kuivaniemi kesälehti 1 heinäkuu 8.7.2011 - Pudasjärvi-lehti ja VKK ...

2011 13Hyvän Tuulen Kuivaniemi Kesälehti 2011Havainnekuva siitä, miltä maisema näyttää 4-tieltä käsin,kun Olhavan tuulipuisto saadaan valmiiksi.Iissä luotetaan uusiutuvaan energiaanIin kunta on ottanut viimevuosien aikana merkittäviäaskelia uusiutuvan energiankäytössä, yhdessä Oulunkaarenkuntayhtymän kanssa.Uusiutuvaksi energiaksiluetellaan puun lisäksi esimerkiksivesi-, tuuli- ja aurinkovoima.Oulunkaarenuusiutuvan energian yrityskeskuspoiki neljä uuttalämpö- ja hakeyritystä, kertooIin kunnanjohtaja ja projektijohtajaMarkku Kehus.- Lisäksi me muutimmeyli 2 miljoonan litran edestämineraaliöljyä puuenergiaksi.Konkreettisesti se näkyyesimerkiksi Iissä, kun koulujenlämmitysjärjestelmiävaihdettiin öljylämmitteisistätoimimaan hakkeella,Kehus kertoo.Kuivaniemen hakkeenpolttokokeiluissaselvitetään,kuinka nopeasti hake voidaansaada lämpökeskuksenpolttoaineeksi. Ilman nykyisinkäytössä olevaa raaka-ainepuidewnyli vuoden kestävääkuivattelua maastossahakkeen kilpailukyky energialähteenähyppää aivanuusiin lukemiin.Hakkeen kiertoa voidaannopeuttaa kuivaamalla hakevälittömästi keräämisen jälkeen.Jos hakkeen pikakuivaustesteissäonnistutaan,hake on erittäin kilpailukykyinenenergialähde.Uusiutuvan energian yrityskeskuslopetettiin 30.6. jasitä paikkaamaan suunniteltiinsyksyllä netissä avautuvakolmevuotinen Bioenergiapörssi-hanke.Tämänsähköisen markkinapaikantavoitteena on tuoda entistäenemmän puupolttoaineitamarkkinoille ja vähentäämineraaliöljyn köyttöä entistestään.Ii suunnittelee uusiutuvanenergian käyttämistämuissakin kunnan omistamissakiinteistöissä ja uskoosen hyödyttävän kunnantaloutta. Kehuksen mukaanIin kunta on jo lähitulevaisuudessaomavarainen sähköntuottajaja hieman pidemmällätähtäimellä myösenergian viejä.Olhavaan rakennettavauusiutuvaaenergiaa tuulestaIin kunnassa on tällä hetkellämeneillään myös kaksisuurta tuulivoimahanketta.TuuliWatti Oy:n kahdeksanvoimalan tuulipuisto Olhavaansekä wpd Finlandin(wind power department)merituulipuisto Suurhiekoille.Merituulipuisto Suurhiekaton Suomen ensimmäinenvesiluvan saanutavomerihanke. Lupa mahdollistaa80 tuulivoimalanrakentamisen. Voimaloidenon arvioitu tuottavan sähköäjopa 1500 GWh vuodessa,mikä vastaa 300 000 eisähkölämmitteisenasunnonHakkeen pikakuivauksellaenergiatehokkuus ylösKuivaniemellä keväälläaloitettuja hakkeenpolttokokeilujajatketaan taas syksynja talven mittaan. Hankkeeseenliittyen oulunsalolaisenCCM-Power Oy:n tavoitteenaon löytää keinot hakkeenkuivattamiseksi niinnopeasti, että haketta voisiinkäyttää polttoaineena piansen keräämisen jälkeen.CCM on jo hakenut jasaanut kehittämälleen kuivatusmenetelmänpatentillemyönteisen välipäätöksen.Kyseessä on ns. kondensoivaanvastavirtamenetelmäänperustuva kuivatusmenetelmä.Siihen perustuva hakkeenkuivatuslaitteistoonrakennettu Haukiputaalle.– Ideana on, että hakkeenpoltostasaataisiin mahdollisimmanenergiataloudellinenverrattuna muihinmenetelmiin, uusiutuvaanenergiaan ja bioteknologiaanerikoistunut toimitusjohtajaPekka AhvensalmiCCM-Power Oy:stä sanoo.– Me on onnistuttu jo tuottamaannopeasti kuivaa hakettapieniin lämpölaitoksiinkorvaamaan pellettiä, janäin saadaan edullisempaaenergiaa.Tekes on osallistunuthakekuivurintuotekehitykseen”Groove- Uusiutuva energia, kasvuakansainvälistymisestä”-rahoitusohjelmansapuitteissa. Tekes esitteleehankkeen näin: CCM-PowerOy:n hanke hakekuivurintuotekehitykseen pohjautuulisääntyvään lämmitysöljynkorvaustarpeeseen. Kuivattuja seulottu eli nykyiseenverrattuna jalostettu hakeon pellettiä halvempaavuotuista kulutusta.Puiston ympäristövaikutustenarviointi on päättynytja kaava nyt yleisestinähtävillä. Rakennusvaihealkanee vuonna 2013.- Nykyään on kiinnitettäentistä enemmän huomiotatuulipuistojen ympäristövaikutuksiin.Niitä ei tarkastellapelkästään lintujenkannalta, vaan esimerkiksijääkö puolustusvoimienkannalta katvealueita, kertooMarkku Kehus.Iin kunta on myös mukanaPerämerenkaaren tuulivoimanrakentamisessa.Jenny Kärkipolttoainetta alueellisissalämpölaitoksissa. Yrityksenkehittämä kondensoiva vastavirtakuivausmenetelmätarjoaa energiataloudellisenvaihtoehdon pienille ja keskisuurillepaikallisille lämpölaitoksille.Hakeyrittäjä joutuisihankkimaan kuivurin, muttasen takaisinmaksuaikajäänee lyhyeksi. Pääomaaei makaisi enää tuottamattomanasitoutuneena 1,5 - 2vuoden ajan luonnossa kuivattavissahakepuukasoissa,vaan hakkeen jatkojalostusvoitaisiin tehdä ilmanseisonta-aikaa välittömästikorjuun jälkeen. Etunsa onsiinäkin, että raaka-aineennopean kierron ansiosta eitule mitään homeongelmaa.Kuivauslaite käyttäämuutaman prosentin verrankuivattavasta hake-erästälämmön tuottamiseen.CCM-Powerin hakekuivurinprototyyppi on toiminutjo noin puoli vuotta Kellossa.Tehokkaan lämmöntalteenottoyksikön ansiostahakkeesta saadaan myyntikelpoistanoin vuorokaudessa.Tavoitteena on vielänostaa laitteen kapasiteettiaja tuotteistaa muutoinkinkuivuri myyntikuntoon.Esko LeipäläTämä CCM-Power Oy:n protolaite tuottaa parissa vuorokaudessamyyntikelpoista haketta. Paikallisille lämpölaitoksillenäin nopeasti kuivattu hake olisi halvintamahdollista kotimaista uusiutuvaa energiaa.Polttokoe tuki hakkeenkäyttöä bioenergianaKuivaniemellä toukokuussa tehty hakkeen polttotesti Siikatienlämpökeskuksessa näytti suuntaviivat, miten normaalistipellettiä polttovavalla lämpölaitoksella voitaisiin käyttääpienikokoista haketta polttoaineena. Energiansaanto olijo kohdallaan, mutta toimintavarmuuden varmistamiseksipolttoaineen syöttötekniikkaa on vielä kehitettävä.Hakkeen käytön lisäämisellä olisi erityisen suuri merkityshaja-asutusalueen ihmisille. Työllisyysvaikutuksetmaaseudun asukkaille olisivat ymmärrettävästi ilman tieteellisiätutkimuksiakin merkittävät, jos hakkeen käyttöävoitaisiin tehostaa. Eivätkä hyödyt jää pelkästään siihen. –Tämähän se on tarkoitus, että saataisiin hakepuu käyttöön.Siitä olisi myös iso metsänhoidollinen hyöty, lämpö-, vesi- jailmastointialan yrittäjä Matti Kumpulainen Kuivaniemeltäpainottaa.Vissi vaikutuksensa hakkeen poltolla on myös Suomenenergiaomavaraisuuden parantamiseksi. Mitä enemmänenergiaa Suomessa uusiutuvista luonnonvaroista paikanpäällä tuotetaan, sitä vähemmän yhä villimpänä käyvä polttoöljynhinnoittelu Suomea ja suomalaisia kovistelee.Energiantuotto kohdallaanUusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeen projektipäällikköTero Paananen havaitsi muutamia kehitystarpeita, jotkaratkaisemalla haketta voitaisiin käyttää pellettilämpökeskuksissa:– Lähinnä polttoaineen syöttöruuveja ja varastojaja siiloja pitää muuttaa, ja ohjelmoinnin on oltava erilaista.Pitää syöttää useammin ja tasaisemmin, Paananen toteaa.Matti Kumpulainen oli myös mukana Kuivaniemellä tehdyissähakkeenpolttokokeissa. – Käytimme laatuhaketta, elikuivattua ja seulottua haketta. Koepolttoja tehtiin kaksi päivää,ja tulos oli erittäin positiivinen. 500 kilowatin kattilassapäästiin jo yli 400 kilowatin tehoon.Hän arvioi, että Arinan rakennetta muuttamalla hakkeenpoltonhyötysuhde saadaan paremmaksi. Pienillä muutoksillapäästään täyteen tehoon.Todettuja teknisiä jatkokehittämisen tarpeita ilmeni sekäpolttoaineen syötössä että palopesän rakenteessa. Seulotussahakkeessa ei pitkiä tikkuja ja kiviä enää ole, mutta hakkeenpalamisprosessi poikkeaa aika paljon pelletin palamisesta,ja se on otettava huomioon.Nykyinen pelletille suunniteltu lämpökeskuksen palopesäon hakkeelle liian ahdas, jolloin palava tuhka jäi pyörimäänpolttoaineen syöttöaukon eteen. Polttoaineen palaminenon saatava kattiloissa tasaisemmaksi.Pellettilaitoksen syöttöruuvit, varastot ja siilot vaativatmyös muutoksia. Hake tukkeuttaa nyt käytössä olevat polttoaineensyöttökanavat. Ne ovat liian ahtaita hakkeelle.Tekniset muutostarpeet ovat periaatteessa jo tiedossa,mutta ilman toimivaa mallilaitosta laajamittaiseen hakkeenkäyttöön ei vielä päästä. Vaikka lämpökeskuksen teknisetongelmat ratkaistaisiin, niin koko tuotantoketjun toimintakuntoonsaattaminen jää odottamaan valtiovallan poliittisiapäätöksiä. Niin sanotun risupaketin arvo on hakkeen käytönkehittämiselle erittäin painava. Hakkeen käytön tulevaisuuson tiukasti eduskunnan käsissä. (EsLe)Kuivaniemen Siikatien lämpökeskuksen pelletinpolttopesässäpoltettiin kokeeksi haketta. Ilmeni, ettämuutamilla kattilan palopesän ja polttoaineensyötönmuutoksilla samankokoisissa lämpökeskuksissapelletin rinnalla voitaisiin käyttää myös haketta.