PARAS MYYNTIAIKA MENOSSA, TARJOA MYYNTIIN - Ykkös-Lohja

4menolistaTorstai 10.6.Laulupäivien antia kello 12-13 näyttelijä ja teatteriopettajaJuha Pikkaraisen workshop: Esiintymispelkoamonelta kantilta. Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston kamarimusiikkisalissa.Lohjan Pyhän Laurin kirkon esittely Opastusalkaa klo 15.Perjantai 11.6.Laulupäivien antia kello 12-13 Sibelius-Akatemianrehtori ja diplomipianisti Gustav Djupsjöbacka luennoi aiheestaMikä tekee yksinlaulusta liedin? Musiikkiopistonkamarimusiikkisalissa.Laulupäivien konsertti kello 16-21 Lohjan tori: Laulupäivienkurssilaisia esiintyy Mökkiläisten iltatorilla.YKKÖS-LOHJAKeskiviikkona 9.6.2010Mahtavat vanhat ryijyt esilläLohjan museon pedagogiossaRyijyjen arvo on rahassa mittaamatonLauantai 12.6.Laulupäivien antia kello 12-13 oopperalaulaja jaSibelius-Akatemian laulutaiteen professori Monica Groopkertoo ammattilaulajan haasteista. Musiikkiopiston kamarimusiikkisalissa.Johannes kartanon kesätapahtuma kello 10-17.Karjalohjalla Nummijärventie 315. Esillä kädentaitotöitä japaljon muuta.Tytyrin kaivosmuseon yleisökierros kello 14.Tutustu aidossa ympäristössä lohjalaisen kaivostyön historiaanja nykypäivään. Museokierros huipentuu valoesitykseensuuressa maanalaisessa louhoksessa.Lauantai 22.5.Heikki Laitinen kertoo Elias Lönnrotista, kanteleenKeltainenuudistajasta sanoin karnevaalija kanteleella.- lastentapaLammin talo, SammatinHaarjärvellä, Lammintie 399 kello 15.Pihatalkoot Lammin talolla Sammatissa klo 10 - 17.Mukavaa yhdessäoloa ja tietoa pihapiirin kasveista.Sunnuntai 13.6.Laulupäivien konsertti klo 18 päätöskonsertti Laurentius-salissa.Match show ja möllitoko Nummi-Pusulan kesän avauksenyhteydessä järjestää Nu-Pun koiraklubi match show`nNummella Oinolan koulun kentällä. Paikalla puffetti.Tytyrin kaivosmuseon yleisökierros kello 14.Tutustu aidossa ympäristössä lohjalaisen kaivostyön historiaanja nykypäivään. Museokierros huipentuu valoesitykseensuuressa maanalaisessa louhoksessa.Maanantai 14.6.Emilia kesäpäivä kello 14 alkaen Järventaustantie 164.Tarjolla tunnelmallista Hormajärven rantaidyllin kokemistatuttujen ja tuntemattomien kera. Omat grillattavat voi käristää.Sauna lämmitetään ja järveen voit pulahtaa.Tiistai 15.6.Yhteislaulua kello 13-14 Museon pihapiirissä (sateensattuessa navetan vintillä). Laulattajina Veikko Salonen jaMatti Ollikainen. Tilaisuus on kaikille avoin.Keskiviikko 16.6.Yhteislauluilta ja iltatori Karjalohjan Seuraintalollaklo 18 alkaen.NÄYTTELYTNäyttely Martinpihan Galleria Helmessä Espoolaisenkuvataiteilija Seppo Nikkisen näyttely "Muste, öljyväri jaluonto". Näyttely esillä 20.6. saakka kesäkuussa auki ti-pe11-18, la-su 11-16.Näyttely Luonnon taideteoksia ja muita lohjalaisen JennyWesangon valokuvia Karjalohjan kirjaston kulttuurivintillä.Avoinna ti klo 10-17, ke ja pe klo 13.30-19.30, la klo10-15.Kesänäyttely Länsi-Uudenmaan Taiteilijaseuralla 1.6.-19.6. Kässäntalo Virkkala, Lohja. Näyttely avoinna: ti-pe15-18 ja la-su 12-15.Taidenäyttely Miinan mökissä, Paikkarin torpan naapurissa,Sammatissa, 10.-20.6. avoinna ma-su klo 11-17.Kesäinen neljän taiteilijan myyntinäyttely.Leena-Maija Halinen esittelee barokkityylistä ns. neilikkaryijyä, joka on kudottu vuoden 1767 mallin mukaan. Tämän uusmaalaisenryijyn alkuperäinen kappale on Kansallismuseon kokoelmissa. Takana näkyy Lohjan Paunin kylässä Pässin talossa 1817 kudottupeiteryijy, joka on nukitettu molemmin puolin ja myös nimikoitu.Lohjan museon uudistetun pedagogionensimmäisessä näyttelyssävaltaavat seinät 22 vanhaaryijyä, joita on tuotu esille paitsimuseon omista kokoelmista niinmyös Länsi-Uudenmaan museostaHangosta ja Vihdin museosta.Näyttelyn ”Nukkakukkia”vanhin ryijy on 1700-luvulta.Museoamanuenssi Leena-Maija Halinen huomauttaa hetialuksi, kuinka valta työ ryijynvalmistus on ollut.– Ensin on keritty lampaat,karstattu villat, kehrätty ja värjättylangat ja vasta sitten onpäästy kutomaan. Kutominenon kestänyt kuukausia, jotenryijyjen arvo on rahassa mittaamaton.Kutojilla ei ollut käytettävissämitään mallikirjoja, vaan ryijyihinkudottiin henkilökohtaisia,usein onnea tuottavia kuvioita.Ryijyt sisältävät niin paljonajatuksia, että Halisen mielestäne oli suorastaan pakko nostaaesille.Aluksi ryijyjä käytettiin peitteinäviikinkiveneissä. Ne olivatnotkeampia ja kuivuivat nopeamminkuin nahka. Sitten saaristolaisetomaksuivat ryijyjenkäytön peitteinä.1500-luvulla Kustaa Vaasanperustamien kruununkartanoidenkankurituvista ryijypeitteenkäyttö levisi myös linnojenLohilammen museosta Sammatista tuodun peiteryijyn olivat koitsyöneet niin pahasti, että se jouduttiin konservoimaan.ulkopuolelle ensi kartanoihin.Kankuritupa löytyi myös Lakspohjankartanosta Lohjalta.– Suomalaiset ryijyn kutojatolivat niin taitavia ja arvostettuja,että heidän valmistamiaanryijyjä vietiin myös Ruotsin hoviin.Ryijypeitteiden kutominenlevisi myös maaseudulle, jotenmyös rahvaan naiset pääsivätniitä tekemään, selvitti Halinen.Vähitellen silkkitäkit syrjäyttivätpeiteryijyt, joita ryhdyttiinnostamaan seinille. Osa päätyihevosten loimiksi. Suomalaisenkansanomaisen ryijyn loistoaikaoli noin 1750-1830 lukujen välimaastossa.Ryijyjä kannattaa hoitaa1800-lvun lopulla alkoi taideryijyjenaikakausi. Tunnetuinsuunnittelija oli taiteilija AkseliGallen-Kallela. Ryijystätuli tuolloin suomalaiskansallinentekstiili, ilkivanha designtuote.Leena-Maija Halinen harmittelee,että vanhoista ryijyistäei ole säilynyt mitään. Nytkinnäytteillä olevat ryijyt on myöhemminkudottu vanhojen mallienmukaan. Osa näistäkin tokion jo hyvin vanhoja.Ryijyjen huolto onkin tärkeääja siitä esimerkkinä mainittakoonnyt näytteille SammatinLohilammin museosta esilletuotu täpläkuvioinen peiteryijy1920-luvulta. Koit olivat päässeetpahoin tuhoamaan ryijyä,joka on nyt konservoitu.– Konservointi maksaa nelinumeroisialukuja, joten ryijyjäkantaa hoitaa ja huoltaa. Kesällätänne tulee konservaattori, jokakertoo kuinka ryijyjä hoidetaan.Nykyaikaiset langathan kestävätentisiä paremmin, toteaa Halinen.Halinen opastaa, että ryijyjävoi pestä isoissa altaissa, niitävoi imuroida ja niistä kannattaanyppiä pinseteillä mahdollisetelukat pois. Tämä maksaa vaivan,sillä usein ryijyt ovat hienojaesineitä, jopa sukukalleuksia.Ei kannata miettiä, mitä ryijynkunnostaminen maksaa. Josniistä haluaa eroon, kannattaatarjota museoille, eikä viedäkaatopaikalle. Mekin otammeryijyjä, varsinkin jos ne ovatlohjalaista alkuperää, kertooLeena-Maija Halinen. -jm”Nukkakukkia”, ryijyjä museokokoelmistaLohjan museonpedagogiossa 31.10.2010 saakka.Avoinna: ti, to-pe 11-16, ke11-19, la-su 12-16.Y K K Ö SPuolueeton kaupunkilehti Länsi-Uudellamaalla · Ilmestymispäivä keskiviikko · 22. vuosikertaJakelu 30.500 kpl Lohjalle, Nummelaan, Nummi-Pusulaan, Karjalohjalle, Sammattiin ja SiuntioonErikoisjakelut 38.000 kpl normaalien jakelualueiden lisäksi laajennettu jako Vihdin ja Karkkilan seuduillaKonttori Vihdinkatu 6, 08100 Lohja · Avoinna maanantaista torstaihin klo 8.30–16, perjantaisin klo 8.30–12.Puhelin 019-375 1300, ilmoitusmyynti puh. 019-375 1302, toimitus puh. 019-375 1303, fax 019-312 467Sähköpostit ykkos.lohja@dnainternet.net, toimitus@1-tori.net · www.ykkoslohja.net ·Jakeluhuomautukset Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu, puh. 019-334 560Päätoimittaja Jukka Kuparinen · Tuottaja Päivi Heino · Toimittaja Jussi MikkeliAineistot jätettävä viimeistään maanantaina klo 12.Yksityishenkilöiden ilmoituksille tarkoitettu Ykköstori joko käteissuorituksena 5 e tai puhelimitse 0700-391110(3,50 e min+pvm) ma–to 8.30–16. Ilmoitukset jätettävä viimeistään tiistaina klo 14 jotta ehtii saman viikon lehteen.Kustantaja JK-Vuokralehdet Oy · Painatus Salon Lehtitehdas, SaloL ä n t i s e n U u d e n m a a n t e h o m e d i a · J a k e l u j o p a 4 5 . 0 0 0