12.07.2015 Views

teollisuuspartneri_1_2015_web

teollisuuspartneri_1_2015_web

teollisuuspartneri_1_2015_web

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

1 | <strong>2015</strong> | www.siemens.fi/teollisuusTeollisuusPartneriNäkemyksellisiä ratkaisuja teollisuuteenSuomalaistayhteiskuntaakehittämässäHistoriasta voi ammentaamatkalla uuteen


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Historia pohja menestykselle Historia pohja menestykselle | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Paljon muutakin kuin sisuaSuomi tarvitsi teollistuakseen höyrysahaa ja lähiökotia.Filosofian tohtori Anna Sivula kokosi kuusi tekijää, joiden avulla Suomi teollistui.1. Höyrysaha2. Markka3. LukutaitoHöyrysahojen perustaminen sallittiin Suomessa1857. Päätös merkitsi sahateollisuudellehyvää. Sahat eivät olleet enää riippuvaisiakoskista ja veden runsaudesta. Suomiseurasi päätöksessään Ruotsia. Länsinaapurissahöyrysahojen perustaminen oli sallittukahdeksan vuotta aiemmin.Vuosisadan vaihteeseen mennessä sahateollisuudestaoli tullut suurin teollinen työllistäjä.Sen rinnalla kukoisti puunjalostusteollisuus.Paperia alettiin valmistaa lumpunsijaan puusta.Vuonna 1860 Suomi sai oman valuuttansa.Tätä ennen Suomessa oli käytössä parinkymmenenvuoden ajan Venäjän rupla. Venäjänjatkuva talouskriisi, erityisesti Krimin sodanjälkeen, teki ruplan kuitenkin epävakaaksi.Siksi Suomi anoi omaa valuuttaa.Markkaa varten Suomi haki ensimmäisenkerran lainaa Euroopasta. Sen myönsisaksalainen pankkiiri Carl von Rotschild.Rahan nimeksi ehdotettiin sataikkoa, äyriä,murua ja rahtia. Markka-nimeä ei käytettyvielä muualla.Lukutaito tuli periaatteelliseksi vaatimukseksiSuomessa 1600-luvulla. Suomi olitässä tyypillinen Pohjoismaa. Paikka, jossalukutaitoa, sivistystä, sanomalehtiä ja niidenkotiinkannon perinnettä arvostettiin.Lukutaidon leviämistä kansan keskuuteenedisti erityisesti kirkon käytäntö, jossanaimakelpoiselta eli ripille päässeeltä edellytettiinjonkinlaista lukutaitoa. Naimaluvankytkeminen lukutaitoon motivoi tavaamaan.Koulutustason nostaminen ja arvostaminenloi myöhemmin markkinoita kirjoille ja tietokoneille.Anna Sivula työskentelee Porissavanhaan puuvillatehtaaseen rakennetussayliopistokeskuksessa. Sivulan mielestäteollistumisessa kiinnostavinta ovatmuutokset, joita aikalaiset eivät pystyennakoimaan.Kuvassa Kokkolassa sijaitseva Ykspihlajan höyrysaha.Kuva: Museoviraston kuvakokoelmatEnsimmäiset hopeamarkat lyötiin Rahapajalla 1864.Kuva: Suomen RahapajaMikael Agricolan kirjoittama aapinen, Abckiria, onensimmäinen suomenkielinen kirja.– Tuskin kukaan olisi 50 vuotta sittenkuvitellut, että puuvillatehtaassa tuotetaanjoskus kankaiden sijaan maistereita.”Rahan nimeksi ehdotettiin sataikkoa, äyriä, murua ja rahtia.”4 5


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Historia pohja menestykselleNäkemys ratkaisee | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Kuvat vasemmalla:Näkymä Töölönlahden yli Kaisa niemeen ja keskustaan1975–1986. Kuva: Teuvo Kanerva / MuseovirastoKerrostaloja Espoon Olarissa 1970–1980 -lukujenvaihteessa. Kuva: Volker von Bonin / MuseovirastoLinturi saa vastapainoa työhönsä luonnosta.Lempiharrastukset ovat kalastus ja sienestys.Suurimman osan ajasta vievät kuitenkinmetsälenkit irlanninsusikoirien Kitin,Pipsan ja Pepin kanssa.6. Lähiökoti4. TietoliikenneRautatiet olivat oman aikansa World WideWeb. Raiteilla kulkivat matkustajien lisäksiposti ja lehdet. Kun ihmiset ja tieto pääsivätliikkumaan, se vaikutti myönteisesti myösyhteiskuntaan.Lennättimen merkitys tiedonvälityksessäoli valtava. Ensimmäistä kertaa tietoapystyttiin lähettämään eri puolille maatareaaliajassa.Puhelimen yleistyminen jatkoi ja laajensikehitystä, jonka lennätin ja rautatiet aloittivat.Vuonna 1988 Suomi liittyi internetiin.Viisi vuotta myöhemmin www-sivut aukesivatkaikille.5. Rauhan ajan olosuhteetTärkeitä tekijöitä teollistumiselle olivat jaovat yhä myös rauhan ajan olosuhteet eliyhteiskunnan vakaus, oikeuslaitos, lait jademokratia.Myös yleinen ja yhtäläinen äänioikeussekä yhdenvertaisuus lain edessä ovat merkittäviä.Suomessa yleinen ja yhtäläinen äänioikeussäädettiin vuonna 1906 yhtä aikaamiehille ja naisille.Rauhan puute näkyy aina kasvukäyrissä.Sotavuosina väestön, teollisuuden ja taloudenkasvu katkeavat. Suomen teollistuminenolisi ollut vielä nopeampaa ilman nälkävuosia,joiden aikana kuoli 150 000 ihmistä.Ihmiset saivat vapauden muuttaa maaseudultakaupunkeihin vuoden 1879 jälkeen.Teollisuuskaupunkien väestöpohjaalkoi muodostua. Elementtilähiöiden synty1960–1970-luvuilla on jatkoa samasta kaupunkeihinsiirtymisestä.Lähiökodin asukkaan aika ei enää kulunutelintarvikkeiden tai päivittäisten käyttöesineidentuottamiseen, vaan hän osti nepalkallaan. Hän hankki kotiinsa jääkaapin,pakastimen, television, leivänpaahtimen,pölynimurin, sohvaryhmän, kirjahyllyn,sisustustekstiileitä, Arabian astioita ja suomalaistenlasitehtaiden lasia. Tehokas ja koneistettulähiökoti säästi asukkaalleen aikaa.Lähiökodissa asui uudenlainen kuluttaja,joka käytti aikaansa viihteeseen, viihtymiseenja itsensä hemmotteluun. Lähiökodinasukas edisti teollistumista tuotteiden kuluttajanaja hyvinvoivana työntekijänä.Teksti: Sanna KekkiHenkilökuvat: Ville RinneLentävä kauppakassi,kävelyrobotti ja kotilaboratorioTulevaisuudentutkija Risto Linturi kertoo, että 2020-luvulla saatamme elää maailmassa,joka tuntuu nyt kuin elokuvalta.Anna Sivula kuvattiin Kansallisarkistossa, jossa hän oli tutkimassa suomalaista sahateollisuutta koskevaa aineistoa.Kun Risto Linturi oli 12-vuotias, hänpohti, kuinka mustikoiden perkaamisenvoisi automatisoida. Linturinmielestä oli kiehtovaa miettiä, kuinka suurivaikutus erilaisilla keksinnöillä olisi elämään.Tulevaisuuden lisäksi häntä innostivat historiallisetromaanit ja tieteiskirjat.Uransa alussa 1970-luvulla Linturi keskittyitietokonealan murrokseen. Vuosienvarrella tulevaisuuden ennakointi ja tulevaisuusprojektitalkoivat viedä yhä enemmäntyöaikaa.– Nyt keskityn tulevaisuudentutkimukseen,Linturi naurahtaa.Pörssiarvon omistus siirtyyMutta minkälaisen tulevaisuuden? Minkälainenon maailma, jossa elämme tulevallavuosikymmenellä?Linturi kertoo, että 2020-luvun lopulla Kiina,Intia, Venäjä ja Brasilia omistavat 40 prosenttiamaailman pörssiarvosta. Suomessatyöt pitää tehdä kaksi kertaa nykyistä tehokkaammin,jos haluamme pärjätä kilpailussa.Linturi maalailee kaupunkia, jossa näemmeilman kuljettajaa ajavia autoja ja kaupastakotiin lentäviä kauppakasseja.– Myös itsediagnostiikka kehittyy. Teemmenykytasoisia laboratoriotestejä kotonammekännykän lisälaitteilla.Liikuntaa tietokoneen ääressäJos kävely muuttuu haasteelliseksi, emmeLinturin mukaan turvaudu enää rollaattorienapuun, vaan puemme päällemme kävelyrobotin.Samankaltaisen, joka saa jo nytalaraajahalvauspotilaan ylös pyörätuolista.Urheilukenttä ja jumppasali ovat antiikkia.Saamme liikuntaa, kun pelaammetietokonepelejä hyppimällä, huitomalla jaliikkumalla.Ilmasto lämpenee. Talvet muuttuvat pitkiksija pimeiksi syksyiksi. Etelä-Eurooppakokee kuumuus- ja kuivuusaaltoja. AlammeEuroopassa matkustaa samalla tavalla kuinYhdysvalloissa: kesällä pohjoisen osavaltioihin,talvella lämpimään etelään.Sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuuyhä vahvemmin Facebookissa ja Googlessa.Emme tapaa ystäviämme kantakuppilassatai illanistujaisissa vaan verkossa.Aurinkoenergia työllistääTietyt ammatit katoavat ja jäljelle jäävätmuuttuvat. Tiskipalvelut tulevat turhiksi. Asiointihoituu tietokoneella. Aurinkopaneelityleistyvät myös Suomessa. Aurinko energianja siihen liittyvien energia varastojen rakentaminentarjoavat työtä suunnittelun, rakentamisenja elektroniikan osaajille.Linturi suhtautuu tulevaisuuteen kuinluonnonvoimiin. Vaikka muutokset ovatvälillä rajuja, opimme jatkuvasti selviämäänyhä haastavimmista tilanteista.– Kun pääsemme karikkojen yli, meitäodottaa aika, jolloin useimmat sairaudet onvoitettu, energiasta ja ravinnosta ei ole pulaaja uuden oppiminen on yhä helpompaa.Teksti: Sanna KekkiKuva: Ville Rinne67


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Historia pohja menestykselle Historia pohja menestykselle | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>2001Siemens toteutti mittavanmy.SAP.com-perustaisen toiminnanohjausjärjestelmänPuolustusvoimille.2008Helsingin kaupungin liikenne ja Siemensallekirjoittivat sopimuksen pääkaupunkiseudunmetron automatisoinnista.Yhteistyöllänousuun2009Siemens solmi mittavan energiansäästösopimuksenKauppakeskus Sellon kanssa.Älykkäiden talotekniikkaratkaisuidenansiosta Sellon energiankulutus väheni7,5 prosenttia.Näin suomalainen yhteiskuntaon muuttunut Siemensin myötä.Siemens otti ensiaskeleensa Suomessa160 vuotta sitten Krimin sodan(1854−56) aikaan. Osmanien valtakuntaa,Isoa-Britanniaa, Ranskaa ja Sardiniaavastaan käydyn sodan vuoksi Venäjänpäällystölle tuli kiire saada nopea tietoyhteysSuomen suurruhtinaskunnan pääkaupunkiinHelsinkiin.Päätös Siemensin rakentamasta Helsinki−Pietari-lennätinlinjasta tehtiin pikavauhtia,ja se valmistui jo vuonna 1855. Vuottamyöhemmin linja sai jatkoa Turkuun asti.Näin Suomi oli liitetty kansainväliseen tietoliikenneverkkoonja nouseminen maataloudenja perustuotannon maasta korkeanteknologian edelläkävijäksi saattoi alkaa.1898Siemens perusti tytäryhtiön Suomeen.1901–1902Suomen rautateille toimitettiin Pasilankonepajan sähköistys.1906Suomen ensimmäinen höyry turbiinilaitosKlingendalin verkatehtaalle Tampereelle.Siemens asensi merikaapelin Helsinginkantakaupungin ja Suomenlinnanvälille, jolloin puhelinyhteydetavautuivat saareen. Samana vuonnatoimitettiin ensimmäiset sähköisetkellot Helsingin ja Viipurin rautatieasemille.Stockmannin tavarataloonasennettiin maan ensimmäinensähköinen palohälytysjärjestelmä.Siemens & Halsken sähköinen palohälytinvuodelta 1851.Saksan ensimmäinenpuhelinkeskus vuodelta 1881.1922Siemensin tekniikalla toteutettu Suomenensimmäinen täysin automatisoitupuhelinkeskus avattiin Helsingin Töölössä,ja helsinkiläiset pääsivät soittamaan suoriapuheluita.1952Suomi toimi olympialaisten isäntämaana.Helsingin olympialaisten kisauutisetvälitettiin maailmalle Siemensin Postijalennätinlaitokselle toimittamillakaukokirjoittimilla.1958Vaasan Vaskiluodon höyryvoimala olivalmistumisvuonnaan lajissaan Suomensuurin. Sen turbogeneraattorin toimittiSiemens.1971Helsingin metron rakentaminen alkoi.Siemens toimitti metron turvalaitteet.1977Suomen ensimmäinen ydinvoimala,Loviisa 1, otettiin käyttöön. Se oli pääosinSiemensin automatisoima. 1970-luvullaSuomessa rakennetuista voimaloista ylipuolessa oli Siemensin automaatio- jasäätötekniikka.1982Suomen ensimmäinen digitaalinenpuhelinkeskus, EWSD-puhelinkeskus,otettiin käyttöön Helsingissä.1997Siemens toimitti Vuosaari B -voimalan kaasu -turbiiniyksiköt, yleisautomaation, keski- japienjänniteyksiköt, generaattorisuojansekä 110 kV:n SF6-eristeisen GIS-kojeiston.2010Siemens rakensi muuttajasähköasematPorvooseen ja Viron Püssiin. Niiden avullaSuomen ja Viron välille saatiin EstLink 2-tasasähköyhteys merikaapelilla.2011Siemensin Tornioon toimittamat kahdeksanSuomen suurinta tuulivoimalaa aloittivatenergiantuotannon.2013VR Group tilasi 80 sähköveturia Siemensiltä.Tilaus on VR:n historian suurin.Kuvat: Jukka Ahtiainen ja Siemens AG8 9


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Historia pohja menestykselle Historia pohja menestykselle | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>TäältätulevaisuuteenHyvän kumppanin tunnistaa luotettavuudesta,kuuntelutaidosta ja vahvasta osaamisesta.Valmet Järvenpään ja Siemens Osakeyhtiön yhteistyöon kestänyt teollisuuden ylä- ja alamäet.Valmet Järvenpää (ent. Wärtsilä jaMetso) on yksi Siemens Osakeyhtiönpitkäaikaisimmista asiakkaista jayhteistyökumppaneista. Paperi- ja kartonkikoneidenjälkikäsittelyyn erikoistuneessatoimipisteessä suunnitellaan esimerkiksipaperirullien pituusleikkureita, rullaimia japäällystyskoneita, jotka valmistetaan Valmetinkonepajalla Jyväskylässä. Menestyksekkäänyhteistyön ansiosta maailmaltalöytyy noin 500 suomalaista pituusleikkuria.Valmetilla automaatiomyynnin asiantuntijatehtävissätyöskentelevä Mika Lehmusvaaratutustui Siemensiin heti uransaalussa, 26 vuotta sitten.– Siemens on hyvin tuttu toimittaja ja yhteistyökumppanivuosien varrelta. Valmetinpituusleikkurin ohjausjärjestelmä perustuupitkälti Siemensin Simatic S7 -logiikkasarjaan.Tiivis yhteistyö niin Siemens Osakeyhtiönkuin Siemens AG:n kanssa on ollut välttämätöntä,jotta olemme pystyneet kehittämääntuotteitamme, Lehmusvaara kertoo.Tehot äärirajoillePalataan hetkeksi 1980-luvun loppupuolelle,jolloin Lehmusvaara aloitteli uraansapituusleikkureiden automaation parissa.Silloin logiikkakoodi luotiin relekaavionpohjalta.Mika Lehmusvaara uskoo, että suurten konepajojentulevaisuuden avaimet ovat yhtenäinen automaatioyhdellä automaatiojärjestelmällä (MCS, DCS, QCS,käyttöjen ohjaus, liikeohjaus) sekä ohjelmille mallipohjaiset,matemaattiset prosessimallit.– Alkuaikoina PLC- ja varsinkin DCSjärjestelmätolivat hitaita. Pituusleikkuri onprosessina haastava, sillä siinä pitää laskeapaljon pienessä ajassa. Siemens oli ainoaautomaatiojärjestelmän toimittaja, jollaoli olemassa sellaista kalustoa, joka pystyivastaamaan edes juuri ja juuri meidän tarpeisiimme.Ensimmäisenä otimme käyttöönS5-150-sarjan logiikan. Aina kun Siemensiltätuli uusi keskusjärjestelmäyksikkö, veimmesen tehot äärirajoille.Siemensin ja Valmet Järvenpään yhteistyön alkuaikoinaJärvenpään toimipiste oli osa Wärtsilä-yhtymää.”Teollisuus 4.0 tulee.Datamäärän jatkuvankasvun myötätarvitaan entistäenemmänprosessointitehoa.”Koneiden automaatioaste nousi lopultanopeasti 1990-luvulle tultaessa.– Siemens sai suuren jalansijan pituusleikkureidenautomaatiojärjestelmän toimittajana1990-luvun alussa tehokkaidenjärjestelmiensä ansiosta. S5-155U-sarjan logiikallapystyi tekemään liukulukulaskentaa,mikä oli suuri edistysaskel.Uusia vientituotteitaVuonna <strong>2015</strong> suomalainen paperiteollisuuselää paperin kulutuksen romahduksen jälkeistämurrosvaihetta. Valmet Järvenpää onreagoinut muutokseen panostamalla huoltoja palvelut -liiketoimintaan sekä kehittämällämodulaarisen paperikonekonseptin.– Teollisuus 4.0 tulee. Datamääränjatkuvan kasvun myötä tarvitaan entistäenemmän prosessointitehoa. Yhtenäisenja tehokkaan automaatiojärjestelmän avullapystymme parantamaan asiakkaidemmeprosesseja ja tarjoamaan heille uusia ajatuksia.– Meidän selviytymisreseptimme onse, että seuraamme aikaamme ja otammeuusimmat teknologiat käyttöön heti, kunniistä on korjattu suurimmat lapsukset. Nekonepajat, jotka taantuvat teknologisesti,kuihtuvat ja kuolevat pois.10 11


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Historia pohja menestykselleNäkemys ratkaisee | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>– Automaatiojärjestelmä ja I/O nähdään usein isonakuluna, mutta itse asiassa niiden kustannus ei olekoneenrakennuksessa merkittävä, jos tuote onrakennettu yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa,Valmet Järvenpään automaatioasiantuntija MikaLehmusvaara sanoo.Paperikuitu on yksi tulevaisuuden suuristamahdollisuuksista.– EU:ssa suunnitellaan muovipussienkieltämistä kaupoissa lähivuosina. Toivon,että kielto toteutuu, sillä se olisi ympäristönja paperiteollisuuden voitto. Paperikuidustavoisi valmistaa paljon ekologisempia pussejakuin muovista.Kaiken kaikkiaan paperikuidulla on paljonerilaisia mahdollisuuksia esimerkiksivaateteollisuudessa, pakkausteollisuudessaja painetun elektroniikan alustana.– Se on aidosti ekologinen materiaali, josmetsät vain istutetaan ja kasvatetaan oikein,Lehmusvaara pohtii.Kullanarvoista yhteistyötäLuotettava yhteistyökumppani on kullanarvoinenmyös automaatiojärjestelmäntoimittajan näkökulmasta. Valmet Järvenpääonkin auttanut Siemensiä merkittävästilogiikoiden kehitystyössä.– On erittäin tärkeää, että Siemens kuunteleeasiakastaan ja on tarvittaessa myös tukena.Monta kertaa ratkaisuiden löytäminenon tiimityötä, oli kyseessä sitten kehitys- taimyyntiprojekti, Lehmusvaara toteaa.Se, että Siemens lanseerasi TIA Portalinja julkisti S7-1500-tuoteperheen,oli Lehmusvaaran mukaan pitkänäköinenratkaisu.– 20 vuoden päästä automaatiojärjestelmäntoimittajien haaste tulee olemaansiinä, miten eksponentiaalisesti kasvavaatuotevalikoimaa pidetään yllä: mitä tuotteitavalmistetaan, miten niiden yhteensopivuusvarmistetaan ja mihin tuotteisiin saa tukea.– Jos Siemens pystyy vastaamaan näihinhaasteisiin, en näe mitään syytä, mikseiyhteistyömme voisi jatkua seuraavatkin 20vuotta.Teksti: Päivi LukkaKuvat: Päivi Lukka jaValmetin arkisto (Järvenpää)”EU:ssasuunnitellaanmuovipussienkieltämistäkaupoissalähivuosina.”Valmet Järvenpäänhistoria• Järvenpään toimipisteperustettiin vuonna 1969, osanasilloista Wärtsilä-konsernia.• Yksikön tuotteita olivat alunperinraskaat teräsrakenteet (nosturit,sillat ym.) ja paperin jälkikäsittelykoneet,joiden tuotekehitykseenja tuotantoon keskityttiin 1980-luvulta alkaen.• Yritysjärjestelyjen myötä yksiköstätuli osa Valmet Paperikoneet Oy:tävuonna 1987 ja osa Metsokonserniavuonna 1999.• Toiminta Metson osana päättyivuonna 2014 Valmetin irrottauduttuaMetsosta itsenäiseksipörssiyhtyöksi.• Järvenpäässä työskenteleenykyään yli 400 henkeä jälkikäsittelykoneidentutkimuksen,tuotekehityksen, myynnin,suunnittelun, projektinhoidon jahuoltopalvelujen tehtävissä.-vuotista taivaltaan Suomessajuhliva SiemensOsakeyhtiö järjesti syksylläjuhlavuoden tunnuksen suunnittelukilpailunyhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Graafisensuunnittelun opiskelijoille suunnattuunlogokilpailuun osallistui 26 työtä. Safa Hovisensuunnittelema Siemenkota-logo tuleenäkymään muun muassa Vectron-testiveturinkyljessä juhlavuoden aikana.Yhteistyö Siemensin ja Aalto-yliopistonvälillä sujui hyvin.– Halusimme tämän kilpailun kautta tarjotatulevaisuuden tekijöille kokemusta hyvinkonkreettisesta yritysmaailman suunnittelutyöstä.Toivottavasti tästä työnäytteestäon voittajalle hyötyä uran alussa. Kilpailutyötolivat korkeatasoisia ja niissä oli raikkaitanäkemyksiä. Voittajatyössä viesti onselkeä. Logo on erottuva, ja sitä on helppokäyttää yhtiömme viestintämateriaaleissa,sanoo Siemens Osakeyhtiön viestintäjohtajaKirsi Rejman.Arvokasta kokemustaKilpailun voittajaa valittaessa kiinnitettiinhuomiota innovatiivisuuteen, suomalaisuuteen,juhlavuuteen, käytettävyyteenja dialogiin Siemensin muun visuaalisenmateriaalin kanssa. Kilpailutyöt arvioitiinnimettöminä. Kilpailussa palkittiin kolmeparasta ehdotusta. Palkintojen arvo oli yhteensänoin 4000 euroa.– Näimme tämän hyvänä mahdollisuutenaopiskelijoillemme saada arvokastakokemusta ja näkyvyyttä kansainvälisenJuhlavuoden tunnuksen suunnittelukilpailunvoittanut ensimmäisenvuoden maisteriopiskelija SafaHovinen etsi inspiraatiota luonnostaja teknologiasta.– Aika tärkeä lähtökohta logonsuunnittelussa oli Pietarista Turkuunrakennettu lennätinlinja. Esimerkiksisiitä tulevat logossa olevat linjat. Halusintuoda esille myös tulevaisuudenenergia- ja älyratkaisuja. Logossa on aika paljon linjoja. Auringonkukansiemenkota puolestaan pyrkii ilmentämän ekologisuutta.Minulla oli sellaisen kuva, että Siemensin tulevaisuuden tavoitteenaon tehdä tästä hommasta ympäristöystävällistä, Hovinen kertoo.Safa Hovinen suunnittelee logon perusteella esimerkiksi Vectron-testiveturin teippaukset.InnovatiivinensiemenkotaSafa Hovinen voitti Siemens Osakeyhtiön juhlavuodentunnuksen suunnittelukilpailun.teknologiayhtiön viestinnässä.Tiukasta aikataulusta huolimatta kilpailuuntuli paljon töitä. Monet niistäkuvastivat yhtiötä ja sen arvoja sekä historiaatuoreella tavalla. Tämänkaltainenyhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia,kertoo Aalto-yliopiston professori SakuHeinänen.Tuomaristoon kuuluivat Rejmanin jaHeinäsen lisäksi Siemens Osakeyhtiönmarkkinointipäällikkö Katrianna Carlson,graafinen suunnittelija Marjatta Itkonenja Aalto-yliopiston graafisen suunnittelunluennoitsija Arja Karhumaa.Ekologisuus, energia ja raiteet inspiraationaTeksti ja kuva: Eetu HelminenLinjat voivat kuvata sähköjohtoja tai vaikka raiteita. Ne siis kuvaavatmonipuolisesti Siemensin toimintaa. Yksi suunnitteluhaasteoli Siemensin monikansallisuus ja monialaisuus.– Siemens on monikansallinen toimija, upea iso organisaatio. Seluo suunnittelijalle ainutlaatuisen haasteen, että pystyy tavoittamaansen ytimen ja tuomaan sen julkisesti esille luovalla tavalla, Hovinenpohtii.Nuorta suunnittelijaa kiinnostaa rakentaa yritysilmeitä. Hän toivookin,että voisi soveltaa suunnittelemansa logon ilmettä myösSiemensin muuhun viestintään.– En halua tehdä pelkästään yksittäistä kuvaa, vaan minua kiinnostaarakentaa visuaalisia järjestelmiä. Siksi juuri visuaaliset ilmeetkiinnostavat eniten. Niillä rakennetaan yritykselle oma visuaalinenkieli, jota voidaan käyttää kaikkialla.1213


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Palvelu tehostaaAsiantuntijan näkemys | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>– Ongelmatilanteiden varalle meillä on olemassatäyden kapasiteetin varavesilaitos, jonka voimmekäynnistää etänä, Porin Veden käyttöinsinööriTeppo Tapiainen kertoo.”Asiakas ei jääkoskaan pulaan”Palvelusopimus turvaa Porin Veden tuotannon.Porin Noormarkussa toimiva Harjakankaantekopohjavesilaitos toimittaavuodessa 6,5 miljoonaa kuutiotajuomavettä satakuntalaisille asiakkailleen.Jotta kukaan ei joutuisi odottelemaan kuivanhanan alla shampoot päässä, PorinVesi solmi palvelusopimuksen Siemensinkanssa. Sopimuksella varmistetaan häiriötönvedentuotanto ja nopea apu ongelmatilanteissa.Siemensin logiikat ohjaavat tekopohjavesilaitoksenpuhdistusprosessia, puhtaanveden käsittelyä ja pumppausta. Myös alaasemienoperointi hoidetaan logiikoidenkautta radioliikenteen avulla.”Porin Veden tapauson kuin kirjaesimerkkipartneriohjelmanhyödyistä.”– Oma ohjelmointiosaamisemme on rajallista.Ratkaiseva tekijä palvelusopimuksensolmimisessa oli se, että saamme sen ansiostajoustavasti käyttöömme Siemensin ohjelmointiammattilaiset,kertoo Porin Vedenkäyttöinsinööri Teppo Tapiainen.Raportti tehdyistä muutoksistaPorin Veden tarpeiden mukaan rakennettuunpalvelusopimukseen kuuluu priorisoituasiakaspalvelu, joka takaa Siemensin teknisentuen sovitun vasteajan sisällä häiriöilmoituksesta.– Sopimukseen kirjattu etäyhteys olimeille tärkeä etu, koska sen ansiosta Siemensinasiantuntijat pääsevät ratkomaanongelmia heti eikä välimatka ole rasite. Sekinon hyvä juttu, että saamme aina raportintehdyistä muutoksista.Palvelusopimus lähti liikkeelle alkutilannekartoituksesta,jossa kierrettiin kaikki PorinVeden ala-asemat. Samalla laitoksilta otettiinviimeisimmät varmuuskopioinnit sekä käytiinläpi toimipisteiden laite- ja komponenttikanta.Paikallinen partneri tukenaKartoituksen pohjalta Porin Vedessä tiedettiin,mitä varaosia heidän kannattaisi ostaa.– Porissa ja Raumalla toimiva Sata-Automaatiokonsultoi ja auttoi meitä korvaavienkomponenttien etsimisessä. Heidän kattavastavarastostaan saamme tarvittaessa varaosathyvinkin nopeasti, Tapiainen kertoo.Sata-Automaatio on Siemensin virallinenmyyntipartneri (Sales Partner), jonka kauttaostetuille tuotteille saa aina automaattisestiPorin Vesi Oy• Hoitaa toiminta-alueensa vedenhankinnan, käsittelyn ja jakelunsekä viemäröinnin ja jätevedenpuhdistamisen.• Vedenhankintavesistöt sijaitsevatNoormarkun Harjakankaalla jaUlvilan Kullaalla.• 82 000 asiakasta Porissa jaAhlaisissa.• 711 km vesijohtoverkostoa.• 70 työntekijää.Yksilöllinenpalvelusopimus1. Priorisoitu asiakaspalvelu2. Etäyhteys3. Ennakkohuollot logiikoille4. Profibus-DP-väylämittaukset5. Elinkaarianalyysi6. Tietoturvatarkastukset PC:illeja logiikoilleSiemensin asiantuntijoiden teknisen tuen janopean takuupalvelun.– Porin Veden tapaus on kuin kirjaesimerkkipartneriohjelman hyödyistä: Loppuasiakassaa parasta mahdollista palvelua,kun Siemens ja asiakkaan lähellä palvelevapartneri tekevät yhteistyötä. Tällä toimintamallillaasiakas ei jää koskaan pulaan,toteaa Sata-Automaation toimitusjohtajaEsko Pamppunen.Teksti ja kuvat: Päivi LukkaSata-Automaatio varastoi ja myy Siemensintuotteita Porissa ja Raumalla. Kuvassa varastovastaavaJuha-Matti Välimäki.Pekko Luumi Sales ManagerVoitolla työhönViime kesän jalkapallon MM-kisojen kenties mieleenpainuvinottelu koettiin välierävaiheessa, kun Saksa voittiisäntämaa Brasilian. Ennen ottelua Brasilian kapteeniDavid Luiz mietti, olisiko voitto parempi omistaa loukkaantuneelletähtipelaaja Neymarille vai Brasilian kansalle.Samaan aikaan Saksan kapteeni Philipp Lahmtiesi, että hänen joukkueensa oli valmis tekemään sen,mitä voittoon tarvitaan. Saksan joukkueessa jokainenpelaaja tiesi oman roolinsa joukkueessa, ja keskittyitoteuttamaan tuon roolin mukaista tehtäväänsäjokaisessa pelitilanteessa. Ottelun jälkeen BeloHorizonten stadionin tulostaulu julisti yhteistyönjalkapallon voittoa luvuin 1−7.Saksan jalkapallomaajoukkueen tavoinSiemens on valinnut yhteistyön omaksitoimintamallikseen suomalaisten teollisuusasiakkaidentarpeiden täyttämiseksi.Tärkeän osan voittajajoukkuettamuodostaa vahva partneriverkosto.Partnerikuntaan on vuosien aikanavalikoitunut oman alansa kovimpiasuomalaisia tekijöitä projektien toteuttamisen,jälleenmyynnin, varastoinnin,logistiikan, huollon ja korjaamopalveluidenalueilta. Kun joukkueen jokainenosa pääsee keskittymään omaan ydinosaamiseensa,on lopputulos useinylivoimainen.Vahvojen pelaajien joukkueessaoikea ja läpinäkyvä roolitus on yksimenestyksen avaimista. Siemensillätyöskentelevät n. 30 000 tuotekehityksenammattilaista ovat luoneet vahvanteknologisen pohjan. He varmistavat, että teknologinen etumatka tulee säilymään myöstulevaisuudessa. Partneriverkostosta puolestaan löytyy sertifioidun järjestelmäosaamisenlisäksi paljon monipuolista sovellusosaamista erilaisista teollisuuden prosesseista.Yhteisen pelikirjan avulla pystymme toteuttamaan linjoja ja laitoksia, jotka tuottavatomistajalleen voittoa koko elinkaarensa ajan.Pitkässä juoksussa hyvän joukkueen tunnistaa ennen kaikkea syvyydestä. Pienetkintoimijat voivat menestyä yksittäisissä kisoissa, mutta vahva joukkue, jossa jokaisellepelipaikalle löytyy useita vaihtoehtoja, on kärjessä vuodesta toiseen. Teollisuudessapikavoittojen tavoittelun sijasta usein kestävämpi tie on minimoida sattuman osuus javalita pelikaveriksi sellainen toimija, joka vastaa tekemisistään vielä vuosien päästäkin.Saksan jalkapallomaajoukkuetta on usein luonnehdittu tehokkuuden maksimointiinkeskittyväksi, jopa tylsäksi joukkueeksi. Jalkapallon ystävillä on eriäviä käsityksiäsiitä, onko tämä hyvä ja tavoiteltava asia vai ei. Sen sijaan teollisuudessa tehokkuus jaennakoitavuus ovat hyvin yleisesti tavoiteltavia arvoja, joita Siemensin partnereineenmuodostama joukkue haluaa asiakkailleen tarjota. Ja tässä pelissä lopussa voittaakinsuomalainen teollisuus.1415


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Näkemys ratkaisee Näkemys ratkaisee | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Finnair SkyWheel -maailmanpyörä toimiiKatajanokan modernina maamerkkinä.– Ulkomaalaiset turistit ovattykänneet siitä, että yhdelläsilmäyksellä näkee ison määränsitä aluetta, johon he ovat tulleettutustumaan. Myös pyöränkeskeinen sijainti on saanutkiitosta, SkyWheel Helsinki Oy:noperatiivinen päällikkö HeikkiHäyhä kertoo.Laitetyöntekijä Jari Saavedratarkastaa ja huoltaa FinnairSkyWheel -maailmanpyöränaina työpäivänsä aluksi.Rakkautta ilmassaUusi maailmanpyörä on suosittu kosimispaikka.Päällimmäisin tunne ajelun jälkeenon “Vau”. Helsingin paraatipaikallaKataja nokan rannassa seisova FinnairSky Wheel -maailmanpyörä on kuljettanutjo puolen vuoden ajan suomalaisia ja ulkomaalaisiaturisteja ihastelemaan maisemiakaupungin kattojen ylle. Ilmassa onvaihdettu myös sormuksia ja otettu hääpotretteja.”Kyyti olitosi tasaineneikä vatsanpohjastaottanutollenkaan.”Kesäkuussa 2014 toimintansa aloittanutmaailmanpyörä on kahden hollantilaisenliikemiehen aikaansaannos. Liikekumppanitovat erikoistuneet huvipuistolaitteidenkunnostamiseen ja uusien maailmanpyörienpystyttämiseen.– Tarkkailtuaan Helsingin turistivetovoimaamuutaman vuoden ajan he päättivätperustaa Suomeen uuden yrityksen. Näinsai alkunsa SkyWheel Helsinki Oy, joka pyörittääFinnair SkyWheel -maailmanpyörää jasen oheistoimintoja, selvittää operatiivinenpäällikkö Heikki Häyhä.Turvallisuus ykkösasiaLupaprosessien edettyä maailmanpyörävuokrattiin hollantilaiselta laitevalmistajalta.– Toimittajaa valitessa ykkösasia oli maailmanpyöränturvallisuus, mutta sen lisäksivaakakupissa painoivat myös toimituksenluotettavuus ja yhteistyö kaikessa suhteessa.Tarkkasilmäisimmät tekniikan ystävätvoivat huomata näköala-ajelun aikana, ettämaailmanpyörän ohjaamohuone on täynnäSiemensin komponentteja.– Ainakin sähkökaapit, ajotietokoneet jamoottoreiden taajuusmuuttajat ovat Siemensinvalmistamia. Pyörä on toiminut tähän astitäysin moitteettomasti, Häyhä kehuu.Uusi kierros pimeälläEspoossa asuvat Tuulikki ja Risto Silanderlähtivät maailmanpyöräajelulle kauniin syyspäivänkunniaksi.– Olemme molemmat asuneet aikoinaanHelsingissä ja halusimme nähdä, miltä kaupunkinäyttää ylhäältä käsin. Tällaisena aurinkoisenapäivänä pyörästä näki tosi kauas,Tuulikki Silander ihastelee.Myös maailmanpyörän sulava liikehdintäsai kiitosta.– Kyyti oli tosi tasainen eikä vatsan-”Toimittajaa valitessaykkösasia olimaailmanpyöränturvallisuus.”pohjasta ottanut ollenkaan.Heti ensimmäisen ajelun päätteeksiSilanderit suunnittelivat jo toista visiittiäKatajanokalle.– Maailmanpyörään voisi tulla uudestaankin,sillä olisi kiva nähdä, miltä kaupunginvalot näyttävät ilta-aikaan. Tämäolisi hyvä kohde myös ulkopaikkakuntalaisiavieraita ajatellen.Teksti: Päivi LukkaKuvat: Päivi Lukka ja SkyWheel HelsinkiFinnair SkyWheel• Aloitti toimintansa 3. kesäkuuta 2014.• Maailmanpyörällä on Helsingin kaupungin lupa toimia ainakin vuoteen 2018 asti.• Korkeus: 40 metriä.• Käytetty tekniikka: Sinamics-taajuusmuuttajat, Simatic S7-300/400 -ohjelmoitavatlogiikat ja Simatic ET 200M hajautettu I/O.• Tätä et tiennyt: maailmanpyörän samppanjabaarissa vietettiin monet pikkujoulut.• Tarkista talven aukioloajat osoitteesta: www.finnair-skywheel.com.16 17


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Palvelu tehostaaAsiantuntijan näkemys | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>TakuukiinteälläkuukausimaksullaValion Haapaveden tehtaallavarmistetaan tuotantoteollisuus-PC:iden kokonaispalvelulla.Palvelun ansiostarauta ei ehdi ruostua.Keskellä Pohjanmaan peltoja, Valionjuustolassa, rekkaralli on usein melkoinen.Sisään tulee parhaimmillaanmiljoona litraa maitoa ja toisesta päästä tuleeulos Oltermanni-juustoa ja herajauheita.Tehtaan on toimittava erittäin varmasti.Tuotantokatkokset ovat aina kalliita. Luotettavuudenvarmistamiseksi Haapavedelläpäivitettiin automaatiojärjestelmä uuteenversioon.– Kun tuli selväksi, että täytyy päivittääautomaatiojärjestelmä tuon Bill Gatesintakia, pyysin Siemensiltä tarjouksen päivityksestä.Samalla keskustelimme myös kokonaispalvelusta,joka sisältää PC-laitteet,ohjelmistot, päivitystyön ja laitetakuun kiinteälläkuukausimaksulla. Tarjouksissa ei olluthintaeroa. Tässä on PC:lle takuu koko sopimuskauden.Se tuo tiettyä huolettomuutta,kertoo Valion Haapaveden tehtaan tekninenasiantuntija Janne Junttila.”Tämä oli helppotapa, kun investointiei tarvinnut kerrallapaljoa rahaa.”Aina uudet koneetPäivitykset tehdään sen vuoksi, että Microsoftintuki Windows XP -käyttöjärjestelmälleloppuu. Toinen syy oli se, että konekantasaadaan uusittua. Samalla myös automaatiojärjestelmäpäivitetään uuteen versioon, jokatuo mukanaan lisää ominaisuuksia. Kokonaispalvelusisältää PCS7-automaatio järjestelmänlisenssit, työn, takuun ja järjestelmään kuuluvatteollisuus-PC:t neljäksi vuodeksi.– Koneiden elinkaari päättyi meillä aiemminsilloin, kun PC meni rikki. Nyt saadaanuusi rauta vähintään neljän vuodenvälein, Junttila kertoo.Kokonaispalvelussa ostaja ei joudu tekemäänsuurta kertainvestointia. Kuukausimaksuon usein yritykselle kertasijoitustahelpompaa. Haapavedellä on lähes 40 automaatiojärjestelmänPC:tä.– Tämä oli helppo tapa, kun investointiei tarvinnut kerralla paljoa rahaa. UusiaPC:itä, lisenssejä ja työtä olisi ollut vaikeasaada investointibudjettiin, Junttila kertoo.– Jos yhtiö hoitaa rahoituksella toimistokoneidenhankinnat, miksi sen pitäisi ostaaautomaatiojärjestelmän koneet, kysyySiemensin palvelupäällikkö Petri Auramo.Auramon mukaan kokonaispalveluavoisi käyttää laajemminkin automaatiohankinnoissa.Valion Haapaveden tehtaan tekninen asiantuntijaJanne Junttila halusi varmistaa tuotannonhäiriöttömyyden palvelusopimuksella.Valmiiksi testattu ratkaisuValionHaapavedenjuustola• Oltermanni on Suomensuosituin kermajuusto.• Juusto valmistetaanlähitilojen maidosta.• Tehdas vihittiin käyttöön1965.• 1993 käynnistettiin uudensukupolven tehdas, jostatuli Oltermanni-juustojenkoti.• Yhteen juustokiloontarvitaan noin10 litraa maitoa.Järjestelmän versionkorotuksissa riskinhallintaon ensiarvoisen tärkeää. Ylimääräisettuotantokatkokset ovat kalliita.Automaatiojärjestelmien käyttöönottoon ollut kokonaispalvelun ansiosta aiempaahelpompaa.– Järjestelmät on koottu valmiiksi lähes100-prosenttisesti Siemensillä Espoossa jasiellä on tehty myös kunnon FAT-testit etukäteen.On hyvä, kun PC:iden vaihtuessasaadaan järjestelmä rakennettua johonkinennen käyttöönottoa tehtaalla, Junttilasanoo.Siemensin ja Valion yhteistyö on olluttiivistä jo pitkään. Automaatiojärjestelmientoimittaja on esimerkiksi vastannut palvelusopimuksellamyös järjestelmän tietoturvasta.Teksti: Eetu HelminenKuvat: Eetu Helminen ja ValioRiikka Salonen PalvelupäällikköSuomalaisen teollisuudenpalveluksessaTavoitettavuus, luotettavuus ja nopea reagointi ovat asiakaspalvelukeskuksentärkeimpiä ominaisuuksia. Ripeä reagointi vikatilanteisiinminimoi tuotantokatkosten aiheuttamat taloudellisetmenetykset.Tehokas palvelu ei onnistu ilman kokeneita asiakaspalvelijoita,jotka tuntevat päämiehensä tuotteet jahuolehtivat, että asiakas löytää aina tarvitsemansaratkaisun. Hyvä asiakaspalveluperustuu yksilölliseen, henkilökohtaiseenpalveluun, joka on asiakkaan saatavillayhden puhelinsoiton päässä.Yksi onnistuneen asiakaspalvelunavaimista on toimivat järjestelmät: Kunkaikki yhteydenotot kirjataan samaanohjelmaan, on asiakaspalvelijoiden helppotarkistaa asiakkaan aiempi kontaktihistoria jaseurata tukipyyntöjen etenemistä. Asiakkaan asiointi sujuutehokkaasti, kun asiakaspalvelija näkee koneeltaan kontaktihistorianlisäksi tiedon asiakkaan laitteista ja sopimuksista.Asiakaspalvelijoiden lisäksi menestysreseptiin tarvitaanlaajaa asiantuntijaverkostoa, johon kuuluu teknisen tuen, huollonja myynnin osaajia Suomesta ja ulkomailta. Avun pitää ollasaatavilla kellon ympäri. Kun asiakas voi luottaa asiantuntijoidentekniseen erikoisosaamiseen, hän saa keskittyä rauhassa omaanydinosaamiseensa.Siemens Osakeyhtiön toimialojen yhteinen asiakaspalvelukeskus(Customer Care Center) on toiminut lähes kymmenen vuottavahvana linkkinä Siemensin ja asiakkaan rajapinnassa. Asiakaspalvelutiimivastaa puheluihin keskimäärin 20 sekunnin sisällä, kirjaa asiakkaidenyhteydenotot ja ohjaa kysymyksen oikealle asiantuntijalle.Asiakaspalvelutiimi työskentelee asiantuntijoiden kanssa samankaton alla, mikä mahdollistaa parhaan mahdollisen palvelun, nopeantiedonkulun ja töiden koordinoinnin. Kansainvälinen tekninen tukion käytettävissä vuorokauden ympäri ja myös paikallinen laajennettu24/7-hälytyspalvelu auttaa asiakasta sovitun vasteajan sisällä.Asiakaspalvelukeskus hoitaa kiireellisten asiakaspalvelutöidenlisäksi palvelusopimustöiden, ennakoivien kunnossapitotöiden ja pienprojektienkoordinointia. Palvelemme suomalaista teollisuutta myös yli Suomen rajojenohjaamalla kansainvälisiä huoltopalveluja hyödyntäen kansainvälistä verkostoamme.Ammattitaitoiset asiakaspalvelijat, monipuolinen palvelutarjooma ja tukiverkostosekä toimiva varaosalogistiikka ovat aina olleet Siemensin asiakaspalvelun lähtökohta.Onnistumisissa korostuu tiimien välinen yhteistyö ja omistautuneisuus työlleen.Yhdessä asiantuntijoidemme kanssa tarjoamme asiakkaille parasta laatua ja ratkaisuja.Huolehdimme aina, että asiakas löytää sen ratkaisun, jota hän hakee ja tarvitsee− Making things right.2021


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Näkemys ratkaiseePartneriuutiset | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Vili-Valtteri Heiskanen ja Miika Niskanen tuulettivat hienoa suoritustaan Suomen väreissä.EuroSkills 2014 -kilpailu järjestettiin lokakuun alussa Ranskassa.Solution Partner-verkostokasvoi kahdellaanalysaattoriosaajallaSuomelle pronssiaEuroSkills 2014 -kilpailussa!Vili-Valtteri Heiskanen ja Miika Niskanen voittivat pronssia ammattitaitojen Euroopan-mestaruuskilpailussa.Sinumerik SinuTrain -PC-simulaattori auttoi Heiskasta kilpailuun valmistautumisessa.Vili-Valtteri Heiskanen, 22, ja MiikaNiskanen, 20, edustivat SuomeaRanskassa järjestetyssä EuroSkills2014 -kilpailussa. Molemmat nuoret miehetosallistuivat sekä tiimi- että yksilökilpailuun.Heiskanen suoritti tiimitehtävien CNC-jyrsintäosuudetja Niskanen CAD-suunnitteluosuudet.Koneistukset tehtiin Huron Sinumerik828D -ohjauksella ja SinumerikOperate -käyttöliittymällä.Kolmen vuoden valmennusHeiskanen pääsi mukaan Suomen maajoukkuevalmennukseenTaitaja 2011 -kisoista.– Siitä lähtien olen käynyt muutamiakertoja vuodessa valmennusleireillä ja harjoitelluttietenkin itsenäisesti sekä työssäniEuroSkills − ammattitaidon EM-kilpailumuottikoneistajana. Vaikka yli kolmen vuodenvalmennus tuntuu pitkältä, oli se sen arvoista.Kilpailuun osallistuminen oli tähänastisenelämäni hienoin kokemus, Heiskanen iloitsee.Valmennuksessa Heiskasta auttoi Siemensintuotepäällikkö Juha Meriaho jaSinumerik Sinutrain -ohjelmisto.– Ilman Sinutrainia olisi ollut haastavaalähteä heti kisaamaan. Sinutrainilla pystyinharjoittelemaan tietokoneella ohjauksellatyöskentelyä aivan kuin olisin itse työstökeskuksellaharjoitellut.Tiukka aikatauluTiimitehtävien kilpailukone oli Huron Sinumerik828D -ohjauksella. Kilpailupäiviä oli kolme,joista jokaisena valmistettiin eri kappale.• EuroSkills on joka toinen vuosi järjestettävä ammattitaitojen EM-kilpailu.• Kilpailussa ammattiin opiskelevat ja jo valmistuneet nuoret mittelevät omanalansa paremmuudesta yli 50 lajissa.• Kilpailuun osallistui vuonna 2014 450 kilpailijaa 25 eri maasta.• Kilpailijoiden ikäraja on 18–25 vuotta.• Suomesta mukaan pääsevät valmennuksessa parhaiten menestyneet nuoret.• Valmennukseen valikoidutaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien osoittamankiinnostuksen perusteella.– Viimeisenä päivänä tehtävänä oli ottaamallikappaleesta mitat, piirtää kuvat javalmistaa mallin mukainen kappale yhdessäMiikan kanssa. Tästä tehtävästä saimmepronssimitalin.Yksilökilpailussa Heiskanen sijoittui neljänneksi.– Tyytyväinen saa olla, sillä kilpailuntaso oli kova, kilpailutehtävät olivat vaativiaja annettu aika tehtäville oli tiukka. Tehtävissäarvosteltiin kappaleen +-0.01mmtoleransseja sekä pinnanlaatuja. Jos mittaei ollut toleranssissa, ei siitä myöskään saanutpisteitä. Kannustan nuoria lähtemäänmukaan valmennukseen ja kehittämäänammattitaitojaan!Teksti: Juha Meriaho ja Päivi LukkaKuva: Skills Finland/Juha RoininenSanasto haltuun• CNC-jyrsintä (Computerized NumericalControl) tarkoittaa esimerkiksi puun,metallin tai muovin työstämistähaluttuun muotoon.• CAD-suunnittelu (Computer-aidedDesign) tarkoittaa tietokoneavusteistasuunnittelua, jota esimerkiksi monetinsinöörit ja arkkitehdit hyödyntävättyössään.Matti Niemelä Siemensiltä ja Timo Hakala Sintrolilta.John Korpi Suomi Analyticsiltä ja Jyrki Kupiainen Siemensiltä.Siemens Osakeyhtiön pääkonttorilla järjestetty Drives &Motion -koulutus kokosi suomalaiset ja baltialaiset liikkeenohjauksenosaajat yhteen marraskuun alussa. Kaksipäiväisenkoulutuksen veti belgialainen Kris Wambacq.Koulutuksen tavoitteena oli syventää Siemensin ratkaisupartnereiden(Solution Partners) käyttötekniikan osaamista.Osallistujien osaamisen taso testattiin koulutuksenpäätteeksi sertifiointikokeella.Yksi osallistujista oli Service Pointin Tuomo Koistinen,jolla oli entuudestaan 20 vuoden kokemus Siemensin servoohjauksista.– Koulutus oli erittäin hyvä. Sain kollegani kanssa paljonuutta ja hyödyllistä tietoa. Luennoitsija puhui selkeästi ja oliasiantunteva, Koistinen kommentoi.Suomalaisista ratkaisupartnereista uuden sertifioinninsaivat Asitek ja Service Point.Sintrol Oy ja Suomi Analytics Oy ovat todistaneetanalysaattoriosaamisensa korkean tason läpikäymälläSiemensin kansainvälisen Solution Partner-koulutuksen. Sintrol kävi koulutuksen CGA-tuotteiden(Continuous Gas Analyzers) osalta ja SuomiAnalytics CGA- ja GC-tuotteiden (Gas Cromatographs)osalta.Koulutuksessa tarkastettiin yritysten toimintaprosessit jatuotteiden tekninen osaaminen. Sertifioinnin myötä Sintrolja Suomi Analytics saivat virallisen Solution Partner -aseman.Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Siemensin CGA- ja GCtuotteidenmyynti-, huolto- ja tukitoimintoja niiden päämarkkinasegmenteillä.– Olemme Sintrolilla tyytyväisiä saavuttamaamme asemaanja odotamme merkittävää yhteistyön syventymistä Siemensin eriorganisaatioiden kanssa, kertoo analysaattoreiden ryhmäpäällikköTimo Hakala.– Siemens on prosessikaasuanalysaattoriasiakkaiden tuntemaja arvostama partneri. Yhteistyön myötä asiakkaammesaavat käyttöönsä Siemensin maailmanluokan ratkaisut ja globaalinosaamisen, iloitsee Suomi Analyticsin toimitusjohtajaJohn Korpi.Uusia sertifiointeja käyttötekniikan ammattilaisilleDrives & Motion -koulutus järjestettiin marraskuun alussa Espoossa.2223


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Tuoteuutiset Tuoteuutiset | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Vuonna 2013 Lindström-konserni pesi 160 miljoonaa kiloa tekstiilejä.Energiankulutus pestyä tekstiilikiloa kohden oli 1,12kWh/kg.Kuva Lindströmin Koivuhaan toimipisteestä Vantaalta.Hätä-seis nyt myösliikuteltavissaoperointipaneeleissaTehokasta tuotantoasähkökatkoista huolimattaSitop UPS1600 varmistaa Lindströmin vesijärjestelmän häiriöttömän toiminnanmahdollisten sähkökatkosten aikana.Toisen sukupolven Simatic HMI Mobile -paneelit mahdollistavatnyt myös hätä-seis-toiminnot. Uudet näytöt ovat 40 prosenttiasuurempia kuin edeltävät mallit. Näyttöjen koot ovat 7” ja 9”.Laitteiden liitäntä esimerkiksi sähkökaapin oveen on entistä helpompaauuden pienikokoisen liitäntärasian ansiosta.Operointipaneeli liitetään liityntärasiaan kaapelin avulla, jolloinoperaattori voi liikkua laitteen kanssa haluamaansa kohtaan suorittamaanohjaukset.Paneeleiden suojausluokka on IP65. Ne ovat pölysuojattuja ja kestävätkemikaaleja sekä roiskevettä. Laite on suunniteltu kestämäänpudotukset 1,2 metrin korkeudelta. Näiden ominaisuuksien ansiostapaneeleiden käyttökohteet voivat olla vaativampia kuin normaaleillaIT-laitteilla.Simatic HMI Mobile -paneeleihin on saatavilla integroitu hätä-seispainike,jonka ansiosta operaattorilla on turvakatkaisu aina käytettävissä,vaikka hän liikkuisikin paneelin kanssa koneen vierellä. Ihmistenja koneiden suojaus on näin entistä paremmalla tasolla ja automaatioratkaisuistatulee konfiguraatioiltaan joustavampia. Tämä mahdollistaaedullisemmat kokonaisratkaisut koneiden ja linjojen ohjaukseen.”Uudistuksen myötäjäteveden lämpöenergiasaadaan otettua entistäparemmin talteen.”Tekstiilipalveluihin erikoistunut Lindströmtilasi jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmänHämeenlinnanpalvelukeskukseensa Finess Energyltä.Lehtech toteutti projektin asennustyöt jaautomaation.Automaatio tehtiin käyttämällä S7-1214DC/DC -logiikkaa, KTP600 Basic -operointipaneeliaja hajautettua Profinet-väylää. Hajautuksessahyödynnettiin myös ET 200S I/O:ta.– Uudistuksen myötä jäteveden lämpöenergiasaadaan otettua entistä paremmintalteen. Toisessa vaiheessa toteutettu monitoimilämpöpumppuyhdistää tuotantotilojenjäähdytyksen ja lämmityksen hyvinenergiatehokkaasti. Kaiken kaikkiaan pesulanhöyryn ja kaukolämmön tarve vähenihuomattavasti, toteaa Finess Energyn toimitusjohtajaJuha-Pekka Paavola.Helppo ottaa käyttöönKäyttöönoton testausten yhteydessä huomattiin,että sähkökatkokset saattaisivatvälillä pudottaa logiikan alas, minkä vuoksipesukoneiden toiminta voisi keskeytyäaiheut taen viiveitä tuotantoon.Häiriökuittauksen tekeminen ja järjestelmänylösajaminen voisivat aiheuttaapahimmillaan puolen tunnin mittaisen tuotantokatkoksen.Pitkänäköiseksi ratkaisuksiongelmaan valittiin Siemensin innovatiivinenUPS1600.UPS1600:n tehtävä on varmistaa, etteipesukoneiden syöttövedensaanti katkeasähkökatkoksen takia. Se toimii akun tapaanvarateholähteenä, joka syöttää automaatiojärjestelmällesähköä poikkeustilanteissa pysäyttämättäkuitenkaan itse prosessia.Tuote saa kiitosta Lehtechin toimitusjohtajalta,Kauko Lehtovirralta.– Se oli sikahelppo ottaa käyttöön: johdotimmevain teholähteeltä 24 VDC -syötönja akun UPS-yksikölle. Asennus sujui plugand play -tyyliin!Valvonta onnistuu etänäUPS1600 integroituu automaatioprojektiinvaivattomasti Siemensin verkkosivuilta löytyvällävalmiilla Simatic Step7 -lohkolla jaWinCC-operointipaneeliruuduilla.– Profinet-liitynnän ansiosta väylän nostoon helppoa ja tuote on nopea ottaa käyttöön.UPS1600 on paras Siemensin tuote,jonka olemme ottaneet käyttöön − eivätkämuutkaan ole huonoja olleet, Lehtovirtaveistelee.Etävalvonta on helppoa integroidun<strong>web</strong>-palvelimen ansiosta: esimerkiksi laitteenakkujen varaustasoa ja kuntoa, latausvirtaasekä teholähteen syöttöjännitettä onmahdollista seurata tavallisen <strong>web</strong>-selaimenkautta.Teksti: Päivi LukkaKuva: Nico BackströmFlender SIPmahdollistaa paljonvääntöä pienellänopeudellaPlaneettavaihdesarja pienentää investointikustannuksia.Flender SIP on erittäin kompakti rakenteeltaan verrattunasamantehoiseen kartio- tai lieriövaihteeseen. Koko japaino puolittuvat, ja SIP-vaihteen erittäin korkea hyötysuhdetuo selvää säästöä sekä investointiin että käyttöön. Huomionarvoistaon se, että planeettavaihteen hinta voi olla jopa40–45 prosenttia edullisempi kuin vastaavankokoisen kartiolieriövaihteen.Planeettavaihdesarja Flender SIP soveltuu erinomaisestikäyttökohteisiin, joissa tarvitaan hitaasti pyörivä ratkaisu 0–35rpm 10000–80000 Nm.Siemens Flender SIP -planeettavaihteeseen voidaan integroidaSimogear-vaihdemoottori, jolloin käytössä on kaikkiSimogear-moottorioptiot, kuten integroitu taajuusmuuntaja,enkooderit, jarrut ja takaisinpyörintäestot.24 25


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Tuoteuutiset Tuoteuutiset | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Joustavuutta laitosten operointiinSimatic PCS7:n 8.1-versio tuo lisää mukavuuttalaitoksen operointiin ja tehokkuuttasovelluksen konfigurointiin.Uusi versio tarjoaa entistä monipuolisemmatliityntärajapinnat muihin järjestelmiinja helpottaa laitoksen ylläpitoa.Uusi Advanced Process Graphics -kirjastotuo lisää mukavuutta operointiin. Näyttöobjektitmahdollistavat yksinkertaistenja entistäkin informatiivisempien operointinäyttöjenkonfiguroimisen. Uusien objektienavulla voidaan konfiguroida selkeitäpäänäyttöjä, joista prosessin tila saadaanhahmotettua nopeasti.10 x10 -monimuuttujasäädin tuo uusiamahdollisuuksia prosessin säätämiseen. Tavoitteenaon tarjota Simatic PCS7 -prosessin -ohjausjärjestelmän käyttäjille työkaluja,joilla voidaan säästää esimerkiksi materiaalin-ja energiankulutuksessa ja optimoidaomaa tuotantoaan.Simatic PCS7 -kunnonvalvontakirjastoaSirius-aikareleiden etu on kompaktikoko − ne sopivat lähes kaikkiin aikarelesovelluksiin.Sirius 3RP25:n,Sirius 3RP20:n ja Sirius 7PV15:n ominaisuuksiinkuuluu laaja käyttöjännite- jaaika-asettelualue sekä mahdollisuus DINkiskoasennukseen.Tuotteilla on maailmanlaajuisethyväksynnät. Aikareleidenkoskettimissa ei käytetä kadmiumia janiiden kotelo on halogeeniton ja kierrätyskelpoinen.Sirius 3RP25 -tuotteet ovat kapeita(22,5mm ja 17,5mm) ja säästävät tilaaon myös laajennuttu uudella paineenvalvontalohkolla.Uutena liityntärajapintana ontullut OPC UA, joka lisää myös tietoturvaa.Hyvä esimerkki suunnitteluasemanentistäkin tehokkaammista työkaluistaon sovellusohjelman valinnainen lataustoiminto(Selective download). Nyt jokainensuunnittelija voi ladata itse tekemänsämuutokset erikseen prosessiasemaan.Tämä tuo lisää joustavuutta sovelluksenkonfigurointiin.Sirius-aikareleiden ominaisuudet monipuolistuivatsähkökaapissa. Monitoimiaikareleessä onparhaimmillaan 27 toimintoa, ja sen ohjausjännitealueon 12−240 V AC/DC. Senvalinnaisiin ominaisuuksiin kuuluu rele- taipuolijohdelähtö.Sirius 3RP20 on S00-kokoisen kontaktorinkotelossa oleva aikarele. Matalan rakenteensaansiosta se sopii erinomaisestiasennuksiin, joissa on vähän tilaa.Sirius 7PV15 on tarkoitettu DIN-mitoitettuihinkeskuksiin. Se täyttää asuinkiinteistöjenEMC-vaatimukset ja soveltuuhyvin kiinteistösovelluksiin.Korkeaa suorituskykyäentistä kompaktimmassakoossaSimogear-vaihdemoottorisarja yhdisti viimeisimmänvaihdeteknologian moderneihinkorkean hyötysuhteen moottoreihin.Nyt samaan pakettiin lisätään täysiverinenSinamics-taajuusmuuttaja.Sinamics G110M on uusi taajuusmuuttaja,joka voidaan asentaa suoraan moottorin päälle.Integroitu rakenne säästää tilaa sähkökeskuksessa,kun taajuusmuuttajat voidaan hajauttaakentälle. Vaihdemoottorin ja taajuusmuuttajanyhdistelmä toimitetaan valmiiksi testattuna jakäyttöönotettuna, joten uusien linjojen käynnistäminensujuu nopeasti.Uuden taajuusmuuttajan tärkeimpiin ominaisuuksiinkuuluu tuki yleisimmille kenttäväylille,mukaan lukien Profinet sekä sisäänrakennettuturvatoiminto STO. Muiden uusien Sinamicstaajuusmuuttajientavoin myös G110M löytyyTIA Portalista ja StartDrive -työkalusta. SinamicsG110M on saatavana tehoalueelle 0,37−4 kW.Siemensin toisen sukupolven modulaariset SinamicsG120 -taajuusmuuttajat säästävät entistäenemmän tilaa tehosta tinkimättä. UudetPM240-2-teho-osat ovat saatavilla kolmella eriverkkojännitevaihtoehdolla: 200 V, 400 V ja 690 V.Sisäänrakennetun välipiirin kuristimen ansiosta sietokykyverkkojännitteen vaihtelulle on entistä parempi.Sinamics G120 -taajuusmuuttajat ovat saatavilla seitsemässäeri runkokoossa teho-alueella 0,37–250 kW.Alkuvuodesta markkinoille tulevien runkokokojen kotelointiluokkaaon korotettu IP21-luokkaan, jolloin suojasuoraan ylhäältä putoavalta vedeltä on parempi.Sinamics G120 -sarjan uusi sukupolvi mahdollistaataajuusmuuttajien asentamisen kylki kylkeen ilman tehonrajoitusta. Jäähdytysenergian vähentämiseksi kaappiasennuksessaPM240-2-teho-osat ovat saatavilla myösläpiasennusmalleina, joissa jäähdytyselementti tuleekaapin ulkopuolelle. Tämän lisäksi puhaltimet säätyvätkulloisenkin jäähdytystarpeen mukaan. Käyttöönottoa jahuoltotöitä helpottaa uusien taajuusmuuttajien verkkojamoottorikaapeliliitäntöjen kampamalliset pikaliittimet.Tarvittavat kaapelien asennus- ja maadoituslevyt tulevatlaitteen mukana ilman lisähintaa. PM240-2-teho-osienmyötä Sinamics G120 -taajuusmuuttajien kattavat sisäänrakennetutturvatoiminnot menevät PLe/SIL3-tasoille asti.Turvatoimintojen lisäksi Sinamics G120 -sarjasta on saatavillalaaja valikoima vakio- ja liikkeenohjaustoimintoja,kuten EPos-paikoitustoiminto.Sinamics G110M: Simogear-vaihdemoottoriinintegroitava taajuusmuuttaja26 27


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Tuoteuutiset Tuoteuutiset | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Pienikokoinen upotettava painelähetintarkkoihin mittauksiinAutomaatio-ohjaimet vaativiinja monipuolisiin tarpeisiinSitrans LH 100 on pieni ja kestäväupotettava painelähetin, joka ontarkoitettu hydrostaattisen paineenja pinnankorkeuden mittaukseen säiliöissä,kanavissa ja kaivoissa.Sen halkaisija on vain 23,4mm, joten se sopii jopatuuman putkeen lisätensen käyttösovelluksia.Sitrans LH 100 -lähetintäon saatavana useille erimitta-alueille hydrostaattisenpaineen ja pinnankorkeuden mittaamiseen.Anturissa on keraaminen kalvo, jonkaansiosta se kestää vaativatkin olosuhteet.LH 100 -lähetin on hyväksytty WRAS- jaACS-standardien mukaisesti. Se soveltuuerityisesti juomavedelle, paineettomiinavoimiin säiliöihin ja kaivoihin. ATEX- jaIEC Ex -hyväksyttynä lähetin soveltuu myösräjähdysvaarallisiin tiloihin kuten mädätysjapolttoainesäiliöihin.Lähetin on mahdollista saada eri pituisillakaapeleilla (3−50 metriä). Lähetin voidaanasentaa myös ilman kytkentärasiaa, koskakaapelin sisällä olevassa ilmanpaineen anturillejohtavassa putkessa on kosteudeltasuojaava suodatin.Uusia jäseniäSiriusmoottorilähtötuoteperheeseenTurvalogiikat laajenevat neljällä uudella S7-1500-sarjan logiikalla. Ensimmäistäkertaa turvalogiikka tuodaan myös S7-1200-sarjaan kahdella eri CPU:lla.Samalla julkaistaan myös S7-1200-turva-I/O-kortit. Turvaohjelmointi tehdäänTIA Portaliin integroidulla Step7 Safety Advanced V13 SP1:lla.Simatic S7-1500 -logiikkaperheeseen pohjautuva ohjelmoitava logiikka CPU1507S Software Controller pyörii omalla ytimellä. Se on riippumaton Windowskäyttöjärjestelmästä.Käyttöjärjestelmän uudelleenkäynnistyksillä tai päivityksilläei ole enää vaikutusta ohjelmoitavan logiikan toimintaan. Uudesta PC-pohjaisestalogiikasta löytyy kaikki samat ominaisuudet kuin S7-1500-sarjan logiikasta eli esim.akselien paikannus ja Profibus- ja Profinet-väyläliitynnät.ET 200SP -tuoteperheeseen julkaistiin kompaktin kokoinen PC-pohjainen ohjelmoitavalogiikka, ET 200SP Open Controller. Toiminnaltaan ET 200SP Open Controlleron samanlainen kuin CPU1507S Software Controller pyörien myöskin omallaytimellä. ET 200SP Open Controllerin perään voidaan liittää ET 200SP:n I/O-korttejamahdollistaen PC-pohjaisen ratkaisun ahtaisiinkin ohjauskeskuksiin.Rankempiin olosuhteisiin tarkoitettu Siplus-sarja laajenee S7-1500-tuoteperheeseenja markkinoille tuodaan yksi ohjelmoitava logiikka S7-1518. Logiikalla on samatsuoritusarvot kuin vastaavalla normaaleihin olosuhteisiin tarkoitetulla ohjelmoitavallaS7-1518-logiikalla. Siplus S7-1518 -ohjelmoitava logiikka voidaan asentaa aina-1000 metristä +5000 metriin soveltuen myös aggressiivisiin ympäristöihin, joistavoi löytyä esim. suolaa tai syövyttäviä kemiallisia kaasuja tai tai biologisia kaasuja.Kaikki uudet tuotteet vapautetaan myyntiin vuoden <strong>2015</strong> aikana.Teollisuus-PC:idenkäyttöjärjestelmäympäristö muuttuuMicrosoft on ilmoittanut lopettavansaWindows XP - ja Server 2003-käyttöjärjestelmien tukemisen.Windows XP:n tuki päättyi 8. huhtikuuta2014, ja Server 2003:n tuki tulee päättymään14. heinäkuuta <strong>2015</strong>. Tuen päättymisenjälkeen näihin käyttöjärjestelmiin ei oleenää saatavissa tietoturvapäivityksiä eikäkorjauspäivityksiä.Tietoturva on yksi edellytys luotettavilleteollisuuden automaatioratkaisuille. Tietoturvallisetjärjestelmät varmistavat osaltaantuotantoprosessin tuottavuuden jahäiriöttömyyden. Nyt on oikea aika tehdäsuunnitelmat siirtymisestä uuteen käyttöjärjestelmäympäristöönja varmistaa käyttöjärjestelmäntuki tulevaisuudessakin.Siemensin Windows XP - ja Server 2003-yhteensopivien teollisuustietokoneiden(esim. IPC647C/847C) toimitukset päättyvätvuoden 2016 aikana. Jatkossa Siemensinuudet teollisuus-PC-mallit ovat yhteensopiviaWin7- ja Server 2008 -käyttöjärjestelmienkanssa.Päivittämällä automaatiojärjestelmänteollisuustietokoneet uudempaan käyttöjärjestelmäversioonvarmistetaan ajantasaisettietoturvapäivitykset, laitteistojenyhteensopivuus sekä ohjelmistojen uudetominaisuudet.28 29


TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong> | Yhteystiedot Yhteystiedot | TeollisuusPartneri 1/<strong>2015</strong>Siemens OsakeyhtiöMyyntipartnerit − Sales PartnersJärjestelmäpartnerit − System PartnersMoottorikorjaamotPL 6002601 EspooKatuosoite:Tarvonsalmenkatu 19Puh. 010 511 5151Osoitteenmuutokset:paivi.lukka@siemens.comwww.siemens.fiFacebook: Siemens OsakeyhtiöTwitter: Siemens Suomi#Siemens160vAsiakaspalvelukeskusPalvelut ma−pe klo 8.00−16.00:• Web-tukipyyntö:www.siemens.fi/tukipyynto• Puh: 010 511 3100• Sähköposti:industryservice.fi@ siemens.comLisämaksullinen hälytyspalvelunormaalin työajan ulkopuolella:• Puh: 010 511 3100MyyntiToimistomyyntiPuh. 010 511 3077admyynti.fi@siemens.comwww.siemens.fi/industrymallMetalliteollisuusHannu HeikkiläPuh. 010 511 3719hannu.heikkila@siemens.comJani KestiläPuh. 010 511 6851jani.kestila@siemens.comPaperiteollisuusEsko RuotinenPuh. 010 511 3440esko.ruotinen@siemens.comElintarviketeollisuusPetri AuramoPuh. 010 511 3720petri.auramo@siemens.comSementti- ja lääketeollisuusTapio JärnforsPuh. 010 511 3710tapio.jarnfors@siemens.comLaivateollisuusJari HakulinenPuh. 010 511 7561jari.hakulinen@siemens.comLasiteollisuus,veden- ja jätevedenkäsittelyKimmo LehtonenPuh. 010 511 4210kimmo.lehtonen@siemens.comAUSER OY• Simatic • Taajuusmuuttajat •Moottorit • PJ-kojeet• InstrumentointiKellomäentie 1,54920 TaipalsaariPuh. 05 3410 400,www.auser.fiJUKKOLA SYSTEMS OY• MoottoritLevytie 9, 67800 KokkolaPuh. 044 031 9153www.jukkolasystems.fiKOKKOLAN SÄHKÖJA AUTOMAATIO OY• Simatic • Taajuusmuuttajat •Moottorit • PJ-kojeet• InstrumentointiKahvitie 44, 67600 KokkolaPuh. 010 422 5540www.ksaoy.fiLABKOTEC OY• Instrumentointi• Siemens Milltronics-pinnanmittaustuotteetMyllyhaantie 6, 33960 PirkkalaPuh. 02 900 6260www.labkotec.fiHaaransuontie 9, 90240 OuluPuh. 02 9006 6037Teknobulevardi 3–501530 VantaaPuh. 02 9006 6034LSK ELECTRICS OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• Moottorit • PJ-kojeet• InstrumentointiVesijärvenkatu 38, PL 17615101 LahtiPuh. 020 781 4200Paikkakuntakohtaiset24 h päivystysnumerot:www.lsk.fiVillenkatu 36,18200 HeinolaPuh. 020 781 4320Saaristenkatu 1913100 HämeenlinnaPuh. 020 781 4330Vasarantie 2, 48400 KotkaPuh. 020 781 4340PJ CONTROL OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• Moottorit • PJ-kojeet• Instrumentointi• Sivacon-jakelukiskotKoivuvaarankuja 2 C01640 VantaaPuh. 010 5915 330www.pjc.fiPLC SÄHKÖ OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• PJ-kojeet • InstrumentointiKonetie 32, 90620 OuluPuh. 08 531 3000www.plc.fiSATA-AUTOMAATIO OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• PJ-kojeet • InstrumentointiFriitalantie 3, 28430 PoriPuh. 02 531 8200www.sata-automaatio.fiKalatori 1, 26100 RaumaPuh. 02 536 3362SERVICEPOINT KUOPIO OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• Moottorit • PJ-kojeet• InstrumentointiPL 24, Itkonniemenkatu 2170501 KuopioPuh. 044 7868 274www.servicepoint.fiSITEK-PALVELU OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• PJ-kojeet • InstrumentointiLaukaantie 4, 40320 JyväskyläPuh. 014 337 2300www.sitek.fiHatanpäänvaltatie 34 A33100 TamperePuh. 03 265 4069TORNION SÄHKÖPOJAT OY• Moottorit • Taajuusmuuttajat• PJ-kojeetRaidekatu 29, 95420 TornioPuh. 0400 222 40124 h päivystys:Puh. 0400 300 511www.sahkopojat.fiTURUN SÄHKÖTUKKU OY• Simatic • Taajuusmuuttajat• PJ-kojeetPitkämäenkatu 4, 20250 TurkuPuh. 02 337 661www.sahko.fiFonseenintie 1, 00370 HelsinkiPuh. 050 408 1261TURUNTEOLLISUUSTUKKU OY• Taajuusmuuttajat• Moottorit • PJ-kojeet• InstrumentointiRautatehtaankatu 420200 TurkuPuh. 02 469 019024 h päivystyswww.turunteollisuustukku.fiVUORENMAA YHTIÖT OY• MoottoritSarankulmankatu 1233900 TamperePuh. 0207 101 650www.vuorenmaayhtiot.fiSorastajantie 140320 JyväskyläPuh. 0207 101 670Latojantie 1, 62100 LapuaPuh. 0207 101 600Yrittäjäntie 1367100 KokkolaPuh. 0207 101 690Myllärinkatu 2165100 VaasaPuh. 0207 101 680A&D AUTOMATION OYSukkulankatu 3, 55120 ImatraPuh. 05 543 0400www.adautomation.fiALTE VISETEC OYPäivölänkatu 40, 60120 SeinäjokiPuh. 020 786 3400Fax 020 786 3401www.altevisetec.fiAPEX AUTOMATION OYTerminaalikatu 3, 67700 KokkolaPuh. 0207 288 288www.apexautomation.fiASITEK OYTasalanaukio 5 B, 21200 RaisioPuh. 02 437 8400www.asitek.fiCGI SUOMI OYKarvaamokuja 2, PL 3800381 HelsinkiPuh. 010 30 2010www.cgi.fiDOSETEC EXACT OYVaakatie 37, 15560 NastolaPuh. 03 871 540www.dosetec.fiELMONT OYTyynentie 12, 15230 LahtiPuh. 03 553 51www.elmont.fiELOMATIC OYItäinen Rantakatu 7220810 TurkuPuh. 02 412 411www.elomatic.comVernissakatu 1, 01300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 1, 90250 OuluHatanpäänkatu 1A33900 TampereESYS OYTarmontie 6, 15860 HollolaPuh. 0400 836 704www.esys.fiFAP AUTOMATION OYLarin Kyöstin tie 400650 HelsinkiPuh. 020 7924 710www.fapautomation.fiRaisiontori 5, 21200 RaisioPuh. 020 792 4717FIMATIC OYKoivuvaarankuja 2,01640 VantaaPuh. 050 527 0627www.fimatic.fiGRANLUND SAIMAA OYKoulukatu 5-753100 LappeenrantaPuh. 010 759 2900www.granlund.fiINDEL AUTOMATION OYVesijärvenkatu 3815140 LahtiPuh. 020 781 4400www.indel.fiINSTA AUTOMATION OYRälssitie 7 B, 01510 VantaaPuh. 020 771 7250www.insta.fiSarakulmankatu 2033900 TamperePuh. 020 771 7111Keihästie 9, 40950 MuuramePuh. 020 771 7111Wredenkatu 2 (PL 1)78201 VarkausPuh. 020 771 7420Piuhatie 8, 90630 OuluPuh. 020 771 7205Teollisuuskatu 129200 HarjavaltaPuh. 020 771 7111KESKUSTEKNIIKKA-KONSERNITampereen Keskustekniikka OyCLS-Engineering OyUnited Project Group OyHyllilänkatu 1533100 TamperePuh. 03 233 8300www.keskustekniikka.fiLAHTI PRECISION OYAhjokatu 4, 15800 LahtiPuh. 03 382 921www.lahtiprecision.fiMAINTPARTNER OYAhventie 4 B, 02170 EspooPuh. 09 2311 5000www.maintpartner.fiNESTE JACOBS OYTeknologiantie 36, Kilpilahti06850 KullooPuh. +358 (0)10 458 1200Fax. +358 (0)10 458 7347E-mail: NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPCS-ENGINEERING OYPaulaharjuntie 20, 90530 OuluPuh. 040 584 4716Puh. 040 584 4762www.pcs-engineering.fiAhlmaninkatu 2 E40100 JyväskyläPuh. 050 661 24PLC PLAN OYKonetie 32, 90620 OuluPuh. 08 531 3000www.plc.fiPROTACON OYSeenintie 2, PL 12240351 JyväskyläPuh. 010 3472 600www.protacon.comSinikalliontie 9, 02630 EspooTarmontie 6 F, 15860 HollolaTehdaskatu 15 Rata 3 C 7187100 KajaaniKaarnatie 40, 90530 OuluSchaumanintie 557230 SavonlinnaPatamäenkatu 7, 33900 TampereSilmukkatie 4, 65100 VaasaROLLRESEARCHINTERNATIONAL OYLuoteisrinne 4 D, 02270 EspooPuh. 09 221 4056www.rollresearch.fiSATMATIC OYSammontie 928400 UlvilaPuh. 02 5379 800Myllynummentie 404250 KeravaPuh. 02 5379 800www.satmatic.fiSERVICEPOINT KUOPIO OYPL 24, Itkonniemenkatu 2170501 KuopioPuh. 044 7868 200www.servicepoint.fiSINTROL OY• Instrumentointi• Clamp-on-virtausmittaukset• KaasuanalysaattoritRuosilantie 15, 00390 HelsinkiPuh. 09 561 7360www.sintrol.comSUOMI ANALYTICS OY• Kaasuanalysaattorit• KaasukromatografitRuukintie 3, 02300 EspooPuh. 020 798 1040www.suomianalytics.fiVEO OYRunsorintie 5, 65380 VaasaPuh. 0207 1901www.veo.fiTiedekatu 2, 60320 SeinäjokiVistantie 19, 21530 PaimioKerintie 20, 15500 LahtiRatkaisupartneri –Solution PartnerHuolto- ja kunnossapitopartneri– Service PartnerLSK ELECTRICS OYVesijärvenkatu 38, PL 17615101 LahtiPuh. 020 781 4200www.lsk.fiRAUMAN SÄHKÖKONEHUOLTO OYIsometsäntie 9-11, 26100 RaumaPuh. 02 8378 7250www.raumansahkokonehuolto.fiTORNION SÄHKÖPOJAT OYRaidekatu 29, 95420 TornioPuh. 0400 222 401www.sahkopojat.fiCOMOS- jaPLM-järjestelmätIDEAL PLM OYJaakonkatu 2, 01620 VantaaPuh. 09 540 4840www. ideal.fiSivacon-sähkökeskusvalmistusSATMATIC OYSammontie 9, 28400 UlvilaPuh. 02 5379 800www.satmatic.fiMyllynummentie 4, 04250 KeravaPuh. 02 5379 800MES-järjestelmätFIMATIC OYKoivuvaarankuja 2, 01640 VantaaPuh. 050 527 0627www.fimatic.fiCGI SUOMI OYKarvaamokuja 2, PL 38, 00381 HelsinkiPuh. 010 30 2010www.cgi.fiJälleenmyyntiSLO OYKysy lähin myyntipiste:puh. 010 283 11tai katso osoitteesta:www.slo.fi30 31


IE3-hyötysuhdeluokka astui voimaan 1. tammikuuta <strong>2015</strong>Siemens on IE3-valmis!www.siemens.fi/ie3valmisTäydellinen valikoima IE3-moottoreita:• IE3-moottorit ilman runkokoon tai asennusmittojenmuutoksia• Sinamics-taajuusmuuttajakäyttöön optimoidutIE2-moottorit täyttävät uudet hyötysuhdevaatimukset• Lisäksi saatavilla valikoima suoran käytönIE4-moottoreita (2,2−18,5 kW)• Moottoreiden vientiversiot täyttävät uudet hyötysuhdestandarditsekä maakohtaiset vaatimuksetVuosien tuotekehityksen tuloksena on havaittu, ettäIE3-moottoreiden käynnistys- ja syöksyvirtojen suhdenimellisvirtaan kasvaa. Tämä vaikuttaa käynnistimienkytkentä- ja katkaisukykyyn. Tutkimustulosten perusteellaon julkaistu uudet mitoitusohjeet IE3-moottoreiden käynnistimille.Uusien Sirius-pienjännitekojeiden säätöalueeton optimoitu IE3-moottoreiden pienentyneille nimellisvirroille.Siemensin IE3-moottoreilla ja Sirius-käynnistimillävarmistat aina luotettavan kytkennän ja suojauksen.Sales Specialists Pyry-Pekka Lehto, 010 511 3678 ja Markku Kärjä, 010 511 3448

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!