PARAS MYYNTIAIKA MENOSSA, TARJOA MYYNTIIN - Ykkös-Lohja

8YKKÖS-LOHJAKeskiviikkona 9.6.2010Teija Ristaniemi jättää kaikkiluottamustoimet LohjallaJuha Lipponen nousee valtuustoonRompetorin tunnelmassa viihtyvät niin nuoret kuin vähän vanhemmatkin.Rompetori täyttää 20 vuottalauantaina TanhuhovissaLohjalainen kaupunginvaltuutettuTeija Ristaniemi (sdp.) pyytääeroa kunnallisista luottamustoimistaanpaikkakunnalta poismuutonvuoksi 1.6.2010 alkaen.Ristaniemen tilalle valtuustoonnousee sosialidemokraattisenryhmän ensimmäinen varavaltuutettuJuha Lipponen.Ristaniemi on kaupunginvaltuutetuntehtävän lisäksikaupunginhallituksen jäsen,kaupunginhallituksen henkilöstöjaostonpuheenjohtaja, yhteistyötoimikunnanjäsen, Lohjanja Karjalohjan kuntaliitoksenneuvottelukunnan jäsen, kaupunginhallituksenvaraedustajasosiaali- ja terveyslautakunnanruotsinkielisessä jaostossa jaopetuslautakunnan ruotsinkielisessäjaostossa sekä LohjanPalvelutalosäätiön hallituksenvarajäsen.Kaupunginhallitus totesi Ristaniemenkelpoisuuden kunnallisiinluottamustoimiin päättyneen1.6.2010 alkaen ja myönsihänelle vapautuksen kaupunginvaltuustonja -hallituksen jäsenyydestä.Valtuustolle hallitusesittää, että se valitsee kaupunginhallitukseenuuden jäsenenvuoden 2010 lopussa päättyväntoimikauden jäljellä olevaksiajaksi.Autohistoriallisen Seuran RompetoriLohjan Tanhuhovissatäyttää 20 vuotta valtakunnallisenamuseoajoneuvon päivänä,lauantaina 12.6. Rompetorin järjestiensimmäisen kerran vuonna1990 Lohjan Seudun Mobilistit,joka yhdistyi myöhemmin AutohistoriallisenSeuran (AHS)kanssa.Autohistoriallisella Seurallaon reilut 300 jäsentä, jotka sijaitsevatetupäässä eri puolillaUuttamaata. Seuran toiminta onmonipuolista ja vilkasta.Lauantaina kello 9-15 kannattaatulla Tanhuhovin pihaalueelletekemään löytöjä javiihtymään rompetorin tunnelmassa,jota siivittää VirkkalanTorvisoittokunta. Myytävänäon pääosin museoajoneuvoharrastukseenliittyvää tavaraa jarekvisiittaa. Juomaa ja purtavaaon tarjolla Tanhuhovin sisäravintolassaja terassilla.Kello 9.30-11 AHS:n Youngtimer-retkeilyajoonosallistuvatautot kokoontuvat rompetorilleTanhuhoviin. Yleisö voi äänestääsilloin suosikkinsa 1970- ja1980-lukuisista youngtimer-autoistaja rompetorille kokoontuneistavanhoista mopoista. Palkintojenjaonjälkeen klo 11.30retkeilyajo starttaa rompetoriltakohti Tammisaarta.Museoajoneuvoikäisille ajoneuvoilleon maksuton parkkialue,missä yleisö voi katsellanäitä ajoneuvokaunottaria.Yleisölle on vapaa sisäänpääsy.Nykyautojen paikoitusmaksuon 2 euroa/ajoneuvo.Myyntipaikkatiedot: Ei ennakkovarauksia.Myyjät pääsevätalueelle kello 6.00 alkaen.Harrastukseen liittyvän tavaranmyyjät ovat tervetulleita. Muuntavaran myynnistä on sovittavaetukäteen.Tiedustelut: AHS:n rompetorivastaavaKenneth Lemström050 320 8484. www.autohistoriallinenseura.fiSatu Välimaa-Vuoristoammattiopiston rehtoriksiMondin...Sivulta 3Lohjalla aloitettiin tehokasriskienhallinnan kartoittaminen,niiden poistaminen ja koulutus,joiden avulla ensimmäisen vuodensuhdeluku saatiin pudotettuaneljään ja tämän vuoden tavoiteon 1,1, mikä tarkoittaa kahta tapaturmaavuodessa.– Jo ensi vuonna pyrimmeglobaaliseen, mondilaiseen keskiarvoon0,12, jolloin Lohjallatapahtuisi vain yksi työtapaturmaviidessä vuodessa. Tapaturmaksilasketaan onnettomuus,josta seuraa vähintään yksisairaslomapäivä. Valitettavastitänäkin vuonna on jo yksi tapaturmaehtinyt sattua, kertooKalliala.Ajatukset uusiksiLänsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymänhallitus onvalinnut Lohjan Toivonkadullatoimivan Luksian Länsi-Uudenmaanammattiopiston määräaikaiseen1.8.2010-31.7.2012rehtorin virkaan KM Satu Välimaa-VuoristonVihdistä.Virkaa haki 10 henkilöä, joistahaastattelutyöryhmä kutsuihaastatteluihin neljä henkilöä.Haastattelujen perusteella soveltuvuuskokeeseenpyydettiinosallistumaan kolme henkilöä.Kalliala myöntää, että kun työturvallisuuteenryhdyttiin kiinnittämäänerityistä huomiota,oli aluksi vaikea uskoa, että asetetuttavoitteet saavutettaisiin.Se vaati turvallisuusajatteluntäydellistä muutosta koko henkilökunnalta.– Nyt varmistamme, ettei alueellaole riskejä, jotka voisivatolla onnettomuuksien takana.Pyrimme välttämään läheltä pititilanteita ja riskialtista käyttäytymistä.Eikä riitä, että ihmisethuolehtivat itsestään. Vastuutyötovereista ja hänen turvallisuudestaankuuluu jokaiselle.Jokaisella Mondin tehtaalla,myös Lohjalla, turvallista käyttäytymistävalvotaan esimiesvoiminpäivittäin.– Jokainen esimies tekeetehtaalla säännöllisen työturvallisuuskierroksen, joka raportoidaantietosysteemiin, jotayhtiön ylin johto seuraa. Työturvallisuuson meille tuloksenteonrinnalla yhtä tärkeää ja tämä onainutlaatuista, toteaa Kalliala.Yhdestäkin onnettomuudestaon lähetettävä vuorokauden sisälläsähköposti yhtiön johdossaolevalle kahdeksalle henkilölle.Kahden viikon sisällä on täytettävä12 sivuinen lomake, jossaselvitetään, mistä onnettomuusjohtui, kuinka se poistetaan jamillä aikataululla. Kaikestalähtee myös powerpoin -esitysyhtiön jokaiselle 90 tehtaalle.Kalliala sanoo, että työntekijätovat nähneet ja ymmärtäneet,kuinka tärkeä seikka työturvallisuuson. Se on kaikille tervetullutta,eikä sen takia tarvitse niuhottaa.Paikatkin ovat pysyneetsiistimpinä.Mondissa myös turvallisuuspäällikötmuista maista käyvätopastamassa uusia asioita muillaSatu Välimaa-Vuoristo on aiemmintoiminut Toivonkadullamatkailu- ja ravitsemusalanopettajana ja osastonjohtajanasekä koulutusjohtajan sijaisena.tehtailla. Palaute on usein positiivistaja myönteistä asennettavahvistavaa.Bonuksia luvassaMondin kaikissa tehtaissa onkäytös bonus-palkkiojärjestelmä,joka perustuu tehtaan tulokseen,tuotannon tehokkuuteen jaturvallisuuteen. Lohjan tehtaallasattui vuonna 2008 35, viimevuonna kahdeksan ja tänä vuonnaon tavoite kaksi työtapaturmaa.Kun viime vuonna tavoitteenaoli tiputtaa työtapaturmatedellisvuodesta puoleen, onnistuttiinsiinä hienosti. Jos tämänvuoden tavoitteessa pysytään,on luvassa bonusta kaikille.– Kun maksimibonus vuosipalkastaon 5 prosenttia, jaoimmesitä turvallisuudesta1,67 prosenttia. Tehokkuudestaemme saaneet vielä täysiä bonuksia,joten asetetut tavoitteetvaativat vielä lisäponnisteluja,huomauttaa Kalliala.Mondi ostaa joka vuosi noinviisi yhtiötä ympäri maailmaa.Kalliala kertoo, että tapaturmienmäärä kaikissa tehtaissa onromahtanut lyhyellä aikavälillä.Ilosanoman levittäminenturvallisesta työympäristöstä onsiis tehonnut liikutaanpa sittenmissä päin maailmaa tahansa.-jmReino Mantsinen ja Kari Kalliala katsastavat orgaanisia lannoitevalmisteita, joista osaan käytetäänMondilta saatua kuitulietettä.Mondin kuitulietteestä maanparannusainettaviljelmilleTulokset parempia kuin keinolannoitteillaKuituliete, jota paperi- ja sellutehtaattuottavat, on MondinLohjan tehtaaltakin mennyt kaatopaikantäyttömaaksi. Aiemminsille ei ole löydetty pysyvääratkaisua, mutta nyt tehdas onsolminut pälkäneläisen HumuspehtooriOy:n kanssa sopimuksenkuitulietteen hyötykäytöstä.Humuspehtoorin kehittämä menetelmäjalostaa kuitulietteestäerinomaista maanparannusainettamaanviljelykseen. Aiemminlähes kaikkien tehtaiden lieteon hävitetty polttamalla ja siitäjäänyt tuhkakin on tuottanutongelmia.– Kuitulietteen hävittämisenjatkuvuus oli ennen epävarmaa,mutta nyt tämä tekijä on poistunut.Pystymme kierrättämäänkuitulietteen, jota tulee noin6000 tonnia vuodessa, eikä semaksa vastaanottajalle mitään.Järkevän käytön löytyminenlietteelle on hieno asia, sanooMondin Lohjan tehtaan toimitusjohtajaKari Kalliala.Humuspehtoorilla on yli 25vuoden kokemus maanparannusaineidenja lannoitteidenvalmistuksesta sekä tuotekehityksestä.Kompostoimattomienpuulieteseosten käyttöä pelloillaon Humuspehtorissa käytettyyli 10 vuoden ajan. Lietteidensoveltuvuus on siten tullut testattuausean tehtaan lietteellä.– Puulietteiden jalostus maanparannus-ja lannoiteaineiksitapahtuu lisäämällä niihin tarvittavamäärä lisäravinteita, jottaseoksen biologinen aktiivisuuskäynnistyy. Pelloille toimitettulietemäärä on ollut 15 000 – 32000 tonnia vuodessa. Tällä määrälläon käsitelty vuosittain 1000hehtaaria peltoa, kertoo yrittäjäReino Mantsinen Humuspehtoorista.Puulietteiden vaikutusta kasvullisuuteenon testattu useillapelloilla ja Mantsisen mielestätärkeintä on, että hallitsee pellonravinnepitoisuuden. Kompostoinnistaon hänen mielestävain haittaa pellolle.– Tulokset osoittavat, ettälietteen avulla kasvu on saatuparemmaksi kuin keinolannoitteilla.Huonotkin pellot on saatuviljelyyn ja nyt niiltä poimitaanvaikkapa mansikkasatoja, Mantsinenkehaisee.RavinnehuuhtoutumatvähenevätPeltoihin saadaan Mantsisenmukaan syntymään pysyvämultavuus ja siten kasvun edellytyksetparantuvat pitkäaikaisesti.Kemiallisen lannoituksentarve on vähentynyt tai poistunutkokonaan.– Puukuidussa on suuri pintaala,joten ravinteet sitoutuvatsiihen. Samalla pellon ravinnehuuhtoutumatvähenevät.Maaorgaaninen aines pidättääravinteita hyvin ja siten myöshaitalliset peltojen ravinnepäästötvesistöihin vähenevät.Puhutaanpa sitten vaikka joista,järvistä tai Itämerestä, selvittääMantsinen.Pellon kasvukykyä palautettaessalisätään aluksi 30-80 tonniahehtaarille puulietteistä valmistettujaseoksia. Puuaines häviääja pieneliötoiminnan tuottamaorgaaninen aines takaa pellonhyvän kasvukyvyn.– Maan biologisen aktiivisuudenparantuminen parantaakasvien ravinteiden saanti. Sitenpelto ei ole niin riippuvainen lisälannoituksestakuin kemiallisessaviljelyksessä, huomauttaaMantsinen.Menetelmä on sovellettavissakaikkialla maailmassa. Kunkintehtaan lietteet ja viljelyolosuhteeton kuitenkin tunnettavahyvin. Toivottavaa myös olisi,etteivät lietteen ajomatkat jalostuslaitokselleja sieltä edelleenpelloille muodostuisi pitkiksi.-jm