2009 6. - Suomen Koivisto seura ry

Nro 6 Kesäkuu 2009Koivistolaisten kotiseutulehti vuodesta 1944 lähtienTiedättekö?1. Minä vuonna Ruotsinkuningas Kustaa II Aadolfkävi Koivistolla?2. Minkä niminen kenraalikorotettiin v. 1651Koiviston vapaaherraksi?3. Kuinka paljon Koivistonseurakunta omistiKoivistolla maata?4. Kuka Koivistolla kunnanlääkärinä ollut onnykyisin (v.1954) Turunyliopiston professori jarehtori?5. Milloin valmistuiKoiviston kauppalanurheilukenttä?6. Mikä Koivistolainenseura hankki varat japystytti UudenkirkonKyrönniemeen patsaansille paikalle, jossasuomalaisen kirjallisuudenisä Mikael Agricola kuolipalatessaan Venäjältä?7. Minä vuonna valmistuiTerijoen ja Koivistonvälinen rautatie?8. Mitkä olivat suplikkaat?9. Mitä oli rahominen?10. Minkä puolueenäänimäärä oli Koivistollavuoden 1939 eduskuntavaaleissasuurin?Vastaukset 8:lla sivullaPiikkiö ajan virrassa ja nykyisyydessäJääkauden jälkeen Piikkiön alue kohosi vähin erin näkyviinmeren väistyessä. Kallioiset mäet ja korkeammatharjanteet ovat olleet suotuisa ympäristö merestä ja metsästyksestäeläville asukkaille. Vanhimmat asutuksen jäljetlöytyvät yli 5.000 vuoden takaa. Linnavuoren alueenhiidenkiukaat kertovat ajasta noin kolme vuosituhatta sitten.Varakas gotlantilainen kauppias on päätynyt jo ajanlaskummealkuaikoina asumaan Rungon alueelle laajanPiikkiönlahden rannalle.Katolinen kirkko vaikutti alueellavoimallisesti, sillä sen pääpaikanKuusiston piispanlinnan valta-aikaulottui 1300-luvulta 1500-luvulle.Komeimmillaan linna olilähes Viipurin linnan kokoinen.Piikkiö oli Turun Akatemian palkkapitäjänä1600-luvun puolivälistäalkaen aina vuoteen 1831, jolloinkirkkoherrat saatiin pitäjäänAkatemian asettamina.Sijainti Turku-Viipuri-tienvarrella vaikutti voimakkaastipitäjän elämään. Kuninkaidenja keisarien Suomen vierailuidenohjelmiin liittyivät käynnitpitäjässä.1900-luvun vaihteessaTurku-Helsinki rautatie antoi jälleenlisää pontta elinkeinoelämälle.1927 kasvinviljelys- ja puutarhakoeasemaaloitti toiminnanYltöisissä ja on laajentunut asteittainkasvi ja puutarhatutkimuksenerikoislaitokseksi.Karjalaisen siirtoväestöntuoma kasvu ravisteli rakenteita.Talvisodan jaloista siirtyi kuntaanväkeä muun muassa Koivistolta ja1944 kunta määrättiin vastaanottamaanja sijoittamaan evakkojalähinnä Johanneksesta. Pienenkunnan väkiluku lähes kaksinkertaistuija vuonna 1950 ylitettiin4000:n raja.Vaikka Piikkiön pitäjä olipieni, vain pieni osa asutuksestasijaitsi yli 5 kilometriä linnuntietäkirkosta, on alueella useitakin jopamaailmanluokankin kohteita.Piikkiön kivikirkko rakennettiin vuosina 1752-1755Tunnetuin lienee Tuorlan observatorioja sen oheiset Väisälänavaruustutkimuskeskus VISPA jaTuorlan Planetaario.Navire Oy:nä alkanut, nykyisinSTX Finland Cabins Oy:nhyttitehdas, Varsinais-Suomenmaatalousoppilaitos Tuorlassa jalaivanvarustamotoiminnassa LangShip on ikään kuin jatkamassakoivistolaisen Soinin jalanjälkiä.Matkailuväki tiedostaa lisäksiPukkilan kartanomuseon.Onhan toki juhlienkin aikanakatseltavaa taide- ja perinnetoimikuntiennäyttelyissä sekä järjestäjienrakentamassa talvikalastustaesittävässä osastossa unohtamattaviime Viestin numerossa esiteltyäentistä paloautoa, joka vieraileepaikalla lauantaina. Omistaja ilmoitti,että on otettava säävaraus,kun sateella matka ei taitu, muttaharvemmin myös palaa. Muistojenhetkissä siirrymme 1920-luvulleja kiidämme tuulen vieminäja yhteislaulujen kantaminameren selkiä kuten merimiehetaikoinaan.Vuoden 2008 aikana Kaarinankaupunki ja Piikkiön kuntasolmivat yhdistymissopimuksen janiin 2009 alussa syntyi kaupunki,jonka nimeksi tuli Kaarina javaakunaksi entinen Piikkiön vaakuna.Näin kokoonnumme viettä-mään kesäisiä pitäjäjuhliammeKaarinan kaupungin Piikkiönkaupunginosaan.Juhlien päätilaisuudettapahtuvat Salvelanrinteenkoululla ja sen välittömässäläheisyydessä sijaitsevassa liikuntahallissa.Juhlatanssiaisetpyörähdellään nuorisotaloPontelassa.Piikkiön 254-vuotias harmaakivikirkkonoin 400 paikkoineentoivottaa juhlaväentervetulleeksi pitäjäjuhlan juhlajumalanpalvelukseen.TervetullooKoiviston-juhlien ohjelma löytyysivulta 4Valtioneuvos Riitta Uosukainenavaa EvakkovaelluksenEvakkous on selkeästi vaikuttanut sen kokeneisiin ihmisiin.On hyvä tarkastella evakkouden vaikutuksia, linjaa valtioneuvosRiitta Uosukainen. Hän on lupautunut kolmannen kerranjärjestettävän Evakkovaelluksen avaajaksi ja suojelijaksi.Evakkovaellus järjestetäään lauantaina4.7. Virolahdella, jossa kävelläännoin kahdeksan ja puolenkilometrin matka PyterlahdestaOpistonmäeltä Virolahden kirkolle.Tapahtuma johdattaa evakkoajantunnelmiin."Evakkoudesta ei päästä yli eikäympäri. Se on vaikuttanut identiteettiin",muotoilee valtioneuvos Uosukainen,jonka oma evakkotiealkoi kaksivuotiaana.Hänestä Suomenevakkojen muistaminenhyvässä hengessä on tärkeäasia myös sen takia,että maailmalla kansat ovatedelleen liikkeellä. "Meilläkannattaa vaeltaa jo senkintakia, että kaikesta koetustaon selvitetty erittäin hyvin",tiivistää valtioneuvos Uosukainen.Lauri Kosonenjatkuu sivulla 5

2 Nro 6 Kesäkuu 2009Hartaast´Riikka SalokannelPäätoimittajaKatsokaa taivaan lintuja ja kedon kukkasia!Ajatus ja ideaTiedättehän miten ajatus juoksee –yhdestä asiasta juolahtaamieleen toinen ja kohta ei muistakaan mistäkaikki lähti. Pitäisiköhän sitä sanoa ajatusten suunnistukseksi.Minulla ainakin ajatus kulkee rastilta rastilleja välillä hukun kartalta kerta kaikkiaan. No tällä kertaaajatussuunnistus kulki reittiä, joka päätyi ideaan ja ensisyksyyn.Saaren mökkisaunaa lämmittäessä, ajatus vaelsi muutamienvuosien taakse, kun ensi kertaa kurkkasin lattiastaanromahtaneen saunan ovesta sisään. Sauna saihävitystuomion. Keittiötä voisi hyvin laajentaa saunanpuolelle ja käyttökelvottoman saunan tilalle rakennettaisikokonaan uusi. Ensilöylyistä tuli kuitenkin lapsuusja mummolan saunan löyly ja tunnelma niin voimakkaastimieleen, että sauna sai jäädä paikalleen. Hyväälöylyä on vaikea saada muutossa mukaan.Nyt sauna on eleettömästi remontoitu ja valmis ottamaanjuhannusvieraat vastaan. Miten mukavaa onkaanyötöntä yötä juhlia hyvässä seurassa. Näin siirryin ajatusrastillekuusi. Miten Koivistolla vietettiin juhannusta?Millainen sauna mummolla siellä oli? Oliko saunaaollenkaan? Silmät ja korvat täyteen olen kuullut juttujakotikylän ihmisistä ja kotitaloista, kellarin katostakin,mutta saunasta ei kukaan ole puhunut yhtään mitään.Täytyy tarkistaa kyläkirjan muistelot tarkemmin.Näin ajatukset kulkivat menneeseen, nykyiseen ja tulevaan,kunnes pääsin rasteilla kohtaan idea, olisiko se jopamaali. Viimeksi kun tapasin juhannusta viettämääntulevaa ystävääni, hän kertoi pitäneensä nukkekotikurssia.Silloin mietin, että pitäisiköhän joskus tehdä Koivistonmummolan pienoismalli nukkekotityylillä. Josnyt etsisi ja kyselisi saunasta, voisi samalla kerätä tarkattiedot Juljusen kodista. Kiinnostaisikohan muita tehdäpienoismallia omasta menetetystä maailmasta? Se voisikiinnostaa ja yhdistää jälkipolviakin. Pitäisiköhän tämäystäväni meille ensisyksynä oman nukkekotikurssin?Rakennettaisi koko kylä, talo talolta. Nyt vaan piirustuksia,valokuvia ja muistikuvia tallettamaan. Syksylläon aikaa siirtyä puhdetöihin.Pohditaan nukkekodin rakentamista ja muitakin ideoitayhdessä ja porukalla tarkemmin Piikkiössä. Nähdäänsiellä.Omana kouluaikanani opettajilla oli tapana antaa oppilailleenkesäläksyjä. En tarkoita ehtolaisia, vaan tavallisiakoululaisia. Esimerkiksi äidinkielen opettaja pyysi lukemaanmuutamia klassikkoja yleissivistyksen saamiseksi.Syksyllä hän sitten pyysi selittämään aineessa kirjojen sisällöistä.Biologian opettaja antoi tehtäväksi kerätä luonnostaerilaisia kasveja, jotka piti panna painojen alle jakuivina liimata suuriin arkkeihin, joiden alakulmassa olipainettu lappu, missä ilmoitettiin kasvin suku ja nimisekä latinaksi että suomeksi. Lisäksi piti ilmoittaa mistäkasvi oli löytynyt ja milloin sekä oppilaan oma allekirjoitus.Syksyllä opettaja peitti pistokokeina lappuja ja oppilaanpiti muistaa ulkoa, mitä lapussa luki. Siinä sittenloistettiin tai hävettiin koko luokan edessä, kun muistikertoi meistä totuuden.Maailmanhistorian paras opettaja on ollut VapahtajammeJeesus Kristus. Hänen oppilaitaan on tällä hetkellä maailmassayli 2,5 miljardia. Mekin olemme Jeesuksen oppilaita,jos meidät on kastettu lapsina tai isompina. Varsinkin “ristinkouluakäydessä” on turvallista tietää, että vaikka unohtaisimmehetkeksi oman arvomme ja tekisimme tuhmiatekoja, Jeesus ei meitä hylkää, eikä tuomitse, vaan antaasynnit ja muistamattomuudet anteeksi ja auttaa koulunkäynnissäjokaista persoonakohtaisella rakkaudella.Jeesus antaa vuorisaarnassaan oppilailleen kesäläksyn(Matt. 6: 26-30): Katselkaa taivaan lintuja ja kedon kukkasiaja oppikaa niistä. Jeesus ei ehkä tarkoita, että meistäpitäisi tulla himobongaajia, jotka tiirailemme lintuja kesäyönaamuina. Kyllä sekin on hyvä harrastus, ja ainakinpari oppilasta minullakin on, jotka ovat jopa yliopistossaesittäneet taidonnäytteitä perhosten asiantuntijoina. Jeesusneuvoo jättämään murheet Taivaallisen Isän harteilleja luottamaan siihen, että Isä pitää huolta meistä paremminkuin varpusista, joista niistäkään ei yksikään putoataivaalta Jumalan tietämättä. Linnut ovat innokkaita tekemäänpesiä ja laulavat ylistyslauluja rakkailleen ja siinäohessa meillekin.Nykyajan ihmisille, varsinkin nuorillemme on tärkeätä,miltä he näyttävät ja millaiset vaatteet heillä on. Yhteenaikaan nuoret lauloivatkin: “Vaatteet on mun aatteet”. Pitiolla merkkifarkkuja, paitoja ja kenkiä, jotka saattoivatmaksaa suuria summia; eivätkä kaikki vanhemmat pystyneetniitä hankkimaan. Koululaiset saattoivat kiusatatoisiaan näitten ulkonaisten asioitten perusteella. Se onrumaa ja Jeesus toivoo, että sellaisesta luvutaan ja tehdäänparannusta pyytämällä anteeksi sellaista tyhmää syntiä.Sen sijaan pitää mennä katsomaan niityn kukkia. Pienimmilläkinkukilla on oma kauneutensa ja tarkoituksensa.Kun Jumala on luonut jotakin, se on aina täydellistä, sopusointuistaja kaunista. Luonnossa ei ole yhtään ristiriitaaväreissä eikä muodoissa. Jeesus neuvoo meitä ajattelemaanitsestämme niin kuin Psalmin kirjoittaja: “Jumala on luonutminut sisintäni myöten, äitini kohdussa Hän on minutpunonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän Sinua siitä.Ihmeellisiä ovat Sinun tekosi, minä tiedän sen” (Ps. 139: 13-14). Mekin olemme kaikki kauniita, kun sydän on puhdasja nöyrä. Kun hymymme on ystävällinen ja käyttäydymmekauniisti, muutkin kunnioittavat meitä, sekä nuoretettä vanhat. Ja miten onnelliseksi teemme Opettajammeja lähimmäisemme, kun meillä on kaunis, avoin katse japuhumme suullamme hyviä, iloisia asioita ja lohdutammetoisiamme masennuksen tai surun hetkellä.Taas toivotamme toisillemme Hyvää kesää! Katsokaammesamalla taivaan lintuja, opetelkaamme laulamaanLuojallemme ylistysvirsiä; Katsokaamme kedon kukkiaja luottakaamme Taivaallisen Isämme hyvään hoitoon!RakkaammeAili AnneliTOIVANENo.s. Villanen* 17. 8. 1935 Koivisto† 24. 5. 2009 TampereValma LuukkaSyvästi kaivaten, kaikesta kiittäenPauliIlkka, Johanna, Henna, Fanni ja WilmaJukka, Raili, Petteri ja Viviansukulaiset ja ystävätOli sulla sydän niin lämmin hellä,oli siellä paikka jokaisella.Paljon et pyytänyt, kaikkesi annoit,meitä aina muistit ja huolta kannoit.Muistosi kaunis voimaa antaa,surun raskaan hiljaa kantaa.Siunattu läheisten läsnä ollessa Kalevankankaan isossakappelissa Tampereella 6.6.2009. Lämmin kiitos osanotosta.ISSBN 0780-1289KUSTANTAJA:Suomen Koivisto-Seura r.y.Jäsenlehti. Ilmestyy kerran kuukaudessa,kuun 20. päivänä.Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalintulee olla toimituksessaviimeistään lehden ilmestymistäedeltävän kuun lopussa.Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista.Lehden vastuu ilmoituksistarajoittuu ilmoitushintaan.Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällönoikeellisuudesta ja toimittamiensakuvien käyttöoikeuksista.Toimitus voi tarvittaessa lyhentää taimuokata sille toimitettua aineistoa.Liikeilmoitukset 50 snt/ppmKuolinilmoitukset 34 snt/ppmLasten kuvalliset onnittelut 6e/kplAineisto mieluiten digitaalisena:studio@salokanneltoivonen.fiMuussa tapauksessa paperikopiot ja/tai disketti tai CD-levy sekä valokuvatpostitetaan osoitteeseen:Studio Salokannel & Toivonen,Koiviston Viesti p. 03 7824 553Rauhankatu 8, 15110 Lahti.Aineisto palautetaan vain jos mukanaon postimerkillä varustettu palautuskuoriosoitteineen.Tilaukset, osoite- ym. muutokset ainakirjallisena edellämainittuun osoitteeseen.Laita korttiin postitusosoite ja laskutusosoite,mikäli ne eivät ole samat.Tilauksia ei tarvitse uusia.Seuran jäsenmaksu 24e, sisältää vuodenjäsenlehdet. Seuran kautta voi myösmaksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 5e.Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita jakirjoituksia tullaan julkaisemaan seurannettisivuilla www.koivistolaiset.netJäsenlehden postituksesta pohjoismaihin+2e/vuosi, eurooppaan +7 e/vuosimuualle maailmaan +12 e/vuosiPankkiyht. Nordea Lahti 109130-305880PäätoimittajaRiikka Salokannel, 0400 94 96 95Kuvatoimitus ja taittoRami Toivonen, 0400 780 398

Nro 6 Kesäkuu 2009Sylvia Nurminen 18.2.1930 – 31.3.2009Humaljoen Kirjo-ojallasyntyi 18.2.1930 tyttövauvaAugust ja Elviira Kyytsösenennestään viisilapsiseenmaanviljelijäperheeseen.Perheen kuopus sai kasteessanimen Sylvi, mutta aikuisenahän muutti nimen muotoonSylvia. Hän ehti käydäHumaljoella alakoulun kaksiluokkaa ja oli siirtynyt yläkouluun,kun sota syksyllä1939 syttyi.Evakkojuna vei Kyytsösenäidin ja lapset Orivedenasemalle, missä KuhmalahdenVehkajärvellä asuvaisäntä valitsi heidät omalletilalleen. Talvi kului Näppiläntilan pienessä mökissä.Isäntäväki ymmärsievakkojen aseman ja järjestielintarvikkeita ja mm. hienonjoulujuhlan evakoilleyhdessä alustalaistensa kanssa.Vehkajärven koululle olimajoitettu muitaevakkoja, joten koulunkäyntiälapsilla eiollut. Keväällä 1940Kyytsösen perhesiirrettiin Artjärvelle,missä he asuivat,kunnes palasivatHumaljoelle 1942.Siellä Sylvia liittyiPikku-Lotta- järjestöönja sai tuntumansota-ajan toimiin.Uusi evakkomatkakeväällä 1944 veiheidät ensin Perniöönja myöhemminMäntsälään maanviljelystilalleNummisiin.Sylvia suoritti oppivelvollisuuskoulunsaloppuunMäntsälässä, sen jälkeenkauppakoulun tutkinnonLahdessa ja siirtyi työelämäänensin Mäntsälässäja Järvenpäässä. Tultuaanvalituksi Husqvarna Oy:npalvelukseen hän muuttiHelsinkiin. Siellä hän toimitoimisto- ja mainonnan tehtävissämyös Kesko Oy:ssä,Suurarpa Oy:ssä, WärtsiläOy:ssä, KirjapainoteollisuudenLiitossa ja Kustaankartanonvanhainkodissa,josta hän jäi eläkkeelle. Helsingissäalkoi myös aktiivinenopiskeluharrastus, jokajatkui koko Sylvian elämänajan, mm. viimeisenä opiskeluaiheenavenäjän kieli.Hän suoritti työn lomassaMarkkinointi-instituutinMaakuntakirjailija Sylvia Nurminen 1931-2009mainoshoitajan tutkinnonja paneutui ponnekkaastisuomen kieliopin opiskeluun.Ulkoiluharrastuksetveivät hänen Helsingin Ladunpiiriin, jossa hän osallistuiLapin retkeilyyn ja toimimm. koulutussihteerinä.Avioliiton Sylvia solmiPentti Nurmisen kanssa.Perheeseen syntyi kaksilasta, poika ja tyttö. Pojanvarhainen tapaturmainenkuolema oli Sylvialle elinikäinenmurhe. Tytär opiskelilääkäriksi, avioitui ja saikaksi lasta, mistä kaikestaSylvialle oli paljon iloa.Nurmisen perhe asui ensinHelsingissä, mutta Penttirakensi myöhemmin omakotitalonJokelaan. SielläPentti ja Sylvia asuivat kaksistaanPentin kuolemaanasti, jolloin Sylvia muuttipalvelutaloon oman sairastumisensavuoksi.Sylvialla oli monia liikunnallisiaharrastuksia. Lapsenahän pelasi neljää maaliaja kuningaspalloa, aikuisenahän kiinnostui hiihtämisestäja pyöräilystä. Kerrotaanhänen jopa pyöräilleen LappeenrannastaViipuriin.Karjalaisuus vei SylvianHelsingin koivistolaistenyhdistyksen aktiiviseksijäseneksi. Sen ohjelma- jamatkailutoimikunnassa hänseurallisena ja esiintymiskykyisenäihmisenä toimimielellään monissa tehtävissäuseita vuosia. Jokelaanmuutettuaan hän liittyimyös Jokelan karjalaisiin.Karjalaisuus sekä omat jatoisten sota-ajan kokemuksetyhdistyneinä hänenluovan kirjoittamisen tarpeeseensasaivat Sylvian kirjoittamaanviisi romaania:Koivistolta tuulee, HäävalssiKoivistolla, Karjalan tyttöjäharmaissa, Veljeskansan vapaaehtoisetja Sodan jälkeenHän kirjoitti myös runoja,näytelmiä ja kuunnelman ”Vaellus ”. Sota-ajan muistojaja kokemuksia hän keräsimm. tutkimalla niitä koskeviaaineistoja ja haastattelemallaihmisiä tehdenpitkiäkin haastattelumatkoja.Kirjailijana hän oliUudenmaan Kirjoittajatyhdistyksenjäsen ja kolmevuotta sen puheenjohtaja.Sylvia osallistui useana kesänäOriveden Opiston kijoittajakursseihin.Kuten siunaus- ja muistotilaisuudessaollut pappi sanoi,Sylvia oli iloinen, ihmisläheinenja vieraanvarainenkarjalainen nainen. Ystävättuntevat hänet huumorintajuiseksiihmiseksi, joka osasinauraa myös itselleen.Kirjoittajat ovat Sylvian ystäviäja kotoisin Humaljoelta:Anja Nyroos (o.s. Seppinen) ja Riitta Huovinen(o.s. Rokka ).— Puheenjohtajalt` iteltää —Hyvät Koivistolaiset ja koivistolaisten ystävätTätä kirjoittaessani on taakse jäänyt jo kolme Suomenkeskimäärin kolmestatoista hellepäivästä. Vietetäänpuolustusvoimien lippujuhlapäivää. Tuuli tuivertaa javettä tihruaa taivaalta aivan säätieteilijöiden ennustamallatavalla. Äkkinäinen voisi jopa uskoa sammakkomiehenkeväiseen ennustukseen, että kesästä tulee koleaja sateinen. Siitä huolimatta jaksan uskoa, että tästä kesästätulee nautittava ja antoisa. Sukukokouksia on taastiedossa sadoittain ja hauskaa pittää olla.Karjalanliitto kokoontuu perinteisille kesäpäivilleentuota pikaa Kuopioon, ja Koivistolaisten oma kesäjuhlaodottaa vieraitaan heinäkuun 25-26 päivinä tällä kertaaPiikkiössä. Turun seudun koivistolaiset ovat luvanneetpanna parastaan, eikä ole mitään syytä epäillä, etteiköKoivistojuhlista tulisi taas kerran tapahtumien tapahtuma.Ei muuta kuin joukolla mukaan tapamaan tuttujaja solmimaan uusia tuttavuuksia.Jäsenrekisteriratkaisu on sitten tehty. Koivisto-Seura onsolminut yhteistyösopimuksen Sebacon Oy:n kanssa japerustietoja siirretään paraikaa uuteen järjestelmään. Setarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia tehostaa jäsenpalveluja.Johtokunta tulee syyskauden alkaessa pohdiskelemaanmitä kaikkia toimintoja käyttöön otetaan, jotayhteydenpito jäsenten ja seuran välillä voisi toimia entistäkinjoustavammin. Tulevaisuuden toimintoja pohditaantoki laajemminkin ja yhdistykset tulevat olemaanlinjan luomisessa mukana mm. syksyllä pidettävässä toimintaseminaarissaPorvoossa.Nyt on kuitenkin aika hellittää hetkeksi ja valmistautuakesän viettoon. Juhannus on jo ovella ja luonto kukoistaasiitäkin huolimatta, että maa rämpii taloudellisessamatalasuhdanteessa. On aika hetken kerätä voimiatuleviin haasteisiin, joten heitetään huolemme Herttarouvalleja heittäydytään kesään.Espoossa 4.6.2009Juha-Veikko Kurki, puheenjohtaja3”Matka, jonka tahtoisin tehdä,huolista vapaana,kuun valossa,tähtien loisteessa,minuuteni muuttuessa,vahvaksi revontuleksi.”Uudenmaan Kirjoittajien puheenjohtajavuosina 1996-99,Sylvia Nurminen os. Kyytsönen,oli yhdistyksemmemäärätietoisimpia ja tuloksekkaimpiajäseniä. Hän syntyija varttui merikapteenintyttärenä Koiviston saarella,sodassa menettämässämmeKarjalassa, noin 80 kilometrinpäässä Viipurista.Talvi- ja jatkosodan pakolaisenaSylvia halusi kirjoittaaomakohtaista muisteluaja fiktiota menetetynKarjalan asioista. Sota-ajastasaakka hän säilytti teräkunnossasekä sanottavansa ettäkirjallisen esityksen ja julkisuudessaesiintymisen taidot.Kirjoittajana ja suosittuna senioritilaisuuksienesiintyjänähänellä oli yhteistyötä karjalaisjärjestöjensekä rintamamies-ja lottajärjestöjen ja–järjestöjulkaisujen kanssa.Kaikki tämä oli merkityksellistäja välttämätöntäkin hänennousussaan menestyvienmaakuntakirjailijoidemmejoukkoon, viipurilaisen LempiJääskeläisen (1900-1064)viitoittamalle tielle.Kommunistivallankaaduttua Itä-Euroopassavuosina 1989-92 syntyi tilanne,jolloin Suomessakinentistä vapaammin saatettiinkirjoittaa julkisuudessaKarjala-asioista. SilloinSylvia, joka siihen saakkaoli kynäillyt lähinnä runoja,näytelmiä työväenopistolleja kuunnelma ”Vaellus”,iältään tuolloin jo noinkuusissakymmenissä, julkaisisarjan Karjala-aiheisiateoksia, jotka olivat myösilmestymisajankohtansamyyntimenestyksiä.Taustatyöskentelyssäänkirjojaan varten Sylvia Nurminenoli hyvin uupumaton:hän haastatteli, nauhoitti,hankki aineistoa jateki materiaalin keruumatkojamyös Venäjän alueelleja Viroon. Hänen henkilökohtaisessaelämässään olieräitä suuriakin menetyksiä,alkaen lapsuuden aikaisestakotiseudun menetyksestä,mutta tarve kirjoittamiseenauttoi häntä surujen yli jamenetykset ehkä vahvistivathänen suhtautumistaan luovaankirjoittamiseen.Uudenmaan Kirjoittajatmuistaa entistä puheenjohtajaammeeräänämäärätietoisemmista jatuloksekkaimmista jäsenistämme.Hänen parhaita teoksiaan ovat:”Koivistolta tuulee” (Alea-kirja 1989)”Häävalssi Koivistolla” (Sahlgren1993)”Karjalan tyttöjä harmaissa” (Karisto 1994)”Veljeskansan vapaaehtoiset” (Karisto 1996)”Sodan jälkeen” (Pilot-Kustannus 2004)Riku RäihäSuomenKoivisto-Seura r.y.Perustettu 1948Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä- järjestää kotiseututilaisuuksi- harjoittaa julkaisutoimintaa- suorittaa kotiseutukulttuuriin liittyvää kokoamista ja tallentamista.www.koivistolaiset.netPuheenjohtaja, Juha-Veikko KurkiKoivistontie 2 C, 02140 Espoopuh. 09-541 6751, 0400-601 838Varapuheenjohtaja, Tuula KoppinenRauhalanpuisto 10 B 36, 02230 Espoopuh. 050-516 5651Sihteeri, Virpi Huhtanen, Ahtaanmäki1A2,02280 Espoo. puh. 0440-501 806virpi.huhtanen@kolumbus.fivaralla Risto Kaukiainen, HelsinkiTaloudenh. Karjalan Tilikeskus/Ratakatu 47, 53100 L.ranta p. 05-5448850Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj.Proomukatu 6 A 14, 15140 Lahtipuh. 040-564 9341Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pjMetsäpirtintie 10 A 1, 02130 Espoopuh. 09-455 0501Senioritoimikunta, Helge Teikari pj07190 Halkiapuh. 019-664 8112Hallituksen muut jäsenet:Hannu Veijalainen, Lahti. 03-228 5621varalla Raimo Kyytsönen, MäntsäläEero Ahtikari, Piikkiö. 050-525 5174varalla Airi Saarinen, TurkuSeppo Mäkinen, Anjalankoski. 040-506 0430varalla Martti Karvonen, KausalaEsko Kaukiainen, Tuusula. 0400-800 752varalla Pertti Hämäläinen, EspooRiitta Nurmi, Porvoovaralla Marja-Leena Montonen, PorvooHanna Silfver, Piispanristi. 02-243 2940varalla Tuula Agge, ParainenTuula Raukola, Kotka. 044-522 8098varalla Mirja Haapanen, HaminaKoivisto-säätiö:Hallituksen pj. Sirpa TaskinenIntiankatu 11, 00560 Helsinkipuh. 09-797 011Säätiön asiamies Pertti HoikkalaVanha Veckjärventie 11, 06150 Porvoopuh. 040-583 5397koivisto-saatio@kolumbus.fi

4 Nro 6 Kesäkuu 2009Lyyli Pakonen 100 vuotta 15.5.2009Lyyli os. Samuli syntyi Koiviston Saarenpäässä SimoSamulin tyttärenä 15.5.1909. Hän on seitsenlapsisenperheen toiseksi nuorin lapsi ja nyt suvun vanhin. Isäseilasi kesät laivallaan merellä, kuten niin monet muutkinSaarenpään miehet. Vaimo ja lapset hoitivat kotiaskareet.Milloin ei ollut muuta, niin kuokittiin suota. IsäSimo maksoi siitä jokaiselle lapselle palkkaa kuokkimiensametrien mukaan. Lyylille ei pienuutensa takia paljoakaanmetrejä kertynyt, mutta vanhemmat sisarukset auttoivatniin, että Lyyli pääsi palkoille.Olot Saarenpäässä huononivat1920 luvulla. Ja monet nuoretlähtivät, jos nyt ei kultaa vuolemaan,niin etsimään parempiaoloja muilta mailta. Lyylin vanhempisisar lähti Kanadaan, jahoukutteli myöhemmin Lyylinkinsinne sanoen, että kyllä täältä ainaahkeralle suomalaistytölle työtälöytyy.Lyyli lähtikin Kanadaanvuonna 1929 ja oli Montrealissa86 vuotiaaksi asti. Hän oli naimisissaPohjanmaalta kotoisinolevan Heikki Pakosen kanssa.Suomalaisyhteisö Montrealissa olihyvin tiivis ja aktiivinen. Heillä onoma kirkkorakennus, oma pappija lukkari sekä kokoontumistilat jahenkilökunnan asunnot. He maksavatkymmenyksillään kirkon jahenkilökunnan menot. Heillä onsiellä myös vilkas kerhotoiminta.He pitävät myyjäisiä kirkon hyväksivalmistaen käsitöitä ja leivonnaisia.Suomessa käydessään Lyyli onusein sanonut, että haluaisi tullahaudatuksi Lempi sisarensa viereenAnjalaan.Sisaren tyttäret Annikki jaKirsti kävivät Montrealissa järjestämässätätinsä 85-vuotisjuhlatja totesivat ettei täti pysty enääkauaakaan asumaan asunnossaan,mikä oli toisessa kerroksessa ja sinnementiin jyrkkiä portaita pitkin.Lisäksi Lyyli pelkäsi vanhainkotiinjoutumista, sillä hänen miehensäoli 7 vuotta halvaantuneena vanhainkodissa,missä henkilökuntapuhui lähinnä vain ranskaa ja vainmuutama osasi englantia.Seuraavana kesänä lähtikinPirkko tyttärensä Monan kanssajärjestämään tädin muuttoaSuomeen. Mona on ranskan jaenglanninkielen taitoinen ja joopiskeluaikoinaan ollut matkatoimistonoppaana ulkomailla, jotenhäneltä muuton hoitaminen viranomaistenkanssa sujui luontevasti.Ja niin pian oli täti Jyväskylässä jakoko hänen kotinsa irtaimisto tulisinetöidyssä kontissa hänen uudenkotinsa ikkunan alle Jyväskylään.Kirsti sai hankittua tädilleasunnon omasta talostaan. Miljoonakaupungistamuutettuaantäti nautti kaupungin rauhasta jaystävällisyydestä. Kesät vietettiinKirstin kesäpaikalla Putkilahdessa.Täti kuunteli mielellään aamuisinkaipaamaansa käen kukuntaa janautti kesän raikkaudesta varsinkinsireenien, juhannusruusujenja kielojen tuoksusta. Ja viikottaisetsaunassa käynnit vastalla ropsienolivat tärkeitä. Kirstin omatvoimat heikkenivät hänen täytettyään80 vuotta. Hän ei jaksanutympärivuorokautisesti hoitaa tätiäja täti pääsi 98 vuotiaana Väinönkadunpalvelukeskukseen. Siellävietettiin hänen 100-vuotis syntymäpäivänsäomaisten parissa.Kirjoittanut sisarentyttären miesP.O BisehoffTurun ja ympäristön Koivistolaisettoivottaat siuttervetulleeks juhlil PiikkiöönKesäjuhlien ohjelmaLauantai 25.710.00 - Suomen Koivisto-seuran johtokunnan kokous11.00 - Koivisto-Säätiön hallintoneuvoston kokous10.00 - 16.00 Kahvio toiminnassa10.00 - 16.00 Ruokala toiminnassa10.00- Näyttelyt ja myyntipisteet avautuvat12.00 Lipunnosto ja juhlien avaus12.15 - Taide- ja perinnenäyttelyn avajaiset12.15 - 15.45 Lasten työpisteet toiminnassa12.30 - 15.00 Kilpatoiminta12.30 - 14.00 Kyläkokoukset14.15 - 15.45 Kyläkokoukset16.00 - 18.00 "Muistojen hetket" ( liikuntahalli)19.00 - 23.00 Juhlatanssiaiset (nuorisotalo Pontela)Sunnuntai 26.710.00 - Juhlajumalanpalvelus (Piikkiön kirkko)10.00 - 14.00 Ruokala ja kahvio toiminnassa12.00 - 13.30 Sukukokoukset12.00 - 14.00 Lasten työpisteet toiminnassa14.00 Pääjuhlaesiintyjinä mmprofessori Yrjö Kaukiainenmuusikko Mikko MäkeläinenCarmeninae-kuorokansantanhuryhmä FyrkanttiErityistiedotuksia juhliin valmistautuvillePiilenheitossa on neljä sarjaa: naiset, miehet, nuoret alle 16v ja seniorit yli 65v.Juhliin valmistuva rekipeite ja kalaputka myydään tehtyjen suljettujen tarjoustenperusteella. Juhlatoimikunnalla on oikeus olla hyväksymättä tehdyt tarjoukset. Molemmistatulee kuva sivustolle viimeistään heinäkuun puolivälissä.

Nro 6 Kesäkuu 20095Kirjotuksii` ja kuulumissii`Pietari portilOlka, siivoojaEtusivulta, evakkovaelluksestaPyhän Pietarin pakeille aikanaansaapui Nikita, innokas autoilemaan.“Pjotr Ivanovitš”, Hruštšev portilla anelemaan,“Taivaan teille mä mielisin ajelemaan.Tietkin siellä lie kullasta, näin kerrotaan.”“Stoj, stoj! parahin Nikita Sergejevitš!Älähän, hyvä mies, noin kiirehdi!Yksi kysymys minulla sulle olisi:Konsaan oletko käynyt sä naisissa?Onko montakin ollut sulla djevushkoja?”“Njet, njet, dobryj tavaritš taivaallinen!Mitä sä nyt?! Mulla yksi vain ollut on nainen!Jos muistat sä Ninani, tiedät kyllä miksi.Yhdessä naisessa mulle on ollut kylliksi!”“No hyvä, saat Zhilin sä lahjaksi!Täällä ajella voit, elää herroiksi!”“Stalinin paljastit kaikki sä konnuudet.On oikein, että palkan viimein saat. Privjet!”De Gaulle saapui hänkin Taivaan portille.“Monsieur, vaadin pääsyä sisälle!Olen vapautusarmeijan kenraali!Voittaja Hitlerin - se riittänee suositukseksi!”“Mais, non. Mon général, hetkinen vaan!Yksi kysymys vain; sallittehan?Onko paljonkin ollut teillä naisia,niin kuin kerrotaan olevan sotilailla?”“Écoutez! Myötää täytyy - olenhan ranskalainen!”sanoi Charles viiksiiään ylpeänä sukien.“Ei kylläkään yhtään enempää kuin tarpeeksi.Miten muutoin oisin sotia ehtinyt kylliksi?!”“No hyvä siis, parahin kenraali.Peugeot oisko sopiva teille lahjaksi?Meillä nähkääs ei ajella panssareillanäillä Taivaan teillä, kullatuilla.”Näiköhä työ tunsitta Poikolaise Olka?No, häähä olkii “vaa” tavalline siivooja.Eikä hää olt koivistolainekkaa,ko syntynt ol rannoil suure Laatoka,Impilaheel. Piene möki tyttöne.Mut olha hää kuiteskii karjalaine.Niiko muutkii, ol koin joutunt Antreas jättämää,minkä Hannekse kans ol ehtint pystyttämmää.Talvisottaa ko mies ol joutunt lähtemää,veskelkal läks Olka lapsiaan työntämääjuna-asemaal, mist matka käi kohti Tammelaa.Neljäs laps siel kuol, ko tul tähä maailmaa.Olka ja Hannes muuttiit pia Helsinkii.Olympiakyläst hyö löysiit kortteeri.Lapset joutuit lähettämmää Ruotsii.Hannes Rissalas maalail sotakonehii.Olka käi pesemäs herrasväe pyykkii,siivoil rappukäytävii, hois huushollii.Sova jälkee synty perreesee taas laps.Olka Sähkölaitoksee pääs siivoojaks.Hää ol suoraluontone, sukkelapuhene,ahkerast tek töitä, iloluontone naine.Lapset ol hänest ain kaikist tärkeämpii.Kanaatas käivät yhes tappaamas lapsii.Niiko mei äitiilki, Olkaal ainoastaa“liikkuva kalusto” ol mukannaa,ko karkuu hää joutu Karjalast lähtemää,lapset turvaa viemää, yksinnää elättämmää,ko mies ol joutunt rintamaal, sotimaa,isämmaata juoksuhauvois puolustammaa.Olka ol “vaa” työläisnaine, niiko mei Äitikkii.Impi Mariaal vaa ol enemmä siunaantunt lapsii.Ei kummatkaa olleet kouluu liikaa käyvä saaneet,ei höil kunniamerkkei silmäätekevät jaanneet.Mut ei hyö mittää “vaa” kumpainenkaa olleet.Höi tapasii aatelissii olliit usiat sota-aja naiset!Lissu KaivolehtoEvakkovaelluksen järjestävät Evakkolapsetry. ja Virolahden Karjala-seura ry.yhteistyössä parinkymmenen virolahtelaisenjärjestön kanssa. Ensimmäiselle vaellukselleVirolahdelle osallistui runsaat 500henkeä. Myös tänä vuonna Virolahdelleodotetaan satoja vaeltajia.Evakkovaellus on perhetapahtuma,joka tekee eläväksi lähihistoriaa. Se ontarkoitettu kaikille evakoille, heidän jälkeläisilleenja jokaiselle historiasta kiinnostuneelle.Vaellus alkaa lauantaina 4.7. kello11.Vaellus päättyy Virolahden kirkollakenttähartauteen. Kirkko oli sotavuosinaevakoille turvan ja lohdun antaja, kunkriisiapua ei ollut.Opistonmäellä on ennen vaellustakello 10 alkaen maksua vastaan kahvia japientä syötävää. Reitin päätepisteessä Virolahdenkirkolla on maksullinen keittoruokailu.Vaellus on ilmainen tapahtuma,mutta kuljetuksesta autojen parkkipaikaltaOpistonmäelle peritään kolme euroa.Lisätietoja antavat Virolahdella KaisuRokka 040 744 80 35 ja Anni Talsi 040736 92 34 sekä Anne Kuorsalo 040 52452 93. Vaellukseen osallistuvista ryhmistäennakkoilmoittautuminen Kaisulle taiAnnille.“Hi, Pete! Taivaan teille mä ajelemaan halaisin”Pietarille jo kaukaa sanaili JFK / dzhei ef kei /“Pääse tuonne taivaan kartanoille kukaan ei,ennen kuin hälle avannut oon tään kultaisenportin.”Toki tunnisti Pietari nuoren presidentinoli maineensa kiirinyt jo ylös taivaisiin.“Selvittää minulle saat sinäkin tarkasti,maan päällä oletko elänyt sä ihmisiksi.”Pystyi huulilta lukemaan Pyhä Pietari;Marilynit ja muut naiset kävi selväksi.Koppa-Fordin JFK:kin sai ajopeliksi.Riemuisna riensi tyttöjä etsimään silmäniloksi.“Hi, Nick” JFK Nikitalle huikkasi,kun Zhilin ohitse Fordillaan kiirehti.“Bon jour!” tervehti molempia kenraalija käsillään villisti huitoili.“Terve, pojat!” kailotti heille mies kaljupäinenpappamopollaan heidän ohitsensa kaasutellen.“No, oi ja voi, sun pirulainen!”pääsi huudahdus suusta kaikkein “poikien”.“Eikös tuo ollutkin itse Urkki, se Kekkonen!!”Aikakauslehden vitsiä mukaillen.Martti PielaKOIVISTON AUTOwww.koivistonauto.fiMie luulen, et aika moni teist, niiko miekii,tuntoo samallaisii sitkehii karjalaisii naisii,suurperehii äitii, sitkehii karjalaisii,Elsoi, Marttoi, Liisoi, Katrii ja Meerii,kutka yksinnää, ilma lapslissii, tukiaisii,tien perreilleen raivasiit läpi harmaa kivenkii.Olga Poikolainen (13.5.1916 - 26.2.2009)Martti PielaEi Varotuksest tarvitsekkaa välittääNyt kyl joku tek iha kurillaa,ihmisii säikyttel täysi tahallaa,meit polosii pelottel sähköpostillaa.Ko eihä siin Varotukses mittää pohjaa oo,minkä kerto Uusimaaki aamune numero.Ja Aamulehtikkii totes samalviisii,ko asjan tementoi ja miulkii viestin lähetti.Hallmarkil kyl o paljokkii toimintaa.Netis ilmasii korttei se tarjoaa.Lieks joku tahtont virmaa vahingoittaa,ko noinikkää koulukiusaajii alko matkimaa.Mut viisas o varovaine kuiteskii,ettei tarvitsis kattuu myöhemmi.Voipha tästkii jottai oppii vissiinki.Martti PielaHailiserpaa vai norssisoppaaVarmaan jokainen joka on asunut Koivistollaja moni heidän jälkeläisistäänkin onsyönyt hailiserpaa. Hyvää ja halpaa ruokaajoka mielestäni voittaa herrojen herkunlohisopan aivan kirkkaasti. Toinen hyvä,tosin joidenkin mielestä haiseva ruumiinsyöjä, kala on mielestäni Norssi/virallisestiKuore. Niillä tarinoilla, joita norssista onkerrottu, ei ole juuri todellisuuden pohjaa,sillä rasvaevä, joka kalassa on, antaasille sen omituisen hajun. Muistan kunpappani Anton joskus kertoi, kun kävivätPietarissa kalan myynnissä norssista saijopa neljä kertaa paremman hinnan kuinhailista. Kun isäni, joka oli merimies, tulikäymään kotona ja tullessa ei ollut enäätorimyyntiä niin seuraavana päivänä hänenpiti päästä torille ostamaan norssia.Tänä vuonna, niin kuin useana muunakinkeväänä, esim. Viipurissa lohi maksaa230 rup = 5.50 eur kilo ja norssi 360 rup= 8,50 kilo.Norssisopan valmistus on aivan samanlaistakuin muidenkin kalakeittojenja mieluummin ilman kermaa tai maitoa,sillä ilman niitä keitosta saa erittäin hyvän.Norssin etuna on vielä se, ettei siinä oleruotoja niin kuin muissa kaloissa.Pappani kalamyynti matkasta Pietariinkerrotaan myöskin kirjassani, joka onmyynnissä kesäkuun puolenvälin aikoihin.Joku voisi siitäkin sanoa –Mikä laulaen tuleese viheltäen menee.Toivoisin kirjan kiinnostavan silläsieltä tulee esille asioita joista on visustivaiettu jopa yli sata vuotta. Kirjojen hintaaikävä kyllä nostaa se, että niistä on joutunutmaksamaan LVV:tä jo 22% vaikkeiyhtään kirjaa ole vielä myyty. Näillä näkyminpehmeäkantisen hinta on noin 18 eurja kovakantisen noin 23-25 eur. Lopullinenhinta muodostuu tilauksen määränmukaan. Tilata voi 0400-412650.Aulis Soukka,Puutarhurintie 16 49400 Hamina

6 Nro 6 Kesäkuu 2009Karttu käteen ja kyykkää kumoon!Näin kesän tullessa moni on varmasti kaivanut Mölkkypelinsävaraston uumenista. Puukapulan heittely voi ollavain hauskaa ajanvietettä tai tiukempaa kilpailutoimintaa,jossa lajin fyysisyys ei liikaa korostu. Hieman toisenlainenluonne on kuitenkin pitkät perinteet omaavassakyykkä-pelissä, jossa puupalikoita sihdataan jopa kymmenenmetrin takaa.Kyykkää pelataan yleensä ulkonatasaisella sorapintaisella kentällä,jossa on kaksi 5x5 metrin neliötä(konoa) 10 metrin etäisyydellätoisistaan. Toisessa neliössä seisovapelaaja heittää puusta sorvatullamailalla, kartulla, toisen neliönetureunalla olevia puupalikoita,kyykkiä, ja yrittää puskea kyykätulos neliöstä. Uloslyödyistä kyykistäsekä käyttämättä jääneistämailoista saa plus-pisteitä, kuntaas neliöön jääneet kyykät antavatmiinuspisteitä.Heittomatkat ja pelikentänkoko riippu pelaajien iästä ja sukupuolesta.Miehet heittävät 10metrin ja naiset 8 metrin etäisyydeltä,nuoremmat sarjat 4-8metrin päästä. Kyykkää voi myöspelata joukkue- tai parikilpailuna,jolloin heitettävien mailojen määrävaihtelee: joukkue- ja paripelissäpelaaja voi heittää kaksi mailaavuorollaan. Henkilökohtaisessapelissä mailoja on käytettävissäneljä/lyöntivuoro.Ehkäpä kyykän yksinkertaisuudenvuoksi sille on ehtinytmuodostua jo vuosisataisetperinteet. Pelin juuret ovat osaitäsuomalaisten heimojen, kutenkarjalaisten, vienalaisten jainkeriläisten historiaa, ja valokuvaaja-kirjailijaI.K Inha mainitsikyykän muistiinpanoissaan VienanKarjalaan suuntautuneellavalokuvausretkellään 1800-luvunloppupuolella. Peliä oli pitkäänpelattu syrjäkylillä ja Inhakinluuli sen olevan vain häviävääkansanperinnettä. Suomeen pelikuitenkin rantautui lopullisestiVienan ja Aunuksen siirtolaistenpelattua sitä kesäjuhlillaan, ja sotienjälkeen 1950-luvulta lähtienkyykkämailaan on tarttunut yhäuseampi eri ikäinen ja -kokoinenihminen. Karjalan Sivistysseura jaKarjalan Liitto ovat toimineet aktiivisinakyykkäperinteen jälleenrakentajina:Karjalainen Kyykkäliittoperustettiin vuonna 1984,ja myöhemmin nimi muutettiinSuomen Kyykkäliitoksi.Suomen Kyykkäliiton alaisetseurat järjestävät alueellisia javaltakunnallisia kilpailuja kesälläulkona ja talvella hallissa. Myösopiskelijat ovat ottaneet pelinomakseen: Akateemisen kyykänMM-kilpailut järjestetään Tampereellavuosittain jopa yli 3000osallistujan voimin, ja se onkinyksi suurimmista suomalaisistaopiskelijoiden liikuntatapahtumista.Pinja PiiraPelikenttä noin 22x7 metriäKono 5x5m10m heittoviiva miehille8m heittoviiva naisilleKona10mPelin kulkuKarttuKyykkäKonaPelin tarkoituksena on Karttuaheittämällä lyödä kyykät poiskonasta mahdollisimman vähilläheitoilla. Aloittavan joukkueenensimmäinen pelaaja heittää ensinkaksi karttua, minkä jälkeenvastustajajoukkue tekee saman.Tätä vuorottelua jatketaan, kunnesjompikumpi joukkue saakaikki kyykät ulos heittoneliöstä.Tasoittavan vuoron jälkeen lasketaanpisteet, kootaan kentät, vaihdetaanpuolia ja pelataan toinenpelipuolisko.Kyykänlyönnissä käytettävä puinenmaila eli karttu on pyöreä javarreltaan tasapaksu. Mailan toisessapäässä on kavennettu kädensija.Karttu saa olla halkaisijaltaanenintään 80mm ja pituudeltaan850mm. Mitoille ei alarajoja ole,joten pelata voi niin pienellä kartullakuin haluaa.Kyykät ovat puisia, yleensä koivuisia,leiriön muotoisia palikoita.Pelin aikana kyykät pyritäänsaamaan ulos omasta pelineliöstäkarttua heittämällä. Kyykän halkaisiaon 70-75mm ja korkeus100mm.Kyykät asetellaan pelineliön eturajalletasavälein 20 kyykkäpinoa,joissa kussakin on 2 kyykkää päällekkäin.Ensimmäinen ja viimeinenkyykkäpino sijaitsevat 100mmpäässä sivurajoista. Kyykkärivistöänimitetään konaksi.Muistoja menneestLapsena minä rannalla istuinja katselin tyyntä vettä.Enkä minä silloin aavistanuttämä kaikki täytyy jättää.Maailman myrskyt murheita toivatja ystävän multa veivät.Mulle jäi muisto nuoruuden ajan.Jäi kotini taakse rajan.Aarteen minä säilytän vielämuistoja ajan armahan.Ne piirtyneet mieleen ijäksi,niitä aika ei voi viedä.Nyt katselen kun hämärä illanvarjoja tielleni luopi.Syksyn halla vie lempeni ruusut,tyhjyyden tilalle tuopi.Näin kirjotteli Aino MannonenKotterlahdesta.Kopioi mummonvihosta Sylvi Martikainen Porista

Nro 6 Kesäkuu 20097Primorskista Venäjän telakkateollisuuden keskusPrimorskiin tullaan rakentamaan kaksi uutta suurtelakkaa lähivuosien aikana.Venäläinen holdingyhtiö ”Summa Kapital” ilmoitti äskettäininvestoivansa miljardi USD:ia uuteen telakkaanPrimorskissa. Telakalla aletaan rakentaa uusia öljynporauslauttojasekä tankkereita, joiden kuollutpaino kohoaa250 000 tonniin.Yhtiö, jonka omistaa venäläinenliikemies Zijavudin Magomedov,rakentaa telakkaa eteläkorealaisenlaivayhtiö ”STX Shipbuildingin”kanssa. Yhtiöt ovat jo allekirjoittaneetyhteistyösopimuksen. Korealaisetosallistuvat tekniseen ja taloudelliseensuunnitteluun, muttatoimittavat myös tekniikkaa.Summa Kapital allekirjoittivuonna 2007 49-vuotisen vuok-rasopimuksen 104 hehtaarin kokoisestanykyisen öljyterminaalinlähellä sijaitsevasta tontista. Alunperin yhtiö halusi rakentaa terminaalinöljytuotteille, mutta luultavastitelakka tullaan rakentamaanjuuri tälle tontille. Suunnitelmienmukaan telakkaa aletaan rakentaavuonna 2011, ja se valmistuneeviisi vuotta myöhemmin.Muita suunnitelmiaMyös Viipurin telakka aikoo rakentaauuden suurtelakan Primorskiin.Projekti saa tukeasuoraan pääministeri VladimirPutinilta, sillä on valtion lainantakausja vastaavanlaiset suunnitelmatkuin Summa Kapitalilla.Myös tämän telakan budjetti onmiljardi USD:ia, ja sekin tulee rakentamaanöljynporauslauttoja jasuuria tankkereita.Viipurin telakkaa valvoo liikemiestenryhmä, jolla on suhteitaRossija-pankkiin. Pankin omistaapääministeri Putinin läheinen ystäväJuri Kovaltšuk.Venäläiset analyytikot ovatsitä mieltä, että kaksi suurtelakkaaPrimorskissa ei ole liikaa. Yhdeksänkymmenestä venäläisestäaluksesta rakennetaan nykyisinulkomailla. Venäläiset telakat eivätpysty rakentamaan yli 35 metriäleveitä aluksia. Jotta yhtiöt pystyisivätvaltaamaan sisäiset markkinattakaisin itselleen, telakkateollisuustarvitsee kymmenen uuttatelakkaa, analyytikko Ilja Vaismankommentoi kauppalehti DP:lle.Suurempi ongelma on löytääriittävästi ammattitaitoista työvoimaa.Vaismanin mukaan telakatetsivät työvoimaa ympäri maan jahoukuttelevat ihmisiä Primorskiinlupaamalla sekä koulutuksen ettäasunnon.Viipurin telakalla työskentelee1500 henkilöä. Jos molemmatsuurtelakkahankkeet toteutuvat,Primorskin asukasluku, joka ontällä hetkellä 6000, kaksinkertaistuu.Anders MårdHyvän elämän ja taiteen puolestaOlen löytänyt elämän salaisuuden ja kauneuden taiteen ja musiikin kautta.Rakkaus on taiteen ilmenemismuoto, se synnytti tämän levyn. Musiikki onminulle etuoikeus, se on portti selittämättömään maailmaan - olen kiitollinensiitä.Tuomas HoikkalaTuomas Hoikkala ja Kalevi Kiviniemijulkaisivat Sax and organ–CD:n. Levyn ohjelmisto muodostuuJean Sibeliuksen ja OskarMerikannon tunnetuimmista jarakastetuimmista sävellyksistä.Mukaan on sovitettu myös suomalaisiakansansävelmiä ja isänmaallisialauluja.Oskar Merikanto on vaikuttanutMäntyharjussa, jotenMäntyharjun kirkko oli luontevapaikka hänen sävellystensä äänittämiseen.Tuomas Hoikkalan ja KaleviKiviniemen levy on ensimmäinen,joka on äänitetty Mäntyharjunkirkon uusilla uruilla. JeanSibeliuksen kappaleet ja osa levynmuusta ohjelmistosta on äänitettyLahden Sibeliustalossa. Mäntyharjunkirkon ja Lahden Sibeliustalonakustiikka mahdollistavatuusia ulottuvuuksia saksofonin jaurkujen yhteistyössä. Saksofoninja urkujen yhdistelmä on ainutlaatuinenkoko maailmassa.Taidekeskus Salmela juhliitänä vuonna 20 kesää -juhlavuottaanja julkaisee sen kunniaksikaksi uutta äänitettä. Juhlavuodentoinen äänite Merkinantolaulukilpailunhelmiä 2009 -cdjulkaistaan heinäkuun lopussa.Koivistolaisjuurinen TuomasHoikkala on opiskellut klassistasaksofoninsoittoa Lahden ja Helsinginkonservatoriossa Pekka Savijoenjohdolla suorittaen saksofoninsoitonopettajan tutkinnon1987. Vuonna 1988 hän suorittitoisena suomalaisena saksofonistinaSibelius-Akatemian saksofoninsoitondiplomitutkinnon.Hoikkala on konsertoinutmm. Gdanskissa, Pariisissa jaLeningradissa. Hoikkala on toiminutvuodesta 1990 alkaen valtakunnallisestimerkittävän monitaiteellisenkulttuurikeskuksenTaidekeskus Salmelan taiteellisenajohtajana ja freelancer saksofonistina.Hän on perustanut kansallisenMerikanto-laulukilpailun2001 ja Nuorten taiteilijoidenkuvataidekilpailun 2006.Kansainvälisesti arvostettukonserttiurkuri Kalevi Kiviniemion puolestaan perehtynyt erityisestiranskalaiseen musiikkiin.Hän on konsertoinut useaan otteeseenmm Pariisin Notre-Damekatedraalissaja Sainte-Clotildebasilikassa.Kiviniemen soolo- jakamarimusiikkikonserttien lisäksiKiviniemi on esiintynyt useidennimekkäiden orkestereiden, kutenMoskovan kamariorkesterinja Moskovan sinfoniaorkesterinsolistina. Kiviniemi on tehnytyli 120 levytystä. Kansainvälistenarvioiden mukaan hän kuuluuaikamme merkittävimpiin muusikoihin.

8 Nro 6 Kesäkuu 2009Onnitteluit` jamuistamissii`TIMO LENKKERI on suorittanutlääketieteen lisensiaatintutkinnon Helsingin yliopistossa2.3.2009.Timon isoisä agronomiAntero Lenkkeri oli kotoisinKoiviston Humaljoelta.Ylioppilaaksi Espoon OlarinlukiostaJUHA OLAVI SUOKASisoäiti Raija Suokasos.Rousku MakslahdenRömpötistäYlioppilaaksi Joensuun normaalikoulunlukiostaPAVE PETTERI JESKANEN.Vanhemmat: Hannele Rusilaja Jommi Jeskanen.Mummo: Helka Rusila o.s.Hoikkala Koiviston Hoikkalankylästä.NIKO VUORIO(Kannaksen lukio)heidän isoäitinsä onKaija Vuorio (o.s. Tikka)(Römpötti)Tuusniemen lukiosta kirjoittiylioppilaaksi IITA ALAKOPSAisoisä Sulo Hanttu (1912-1994) oli syntyisin KoivistonKeskisaaresta.Ylioppilaaksi Heinolan LukiostakirjoittanutSANNA-MARI TÄHKÄPÄÄ.Isä Ilkka Tähkäpää, isänisäYrjö Tähkäpää KoivistonKotterlahdestaLAURI ILMARI SALONENon kirjoittanut ylioppilaaksiJärvenpään lukiosta jaAINO INARI SALONEN onvalmistunut medianomiksiOulun seudun ammattikorkeakoulusta.Isoisä oli Vilho Mattias HilskaKoiviston Härkälästä.Vanhemmat: Hellevi Hilska-Salonen ja Pentti Salonen.Tääl` tapahtuuKoiviston Heinot rySukukokous Koivisto-juhlien yhteydessä sunnuntaina 26.7.2009klo 12.30-13.30.Tervetuloa!HallitusSaarenpään Hilskat rySukuseuramme vuosikokous pidetään Piikkiössä, Koivisto-juhlienyhteydessä lauantaina 25.7.2009. Tilaisuus alkaa klo 14.00, hetiSaarenpään kyläkokouksen jälkeen.Olet sydämellisesti tervetullut!HallitusAlvatin - KeskisaarenKyläkokous pidetään lauantaina heinäkuun 25 päivänä kello 12.30Piikkiössä.KylätoimikuntaKoiviston Kurkien Sukuseura ry:n sukukokousSukukokous pidetään lauantaina 11.7.2009 klo 11.00 Vanhamoisionseurantalolla Porvoossa.Tilaisuus aloitetaan ruokailulla ja varsinainen sukukokous alkaa klo13.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksisääntömuutos ja huomionosoitukset. Päivä sisältää mm. esitelmän,kilpailuja, arpajaiset ja vapaata keskustelua.Mahdolliset tiedustelut sihteeri Asta Heikkilä puh 050-4389343tai puheenjohtaja J-V Kurki puh 0400-601838 taisähköposti jiivee.kurki@pp.inet.fiTervetuloaVatnuorin kyläyhdistyksen vuosikokousKoiviston juhlilla Piikkiössä 25.7.2009 klo 12.30.Käsitellään yhdistyksen sääntöjen 12§ mukaiset vuosikokouksessapäätettävät asiat.HallitusKeravan lukiosta kirjoittiylioppilaaksi PINJA SIRJESYLVIA LEHTIHEIMOÄitinsä äidin suku KoivistonSaarenpään Seppisiä.Liedon lukiosta v. 2009 kirjoitti:VENLA ELLEN HEINOVanhemmat: Jouni Heino jaAnu Honkanen-Heino.Isovanhemmat: Äijä, MattiHeino, Koivisto Piissaari,mummo Maija Heino os.Räkkölöinen Kurkijoki.Iso-isovanhemmat: VanhaäijäArmas Heino KoivistoPiissaari ja vanhamummoLyyli Heino os. Pönni Koivisto,Piissaari.Vantaan Tikkurilan lukiostaon v. 2009 valmistunut ylioppilaaksiKALLE KRISTIANPALONEN.Hänen isoisänsä on AatosSimola Koiviston Tervahartelankylästä.Tällä palstalla julkaisemme onnitteluja.Ilmoitus kuvallisena 6e.Aineisto digitaalisena otsikolla: Koivistonviesti/onnittelut, osoitteeseen:studio@salokanneltoivonen.fi.Muussa tapauksessa disketti, CD-levytai valokuva osoitteeseen:Studio Salokannel & Toivonen,Hämeenkatu 5, 15110 Lahti.Tekstiä voit liittää mukaan 90kirjaimen verran.Kuvien lähetys omalla vastuulla.Kuvat palautetaan vain jos mukanaon osoitteellinen kirjekuoripostimerkkeineen.Eistilä-Ingertilä-JaakkolaKyläyhdistys kokoontuuKoiviston juhlien yhteydessälauantaina 25.pnä heinäkuuta, klo 12,30.Muistutus taas kerran vanhoista kuvista:jos niitä löytyy - ottakaa mukaanne !Tervetulloo haastelemmaa !Koivistoseuran senjoritKokoontuvat Koiviston juhlilla Piikkiössä 26.7.2009 klo 12.30.Tule keskustelemaan ja päättämään tulevasta toiminnasta.PuheenjohtajaKarjala elää muistoissa – ja verkossa 13.6. alkaenHistoriallisesti merkittäviä, luovutetun Karjalan alueen karttoja voipian katsella verkossa. Maanmittauslaitos haluaa tarjota kansallisomaisuuttaolevat kartta-aineistot kaikkien saataville ja helposti käytettäviksiosoitteessa www.karjalankartat.fi.Ennen vuotta 1939 piirretty kartta-aineisto on 13.6.2009 alkaen maksuttomastikaikkien saatavilla. Karttojen selailun lisäksi verkkopalvelussavoi muun muassa tehdä hakuja nimistön perusteella, lähettää kiinnostavastakarttanäkymästä linkin tutulle sekä ottaa esimerkiksi vanhansukutilan tarkat koordinaatit ylös Karjalan matkaa varten.Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia esittelee palvelua lauantaina13.6.2009 Karjalaisilla kesäjuhlilla Kuopiossa. Julkistamistilaisuusalkaa klo 12.30 Kuopion klassilli-sella lukiolla (Opistotie 1).Karttapalvelussa on kolme kartta-aineistoa: kaksi topografista karttaa(mittasuhteet 1:100 000 ja 1:20 000) sekä pitäjänkartta (1:20 000).Paikannimellä voidaan hakea muun muassa kaupunkeja, kyliä, vesistöjäja muita rakennettuja kohteita. Kartalla voi luoda linkin haluamaansakohtaan ja kopioida kohteen sijainnin talteen.Valitsemastaan kohdasta voi myös ottaa ylös tarkat koordinaatit, joidenavulla voi paikantaa kohteita Karjalan matkalla. Palvelussa näkee myöskyseisen kartan laatimisajankohdan ja piirtäjän, jos ne ovat tiedossa.Karjalan kartta-aineisto on tähän asti ollut kansalaisten saatavilla vainCD-levyillä, joita voi yhä ostaa maanmittaustoimistoista. Levyt säilyvättarpeellisina myös verkkopalvelun rinnalla, sillä CD:illä on karttaaineistoja,joita verkkopalvelussa ei ole. Skannatun aineiston selaaminenlevyillä vaatii jonkin verran karttaosaamista ja Karjalan alueen tuntemista.Verkossa karttojen selailu on paljon aiempaa helpompaa.Lisätietoja verkkopalvelusta:Verkkovastaava Mikko Lainemikko.j.laine@maanmittauslaitos.fi, 040 520 8990Tiedättekö? - vastaukset.1. Vuonna 1614 kesäkuun 12pnä.2. Kenraali Hans Wachtmeister.3. 1025 ha josta metsää 971 ha.4. Toivo Edvard Olin, joka oliKoiviston kunnanlääkärinä vv.1914-1924.5. V. 1932.6. Koiviston nuorisoseura.7. V. 19168. Koivistolla aikaisemminvarsin yleisesti käytetyt pieksusaappaidentapaiset miestenjalkineet.9. Kun neito antoi kosimaantulleelle sulhasmiehellesuostumuksensa tai ainakinilmoitti miettivänsä asiaa, niinjätti sulhanen hänelle rahaaja kellon Tätä nimitettiin”rahomiseksi”. Tällainen tapa olivielä varsin yleinen Koivistollavuosisadan vaihteessa10. Sosialidemokratit, jotka saivat1141 ääntä, ja seuraavana olimaalaisliitto 821 äänellä.Kysymykset ja vastauksetmaaliskuun 1954 KoivistonViestistä.