PDF-tiedostona - Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto - Tampereen ...

Marraskuu 2000Tutkimusaineistojenavoimuus onydinkysymysOsallistu arvontaan s. 9www.fsd.uta.fiYhteiskuntatieteellisentietoarkistonjulkaisu1

Tietoarkistonäkemystäjo yli 20 vuoden ajaltaMatleena OksmanSeppo Pöntinenseisoo vahvastitietoarkistotoiminnantakana.Turun yliopiston sosiologianprofessori Seppo Pöntinentuntee tietoarkistontoiminnan paremmin kuin hyvin.Mies on seurannut arkiston perustamisenympärillä käytyä keskusteluajo 70-luvulta lähtien ja olivääntämässä kättä Tampereen yliopistonkanssa arkiston sijoituspaikasta.Kun arkisto lopulta lähes 25vuoden odottelun jälkeen saatiinSuomeen, Turku hävisi kilpailun.Kun ollaan rakentamassa yhteistähyvää, ei katkeruudelle kuitenkaanole sijaa.Pöntinen toimii FSD:n neuvottelukunnanpuheenjohtajana.Neuvottelukunta on tietoarkistontoimintaa seuraava elin, jonka tarkoituksenaon valvoa, että arkistototeuttaa sille määrättyä kansallistatehtävää eikä ryhdy leikkimääntamperelaisten keskinäistä hiekkalaatikkoleikkiä.— Neuvottelukunnassa onedustajia eri yliopistoista ja tieteenaloiltasekä arkistolaitoksesta, Pöntinenkuvailee.— Sen päätösvalta on suhteellisenvähäinen. Neuvottelukunta onyksi taso, jolla yhteydenpito arkistonja yhteiskunnan eri instanssienvälillä tapahtuu. Neuvottelukunnankautta tietoarkisto välittää tietoamuille ja ulkomaailman toiveet tulevatsen kautta arkiston tietoon.Pöntinen on hyvillään siitä,että yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoon saatu Suomeen. Pöntinennäkee tärkeäksi sen, että arkistonansiosta pitkittäistutkimusten tekeminenhelpottuu.— Jos halutaan tutkimukselleajallista ulottuvuutta, yksi keino onuusintatutkimus eli toistetaan sellaisiatutkimuksia, jotka on tehtyjoskus aiemmin.Toinen Pöntisen mielestä tärkeäseikka on se, että vanhataineistot säilytetään käyttökelpoisessamuodossa. Muuten jäädäänpelkästään niistä kirjoitettujen artikkelienja tutkimusten armoille.— Silloin kun aineisto onbinäärimuodossa, siitä voidaan tehdäuusia luokituksia. Uutta tietoa eitule tyhjästä, mutta joku tieto voidaanluokitella eri tavalla uuttakäyttötarkoitusta varten— Säilöntätehtävä ei tunnuhajautetusti meillä onnistuvan. Periaatteessaaineistojen säilyttämiseenon ohjeet, mutta kaikilla laitoksillatiedetään, että aineistojahäviää ja tuhoutuu.☞5

Aineiston luovutus eiole monimutkaistaMatleena OksmanPekka Syrjälä toivoo,että tutkijat innostuisivatentistä enemmänluovuttamaanaineistojaanarkistolle.Tampereen yliopiston sosiologianlaitoksen tutkijaPekka Syrjälä on yksi niistätärkeistä ihmisistä, jotka tekevättietoarkiston toiminnan mahdolliseksi.Syrjälä on luovuttanut arkistolleaineistoja tutkimusprojekteista,joissa on ollut mukana.Syrjälä on luovuttanut tietoarkistollekaksi aineistoa. Toinen onSuomi 94-kysely, jonka perusjoukkonaoli 18-65 -vuotiaat suomenkielisetsuomalaiset. Tutkimuksenaiheena oli ammatillisen rakenteenja sosiaalisen aseman muutos. ToinenSyrjälän luovuttama aineisto onBaltian maat kattava haastatteluaineisto,johon on tutkimusta vartenhaastateltu noin 1500 työikäistähenkilöä kustakin kolmesta maasta.Tutkimus käsitteli yhteiskunnallistamuutosta Baltiassa ja Pohjoismaissa.Kummankin tutkimusprojektinjohtajana toimi professoriRaimo Blom.Syrjälän tehtäviin ko. projekteissakuului aineiston keruunorganisointi ja aineiston käsittely.Syrjälä tuntee siis aineistot hyvin.Hän kertookin, että itse luovutusprosessioli varsin yksinkertainentoimenpide.— Sinänsä luovutus on hyvinhelppoa nykyisillä välineillä, kunaineiston voi lähettää vaikka sähköpostilla,Syrjälä kertoo.Syrjälä sanoo, että aikaa vievintäoli aineistojen luovuttamiseenliittyvien lomakkeiden täyttö.— Jokainen luovuttaja täyttääaineistosta kuvauslomakkeen, jossamainitaan mm. tutkimuksen aihesekä se, missä julkaisuissa aineistontietoja on käytetty. EsimerkiksiBaltia-aineistoa on käytettyuseissa maissa ja siitä on tehty ainakinyksi väitöskirja, useita muitaopinnäytteitä ja monia artikkeleita.Muiden työkiireiden ohessatällaisten tietojen etsiminen tahtoojäädä listan viimeiseksi, Syrjälämyöntää.Syrjälä toivoo, että tutkijat jatkossainnostuisivat enemmän luovuttamaanaineistojaan tietoarkistolle.— Itse pidän hyvänä sitä, ettäaineistoja hyödynnetään myöhemminkin,sehän mahdollistaa mm.pitkittäistutkimuksen. En keksimiksei aineistoa voisi luovuttaa tutkimusprojektinpäätyttyä.Syrjälän mielestä aineistonluovuttaminen tietoarkistoon palveleepaitsi arkistoa ja muita tutkijoita,myös luovuttavaa tutkijaa itseään.Arkistoa voi nimittäin pitäämyös varmuuskopion säilytyspaikkana.— Varsinkin isojen aineistojenkohdalla helpottaa, jos tietäisi, ettäyksi kopio on asiantuntevasti tallennettu.Jos vaikka sattuu jokukatastrofi.7

lähteä johonkin arkistoon, kun olisintarvinnut sen aineiston nyt jaheti. Mutta arkisto kyllä toimiimelko lailla nyt ja heti -periaatteella.Hellsténillä on kokemustamyös Saksan tietoarkistosta, jostahän ensin koitti saada Eurobarometri-aineistoakäsiinsä. Hellsténinmukaan hänet ohjattiin aina vainsähköpostitse eteenpäin uusille ihmisille.— Se tosiaan meni monimutkaiseksija hankalaksi enkä sittenlopulta sieltä mitään saanutkaan.Hellsténin mielestä tietoarkistoon tutkijalle, jos ei ihan korvaamaton,niin ainakin äärimmäisentärkeä.— Yksittäinen ihminen ei voiruveta keräämään kvantitatiivistaaineistoa, koska kustannukset ovatuseita kymmeniä tuhansia markkoja.Rahoittajana toimii aina jokusuurempi taho. Ilman jotakin tietoarkistontapaista tahoa aineistoihinolisi mahdotonta päästä käsiksi.Kun keruulaitokset luovuttavataineistoja arkistolle, kuka tahansatutkija voi niitä käyttää.On käynyt niinkin, että tutkijaei olekaan saanut haluamaansa aineistoaarkistosta. Viime talvenaHellstén yritti saada käsiinsä Nuorisoasiainkeskuksen Nuorisobarometria,jota hän mielellään käyttäisimetodiopinnoissa.— Totuus on, että opiskelijateivät pidä kvantitatiivisista tutkimusmenetelmistä,ne koetaan vaikeiksi.Lisäksi Eurobarometri onaineistona vähän tylsä, siitä saavain tietynlaisia tutkimusasetelmia.Hellstén haluaisikin käyttääNuorisobarometria siksi, että siinäkäsitellään lähempänä opiskelijoitaolevia asioita.Nuorisobarometri on kuitenkinTilastokeskuksen tekemä jaHellsténin käsityksen mukaan senomaisuutta. Hän luottaa kuitenkinsiihen, että tietoarkisto hankkii aineistonitselleen.— Siinäkin mielessä tällainentietoarkiston tyyppinen taho onhyvä, että voi hyvin kuvitella, ettäjollekin sellaiselle Tilastokeskusvoisi luovuttaa tekemiään aineistoja,Hellstén sanoo.OSALLISTUFSD-ARVONTAANJA VOITALAHJAKORTTIKIRJAKAUPPAAN!FSD:n nettisivuilta löydät lomakkeen, jossa tiedustellaanhalukkuuttasi ilmoittautua tietoarkiston sähköpostilistalle. Lisäksilomakkeessa kysytään, onko sinulla tai organisaatiollasitutkimusaineistoja, joita FSD voisi mahdollisesti kuvatatietokantoihinsa.Kaikkien nettilomakkeeseen 15.12.2000 mennessä vastanneidenkesken arvomme 1000, 500 ja 300 markan arvoiset Akateemisenkirjakaupan lahjakortit. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.Kukin vastaaja voi osallistua arvontaan vain yhdellävastauksella. Vastaajan tulee olla Suomessa akateemista yhteiskuntatieteellistätutkimusta tekevä tai tehnyt henkilö, tai tällaistatutkimusta tekevän organisaation henkilökunnan jäsen.Tarkemmat tiedot arvonnasta, ohjeet aineistoilmoituksista jasähköpostilistalle liittymisestä osoitteessa:http://www.fsd.uta.fi/FSDlista.html9

ESS:EU-maihin uusiyhteiskuntatieteellinentiedonkeruuinstrumentti?European Science Foundation(ESF) kaavailee tieteellisestikorkeatasoista tiedonkeruuta EUmaidenkansalaisten yhteiskunnallisestatoiminnasta, arvoista ja asenteista.Hankkeen nimi on EuropeanSocial Survey (ESS), ja sitä onsuunniteltu ESF:n rahoituksella jomuutaman vuoden ajan kymmenienalan huippututkijoiden voimin.Suomesta suunnitteluun onosallistunut professori Leif Nordberg(ÅA), joka on toiminut jäsenenähankkeen johto- ja eksperttiryhmissä.ESS:n sisältöä ja toteuttamismalliaselvitetään seikkaperäisestiESF:n kotisivulta löytyvässä asiakirjassaBlueprint for a EuropeanSocial Survey (http://www.esf.org/update/news/ESS99.htm).Hankkeen rahoitus on määräjakaa EU:n ja osallistujamaidenkesken siten, että EU vastaisi pääsääntöisestikeskusorganisaation jakoordinoinnin kustannuksista jajäsenmaat rahoittaisivat aineistonkeruun.Useimmat EU-maat, myösSuomi, ovat jo tehneet päätöksenparin ensimmäisen keruukierroksenrahoittamisesta, mikälikokonaisrahoitus järjestyy. Keskustoimintoihinliittyvästä EU-rahoituksestaei kuitenkaan ole vielä tehtylopullista päätöstä. Toteutuessaanhankkeen ensimmäinen aineistonkeruutapahtuu aikaisintaanvuonna 2002.Hankkeen etenemistä voi seurataFSD:n ylläpitämällä ESS-sivulla.SuomestaISSP:njäsenLähiaikojentutkimusteemojaympäristö, sosiaalinenepätasa-arvosekä sosiaalisetverkostotSuomi on liittynyt kuluvanvuoden keväällä jäseneksikansainväliseen ISSP-ohjelmaan(International Social Survey Programme).ISSP on koonnut jo1980-luvun puolivälistä saakkavertailukelpoisin kyselyin tietojaeri maanosien maiden kansalaistentoiminnasta ja yhteiskunnallisistamielipiteistä. Seurantatutkimustiedonlisäksi ISSPaineistottarjoavat poikkileikkaustietoaajankohtaisista jateemoiltaan vaihtuvista yhteiskunnallisistailmiöistä. Hankkeellaon Internetissä yksityiskohtaisetja havainnolliset kotisivut,joilla selvitetään ISSP:ntaustaa, organisaatiota, tavoitteitasekä toimintaa(http://www. issp.org/).Suomen ISSP-jäsenyys onjärjestetty kolmen organisaationyhteistyönä. FSD:n lisäksi mukanaovat Tilastokeskus ja Tampereenyliopiston sosiologian jasosiaalipsykologian laitos. Yhteistyötahotovat vastuussa rahoituksenhankkimisesta vuosittainkerättävälle aineistolle ja aineistoaanalysoivien tutkijaryhmienkokoamisesta. FSD pyrkii osaltaanedistämään ISSP-aineistojenaktiivista käyttöä tieteellisessätutkimuksessa ja opetuksessa.Ensimmäisen kerran Suomenkansallinen ISSP-kyselyaineistokerätään syksyllä 2000,jolloin teemana ovat ympäristökysymykset.Tämän jälkeen vuoden2001 aikana pyritään kokoamaankahden ISSP-vuosiaineistonyhdistävä data-aineisto,joka sisältäisi kysymyksiäsekä sosiaalisesta epätasa-arvosta(ISSP:n teema 1999) että sosiaalisistaverkostoista (vuoden2001 teema). Yhteyshenkilöt antavathankkeesta lisätietoja.Yhteystiedot:Suomen ESS-hanke: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/ESS/leif.nordberg@abo.fisami.borg@uta.fiYhteystiedot ja -henkilöt:Suomen ISSP-hanke: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/ISSP/TaY / sosiologia: raimo.blom@uta.fi, harri.melin@uta.fiTilastokeskus: eero.tanskanen@stat.fi, veijo.notkola@stat.fiFSD: sami.borg@uta.fi10

LIMBER kieltenvälistätiedonhakuatukemaan Maria ForsmanHASSETmyössuomeksiSusanna KeränenEurooppalaisten tietoarkistojen piirissäon alkanut tänä vuonna uusiprojekti, jonka tavoitteena on monikielisentiedonhaun ja -tallennuksenvälineiden luominen Internetiin.LIMBER (Language IndependentMetadata Browsing ofEuropean Resources) on projekti,jossa kehitellään monikielistä käyttöliittymääeurooppalaisiin tietoarkistoihintallennettujen aineistojenlöytämiseksi. Hankkeen ydinryhmässäovat mukana Saksan,Kreikan, Ranskan, Norjan ja Britanniantietoarkistot.LIMBER-projektissa kehitelläänmonikielisen tiedonhaun välineitä.Tarkoituksena on auttaa tutkijoitalöytämään haluamiaanaineistoja. Datoja on kuvailtu erikielillä eri arkistoihin. Tavoitteenaon se, että tutkijat voisivat tehdätietoarkistojen yhteisestä tietokannasta(esim. NESSTAR) hakujavalitsemallaan kielellä. Esimerkiksisuomalainen yhteiskuntatieteilijävoisi hakea tietoa häntä kiinnostavastatutkimusaineistosta omallaäidinkielellään.Tuloksena hän saisi listanaineistoja, joiden sisältöä on saatettukuvailla tietokantaan ranskaksi,saksaksi, espanjaksi tai vaikkakreikaksi. Aineistot sijaitsevat todennäköisestimyös eri maidenarkistoissa. Hän voisi saada niitäkäyttöönsä joko Internetin kauttatai, kuten nytkin, oman maansatietoarkiston välityksellä.LIMBERprojektintavoitteita:• tutkia ja kehittää yhteiskuntatieteellisiätutkimusaineistoja vartenlaadittua metadatamallia jaesitystapaa siten, että olisi mahdollistaalöytää niitä riippumatta siitä,sijaitsevatko ne samassa vai eritietoarkistoissa;• kehittää monikielistä tesaurustayhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojenindeksointiin ja hakuun;• kehittää monikielistä tiedonhakuvälinettä,joka toimisi useilla kielilläja käyttäisi monikielistä tesaurusta,joka kääntäisi asiasanojaja sanontoja;• kehittää välineitä, jotka tukisivattietokantojen rakentamista ja ylläpitoaautomaattista indeksointiakäyttäen; sekä• XML -metadatapalvelimen kehittäminen.Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistokäynnisti elokuun lopussaHASSET-hankkeen. Sen tarkoituksenaon laatia suunnitelmat brittiläisenyhteiskuntatieteellisenHASSET-tesauruksen (Humanitiesand Social Sciences ElectronicThesaurus) suomentamisesta ja siihenliittyvästä tutkimuksesta.Kaksikieliselle (suomi-englanti)yhteiskuntatieteelliselle tesaurukselleon tarvetta eurooppalaistentietoarkistojen käyttäessäuutta yhteistä aineistotietokantasovellustaNESSTARia. Englanninkielen merkitystä kansainvälisessätiedeyhteisössä ja tiedonhaussa lisäämyös se, että se on CESSDAnjäsenten yhteinen työkieli jaInternetin valtakieli. Kaksikielinenyhteiskuntatieteellinen tesaurus onkäyttökelpoinen myös tieteellisissäkirjastoissa, virtuaalikirjastoissaja tiedeyhteisöissä laajemminkin.HASSET-hanke toimii yhteistyössämm. EU:n rahoittamanLIMBER-projektin kanssa. LIM-BER-projektissa on tarkoitus laatiaHASSETin pohjalta noin 2000termiä käsittävä monikielinen tesaurus.HASSET-hankkeeseen liittyenYhteiskuntatieteellinen tietoarkistojärjesti lokakuussa informointi-ja yhteistyöseminaarin”Monikieliset tesaurukset — haasteja mahdollisuus”, johon osallistuilähes kolmekymmentä alan kotimaistaasiantuntijaa.Tutkimushankkeessa haetaanvastauksia mm. seuraaviin ajankohtaisiinja monialaisiin kysymyksiin:Mikä on englantilaisten yhteiskuntatieteellistenkäsitteidenkäännettävyys suomen kieleen jakulttuuriin? Millaiseen ekvivalenssiinvoidaan pyrkiä esim. suhteessaYleiseen suomalaiseen asiasanastoon?Mitä mahdollisuuksiadigitaalisuus tarjoaa monikielisenja monikulttuurisen tesauruksenlaatijalle? Entä miten digitaalinenesitystapa muuttaa sanastotyönluonnetta?Lisätietoja:http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/LIMBER/Lisätietoja:http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/HASSET/11

NESSTARMari KleemolaTehokas väline tutkimusaineistojenseulontaanNESSTAR(Networked SocialScience Tools andResources) on eurooppalaistentietoarkistojenkehittämäInternet-pohjainenaineistotietokantasovellus,jonka avullatutkija voi tunnistaa,paikallistaa jaanalysoida tutkimusaineistojasekä siirtääaineistoja omallekoneelleen verkonvälityksellä.TietoarkistojenyhteistyöprojektiYksittäiset tutkijat, tutkimuslaitokset,valtion organisaatiot ja yrityksetkeräävät nykyään paljon kysely-,rekisteri- ja tilastoaineistoja.Usein laajatkin aineistot kerätäänvain yhteen, tiettyyn tarkoitukseen,jolloin aineistosta saattaa jäädä isoosa täysin analysoimatta. Onkinkansantaloudellisesti järkevää paikallistaaja arkistoida tällaisettutkimusaineistot ja edistää niidenuudiskäyttöä.Aineistojen arkistoinnin jauudiskäytön tärkeimpiä edellytyksiäon aineistojen riittävä dokumentointi,nk. metadata. Ilman kunnollistadokumentointia yhteiskuntatieteellinenkindata on vain merkityksetönkokoelma numeroita. Ensimmäisenkerran kansainvälisestätutkimusaineistojen kuvailuformaatistasovittiin jo 1970-luvulla,mutta eri arkistojen erilaisistakuvailutarpeista, tiedonkäsittelyvälineistäja -tavoista johtuen siitäkehittyi hyvin paljon paikallisia“murteita”, eikä käytännössä voitupuhua yhdenmukaisesta kuvailusta.Tähän epäkohtaan puututtiin vuonna1995, kun ICPSR (Inter-universityConsortium for Political andSocial Research) perusti komiteankehittämään standardia yhteiskuntatieteellisendata-aineiston kuvailuaja koodikirjojen tekoa varten.Komitean ehdotus sai nimekseenDDI (Data Documentation Initiative).Samaan aikaan Euroopassapohdittiin ajatusta data-arkistojenyhteistyön laajentamisesta. Vuonna1995 eurooppalaisten arkistojenyhteistyöelin CESSDA julkaisiInternetissä jäsenarkistojensa integroidunaineistoluettelon, jota voidaanpitää NESSTARin edeltäjänä.NESSTAR-projekti aloitti tammikuussa1998 EU-rahoituksella tavoitteenaantarjota yhtenäinen,joustava ja laajennettava ympäristöerityisesti seuraavien asioidentoteuttamiseksi:• datan hakeminen eri arkistoistaja eri maista yhdellä kertaa,• aineistodokumentaation (metadatan)yksityiskohtainen selailuhelposti ja nopeasti,• yksinkertaisten data-analyysientekeminen ja tulosten visualisointisuoraan verkossa ja• datatiedoston tai sen osanlataaminen omalle koneelle eri tiedostomuodoissa.Nämä tavoitteet projekti onmyös saavuttanut. Kansainvälinensitoutuminen DDI-komitean ehdottamaanaineistonkuvailusuositukseenon ollut tärkeä tekijä projektinonnistumisessa. NESSTARaineistotietokantasovelluksenbetaversiojulkaistiin lokakuussa 1999ja valmis versio 1.0 heinäkuussa2000. Projektiin ovat keskeisestiosallistuneet UK Data Archive(UKDA), Norwegian Social ScienceData Services (NSD) jaDanish Data Archive (DDA). Yhteiskuntatieteellisentietoarkistonaineistojen kuvaustiedot ovat olleethaettavissa NESSTARin kauttaalusta alkaen.TekniikkataustallaNESSTARin käyttöliittymä on selkeäja käyttö helppoa. Ohjelma onilmainen ja saatavissa InternetistäNESSTARin sivuilta (http://www.nesstar.org/). Yksityiskohtaisetsuomenkieliset käyttö- ja asennusohjeetlöytyvät Yhteiskuntatieteellisentietoarkiston www-sivuilta.Helppokäyttöisyyden takaavattaustalta löytyvät tekniset ratkaisut.NESSTAR on kolmikerroksinen12

NESSTARin käyttöliittymäon selkeä.Java-pohjainen järjestelmä.NESSTAR Explorer on tutkijankäyttöliittymä datan ja dokumentaationpaikallistamiseen, silmäilyyn,analysointiin ja siirtämiseenomalle koneelle. NESSTARPublisher ja NESSTAR Protocol ontarkoitettu arkistoille datan jadokumentaation tarjoamiseen käyttäjienulottuville Internetin välityksellä.Datan säilytys ja ylläpito tapahtuusiis yksittäisissä arkistoissaja jokainen arkisto valvoo omienaineistojensa käyttöä. Loppukäyttäjällenäyttää kuitenkin siltä, ettäkyseessä olisi täysin integroitu kansainvälinenarkisto.NESSTARin toiminnan pohjanaovat DDI-suosituksen mukaisetaineistonkuvaukset, jotka indeksoidaankäyttäen Cheshire-hakukonetta.DDI-aineistonkuvailuformaattiakehitettäessä on tehty vertailujamuihin standardeihin, mm.kirjastojen käyttämään MARCformaattiin,ISO690-2:een ja DublinCoreen. DDI-aineistonkuvauksettehdään XML-kielellä. FSDkäyttää aineistojensa kuvailuunnoin viittäkymmentä DDI:n yhteensänoin kolmestasadasta kentästä,jotka jakautuvat viiteenosaan:1. dokumentaation kuvaus,2. tutkimuksen kuvaus,3. datatiedoston kuvaus,4. muuttujien kuvaus ja5. muu tutkimukseenliittyvä materiaali.Monipuolinen jainteraktiivinentiedonhaun välineNESSTARin avulla tutkija voi halutessaanhakea tietoja useiden erimaiden arkistoista yhdellä kertaa.Hakumahdollisuuksia on tarjollakolme: yksinkertainen haku elikokotekstihaku (simple search),kenttähaku (field search) ja edistynythaku eli boolen haku (advancedsearch). Haut voi tehdä myös muuttujatasollaja tehdyn haun voi tallettaamyöhempää käyttöä varten.Mielenkiintoisen aineistonlöydettyään tutkija voi tutustuaaineistonkuvaukseen, joka sisältäätiedot aineiston sisällöstä, aineistonkeruustaja muuttujista. Jos dataon luokiteltu vapaasti käytettäväksi,siitä voidaan valita muuttujiaseuraaviin NESSTAR-sovelluksellavälittömästi toteutettaviin yksinkertaisiintilastoanalyyseihin:• tunnusluvut• ristiintaulukointi• korrelaatio ja• regressio.☞Hakutulos on lista hakukriteerit täyttävistäaineistoista.Aineistojen kuvaustiedot saa näkyviinklikkaamalla.13

Tulevaisuudessa lienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellisten artikkeleidenlinkittäminen suoraan analyysissakäytettyyn dataan, mikä puolestaan lisäätutkimustulosten vertailtavuutta ja tieteenavoimuutta.NESSTAR mahdollistaaaineiston analyysinja tulostenvisualisoinnin suoraanverkossa.Tuloksia voidaan myös visualisoidaerilaisten palkki- ja piirakkakuvioidensekä regressiosuorienavulla. Jos aineisto vastaa tutkijantarpeita, hän voi siirtää sekä datanettä dokumentaation haluamassaantiedostomuodossa omalle koneelleenjatkoanalyyseja varten.Tekijänoikeuksien, tietosuojanja arkistosääntöjen vuoksi monistaaineistoista on tällä hetkelläNESSTARin kautta saatavilla vainaineistonkuvaus. Luonnollisestikaikkia aineistoja — myös ulkomaistenarkistojen aineistoja — saatieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöönnormaalin lupamenettelynmukaisesti ottamalla yhteyttäFSD:hen. NESSTARin käyttäjäntunnistustoimintoakehitetään kuitenkinjatkuvasti, jotta aineistojenanalysointi ja siirtäminen omallekoneelle tulisi tutkijoille mahdollisimmanvaivattomaksi.NESSTAR toimii myös ”tutkimusapulaisena”.Tutkija voi tallentaahaluamansa hakuehdotNESSTARiin ja saada sitten sähköpostitsetiedot kaikista uusista ehdottäyttävistä tietokantaan tallennetuistaaineistoista. Käytössä onmyös Internet-selaimista tuttu kirjanmerkkitoiminto(bookmark),jonka avulla voi luoda nopeanlinkin haluamiinsa hakuihin, aineistoihin,taulukoihin tai kuvioihin.TulevaisuusUseat tietoarkistot eri puolilla maailmaaovat sitoutuneet tallentamaanDDI-suosituksen mukaiset aineistonkuvauksensaNESSTARin tietokantaan.Tällä hetkellä NESSTARon paljolti vielä koekäytössä ja senaktiivinen kehitystyö jatkuu. Explorerinversio 2.0 on tarkoitus julkaistamarraskuussa. Samalla julkaistaanmyös NESSTARin kevyempiversio NESSTAR Light,joka mahdollistaa hakujen tekemisensekä aineistojen kuvailutietojentarkastelun www-selaimella.Uusia NESSTAR-projektinosaltaan herättämiä hankkeitaovat esimerkiksi eurooppalaisetFASTER (Flexible Access toStatistics, Tables and ElectronicResources) ja LIMBER (LanguageIndependent Metadata Browsing ofEuropean Resources). Jatkoprojektientavoitteina ovat mm. käyttäjänmuunneltavissa oleva järjestelmäerityyppisten datojen hakemiseensekä monikielinen tesaurus.Tulevaisuus näyttää siis valoisaltasekä tutkijan ja tiedeyhteisönettä NESSTARin kannalta. Erilaisetkansainväliset hankkeet — mukaanlukien DDI ja NESSTAR —helpottavat huomattavasti sekäkansallisten että kansainvälistentutkimusaineistojen saamista tutkimus-ja opetuskäyttöön. Tulevaisuudessalienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellistenartikkeleiden linkittäminen suoraananalyysissa käytettyyn dataan,mikä puolestaan lisää tutkimustulostenvertailtavuutta ja tieteenavoimuutta.14

XML ja DDI-DTDXML (Extensible Markup Language)on dokumenttirakenteidenmäärittely- ja esitystapakieli, jokaon tarkoitettu rakenteisen informaationtallennukseen ja jakeluunverkossa. XML tarjoaa laitteisto- jaohjelmistoriippumattoman menetelmäntietojen hallintaa varten.Yksittäisessä XML-dokumentissasallitut elementit (dokumentinosat, esimerkiksi otsikot, listatjne.) ja niiden väliset suhteet, järjestysja toistettavuus määritelläändokumenttityyppimäärittelyssä eliDTD:ssä (Document Type Definition).DTD:n tekijä päättää millänimillä dokumentissa esiintyviäelementtejä kutsutaan ja millätunnisteella elementin alkaminen jaloppuminen dokumentissa ilmaistaan.Yhteiskuntatieteellisen tietoarkistonaineistonkuvaukset tehdäänDDI-komitean kehittämänDTD:n mukaisesti XML-kielellä.Tällaiset rakenteiset aineistonkuvauksetmahdollistavat tehokkaathaut ja hyvät hakutuloksetsekä erilaisten julkaisujen (Internetsivut,painetut aineistoluettelot)helpon ja nopean tuottamisen.KirjallisuuttaMusgrave, Simon: Making data visible: an introduction to theNESSTAR client software. The Data Archive Bulletin, September1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessaftp://www.data-archive.ac.uk/bulletin/sep99bull.docMusgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein (2000): NESSTAR.Networked Social Science Tools and Resources. Final Report.Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/papers/NesstarFinalReport.pdfRyssevik, Jostein ja Musgrave, Simon: The Social Science DreamMachine: Resource discovery, analysis and delivery on the Web.Paper given at the IASSIST Conference, Toronto, May 1999.Saatavana myös Internetissä osoitteessa http://www.nesstar.org/Musgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein: Beyond NESSTAR:FASTER access to data. Draft of paper presented at IASSISTConference, Chicago, June 2000. Saatavana myös Internetissäosoitteessa http://www.nesstar.org/NSD Newsletter 3/1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/Lisätietoa InternetissäNESSTARin suomenkieliset asennus- ja käyttöohjeet:http://www.fsd. uta.fi/nesstarohje/nstarohje0.htmlNESSTAR: http://www.nesstar.org/CESSDA: http://www.nsd.uib.no/Cessda/DDA: http://www.dda.dk/NSD: http://www.nsd.uib.no/UK DA: http://www.data-archive.ac.uk/ICPSR: http://www.icpsr.umich.edu/DDI: http://www.icpsr.umich.edu/DDI/XML: http://www.w3.org/XML/FASTER: http://www.faster-data.org/LIMBER: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/LIMBER/Dublin Core: http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/Cheshire-hakukone: http://cheshire.lib.berkeley.edu/TIETEENTEKOVERKKOONJostein Ryssevik vieraili SuomessaCESSDAn seminaarissa.Suomessa CESSDAn asiantuntijaseminaarissavieraillutnorjalainen JosteinRyssevik on yksi NESSTARinkehittäjistä. Hän pohti seminaarissamm. Internetin vaikutusta yhteiskuntatieteelliseentutkimukseen jasen käytäntöihin.— Rajat tutkijan, kustantajanja lukijan välillä ovat hämärtymässä.Tutkija voi itse julkaista artikkelinsaInternetissä ja lukijalle voidaanantaa mahdollisuus analysoidavälittömästi artikkelin taulukoihinliittyviä aineistoja esimerkiksijuuri NESSTARin kautta. Lukijavoi myös tehdä helposti jatkoanalyysejaja antaa palautetta tutkijalle.Tutkimustieto kumuloituu aikaisempaahelpommin ja nopeammin.Tämä ei kuitenkaan Ryssevikinmielestä vielä riitä. Puhuessaantulevaisuudesta hän käyttääusein sanaa ”hyperlinkki”.— Jokaiseen aineistoon liittyysuuri määrä inhimillistä pääomaa,jonka saaminen tiedeyhteisön käyttöönedistäisi tutkimusta merkittävästi.Hyvän metadatasysteemintulisikin tarjota linkkejä myös aineistojenkäyttäjiin ja asiantuntijoihin.Unelmana onkin järjestelmä,jonka avulla voitaisiin linkittää toisiinsaaineistot, metadata, inhimillinenpääoma ja erilaiset tutkimusmenetelmät.Näin yksittäinen tutkijalöytäisi haluamansa tiedon nopeastija helposti kieli- ja kansallisuusrajojenyli. Näitä ongelmiayritämme osaltamme ratkaistaFASTER-projektissa.15

Laadullisenaineiston jäljilläLaadullisia aineistoja onSuomessa kerätty erityisestiparin viime vuosikymmenenaikana valtava määrä.Missä se kaikki on juuri nyt?Arkistoituna yliopistoissa ja tutkimusyksiköissä?Osa ehkä. Suuriosa voi olla myös epämääräisinäpaperipinoina ja laatikoina laitostenyleisvarastoissa hylättyjen atklaitteidenkanssa. Ehkä osa tutkijoistaon vienyt tai “arkistoinut”aineistonsa kotiinsa, ehkä mökilleen.Ikävä kyllä, hyvin iso osatutkimusaineistoista on varmastimyös jo hävitetty tai niin hajallaanja sekaisin, että niiden järjestäminenasianmukaista säilytystä jamahdollista uudiskäyttöä vartenvaatisi erilliset resurssit.Mitä merkitystä tai arvoa tällaisillaaikoinaan kerätyillä aineistoillaon? Arvon määrittäminen tutkimuksellisestion vaikeaa, mutteimahdotonta. Sitä voi yrittää vaikkapaeläytymällä tutkijaksi, jokaanalysoi perheen kulttuurisia merkityksiäSuomessa. Perheen merkityksessätapahtuneita muutoksiaparin viime vuosikymmenen aikanavoi tietysti tutkia perehtymälläaikaisempiin tutkimuksiin ja erilaisiinkulttuurituotteisiin. Mutta varmastiyhtä kiinnostavaa — jopajännittävämpää — olisi saada nyttutkimusta varten kerätyn aineistonrinnalle joku aikaisempi juuri tätätematiikka käsittelevä haastatteluaineistokahden vuosikymmenentakaa. Sosiaalisen ja kulttuurisenmuutoksen tutkiminen eri aikakausienhaastatteluaineistoja vertaamallatoisi varmasti valmiiden kulttuurituotteidentutkimisen rinnallepoikkeavia, myös uusia näkökulmiasosiaalisten ja kulttuuristenmuutosten ymmärtämiseen. Toisinaantutkimuksen kysymyksenasettelu saattaa terävöityä huomattavasti,kun siihen sisällytetäänajallista vertailua varhaisempien aineistojenanalyysin avulla. Joskustaas varsin pienillä rahallisilla jaajallisilla investoinneilla saatavavalmis rinnakkaisaineisto tuo huomattavansisällöllisen lisän tutkimukseen.Silti meillä ei tutkimusaineistojapidetä tiedeyhteisön yhteisenäresurssina.Laadullisten aineistojen koordinoituuudiskäyttö on suhteellisenuusi ajatus paitsi Suomessa, myösmuualla Euroopassa. Poikkeuksenaon Essexin yliopiston sosiologianlaitoksen yhteydessä sijaitsevaQualidata, jossa on luotu aineistojensäilyttämisen, arkistoinnin,jakamisen ja uudiskäytön uuttatutkimuskulttuuria 1990-luvultalähtien.Qualidata:pioneeriyksikköSosiaalitieteiden laadullisten aineistojenarkistoinnin ja uudiskäytönkoordinoinnin yksikkönä toimivaQualidata perustettiin 1994. Senrahoittaja ja alulle saattaja on ollutBritannian sosiaalitieteiden päärahoittaja,Economic and SocialResearch Council eli ESRC, jokasaattoi alulle myös kvantitatiivistenaineistojen arkistoinnin ja uudiskäytön1960-luvulla. Kvantitatiivistenaineistojen arkisto onkin ollutyksi keskeinen yhteistyökumppanilaadullisten aineistojen arkistoinninkehittämisessä.Qualidata aloitti toimintansakartoittaen merkittäviä sosiaalitieteidenlaadullisia aineistoja, jotkaolivat teillä tietymättömilläarkistoimattomina ja osa myös vaarassatuhoutua. Arkistoitaviksi jauudiskäyttöön annettaviksi saatiinjo ensimmäisellä kartoituskierroksellakymmeniä kokoelmia, muunmuassa Peter Townsendin, RayPahlin ja George Brownin kattavataineistot. Nykyisin Qualidatanaineistokokoelmien joukossa onmyös Suomessa työelämän tutkimuksenklassikkona tunnetun TheAffluent Worker -tutkimuksen laadullinenaineisto. Parhaillaanarkistointi- ja kuvailuprosessi onmeneillään Tavistock Instituutinaineistoista, joita on kerätty senperustamisesta eli aina vuodesta1946 alkaen.Qualidatan tehtäviin kuuluvatsopivan arkisto- tai säilytyspaikanetsiminen, aineiston arkistointiprosessinohjaaminen ja sen jälkeenaineiston dokumentointi eli aineistoakoskevien tietojen kuvailu tietokantaan.Tietokannasta löytyvät tällähetkellä tiedot yli sadasta aineis-Arja Kuula16

Louise Corti on laadullisenaineistonarkistoinnin uranuurtaja.tokokoelmasta. Niitä voi selailla jaetsiä hakusanojen avulla yksikönInternet-sivuilla. Lisäksi tutkijoitaopastetaan aineiston keruun suunnittelussatulevaa arkistointia silmälläpitäen ja uudiskäyttäjiä autetaansopivien aineistojen etsimisessä.Qualidatassa on tehty myösuudiskäyttöön annetuista aineistoistayliopistokäyttöön soveltuvialaadullisen tutkimuksen opetuspaketteja.Muutos eitapahdu hetkessäQualidata on ollut olemassa kuusivuotta, mutta vasta aivan viime aikoinatutkijat ovat alkaneet suhtautualaadullisten aineistojen arkistointiinja uudiskäyttöön normaalikäytäntönä.Tutkimuskulttuuri —kuten mikään muukaan kulttuuri— ei muutu hetkessä. Aineistojenmieltämiseen tiedeyhteisön yhteisenävoimavarana vaikutti varmastisuurelta osin klausuuli, joka asetettiinvuonna 1996 ja joka vaatii tarjoamaantutkimusaineistot arkistoitavaksikaikista ESRC:ltä rahoitustasaavista hankkeista. Vaatimustarjota aineistoa arkistoitavaksimyöhempää uudiskäyttöä varten eitarkoita sitä, että kaikki aineistotvälttämättä arkistoidaan tai että neylipäänsä olisivat sopivia uudiskäyttöön.Se kuitenkin tarkoittaasitä, että aineistot mielletään entistäenemmän tiedeyhteisön sisälläjulkisiksi ja yhteisiksi siinä missäitse tutkimuksetkin.Miksi arkistointivelvoitteeseenpäädyttiin ja miten ajatukseenantaa itselleen tarpeettomiksi jääneetaineistot muiden tutkijoidenkäyttöön on sitten suhtauduttu?Qualidatan johtaja Louise Cortikertoo arkistointivelvoitteen taustallaolleen samat perusteet kuin aikoinaankvantitatiivisten aineistojenarkistoinnin suhteen.— Ensinnäkin kaikentyyppisettutkimusaineistot mielletään tutkimustenlailla yhteiskunnasta saatavankumuloituvan tiedon perustaksi.Toisekseen, laadullisen aineistonkeräys on usein huomattavanaikaa vievää ja näin ollen ei olejärkevää kerätä erikseen aineistoa,jos tutkimuskysymyksiin — taiedes osaan niistä — löytyy jokinvalmis aineisto. Kolmanneksi, suurinosa tutkimuksista rahoitetaanjulkisin varoin. Siksi tuntuu varsinluonnolliselta, että myös tutkimusaineistotovat tiedeyhteisön käytössäsitten, kun niiden alkuperäinenkerääjä ei niitä enää tutkimuskäyttööntarvitse.ESRC:n tutkijoille asettamavelvoite tarjota rahoittamiensa tutkimustentutkimusaineistoja arkistoitaviksisai Cortin mukaan ristiriitaisenvastaanoton tutkijoidenparissa. Ajatuksen hyväksyjiä javastustajia löytyi joka leiristä jaoppiaineesta. Yksi peruste vastustaaarkistointia ja uudiskäyttöä olija on ajatus siitä, että aineistonkontekstisidonnaisuus ja samallasen kerääjän erityistietämys aineistoonliittyvistä piirteistä estävät ulkopuolisiaymmärtämästä ja samallaanalysoimasta aineistoa oikeallatavalla. Erityisen voimakkaasti tätäperustetta korostavat ymmärrettävästiantropologit. Corti kuitenkinhaluaa nostaa esille sen, että myösantropologiset aineistot auttavatmeitä oppimaan ja ymmärtämäänvähintäänkin tapaamme tulkita vieraitakulttuureja ja tehdä antropologistatutkimusta. Usein myösantropologit heräävät uransa loppuvaiheissakauhukuvaan, jossa kaikkiheidän keräämänsä aineisto jäätulevilta tutkijapolvilta kokonaannäkemättä ja hyödyntämättä.— Yksi esimerkki on PaulStirling, joka halusi antaa kaikkienkäyttöön turkkilaisessa kylässävuosikymmenten ajan keräämänsäkenttätyöaineiston. Aineistostapoistettiin yksityisiä ihmisiä koskevattarkat tunnistetiedot ja nimet jase saatettiin digitaaliseen muotoon.Stirlingin aineiston internetsivuillaon valokuvia ja videonauhojatutkimuskylästä, alkuperäiset kenttätyömuistiinpanotsekä aineistonpohjalta tehtyjä tutkimustekstejä.Sivustot ovatkin ahkerassa käytössäantropologian opiskelussa ympärimaailmaa (http://lucy.ukc.ac.uk/TVillage/notes.html). Ne tarjoavatmyös konkreettisen esimerkinsiitä, mitä mahdollisuuksia nykyteknologiatarjoaa laadullisten aineistojenkäytössä.☞17

Aineistojen uudiskäytön vastustukselleon toisinaan myös olemassahyvät perusteet. Esimerkiksiarkaluonteisista asioista haastateltaessajo tutkittavien löytäminenvoi olla työlästä ja edellyttää tarkoinsovittuja salassapitositoumuksia.Toisaalta tutkijat käyttävät salassapitoaja “tämä aineisto on vainja ainoastaan minun käytössäni” -periaatetta myös olettaen, että juuritällaisin sitoumuksin saatu aineistoon erityisen luotettavaa ja informatiivista.Corti on kuitenkin havainnut,että jälkikäteen hankittukirjallinen suostumus aineistonarkistoinnille ja uudiskäytölle saadaanhaastateltavilta yllättävänusein. Kun ihmiset suostuvat pitkiinkinhaastatteluihin, he panostavataikaansa ja ajatuksiaan käsiteltäväänaiheeseen siinä määrin, ettätoivovat niitä myös arvostettavan jahyödynnettävän mahdollisimmanpaljon tutkimuksenteossa.Osa tutkimusaineistoista onluonteeltaan sellaisia, että niitä eivoi missään tapauksessa antaauudiskäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksirikollisuutta koskevataineistot tai ylipäänsä aineistot, joidenväärinkäyttö saattaa vaarantaajollain tavalla tutkittavien elämäätai vaikuttaa muuten kielteisesti.Jos tutkittavat ovat kuitenkin aineistoakerättäessä suostuneet aineistonarkistointiin ja sen tutkimukselliseenuudiskäyttöön, saatetaanaineisto arkistoida alkuperäisentutkimuksen päätyttyä asettaensille samalla esimerkiksi tietynajanjakson mittainen käyttökielto.Joidenkin asioiden arkaluonteisuusja riski pienenee huomattavasti ajanmyötä. Osa aineistosta on myöskäsiteltävissä niin, että suorathenkilötunnisteet niistä poistetaan.Toisaalta jokaisen laadullisen aineistonuudiskäytön suhteen onoleellisinta mahdollisen uudiskäyttäjäntutkimussuunnitelman tarkistaminenja usein myös henkilökohtaisetneuvottelut aineiston alkuperäisenkerääjän ja uudiskäyttäjänkesken. Cortin mukaan tutkijat aiheuttavatjoka tapauksessa poikkeuksellisenharvoin ja minimaalisestivahinkoa tutkittaville verrattunatiedotusvälineisiin, jotka toisinaantulkitsevat väärin ja isoonääneen tutkimustuloksia.Parhaimman käsityksen sekäQualidatan toiminnasta että aineistoistasaa osoitteesta http://www.essex.ac.uk/qualidata/. Mikäli suomalainentutkija löytää Qualidatanaineistoluettelosta tutkimukseensasopivan aineiston, hän voi hakearahoitusta arkistovierailua ja aineistonkopiointia varten yksiköstä nimeltäECASS eli European Centrefor Analysis in the Social Scienceshttp://www.iser.essex.ac.uk/ecass/.Löytyykökaapistasiaineistoaarteita?Ehkäpä juuri sinulla on tutkimusaineistoa,jota itse et enää tarvitse,mutta joka saattaisi tuoda oivan lisänjonkun toisen tutkimuksen varsinaiseenaineistoon. Tai ehkä sinullaon aineistoa, joka on analysoituvain osin ja jonka pystyisikäyttämään periaatteessa jonkuntutkimuksen tai pro gradu -työnpääaineistona tai kenties menetelmäkurssinharjoitusaineistona.Hyvä tutkimusaineisto onhyvä tutkimusaineisto myös senjälkeen, kun se on alkuperäisessätarkoituksessaan tarkkaan ja kattavastianalysoitu. Mikään aineisto einimittäin voi olla koskaan loppuunkaluttu. Pelkästään sosiaalitieteidenmetodisten ja analyyttisten otteidenja niiden suosion vaihtelu aikojensaatossa takaa sen, että aineistojavoidaan aina tarkastella uusilla taivähintään alkuperäisistä analyyseistäpoikkeavilla tavoilla.Ehkä tavallisinta tutkijoillaonkin ollut tunne siitä, että kerättyaineisto on lopulta ollut ‘liian runsas’ja useita — siis myös käyttämättäjääneitä — kysymyksen asetteluitamahdollistava. Miksei siistutkimusaineistoihin voisi suhtautuaikään kuin investointeina tule-18

vaisuuteen, jotka alkuperäisen käytönjälkeen tulevat tiedeyhteisönyhteisiksi resursseiksi, eivätkä jäävain välittömästi yhteen ja ainoaanprojektiin käytetyiksi kertakäyttömateriaaleiksi?Aina kun tutkimusaineistoahävitetään, hävitetään samalla ainutlaatuistatietoa yhteiskunnastammeja sosiaalisesta historiastamme.Kerääjilleen tarpeettomiksijääneiden laadullisten tutkimusaineistojensisällön kuvailu ja niistäinformointi tiedeyhteisölle takaisivatsen, että aineistoja pystyisimyös myöhemmin analysoimaaneri näkökulmista ja täysin uusienkysymysten valossa. Se säästäisimyös “turhaa” aineiston keruuta.Tätä silmällä pitäen Yhteiskuntatieteellisessätietoarkistossaaloitetaankin käytettävissä oleviensosiaalitieteiden laadullisten aineistojenkartoittaminen ja dokumentointitänä talvena. Tarkoituksenaon siis kartoittaa ja kuvailla käytettävissäoleva laadullinen aineisto.FSD ei kuitenkaan arkistoi tiloihinsalaadullista tutkimusaineistoa.Esimerkiksi video- taikasettinauhoille ja paperipohjaisilleaineistoille ei yksinkertaisesti oletilaa. FSD:n tulevaisuuden visioissaovat kuitenkin lupa ja edellytyksetarkistoida elektronisessa muodossaolevaa laadullista aineistoa.Arkistointiedelleentutkijoiden jatutkimusyksiköidenvastuullaSuomessa ei ole — SuomalaisenKirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoalukuun ottamatta —virallisia yhteiskuntatieteiden laadullistenaineistojen arkistoja. Siksilienee sopivinta käyttääkinarkistoinnin sijaan toistaiseksi ilmaisuja”aineiston säilytys” ja ”aineistonjärjestäminen säilytettäväksi”.Tätä yksittäiset tutkijat ja laitoksetovat tehneet tähänkin asti.Tarkoituksenmukaista olisikeskittää säilytys johonkin tiettyyntilaan kussakin tutkimusyksikössäja tulevaisuudessa luoda yliopistoihinesimerkiksi tiedekuntakohtaisiaratkaisuja tilaa vievien tutkimusaineistojensäilytykselle. Toisaaltalaadullisten aineistojen erityisluonteenvuoksi toisinaan on edelleentarkoituksenmukaisinta, ettäaineiston kerääjä tai hänen nimeämänsähenkilö vastaa itse aineistostaja neuvottelee sen mahdollisestauudiskäytöstä tapauskohtaisesti.☞19

Usein tutkijat säilyttävät keräämiänsäaineistojaan vuosikausiakaapeissaan ja hyllyissään. Syynäei välttämättä ole ajatus hyödyntääaineistoja itse lisää tulevaisuudessa.Usein tärkeämpi syy on tietoisuussiitä, että aineistot ovat ylipäänsähyviä tutkimusaineistoja janiiden hankkiminen ja käsittely onaikoinaan vaatinut huomattavanmäärän sekä ajallisia että rahallisiaresursseja. Aineistot ovat siis sinänsäarvokkaita, vaikka eivät välttämättäenää itse kerääjälleen käyttöarvoisia.Silti joku toinen saattaajuuri näistä aineistoista hyötyä ratkaisevallatavalla. Jokainen aineistoajoskus kerännyt tutkija tietää,että matkustus toiselle paikkakunnalleja aineiston kopiointi sielläsäästävät aikaa, rahaa ja vaivaahuomattavan määrän verrattuna siihen,että aineisto kerätään itse.Aineistojen uudiskäyttö tuleemahdolliseksi vasta sitten, kunkerääjilleen tarpeettomiksi jäänei-tä aineistoja ilmoitetaan FSD:llekuvailtaviksi tekeillä olevaan tietokantaan.Sinun kannattaa ilmoittaaitsellesi tarpeettomaksi tullut aineistotietokantaan kuvailtavaksi,kun et enää itse käytä aineistoa taiarvelet käyttäväsi sitä vain enääsatunnaisesti tulevaisuudessa jakun yksikin alla olevista edellytyksistätäyttyy:• aineistoa voi käyttää muiden aineistojenajallisena tai sisällöllisenävertailukohteena• aineistoa voidaan käyttää muidenaineistojen rinnalla täydentävänäaineistona• aineistosta on jäänyt osa analysoimatta• aineistoa voidaan hyödyntää alkuperäisestäpoikkeavalla tavalla(uudet kysymyksenasettelut/metodisetpainopisteet)Edellytykset mahdolliselle uudiskäytölleovat esteettömät, kun• aineistoa voidaan yleisesti ottaenantaa vapaasti tutkimuskäyttöön elitekijänoikeus- ja tietosuojakysymykseteivät estä aineiston uudiskäyttöä(koskee mm. aineiston käytönalkuperäistä käyttöinformaatiotaja aineiston omistus- ja hallintasuhteita)• aineiston ”tekninen kunto” onkohtuullinen eli se on kopioitavissauudiskäyttöön (ääni- ja kuvatallenteet,tekstit, kuvat, tiedostotjne.) ja• aineistonsa tietokantaan kuvailtavaksiilmoittava henkilö on valmissopimaan suoraan uudiskäyttäjänkanssa aineiston luovuttamiseenliittyvistä käytännön kysymyksistä.Jos haluat ilmoittaa aineistosi tekeilläolevaan tietokantaan kuvattavaksitai sinulla on laadullistenaineistojen uudiskäyttöönliittyviä kommentteja tai kysymyksiä,ota yhteyttä!Lisätietoja:arja.kuula@uta.fi20

Maria ForsmanCES2000kokosi tietoarkistoasiantuntijoitaTampereelleViime syyskuun ensimmäisenäviikonloppunakokoontui kolmisenkymmentätietoarkistoalanasiantuntijaaTampereelle. He tulivateri puolilta Eurooppaaja edustivat kukinoman maansa yhteiskuntatieteellistätietoarkistoa.Lisäksi seminaariinosallistui suomalaisiaarkisto- jakirjastoalan asiantuntijoita,joiden työ liittyytutkimusaineistojendokumentointiin.Kyseessä oli vuosittain järjestettävätietoarkistojenkatto-organisaationCESSDAn (Council of EuropeanSocial Science Data Archives)asiantuntijaseminaari. Tänä vuonnapääteemana oli uusi dokumentointiformaattiDDI (Data DocumentationInitiative). Lisäksi jäl-kimmäisenä seminaaripäivänä toinentyöryhmistä keskittyi alan teknisiintietoturvakysymyksiin.Datan dokumentointi on tietoverkkojenaikakaudella entistä tärkeämpää.Tietoarkistojen yhteisetverkossa olevat tietokannat tekevättutkijoille mahdolliseksi hakea jasaada tietoa eri tietoarkistoissa ole-vista tutkimusaineistoista. Joskusmyös data on verkon kautta saatavilla.Tiedon löytymisen kannaltaon tärkeää, että tutkimusaineistoaon dokumentoitu oikein ja ettädokumentoinnissa käytetään yhdenmukaisiaperiaatteita.Eri tietoarkistot esittelivät nykyisiäkuvailukäytäntöjään sekä21☞

Maria Forsmanniiden suhdetta DDI:hin. Samallanousi esiin kysymyksiä, joita eriarkistoissa on pohdiskeltu. Kaikkiarkistot eivät ole käyttäneet aineistojensisällönkuvailussa asiasanoja.Sen sijaan esim. kyselylomakkeitasaattaa olla pdf-muodossa verkossa.Nyt uuden yhteisen tietokannanmyötä asiasanoitus on tullut tärkeäksi.Useiden eurooppalaistentietoarkistojen yhteinen LIMBERhankekehittää mahdollisena ratkaisunamm. yhteistä monikielistätesaurusta ts. kontrolloitua asiasanastoa.Sisällönkuvailu ja sanastotnousivatkin esiin yhtenä ensivuoden seminaarin mahdollisenaaiheena.Seminaari päätyi esittämäänCESSDAn johtajien kokoukselle,että DDI:n käyttöön liittyvistä kysymyksistäja periaatteista sovittaisiinyhdessä ja että näitä asioitavalmistelemaan perustettaisiin kansainvälinentyöryhmä. CES2000 -seminaarin ohjelma ja esitelmiälöytyy osoitteestahttp://www.fsd. uta.fi/CESSDA2000/Tietoarkisto ytieteellisten kikanssaPaneelin osallistujat (vasemmalta oikealle): PeterGranda (ICPSR), Reto Hadorn (SIDOS), PeterJoftis (ICPSR) ja Jostein Ryssevik (NSD).Yhteiskuntatieteellinentietoarkisto on luonut tieteellisiinkirjastoihin yhdyshenkilöverkoston.Verkostoonkuuluu tällä hetkellä kirjastonhoitajiaja informaatikkoja 22 tieteellisestäkirjastosta. Tarkoituksenaon tavoittaa tietoammattilaistenavulla yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistojakäyttäviä tutkijoita jaopiskelijoita.Viime huhtikuussa pidetyssäkirjastoyhdyshenkilöiden tapaamisessayhdeksi teemaksi nousi se,miten tietoarkiston toiminnasta jasen tarjoamista mahdollisuuksistavoitaisiin kertoa opiskelijoille jatutkijoille kirjastojen käyttäjäkoulutuksessa.Toisena teemana olikirjastojen merkitys tietoarkistontoiminnasta tiedottajana yleisemminkin.Yhdyshenkilöt saivat mukaansaFSD:stä kertovaa aineistoa,jota kirjastoissa on nyt asiakkaidensaatavilla.Kirjastoyhdyshenkilötapaaminenoli tärkeä kontaktien luomisenja tiedonvälityksen kannalta.Kirjastoyhdyshenkilöitä on jo ollutmukana useilla laitos- ja tiedekuntavierailuilla,joita tietoarkistontyöntekijät ovat tehneet eri puolilleSuomea. Tietoarkiston toimintaakoskevan tiedon välittäminentutkijoille ja opiskelijoille paikallisesti— omassa tieteellisessä kirjastossa— tuntuu luontevalta.Verkoston luomisen taustallaon ajatus siitä, että kirjastot ovatpaikkoja joihin tutkijat ja opiskelijattulevat helposti. Kirjastonhoitajatai informaatikko voi osaltaan edistäätutkimuksen tekemistä kertomallatietoarkistossa jo olevistaaineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista.22

hteistyössärjastojenFSDauttoi AnnArboriinMatleena OksmanKirjastoyhdyshenkilötapaamisessa keskusteltiinFSD:n ja tieteellisten kirjastojen yhteistyöstä.Tähän mennessä verkostoon ovatliittyneet seuraavat kirjastot:Eduskunnan kirjasto, Helsinginkauppakorkeakoulun kirjasto, Helsinginyliopiston kirjasto, Helsinginyliopiston teologisen tiedekunnankirjasto, Helsingin yliopistonvaltiotieteellisen tiedekunnan kirjasto,Joensuun yliopiston kirjasto,Jyväskylän yliopiston kirjasto,Kansanterveyslaitoksen kirjasto jatietopalveluyksikkö, Kuopion yliopistonkirjasto, Lapin yliopistonkirjasto, Oulun yliopiston kirjasto,Suomalaisen kirjallisuuden seura,Tampereen yliopiston kirjasto,Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto,Terveystieteiden keskuskirjasto,Tilastokirjasto, Turunkauppakorkeakoulun kirjasto, Turunyliopiston oikeustieteellisen tiedekunnankirjasto, Turun yliopistonyhteiskuntatieteellinen tiedekuntakirjasto,Vaasan yliopistonkirjasto, Väestöntutkimuslaitoksenkirjasto ja Österbottens högskolasbibliotek.Antti Pajala ei ennen viime kevättätiennyt tietoarkistosta juuri muutakuin että sellainen oli perustettuTampereelle. Turun yliopiston valtio-opinlaitoksen jatko-opiskelijaja VAKAVA-koululainen oli seurannutTurun ja Tampereen kädenvääntöäarkiston sijoituspaikasta,mutta omakohtaisia kokemuksiaarkiston toiminnasta hänellä ei ollut.Pajala on aloittanut tohtorikoulutuksenpuolisentoista vuottasitten, vuoden 1999 alussa. Nelivuotinenkoulu päättyy siis vuoden2002 lopussa. Pajalan työn alla olevaväitöskirja käsittelee rakenteellistaäänestysvaltaa. Vuosi sittenkesällä Pajala suunnitteli lähtevänsäICPSR:n kesäkouluun AnnArboriin Yhdysvaltoihin. Turunyliopiston valtio-opin laitos ei kuitenkaantuolloin ollut kansainvälisenkonsortion jäsen, joten kuukaudenmittainen opintomatka olisitullut liian kalliiksi.Viime keväänä Pajala saiVAKAVAn postituslistan kautta tiedon,että FSD on ICPSR:n jäsen jasitä kautta myös kaikki Suomenvaltio-opin laitokset kuuluvat konsortioon.Jäsenet saavat ICPSR:nopetuksesta 50 prosentin alennuksen,joka 1400 dollarin kurssimaksustaon jo tuntuva summa.Lisäksi ICPSR oli myöntänytFSD:lle 600 dollaria jaettavaksiavustuksina kesäkursseille lähtijöille.Pajala oli ainoa hakija, jotenopetuksesta jäi maksettavaksi vainsata dollaria ja matka Yhdysvaltoihinmahdollistui kesällä 2000.23☞

Menetelmäopetuksentueksi verkkotietovarantoTarvitsetkoopetusaineistoa?Tietoarkisto kokoaa uusia opetustatukevia tietopaketteja ja opetukseentarkoitettuja aineistoja.Seuraa tilannetta verkkosivuillammehttp://www.fsd.uta.fi/FSD kehittää yhteistyössä muiden alantoimijoiden kanssa yhteiskuntatieteellistämenetelmäopetusta tukevaa valtakunnallistaverkkotietovarantoa. Se painottuu alkuvaiheessakvantitatiivisiin menetelmiin jamyöhemmin mukaan tulevat myös kvalitatiivisetmenetelmät.Tietovarannon alustavaverkkosivusto valmistuuvuoden 2001 keväällä jakvantitatiivisten menetelmien kurssienopettajat voivat hyödyntää sitäensi vuoden syyslukukaudesta alkaen.Tietovaranto tulee palvelemaanesimerkiksi sosiaalitieteiden(sosiologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia),politiikan tutkimuksenja hallintotieteiden opintovaiheidenmenetelmäopetusta tarjoamallasille monipuolisen virtuaalisenoppimisympäristön.Tietovaranto tulee sisältämäänrunsaasti eri aloille soveltuvia opetusaineistojaja niihin käytännönesimerkein niveltyvää, eritasoiseenopetukseen soveltuvaa oppimateriaalia.Hankkeessa suunnitellaanmyös monipuolisen tutkimusai-neiston kokoamista varta vastenopetustarkoitukseen.Hankkeessa toimii vuoden2000 syksystä alkaen kaksi määräaikaistasuunnittelijaa noin puolenvuoden ajan. Jatkorahoitus on osinavoin, mutta FSD on joka tapauksessavastuussa tietovarannon ylläpidosta.PS.Ennen tietovarannon valmistumistaFSD:n aineistotietovaranto tarjoaapaljon vaihtoehtoja menetelmäkursseillesopiviksi opetusaineistoiksi.Tietoarkisto on myösjo räätälöinyt joistakin isoista kysely-aineistoistakursseille paremminsopivia osa-aineistoja.Yhteystiedot:Hankkeen kotisivu: http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/menetelmatutkimus/mikko.mattila@helsinki.fieija.paaso@urova.fisami.borg@uta.fi25

Yhteiskuntatieteille alakohtaisiaverkkotietovarantojaFSD on ollut mukana käynnistämässä hankkeita, jotkatähtäävät alakohtaistenyhteiskuntatieteellisten verkkotietovarantojenkehittämiseen tutkijoidenvaltakunnallisena yhteistyönä.Tarkoitus on vähentää samanalan eri ainelaitosten päällekkäistätyötä WWW-sivustojen laatimisessasekä kehittää toimivat, alakohtaisetja valtakunnalliset sivustotvoimavaroja keskittämällä.Tietovarantojen kehittämiseksikootaan alakohtaisia valtakunnallisiaasiantuntijaryhmiä, joidentehtävänä on määritellä kunkin alantiedontarpeita sekä tarkoituksenmukaisiatoimintatapoja. FSD:nrooli hankkeessa on koordinoiva,minkä lisäksi se voi osallistuatietovarantojen tekniseen ylläpitoon.Projektikokonaisuus alahankkeineentulee toimimaan yhteistyössävirtuaalikirjastojen ja muidenvirtuaalihankkeiden kanssa.Tietovarantojen luomisentaustalla on ajatus siitä, että FSD:ntarjoamien elektronisten aineistojenohella on myös monia muita yhteiskuntatieteellisestikiinnostaviaelektronisia asiakirjoja ja tietolähteitä,jotka olisi tarkoituksenmukaistasaattaa nykyistä systemaattisemmintutkimuksen ja opetuksenkäyttöön Internetin välityksellä.Käytännössä tämä tarkoittaaolemassa olevien verkkotietolähteiden-ja linkkien tehokasta järjestämistätai sen varmistamista, ettäeri tutkimusaloille olennaiset elektronisetdokumentit saatetaan järjestelmällisenarkistoinnin piiriin jahelposti saataville. Kyse saattaaolla myös joidenkin keskeisten painettujenasiakirjojen digitointitarpeesta.Tietovarantojen suunnittelu onjo alkanut sosiologian alalla sekäpolitiikan tutkimuksessa OPM:nhankemäärärahan turvin. Näidenalojen alustavat sivustot valmistuvatvuodenvaihteen 2000-2001 tienoilla,jonka jälkeen kehitystyö jatkuuasiantuntijaryhmien ja alan tutkijoidenaktiivisuuden sekä rahoituksenjärjestymisen mukaan.FSD pyrkii osaltaan edesauttamaanvaltakunnallisten tieteenalatietovarantojenrakentumistamuillekin kuin edellä mainituilleoppialoille ja tutkimusalueille. Kuluvanvuoden aikana työnsä aloittavatuudet suunnitteluryhmät voivatsaada kokous- ja suunnittelukustannuksiinjonkin verran tukeatietoarkistosta.Yhteystiedot:Politiikan tutkimus:hankkeen kotisivu http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/politiikantutkimus/kari.laitinen@uta.fituomas.alatera@uta.fiSosiologia:hankkeen kotisivu http://www.fsd.uta.fi/tietovarannot/sosiologia/jukka.partanen@uta.fiMuut oppi- ja tutkimusalat/hankkeiden käynnistäminen:sami.borg@uta.fi26

AineistoluetteloYhteiskuntatieteellisessätietoarkistossa on arkistoitunan. 150 tutkimusaineistoa,joista useimmat kuuluvatkansainvälisiin vertailututkimuksiin.Aineistoja säilytetään arkistossaSPSS Portable -formaatissa(*.por), josta ne voidaan muuntaauseisiin formaatteihin. Aineistojaluovutetaan tutkimus- ja opetuskäyttöön.Aineistotilaus tehdään FSD:nkäyttölupahakemuksella. Yhdellähakemuksella voi tilata samaankäyttötarkoitukseen useita aineistoja,mutta kutakin käyttötarkoitustavarten tulee täyttää oma käyttölupahakemus.Lisäksi kaikkientilattavaa aineistoa käyttävien onlähetettävä FSD:lle henkilökohtaisestiallekirjoitettu käyttöehtositoumus,jossa yksilöidään uudiskäytönehdot. Tarvittavat lomakkeetlöytyvät tietoarkiston www-sivuilta.Vastaanotettuaan käyttöehtositoumuksenja hyväksyttyäänkäyttölupahakemuksen FSD toimittaaaineiston tilaajalle yleensäveloituksetta.Tietoarkiston aineistolle antamalähdeviittausteksti on ilmoitettavakaikissa julkaisuissa, joissaaineistoa tai sen osaa käytetään.Arkistolle tulee myös lähettää tiedotjulkaisuista, joissa aineistonkopiota tai siitä luvallisesti otettujakopioita on hyödynnetty.Ajantasainen aineistoluettelomme Internetissä:http://www.fsd.uta.fi/aineistot/27

EurobarometritEurobarometrit ovat samanaikaisestiEuroopan unionin jäsenmaissatoteutettavia kyselytutkimuksia,jotka ovat nyt FSD:n kautta myössuomalaisten tutkijoiden käytettävissä.Euroopan komission rahoittamissakyselyissä kartoitetaan yhteisönjäsenmaissa asuvien henkilöidensosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä.Aineistonkeruun suorittavatEU:n jäsenmaista kootutmielipidetutkimuksiin erikoistuneetorganisaatiot, Suomen osaltaMarketing Development Center(Suomen Gallup Oy). Aineistonkeruunkoordinoi INRA EUROPE(International Research AssociatesEurope).Sarja alkaa säännöllisenä vuodesta1974. Kyselyt toteutetaanpääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa,keväällä ja syksyllä. Nekoostuvat säännöllisesti toistettavistakysymyksistä ja kunakin ajankohtanatärkeäksi katsottujen aihealueidenkysymyksistä. Toistuvissaaiheissa kysytään mielipiteitäEuroopan yhteisöstä/unionista,parlamentista sekä vastaajienomasta yhteiskunnasta ja sen demokratiantoimivuudesta. Vaihtuvissakysymyksissä on selvitettymuun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen,sukupuolten välisiinrooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan,lasten ja nuorten asemaan,köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan,alueelliseen kehitykseen,kulutustottumuksiin ja koulutukseenliittyviä kysymyksiä.Demografiset ja muut taustamuuttujatsisältävät vastaajien iän, sukupuolen,siviilisäädyn, poliittisensuuntautumisen, tulot, perheenkoon ja asuinalueen.Eurobarometreissa ovat olleetmukana vuodesta 1974 alkaenRanska, Saksa, Iso-Britannia, Italia,Alankomaat, Belgia, Tanska,Irlanti ja Luxemburg. Sarjaan ovatmyöhemmin liittyneet Kreikka1980, Portugali ja Espanja 1985,entisen Saksan demokraattisen tasavallanalue 1990, Ruotsi 1994 jaItävalta 1994. Suomi on ollut mukanabarometreissa osittain keväästä1993 (EB 39) ja kokonaisuudessaanEurobarometrit on toteutettumyös Suomessa vuodesta 1995 alkaen(EB 43). Lisäksi Norja on ollutmukana useissa Eurobarometreissavuosina 1991-1994.FSD on dokumentoinut suomeksikaikki tähän mennessä tehdytEurobarometrit.FSD0050 EUROBAROMETRI 2: EUROOPAN YHTEISÖÖN LIITTYVÄTONGELMAT, LOKA-MARRASKUU 1974FSD0051 EUROBAROMETRI 3: EUROOPPALAISET MIEHET JA NAISET,TOUKOKUU 1975FSD0052 EUROBAROMETRI 4: KULUTTAJIEN ASENTEET EUROOPAS-SA, LOKA-MARRASKUU 1975FSD0053 EUROBAROMETRI 5: TULOT, TYYTYVÄISYYS JA KÖYHYYS,TOUKOKUU 1976FSD0054 EUROBAROMETRI 6: KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA SISÄ-MARKKINOITA, LOKA-MARRASKUU 1976FSD0055 EUROBAROMETRI 7: TIEDE JA TEKNOLOGIA EUROOPAN YH-TEISÖSSÄ, HUHTIKUU 1977FSD0056 EUROBAROMETRI 8: MIEHET, NAISET JA TYÖROOLIT EUROO-PASSA, MARRASKUU 1977FSD0057 EUROBAROMETRI 9: TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS EUROO-PASSA, HUHTIKUU 1978FSD0058 EUROBAROMETRI 10: KANSALLISET PRIORITEETIT JA EU-ROOPAN INSTITUUTIOT, MARRASKUU 1978FSD0059 EUROBAROMETRI 10A: TIETEELLISET PRIORITEETIT EUROO-PAN YHTEISÖSSÄ, LOKA-MARRASKUU 1978FSD0060 EUROBAROMETRI 11: LAPSEN VUOSI EUROOPASSA, HUHTI-KUU 1979FSD0061 EUROBAROMETRI 12: EUROPARLAMENTTIVAALIT, LOKA-MARRASKUU 1979FSD0062 EUROBAROMETRI 13: ALUEELLINEN KEHITYS JA INTEGRAA-TIO, HUHTIKUU 1980FSD0063 EUROBAROMETRI 14: LUOTTAMUS EUROOPAN YHTEISÖSSÄ,LOKA-MARRASKUU 1980FSD0064 EUROBAROMETRI 15: JÄSENYYS EUROOPAN YHTEISÖSSÄ,HUHTIKUU 1981FSD0065 EUROBAROMETRI 16: MELU JA MUUT SOSIAALISET ONGEL-MAT, LOKAKUU 1981FSD0066 EUROBAROMETRI 17: ENERGIA JA TULEVAISUUS, HUHTIKUU198228

AineistoluetteloFSD0067 EUROBAROMETRI 18: EKOLOGISET KYSYMYKSET, LOKAKUU1982FSD0068 EUROBAROMETRI 19: SUKUPUOLIROOLIT EUROOPAN YHTEI-SÖSSÄ, HUHTIKUU 1983FSD0069 EUROBAROMETRI 20: APU KEHITYSMAILLE, LOKAKUU 1983FSD0070 EUROBAROMETRI 21: POLIITTISET ERIMIELISYYDET EUROO-PAN YHTEISÖSSÄ, HUHTIKUU 1984FSD0071 EUROBAROMETRI 22: ENERGIAONGELMAT JA ATLANTIN LIIT-TO, LOKAKUU 1984FSD0072 EUROBAROMETRI 23: EUROOPPALAINEN RAHAYKSIKKÖ JATYÖOLOT, HUHTIKUU 1985FSD0073 EUROBAROMETRI 24: ESPANJAN JA PORTUGALIN LIITTYMI-NEN EUROOPAN YHTEISÖÖN, LOKAKUU 1985FSD0074 EUROBAROMETRI 25: LOMAMATKAT JA YMPÄRISTÖONGEL-MAT, HUHTIKUU 1986FSD0075 EUROBAROMETRI 26: ENERGIAONGELMAT, MARRASKUU1986FSD0076 EUROBAROMETRI 27: YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA JASYÖPÄ, MAALIS-TOUKOKUU 1987FSD0077 EUROBAROMETRI 28: SUHTEET KEHITYSMAIHIN JA ENER-GIAONGELMAT, MARRASKUU 1987FSD0078 EUROBAROMETRI 29: YMPÄRISTÖONGELMAT JA SYÖPÄ,MAALIS-HUHTIKUU 1988FSD0079 EUROBAROMETRI 30: MAAHANMUUTTAJAT JA LÄNSI-EU-ROOPAN MARGINAALIRYHMÄT, LOKA-MARRASKUU 1988FSD0080 EUROBAROMETRI 31: EUROPARLAMENTTIVAALIT 1989:VAALIGALLUPTUTKIMUS, MAALIS-HUHTIKUU 1989FSD0081 EUROBAROMETRI 31A: EUROPARLAMENTTIVAALIT 1989:VAALIEN JÄLKEINEN TUTKIMUS, KESÄ-HEINÄKUU 1989FSD0082 EUROBAROMETRI 32: EUROOPAN SISÄMARKKINAT, HUU-MEET, ALKOHOLI JA SYÖPÄ, MARRASKUU 1989FSD0032 EUROBAROMETRI 33.0: EUROOPAN SISÄMARKKINAT: ITÄ-EUROOPPA, KEVÄT 1990FSD0033 EUROBAROMETRI 34.0: KÄSITYKSIÄ EUROOPAN YHTEISÖS-TÄ, TYÖSTÄ JA LASTENKASVATUKSESTA, LOKA-MARRASKUU 1990FSD0036 EUROBAROMETRI 34.1: TERVEYSONGELMAT, SYKSY 1990FSD0037 EUROBAROMETRI 34.2: EUROOPPALAINEN NUORISO, SYK-SY 1990FSD0034 EUROBAROMETRI 35.0: KANSAINVÄLISET SUHTEET, YHTEI-NEN MAATALOUSPOLITIIKKA JA HUOLI YMPÄRISTÖSTÄ, KEVÄT 1991FSD0039 EUROBAROMETRI 35.1: JOUKKOLIIKENNE JA BIOTEKNIIKKA,KEVÄT 1991FSD0040 EUROBAROMETRI 35A: TYÖOLOT, KEVÄT 1991FSD0035 EUROBAROMETRI 36.0: ALUEELLINEN IDENTITEETTI JA KÄ-SITYKSET KOLMANNESTA MAAILMASTA, SYKSY 1991FSD0038 EUROBAROMETRI 37.0: MAASTRICHTIN SOPIMUKSEN MER-KITYS JA EUROOPAN YHTEISÖN TULEVAISUUS, MAALIS-HUHTIKUU1992FSD0042 EUROBAROMETRI 37.1: KULUTUSHYÖDYKKEET JA SOSIAA-LITURVA, HUHTI-TOUKOKUU 1992FSD0044 EUROBAROMETRI 37.0 JA 37.1: EUROOPPALAINEN HUUMEI-DEN VASTAINEN KAMPANJA, MAALIS-TOUKOKUU 1992FSD0043 EUROBAROMETRI 37.2: IKÄÄNTYNEET EUROOPPALAISET,HUHTI-TOUKOKUU 1992FSD0041 EUROBAROMETRI 38.0: EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOIS-TUIN, PASSIIVINEN TUPAKOINTI JA KULUTTAJA-ASIAT, SYYS-LOKA-KUU 1992FSD0045 EUROBAROMETRI 38.1: KULUTTAJANSUOJA SEKÄ KÄSITYK-SET TIETEESTÄ JA TEKNOLOGIASTA, MARRASKUU 1992FSD0011 EUROBAROMETRI 39.0: EUROOPAN YHTEISÖN POLITIIKKAJA PERHE-ELÄMÄ, MAALIS-HUHTIKUU 1993FSD0046 EUROBAROMETRI 39.1: ENERGIAPOLITIIKKA, BIOTEKNIIKKAJA GEENITEKNIIKKA, TOUKO-KESÄKUU 1993FSD0047 EUROBAROMETRI 39.A: TERVEYS JA TURVALLISUUS,MAALIS-KESÄKUU 1993FSD0012 EUROBAROMETRI 40.0: KÖYHYYS JA SOSIAALINEN SYRJÄY-TYMINEN, LOKA-MARRASKUU 199329

FSD0013 EUROBAROMETRI 41.0: TULLIVALVONTA, VERENLUOVUTUS,AIDS JA TUPAKOIMINEN, MAALIS-KESÄKUU 1994FSD0048 EUROBAROMETRI 41.1: EUROPARLAMENTTIVAALIT, KESÄ-HEINÄKUU 1994FSD0014 EUROBAROMETRI 42: EUROOPAN UNIONIN ENSIMMÄINENVUOSI, LOKA-JOULUKUU 1994FSD0015 EUROBAROMETRI 43.0 JA 43.1: HUUMEIDEN KÄYTTÖ JA AIDS,MAALIS-TOUKOKUU 1995FSD0016 EUROBAROMETRI 43.0: TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN OSTA-MINEN MUISTA EU-MAISTA, TUPAKOINTITOTTUMUKSET JA SYÖPÄ-RISKIT, MAALIS-HUHTIKUU 1995FSD0017 EUROBAROMETRI 43.1: KANSAINVÄLINEN KAUPPA JASÄTEILYTURVALLISUUS, HUHTI-TOUKOKUU 1995FSD0018 EUROBAROMETRI 43.1BIS: ALUEELLINEN KEHITYS JA KU-LUTUS SEKÄ YMPÄRISTÖASIAT, TOUKO-KESÄKUU 1995FSD0031 EUROBAROMETRI 44: SYÖPÄ, KOULUTUS JA EUROOPANYHTENÄISVALUUTTA, LOKA-MARRASKUU 1995FSD0049 EUROBAROMETRI 44.1: JATKUVA KOULUTUS JA EUROOPANYHTEINEN RAHA, MARRAS-JOULUKUU 1995FSD0019 EUROBAROMETRI 44.2: TYÖOLOT EUROOPAN UNIONISSA,MARRAS-TAMMIKUU 1996FSD0020 EUROBAROMETRI 44.2: BIS MEGA-SURVEY: EUROOPAN JAEUROOPAN UNIONIN RAKENTAMISEN TOIMINTAPERIAATTEITA JAKÄYTÄNTÖÄ, TAMMI-MAALISKUU 1996FSD0025 EUROBAROMETRI 46.1: MODERNI BIOTEKNOLOGIA, YKSITYI-SYYDEN SUOJA TIETOVERKOISSA JA YHTEINEN EUROVALUUTTA,LOKA-MARRASKUU 1996FSD0026 EUROBAROMETRI 47.0: SAKSA-KUVA, KULUTTAJA-ASIAT,TIETOVERKKOPALVELUT JA REILUN KAUPAN PERIAATTEET, TAMMI-HELMIKUU 1997FSD0027 EUROBAROMETRI 47.1: SVEITSI-KUVA, ELINIKÄINEN KOU-LUTUS, RASISMI, PERHESUUNNITTELU JA PALKKATYÖ, MAALIS-HUH-TIKUU 1997FSD0028 EUROBAROMETRI 47.2: NAISET JA SYÖPÄ, EUROOPAN PAR-LAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET,HUHTI-KESÄKUU 1997FSD0083 EUROBAROMETRI 47.2OVR: NUORET, HUHTI-KESÄKUU 1997FSD0029 EUROBAROMETRI 48.0: LOMAMATKAILU, LOKA-MARRAS-KUU 1997FSD0030 EUROBAROMETRI 49: ELINTARVIKETUOTTEIDEN TURVALLI-SUUS, LAPSISEKSITURISMI, TERVEYDENHOITO JA SYÖPÄ, HUHTI-TOUKOKUU 1998FSD0084 EUROBAROMETRI 50.0: EUROOPAN PARLAMENTTI JA RADIO-AKTIIVINEN JÄTE, LOKA-MARRASKUU 1998FSD0085 EUROBAROMETRI 51.0: IÄKKÄÄT IHMISET JA PERHEVÄKI-VALTA, MAALIS-HUHTIKUU 1999FSD0086 EUROPEAN COMMUNITIES STUDIES, 1970-1992: KUMULA-TIIVINEN TIEDOSTOFSD0021 EUROBAROMETRI 44.3: TERVEYS JA YLEINEN TURVALLISUUS,HELMI-HUHTIKUU 1996FSD0022 EUROBAROMETRI 44.3OVR: TYÖLLISYYS, TYÖTTÖMYYS JASUKUPUOLTEN TASA-ARVO, HELMI-HUHTIKUU 1996FSD0023 EUROBAROMETRI 45.1: KANSALAISTEN OIKEUDET EU:NJÄSENVALTIOISSA, AURINGOLLE ALTISTUMINEN, TYÖTURVALLISUUSJA VASTAAJIEN YKSITYISYYS KYSELYTUTKIMUKSISSA, HUHTI-TOU-KOKUU 1996FSD0024 EUROBAROMETRI 46.0: HENKILÖKOHTAINEN TERVEYDEN-TILA, ENERGIA, KEHITYSAPU JA EUROOPAN YHTENÄISVALUUTTA199630

AineistoluetteloISSP TheInternationalSocial SurveyProgrammeWorld ValuesSurveyISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinenvertailututkimusohjelma,joka perustuu kansainvälisestiintegroituun vuosittaiseenaineistonkeruuseen osallistujamaissa.Ohjelma on eri tutkimustahojenkeskinäinen ja omarahoitteinenyhteenliittymä. ISSP:n aineistonkeruuon alkanut vuonna1985 ja nykyisin hankkeessa onmukana 34 maata, joista Suomi onuusimpia saatuaan kansallisen jäsenyydentänä vuonna.ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiotovat FSD, Tampereenyliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologianlaitos ja Tilastokeskuksenhaastattelu- ja tutkimuspalvelut-yksikkö.Kansallisen jäsenyyden myötäISSP-aineistot kerätään tästä lähtienmyös Suomessa. Vuoden 2000ISSP-kysely keskittyy ympäristöasioihin,ja Tilastokeskus kerääSuomen osuuden syksyllä postikyselynä.Tulevien vuosien aineistonkeruutaorganisoidaan parhaillaan.Vuonna 2001 toteutettavanISSP-kyselyn aiheena on sosiaalisetverkostot; samassa yhteydessäon kaavailtu kysyttävän myös vuoden1999 ISSP-moduuli sosiaalisestaepätasa-arvosta.Edistääkseen tietämystä ISSPohjelmastaja sen puitteissa kerätyistäaineistoista FSD on hankkinuthankkeen kaikista ISSP-aineistoistaarkistokopiot. Suomalaistutkijatvoivat tilata ISSP-aineistojakäyttöönsä FSD:ltä.Lisää ISSP-hankkeesta tämänlehden sivulla 10.World Values Survey:n (WVS)kansainväliset kyselyaineistotmuistuttavat rakenteeltaan Eurobarometrejäja ISSP-ohjelmanaineistoja. Hankkeen aineistoissaon kartoitettu eri maiden kansalaistentoimintaa sekä yhteiskunnallisiaarvoja ja asenteita yhtenevin,struturoiduin kyselyin. WVSaineistojaon kerätty kolmessa aallossavuodesta 1981 lukien (1981-1984, 1989-1993 ja 1995-1997).Aineistojen suunnittelua, yhdistämistäja arkistointiin liittyväädokumentointia on koordinoinutprofessori Ronald Inglehart tukijoukkoineenja ensimmäisen aalloneurooppalaisten aineistojen osaltaEuropean Values Systems StudyGroup.Suomi on kuulunut WVS-maihinalusta alkaen Suomen GallupOy:n keräämin aineistoin. Vuotta1995 lukuun ottamatta Gallup ontoiminut suomalaisen aineistonkeruunpäärahoittajana. Kotimaisetaineistot on kerätty ulkomaistenvertailuaineistojen tapaan yleensäkäyntikyselyinä. Vuonna 1990Suomen aineisto koottiin Gallup-Kanavalla eli kyselyvastaajien kotitalouksiinsijoitettujen mikrotietokoneidenavustuksella.FSD dokumentoi hankkeenkotimaiset aineistot tietokantoihinsasuomeksi. Kunkin keruuaallonkansainvälisistä yhdistelmäaineistoistaon tarjolla englanninkielinendokumentaatio.Suomenkielinen aineistodokumentointion valmis vuosilta 1981-1984, 1989-1993 ja 1995-1997.Vuoden 2000 syksyllä Suomessakerätty WVS-aineisto arkistoidaantietoarkistoon keväällä2001.FSD0101 ISSP 1985: VALTION TEHTÄVÄTFSD0102 ISSP 1986: SOSIAALISET VERKOSTOT JA TUKIJÄRJESTELMÄTFSD0103 ISSP 1987: ERIARVOISUUSFSD0104 ISSP 1988: PERHE JA SUKUPUOLIROOLITFSD0151 WORLD VALUES SURVEY, 1981-1984 AND 1990-1993FSD0152 WORLD VALUES SURVEYS, EUROPEAN VALUES SURVEYS1981-1984, 1990-1993 JA 1995-1997FSD0153 WORLD VALUES SURVEY 1995-1997: OSA-AINEISTOFSD0105 ISSP 1989: TYÖORIENTAATIOT IFSD0106 ISSP 1990: VALTION TEHTÄVÄT IIFSD0107 ISSP 1991: USKONTOFSD0108 ISSP 1992: ERIARVIOISUUS IIFSD0109 ISSP 1993: YMPÄRISTÖ IFSD0110 ISSP 1994: PERHE JA MUUTTUVAT SUKUPUOLIROOLIT IIFSD0111 ISSP 1995: KANSALLINEN IDENTITEETTIFSD0112 ISSP 1996: VALTION TEHTÄVÄT III31

AllgemaineBevölkerungsumfrageder SozialwissenschaftenPuolueiden ajankohtaistutkimuksetALLBUS, Saksan yleinen yhteiskuntatieteellinentutkimus, on jokatoinen vuosi tehtävä tutkimus asenteista,käyttäytymisestä ja yhteiskunnallisestarakenteesta SaksanLiittotasavallassa. Jokaisessa tutkimuksessaon yksi tai kaksi pääaihetta,useita yksittäisiä kysymyksiä,pienempiä kysymysryhmiä eriaiheista ja laaja taustamuuttujaosuus.Merkittävimmät kysymyksettoistetaan aina kymmenvuosittain,yksittäiset kysymykset tai sup-FSD0202 ALLBUS 1980-1996FSD0203 ALLBUS 1998peammat kysymysryhmät toistetaan2-4 vuoden välein.Taustamuuttujien lisäksi jokaisessaALLBUS-tutkimuksessa käsitelläänseuraavia aiheita: poliittinensuuntautuneisuus, äänestysaikomukset,materialismi/postmaterialismi,kiinnostus politiikkaakohtaan, arvio omasta sijoittumisestayhteiskuntaluokkiin, ammattiyhdistysjäsenyys,puoluejäsenyysja uskonnollisuus.Puolueiden ajankohtaistutkimuksetkuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimustensarjaan. Tutkimuksientoimeksiantajina ovat olleet suurimmateduskuntapuolueet ja vaalivuosinatutkimuksilla on ollut myösmuita rahoittajia. Tutkimuksiensuunnittelijoina ovat olleet SuomenGallup Oy ja Helsingin yliopistonYleisen valtio-opin laitos yhteistyössäpuolueiden kanssa.Ajankohtaistutkimuksia ontehty käyntikyselyinä vuosittain1973-1990 lukuunottamatta vuosia1985 ja 1989. Aineistot on koottupääosin strukturoidulla kyselylomakkeella,1000-2000 haastattelua/tutkimus.Haastattelutyön onsuorittanut Suomen Gallup Oy.Vuodesta 1991 vastaavia kyselyjäon tehty GallupKanavalla kotitalouksiinasennetuin mikrotietokonein.Kaikissa tutkimuksissa on selvitettyväestön äänestyskäyttäytymistä,huolenaiheita, mielipiteitähallituksesta ja puolueista sekä suhtautumistavaltakunnallisiin poliittisiinkysymyksiin. Usein on tiedusteltumyös taloudellista tilannettakoskevia odotuksia, puheenjoh-tajan merkitystä puolueelle, vastaajanosallistumista poliittiseen toimintaanja mielipiteitä kunnallispolitiikasta.Taustatietoina on kysyttyyleensä vastaajan ja perheen päähenkilönsosiaaliryhmää, päähenkilönelinkeinoa, vastaajan koulutusta,ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttäpuoluejärjestöissä, puoluekantaa,jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissäja perheen vuosituloja.Lisäksi aineistot sisältävät alueellisiamuuttujia.Aineistosarja mahdollistaa lukuisiaaikavertailuja, joskaan muuttujateivät ole aina täysin vertailukelpoisia.Tietoarkisto työstää aineistoistakumulatiivista yhdistelmätiedostoa,johon tullaan liittämääntietoja myös vuoden 1990 jälkeentehdyistä puolue- ja vaalitutkimuksista.Ennen Yhteiskuntatieteellistätietoarkistoa vuosien 1973-1984Puolueiden ajankohtaistutkimustenarkistoinnista vastasi Helsingin yliopistonYleisen valtio-opin laitos.Kaikki aineistoja kuvaavat dokumentitovat nykyisin tietoarkistossa.32

AineistoluetteloYksittäisiäaineistojaFSD1000 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1973FSD1001 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1974FSD1002 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1975FSD1003 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1976FSD1004 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1977FSD1005 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1978FSD1006 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1979FSD1007 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1980FSD1008 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1981FSD1009 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1982FSD1010 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MARRASKUU 1982FSD1011 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1983FSD1012 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1984FSD1013 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1986FSD1014 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1987FSD1015 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1988FSD1016 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS 1990FSD1033 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1992FSD1029 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS ELO-SYYSKUU 1992FSD1030 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS LOKA-MARRASKUU1994FSD1031 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS HELMIKUU 1995FSD1032 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS ELO-SYYSKUU 1996FSD1034 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS MAALISKUU 1997FSD1035 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS LOKAKUU 1997FSD1036 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS HELMIKUU 1998FSD1037 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS SYYSKUU 1998FSD0200 LUOKKARAKENNE JA LUOKKATIETOISUUS 1980-1983FSD0201 MAAILMAN TALOUDELLISET JA SOSIAALISET TUNNUSLU-VUT 1950-1992FSD1017 POHJOISMAINEN HYVINVOINTITUTKIMUS 1972FSD1018 EDUSKUNTAVAALITUTKIMUS 1991FSD1019 KANNATUSMITTAUSTUTKIMUS 1994, OSA 1FSD1020 KANNATUSMITTAUSTUTKIMUS 1994, OSA 2FSD1021 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: EHDOKKAATFSD1022 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: PUOLUE-JÄSENETFSD1023 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: VALITSIJA-KUNTAFSD1024 PUOLUEET JA KUNNALLISDEMOKRATIA 1996: YHDISTETTYAINEISTOFSD1025 ULKOMAANUUTISTUTKIMUS 1995FSD1026 KANSAINVÄLINEN ULKOMAANUUTISTUTKIMUS 1995FSD1027 NUORET JA EDUSKUNTAVAALIT 1999FSD1028 NUORET JA EUROPARLAMENTTIVAALIT 1999FSD1039 KÄSITYKSIÄ MAAILMASTA VUONNA 2000, 1968FSD1040 PRESIDENTINVAALIT 2000, 1. KIERROSFSD1041 PRESIDENTINVAALIT 2000, 2. KIERROSFSD1042 EDUSKUNTAVAALIT 1999FSD1043 EUROPARLAMENTTIVAALIT 1999FSD1045 AMMATTIRAKENTEEN JA SOSIAALISEN ASEMAN MUUTOS1994FSD1046 BALTIAN MUUTOS 1993FSD1048 NUORET JA PRESIDENTINVAALIT 2000FSD1049 SANOMALEHDEN YHTEISKUNTA 1994FSD1038 PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUS TAMMIKUU 199933

AineistoluetteloTulevia aineistojaLINDAstakin löytyyhttp://linneaw.lib.helsinki.fi/suora_linnea/index. cgiYhteiskuntatieteellinen tietoarkistoon tehnyt alustavan luovutussopimuksennoin 50 tutkimusaineistosta.Näitä ovat mm. IVOn ja TeollisuudenVoiman vuosittaiset energia-asennetutkimuksetvuodesta1983, Kunnallisalan kehittämissäätiönKansalaismielipide ja kun-nat -aineistot vuodesta 1992, Elinkeinoelämänvaltuuskunnan (EVA)joka toinen vuosi keräämät yhteiskunnanarvo- ja asenneilmastoakoskevat aineistot vuodesta 1984sekä samoin EVAn EU-/integraatioasenteitakoskevat aineistot vuodesta1992 alkaen.FSD:n aineistot on kuvailtu myösyliopistokirjastojen yhteiseen LIN-DA-tietokantaan. Samalla kun etsitkirjallisuutta tietystä aiheesta, voitsaada tietoja myös tutkimusaineistoista.Esimerkiksi hakemalla asia-Esimerkkejä:sanoilla “Euroopan unioni” ja “vaalit”saat tiedon sekä aiheesta kirjoitetuistakirjoista että tietoarkistossasäilytettävistä tutkimusaineistoista.NIMEKE: Suomen europarlamenttivaalit / toimittanut Pertti PesonenJULKAISTU: Tampere : Tampere University Press, 2000ULKOASU: 208 s.ISBN: 951-44-4871-5TEKIJÄ: Nurmela, SakariNIMEKE: Nuoret ja europarlamenttivaalit 1999 [Elektroninen aineisto] /Nurmela, Sakari ja Pehkonen, Juhani ; Opetusministeriö, nuorisoasiainneuvottelukunta [julkaisija]JULKAISTU: Helsinki : Suomen Gallup [aineiston keruu], 1999ATK-AINEISTO: DataaRAJOITUKSET: Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön;FSD:n lupamenettelyJÄRJ.VAATIM: Internet-yhteys, WWW-selain, Adobe Acrobat ReaderSAANTITAPA: URL: http://www.fsd.uta.fi/aineistot.html- ; HTML ja PDFFSD YhteiskuntatieteellinentietoarkistoKäyntiosoite: Åkerlundinkatu 2 A 5.krs, TamperePuhelin (03) 2158 519 • Fax (03) 2158520Postiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto33014 Tampereen yliopistoSähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fitai fsd@uta.fiKotisivu: http://www.fsd.uta.fi/34

www.fsd.uta.fiFSD:ssä työskenteleekymmenenvakituisen työntekijänlisäksi joukkoprojektityöntekijöitä.Kuva: Erkki KarenFSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoon opetusministeriön rahoittamayhteiskuntatieteellisen tutkimuksenja opetuksen valtakunnallinenpalveluresurssi. Vuoden 1999alusta lukien Tampereen yliopistonyhteydessä toimineen yksikön tehtävänäon arkistoida yhteiskuntatieteellisiätutkimusaineistoja, vastataniihin liittyvästä tietopalvelustasekä edistää olemassa olevien kotijaulkomaisten tutkimusaineistojenkäyttöä. Tietoarkiston toimintaa ohjaavatjohtokunta ja valtakunnallinenneuvottelukunta.FSD:nperustehtäviäovat tutkimusaineistojen• hankkiminen arkistoitavaksi,• luovutus- ja käyttöehtojen yksilöintija valvonta,• tarkistaminen, korjaaminen jamuokkaus arkistointia koskevienohjeiden ja säännösten mukaisesti,• säilyttäminen ja käyttökuntoisuudenylläpito,• sisällön, keruun ja aineistoihin liittyvienmuiden ominaisuuksienkuvailu ja näitä koskevien tietojensiirtäminen aineistotietokantoihin;sekä• tietoaineistojen luovuttaminen janiitä koskevien oheistietojen antaminenja• tutkimusaineistojen käyttöön liittyvämuu käyttäjäpalvelu.Perustehtäviensäohella FSD voi• kehittää ja ylläpitää toimintaansaliittyviä muita tietokantapalveluja• tehdä ehdotuksia tutkimusaineistojendokumentointia koskeviksikansallisiksi standardeiksi,• organisoida alaansa liittyvää tutkimustaja opetusta sekä hankkianäille rahoitusta,• harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaasekä• liittää tehtäviinsä tarkoituksenmukaisiksikatsottuja muita toimintoja.Aineistojen luovuttaminen arkistoitavaksija luovuttaminen arkistostauudiskäyttöön perustuvat tarkoinsäänneltyihin ehtoihin jasitoumuksiin: aineistojen luovuttajatvoivat asettaa ehtoja luovuttamiensaaineistojen käytölle ja lisäksiuudiskäyttäjät sitoutuvat lupahakemuksissaantarkkoihin käyttöehtoihin.Aineistojen siirtäminen arkistoitavaksiei pääsääntöisesti vaikutaniihin kohdistuviin omistus- taitekijänoikeuksiin. FSD:n toimintaperustuu huolellisesti suunniteltuihinja asianomaisten valvontaviranomaistenhyväksymiin tietosuoja-ja tietoturvallisuustoimenpiteisiin.Yhteiskuntatieteellinen tietoarkistoluovuttaa arkistoimiaanaineistoja tieteelliseen tutkimus- jaopetuskäyttöön, ei kuitenkaan kaupalliseentarkoitukseen. FSD:n peruspalvelutovat maksuttomia.35

36www.fsd.uta.fi