Ohjeistus

löytyy mm. Gavia-työryhmän julkaisemasta Gavia-lehdestä(Nro 1) osoitteessa birdlife.fi/gavia.Koska reviirien laskenta-aika on varsin lyhyt, saadaan täydentäväätietoa kaikista pesimäaikaisista laskennoista, joissaon pyritty laskemaan kaikki valitulla alueella oleskelevat kuikat.Alue voi olla esim. kunta, atlasruutu, järvi tai suurillajärvillä myös järven osa.Parhaiten lintujen kokonaismäärä selviää haudonta-ajan ulkopuolellatehdyissä laskennoissa, etenkin heinäkuussa, jolloinsaadaan tietoa myös pesimätuloksesta. Kokonaisyksilömääränperusteella saadaan karkeampia arvioita kuin reviirilaskennoissa,koska pesimättömien kuikkien osuus kannastavoi vaihdella eri vuosina ja eri järvillä. Monilla hyvin tutkituillasuurilla vesillä se on viime vuosina ollut noin puolet.Heinäkuussa valtaosa pesinnässä epäonnistuneista kuikistaon jo parveutunut. Parvet voivat olla sukelluksissa päiväsaikaanpitkiäkin aikoja, jolloin kenties parhaimmillaankin vainosa parvesta on yhtä aikaa näkyvillä. Heinäkuisissa laskennoissakaukoputken käyttö on suurilla vesillä lähes välttämätöntäluotettavan tuloksen saamiseksi.Suurilla järvillä sääoloilla on ratkaiseva merkitys laskentatulokseen,tuulisella säällä linnut eivät ole riittävän hyvin hallittavissa,eikä laskentoihin tule silloin ryhtyä.Laskentatulosten ilmoittaminenTiedot kuikkalaskennoista toivotaan ilmoitettavanTiira-lintuhavaintopalvelun lisäksi aluevastaavilta saatavaantaulukkoon, josta käy ilmi:Lasketun alueen rajaus: Järvi, atlasruutu, kunta tai jokinmuu selkeästi rajattu alue.Laskenta-aika: Vuosi ja päivämäärät (aloitus, lopetus).Pinta-ala: Lasketun alueen vesipinta-ala km 2Havaitut yksilö- ja reviirimäärät: Laskennoissa reviiriksitulkitaan pari ja haudonta-aikana myös yksinäinen lintu sopivallapesimäpaikalla, muut yksilöt kirjataan erikseen.Järvikohtaiset pinta-alat saadaan suoraan tietojärjestelmistä,joten niitä ei kannata itse laskea, muulla tavoin rajatun laskenta-alueenpinta-ala on laskettava tai arvioitava itse.Pesimätuloksen seurantaPoikastuoton laskennassa pyritään selvittämään ensisijaisestiisojen poikasten (yli puolet emon koosta) määrä. Menetelmäksisopii sekä yksittäisten (toukokuussa todettujen pysyvien)reviirien tarkistukset, että laajempien alueiden laskennat,joiden kuikkakannan suuruudesta on olemassa laskentoihinperustuva arvio. Ensin mainittu sopii lähinnä pienillejärville, suurilla vesillä poikueiden liikkuvuus voi vaikeuttaayksittäisten reviirien hallintaa poikasaikana.Paras aika poikaslaskennoille on Etelä-Suomessa heinäkuunpuolivälin jälkeen, eli noin kaksi kuukautta haudonnan alkamisesta.Näin saadaan tietoja ensisijaisesti isojen poikastenmäärästä.Heinäkuun alkupuolella pienet poikaset oleskelevat useinrantavesissä, etenkin aamuisin ja iltaisin. Poikaset voivat ollamyös emoistaan erillään, etenkin varhain aamulla. Rantavesientuntumassa oleskelevat kuikat ja kuikkaparit kannattaasiis katsoa tarkkaan, jotta poikaset eivät jäisi huomaamatta.6/6