VUOSIKIRJA

men olympiaurheilita.Kisamatkan rahoituksen vastuu oli SVUL:n,Suomen Metsästysseuran, Suomen Uimaliiton,Helsingin Luistinklubin ja Helsingin Sporttikluxinhuolena. Ensimmäisen valtakunnallisen olympiakeräyksemmetoteuttivat 1908 lähinnä SVUL:n piirit.Suomalaisen olympialiikkeen alkuvuosina olympiakomiteammeoli luonteeltaan tilapäinen päätöksentekoeiin.Esimerkiksi vuosien 1908 ja 1912olympiakisoja silmällä pitäen se muodostettiinSVUL:n, Suomen Palloliiton, Helsingin IFK:n ja eriurheilu muotojen edustajista. Paitsi urheilujohdon jaedustusurheilijoiden järjestöllisen panoksen keskinäisessävertailussa komitea oli tasapainoton myöskielisuhteiltaan - herkkätuntoinen asia maassammeniihin aikoihin ja eritoten itsenäistymisemmenuoruusvuosina. Niinpä SVUL, joka mielestään oliruotsinkielisten hallitsemassa komiteassa selvästialiarvostetussa asemassa, arvostelikin kärkkäästikomitean toimia.Jatkuvien kiistojen seurauksena muut ' olympialiikkeemmejohdossa olleet yhteisöt tekivät 1911" myönnytyksen", joka salli SVUL:n peräti omatoimisestivalita etustuksensa komiteaan. SVUL:nvuosikokouspöytäkirjan 25.-26. 3. 1911 mukaanao. edustajamäärä oli kaksi, eräiden silloin julkisuudessaesiintyneiden mainintojen mukaan vainyksi. Syksyllä 1912 SVUL otti eräiltä osin olympiaohjaksemmeomiin käsiinsä. Pyrkiessään varmistamaanolympiamenestyksemme myös VI olympiadinkisoissa Berliinissä 1916 se perusti oman olypialaisenvalmisteluvaliokunnan, jossa puheenjohtajanaja olympiakomitean edustajana toimi JohanF. Blomqvist. Valiokunta aloitti työnsä syksyllä1913 muun muassa palkkaamalla urheilukonsulentikseen25-vuotiaan maisterin Lauri "Tahko" Pihkalan.Vaikka Berliinin olympiakisat sittemmin peruuntuivatkinensimmäisen maailmansodan teräsmyrskynpuhjettua, jatkui valiokunnan työ.Vuonna 1919 Suomen Olympialainen Komiteamuodostettiin sodan jälkeen uudelleen ja sen vahvuudeksituli 18 miestä, heidän joukossaan muunmuassa Erik von Frenckell, joka sittemmin kuuluikomiteaan aina vuoteen 1976 saakka ja joka ontällä hetkellä 89-vuotiaana sen kunniajäsen Johan"Jukka" W. Rangellin ja Akseli Kaskelan ohella.Antverpenin VII olympiadin kisojen vuonna1920 SVUL esitti, että jokainen maamme liikuntatoiminnan(porvarillisista) keskusjärjestöistä saisivalita olympiakomiteaamme yhden edustajan. Joskuitenkin järjestön ohjelma sisältää useita urheilumuotoja,sillä olisi oikeus nimetä komiteaan edustajajokaista urheiluaan kohden .. Edelleen SVULesitti, että komitean puheenjohtajana tulisi toimiaKOK :n suomalaisen jäsenen ja ettei komitea saisivalita olympiaedustajia, ainoastaan vahvistaaSVUL:n valitsemat urheilijat. Nimenomaan viimeksimainittu esityksistä sivusi käytännön toimenpiteitäajatellen hyvin läheltä " kieliriidan" aluettä jaaiheutti sen, että ainoastaan osa esityksistä hyväksyttiinolympia komiteassa.1920-luvun alussa maan porvarillinen urheiluleiritunnusteli nuoren Työväen Urheiluliiton (perustettu26. 1. 1919) halukkuutta olympialaiseen yhteistyöhöntehden TUL:lle tarjoukset olympiaosanotoistasekä 1920 Antverpeniin että 1924 Pariisiin. Tarjouksistajälkimmäinen, vuodelta 1923, sisälsimyös paikan Suomen Olympialaisessa Komiteassa.TUL torjui esitykset perusteluin, jotka pohjautuivatvielä tuoreeseen kansallissotaan ja sitä seuranneisiintapahtumiin.Vuonna 1926 SVU L vaati jälleen oman näkemyksensämukaan oikeudenmukaisempaa suhdettaolympiakomitean kokoonpanoon viitaten siihenkiistämättömään tosiasiaan, että se vastasi selvälläenemmistöllä Suomen olympiaedustuksista. Samanaikaisestikorostettiin valtiovallan mukaantulonehdotonta välttämättömyyttä olympiaosanottommerahoituksessa, mikä nyt rasitti pääasiassa urheilujärjestöjäja urheilusta kiinnostuneita yksityisiähenkilöitä sekä liike- ja teollisuuslaitoksia.Olympiakisojen SVU L:n toiminnalle aiheuttamaaeri puolista haittaa väläyteltiin yhtenä syynä1927, kun SVUL useiden maamme olympiatoimiakäsitelleiden esitystensä kariuduttua ilmoitti asettuvansakielteiselle kannalle osanottoon IX olympiadinkisoihin Amsterdamissa 1928. Tämä kokokansakuntaa vapisuttanut päätös peruutettiin kuitenkinmyöhemmin.Suomen Olympialainen Komitea jakautui 1920-ja 1 !:}30-luvuilla kahteen osaan: pysyväiseen 6-jä-15