Ohjeistus

Kaakkuri ja kuikkaBirdLife Suomen vuoden linnut 2010 – ohjeita havainnoijilleKuikka ja kaakkuri ovat pitkäikäisiä hitaasti lisääntyviä lintulajejajoiden kannat ovat maailmanlaajuisesti taantuneet,Suomessa niiden pesimätulos on monin paikoin kehno jasuuntaus paikoin edelleen heikkenevä. Harrastajille lajit ovatnäkyvyyden ja kuuluvuuden sekä pitkän pesimäkauden ansiostakiitollisia seurattavia. BirdLife Suomen Gavia-työryhmäon perustettu kuikan ja kaakkurin seurantaa ja suojeluaedistämään.Vuoden 2010 aikana pyritään saamaan mahdollisimman hyväarvio lajien nykykannan suuruudesta Suomessa sekä mahdollisuuksienmukaan arvioimaan myös kannan kehitystä viimeistenvuosikymmenten aikana. Samalla kerätään tietojapesintämenestyksestä, tehdään tunnetuksi lajien elintapojasekä kannustetaan harrastajia ja yleisöä lajien seurantaan jasuojeluun.Ennen inventointeja kannattaa varmistaa yhdistyksen kuikka/kaakkurivastaavalta,millä kohteilla on jo inventoija ja mihintoivotaan lisäretkeilijöitä.LisätietoaLisätietoja Gavia-työryhmän verkkosivuilta: Birdlife.fi/gaviaSivulla julkaistavaan Gavia-verkkolehteen on tulossa projektiakoskevaa lisätietoa talven 2009/10 aikana ilmestyviin numeroihin(joulukuu, huhtikuu). Halukkaat voivat liittyä työryhmänpostituslistalle ilmoittautumalla sähköpostilla osoitteeseen:gaviahavainnot@birdlife.fiKaakkuriKaakkurin esiintyminen on laikuittaista ja se puuttuu laajoiltaalueilta miltei kokonaan, tiheimmän kannan alueilla pesimälampiaon parhaimmillaan useita muutaman neliökilometrinalueella. Kaakkurit pesivätkin usein löyhinä tihentyminä,mutta myös yksittäispareja esiintyy. Ravintonsa ne hankkivatetupäässä muualta kuin pesimäpaikoiltaan, niinpä niiden löytäminenvoi joskus olla hankalaa. Kaakkurin esiintyminentunnetaan lajin näkyvien ja kuuluvien kalastulentojen vuoksimelko hyvin, mutta esiintymisalueiden pesivien parien lukumäärätovat paikoin heikommin tunnettuja, toisaalta myöshyvin tutkittuja alueita löytyy.Vuoden 2010 aikana pyritään tarkastamaan mahdollisimmanmoni aiemmin tunnetuista pesimäpaikoista, suuntaamaanpesivän kannan inventointeja heikommin tutkituille alueillesekä keräämään tietoa lajin pesimätuloksesta.Tunnettujen pesimäpaikkojen tarkastuksetKaakkurin liikkuvuuden ja pesimättömän kannan vuoksi parimääräarviottulisi perustaa etupäässä varmistettuihin pesintöihin.Hautovan linnun näkeminen riittää, mutta niiden häirintätulee minimoida. Kertainventoinnilla ei voi kuitenkaantavoittaa kaikkia pesiviä pareja, joten inventointituloksetovat aina jossain määrin minimiarvoja, uusintakäyntien määränperusteella voidaan sitten arvioida kuinka lähelle todellistamäärää on päästy. Kertakäynti toukokuussa ennen hau­1/6

Esimerkki kaakkurin pesinnän ilmoittamisesta Tiirassa.donnan alkua paljastaa kenties vain 60-80% prosenttia pesimäpaikoista.Lisäksi lintujen liikkuvuus ja pesimättömät linnutvaikeuttavat pesimälampien erottelua kalastus- ja oleskelupaikoista.Esimerkki negatiivisen havainnon ilmoittamisesta Tiirassa.Jos paikalle on mahdollista tehdä vain yksi tarkastus, tulisi seajoittaa siten, että kaikki alueen parit ovat jo pesintänsäaloittaneet. Etelässä tämä ajoittuu yleensä touko-kesäkuunvaihteeseen, pohjoisessa eri parien pesinnät käynnistyvät tasaisemminpian jäiden lähdettyä. Jos tarkistuksia on mahdollistatehdä useampia, voidaan ensimmäinen tarkistus tehdäjo pian jäiden lähdettyä. Kohteet, joilla lintuja ei havaita taipesintää ei varmisteta ensimmäisellä käyntikerralla, tulisitarkastaa vielä myöhemmin (1-2 viikon kuluttua) uudelleen.Jos kahdella ensimmäisellä käynnillä lintu/lintuja havaittiin,mutta pesintää ei varmistettu, paikka olisi hyvä tarkistaa vieläkolmannen kerran. Kohteella, jossa pesintä on varmistettu,ei tulisi käydä uudelleen ennen poikasaikaa heinäkuussa.Havainnot ilmoitetaan ensisijaisesti Tiiraan. Kaikki kaakkuri­2/6

Pesivän kannan inventoinnitKaakkurin kannanarvioiden pohjaksi toivotaan myös järjestelmällisiäpesivän kannan laskentoja, etenkin heikommintutkituilla seuduilla. Inventointeja kannattaisi suunnata ensisijaisestialueille missä kaakkurin esiintymisestä on tietoja joennestään, mutta lukumäärätiedot ovat puutteellisia. Tarkastettujenlampien määrä raportoidaan aluevastaavalle.Tarkistettavien kohteiden valintaHautovaa kaakkuria voi joskus olla vaikea havaita.havainnot pesimäpaikoilta (myös negatiiviset) on suositeltavaailmoittaa salattuina. Yhden kohteen tiedot on kätevintäilmoittaa yhtenä havaintona ja esittää lisätietoina mitä kullakinkäyntikerralla on havaittu.Kustakin käynnistä tulisi ilmetä päivämäärä sekä havaittu yksilömäärä,myös negatiiviset havainnot (lintuja ei havaittu)ilmoitetaan. Hautovasta linnusta ilmoitetaan lisäksi pesäpaikansijainti (saaressa, saarekkeessa, tekosaarekkeessa, rannassa).Lisäksi toivotaan tietoja muiden lajien esiintymisestä(etenkin isot linnut: kurki, laulujoutsen ja kuikka) tunnetuillakaakkurin pesimäpaikoilla. Nämä tulisi ilmoittaa lisätietoinamyös silloin kun paikalla ei ole havaittu kaakkureita.Pesivän kannan selvittämiseksi olisi tarkistettava tutkittavanalueen kaikki pesintään sopivat kohteet. Valtaosa pesimäpaikoistaon muutaman hehtaarin suuruisia lampia, mutta pesintöjätunnetaan pieniltä suolammilta ja avosoiden allikoiltaaina 10 hehtaarin pikkujärville. Tarkistettavat kohteet valitaanetsimällä kartalta ensin kaikki sopivan kokoiset kohteet.Sen jälkeen pyritään rajaamaan joukosta pois sellaiset jotkaeivät sovi kaakkurin pesintään. Niiden tulkitseminen ei kuitenkaanole kartan eikä ilmakuvienkaan perusteella aivanhelppoa.Erityisen soveliaita kaakkurille ovat kohteet joissa on pieniäsaaria tai saarekkeita. Kaakkuri pesii vain sellaisilla paikoilla,joissa on pesäpaikaksi sopivia sammalmättäitä tai sammalreunus,mutta se voi olla kapea. Rantoja reunustaa useinmyös heinikko eikä hautovaa lintua ole aina helppo havaita.Havainnointi maastossaAikaisimmat parit aloittavat pesintänsä Etelä-Suomessa jotoukokuun alussa, myöhäisimmät joskus vasta kesäkuunpuolella. Suomen eteläpuoliskossa pesivien parien laskentaaikaon toukokuun alusta kesäkuun puoliväliin, pohjoisessa3/6

kesäkuu. Jos pesintä epäonnistuu kaakkuri saattaa yrittääuudelleen, niinpä joskus voi näyttää siltä että haudonta kestääjopa kaksi kuukautta. Uusinta voidaan joskus muniamyös eri paikkaan kuin ensimmäinen yritys.Yhdellä käynnillä kaikkia pesimäpaikkoja ei löydä, sillä linnutjotka eivät ole pesintäänsä aloittaneet voivat päivisin ollamuualla ja palata vasta illaksi pesimäpaikalleen. Sen vuoksitarkistukset, etenkin toukokuussa ennen haudonnan alkua,kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa iltaan tai varhaiseenaamuun. Kohteelle saavuttaessa on syytä kiikaroidarantoja mahdollisimman huolellisesti puuston suojasta ennenrantaan saapumista, näin hautovan linnun voi löytää jo ennenkuin se ehtii poistua pesältä. Tällä tavoin vältetään pesintöjenturha häirintä.Jos havaitsee uivan linnun tai linnut vasta rantaan saavuttuaan,on syytä poistua ja piiloutua metsän suojaan ja jäädäjoksikin aikaa kiikaroimaan ja odottamaan emon mahdollistapaluuta pesälle, jolloin pesintä voidaan varmistaa. Jos paikkavaikuttaa pesintään sopivalta, mutta lintuja ei havaita, onsyytä kiertää ja kiikaroida rantoja laajemmin. Erityistä huomiotatulee kiinnittää saarten ja saarekkeiden huolelliseenkiikarointiin. Jotkin hautovat yksilöt ovat ällistyttävän vaikeitahavaita rantaruohoston seasta matalaksi painautuneina.Haudonta-aikaan usein vain hautova naaras on paikalla ja sevoi käyttäytyä piileskelevästi. Lisäksi on tyypillistä, että naaraanhautoessa koiras voi oleskella jollain naapurilammella,mikä voi antaa virheellisen mielikuvan kahdesta lähekkäisestäpesimäpaikasta.Kaakkurin käyttäytyminen pesimäpaikalla ja pesällä vaihteleesuuresti. Joillakin paikoilla linnut oleskelevat lähes tauottaniin että vähintään toinen lintu on aina paikalla. Toisilla taasenoleskellaan ennen pesinnän aloittamista niin vähän, ettälukuisista käynneistä huolimatta ensimmäinen havainto voitulla vasta kesäkuussa hautovasta linnusta tai joskus vastapoikueesta, jos hautovaa lintua ei ole mahdollista nähdä.Moni hautova lintu poistuu pesältään pienestäkin häiriöstä,jolloin saapuminen rantaan lammen toiseen päähän riittääkatkaisemaan meneillään olevan haudonnan. Jotkut yksilöttaasen painautuvat häirittyinä matalaksi ruohoston suojaan,jolloin pakoetäisyys voi olla jopa alle 20 metriä.Kaakkurin pesimäpaikoilla voi etenkin loppukesällä olla muitakinlintuja kuin pesivä pari, esim. hautovan linnun lisäksitoinen pariskunta. Poikasaikaan emojen ja poikasten lisäksijopa pikkuparvia. Näillä kokoontumisjärvillä voidaan joskuserheellisesti luulla pesivän useita pareja. Usean parin pesintöjäsamalta järveltä tunnetaan kuitenkin vain muutamia.Pesimätuloksen seurantaPoikastuoton laskennassa pyritään selvittämään ensisijaisestiisojen poikasten (yli puolet emon koosta) määrä haudontaaikaanvarmistettua pesintää kohden. Pesimätuloksen selvittäminenvaatii pesinnän varmistumisen jälkeen yhden käynninpoikasvaiheen lopulla. Etelä-Suomessa käynnit kannattaaajoittaa heinäkuun puoliväliin tai hieman sen jälkeen. Myöhäistenpesijöiden poikastuoton varmistaminen saattaa vaatiauusintakäynnin vielä elokuussa.Poikasaikaan poikaset voivat olla pesimäpaikalla joko yksintai emojen seurassa. Melko isotkin poikaset voivat joskushäirittäessä piiloutua ja nousta jopa maihin, joten tarkkuushavainnoinnissa on tarpeen myös poikasaikana.4/6

KuikkaKuikkia pesii muutaman hehtaarin kokoisilta sammalrantaisilta”kaakkurilammilta” aina suurimpien selkävesien kareillesaakka. Kanta painottuu Järvi-Suomeen, jossa pesimätuloson etenkin suurilla vesillä monin paikoin heikko.Yksittäiset kuikkahavainnotYksittäiset kuikkahavainnot tulisi ilmoittaa Tiira-lintuhavaintopalveluun.Kerättäviä havaintoja ovat erityisesti tiedot pysyvistäreviireistä (pari tai haudonta-aikana myös yksinäinen),tiedot lintujen kokonaismääristä (järvi tai järven osa)sekä poikueista. Yksittäisten reviirien havainnointi sopii erityisestipienille järville, suurilla vesillä yksittäisten reviirientulkinta voi joskus olla tulkinnanvaraista.Pesivän kannan laskennatLuotettavimpia tuloksia pesivän kannan arvioimiseksi saadaantoukokuussa tehtävillä laskennoilla. Samassa yhteydessäon suositeltavaa laskea myös muu pesivä vesi- ja lokkilinnustolinnustonseurantaohjeiden mukaan. Kuikkareviirit ovatyleensä vakiintuneet noin viikon kuluttua jäiden lähdöstä jareviirit parhaiten laskettavissa 1-2 viikkoa tästä eteenpäin.Joinakin keväinä jäiden lähtö on ollut Etelä-Suomessa jo varhainhuhtikuussa, mutta kanta on ollut täysilukuinen vastatoukokuussa. Joskus toukokuun alussakin kanta voi olla vajaalukuinen,vaikka jäät olisivat jo lähteneet. Kuikkareviirienparas laskenta-aika Etelä-Suomessa on normaalivuosina n.10.-15.5. ennen haudonnan alkua.Esimerkki kuikkareviirin ilmoittamisesta Tiiraan.Pienimmillä järvillä laskenta onnistuu jalkaisin rantoja kulkemalla,mutta suuremmilla vesillä laskennan toteutukseen tarvitaanvene tai kanootti. Laskennassa tutkittavan alueenkaikki rannat kierretään ja reviiriksi tulkitaan pari ja haudonta-aikanamyös yksinäinen lintu pesintään sopivalla paikalla,muut yksilöt kirjataan erikseen. Laskennoissa pyritään selvittämäänsekä reviirien että muiden yksilöiden määrä. Vaikkakaikilla reviireillä ei pesitäkään, pesiä ei tule etsiä häirinnänvälttämiseksi. Yhden laskentakierroksen perusteella ei olemahdollista selvittää tarkkaa reviirien määrää, mutta vakioiduillalaskennoilla ja tulkinnoilla voidaan saada keskenäänvertailukelpoista aineistoa. Kokemuksia kuikkalaskennoista5/6

löytyy mm. Gavia-työryhmän julkaisemasta Gavia-lehdestä(Nro 1) osoitteessa birdlife.fi/gavia.Koska reviirien laskenta-aika on varsin lyhyt, saadaan täydentäväätietoa kaikista pesimäaikaisista laskennoista, joissaon pyritty laskemaan kaikki valitulla alueella oleskelevat kuikat.Alue voi olla esim. kunta, atlasruutu, järvi tai suurillajärvillä myös järven osa.Parhaiten lintujen kokonaismäärä selviää haudonta-ajan ulkopuolellatehdyissä laskennoissa, etenkin heinäkuussa, jolloinsaadaan tietoa myös pesimätuloksesta. Kokonaisyksilömääränperusteella saadaan karkeampia arvioita kuin reviirilaskennoissa,koska pesimättömien kuikkien osuus kannastavoi vaihdella eri vuosina ja eri järvillä. Monilla hyvin tutkituillasuurilla vesillä se on viime vuosina ollut noin puolet.Heinäkuussa valtaosa pesinnässä epäonnistuneista kuikistaon jo parveutunut. Parvet voivat olla sukelluksissa päiväsaikaanpitkiäkin aikoja, jolloin kenties parhaimmillaankin vainosa parvesta on yhtä aikaa näkyvillä. Heinäkuisissa laskennoissakaukoputken käyttö on suurilla vesillä lähes välttämätöntäluotettavan tuloksen saamiseksi.Suurilla järvillä sääoloilla on ratkaiseva merkitys laskentatulokseen,tuulisella säällä linnut eivät ole riittävän hyvin hallittavissa,eikä laskentoihin tule silloin ryhtyä.Laskentatulosten ilmoittaminenTiedot kuikkalaskennoista toivotaan ilmoitettavanTiira-lintuhavaintopalvelun lisäksi aluevastaavilta saatavaantaulukkoon, josta käy ilmi:Lasketun alueen rajaus: Järvi, atlasruutu, kunta tai jokinmuu selkeästi rajattu alue.Laskenta-aika: Vuosi ja päivämäärät (aloitus, lopetus).Pinta-ala: Lasketun alueen vesipinta-ala km 2Havaitut yksilö- ja reviirimäärät: Laskennoissa reviiriksitulkitaan pari ja haudonta-aikana myös yksinäinen lintu sopivallapesimäpaikalla, muut yksilöt kirjataan erikseen.Järvikohtaiset pinta-alat saadaan suoraan tietojärjestelmistä,joten niitä ei kannata itse laskea, muulla tavoin rajatun laskenta-alueenpinta-ala on laskettava tai arvioitava itse.Pesimätuloksen seurantaPoikastuoton laskennassa pyritään selvittämään ensisijaisestiisojen poikasten (yli puolet emon koosta) määrä. Menetelmäksisopii sekä yksittäisten (toukokuussa todettujen pysyvien)reviirien tarkistukset, että laajempien alueiden laskennat,joiden kuikkakannan suuruudesta on olemassa laskentoihinperustuva arvio. Ensin mainittu sopii lähinnä pienillejärville, suurilla vesillä poikueiden liikkuvuus voi vaikeuttaayksittäisten reviirien hallintaa poikasaikana.Paras aika poikaslaskennoille on Etelä-Suomessa heinäkuunpuolivälin jälkeen, eli noin kaksi kuukautta haudonnan alkamisesta.Näin saadaan tietoja ensisijaisesti isojen poikastenmäärästä.Heinäkuun alkupuolella pienet poikaset oleskelevat useinrantavesissä, etenkin aamuisin ja iltaisin. Poikaset voivat ollamyös emoistaan erillään, etenkin varhain aamulla. Rantavesientuntumassa oleskelevat kuikat ja kuikkaparit kannattaasiis katsoa tarkkaan, jotta poikaset eivät jäisi huomaamatta.6/6