaisesta rakennuksesta järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1933.Kilpailun voitti työ nimeltä ”1500”, jonka takaa paljastui kaksiarkkitehtia; Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Lindegrenistä tuli myöhemminolympiavoittaja Lontoon 1948 olympiakisojen taidekilpailuissa.Kummatkin arkkitehdit olivat mukana Helsingin Olympiastadioninmyöhemmissä rakennusvaiheissa.