Opintoretkellä Ahvenanmaalla 13.-15.4.2010 (pdf) - Marja- ja ...
Opintoretkellä Ahvenanmaalla 13.-15.4.2010 (pdf) - Marja- ja ...
Opintoretkellä Ahvenanmaalla 13.-15.4.2010 (pdf) - Marja- ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Opintoretkellä <strong>Ahvenanmaalla</strong> <strong>13.</strong>-<strong>15.4.2010</strong>’<strong>Mar<strong>ja</strong></strong>- <strong>ja</strong> Hedelmätuotannon osaa<strong>ja</strong>t’- hankkeessa järjestettiin opintoretki Ahvenanmaalle <strong>ja</strong>mukaan lähti 20 viljelijää Kaakkois-Suomen <strong>ja</strong> Hämeen alueelta. <strong>Ahvenanmaalla</strong> matkakohteinaoli hedelmä- <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> viinitilo<strong>ja</strong> sekä pakkaamo-osuuskunta <strong>ja</strong> tutkimuslaitos. Manner-Suomen puolella tutustuimme lisäksi Pakurlan Hedelmätarhaan sekä Helsingin yliopiston mar<strong>ja</strong>tutkimukseen.Matkaohjelma:<strong>13.</strong>4. lähtö Imatralta aamupäivällä.Lin<strong>ja</strong>-autossa Sanna Kauppinen MTT Mikkelistä kertoi meneillään olevista <strong>ja</strong> suunnitelluistamar<strong>ja</strong>-hankkeista.Tilavierailu matkan varrella: Pakurlan Hedelmätarha (Pakurlantie 7, Paimio). Pakurlan Hedelmätarhaon yksi Suomen suurimmista hedelmätiloista <strong>ja</strong> nähtävänä oli sekä omenan että päärynänviljelyä.Illalla Turun satamasta Sil<strong>ja</strong> Europalla Ahvenanmaalle <strong>ja</strong> majoittuminen Hotelli Savoyssa.14.4. <strong>Ahvenanmaalla</strong>:Vierailukohteet:Ålands Trädgårdshall, ÅTH osuuskunta/pakkaamo, Ringsbölevägen 60 22150 Jomala,www.ath.aland.fi. ÅTH varastoi, markkinoi <strong>ja</strong> myy pääasiassa jäsenyritystensä (200 kpl) vihanneksia<strong>ja</strong> omenoita. Osuuskunta toimii nykyään uusissa tiloissa uusine laitteineen <strong>ja</strong> koneineen.Tutkimusasema, Ålands Försöksstation, Ålands Landskapsregering, Sjöåkersgatan 6, 22150Jomala, www.forsok.ax/forsoksstationAhvenanmaan talousseuran johta<strong>ja</strong> Hans Knutsson kertoi neuvonnasta <strong>Ahvenanmaalla</strong>.Söderbergs Gård; monipuolinen tuotanto – viljelyssä on mansikkaa, vadelmaa <strong>ja</strong> herukkaa sekäavomaalla että tunneleissa. Lisäksi omena-, vihannes- <strong>ja</strong> taimituotantoa.Lindblom Folke, omenan viljelyä.Jansson Anders, omenan viljelyä. Anders kertoi lisäksi, miten Ahvenanmaan omenantuotantoon vuosikymmenten saatossa kehittynyt.Viinitila Tjudövingård, Tjudövägen 232, 22330Tjudö, www.tjudovingard.aland.fi. Esittelykierroksellatutustuimme viinin <strong>ja</strong> väkevämpien juomienvalmistukseen. Raaka-aineina käytetään mm. tilallaviljeltyjä omenoita.Päivällinen Dinos Bar & Grillissä sekä siirtyminenSil<strong>ja</strong> Serenadilla kohti Helsinkiä.15.4.Saapuminen Helsinkiin aamullaVierailu Helsingin yliopistossa, Maataloustieteiden laitos, Viikki, Latokartanonkaari 5Yliopistonlehtori Pauliina Palonen, tutki<strong>ja</strong>tohtori Timo Hytönen sekä <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong> <strong>Mar<strong>ja</strong></strong> Rantanenkertoivat viimeisimmät tutkimusuutiset mansikasta <strong>ja</strong> vadelmasta.Lounas Gardeniassa, www.gardenia-helsinki.fiPerillä Imatralla illansuussa.
Sanna Kauppinen MTT Mikkelistä kertoi matkan varrella lin<strong>ja</strong>-autossa meneillään olevista <strong>ja</strong>suunnitelluista mar<strong>ja</strong>-hankkeista. MTT:ssähän Piikkiö on puutarhatutkimuksen keskus, muttaMikkelissä on viime aikoina ollut meneillään useita mar<strong>ja</strong>-, hedelmä- <strong>ja</strong> vihannestuotantoon liittyviäkehittämishankkeita. Poh<strong>ja</strong>nmaalla toimii tällä hetkellä tyrninviljelyn kehittämishanke. Poh<strong>ja</strong>nmaallatyrniä on n. 80 ha alalla. Viljelyongelmia on kuitenkin runsaasti johtuen mm. venäläistäalkuperää olevasta taimimateriaalista. Talvenkesto on osittain heikkoa, versotauti vaivana <strong>ja</strong> sadonkorjuuon työlästä. Tavoitteena onkin löytää luonnonkannoista uusia kestäviä lajikkeita. AloitteillaMTT Mikkelissä on myös kehittämishankkeita yhdessä Leningradin alueen kanssa, missä onmielenkiintoisia ruvenkestäviä omenalajikkeita sekä kooltaan <strong>ja</strong> maultaan erinomaisia vadelmalajikkeita.Pakurlan Hedelmätarha on 10 hehtaarin viljelyalallaan yksi Manner-Suomen suurimpia hedelmätilo<strong>ja</strong>.Pääosa tuotannosta on omenaa, mutta päärynäntuotanto on lisääntymässä. Tilalla onoma 1940-luvulta peräisin oleva päärynälajike, josta tilalla käytetään nimeä Pakurlan päärynä.Lisäksi viljellään hieman luumua – kokeilussa on mm. venäläisiä lajikkeita.Työn<strong>ja</strong>ko on hoidettu selkeästi; tilan emäntä Ritva Lampinen vastaa hedelmätuotannosta <strong>ja</strong>isäntä Pekka puolestaan hoitaa vil<strong>ja</strong>nviljelyn <strong>ja</strong> metsät. Hedelmätarha työllistää Ritvan lisäksitäysipäiväisesti yhden puutarhurin <strong>ja</strong> apupo<strong>ja</strong>n. Sadonkorjuuaikaan poiminnassa <strong>ja</strong> pakkaamassaon lisäksi puolisenkymmentä työntekijää. Poiminta tehdään tuntityönä <strong>ja</strong> lajittelu koneella hallissa.Tähän asti käytössä on ollut kokolajitteli<strong>ja</strong>, mutta uuteen halliin joka kylmiöineen otetaankäyttöön tulevana kesänä, tulee painon mukaan lajitteleva kone. Osa tuotannosta myydään suoraantilalta, mutta suurin osa markkinoidaan tukkureiden kautta Helsingin tukkutorilla.Kuvat: Näkymiä Pakurlan Hedelmätarhasta, vasemmalla Ritva Lampinen (keskellä) esittelemässätilan toimintaa.Omenakauppaa Pakuran tila on käynyt 1930-luvulta lähtien. Historian saatossa tilalle on kertynytpaljon lajikkeita <strong>ja</strong> vanhimmat puut ovat 90-vuotiaita. Tällä hetkellä on 62 lajiketta, joista osanumerolajikkeita, joita on vain muutama puu. Uudet taimet vartetaan itse <strong>ja</strong> perusrungot tilataansuomalaisilta taimitarhoilta. Varrennuksen jälkeen taimia kasvatetaan vuosi ennen varsinaistaistutusta. Pelkona ulkomaisia käytettäessä olisivat taimien mukana leviävät kasvintuhoo<strong>ja</strong>t (aitosyöpä,tulipolte, kestävät punkkilajit). Pääasiallisena perusrunkona käytetään B9. Tilalla on käytettymyös MTT 1, 2 <strong>ja</strong> 3 perusrunko<strong>ja</strong>, mutta niiden kasvun on todettu olevan liian heikkoa.Hieman voimakkaammin kasvavia MTT4 <strong>ja</strong> 5-perusrunko<strong>ja</strong> ei ole ollut viljelyssä. Aitosyöpä, jokaleviää mm. työvälineiden välityksellä, on ollut omenatarhassa ongelmana.Omenalajikevalikoima on runsas. Kesä- <strong>ja</strong> syyslajikkeita on jo tarpeeksi, mutta talvilajikkeille onvielä tarvetta. ’Pir<strong>ja</strong>’ on aikaisin kesälajike. ’Jaspi’, ’Lobo’, ’Aroma’ <strong>ja</strong> ’Tobias’ ovat lajikkeita, joitatulevaisuudessa lisätään. Sen si<strong>ja</strong>an ’Maikki’ poistuu huonon säilyvyytensä vuoksi (ruskettuu si-
sältä) valikoimasta pikku hil<strong>ja</strong>a. Saaristossa <strong>ja</strong> <strong>Ahvenanmaalla</strong> menestyviä ’Raikaa’, ’Rubinolaa’eikä ’Santanaa’ ole Pakurlassa kokeiltu.Hedelmäpuut viljellään ilman muovikatetta, koska muovin alla hyvin viihtyviä vesimyyriä on alueellapaljon. Osassa tarhaa on tihkukastelujärjestelmä. Lannoitteet levitetään keväällä pintaan <strong>ja</strong>lisälannoitus annetaan lehtilannoitteena kesällä.Keskiviikkoaamuna Ålands Trädgårdshallin (ÅTH)toimitusjohta<strong>ja</strong> Tord Sarling kertoi osuuskunnassaolevan noin 200 omista<strong>ja</strong>a, joista 140 viljeleeaktiivisesti. Uusiin tiloihin ÅTH muutti 2009. Liikevaihtoon 9 milj. € <strong>ja</strong> lähes kaikki tavara myydäänmantereelle (Kesko, Inex, Tuko <strong>ja</strong> pienemmät tukut).ÅTH:n kautta kulkee vuodessa n. 10 000 tntuotteita, joista erilaisia sipuleita on 60-70 %. Omena-<strong>ja</strong> hedelmäpuoli on kuitenkin kasvamassa.Vuonna 2008 hedelmien kaupattiin 1 400 tn <strong>ja</strong> tänävuonna tavoitteena on 3 000 tn. Omenan sesonki onpitenemässä <strong>ja</strong> tulevaisuudessa ahvenanmaalaistaomenaa saadaan huhtikuulle asti. Työntekijöitä onparisenkymmentä, kesäaikaan muutama enemmän.Viljelijät toimittavat vihannekset pääosin pakattuina aamulla. Sipulit voi tuoda mm. suurlaatikoissatai trailerilla lajiteltaviksi <strong>ja</strong> pakattaviksi. Omenat sen si<strong>ja</strong>an lajitellaan valmiiksi jo viljelmillä.Jokaisella viljelijällä on oma kokolajittelukone. Muutamalla viljelijällä on myös oma säätöilmavarasto(ULO, ultra low oxygen), joka mahdollistaa pitkän varastointia<strong>ja</strong>n. Pitkään varastoiduistaomenoista viljelijä saa paremman hinnan. Talvilajikkeina ovat yleisesti Lobo, Raika, Rubinola,Santana <strong>ja</strong> Aromorosa. Tavaratoimitus on nopeaa <strong>ja</strong> helppoa – yhdellä puhelinsoitolla voit tilatakaikki valikoimassa olevat tuotteet. Mikäli tilaus tehdään ennen puolta päivää, se kuljetetaan rekankylmäkontissa n. klo 16 lähtevässä rahtilaivassa, joka on perillä Helsingissä jo samana iltana.ÅTH tekee sopimukset viljelijöiden kanssa jo keväällä. Neuvotteluissa sovitaan viljelystä <strong>ja</strong> varastoinnista(kuka viljelee mitäkin <strong>ja</strong> miten <strong>ja</strong> kuinka kauan varastoidaan). Lopullinen viljelijähintamääräytyy myyntihinnan mukaan vasta sesongin jälkeen. Joulu-, tammi-, helmi- sekä huhtikuunlopussa tilitetään viljelijöille 60 % keskihinnoista <strong>ja</strong> loput sesongin jälkeen, kun myyntihinnat ovatselvillä. Kate ÅTH:lle on 8-12 s/kg <strong>ja</strong> määräytyy kulujen perusteella. Viljelijähinta on nykyäänmelko tasainen ympäri vuoden, enää alkukaudesta ei ole hintapiikkiä, koska kilpailu ulkomailta onkova.Kuvat: ÅTH:n tärkeimmäntuotteen sipulin lisäksi saatavanaon paljon muitakin vihanneksia.
Gunilla Eriksson <strong>ja</strong> Jaana O<strong>ja</strong>nen esittelivät Ahvenanmaan Tutkimusaseman toimintaa,jota heikon taloustilanteen vuoksi on supistettu <strong>ja</strong> supistetaan edelleen. Viimeisimpiä <strong>ja</strong> tällä hetkellämeneillään olevia asioita ovat mm. kasvitautiennusteiden kehittäminen yhteistyössä ProAgriankanssa, missä tavoitteena on ennusteohjelman avulla vähentää torjunta-aineiden käyttöä.Ilmasto-olosuhteisiin perustuva omenakääriäis-ennuste oli viime kesänä ensimmäistä kertaa käytössä,mutta ei toiminut kovin hyvin, joten hiomista riittää vielä. Myös häirintäferomoni-nauhojenkäyttöä on kokeiltu. Todennäköisesti nauhat tulisi sijoittaa puun latvoihin, koska alemmas sijoitettunatulokset ovat olleet ristiriitaisia. Lisäksi tutkitaan UV-valon käyttö perunan sienitautientorjunnassa. UV-valolaite (Clean Light) on hankittu <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkossa sitä voi käyttää perunan lisäksimyös muilla kasveilla. Lisäksi on meneillään omenan varastointikoe <strong>ja</strong> kasvihuoneeseen on tulossamesimar<strong>ja</strong>tutkimusta.Kuvat: Gunilla Eriksson (oik.) <strong>ja</strong> Jaana O<strong>ja</strong>nen tutkimuslaitoksen omenatarhassa. Oikealla omenanvarastointikokeen lajikkeita näytillä.Tutkimuslaitoksella on myös lajikekokeita omenalla <strong>ja</strong> päärynällä sekä makeakirsikalla. Makeakirsikankoe tosin lopetetaan, koska viljely ei lähinnä työläyden (peitettävä mm. rakeiden <strong>ja</strong> lintujenvaralta, poiminta käsin hidasta) takia ole yleistynyt.Uusia keltaisia kirsikkalajikkeita tulossa on kuitenkintulossa.Omenan lajikekokeessa on mm. latvialaisia lajikkeita,joilla on mahdollisesti ruvenkesto-geeni. Lisäksi nor<strong>ja</strong>laisia,ruotsalaisia K-lajikkeita sekä eurooppalaisia lajikkeita,joista viljelijät ovat valinneet mm. Raikan, Rubinolan<strong>ja</strong> Santanan. Suomalaisia lajikkeita on myösollut testissä, mutta niistä on ruvenarkuuden vuoksiluovuttu. Tulevat istutukset tehdään ilman katetta, koskakatteesta ollaan <strong>Ahvenanmaalla</strong> luopumassa senkasvua aikaistavan <strong>ja</strong> siten hallanarkuutta lisäävän vaikutuksenvuoksi. Tutkimusasemalla viljely tehdäänmahdollisimman pitkälle samalla tavalla kuin ammattiviljelmillä.Puut leikataan ruotsalaiseen malliin eli alasjätetään pitempiä oksia, jonka yläpuolelta oksat leikataanlyhyiksi (=ikkuna). Latvaosan oksien annetaanjälleen kasvaa hieman pitemmiksi. ’Ikkuna’ mahdollistaavalon pääsyn puun alaosaan, jolloin omenat kasvavat<strong>ja</strong> värittyvät hyvin. Lyhyiksi leikatuista oksatapeista
kasvaa kääpiöverso<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> näin omenia saadaan kehittymään lähelle runkoa. Tätä leikkaustapaavoisi muistin virkistykseksi kutsua myös nimellä ’Dolly Parton hameessa ilman päätä’, kuten myöhemminpäivällä saimme kuulla ☺. Maa-analyyseihin perustuva lannoitus aloitetaan keväällä K-Mg lannoituksella <strong>ja</strong> kesällä lannoitelisä annetaan lehtilannoitteena. Kesällä tehdään raakileharvennus(jätetään 40 raakiletta/puu) <strong>ja</strong> kasvinsuojelussa käytetään mahdollisimman vähän torjunta-aineita.Sadonkorjuun jälkeen lehdistö ruiskutetaan urealla, jotta maatuminen nopeutuisi <strong>ja</strong>rupi-itiöiden talvehtiminen siten vähenisi.Ahvenanmaan talousseuran johta<strong>ja</strong> Hans Knutssonkertoi neuvonnasta <strong>Ahvenanmaalla</strong>. Hans totesi neuvonnantoimivan jokseenkin samalla tavalla kuin Ruotsissa.Ruotsissa tosin valtionapu on lopetettu kokonaan.Erikoisosaaminen hankitaan Ahvenanmaan ulkopuolelta,mikäli siihen on tarvetta. Uutuutena Hans mainitsi simpukoidenviljelyn Itämeressä. Simpukat poistavat tehokkaastifosforia sekä typpeä <strong>ja</strong> voisivat siten toimia Itämerenpuhdistajina.Söderbergs Gårdin isäntä Harry Söderberg esitteli monipuolisen <strong>ja</strong> hyvin hoidetun tilansa,jossa viljellään avomaalla <strong>ja</strong> tunneleissa mansikkaa, vadelmaa <strong>ja</strong> herukkaa. Avomaatuotannonlisäksi kasvihuoneessa kasvatetaan avomaan vihannesten taimia <strong>ja</strong> mansikkaa (yht. 1 000 m 2 ).Talvisaikaan Harry urakoi lisäksi omenapuiden leikkauksen parissa.Mansikkalajikkeista viljelyssä on Polkaa, Sonata, Salsaa, Darselectiä <strong>ja</strong> Honeoyta. Taimet tuodaanRuotsista <strong>ja</strong> Hollannista, josta tulee pääosa frigo-taimista. Mansikka viljellään korkeintaan kolmesatovuotta. Kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä, <strong>ja</strong> harmaahome onkin ajoittain ongelmana.Talviharsot ovat säännöllisesti käytössä. Tunnelit ovat olleet käytössä neljä vuotta. Niitä onkäytetty aikaisemmin myös sadon aikaistamiseen sekä mansikalla että vadelmalla, mutta tulevanakautena ne pystytetään ainoastaan mansikalle sateen suo<strong>ja</strong>ksi. Syynä tähän on se, että Söderbergithaluavat ajoittaa mansikkasadon turistikaudelle, jolloin aikaistaminen ei ole tarpeen.Herukkaa on viljelty tilalla pienessä määrin jo 40 vuotta. Lajikkeina 0,5 ha alalla ovat Mortti <strong>ja</strong>Öjebyn, jotka poimitaan patukka-tekniikalla. Herukat myydään tilalta suoramyynnissä <strong>ja</strong> itsepoimintana.Kuvat: Muovit vedetään tunnelirakenteiden päälle myöhemmin suo<strong>ja</strong>amaan mansikkaa sateilta.Oikealla siististi hoidettu vadelmaviljelmä.
Avomaanvihannesten taimista on tuotannossa mm. kiinankaalia, jääsalaattia, lehtiselleriä, fenkolia<strong>ja</strong> purjoa. Suurin osa kylvöistä tehdään yhteistyökumppanin toimesta, jolloin taimet tulevatSöderbergille <strong>ja</strong>tkokasvatukseen <strong>ja</strong> lähtevät edelleen viljelmille 3-4 viikon ikäisinä. Taimituotantomääräon yleensä ollut 2 miljoonan taimen luokkaa, mutta on nyt vähenemässä.Kasvihuonemansikkaa viljellään tilalla viiden vuoden kokemuksella tänä vuonna 1000 m 2 alalla.Kasvualustana käytetään Kekkilän viljelyallasta, joka uusitaan vuosittain. Darselect-lajikkeen taimet(13 kpl/säkki) istutettiin huhtikuun 4. päivä. Istutuksesta satoon menee Söderbergin kasvihuoneenolosuhteissa 62 vrk, jolloin satoa on odotettavissa kesäkuun alussa.Kuvat: Harry Söderberg esitteli salaatin taimituotantoa sekä mansikan viljelyä kasvihuoneessa.Folke Lindblom kertoi viljelyssä olevan 5,4 ha omenaa. Pääosin isäntä hoitaa koko viljelmänyksin, ainoastaan poiminnassa on mukana kaksi muuta henkilöä tilalta <strong>ja</strong> kaksi ulkopuolista. Puutleikataan ruotsalaiseen tapaan, jossa puoleen väliin puuta jätetään ’ikkuna’. Istutettaessa taimetovat 3-vuotisia. Ensimmäisenä kesänä niihin ei anneta kehittyä hedelmiä, vaan raakileet poistetaanruiskuttamalla. Lajikkeina on mm. Discovery, Jaspi, Amorosa, Rubinola, July Red. Istutustiheyson lajikkeesta riippuen 2 000-3 000 puuta/ha. Puiden kasvua rajoitetaan juurileikkauksin,joka tehdään kerran vuodessa, joka toinen vuosi samalta puolelta.Kuvat: Tilan isäntä Folke Lindblom tutustutti retkeläiset hyvin hoidettuun omenatarhaansa.
Kasvinsuojelussa noudatetaan ahvenanmaalaisittain IP-ohjeistusta, jossa on vaatimuksena tuholaistarkkailu.Lisäksi pyritään käyttämään torjunta-aineita, jotka ovat mahdollisimman vähän haitallisialuontaisille vihollisille. SUN 7- ruiskutus tehdään tilalla kuitenkin varmuuden vuoksi vierailuaseuraavalla viikolla, koska tarhassa on aikaisemmin ollut punapunkkia. Kasvukaudella tilallakäytetään Envidoria punapunkkia vastaan. Myyrätuho<strong>ja</strong> ei ole ollut <strong>ja</strong> rikkaruohot torjutaan glyfosaatilla.Pölytyksen hoitavat luonnonkimalaisten ohella vuokramehiläiset, joita on tarhassa neljänpesän verran (n. 100 €/pesä).Norrstu Frukt-tilan isäntä Anders Janssonkertoi tilalla viljeltävän omenaa tällä hetkellä 5 haalalla. Omenan viljelyn lisäksi Andersilla on jo 21vuoden a<strong>ja</strong>n ollut viherrakennusfirma, joka työllistäätätä nykyä 8-9 henkilöä. Parhaita omenalajikkeitatilalla ovat Lobo, July Red, Raika, Rubinola <strong>ja</strong>Andersin suosikki Summer Red. Lisäksi viljelläänmyös Jaspia, Eva-Lottaa, Geneva Earlya, Amorosaa<strong>ja</strong> Andersin mielestä työlästä Discoverya.Taimiväli on 1-1,2 m <strong>ja</strong> riviväli vähintään 3,2 m.Uuteen polyuretaanilla eristettyyn varastoon mahtuu40 000 kg omenoita.Anders on toiminut pitkään paikallisessa hedelmänviljely-yhdistyksessä <strong>ja</strong> esitteli tästä näkökulmastatilan <strong>ja</strong> samalla yleisesti Ahvenanmaan omenantuotannon kehitystä. Omenanviljely alkoi<strong>Ahvenanmaalla</strong> sodan jälkeen. 1960-luvulla neuvo<strong>ja</strong> suositteli mm. Norrstun tilalle hedelmänviljelyä<strong>ja</strong> tämän jälkeen perustettiinkin 2 ha viljelmä, jossa oli yli 25 lajiketta. 1970-luku meni ilmansuurempia muutoksia, mutta 1980-luvulla kiinnitettiin enenevässä määrin huomiota omenoidenlaatuun, joka oli poimittaessa hyvä, mutta varastokestävyyttä ei ollut lainkaan. 1990-luvullaEU:hun liittyminen toi mukanaan suuren muutoksen mm. viljelykasvivalikoimaan. 1990-luvunloppupuolella päätettiin ryhtyä toimiin laadun parantamiseksi. Huonoimmista lajikkeista pyrittiinluopumaan <strong>ja</strong> laadittiin ns. tappolista (jolla on mm. ’Samo’). Lajikevalikoima uusittiin <strong>ja</strong> siirryttiintiheäistutukseen sekä pyrittiin kauppaan asti <strong>ja</strong>tkuvaan kylmäketjuun. Tällä hetkellä hedelmänviljelynuhkana <strong>Ahvenanmaalla</strong> on viljelijöiden ikääntyminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkajien puute. Hedelmänviljelyyhdistyksenjäsenien keski-ikä on nyt 55 vuotta <strong>ja</strong> viiden vuoden päästä jäseniä on tällä vauhdillaenää noin 30.Tiiviistä ammattiohjelmasta siirryimme päivän päätteeksi tutustumaan Viinitila Tjudövingårdiin,jossa viinin <strong>ja</strong> muiden juomien teon esittelyn sekä mielenkiintoisten tarinoiden ohella pääsimmemaistelemaan tilan tuotteita.
Torstaiaamuna laivan maittavan aamiaisen jälkeen siirryimme tutkimuksen ihmeelliseen maailmaanHelsingin yliopistolle Viikkiin, jossa meidät toivotti tervetulleiksi joukko mar<strong>ja</strong>tutkijoita.Pauliina Palonen, joka toimii puutarhatieteen lehtorina, kertoi yliopiston organisaatiouudistuksesta,jonka seurauksena syntyi Maataloustieteiden laitos. Laitokseen kuuluu kasvintuotannonbiologia (sis. puutarhatiede), kotieläintiede <strong>ja</strong> agroteknologia. Tavoitteena on leipoa uusia agronome<strong>ja</strong>viidessä vuodessa.Yliopistolla aloitetaan tänä keväänä tutkimus vadelman satotaimi-tuotannosta. Tutkimuksessaselvitetään kukintaan virittymiseen <strong>ja</strong> kukka-aiheiden muodostumiseen, tuleentumiseen, varastoolosuhteisiin<strong>ja</strong> varastointiaikaan, lepotilan purkautumiseen sekä kasvuunlähtöön liittyviä asioita.Oppia haetaan muualta Euroopasta <strong>ja</strong> sovelletaan käytäntöjä Suomen oloihin soveltuvin osin.Tutki<strong>ja</strong> Timo Hytönen esitteli mar<strong>ja</strong>tutkimusta, jota on osittain tehty yhteistyössä mm. MTTpuutarhatuotannon kanssa. Tavoitteena on <strong>ja</strong>tkuvasatoisten lajikkeiden viljelytekniikan kehittäminen,Suomen olosuhteisiin sopivien <strong>ja</strong>tkuvasatoisten lajikkeiden <strong>ja</strong>lostuksen käynnistäminensekä kukinnan säätelyn selvittäminen lajike<strong>ja</strong>lostuksen tehostamiseksi. Kukinnan geneettisensäätelyn tutkimuksessa on pyritty tekemään kukinnan alkamisa<strong>ja</strong>nkohtaan <strong>ja</strong> kestoon sekä <strong>ja</strong>tkuvasatoisuuteenliittyviä geenimerkkejä <strong>ja</strong>lostuksen avuksi. Mansikan geenitutkimusta tehdäänahomansikalla, joka on puutarhamansikkaa yksinkertaisempi mallikasvi (diploidi). Ahomansikangeenimerkit voidaan käyttää myös puutarhamansikalla. Tähän mennessä on löydetty ahomansikan<strong>ja</strong>tkuvasatoisuuden aiheuttava geeni (SLF) <strong>ja</strong> yli sata muuta kukintaa säätelevää geeniä.Geeninsiirto ei Suomessa ole hyväksyttävä menetelmä <strong>ja</strong>lostuksessa, mutta geenimerkkejä voidaankäyttää <strong>ja</strong> siten helpottaa <strong>ja</strong>lostustyötä.Yliopisto on lisäksi mukana mar<strong>ja</strong>ohjelmassa, jossa kehitetään mm. katettua mar<strong>ja</strong>ntuotantoa.Tarkoitus on selvittää katetun tuotannon taloutta <strong>ja</strong> ympäristövaikutuksia, kukintaa <strong>ja</strong> taimituotantoasekä kasvinsuojeluasioita. Ohjelmaan kuuluu valtakunnallinen tilakoetoiminta, jonka Pro-Agria tulee organisoimaan.Jatko-opiskeli<strong>ja</strong> <strong>Mar<strong>ja</strong></strong> Rantanen esitteli tutkimuksia kasvihuoneella. Talven aikana tutkittiinmm. valon laadun vaikutusta kukintaan. Yhteistyökumppanina valotutkimuksessa on ollut TKK,joka on rakentanut <strong>ja</strong> toimittanut LED-valot. Lisäksi on testattu punaisen <strong>ja</strong> kaukopunaisen valonvaikutusta mansikan härmään, mutta ko. valolla ei todettu olevan härmän estävää vaikutusta.Kuvat: Ahomansikan taimia <strong>ja</strong> LED-valo<strong>ja</strong> Helsingin yliopiston kasvihuoneella Viikissä.
Change language