Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset
Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset
Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tapio Vähäkangas • <strong>Jeppe</strong> <strong>Kurjen</strong> <strong>esivanhemmat</strong> <strong>ja</strong> <strong>jälkeläiset</strong>ristit on ymmärretty ristissä oleviksi käsiksi. Siinä tapauksessa Nokian omista<strong>ja</strong>nDidrik Hansinpo<strong>ja</strong>n vaakunassa olevat lil<strong>ja</strong>t voisivat todistaa hänet HansLindenärin po<strong>ja</strong>ksi. Hänhän oli vuoteen 1450 mennessä hankkinut Ture Kaarlenpo<strong>ja</strong>ltaNokian Viikin (REA 554). Nokian kartano si<strong>ja</strong>itsee virran toisellapuolella vastapäätä Viikiä.72. Matinolli 1976, s. 14; Pirinen 1976, s. 66; Pirinen 1962, s. 41–44, 137; Nikula &Nikula 1987, s. 559.73. VA 60c:24–27v; REA 661, 671; FMU 6447, 6516.74. BFH III:76; BFH III:214; VA Hausenin arkisto, sukukokoelma, Rasmus Ludvigssonssläkttavlor, fol. 125v–126; Anthoni 1957b, s. 2–11, nootti 3.75. FMU 4706, 5235, 5634, 5901; Ivar Flemingin maakir<strong>ja</strong> 1959, s. 29, 30, 46, 49, 55,98.76. FMU 4993; Anthoni 1954b, s. 36–37.77. Ramsay on J. W. Lagusta seuraten sijoittanut nuoremman Skytte-suvun äidiksiMargareta Jönsintyttären (Ramsay 1909–16, s. 406). Koska tällä ei ole ollut lapsia,ei sukujohto voi olla oikea. Matts Skytten vaimo oli Katinalan Jöns Grelsinpo<strong>ja</strong>ntytär Margareta. Nämä kaksi samannimistä naista on siis sekoitettu keskenään1600-luvun puolella Skytte-suvusta Turun hovioikeudelle annetussaselvityksessä. Matts Skyttestä lähtevän suvun yhteyttä vanhempaan sukuun eiole mahdollista varmuudella selvittää, kun tieto<strong>ja</strong> on niin niukasti. Suku ei voipolveutua Birgitta Jepentyttären jälkeläisistä, koska Axel Skytten <strong>ja</strong> MargaretaPederintyttären (Svärd) avioliitto olisi solmittu liian läheisten sukulaisten kesken(Knuutila 1990, s. 124–129, 134). Kyttälän herra Matts Pederinpoika ei voimyöskään olla Jakob Pederinpo<strong>ja</strong>n (Svärd) veli, koska Axel Skytten <strong>ja</strong> MargaretaSvärdin avioliitto olisi solmittu pikkuserkkujen kesken. Jöns Olofinpo<strong>ja</strong>n sisaruksistatai Jöns Olofinpo<strong>ja</strong>n aikaisemmasta avioliitosta polveutuva sen si<strong>ja</strong>anolisi mahdollinen. Jöns Olofinpoika onkin ollut naimisissa ennen BirgittaJepentyttären kanssa solmittua avioliittoa, jos Kokemäen kirkkoherra JohannesJohannis on ollut hänen poikansa (FMU 3588, 3589, 3858).Matts (Pederinpoika) Skytte omisti Hauhon Kyttälän, joka oli ollut Olof Broderinpo<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong> hänen poikansa Jöns Olofinpo<strong>ja</strong>n asumakartanona, koska jälkimmäisestäkäytetään ilmaisua ”Jusse Olufson af Haw”. Matts Skytten pitäisi siispolveutua heistä. Vuonna 1562 kootussa valitusluettelossa Suomen aatelia vastaan(RVA Kammararkivet, Strödda kamerala räkenskaper, mf FR 319:194v)”Emot Jöns Skyötthe till Kyöttela” käräjillä eräät Tuuloksen Sotialan kylän talonpo<strong>ja</strong>tesittivät, että Jöns Skytten isänisä ”Oleff bror(son)” olisi ollut Saksastamaahan muuttanut mies. Jöns Skytten isä oli kuitenkin Matts Pederinpoikaeikä Olofinpoika. Anthoni on osoittanut tiedot muutenkin paikkansa pitämättömiksi(Anthoni 1970, s. 151). Matts Pederinpo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Jöns Skytten hallusta tavataanhämäläisiä tilo<strong>ja</strong>, joiden tiedetään kuuluneen vanhoille Skytteille.Tilojen periytymishistoriaa vaikeuttaa tieto, että Tuuloksen Juttila oli kuulunutKyttälän (aik. Bruddenäs) yhteyteen vuonna 1464 (FMU 3245). Suvannon käsityksenmukaan vasta vuoden 1464 tuomiota vidimoitaessa 1665 on tilannimetBruddenäs <strong>ja</strong> Juttila liitetty vanhaan tuomioon (Suvanto 1985, s. 763).Juttilan Anders Jönsinpoika oli joutunut ensin panttaamaan <strong>ja</strong> sitten myymäänsyytinkiä vastaan asuinkartanonsa sisarensa po<strong>ja</strong>lle Jöns Skyttelle (VA Hollola IKO a 1:124). Kuten Suvanto itsekin toteaa (Suvanto 1985, s. 752), Bruddenäsinnimeksi oli vakiintunut Kyttälä jo 1500-luvun kuluessa, vaikka myös myöhemminjoskus Bruddenäskin esiintyy asiakirjoissa, mutta tuskin enää 1600-luvuntoisella puoliskolla. Nimet ovat siis saattaneet esiintyä jo alkuperäisessä asiakir<strong>ja</strong>ssa.Vanhojen Skyttein maaomaisuus näyttää siis joutuneen Matts Skytten haltuun70
Change language