SVUL:n

"BrysselBerliini (DDR)VarsovaKolme mielenkiintoista kaupunkia . Kaikkierityyppisiä ja omalla tavallaan viehättäviä.Nyt voitte lentää myös näihinkaupunkeihin kotoisesti Finnairin koneilla.Brysseliin lennetään joka päivä, Berliiniin jaVarsovaan kaksi kertaa viikossa.Myös kotimaan reittiverkko on laajentunut:uusin kotimaan kohteemme on Mikkeli.Finnair kasvaa. Tänä vuonna tulee ikääkin50 vuotta. Se on upea ikä lentoyhtiöIle. Hyväpohja kehittyä eteenpäin.Ja se merkitsee Teille laajentuvia mahdollisuuksiamatkustaa nopeasti, mukavasti ja myöshuokeasti.Suomen Valtakunnan UrheiluliittoVUOSIKIRJA1973

TOIMITTANEETVOITTO LIUKKONENRISTO TAIMITAITTOKALERVO KOSKIPAINOFORSSAN KIRJAPAINO OYPuheenjohtajan sanaViimeistään nytsyytä aio itta aaktiivinenkuntokausiVuosi 1972 oli koko Suomen urheilulle suurenmoinen piristysruiske.Miinchenin kisojen mitalisaalis ylitti toiveet ja kunnäistä mitaleista kirkkaimmat tulivat lajeissa, jotka ovat Suomenkansan sydäntä kaikkein lähinnä, vaikutus tuntuu vielälaajemmalla alueella.Kahdeksan olympiamitalia, suuri määrä muita kärkipäänsijoituksia, hyviä suorituksia useissa eri urheilumuodoissa pitkinvuotta ovat kaikki näytteitä siitä, että pienenkään kansakunnanei tarvitse heittää kirvestä kaivoon.Tämä ei ole tullut itsestään. On tarvittu lahjakkaita urheilijoita,joilla lahjojen lisäksi on ollut sitkeyttä, pitkäjänteisyyttäja halua kovaan harjoitteluun. Lisäksi menestyminen on vaatinutheiltä kieltäymyksiä, usein suorastaan askeettista elämäntapaa.Urheilumme uuteen nousuun ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteisiäsyitä. Se muodostuu useista samansuuntaisista toimenpiteistä.Yksi tällainen on Olympiakomitean lisääntynyt taloudellinentuki . Olympiavalmennusvaroja ei annettu enää vasta viimeisenävuotena, vaan koko olympiadin aikana. Samaan suuntaanovat toimineet monet erikoisliitot, jokainen omien voimavarojensamukaan.Erittäin merkittävänä menestyksen lisääjänä voidaan pitäävalmentajakuntamme tason paranemista. SVULn viitisenvuotta sitten alkanut valmentajakoulutus on avannut tiedonportit monien sellaistenkin lajien valmentajille, joilla ei aikaisemminollut juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittää3

SVUL:llä on.suuri vastuuPääsihteeriMAURI OKSANENitseään. Ei edes itseopiskelulla, kielitaito kun ei ole suomalaistenkansallishyveitä..M?~i!n.laj~ihin on tullut päätoimise.ksi valmentajaksi myös~le~la, JOll.l~)o .tullessaan on kova pohjakoulutus ja jotka ovat~llt~ilta.an hsaksl sa~neet ~ahdollisuuden täydentää opintojaanJa tietojaan ulkomailla. Rinnan SVUL:n valmentajakoulutuksenkanssa on myös Olympiakomitea pitänyt useita kertojav~?dess.a seminaareja, joissa erityisesti olympialajien valmentaJientietomäärää on pyritty lisäämään jollakin osa-alueellakerrallaan.Valtakunnan suurimpana aatteellisena kansalaisjärjestönäSVUL ei toki voi keskittyä yhteen ainoaan sarkaan. Parhaillaanistuu toimikunta, joka on saanut tehtäväkseen laatia~Yl!.L:n pitkän tähtäimen ohjelman. Työn pitäisi olla valmistaman v':l0de~ ~.?'pp~~n mennessä, ehkäpä se ehtii jo joulukuussapldet.tavaan hIttovaltuuston kokoukseen päätettäväksi.Mutta ohjelmaa odoteltaessa SVUL ei suinkaan istu kädetristi~~ä . Toista vuotta käymistilassa ollut organisaation muutossaa~~~n. lop.':lllisesti ~almiiksi vuoden 1973 alkupuolella. KeskusJ.arJestoonsyntYI monta uutta postia. Niin vanhojen kuinmyos. uusi.en .vak~nssie n "vartijoina" istuu nyt nuorekas,energinen Ja tietonkas ryhmä.Meidän 38 :n erikoisliittomme joukossa on myös Kuntourheiluliitto.Tämä liitto on kaikkien svullilaisten yhteinen yri-4tys: sen liittovaltuustossa on edustajia useista erikoisliitoistamme,siellä on korkean luokan lääketieteellistä asiantuntemusta.Samalla kun nyt olemme onnistuneet huippu-urheilun osaltakaventamaan muun maailman etumatkaa, meidän onsyytä kääntää katseet kuntourheilun puoleen. Liikkumisen merkityson saatava iskostettua koko kansakunnan tietoisuuteen.SV~L:nj.a sen erikoisliittojen on koko painollaan, kaikkienpaikallisten Ja vapaaehtoisten työntekijöiden voimalla heittäydyttävätähän toimintaan mukaan.'Suomalaiset Juoksevat jälleen maailmanennätyksiä, muttakansakunnalle ei ole kunniaksi, että samaan aikaan Suomi johtaamyös sydän- ja verisuonitautien tilastossa.Olemme ylpeitä vasaloitten ja virenien saavutuksista, muttameidän on saatava myös Matti ja Maija Meikäläinen liikku­~aan .. Reipas hien pintaan nostattava liikunta, tapahtuu sesitten Juoksemalla, pyöräilemällä, hiihtämällä, palloilemallatai millä tavalla tahansa, on parasta mahdollista sairauden ennakkohoitoa.Eikä tämä ole enää pelkästään urheiluihmistenilmoille heittämä olettamus: USA:ssa on juuri valmistunutlaaja tieteellinen tutkimus, jossa liikunnan osuus ihmisen hyvinvoinninedistäjänä kiistattomasti osoitetaan.Viimeistään nyt on jokaisen suomalaisen syytä aloittaa aktiivikausikuntourheilijana.Suomen Valtakunnan Urheiluliiton rooli suomalaisessayhteiskunnassa on olla eräs sen keskeisimmistä,ellei keskeisin kansalaisten vapaa-aikatoimintaan vaikuttavistajärjestöistä. Tämä kävi selvästi ilmi keväällä1972 tehdyssä gallup-tutkimuksessa, joka mm. selvittisuomalaisten kuulumista urheilujärjestöihin sekä ko.järjestöjen jäsenistön sosiaalista rakennetta.SVUL osoittautui urheilujärjestöistä ylivoimaisesti suurimmaksi,mikä sinänsä ei liene kenellekään yllätys. Se, ettäSVUL:oon kuuluu n. 75 % kaikista keskusjärjestöihin kuuluvistayli 15 vuotiaista kansalaisista vastannee suurin piirteinyleistä käsitystä. Jäsenistön sosiaalinen ja poliittinen rakenneolivat ne seikat, joista eniten tutkimuksen julkistamisen jälkeentaitettiin peistä. SVUL:oon osoittautui kuuluvan jäseniä kaikistayhteiskuntaluokista ja poliittisista aatesuunnista, eikäminkään ryhmän edustus osoittautunut aivan pieneksi.Kaikista svullilaisista 26 % kuuluu maanviljelijäväestöön,42 % työväestöön ja 32 % toimihenkilöihin. Vastoin yleistäkäsitystä työväestö on SVUL:n suurin ryhmä, mutta monelleoli ehkä vieläkin suurempi yllätys, että jäsenistössämme onenemmän työväestöä kuin kahdessa vasemmisto poliittisessakeskusjärjestössä yhteensä. Lisäksi tutkimus osoitti, että kaikistajärjestöihin kuuluvista sosiaalidemokraateista kuuluuSVUL:oon 43 % ja kansandemokraateista vastaavasti 24 %.Nämä luvut osoittavat mielestäni selvästi SVUL:n korostuneenaseman yhteiskunnassamme. Samalla ne kertovat vastuustammekoko urheilutoiminnan kehittäjänä. Jäsenistönsuuruus ja rakenne osoittavat, että SVUL on koko kansan järjestö,johon kuulumisen perusmotiivi on halu liikkua jaurheilla, eik~ mikään muu.SVUL:n tulevaisuuden ja sen toiminnan kehittämisen lähtökohdaksionkin otettava juuri tähän tutkimukseen sisältyvätieto . Meidän on nähtävä tehtävämme sekä kaikkien suomalaistenliikuntatoimintaa suunnittelevana ja kehittävänä järjestönä,että koko yhteiskuntaamme palvelevana organisaationa.Yhteiskuntamme rakennemuutokset vaikuttavat kaikillaelämänaloilla niitä säätelevästi . Niin myös urheilutoiminta jasen kehittäminen ovat monelta. osin muusta ympäristöstämmeja sen muutoksista riippuvaisia. Voidaksemme välttää muutostennegatiiviset vaikutukset on urheiluelämäämme pyrittäväohjelmoimaan pitkällä tähtäyksellä siten, että asemammemuun yhteiskunnallisen toiminnan kentässä tulee riittävällähuolella otettua huomioon.Niinpä näenkin SVUL:n tärkeimmäksi lähiajan tehtäväksioman PTS-ohjelman laatimisen. Sen lähtökohdaksi on otettavasuomalaista yhteiskuntaa asuvan ja elävän yksityisen ihmisentoiveet ja tarpeet liikuntatoiminnan suhteen. Kun urheilu voi-5

daan jakaa mm. harrastajansa motiivien mukaan nuorten liikuntatoimintaan,kilpa- ja huippu-urheiluun ja kuntourheiluunon PTS-ohjelmamme toisaalta perustuttava kaikkien näidenosa-alueiden toiminnan edistämiseen. Toisin sanoen sen onajateltava kaikkien kansalaisten liikuntapalveluksia ja otettavahuomioon näiden yksilölliset liikunnalliset toiveet.Vallan uusi ja juuri tänään syntynyt ei idea VUL:nPTS-ohjelmasta suinkaan ole. Koko 1970-luvun on tehtytavallaan valmistelevaa työtä ohjelmaa varten. Täksi katsoisinnimittäin sen seuratoimintaan suuntautuneen toiminnankehittämiskampanjan jota koko järjestö on parin viimeisenvuoden ajan toteuttanut. Kun tämän kampanjan johtavanaperiaatteena on ollut monipuolisen palvelusohjelman suunnitteluja toteuttaminen valituissa kehittämisseuroissa, vastaatämä toiminta-ajatus pienissä puitteissa koko SVUL:n PTS:nperustana olevaa toiminta-ajatusta.Muutoinkin päätös tästä seuratoiminnan tehostamiskampanjastaon aikanaan tehty koko järjestön kehittämistä ajatellen.Juuri seurahan on se toimintayksikkö, jonka palvelemisestaon kysymys, kun kokonaisohjelmaa luodaan. eurankautta on ainoa mahdollisuus tavoittaa se laaja jäsenjoukko,joka jo nyt kuuluu SVUL:oon, saatikka se ihmismäärä, jonkajatkossa toivotaan jäseneksemme liittyvän.Toimintamme kehittämisohjelma jakautuu siis kolmenedellä mainitun liikunnan osa-alueen mukaisiin osiin. Se sel-6vittää SVUL: n tehtävät nuorten liikuntatoiminnan alueella,että pystymme tulevaisuudessa saamaan urheilun pariin yhänuoremmat ikäluokat, kykenemme tarjoamaan heille kiinnostavaatoimintaa seuroissamme ja saamme heihin juurrutettuapysyvän rakkauden liikuntaan koko elämän ajaksi. Osastatulee myöhemmin hetkeksi maallemme mainetta tuovia huippu-urheilijoita,osasta kansallisen tason kilpaurheilijoita,mutta suuresta osasta vain aktiivisia liikkujia ja muutoinurheiluelämään osallistujia. Tämä osa PTS:sta onkin jo viittävaille valmiina.Kilpa- ja huippu-urheilun osa-alueen edistämisessä meilläon eniten kokemuksia ja tietoa. Kuitenkin senkin alueenkehittämiselle on ensiarvoisen tärkeää, että pystymme entistäpitemmällä tähtäyksellä ennakoimaan sekä vaikeudet ettämyönteisesti kehittämiseen vaikuttavat yhteiskunnan ja toiminnanedellytysten muutokset. Tämän PTS-ohjelman osansuhteen näen keskusjärjestön tehtävänä olevan ennen kaikkeasellaisten toimenpiteiden toteuttamisen, joiden avulla luodaanparhaat mahdolliset lähtökohdat jäsenliittojen yksilöityjen toiminta-ja kehittämisohjelmien toteutumiselle. Jokaisen lajinerikoisliitto on tietenkin ainoa oikea yksikkö ko. urheilumuodonkilpa- ja huippu-urheilutoiminnan toteuttajana. Sen sijaannuoriso- ja kuntourheilutoiminnan alueilla voidaan PTS-ohjelmaamonilta osin toteuttaa laji- ja liittosidonnaisuuksistavapaasti.Kun erilaiset viime vuosina tehdyt selvitykset osoittavat ettäsuurin osa SVUL:nkin jäsenistöstä kuuluu suureen kuntourheilijainjoukkoon, on aivan selvää, että tämän jäsenkunnanpalveluohjelman tulee sisältyä PTS:an hyvin keskeisenä kohtana.Aivan liian moni kuntourheilija odottaa tänään turhaanitselleen sopivia palveluksia urheiluseuroilta. Vastuumme Suomenliikuntatoiminnan keskeisenä kehittäjänä vaatii meitäkiinnittämään suurenevaa huomiota tämän tärkeän liikunnanosa-alueen edistämiseen.Voidaksemme tehokkaasti toteuttaa syntyvää ~it~ä~tähtäyksen ohjelmaamme, on meidän myos pynttavakehittämään liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista asemaa.Meidän on pystyttävä korottamaan urheilutoiminnan arvostussille tasolle, että tärkeitä yhteiskunnallisia ratkaisuja tehtäessäotetaan huomioon myös urheilun ja liikunnan ratkaisu lle asettamatvaatimukset. Ma'akäytönja rakentamisen, liikennesuunnittelun,seutukaavasuunnittelun ym. yhteydessä on liikunnanedut nähtävä eräänä ratkaisuperusteena.Toisaalta meidän on myös syytä entistä määrätietoisemminsaattaa yhteiskunnan asioista päättävien tietoon, mitkä ovaturheilun palvelukset koko yhteiskunnalle. Mitä terveydenhoitopolitiikkavoi urheilulta saada, mitkä ovat liikunnan mahdollisuudetnuoriso- ja vapaa-aika-politiikassa jne. Samallameidän itsemme on entistä selvemmin tiedostettava, että nepäätökset ja ratkaisut, joita me teemme urhei.lutoiminn~nedistämiseksi, samalla vaikuttavat koko suomalaiseen yhteiSkuntaan,ja että vaikutukset saattavat olla sekä positiivisia ettämyös negatiivisia.Paitsi edellä kosketeltua ohjelmaJlista suunnitelmaa tuleePTS: n tietenkin sisältää myös puitteet sen toteuttamiselle.Tällöin joudutaan harkitsemaan suunnitelman aikataulua, sentaloudellisia vaikutuksia ja vaikeuksia, ja ennen kaikkea sitätoteuttavaa organisaatiota ja sen toimintaedellytyksiä. Aivanvarmaa on , että tämän pohtimisen yhteydessä joudutaantekemään suuria ja vaikeitakin ratkaisuja, mutta kun taustanaovat selkiintyneet tavoitteet ja täsmennetty toiminta-ajatus, eiratkaisujen tekeminen saa olla ylivoimainen asia.SVUL:n toiminnan tulevaisuuden kaavailuun vaikuttaaedellä esitettyjen lähtökohtien lisäksi eräs erittäin oleellinen japositiivinen seikka. Ne voimavarat, jotka meillä on käytössäaatteellisella ja vapaaehtoisella toimintaperiaatteella työskentelevissäurheilunaisissa ja -miehissä ovat korvaamatonpääoma. Niinpä kaikkien ratkaisujemme perustana on oltavapyrkimys vahvistaa tämän joukon halua ja intoa työskennelläjopa suurenevalla panoksella Suom~n ~rheil~n hyväksi. ~ämänäkökohta yhdistettynä sellaisen tOlmmtaohJelman luomiseenjoka palvelee jokaista yksityistä kansalaista ja koko yhteiskuntaaon SVUL:n tämän ja lähivuosien tärkein tehtävä.7

Kymmenen vuottapääsihteerinäPääsihteeriAARO LAINEJo ennen pääsihteeriksi siirtymistä olin liittohallituksen jasen työvaliokunnan jäsenenä, koulutusvaliokunnan puheenjohtajana,SVUL:n Nuorten puheenjohtajana samoin kuin Helsinginpiirin varapuheenjohtajana ja piirin nuorisojaostonpuheenjohtajana. Olin ja elin siis SVUL:n asioissa. Kunlisäksi toimin maan suurimman päivälehden urheiluosastonpäällikkönä ja aktiivisena urheilutoimittajana, minulla olisamalla varsin hyvä huomioitsijan asema maamme urheiluasioissayleensä. Kaikista näistä luovuin otettuani vastaan pääsihteerintehtävät.Alku oli näennäisesti helppoa. En epäillyt kysyä neuvoa viisaammiltani, olin suhteellisen hyvässä kunnossa, joka merkitsisitä, että pystyin tekemään ylipitkiä työpäiviä ja heräämäänseuraavana aamuna virkistyneenä. Pääsihteerin päivän taivaallealkoi sitten ennakkovaroituksitta kohota pilviä. Joillakinniistä oli tummat ukkoslatauksen reunat. Ensimmäinen urheilupoliittinentuulenpuuska tuiversi urheilun määrärahan jakolistojaja vaati asennoitumista. Sinisilmäisyydessäni pidintapahtunutta huomaamattomuuserehdyksenä, joka korjaantuisiasiallisella neuvottelulla. Ne keskustelut johtivat juurille,jotka tunkeutuivat syvälle. Seinä oli vastassa. En ole herkkäpäänsärylle (en käyttänyt pääsihteeri kautena yhtään päänsärkypulveria),mutta uusi päänvaiva oli ilmaantunut.Seuraava pilvi kuului samaan ryhmään. Naapuriliiton tyytymättömyysyhteistyöasioissa purkautui lehtikirjoituksissa jasen johtajien puheissa. Tavallisesti niissä haastettiin SVULvastuuseen.Joku liitto oli pulassa toimintarahoitus-huolineen. Lupasinauttaa. Piirit pyysivät keskus liitolta koulutustukea ohjaajina,luennoitsijoina. Sama vastaus. Uusi toimitalosuunnitelmaedellytti ratkaisuja. Ne olivat mieluisia kiireitä. Uusia liittojapyrki jäseniksi. Mielialani nousi jatkuvasti.Toimittajana työskentelin avarassa kaksiossa yhdessä 4-6toimittajan kanssa. Kun tilamme oli vielä läpikulkuhuone henkilökunnanravintolaan, olin tottunut vauhdikkaaseentyöympäristöön. Mikään melu, sivuäänet, välihuudot taimonen puhelimen yhtämittainen p"ir·inä eivät häirinneet työskentelyäni. Siksi pääsihteerinäkin pidin työhuoneeni oven aukisilloisen Yrjönkadun keskustoimistomme aulaan. Samaa avom~elisyyt.täpyrin osoittamaan myös asenteissani ja asennoitumlsessam.Ajanoloon huoneeni ovi oli kiinni tämän tästä ja samoinhavaitsin itsekin osittain sulkeutuvani. Tarvitsin aikaa, jota oliyhä niukemmin.Tämä maailma on ihmisten maailmaa ja sen asiat ovatihmisten asioita, sanotaan. Ongelmista tulis siis sopia vainihmisten kanssa. Tällä yksinkertaisella perusteella uskoin tulevanitoimeen esim. kaikkien piirien puheenjohtajien kanssa.Aivan näin hyvin ei kuitenkaan käynyt, ja kun ihmettelin syitä,jouduin toteamaan, ettei tilanteessa ollut mitään outoa, silläaivan kaikki piirien puheenjohtajat eivät tunteneet minua.Nämä tapaukset olivat kuitenkin poikkeuksia, joten jokaistamaakuntaa olen pitänyt omana toimintapiirinäni ja eräänäkaikkein arvokkaimpana muisto.nani ovat nyt työhuoneeniseinällä kaikkien piirien mestaruusmitalit kiinnitettyinämaamme kartta-aiheiselle puiselle SVUL-kilvelle. No, olenhanmestari urheilija ja mm. Urheiluliiton lyhytikäiseksi jääneenaluejaon kolmen piirin alueen aluemestari.Puheenj()htajan Akseli Kaskelan ja varapuheenjohtajienErkki Palolammen, Erkki Kivelän ja Jukka Uunilan kanssaehdotuksestani sovittiin puheenj ohtaj ien toiminta -ala-j ako.Kukin varapuheenjohtaja omasi eräänlaiset ministeri valtuudetomalla toimialaIlaan. Tämä merkitsi pääsihteerille huomattavaatoimintanopeutta. Sovittuaan asiasta varapuheenjohtajankanssa saattoi sen panna toimeksi tai valmisteltavaksi kiireellisyysjärjestyksessä.Näin toimien myös puheenjohtajisto työllistyija muodostui toimeenpanoelimeksi - monesti myöspäätäntävaltaa - käyttäväksi elimeksi. Samalla kasvoi myöspääsihteerinkin toimivalta. Pidin sitä työni kannaltavälttämättömänä, vaikkeivat aina kaikki sitä kulmiaan rypistelemättähyväksyreetkään. Mitään ristiriitoja ei kuitenkaankoskaan syntynyt.Työskentelyni "ulkoministeri" J.ukk~ Uunila.n (yhtey~etmuihin järjestöihin, valtiovaltaan ja Julkiseen halhntoon, veikkaukseen,olympiakomiteaanjne.), "sisäministeri" Erkki PalolammenUärjestöasiat, koulutus, tiedotus jne.) ja " talousministeri"Erkki Kivelän kanssa sujui niin kitkattomasti kuinvain yksituumaisessa veljeskunnassa on mahdollista. Väärinkäsitystenvälttämiseksi on sanottava, etteivät ratkaisut suinkaansyntyneet saneluni mukaan, sillä järjestön kannalta on ainatärkeämpää kokonaisetu kuin jonkun henkilökohtainen mielipide.Ratkaisuista sovittiin asiasta käydyn keskustelun perusteella.SVUL:n nykyinen varapuheenjohtaja Pekka Kare onesittänyt, etteivät varapuheenjohtajat saisi toimia samanaika~sestiminkään liiton tai piirin puheenjohtajana. Jos tästä voitaisiinsopia (mitä muuten pidän teoreettisena ihanneratkaisuna,jonka toteutuminen on jo eri asia) saavutettaisiin vuosien1963-68 luottamushenkilö-virkamies-toimeenpanovallantehokas käyttö. Mitä sitten tapahtui vuoden 1968 :n jälkeen?Erkki Palolampi luopui voimisteluliiton puheenjohtajantehtävästä ja jäi pois myös SVUL:n liittohallituksesta. Jukka89

Uunilasta tuli olympiakomitean puheenjohtaja ja paljonmuuta ja syntyi hän ristiriidankin poikanen SVUL-Urheiluliitto,Erkki Kivelästä tuli kauppaneuvos ja hän sai firmakiireitäja valiokuntajärjestelmää tehostettiin. Järjestöt yön byrokratisoitumistaon varottava ja se voi onnistua luottamushenkilö-virkamies-toimivallantekniikalla. Sen tulee luonnollisestitoteutua liittohallituksen valtuuksin ja sen hyväksymänä.Mutta eikö tämä kavenna liittohallituksen jäsenten toimeenpanovallankäyttöä? Ei, jos kaikilla liittohallituksen jäsenillä onsama valta jollakin alalla. Sitä on siis syytä tutkia, kokeilla jakehittää.Asiat riitelevät, elvat miehet, sanotaan myöskin.Käytännössä kuitenkin valitettavasti riitelevät molemmat, jolloinollaankin ristitulessa melko kovin panoksin. Näin pitkälleei päästy kertaakaan pääsihteerikautenani, joskin läheltä piti,kun kiisteltiin johto-organisaation uudistuksen yhteydessä järjestö-koulutusosaston-ratkaisuvaihtoehdoista.Tauno Salosentultua varapuheenjohtajaksi v. 1969 ja samalla järjestövaliokunnanpuheenjohtajaksi syntyi samalla kuumalinja Hki-Kokemäki-Harjavalta.Sillä linjalla me selvitimme monenmonta kiperääkin asiaa. Niiden soittojen jälkeen melkeinpäpoikkeuksetta aina mieleni keveni. Mutta vuoden alussa 1972näin umpikujan suun edessäni. Olin eri linjoilla puheenjohtajistonkanssa. Nostan hattua kovalle neuvottelijalIe TaunoSaloselle, joka lopulta esitti minulle ratkaisun, johon ilomielinvoin yhtyä. Muut puheenjohtajat olivat samaa mieltä, samoinliittohallitus. Siitä siirryttiin automaattisesti suunnitteluosastoratkaisuunvuotta myöhemmin.Tuloksiakin tuliKertaillessani mielessäni, syntyikö tuloksia tänä 10 vuodenaikana, näen sellaisiakin.Toimintasääntöremontti oli välttämätön. Liittohallitus olipaisunut yli 50-jäseniseksi, joten se ei voinut käyttää sille kuuluvaatoimeenpanovaltaansa. Työvaliokunta joutui vuorostaanylittämään toimivaltansa ja se teki esim. pääsihteerin olonainakin teoriassa tukalaksi. Samalla uusittiin piirien toimintasäännöt,joka tapahtui yhtä poikkeusta lukuun ottamattakivuttomasti. Lopuksi saavutettiin täydellinen yhdenmukaisuus.Samalla tarkistettiin sääntöjen muuttamismenetelmä janyt se tapahtuu liittokokouksen kertapäätöksellä. SVUL:ntulisikin huolehtia siitä, ettei se kangistu kaavoihinsa (sääntöihinsä).Toimintamäärärahajakoperusteet olivat myös uutta. Olinkoko ajan pyrkinyt toimintajärjestelmiin ja toimintaohjelmiin.Niiden tuli palvella toiminnan kehittämissuunnitelmia ja ainayhä parempien toimintatulosten saavuttamista. Seuraavana10tehtävänä tuli luonnollisesti olla toimintatulosten tilastoiminenja näiden tulosten käyttäminen toiminnan kuvaajana. Näin olisaavutettavissa liittojen ja piirien keskinäisen vertailun kriteerit,kunkin jäsenyksikön toiminnan punnitsemiseksi. Olen kuitenkinaina samalla varottanut ja varotan nytkin uskomasta,että liittojen ja piirien keskinäinen vertailu olisi ratkaistavissamatematiikalla suoraan taulukkojen mukaan. Eri urheilujentoimintatuloksille kun ei voi antaa toisen urheilun puntaroimiseksimatemaattisia arvoja. Sen sijaan vertailevat tuloksetasiantuntijan kädessä johtavat luotettavaan ja riittävän tarkkaanlopputulokseen.Kaksi monumenttiaKaksi kehitystapahtumaa kohoaa muita korkeammalle.Näistä toinen johti toisen toteutumiseen. .Viimeisen 13 vuoden aikana tapahtunut uusien liittojen liittyminenSVUL:n järjestökokonaisuuteen on ollut kansallisenurheilumme suurin sotien jälkeinen eheytymistapahtuma.Arvostan aivan erikoisesti niitä SVUL:n ulkopuolisten liittojenpuheenjohtajia ja johtokuntien jäseniä, jotka ovat ristiriitatilanteessatehneet liittymispäätöksensä. En unohda ketään,vaikka mainitsen vain neljä urheilujohtajaa: Sulo Hyvärisen,J. O . Söderhjelmin, Arne Bernerinja Albert Ravilan. Hejohtivattennispelaajat, purjehtijat, moottori pyöräilijät ja ampujatSVUL:iin. Neljä varsin kaukana toisistaan olevaa urheilua jaheidän laillaan muutkin omien erikoisurheilujensa johtajattekijät samoin. Nämä miehet ovat laajentaneet SVUL:n ulottuvuutta,asemaa ja tehtävää.SVUL:n uusi toimitalo, Töölön Urheilutalo, on näkyvämonumentti. Se syntyi niin vaivattomasti ja niin nopeasti, ettäesim. pohjoismaiden urheilun keskusliittojen kesken kävikohahdus. Suomi oli pystynyt johonkin sellaiseen, mistä Ruotsissa,Norjassa, Tanskassa ja Islannissa oli uneksittu. Tämänurheilutalon ja urheilutoiminnan keskuksen kohoaminen oliurheilun lopullinen murtautuminen yhteiskuntaan. Helsinginkaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Teuvo Aura,kaupunginjohtaja Lauri Aho ja hänen apulaisensa, silloinenbudjettipäällikkö Erkki Linturi, kiinteistö- ja tonttiviranomaisetja lautakuntien puheenjohtajat tekivät historiallisia ratkaisuja.Urheilu ja yhteiskuntaNäillä sanoillahan alkoi SVUL-viikon tunnus v. 1972. Vielä10 vuotta sitten se olisi kaikunut monille kuuroille korville.Nyt sitä tervehdittiin tyydytyksellä. Oli sanottu sellaista, jokatunnustettiin, ymmärrettiin ja hyväksyttiin.I~Kymmenvuotiskausi oli avartanut näkemyksiä urheilusta jaliikuntakasvatuksesta. Kuntourheilutoiminnan voimakas esiinmarssiherätti keinotekoisen voimakassävyisen keskustelun kilpaurheilunja kuntourheilun eroista ja arvosuhteista. Tämäkeskustelu on selvittänyt erään myönteisenkin tuloksen: liikunnanmerkityksen jokaiselle ihmiselle ja kaikkien sen kehittäjienyhteenkuuluvuuden ja myös keskinäisen riippuvuuden.SVUL:n ja TUL:n sopimus avoimesta kilpailutoiminnasta,jolle yhdessä Erkki Puustisen (TUL:n silloinen - 1966 -kanssa keskusliittojemme sovittelijoinavar~pu~eenjohtaja~kehittehmme pohjan kaikkien hyväksymien ja kaikkiallanoudatettujen sääntöjen noudattamisesta. Se pohja purki huomaamattasen 3 vuotta vanhan mustan pilven sähkölatauksen.Suomen Suurkisat 1966 ja Nuorten Suurkisat 1971 olivatvapaaehtoisena kansalaistoimintana edelleen kehittyvänSVUL:n järjestökuntoisuuden, järjestely taitojen summan jakoko kansan kannatuksen näyte.Nykyaikana ei kuitenkaan riitä, että kansa tai maan lehdistökerran viidessä vuodessa jakaa tunnustusta. Niinpä onkin selviteltyasioita kansanedustajille, eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, tämän valiokunnan sivistysjaostolle. eduskunnanurheilukerholIe, opetusministereille, opetusministeriön virkamiehillejne. Kerran sisäasiainministeri jätti esittelemättäjo valmiiksi sorvatun asetuksen, jolla oli tarkoitus pienentääurheilun osuutta veikkausvoittovaroista. Eduskunta teki muutamankerran miljoonien markkojen muutoksen hallituksenbudjettiesitykseen. Se, mikä tapahtui vielä niin myöhään kuinv. 1969, jolloin urheilujå"rjestöjen toimintamääräraha putosi13,5 % edellisen vuoden määrärahasta, ei enää ole mahdollistaSuomessa. Niin suureksi tunnustetaan urheilun merkitysyhteiskunnalle."Ei ole enää sitä vapaaehtoisuuden henkeä, joka ennen saikaikki innolla mukaan . .." En ole koskaan yhtynyt tuohonajatukseen. Myönnän, että urheiluumme on ilmaantunut sellaisiapiirteitä, joita on pidettävä urheilulle tarpeettomina javieraina, jopa haitallisinakin, kuten esim. puoluepoliittisestitarkoituksenmukaiset pyrkimykset. Nämäkään piirteet eivätkumoa sitä tosiasiaa, että esim. SVUL:n urheilutyö on saanutaivan toisen ulottuvuuden, toiset mittasuhteet, paljon laajemmanvaikutuksen kuin muutama vuosikymmen sitten. Nyt suurimpienliittojen nuorisourheilun kausiohjelman suorittaa yli100.000 nuorta, kun koko SVUL:n jäsenmäärä ennen talvisotaaoli yhtä suuri. Kun tuolloin pidettiin muutama harvamaaottelu vuodessa, järjestetään nyt SVUL:njäsenliittojen toimestatai osallistutaan vuosittain keskimäärin 350 maaotteluun30 urheilussa yli 40 eri maan kanssa.Arvokkaana, tutkijain mielestä suorastaan korvaamattomanarvokkaana, yhteiskunnallisena kansalaistoimintana pidetäännyt urheilujärjestöjen työtä..Tä.mä ~ehi~ysv~ihe on saavutettu hellittämättömällä työllä,taldoilla ja tiedoilla. SVUL:n suuriin heräämisiin kuuluuhavahtuminen toteamaan toisten kehittämillä keinoilla kilpaile~!sentoivottomuus. ':' ain lain~tiedoill!i ratsastaen jouduttiinperavaunun asemaan Ja pudottnn maailman urheilukuvasta.Näkyihänjuoksijamme vielä 1960 Rooman kisojen 10.000 m:njuoksun tv-maalikuvassa, mutta kierroksen voittajasta jääneenä. . .Koulutus uusille urilleMe olimme SVUL:n koulutusvaliokunnassa 1960-luvunalussa asettaneet keskusliiton koulutustoiminnan päätavoitteeksiseurojen harjoitustoiminnan kehittämisen, joka vuorostaanedellytti harjoitusohjaajakoulutuksen järjestämistä. Siihensaakka SVUL:n pääasiallisena koulutustehtävänä oliseurajohtajakoulutus, kun aikojen alussa omaksutun toimintaajatuksenmukaan varsinaiseen urheilutoimintaan, kuten harjoitteluun,valmennukseen ja kilpailemiseen liittyvä koulutuskuului erikoisliittojen toimialaan.Myöhempi tutkimus ehkä selvittää, oliko tällä SVUL:n uu­~~lla ~ouh:tustoiminnalla käänteentekevä merkitys siihen, ettaohjattujen harjoitustilaisuuksien järjestäminen virisi seuroissaja harjoitusohjaajatarve kasvoi samalla. SVUL:n kolmekoulutusohjaajaa, jotka toimivat piirien koulutustoiminnanohjaajina ja tukena, suoriutuivat hyvin peruskunto-ohjelmanja harjoitusohjaajakoulutuksen läpiviennistä.Aivan uusi koulutusvaihe toteutui, kun liittohallitus perustiesityksestäni koulutuspäällikön toimen. Seurauksena oli harjoitusohjaajakoulutuksenkehittyminen valmentajakoulutukseksi,joka oli jälleen uutta keskusliittojohtoisena. KoulutuspäällikköHeikki Niininen asetti suorastaan uskalletun korkealletämän valmentajakoulutuksen tavoitteet. Hän onnistui erinomaisestija niinpä 1960-luvun loppupuolen suuriin saavutuksiinliittyi huippu-urheilun kehittymiselle uusia uria aukovakoulutuslinja.Uudeksi tavoitteeksi asetettiin maamme tiedemiehiin turvautuminen.SVUL perusti tieteellisen valiokunnan liitotomia tiedemiesvaraisia valmennus- ja tutkimuselimiä.' Miincheninki~ojen väri-tv-kuvissa kaikki' osatekijät, perinteet, korkeattaVOitteet, usko omiin mahdollisuuksiin, kotitekoiset valmennus~en~telmätja oman maan kelpo materiaali - kaikkine sekOIttUlvat seestyäkseen käsitteiksi Suomi Suomenurheilu 1972.'Moni tehtävä on vielä kesken. Työ jatkuu ja SVUL kehittyy. Olk~?n SyUL ed.ell~~n ~äm~~maanja kansan hyvän kunnon,hyvan mielen, pii via hlpovlen saavutusten ja hyvän tahdonkeskusliitto!11

Suomen Valtakunnan UrheiluliittoSuomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), joka onperustettu vuonna 1900, on Suomen suurin urheilujärjestöja samalla maamme suurin kansalaisjärjestö. Siinäon yli 710.000 henkilöjäsentä. Sen 38 jäsenliittoa ovatkukin omien erikoisalojensa kansainvälisten liittojenjäseniä. Ne myös valvovat kansainvälisten sääntöjennoudattamista Suomessa. Nämä liitot kuuluvat 66:eenkansainväliseen, eurooppalaiseen ja pohjoismaiseenjarjestoon ja ottavat vuosittain osaa noin sataan kansainväliseenkongressiin ja kokoukseen. Ne käyvät (taijärjestävät itse) vuosittain yli 400 virallista maaotteluanoin 40:n eri maan kanssa. Kansainvälisiä kilpailuja nejärjestävät vuodessa yli 700. Seurataso mukaan laskienkäydään kansainvälisen tason kilpailuja tai otteluita yli60 .000 vuodessa. Suomen Olympiakomitean 31:stäjäsenliitosta 25 kuuluu SVUL:oon.HALLINTOSVUL:n ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous, joka kokoontuu jokakolmas vuosi. Kaikki jäsenliitot sekä jäsenpiirit lähettävät siihen edustajansa.Liittokokous valitsee kolmivuotiskaudeksi SVUL:n puheenjohtaja n sekä liitto-.va ltuuston jäsenet. Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa javalitsee sääntömääräisessä syyskokduksessaan vuodeksi kerrallaan liittohallituksen,johonSV L:n puheenjohtajan lisäksi kuuluu kolme vara puheenjohtajaaja kymmenen jäsentä. Liittohallitus nimittää avukseen useita valiokuntia.SV L : n keskustoimisto panee täytäntöön päätökset, joita hallinnolliset elimettekevät ja on vastuussa uunnittelusta ja taloudenhoidosta.KESKUSTOIMISTOSVUL:n tavoitteena on kaiken toiminnan keskiteny johto. Vuonna 1967valmistunut uusi toimitalo on tarjonnut toimistotilat suurimmalle osallejäsen liitoista sekä Helsi ngin piirill e. Keskusliitto hoitaa ka ikkien liittoj en puolestarahaliikenteen, kirjanpidon, ulkomaankirjeenvaihdon, postituksen jamonistuksen. SV L hoitaa myös lähes kaikkien liittojen julkaisujen myynninsekä välittää eri urheilumuodoista tehtyjä filmej ä. T oimitalossa on myöskokoushuoneita, arkisto- j a varastot iloja sekä ravintola,jotka kaikki ovat liittojenkäytössä. Monipuolisessa talossa on lisäksi uimahalli , urheiluluhalli jakuntokoulu.Keskustoimi toa johtaa SVUL:n pääsihteeri. Toimisto jakautuu kolmeenosastoon: uunnittelu-, talous- ja tiedotus- ja pr-osastoon. Erikseen on vieläSV L:n Jakelu, joka myy julkaisuj a ja vä littää ansiomerkkejä. Jokaisellao astolla on oma johtajansa. Henkilökunnan lukumäärä on 45 . Viikottainilmestyvä lIä uomen rheilulehdellä on lisäksi 4-henkinen henkilökunta.PIIRIjÄRJESTÖTV L:lla on 18 maakunnallista piirijärje töä. Jokaisella on piiritoimisto,pienoiskuva VUL:n keskustoimistosta, joka palvelee kaikkia jäsenjärjestöjäsekä keskusjärjestöä omalla alueellaan. Piirijärjestön johdossa on piirijohtokunta.Jokaista erikoisliittoa kohti on piiriportaassa omat jao tonsa. Piiritoimiton työskentelyä johtaa toiminnanjohtaja apunaan 1-2 kanslistia ja toimistoapulaista.SVUL:n kuuluu yli 2.000 seuraa. Maaseudulla on näiden lisäksi yli 800kyl äseuraa, jotka on rekisteröity itsenäisiksi . Oman pitäjän ulkopuolisissa kilpailuissakyl äseurojen urheilijat edustavat pitäjän yleisseuraa. Suurimpaanpiiriin kuuluu yli 300 seuraa, pienimpiin vajijat 50. Keskimäärin kaikkienseurojen ohjelmassa on neljä urheilumuotoa. Seurat kuuluvat sekä piiriportaaseenettä asianomaiseen erikoisliittoon. SVUL pitää seurarekisteriä j a jäsenluetteloa,joiden perusteella piireille ja liitoille määräytyvät paikat liittovaltuustossa.1213

-IITeistä autosta on"... tässä autossa yhdistyvät onnistuneesti ne ominaisuudet,joita useimmat ihmiset edellyttävät autolta~'THE OBSERVER-UNITED KINGDOM.••'~uton ajo-ominaisuudet ovat hämmästyttävänhyvat.Ne tekevät ajon turvalliseksi kaikilla tietyypeillä?'SALZBURGER TAGBLETT-AUSTRIA."Turvallisuusnäkökohdat on huomioitu tunnollisesti mm.asiallisella ovien,kojelaudan sekä istuintenpehmustuksella!'L·AVENI!{ DU TRANSPORT RO UTlER- BELGlUM. •• ••"Istuimen laaja säätömahdollisuus suo miellyttavanajoasennon s~kä kylliksi tilaa isolIekin miehelle?'AUTOCAR- UNITED KING DOM"Ajoasento ja. ku!jetta~an n~kökenttä o!at ke~rassaa~ m~!niot.Ilmanvaihto Ja lammItyslaIte ovat myos ensIluokkaIset.BEHLINW;KE AFTENAVIS·- OHWA Y. • •••"Takaosasta ylöspäin kaa}1Uvine~ pehm~me ImJomeenuusi Sunbeam on todellakin kaums auto.LE MONITEUR DE L'AUTOMOBILE- BELGlUM."Tämä auto on luokassaan todella hintansa arvomen?'AUTO MOTOR TESTER-SWITZERLAND.••KOULUTUSTALOUSKoulutus tapahtuu SV L:n suunnitteluosaston puitteissa vastaavan koulutusohjaajanjohdolla. Hänen apunaan on II kentällä toimivaa koulutusohjaajaa.äiden lisäksi urheiluopistojen opettajat, eri urheilumuotojen asiantunti­Jatja muut pätevät opettajavoimat vastaavat tehokkkastaja keskitetystä koulutuksestakoko urheilun alueella. Koulutus jakautuu kolmeen päälinjaan: Valmentaja-,nuoriso- ja hallinnolliseen koulutukseen. SVUL a ntaa kaikille valmentajillepohj akoulutuksen, kukin erikoisl iitto oman ala nsa jatkokoulutuksen.Valmentajakoulutusta annetaan kolmella tasolla . Ensimmäisen, C-tason,käyneille SVUL antaa jatkokoulutusta B- ja A-tasoilla. C-tason koulutuksenjärjestämisestä vastavat piirit, B- ja A-tason kurssien järjestämisestävastaa SVUL.14Vuonna 1972 SV L erikoisliittoineen ja piireineen sai valtionapua noin 5,0miUoonaa markkaa. Liittojen menojen yhteissumma oli kuitenkin runsaat 10,7miljoonaa markkaa, joten omarahoituksen osuus on noin 5,7 miljoonaa markkaa. Taloudelliset vaikeudet ovat viime vuosien aikana käyneet yhä suuremmiksi.Valtiovallan toiminta-avustus - viimeaikoina hieman kohonneenakin- ei kata laajentuneen toiminnan menoja. J äsenliitoista suurimmat, Urheiluliittoja Hiihtoliitto, saavat kumpikin 10,0 % liitojen varsinaisesta toimintamäärärahasta, pienin liitto saa 0,26 %. Kaiken kaikkiaan urheilujärjestöt jaseurat käyttävät vuosittain menoihinsa yli 130 miljoonaa markkaa. Lä hes kaikentulon j ä rjestöt keräävät itse. Valtiovallan avustus kattaa 4 % kustannuksista.SunbeamHyvin valittu.MaahantuojaI WlHURI-YHTYMX OY I·AUTOLA·

SVU L:n uusi organisaatioTammikuussa 1973 pääsihteerin vaihtumisen yhteydessäSVUL:n liittohallitus samalla muutti järjestön organisaatiota.Uudessa organisaatiossa liittohallituksen ja pääsihteerin alaisenatoiminnat jakaantuvat kolmeen linj aan. Suunnitteluvaliokuntavastaa aikaisempien järjestö- ja koulutusvaliokuntientoiminnoista, tiedotusvaliokunta PR- ja tiedotustoiminnastasekä Urheilulehdestä ja talousvaliokunta kiinteistöasioista,palveluista ja varainhankinnasta.Suunnitteluvaliokunnan puheenjohtajana tOlmu varatuomariJuhani Salmenkylä, tiedotusvaliokunnan kauppat.maist.JormaJokinenja talousvaliokunnan varatuomari Seppo Hieta.Vastaavasti yllämainittujen osastojen johdossa virkailijaorganisaatiossatoimivat suunnittelujohtaja Heikki Niininen, tiedotuspäällikköPentti Kurunmäki sekä talousjohtaja MikkoLeppänen.Uusi toimintamalli on keskitetympi ja sillä on edellytyksettoimia tehokkaammin, koska tehtäväjako jakautuu eri toimintalinjoilleaikaisempaa selväpiirteisemmin.Edellä mainitut virkamiehet täydennettynä konttoripäällikölläja isännöitsijällä muodostavat viikottain kokoontuvanjohtoryhmän, joka huolehtii viikoittaisista rutiiniasioista. Ns.laajennettu johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa toimien neuvoa-antavanaelimenä ratkottaessa SVUL:n päivänkohtaistatoimintapolitiikkaa. Edellä mainittujen virkailijain lisäksi siihenkuuluu 4 jäsenliittojen ja 2 piirien johtavaa virkamiestä.SVUL:n liittohallituksen ja päävaliokuntien apuna toimiijoukko toimikuntia ja työryhmiä, jotka suhteellisen pitkällemenevin valtuuksin hoitavat oman toimialansa kysymyksiä.SVUL:n toimi ei imien toimintaperiaatteena on kokoontua harvoinja hartaasti. Tällä periaatteella eri toimintojen suunnitteluunsaadaan lisää pitkäjänteisyyttä.Eri valiokunnissa ja työryhmissä on luottamushenkilöjohdonja virkailijajohdon lisäksi myös entistä runsaammin ulkopuolisiaasiantuntijoita. Ulkopuoliset asiantuntijat antavatsuunnitteluvaiheessa asioiden valmisteluIle lisää ulottuvuutta.Ulkopuolinen asiantuntijapanos lisää myös olennaisesti valmisteluvaiheensyvyyttä.Elimet ovat suppeita kokoonpanoltaan, joten kokoonkutsuminenon helppoa ja työskentely on aikaisempaa dynaamisempaa.Organisaation " yläpää" on valmis. Suunnitteluvaliokunnalleriittää vuodeksi 1973 työtä saattaa organisaatiomalli toimintakykyiseksi'ylhäältä alas asti. Organisaation kehittämisenohella SVUL:n lähiajan tavoitteissa on PT-suunnitelman laatiminen1970-luvulle.Toiminta-ajatuksen, tavoiteasettelun ja nykytilanteen analyysinpohjalta laaditaan SVUL: lle toimintaohjelma, jossaurheilutoimintojen ohella kiinnitetään erityistä huomiota myöspalvelujärjestelmän ja yhteiskuntapoliittisen toiminta-alueenkehittämiseen.Peruskoulun liikuntakasvatusohjelma asettaa uudelleSVUL:n nuorten toimintaohjelmalle entistä suurempia vaatimuksia.Kilpaurheilevan nuorison lisäksi SVUL joutuu kantamaanentistä enemmän huolta myös nuorten yleisestä liikuntakasvatuksesta.Kuntourheilu on viime vuosina tiedostettu SVUL: n seuroissaentistä tärkeämmäksi toimintamuodoksi. Kilpaurheilunulkopuolelle jäävälle jäsenistölle on järjestömme kyettävä tarjoamaanmonipuolisia liikuntapalveluksia aina terveystarkastuksiaja testauksia myöten.Kilpaurheilun osalta SVUL:n tulee tarjota palveluksia jatuki toimenpiteitä jäsenliittojen kilpaurheilun kehittämiseksi.S UL:n toimistopalvelujen, kuten mm. ulkomaankirjeenvaihdon,kirjanpidon, maksuliikenteen, monistuksen, konekirjoituksen,postituksen yms . kehittäminen on L T -suunnitelmissa.J äsenliittojen määrän kaksinkertaistuminen lyhyessäajassa sekä niiden toimintojen lisääntyminen ja monipuolistuminenovat asettaneet keskusliiton palveluyksiköt erittäinkovalle koetukselle. Ainoa tapa ratkaista ongelmat, on rationalisoidapalvelujärjestelmä nykyistä suorituskykyisemmäksi.Koulutuksen alueella SVUL tulee lähiaikoina kiinnittämäänerityistä huomiota hallinnollisen koulutuksen kehittämiseen.Hallinnolliseen ja järjestötoiminnalliseen koulutukseen onluotu valmentajakoulutuksen mallin mukaisesti 3-tasoinenkoulutusjärjestelmä, joka on aloittanut toimintansa osin jo syksyllä1972.Kestinee kuitenkin 2-3 vuotta, ennenkuin ko . koulutus" puree" kentällä samalla taholla kuin valmentajakoulutus.SVUL:n Nuorten urheilutoimintojen siirtyminen keskusliitollemahdollistaa entistä paremmin nuorten koulutusohjelmienkoordinoimisen keskusliiton muiden alueiden peruskoulutukseen.ISÄÄNTÖVAlIOKUNTAProf. Bengt Broms1 t oimistosihteeriSihteeriJ. PurontakanenLIITTOHALLITUS_1JW::i:_1 + 3 + 10 JÄSENTÄPÄÄSIHTEERIMauri OksanenSisäinen + ulkoinentiedotustoimintaTiedotulllli teeri Antti Laaksonen4 virkailijaaYHTEISKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTAVarat. Paavo PekkanenNoin 20 virkailijaaNoin 25 virkailijaaLuottamushenkilöitäja asiantuntijoita yhteensä 170Virkailijoita yhteensä 50.1611 koulutusohjeajaa17

18on muuten mistä lukeaAAMULEHTISitä oppö kun tekee 7000 matkaa vuodessa.Vuoden aikana teemme yli 7000 laivamatkaaSuomen ja Ruotsin välillä. Se merkitsee70 viikottaista lähtöä sinne ja samanve rran takaisin.Näillä matkoilla henkilökuntamme saaperuskoulutukseensa sen tärkeän loppusilauksen ja oppii hyvän asiakaspalvelun .aastaoohon. Ja juuri asiakaspalvelu tekee lalvamatkastanneunohtumattoman kokemuksen.Lähtekää mukaan laivamatkalle. Pääsettepäivittäin Helsingistä Tukholmaan (Värtan),Turusta Tukholmaan tai Turusta Norrtäljeen.Voitte valita parhaan päivän ja parhaanvuoron sen mukaan kuin Teille sopii.Tervetuloa laivalle.

SVU L:n liittovaltuusto 1972-74SVUL:nPuheenjohtajaVarapuheen j ohtaj atliittohallitus 1973Kauppaneuvos Erkki KiveläToimitusjohtaja Jukka UunilaVaratuomari Pekka KareToimitusjohtaja Tauno SalonenJäsenet:KauppaneuvosRolf HohenthalDiplomi-insinööriOsmo NiemeläVaratuomariSeppo HietaDiplomikauppiasAarno PajunenKauppat. maisteriJormajokinenLiittohallituksen sihteeri:RehtoriJuhani SoilaLehtoriHelka RistolainenSosiaalineuvosVäinö SoininenVaratuomariJuhani SalmenkyläToimitusjohtajaHarry LindbladPääsihteeri Mauri OksanenHenkilökohtaiset varajäsenet:LehtoriAntero KekkonenDiplomi-insinööriLasse HeidemanToiminnanjohtajaOnni JaakkolaToimitusjohtajaKallio KotkasHallinnollinen j ohtaj aEsko SarvikasRehtoriKosti RasinperäLiikuntataiteilijaMirjam ViippolaTyöntutkijaKalervo LöfbergPr-johtaja. Martti HuhtamäkiDiplomi-insinööriErkki W oivaIinJäsenliItoistaVarsinainen jäsenAmpujainliitto Otto E. YliriskuAmpumahiihtoliitto Mika TiivolaGolfliittoAimo LaaksonenHiihtoliitto Hannu KoskivuoriMatti TaisiOsmo ViljakainenJudoliittoTorsten MurenJääkiekkolii tto Pentti PehoKanoottili i tto Erkki 1. WoivalinKoripalloliitto Raimo EskelinenKuntourheilulii tto Jorma JärviMartti LeskinenUne MelkkoKäsipalloliitto Ove HolvikariKävelyurheiluliitto Väinö KangaspuntaLentopallolii tto Rune NylanderRaimo PeltonenMartti TorppaCyril W . ReinckeErkki KerttulaArne BernerReijo K. KuusinenLiisa OrkoImpi JokinenLuisteluliittoMaahockeyliittoMiekkailuliittoMoottoriliittoMoottoriveneliittoNaisten LiikuntakasvatusliittoNykyaikaisen 5-ottelun liittoNyrkkeilyliittoPainiliittoPainonnostolii ttoPesäpalloliittoPurjehtijaliittoPyöräilyliittoPöytätennisliittoRa tsas ta j ainli ittoSalamapallnliittoSou tuli i ttoSulkapalloliittoSuunnistusliittoTaitoluisteluliittoTennisliittoUimaliittoUrheiluliittoSeppo KonttinenLauri WesterbergKauko PenttiläEino MäkinenEero KokkoPentti PaavolaSven O. HultinKallio KotkasSakari SorjonenVille NoschisU .-P. RautakouraErkki NoramaaOnni R. JaakkolaOsmo NiemeläLasse HeidemanInkeri SoininenBengt BromsBirger KiveläOrvo AnttilaJukka LehtinenRaimo LunilaVarajäsenMaunu WirtanenPekka KuvajaP.E. NurminenKalle AnttilaErkki LinkoTauno VäisänenRaikko HeleniusAimo MäkinenPentti KauppilaMartti HuhtamäkiHeikki PärnänenRaimo ViskariTaru BrunsLars-Erik AhlgrenJalmari PöllänenPentti NiemeläUnto LaurilaMartti SantalaValto MattilaTorvald AppelrothHelmer ViialaMatti O. RuuskanenLiisa Mattila-OukariIrja KleemolaOlavi LarkasRaimo LoukkoVeikko Ki nhaEino KaakkolahtiOiva KiuruArmas O . JokinenArvo MaunumäkiToivo PöyryViktor JanssonAntti LäykkiKaj KarlssonHeikki KaksonenHeikki WollstenAaro HuovilaJane ErkkoVeli SunilaPekka LairolaOiva HalmetojaPentti KarvonenNisse HagmanVesihiihtoliittoVoimisteluliittoSVUL:n NuoretJäsenpiireistä :Etelä-KarjalaEtelä-PohjanmaaHelsinkiHämeKainuuKeski-PohjanmaaKeski-SuomiKymenlaaksoLahtiLappiLänsi-PohjaPohjois-KarjalaPohjois-PohjanmaaPohjois-Savo/ SatakuntaSuur-SavoUusimaaVarsinais-SuomiLisäjäsenet:P.J. BarckEsa SeesteRiitta Asan tiJaakko EstolaUkko KönniReino IkävalkoKosti RasinperäMatti LähdesmäkiJorma JokinenKauko NikkanenArvi JantunenEero MattinenArvo ViljanenMauri KatavistoRisto KalajoAatos Vuolle-ApialaUrho SaariahoErkki VHikai·nenEero TuominenLasse AhtiainenOlavi PoikelaBore BergmanJuhani SoilaPentti AlhoPaavo PoutiainenLauri ReinikainenMatti MalinHenry GranforsBruno ArjankoEsko SarvikasPellervo HyytiäinenAulis PotinkaraOnni Kari-KoskinenHelka RistolainenPirkko VäänänenHilkka HakolaBirger LönnbergPaavo HalttuKaarlo HartialaEsko KarvinenPaavo PekkanenKalervo LöfbergJorma KoivistoAimo JuvonenAtte PakkanenSylvi SaimoEino UusitaloMauno RintanenAhti KauppinenLahja SalvianderLiisa LundströmOtso VilhunenEsko MelamiesEero MuinonenImpi PynttäriTauno NurmelaRaija WirtanenEinar NissiläKalevi ÄijäläJukka LampinivaKalle LeimuEemil RautiainenTeemu PesolaEsa RiihimäkiErkki HäkämiesAnja MikkeläOlavi SandellSeppo SavolainenLauri PoutiniemiReino SalmelaKai M. SelanderEero KelhäAlpo NisulaPaavo K. NyyssönenToivo T. PohjalaUrpo VirtanenKalevi KeinonenYrjö TuomalaOlavi OjapaloJaakko ÄäriläMatti KoivurintaAino ManninenA-L. KainulainenHelinä LöfroosCarl-Olav HomenAapo SavolainenIlkka VuoriPaavo KomiAulis AaltonenEsko H yttinenHelge NygrenLeena JääskeläinenHeikki HasuLauri KanteeErkki HaukipuroOlli Parola2120

URHEILUVÄENSUOSIOSSAToimistonhoitaja Senni Haukiala Matka- Kalevassaon erikoistunut urheilujoukkueiden ryhmäjaedustusmatkojen järjestämiseen. Hänen monivuotinenkokemuksensa ja toimistomme apu onTeidän käytettävissänne. kun suunnittelette kotitaiulkomaisia kilpailu matkoja.Tervetuloa iloisin matkasuunnitelmin toimistoomme.Lupaamme tehdä parhaamme kaikissamatkustamiseen liittyvissä asioissa.matka· kalevaHelsinki. puh. vaihde 13 691.pää toimisto Rauhankatu 13JOENSUU. JYVÄSKYLÄ. KOTKAKOUVOLA. LAHTI. LOHJA.OULU. TAMPERE. TURKUTUOTULOKSIAVahingosta viisastuu jos itse saa nähdätekemänsä virheen. Ratkaisu on kannettavaSONY kuvanauhoitin. SONY paljastaa virheetarmottomasti ja auttaa korjaamaan ne valmentajankanssa. Ottamalla yhteyden RTVosastoommesaatte tietää enemmän SONYkuvanauhoituslaitteista .SON~OY HELVAR RTVPurotie 1-3. 00380 Helsinki 38vaihde 550 121Yhä useammat keskittävätosuuspankkiin. Mikset sinäkin ?Kannattaa keskittää. Palkat, eläkkeet, lapsilisät,maksut. ja laskut. Kaikki raha-asiat samoihinkäsiin. .Monet ovat hajottaneet raha-asioittensa hoidonuseaan eri paikkaan - ja pettyneet lainaa hakiessaan.Sillä tietysti pankkikin laina-asioissa luottaaniihin, jotka ovat tallettajina luottaneet pankkiinja keskittäneet.raha-asiansaYksityisen ihmisen kannattaa keskittää rahaasiansaosuuspankkiin. Siellä asiakkaat voivat jäseninäitse vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin.Siksi yhä useammat keskittävät raha-asiansanimenomaan osuuspankkiin. Siksi yhä useammatliittyvät osuuspankin jäseniksi.Järkeviä ihmisiä.. ~ oman etusi tähden'+' OSUUSPANKKI

SVU L: n jäsenetSuomen Valtakunnan Urheiluliitonvarsinaiset jäsenet vuonna 1971 olivatseuraavat 38 erikoisliittoa ja 18piiriä:Jäsenliitot :Suomen AmpujainliittoSuomen AmpumahiihtoliittoSuomen GolfliittoSuomen HiihtoliittoSuomen JudoliittoSuomen JääkiekkoliittoSuomen KanoottiliittoSuomen KoripalloliittoSuomen KuntourheiluliittoSuomen KäsipalloliittoSuomen KävelyurheiluliittoSuomen LentopalloliittoSuomen LuisteluliittoSuomen MaahockeyliittoSuomen MiekkailuliittoSuomen MoottoriliittoSuomen MoottoriveneliittoSuomen Naisten LiikuntakasvatusliittoSuomen Nykyaikaisen 5-ottelun.liitto24Suomen NyrkkeilyliittoSuomen PainiliittoSuomen PainonnostoliittoSuomen PesäpalloliittoSuomen PurjehtijaliittoSuomen PyöräilyliittoSuomen PöytätennisliittoSuomen RatsastajainliittoSuomen SalampalloliittoSuomen Soutu liittoSuomen SulkapalloliittoSuomen SuunnistusliittoSuomen TaitoluisteluliittoSuomen TennisliittoSuomen UimaliittoSuomen UrheiluliittoSuomen VesihiihtoliittoSuomen VoimisteluliittoSVUL:n NuoretJäsenpiirit:Etelä-Karjalan piiriEtelä- Pohjanmaan piiriHelsingin piiriHämeen piiriKainuun piiriKeski-Pohjanmaan pIIriKeski-Suomen piiriKymenlaakson piiriLahden piiriLapin piiriLänsi-Pohjan PIIriPohjois-Karjalan piiriPohjois-Pohjanmaan piiriPohjois-Savon piiriSatakunnan piiriSuur-Savon piiriUudenmaan piiriVarsinais-Suomen piiriErikoisliittoihin ja piireihin kuuluvienseurojen ja niiden henkilöjäsentenmäärien laskenta suoritettiin seurojentekemien vuosi-ilmoitusten jaliittojen vuosi-ilmoitusten perusteella.Kaikki aan 2101 seuraa täytti ilmoitusvelvollisuutensa,minkä lisäksi erikoisliitotilmoittivat 456 seuraa, jotkaeivät olleet ilmoittautuneet piireihin.Lisä ksi kuului erikoisliittoihin 6 järjestöä.Kaikkiaan kuului v. 1972 erikoisliittoihinja piireihin 2557 pääseuraa.Henkilöjäsenten kokonaismääränousi yli 5.000 jäsenellä ja on nyt712.554, josta määrästä piireihinkuu lui 551.769.V uosi1900- 05190619111916192119261931193619411946195119561961196619701973I Er.ikO!S- 1liittOjaIIIIIII9I 11I 12I 16I 16I 20I 36I 37I 38IIIIIIIIIIIIIIISeurojaI Jäseniä Jäsen liitot liittyneetI1932:Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-,Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-,Poikaurheiluliitto1935:Painonnosto-, Nyrkkeilyliit-70 3.065 toI1937:287 16.099IJääkiekkoliitto1938:Uimaliitto554I 38.149 1945:Suunnistusliitto1947:308 22.411 Koripallo-, Luistelu-, MiekkailuliittoI465I 40.799 1948:Naisten Liikuntakasvatusliitto599 53.575 1957:IKäsipalloliitto1961 :801I 8'9.295 Taitoluistelu-, Kuntourheilu-,Lentopalloliitto1.021I 115.084 1962 :Ratsastaja in-, Soutu-, T ennis-,Ampujain-, Golf-, Ka-1.781 202.407 nootti-, Nykyaikaisen 5-ottelunliittoI1.527 358.457I1963:Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-,Moottoriliitto1.403I 350.997 1964:Purjehtijaliitto1965:1.586 436.927 Moottorivene-, Vesih iihtoliittoI2.294I 609.450 1966:Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto2..563 744.336 1967:IKävelyurheiluliitto1971 :2557 772.554 MaahockeyliittoI25 I

26i~~@~. . I2 SIis@20IIo 0@oS §§ §o @ 0@o 0S Veikkaus antaa paljon 22 voittoja - jopa 60.000 kpl SViikossa·@iJärjestelmällä saattaayksi henkilö saada niistä@useampiakin yhdellä kertaa. 0IOy Veikkaus Ab~oo@oo@oO@OO@oo@oo@oo@oo6oo3-kahvi,• •lossa on aromelaEMYYMÄLÄT·CENTRUMSohlbe..,pn• •SIDlnen ruusukorkean laadun tunnus punaisissa, mustissa javalkoisissa kylpyhuoneen peilikaapeissaSinisen ruusun ajat ovat alkaneet. Se merkitsee uuttavärikkäämpää, viihtyisämpää, siistimpää ja kätevämpääaikakautta kylpyhuoneissa. Sohlberg on kehittänyt uudenmonipuolisen malliston kylpyhuoneen peilikaappeja. Taioikeastaan sen on kehittänyt Sohlbergin arkkitehti, jolla onollut käytössään satojen haastateltujen suomalaisten mielipiteet,vaatimukset ja toivomukset kylpyhuonekaappiensuhteen. Ja Sohlberg sitten tunnetulla ammattitaidollaanvalmistaa näitä ihannekaappeja: metallirakenteisia, polttomaalattuja,riittävän tilavia, hygieenisiä, erillisistä yksiköistäyhdisteltäviä, punaisia, mustia ja valkoisia. Suomalaisia.Kaikissa yhteinen tunnus: sininen ruusu . Kysykää sitä.~ G.W.SDHLBERG ~

Suomen AmpujainliittoSuomen Ampumahiihtoliitto.. Tuski .~.. ~oskaan Suo~en .amp~jat ovat saaneet tdaisuuden harjoitellasllna maann tehokkaasti kUin vIIme vuonna olympiakisoja varten. Siksivaatimaton menestys siellä oli kiistämättä suuri pettymys.. L.u?nnollisesti tehtyj ä virheitä on .pyritty jälkeen päin analysoimaan.~d l a Jossakin. taytyy olla. vl~a , kun mle~et ampuvat en,nen kisoja ja niidenJalkeen tuloksla,jodla ohsl voitettu kultaa Ja multa mitaleja kisoissa.. Oli . epäonneakin: Leif Lajunen sairastui kesällä, eikä päässyt la inkaankisOIhin. yksyll ä hän ampui Sveitsissä pienoiskiväärillä 60 laukauksellamakuulta 599. pistettä .~ li saman ~E-tuloksen , millä Pohjois-Korean Lin­Jun VOitti Munchemssa kultaa kuvitellessaan ampuva nsa elävää vihollista.Mutta ratkaisevinta oli kuitenkin joukkueen voimakas nuorennus. Huomattavaosa oli ensimmäistä kertaa arvokilpailuissa. Olympialaisissa tunnelmaon aivan toinen kuin vaikkapa pelkissä ammunnan arvokisois apuhumattakaan kansallisen tason kisoista.'J aakko Asikainen ampui 598 pistettä samalla Miinchenin rada ll a kuuk~~tta ennen .k.isoja , vaikka saksal~iset isännät hänen ammuttua 48 peräkkaistakymppla tahallaan keskeyttivät hänen ampumisensa väittäen hänenkäyttäneen virheellistä ampuma-asentoa. " ydän jyskytti niin että maassaoli kuoppa, kun lopetin" , Asikainen kommentoi silloin.Kisoissa Asikainen, ampui 20. pistettä vähemmän. H än myönsi , että joavajaisten suurenmOinen Juhlalhsuus sekOitti pasmat. Ampumisen MMkisoissaavajaiset kestävät viisi minuuttia, jonka jälkeen siirrytään paukuttelemaan,nyt ne kestivät tuntikaupa ll a.Olihan joukossa joitain kokeneita , jotka silti epäonnistuivat. Esa Kervinenoli kesän vapaana, sai rajattoman määrän panoksia ja ampui pä iväkaudet.yt tiedetään: rajansa harj oituksellakin .Ampujainliitossa on ryhdytty voimakkaasti kouluttamaan eri lajien valmentajia.Aikanaan liitto haaveili päätoimisesta valmentajasta. Nyt haaveestaon luovuttu, yksi mies ei pystyisi hoitamaan kunnolla kuin yhdenosalajin. Liitolla on viisi tOisistaan täysin poikkeavaa jaostoa: kivääri, pistooli , riistamaali, haulikko sekä nuoriso. Ainakaan tässä vai-'heessa jokaista varten ei voida saada päätoimista valmentajaa, siksijokaisen jaoston j äsenistöön on ympätty valmennuskoult""I.--saanut henkilö.Välineitten kalleus haittaa monien lajien toimintaa. Esimerkiksi vapaakiväärimaksaa 4500 markkaa, patruunat 70 penniä kappaleelta. Aseessaon oltava erityinen diopteri, ampujalla tilaustyönä tehtävät takki ja housut.J okaisessa kilpailussa ammutaan 105 laukausta, mikä merkitsee 105markan menoerää, lisäksi harjoituksissa ruutia on tuhlattava runsaasti .Ampujainliitto omistaa neljä kivääriä, joita se lainaa parhailJe ampujilleja liitto jakaa myös stipendejä muitten liittojen malliin, mutta siltiomakustannushinta nousee suureksi . Ei ihme, että Kansainvälinen Olympiakomiteasuunnittelee vapaakivääriammunnan poistamista olympiakisojenohjelmasta ja ehdottaa tilalle ilmakivääriä, jonka hankinta- ja käyttökustannuksetovat minimaaliset.Valtavan kalliiksi tulevat myös haulikko- ja riistamaaliammunnat. .J operustamiskustannukset nousevat tuhansiin markkoihin. Sen sijaan pistooliammunnassapysytään kohtalaisissa lukemissa: kunnon pyssyn saa 900markalla, tyydyttävän 500 markalla ja panokset maksavat vain 5- 6 penniä kappaleelta .Ampumahiihdossa kehitys kulkee hitaasti j ärkevämpään suuntaan. Vielämuutama vuosi sitten näytti täysin mahdottomalta, että kansainvälisenliiton vanhat herrat antaisivat periksi ja suostuisivat muuttamaan kiväärintilalle pienoiskiväärin, nyt tällaisen ajatuksen toteutuminen näy t­täisi olevan varsin lähellä.Mitä etuja uudella asetyypillä sitten on? Ensinnäkin sen käyttökustannuksetovat 7-8 kertaa halvemmat kuin kiväärin ja myös hankintahinnassa on selviä eroja. Toisekseen sen turvallisuusraja on selvästi parempi.Pienoiskiväärin luodin lähtönopeus on tuntuvasti alhaisempi kuinkiväärin, minkä takia myös kantomatka on rajoitetumpi. Kun kiväärinluoti kantaa parhaassa tapauksessa jopa nelj ä kilometriä, pienoiskiväärilläjäädään muutamaan sataan metriin.imenomaan tämä viimeksi mainittu näkökohta alkaa tiheään asutetussaKeski-Euroopassa nousta avainasemaan. Ampuma-alueiden suunnittelussaon oltava erittäin tarkkana , ettei mitään onnettomuuksia sattuisi. Kilpailijoidenja katselijoiden kannalta ihanteellisimmat paikat on hylä ttäväturvallisuusnäkökohtien takia. Pienoiskivääriä käytettäessä ne sopisivat erittäinhyvin.äyttävyydelläkään ei ole mitään eroia. Tietenkin kivääri llä ammuttaessapaukaus on komeampi, mutta tämä tuskin on kallistanut vaakaa senpuoleen . Vähän kalkkeutuneet vanhat pioneerit eivät osaa ajatella nykyaikaisesti:kun se on ollut kivääri, sen täytyy olla j atkossakin kivääri.Itse asiassa pienoiskiväärillä näyttävyys varsinkin viestikilpailuissa , jokaon henkilökohtaista kilpailua paremmin lyönyt itsensä läpi yleisökilpailuna,on parempi kuin kiväärillä. Periaatteessa muovi levyt särkyvät jokaisestaosumasta, mistä yleisökin näkee oi tis ilman näyttöjä, kuinka ampuminensujuu. Ki väärin laukaus saattaa tietyissä olosuhteissa läpäistämuovi n niin nopeasti, että siihen yntyy vain reikä, mutta taulu jää ehjäksi. Pienoiskiväärin lyijyluoti sen sijaan pienemmällä vauhdilla tullessaanvuorenvarmasti rikkoo levyn aina, olivat olosuhteet mitkä hyvänsä.apporon jälkeen edustusmiesten ryhmä ei muuttunut lainkaan. Pohjolanmestaruuskisoissa ja Lake Placidin MM-kisoissa Suomea edusti täsmälleensama joukkue kuin apporossa. Henkilökohtaisessa kilpailussakai kki nelj ä suomalaisedustajaa sijoittuivat 11 parhaan joukkoon, viestissäjoukkue oli neljäs. Itse asiassa siis varsin tyydyttävä menestys, muttasi lti jäi kaivelemaan, kun mm . Norja löi Suomen MM-kisoissa viestikilpailussakuudella minuutilla. Näi n siksi , että kahta viikkoa aikaisemminsama joukkue hävisi suomalaisille PM-kisoissa - kuusi minuuttia!Juniorien MM-kisat aloitettiin vuonna 1967. Suomi saavutti nyt viestissäneljännen hopeamitalinsa. Pojilta odotettiin myös henkilökohtaisessakilpailussa hyvää panosta, mutta mahtava menestys PM-kisoissa lienee tehnytpojat hieman ylimieliseksi ja laukaukset menivät minne sattuivat.Poikkeuksellisen kehno talvi heikensi tuntuvasti kilpailu- j a harjoitusmahdollisuuksia.Niinpä kilpailijoiden kokonaismäärä laski jonkin verranedellisvuodesta. Laj in tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvin turvatulta, sillänuoret ovat entistä enemmän kiinnostuneet siitä. Jos vain kansainvälisissäpiireissä kivääri heitetään syrjään ja tilalle otetaan pienoiskivääri,päästään varmasti pian muhkeisii n osanottajalukuihin.2829

Suomen GolfliittoSuomen HiihtoliittoKenttäpula on go lfin laajemman levenemisen pahin este Suomessa. Suomessaon tä llä hetkellä ainoastaan yksi korkeanluokan kansain vä liset vaatimuksettäyttävä kenttä Helsingin T a lissa , jossa muuten vuoden 1973 kesälläpidetään juniorien Euroopan mestaruuskilpailut.Liiton A-mestaruuskilpailut on ollut pakko pitää Talissa tähän saakka.Tampereella on 13-reikäinen rata ja on luvassa, että sinne tulee neljästoistakinrei kä. Heti sen va lmistumisen jälkeen siellä voidaan pelata kaikentasoiset mestaruuskilpailut.9-reikäisiä B-tason kisoihin soveltuvia ratoja on lisäksi H ämeenlinnanAulangolla, Turussa, Lahdessa , Oulussa ja Porissa . Vaasaan on juuri va lmistumassakenttä . Helsingissä on myös toinen puhtaasti harjoitustarkoituksiinsoveltuva 9-rei käinen rata, Kokkolassa 6-reikäinen harjoitusrata. Mikkelin jaLappeenrannan va lmiit radat lienevät tä ll ä hetkellä hoidon puutteessa varsinheikossa kunnossa.30Golf on eräs niistä urheilumuodoista, joka enttaIn hyvin soveltuu kaikenikäisille.Fyysisen panoksen voi mainiosti asettaa kunkin yksilön iän jakunnon perusteella. Monien lajien aktiiviurheilij at joutuvat lopettamaan suhteellisennuorina uransa. Silloin golf tarjoaa erittäi n mielekkään vaihtoehdonliikunnan jatkamiselle.Mutta golf on kilpaurheilumuoto myös, ovathan maailman parhaiten palkatutammattilaisurheilij at golfin pelaajia. Suomessa taso ei vielä ole noussutkovin korkea ll e, mutta yhdessä hetkessä ei toki huipulle noustakaan.Varhaisvalmennus tehostui toissa talvena tuntuvasti .H elsingin osalta . Siihenosallistuiva t miltei poikkeuksetta kaikki maajoukkueisiin ehdolla olleet.Talven ajan ylläpidetty ohjelmoitu sisäharjoittelu oli ti iv iydessään uutta.Naiset suorittivat Sigge Nyströmin va lvonnassa kuntokoulunsa ohella säännöllisenlyöntiharjoittelun. Eino Niemelä veti ansiokkaasti miesten ja juniorienva lm e nnu~o hj e lm a n .Talin tiloihin kunnostettu harjoitteluhuoneisto oli päivittäisessä käytössä jatyöskentely siellä oli paitsi mailall a tapahtuvaa myös voimien kehittämistäpuntinnostoineen. Mitään mullistavaa ei tietenkään ollut yhden talven perusteella odotettavissa , mutta ahkerimpien pelituloksissa oli kesän mittaan havaittavissatii vistymistä.Sisä ha rj oitteluinto näyttää säilyneen viime kesän kilpailukauden päätyttyä.Ympärivuotinen pureutuminen golfin harj oitteluun merkinnee ennen pitkääsekä kärj en että tason paranemista.Vuoden 1971 aikana edustuspelaajia valmensi englantilainen Eric Clark,jonka piti jatkaa viime kesänä. H änell e tuli viime hetkessä este j a ti lalle tullutDav id Dunk saapui 20. 6. Dunkin työkentäksi muodostui käytännössä yksinomaanmaaseutu. Lyhyen va lmennusajan johdosta eivät helsinkiläiset edustuspelaajatuskaltautuneet uusien oppien vietäviksi. M aaseudun nuorisova lmennuslii ton kustantamana j a seniorien ohj aus heidän itsensä rahoittamana täystyöllistikuitenkin valmentajan. Kahden kuukauden aikana juniorit saivat 154oppituntia.PM-kisoissa Suomi pääsijumbosijaltaan Islannin tultua mukaan, mutta eromuihin pohjoismaihin oli edelleen masentavan suuri. Naisten nelimaaotteluntapaus oli , että Ami Nordberg toi Suomelle ensimmäisen täyden pisteen.Juniorit voittivat EM-ki soissa karsintakierroksella monta maata, mutta niukathäviöt matchpeleissä pudottivat Suomen kuitenkin hännänpuipuksi. Ikämiehetoli vat jo neljättä kertaa peräkkäin Colorado Springsissä. Sikäläisetmonimiljonäärit kustantavat eri puolilta maailmaa joukkueet eräänlaisii n epävirallisiinMM-kisoihin. Epäv irallinen EM jäi nyt uusimatta ja 17. sija 25osanottajamaan joukossa ei ollut niin hyvä kuin ukuleiltamme on totuttuodottamaan.Marjatta KajosmaaSuomen hiihdon kansainvälinen kuva ei olennaisesti muuttunut viime talvenaikana. Miesten hiihdon voima lepäsi edelleen vain Juha Miedon kylläkinlevei llä, mutta yksinäisillä harteilla. .M uuta ei toki voinut näin äkkiä odottaakaan. Tehokkaaseen olymplavalmennuks~en nimettiin Sapporon jälkeen täysin uudistunut ja nuorentunutjoukko, mutta se ei millään voinut vielä valmistua täksi kaudeksi .. Lupaav iamerkkejä noususta ol i kyllä olemassa. Ellei vielä ensi talvena FalunIn lumlila,nii n viimeistään Innsbruckissa 1976 kuuluu.Sen sijaan naishiihtäjämme olivat vielä parempia kuin vuosi sitten. Monissayhteyksissä on esiintynyt sellaisia harhaanjohtavia tietoja, että M arjattaKajosmaa ja Helena Takalo olisi tarkoituksellisesti pudotettu olympiavalmennuksesta.Toistettakoon siis vielä tässäkin yhteydessä: heillä ol i täsmälleensa mat edut kuin esimerkiksi Hilkka Kuntolalla, olympiavalmennettavien kellokkaalla, mutta heidät luokiteltiin Hiihtoliiton I valmennusryhmään siksi ,että he itse katsoivat voivansa antaa takuutjatkamisestaan ainoastaan Faluniinsaakka. Jos he j atkavat vielä seuraaviin olympialaisiin, he tekevät lopullisenpäätöksen ensi kauden jälkeen.Yhdistetyssä taso osoitti selvänlaista nousua, mutta kauden huippusuorituksistavastasi nyt yksinään Rauno Miettinen. Kovasta harj oittelusta huolimattaErkki Kilpinen ei saanut kauden aikana juonesta oikealla tavalla kiinni. Selkävaivatvuoden 1972 lopulla aiheuttivat harjoitteluun parin kuukauden katkon.Mäenlaskussa Tauno Käyhkö murtautui lopullisesti kansainväliseksi tähdeksi.Talven arvokilpailuissa voitot menivät sen verran ristiin, että ehdottomanykkösen arvonimestä taistelee varsin tasaväkisesti kaksi sveitsiläistä, yksiitäsaksalainen ja Käyhkö. On melkein makuasia, kenet heistä asettaaensimmäiseksi. Eniten merkittäviä voittoja keräsi Käyhkö.Samalla kun valmennusryhmissä tapahtui raj u verenvaihdos, muuttui Hiihtoliitonvalmennusorganisatio lähes täysin. Liittoon perustettiin aivan uudentyyppinenvirka, valmennuksen ja koulutuksen johtaja. Kaikki muut valmennustehtävistävastaavat ovat niin sanottuja otomiehiä, tekevät siis työtäänoman toimensa ohella. Poikkeuksena mäki valmentaja Eino Kirjonen, joka onpuoliksi Hiihtoliiton, puoliksi Lahden Hiihtoseuran palkkalistalla . . ..VK-johtaja Heikki Kantola saa p ääto i~i s i a alaisia sen mukaan kUIn Illto~taloudellinen tilanne antaa myöten. KaavIO on rakennettu slile pohj alle, ettavirat voidaan muuttaa päätoimiseksi heti kun tarvittavat varat löydetään. Kullakinosa-alu eella on omat eräänlaiset pää valmentajansa, minkä lisäksi eripuolilla maata on aluevalmentajia, eniten hiihdossa.Asiantuntemuksen lisäämiseksi Hiihtoliitto keräsi 8-henkisen valmennuksenj a koulutuksen johtoryhmän. R yhmässä o~ kaikilta valmennuksessa ta ~vitt a ­viita tärkeiltä aloilta oma erikoisaslantuntljansa, Joka seuraa ulkomaISIa vIrtauksiakoko ajan. Näin liiton korkein valmeusjohto pysyy koko ajan tiiviistiajan tasalla. . . . .. . ...Vaikka UUSI valmennussysteemI eI tulekaan JUUrI laInkaan sen kallllmmakslkuin entinen - varat käytetään huomattavasti tarkoituksenmukaisemmin -niin systeemin täydellinen pyöriminen olisi kuitenkin edell~ttänyt h yv~ä normaaliatalvea. Kävi kuitenkin aivan toisin. TodellIsen tappIOn laskemInen onva r~in vaikeata, mutta jos sanotaan 100.000 markkaa, niin ei ainakaan hiukkaakaanliioitella.Kauden jlonaiheisiin kuitenkin kuului se, että yleisömäärät niissä kisoissa,jotka voitiin pitää säädettynä aikana, nousivat erittäin selvästi Salpausselänkisoja lukuunottamatta, eikä niittenkään osalta tapahtunut kOVIn suurta laskua.Viime kesä nä Hiihtoliitto osti Kuusamosta vanhan kansakoulun ja kunnostisiitä oman hiihtokeskuksensa . Taaksejääneenä talvena se ei kovin palj on ehtinytpalvell a hiihtäjiä, mutta vappuna Juuma otti j o vastaan ensimmäiset vieraat.Ensi syksynä hiihtäjämme pystyvät viemään hiihtoharjoittelunsa Juumanhi enoissa suojissa, ·paikassa, j ossa viime syksynäkin. oli lunta lokakuun 20.päivästä alkaen liikaakin, kun lähes koko muu SuomI potI ankaraa lumipulaamelkeinpä alusta loppuun.31

Suomen JudoliittoSuomen JääkiekkoliittoSimo AkreniusVuonna 1962 Judoliitossa oli kolme seuraa, joissa jäseniä oli yhteensä 200.eurat olivat kaikki helsinkiläisiä.Vuonna 1972 liittoon kuului 53 seuraa, joissa jäseniä oli yli 7000.Jäsenmäärä on todellinen, sillä kansainvälinen judoliitto laskuttaa jäsenmaksunsatarkoin pääluvun mukaan.Harrastuspiiri laajentui Helsingin ulkopuolelle hyvin nopeasti ja tällä hetkelläjäsenseuroja on Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa ja Raahessa. Eteläisimmistäpaikkakunnista puhumattakaan.J udon leviäminen alkoi opiskelijapiireistä. Eri puolilta maata Helsinkiinsaapuneet opiskelijat saatuaan opintonsa päätökseen ja palattuaan kotipaikkakunnalleenryhtyivät siellä vetämään seuratoimintaa.Judon makuun kerran päässyt ei siitä hevin irti pääse. On monia esimerkkejäsiitä, kuinka toiselle paikkakunnalle työpaikan vaihdoksen takia siirtynyton uudella asuinpaikkakunnallaan käynnistänyt judotoiminnan.Kansainvälisellä saralla judolla ei vielä ole kovinkaan suuressa maannylpeilemisen aihetta. Simo Akrenius oli 80 kilon sarjassa toissa vuonna Euroopassakahdeksan parhaan joukossa, viime vuonna loukkaantuminen heikensihänen panostaan jonkin verran. Nyt hän on siirtynyt sarjaa ylemmäs, muttaon siihen toistaiseksi jonkin verran alipainoinen. Hän on tähän mennessämenestyksekkäin suomalainen.Nuorten EM-kisoissa suomalaisjudokat saavuttivat jo kaksi pistesijaa tänävuonna, mikä oli eteenpäin menoa sekin. Tyvestä puuhun noustaan.2-3 vuoden sisällä pitäisi kuitenkin olla näkyvissä todella merkittävää edistymistä,jos lainkaan. Nyt nimittäin on käynnistetty laajalT)ittainen ohjelmoitu12valmennus. Aikaisemmin on ollut leirejä, mutta niitten merkitys on todettuvähäarvoiseksi. Judoliiton päävalmentaja J orma Kivinen kiertää ympärimaata ja pitää viikonloppukursseja eri puolilla Suomea. Hän yhdessä vastuullistenseuravalmentajien kanssa on laatinut huipulle pyrkivien kanssa hyvinpitkälle ja tarkkaan ohjelmoidun valmennussuunnitelman.Vähänkin menestyksellisemmätjudokamme ovat tähän mennessä ammentaneetpääoppinsa Japanista, judon kotimaasta. Nyt näitä opinliäyneitä on joniin paljon, että kotimaisten opettajien taito alkaa riittää.Kuinka pitkälle voi päästä pyhällä innolla, siitä saatiin Kemissä jokin vuosisitten hyvä näyte. Siellä oli aloitettu judotoiminta pelkästään kirjaviisaudenpohjalta. Kukaan paikallisista judomiehistä ei ollut käynyt minkäänlaistakurssia, kukaan ei ollut nähnyt esimerkiksi mustaa vyötä muualla kuinkuvissa . Silti kun paikkakunnalle tuli ensimmäinen ammattitaitoinen judovalmentaja,hän joutui myöntämään harrastajien olevan teknisesti aivan oikeaoppisia.Suomi järjestää judon nuorten Euroopan mestaruuskisat vuonna 1975. Niihinyritetään luonnollisesti saada omasta takaa erittäin iskukykyinen joukkuejalkeille.Vielä suuremmat kisat väikkyvät ovella. Lopullinen päätös on tekemättä,mutta näyttää siltä, että seniorien Euroopan mestaruuskisat pidettäisiin Suomessa1978. Jos näin onnellisesti kävisi, olisi se todennäköisesti Suomen judourheilullese lopullinen piristysruiske, jonka avulla murtaudutaan kansainväliseenluokkaan muussakin mielessä kuin hyvien kisojen järjestäjänä.Suomen jääkiekkoilun historiassa pelattiin viime talvena ensimmamennelinkertainen mestaruussarja. Se jätti varsin mukavantuntuisen maun, vaikkakinvoittaja selvisi hivenen liian varhain ja yksi joukkue osoittautui heittopussiksi.Keskiarvo SM-sarjan kutakin ottelua kohden katsomon puolella oli yli4000. itä voidaan pitää erittäin korkeana ja jos ylä- ja ala pää olisivat olleetlähempänä muita joukkueita, olisi päästy ehkä vieläkin parempaan.Sen sijaan Suomensarjan ja maakuntasarjan kohdalla järjestelmä ei oleosoittautunut onnistuneeksi. Niitten kohdalla on pitkin talvea tehty runsaastiaivot yötä ja toukokuun liittokokouksessa asia lyötiin lukkoon. Muutokset olivatmullistavia.Ensimmäistä kertaa pelattiin jääkiekossa myös mestaruusturnaus kaikkienjunioriluokkien osalta. Siis viidessä luokassa alkaen E-junioreista (alle lI-vuotiaat).Piirit ja liitto toimivat käsi kädessä ja tähän toimintaan uskotaan tulevan tuntuvasti lisää joukkueitå, kun toiminta nyt ensimmäisenä käynnistysvuonnatuli tunnetuksi.Mielenkiinto maaotteluita kohtaan oli valtava. Useimmat niistä olivat loppuunmyytyjä.Ainoa haittapuoli on ollut, että kunnollisten hallien puutteessane on jouduttu pelaamaan liiaksi linjall a Helsinki-Tampere.Meillä on kyllä halleja muuallakin, mutta ne eivät ole riittävän isoja vastaanottamaanesimerkiksi Ruotsia tai jotakuta muuta suurista. Halleja onparhaillaan kahdeksan, tämän vuoden kuluessa valmistuu Turkuun ensimmäinenja T ampereelle toinen halli . Sekä halli- että tekojääratoj a on suunnitteillarunsaasti eri puolilla Suomea niin että kun alasarjat saadaan aikanaan tehokkaaseenkäyntiin, ne voitaneen kaikki pelata ainakin tekojääratatasolla, eikäenää tarvitse turvautua luonnonjäihin.Monasti aikaisemminkin on jääkiekon MM-kisoihin menty mitalitoivein,mutta ilmeisesti tällä kertaa mitalikaipuu oli niin suuri, että Suomen neljäs sijakoettiin pettymyksenä, vaikka se oli realistinen. Ero Ruotsiin ja Tshekkoslovakiaanon koko ajan kaventunut, mutta vielä emme ole riittävän kypsiä .Erityisesti vikaa on maalintekotaidossa. Moskovan kisoissa suorastaan tietokoneellatodistettiin, että Suomi hassasi mukanaolleista eniten maalintekotilanteita.Tähän heikkoon puoleen on kiinnitetty tulevaisuuden pelaaj iemmeosalta erityistä huomiota. Juniorisarjoissa valmentajat ahertavat eniten tämänkysy myksen parissa. Juuri siitä syystä E- ja D-junioreissa siirryttiinkäyttämään pienempää kiekkoa . Nappuloitten ei tarvitse liikutella aikamiestenkiekkoa , vaan he saavat vispata huomattavasti pienempää oppiakseen jo mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa tehokkaan rannelaukauksen.Kanadalaisen Len Lunden valmennuskausi päättyi yhteen vuoteen maajoukkueemmeparissa. On mahdotonta sanoa näin lyhyen ajan perusteellamitään lopullista hänen kyvyistään. Uudeksi valmentajaksi kiinnitettiin entinenmaajoukkuepuolustaja ja T apparan valmentaja Kalevi Numminen. Suomenmaajoukkue tarvitsee nimenomaan valmentajaa, joka puhuu heidän omaakieltään.Tulevan talven suurtapahtuma on ensi vuoden huhtikuussa Helsingissäpelattava MM-turnaus. Ensimmäinen kisabulletin jaettiin jo Moskovassa.Helsingin jäähallissa tehdään runsaita korjaustöitä, joiden seurauksena istumapaikkojenosuus lisääntyy 6300:een, mutta vastaavasti kokonaispaikkalukupienenee. Ha lli pystyy ottamaan vain 9400 henkeä .Yleismaai lmallinen piirre kuitenkin on, että kansa haluaa istua. Tämä ontodettu jo pitkään Suomen maaotteluissa. Kolme kertaa kall~mmista istumapaikoistatapellaan, mutta seisomapaikkoja on vielä ottelun al kamishetkelläsaatavissa.33

Suomen KanoottiliittoSuomen KoripalloliittoIlkka NummistaSuomen Kanoottiliiton täyttäessä 20 vuotta Helsingin olympialaisten aikoihinmelojat j uhlivat ja juhlistivat liinonsa merkkipäivää komea ll a mitalisaaliilla.40-vuotispäivän kunniaksi olympiakisoista ei tullut edes pistesijaa. Kaksiloppukilpailupaikkaa kuitenkin. Eikä mukana ollutkaan kuin ka ksi yrinäjää.Pidettäessä mielessä Olympiakomitean vähimmäisvaatimusrajaa - sijoittumistafin aaliin - Kanoottiliiton edustajat täy ttivät sen sataprosenttisesti.Ainoana lajina muuten!Mutta pistesijaa ei tullut, mitalista puhumattakaan. M ahdollisuudet myösniille olivat olemassa. J ää ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko nelonen, joka nytseit emänneksi sijoittuessaan hävisi kultamitalin 2,6 sekunnilla, ollut ehkäpronssilla, jos Ilkka ummisto ei olisi joutunut melomaan kahdessa lajissa.Alunpitäenhän hänen ei pitänyt osallistua lainkaan nel o'seen, keskittyä vainyksi kköönsä, muna erään va litun kunnon pettäessä perillä hän joutui pakkorakoseen.Olympiakomitean hallitus suorittaa joukkueen vaalit olympialaisiin. Koskahallituksessa on u eiden eri alojen edustajia ja harvat ovat asiantuntijoitamonessa lajissa, e kuuntelee luonnollisesti va lmennusvaliokuntansa ääntätarkkaan. Siihenkään kuuluvat eivät toki voi olla kaikki parhaita mahdollisiaasiantuntijoita. .Mikä voisi olla parempi tapa joukkueen kokoamiseksi , on vaikeata sanoa,mutta ei nykyinenkään missään tapauksessa ole hyvä. Niinpä melojatjoutuivatuhraamaan tuntuvasti henkisiä voi mavarojaan päästäkseen yleensä joukkueeseen.Si in ä meni varmasti herkistelyssä sellaista kallisarvoista hukkaan, jotavälttämättä olisi tarvittu finaalissa.34Mutta joka tapauksessa: melonta on voimakkaasti j älleen nousemassa siitäaall onpohjasta, johon se 1960-luvulla hiljalleen vajosi. Viime kesä n aikanakäynnistettiin na ppulakilpailutoiminta, jolle jatkuvuuskin on jo turvattu koulutusjaostonyhtenä tärkeänä toimintakohteena.Kun Häme-Regatta vuonna 1967 käynnistettiin, kunnianhimoisena tavoitteenaoli joskus Kaukajärvellä pitää maailmanmestaruuskilpailut. Kuusivuotta myöhemmin se toive toteutuu. Kilpailusta on jo aikaisemmin muodostunutkaikki ennakko-odotukset ylittänyt suurtapahtuma, jonne Euroopan 10parasta melontamaata ovat lähettäneet vuosittain parhaimpiaan.Retkeilymelonta on myös jatkuvasti osoittanut kasvamisen merkkejä , muttaeräs heikkous tä llä toimintasaralla vielä on. Viralliset ohjatut retket tahtovatkasautua samojen päivien osalle, suurin osa kesää on tyhjää. Ulkomaalaisenturismin jatkuvasti kasvaessa seuroilla olisi mahdollisuus sekä ansaita ettävä lttää maanomistajien jatkuvia kiukuttelunpurkauksia, kun vieraat ominpäin seikkailevat Suomen rantoja, pysähtyvät minne haluavat ja jättävät jälkensäminne haluavat. Koordinoinnissa on vielä tuntuvasti parantamisenva raa, ehkäpä yhteisneuvottelu melontaseurojen kesken auttaisi myös asiaa.Retkei lykanoottien hankkimiseksi Kanoottili itto sai opetusministeriöltämäärärahan, jolla ostettiin sekä suomalaisia lujitemuovikaksikoita että englantilaisiaretkeily-yksiköitä . Viimeksimainitut, lasikuituvalmisteiset välitettiinseuroille yhtä lukuunottamatta. Tämä yksi vietiin Köyliön varavankilaan,jossa siitä teetettiin muotti. Seurat saavat lainata tätä muottia ja voivat harrastelijatyönääntehdä jäsenilleen hyviä lasikuituyksiköitä, hyvin halpaan hintaan.Koripallokausi 1972-73 jää historiaan ensimmäisenä ulkomaisten pelaajienesiintymisvuotena. Mitkä olivat kokemukset? Yleisöennätykset rikottiinkaikill a sarjatasoilla, myös siis niissä otteluissa, joissa ulkomaalaispelaajiaei esiintynyt. Lehdistön mielenkiinto koripa lloiluun ja nimenomaansen pääsarjoihin ol i suuri. Myös seuravalmennuksen taso kohenikautta linjan.Haittapuolena tästä uudesta väristä oli ehkä se, että eräiden koripalloilumme arvokkaimpien kasvattajaseurojen mahdollisuudet vähenivät, minkä.esimerk\ksi Torpan Poikien ja Karkkilan Urheilijain putoaminen SMsarjastaOSOltll.Koripallokausi oli muutenkin muutosten aikaa. Ei rittänyt pelkästäänpuheenjohtajan vaihtuminen Juhani Salmenkylästä M artti Huhtamäkeen .Myös koko toimistohenkilökunta ja päävalmentaja Robert PeJersen jättivätpaikkansa. Näin liitto pääsi rakentamaan uudet valmennussuunnitelmatuusin voimin kaikista traditioista vapaana ja palaaminen kansainvä lisellehuipputasolle on ajoitettu tapahtuvaksi alkaneen olympiadin aikana.Valmennuksen johdosta V'llittiin vastaamaan viiden miehen ryhmä :Kauko Jämsen, Timo Byman (TUL:n koripallojaoston puheenjohtaja),Eero Oksava, Heikki Parkatti ja eppo Sonkeri. Ensitöikseen ryhmä suunnittelimiesten valmennuksen. Nuorten va lmennuksen suunnittelussa heilläon vielä työ. kesken ja naisten sekä tyttöjen osalta täysi vauhti on tarkoituspanna päälle vuoden 1973 syksyllä. Kuluneen toimintavuoden ai kananuorten (1955 tai myöhemmin syntyneiden) otteluohjelma käsittää kaikenkaikkiaan lähes 20 maaottelua, mikä myös selittää sen, että miestenmurrostilassa ollutta maajoukkuetta ei ole ottelutettu kuin hiukan toistakymmentäkertaa.Toiminallisesti vuosi oli vi lkkain li iton historiassa. Suomen mestaruuksistataisteltiin ensimmäisen kerran kaikissa nuorten luokissa sekä tyttöjenettä poikien sarjoissa eikä mikään mestaruustaistelu kuluneena kautenanoudatellut mitään perinteell isiä kaavoja. Voitaneenkin sanoa, että kausioli monessa suhteessa vallankumouksellinen. M yös siinä, että ainoatakaanliittojen välistä kahnaustilannetta ei syntynyt, josta kiitoksen ansaitsevatmyös TUKja TUL.

Suomen KuntourheiluliittoSuomen KäsipalloliittoKun verrataan SVUL:isten liittojen tOimintaa keskenään, voidaan selvimmäterot löytää uomen Kuntourheiluliiton ja muiden liittojen välillä.Käytännön toimintojen eroavuus johtuu tavoitteiden erilaisuude;ta. Kilpaurheiluliitonon py tyttävä tuottamaan numerollisia osoituksia toiminnastaan.en on tuotettava it e toimintaa. Kuntoliikuntajärjestön tavoitteena puolestaanon tuottaa eri tavoin edellytyksiä, jotta toimintaa voitaisiin toteuttaa.Edellytysten luomisen lähtökohdasta arvioiden Suomen Kuntourheiluliitontoiminta on ollut vuoden -72 aikana el]tistä laajempaa. Koulutus voidaanmitä suurimmassa määrin lukea edellytysten tuottamiseen. Mitä enemmän onolemassa koulutettua työvoimaa, sitä enemmän pystytään liikuntapalvelujatuottamaan. Yksi suurimmista puutteista kuntoliikunnan alueella on ollutjuuri "vetäjävoiman" puuttuminen. Asiansa osaavia ja kuntoliikunnastatietäviä toteuttajia on ollut liian vähän.Kuntourheiluliitto on vuoden -72 aikana kiinnittänyt erityistä huomiotakoulutuksensa tehostamiseen ja kehittämiseen.On koulutettu suuri määrä henkilöitä toteuttamaan kuntol iikunnankäytännön toimintaa. Korkeinta kuntoliikuntakoulutusta maassa annetaanKuntourheiluliiton toimesta. Kuntourheilun johtajakur si kesti kuluneenvuonna 3 x 3 viikkoa ja siltä valmistui 12 henkilöä . Näistä enemmistön toimipaikkanaoli kunnan liikunnanohjaajan paikka. Kurssilla käytetään kunkinalueen luennoitsijoina alansa asiantuntijoita. äin turvataan koulutuksen korkeataso .36Tärkeitä vaikuttajia käytännön liikuntakentässä ovat juuri kunnalliset li i­kunnanohjaajat. Heihin pääsi liitto kuluneena vuonna vaikuttamiilan jo opisk.eluvaiheessa,kun Pajulahden liikunnanohjaajakurssin halukkaIlle annettiinlaaja kuntoliikuntakoulutus. Täten luotiin kontakti, Jota on tämän j.älkeenhelppo ylläpitää. M aininnan arvoinen on myös HelSingin YlIoplsto.n VOImistelulaitoksenopiskelijoille annettu kuntoliikuntakoulutus, Joka toSin laitoksenlopettamisen myötä lakkaa.Koulutuksen saaneiden henkilöiden ryhmään kuuluivat edelleen lääkintävoimistelijaoppilaat,joille annettu testaajakoulutus oli Kuntourhei luliitonhuolena.M yös järjestön sisäinen koulutustoiminta on kehittynyt. Vuoden -7~aikana saivat seurat lukuisia uusia kuntoliikunnan toteuttaJia. Ongelmana eienää ollutkaan koulutusmahdollisuuksien puuttuminen vaan se, että seurojensuhtautuminen kuntoliikuntaan ei ole täysin selkiintynyt. Kun tässä kysymyksessäpäästään etenemään, nousee myös järjestön sisäinen koulutustoimintasi lle kuuluvaan arvoon.Kuntoliikuntaedellytysten luomisessa on toiminnan vetäjien kouluttamisellasiis suuri merkitys. yt tarvitaan mahdollisimman tarkkoja ennusteita siitä,miten tätä osaa edellytysten luomisesta on painotettava . T ätä varten tarvitaanvaltakunnallisen liikunta politiikan selkiintymistä. Se on ehdoton edellytyspitkän tähtäimen suunnittelun mielekkyydelle.Suomen Käsipall oliitto ryhtyi vuonna 1972 ottamaan härkää sarvistakiinni eli oikeastaan ensi kerran todella vakavassa mielessä laatimaanpitkän tähtäyksen suunnitelmia - suunnitelmia, joiden mukaan on m östarkoitus elää.Sinänsä se perusta, jolle suunnitelmat oli rakennettava, oli jokseenkinlaiha niin taloudellisesti kuin urheilullisestikin mitattuna. Kevään olympiakarsintojenjälkeen koettiin maaotteluissa karmeita tappiolukuja, jotkaosaltaan osoittivat enemmän tai vähemmän hetken mielijohteiden mukaansyntyneen ja tavoiteköyhän maaotteluohjelman hyödyttömyyden.Loppuvuodesta saatiin sitten jo hahmotetuksi täsmällisemmin tulevaisuudensuuf\taviivoja erityisesti liiton keskeisimmän toimintasektorin koulutuksenosalta. M aajoukkueiden valmentajavoimaa on saatu lisät yksi -mielenkiintoisimpana uutena nimenä voitaneen todeta A-maajoukkueenva lmentajaksi ryhtynyt parhaiten kai silti aitaj uoksun maaotteluratsunatunnettu J aakko Tuominen. H änen tuoreista, mutta silti asiantuntevistaideoistaan tulemme varmaankin vielä kuulemaan.. T ällä hetkellä kuuluu Käsipalloliiton koulutusjärj estelmään kolme maa­Joukkuetta: miesten, naisten ja juniorien. Miesten ohjelmat on jo pitkällehahmoteltu aina Montrealin kisoihin saakka, ja valmennettavat pelaajaton jo nyt valittu nimenomaan tätä tavoitetta si lmä lläpitäen. Naisilla onlähitavoitteena vuoden 1973 lopulla Riihimäellä pidettävä PM-turnaus,jonka jälkeen PYrItaan eritYisen voimakkaaseen tOim intaan naiskäsipalloilunlisäämiseksi maassamme, jotta pelaaj a valikoima tulevaisuudessa olisinykyistä laajempi. Juniorimaajoukkueen koostumus vaihtuu vuosittain ikärajastajohtuen. J o perinteellisenä tavoitteena tällä j oukkueella on jokavuosi pidettävä PM-turnaus, joissa vastedes pyritään irti peränpitäjänpaikalta, joka tähän saakka paria poikkeusta lukuunottamatta on joukkueemmeosaksi tullut.T ärkeä koulutuksen osa on valmentajakoulutus. uomen Käsipa lloliittopyrkii mahdollisimman hyvin niveltämään tämän toiminnan VUL:n A-B-C-j ärjestelmään. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi jakaa seuravalmentajilletietoa maaioukkueen valmennu tavoista, jotta maajoukkuerenkaisiin uusinatulevat pelaajat mahdollisimman helposti pääsisivät leikkiin mukaan ja jottaliiton koko kentän toiminta tällä tavoin saataisiin yhtenäiseksi.Suomen Käsipalloliiton pitkän tähtäyksen suunnitelmat ovat vielä moniltaosiltaan auki. T aloussektorin asiat on jo saatu melko pitkälle kartoitetuiksi,mikä kuitenkaan ei merkitse sitä, että kaikki ongelmat olisiratkaistu. Vielä pitkään tarvittaneen melko tiukkaa otetta liiton menojenkarsimisessa ja aktiivista toimintaa tulojen kartuttamisessa.Ilmeiseltä tuntuu myös, että lähi aikoina joudutaan harkitsemaan mahdollisiamuutoksia liiton organisaatiossa ja k ~ytännön toiminnassa , jottane omalta osaltaan soveltuisivat nykyhetken jatkuvasti kiihtyvään toimintarytmiin.37

Suomen KävelyurheiluliittoSuomen Lentopalloliittouomen kilpakävelijöiden joukko ja varsinkaan heid~.n . vetäjäns~ eivät olevoineet ylpeillä massoilla. Mutta mukanaohpt o~a.t .sltakln uskolhsempla.Usein kävelyn kohtalona on tuntunut olevan jaada Suomessa suurempIenurheilumuotojen jalkoihin, mutta aina vain sen henki on pihissyt, aina vain seon poljettunakin noussut.J a nyt tuntuu vihdoin siltä kuin uomen kävelijät todella olisivat saavuttamasa tuloksia.Juniorikoulutus on ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan, mutta vastanyt alkavat tulok et olla todel~a merkittävi~. ~nsinnäkin harrastaj ia o.n Varsinais-Suomessa,Suur- avossa ja Helslnglssa,Jossa vahvat hnnakkeet aIkaIsemminkinovat olleet, entistä enemmän. Kokonaan uutena tulokkaana kuvaan onastumassa Kainuu.Kun pohjoismaiset mestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1969 TaivassalossaSuomessa, suomalaisilla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia. Vielä kaksivuotta myöhemminkin suomalaiset olivat Ruotsissa oikeastaan vain mukana.Viime vuonna T aivassalossa käytiin nuorten kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Norja.Ruotsi oli ylivoimainen,. mutta S~omi .. hävisi enää Norjall.e neljäpistettä. Kulumassaolevaa vuotta ajatellen kavehjat ovat ottaneet va htavOltteen:norjalaiset on tällä kertaa ohitettava.uorisokasvatuksen hedelmät olivat juuri tässä ottelussa parhaiten näkyvillä.B-poikien kilpailun voitti vastustamattomasti Reima alonenja tig Fröbergoli neljäs, vaikka ruotsalaiset massallaan tekivät kaikkensa pudottaakseensuomalaiset pois rattailta jo ennen .Ioppusuoraa.Nämä pojat ovat A-nuorissa tällä kaudella ja B-nuoriin on tulossa uusialupaavia kävelijöitä . Vaikka tyttön:t.me eivät viime kesänä vielä pysyneet pohjoismaisessatahdissa mukana, helta on kuitenkin melkOInen huta ja hetlla onniin kova into päällä, että nopeakin kehitys saattaa olla mahdollinen. Sennäyttää alkava vuosi parhaiten.Pohjoismaiset mestaruuskilpailut pidetää~ 19?3 Norjassa, jonne ~uomi pyr:kii lähettämään täyden edustuksen. Ylelsessa sarjassa vOltonmahdolhsuuksla eIole mutta toisaalta: ellei ole tavoitteita, ei innostuskaan säily. Tyvestä puuhunno~st aa n . Kansainvälisessä ohjelmassa on myös naisten monimaaottelu.maaottelu käydään todennäköisesti T anskassa, jolloin ottelusta tuleekin nelimaaottelu.T yylin hiomista on kilpailijoiden kohdalla harrastettu erittäin tiiviisti. Pienetkinepäpuhtaudet on pyritty poistamaan suorastaan pikku tarkkuutta noudattaen.Tämä siksi , ettei sormien lä pi katsominen kostautuisi kansainvälisilläkilpailukentillä.Melkoisena jobinpostina on kävelijöiden tietoon tullut, että kansainvälinenoly mpiakomitea suunnittelee p~~kiessään olympi~kisojen lajien . supist~~iseen.poistamaan molemmat kävelylajIt ohjelmasta. VaIkka onkin myonnettava, ettaolympiakisat ovat paisuneet liian mammuttimaisiksi, tuntuu tämä kuitenkinkohtuuttomalta rangaistukselta yhtä laj ia kohtaan. .IA AF, jonka alaisuuteen kansainvälisesti myös kävely kuuluu, onkintiettävästi ehdottanut kompromissia. Nykyiset 20 ja 50 kilometrin kävelyt poistettaisiinja til alle otettaisiin yksi laji , 30 kilometriä.Kävelyurheilun kannalta tämäkin .olisi ~ars in ikä.vä toimenpide, mutta kuitenkinhuomattavasti oikeudenmukalsempl kUIn lajin kokonaan pOIS rakslmlnen.Silloin kun vuonna 1967 muodostettu lentopallomaajoukkue harjoittelitosissaan, yritettiin sille saada mm. kovi a maaotteluvastustajia. Japani käviuomessa, samoin Itä- aksa, mutta vierailutahti oli kuitenkin harvahkoa.Kun uudistettu ja nuorerinettu maajoukkueemme vuonna 1972 suorittisisäänajonsa, niin vanhoihin kutsuihin vedoten maahamme alkoi suoranaineninvaasio: täällä kävi Japani, Neuvostoliitto, Tshekkoslovakia, Unkari, Kiina.Kaikki viipyivät lisäksi pitkiä aikoja, viikon verran. Mm. euvostoliitto pelasiuomea vastaan parhaalla kokoonpanollaan neljä maaottelua.Oli siinä "junioreilla" komea sisäänajo. Kun vielä ulkomaisia kutsuja tulirunsaasti , niin maajoukkueella oli virallisia maaotteluja yhteensä 22 sekä vie lä10 muuta kansainvälistä ottelua. Ihan viimeisenä, sarjan loppupäässä oli helpointehtävä: Pohjolan mestaruuden voittaminen. Suomihan on lentopalloi ­lussa voittanut tämän tittelin aina, mutta tällä kertaa se ei ollut itsestään selvyys.Ruotsi oli koko ajan edistynyt ja vanhan maajoukkueen viimeinen yhteinenedustustehtävä mursi tammikuussa 1972 taian: Ruotsi voitti ensimmäisenkerran.Nuorennettu joukkueemme voitti- tosin kotoisissa olosuhteissa - Ruotsinerittäin puhtaasti . Ja kiertopalkintona oleva Tanskan liiton lahjoittama kivikaudenkirves jäi edell een suomalaisten haltuun.Huolimatta siitä, että aikaisemmilta vuosilta kertyneitten melkoisten velkojentakia viime vuonna oli pieni sisäänhengitysvaihe, maajoukkuee}la oli tämänrunsaan ottelumäärän lisäksi 26 vuorokauden leiritys. Joukkue on hitsautumassa hyvää vauhtia yhteen, tähtäin on vuoden 1974 MM-kisojenkarsintoihin sekä se uraavan vuoden Euroopan mestaruuskisoihin.Suomi olisi saanut aikanaan nämä vuoden 1975 EM-kisat, mutta silloin kunkisoista päätettiin, meillä ei vielä uskallettu lähteä leikkiin koko painolla.Miesten kisat olisi otettu, mutta ei naisten. Kansainvälinen liitto pitivälttämättömänä molempien kisojen pitämistä yhtä aikaa ja samassa paikassa .amassa kongressissa tehtiin päätös, että EM-kisoja ruvetaan pitämään kaksivuotiskausittain.Silloin vain jäi päättämättä, milloin 1977:n kisojep järjestämisoikeudetmyönnetään. Aikaisemmin on ollut käytäntö, että samaan aikaan kun pelataanEuroopan mestaruudesta, kongressissa ratkaistaan seuraavien kisojen isäntä.Väliaika oli silloin neljä vuotta, joka on kohtuullinen. Kun väli on supistunutnyt kahteen vuoteen, sama käytäntö ei riitä, ai kaa jää liian vä hän. uomi toivookin,että päätös 1977: n kisojen isännästä tehtäisiin jo tänä vuonna. Kansainväliselläliitolla on sääntömääräinen kongressi nuorten Euroopan mestaruuskisojenyhteydessä.Lentopalloilun sarjajoukkueiden lukumäärä nousi kaudella 1970-71 suurestiuuden viitossarjan ansiosta. ousu oli niin raju, että kehityksen pyörienarveltiin hetkeksi seisahtuvan. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan seuraavallakaudella uusia sarjajoukkueita tuli taas 190 lisää.Kuitenkin naisten kolmossarja ja ikänaisten SM-sarja ovat yhä suunnittelunasteella. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että joukkueiden määrällisen kasvunylärajaa ei vieläkään ole läheskään saavutettu.38

Suomen LuisteluliittoSuomen MaahockeyliittoLeo LinkovesiTeuvo RuuttuViime kesänä räjähti kansainväliseen pikaluistelumaailmaan melkoinenpommi: Tukholmassa julkistettiin ammattilaistallin syntyminen, tallin, jokanielaisi edellisen kauden pikaluistelun parhaimmiston lähes täydelleen.Suhtautuminen ammattilaisliigaan oli eri puolilla maailmaa hyvin erilaista.J otkut luistelupomot olivat erittäin kielteisiä, Norjassa mm. maan luisteluliittojulisti pannaan liigalle kentän vuokranneen seuran, joskin Norjan ke kusliittomyöhemmin kumosi päätök en.uomessa asennoituminen oli varovaista. Arveltiin, että liiga voisi tietyssämielessä antaa virikkeitä molemmille osapuolille. Innostaa amatöörejäkintehokkaampaan valmennukseen.Ammattilaiskausia on nyt vasta yksi takana, mutta yhteenvetoa sen vaikutuksistakoko maailman luisteluun tehtäe sä täytyy päätyä lähes täysin kielteiseentulokseen.Liigapomot uskoivat vakaasti, että heidän järjestämiään kilpailuja seuraakaikissa luistelua harrastavissa maissa kymmeniätuhansia ihmisiä. Tulos olikuitenkin valitettavan vaisu: vain yks issä kilpailuissa yleisömäärä ylitti 5000hengen rajan.Mutta myös amatöörien kisoista ihmiset jäivät pois. Norjaja Oslo on tunnetustiollut luistelun Mekka. Talvella siellä järjestettiin sprintterien MM-kisat.Yleisöä oli molempina päivinä yhteensä vajaa 5000. Normaaleissa olosuhteissakaikki paikat olisivat olleet täynnä ja suuri joukko halukkaita olisi jäänyt ulkopuolelle.Näyttää siis siltä, että ammattilaistallin syntyminen on antanut koko laji lleankaran iskun, josta toipuminen saattaa viedä aikaa vuosikausia.uomen pikaluistelu poti kiistämätöntä näivetystautia viime kilpailukaudenaikana. Kun kaksi parasta sprintteriä siirtyi ammattilaiseksi ja paras ylei sluistelija,Kimmo Koskinen, ripusti pikasimensa na ulaan, ei muuta oikein voinutodottaakaan. Kaiken li säksi talviset olosuhteet olivat jälleen kerran äärimmäisenepäsuotuisat. Oulusta etelään jäätä oli silloin tällöin muutaman päivä najan tammikuun loppuun saakka. Mistään säännöllisestä luisteluharjoittelustaei näissä olosuhtei sa voinut edes puhua.J älleen kerran tekojääradan tarve ol isi ollut huutava. Sitä ei kuitenkaanvieläkään ole, mutta nyt sentään ovat rakennustyöt käynnissä HelsinginOulunkylässä. Valitettavasti rakennustöiden vauhti ei ole sitä luokkaa, ettäradasta olisi apua vielä tänä vuonna. On mahdollisuuksien rajois a, että ratavalmistuisi vuoden 1975 syksyyn mennessä.Opetusministeriössä on laadittu pitkä n tähtäimen suunnitelmaa, jonkamukaan uomeen lähimmän vuosikymmenen aikana rakennettaisiin kolmetäysimittaista tekojäärataa pikaluistelun ja jääpalloilun tarkoituksiin. Helsingin jälkeen seuraavana oli si vuorossa Varsinais-Suomi. Tuntien turkulaistenkunnallismiesten hidastelun kaikenlaisten urheilulaitosten rakentelussa eitämänkään suunnitelman va raan voi paljon rakentaa. Valtion urheiluneuvostohanei näet itse rakenna l11itään , se vain av ustaa.Tuula Vilkas keskittyi kuluvana vuonna opintoihinsa, jotka jäivät hiemanretuperälle edellisvuotena tiiviin a pporoon valmistautumisen takia. Välähdyksensiitä, että suomalaisillakin sentään voi olla asiaa suurkisoissa antoiJ ouko Salakka sijoittumalla kahdeksanneksi MM-kisojen 1500 metrillä. Hä nhävisi lisäksi kuudennen sijan vain 0,01 sekunnilla.. Maahoek~y ei ,ole levin.nyt .Suomess.a sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuina ,k an~a~ tOiVOttIIn. Kuvlteltllnhan sillOin alkuvaiheessa, että jääpalloilijatsankOin joukon. valltSlSiv.at kesä)a harjoituslaj ikseen maahoekeyn.IIm ~lses ll .ku.ltenkln jaapallolhjOlden pysyttäytyminen viime vuoteen saakka~~ lI ol llto~ sllple~ a lla esti kehittymisen. Onko nyt odotettavissa muutos kunJaapallolIItto on Itsenäistynyt ja Jääpalloliiton päätoiminen toiminnanjo'htajakuuluu M aahockeyliiton hallitukseen?. M.aa ho ~ keyliitolla e.i enää ole edes osatoimista toiminnanjohtajaa. EntinentOl ml!1nanjohtaja erosI toukokuussa 1972 ja liiton kehnon taloudellisen tilanteenjohdosta katsottiin, että johtokunnan sihteeri riittää.T~ssäki~ on tiete?ki~ . ~sasyy siihen, ettei tehokasta levitystyötä ole voitutehda. P'.O fl tull.ee laj in p"flln alkavana kautena. Esimerkiksi Varkaus on ollut~~uan j~senena , mutta. eI ole osallistunut lainkaan toimintaan. Oulu ja Kemi ,jaapallOlIun vahvat hnniikkeet, elVat ole lainkaan maa hockey toiminnassamukana.M~ahockeyn SM-sa~J.asta on muodostunut myös eräänlainen tapa useillepelaajI lle .. Pysyttaydytaan mukana, kunto pysyy hyvänä, se on eräänlaistakun~our h e llu a. EI tehdä riittävästi juniorit yötä, eikä yritetäkään saada esim.pohjOISia. kaup~nke~a mukaan. Jos ne tulisivat, ne pian saattaisivat viedä SMsarjankarklpalkat Ja maaotteluedustustehtävät.Kaikki kun~ia maahockeyseura Huovien mestaruudelle ja sen pelaajistolle,mutta on varSin o~~?a, .. kun ~estaruuden voittaa joukkue, jonka keski-ikä onyh 35 vuott~. Jos jatetaa~ IIsaksl kolme nuorinta pelaajaa pois ja lasketaankeskl-lka vain 14:n vanhImman osalta, keski-ikä nousee lähelle 39 vuotta!Tämä ei voi olla normaalia, vaikka tu?netun tilastotieteilijän Helge 'ygreninmukaan m~a .hoc keYjoukkue,den keskl-lka kaIkkIalla maailmassa on muihinpallollulajel~,.n verr~ttuna hu.omattavasti korkea mpi.K ansalnvall~en .tOlmlnta oli kauden aikana laajempi kuin aikoihin. TanskasuonUl ~astav ,er allu~ .. elokuussa voittaen nyt samoin numeroin kuin Suomiedelllsena vuonna Koopenhamlnassa. Lisäksi uomen maajoukkue osallistuiaksan DWlOkraatllsessa Tasavallassa heinäkuussa Itä meren maitten turnaukseen,jossa kohdattiin Puola, DDR ja Tanska. Näistähän Puola olimu~ana Mi.inchenin kisojen maahockey turnauksessa. Samalla matkalla suoritettIInkaupunklOttelu Stralsund-Helsinki.Huovit osalli stui jo neljännen kerran perä kkäin Trawemi.inden kansainväliseenmaahockey turnaukseen. Suorittamastaan neljästä ottelusta se voitti kolmeja pelasl"yhden .. t asa ~ . Koko. kuluneitten neljä n vuoden aikana Huovit ei oleTra~emu~dessa h avl~.n~t aInuttakaa? ottelua. JO).lkkueessa on ollut eräitäva h.vlstuksla,. ":,~tta tana vuonna vain kolme uijamiesten pelaajaa, kunmuilla oli enlalsla matkaesteitä.4041

Suomen MiekkailuliittoSuomen Moottoriliitto42Suomalaisten miekkailijoitten valmennus on jo toista vuott.a ollut varsin.. . .. ka"sl'ssa" Kambodzalainen Tau Hi Bae osaa aSiansa, han on mnostu-Patevlssa. k itkiä.päiviä . Bae tuh.SuomeenRanskasta, jossa.. on..useita mlek-Lähes kaikki maailman valmentajat kayvat ammenta-~~~l~~ t~o~~e~ k ou luj a.~:~~ i~~ v~~~~~~:~~:~ t~:~p~~~~:äB:~\~~~t~st:u~lt~:~~d~~al~~~~t~~~f~~~saavanla'iin suurta vipinää. Näin ei kuitenkaan ole t a p a htu~ut. Hel s l~ ~ l ssa o~ harr~stajiakyllä tyydyttäv.ästi , mu.tt.a opettajia ei juuri lainkaan. Elhan yksI miesvoi ohjata sawja mlehla ja naisia.siaSilti alan ammattimiehen ilmestymisen maahamme olisi w i vo n~tMeillä on esimerkiksi viimeisen 20 vuoden. ai kana oll.ut. ~seita erittäinki~pitkälle kansainvälisessä h.i~rarkiassak edenn.~~taE~I~n

Suomen MoottoriveneliittoSuomen Naisten LiikuntakasvatusliittoMoottoriveneur hei lu on räjähd ysmäisesti kasvanut kokoH arrastajamäärät mitataan nykyisin miljoonissa.Euroopassa.Suomessa ei vielä to ki voi puhua mi stään kansanurheilusta , mutta kasvuvauhtion ollut tavattoman nopea. T ä llä hetkellä Moottoriveneliittoonkuuluu 81 seuraa, j oissa jäseniä on yli 20.000. Kasvumahdolli suudet ovatedelleen hyvät: esimerkiksi Lahdessa ja H ämeenlinnassa, jotka molemmat sijaitsevatlaaj ojen ves istöj en äärellä, ei toistaiseksi ole ainuttakaan seuraa.Ruotsissa ja T anskassa on palj on enemmän harrastaj ia, mutta siltimatkakilpailujen viidestä mahdollisesta pohjoismaisesta mestaruudesta suomalaiet voittivat nelj ä ja vi idennessä tuli hopea.M eikäläiset tunnustetaankin j uuri tässä kilpailumuodossa maailman parhaimpiinkuuluviksi. iksi on Suomen kannalta varsin edullista , kun tähänsaakka PM-tasolla suoritetuista matkakilpailuista tulee vuoden 1974 aikanaEuroopan mestaruuskilpailut. Suomalaisilla on hyvä perinne, miltä ponnistaa.T oissavuoden paras moottoriveneilijä Pentti Aminoff oli viime vuonnaasepalvelustaan suorittamassa, mistä johtuen hänelle tuli selvä vä livuosi .Useissa luokissa uomalaiset kuitenkin sijoittuivat EM-tasolla kuuden parhaanj oukkoon.Koskaan Suomessa ei vielä ole ollut minkään luokan EM-kilpailua. Ensikesänä on: Saimaan vesillä ajetaan SD-Iuokan EM-ajo heinäkuun puolivälissä. Kil pai lu käydään 2500 metrin mittaisella rada lla kymmenenäkierroksena ja neljänä eri lähtönä. Alue voidaan eristää. ~ a k sa n e iden katsojien määrän odotetaan nousevan tuona parhaana loma-aikana ylI 10.000hengen.Suomalainen paasI myös viime kesänä ME-listalle. Pentti Fabritius aj oiT ampereella maailmanennätyksen D-Iuokassa: 93.92 kilometriä tunnissa.44Moottoriveneliiton toiminta-avustus on 22.000 markkaa. Liiton budjettion yli kuusinkertainen. Tulot tulevat kilpailulupamaksui sta sekäkilpailuli sensseistä, jotka ohjaaj an osalta ovat kansallisella tasolla 40 mk jakansainvä lisellä 60 mk hengeltä. Näihin sisältyvät vakuutukset.Vakuutukset ovatkin erittäin tarpeen, sillä va ikka Suomessa ja myössuomalaisten ulkomaisissa kilpailuissa on vältytty pahemmilta onnettomuuksilta,pienempiä tulee melkein j oka kilpailussa. On laskettu, että kovassaaallokossa ja kovassa vauhdissa moottori veneessä on suurempi g-voimakuin mikä kohdistuu lentäj ään hurj immassakaan syöksyssä. Ei siksiih me, että kylkiluita katkeilee ja ajajassa saattaa olla mustelmia kuinkatuta ppelun jälkeen.Vakuutukset kohdistuvat ainoastaan ajajaan. Veneitä ei vakuuteta.Moottoriveneurheilussa sattuu huomattavasti enemmän keskeyttämisiä kuinauto- tai moottoripyöräkilpailuissa. Vesi on harvoin mikään strada : melkeinaina tuulee jonkin verran, mikä aiheuttaa kupruja reitin pintaan.Parhaat kil paveneet maksavat noin 15.000 markkaa. Huipputasolla kilpailijat sopivat itse ilmoittajien kanssa j a saavat siten kulujaan pois,myös monet va lmistajat ovat kiinnostuneita parhaista ajaj ista j a lainaavat veneen vuokratta . M atka lla huipulle aj aj ien on maksettava vi ulutitse. Rikas isäpa ppa on tietysti helpoin tapa, mutta se onni ei satu kaikkienosaksi .Alkuun pääsee kuitenkin aika mukavasti koko perheen käyttöön hankituilla veneillä, joiden hi nta on 3000 markan luokkaa. Sellaisilla useimmattämän hetken huipuista ovat alkaneet." Parasta meidän seurassamme oli kuluneena vuonna kasvanut j äsenmääräja lisääntynyt kiinnostus henkilökohtaisen kunnon kohentamiseen" , sanoivatseurojen puheenj ohtaj at, kun heiltä kysyttiin menneen vuoden aikaansaannoksia.Parasta se on ollut koko liittoakin ajatell en. Kulunut vuosi on oll ut todellinen heräämisen vuosi. Tuskin koskaan aikaisemmin on lii ton palvel uja,kurssej a, näytöksiä ja kilpailuja kysytty ni in ahkerasti kuin tänä vuonna.Liikunnan kysynnän kasvu tuli voimakkaasti esiin kaikilla rintamilla . T oiminnantehostuminen ja aktivoituminen on ti en nyt työntäyteistä vuotta kentällä j a j ärjestöportaassa.Vuoden aikana vierail i kaksi edustusjoukkuetta ulkomailla pitämässä Suomennimeä muistissa . T ammikuussa lähti uomalaisen aisvoimisteluseuranryhmä kiertueelle Saksaan. Se esi intyi H ann overissa, Cellessä ja OsnabrUcke'­ssä. Näy töksistä vastasi Raija Riikkala kivi kovall a taidollaan. M atkan johtajanaoli liiton puheenj ohtaj a Liisa Orko.Kiel-viikolle matkusti Lahden piirin SNLL-jaoston j oukkue Mirjam Viippolanj ohdoll a. M atka lla oli mukana myös akatemiassa opettajana toiminutRaija Riikkala.H elmikuussa perustettiin M odernin Voi mistelun yhteistyöelin , johonSNLL:kin liitty i FSKG: n, SVL:n, T U K:n ja T U L :n ohella . Pitkin vuottaon pidetty yhteisiä kursseja laj iohj aajiksi aikoville kil paililtoiminnasta kiinnostuneille tytöille.M itään odottamatonta ryntäystä ei laj in ohjelmaan otto aiheuttanut.Liitoll ahan on ennestään jo erittäin korkeatasoista voimistelukilpailutoimintaa,j ossa kyllä riittää askaroimistajo kovankin tason saavuttaneille.Vuoden j oukkuevoimistelu- ja tanhumestaruuskilpailut pidettiin Pieksämäelläkesäkuussa. Kil pailujoukkueiden kärjen ta 0 oli todella kova mikänäkyi jo voittajien pistemääri stäkin. Kaikkiaan oli mukana 75 joukkuetta.Kilpailujen lisäksi pidettii n myös liikuntajuhla, jossa parhaat saivat näyttäätaitojaan.Vuoden tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostui Naisvoimistelupäivä, jokatänä vuonna oli jo 50. Kansallisteatterissa annettiin kolme loppuunmyytyävoimistelunäytöstä. Esiintyjiäki n oli 300, joten juhla oli todella merkittävä.Ennätysmäisen vi lkasta oli tä nä vuonna kesäkursseillakin . Kaikkiaan 22kurssia tarjosi virkistyskeitaita yll ättävässä helteessä huokaavalle kansalle.T avallisesti lyödään kurssikansiot kiinni elokuun jälkeen kun seurat aloittavattalvi kautensa, mutta nyt vasta vilske alkoikin. Ensi n tuli ruskakurssi .Sitten oli vuorossa T anhuvaaran U rheiluopiston vii meisenkin nurkan täyttänytjärjestöseminaari . Kilpailuohj elmien va lmennuskurssi Helsingissä olimyös täyteen buukattu, samoi n rentoutusku rssi. Voimistelusäestäjien jatkokurssilla,satuvoi mistelun ohjaajakurssi ll a ja modernin voimistelun kurssi ll asaivat erikoisalojen ihmiset omaa opetusta. Kauden päätteeksi tavattiin vieläohjelmistokurssill a. Tavallisesti kurssittomall a lokakuulla oli tänä vuonna tarjollavii si erilaista vaihtoehtoa ja jokaisen osanottajamäärä oli mahdollisuuksienylärajoilla.45

Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun LiittoSuomen NyrkkeilyliittoRisto HurmeMunehenin olympiakisat olivat luonnollisesti 5-otteluliiton ja sen edustusjoukkueentähtäimessä viime vuonna. Eivätkä yksinomaan viime vuonna, vaanuseampana sitä edeltäneenäkin. Olihan osa edustusjoukkueesta jo kokenutsuurkisojen kävijä, mutta mitali vielä puuttui.Eikä toiveissa tällä kertaa petyttykään: 16 vuoden tauon jälkeen suomalaisetviisiottelijat ottivat mitalin olympiakisoista. Ensimmäisen lajin ratsastukseniälkeen tilanne näytti jo pahalta, kun kahdelle meikäläiselle osui vikuroivaratsu eikä laji mennyt ihan toiveitten mukaan. Päivä päivältä miehet taistelivatkuitenkin suuremmoisesti, vaikka kaiken huipuksi pienisairauskin koettelisen erästä jäsentä. J a niin todella jännittävän maastojuoksun jälkeen joukkueRisto Hurme, Veikko Salminen, M artti Ketelä sai pronssia.Itse asiassa vain yksi heistä sai mitalin juuri sillä hetkellä. aksalaiset eivätolleet kisoja rakentaessaan säästelleet yleensä tippaakaan. Nämä mammuttikisatmaksoivat enemmän kuin mitkään muut aikaisemmat, kok onaiskustannuksetolivat yli 100 kertaa korkeammat kuin Helsingissä 1952 innaatiokinmukaan ottaen. Mutta he olivat sentään päättäneet jossain säästääkin: joukkueviiiottelussa mitaleja oli ainoastaan yksi. Suomen Olympiakomitea teettikisojen jälkeen jäljennökset mitalista niin että jokaisella on nyt omansa.uomen parhaaksi valitulla Risto Hurmeella oli erinomainen tilaisuus harjoitellakoko edellisvuoden ajan Texasissa San Antoniossa kesäisissä olosuhteissa.Vuoden 1973 alusta lähtien Veikko Salminen liittyi hänen seuraansa jahänellä on nyt samat edut.Kotimaassakin ha rj oi tus sentään onnistui aika hyvin lukuunottamatta ratsastusta,jossa ei olisi selvitty lainkaan ilman puolustusvoimain apua. Kuntyö hevosten määrä uomessa on supistumassa ja kohta olematon, on ravihevostenosuus samaan aikaan raj ussa nousussa, mutta ravimiehet varjelevatniitä kuin silmäteräänsäja vain joku epäonnistunut yksilö liikenee ratsastushevostenpuolelle. Ratsuhevostenkin määrä on tosin Suomessa kasvamassa,n:'utta samaan aikaan myös ratsastusharrastus on niin lujassa nousussa,etteivät nekään hevoset jouda viisiottelijoiden käyttöön. Omien hevosten ostamistaliitto taas ei voi edes harkita vähäisten käyttövarojensa takia.Liiton valmennuksesta vastasi viime vuoden aikana Eero Lohi apulaisenaanKari Kaaja. Lajivalmentajina olivat Pentti Aalto, T au Hi Bae, Erkki Laukkanenja Kauko J alkanen. Lohi valittiin kansainvälisen liiton teknisen valiokunnanjäs.eneksi Munchenissä olympialaisten 'yhteydessä pidetyssä kongressissa.Olymplalalslln saakka oli saman liIton hallituksessa Olavi Lark as, mutta hänjätti si lloin paikkansa, eikä tilalle valitettavasti tullut ketään muutakaan suo- Imalaista.... Olympiakisojen hopeamita li - laatuaan ensimmäinen suomalaisnyrkkei­IIJan saavuttama kautta aikojen - sekä neljä pohjoismaiden mestaruuttaolivat kinnasmiestemme näkyvimmät saavutukset vuoden 1972 aikana. Einiinkään heikosti, sillä ennakolta arvellen oli olympialainen mitaliketjummevaarassa katketa Munehenissä, jossa mitaleista taisteli peräti 357 nyrkkeilijää8 1 maa ta .Ka nsainvälinen kilpailu on kiristynyt, mutta nelimiehiseksi jääneen joukkueemmeesitys osoitti , että monessa suhteessa pystymme kunnialla kilpailemaanmaailman huippujen kanssa eikä suomalaisen nyrkkeilykoulun tarvitsehävetä ainakaan osaamattomuuttaan.Sellaista asiaa kuin iskukestävyyttä, joka on Reima Virtasen suurin puute,ei tietenkään harjoittelulla korjata. Tällainen seikka on eräs nyrkkeilyynvälittömästi liittyvä erikoispiirre. Virtanen oli taidoltaan mitalinsa arvoinen ,i~äv.ä vaan, että loppuottelu Vjatsheslav Lemeshevin kanssa näytti olympiakiSOJenfinaalikamppailuksi turhan epätasaiselta. Kaikesta huolimatta ReimaVirtasen hopeamitali ansaitsee tunnustuksen, arvostelijat voivat mennä itsekokeilemaan heltiääkö olympiakehästä pelkällä tuurilla minkäänlaistaprenikkaa ...Jouko Lindbergh sijoittui 57 kilon sarjassa kahdeksan parhaan joukkoon.Se oli kunniakasta, mutta paljoa ei puuttunut mitalitilastakaan.Mikko aarinen lunasti · matkalippunsa voittamalla yhden ottelun. Se olisuomalaisjoukkueen saavutuksia punniten keskitasoa parempi esitys.. Neljäs edustaj am,:,e Pentti Saarman otteli Kuuban kokenutta ja lujaaIskevaa Andres MolInaa vastaan tyydyttävästi kunnes nenän loukkaantuminenkolmannessa erässä teki j atkamisen mahdottomaksi.Joukkueemme Munehenissä supistui tällä kertaa neljään mieheen. Kaude.ntapahtumien perus~eella tällainen ratkaisu oli perusteltavissa, mutta kisOJaseuranneet saattOIvat todeta, että muillakin meikäläisillä olisi olluta~iaa kisoihin siinä kuin eräillä muiden urheilumuotojen edustajilla ja ennenkInmuutamia Munehenin kävijöitä.Pohjoismaiden mestaruuksia voittivat keväällä Kööpenhaminassa LindberghinjaVirtasen ohella myös Kalevi M arjamaaja Kalevi Kosunen.Edellinen nousi nuorten mestaruudesta 197 1 suoraan yleisen sarjan uomenmestariksi ja voitti vielä Pohjolankin 60-kiloisten me taruuden. KesäkuussaM arjamaa lähti kokeilemaan suurkilpailujen tunnelmia Bukarestissapidettyihin nuorten EM-kilpailuihin ja kompastui puolalaiseen AlfredChiehowlasiin . Vaikka Marjamaa sitten keskikesällä Leningradissa voittikinkaksi ottelua, ei näyttö enää riittänyt olympiakomitealI e ja nuori lupaus saaodottaa Montrealin kisoja. Samoin kävi 48 kilon Arto H autamäen j a 54kilon H eikki Vilanderin. Mukana ol i myös 57 kilon sarjan edustajana ReijoIltanen , mutta hänestä ei tulevaisuudessa liene enää ihmeitä odotettavissa.Sekä H autamäki, Vilander että Marjamaa kunnostautuivat kauden maaotteluissa,joita käytiin kaksi Ruotsia sekä yksi Länsi- aksaa ja Jugoslaviaavastaan. Voittopuolelle ei tällä kertaa jäänyt kuin Ruotsin kukistaminenHelsingissä 7-3, mutta Tukholmassa naapuri kuittasi numeroin 6-4.amat numerot saatiin J ugoslaviaa vastaan, Länsi- aksa taas voitti Suomen7-3, vai kka otteluissa ei tasoero niin näkyvä ollutkaan. Nuorten puolellaRuotsi kuitenkin voitettiin 6-4.Vuoden 1972 SM-nyrkkeilyt muodostivat kansalli en kohokohdan ja arvosteluoli pitkästä aikaa kautta linjan suopea. Messuhallin kehässä nähtiinrailakkaa yritystä ja uusia kasvoja. Kalervo H autasaaren (5 1 kg) ja AriVähäsen (8 1 kg) mestaruudet piristivät ja tuulettivat tavanomaisiksi käyneitäympyröitä. Valitettavasti kumpaakaan ei nähty enää syksyn kilpai luissa,toivottavasti pojat eivät kokonaan kadonneet.J onkin verran heikennystä parhaimmistoomme merkitsivät Mikko aarisenja raskaan sarjan Timo Aholan siirtymiset ammattilaisiksi. Tila lle nousivatkuitenkin edellä mainitut nimet ja syksyllä mainiosti nyrkkei ll yt AlfQvarnström korvasi Saarisen.Vuoden tilinpäätös nyrkkeilyväen osalta oli täysin tyydyttävä. Esiintyipänyrkkeilijä jälleen urheilutoimittajain vuoden 10 parhaan listallakin ReimaVirtasen ollessa mainitun listan kahdeksas.4647

Suomen PainiliittoSuomen PainonnostoliittoRisto BjörlinKaarlo KangasniemiVuosi 1972 saatiin merkitä Suomen Painiliiton historiaan eräänä sen merkkivuotena.MUn heni sä järjestetyissä olympialaisissa saatiin Suomelle painimitali16 vuoden tauon jälkeen. Näin päästiin jälleen kiinni siihen kansainväliseeneliittiin, johon Suomen paini eittämättömästi kuitenkin kuuluu. KyöstiLehtonen on kuitenkin edelleen Suomen viimeisin painin kultamitalimiesyhdessä Rauno Mäkisen kanssa. H eidän mitaleittensa uusijaa odotetaan nytkansainväliselle huipulle nousussa olevista nuorista kyvyistä.Vuonna 1972 valmistui liitolle kehittämisohjelma. Laajan työmuistionsivuilta löytyy paljon velvoitteita ja viitteitä siitä, millä tavoin ja mihin suuntaanliiton toimintaa pitäisi uusia ja miten sitä tullaan uusimaan lähivuosienaikana. Tämän työn toteuttaminen vaatii paljon työtä ja suunnittelua. On kuitenkinselvää, että nykyinen organisaatio on aikansa elänyt. Uusi organisaatiotähtää nuorten, kehityskykyisten painijain esille tuomiseen, mutta sen ohellatietysti koko laajan toimintakentän uusimiseen. Kehittämisryhmän työn tuloksistaodotetaan paljon uutta voimaa antavaa piristystä.Liiton toiminnassa ei ole päästy kokonaisuutena ottaen siihen työskentelytehokkuuteen,kuin pitäisi ja johon ilman muuta pyritään. Tuntuu siltä, kuinnykyinen päävalmentajasysteemi olisi aikansa elä nyt. Nykyaika vaatii kokokentän peruskoulutuksen ylläpitämistä ja tehokasta johtamista. Tähän tarvitaanpäätoiminen valmennus- ja koulutuspäällikkö, joka pystyy omatoimisestija vastuullisesti hoitamaan tämän erittäin tärkeän työsaran eläväksi, toiminnalIiseksiyksiköksi.Piiri- ja seuravalmentajat kaipaavat kipeästi sekä perus- että jatkokoulutustoimintaa,sihteerit, tuomarit ja muut toimitsijat ovat saman koulutustarpeen48ede sä. Kaiken lisä ksi näihin täytyy puuttua nopeasti. Viimeaikaiset sääntömuutoksetkansainvälisissä säännöissä velvoittavat tähän. Ei ole varaamenettää ainuttakaan henkilöä painin parista. Koulutustarpeen tyydyttäminentehokkaalla tavalla on huutava puute.Myös painitallien vetäjien jatkokoulutukseen on kiinnitettävä suurta huomiota.Nämä poikapainikouluttajat tekevät maas amme niin tärkeää vapaaehtoistatyötä , että heidät on voitava pitää ajan tasalla ja liiton olisi pystyttäväjuuri näitä kouluttaj ia ja seuroja avustamaan.Poikapainitoiminta on maassamme hienoisessa noususuunnassa. Samoininnostus junioripainijain keskuudessa. Edustusmiehistömme runko on muuttumassanuoremmaksi, joka puolestaan tietää sitä, että valmennus Montrealiintulee olemaan tiiviimpää ja perusteellisempaa kuin aikaisemmin.Vuoden 1972 toimintaa sävytti voimakkaasti jo myös 1973 kr.room. paininEM-kisojen järjestelytyö, joka sitoi sekä liiton että koko painiväen toimitsijavoimiakisojen onnistuneeksi läpiviemiseksi.Liitolle valittiin myös uusi puheenjohtaja, jonka toimikausi alkoi vuoden1973 alusta lukien. Kauppaneuvos Mauri Vierumäen johdolla liitto purjehtiinyt uusien suunnitelmiensa myötä uusiin tuuli in,jotka to ivottavasti parantavatliiton heikkoa taloudellista asemaa, mutta tuovat samalla toiminnallisestiuutta, piristävää henkeä mukaan.Kiitos painin kenttäväen aktiivisen ja tuloksellisen työn kulunut vuosi olikokonaisuutena hyvä . T ähän päästään vain hyvän yhteishengen ja eheän ilmapiirinvallitessa.Tulevilta vuosilta odotetaan paljon.Jostain syystä monilla tahoilla tuntui olevan suuri halu antaa sellainen käsitys, että painonnosto olisi laj ina romahtanut vuosien 1968 ja 1972 olympiakisojenvälisenä aikana.Kuitenkin MUnchenin kisoissa painonnosto menestyi yleisurheilun jälkeenparhaiten. Mukana oli yhdeksän nostajaa , ensimmäisen kerran painonnostonhistoriassa mies jokaista sarjaa kohden . äistä kuusi sijoittui kahdeksanparhaan joukkoon. Taito Haaralla kävi huono onni, hän epäonnistui tempauksessa.Jos rauta olisi noussut hän olisi sijoittunut vähintään kuudenneksi.Siis ainoastaan kaksi miehistä jäi finalistien joukosta pois. Prosentuaalisestijoukkueen kokonaislukuun nähden mahtava saavutus.Edellisissä kisoissa neljä vuotta aikaisemmin pisteitä 10 parhaan joukossalaskien uomi keräsi 29, MUnchenissä 26 pistettä. Mexicossa Kaarlo Kangasniemenkultåmita li näkyi kauas. N yt oli varsin huonoa onnea: J ouko Leppähävisi mitalin vaa'alla,. Kalle Kangasniemi loukkaantui pahasti keväällä jne.M utta lajin vahvuuskaan ei oikeuta sen kehitykse tä vastuussa olevi alepäämään laakereilla. Jo useamman vuoden ajan liitossa pohdittiin pitkäntähtäimen suunnitelmaa, jolla päästäisiin varmimmin eteenpäin, harrastustalaajennettaisiin ja huippua terävöitettäisiin.Viime syksynä myös SVUL:n koulutuspäällikkö Heikki Niininen ehti suunnittelutyöhönmukaan ja kevätpuolella helmikuussa valmistui laajahko pitkäntähtäimen suunnitelma. Se hyväksyttiin vuosikokouksessa ja sitä toteuttamaanasetettiin muutaman miehen johtoryhmä. Täs ä ryhmässä ovat laj in kai kkivalmennuksen auktoriteetit. He kelaavat nyt kerää auki parhaaksi katsoma I­laan tavalla. Kun joku asia on valmistumassa, se kiikutetaan johtokuntaanpäätettäväksi. Kaikkea nykyistähän ei voida heittää kertaheitolla menemään,vaan muutoksen täytyy tapahtua vähitellen.Vuosikymmeniä kestäneen sitkeän köydenvedon jälkeen MUnchenissä tehtiinvihdoin kansainvälisen painonnostoliiton kokouksessa päätös, että punnerruspoistetaan ohjelmasta. Kun asia ensimmäisen kerran oli esillä, poistajiaoli va in pari, mutta kerta kerralta heidän määränsä kohosi .Nyt runsaat puoli vuotta kilpailut on viety läpi ilman punnerrusta. Kukaanei tähän mennessä ole vuodattanut kyyneliä punnerruksen poisjäämisestä.Nostomuoto oli juuri se, joka eniten aiheutti tuomaripalaverej a , eniten nostajill e selkäkipuj a.Kuitenkin kilpailuissa se oli juuri se nostomuoto, jossa kaikki nostajat käyttivätsääntöjen salliman ajan vi imeiseen tippaan saakka. Matemaattisesti siiskilpailut ovat Iyhentyneet enemmän kuin kolmasosalla.49

Suomen PesäpalloliittoSuomen Purjehtija liitto.......;)ssi aäjll'la50Pesäpalloilijoilla oli lievä laskukausi vuonna 1971. Liitto putosijäsenmäärässä neljänneksi suurimmaksi VUL:n erikoisliitoista.Mutta SO:s toimintavuosi ,juhlavuosi, palautti tilanteen entiselleen. Pronssisija on jälleen pesäpa lloilij oi den hallussa.T ämä on kuitenkin vasta alkusoittoa . Viime vuonna alkoi ja tänä vuonnajatketaan iskulla nuorisoon. T enavatoiminta käy nnistyi vuoden 1972 ai kana,mutta liikkeelle päästiin siinä määrin myöhään, että tenavapelaajia laskettiinolevan vain noin tuhatkunta. Nuorten uurleirillä Porissa eräänlaisissa linaalioueluissaoli mukana 105 tenavaa.yt ovat lähtöasemat vallan erilaiset. J okaisessa SVUL:n piirissä on omaliiton kouluttama tenavapäällikkö. I s0:ssä liiton seurassa on tenavajohtaja.Piiripäälliköt kouluttavat heitä koko ajan lisää. M aaliskuussa tuli pai nostavarsin hyvä tenavaopas, j oka jaetaan kaikille suomalaisille kansakouluille sekäopettajienva lmistuslaitoksille.Ei ole lainkaan rohkeata veikata, että viimevuotiset tenavaluvut saadaantänä vuonna kertoa mahtavalla kertoi mella. Mutta korostettakoon tässä yhteydessä:liitto ei suinkaan pyri tekemään jokaisesta nappulasta huippuluokanpesäpalloilij aa. T arkoituksena on jo nuoresta pitäen juurruttaa nuoriin liikkumisentärkeys ja ilo, jotta sitten vanhemmallakin iällä se muistuisi mieleen.appul at kaipaavat kuitenkin leikinomista kilpailua ja H ämeenlinnassa järjestetäänoikein tenavaleiri, erill isenä nuorten suurleiristä, joka tänä vuonnapidetään J yväskylässä.Pesäpalloilu joutuu aika suuressa määrin toimimaan va ltionavustuksenva rassa. Vaikka si llä ei muitten palloilulajien tapaan olekaan kansainvä lisenkilpailutoiminnan rasitteita harteillaan, ei sillä puolestaan ole myöskään sentuomia tuloja.Juhlavuoden tapahtumat aiheuttivat sen, että viime vuoden osaltatilinpäätös osoittaa tappiota. Tämä ei suinkaan merkitse toiminnan supistumista,päinvastoin: se entisestään tehostuu.Osaltaan tälle antaa mahdollisuuden jo vuodesta 1971 saakka harkittu,mutta vuoden 1972 syksyllä ja tämän vuoden alussa toteutettu organisatiomuutos.Entinen johtokunta oli 10-miehinen, nyt se on 6-jäseninen. Liittokokouksenalapuolell a on korkein päättävä elin liittovaltuusto, jolla aikaisemminoli vain neuvojen antamisen oikeus. T ämä liittyy osana liiton pyrkimykseenlähentyä seuroja. J ohtokuntaan ei millään voida ottaa kaikkien piirien edustajia , mutta liittova ltuustossa ovat automaattisesti kaikkien piirien jaostojenpuheenjohtajat. iellä kentän ääni kaikuu varsin lavealta pohjalta.Organisatiomuutos tuntuu ensimmäiseksi vahvasti liiton sisäisessä toiminnassa.Aikaisemmin työvaliokunnan kokoukset juuttuivat, kun niissä käsiteltiinkaikkien eri valiokuntien asioita . Koneisto ei tahtonut pyöriä, PT-suunnitelmientekeminen oli vaikeaa.Nyt johtokunnan alapuolelle luotiin kolme tehoaluetta: hallinnollinen, kilpailullinenja koulutus-valmennuksellinen. Kullaki n alueella on omat johtoryhmänsä.Näitten johtoryhmien puheenjohtajat, kaikki johtokunnan jäseniä,muodostavat koordinoivan ryhmän.Lisäksi valmennus- ja koulutusva liokunnan yhteyteen muodostettiin suunnitteluelin,kolmemiehinen. Tämän elimen tehtävänä on nimenomaan pesäpalloilunvalmennusasioitten kehittely ja suunnittelu.Organisaatiomuutos on ollut toiminnassa vasta muutaman kuukauden,joten mitään lopullista on vielä mahdotonta sanoa. J o nyt kuitenkin näyttää,että se on muodostunut piristäväksi ruiskeeksi .Ihmisten vapaa-ajan yhä lisääntyessä on samaan aikaan suomalainen venek~ ?ta~ niin .moottori- kuin purjeveneiden kohda ll a, vo imakkaasti kasvanut.ama kakSI aSIaa ovat varmasti suorassa suhteessa toisiinsa. Sama ilmiöh.~v a ittiin Ruotsissa jo muutamia vuosia sitten, Suomessa erityisen selvästiVllme vuonna.Li kikään kaikki purjeveneen hankkineet eivät varmastikaan vielä kuuluPurjehtijaliiton alaisiin seuroihin. Mutta jo pelkästään liiton tilastonumeroidenva lossa kehitys oli erityisen voimakas viime vuoden aikana. Venekannanli s~ ys .oli 623 yksikköä , mikä kokonaismäärässä merkitsi 18,9 prosentinhsa ysta . Suurm prosentuaalinen lisäys kirjattiin avomeriveneissä , vä hän yli 42%, mu t ~a kaJlpalemäärissä lisääntyivät eniten kevytveneet, 284 kappaletta.Yhteensa PurJehtlJ almon rekIsterISsä on veneitä kauden 1972 jälkeen 3911kappa letta... Purjehti)aliitto on ~udist a nut organisationsa aivan täysin . Liittoon perustettlmpysyva koulutus- Ja valmen~ u sva hokunt a . Sen eräänä tehtävänä on johtaaJa valvoa edustustason purJehtlJam koulutusta, kuntovalmennusta ja kilpailuo h~e lm aa. V ahokunnan puheenjohtajaksi va littiin Börje Nordberg, joka yhdessaChflstlan Sundmanm kanssa on useamman vuoden ajan palkatta vastannutluton edustuspurjehtijain valmennuksesta.v.~ rojen puute on kompastuskivenä, kun va liokunnan suunnitelmia lähdetaantoteuttamaan. Niinpä edustuskilpailijat saanevat itse rahoittaa erittäinhuomattavan os~ n . kans a inväli~estä kilpailutoiminnastaan, liiton osuus rajoittuusen ohJelmolmlseen. Kdpadukaluston hankinnassa liitto ei luonnollisesti ­kaan ole voinut auttaa kilpailij oita lainkaan.. Ka.tseet kohdistuvat nyt kolmijäseniseen talousva liokuntaan, j onka puheen­JohtaJakSI ·tuh Peter Tallberg. Luonnollisesti tämän valiokunnan tehtäväksia?nettun talouden . p a r a n~a minen . Erityisesti tarvittaisiin lisää määrärahojakdpadu-, uedotus~ Ja tutklm~stolmmt aa n . ykymen venekalusto ja välineistöuusI;te mater~ aa lem ~en kohdIstaa tavattoman paineen teknisen lautakunnantutklmus-, mlttaus- Ja valvonta työhön.Kolmas liitto

Suomen PyöräilyliittoSuomen Pöytätennisliitto--Harry HannusKun olympialaisten takia viime vuonna valmennettiin melkein pelkästäänedustusjoukkuetta, niin nyt on Pyöräily liiton piirissä painopiste siirtynyt vahvastinuorten puolelle. Kaikissa kahdeksassatoista piirissä on koulutettu tämänsektorin valmentajia, viimeksi Rovaniemen Pohtimolammella.Alkukankeudesia selvittyä pyöräilijät ovatkin saaneet valmentajakoulutuksenyhteistyössä VUL:n kanssa erinomaiseen vauhtiin. Tällä hetkellä liitollaon 120 C-tason, 21 B-tasonja 8 A-tason va lmentajaa. T ämän vuoden loppuunmennessä va lmentajien määrää pyritään nostamaan 220:een.Huippumiehiäkään ei sentään ole unohdettu. Entinen ratapyöräilijä RaimoVauhkonen on kiinnitetty olympiavalmentajaksi. Olympiakomitean tukea saaHarry H annus yksistään, liiton renkaissa on seuraavia olympiakisoja ajatellenvielä nyt 35 ajajaa, joista 2/ 3 nuoria. Ratapyöräilij öiden valmennusryhmä onkuusihenkinen.Suomi on aina ollut mukana kolmen kirjaimen ajossa, Berliini-Varsova­Praha, mutta jätti tänä vuonna väliin, koska ainoastaan H annus parhaimmistaolisi ollut käytettävissä. M auno Uusivirta on toipunut hyvin loukkaantumisestaanM iinchenin supervaarallisessa maantieajossa, mutta ei ole vielä hyväkuntoinen.Kuten muistettaneen, Uusivirta joutui kapealla radalla väistämääperästä yhtä kkiä eteen tullutta törppöä, jolloin 12 miehen joukki o ajoihänen päälleen. Häneltä murtui solisluu ja hän sai pahan aivotärähdyksen.Myös eräät muut edustu miehet syystä tai toisesta eivät olleet nyt tilaisuudessalähtemään mukaan P-_B- V -ajoon.Sen sij aan PM-ki oihin Tanskaan ja MM-kisoihin Espanjaan Suomi kylläosallistuu. MM-kisoissa H annus kokeilee tosissaan 4 kilometrin rata-ajoa,jonka hän vi ime ke änä olympiakisoissa jätti vä liin. Se oli todennäköisestivirhe, sillä ainoassa kokeilussaan kotimaassa hän voitti Raimo Suikkasen jaMiinchenissä kultaa ottanut Norjan Knudesen ei kauden aikana ollut yleensäkuin karvan verran H annusta parempi.Pyöräil yliiton heikko taloudellinen tilanne rajoittaa sekä leirittämi stä ettämonipäiväisiin kisoihin osallistumista. Liitto maksaa matkat ja 18 markanpäivärahan, mutta ei minkäänlaisia työaikakorvauksia. Si lloin joutuvat monetperheelliset ajattelemaan kaksi kertaa, ennen kuin lähtevät pariksi viikoksi taipitemmäksikin aikaa matkoille.Kansainvälinen toiminta on kuitenkin vi lkkaampaa kuin pitkään aikaan.Tampereelle viime kesänä val mistunut 200 metrin puurata on kolmien kansainvälistenkisojen näyttämönä, H elsingin velodromille on tulossa puolalainenjoukkue.Liiton kilpailukalenterissa on 85 eritasoista kansallista tai kansainvälistäkilpailua. 20 vuoden tauon jälkeen järjestetään maantieajon SM-kilpailu Helsingissä.Se on tarkoitus pitää Eläintarhassa kahden kilometrin mittaisell aradalla. Siitä tullee todellinen yleisökilpailu, sillä ISO kilometrin taipaleestatulee 75 ki errosta. Mutta kilpailusta tulee myös osanottajille varsin raskas,sillä mukaan tulee silloin 75 tuhtia nousua. Tavallisesti maantiekilpailut onpidettu 5-15 kilometrin mittaisilla radoilla, jolloin seuraaminen ei ole ollutniin helppoa kuin se on tällä kerralla.Pöytätennislii ton tOlmmta oli vailla huippukohtia . Osallistuminen EMkisoihinRotterdamissa toi miesten joukkueelle tyydyttävän 17. sijan, naisetputosivat .kolme pykälää alemmas. Sarajevon MM-kisoihin matkusti nuorennettujoukkue, mutta ei lainkaan naisia. Nuorten pelaajien esiinmarssija koulutuksen tehostamiseen tähtäävät toimet olivat valonpilkkujamuuten kovin nukuttavassa pingisvuodessa.Verenvaihto on selviö, sillä junioripelaajat Pentti Vihko ja MarttiAutio TIP-70 molemmat ovat astumassa miesten saappaisii n. Nämä 17-vuotiaat juniorit lähtevät iskemään uutta latua suomalaisessa pöytätenniksessäMM-arenalle.Pöytä tennis on muuten vahvassa nousussa maaseudulla, nuorien voimienesiinmarssi on haaste liiton päättäville el imille. Turkuun valmistuiuusi, pelkästään pingikselle pyhitetty halli, jonka suosio on alusta alkaenollut suorastaan fantastinen.Liiton maaotteluohjelma rajoittui minimiin, mutta maan tärkein pöytätenniskilpailuVictor Barna Cup toi kaivatun lisän kotimaisiin kierteisiin.Tästä kilpailusta on kehittymässä mannermainen suurturnaus -kiitos järjestäj ien oma-aloitteisuuden ja aktiviteetin.Miesten kaksinpelimestari on BK:n eppo Elsinen, joka ei kuitenkaanasettunut maajoukkueen palvelukseen. J oukkuemestaruus tuli jälleen ylivoimaiseen tapaan BK : lle, jonka valttiässä, parhaaksi kautta aikojen arvioitupelurimme - M ax Laine siirtyi jo ikämiesten kirjoihin.Kylmäkosken M aila on edelleen vahvin maaseutuseura, jonka ikiuutterapuuhamies Nilla Keva jaksaa taistella tuulimyllyjä vastaan.Pohjoismainen Helsingissä järjestetty juniorileiri oli erittäin onnistunutja sitä hallitsivat kilpailuissa suomalaisisännät. On tosin otettava huomioon,ettei Ruotsi lähettänyt läheskään parhaitajuniorejaan peliin.52

Suomen RatsastajainliittoSuomen SalamapalloliittoPursiainenr------==t==~=::=:iM aassamme on useita ratsastuskouluja, joissa on yhteensä tuhansia oppilaita.Huomattavalle osall e näistä ratsastus jää elinikäiseksi harrastukseksi,ilman kilpailutoimintaa. Varsin moni kuitenkin uskaltautuu myös kilpailuihin.Eri ratsastuskouluilla on kuitenkin ollut jonkin verran toisistaan poikkeavalinj a. Nyt ensimmäistä kertaa Ratsastajainliitolla on mahdollisuus oikaista toisistaaneroavat linjat.Ypäjälle valmistui nimittäin vuoden 1972 aikana Suomen RatsastusopislO.en vihkiäiset pidettiin marraskuun 26. päivänä. Opistolla on tällä hetkelläkolme päätoimista henkilöä, j ohtaja Väinö J okinen, kouluttaja Kristina J ungfeltja emäntä Anita Heikkilä.Opiston ensimmäinen virallinen toimintavuosi käynnistyi 1. 1. 1973, muttajo vi ime vuoden joulukuussa pidettiin junioriseminaari , hevosten kuntotestausja joululomakurssit.Ratsastusopiston valmistuttua maamme ratsastajilla on viimeinkin paikka,jonne liiton koulutus- ja valmennustoiminta voidaan keskittää. Etenkin ratsastuksenopettajienkoulutukseen voidaan nyt kiinnittää en ti stä suurempaa huomiota.Ratsastuskoulujen opetustason vaatimuksia voidaan tiukentaa, kunkotimaassa on mahdollisuus osall istua säännölliseen koulutukseen. J a opistonavulla saataneen myös eri koulujen opetus yhdenmukaiselle linjalle.Innostus ratsastusurheiluun on tasaisesti kasvanut. usia seuroja perustettiinkolme kappaletta ja vanhoissakin jäsenmäärä jonkin verran kasvoi.Vuoden 1972 lopussa oli maassamme ratsuhevosia seuraavasti:puoliverisiä 769, täysverisiä 52, poneja 299, yhteensä 1120 ratsua.Viime vuoden aikana maahamme tuotiin 107 puoliveristä, 15 täysveristä ja4 1 ponia eli yhteensä 163. Suomessa syntyi 32 hevosta ja 26 ponia, kuoli 24hevosta ja 5 ponia. Ratsujen määrä lisääntyi siis 192 :lIa. Ratsuina käytetytsuomalaiset hevoset eivät sisälly näihin lukuihin.T alviharjoituspaikkojen vä häisyys jonkin verran sekä paikallistaa harrastustaettä hidastaa kehitystä. H elsingissä on suuri maneesi , mutta sen lisäksitalviharjoitteluun on mahdollisuus vain Lahdessa, Turussa, T ampereell a sekänyt Ypäjä llä.Vaikka suomalaisratsukkoja ei arvostettu olympiavalmennusmäärärahojenarvoisi ksi , niin viime vuoden aikana useat heistä kuitenkin menestyivät varsi nhyvin kovi ssakin kansainvä lisissä kisoissa. Pohjoismaisissa suurkilpai luissaRuotsissa j a Norj assa meikäläiset ratsastajat napsivat useita palkintosijoja.Akateemisissa kisoissa DUsseldorfissa, jossa joukkueita oli yhdeksästä maasta,Tom Gordin voitti h ~ nk i lök o ht a i se n estekilpailun. Syyskuussa kauden viimeisissäkilpailuissa H elsingin kaupunkijoukkue vo itti Tuhkolman kaupunkijoukkueen.Kun tuntee ja tietää ruotsalaisten mainion menestyksen kansainvälisissä ratsastuskilpailuissa vuosi kymmenien aikana, tämä on erittäinilahduttava saavutus ja antaa lupauksia paremmasta tulevaisuudesta myös kil- .pailutoiminnan alalla.MUnch~nin kisojen yhteydessä järjestettiin suuri nuorisoleiri . Siellä olituhansia osanottajia maailman eri puolilta. J okaise lla kansakunnalla olioi keus antaa näytös jossakin oman maansa ikiomassa urheilumuodossa.Suomen osalta valinnanvaraa olisi oi keastaan ollut vain kaksi, molemmatprofessori Lauri " T ahko" Pihkalan keksintöj ä. Siis joko pesäpalloilu tai salamapalloilu. Koska jälkimmäinen oli uudempi, päädyttiin siihen.Vaikutukset oli vat arvaamattomat. H eti näytöksen päätyttyä useiden erimaitten joukkueen johtajat j a jäsenet tulivat suomalaisten luokse kyselemäänpelin sääntöjä ja mistä saisi pa ll oja. uomalaisilla mukanaolleet pallot hävisivätkuin tina tuhkaan.Suomalaisia urheiluihmisiä moititaan usein siitä , että he selittelevät asioitaliian va ikeatajuisesti . Varsinkin kun on tullut käydyksi joitakin kursseja,s.ivistyssanatsinkoilevat ilma.ssa. Tunnettua edesmennyttä englantilaista filosofiaBertrand Russellia mukaellaksemme tehkäämme siis tällä kertaa poikkeus jamyöntäkäämme: erittäin heikkolahj aiselta II-vuoti aalta saattaa huveta neljännestunti,ennenkuin hän oppii salamapa ll opelin säännöt.Mutta vastaavasti taidossa ei ole minkäänlaista ylärajaa. Sitä ei koskaan opiniin hyvin , että voisi hei ttää soikean pa ll on pelaaj ien sankkaan joukkoo n j asanoa: " En minä enää viitsi, osaan kaiken."Nuorisoleirillä nähtiin suomalaisten näytöspelin jälkeen vieraitten maittenedustajien ryhtyvä n keskinäisiin kamppailuihin. J o si ll oin eräät maat tiedustelivatsääntöjä ja myöhemmin Suomeen on saapunut kirjeitä samoissa merkeissä.Neuvostoliiton urheiluministerin vieraillessa maassamme maaliskuussasovittiin alustavasti, että suomalainen joukkue lähtee myöhemmin sovittavanaajankohtana näytöski ertueelle Neuvostoliittoon. Juuri venäläiset olivat MUnchenissä erittäin kiinnostuneita pelistä.Urheiluopistoilla ja opettajienva lmistuslaitoksissa lajilla on ollut alustapitäen vankkajalansija, Kes ki-Suomessa myös kouluissa. Ensi syksynä on tarkoitusj ärj estää liikunnanopettajalaitosten vä linen turnaus ja myös koulujenosalta suunnitellaan samanlaista cup-kilpaa kuin monissa muissa pa llopeleissä.alamapallosta ei kuitenkaan ole tarkoitus kehittää kilpailulaj ia, vaan se ontarkoitettu apulajiksi muitten laj ien harrastajille. Se on erittäin hyvä välipalausein kui vi ksi muodostuvien lajiharj oitusten lomassa. M onet jääkiekkoseuratkäyttävät salamapalloa kesäharjoittelumuotona, mm. T ampereen Il ves.alamapallo on siitä ihanteellinen, että se sopii kaikenikäisille ja -kokoisi lle.e on myös eräs harvoja pelejä, joita m.iehet ja naiset voivat pelata yhdessä.Vaikka joukkueet - sisä halleissa vastakkain 6 + 6, ulkokentillä 11 + II , jotkutvä li muodotkin sopivat riippuen käytettävissä olevan kentän koosta ja pelaajienlukumäärästä - pelaavat vastakkain j a kosketus ratkaisee, pelissä ei ole lainkaanvä kivaltaisia piirteitä, niinkuin sen sukulaisessa rugbyssä. Salama pa ll oon yhtä hyvä peli kuin rugby, mutta vaikka sitä harrastettaisiin ym pärimaailmaa, ei siinä tu lisi kuolleita tai massamäärin loukkaantuneita, kutenrugbyssä pelkästään USA :ssa .J yväskyläläinen lehtori Jukka Vuolio on parhaillaan laatimassa salamapallonyksinkertaisia sääntöjä, jotka on tarkoitus antaajokaiselle pallon ostaneelIekaupanpäälliseksi.5455

Suomen Soutu liittoSuomen Sulka palloliittoSoutajilla oli viime vuonna vinha myötätuuli. Sitä on jatkunut myös tämänvuoden puolella.Vuosi sitten näet opetusministeriö myönsi liitolle 60.000 markkaa ka lustohankintoihin.Veneiden puute on aina ollut soudun harrastuksen suuri haitta.Vuonna 1969 saatii n 29.000 markan avustus, jolla pahinta pulaa pystyttiinpoistamaan, mutta vain pahinta.Silloin neljä vuotta sitten seurat joutuivat veneitä hankkiessaan satsaamaan60 % veneitten hinnasta it e, 40 % oli avustuksen osa. Nyt omakustannusosuusoli anoastaan 33.3 %.euroille pystyttiin tällä tavalla hankkimaan toistakymmentä venettä.Lisäksi liitto osti samalla tavalla seitsemän venettä, jotka ovat olleet seurojenvuokrattavissa.Viime syksynä heräsi ajatus retkeilyveneen kehittämisestä. Piirustukset valmistuivatj a prototyyppi ehti helmikuun venenäyttelyyn mukaan. 20 veneensarja valmistuu toukokuussa. Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, miten opetusministeriöon nyt suhtautunut avustuspyyntöön. Jos vastaus on myönteinen,veneet sijoitetaan opistoille, lomahotelleihin ja seurojen käyttöön ja niitäkokeillaan ensi kesänä retkeilykäytössä mm. Helsinki-Tammisaari ja Helsinki-Porvoomatkoilla. Ellei, sitten veneet on pakko myydä vapailla markkinoillaja silloin niitten jälkitarkka ilu jää heikommaksi.Veneen suunnittelussa on ollut mukana monta soudusta kiinnostunuttaammatti-ihmistä. Ne valmistetaan valkeakoskelaisessa veneveistämössä. Valkeakoskellaon useita tunnettuja entisiä mestarisoutajia, joiden asiantuntemustakäytännön alalla on käytetty suuresti hyväksi, erityisesti Martti Mikkolanosuus on ollut merkittävä.Vaikka veneet on tarkoitettu retkeilykäyttöön, nllssa on kilpaveneen välineet,mm . hankaimet ja istuimet. Ne ovat kuitenkin kilpavenettä huomattavastiraskastekoisempia. Näyttelyssä ollutta prototyyppiä on kokeiltu aika paljonjo käytössä ja on todettu sen " makaavan" hyvin vedessä ja kulkevan loistavasti.Mikäli tämän arjan valmisteista nyt saadaan ensi kesän aikana riittävänselvä kuva, on syksyllä kaikki kokemukset tarkoitus kirjata ja tehdä parannettupainos seuraavaa kautta varten. Silloin ensin alkuun ehkä 50 kappaleensarjana. Veneet ovat kahden hengen käyttöön tarkoitettuja, ne sopivatpariairokaksikoksi tai perämiehelliseksi yksiköksi .äillä kalustohankinnoilla on ajan hengen mukainen kuntourheilumerkitys,varsinkin jos jatkossa päästään suurimittaiseen valmistusprosessiin. Samaanluokkaan kuuluu myös uomessa kehitetty Iiuku-istuin, joka oli näyttelyssäesillä . Sen merkitys on nimenomaan siinä, että soutaessajalat eivät ole paikallaan,vaan myös ne liikkuvat koko ajan, jolloin rasitus kohdistuu tasaisemminkaikkiin ruumiinosiin.Kilpailullisesti soutajat pettyivät, kun perämiehetön nelonen, joka muodostuiesteen ja Turun Soutajista, ei päässyt olympiakisoihin. Tämä ryhmäon nyt olympiavalmennuksessa ja jo tässä vaiheessa on selvää, että se lähteeMoskovaan syyskuussa EM-kisoihin. Liitto ei pysty matkaa rahoittamaan,vaan viuluista vastaavat soutajien omat seurat.Liitto joutui toimintansa pyörittämiseksi luopumaan oto-toiminnanjohtajistaja palkkaamaan päätoimisen toiminnanjohtaja-koulutusohjaajan. Tämäpakkorakonen puolestaan pani liiton entisestäänkin tiukan talouden niin ruuville,ettei liitto pysty juuri lainkaan hoitamaan edes edustustason miesten valmennusta.Monet saattavat hymyillä, ehkäpä jollakulla on varaa ivaankin. Sillä uhallakin:vuosi 1972 oli Sulkapalloliitolle käänteentekevä , koulutus- ja valmennustoiminnassapäästiin ensimmäistä kertaa eteenpäin niin, että suunnitelmat j apäätökset pystyttiin myös toteuttamaan.Suurissa taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville liitoille ei toiminnanpyörittäminen ole aina niin yksinkertaista. Tiedetään tarkkaan, mitä pitäisitehdä, mutta varat eivät anna myöten.Ratkaisevaa koulutuksessa oli se, että liitto pystyi avaamaan yhteydenSV L:n koulutusosastoon. Näin saatiin koulutetuksijo 1 A- ja 4 B-valmentajaaC-kurssin käyneitä on parikymmentä.Kokonaistavoitteeksi liitto on asettanut jokaiseen seuraan 'yhden A-tasonja 2- 5 B-tason valmentajaa. Tämä on kuitenkin pitkällisen prosessin tulos.Liitto toimi myös itse kouluttajana. Juniorivalmentajille järjestettiin kaksiosaisetkurssit. Tällä toiminnalla saatiin 10 valmentajaa ja nyt liitto on asettanuttavoitteekseen 10 valmentajan vuosittaisen kurssittamisen. Ensimmäinentuomarikoulutustilaisuus saatiin aikaan, millä tuomareita valmistui 12 kappaletta.Edustusjoukkuetasolla tilanne helpottui ratkaisevasti valmennuksen osaltavuoden 1972 aikana. Jo edellisenä syksynä Rolf Wikström j a Carl-JohanNybergh suorittivat Tanskan Sulkapalloliiton 1. luokan va lmentajakurssin.Vuoden 1972 elokuussa Wikström suoritti saman liiton 2. luokan valmentajakurssinpriimuspapereilla.Koulutustoiminnalle oli suureksi avuksi viime vuonna myös se, että kilpailujaedustussäännöt sekä pelisäännöt saatettiin ajan tasalle. Viime syksynä ryhdyttiinmyös kääntä mään suomenkielelle ensimmäistä valmennusopasta. Tarkoitukseenvalittiin Tanskan liiton laatima opaskirj anen, johon tarvittavakuvamateriaali saatiin Ruotsin liitolta. Opas ilmestyi markkinoille tämän vuodenhelmikuussa.Tähän mennessä aikaisemmin oli Sulkapalloliiton toimesta pystytty leirittämäänainoastaan edustustason pelaajia, heitäkin varsin vähän. Elokuussa1972 pidettiin olvallassa liiton historian ensimmäinen junioripelaajien leiri,jolla oli mukana 14 pelaajaa. Heille opetettiin sulkapalloilun tekniset ja taktisettaidot alusta pitäen. Leiri osoittautui siinä määrin onnistuneeksi ja tarkoituksenmukaiseksi,että toimintaa päätettiin jatkaa.J os siis koulutuksessa nyt saatiinkin aikaan enemmän kuin koskaan ennen,niin kilpailulliselta puolelta ei ole varsin onnistuneen edellisvuoden jälke.enyhtä hyvää kerrottavaa. Liitto päätti lähteä mukaan Thomas Cupiin (tenmksenDavis Cupin vastine sulkapalloilun puolella) eikä ole mitään syytä katuamukaanmenoa. Sitävastoin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ottelu muodostuisuureksi pettymykseksi. Varovaisesti liikkeIle oli lähdetty, Skotlannin lyömisestäkukaan ei puhunut mitään, mutta että tappiosta tulisi peräti 0- 9, seyllätti täysin.Jotkut puhuivat, että näin suuret tappioluvut johtuvat vähäisestä kansainvälisestä kokemuksesta. Siinä saattaa piillä eikä yksinomaan saata , vaanonkin varmasti totuuden jyvää. Mutta se ei sentään aivan yksistää n selitäasioita. Olisikohan jo vähitellen aika kokeilla myös psykologista valmennusta?Ainakin nuorempien pelaajien keskuudessa.5657

Suomen SuunnistusliittoSuomen TaitoluisteluliittoTiesittekö että kil pailijoiden osuus koko suunnistusperheessä on vain 2-3pro~?~tj~~känrajan vetäminen edell yttää tietenkin, että vain yleisen sarjansuunnistajat lasketaan kilpailijoiksi. uunnistuksessahan on sarjajako vietyäärimmäisen pitkälle, sarjoja riittää 60-vuotisillekin . Ja usein hekin kilpailevatomassa keskuudessaan.Voittamisen tärkeys alenee kuitenkin jyrkästi mentäessä ikärakenteessaylöspäin . Useimmille on aivan yhdentekevää, miten muodollisessa kilpailussaon käynyt, pääasia että on ollut aihe lähteä .metsään ja pääasia, että saunassasaadaan käydä jälkipuheita; mieli on kevyt ja arkihuolet unohtuneet.Useimmiten kuitenkin eri ikäsarjoissa kilpailevat ovat oll eet entisiä aktiivikilpailijoita,joille harrastus on säilynyt. Li itolla ei ole ollut mahdollisuuksiamarkkinoida lajia todella tehokkaasti puhtaasti kuntourheiluna.Tilanne on muuttumas a. Parhaillaan on käynnissä koko maata käsittäväkampanja, jossa polkuretkien yh teyteen sijoitetaan ns. kiintorasteja. Joissakintapauksissa puolisataakin kappaletta, joissakin vähän vähemmän. Lähtöpaikkanaon joku retkeilymaja, kahvila tai vastaava, josta harrastelijat saavat karttoja.Koko maan käsittävällä tietoiskulla pyntaan tämä kuntosuunnistus saamaanhenkeen ja vereen-suunnistuksen rinnallejoka miehen kuntoliikunnaksi.Suunnistusseurat eri puolilla maata järjestävät alkutempauksia, monissatapauksissa myös kunnat ovat mukana. Parasta kaikessa on, että nämä radattiheäänkin asutuIla seudulla sijaitsevat asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä, eikä kenenkään tarvitse mennä korpeen.Kuntolinjan voimakas esiintuominen ei sentään ole heikentänyt kilpailupuolenosuutta. Suomen naiset saavuttivat viime vuonna henkilökohtaisessa kilpailussahopeaa (Pirjo Seppä) ja joukkueena kultaa T shekkoslovakiassa pidetyissäMM-kisoissa.Pirjo SeppäMiehistä ei voi sanoa samaa. Ovat jääneet kehityksestä huomattavasti jälkeen. Missä vika piilee, ei kukaan oikein tarkkaan osaa sanoa. Tiettävästi harjoittelussaverrattuna muitten maitten suunn istajiin ei ole minkäänlaista eroa.Fyysisissä testeissä miehet ovat olleet erittäin kovakuntoisia. Mutta jotainhyvin tärkeää ilmeisesti puuttuu.Kaikkihan eivät tietenkään voi olla samanlaisia kuin Norjan moninkertainenmaailmanmestari Age Hadler, jonka kaltaisia kykyj ä - melkeinpä voisisanoa laj in mielenkiinnon kannalta - onneksi ei kovin usein ilmaannu.Kokonaisuutena Ruotsi ja Norja eivät kovin suuresti ole Suomea edellä,mutta jonkin verran kuitenkin.Suunnistuksen arvokilpailuihin osaaottavien maitten koko ajan lisääntyessäon pyritty jakamaan eri tyyppisiin maastoihin. Viimevuonna kisat pidettiin vuoristomaisemassa, vuonna 1974 puolestaanTanskassa, jossa kovin vaikeaa maastoa on melkein mahdoton löytää.Metsäseutua Tanskassakin kuitenkin on ja ilmeisesti kisat viedäänmelko tiheään metsään.Suunnistus on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Huippumiesten kohdallakompassin merkitys on vähentynyt, koska kartat ovat erittäin suuresti parantuneet.Karttojen paraneminen puolestaan on lisännyt vauhtia, mistä johtuenmonet huippusuunnistaj ista pärjäävät varsin hyvin myös yleisurheilun pitkillämatkoi lla. M yös huippumiesten keski-ikä on vauhdin mukana selvästi alentunut.Suunnistajien talvinen harrastus, hiihtosuunnistus, on myös löytämässälopulliset uomansa. Tähän saakka on pidetty parit epävi ralliset MM-kisat,ensimmäiset Bulgariassa, toiset Ruotsissa. Molemmissa Suomella oli hyvämenestys. Ilmeisesti Sveitsissä ensi kesänä pidettävässä kansainvälisen suunnistusliitonkongressissa tehdään päätös ensimmäisten virallisten MM-kisojenpitämisestä. J ajos näin käy, on erittäin todennäköistä, että ensimmäiset virallisethiihtosuunnistuksen MM-kisat pidetään 1975 Suomessa.Talvikauden 1972-73 ollessa päättymäisillään - jääkiekon MM-kisatvielä pyörivät parin päivän ajan - yleisradio keräsi kaikkien talvi urheilu lajiened ustaj ia pöydän ääreen keskustelemaan kuluneen talven näkymistä.Taitoluisteluliitto sai viimeisenä sananvuoron. Kuunneltuaan ensin hiihtäjien, luistelijoiden, jääpalloilij oiden ja jääkiekkoilijoiden valitteluja RagnarW ikström, entinen moninkertainen Suomen mestari ja tä llä hetkellä liitonkoulutusvaliokunnan puheenjohtaja loihe lausumaan: "Taidan olla tämänpöydän äärellä ainoa, joka olen ylpeä päättyneestä kaudesta. Minulla kun eiole mitään va littamista!"E ikä taitoluistelussa toden totta olekaan. Menestys EM- tai MM-kisoissa eivielä ollut merkittävä. Pekka Leskinen, paras miesluistelijamme, joutui leikkauspöydälle juuri pahimmoilleen eikä päässyt viime ta lven kisoissanäyttämään 'taitojaan lainkaan, eivätkä naiset, jos heistä niin komeaa sanaavielä voi käyttää, kun oli vat kaikki nuoria tyttöjä, ammattimaisesti valmentautuneittenmaailman huippujen kanssa vielä yltäneet samall e tasolle.Mutta alhaaltapäin on tulossa todella kovaa joukkoa. Pohjolassa taitoluisteluon aina ollut kovassa kurssissa. Siitä huolimatta Suomen tytöt veivät kerrassaankuusi ensimmäistä sijaa juniorien pohjoismaisissa kisoissa. Siinä eiollut ruotsalaisilla, norjalaisi lla tai tanskalaisi lla nokan koputtamista.Samaiset tytöt menestyivät erittäin hyvin myös Leningradissa. J os kellään,niin heillä on harjoitusintoa vaikka toisille jakaa. Joka ainoa päivä he ovat hallissa,useimmat pariinkin kertaan. Melkeinpä uskaltaisi sanoa, että jos jääkiekkoilijammeharjoittelisivat yhtä innokkaasti, niin se kauan odotettupronssi olisi tullut viimeistään tänä vuonna.Pekka LeskinenValitettavasti pojat eivät ole lajista yhtä innostuneita kuin tytöt. H eitäviehättää enemmän kypärä ja maila.uomen taitoluistelu on jo puheenaihe Euroopassa. Kärkiasemiin on kuitenkinvielä matkaa. Tuloksiin päästään vain suurell a työllä, tarkemmalla tavoitteidenmäärittelyllä ja toiminnan huomattavalla laajennuksella.Taitoluistelu on menestyksistä huolimatta vielä suhteellisen kapealla pohjalla, vaikka innostus on räjähdysmäisesti laajentunut. Päivittäin liittoon tulitalvisaikaan kirjeitä ja puhelinsoittoja, joissa tiedusteltiin toimintaa, ohjaajia,valmentajia jne.Toiminnan laajentumisen eräs perusedellytys on kotimaisen kurssi toiminnanluominen, toivomus, jota on jo pitemmän ai kaa liiton piirissä esitetty.Alkamassa olevan kesän aikana kurssi toimintaan vihdoin päästäänkinkäsiksi . Lahden jäähallissa on jäätä läpi kesän, sieltä liitto on varannut11.6. -5. 8. välisenä aikana jäätä 10- 12 tuntia päivittäin. Kursseja järjestetäänsekä eri-ikäisilleja -tasoisille luistelijoille että ohjaajille ja valmentajille.Ulkomailta tulee kurssien ajaksi valmentajia.Ragnar Wikström sanoi alussa mainitsemassamme radiokeskustelussakomeasti: " Meitä ei pronssi kiinnosta, tavoitteena on maailmanmestaruus! "Se on tietenkin vielä pitkän matkan päässä, mutta on hyvä pitää tavoitteetmahdollisimman korkeina. Ensi vuodeksi liitto on asettanut välitavoitteen :suomalainen tyttö EM-kisoissa kymmenentenä.Tänä vuonna Tarja äsi oli J 8:s. Ei niinkään hullu saavutus, taakse jäimonta tunnettujen luistelumaitten edustajaa.5859

Suomen TennisliittoSuomen UimaliittoKiinnostaako tennis sinua? iin paljon, että ostat valkoisen pelipuvun, tossut,mailan ja palloja. Työpaikassasi on toinen samanlaisen sytykkeen saanut.H yvä, kuntourheilusta niin paljon puhutaan, tässähän sitä, kun poimii pallojatakarajalta.No niin , ei tarvita muuta kuin kenttä, jolla ryhdyt läsikimään. Eiköhänsoitto lähimmä ll e kunnanviranomaiselle riitä. Hän ilmoittaa paikan, jossa voittoverisi kanssa aloittaa.Tähän tie tämän hetken Suomessa useimmiten kuitenkin päättyy. Tenniskuuluu niihin urheilumuotoihin, joita harrastettaisiin huomattavasti enemmän,jos vain .olisi pelipaikkoja. Eri puolilla uomea toimivat seurat joutuvatkäännyttämään kymmenittäin nuorempia ja vanhempia ovelta takaisin: ei oletilaa. Tavallisilla seuroihin kuulumattomilla harrastelijoilla ei ole mahdol­Ii uuksia jatkuvaan harrastukseen, ennenkaikkea Helsingissä.Suomessa on 80 sisähalli a, joissa tennistä voidaan pelta talvisin. iistä hiemantoistakymmentä on pyhitetty pelkästään tennikselle. Ikokenttiä on noin230, ne on toki melkein kaikki varattu tenniksenpelaajien käyttöön.Tennisliiton Westendissä sijainnut opisto paloi perustuksiaan myöten kuusivuotta sitten. Viime syksynä MTK sanoi irti alueen vuokrasopimuksen ja veisamalla mennessään liiton kahdeksan ulkokenttää.Tennisliitolla on kuitenkin kaksi kuplahallia Meilahdessa, joiden avulla liitonomissa valmennusrenkaissa olevia on voitu auttaa salipulmissa.e eivät kuitenkaan yksistään riitä. Esimerkiksi viime talven aikana liittojoutui 1000 markan edestä kutakin juniorivalmennettavaa kohden maksamaanpelkkiä salivuokria. Kun valmennusrenkaassa oli yhteensä 20 junioria, tämämerkitsi jo 2U.000 markan summaa. Lisäksi naiset ja seniorit tulevat päälle.Kaikki salit ovat tiiviissä käytössä. Pelit alkavat kello 7 aamull a, viimeisetloppuvat kello 23 . 16 tuntia yhtä mittaa. Kun tunnin aikana pe.laajia on jokokaksi ta i neljä, riippuen siitä, pelataanko kakstn- vaI neltnpelIa, pystyy ykSIkenttä antamaan peli mahdollisuuden 32-64 pelaajalle päivittäin.Kuplahalleja on noussut jo muuallekin kuin H~lsinkiin ja il~ei ses ti lä hi aikoinaniitä nousee vieläkin. Tähän antaa mahdollIsuuden TennIksen tukI r.y.,joka on antanut halpakorkoista lainaa kuplien pystyttämiseen. HelsinkiläiseuraHLK otti muutama vuosi sitten lainan ja pystyi sen maksamaan parissavuodessa pois, siksi vilkas oli hallin käyttö.Viime kaudella Tennisliitolla oli suurta iloa alle 21-vuotiaista pelaajistaan,jotka ottivat osaa ns. Galea-Cupiin, mikä on Davis Cupin juniori-ikäisten vastine.Alkukarsinnat pelattiin Kööpenhaminassa ja siellä ol ivat mukanaTanska, Turkki ja uomi. Suomi voitti sen lohkon ja selvisi semifinaaleihinTshekkoslovakian Marienbadiin. Siellä Suomi hävisi niukasti 2-3 tshekeIlle,mutta voitti Belgian. Jälkimmäinen voitto merkitsi, että Suomi pääsee tänävuonna tässä samaisessa cupissa suoraan semifinaaliin.Suomen joukkueen tähti oli Matti Timonen, joka voitti 11 kaksinpeliä peräkkäin,mm. Galea-cupissa kaikki ottelunsa. TImonen, Joka on ollut IntIassaja Ranskassa talvikaudella harjoittelemassa, pääsee ikänsä puolesta joukkueeseenvielä tänäkin vuonna.Tennisliiton valmennustoiminta on saamassa uusia uria, kun liitto avasikanavat SVUL:n va lmentajakoulutukseen. Tähän mennessä liitto on itse kouluttanutvain seuraohjaajia, mutta nyt seuroill e on tulossa päteviä valmentaji.aUseat ovat jo aloittaneet SV L:n valmentajakoulujen ala-asteelta, liitto huolehtiilajikohtaisesta koulutuksesta. Liitolla on tähän nyt si kälikin hyvä mahdollisuus,että sillä on päätoiminen koulutusohjaaja Eero Kiuttu..Suomen uinti o~ useamman vuoden ajan ollut syvässä aallonpohjassa. JovIIme vuonna aikoI näkyä merkkejä siitä, että lasku pysähtyy ja taaksejääneentalven hallikausi todisti uuden selvän nousun olevan edessä.Uimaliitto käynnisti ensimmäisenä suomalaisena urheilun erikoisliittonanappulatoiminnan, ns. ikäkausiuinnit jo niin varhaisessa vaiheessa kuin 1965.Si lloi n kun toiminta aloitettiin, kuviteltiin, että sieltä niitä uusia huippujatulee kuin liukuhihnalta.Sieltähän niitä kyllä tuleekin, tämän kauden huiput ovat melkein järjestäänikäkausikisoissa aloittaneita. Ei tietenkään voida suoralta kädeltä sanoa,etteikö heistä oli si saattanut tulla uimareita muutenkin, mutta nappuloista heovat aloittaneet.Laskukauden suurimpana syynä ei ollut ikäkausitoiminnan epäonnistuminen,vaan yksinkertaisesti 1960-luvun lopulla silloisten huippujen keskuudessaval.linnut epide~ia. Selittämättömästi samaan aikaan suurin osa mies- ja naishUlpUlstamme,JOIsta useImmIlla 011 selvästikin parhaat vuotensa edes~~päin ,lopettivat kilpauinnin. Mainittakoon vain nimiä sellaisia kuin Juhani Salpa,Juhani Teräsvuori, Esa Lepola ja Marjatta H ara.Näin uintimme huipputasolle muodostui 3-4 vuoden tyhjiö, joka vasta nyton täyttymässä. Nyt meillä on vapaauimari Ari Salonen, rintauimari TuomoKerola ja allround-uimari Kerstin Tevajärvi vain muutaman esimerkin ottaaksemme,joista voi tulla mitä vain.Uimarien kohda lla on aina ollut suuri vaikeus se, että huomattava osa heistäon koululaisia. Kun he ovat 1 O-vuotiaista, jopa sitä nuoremmista säännöllisestiharjoitelleet ja lähestyvät ylioppilaskirjoitusvaiheita, he ovat kyllästyneet uintiinja heittävät kaiken lossiksi uinnin osalta valmistautuakseen - kylläkinoikein - kirjoituksiin. J os uinnilla olisi mahdollisuus samanlaisten stipendienjakamiseen kuin eräillä muilla liitoilla, tästä vaiheesta saatettaisiin päästäkivuttomasti yli. Mutta kun ei juuri muuta voi tarjota kuin lämmintä kättä, eise paljon houkuttele.Suomalainen nuori valmistuu huippu-uimariksi myöhemmin kuin lämpimämpienmaitten kasvatit. Tämäkin pitäisi hyväksyä tosiasiana ja muistaaettä kun ikäkausiuinnit aloitetaan mahdollisesti 8-vuotiaasta, olisi hyvinpitkään syytä pitää yllä tiettyä leikinomaisuutla ja vasta esimerkiksi 12-vuotiaastapanna täysi höyry päälle. Silloin he ehkä jaksaisivat puurtaa tämänpahan lopettamiskynnyksen yli ja päästä niihin tuloksiin joita heiltä on odotettu.Uimaliiton suunnittelutyössä ollaan varsin moderneilla linjoilla. Siinä eipullonkaulaa ole, vaan se on taloudessa. Niinpä liitto onkin tehnyt rohkeanpäätöksen: vuoden 1974 alusta lukien liittoon tulee uusi toimihenkilö, talouspäällikkö!Talouspäällikkö asetetaan tärkeysjärjestyksessä päävalmentajan edelle. J oshän saa asiat pyörimään, nykyisten liiton käytettävissä olevien seuravalmentajienpalkkioita voidaan lisätä. Liiton toiminnanjohtaja puolestaan voi keskittyäkentän toiminnan aktivoimiseen, kun hän saa jättää mielestään jokapäiväisettalousasIat.6061

Suomen UrheiluliittoSuomen VesihiihtoliittoLasse VirenVanha vertaus Fenix-l innun nousemisesta tuhasta tuli mieleen, kun U rheiluliiton viime kauden toiminnallista yhteenvetoa tehtiin. T untui kuin va nhathyvät aj at olisivat palanneet. Kolme kultamitali a olympiakisoj en yleisurheilunpäälaj eissa oli vallan uskomattomalta tuntuva saavutus sen jälkeen kun lähesparinkymmenen vuoden ajan oli jouduttu tyytymään mur usiin .Arvostelu, mikä yleisurheiluun on kohdistettu, ei aina ole ollut asiallista.Kun sentään otetaan huomioon, että yleisurheilu on maailman levinneimpiinkuuluva ja että suomalaiset heikoimmillaankin kuuluivat Euroopassa kahdeksan ja maailmassa 15 parhaan maan j oukkoon, ni in huomattava joukko urheilulajeja samaan aikaan sai Suomessa suitsutusta hyvistä saavutuksistaan,va ikka ne eivät hi erarkiassa yltäneet lähellekään näitä rajoja .Yleisurheilu on kuitenkin Suomen kansallisurheilu, laj i, jossa jokainen katsooitsensä joll ain tavoin asiantuntijaksi. Vaikka kuinka koettaisi tolkottaaitselleen, ettei til anne ole tämän päivä n urheilumaailmassa sama kuin 30-40vuotta sitten , se tahtoi unohtua. Kun voittoj a ei tullut roppakaupall a, nii n laj ioli hoidettu huonosti, täällä ei tiedetä mi stään mitään.Varsin suuri merkitys yleisurheilun nousuun oli sillä asenteenmuutoksella,mikä 1960-luvun loppupuolell a tapahtui. Urheiluliitto oli tiennäyttäj änä organisatiotanykyaikastettaessa. Useat muut lii tot ovat senj älkeen seuranneetes imerkkiä.T ähän asenteenmuutokseen mahtuivat mm. valmennusmäärärahat urheilijoille.Olihan toki aikaisemminkin varoja budjetoitu eri lajien yhteisleirejä va r­ten, lääkitykseen, hierontaan, ym., mutta kaikessa oli eräänlainen massatoiminnanleima.Nyt siirryttiin henkilökohtaiseen toimintaan, kullekin urheilij alle annettiinhenkilökohtainen määräräaha. Suuruus vaihtelee siitä riippuen minkä luokanurheil iia hän on ja mihin hän tähtää.T ämä ei tietenkään merkinnyt rahan antami sta sellaisenaan urheilijall e,vaan jokaisella on oma vastuullinen valmentajansa , jonka kanssa yhdessä hänlaatii sekä talvikauden valmennusohjelmansa että seuraavan kesän kilpailuohjelmansa.Varojen käyttö tapahtuu tositteiden pohj alta. Mutta parannus oliraikaiseva siinä , että määrärahan jokainen urheilij a voi käyttää itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavall a, olematta sidottuna enää siihen, mitä muutsaman lajin miehet tai naiset tekivät tai suunnittelivat.Suomalaisia urheilijoita syytettiin erityisesti 1950-60-luvuilla kirjekuorijuoksij oiksi . H e lenSivät kuin perhoset kukasta kukkaan. Suuret kilpailutjäivät toisa rvoisiksi, ne tuntuivat ikäviltä välttämättömyyksiltä . T ähän puoleenpuuttui mm. Arthur Lydi ard Suomesta poislähtiessään mainitessaan, ettäsuomalaisilta urheilij oilta puuttuu pitkäjännitieisyys. H e oli vat hänenmukaansa sill oin tienhaarassa: joko he jäisivät edelleen, siis uusi nousemassaolevaki n polvi, piirikunnallisiksi tähdiksi tai heistä vo isi tulla maailmanparhaimmistoa, va linta olisi heidän omissa käsissään.Vali nta on tapahtunut ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä. Lasse Viren jaPekka Vasala ovat kauneimmat ruusut, mutta he eivä t suinkaan ole yksin .Paiste kohdistuu tietysti kirkkaimmin heihin, jopa niin kirkkaana, että se onhäirinnyt heidän harjoitteluaan seuraavaa kautta varten. M utta kansainvä lisestihuippuluokan urheilijoita on monissa muissa lajeissa. Yllättävää kyllä ,painopiste on parhaillaan hyvi n voimakkaasti juoksujen puolella kenttälaj ienpidettyä Suomen yleisurheil un päätä vedenpinnan yläpuolella aallonpohjavuosina. Nyt kaikkijuoksij at sprinttereistä maratoonareihin asti otetaan tosissaan,he kelpaavat mill aiseen seuraan tahansa.Vesihiihdon aluevaltauksii n vuoden 1972 aikana kuului ennen kaikkea se,että laji oli M Unchenin olympialaisissa mukana demonstraatio- eli näytöslajina. Kilpailu käytiin Kielissä, purjehduksen pitopaikassa. Suomen H eik kiO lamo sijoittui siellä kolmanneksi.Nimenomaan USA:ssa, Kanadassa, Ranskassa j a Italiassa on kauan eläteltytoiveita sii tä, että vesihiihdosta tulisi olympialaji. Nyt näyttää tilanne paremmaltakuin koskaan aikaisemmin, sill ä Kanada ll a on kova hinku vetää lajimukaan M ontrealin ohjelmaan. Innon ymmärtää kahdesta syystä: ensinnäkinmaailman tämän hetken paras yleisvesihiihtäjä on kanadalainen ja M ontrealissavuoden 1967 maailmannäyttelyalueella on aivan va lmis loistava kilpailukeskus.Rakentamiskuluj a ei olisi lainkaan.Muutenkin vesihiihdon tul evaisuus näyttää hyvä ltä . Neuvostoliitto vetiviime vuonna laj in urheiluministeriön alaisuuteen. USA:ssa laj i on toiseksiharrastetuin keilail un jälkeen, kerhoj a on eri puolilla maata 2800 ja ni issä harrastajiayli 6 miljoonaa. Kun nyt toinen su perva ltio, joka muuten tulee ensikesänä ensimmäistä kertaa Suomeen maaottelemaan meitä vastaan, on virall i­sesti selvästi kiinnostunut, läpimurto on odotettavissa.Vesihiihtäjämme saalistivat viime vuonna mitalej a. Euroopan mestaruuskilpailuissaVappu Barck oli kuvioissa pronssilla, H eikki O lamo miesten puolella . Aikaisemmalta ~a lt a naisillamme oli 1 hopea j a 2 pronssia, miehillä Ipronssi . EM-kisat on vähän harhaanj ohtava nimitys , sill ä maailma on vesihiihdossajaettu kolmeen ryhmään. Ryhmään kaksi kuuluvat Euroopan maidenlisä ksi koko Afrikka ja Lähi-Itä. Kun Suomi oli joukkuekilpailussa nelj äsja va in muutaman pisteen päässä hopeasta, se oli aiva n uskomattoman hyväsaavutus.M utta Suomi onkin itse asiassa vesi hiihdon harrastuksen puolesta vä hänsamassa asemassa kuin Keski-Euroopan maat alppi lajeissa. Vaikka kautemmeei kovi n pitkä olekaan, mei llä on kymmeniätuhansia vesistöjä, joissa vesi hiihtoavoidaan harrastaa.Liittoon kuuluu ainoastaan kolmisentuhatta jäsentä , mutta tämä peittääva in kilpailujäsenet. Suomessa on myyty aiva n viime vuosina 15.000 pariavesisuksia. Ku n ne eivät ole sillä tavalla henkilökohtaisia kuin esimerkiksi luistimet,vaan keski arvona voidaan laskea, että samoj a suksia käyttää noin kuusihenkeä , päästään harrastaj amäärässä jo kunnioitettavan 100.000 hengen kynnykselle.E niten suksia on myyty Turussa, joka kuitenkin kilpailumielessä on täysinmusta täpl ä Suomen kartalla . T ämä johtuu siitä, että Turun saaristossa joudutaanhiihtämään suolaisessa vedessä j a kaikki kilpailut yleensä ovat suolattomassavedessä . Ero hiihdossa näissä kahdessa vedessä on huikean pa lj on suurempikuin esimerkiksi hiihtää talvella suoj asäällä ja pakkaslumissa. J os ontottunut hii htämään merivedessä, oppii niin erilaisen tekniikan, ettei makeanveden pinnalla tahdo kunnolla pysyä edes pystyssä .Koko maailmassa on tä llä hetkellä yli 12 milj oonaa vesi hii htäjää. Kansainväliseenliittoon kuuluu 90 maata. Voimakkaita vesihiihtomaita on kaikkialla,mm. Etelä-Amerikassa U ruguay, Paraguay ja Kolumbia . Euroopassaon kell okkaana Italia, jossa harrastajia on 600.000.Suomi sai viime vuonna so lmittua kii nteät suhteet Tshekkoslovakiaan, Puolaanja Itä-SiI ksaån. T shekkiläiset olivat jo maaottelemassa Suomessa, lähivuosinatullaan lisäämään yhteistoimintaa.Heikki OJamo

SVU L:n jäsenliittojen puheenjohtajatJorma JärviKuntourheiluliittoOve HolvikariKäsipalloliittoVäinö KangaspuntaKävelyurheiluliittoSeppo HietaLentopalloliittoOtto E. YliriskuAmpujainliittoErkki ToivanenAmpumahiihtoliittoPaavo HonkajuuriGolfliittoHannu KoskivuoriHiihtoliittoAarno PajunenLuisteluliittoCyril W . ReinckeMaahockeyliitto66Kaj lindbergJudoliittoHarry lindbladJääkiekkoliittoErkki J. WoivalinKanoottiliittoMartti HuhtamäkiKoripalloliittoErkki KerttulaMiekkailuliittoAarne BernerMoottoriliittoMatti O. RuuskanenMoottoriveneliittoliisa OrkoSNLL67

Seppo KonttinenNykyaik. 5-otteluliittoKaleva SampilaNyrkkeilyliittoMauri VierumäkiPainiliittoPekka KarePainonnostoliittoKai KarlssonSoutuliittoOnni R. JaakkolaSulkapalloliittoOsmo NiemeläSuunnistusliittoInkeri SoininenTaitoluisteluliittoEero KokkoPesäpalloliittoSven O. HultinPurjehtijaliittoBengt BromsTennisliittoBirger KiveläUimaliitto6Kallio KotkasPyöräilyliittoSakari SorjonenPöytätennisliittoVilhelm NoschisRatsastajainliittoUkko-Pekka RautakouraSalamapalloliittoJukka UunilaUrheiluliittoPentti BarckVesihiihtoliittoEsa SeesteVoimisteluliittoUkko KönniSVUL:n Nuoret69

Vires-C antaa nopeastilisää energiaa.Urheilijat, autoilijat, opiskel .i)~t j .~ esim.kaikki , joiden on vaikeata paastaaamuisin vauhtiin, tarvitsevat nopeanenergialatauksen. .. ..Vires-C sisältää nopeasti imeytyvaarypälesokeria sekä C-vitamii~ia . .Vires-C lisää toimintatarmoa Ja pOistaaväsymyksen.Ei haitallisia sivuvaikutuksia.Apteekeista ilman reseptiä. NEOFARMA OYHYVÄ POHJAANTAA PONTTAPONNISTUKSEENSuorituspaikkojen on oltavahuippukunnossa.Säänvaihtelut eivät saa pilatatulostasoa.Hyvä kenttä on perustahyville tuloksilleRakennamme ja kunnostammeurheilu-, palloilu-, tennis- jaleikki kenttiä. Perustuksestapäällystykseen.Käyttäkää hyväksennesalaojitus- ja perustamistöissähankki maamme kokemustaSitä on kertynyt jo yli 30vuoden ajalta.PERUSYHTYMÄ OYYrjönkatu 2, 00120 Helsinki 12, puh. 90-1 3 600Ratojen ja kenttien leijonalIeniin voittajalle kuin viimeisellekunnon välineet meiltä!URHEILU 2. KERROSSTOCKMANNcolor ..viritelevlsloSuomessa käy lö,sä olevaP A L_värile levi>iojärje'lellll,i lUnnu,!elil~nparhaabi Illaaihna"a. Sen kehllll lelelunken .P A Lcolor.värilelevi,iol va llll blila Telefunken .Alkuperäi>i'lä rakenneosi,ta.P A Lcolor. Oikea värilelevisioPA L-järje'lelmään.Pääedu'laja: Sähköliikkeiden Oy

PIIRITLAPPI-------------------------------------l~----~LÄNSI-POHJA ------------------JLaPOHJOIS-POHJANMAA ------------------,1---4.KAINUU--------------------------~------~~----~~.Reino IkävalkoKosti RasinperäJorma JokinenKESKI-POHJANMAA ------------------.~--4.POHJOIS-SAVO -------------~~::-7~-.p....)..-...POHJOIS-KARJALA -----------I-----.:::J..,.L-~-~.J..-...KESKI-SUOMI~------------.I----~~.ETE LÄ-POHJANMAA ------------\r--__aSUUR-SAVO----------------------\-~~~~----~~SATAKUNTA------------------------~4aHÄMELAHTIETELÄ-KARJALA __ ---------------,~~~~--~~~~-t~KYM ENLAAKSOUUSIMAA :-==-:------------+---=:~:aVARSINAIS-SUOMI------------'---4.HELSINKIETELÄ-KARJALAPiiri on perustettu 1906. T oiminut Viipurin piirinosana 1906-1944. Rekisteröity nykyisellänimellä 195 1.15. 3. 1973 piiriin kuului 78 seuraa ja jäseniäyhteensä 20.046, joista miehiä 8.615, nai ia2 .861, poikia 5.653 ja tyttöjä 2 .917.T änä vuonna piiris ä toimii 21 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Reino Ikävalko, varapuheenjohtajatEero M uinonen , Risto oininvaara jaJ orma Valtonen, jä enet: Toivo Launi ainen ,Juha Laine, Raij a Vertanen, Kalevi Kapanen,Aulis Korhola , Väinö uikki, J orma Rä isänen,Erkki Tuovi nen , Matti Leinonen ja T euvo M yyryläinen.Piirin toiminnanjohtaja on Erkki Komulainen.Piirin parhaaksi urheilij aksi vuonna 1972 va littiinkeihäänheittäjä H annu iitonen.ETE LÄ-PO HJAN MAAPiiri on perustettu 1908 Vaasan piirinä . T oiminutvuodesta 1922 alkaen Etelä-Pohjanmaan piirinä, jolla nimellä rekisteröity 1951 .15. 3. 1973 piiriin kuului 114 seuraa ja jäseniäyhteensä 49.992, joista miehiä 19.045, naisia8.6 19, poikia 13.532 ja tyttöjä 8.796.T änä vuonn a piirissä toimii 22 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Kosti Rasinperä , varapuheenj ohtajatYrjö Perälä ja Impi Pynttäri , jäsenet:Veikko Marttinen, H eikki Keitto, Mirja Salo,H elvi Peltonen, M atti Lähdesmäki , T auno Nurmela, Arvo Ri tilä , M atti J askari , Paavo Rintaj a Matti Lauril a.Piirin to iminnanjohtaja on Esko Tuovila.Piirin parhaak i nai urheilijaksi vuonna 1972va littiin hiihtäjä Hilkka Kuntola ja parhaaksimiesurheilij aksi painija Risto BjörIin .HELSINKIPiiri on perustettu 1906 ja rekisteröity 1950.15. 3. 1973 piiriin kuului 325 seuraa ja jäseniäyhteensä 9 1.536, joista miehiä 42.624 , naisia16.669, poikia 21 .7 4 ja tyttöjä 10.459.Tänä vuonna pi irissä toimii 30 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenj ohtaja J orma J okinen, varapuheenjohtajatArvi J antunen, Kauko Nikkanen ja M attiSalmenkylä , jäsenet: Rolf H ai kkola, TeuvoHonkalinna, M auri Laakso, Aino M anninen,Einar iss il ä , T auno Ri stolainen, Pentti Taavit­~il in e n , Ilkka Tuominen, Raija Vuorio ja KaleviAijälä .Piirin toiminnanjohtaja on T a pio H aarma.Piirin parhaaksi urhei lij ak i vuonna 1972 va littiinyleisurheilija T apio Kantanen.7372

Erkki J. WoivalinMauri KatavistoRisto KalajoEsa RiihimäkiMartti JaakkolaEero TuominenHÄMEPiiri on perustettu 1906 Hämeenlinnan ja Tampereenpiirinä. Toiminut Hämeen piirinä vuo.desta 1933, rekisteröity 1950.15. 3. 1973 piiriin kuului 196 seuraa ja jäseniäyhteensä 46.479, joista miehiä 21.195, naisia8.220, poikia 11.449 ja tyttöjä 5.615.Tänä vuonna piirissä toimii 23 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Erkki J . Woivalin, varapuheenjohtajatOrvo Anttila, Arvo Viljanen ja JukkaLampiniva, jäsenet: Erkki Pajumäki, TaistoOjala, Kalevi Talikka, M atti Talvio, Kirsti Sirkkola,Tapio Poi kolainen, Pentti Sammalkangas,Sulo Palmu, Esko Luopio ja Kalle Leimu.Piirin toiminnanjohtaja on Pekka Syrjänen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinnyrkkeilijä Jouko Lindberg.74KAINUUPiiri on perustettu 1911 ja rekisteröity 1950.15.3.1973 piiriin kuului 40 seuraa ja jäseniäyhteensä 11.183, joista miehiä 4.662, naisia1.939, poikia 3.048 ja tyttöjä 1.534.Tänä vuonna piirissä toimii 19 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Kunniapuheenjohtaja Ailo Haarma.Puheenjohtaja Mauri Katavisto, varapuheenjohtajatEemil Rautiainen ja Esko Marttinen, jäsenet:Vieno Haukka, Pentti Hintsala, VeikkoMattila, Kari Mäkelä, Matti Rapila, Pekka Ristola,Pekka Räihä, Irma Räty ja Jorma äkkinen.Piirin toiminnanjohtaja on Viljo Nieminen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 va littiinyleisurheilija Jouko Niskanen.KESKI- POHJANMAAPiiri on perustettu 1913 Kokkolan piirinä. Toiminutnykyisellä nimellään vuodesta 1922.Rekisteröity 1950.15.3. 1973 piiriin kuului 70 seuraa ja jäseniäyhteensä 18.407, joista miehiä 7.875, naisia3.041, poikia 4.508 ja tyttöjä 2.983.Tänä vuonna piirissä toimii 19 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Risto Kalajo, varapuheenjohtajatTeemu Pesola ja Arvo Maunumäki, jäsenet:Olavi Niemelä, Arvo Pulkkinen, Heikki Säätelä,Toivo Ronkainen, Olavi Siekkinen, Juha Eronen, Aulis Talasmo, Arvo Keski-Rautila, MarkettaViitala ja Matti Ojala.Piirin toiminnanjohtaja on Tauno Tienhaara.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinhiihtäjä Helena Takalo.KESKI-SUOMIPiiri on perustettu 1907 Jyväskylän piirinä. Toiminutnykyisellä nimellään vuodesta 191 5.Rekisteröity 1950.15. 3. 1973 piiriin kuului 114 seuraa ja jäseniäyhteensä 22.814, joista miehiä 9.146, naisia3.730, poikia 6.159 ja tyttöjä 3.779.Tänä vuonna piirissä toimii 21 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Esa Riihimäki , varapuheenjohtajatMauno Mäkinen, Jukka Wuolio ja TapaniYli-Jaskari, jäsenet: Sirkka Enqvist, Aaro Huovila,Raili Ilvesmäki, Veikko Ilvesmäki, KyöstiKarvinen, Jaakko Kemppainen, Veikko Kristiansson,Vilho Pirinen, Reijo Salomaa ja PauliSulkula.Piirin toiminnanjohtaja on Unto Koski .Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinkeihäänheittäjä Jorma Kinnunen.KYMENLAAKSOPiiri on perustettu 1906 ja rekisteröity 1950.15.3. 1973 piiriin kuului 12 5 seuraa ja jäseniäyhteensä 43.503 , joista miehiä 19.890, naisia8.154 , poikia 9.596 ja tyttöjä 5.863.Tänä vuonna piirissä toimi, 16 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973 .Puheenjohtaja M artti J aakkola, varapuheenJohtajatErkki Häkämies, Erkki Vitikainen j aVeikko Tolvanen, jäsenet: Reino Mikkelä, ErkkiTimonen, Veikko Virolainen , Seppo Huovila ,Anja Mikkelä, Jenny Jou ela, Seppo Tohka,Olavi Yrjölä, Olavi Eronen ja Erkki Wecksten.Piirin toiminnanjohtaja on Paavo Tarnanen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinhiihtäjä M arjatta Kajosmaa.LAHTIPiiri on perustettu 1912 ja rekisteröity 1950.15. 3 1973 piiriin kuului 89 seuraa ja jäseniäyhteensä 25 .656, joista miehiä 9.533, naisia4.481 , poikia 7.158 ja tyttöjä 4.484. .T änä vuonna piirissä toimii 19 eri urheIlumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Eero Tuominen, varapuheenjohtajatLasse Ahtiainen ja Pekka Kuvaja, jäsenet:Seppo Savolainen, Heino Avikainen, Toivo Lehtovuori, Marja Saarinen, Olavi Sandell , PenttiLarjanne, Pentti Salovaara, Paavo Mäkelä,J aakko Ahti ja J ouko Mä kelä. .Piirin toiminnanjohtaja on Risto Kemppl. .Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinyleisurhei lija Lasse Viren.75

Olavi PoikelaBore BergmanJuhani SoilaPentti AlhoLauri ReinikainenTauno SalonenLAPPIPiiri on perustettu 191 5 Perä-Pohjolan piirinä.Vuodesta 1940 on käytetty nykyistä nimeä, jokarekisteröitiin 1950. Vuonna 1947 Länsi-Pohjanpiirin alue erotettiin Lapin piiristä.15.3. 1973 piiriin kuului 55 seuraa ja jäseniäyhteensä 13.272, joista miehiä 4.791 , naisia2.229, poikia 4.514 ja tyttöjä 1.738.T änä vuonna piirissä toimii 20 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Olavi Poikela, varapuheenjohtajatLauri Puoti niemi j a Arvo Ritola, jäsenet:M artti Virikko, Lauri Lahtinen, Sampo Vuolio,Armas Keskinarkaus, Elvi Liljeberg, Pertti Rantala,Arvi Välimaa, Huugo iltala, Pentti Hallikainenja M artti Ro enius.Piirin toiminnanjohtaja on Isto Ollila .Piirin parhaaksi naisurheilij aksi vuonna 1972valittiin keihäänheittäjä Kirsti Launela ja parhaaksimiesurheilijaksi mäenlaskija T aunoKäyhkö.76LÄNSI- POHJAPiiri on perustettu 1947 ja rekisteröity 1950.15.3. 1973 piiriin kuului 50 seuraa ja j äseniäyhteensä 10.438, joista miehiä 3.921 , naisia1.966, poikia 2.741 ja tyttöjä 1.810.T änä vuonna piirissä toimii 17 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Bore Bergman, varapuheenjohtajatEero Vainio ja Timo Leinonen , jäsenet:Milka Järnfors, Reino Salmela, Reijo Lylykorpi,Arvi Leskelä, Arvi Uusitalo, Pekka Brännare,Reino Välimaa, Antti Keskitalo, Pauli Dunder jaAntero Kinnunen.Piirin toiminnanjohtaja on Reino Kassinen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 va littiin hiihtäjä Eero Mäntyranta.POHJOIS- KARJALAPiiri on perustettu 1906 Joensuun piirinä. Toiminutnykyisellä nimellään vu odesta 1908, rekisteröity1953 .15.3. 1973 piiriin kuului 86 seuraa j a jäseniäyhteensä 16.010, joista miehiä 6.500, naisia2.35 1, poikia 4.653 ja tyttöjä 2.506.T änä vuonna piirissä toimii 17 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Juhani Soila, va rapuheenjohtajatKai M . e1 ander ja Väinö Tuomi, jäsenet: AimoHoikkala, Eino Kiiski , Sakari Kinnunen, VäinöPunnonen, Sulo Pärepalo, Sirkka Rantanen,Toivo J . Ri ikonen, M artti Tirronen , AnteroTurunen ja Lauri Rehn .Piirin toiminnanjohtaja on Viljo Hurri.Pi irin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinluistelija Seppo Hänninen.POHJOIS-POHJANMAAPiiri on perustettu 1906 Oulun piirinä, jollanimellä rekisteröity 1950. Vuodesta 1961 onnimenä ollut Pohjois-Pohj anmaan piiri.15.3. 1973 piiriin kuului 104 seuraa ja jäseniäyhteensä 25. 176, joista miehiä 8.646, naisia3.672 , poiki a 8. 145 ja tyttöjä 4.713.T änä vuonna piirissä toimii 18 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaj a Pentti Alho, varapuheenjohtajatPaavo Kallinen ja Sylvi Illikainen, jäsenet: EliasJokiranta, Paavo Kokkonen, Aarne Koskinen,Jussi M almi , Antti M atinolli, Raimo Mustikainen,Esko Linta la, J ouko Penttilä, Paavo Poutiainen,ja Raimo Wikström.Piirin toiminnanjohtaja on Aarno Pietilä.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 va littiinhiihtäjä Osmo Karj alainen.POHJOIS-SAVOPiiri on perustettu 1906 Kuopion pllnna.Samana ·vuonna nimi muutettiin nykyiseksi jarekisteröitiin 195 1.15.3. 1973 piiriin kuului 92 seuraa ja jäseniäyhteensä 20.265 , joista miehiä 7.3 12 , naisia3.94 1, poikia 5.186 ja tyttöjä 3.826.T änä vuonna piirissä toimii 19 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Lauri Reinikainen, varapuheenjohtajatPentti Niskanen, Sakari Partanen jaKalevi Tiihonen , jäsenet: M auri Aro, EmilEskelinen, Veikko Heimonen , Erkki Hämäläinen, Ka ij a Kauppinen, Kielo Kemppainen,Vilho V. Kiuru, Paavo Launonen, J aakko Niskanen, Paavo K. Nyyssönen ja Oili T apaninen.Piirin toiminnanj ohtaja on Väinö Ihalainen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 va littiinsuunnistaj a Sinikka Kukkonen.SATAKUNTAPiiri on perustettu 1908 Porin piirinä . Nykyi nennimi vuodesta 1917, rekisteröity 1946.15. 3. 1973 piiriin kuului 133 seuraa ja jäseniäyhteensä 36.598, joista miehiä 13.634, naisia7. 197 , poiki a 9.390 ja tyttöjä 6.377.T änä vuonna piirissä toimii 22 eri urheilumuodonjaosto!.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Tauno Salonen, varapuheenjohtajatHenry Granfors ja M atti M alin, jäsenet:Yrjö Härkönen , Olav i Ilola, Viljo Jaatinen,Erkki Kukkonen , Liisa Mattila-Oukari , KaukoSipi , M atti T akala, Kalevi Teikari, Urpo Virtanenj a Ukki Vuolas.Piirin toiminnanjohtaja on Reijo Kari.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 va littiinpainonnostaja Kaarlo Kangasniemi.77

Bruno ArjankoEsko SarvikasPentti PihlakoskiSUUR-SAVOPiiri on perustettu 1909 Mikkelin piirinä ja 1911Savonlinnan piirinä. 1933 mainitut piirit yhdistyivätSuur-Savon piiriksi , jolla nimellä rekisteröitiin1950.15.3.1973 piiriin kuului 112 euraa ja jäseniäyhteensä 21.2 19, joista miehiä 8.817, naisia3.017, poikia 6.057 ja tyttöjä 3.328.Tänä vuonna piirissä toimii 18 eri urheilumuodonjaostot.Joh tokunta 1973Puheenjohtaja Bruno Arjanko, varapuheenjohtajat,Osmo Viljakainen, Kalevi Keinonen jaViljo Kervinen, jäsenet: Oiva Hänninen , ReinoImmonen, Seppo Kaartinen, Eino Ravolai nen ,Paavo Huov inen, Meri Partti, Aapo Perko,Erkki Terho, Matti Torppa ja Leo Turunen.Piirin toiminnanjohtaja on Kauko Juntunen.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinhiihtäjä Marjatta Muttilainen.78UUSIMAAPorvoon piiri perustettiin t906 ja Länsi- udenmaanpiiri 1907. Viimeksimainitun nimeksi tulivuonna 1917 udenmaan piiri ja 1932 Porvoonpiiri pääosiltaan sulautui siihen. Rekisteröity1950.15.3. 1973 piiriin kuului 140 seuraa ja jäseniäyhteensä 33.097, joista miehiä 14.763, naisia6.140, poikia 7.552 ja tyttöjä 4.642.T änä vuonna piirissä to imii 23 eri urheilumuodonjaostot.Johtokunta 1973Puheenjohtaja Esko Sarvikas, varapuheenjohtajatPellervo H yytiäinen ja Lauri Kosonen, j äse:net: Markku Seppälä, Pirkko Mantere, PenttiKarvonen , Esko Paajanen, O lavi Ojapalo, ReijoKoivisto, Risto Sirola, Keijo Pehu, Pentti Räty jaEero Lehtinen.Piirin toiminnanjohtaja on Risto Sylvelin.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinyleisurheilija Pekka Vasala .VARSINAIS-SUOMIPiiri on perustettu 1906 Turun piirinä. 1916Varsinais- uomen piirik i, jolla nimellä rekisteröity1950.15. 3. 1973 piiriin kuului 178 seuraa ja jäseniäyhteensä 46.078, joista miehiä 19.886, naisia9.051, poikia 10.564 ja tyttöjä 6.577.Tänä vuonna piirissä toimii 27 eri urheilumuodonjaostot.J ohtoku nta 1973Puheenjohtaja Pentti Pihlakoski , varapuheenjohtajatAulis Potinkara, Onni Kari-Koskinen jaM artti Pyykkö, jäsenet: Riitta Asanti , SeijaHautakangas, Raimo Hei nonen, Eero H ermas,rho Kittilä, Lasse Laiho, Into Lentovaara,Kauko Linko, Unto Vainio ja Kalle Älli .Piirin toiminnanjohtaja on Unto Suvanto.Piirin parhaaksi urheilijaksi vuonna 1972 valittiinmoottoripyöräilijä Jarno Saarinen.ystävållisesti KlHBAttIB·CBAKE·PAHKKI79

Huippu-urheilun SM-sarjaakannattaisi kokeillaIhmisen perusoikeuksiin kuuluu, että hän halutessaantoteuttaa itseään saa sen tehdä parhaaksi katsomaIlaan tavalla,rajoituksitta. Jos jollakulla on haluja, lahjoja ja mahdollisuuksia,hänen pitää sallia yrittää niin korkeata tavoitetta kuin hänitselleen asettaa.Urheilu ei poikkea millään tavalla muista inhimillisenelämän ilmiöistä. Tieteen ja taiteen alalla on joka puolellamaailmaa yksilöitä, jotka yrittävät päästä vielä pitemmällekuin joku muu heitä aikaisemmin. Tämä sama pätee myöshuippu-urheilussa.Olen lievästi sanoen hämmästyneenä seurannut viimeaikoina eräitä suorastaan räävittömiä televisio-ohjelmia jalukenut samantapaisia lehtikirjoituksia. Niistä henkii selvästitendenssi, että huippu-urheilulle olisi asetettava rajoituksia.Ehdottoman kiellon tielle kukaan ei sentään vielä ole rohjennutmennä.Keskustelussa on ollut hieman samantapaisia piirteitä kuinlS00-luvulla voimistelun kohdalla. Silloin esiintyi kaksi suuntaa:toinen olisi halunnut määrättäväksi kehitykselle jonkinlaisenylittämättömän katon, toinen hyväksyi rajattoman edistyksen.Jälkimmäinen suunta voitti.Miinchen kirkasti ilmapiiriäMenestyksellisten Mlinchenin olympialaisten jälkeentilanne tämän päivän Suomessa on huippu-urheilun kannaltavarsin myönteinen. Sen saavutuksia arvostetaan ja ne myöshyväksytään. Nuo muutamat poikkeukset vahvistavat säännön.Kritiikin sinällään ymmärrän ja hyväksyn, suurten voittojenkinhetkellä. Tämän hetken kansainvälisillä areenoilla ei olelainkaan varaa päivänpaisteessa lekotteluun. Itsetyytyväisestiomaan napaansa tuijottava havaitsee äkkiä pudonneensa kyydistä,jossa vähää aikaisemmin oli itse pidellyt ohjaksia.Urheilujärjestöt joutuvat Suomessa varsin paljon turvautumaanerilaisten liikelaitosten johtomiesten tukeen. Isokenkäistensuhtautuminen on aika lailla samanlainen kuin suurtenjoukkojenkin. Menestyksen päivinä he ovat innostuneita jaheidän tukensa on suhteellisen helposti saatavissa. Siitä onjuuri tällä hetkellä mainio esimerkki viime syksynä perustetunUrheilijain Ammattienedistämissäätiön toimeenpanema varojenkeräys. Tulokset ovat meidän oloissamme sekä fantastisetettä yllättävät.Ankeina aikoina, joita meilläkin on ollut ihan riittämiin,peilaantuvat merkkimiesten kohdalla suurten massojen tunteet.Yhteydenpito on viileähköä.Ylipäätään suomalaiset työnantajat suhtautuvat kiitettävänymmärtäväisesti huippu-urheilijoihin. Itsekin liikkeenjohtajanaymmärrän hyvin ne vaikeudet, mitkä firmoissa syntyväthuippu-urheilijoiden saadessa muista työntekijöistä huomattavastipoikkeavia oikeuksia.Vastuu suurempi kuin koskaanPäinvastoin kuin usein väitetään, nykypäivän urheilujärjestötja niitten johtomiehet tuntevat erittäi n suurta vastuutasuojateistaan. Huoli urheilijoitten tulevaisuudesta ei koskaanole painanut järjestöjen mieltä niinkuin tä nään.Eräs osoitus tästä on Urheilijain Ammattienedistämissäätiö .Sehän pyrkii nimenomaan varmistamaan nuorille miehille janaisille kiihkeän huipputulosten tavoittelun rinnalla samanaikaisenvalmistumisen elämänuraa varten.Säätiössä tulevat huomioonotetuiksi kaikki urheilumuodot,varsinkin olympialajit, joissa kaikkein eniten joudutaan ponnistelemaanhuipun saavuttamiseksi. Ammattienedistämissäätiöntoimintaperiaate on kokonaisvaltainen: sen apu tuntuuvoimakkaimmin juuri niissä lajeissa, joilla ei ole kovin suuriaomia mahdollisuuksia urheilijoiden tukemiseen. Tarkoituksenaon paikata erityisesti syntyneet aukot.Liittojen stipendijärjestelmäMonet liitot ovat luoneet omia stipendijärjestelmiään. Tämäon niitten järjestöjen urheilijoissa, joiden oma liitto ei pystyollenkaan tai hyvin vähän avustamaan, herättänyt katkeruutta.Se on täysin ymmärrettävää.Mutta toisaalta: pitäisikö niitten liittojen, joilla on mahdollisuuksia,pidättäytyä urheilijoittensa tukemisesta siksi, etteikaikilla ole siihen mahdollisuuksia? Minun mielestäni ei .Liittojen stipendijärjestelmä perustuu siihen lähtökohtaan,että totaalisen valmentautumisen rinnalla nuorten on saatavamahdollisuus ammattikoulutukseen. Stipendit tuovat urheilijanelämään varmuutta, sekä harjoitteluun että opiskeluun.Kunkin kärkipään urheilijan kanssa tehdään pitemmäntähtäimen ohjelma neljäksi vuodeksi eteenpäin sekä tarkistettuohjelma vuodeksi kerrallaan. Viralliset elimet käsittelevätpaperit ja hyväksyvät ne, minkä jälkeen sekä urheilija että järjestönedustaja allekirjoittavat sopimuspaperin.Tämän jälkeen urheilijat lähtiessään leikkiin mukaan ovatmelko lailla tarkkaan selvillä siitä, mitkä ovat tavoitteet, mitkäsuunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi ja millaisia taloudellisetehdot, jotka ovat tarpeen vaatimia.Muutamalla sanalla sanottuna: stipendijärjestelmä on tuonutsuunnitelmallisuutta sekä yksityisten urheilijoitten että liittojentoimintaan.81

Ennakkoehkäisy tärkeääEllei ~rheiliJa enää opiskel.e, vaan ~n jo ansiotyössä, ongel­?: .ake~~ta ?n hle~an tOlsenlal~en . HUlppu-urheilijasta työnsäaaress~ minulla ~I ole ko.konalskuvaa, tunnen vain yksityistapauk~la.

Moi!LAHDEN PALMAViisi raikasta makua: appelsiini.sitruuna. ananas. grape. punainen Palma.@J@JFORSSANKIRJAPAINO OYKOHOPAINO - OFFSETPAINOKUVALAATTALAITOS -KIRJANSITOMO@JFORSSA, KAUPPAKATU 36, PUHELIN 916 - 11 550

Li.~kunnan Ja urhe!lun alueella maassamme toimiva järjestelmaon mommuotomen. Se palvelee ihmistä miltei kaikissahänen elämänsä vaiheissa. Järjestelmä muistaa niin nuortakuin vanh~.a. Järj~stelm ä n ~ri osaset, esim. urheilujärjestötovat yleensa varmoja palvelUldensa kattavuudesta. Kaikille onvar~asti tarjotta~~ a. Harvemmin pysähdytään pohtimaan,tavOlttaako sana liikunta kaikkine sisältöineen ihan tavallisensuomalaisen.86Ensimmäinen merkittävä liikuntajärjestelmän osa, johontutustutaan on koululiikunta. Siellä kansalainen saa ensi kosketuksenjärjestelmään. Ja kokemus on osoittanut, että ensitutustuminenei läheskään aina luo liikuntamyönteisiä suhtautumistap?ja.~~nast .i on koulun liiku~takasvatuksesta puhuttu.TradltlOnaalislmmlllaanhan se on 'pituushyppy - kuulantyön.tö- tuhannen metrin juoksu" -ajatukselle rakentuvaa.-r:?~1 on eteenpäin menty ja ihmiskeskeisemmälle linjallepaasty. Kuvaavaa koko järjestelmän tälle osalle kuitenkin onettä tuloksia on tehtävä, koska muuten ei voida antaa nume~roita .. Tä~ä tl:llosten mittaaminen on juuri se seikka, joka saatavallisen Ihmisen suhtautumaan koko liikunta-asiaan kielteisesti.Seuraava suomalaisia miehiä koskeva liikuntajärjestelmänosa on puolustuslaitos. Melkoisen yleisessä tiedossa lieneevarusmiesajan merkitys pysyviä liikuntatottumuksia luotaessa.Tämän osajärjestelmän tapaa hoitaa asia ei tee yhtään paremmaksise väite, että lopettaessaan varusmiespalvelun mies onhyvässä kunnossa. Jos pysyvää tottumusta ei ole saatu aikaan,on tuo kunto mennyttä parin siviili kuukauden jälkeen. Tässäosajärjestelmässä on paremmuuden mittaamisen lisäksimukana pakko, joka lienee varsin tehokas ehkäisykeino näinkäytettynä.Mikä lääkkeeksi? Helppoa on arvostella, mutta selvästiparemman mallin kehittäminen ei käyne käden käänteessä.Muutamia perusseikkoja uuden luomiselle voidaan kuitenkinantaa. On pyrittävä luomaan pysyviä liikuntatottumuksia, jakoska ihminen on yksilö, jokaisen liikuntatottumukset syntynevätomia teitään. Siksi on annettava virikkeitä. Koko ajan,paljon ja erilaisia. Liikunnan alueella voidaan todella lähteäjopa ajatuksesta, että jokainen luo omat liikuntatottumuksensa- varsin vieras ajatus nykyisen liikuntakoulutuksen saaneilleliikunnan parissa työskenteleville henkilöille. On siis selvää,että uudistumisprosessin on alettava liikuntahenkilöstön koulutuksesta.Osittain koulujärjestelmän kanssa päällekkäin tavoittavaturheilujärjestöt ihmisen. Tämän osajärjestelmän tehtäviinkuuluu karsia parhaat ja palvella heitä. Mitä vanhemmaksinuori ihminen tulee, sitä parempi hänen on oltava, jotta tuoosajärjestelmä häntä palvelisi. Näin ollen tämä osa periaatteessasaa vain pienehkön määrän innostumaan ja mukaan.Kannattanee panna merkille, että pääosiltaan samalle osallemyös koulujärjestelmän puitteissa tarjottiin palveluita. Kann~tt~.nee.edelleen ottaa huomioon, että molemmissa järjestelmlssamitataan paremmuutta varsin tehokkaasti. Mikä siismahtanee olla senttien ja sekuntien osuus tavallisen suomalaisenliikuntaharrastuksen ehkäistymisessä?Edellä esitetyillä liikuntajärjestelmän osa-alueilla on yksiyhteinen nimittäjä - paremmuuden mittaaminen. Ja jos se eisuurelle osalle ihmisistä tunnu sopivan, niin älkäämme tokiyrittäkö uskotella itsellemme, että sopii. Tässä tapauksessavarmasti parempi keino on uuden ja sopivamman etsiminen.Kuntoliikunta ei ole mikään erillinen kokonaisuus liikunnankentässä. Se on laaja käsi~e, jota voidaan käyttää kaikesta tietyllätasolla ja tietyin ehdoin tapahtuvasta liikunnasta. Kuntoliikunta-termi ei ole arvo sinänsä, mutta se sopii tällä hetkelläsisällöltään parhaiten kuvaamaan sen tyyppisiä liikunnansisältöjä, jotka ehkä entistä paremmin tavoittavat ihmisen.Tätä termiä tulisi maamme liikuntajärjestelmän eri osienentistä enemmän pohtia. Pohdinnasta on jo näkyvissä eräitäesimerkkejä, mutta laajaan keskusteluun ei ole päästy. Teoriassaasia on jo ratkaistu urheilujärjestöjen piirissä. Onhanjokaisella urheilun keskusjärjestöllä kuntoliikunnan parissatyöskentelevä liittonsa. Käytäntö ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen,vaan koordinaatiota keskusjärjestöjen muihin toimialueisiinnähden tarvitaan.Pahin on tilanne kuitenkin kahden muun edellä mainitunosajärjestelmän kohdalla. Ne tuntuvat olevan vielä jokseenkinkaukana ideaalista ratkaisusta. Kokonaiskartoitusta ja keskustelualiikuntajärjestelmien luonteesta ja sisällöstä tarvitaan janiihin olisi pikaisesti ryhdyttävä. K ansa l ~ise ll a .. on oikeus odot:taa, että yhteiskunnan eräs osakulttuun - lukuntakulttuuntavoittaa ihmisen - sen tavallisen.87

Pitävään pohjakuntoon-liukastelematta.Kysykää kauppiaaltanne ko'rkealaatuisiaGola- trainer lenkkitossuja.MAAHANTUOJATAllBERGURHEIWTUKKUALEKSANTERINKATU 21 , 00100 HELSINKI 10Oy SCAN-AUTO Ab• 60 hv/5500 kierr./min.• huippunopeus, 145 km/t• kulutus vain 6-7 1/100 km• vesijäähdytteinen• synkronoitu vaihteisto• nokka-akseli sylinterinkannessa• tehokas lämmityslaite• etuveto• modernia huipputekniikkaaSuunnitelmallista henkivakuutuspalveluaSUOMI-SALAMARAUMA-REPOlA OYHyvää joutuu odottamaan joskuskauankin, KLiten HondaCiviciä, Eri moottori lehdissäon ollut siitä tietoja jo vuodenpäivät, mutta Civic on pysynytvain Japanin markkinoilla.Syynä on ollut Honda-tehtaidenperinpohjaisuus. Uusi automaIlitestataan aina tarkoinkäytännössä ennen kuin selasketaan maailmanmarkkinoille.Mutta nyt se tulee.Tutustu Honda Civiciinautomyymälässämme,Et,Esplanadi 14,Helsinki, puh, 12521/vaihde.Myynti:Chrysler- Simca- Honda-piirimyyjätHonda-autojen maahantuojaII1 ::'1 i::W1 81'.1

SVUl:nVAROJENKÄYTlTÖ1972Pylväikössä 1 on esitetty jäsenliittojensaamat määrärahat tuhansinamarkkoina. Lukuihin sisältyvät jaetuterikois- ja ulkomaanmatkamäärärahat.Pylvään alkuosa kuvaatilannetta vuonna 1971. Katkonjälkeinen pylvään osa kuvaa määrärahanlisäystä vuonna 1972.Pylväikössä 2 on esitetty piiriensaamat määrärahat tuhansinamarkkoina. Luvut sisältävät jaetuterikoismäärärahat. Pylvään alkuosakuvaa tilannetta vuonna 1971 . Katkonjälkeinen pylvään osa kuvaamäärärahan lisäystä vuonna 1972.90i Å~ ' Åi ' K~I~E~K~KiO~L~II~T~TiO~~~~~~~~~~~~~~:;;KANOOTTI LIITTO • 62 .KÄSIPALLOLIITTO .47KORIPALLOLIITTO _ 99KÄVELYURHEI LULlITTOLENTOPALLOLIITTOLUISTELULIITTOMAAHOCKEYLIITTOMIEKKAILULIITTOMOOTTOR I LIITTOMOOTTORIVENELIITTONAISTEN LIIKUNTAKASVATUSLIITTONYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTONYRKKEILYLIITTOPAINILlITTOPAINONNOSTOLIITTOPESÄPALLOLIITTOPURJEHTIJALIITTOPYÖRÄI L YLIITTO~PO~ ·· YJT~Ä~· T~E~N~N~'~SLb'll'TITDO~====~L:::~;;ii·30,BATSASTAJANLIITTO 130SALAMAPALLOLIITTOSOUTU LI ITTOSU LKAPALLO LIITTOSUUNNISTUSLIITTOTAITOLUISTEt:.ULlITTO36_49..~~E~N~N~IS~L~II~TT~O~~======~====~:;::::::::;;::::~~:: ~;:~~ ---IIJIIII-UIMALIITTO....URHEILULIITTOVESIHIIHTOLIITTO.62~V~OW'M~'S[TfE~LU~L~I['TDT~oL:==:========="~~"~~"""'104~SV~U~L~:~nlN~U~O~R~EIT ________________ ""~~ •• 67277ETELÄ-KARJALA _ ••• 46HÄME 00_65KAINUU _ 44~ETiEIL~Ä~_~PO~H~J;A~N~M~AA2~!!irrfffff!1 ~~~ •• 66KESKI-Pb!MANMAA _ 45~KE~S~K~I-~S~U~O~M~'~~~~ .."""""""'OOl; ~~::::::~::~==::::::::~::"'53 _ 4511~1~~~;';;!§i=~ ::POHJOIS-KARJALA" _ 47POHJOIS-POHJANMAA _ 51POHJOIS-SAVO _ 47S~A~T~A~K~U~NT~A~ ____ ~""""""""""63S~U~U~R~-~SA~V:O::::::::::::==::::==:C::!:!USIMAA .. _ 51 56V~A~R~S~I~NA~IS=-!SU~O~M~I~~ .. """""""._~

Munchen Q5O) 197226.8.-11.9. 197292

... Risto Hurme (henkilökohtaisesti.....!IO.lo"laisi!;t! 1 • ••. . . ia Martti Ketelä ottivatjoukkue pronssin .

.Saksan ~iittotasava ll a n . eteläisin suurkaupunki, MUnchenolI k a hd ~.~s l en k Y f!1 me ~ en ~ l en O l ym~.i ak~soje n tapahtumapaik_k.ana. NaIn Sa.ksan Llltt o t as.ava !t ~ II~ t t Y I - E nglannin, Ruot­SIn , Ran.skan ja . :V~d ysva lt ~.In . IIsaksl - niide.n maiden jkoon, jO I SS~ kesaklsat on jarjestetty useammIn kuin3~ vuott~ a l kais~f!1mi n oli kisakaupunkina Berliini . NuoolIvat SIIhenastIsIsta ehdottomasti korkealuokkaisimmat. p~ r ~a.~m~at järjestelyiltään ja samaan tulokseen voiklsalsantlen yltäneen tälläki n kertaa.Tulevan suursodan uhka löi varjonsa Berliinin olympiakisoille, muttauhatta ei valjennut Muncheninkään avajaispäivä . Afrikan maiden luja yhteisrintamasai tahtonsa läpi ja vei voiton poliittisissa esiolympialaisissa: Kansainvälinen olympiakomitea peruutti äänestyksen jälkeen Rhodesia lle osoittamansakisakutsun ja niin jo kisakylään saapunut 44-jäseninen Rhodesian joukkuepoistui kuvasta. Lähes vuorokauden kestäneen kokouksen ja äänestyksenjälkeen syntynyttä päätöstä perusteltiin si llä , etteivät Rhodesian joukkueenkokoonpano ja sen kansalliset tunnukset täyttäneet niitä vaatimuksia, joitamaan osanoton ehdoiksi oli vuosi aik aisemmin asetettu.Rhodesian sulkeminen kisoista tapahtui nelj ä pä ivää ennen avajaisia japäätös sai runsaasti huomi ota osakseen. Yhden maan kohtalo ei kuitenkaanpitkään jaksanut kiinnostaa ja kaksi päivää ennen avajaisia oli enää vain harvojajotka edes keskustelivat asiasta. Baijerin pääkaupunki, Munchen, mammuttimaisinekisarakennelmineen vei kaiken huomion noina viimeisinä päivinä.VALTAVAT KUSTANNUKSETN umeroiden va lossa kisat olivat kauttaaltaan aikaisempia mahtavammat.Kokonaiskustannukset nousivat 3 miljardiin markkaan ja pelkästään kisojenjälkeinen purkutyö merkitsi 20 miljoonan markan menoerää - summaa,johon Melbournen olym piabudjetti 1956 päättyi. Kaikkiaan 15.000 työläistä18 maasta osallistui va lmisteluihin. Asuinrakennukset saivat kisojen jälkeenva kituiset asukkaansa, mutta muiden rakenneimien osalta voidaan sanoakäytön olevan melkoisen pientä kisapäiviin verrattuna. Katuja tehtiin kaikkiaan43 km ja siltoja peräti 32 kappaletta. Suuri tekojärvi ja 290 metrin korkuinennäköalatorni kuuluivat erikoisimpiin nähtävyyksiin.udelle stadionille mahtui kaikkiaan 80.000 katsojaa ja julkisen sananedustajia varten oli varattu tilaa yli 2.000 henkilölle. Stadionin välittömässäläheisyydessä olivat Urheiluhalli ja Uimahalli ja kai killa näillä kolmella oliyhteinen katto - erikoisuus, joka aiheutti harmaita hiuksia vakuutusyhtiöi lle!Pyöräilystadion, nyrkkeily halli, lentopallohalli ja radio- ja televisiokeskus olivatmuutaman sadan metrin päässä olympiastadionilta.Kisakylästä , jonne 122 osaaottavan maan urheilijat majoitettiin, oli matkaaolympiastadionille runsas kilometri ja " lehdistökaupungista" reilut puolitoista. Kauimpana itse kisakylästä kilpailtiin melon nassa ja maantiepyöräi­Iyssä - purjehdusta lukuunottamatta. Purjehduskilpailut käytiin Itämerenranna lla 15 km päässä Kielin kaupungin keskustasta. Kiel-Schilksee rakennettiinhuom ioon ottaen viimeiset tekniset ja kilpapurjehduksen edellyttämät seikat.Kolmen kilpareitin välittömään läheisyyteen nousivat venehuoltoasema,olympiakylä ja tulevaisuutta ajatellen kylpylä ja monia mahdollisuuksia tarjoavaoleskelukeskus.Messualueella, noin 20 minuutin ajomatkan päässä kisakylästä, käytiinmiekkailun, painonnoston, painin ja judon olympiakamppailut. Vielä hiemankauempana oli erittäin kaunis pyöreä koripallohalli.Kaikkea, mitä oli rakennettu on mahdotonta ryhtyä luettelemaan. Riittänee,kun todetaan lopuksi, etlä kaikki ol i tehty todella suurella huolella: Teknisten,samoin kuin materiaaliratkaisujen kohdalla oli kautta linjan haettu uutta jaerikoista. Lähtökohtana oli selvästi ollut: Mahtavan hienoa - hinnastavälittä mättä !LIIKE NEYhteydet eri paikkojen välillä hoidettiin linja-autokuljetuksin. Kaikki enmaiden joukkueilla samoin kuin julkisen sanan edustaj ill a oli lisäksi mahdollisuussaada käyttöönsä kleinbusseja ja henkilöautoja. uomen TV-ja radioryhmälläoli omassa käytössään neljä bussia. Kuljettajat oli vat nuoria mun' ,eniläisiä,pääasiassa opiskelijoita, ja he olivat varustautuneet tehtäväänsäerittäin hyvin. Ajoreitit ol i valmiiksi harkittu ja keinot oikoteiden käyttämiseksioivallettu. Hyvän kuvan heidän " pätevyydestään" antoi vierailu kisakylässä.Edessä oli kaksi porttia, kolme vartiota - lupaa ei ollut, mutta sisäänpäästiin ! Ensimmäinen portti ol i muka rikki - kuljettaja kävi vilkaisemassa,haki ruuvimeisseIin, avasi portin ja johti neljän auton karavaanin eteenpäin.T oisella portilla oli kolmen miehen va rtio: Pari kiireistä sanaa ikkunasta:"Tuon Suomen olympiajoukkuetta kisakylään" ja tie eteenpäin oli vapaa. Taisimmetosiaan näyttää urheilijoille - Anssi, Voittoja kumppanit! Sama selitysja kohteli as tiedustelu Suomen joukkueen majapaikasta avasi viimeisenkinesteen ja - sisällä oltiin!Yleensä liikkuminen ei tuottanut suuria hankaluuksia, kun vain muisti pitäämukanaan oman henkilökorttinsa. Sillä pääsi linja-autokuljetuksiin ja kleinbussilla liikkuessa sen esittäminen johti useimmiten joustavaan menettelyyn"vaivoj ien " taholta.TIE DONK ULKUValtavasta tapahtumamäärästä johtuen tietoa tuli jatkuvasti. Avaruusaikakaudennopeus ti edonvälityksessä hämmästytti kuitenkin maallikkoa siitäkinhuolimatta, että kaikesta oli saanut melko hyvän kuvan jo etukäteen.Lehdistökeskuksessa oli jokaisella mukana olleella lehtimiehellä oma postilaalikkonsa,jonne tulosliuskat jaettiin heti niiden valmistuttua . TV- ja radiokeskuksessaoli sama systeemi kaikkien selostajien kohda ll a. Kummassakinkeskuksessa samoin kuin kaikilla kilpailupaikoill a oli teleprintit, jotka vä littivättuloksia jatkuvana nauhana. Tekstit tulivat kahtena kappaleena, joistatoinen vietiin välittömästi ilmoitustaulull e ja toinen konekirjoittamoon monistustavarten.Kaikilla kilpailupaikoilla oli julkisen sanan edustajilla myös mahdollisuusseurata vapaa-aikoinaan muiden ki lpailupaikkoj en tapahtumia usellten televisioittenavulla. UrheiluhalIin lehdistötiloissa oli esimerkiksi 12 väritelevisiota,joita katsomalla pysyi hyvin tapahtumien tasalla. Näiden kuvaruutuj en lisäksioli vielä pienet monitorit, jotka kertoivat jatkuvana virtana tuloksia eripai koilta . Erikoisena uutuutena oli tietokonepalvelu: J os halusit tietoja jostakinurheilijasta, tarvitsi vain ilmoittaa urheilijan nimi ja parissa sekunnissatuli ruutuun henkilötiedot ja parhaat saavutukset. Jokainen urheilij a oli tietokoneenmuistissa! Mitättömäksi tunsi itsensä tuon mielettömän elektroniikkapaljoudenkeskellä!ENSIMMÄI NEN MITALIKisat pidettiin 26.8.- 11 .9. vä lisenä aikana .Ensimmäisenä päivänä oli ohjelmassa vain juhlavat avajaiset, mutta toinenkisapäivä, sunnuntai 27 . 8., oli jo tapahtumia täynnä. Ensimmäisen kultamitalinvei Ruotsin Ragnar Skanåker,joka voitti va paapistoolin 60-laukauksen ki l­pailun OE-tuloksella 567. Suomen Seppo Irjala,joka aikaisemmin keväällä olivoittanut Skanåkerin maaottelussa, ei nyt onnistunut lainkaan, vaan joutuityytymään vaatimattomaan 19. sijaan. Kaksi ensimmäistä sarjaa pitivät Irjalanvielä kärjen tuntumassa, mutta j atko meni täysin penkin alle ja niin kolmenpisteen maaotteluvoitto. kääntyi peräti 19 pisteen tappioksi kultamitalimiehelle.Viisiottelijamme, M artti Ketelä, Veikko Salminen ja Risto Hurme, aloittivaturakkansa ensimmäisenä kilpailupäivänä. Ratsastus, ehkä oikukkainlajeista, sujui joukkueeltamme kokonaisuudessaan erinomaisesti j a tuloksenaoli jaettu kuudes tila joukkuekilpailussa ensimmäisen lajin jälkeen.Miekkailu nosti joukkueemme viidenneksi ja ammunnan jälkeen, jossaRi sto Hurme sij oittui kolmanneksi oltiin joukkuekilpailussakinjo kolmannellatila ll a. Uinnissa onnistuttiin pitämään tuo kolmas sija. Veikko Salminen tekiuinnissa oman ennätyksensä ja sijoittui laj issa toiseksi tuloksella 3.27 ,4. RistoHurme teki kaiki ssa lajeissa tasaisen varmaa työtä välillä vaivanneesta pienestäkuumeesta huolimatta ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa 6. sij all aennen viimeistä lajia.Elokuun viimeinen päivä oli jännittävä. Neuvostoliitto ja Unkari olivat viisiottelunjoukkuekilpailussa selvästi Suomen edellä, mutta takana vaanivat97