teollisuuspartneri_1_2015_web

TeollisuusPartneri 1/2015 | Historia pohja menestykselle Historia pohja menestykselle | TeollisuusPartneri 1/2015Paljon muutakin kuin sisuaSuomi tarvitsi teollistuakseen höyrysahaa ja lähiökotia.Filosofian tohtori Anna Sivula kokosi kuusi tekijää, joiden avulla Suomi teollistui.1. Höyrysaha2. Markka3. LukutaitoHöyrysahojen perustaminen sallittiin Suomessa1857. Päätös merkitsi sahateollisuudellehyvää. Sahat eivät olleet enää riippuvaisiakoskista ja veden runsaudesta. Suomiseurasi päätöksessään Ruotsia. Länsinaapurissahöyrysahojen perustaminen oli sallittukahdeksan vuotta aiemmin.Vuosisadan vaihteeseen mennessä sahateollisuudestaoli tullut suurin teollinen työllistäjä.Sen rinnalla kukoisti puunjalostusteollisuus.Paperia alettiin valmistaa lumpunsijaan puusta.Vuonna 1860 Suomi sai oman valuuttansa.Tätä ennen Suomessa oli käytössä parinkymmenenvuoden ajan Venäjän rupla. Venäjänjatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodanjälkeen, teki ruplan kuitenkin epävakaaksi.Siksi Suomi anoi omaa valuuttaa.Markkaa varten Suomi haki ensimmäisenkerran lainaa Euroopasta. Sen myönsisaksalainen pankkiiri Carl von Rotschild.Rahan nimeksi ehdotettiin sataikkoa, äyriä,murua ja rahtia. Markka-nimeä ei käytettyvielä muualla.Lukutaito tuli periaatteelliseksi vaatimukseksiSuomessa 1600-luvulla. Suomi olitässä tyypillinen Pohjoismaa. Paikka, jossalukutaitoa, sivistystä, sanomalehtiä ja niidenkotiinkannon perinnettä arvostettiin.Lukutaidon leviämistä kansan keskuuteenedisti erityisesti kirkon käytäntö, jossanaimakelpoiselta eli ripille päässeeltä edellytettiinjonkinlaista lukutaitoa. Naimaluvankytkeminen lukutaitoon motivoi tavaamaan.Koulutustason nostaminen ja arvostaminenloi myöhemmin markkinoita kirjoille ja tietokoneille.Anna Sivula työskentelee Porissavanhaan puuvillatehtaaseen rakennetussayliopistokeskuksessa. Sivulan mielestäteollistumisessa kiinnostavinta ovatmuutokset, joita aikalaiset eivät pystyennakoimaan.Kuvassa Kokkolassa sijaitseva Ykspihlajan höyrysaha.Kuva: Museoviraston kuvakokoelmatEnsimmäiset hopeamarkat lyötiin Rahapajalla 1864.Kuva: Suomen RahapajaMikael Agricolan kirjoittama aapinen, Abckiria, onensimmäinen suomenkielinen kirja.– Tuskin kukaan olisi 50 vuotta sittenkuvitellut, että puuvillatehtaassa tuotetaanjoskus kankaiden sijaan maistereita.”Rahan nimeksi ehdotettiin sataikkoa, äyriä, murua ja rahtia.”4 5