kuivaniemi kesälehti 1 heinäkuu 8.7.2011 - Pudasjärvi-lehti ja VKK ...
kuivaniemi kesälehti 1 heinäkuu 8.7.2011 - Pudasjärvi-lehti ja VKK ...
kuivaniemi kesälehti 1 heinäkuu 8.7.2011 - Pudasjärvi-lehti ja VKK ...
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2011 9Hyvän Tuulen Kuivaniemi Kesä<strong>lehti</strong> 2011Laa<strong>ja</strong>lti tunnettu Haltun myllyjälleen toimintakunnossaSähköä <strong>ja</strong>uhavan turbiinin siipipyörä, joka on myös kunnostettu<strong>ja</strong> tällä hetkellä veden alla.Usean vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen Reijo Rautiollaon syytä tyytyväisyyteen, myllyrakennus on entisöity<strong>ja</strong> kunnostettu sekä omalla sähköllä toimiva myllylaitteistoon toimintakunnossa.Kuivaniemellä KuivajoenSuukosken varrella si<strong>ja</strong>itsevaSuupoh<strong>ja</strong>n mylly <strong>ja</strong> saha,myöhemmin Haltun mylly,on ollut tunnettu vuosisadanalkupuolelta lähtiensuurehkolla säteellä Kuivaniemeltä.Mylly perustettiinvuonna 1916 SuukoskenMylly- <strong>ja</strong> Sahaosuuskunnannimellä. Siinä oli luvat omallesähköntuotannolle, jokalupa on edelleen voimassa.Koskesta otetulla sähkölläon pyöritetty myllyn lisäksisahaa, höyläämöä sekä pärehöylää.Osuuskuntana toiminta<strong>ja</strong>tkui myllyrakennusten paloonsaakka, joka tapahtuivuonna 1930. Sen jälkeenpaikkaa on isännöinyt Haltunsuku aina –tälle vuosituhannellesaakka. Myllynrakensi uudelleen vuonna1932 Niklas Halttu, jonka jälkeenmyllykanava patoineen<strong>ja</strong> myllyrakennus muodostivatpienehkön teollisuusmiliöön.Sittemmin omistajinaovat olleet Hemmi Halttu <strong>ja</strong>myöhemmin hänen veljensäEsko, joka varsinaisestinosti myllyn kukoistukseen,ajoi muun muassa kuormaautollalaa<strong>ja</strong>lla alueella kerätenvil<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> kuljetti <strong>ja</strong>uhoinatakaisin asiakkaille. Kevätpuolellataas paikka täyttyisahattavista tukeista, joitasahattiin asiakkaiden tarpeidenmukaan rakennustarvikkeiksi.Myllyn <strong>ja</strong> sahan toimintahiljeni -80 luvulla <strong>ja</strong> 1990luvulta mylly oli käyttämättömänä<strong>ja</strong> pääsi pahastirapistumaan. Perikunnaltapaikka siirtyi lyhyeksi a<strong>ja</strong>ksioululaiselle Lasse Haapaselle,joka laittoi lehteen myllystämyynti-ilmoituksen.Sen näki oululainen eläkkeelläoleva muurari ReijoRautio, kävi tutustumassapaikkaan, ihastui <strong>ja</strong> teki hetipäätöksen alueen hankkimisestavuonna 2006. Sen jälkeenmyllyalue on suurella<strong>ja</strong> sitkeällä työllä rakennettualkuperäiseen kuntoon <strong>ja</strong>nyt mylly on käyttökunnossa.Tosin tiukkojen EU-säädöstenvuoksi myllykivetvoivat <strong>ja</strong>uhaa vain eläimilletarkoitettua <strong>ja</strong>uhoa.Vanhankunnostaminenkiinnostanut aina-Minua on kiinnostanutkaikki vanha koko iän. Olenentisöinyt moottoripyöriä,traktorin sekä auto<strong>ja</strong>, kertooReijo Rautio. Myllyalueellakunnostustyö aloitettiin itsemyllyrakennuksesta <strong>ja</strong> senperustuksista. Sokkelit valettiin,konehuone purettiin<strong>ja</strong> rakennettiin uudelleenOulusta nuorisotyökeskuksenpurkutyömaalta siirretystäpuutavarasta. Rakennuson vuorattu uudelleen<strong>ja</strong> laitettu peltikatto. Ulkomaalinaon käytetty itse valmistettuapunamultamaalia,johon on käytetty hylkeidenrasvaa. Uudet ikkunat<strong>ja</strong> ovet Rautio on valmistanutitse. Myllyrakennelmaon myös käyty läpi, laitettuuusi kotelo <strong>ja</strong> sihti. Joitakinosia saatiin Asemankylänvieressä si<strong>ja</strong>inneesta hylätystäPatosaaren vanhastamyllystä.Sitten oli vuorossa myllykanavankunnostus. Kaivinkoneellanostettiin sinnevierineet kivet <strong>ja</strong> kanavapuhdistettiin <strong>ja</strong> aukaistiin,Reijo Rautio <strong>ja</strong> naapuriJani Maunu katselemassarakennusvaiheen eri vaiheistakuvattu<strong>ja</strong> kuvia.sillä pahasti vesottumaanpäässyt alakanava oli täynnäjoen tuomaa hiekkaa <strong>ja</strong> muutamaata. Sähköntuotantoontarvittava generaattori <strong>ja</strong>turbiini on kunnostettu, osinhankittu myös uusia laitteita.Nyt 24 kw generaattori<strong>ja</strong>uhaa sähköä <strong>ja</strong> turbiini antaamaksimissaan 50 hevosvoiman.Sähköä käytetäänmyös Raution vuonna 2009rakentaman talon lämmitykseen<strong>ja</strong> kotitarvesähköön.Kosken vieressä oleva saunaoli parhaimmassa kunnossa.Vielä on kunnostuslistallamuun muassa tallirakennus,joka on kaatumaisillaan. Senyhteydessä on ollut aikanaanmyös pa<strong>ja</strong>.Tällä hetkellä 77-vuotiasReijo Rautio on tehnyt kunnostustyötpääosin itse.Velimies on jonkin verranautellut sekä maalaustöihinosallistuivat Reijon kaksitytärtä. Lähinaapuri JaniMaunu on ammatiltaan kirvesmies<strong>ja</strong> hänen kanssaanon käyty monet keskustelut<strong>ja</strong> tuumaukset, josta on ollutsuuri apu.Reijo asuu noin puoleta<strong>ja</strong>sta Oulussa, mutta viihtyyoikein hyvin myös Kuivajoenvarrella, josta saa kalaa.Tänä kesänä on tarkoituskäyttää myllyä <strong>ja</strong>uhamiseen.Myllärin taidoissa Reijo kertoovielä tarvitsevansa apua,jota alkaa olla entistä vaikeampisaada.-Mylläreitä ei tahdo enäälöytyä neuvomaan.Heimo TurunenMyllykanava on kunnostettu sähkön tuotantoon niin ylä- kuin alapuoleltakin. Luvatovat vuodelta 1916.Oulun Osuuspankin Kuivaniemen konttori oli viimeistäpäivää avoinna torstaina 30.6. Asiakkaille tarjottiin täytekakkukahvit<strong>ja</strong> suosio oli niin suuri, että neljä täytekakkuakului päivän aikana. Kahvin kaata<strong>ja</strong>na oli pankinpitkäaikainen, 38 vuotta Kuivaniemen konttorissatyöskennellyt Helena Kaikkonen, joka viimeisellä tunnillanäyttää Seppo Ylitalolle pankkisiirtojen postituslaatikon.OP-konttori Kuivaniemelläsulki ovensaOulun Osuuspankin Kuivaniemenkonttori yhdistettiinIin konttoriin 1.7.2011. Muutoksentaustalla oli pankkiasioinninmuuttuminen.Asiointi on siirtynyt konttoreistayhä enemmän verkkoon<strong>ja</strong> puhelimeen, mikä onvähentänyt käyntejä konttoreissa.- Käteisen rahan tarveon vähentynyt merkittävästiviime vuosien aikana.Kortilla pystyy maksamaankaupassa, rahaa saa kätevästiautomaateista <strong>ja</strong> laskuthoidetaan verkossa, suoraveloituksenatai maksupalveluakäyttäen, Oulun OP:ntoimitusjohta<strong>ja</strong>, kauppaneuvosTimo Levo taustoittaa.-Asiakkaat voivat <strong>ja</strong>tkossakinasioida kaikissa Oulun OP:n<strong>ja</strong> OP-Pohjola-ryhmän konttoreissa<strong>ja</strong> palvelupisteissätai verkko- <strong>ja</strong> puhelinpalvelunkautta, Iin konttoristavastaava myyntijohta<strong>ja</strong> AriHellgren painottaa.Iin konttorin asiantunti<strong>ja</strong>tpalvelevat kaikissa pankki<strong>ja</strong>vakuutusasioissa jokaisenaarkipäivänä klo 9.30-16.30. Paitsi rahan nostoonnistuu arkisin vain 9.30-12.30. Kuivaniemeläisilletuttu toimihenkilö AnitaTuuttu palvelee asiakkaitanyt Iin konttorissa. Hänettavoittaa numerosta 050 5724049.Laskujen maksaminenhoituu joko OP-verkkopalvelun,suoraveloituksentai maksupalvelun kautta.Kuivaniemellä säilyy lisäksientisen konttorin yhteydes-sä maksupalvelulaatikko.Sinne voi pudottaa laskutmaksupalvelun kautta hoidettaviksivähintään viisipankkipäivää ennen laskuneräpäivää.- Kannattaa muistaa myösmahdollisuus asioida puhelimessatai verkossa, Hellgrenmuistuttaa.- Kummassakin palveleeOulun OP:n oma ammattitaitoinentyöntekijä. Verkontai puhelimen kautta asioidenhoidon voi aloittaaesimerkiksi konttoritapaamistavarten, mikä nopeuttaakäyntiä. Monet asiat onmahdollista tehdä verkossasuoraan itse. Tarvittaessaapua saa asiantunti<strong>ja</strong>lta puhelimessa.Kat<strong>ja</strong> Kar<strong>ja</strong>lainenKUIVANIEMEN TAKSITJARI YLITALO 040 575 9840 AsemakyläMATTI VÄÄRÄKANGAS 044 012 3252 AsemakyläTIMO YLITALO 0400 260 904 JokikyläANNE MIETTUNEN 040 571 8618 KirkonkyläIRMA MÄÄTTÄ 0400 394 982 Oijärvi
Change language