Kurssien suorittaminen - Servut

PARAISTEN LUKION YHTEYSTIEDOT 

(telealueen suuntanumero 02) 

rehtori Hannu Rantala ................................................... 4585 763 

hannu Rantala@parainen.fi fax 4585 959 

040-5480 541 

kanslisti Liisa Heinaro .................................................... 4585 766 

liisa.heinaro@parainen.fi 

opettajainhuone .............................................................. 4585 765 

vararehtori Outi Verronen-Pöyliö .................................... 4585 764 

Paraisten kaupungin puhelinkeskus ............................... 4585 700 

Paraisten lukion osoite: Pajbakantie 1, 21600 PARAINEN 

HÄLYTYSNUMEROT: 

Yleinen hätänumero 112 

Poliisi 10022 

Terveyskeskus 4545 220 

1 

Oppi- ja välituntiajat: 

klo 

0800 - 0845 

0850 - 0935 

15 min 

0950 - 1035 

1040 - 1125 

35 min 

1200 - 1245 

15 min 

1300 - 1345 

1350 - 1435 

1440 - 1525 

1530 - 1615

SISÄLLYSLUETTELO 

"Vuosipäivyri – hyötykäyttöön koko lukuvuodeksi"....................................... 3 

"Paraisten lukio: keskitytään tärkeimpään" ................................................. 4 

Opiskele oikein .......................................................................................... 5 

Suoritusohjeet ............................................................................................ 6 

Arviointi ...................................................................................................... 7 

Ylioppilastutkinto ........................................................................................ 8 

Käytännön ohjeita ..................................................................................... 10 

- poissaolot, myöhästymiset, vilppi, rangaistukset 

Järjestyssäännöt ....................................................................................... 11 

Opiskelijaluettelo ....................................................................................... 12 

Opettajaluettelo ......................................................................................... 13 

Ajankäytön kokonaissuunnitelmani ....................................................... 14 

Lukuvuoden aikataulu ........................................................................... 16 

Yo-tutkinnon aikataulu ........................................................................... 17 

- kirjoituspäivät, tenttiaikataulu, kielten suulliset kokeet 

Koepäivät .............................................................................................. 18 

Kurssitarjotin ......................................................................................... 20 

Kurssijärjestys ....................................................................................... 22 

Lukujärjestykset .................................................................................... 23 

Opiskelu ja talous ...................................................................................... 26 

- opintotuki, koulumatkatuki, oppikirjojen kierrätys, autokoulu 

Hallinto ...................................................................................................... 27 

- lukion hallintoelimet, terveydenhuolto, vakuutukset 

Yo-kirjoitussuunnitelmani .......................................................................... 29 

2

VUOSIPÄIVYRI – HYÖTYKÄYTTÖÖN KOKO LUKUVUODEKSI 

Hyvää uutta työvuotta koko Paraisten lukion työyhteisölle! Tämä lukuvuoden alussa kaikille 

opiskelijoille ja opettajille jaettava Vuosipäivyri on täynnä hyödyllistä tietoa: 

- arvioinnin perusteet, suoritusohjeet ja tiedot ylioppilastutkinnosta 

- koko lukuvuoden kattavat yksityiskohtaiset aikataulutiedot (sivut 14 - 24) 

- koko lukuvuoden lukujärjestykset ja kurssijärjestykset 

- opiskeljoiden, opettajien ja lukion hallintoon kuuluvien henkilöiden luettelot 

- järjestyssäännöt, yleisiä opiskeluohjeita jne. 

Vuosipäivyrin perusajatuksena on kaiken vuotuisen rutiinin aikatauluttaminen kerralla valmiiksi 

elokuussa. Näin voimme keskittyä koko lukuvuoden ajan olennaiseen: opiskelijat 

opiskeluun, opettajat opettamiseen ja rehtori hallinnollisiin töihin. 

Opiskelu saattaa ajoittain tuntua vaikealta ja ahdistavalta, ehkä ylitsepääsemättömältäkin. 

Tämä on luonnollista kaikkialla, missä ihminen työskentelee suorituskykynsä ylärajalla. 

Ahdistuksen kanssa ei pidä jäädä yksin. Tule kertomaan huolistasi. Olemme kaikki apunasi: 

rehtori, opinto-ohjaaja, opettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja opiskelijahuoltoryhmä. 

Kukaan toinen ei voi käydä koulua puolestasi. Tässä mielessä opiskelu on hyvin yksilöllistä. 

Jos jokin asia ei oppitunnilla selviä, kysy heti ja käytä tarvitessasi tukiopetusta hyväksesi. 

Koulu on juuri Sinua varten. 

Kiitokset kaikille Vuosipäivyrin valmistelutyöhön osallistuneille. 

Onnea ja menestystä uudelle lukuvuodelle! 

Paraisilla 1.9.2006 

Hannu Rantala 

rehtori 

Paraisten lukio 

3

PARAISTEN LUKIO: KESKITYTÄÄN TÄRKEIM- 

PÄÄN 

Katso myös http://www.edu.parnet.fi/lukio 

Paraisten kaupungin väkiluku on noin 12 000. Asukkaista 

54 % on ruotsin- ja 46 % suomenkielisiä. 

Suomenkielistä väestönosaa edustava Paraisten lukio 

aloittaa nyt 26. toimintavuotensa. Lukuvuoden 

alkaessa opiskelijoita on 87. 

Paraisten lukion ominaispiirteitä ovat koulun yksisarjaisuudesta 

aiheutuva pieni koko, läheiset suhteet 

opettajien ja opiskelijoiden välillä, kannustava 

ilmapiiri sekä kehityksen edellyttämiin muutoksiin 

myönteisesti suhtautuva opettajakunta. 

Lukio-opiskelun perustehtävä 

Lukiotyöskentelyssä, kuten monessa muussakin työssä, 

tärkeintä on ymmärtää oman työn perustehtävä ja 

keskittyä siihen. Vain siten voidaan karsia pois vähemmän 

tärkeät aikaa vievät asiat. Lukio-opiskelun 

tärkein tavoite on hankkia sellainen yleissivistys, joka 

mahdollistaa opiskelijoiden myöhemmän kouluttautumisen 

ja erikoistumisen niille aloille, jotka eniten 

kiinnostavat. 

Yleissivistys on klassisen, jo antiikista lähtevän 

ajattelun mukaan pyrkimistä tietoon, hyvyyteen ja 

kauneuteen. Lukio-opiskelun perustehtävä lähtee 

tästä pyrkimyksestä. Sen käytönnöllinen ilmentymä 

on koulumme arkinen työskentely 

Opetussuunnitelman ominaispiirteitä 

Paraisten lukion ensimmäisen ja toisen vuosiluokan 

opiskelijat opiskelevat uuden syksyllä 2005 käyttöönotetun 

opetussuunnitelman mukaisesti. Uusi opetussuunnitelma 

painottaa opiskelijoiden maanlaajuista 

tasa-arvoisuutta kurssivalikoiman ja sisältöjen 

entistä tarkemman kansallisen normittamisen kautta. 

Kurssitarjonta on kattava ja hyvin ylioppilastutkintoon 

valmentava. Kolmas vuosiluokka noudattaa 

vanhaa opetussuunnitelmaa. 

Toinen vuosiluokka toteuttaa projektityön, jonka 

aiheena on tänä vuonna Saaristomeri. teema liittyy 

hyvin myös Saaristomeren juhlavuoteen. Osana projektityötä 

toinen vuosiluokka tekee syksyllä tutustumismatkan 

Seilin saarelle ja Turun Yliopiston ympäristöntutkimuslaitoksen 

alaiselle Saaristomeren tutkimuslaitokselle. 

Projektityöskentely edellyttää pitkälti itsenäistä 

tiedon hankintaa, muokkaamista ja esittämistä ja 

usein toimintaa koulun ulkopuolella. 

Paraisten lukiossa vuodesta 1988 harjoitettu pro- 

4 

jektityöskentely korostaa kokonaisnäkemystä sekä 

sellaisten tietojen ja taitojen hallintaa, joiden näyttöön 

ei normaalien koulutuntien puitteissa tavallisesti 

ole mahdollisuuksia. 

Laatutyötä ja kansainvälisyyttä 

Viime vuosikymmenen lopulla käynnistämällään laatuhankkeella 

Paraisten lukio hyödyntää lukion pienestä 

koosta ja sen mahdollistamista läheisistä ihmissuhteista 

aiheutuvat palveluedut opiskelijoiden ja 

heidän kotiensa parhaaksi. 

Laatutyön perimmäinen tavoite on palvelun, viihtyvyyden 

ja opiskelutulosten tason jatkuva parantaminen. 

Tähän koulumme on sitoutunut myös tulevaisuudessa. 

Säilytä Macaberin numerot! 

Paraisten lukion oppilaslehti Macaber on tarkoitettu 

opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. 

Lehti kertoo Paraisten lukion ajankohtaisista 

tapahtumista. 

Vuonna 1988 aloittanut Macaber on ilmestynyt 

vuodesta 1993 joka toinen viikko. Uuden 

opetussuunnitelman mukaan lehteä tehdään 

kurssilla AT3. Säilyttämällä Macaberin kaikki 

numerot saat ainutlaatuisen muiston 

lukioajastasi.

OPISKELE OIKEIN! 

Tämä kohta Vuosipäivyristä on Sinulle opiskelutyötäsi 

ajatellen ehkä kaikkein tärkein. Ennenkuin 

voi opiskella tehokkaasti, pitää perehtyä 

opiskelutekniikkaan. 

Tehokkaan opiskelun opiskelussa ei vaikeinta 

ehkä ole niinkään uusien menetelmien opetteleminen, 

vaan irtipääsy vanhoista tehottomista 

passiivisista opiskelumenetelmistä. 

Opiskelun tehokkuuden lisääntyminen merkitsee, 

että saat samassa ajassa tehdyksi enemmän 

kuin ennen. Näin säästyneen ajan voit 

käyttää muihin harrastuksiisi, ulkoiluun jne. 

Yleissäännöksi voisi lainata vanhaa kiinalaista 

sananpartta: 

Kuulen ja unohdan, 

näen ja muistan, 

teen ja ymmärrän 

Mitä enemmän saat omakohtaista tekemistä 

sisällytetyksi opiskeluun, sitä helpommin opit. 

Kymmenen vihjettä koulutyöhön 

1. Käy koulua säännöllisesti 

- vältä myöhästymisiä ja poissaoloja 

2. Osallistu aktiivisesti tunnin kulkuun 

- tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, 

väittele, kysele 

3. Tee kotitehtäväsi säännöllisesti. Se on 

parasta kokeisiin valmistautumista 

- vältä ulkolukua, pyri ymmärtämään 

- käytä lisälähteitä 

- täytä "mustat aukot" 

4. Tee aikataulu kotitöillesi, harrastuksillesi 

jne. ja noudata sitä 

5. Hanki tarvittaessa tukiopetusta 

- koulu, kaverit ... 

5 

"Tekemiseen" voidaan kotitehtävien lisäksi sisällyttää 

kaikki opeteltavaan asiakokonaisuuteen 

liittyvä aktiivinen toiminta. 

OPINTO-OHJAAJA AUTTAA 

Opinto-ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita 

opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, tiedottaa 

jatko-opiskelumahdollisuuksista ja pitää yhteyttä 

ammatinvalintatoimistoon. 

Ohjaustunneilla perehdytään lukio-opiskelun 

luonteeseen ja tavoitteisiin, opiskelutekniikkaan, 

nuoren psyko-sosiaaliseen kehitykseen sekä 

urasuunnittelun perusteisiin. 

6. Valmistaudu kokeisiin ajoissa 

- lue aina kynä kädessä, tee alleviivauksia, 

kirjoita huomioita 

7. Harjoittele esseevastauksen laatimista 

8. Huolehdi terveydestäsi 

- hyvä fyysinen kunto on terveyden ja menestyksellisen 

opiskelun perusta 

- nuku riittävästi, syö terveellisesti 

9. Epäselvyyksien ja vaikeuksien ilmetessä 

- ota yhteys opettajaan, ryhmänohjaajaan, 

opoon, rehtoriin tai terveydenhoitajaan 

- vältä loputonta hautomista ja pähkäilyjä 

10. Yritä löytää koulunkäynnin mielekkyys 

- motivoi itsesi työntekoon 

Myönteinen ja aktiivinen luokkahenki on kouluopiskelussa kaikkein tärkeimpiä tekijöitä. Se on 

sukua joukkuehengelle, joka on mm. joukkueurheilulajeissa ratkaiseva voitolle vievä tekijä. 

Aktiivisesti toimimalla voit itse vaikuttaa luokkahengen muodostumiseen.

SUORITUSOHJEET 

1. Kurssien suorittaminen 

Kurssit suoritetaan muutamin poikkeuksin yleensä 

numerojärjestyksessä. Aloitettu kurssi on käytävä 

loppuun. 

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja 

tai kurssin osia itsenäisesti, säännönmukaiseen 

tuntityöskentelyyn osallistumatta. 

Itsenäisestä suorituksesta on aina sovittava 

opettajan kanssa etukäteen viimeistään viikkoa 

ennen kurssin alkamista. Opettaja arvioi oppilaan 

edellytykset itsenäiseen suoritukseen, päättää 

itsenäisen opiskelun sallimisesta ja määrittelee 

suoritusehdot. Kurssin itsenäisesti suorittamisesta 

tehdään aina kirjallinen sopimus, kaavakkeita 

saa kansliasta ja opinto-ohjaajalta. 

2. Kurssikokeeseen osallistuminen 

Jos opiskelija ei sairauden tai muun pätevän 

syyn vuoksi voi osallistua kurssikokeeseen, hänellä 

on oikeus suorittaa kurssi seuraavalla uusintakuulustelukerralla. 

3. Hyväksytyn kurssin uusiminen 

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa 

kerran osallistumalla koulun työjärjestyksen 

mukaiseen kurssikokeeseen. 

Päättölukuvuoden kursseista voi vastaavan 

näytön antaa suullisissa kuulusteluissa. 

4. Kurssin hylkääminen ja arvostelematta 

jättäminen 

Kurssista saa hylätyn arvosanan, jos luvattomia 

poissaoloja on yli neljä tuntia. Kurssi voidaan 

jättää kokonaan arvostelematta, jos opiskelija 

on ollut poissa yli puolet kurssista. Tällöin kurssi 

on suoritettava kokonaan uudestaan. 

5. Hylätyn kurssin suorittaminen 

Hylätyn kurssin jälkeen opiskelijalla on oikeus 

a) osallistua kerran koko kurssin uusintakuulus- 

Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan 

kolmivuotinen ja tämä oppimäärä tulee 

suorittaa enintään neljässä vuodessa. 

Mikäli opiskelija haluaa käyttää lukio-opintoihinsa 

yli kolme vuotta, tätä koskeva pyyntö 

6 

teluun jompana kumpana kahdesta seuraavasta 

uusintakuulustelukerrasta 

b) osallistua uudelleen kurssille ja kurssikokeeseen. 

Uusintakuulustelupäivät ilmenevät Vuosipäivyrin 

takasivuilla olevasta koepäivälistasta. Uusintakuulusteluun 

ilmoittautuminen tapahtuu kirjallisesti 

suoraan asianomaiselle opettajalle viimeistään 

viikkoa ennen kuulustelupäivää. Ilmoittautumislomakkeita 

saa kansliasta. 

Ilmoittautuminen on sitova eli jos oppilas jää 

uusintakuulustelusta tai mistä tahansa muusta 

kokeesta pois ilman pätevää syytä (lääkärin tai 

terveydenhoitajan todistus), koe merkitään hylätyksi 

ja yrityskerta käytetyksi. 

6. Pitkän matematiikan vaihto lyhyeen 

Vanhan opetussuunnitelman mukaisesti lyhyen 

matematiikan kurssit opiskellaan yleensä järjestyksessä 

9, 2, 3, 4, 1, 5, 6, 7, 8. 

Vaihdettaessa pitkä matematiikka lyhyeen 

kurssit korvautuvat seuraavasti: MA1 –> MB2, 

MA2 –> MB4, MA3 –> MB3 ja MA6 –> MB5. 

Mahdollisesti puuttuvat lyhyen matematiikan 

pakolliset kurssit on tentittävä erikseen. 

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kussit 

korvautuvat seuraavasti: MA1 –> MB1, MA3 

–> MB2, MA6 –> MB5 ja MA7 –> MB4, MA8 –> 

MB3. 

7. Etenemisehto 

Kahden suoritusjärjestyksessä peräkkäisen hylätyn 

kurssin jälkeen opiskelua voi jatkaa kyseisessä 

aineessa vasta kun jompikumpi hylätty 

kurssi on suoritettu hyväksytysti. 

Etenemisesteitä voi suorittaa erityisillä kertauskursseilla 

sekä elokuun lopussa. 

8. Valitun opinto-ohjelman muuttaminen 

Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa keskusteltuaan 

asiasta ensin opinto-ohjaajan kanssa. 

Rehtori vahvistaa muutoksen. 

LUKIO ON SUORITETTAVA ENINTÄÄN NELJÄSSÄ VUODESSA 

on esitettävä opinto-ohjaajalle hyvissä ajoin 

ennen lukuvuoden päättymistä. 

Opiskelija ja opinto-ohjaaja laativat yhdessä 

opintosuunnitelman kertausvuodeksi. Rehtori 

vahvistaa suunnitelman.

ARVIOINTI 

KURSSIARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN 

Kukin kurssi on kokonaisuus. Kurssin arvosana 

perustuu siihen, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut 

kurssin tavoitteet. Opettaja selvittää 

arvosteluperusteensa opiskelijoille kunkin kurssin 

alussa. 

• Arviointi tapahtuu kokeiden ja opiskelussa 

osoitetun ns. jatkuvan näytön eli tunti- 

työskentelyn perusteella. Luvaton poissaolo on 

osa jatkuvaa näyttöä ja vaikuttaa aina arvosteluun. 

• Jatkuva näyttö voi yleensä vaikuttaa yhden 

numeron verran ylös- tai alaspäin kirjallisten 

kokeiden perusteella muodostettuun kurssiarvosanaan. 

• Kurssi tai kurssin osia voidaan tarvittaessa 

arvostella myös ilman kirjallisia kokeita. 

• Kurssista saatu arvosana merkitään opiskelijan 

opintoreksiteriin. Joistakin kursseista annetaan 

vain suoritusmerkintä. 

Astrofysiikkaa (FY9), ilmaisukasvatusta (IK) ja 

tietotekniikkaa (AT) ei sellaisenaan arvostella, 

mutta niissä ja muissa soveltavissa kursseissa 

osoitetut tiedot ja taidot ovat osana opiskelijan 

itsestään antamaa jatkuvaa näyttöä eri oppiaineissa. 

Vanhan opetussuunnitelman mukaisista Medialinjaan 

ja Globaalin vastuun linjaan kuuluvista 

kursseista annetaan kokonaisuutena linjan 

hallintaa kuvaavan sanallisen arvion käsittävä 

todistus lukion päättyessä. 

KOKO OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 

Uuden opetussuunnitelman (1. ja 2. vlk.) mukaan: 

Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten 

oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset 

kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. 

Opiskelija on pyytäesään oikeutettu 

saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja 

sellaisista oppiaineista, joissa opiskeltu oppimäärä 

käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista 

kielistä, mikäli opiskeltu oppimäärä kä- 

7 

sittää vain kaksi kurssia 

Vanhan opetussuunnitelman (3. vlk.) mukaan: 

Numeroarvosanoin arvostellaan 1) kaikki yhteiset 

oppiaineet lukuunottamatta liikuntaa ja terveystietoa 

sekä sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan 

suorittama oppimäärä käsittää vain yhden 

kurssin, 2) psykologia, mikäli opiskelijan 

oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia ja 3) 

valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä 

käsittää vähintään kolme kurssia. 

Oppilaanohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä 

s (suoritettu). 

Liikunta, terveystieto sekä yhden kurssin käsittävät 

yhteiset oppiaineet tai psykologia arvostellaan 

numeroarvosanalla, mikäli opiskelija sitä 

pyytää, muutoin suoritusmerkinnällä. 

A. Opintojen päättövaiheen 

helmikuun arvostelu 

Lopettaessaan säännöllisen koulunkäyntinsä 

helmikuussa abiturientit saavat arvostelun koko 

lukion oppimäärän suorituksesta. Tässä arvioinnissa 

painottuvat viimeiset kurssit muita enemmän. 

Lukion aikana loppuun suoritetun oppimäärän 

arvosanaa voi yrittää korottaa suullisilla 

kuulusteluilla joko ennen ylioppilaskirjoituksia 

tai niiden jälkeen. Saman aineen tenttiin voi 

osallistua vain kerran. 

B. Lukion päättötodistus 

Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion oppimäärän, 

annetaan päättötodistus. 

Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa 

mukaisista kunkin oppiaineen oppimäärän 

pakollisista ja syventävistä kursseista 

hyväksytysti. 

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän 

silloin, kun edelläsanotun lisäksi lukion vähimmäiskurssimäärä 

75 täyttyy. 

Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki 

hänen arvioidut kurssinsa, eikä mitään voi jälkikäteen 

enää poistaa.

YLIOPPILASTUTKINTO Näin esimerkiksi ylimääräinen reaali voi auttaa tule- 

Katso myös 

http://www.ylioppilastutkinto.fi 

PAKOLLISET KOKEET 

Jokaisen ylioppilaskokelaan tulee PAKOLLISINA suorittaa 

neljä koetta, joista kaikille pakollinen on: 

1. äidinkieli ja kirjallisuus, 

ja kolme muuta koetta on valittava seuraavista: 

2. toisen kotimaisen kielen koe (ruotsi), 

3. vieraan kielen koe (englanti) 

4. matematiikan koe 

5. reaalikoe/reaaliaineiden koe. 

Vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet 

järjestetään matematiikassa (MA ja MB), ruotsissa 

(RA ja RB) ja englannissa (EA ja EC). 

Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta itse 

valita, minkä vaatimustason kokeeseen hän osallistuu, 

mutta vähintään yhdessä pakollisessa aineessa 

on suoritettava vaativampi koe eli kokelaan kirjoitusohjelmaan 

tulee kuulua ainakin yksi A-tason kieli tai 

pitkä matematiikka. 

YLIMÄÄRÄISET KOKEET 

Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua 

yhteen tai useampaan YLIMÄÄRÄISEEN kokeeseen. 

Ylimääräisenä voi kirjoittaa toisen kotimaisen (ruotsi), 

reaalin/reaaliaineiden, matematiikan ja vieraiden kielten 

(Paraisten lukiossa käytännössä englanti, saksa 

tai ranska) kokeita. 

Ylimääräisiin kokeisiin kannattaa osallistua 

Ylioppilastutkinnosta pääsee varsin helposti läpi. 

Kysymys ei olekaan ensisijaisesti siitä, pääseekö 

läpi, vaan jatkoa ajatellen pikemminkin siitä, kuinka 

hyvän ylioppilastodistuksen saa ja mistä kokeista 

suoritus koostuu. 

Jos on valinnut matematiikan (tai reaalin) pakolliseksi, 

kannattaa ottaa reaali (tai matematiikka) ylimääräiseksi 

matematiikan ja reaalin välillä vallitsevan 

keskinäisen kompensaation vuoksi: 

pakollinen koe ylimääräinen koe 

i= l,e 

i- m 

i c 

i+ b 

Vuosipäivyrin viimeisellä lehdellä olevalle lomakkeelle 

voit jo lukion alussa suunnitella yoainevalintojasi 

8 

maan ylioppilaaksi, vaikka pakollinen matematiikka 

olisi hylätty. 

Monet lukion jälkeiset oppilaitokset painottavat Akielten 

merkitystä, joten kannattaisi mahdollisuuksien 

mukaan kirjoittaa A-tason kielikokeita. Samana 

kirjoituskertana voi osallistua korkeintaan kahteen 

lyhyeen kieleen (EN, SA, RA), koska ne kirjoitetaan 

samana päivänä. 

Hylätystä ylimääräisestä kokeesta ei tule merkintää 

ylioppilastutkintotodistukseen. 

MATEMATIIKAN KOE 

Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeissa 

on kummassakin yhteensä 15 tehtävää. Tehtävät 

ovat pakollisten ja syventävien kurssien alueelta. 

Kummassakin kokeessa saa vastata enintään 10:een 

tehtävään. 

REAALIKOE 

Kevään 2006 tutkinnossa järjestettiin ensimmäisen 

kerran kussakin reaaliaineessa oma kokeensa (terveystieto 

vasta kevään 2007 tutkinnossa). Yhdellä 

tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. 

Kokelas voi osallistua yhtenä päivänä vain 

yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla 

voi suorittaa enintään kaksi raaliaineen 

koetta. 

Kokeet pidetään seuraavasti: 

Ensimmäinen koepäivä: psykologia, filosofia, historia, 

fysiikka ja biologia 

Toinen koepäivä: uskonto, elämänkatsomustieto, 

yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede (ja terveystieto 

keväästä 2007 lähtien). 

Tehtävien määrä ja annettavien vastausten enimmäismäärä 

vaihtelevat aineittain seuraavalla tavalla: 

fysiikka tehtäviä 13 vastauksia enintään 8 

kemia, biologia 12 8 

muut aineet 10 6 

Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1-4 oppiainerajat 

ylittävää tehtävää. 

ÄIDINKIELEN KOE 

Keväällä 2007 äidinkielen koe on ensimmäistä kertaakaksiosainen: 

siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja 

esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen 

arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun 

painotetun pistesumman perusteella.

UUSIMINEN JA TÄYDENTÄMINEN 

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena 

perättäisenä tutkintokertana (syksy - kevät - syksy tai 

kevät - syksy - kevät). 

Hylätyn pakollisen kokeen saa kuitenkin uusia 

kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien 

kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen 

saa uusia kerran, poikkeuksena reaalikoe, jonka saa 

uusia kaksi kertaa. 

Kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen sinä 

tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on 

hyväksyttävästi suoritettu. Edellytyksenä ylioppilastodistuksen 

saamiselle on, että lukion oppimäärä 

on suoritettu. 

Jo tutkinnon suorittaneena ylioppilaana voi vielä 

täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin ei ole aikaisemmin 

osallistunut. 

YLIOPPILASTUTKINNON HAJAUTTAMINEN 

Lukion oppilas voi tietyin ehdoin hajauttaa ylioppilastutkintoaan 

eli mm. suorittaa kokeita jo ennen 

"normaalia" tutkintokevättä. Tällöinkin on laadittava 

ohjelma koko ylioppilastutkinnon suorittamiseksi, 

koska kokelas ilmoittautuu ylioppilastutkintoon 

suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä 

kokeita. 

Oppilaalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, 

kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen 

osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen 

pakolliset kurssit. 

Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen voi 

periaattessa ilmoittautua, kun on opiskellut vähintään 

kolme lukiokurssia tätä kieltä. 

Poikkeustapauksessa rehtori voi myöntää luvan 

osallistua tutkintoon, vaikka edellä mainitut ehdot 

eivät täyttyisikään. Tällainen tapaus voi syntyä esimerkiksi, 

kun oppilas on vaihto-oppilasvuonnaan 

huomattavasti parantanut vieraan kielen taitoaan. 

Oppilaan edellytykset arvioidaan ennen poikkeuksellisen 

osallistumisoikeuden myöntämistä. 

KOMPENSAATIO 

Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, 

lautakunta voi kuitenkin tietyin edellytyksin 

antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon 

9 

hylätty arvosana merkitään. Menettelyä kutsutaan 

kompensaatioksi. 

Edellä on jo esitetty matematiikan ja reaalin välinen 

kompensaatio. Yleinen kompensaatio perustuu 

kokelaan saavuttamien ylläkuvattujen puoltoäänien 

summalle seuraavasti: 

hylätty suoritus puoltoäänimäärä 

i= 18 

i- 16 

i 14 

i+ 12 

Ylioppilastutkintolautakunta hoitaa kompensoinnin 

automaattisesti. 

ILMOITTAUTUMINEN 

Ylioppilastutkinnon ilmoittautumispäivämäärät samoinkuin 

sen muutkin tärkeät aikataulutiedot ilmenevät 

Vuosipäivyrin sivuilta 16-17. 

Ylioppilastutkinnon hajauttajien on kuitenkin ilmoi- 

tettava aikeistaan opinto-ohjaajalle jo aikaisemmin: 

kevään tutkintoa varten viimeistään 5.11. ja syksyn 

tutkintoa varten 15.5. mennessä. 

Ylioppilastutkinnon arvosanat 

Ylioppilaskokeen arvosanat, puoltoäänimäärät 

(pä) ja ohjeelliset arvosanajakautumat (aj) ovat: 

Arvosana pä aj 

laudatur l 7 5% 

eximia e 6 15% 

magna cum laude appr. m 5 20% 

cum laude approbatur c 4 24% 

lubenter approbatur b 3 20% 

approbatur a 2 1% 

improbatur i 0 5% 

Arvosanajakaumat vaihtelevat jonkin verran eri 

kokeissa ja eri tutkintokerroilla.

KÄYTÄNNÖN OHJEITA 

POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET 

Oma menestyksesi vaatii, että työskentelet rehdisti 

ja täsmällisesti. Poissaolot ja myöhästelyt 

ovat tiiviissä lukio-opiskelussa vahingollisia sekä 

itsellesi että koko luokan opiskeluilmapiirille. 

Poissaoloon on aina oltava lupa. Luvallinenkaan 

poissaolo ei vapauta opiskelusta. Poissaoloa 

koskeva käytäntö ilmenee seuraavalla sivulla 

olevien järjestyssääntöjen 13. pykälästä. 

Jos tarvitset vapaata koulusta, pyydä sitä etukäteen 

rehtorilta tai rehtorin poissaollessa vararehtorilta. 

Kaavakkeita saa kansliasta. Poistuttaessa 

kesken koulupäivän pyydetään aina lupa 

rehtorilta tai vararehtorilta. 

Sairaustapauksista pyydetään huoltajia ilmoittamaan 

opettajainhuoneeseen juuri ennen 

klo 8:aa (p. 4585 765) tai kansliaan klo 8.00 

jälkeen (p. 4585 766). 

VÄLITUNNIT 

Koska välituntien kesto on yleensä vain 5 minuuttia, 

luokkahuoneiden tehokas tuulettaminen 

on tärkeää. Tuuletus voidaan aloittaa jo 

ennen tunnin loppua avaamalla luokan ovet ja 

tuuletusikkunat. 

Oppilaat poistuvat luokista klo 9.35 ja 12.45 

alkavilla välitunneilla. Lukion omia päivänavauksia 

pidetään yhtenä päivänä viikossa. Muulloin 

päivänavaukset tulevat yläasteelta klo 8.00- 

8.05. 

Oppilaat poistuvat koulun alueelta omalla vastuullaan. 

Oleskelu kouluaikana (klo 8.00 - 

16.15) Pajbakantien ja kaivoksen välisellä 

alueella on ehdottomasti kielletty. 

RETKET JA MATKAT 

Koulun yhteisillä retkillä on aina koulun puolesta 

lupa ja valvonta. Muunlaisia retkiä koulu ei järjestä. 

Koulun järjestämistä retkistä ilmoitetaan 

aina huoltajille. 

Abiturienttien penkkaripäivän ajelun abit ovat 

perinteisesti järjestäneet itse. 

Penkkaripäivää ja -ajelua suunniteltaessa ja 

toteutettaessa tulee pitää mielessä, että jokainen 

abiturientti edustaa omaa lukiotaan vielä 

viimeisenäkin koulupäivänä. 

10 

Koska penkkariajelu tapahtuu kouluaikana, 

koulun järjestyssäännöt ovat voimassa koko 

penkkaripäivän niinkuin muulloinkin. 

VÄLTÄ VILPPIÄ! 

Vilpin harjoittaminen kokeessa on moraalisesti 

ala-arvoista ja tuo ansiottoman edun muihin 

opiskelutovereihin nähden. 

Ylioppilastutkinnossa todettu vilppi aiheuttaa 

kaikkien kyseisen tutkintokerran suoritusten 

hylkäämisen sekä raskauttavien asianhaarojen 

vallitessa lisäksi kiellon osallistua seuraavaankaan 

tutkintokertaan. 

Rehdisti kokeissa: 

1. Havaitun vilpin yrityksen seurauksena on 

rehtorin kirjallinen varoitus ja kurssin hylkääminen. 

2. Kännykkäpuhelimien ja muiden asiaankuulumattomien 

elektronisten laitteiden hallussapito 

oppilaan ulottuvilla koetilanteessa 

tulkitaan vilpiksi. 

3. Ilman eri käskyä on laukut suljettava 

koetilanteen alkaessa. Esillä saavat olla vain 

kirjoitusvälineet. 

RANGAISTUKSET 

Oppilasta voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa, jos 

hän rikkoo järjestyssääntöjä tai yrittää vilppiä. 

Oppilaan ojentamiseksi: 

1. opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan 

luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi 

ajaksi. Poistaminen merkitään poissaolokirjaan. 

2. rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. 

Oppilas, joka ei ole näillä keinoilla ojennettavissa, 

voidaan erottaa lukiosta määräajaksi, kuitenkin 

enintään yhdeksi vuodeksi.

PARAISTEN LUKION 

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 

Koulutuslautakunta 8.12.2003 

§ 1 Järjestyssäännöt velvoittavat kouluyhteisön jokaista 

jäsentä ja luovat edellytykset koulutyön sujumiselle sekä 

yhteiselle viihtyvyydelle ja turvallisuudelle. Järjestyssäännöt 

ovat voimassa kouluaikana, koulun alueella ja koulunkäyntiin 

välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa. 

§ 2 Järjestyssäännöt ja niiden muutokset laatii ja vahvistaa 

koulutuslautakunta kuultuaan opettajakuntaa, oppilaskuntaa 

ja muuta henkilökuntaa. 

§ 3 Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen 

mainita, noudatetaan soveltuvin osin muita voimassaolevia 

säännöksiä ja määräyksiä. 

Koulualue ja kouluaika 

§ 4 Koulualue käsittää koulurakennuksen tontteineen, viereisen 

urheilukentän, yläkoulun rakennuksen välituntialueineen 

sekä kulloinkin ne muut tilat, joissa opetusta annetaan. 

§ 5 Kouluaika kattaa koulun päivittäisen työajan. 

§ 6 Koulunkäyntiin välittömästi liittyvillä tilaisuuksilla 

tarkoitetaan koulun ohjelmaan kuuluvaa muuta toimintaa 

kuten koulun ja sen kerhojen, toimikuntien ja yhdistysten 

järjestämiä tapahtumia kouluaikana tai kouluajan ja -alueen 

ulkopuolella. 

Päivittäinen työskentely 

§7 Kouluyhteisön jäsenten on käyttäydyttävä asiallisesti ja 

noudatettava hyviä tapoja. Jokaisella on oikeus häiriöttömään 

työskentelyyn. Havaitusta kiusaamisesta samoinkuin 

sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta on jatkotoimenpiteitä 

varten viipymättä kerrottava joko rehtorille tai jollekin 

opettajalle. 

§ 8 Koulun päivittäistä aikataulua noudatetaan täsmällisesti. 

Opettajan viipyessä tunnin alussa opiskelijat käynnistävät 

opiskelun itse ja ilmoittavat asiasta välittömästi rehtorille. 

§ 9 Tunnin päättyessä järjestäjä tuulettaa luokan ja pyyhkii 

taulun. Kaikki opiskelijat poistuvat luokasta välitunnille 

kello 10:n ja 13:n välitunneilla. 

§ 10 Opiskelijat poistuvat koulun alueelta omalla vastuullaan. 

Oleskelu kouluaikana Pajbakantien ja kaivoksen välisellä 

alueella on kielletty. 

§ 11 Tapaturmista on välittömästi ilmoitettava terveydenhoitajalle, 

jollekin opettajalle tai muulle henkilökunnalle. 

Mahdollisuuksien mukaan on annettava ensiapua. 

§ 12 Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle 

aiheuttamansa vahingon. 

11 

Poissaolot ja myöhästely 

§ 13 Luvallisia poissaoloja ovat 

• rehtorin tai vararehtorin etukäteen myöntämät ja poissaolokirjaan 

merkitsemät poissaolot 

• huoltajien kouluun ilmoittamat sairaustapaukset. 

• opettajien kanssa sovittu itsenäinen opiskelu 

Luvattomat poissaolot: 

• 1 - 4 tunnin luvaton poissaolo kurssista: opettaja voi tukea 

edistymistä harkintansa mukaan lisätehtävillä tai järjestämällä 

erillisen kokeen ylimääräisellä ajalla. 

• Yli 4 tunnin luvaton poissaolo kurssista: kurssi on hylätty. 

Hylättyä arvosanaa saa normaaliin tapaan yrittää parantaa 

uusintakuulustelussa. Koulu ottaa yhteyden kotiin. 

• Tunnilta myöhästyminen tai häiritsevän käyttäytymisen 

vuoksi poistaminen merkitään poissaolotunniksi. 

Luvaton poissaolo vaikuttaa aina arvosteluun. Autokoulun 

ajoharjoittelutunteja ei saa sopia koulutuntien ajaksi. 

Tupakointi, nuuskaus, mällin käyttö, päihteet, huumeet 

§ 14 Tupakointi, nuuskaaminen ja mällin käyttö on kielletty 

kouluaikana, koulun alueella ja koulun järjestämissä 

tilaisuuksissa. 

§ 15 Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai 

huumeiden vaikutuksen alaisena kouluaikana, koulun alueella 

eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 

Kurinpito 

§ 16 Opiskelijaa voidaan kurinpitokeinoin ojentaa, jos hän 

rikkoo järjestyssääntöjä tai yrittää vilppiä. 

Opiskelijan ojentamiseksi 

1. opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän opiskelijan luokasta 

enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Poistaminen 

merkitään poissaolokirjaan. 

2. rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen. 

Opiskelija, joka ei ole näillä keinoilla ojennettavissa, voidaan 

erottaa lukiosta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi 

vuodeksi. 

Muuta 

§ 17 Kulkuneuvot pysäköidään niille osoitetuille paikoille ja 

siten, etteivät ne haittaa koulun huoltoliikennettä. Moottoripyörät 

ja mopot sijoitetaan niin, että ne eivät pääse kaatumaan 

muiden ajoneuvojen päälle. 

§ 18 Opiskelijalla on oikeus ilmaista poliittinen ja yhteiskunnallinen 

mielipiteensä kunhan se ei häiritse koulun työrauhaa. 

§ 19 Mainoslehtisten ja julisteiden jakamiseen ja esille 

asettamiseen pyydetään lupa rehtorilta tai vararehtorilta. 

Lain, hyvien tapojen ja järjestyssääntöjen vastaisen aineiston 

levittäminen on kielletty.

OPISKELIJAT 

1. vuosiluokka 

ro Ari Lius 

Allén Teo 

Blomqvist Erik 

Donner Sandra 

Ekola Tommi 

Eriksson Susanna 

Filatoff Henri 

Färm Vera 

Gratschev Tatu 

Haapalehto Lotta 

Heinaro Matti 

Heino Roni 

Heponiemi Janne 

Holvitie Joonas 

Hänninen Mervi 

Jakku Katri 

Kallio Anna 

Keihäs Milka 

Kivimäki Yrjö 

Kuusonen Timo 

Laakso Vesa 

Läntinen Salla 

Nurmi Jarkko 

Nurminen Eerikki 

Nykvist Joonas 

Nykvist Valtteri 

Peltola Eveliina 

Peltonen Roger 

Robertsson Emmi 

Ronkanen Karoliina 

Sundqvist Miika 

Ulriksson Jari 

Uusitalo Eveliina 

Vehmas Niko 

Virtanen Nina 

14 t + 20 p = 34 


ro Pirjo Mansikka 

Alexandersson Petra 

Arponen Milja 

Gustafsson Linda 

Hernejärvi Mitra 

Holmström Hanna 

Holvitie Valtteri 

Jones Jussi 

Kallioinen Hannes 

Kopperoinen Jaakko 

Kopperoinen Tuure 

Koskinen Elina 

Lindblom Helmi 

Micheller Adrienn 

Myllyharju Emmi 

Niiranen Emma 

Nilsdorff Joachim 

Nyman Jenna 

Opara Jenni 

Pärssinen Helena 

Rajahalme Jani 

Ropponen Antti 

Saarinen Tapio 

Salminen Samu 

Suominen Hanna 

Truhponen Päivi 

15 t + 10 p = 25 

12 


ro Anne Tuokko 

Asukas Tiia 

Brunila Juha 

Degerth Susanna 

Färm Jonas 

Harmaajärvi Tanja 

Heinonen Dan 

Helander Joonas 

Helin Saija 

Impilä Iida 

Järviö Ville 

Kaartinen Hanna 

Kankaanpää Kari 

Kataja Juha 

Koskela Aarni 

Lindholm Pia 

Mäki Mikko 

Nordström Annamaria 

Pohjola Emmi 

Pönkä Sami * 

Ronkanen Ville 

Rynö Marika 

Salminen Joni 

Sandberg Linda 

Sjögren Kirsi 

Tuikkala Lotta 

Tuukkanen Tiia 

Uusitalo Petra 

Vainio Matti 

Viikari Jesse 

15 t + 14 p = 28 

* neljännen vuoden 

opiskelija

OPETTAJAT 

1. Rantala Hannu, TM, rehtori uskonto, filosofia, atk, 

puh. 4585 763 (t), 040-5480 541 hannu.rantala@parainen.fi 

2. Verronen-Pöyliö Outi, FK, vl. historia ja yk-oppi, opp.ohj., IK4 (1/2) 

vararehtori, puh. 2354 960 outi.verronenp@parainen.fi 

3. Aho Jussi, FL, vl. biologia, maantiede, IK4 (1/2) 

puh. 040 - 7382 442 jussi.aho@parainen.fi 

4. Lius Ari, FK, vl. matematiikka (pitkä), atk, IK2, fysiikka 

puh. 458 4077 ari.lius@parainen.fi 

1. vlk ryhmänohj. 

5. Mansikka Pirjo, FK, vl. äidinkieli ja kirjallisuus, lukion kirjaston hoito 

puh. 2581 547 pirjo.mansikka@parainen.fi 


6. Rantakokko Hanna, FM englanti, ranska 

puh. 040 7203653 hanna.rantakokko@parainen.fi 

7. Suominen Marjo, FM, vl. matematiikka (lyhyt), kemia 

puh. 2434 233 marjo.suominen@parainen.fi 

8. Tuokko Anne, FM ruotsi, saksa I (1-3) 

puh. 050 302 9765 anne.tuokko@parainen.fi 


9. *Henna Laivoranta-Laine, FM uskonto, psykologia 

9. **Katja Varjonen, FM uskonto, psykologia 

puh. 0400-860 450 katja.varjonen@paimiolainen.com 

10. Johanna Järvinen, FM to. saksa, ruotsi 

puh. 0400-429923 

11. Pasi Nurmi, FT astrofysiikka 

12. Gerdes Irma-Leena, FM musiikki 

puh. 040-588 0227 irma.gerdes@parainen.fi 

13. Hämäläinen Hanna, FM fysiikka I ja II 

puh. 050 468 4459 hanna.hamalainen@parainen.fi 

14. Kotkasaari Tuire, LitM liikunta (t) ja terveystieto 

puh. 050 412 8322 tuire.kotkasaari@parainen.fi 

15. Nurmi Jukka, LitM liikunta (p) ja terveystieto 

puh. 040 758 6529 jukka.nurmi@parainen.fi 

16. Pihala Riitta-Mai, TaM kuvataide 

puh. 2350 379 riitta-mai.pihala@parainen.fi 

* virkavapaalla lukuvuoden 2006-2007 

** Henna Laivorannan sijainen 

13

AJANKÄYTÖN KOKONAISSUUNNITELMANI 

14

LUKUVUODEN AIKATAULU 

Jaksoarviointien jako 

ti 17.10.(syysloman edellä) 

to 21.12.(joululoman edellä) 

pe 16.2.(urheiluloman edellä) 

pe 20.4. 

la 2.6.(kesäloman edellä) 

Vanhempainillat (klo 18.00) 

ti 5.9.projektityö ja leirikoulumatka 

ti 24.10.lukiotulokkaiden työn käynnist. 

to 16.11.ylioppilastutkinto 

ti 23.1.lukioon pyrkiv. vanhemm. 

Kaikki vanhempainillat ovat avoimia lukion kaikkien 

opiskelijoiden vanhemmille. Varsinaisen ohjelman 

päätyttyä noin klo 20 on mahdollisuus 

tavata opettajia henkilökohtaisesti. 

Uusintakuulustelut 

ti 24.10.klo 8.00 

ma 14.12. klo 8.00 

ma 12.2.klo 8.00 

ke 18.4.klo 8.00 

ma 11.6.klo 9.00 

ma 27.8.klo 8.00 (etenemisesteet) 

Liikuntapäivät (yhtä aikaa yläkoulun kanssa) 

pe 1.9.klo 11.30 yhdessä PSG:n kanssa 

pe 26.1.klo 9.00 

pe 1.6.klo 9.00 

Kutsunnat 5.-6.9. klo 9.00 (v. 88 syntyneille) 

16 

Taksvärkkikeräys ke 18.10. 

Oppikirjojen kierrätysmyynti to 24.5. klo 12.50 

Autokoulu järjestetään lukuvuoden aikana koulun 

tiloissa. Infotilaisuus ma 25.9. klo 15.30. 

Ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä sovitaan 

tulevien opetuskertojen ajankohdasta. Kurssien 

aikataulut ilmoitustaululla. 

Lomat 

lomapäivät to 19.10.-pe 20.10. 

joululoma la 23.12.-su 7.1. 

talviloma ma 19.2.-pe 23.2. 

Juhlat 

joulukirkko to 21.12. klo 12.30 

joulujuhla ja syyslukukauden päättäjäiset 

pe 22.12. klo 11.00 

"vanhojen" poloneesi pe 16.2. klo 10.00 

kevätjuhla la 2.6. klo 11.00 

(abiturienteille kevätjuhlan lakkiaisten 

harjoitukset la 2.6. klo 10.30) 

Opettajainkokoukset (klo 15.00) 

ti 5.9. / ti 24.10. / to 16.11. / ti 12.12. / ti 23.1. / ti 13.2. / to 15.3. / ti 24.4. / 

to 10.5. / ma 28.5. ja tarvittaessa muulloinkin. 

Opettajien koulutuspäivät VESO 1: ma 14.8., VESO 2: la 7.10., 

VESO 3: la 10.3

YO-TUTKINTO 

Syksy 2006 

Kuullunymmärtämiskokeet 

Kirjallinen koe 

ma 11.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 9.2. äidinkieli, tekstitaidon koe 

ti 12.9. ruotsi 

Kuullunymmärtämiskokeet 

ke 13.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ma 12.2. toinen kotimainen kieli 

Kirjalliset kokeet 

ti 13.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä 

ma 18.9. äidinkieli I 

ke 14.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 

ke 20.9. reaali I 

Kirjalliset kokeet 

pe 22.9. ruotsi 

ma 12.3. äidinkieli, esseekoe 

ma 25.9. äidinkieli II 

ke 14.3. reaali I 

ke 27.9. reaali II 

pe 16.3. matematiikka 

pe 29.9. matematiikka 

ma 19.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä 

ma 2.10. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 21.3. reaali II 

ke 4.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä pe 23.3. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppim. 

ma 26.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 

Preliminäärikokeet ja abiturienttien viimeinen kouluviikko: 

ma 5.2. äidinkieli 

ti 6.2. ruotsi 

ke 7.2. englanti 

to 8.2. matematiikka 

ma 12.2. ruotsi, kuullun ymmärtäminen, prel. palaut. ym. 

ti 13.2. pitkän kielen kuullun ymmärtäminen, prel. palaut. ym 

ke 14.2. lyhyiden kielten kuullun ymmärtäminen, - " - 

to 15.2. penkinpainajaispäivä 

Viimeistään... 

23.11. jätetään opinto-ohjaajalle ilmoittautumislomakkeet kevään 2007 ylioppilaskirjoituksiin 

(syksyn tutkintoon osallistuneet tulosten selvittyä, kuitenkin ennen 1.12.), 

15.1. jätetään tentti-ilmoittautumiset opinto-ohjaajalle, 

31.1. jätetään tenttijärjestys rehtorille (laaditaan ryhmänohjaajan johdolla), 

9.3. jätetään kanslistille ilmoittautumislomakkeet kirjoitusten jälkeisiin tentteihin, 

27.4. tenttiaika päättyy ja 

25.5. ylioppilastutkinnon tulokset ovat koululla (yleensä jo aikaisemmin). 

Ilmoittautuminen syksyn 2007 yo-tutkintoon 

on tehtävä rehtorille viimeistään kesäkuun 5. 

päivänä. Myöhästynyttä ilmoittautumista ei voida 

ottaa vastaan. Ilmoittautumisen yhteydessä 

maksetaan tutkinnon perusmaksu 22 euroa ja 

kultakin kokeelta lisäksi oma maksunsa, á 24 

euroa. 

Ylioppilastutkinnon hajauttajien on ilmoitettava 

aikeestaan opinto-ohjaajalle kevään tutkintoa 

varten viimeistään 3.11. ja syksyn tutkintoa 

varten viimeistään 11.5. 

Mahdollinen todistus luku- ja kirjoitus- 

KIELTEN SUULLISET KOKEET 

Abiturientit voivat tenttiaikanaan osallistua opetushallituksen 

laatimaan vapaaehtoiseen kielten 

suulliseen kokeeseen. Kokeeseen osallistuu 

kerrallaan yksi tai useampi oppilas opettajan 

toimiessa keskustelukumppanina. 

17 

Kevät 2007 

Lukio postittaa tulokset niiden saapumispäivänä kaikille abiturienteille 

häiriöstä jätetään yo-tutkintoon ilmoittautumisen 

yhteydessä. Luki-häiriön testaa ja todistuksen 

antaa mm. Turun kristillinen opisto. 

Ilmoittautuminen tenttiin on sitova Saman 

aineen tenttiin voi osallistua vain kerran. 

Hakemus tarkistusarvostelusta YTL:lle tulee 

jättää rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun 

kokelaan on ollut mahdollisuus saada arvostelun 

tulos henkilökohtaisesti tietoonsa. Mukaan 

on liitettävä kuitti 50 euron tarkistusarvostelumaksun 

suorittamisesta. 

Kokeesta saatavasta todistuksesta voi olla 

hyötyä esimerkiksi kesätyöpaikkaa hakiessa. 

Englannin ja ranskan suullisen taidon arvioi 

Hanna Rantakokko, ruotsin ja saksan Anne Tuokko.

KOEPÄIVÄT 

Oppiaineiden lyhenteet ovat sivulla 20. Koska Paraisten lukiossa 

ei ole koeviikkojärjestelmää, jokaisessa kurssissa on 5 - 10 

% enemmän opetusta kuin muissa lukioissa keskimäärin. Itse- 

1. VUOSILUOKKA 2. VUOSILUOKKA 3. VUOSILUOKKA 

1. jakso 

ti 12.9. MB 

ti 26.9. HI 

to 28.9. UE 

pe 29.9. AI 

ti 3.10. MA/MB 

2. jakso 

ti 31.10. EA/RA 

to 2.11. SA/SD 

to 9.11. EB/RB 

to 23.11. YH 

pe 24.11. FY 

ti 28.11. KE 

ke 29.11. MA 

3. jakso 

ma 15.1. MB 

to 25.1. PS 

ma 29.1. BI 

ti 30.1. SA/SD 

pe 2.2. AI 

ma 5.2. MA/MB 

4. jakso 

pe 9.2. EA/RA 

ti 27.2. EABRB 

ma 2.4. PS 

ke 4.4. TT 

to 5.4. AI 

ti 10.4. UE 

ke 11.4. SA/SD 

5. jakso 

pe 13.4. MA 

pe 4.5. MB 

pe 18.5. SD/FC 

ma 21.5. EA/RA 

ti 22.5. BI 

to 24.5. EB/RB 

pe 25.5. HI 

ma 28.5. GE 

ti 29.5. FY 

ke 30.5. MA/MB 

1. jakso 

ma 11.9. MB 

ma 25.9. AI 

ke 27.9. FY 

to 28.9. UE 

ti 3.10. FF 

to 5.10. MA/MB 

2. jakso 

pe 13.10. SA/SD 

ti 31.10. EB/RB 


ti 21.11. BI 

to 23.11. KE 

pe 24.11. PS 

ma 27.11. MA 

ti 28.11. AI 

ke 29.11. HI 

3. jakso 

ke 10.1. MB 

ti 30.1. PS 

pe 2.2. BI 

ma 5.2. SA/SD 

ti 6.2. AI 

4. jakso 

ma 26.2. EB/RB 

ke 28.2. EA/RA 

ke 28.3. UE 

ma 2.4. GE 

ke 4.4. HI 

to 5.4. MA 

ti 10.4. BI 

ke 11.4. KE 

5. jakso 

ma 7.5. MB 

ke 16.5. EA/RA 

pe 18.5. PS 

ma 21.5. FD/SD 

ti 22.5. FY 

to 24.5. YH 

pe 25.5. EB/RB 

ma 28.5. MA/MB 

ke 30.5. AI 

18 

1. jakso 

ma 11.9. MB 

ke 27.9. HY 

pe 29.9. SC/SD/FD/FY 

ma 2.10. MA/MB 

ti 3.10. AI 

to 5.10. BI 

2. jakso 

ke 1.11. EB/RB 


ti 21.11. AI 

ke 22.11. GE 

pe 24.11. PS 

ma 27.11. SC/SD/FD/FY 

ti 28.11. HY/UE 

ke 29.11. MA 

to 30.11. KE 

3. jakso 

ke 10.1. MB 


ke 24.1. EB/RB 

ma 29.1. AI 

ti 30.1. SC/SD/FD/FY 

ke 31.1. PS 

to 1.2. MA/MB 

pe 2.2. BI

näisen opiskelun tarve on vastaavasti pienempi. Koeviikottomuus onkin merkittävä lisäsyy 

hyviin tuloksiin ja Paraisten lukion pitkäaikaisen reputusprosentin alhaisuuteen. 

Uusintakuulustelut 

Ti 24.10.2006 

To 14.12.2006 

Ti 13.2.2007 

Ke 18.4.2007 

Ma 12.6.2007 

Ma 27.8.2007 

Etenemisehto 

Kahden suoritusjärjestyksessä peräkkäisen hylätyn kurssin 

jälkeen opiskelua voi jatkaa kyseisessä aineessa 

vasta kun jompikumpi hylätty kurssi on suoritettu hyväksytysti. 

Etenemisesteitä voi suorittaa myös erityisillä kertauskursseilla 

(kysy opettajaltasi) sekä elokuun lopussa. 

19 

Kurssikokeeseen osallistuminen 

Jos opiskelija ei sairauden tai muun 

pätevän syyn vuoksi voi osallistua 

kurssikokeeseen, hänellä on oikeus 

suorittaa kurssi seuraavalla uusintakuulustelukerralla. 

Hylätyn kurssin suorittaminen 

Hylätyn kurssin jälkeen opiskelijalla 

on oikeus 

a) osallistua kerran koko kurssin uusintakuulusteluun 

jompana kumpana 

kahdesta seuraavasta uusintakuulustelukerrasta 

b) osallistua uudelleen kurssille ja 

kurssikokeeseen. 

Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen 

tapahtuu kirjallisesti suoraan 

asianomaiselle opettajalle viimeistään 

viikkoa ennen kuulustelupäivää. 

Ilmoittautumislomakkeita saa kansliasta. 

Ilmoittautuminen on sitova eli jos 

oppilas jää uusintakuulustelusta tai 

mistä tahansa muusta kokeesta pois 

ilman pätevää syytä (lääkärin tai terveydenhoitajan 

todistus), koe merkitään 

hylätyksi ja yrityskerta käytetyksi.

KURSSITARJOTIN 

AI 1 2 3 M 5 6 7 8 9 

EA 1 2 3 4 5 6 7 8 

EB 1 2 3 4 5 6 7 8 

RA 1 2 3 4 5 6 7 8 

RB 1 2 3 4 5 6 7 8 M 

FC 1 2 3 4 5 6 7 8 G 

FD 1 2 3 4 5 6 7 8 

SC 1 2 3 4 5 6 7 8 

SD 1 2 3 4 5 6 7 8 

MA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 

MB 1 2 3 4 5 6 7 8 9 

FY 1 2 3 4 5 6 7 8 9 

KE 1 2 3 4 

BI 1 2 3 4 G 6 

GE 1 G 3 G 

HY 1 2 3 4 5 6 7 G 

UE 1 2 3 4 5 

PS 1 2 3 4 5 M 

FF 1 G 3 

KU 1 2 3 M 5 

MU 1 2 3 M 5 

LI 1 2 3 4 5 6 7 8 

IK M M 3 G 

AT 1 M M 

20 

VANHA OPS! 

KOLMAS VUOSILUOKKA 

Jokainen ruutu esittää yhtä 38 tunnin kurssia. Valittava vähintään 75 kurssia. 

Vaihtoehdottomat pakolliset kurssit on rastittu valmiiksi. Lähemmät ohjeet sekä 

kurssikuvaukset opetussuunnitelmassa. 

OP 1 

Merkkien selitys: 

Pakollinen kurssi 

Syventävä kurssi 

Soveltava kurssi 

Elokuva- ja mediakasvatuslinjan kurssi 

Globaalin vastuun linjan kurssi 

Soveltavat sekä M- ja G-linjan kurssit voi 

yleensä valita ja suorittaa muista saman aineen 

kursseista riippumattomasti. 

LYHENTEET: 

AI Äidinkieli ja kirjallisuus 

EA A-englanti 

A 

EB B-englanti 

B 

RA A-ruotsi 

A 

RB B-ruotsi 

B 

FC C-ranska (yläasteella alkanut) FC 

FD D-ranska (lukiossa alkava) FD 

SC C-saksa (yläasteella alkanut) SC 

SD D-saksa (lukiossa alkava) SD 

MA Pitkä matematiikka 

MA 

MB Lyhyt matematiikka 

MB 

FY Fysiikka 

KE Kemia 

BI Biologia 

GE Maantieto 

HY Historia ja yhteiskuntaoppi 

UE Uskonto 

PS Psykologia 

FF Filosofia 

KU Kuvataide 

MU Musiikki 

LI Liikunta ja terveystieto 

IK Ilmaisukasvatus 

AT Tietotekniikka 

OP Oppilaanohjaus 

Lukujärjestyksissä tilan puutteen 

vuoksi käytettävät lyhenteet

KURSSITARJOTIN UUSI OPS! 

ENSIMMÄINEN JA TOINEN VUOSILUOKKA 

Jokainen ruutu esittää yhtä 38 tunnin kurssia. Valittava vähintään 75 kurssia. 

Kurssikuvaukset opetussuunnitelmassa 

AI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pakollinen kurssi 

EA 1 2 3 4 5 6 7 8 Valinnainen kurssi 

EB 1 2 3 4 5 6 7 8 koulukohtainen syventävä tai 

RA 1 2 3 4 5 6 7 8 soveltava valinnainen kurssi 

RB 1 2 3 4 5 6 7 8 

FC 1 2 3 4 5 6 7 8 

FD 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 

SC 1 2 3 4 5 6 7 8 

SD 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 

MA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 

MB 1 2 3 4 5 6 7 8 

FY 1 2 3 4 5 6 7 8 9 

KE 1 2 3 4 5 Lyhenteet 

BI 1 2 3 4 G 5 6 

GE 1 2 3 4 AI Äidinkieli 

EA A-englanti 

HI 1 2 3 4 5 6 EB B-englanti 

YH 1 2 3 4 RA A-ruotsi 

UE 1 2 3 4 5 RB B-ruotsi 

PS 1 2 3 4 5 6 FC C-ranska 

FF 1 2 3 4 FD D-ranska 

SC C-saksa 

KU 1 2 3 4 5 SD D-saksa 

MU 1 2 3 4 5 MA Pitkä matematiikka 

LI 1 2 3 4 5 MB Lyhyt matematiikka 

TT 1 2 3 FY Fysiikka 

KE Kemia 

OP 1 2 BI Biologia 

GE Maantieto 

AT 1 2 3 HI Historia 

RE 1 YH Yhteiskuntaoppi 

UE Uskonto 

PS Psykologia 

FF Filosofia 

KU Kuvataide 

MU Musiikki 

LI Liikunta 

TT Terveystieto 

O P Opintoohjaus 

AT Tietotekniikka 

RE Reaalikokeen esseekurssi 

21

KURSSIJÄRJESTYS 

I II III IV V I II III IV V I II III 

AI 5 1 5 2 5 3 5 4 5 5 5 7 5 6 5 7 5 8 

EAa 3 1 3 1,2 3 2 3 2,3 3 3 3 4 3 4,5 3 5 3 5,6 3 6 3 7 4 7,8 3 8 

EAb/EB 3 1 3 1,2 3 2 3 2,3 3 3 3 4 3 4,5 3 5 3 5,6 3 6 3 7 4 7,8 3 8 

RA 3 1 3 1,2 3 2 3 2,3 3 3 3 4 3 4,5 3 5 3 5,6 3 6 3 7 4 7,8 3 8 

RB 3 1 3 1,2 3 2 3 2,3 3 3 3 4 3 4,5 3 5 3 5,6 3 6 3 7 4 7,8 3 8 

FC 5 1 4 2 4 2,3 4 3,4 4 4,5 4 5 5 6 5 7 5 8 

FD 5 4 4 5 4 5,6 4 6,7 4 7,8 4 8 5 9 5 10 5 11 

SC 5 1 4 2 4 2,3 4 3,4 4 4,5 4 5 5 6 5 7 5 8 

SD 3 1 4 1,2 4 2,3 4 3 5 4 4 5 4 5,6 4 6,7 4 7,8 4 8 5 9 5 10 5 11 

SA 3 1 3 1,2 3 2 3 2,3 3 3 

MA 5 1 5 2 5 3 5 4 5 11 5 5 5 6 5 7 5 8 5 12 5 9 5 10 5 13 

MB 5 1 5 2 5 3 5 4 5 5 5 6 5 7 5 8 

FY 10 1 5 2 5 3 5 4 5 5 5 6 5 7 5 8 

KE 10 1 5 2 5 3 5 3 5 4 

BI 5 1 5 2 5 3 5 4 5 4 5 5 

GE 51 52 53 53 54 HI 51 55 52 53 56 YH 

5 3 

22 

5 4 5 5 5 7 

UE 5 1 5 2 5 3 3 4 2 4 5 5 

PS 5 1 5 2 3 3 2 3 5 6 5 4 5 5 

FF 5 1 5 2 

KU 5 1 5 1 3 3 2 3 5 2 5 4 5 5 

MU 5 1 5 1 3 3 2 3 5 2 5 4 5 5 

LI 2 1 2 1 2 1,3 2 3 2 3 2 2 5 4 3 2 3 6 2 6 

TT 5 1 

AT/IK 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 5 4 

AT 5 1 1 2 4 2 

OPO 

/LT 

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 

5 4

1. VUOSILUOKKA 

2006-2007 

23


2006-2007 

24


2006-2007 

25

OPISKELU JA TALOUS 

OPINTOSOSIAALISET EDUT (www.kela.fi) 

Opintotuki 

Opintotuen tukimuodot ovat opintoraha, opintolainan 

valtiontakaus ja asumislisä. Opintorahan 

suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon 

ja siviilisäädyn mukaan. Vanhempien tulot voivat 

vaikuttaavt lukiolaisen opintorahan suuruuteen. 

Vanhempiensa luona asuvan vähävaraisen 

lukiolaisen opintoraha on 21,86 - 63,91 eur/kk, 

muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle 

84,09 - 213,60 eur/kk. 

Opintoraha on verollista tuloa. Opintolainan 

määrä alle 18-vuotiaalle on 160 eur/kk ja 18 

vuotta täyttäneelle 220 eur/kk. Asumislisän saamisen 

ratkaisevat asumisolot ja perhesuhteet. 

Opintotukiasioita hoitaa lukion kanslisti. Opintotukea 

haetaan hänelle jätettävällä lomakkeella, 

jonka mukaan oheistetaan pyydetyt liitteet. 

Hakemus tulee tehdä heti, kun opiskelija on 

saanut ilmoituksen oppilaitokseen hyväksymisestä. 

Tuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukauden 

alusta lähtien. Yleensä tukea haetaan 

koko opintovuodeksi kerrallaan. 

Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka 

on oikeutettu lapsilisään. Asumislisän saamista 

lapsilisä ei kuitenkaan estä, jos opiskelija asuu 

itsenäisesti (alle 17-vuotias hakija). 

Koulumatkatuki 

Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioopintoja 

ja ammatillisia opintoja harjoittavien 

opiskelijoiden päivittäisestä koulumatkasta aiheutuvia 

kustannuksia. 

Koulumatkatukena korvataan opiskelijan tosiasiallisten 

koulutyöpäivien matkakustannukset. 

Koulumatkatukeen on oikeus, jos yhdensuuntainen 

koulumatka on vähintään 10 km ja matkakustannukset 

kuukaudessa ovat yli 54 eur/kk. 

Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta 

koulun ovelle. 

Opiskelija maksaa koulumatkakustannuksistaan 

enintään 43 eur/kk, jota kutsutaan opiske- 

Opintotuki- ja koulumatkatukiasiat hoitaa lukion kanslisti 

26 

lijan maksuosuudeksi. Koulumatkatukena myönnetään 

koulumatkakustannusten ja opiskelijan 

maksuosuuden erotus. Laskennalliset matkakustannukset 

määräytyvät matkustustavan mukaan. 

Koulumatkatukea haetaan Kelalta joka lukuvuodeksi 

erikseen lukiosta saatavilla lomakkeilla 

"Koulumatkatukihakemus KM1" ja "Ostotodistus 

koulumatkatukeen oikeutetulle KM2". 

Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan heti 

kaikista koulumatkatukihakemuksen jättämisen 

jälkeen tapahtuneista muutoksista, joilla on vaikutusta 

hänelle myönnettyyn koulumatkatukeen. 

OPPIKIRJOJEN KIERRÄTYS JA 

KESKITETTY HANKINTA 

Oppilaiden oppikirjakustannusten pienentämiseksi 

Paraisten lukiossa järjestetään kevätlukukauden 

lopulla oppikirjojen kierrätystilaisuus, 

jossa koulun entiset oppilaat voivat myydä tarpeettomia 

oppi- ja harjoituskirjojaan. 

Oppikirjakuitit kannattaa säästää, sillä lukiolla 

on vuosittain käytettävissään 500 euron oppikirjamääräraha, 

josta voi anoa avustusta elokuun 

loppuun mennessä. Opettajakunta päättää avustuksen 

jakamisesta sosiaalisin perustein. 

AUTOKOULU 

Autokoulun teoriaopetus toteutetaan vuoden 

aikana koulun tiloissa. Teoriaopiskelun voi aloittaa, 

kun 16- tai 18-vuotissyntymäpäivään on 

vähemmän kuin puoli vuotta. Edellinen edellytetään 

moottoripyörä- ja jälkimmäinen autokorttiin. 

Lukion kautta suoritettavan ajokortin hinta on 

tuntuvasti ns. markkinahintaa edullisempi. Maksuttoman 

teoriaosuuden lisäksi tarvittava maksullinen 

ajo-opetus tapahtuu kouluajan ulkopuolella. 

Liukkaan kelin ajoharjoitteluun, insinööriajoon 

ja teoriakokeeseen pyydetään poissaololupa rehtorilta 

tai vararehtorilta. 

Autokoulu ei ole lukion opetussuunnitelman 

kurssi, joten sitä ei lueta mukaan oppilaiden 

kokonaiskurssimäärään. Kaikkiin autokoulua 

koskeviin kysymyksiin vastaa autokoulunopettaja 

Jouni Koli, puh. 2312 735 tai 0400 823535.

HALLINTO 

1. Suomenkielinen koulutuslautakunta 

Suomenkielinen koulutuslautakunta muun muassa 

hyväksyy lukion opetus- ja lukuvuosisuunnitelman 

sekä järjestyssäännöt sekä määrää 

lukion vararehtorin. 

Lautakunnan jäsenet: 

Raimo Pärssinen, puheenjohtaja 

Petri Kujala, varapuheenjohtaja 

Ilkka Heinaro 

Eija Nikkanen 

Jyrki Filatoff 

Ina Vahalahti 

Johanna Kallinen 

Tuula Laakso 

Tarja-Maija Mussaari 

Kaupunginhallituksen edustaja 

Bert Johansson 

Nauvon kunnan edustaja 

Kirsi Andersson 

Korppoon kunnan edustaja 

Terhi Ahosola 

Esittelijä ja sihteeri 

opetuspäällikkö Paula Sundqvist 

2. Lukion rehtori 

- ottaa opiskelijat 

- hyväksyy muualla suoritetut opinnot 

- myöntää lukion suorittamisaikaan pidennystä 

- päättää opiskelijan opiskelun järjestämisestä 

poikkeuksellisesti (LL §13) 

- myöntää kuukauteen asti opiskelijalle luvan 

poissaoloon 

- myöntää kuukauteen asti opettajien ja henkilökunnan 

virkavapauden (palkattomana enintään 

7 vrk:ksi) ja päättää sijaisen ottamisesta 

samaksi ajaksi 

- myöntää opettajien ja toimistohenkilökunnan 

äitiysloman ja hoitovapaan 

- myöntää toimistohenkilökunnan vuosilomat 

- päättää opettajien ja toimistohenkilökunnan 

27 

jatkokoulutuksesta 

- määrää ryhmänohjaajan 

- ottaa opetusharjoittelijan 

- päättää uusien oppikirjojen käyttöönotosta 

- hyväksyy ja laatii lukion määrärahojen käyttösuunnitelman 

- päättää avustuksen myöntämisestä opiskelijalle 

oppimateriaalin hankkimiseksi 

- päättää opetustilojen vuokraamisesta. 

3. Lukion opettajakunta 

Opettajakunnan muodostavat rehtori, opettajat 

ja tuntiopettajat 

- suunnittelee ja edistää koulutyötä ja osallistuu 

työrauhan ylläpitämiseen. 

4. Lukion oppilaskunta 

- jäseninä kaikki lukion opiskelijat 

- suunnittelee ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa 

ja koulutyötä 

- valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin ja 

hallituksen sekä oppilaskunnan ohjaajan. 

Paraisten lukion oppilaskunnan hallitus kuluvana 

lukuvuonna: 

Helmi Lindblom (2. vlk) 

Jussi Jones (2. vlk) 

Hannes Kallioinen (2. vlk) 

Tatu Gratschev (1. vlk) 

Anna Kallio (1. vlk) 

Yrjö Kivimäki (1. vlk) 

Oppilaskunnan ohjaaja: lehtori Hanna Rantakokko 

5. Vuosiluokan yhdysoppilas 

Vuosiluokan oppilaat valitsevat keskuudestaan 

yhdyshenkilönä toimivan oppilaan ja hänen 

sijaisensa. Kuluvaksi lukuvuodeksi on tehty seuraavat 

valinnat: 

vlk yhdysoppilas (sijainen) 

I Yrjö Kivimäki (Eveliina Uusitalo) 

II Antti Ropponen (Emmi Myllyharju) 

III Joni salminen (Juha Kataja)

7. Opetusryhmän järjestäjä 

Jokaisessa opetusryhmässä yksi opiskelija toimii 

vuorollaan järjestäjänä, jonka tehtävänä on: 

1. tunnin lopussa pyyhkiä taulu sekä tarkistaa, 

että piirtoheitinkangas ja pimennysverhot jäävät 

ylös, 

2. vastata luokan tuulettamisesta sekä erityisesti 

siitä, että tuuletusikkunat eivät jää tarpeettomasti 

auki tai valot päälle. 

TERVEYDENHUOLTO 

Suomenkielisten koulujen kouluterveydenhoitaja 

Bodil Oksasella (4585 780) on puhelinaika 

arkisin ma, ti, to, pe klo 12.30-13.30 ja avoin 

vastaanotto ma, ti, to ja pe klo 12.30-13.30. 

Koulukuraattori Kaisu Karlsson (4585 742 tai 

050 - 5962 604) on tavattavissa puhelimitse joka 

päivä klo 8.00-9.00 sekä keskiviikkoisin 9.30- 

11.30 koulun terveydenhoitajan huoneessa ja 

muina aikoina kaupungintalolla, Vanha Bläsnäsintie 

5, toinen kerros. Ajan voit parhaiten varata 

kännykällä. 

Koulupsykologi Nina Forsten-Lindman on tavattavissa 

puhelimitse 050-3728293. 

Koululääkärin puoleen voit kääntyä joko terveydenhoitajan 

kautta tai soittamalla suoraan 

terveyskeskukseen: 4545 222. 

28 

KOULUKIINTEISTÖN HUOLTO 

Lukion talonmies-vahtimestareina toimivat Kalle 

Malm ja Sture Sandell. Heitä koskevat asiat 

voi esittää rehtorille. 

Lukion siistijänä toimii Soile Kontto. Vaikka 

hän tekee hyvin työnsä, vastuu tilojen siisteydestä 

kuuluu meille jokaiselle. Roskat roskakoriin 

ja kengänpohjat puhtaiksi sisään tultaessa! 

VAKUUTUKSET 

Paraisten lukion oppilaat on kaupungin puolesta 

tapaturmavakuutettu. Vakuutus koskee tapaturmia, 

jotka tapahtuvat varsinaisena kouluaikana, 

opetuksen aikana, välitunnilla sekä matkalla 

suorinta tietä kouluun tai koulusta.

YO-KIRJOITUSSUUNNITELMANI 

29

PARAISTEN LUKIO 

vuosipäivyri 2006 – 2007 

34

Kurssien suorittaminen - Servut

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?