Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa - Tampereen ...

koitusta painottamalla, että tavoitteena on pyrkiä saamaan esille tapahtunutta oppimista,ei opiskelijoiden mielipiteitä.Kysely- ja haastatteluaineisto litteroitiin ja koodattiin. Koodaus ja tilastollinen analysointisuoritettiin Tixel-ohjelmalla, joka on luotu Excel-taulukkolaskentaympäristössäVisual Basic -ohjelmointikielellä (VBA) toimivaksi. Luvussa Tulokset esitellään vastauksistatehdyt graafiset esitykset ja selvennetään saatuja sanallisia vastauksia kvalitatiivisestilähestyen.4.2 Käytetyt menetelmät, kyselyt ja haastattelut sekä työn kulkuKyselyiden ja haastatteluiden avulla tehty tutkimustyö tukeutuu sekä kvantitatiiviseen ettäkvalitatiiviseen lähestymistapaan (Niskanen 2002). Tekijöistä Pietilä on opettajana metsätaloudenkoulutusohjelmassa, joten hän toi työhön osallistuvan havainnoinnin elementtejä.Markula ja Marttila taas tekivät työtä enemmän haastattelu- ja kyselytutkimusten menetelminpyrkien objektiivisesti analysoimaan tuloksia. Marttila perehtyi syvällisesti teoriaan jaoli erityisesti ulkopuolisen tarkkailijan ja kirjoittajan roolissa. Kaikkien yhteisenä tavoitteenaoli pyrkiä kehittämään metsätalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmaa saatujentulosten pohjalta. (Lipsanen 2002; Eskola & Suoranta 1998.) Tätä sinällään pienimuotoistatutkimusta voitaneen luonnehtia monimenetelmätutkimuksen tyyppiseksi kehittämistyöksi(Huttunen 1995; Lipsanen 2002).Tutkimuksellisen osan reliabiliteettia eli mittauksen pysyvyyttä (luotettavuutta) pyrittiinvahvistamaan rinnakkaismittauksin kysyen samaa asiaa hieman eri tavoin (suurimpaanosaan kysymyksistä, joissa oli arviointiasteikko 1- 5, saatiin myös kirjallisia vastauksia), jasyventäen kyselyitä haastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla (Niskanen 2002). Ennenkyselyiden ja haastatteluiden lopullisten tulosten julkistamista ne esiteltiin työelämäneuvottelukunnalle,joka saattoi ilmaista mielipiteensä tuloksista ja antaa kehittämisehdotuksiaja vahvistaa tulosten luotettavuutta. Tarkoitus oli esitellä ne ennen julkaisemista myösopettajille ja osallistuneille opiskelijoille, mutta tämä ei aikataulullisesti sopinut kevään2007 ohjelmaan. Lopulliset tulokset esiteltiin opiskelijoille syksyllä 2007 ja opettajille alkukesästä2007.Luotettavuus pyrittiin varmistamaan sillä, että tulosten analysointia tekivät erityisestiMarkula ja Marttila, jotka eivät työskentele metsätalouden koulutusohjelmassa. Pietilänosallistuva havainnointi mahdollisti sujuvan vuorovaikutuksen Loikkaseen sekä koulutusohjelmanmuihin opettajiin ja opiskelijoihin. Työssä hyödynnettiin tällä tavoin sekä kvantitatiivistaettä kvalitatiivista tutkimusta (Niskanen 2002).Tutkimuksen validiteettia eli pätevyyttä (Niskanen 2002) pyrittiin vahvistamaan pyytämällämetsätalouden koulutusohjelman opettajia ja Loikkasta kommentoimaan kysymyksiäetukäteen. Lisäksi kyselyä valmistelivat kaikki kolme opettajaopiskelijaa pohtien useaankertaan sisältöjä ja perehtyen tarvittavaan teoriatietoon. Aiemmat tutkimukset aiheesta jaopettajaopiskelijoiden erilaiset taustat tukivat myös pätevyyttä (Niskanen 2002).Selvitys eteni aikataulullisesti suunnitelman mukaan. Tulokset esiteltiin koulutusohjelmanopettajille kesäkuussa 2007 ja koulutusohjelman työelämäneuvottelukunnalle huhtikuussa2007. Työelämäneuvottelukunta saattoi ilmaista omat näkemyksensä tuloksista jaheillä oli mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman kehittämiseen. Opettajien ja opiskelijoidenpalautteet eivät ehtineet mukaan raporttiin aikataulullisista syistä.Selvitys oli osa opettajakoulutusopintoja, ja se esiteltiin Tampereen ammatillisenopettajakorkeakoulun koulutusohjelmassa 23.4.2007. Työn opponentteina toimivat SuviKaririnne ja Jukka Piisi. Tilaisuudessa saadut kehittämisehdotukset huomioitiin ja niitähyödynnettiin opetussuunnitelman kehittämisessä, sillä kehittämistyötä jatkettiin touko-TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 15